Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1989_1 | A_1989_2 | A_1989_3 | A_1989_4 | B_1989_1 | B_1989_2 | C_1989_1 | C_1989_2 | D_1989 | E_1989_1 | E_1989_2 | E_1989_3 | E_1989_4 | E_1989_5 | E_1989_6 | F_1989_1 | F_1989_2 | F_1989_3 | Hak_1989 | PTK_1989_1 | PTK_1989_2 | PTK_1989_3 | PTK_1989_4 | PTK_1989_5 |

1: Vuoden 1989
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F3
9: Kirjalliset kysymykset
10: 461-697
11: Kysymykset valtioneuvostolle
12: 1-102
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:            ISSN 0783-991X
19: 
20: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 461-697
27: 
28:   461 Moilanen ym.: Suoja-aidan rakentamisesta        475 Kalliomäki ym.: Opiskelijoiden asumisen
29:   keskikaistojen väliin Länsiväylällä                 tuen kehittämisestä
30: 
31:   462 Mäkipää ym.: Kihniön Aitonevan turpeen-         476 Paavilainen: Valtion tuen myöntämisestä ns.
32:   nostoalueen muodostamisesta erityistutkimus-        kaivosvesihankkeen toteuttamiseksi Jyväskylässä
33:   alueeksi
34:                                                       477 Mattila: Kuntia koskevasta verotuskustan-
35:   463 Tenhiälä: Postin kotiinkannon toteuttami-       nusten maksuosuudesta
36:   sesta
37:                                                       478 Mattila: Pakolaispolitiikkaa koskevista kan-
38:   464 Väistö: Värtsilän Niiralan raja-aseman tulli-   nanotoista
39:   henkilöstön lisäämisestä
40:                                                       479 Luttinen: Maantien n:o 2954 peruskorjauk-
41:   465 Jokinen ym.: Lapsiin kohdistuvan mainon-        sesta Hollolassa
42:   nan kieltämisestä
43:                                                       480 Kietäväinen: Sairausvakuutuksen matkakus-
44:   466 Pohjanoksa ym.: Laivanrakennusteollisuu-        tannusten korvausperusteista
45:   den tasapuolisesta tukemisesta
46:                                                       481 Pulliainen: Moottorikeikkojen telamattojen
47:   467 Melin: Om ökade köptjänster för bypassope-      varustamisesta rekisterinumeroilla
48:   rationer
49:                                                       482 Pulliainen: Puokiojärven rehevöitymisen es-
50:   467 Melin: Ohitusleikkausten ostopalvelujen li-     tämisestä Puolangalla
51:   säämisestä
52:                                                       483 Pulliainen: Kymenlaaksossa toteutettavan
53:    468 Sasi: Talletusten veronhuojennuslain mukai-    vedenhankintajärjestelmän mahdollisista vesistö-
54:    sesta korosta                                      vaikutuksista
55: 
56:    469 Pulliainen: Rakentamisen estäruisestä Ruu-     484 Vähäkangas: Asiakkaan aseman turvaami-
57:    naan luonnonsuojelualueella                        sesta matkatoimiston joutuessa konkurssiin
58: 
59:    470 P. Lahtinen ym.: Arava-asuntojen vuokria       485 Puska ym.: Karjalan kielen tukemisen lisää-
60:    ja lasten päivähoitoa koskevasta verotuksesta      misestä
61:    eräissä tapauksissa
62:                                                       486 Pohjanoksa ym.: Merivartiokoulun siirtämi-
63:    471 Lamminen: Kiropraktisen hoidon lisäämi-        sestä Raumalle
64:    seksi tarvittavista toimenpiteistä
65:                                                       487 Ryynänen ym.: Liikevaihtoveron poistami-
66:    472 Lamminen: Syysloman toteuttamisesta opet-      sesta maatilan omana tuotantona valmistetuilta
67:    tajien syysstressin vähentämiseksi                 tuotteilta
68: 
69:    473 Jääskeläinen: Valtion maiden luovutuksesta     488 Pulliainen: Raivaussahaan liitettävästä kan-
70:    matkailukäyttöön                                   tokäsittelylaitteesta
71: 
72:    474 Rinne: Tyrnimarjan poimimista koskevan         489 Pulliainen: Metsänparannusvarojen myöntä-
73:    korjuuajan määräämisestä                           misestä soidensuojelualueilla
74: 
75: 500162E
76: 4                                              Sisällysluettelo
77: 
78:     490 Pulliainen: Nivalan Hiturasta kaivettavan           507 Männistö ym.: Ulkomaista kirjallisuutta si-
79:     nikkelimalmin sulatuspaikasta                           sältävien kirjallisuuskeskusten aseman järjestä-
80:                                                             misestä
81:     491 Tenhiälä: Luotsipulan poistamisesta
82:                                                             508 Nyman m.fl.: Om tidigareläggning av utbe-
83:     492 R. Aho ym.: Raittiusjärjestöjen tasa-arvois-        talningen av anslag som beviljats såsom under-
84:     ten toimintamahdollisuuksien turvaamisesta              stöd
85: 
86:     493 Mattila ym.: Veneilyolosuhteiden parantami-         508 Nyman ym.: Avustuksiksi tarkoitettujen
87:     sesta Rahjan saaristossa                                määrärahojen maksatuksen aikaistamisesta
88: 
89:     494 Holvitie ym.: Pakettiautojen verotuksessa           509 Nordman m.fl.: Om utgivning av Työpaikan
90:     ilmenneiden epäkohtien poistamisesta                    lakikirja även på svenska
91: 
92:                                                             509 Nordman ym.: Työpaikan lakikirjan julkai-
93:     495 Elo ym.: Satakunnan, Itä-Suomen ja Virpi-
94:                                                             semisesta myös ruotsinkielisenä
95:     niemen liikuntaopistojen kehittämisestä
96:                                                             510 Aaltonen: Hajautettua elintarviketuotantoa
97:     496 Hämäläinen: Euroopan neuvoston Jvsiaali-
98:                                                             koskevan perustutkimuksen toteuttamisesta
99:     alan peruskirjan ratifioimisesta
100:                                                             511 Pulliainen: Raskaan polttoöljyn rikkipitoi-
101:     497 Almgren: Oppilasyhdistysten ylläpitämien            suuden pienentämisestä
102:     kanttiinien toiminnan verottamisesta
103:                                                              512 Pulliainen: Pysäköintivirhemaksujen vähen-
104:     498 Kohijoki: Toimenpiteistä valtioneuvos N. E.          nyskelpoisuudesta verotuksessa
105:     Setälän muistopatsaan hankkimiseksi Kokemäel-
106:     le                                                       513 Aaltonen: Rautatieläisten talon suojelemises-
107:                                                              ta Seinäjoella
108:     499 Gustafsson ym.: Urheiluseuroissa tehdyn
109:     taikootyön verottamisesta                                514 Jäätteenmäki ym.: Rakennusmaamaksun vä-
110:                                                              hennyskelpoisuudesta verotuksessa
111:     500 Renko ym.: Vammaisten liikkumisen helpot-
112:     tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                  515 Haavisto: Kaasun suosimisesta liikennepolt-
113:                                                             toaineena
114:     501 Tennilä: Inarissa toimivan kansanopiston
115:     toimintaedellytysten turvaamisesta                       516 Haavisto: Tupakkalain säännösten ulottami-
116:                                                              sesta koskemaan myös kaasusytyttimiä
117:     502 Nordman m.fl.: Om tryggande av kundeus
118:     ställning när en resebyrå går i konkurs                  517 Jääskeläinen: Asuntosäästöpalkkiojärjestel-
119:                                                              män muuttamisesta nuorille edullisemmaksi
120:     502 Nordman ym.: Asiakkaan aseman turvaami-
121:                                                             518 Renlund m.fl.: Om läkarintyg som erfordras
122:     sesta matkatoimiston joutuessa konkurssiin
123:                                                             vid förnyande av körkort
124:     503 Puska: Metsähallinnon päätöksentekojärjes-
125:                                                             518 Renlund ym.: Ajokortin uusimiseen tarvitta-
126:     telmää koskevista muutossuunnitelmista                  vista lääkärintodistuksista
127:     504 Pulliainen: Metsätien tarpeellisuudesta Kuh-         519 Puska ym.: Satovahinkolain säännösten
128:     mon Juortanansalolle                                     ulottamisesta koskemaan myös puutarhamarjoja
129: 
130:     505 Isohookana-Asunmaa ym.: Perämerellä                 520 Puska: CERNin ja ESAn jäsenmaksujen
131:     työskentelevien jäänmurtajien sijoittamisesta           vaikutuksesta suomalaisen tutkimustoiminnan
132:     Virpiniemen satamaan                                    rahoitukseen
133: 
134:     506 T. Roos: Paikallisradioiden taajuuslukuja            521 Puska ym.: Ortodoksisen teologikoulutuk-
135:     ilmaisevien taulujen asettamisesta tienvarsille          sen edellytysten turvaamisesta
136:                                            Sisällysluettelo                                             5
137: 
138: 522 T. Roos: Eläkkeensaaja-asiain neuvottelu-           540 Elo ym.: Kuntien verotuksen turvaamisesta
139: kunnan asettamisesta                                    verouudistuksen yhteydessä
140: 
141: 523 Alaranta ym.: Ilmaisen alkoholin jakamises-         541 Alaranta ym.: Kehitysvammaisten hoidon
142: ta rintamaveteraaneiile                                 järjestämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
143: 
144: 524 Saarinen ym.: Asuntosäästöpalkkiojärjestel-         542 Heikkinen ym.: Talvivaaran ja Sokiin mal-
145: män ehtojen tarkistamisesta                             mivarojen hyödyntämisestä
146: 
147: 525 Saarinen: Uuden katsastusaseman rakenta-            543 Alaranta: Invalideille palauteHavan autove-
148: misesta Lohjalie                                        ron enimmäismäärän korottamisesta
149: 
150: 526 Saarinen ym.: Yhdistyksissä tehtävän tai-           544 Ikonen: Katsastusaseman saamisesta Karstu-
151: kootyön verottamisesta                                  laan
152: 527 Saarinen: ELSA-radan suunnittelun aloitta-          545 Särkijärvi: Huoltamolain säätämisestä
153: misesta
154:                                                         546 Laitinen: Merenkulkulaitoksen organisaatio-
155: 528 Jokinen ym.: Tieteellisen tutkimuksen kehit-        uudistuksesta
156: tämisestä Suomessa
157:                                                          547 Haavisto: Ydinjättetden varastoimisesta Ah-
158: 529 Jokinen ym.: Elintarvikkeiden mainonnan              venanmeren alla
159: rajoittamisesta
160:                                                          548 Jokinen ym.: Vanhempien         naisten elä-
161: 530 Björkstrand m.fl.: Om ändring av lagen om
162:                                                          kehakemusten hylkäämisestä
163: dödförklaring
164:                                                          549 E. Aho: Kalliojärven paikallistien perus-
165: 530 Björkstrand ym.: Kuolleeksi juli~tamisesta
166:                                                          korjauksesta Vetelissä
167: annetun lain muuttamisesta
168:                                                          550 Häkämies: Tuontiliikenteen ohjaamisesta
169: 531 Jäätteenmäki ym.: Yksityishenkilön velkojen
170:                                                          Kotkan ja Haminan satamiin
171: järjestelystä maksukyvyttömyystapauksissa
172:                                                          551 Fred: Kuvataideakatemian erään oppilaan
173: 532 Sasi: Paperitähti-nimiselle elokuvalle myön-
174:                                                          valmislamasta filmistä
175: netyn valtionavun perusteista
176:                                                          552 Tennilä: Kemin--T0rnion aluetta koskevan
177: 533 Pulliainen: Lieksan Kolin Paimenenvaaran
178: lehtoalueen suojelemisesta                               kehittämisohjelman valmistelemisesta
179: 
180: 534 Tennilä: Kevyen liikenteen väylien rakenta-          553 Pulliainen ym.: Asiantuntijalääkärien lau-
181: misesta Kemin ja Rovaniemen välisellä tieosuu-           suntojen merkityksestä tullihallinnossa
182: della
183:                                                          554 Tennilä: Länsi-Lapin postinjakelun säilyttä-
184: 535 Tenhiälä: Omavastuuosuuden suorittamises-            misestä Kemissä
185: ta vahinkotapauksissa
186:                                                          555 Ikonen: Kantolansalmen sillan rakentamises-
187: 536 Ala-Harja ym.: Sotilasvammalain mukaisten            ta Laukaalla
188: korvausten hakemismenettelystä
189:                                                          556 Lehtosaari ym.: Poliisin toimintaedellytysten
190: 537 Ala-Harja ym.: Hautausavustuksen myön-               parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
191: tämisestä sotavammaisen aviopuolison kuoltua
192:                                                          557 Kauppinen ym.: Ammatinharjoittajien kak-
193: 538 Jäätteenmäki ym.: Syysloman toteuttamises-           sinkertaisen ennakkoveron perinnän estämisestä
194: ta opettajien syysstressin vähentämiseksi
195:                                                          558 Astala ym.: Naisten ja miesten työkyvyttö-
196: 539 Isohookana-Asunmaa: Maatalousalan yrittä-            myys- ja varhaiseläkehakemusten erilaisesta koh-
197: jien koulutukseen osallistuvien tukemisesta              telusta
198: 6                                            Sisällysluettelo
199: 
200:     559 Pokka: Haja-asutusalueiden kuntien kanto-          577 Ala-Harja ym.: Valtiokonttorin työntekijöi-
201:     kykyluokan määräämisestä                               den työterveyshuollon järjestämisestä
202: 
203:     560 Pokka: Rautatieyhteyden rakentamisesta La-         578 Ala-Harja ym.: Terveyskeskusten mahdolli-
204:     pista Kuolan alueelle                                  suudesta ostaa lääkäripalveluja yksityislääkäreil-
205:                                                            tä
206:     561 Mäkelä: Manttaalimaksun poistamiseksi tar-
207:     vittavista toimenpiteistä                              579 Mäkelä: Tauluväärennöslen myynnin estä-
208:                                                            misestä taidehuutokaupoissa
209:     562 Mäkelä: Maanteiden suolauksen vaikutuk-
210:     sesta pohjavesiin                                      580 Pulliainen: Tietokoneiden käytön lisäämises-
211:                                                            tä peruskoulun ja lukion opetuksessa
212:     563 Mäkelä: Päihdeongelmaisten kuntoutusta
213:     koskevan erityisopetuksen järjestämisestä              581 Kohijoki: Vitamiini- ja hivenainevalmistei-
214:                                                            den saamisesta sairausvakuutuskorvausten piiriin
215:     564 Laine: Teknologian vientiä koskevien rajoi-
216:     tusten poistamisesta                                   582 Puska: Henkilöliikenteen säilyttämisestä
217:                                                            Lieksan ja Nurmeksen välisellä rataosuudella
218:     565 Laine: Merivartioasemien lakkauttamista
219:     koskevista suunnitelmista                              583 Pokka: Aluevaihdon toteuttamisesta Pyhä-
220:                                                            tunturin matkailualueen kehittämiseksi
221:     566 Pulliainen: Pyhärannan Rihtniemen muo-
222:                                                            584 Isohookana-Asunmaa ym.: Kotiteollisuuden
223:     dostamisesta luonnonsuojelualueeksi
224:                                                            Keskusliitolle myönnettävän valtionavun perus-
225:     567 Pulliainen: Valmistuspäivämäärän merkitse-         teista
226:     misestä pakattuihin elintarvikkeisiin
227:                                                            585 Pohjanoksa ym.: Telakkateollisuutta koske-
228:                                                            vista tukitoimista
229:     568 Pekkarinen: Kevyen liikenteen väylän raken-
230:     tamisesta Kinnulan kirkonkylään
231:                                                            586 Soininvaara ym.: Liikuntavammaisten rauta-
232:                                                            teillä matkustamisen helpottamisesta
233:     569 Sarapää: Rahajärven kunnostamisesta Ina-
234:     rissa                                                  587 Mäkelä ym.: Kansaneläkkeiden tasokorotuk-
235:                                                            sen toteuttamisesta
236:     570 Elo ym.: Telakkateollisuuden toimintaedel-
237:     lytysten turvaamisesta Raumalla ja Porissa             588 Puska ym.: Puutavaran kuorma-autokulje-
238:                                                            tuksissa käytettävistä kuormanmittausmenetel-
239:     571 Nyby m.fl.: Om åtgärder för att minska             mistä
240:     våldet i samhället
241:                                                            589 Anttila ym.: Moottoripyöräveron määräyty-
242:     571 Nyby ym.: Toimenpiteistä väkivallan vähen-         misperusteiden muuttamisesta
243:     tämiseksi yhteiskunnassa
244:                                                            590 Helle ym.: Virkistyskäyttöön soveltuvien
245:     572 Pulliainen: Suomen metsien terveydentilasta        ranta-alueiden säilyttämisestä luonnonvaraisina
246: 
247:     573 Pulliainen: Dieselöljyä käyttävien autojen         591 Pulliainen ym.: Loma-asuntojen rakentami-
248:     verotusperusteista                                     sen rajoittamisesta Suur-Saimaan alueella
249: 
250:     574 Tenhiälä: Wärtsilä Oy:n Arktisen teknolo-          592 Urpilainen ym.: Valtionrautateiden lastenlip-
251:     giakeskuksen toiminnan jatkamisesta                    pujen ikärajoista
252: 
253:     575 Elo ym.: Kaupparekisteri-ilmoitusten käsit-        593 Astala ym.: Kansallisen elokuvakirjastover-
254:     telyn nopeuttamisesta                                  kon muodostamisesta
255: 
256:     576 Turunen ym.: Poliisin toimintaedellytysten         594 Särkijärvi: Poliitikoista valtionyhtiöiden hal-
257:     parantamisesta rikollisuuden vähentämiseksi            lintoneuvostoissa
258:                                               Sisällysluettelo                                            7
259: 
260:     595 Laitinen: Panttilainausliikkeen harjoittami-        613 Soininvaara ym.: Lehtipuumetsistä riippu-
261:     sen kieltämisestä                                       vaisten eliölajien häviämisen estäruisestä
262: 
263:     596 Väänänen: Sairaaloiden kirjastojen aseman           614 Tennilä: Rajanylityspaikan avaamisesta Sal-
264:     järjestämisestä                                         lan Kelloselkään
265:     597 Lahti-Nuuttila ym.: Vähennetyn luopumis-            615 Knuuttila ym.: Rautatiekuljetusten lisäämi-
266:     eläkkeen määrästä                                       sestä ja kehittämisestä
267:     598 Paloheimo: Maaningalla sijaitsevan Tuovi-           616 Gustafsson: Luokkakoon kasvun rajoittami-
268:     lanlahden pudotus- ja jäälleajopaikan siirtämi-         sesta peruskouluissa
269:     sestä
270:                                                             617 Turunen ym.: Aistivammaisten tekstipuhe-
271:     599 Aaltonen ym.: Vaasan läänin nimeämisestä
272:                                                             linmaksujen alentamisesta
273:     pohjoismaisen yhteistyön kokeilulääniksi
274: 
275:     600 Särkijärvi ym.: Asuntolainojen korkotuki-           618 Turunen ym.: Yhteisen virkarehtorin saami-
276:                                                             sesta opettajankoulutuslaitosten harjoittelukou-
277:     järjestelmästä
278:                                                             luihin
279:     601 Elo ym.: Kulkuväylän merkitseruisestä Ko-
280:     kemäenjoen patoaltaassa                                 619 Melin: Arvonlisäverojärjestelmän toteutta-
281:                                                             misesta
282:     602 Elo ym.: Nakkilan Järvikylän paikallisteiden
283:     kunnostamisesta                                         620 Pulliainen: Rehuherneen tuonnin rajoittami-
284:                                                             sesta
285:     603 Alho ym.: Eteläafrikkalaisen uraanin käyttä-
286:     misestä Olkiluodon ydinvoimalan polttoaineena           621 Kohijoki: Yrittäjien saatavien aseman paran-
287:                                                             tamisesta konkursseissa
288:     604 Lahti-Nuuttila ym.: Kotipalveluautojen han-
289:     kinnan tukemisesta                                      622 Kietäväinen: Pienituloisille suunnitellusta
290:                                                             kunnallisverovähennyksestä
291:     605 Tenhiälä: Verotoimistojen palvelukyvyn tur-
292:     vaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                 623 Renko ym.: Merenkulkupiirien lukumäärän
293:                                                             säilyttämisestä nykyise:Iään
294:     606 Fred: Liikennejuopumustapausten vähentä-
295:     miseksi tarvittavista toimenpiteistä                    624 Westerlund m.fl.: Om stadganden om häst-
296:                                                             hållning och hästintresse
297:     607 Nyman m.fl.: Om tryggande av pension för
298:     arbetstagare i samband med konkurs                      624 Westerlund ym.: Hevosenpitoaja hevoshar-
299:                                                             rastusta koskevista säännöksistä
300:     607 Nyman ym.: Eläkkeen turvaamisesta työnte-
301:     kijöille konkurssin yhteydessä                          625 Westerlund: Om åtgärder för att förbättra
302:                                                             skogarnas hälsotillstånd i Östra Nyland
303:     608 Jääskeläinen: Turvallisuustietouden opetuk-
304:     sen lisäämisestä kouluissa                              625 Westerlund: Toimenpiteistä Itä-Uudenmaan
305:                                                             metsien terveydentilan parantamiseksi
306:     609 Pohjanoksa ym.: Ylitöiden tekemistä koske-
307:     vien työaikasäännösten muuttamisesta                    626 Backman ym.: Savonlinnan rautatieyhteyk-
308:                                                             sien järjestämisestä
309: -   610 Apukka: Postipalveluauton säilyttämisestä
310:     välillä Petkula-Siltaharju                              627 Häkämies: Suomenlahden merenkulkupiirin
311:                                                             muodostamisesta
312:     611 Savolainen: KalvoJan Äimäjärven säännöste-
313:     lystä                                                   628 Kärhä: Rintamalisän määräämisestä etuoi-
314:                                                             keutetuksi tuloksi
315:     612 Vähänäkki ym.: Lääkärin määräämän vaih-
316:     toehtoisen hoidon saamisesta sairausvakuutus-           629 Tennilä: Nuorisotilojen rakentamisesta Ta-
317:     korvausten piiriin                                      kajärven kaupunginosaan Kemissä
318: 8                                             Sisällysluettelo
319: 
320:     630 Urpilainen: Alikulkutunnelin rakentamisesta         648 Ala-Harja ym.: Lihan ruiskusuolauksen jär-
321:     kantatiellä n:o 85 Kannuksen Roikolan kohdalla          jestämisestä
322: 
323:     631 Sarapää ym.: Rintamamiestunnuksen myön-             649 Urpilainen ym.: Henkilötodistuksen ja sai-
324:     tämisestä v. 1926 syntyneille rintamamiehille           rausvakuutuskortin yhdistämissuunnitelmista
325: 
326:     632 Antvuori: Suomalaisen ajokortin kelpoisuu-          650 Pekkarinen ym.: Perhon ja Kinnulan välisen
327:     desta muissa maissa                                     maantien peruskorjauksesta
328: 
329:     633 Elo ym.: Pitkäaikaistyöttömien työllistämi-         651 Koistinen ym.: Vammaispalvelulakiin sisäl-
330:     sestä                                                   tyvästä kustannusvelvoitteesta
331: 
332:     634 Nyby ym.: Kotikuntaa vailla olevien oppilai-        652 Mäkelä: Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden
333:     den koulutuskustannusten korvaamisesta musiik-          hoitamisesta kotiseudullaan
334:     kioppilaitoksille
335:                                                             653 Gustafsson ym.: Rattijuoppouden vähentä-
336:     635 Aittoniemi: Suojatyökeskusten yhteydessä            miseksi tarvittavista toimenpiteistä
337:     toimivien pesuloiden vaikutuksesta muiden pesu-
338:     loiden toimintaedellytyksiin                            654 Renko ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta
339:                                                             oppikirjoilta ja kotimaiselta kaunokirjallisuudel-
340:     636 Rusanen: Verohallinnon uudistamista koske-          ta
341:     vista suunnitelmista
342:                                                             655 Renko ym.: Opettajapulan poistamiseksi
343:     637 T. Roos ym.: Asuntolainojen myöntämisme-            tarvittavista toimenpiteistä
344:     nettelyn kehittämisestä
345:                                                             656 Saapunki: Sairauksien ennaltaehkäisyä ja
346:     638 Tenhiälä: Uusista asunnoista turhaan mak-           kuntoutustoiminnan järjestämistä koskevista
347:     settujen leimaverojen palauttamisesta                   suunnitelmista
348: 
349:     639 Mäkelä: Rehuksi käytettävän teurasjätteen           657 Rinne: Retkeilyalueen perustamisesta Pyhä-
350:     laadun valvonnasta                                      rannan Rihtniemeen
351: 
352:     640 Saapunki: Postipalveluiden turvaamisesta            658 Melin: Asuntotuotantolain mukaisten etujen
353:     Ylikiimingin Yliperän kylässä                           myöntämisestä työsuhdeasunnoiksi rakennetta-
354:                                                             ville vuokrataloille
355:     641 Renko ym.: Kyläkoulujen säilymisen turvaa-
356:     misesta                                                 659 Lax: Om tryggande av jakträtten för lokal-
357:                                                             befolkningen inom Ekenäs skärgårds national-
358:     642 Renko ym.: Jatketun lapsilisän vaikutukses-         park
359:     ta opintotukeen
360:                                                             659 Lax: Paikallisväestön metsästysoikeuden tur-
361:     643 Renko ym.: Valtionosuusjärjestelmän uudis-          vaamisesta Tammisaaren saariston kansallispuis-
362:     tamisen vaikutuksesta koulutuksen tasoon                ton alueella
363: 
364:     644 Tenhiälä: Japanilaisen automerkin suosimi-         660 Melin: Om bibehållande av den förmånligare
365:     sesta valtion hankinnoissa                             beskattningen av blyfri bensin
366: 
367:     645 Pulliainen: Dosenttien antaman opetuksen           660 Melin: Lyijyttömän bensiinin edullisemman
368:     turvaamisesta Helsingin yliopistossa                   verotuksen säilyttämisestä
369: 
370:     646 Pulliainen: Kauhajoen Nummijärven kun-             661 Westerlund m.fl.: Om skärpta säkerhetskrav
371:     nostamisesta virkistyskäyttöön sopivaksi               för tankfartyg
372: 
373:     647 Pulliainen: Luonnonkalojen alkuperämaan            661 Westerlund ym.: Säiliöalusten turvallisuus-
374:     ilmoittamisesta kalakaupan yhteydessä                  vaatimusten tiukentamisesta
375:                                                Sisällysluettelo                                            9
376: 
377:     662 T. Roos ym.: Valtion rautateiden kuukausi-           677 Melin: Om utökad rehabilitering av frontve-
378:     lippujen hinnankorotuksen vaikutuksesta henki-           teraner
379:     löliikenteeseen
380:                                                              677 Melin: Rintamaveteraanien kuntoutuksen li-
381:     663 Urpilainen: Turkistarhauksen jatkuvuuden             säämisestä
382:     turvaamisesta
383:                                                              678 Melin: Om befrielse från förseningsräntor på
384:     664 Tennilä: Ministereiden ja kansanedustajien           restskatt under bankstrejken
385:     kuulumisesta yritysten ja yhteisöjen johto- ja
386:     hallintoelimiin                                          678 Melin: Lisäveroja koskevien viivästyskorko-
387:                                                              jen perimättä jättämisestä pankkilakon aikana
388:     665 Tennilä: Maaseudun postipalveluiden tur-
389:     vaamisesta                                               679 Särkijärvi: Pakkolunastusasioiden käsittelyn
390:                                                              nopeuttamisesta valtioneuvostossa
391:     666 Melin: Om tryggande av polisresurserna
392:     Helsingfors                                              680 Anttila: Metsien kasvun hidastumisen ai-
393:                                                              heuttaneiden syiden selvittämisestä
394:     666 Melin: Poliisin voimavarojen turvaamisesta
395:     Helsingissä                                              681 Melin: ETYKin sihteeristön suomalaisten
396:                                                              virkamiesten palkkatulojen verottamisesta
397:     667 Melin: Om bindande av den finska marken
398:     tili EMS-valutorna                                       682 Väänänen: Elintarvikkeiden puhtautta val-
399:                                                              vovan toimielimen asettamisesta
400:     667 Melin: Suomen markan sitomisesta EMS-
401:     valuuttoihin                                             683 Moilanen: Psykologien antaman psykotera-
402:                                                              pian saamisesta sairausvakuutuskorvausten pii-
403:     668 Melin: Om beviljande av frontmannatecken             riin
404:     åt utlänningar som deltagit som frivilliga i våra
405:     krig                                                     684 Westerlund m.fl.: Om förberedelser för en
406:                                                              tvångssammanslagning av Borgå stad och Borgå
407:     668 Melin: Rintamasotilastunnuksen myöntämi-             landskommun
408:     sestä vapaaehtoisena sotiimme osallistuneille ul-
409:     komaalaisille                                            684 Westerlund ym.: Porvoon kaupungin ja
410:                                                              Porvoon maalaiskunnan pakkoliitoksen valmis-
411:     669 Sarapää: Kalanviljelylaitoksen rakentamises-         telusta
412:     ta Utsjoelle
413:                                                              685 Kohijoki: Koulujen rakentamismääräraho-
414:     670 Tennilä: Kalojen tuonnin vaikutuksesta ka-           jen lisäämisestä
415:     lastajien toimeentuloon
416:                                                              686 Nordman: Om befriande av enskilda perso-
417:     671 Sasi ym.: Lehtien liikevaihtoverokohtelun            ners hjälpsändningar tili utlandet från porto
418:     yhdenmukaistamisesta
419:                                                              686 Nordman: Yksityishenkilöiden ulkomaille
420:     672 Seppänen: Työmatkakulujen verottamisesta             osoittamien avustuslähetysten vapauttamisesta
421:     eräissä tapauksissa                                      postimaksusta
422: 
423:     673 Seppänen: Yksityisen terveydenhoitojärjes-           687 Nyman: Om minskningen av utsläpp från
424:     telmän valvonnan tehostamisesta                          Neste Oy:s anläggningar i Sköldvik
425: 
426:     674 Seppänen: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n               687 Nyman: Neste Oy:n Sköldvikin laitosten
427:     konkurssipesän omaisuudesta                              päästöjen vähentämisestä
428: 
429:     675 Zyskowicz: TSekkoslovakian presidentin               688 Nyman: Om miljöministerns medlemskap
430:     pohjoismaihin suuntautuvasta vierailuohjelmasta          Neste Oy:s förvaltningsråd
431: 
432: -   676 Skinnari: Valtionrautateiden paikallisliiken-        688 Nyman: Ympäristöministerin jäsenyydestä
433:     teen kuukausilippujen hintojen korottamisesta            Neste Oy:n hallintoneuvostossa
434: 
435: 2 500162E
436: 10                                             Sisällysluettelo
437: 
438:      689 Rehn: Om ratificering av konventionen om           693 Melin: Työvoiman maasta toiseen tapahtu-
439:      skydd av kulturellt värdefull egendom                  van liikkumisen vaikutuksista Suomessa
440: 
441:      689 Rehn: Kulttuuriomaisuuden suojelua koske-
442:                                                             694 Tennilä: UKK-puiston opastuskeskuksen toi-
443:      van yleissopimuksen ratifioimisesta
444:                                                             mintaedellytysten turvaamisesta Savukoskella
445:      690 Rehn: Om rättsskyddet för tvångsintagna på
446:      mentalsjukhus                                          695 Tennilä: Haaparannassa asuvien suomenkie-
447:                                                             listen kielioq~elmista
448:      690 Rehn: Mielisairaalaan pakolla hoitoon otet-
449:      tujen oikeusturvasta
450:                                                             696 Laine: Työllisyyttä turvaavien investointien
451:      691 Seppänen: Hitas-järjestelmän kehittämiseksi        toteuttamisesta Varsinais-Suomessa
452:      tarvittavista toimenpiteistä
453:                                                             697 Pulliainen ym.: Alkuperävesistön merkitse-
454:      692 Seppänen: Katalysaattoriautoille myönnettä-
455:                                                             misestä ulkomailta tuotaviin kalaeriin
456:      vän verohelpotuksen kohdentumisesta
457: 
458: 
459: 
460: 
461: Kysymykset valtioneuvostolle 1-102
462: 
463:      1 Karkinen ym.: Lapsiin kohdistuvan rikollisuu-         11 Kohijoki ym.: Avoinna olevia koulutus- ja
464:      den poistamisesta                                       työpaikkoja koskevan tiedottamisen tehostami-
465:                                                              sesta
466:      2 Pekkarinen ym.: Verouudistuksen epäkohtien
467:      korjaamisesta                                           12 Kohijoki ym.: Vesiliikennejuopumuksen pro-
468:                                                              millerajan alentamisesta
469:      3 Moilanen ym.: Kansaneläkeuudistuksen jatka-
470:                                                              13 T. Roos ym.: Varautumisesta määräaikaistal-
471:      misesta
472:                                                              letusten vapautumiseen vuoden 1990 lopulla
473:      4 Siitonen ym.: Osakekaupoista saatujen ulko-           14 Jääskeläinen ym.: Verouudistusta koskevan
474:      maille menevien voittojen verottamisesta                tiedotustoiminnan tehostamisesta
475: 
476:      5 Kortesalmi ym.: Veroilmoituksen täyttämisen           15 Ala-Harja ym.: Hautausavustuksen myöntä-
477:      yksinkertaistamisesta                                   misestä alle 16-vuotiaan lapsen kuoleman jälkeen
478: 
479:      6 Pohjola ym.: Ns. kasinotaloudessa tapahtuvan         16 Pulliainen ym.: Ympäristökatastrofien ennal-
480:      keinottelun estämisestä                                taehkäisemisestä
481: 
482:      7 Seppänen ym.: Osakekaupoista saatujen myyn-           17 Taina ym.: Lasten kotihoidon tuen tason
483:      tivoittojen verottamisesta                              nostamisesta ja osittaisen verovapauden toteutta-
484:                                                              misesta
485:      8 Siitonen ym.: Vuokra-asuntotilanteen paranta-
486:                                                             18 Jaakonsaari ym.: Naistutkimuksen opetuksen
487:      misesta pääkaupunkiseudulla
488:                                                             järjestämisestä
489: 
490:      9 Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kau-           19 Zyskowicz ym.: Pienten lasten kotona tapah-
491:      pan kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä        tuvan hoidon tukemisesta
492: 
493:      10 M. Lahtinen ym.: Lapsiperheiden aseman              20 Seppänen ym.: Liikevaihtoveron pohjan laa-
494:      turvaamisesta verouudistuksessa                        jentamissuunnitelmista
495:                                           Sisällysluettelo                                            11
496: 
497: 21 Luttinen ym.: Verouudistuksen epäkohtien             37 Moilanen ym.: Tasapainoisen alueellisen kehi-
498: korjaamisesta                                           tyksen turvaamisesta
499: 
500: 22 Tiuri ym.: Saasteiden ja kasvihuoneilmiön            38 Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kau-
501: vaikutuksen selvittämisestä metsien kasvuun             pan kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
502: 
503: 23 Rehn m.tl.: Om etiska och moraliska normer           39 Pohjola ym.: Terveyskeskusten toimintaedel-
504: för den moderna forskningen                             lytysten parantamisesta
505: 
506: 23 Rehn ym.: Eettisten ja moraalisten normien           40 Pohjola ym.: Asuntopoliittisen kokonaisre-
507: asettamisesta nykyaikaiselle tutkimukselle              montin toteuttamisesta
508: 
509: 24 Holvitie ym.: Koulutusjärjestelmän kehittä-          41 Zyskowicz ym.: Pienten lasten kotona tapah-
510: miseksi tarvittavista toimenpiteistä                    tuvan hoidon tukemisesta
511: 
512: 25 Rinne ym.: Havumetsien pelastamiseksi tar-           42 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Pienten lasten ko-
513: vittavista toimenpiteistä                               tona tapahtuvan hoidon tukemisesta
514: 
515: 26 Pulliainen ym.: Metsien terveydentilan paran-        43 Maijala ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vai-
516: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                  heen toteuttamisesta
517: 
518: 27 Astala ym.: Eläketurvan epäkohtien poistami-         44 Louvo ym.: Ympäristönsuojelua edistävien
519:                                                         investointien tukemisesta verohelpotuksin
520: sesta
521:                                                         45 Sasi ym.: Asuntojen hintojen nousun hillitse-
522: 28 Vistbacka ym.: Kotiäitien eläketurvan paran-
523:                                                         misestä
524: tamisesta
525:                                                         46 Pohjola ym.: Terveyskeskusten toimintaedel-
526: 29 Aittoniemi ym.: Suomalaisen kulttuurin säily-
527:                                                         lytysten parantamisesta
528: misen turvaamisesta Euroopan yhdentymiskehi-
529: tyksessä                                                47 Kohijoki ym.: Liikenneturvallisuuden paran-
530:                                                         tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
531: 30 Kohijoki ym.: Määräaikaistalletusten vero-
532: tuksen keventämisestä säästämisasteen nostami-          48 Kohijoki ym.: Säästämisen lisäämiseksi tarvit-
533: seksi                                                   tavista toimenpiteistä
534: 31 Jokinen ym.: Asunto-ongelmien poistamiseksi          49 Holvitie ym.: Koulutusjärjestelmän kehittä-
535: tarvittavista toimenpiteistä                            miseksi tarvittavista toimenpiteistä
536: 32 Männistö ym.: Lasten päivähoidon järjestä-           50 Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan pa-
537: miseksi tarvittavista toimenpiteistä                    rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
538: 
539: 33 Stenius-Kaukonen ym.: Terveyskeskusmak-              51 Seppänen ym.: Pääomien maastaviennin ra-
540: sun palauttamisen estämisestä                           joittamisesta
541: 
542: 34 Donner m.tl.: Om utvecklande av den natio-           52 Seppänen ym.: Neuvostoliittoon suuntautu-
543: nella kulturen                                          van kaupan lisäämisestä
544: 
545: 34 Donner ym.: Kansallisen kulttuurin kehittä-          53 Astala ym.: Eri koulutusasteiden ja -muoto-
546: misestä                                                 jen yhteistyön esteiden poistamisesta
547: 
548: 35 Andersson ym.: Terveyskeskusten toiminta-            54 Rajamäki ym.: Virkistyskalastuksen harras-
549: edellytysten parantamisesta                             tusmahdollisuuksien parantamisesta
550: 
551: 36 Kohijoki ym.: Liikenneturvallisuuden paran-          55 Renko ym.: Peruskoulujärjestelmän kehityk-
552: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                  sen turvaamisesta
553: 12                                             Sisällysluettelo
554: 
555:      56 Maijala ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vai-          72 Seppänen ym.: Vaihtotaseen vajeen pienentä-
556:      heen toteuttamisesta                                    misestä
557: 
558:      57 Rehn m.fl.: Om förvärv av utländsk arbets-           73 Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kau-
559:      kraft särskilt för servicesektorns behov                pan kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
560: 
561:      57 Rehn ym.: Ulkomaisen työvoiman hankkimi-             74 Aittaniemi ym.: Toimenpiteistä rikollisuuden
562:      sesta erityisesti palvelusektorin tarpeisiin            kasvun hillitsemiseksi
563: 
564:      58 Andersson ym.: Terveyskeskusten toiminta-            75 Melin: Om avgivande av ett meddelande tili
565:      edellytysten parantamisesta                             riksdagen om den ekonomiska integrationen i
566:                                                              Europa
567:      59 Ala-Harja ym.: Terveyskeskusten henkilöstö-
568:      pulan poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä        75 Melin: Euroopan taloudellista yhdentymistä
569:                                                              koskevan tiedonannon antamisesta eduskunnalle
570:      60 Donner m.fl.: Om utvecklande av den natio-
571:      nella kulturen                                          76 Juhantalo ym.: Vaihtotaseen vajauksen vai-
572:                                                              kutuksesta ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
573:      60 Donner ym.: Kansallisen kulttuurin kehittä-          seen
574:      misestä
575:                                                              77 Savolainen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon
576:      61 Moilanen ym.: Hoitoalan henkilöstöpulan              työvoimavajauksesta
577:      poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
578:                                                              78 Rehn m.fl.: Om beredskapen att ta emot
579:      62 Häkämies ym.: Haittaverojen käyttöön otta-           utländsk arbetskraft tili Finland
580:      misesta
581:                                                              78 Rehn ym.: Suomen valmiudesta ulkomaisen
582:      63 Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kau-           työvoiman vastaanottamiseen
583:      pan kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
584:                                                              79 Viinanen ym.: Tullihallituksen tilastointime-
585:      64 Jäätteenmäki ym.: Terveyskeskusten henki-            netelmien kehittämisestä
586:      löstöpulan poistamiseksi tarvittavista toimenpi-
587:      teistä                                                  80 Niinistö ym.: Rikosten ennalta ehkäisevien
588:                                                              toimien tehostamisesta
589:      65 Huuhtanen ym.: Säästämisen lisäämiseksi tar-
590:      vittavista toimenpiteistä                               81 P. Lahtinen ym.: Suomen ja Neuvostoliiton
591:                                                              välisen taloudellisen yhteistyön kehittämisestä
592:      66 P. Leppänen ym.: Yhtenäisen perusturvan
593:      toteuttamisesta                                         82 Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan pa-
594:                                                              rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
595:      67 Skinnari ym.: Työelämän tarpeiden ottami-
596:      sesta huomioon ammatillisessa peruskoulutuk-            83 P. Leppänen ym.: Maatalouspolitiikkaa kos-
597:      sessa                                                   kevien tavoitteiden asettamisesta
598: 
599:      68 Rinne ym.: Toimenpiteistä väkivallan kasvun          84 Kohijoki ym.: Liikenneturvallisuuden paran-
600:      hillitsemiseksi                                         tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
601: 
602:      69 Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan pa-           85 Vuoristo ym.: Telakkateollisuuden toiminta-
603:      rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä               edellytysten turvaamisesta
604: 
605:      70 Pokka ym.: Suomen ja Neuvostoliiton ilman-           86 Melin m.fl.: Om stödåtgärder för Wärtsilä
606:      suojeluyhteistyöstä Lapissa                             Marinindustri Ab:s underleverantörer
607: 
608:      71 Lahti-Nuuttila ym.: Opintotukijärjestelmän           86 Melin ym.: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ali-
609:      kehittämisestä                                          hankkijoita koskevista tukitoimenpiteistä
610:                                             Sisällysluettelo                                         13
611: 
612: 87 Siitonen ym.: Pienyrittäjien ansioturvajärjes-        95 Seppänen ym.: Tulopolitiikalle asetettavista
613: telmän toteuttamisesta                                   talouspoliittisista tavoitteista
614: 
615: 88 Vähänäkki ym.: Ministereiden ja muiden                96 Lahti-Nuuttila ym.: Opintotukijärjestelmän
616: johtavien poliitikkojen osallistumisesta valtion-        kehittämisestä
617: yhtiöiden hallintoon
618:                                                          97 Anttila ym.: Talouspolitiikan tervehdyttämi-
619: 89 Laine ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta             seksi tarvittavista toimenpiteistä
620: elintarvikkeilta
621:                                                          98 Puisto ym.: Vammaispalvelulain tavoitteiden
622: 90 Kankaanniemi ym.: Wärtsilä Meriteollisuus
623:                                                          toteuttamisesta
624: Oy:n alihankkijoiden ja työntekijöiden aseman
625: turvaamisesta                                            99 Viinanen ym.: Vapaakaupan edellyttämän
626: 91 Kohijoki ym.: Liikenneturvallisuuden paran-           tuotteiden tarkastustoiminnan kehittämisestä
627: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
628:                                                          100 Tennilä ym.: Palveluammateissa toimivien
629: 92 Aittoniemi ym.: Liikenneturvallisuuden pa-            työntekijöiden palkkauksen parantamisesta
630: rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
631:                                                          101 Pekkarinen ym.: Asuntojen velanhoitokus-
632: 93 Aittoniemi ym.: Tarpeellisten palvelujen tur-         tannusten keventämisestä
633: vaamisesta haja-asutusalueilla
634:                                                          102 Almgren ym.: Lapsilisän maksamisesta ulko-
635: 94 Mäkelä ym.: Sairaaloiden toimintaedellytys-           mailla lähetystyötehtävissä olevien henkilöiden
636: ten turvaamisesta                                        lapsille
637: 
638: 
639: 
640: 
641:                /
642:                                              1989 vp.
643: 
644: Kirjallinen kysymys n:o 461
645: 
646: 
647: 
648: 
649:                                  Moilanen ym.: Suoja-aidan rakentamisesta keskikaistojen väliin
650:                                      Länsiväylällä
651: 
652: 
653:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
654:    Onnettomuudet Helsingistä länteen johtaval-       väliin on suunnitelmissa suoja-aidan rakenta-
655: la ns. Länsiväylällä ovat viime aikoina lisään-      minen ns. Jorvaksen tien (kantatie n:o 51)
656: tyneet huomattavasti. Tilastot osoittavat selvää     osuudelle. Tähän tarkoitukseen on määräraha
657: kasvua, joka onnettomuusuutisten perusteella         vuodelle 1990, mutta toinen puoli puuttuvasta
658: yhä jatkuu, vaikka kuluvalta vuodelta tilasto-       suoja-aitaosuudesta jää vielä rakentamatta.
659: tietoja ei olekaan saatavissa.                       Suoja-aita on tarpeellinen onnettomuustilan-
660:    Vuonna 1988 Länsiväylällä välillä Porkka-         teessa syntyvien vahinkojen rajoittamiseksi.
661: lankatu-Kirkkonummi sattui 119 liikenneon-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
662: nettomuutta, joista 29 tapauksessa aiheutui          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
663: henkilövahinkoja ja yksi henkilö menetti hen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
664:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
665: kensä. Tänä vuonna ihmishengen vaatineita
666: onnettomuuksia on sattunut jo useita. Sen                      Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
667: sijaan vuosina 1984----87 tapahtui vuosittain               menpiteisiin Länsiväylän liikenneturval-
668: keskimäärin noin 70 onnettomuutta, joten nou-               lisuuden parantamiseksi esimerkiksi ra-
669: su on selvä.                                                kennuttamalla suoja-aidan keskikaisto-
670:    Vastakkaisiin suuntiin menevien kaistojen                jen väliin koko puuttuvalle osuudelle?
671:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
672: 
673:           Eeva-Liisa Moilanen          Esko Almgren                    Sauli Hautala
674:           Tuula Linnainmaa             Per-Henrik Nyman                Gustav Björkstrand
675:           Toimi Kankaanniemi           Kaarina Dromberg                Esko Seppänen
676:           Eva-Riitta Siitonen          Päivi Varpasuo                  Jorma Fred
677: 
678: 
679: 
680: 
681: 290010D
682: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 461
683: 
684: 
685: 
686: 
687:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      paa alhaisemmat rajoitukset. Nämä rajoitukset
689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on tarkoitus säilyttää, kunnes keskikaiteet on
690: olette 14 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           asennettu.
691: kirjeenne n:o 2131 ohella toimittanut valtioneu-       Kaiteiden rakentaminen olisi liikenneturval-
692: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lisuuden ja työolosuhteiden vuoksi tarkoituk-
693: kansanedustaja Eeva-Liisa Moilasen ym. näin         senmukaisinta tehdä kesäaikana, jolloin liiken-
694: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 461:      ne on pienimmillään ja työmaan havaittavuus
695:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    parhaimmillaan. Tämän vuoksi kaiteiden to-
696:        menpiteisiin Länsiväylän liikenneturval-     dennäköisin rakentamisajankohta on ensi vuo-
697:        lisuuden parantamiseksi esimerkiksi ra-      den kesällä. Joka tapauksessa tiepiiri on varan-
698:                                                     nut rahoituksen ensi vuodeksi kyseistä työtä
699:        kennuttamalla suoja-aidan keskikaisto-
700:        jen väliin koko puuttuvalle osuudelle?       varten.
701:                                                        Liikenneturvallisuuden parantamista koske-
702:                                                     vaan valtioneuvoston periaatepäätökseen sisäl-
703:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyy eräänä tienpidon toimena moottoriteiden
704: vasti seuraavaa:                                    puuttuvien keskikaiteiden rakentaminen. Kai-
705:   Kantatien n:o 51 eli Länsiväylän keskikais-       teita tullaankin lähitulevaisuudessa rakenta-
706: tan ylittämisestä johtuvien erityisesti viime ai-   maan myös muille kapealla keskikaistalla va-
707: koina tapahtuneiden vakavien liikenneonnetto-       rustetuille moottoriteille, muun muassa Tar-
708: muuksien takia tie- ja vesirakennuslaitoksen        vontielle.
709: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri on laati-          Edellä mainittujen moottoriteiden - Länsi-
710: nut suunnitelmat keskikaiteiden ja siihen liit-     väylän ja Tarvontien - keskikaiteiden raken-
711: tyen valaisinpylväiden asentamisesta. Tänä          tamisen rahoituksen varmistamiseksi sisältyy
712: vuonna tiepiiri ei ole voinut irrottaa rahoitusta   hallituksen kuluvan syksyn lisämenoarvioesi-
713: kaiteiden rakentamiseen, minkä vuoksi puhee-        tykseen 3 Mmk kyseisten kaidetöiden aloitta-
714: na olevalle osuudelle asetettiin jo ennen talvi-    mista varten, vaikka varsinaiset työt tehdään-
715: ajan nopeusrajoitusten asentamista aikaisem-        kin vuoden 1990 kesällä.
716:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
717: 
718:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
719:                                       1989 vp. -     KK n:o 461                                      3
720: 
721: 
722: 
723: 
724:                               Tili Riksdagens Herr Talman
725:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          aktuella vägsträckan redan innan vintersäsong-
726: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ens fartbegränsningar placerades ut. Avsikten
727: nr 2131 av den 14 september 1989 tili veder-         är att bibehålla dessa begränsningar tili dess
728: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       räckena har uppförts.
729: av följande av riksdagsledamot Eeva-Liisa               Med tanke på trafiksäkerheten och arbets-
730: Moilanen m.fl. undertecknade spörsmål nr 461:        förhållandena vore det mest ändamålsenligt att
731:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          bygga räckena sommartid, då trafiken är som
732:        åtgärder för att förbättra trafiksäkerhe-     minst och överblicken över arbetsplatsen är
733:        ten på Västerleden exempelvis så att          som bäst. Därför är det mest sannolikt att
734:        skyddsstaket byggs mellan de mellersta        räckena byggs nästa sommar. Vägdistriktet har
735:        filerna på hela den sträcka som saknar        i alla händelser reserverat finansiering för nästa
736:        sådant?                                       år för det aktuella arbetet.
737:                                                         I statsrådets principbeslut om förbättring av
738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         trafiksäkerheten ingår byggandet av mitträcken
739: samt anföra följande:                                på motorvägar, där sådana saknas, såsom en
740:    I synnerhet under den senaste tiden har det       åtgärd inom väghållningen. Inom den närmaste
741: inträffat allvarliga trafikolyckor på stamväg nr     framtiden kommer man att bygga räcken även
742: 51, dvs. Västerleden, tili följd av överskridning    på andra motorvägar som har en smal mittfil,
743: av den mellersta filen. Med anledning av detta       bl.a. på Tarvovägen.
744: har väg- och vattenbyggnadsverkets Nylands              För tryggande av finansieringen av byggan-
745: väg- och vattenbyggnadsdistrikt gjort upp pla-       det av mitträcken på ovan nämnda motorvägar
746: ner på att uppföra mitträcken och belysnings-        - Västerleden och Tarvovägen - har 3 milj.
747: stolpar i anslutning därtili. I år har vägdistrik-   mark upptagits i regeringens tilläggsbudgetpro-
748: tet inte kunnat ordna med finansieringen av          position för denna höst för påbörjande av de
749: byggandet av räcken. Därför placerades lägre         aktuella arbetena, även om det egentliga arbe-
750: hastighetsbegränsningar än tidigare på den           tet skall utföras under sommaren 1990.
751:     Helsingfors den 11 oktober 1989
752: 
753:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
754:                                                 1989 vp.
755: 
756: Kirjallinen kysymys n:o 462
757: 
758: 
759: 
760: 
761:                                    Mäkipää ym.: Kihniön Aitanevan turpeennostoalueen muodos-
762:                                         tamisesta erityistutkimusalueeksi
763: 
764: 
765:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
766: 
767:    Turpeennostoon sopivia alueita on Suomessa          menneisyyttä ja tulevaisuutta. Siellä on myös
768: vajaat 0,5 milj. hehtaaria. Ensi vuosikymmenel-        yli puolisen sataa eri maissa valmistettua tur-
769: lä vapautuu vuosittain useita tuhansia hehtaa-         vekonetta nähtävillä.
770: reja muuhun käyttöön. Koska alueet ovat                   Turvetuotannon lisäksi Aitonevalla on pit-
771: suurina keskityksinä, vaikuttavat ne maise-            kään harjoitettu myös metsäntutkimusta. En-
772: maan voimakkaasti. Turvetuotantoalueiden jäl-          simmäiset metsänviljelykokeet perustettiin sin-
773: kikäyttömahdollisuudet tulisikin selvittää mitä        ne jo v. 1953. Systemaattinen tutkimustoiminta
774: pikimmin.                                              suonpohja-alueilla aloitettiin vasta v. 1979
775:     Toistaiseksi eniten tutkimustoimintaa on ol-       Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimus-
776: lut turpeennostoalueiden metsätaloudellisessa          aseman toimesta metsähallituksen rahoituksen
777: jälkikäytössä. Mutta siinäkin tutkimukset ovat         turvin. Vuonna 1986 tutkimustoiminta laajeni
778: vielä pahoin kesken. Myös maatalouskäyttöön            kolmivuotiseksi projektiksi, jossa on mukana
779: on turpeennostoalueiden sopivuutta jonkin ver-         kahden edellä mainitun lisäksi myös Vapo ja
780: ran tutkittu. Niitä voitaisiin padota järvialtaik-     Keskusmetsälautakunta Tapio. Projektin ra-
781: si tai lammikoiksi ja niiden voidaan antaa             hoitus loppuu kuitenkin jo v. 1989.
782: soistua uudelleen. Alueiden sopivuutta marjo-             Suonpohjien metsityskokeiden inventointia ei
783: jen, esimerkiksi karpalon, kasvatukseen tulisi         jatkossa kyetä hoitamaan METLAn suontutki-
784: tutkia. Todennäköisesti niillä voitaisiin saada        musosaston vuotuisilla määrärahoilla. Siksi
785: aikaan mini-ilmeisiä ekosysteemejä, jotka saat-        mielestämme tulisikin huolehtia siitä, että jo
786: taisivat palvella mm. riistankasvatusta.               aloitettujen kokeiden seurantaa voitaisiin jat-
787:     Nähdäksemme pikaisesti tulisikin aloittaa          kaa ja perustaa myös uusia kokeita.
788: monipuolinen tutkimusprojekti, jossa turvetuo-            Koska Kihniön Aitonevalla vapautuu vuo-
789:  tannosta vapautuvien alueiden jälkikäytön eri         sittain turvetuotannosta paljon alueita, joita
790:  vaihtoehdot tulisivat mahdollisimman moni-            voitaisiin käyttää muuhunkin kuin metsittämi-
791:  puolisesti esille. Projektissa tulisi olla edustet-   seen, tulisi mielestämme Aitonevasta muodos-
792:  tuina metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos,            taa erityistutkimusalue, jossa metsittämisen li-
793:  Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riista- ja kalata-       säksi pyrittäisiin selvittämään myös muita
794:  louden tutkimuslaitos, vesi- ja ympäristöhalli-       käyttömuotoja sekä erilaisten käyttömuotojen
795:  tus ja ympäristöministeriö.                           yhteensoveltumista.
796:     Eräs vanhimmista teollisen turpeennoston              Aitoneva sopii erityisen hyvin tällaisen tut-
797:  paikoista Suomessa on Kihniön Aitoneva. Toi-          kimustoiminnan keskuspaikaksi. Siellä on pal-
798:  minta siellä aloitettiin jo v. 1942. Jyrsinturpeen    jon vanhoja turpeennostosta vapautuneita
799:  tuotanto syrjäytti Aitonevalla kokonaan pala-         alueita ekologisesti erilaisissa kehitysvaiheissa,
800:  turpeen noston v. 1967. Alun perin suon               ja uusia alueita vapautuu vuosittain. Siellä ovat
801:  pinta-ala oli 564 ha, ja vielä nytkin nostetaan       vanhimmat ja monipuo1isimmat suonpohjien
802:  turvetta yli 200 ha:n alalta. Sitä on arvioitu        metsityskokeet. Lisäksi se sijaitsee lähellä
803:  riittävän noin 10 vuodeksi 100 000 m 3 :n vuosi-      METLAn Parkanon tutkimusasemaa, joka voi-
804:  vauhdilla toimittaessa.                               si mahdollisesti toimia muidenkin kuin metsän-
805:     Aitoneva on turvetuotannon ohella ollut            tutkijoiden tukikohtana.
806:  merkittävä turveteollisuuden tutkimus- ja ko-            Kun ensi vuosikymmenellä tulee vuosittain
807:   keilualue. Siellä avattiin joitakin vuosia sitten    turvetuotannosta vapautumaan alueita tuhan-
808:  turvetietopiste, joka valottaa turveteollisuuden      sia hehtaareja, pitäisi kiireesti varautua niiden
809: 290010D
810: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 462
811: 
812: monipuoliseen käyttöön. Siksi pidämme tär-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
813: keänä, että metsitystutkimuksia jatketaan ja
814: aloitetaan suonpohjien muun käytön tutkimus-                  Aikooko Hallitus muodostaa Kih-
815: toiminta välittömästi.                                     niön Aitonevan turpeennostoalueesta
816:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          erityistutkimusalueen, jossa monipuoli-
817: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               sesti tutkitaan suonpohjien jälkikäyttö-
818: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               mahdollisuutta?
819: 
820:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1989
821: 
822:                      Lea Mäkipää                            Raimo Vuoristo
823:                                    1989 vp. -      KK n:o 462                                     3
824: 
825: 
826: 
827: 
828:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Keskusmetsälautakunta Tapion ja Metsäntut-
830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kimuslaitoksen tutkimusprojekti, jonka erilli-
831: olette 14 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           nen rahoitus päättyy vuonna 1989. Projektin
832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        päätulokset valmistuvat vuoden 1990 aikana.
833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Ennen projektia perustettujen monipuolisten
834: edustaja Mäkipään ym. näin kuuluvasta kirjal-       metsityskokeiden uudelleenmittaus on nyt tul-
835: lisesta kysymyksestä n:o 462:                       lut ajankohtaiseksi, ja tutkimustoiminnan ra-
836:           Aikooko Hallitus muodostaa Kih-           hoitusmahdollisuudet selvitetään lähitulevai-
837:        niön Aitonevan turpeennostoalueesta          suudessa. Metsäntutkimuslaitoksen omat mah-
838:        erityistutkimusalueen, jossa monipuoli-      dollisuudet tämän energiantuotantoon liittyvän
839:        sesti tutkitaan suonpohjien jälkikäyttö-     toiminnan seurauksena syntyneen tutkimuson-
840:        mahdollisuutta?                              gelman rahoittamiseen ovat kuitenkin rajoite-
841:                                                     tut.
842:                                                        Samalla kun käynnissä olevien metsätalous- l
843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
844:                                                     käyttöön liittyvien tutkimusten jatkoa suunni-
845: taen seuraavaa:                                     tellaan, tulisi myös suonpohjan muiden käyt-
846:   Turpeennostosta vapautuvien maa-alueiden          tömuotojen tutkimustarpeet selvittää. Maa- ja
847: käyttöä on tutkittu tähän mennessä eniten           metsätalousministeriö ei kuitenkaan näe tar-
848: juuri Kihniön Aitonevalla, joka sijaitsee Met-      peelliseksi esitetyn erityistutkimusalueen perus-
849: säntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusase-          tamista, vaan pitää tarkoituksenmukaisempana
850: man läheisyydessä. Tutkimukset ovat keskitty-       ratkaisua, jossa eri alojen tutkimuslaitokset
851: neet pääasiassa turvetuotannosta vapautuvien        yhteistyössä sopisivat ongelmakokonaisuutta
852: alueiden metsätaloudelliseen käyttöön, mutta        monipuolisesti käsittelevän tutkimushankkeen
853: myös maataloudellisia käyttömahdollisuuksia         käynnistämisestä. Kihniön Aitoneva soveltuisi
854: on selvitetty.                                      ilmeisen hyvin tällaisen tutkimushankkeen tut-
855:    Kuten kysymyksen johdanto-osassa tode-           kimusalueeksi. Luontevinta olisi, jos tutkimus-
856: taan, on vuodesta 1986 alkaen alueella ollut        kokonaisuuden rahoitus voitaisiin järjestää sen
857: käynnissä kauppa- ja teollisuusministeriön,         hallinnonalan suunnalta, jonka toiminnan seu-
858: Valtion polttoainekeskuksen, metsähallituksen,      rauksena tutkimusongelma on syntynyt.
859:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1989
860: 
861:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
862: 4                                    1989 vp. -       KK n:o 462
863: 
864: 
865: 
866: 
867:                               Till Riksdagens Herr Talman
868:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            finansieringen av projektet upphör 1989. De
869: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            viktigaste resultaten av projektet skall bli fär-
870: av den 14 september 1989 tili vederbörande             diga under loppet av 1990.
871: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 Det har nu blivit aktuellt att på nytt mäta de
872: följande av riksdagsledamot Mäkipää m.fl.              mångsidiga beskogningsförsök som inleddes
873: undertecknade spörsmål nr 462:                         före projektet, och möjligheterna att finansiera
874:          Ämnar Regeringen göra torvtäktsom-            forskningsverksamheten kommer att utredas
875:        rådet i Aitoneva, Kihniö, tili ett special-     inom den närmaste framtiden. Skogsforsknings-
876:        forskningsområde där man på ett                 institutets egna möjligheter att finansiera lös-
877:        mångsidigt sätt undersöker möjligheter-         ningar på detta forskningsproblem, som upp-
878:        na att senare använda torvmarksbott-            kommit som en följd av verksamhet som är
879:                                                        förknippad med energiproduktionen, är likväl
880:        narna?
881:                                                        begränsade.
882:                                                           Samtidigt som en fortsättning planeras på de
883:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
884:                                                        pågående undersökningarna rörande möjlighe-
885: samt anföra följande:
886:                                                        terna tili användning i samband med skogs-
887:    Möjligheterna att använda markområden               bruk, bör även behoven av forskning rörande
888: som inte längre utnyttjas för torvbrytning har         andra sätt att använda torvmarksbottnarna
889: hittills undersökts mest just i Aitoneva i Kih-        utredas. Jord- och skogsbruksministeriet anser
890: niö, som ligger nära Skogsforskningsinstitutets        det dock inte vara nödvändigt att inrätta ett
891: forskningsstation i Parkano. Undersökningar-           sådant specialforskningsområde som föresla-
892: na har huvudsakligen gällt möjligheterna att           gits, utan anser att en mera ändamålsenlig
893: inom skogsbruket använda områden som inte              lösning vore att det mellan forskningsinstitut
894: längre används för torvproduktion, men även            som är verksamma på olika områden avtalas
895: möjligheterna att utnyttja områdena för jord-          om inledandet av ett forskningsprojekt som på
896: bruksändamål har utretts.                              ett mångsidigt sätt behandlar problemkomple-
897:    Såsom i inledningen tili spörsmålet konsta-         xet. Aitoneva i Kihniö vore uppenbarligen
898: teras har ett forskningsprojekt pågått på om-          mycket lämpligt som område för ett sådant
899: rådet sedan 1986. Parter i projektet är handels-       forskningsprojekt. Det naturligaste vore att
900: och industriministeriet, Statens bränslecentral,       finansieringen av forskningshelheten kommer
901: forststyrelsen, Keskusmetsälautakunta Tapio            från det förvaltningsområde vars verksamhet
902: och Skogsforskningsinstitutet. Den separata            förorsakat forskningsproblemet.
903: 
904:     Helsingfors den 16 oktober 1989
905: 
906:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
907:                                               1989 vp.
908: 
909: Kirjallinen kysymys n:o 463
910: 
911: 
912: 
913: 
914:                                  Tenhiälä: Postin kotiinkannon toteuttamisesta
915: 
916: 
917:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
918: 
919:    Valtionhallinnossa on pidetty tärkeänä pa-       tason heikentämistä, vaan ainoastaan sen pa-
920: rantaa yleistä palvelutasoa. Tavoitteena on         rantamista. Tällöin kysymykseen tulee luukku-
921: ollut saada kansalaiset vähintäänkin tasa-ar-       kanto tai se muoto, jonka vastaanottaja luuk-
922: voiseen asemaan. Postin jakelun suhteen esiin-      kukannasta poiketen on osoittanut.
923: tyy suurta eriarvoisuutta.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
924:    Suomen Pienkiinteistöliitto on lähestynyt lii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
925: kenneministeriötä saadakseen postin jakelun         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
926: palvelutason paranemisen aikaan. Palvelutason       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
927: ja toisaalta postin varman perillemenon turvaa                Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
928: parhaiten se, että jokainen saisi postinsa luuk-           eriarvoisuudesta postinjakelun suhteen,
929: kukannon kautta.                                           ja
930:    Eduskunta on yhtynyt aikanaan hallituksen                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
931: käsitykseen siitä, että postinjakelumuotojen yh-           ryhtyä palvelutason parantamiseksi
932: tenäistäminen säilytetään pitemmän aikavälin               postinkannassa ja luukkujakelun to-
933: tavoitteena. Tällä ei voida tarkoittaa palvelu-            teuttamiseksi koko maassa?
934:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
935: 
936:                                           Hannu Tenhiälä
937: 
938: 
939: 
940: 
941: 290010D
942: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 463
943: 
944: 
945: 
946: 
947:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
948:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan yhtenäistämistä laatikkoonkannon suun-
949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan.
950: olette syyskuun 15 päivänä 1989 päivätyn               Suomen Pienkiinteistöliiton käsitystä taaja-
951: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mien postinjakelun yhtenäistämisestä pitem-
952: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mällä aikavälillä luukkuunkannoksi ei voida
953: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta    pitää oikeana. Eduskunnan oikeusasiamies on
954: kysymyksestä n:o 463:                               erääseen kanteluun antamassaan vastauksessa
955:                                                     (kirje n:o 283/10.11.1982) todennut seuraavaa:
956:           Onko Hallitus tietoinen kansalaisten         "VN:n päätöksessä ei ole esitetty, mikä tulisi
957:        eriarvoisuudesta postinjakelun suhteen,      olla vastaisuudessa postin yhtenäinen jakelu-
958:        ja                                           muoto. Koska periaatepäätöksessä kuitenkin
959:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kehittyvillä ja vasta rakennettavilla alueilla
960:        ryhtyä palvelutason parantamiseksi           jakelumuodoksi on vahvistettu laatikkoonkan-
961:        postinkannassa ja luukkujakelun to-          to, ei postiviranomaisten omaksumaa kantaa,
962:        teuttamiseksi koko maassa?                   jonka mukaan postinjakelu yhdistetään nimen-
963:                                                     omaan laatikkoonkannoksi, voida pitää maini-
964:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tun VN:n periaatepäätöksen vastaisena."
965: vasti seuraavaa:                                       Jo pelkästään omakoti- ja rivitaloasutuksen
966:                                                     jatkuva laajeneminen aiheuttaa posti- ja telelai-
967:    Postinjakelussa posti- ja telelaitosta sitoo     toksen postitoimene melkoisia lisäresurssitar-
968: valtioneuvoston 5.1.1978 tekemä postinjakelun       peita. Postinsaajatalouksien määrä on viime
969: kehittämistä koskeva periaatepäätös. Päätös,        vuosina lisääntynyt noin 30 000--40 000 vuo-
970: jonka eduskunta on hyväksynyt käsitellessään        sittain. Lisäksi posti- ja telelaitos on viime
971: hallituksen esitystä valtion vuoden 1978 ensim-     vuosina kehittänyt postinjakeluverkkoaan niin,
972: mäiseksi lisämenoarvioksi, kuuluu kokonaisuu-       että valtioneuvoston v. 1978 tekemässä periaa-
973: dessaan seuraavasti:                                tepäätöksessä haja-asutusalueiden postinjake-
974:    "Postinjakelussa taajamissa jo olemassa ole-     lun palvelutasotavoitteeksi asetettu enintään
975: villa omakoti- ja rivitaloalueilla pysytetään       500 metrin postinnoutomatka sekä vähintään
976: nykyinen jakelumuoto ja uusilla omakoti- ja         viitenä päivänä viikossa tapahtuva postinjakelu
977: rivitaloalueilla toteutetaan postin laatikkoon-     on käytännössä saavutettu yksittäistalouksia
978: kanto. Postinjakelumuotojen yhtenäistäminen         lukuun ottamatta. Kun vuoden 1978 alussa
979: säilytetään pitemmän aikavälin tavoitteena.         periaatepäätöksen mukaisen ns. kohtuullisen
980:    Postinjakelua harvaan asutuilla alueilla kehi-   jakelun ulkopuolella oli vielä 72 900 taloutta,
981: tetään siten, että ne taloudet, joilla postin       on vastaava luku tällä hetkellä noin 16 000
982: noutomatka on yli 500 metriä, pyritään mah-         taloutta. Noin 57 000 talouden postin saanti on
983: dollisuuksien mukaan saattamaan postinjake-         siten pysyvästi parantunut. Posti- ja telelaitok-
984: lun piiriin. Kaikkien talouksien osalta pyritään    selle tämä on merkinnyt vuoden 1984 kustan-
985: toteuttamaan viitenä päivänä viikossa tapahtu-      nustason mukaan laskien n. 68,5 miljoonan
986: va postinjakelu."                                   markan lisäkustannuksia vuosittain. Kohtuul-
987:    Posti- ja telelaitos on postinjakelun palvelu-   lisen jakelun ulkopuolella olevat taloudet ovat
988: tason määrittelyssä noudattanut em. valtioneu-      lähinnä saaristossa ja haja-asutusalueilla sijait-
989: voston periaatepäätöstä. Sen mukaisesti po.         sevia yksittäistalouksia, joille tavoitteen mu-
990: ajankohdan jälkeen rakennetuilla taajamien          kaista jakelua ei voida järjestää huonojen
991: omakoti- ja rivitaloalueilla on postinjakelu        liikenneyhteyksien tai suurten kustannusten ta-
992: johdonmukaisesti toteutettu laatikkoonkanto-        kia.
993: na. Pitemmän aikavälin tavoitteena oleva jake-         Postinjakelua on ollut pakko rationalisoida,
994: lumuotojen yhtenäistäminen koskee posti- ja         jotta kohtuullinen postinjakelu peruspalveluna
995: telelaitoksen hankkimien lisätietojenkin mu-        voitaisiin turvata kaikille kansalaisille. Tässä
996:                                     1989 vp. -     KK n:o 463                                     3
997: 
998: tarkoituksessa posti- ja telelaitos on viime       jatalouksia oli koko maassa kaikkiaan
999: vuosina laajentanut jakelun motorisointia, ja      2 348 100. Taajamissa niitä oli 1 796 500, joista
1000: esim. erityisten jakeluautojen osuutta pienta-     noin kolmasosalle jaettiin posti 1aatikkoonkan-
1001: loalueiden postinjakelussa aiotaan jatkossakin     tona. Kaikista postinsaajista sai postinsa luuk-
1002: lisätä. Jakeluautojen ja yleensäkin moottori-      kuunkantona 50,1 %, 49,0% laatikkoansa
1003: ajoneuvojen tehokas käyttö jakelussa edellyttää    sekä 0,9 % lokerikkoon. Siirtyminen luukkuun-
1004: paitsi jakelun suorittamista laatikkoonkantona     kantoon pelkästään taajamissa nostaisi jakelun
1005: myös Iaatikoiden sijoittamista niin, että jakelu   kustannuksia posti- ja telehallituksessa suori-
1006: on mahdollista autosta poistumatta. Tämä on        tettujen laskelmien mukaan noin 240 miljoo-
1007: käytännössä mahdollista ainoastaan silloin,        nalla markalla. Postitoimena ei ole mahdolli-
1008: kun laatikot on sijoitettu ryhmiin tai riittävän   suuksia kattaa mahdollisesta ylijäämästään
1009: lähelle tietä, katua tai muuta kulkuväylää,        luukkuunkantoon siirtymisestä aiheutuvia kus-
1010: usein tie- ja katualueelle. Autojakeluun siirty-   tannuksia. Jakelun kehittäminen kysymyksessä
1011: minen onkin tavallisesti johtanut Iaatikoiden      tarkoitetulla tavalla edellyttää siten kustannus-
1012: paikkojen tarkistamiseen em. tavalla.              ten siirtämistä postilähetys- ja lehtiliikenteen
1013:    Vuoden 1989 huhtikuun lopussa postinsaa-        maksuihin eli asiakkaiden maksettavaksi.
1014: 
1015:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1989
1016: 
1017:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
1018: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 463
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1024:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i tätorter på lång sikt bör förenhetligas till
1025: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          postavlämning i postinlägg kan inte anses vara
1026: av den 15 september 1989 tili vederbörande           korrekt. Riksdagens justitieombudsman har i
1027: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ett svar på ett anfört klagomål (brev nr
1028: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna-        283/10.11.1982) konstaterat följande:
1029: de spörsmål nr 463:                                     "Det har i statsrådets beslut inte angetts
1030:          Är Regeringen medveten om medbor-           viiken postens enhetliga utdelningsform i fram-
1031:        garnas olikvärdighet vad gäller postut-       tiden borde vara. Eftersom man i principbeslu-
1032:        delningen och                                 tet dock för områden under utveckling och
1033:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        områden som är under utbyggnad fastställt att
1034:        ta för att förbättra utbärningens servi-      utdelningen skall ske i form av lådbrevbäring,
1035:        cenivå och för att genomföra postav-          kan de postala myndigheternas åsikt, enligt
1036:        lämning i postinlägg i hela landet?           viiken postutdelningen uttryckligen förenhetli-
1037:                                                      gas tili lådbrevbäring, inte anses strida mot
1038:                                                      statsrådets nämnda principbeslut."
1039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1040: samt anföra följande:                                   Redan enbart egnahems- och radhusbosätt-
1041:                                                      ningens fortsatta expansion förorsakar ett be-
1042:    I fråga om postutdelning är post- och tele-       tydande behov av tilläggsresurser för post- och
1043: verket bundet vid statsrådets principbeslut av       televerkets postfunktion. Antalet postmottagar-
1044: den 5 januari 1978 om utvecklande av postut-         hushåll har under de senaste åren ökat med ca
1045: delningen. Beslutet, som godkänts av riksdagen       30 000---40 000 hushåll per år. Dessutom har
1046: vid behandlingen av regeringens proposition till     post- och televerket under de senaste åren
1047: en första tilläggsbudget för år 1978, lyder i sin    utvecklat sitt postutdelningsnät så att det mål
1048: helhet som följer:                                   för servicenivån som statsrådet i sitt principbe-
1049:    "Postutdelningen i tätorterna och i existeran-    slut uppställt för postutdelningen i glesbygder,
1050: de egnahems- och radhusområden bibehålls i           dvs. att postavhämtningsvägen blir högst 500
1051: sin nuvarande form och i nya egnahems- och           m samt att postutdelningen bör ske minst fem
1052: radhusområden tillämpas lådbrevbäring. För-          gånger i veckan, i praktiken uppnåtts, utom för
1053: enhetligandet av postutdelningsformerna kvar-        enskilda hushåll. Medan 72 900 hushåll ännu i
1054: står alltjämt som ett mål på lång sikt.              början av 1978 inte b1ev delaktiga av den s.k.
1055:    Postutdelningen i glest bebyggda trakter ut-      skä1iga utdelning som anges i principbeslutet,
1056: vecklas så att de hushåll som inte får sin post      är motsvarande tai i detta nu ca 16 000 hushåll.
1057: på närmare än 500 meters avstånd i mån av            Postutdelningen har så1unda permanent förbätt-
1058: möjlighet skall anslutas tili postutdelningen.       rats för ca 57 000 hushåll. För post- och
1059: Meningen är att alla hushåll såvitt möjligt skall    televerket har detta enligt 1984 års kostnads-
1060: få sin post fem dagar i veckan."                     nivå räknat inneburit merkostnader på ca 68,5
1061:    Post- och televerket har då det fastställt        miljoner mark per år. De hushåll som inte
1062: postutdelningens servicenivå följt detta princip-    berörs av den skäliga utdelningen består i det
1063: beslut av statsrådet. I enligt med det har           närmaste av skärgårdshushåll och enski1da
1064: postutdelningen i de egnahems- och radhusom-         hushåll i glesbygder, för vi1ka utdelning i
1065: råden som byggts efter nämnda tid konsekvent         en1ighet med det uppställda målet inte kan
1066: genomförts som lådbrevbäring. Förenhetligan-         anordnas på grund av då1iga trafikförbindelser
1067: det av postutdelningsformerna, vilket är målet       eller stora kostnader.
1068: på lång sikt, gäller även enligt de tilläggsupp-        Det har blivit nödvändigt att rationalisera
1069: gifter som post- och televerket införskaffat ett     postutdelningen för att en skälig utdelning som
1070: förenhetligande i riktning mot lådbrevbäring.        grundläggande service skall kunna tryggas för
1071:    Den uppfattning som föreningen Suomen             alla medborgare. I detta avseende har post- och
1072: Pienkiinteistöliitto har, dvs. att postutdelningen   televerket under de senaste åren utvidgat mo-
1073:                                       1989 vp. -     KK n:o 463                                     5
1074: 
1075: toriseringen av utdelningen och t.ex. andelen        tätorterna var antalet 1 796 500, av vilka ca en
1076: särskilda utdelningsbilar i postutdelningen i        tredjedel fick sin post genom lådbrevbäring. Av
1077: småhusområden skall utökas även i framtiden.         alla postmottagare fick 50,1 % sin post genom
1078: Effektiv användning av utdelningsbilar och           postavlämning i postinlägg, 49:9% i sin låda
1079: överhuvudtaget motorfordon i utdelningen för-        samt 0,9 % i fastighetsbox. Overgången till
1080: utsätter förutom att utdelningen utförs som          postavlämning i postinlägg enbart i tätorterna
1081:                                                      skulle enligt post- och telestyrelsens beräkning-
1082: lådbrevbäring även att postlådorna placeras så       ar öka kostnaderna för utdelningen med ca 240
1083: att utdelningen kan ske direkt från bilen. Detta     miljoner mark. Postfunktioneo har inga möj-
1084: är i praktiken möjligt endast då lådorna pla-        ligheter att med sitt eventuella överskott täcka
1085: cerats i grupper eller tiliräckligt nära en väg,     de kostnader som förorsakas av en övergång
1086: gata eller annan trafikled, ofta på väg- eller       tili postavlämning i postinlägg. Utvecklandet
1087: gatuområde. Övergången tili bilutdelning har         av utdelningen på det sätt som avses i spörs-
1088: också i allmänhet lett tili att lådornas placering   målet förutsätter sålunda att kostnaderna över-
1089: justerats på ovan nämnda sätt.                       förs tili avgifterna för postförsändelse- och
1090:    I slutet av april 1989 fanns det sammanlagt       tidningstrafiken, dvs. att de betalas av kunder-
1091: 2 348 100 postmottagarhushåll i hela landet. I       na.
1092:      Helsingfors den 16 oktober 1989
1093: 
1094:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
1095:                                             1989 vp.
1096: 
1097: Kirjallinen kysymys n:o 464
1098: 
1099: 
1100: 
1101: 
1102:                                 Väistö: Värtsilän Niiralan raja-aseman tullihenkilöstön lisäämi-
1103:                                     sestä
1104: 
1105: 
1106:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1107: 
1108:    Värtsilän Niiralan raja-asemaa ei vielä ole    tenkin mitoitettu vain tavaraliikennettä varten,
1109: virallisesti hyväksytty Suomen ja Neuvostolii-    joten tulli on voimakkaasti ylikuormitettu.
1110: ton väliseksi henkilöliikenteen rajanylityspai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1111: kaksi. Käytännössä henkilöliikenne on kuiten-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1112: kin kuluvana vuonna lisääntynyt voimakkaasti.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1113: Esimerkiksi elokuussa poikkeusluvin tapahtu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1114: via rajanylityksiä oli noin 1 500. Tuotannolli-              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
1115: nen yhteistoiminta Pohjois-Karjalan ja Neu-              tus aikoo ryhtyä Värtsilän Niiralan
1116: vosto-Karjalan välillä on vilkastumassa, sa-             raja-aseman tullihenkilöstön lisäämisek-
1117: moin muun muassa asiantuntijavaihto. Niira-              si, jotta poikkeusluvin tapahtuva henki-
1118: lan raja-aseman tullihenkilöstön määrä on kui-           löliikenne voidaan hoitaa joustavasti?
1119: 
1120:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
1121: 
1122:                                           Matti Väistö
1123: 
1124: 
1125: 
1126: 
1127: 2900!00
1128: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 464
1129: 
1130: 
1131: 
1132: 
1133:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1134:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       selle suoritteita, tuottavuutta, taloudellisuutta
1135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja vaikuttavuutta koskevat tulostavoitteet, jot-
1136: olette 15 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           ka on kirjattu tulo- ja menoarvioesitykseen.
1137: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Toimintamenomomentin määrärahan mitoi-
1138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tuksessa on otettu huomioon tullihallinnon
1139: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta      palvelusten kysynnän ja suoritetuotannon mää-
1140: kysymyksestä n:o 464:                               rän kasvu sekä käsittelyaika- ja tuottavuusta-
1141:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-   voitteet.
1142:        tus aikoo ryhtyä Värtsilän Niiralan             Tulosbudjetoinnin tarkoituksena on, paitsi
1143:        raja-aseman tullihenkilöstön lisäämisek-     parantaa virastojen tuottavuutta, taloudelli-
1144:        si, jotta poikkeusluvin tapahtuva henki-     suutta ja palve1utasoa, myös antaa niille yhä
1145:        löliikenne voidaan hoitaa joustavasti?       enemmän mahdollisuuksia valita taloudellisem-
1146:                                                     malla tavalla palvelujensa tuottamiseen tarvit-
1147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        semansa tuotannontekijät
1148: vasti seuraavaa:                                       Näin ollen kysymys Niiralan tulliaseman
1149:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-       tullihenkilöstön määrästä on tulo- ja menoar-
1150: tyksen mukaan tullilaitoksen sanotun vuoden         vion rajoissa tullilaitoksen oma asia. Kun
1151: talous perustuu tulosbudjetointiin. Tulosbudje-     lisäksi tullilaitokselle on asetettu vuoteen 1991
1152: tointikokeilu toimeenpannaan tullilaitoksen li-     mennessä 45 viran säästötavoite ja tullilaitok-
1153: säksi kahdessa muussakin virastossa. Tämän          sen virkojen kokonaissäästötavoitteeksi vuo-
1154: vuoksi tullilaitoksen toimintamenot on yhdis-       teen 1992 mennessä on kaavailtu 90, ei tässä
1155: tetty yhdeksi toimintamenomomentiksi. Lisäksi       asiassa muita toimenpiteitä hallituksen taholta
1156: valtiovarainministeriö on asettanut tullilaitok-    tarvita.
1157:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
1158: 
1159:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
1160:                                    1989 vp. -     KK n:o 464                                     3
1161: 
1162: 
1163: 
1164: 
1165:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1166:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      gäller prestationer, produktivitet, 1önsamhet
1167: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       och effektivitet och som är annoterade i bud-
1168: a v den 15 septem ber 1989 tili vederbörande      getpropositionen. Vid dimensioneringen av an-
1169: medlem av statsrådet översänt avskrift av         slaget under omkostnadsmomentet har ökning-
1170: följande av riksdagsman Väistö undertecknade      en i efterfrågan på tullsförvaltningens tjänster
1171: spörsmål nr 464:                                  och ökningen i produktionen av prestationer
1172:          Vilka brådskande åtgärder ämnar          beaktats. Likaså har må1en i fråga om behand-
1173:        Regeringen vidta i syfte att utöka tuli-   1ingstid och produktivitet beaktats.
1174:        personalen vid Niirala gränsstation i         Avsikten med resultatbudgeteringen är, för-
1175:        Värtsilä för att den persontrafik som      utom att förbättra ämbetsverkens produktivi-
1176:        sker med undantagstillstånd skall kun-     tet, lönsamhet och servicenivå, också att ge
1177:        na skötas smidigt?                         dem allt fler möjligheter att på ett 1önsammare
1178:                                                   sätt välja de produktionsfaktorer de behöver
1179:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för att producera sina tjänster.
1180: samt anföra följande:                                Frågan om tullpersona1ens storlek vid Niira-
1181:    Enligt budgetpropositionen för 1990 baserar    la tullstation är sålunda, inom ramen för
1182: sig tullverkets ekonomi för det ifrågavarande     budgeten, tullverkets egen angelägenhet. Då
1183: året på resultatbudgetering. R.::sultatbudgete-   dessutom ett mål som innebär en inbesparing
1184: ringsförsöket verkställs förutom vid tullverket   av 45 tjänster före 1991 har uppställts för
1185: också vid två andra ämbetsverk. Tullverkets       tullverket och en tota1inbesparing av 90 tjänster
1186: omkostnader har därför sammanslagits tili ett     före 1992 har planerats för verkets del, behövs
1187: omkostnadsmoment. Vidare har finansministe-       inte några andra åtgärder från regeringens sida
1188: riet för tullverket uppställt resu1tatmål som     i detta ärende.
1189: 
1190:     Helsingfors den 5 oktober 1989
1191: 
1192:                                                                         Minister Ulla Puolanne
1193:                                              1989 vp.
1194: 
1195: Kirjallinen kysymys n:o 465
1196: 
1197: 
1198: 
1199: 
1200:                                  Jokinen ym.: Lapsiin kohdistuvan mainonnan kieltämisestä
1201: 
1202: 
1203:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1204: 
1205:    Viime viikkoina on jälleen kerran saatu         vieras tässä maassa, joten hallituksen olisi jo
1206: todeta, miten huolestuttavan laajaksi lapsiin      aika perehtyä tähän tärkeään sopimukseen.
1207: kohdistuva mainonta ja kaupallinen kilpailu on        Samanaikaisesti kun kirjoitetaan runsaasti
1208: edennyt. Toinen toistaan värikkäimmin ja ve-       nuoriso-ongelmista ja lisääntyneestä väkivallan
1209: toavimmin mainoksin tungetaan jopa koului-         käytöstä, annetaan ongelmia synnyttävien il-
1210: hin ja kaikkialle, missä lapset ovat jopa vapaa-   miöiden vapaasti edetä ja tehdä tuhoaan. Lap-
1211:                                                    siin kohdistuvaa pahoinpitelyä harrastetaan
1212: ajan ja harrastustoiminnan piirissä.               mitä moninaisimmissa muodoissa, eikä niistä
1213:    Tämä huolestuttava kehitys johtaa moniin        vähäisimpänä voida pitää sitä eriarvoisuutta
1214: epäterveisiin seurauksiin ja lasten keskeisiin     synnyttävää tekijää, jonka ylipaisunut kaupal-
1215: ongelmiin, joista julkisuudessakin on ollut kä-    lisuus aikaansaa ja epäterve kilpailu vauhdit-
1216: sittelyä.                                          taa, kun sitä suunnataan nimenomaan lapsiin.
1217:    Suomi näyttää tältä osin unohtaneen myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1218: ne kansainväliset sopimukset, joissa se on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1219: mukana. Jopa Lasten Oikeuksien Julistus, joka      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1220: on hyväksytty YK:ssa 20 päivänä marraskuuta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1221: 1959, kieltää lapsen käytön kaupankäynnin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1222: kohteena. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän                  ryhtyä lapsiin kohdistuvan kaupallisuu-
1223: LOJ:n henki ja kirjain näyttää edelleen olevan             den ja mainonnan kieltämiseksi?
1224:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
1225: 
1226:                      Anna-Liisa Jokinen                  Vappu Säilynoja
1227:                      Marjatta Stenius-Kaukonen            Marja-Liisa Löyttyjärvi
1228:                                       Esko-Juhani Tennilä
1229: 
1230: 
1231: 
1232: 
1233: 2900100
1234: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 465
1235: 
1236: 
1237: 
1238: 
1239:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1240:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tö mainonnassa, opettajan arvovallan hyödyn-
1241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      täminen lehden markkinoinnissa ja satelliitti-
1242: olette 15 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn          kanavan välittämä mainonta, joka tuki kansal-
1243: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       lista mainoskampanjaa. Kuluttaja-asiamiehelle
1244: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tulleet vanhempien ilmoitukset osoittavat, ettei-
1245: edustaja Jokisen ym. kirjallisesta kysymyksestä    vät vanhemmat hyväksy suoramarkkinoinnin
1246: n:o 465:                                           osoittamista lapsille. Neuvotteluteitse on pääs-
1247:                                                    ty eri kustantajien kanssa ratkaisuihin, joiden
1248:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1249:                                                    mukaan suoramarkkinointia ei tarkoitukselli-
1250:        ryhtyä lapsiin kohdistuvan kaupallisuu-
1251:                                                    sesti lähetetä suoraan lapsille. Myös kouluissa
1252:        den ja mainonnan kieltämiseksi?
1253:                                                    ja päiväkodeissa tapahtuva markkinointi ja
1254:                                                    kaupallisen aineiston käyttäminen opetuksessa
1255:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ovat toistuvasti esillä kuluttajaviranomaisten
1256: taen seuraavaa:                                    toiminnassa.
1257:    Lapsia kuluttajina ja markkinoinnin kohtee-        Lapsiin kohdistuvaa kaupallista vaikuttamis-
1258: na pidetään kuluttajapolitiikassa ja kuluttaja-    ta on pohdittu monissa eri yhteyksissä niin
1259: viranomaisten toiminnassa erityistä suojaa tar-    kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
1260: vitsevana ryhmänä. Suomen lainsäädäntö ei          Pohjoismaisissa yhteistyöelimissä on annettu
1261: suoranaisesti kiellä lapsiin kohdistuvaa mark-     erilaisia suosituksia lapsiin kohdistuvan mai-
1262: kinointia. Lain säännöksillä pyritään turvaa-      nonnan rajoittamisesta. Yleisesti on todettu,
1263: maan kuluttajille riittävät ja asianmukaiset       että lapsiin kohdistuvalle markkinoinnille on
1264: tiedot kulutushyödykkeistä sekä torjumaan          asetettava erityisen tiukat vaatimukset totuu-
1265: epäasiallinen vaikuttaminen kuluttajiin. Lapsiin   dellisuudesta ja luotettavuudesta.
1266: tyypillisesti kohdistuvaa markkinointia arvos-        Lapsiin kohdistuvan mainonnan rajoittami-
1267: tellaan epäasiallisen vaikuttamisen ehkäisemi-     seen ja epäkohtien poistamiseen tulisi ensisijai-
1268: seksi tiukemmin kuin muuten. Kuluttajansuo-        sesti pyrkiä vapaaehtoisin toimenpitein. Pelkäs-
1269: jalain säännösten ohella lapsiin kohdistuvan       tään lainsäädäntöä kiristämällä ja valvontaa
1270: mainonnan sisällölle asetetaan vaatimuksia         tehostamalla ei ongelmia voida poistaa, koska
1271: muun muassa Mainonnan kansainvälisissä pe-         kaupallisuus ja mainonta ympäröivät jokaista
1272: russäännöissä.                                     kuluttajaa kaikkialla.
1273:    Kysymyksessä on kiinnitetty hallituksen            Hallitus katsoo, että kaupallisuuden vasta-
1274: huomiota lapsiin kohdistuvan kaupallisuuden        painoksi tulee lisätä kuluttajakasvatuksen
1275: ja mainonnan eri muotoihin. Lapset kohtaavat       osuutta erityisesti varhaiskasvatuksessa, mutta
1276: kaupallista vaikuttamista paitsi vapaa-aika-       myös kouluissa. Lapsista tulisi kasvaa kriittisiä,
1277: naan ja harrastuksissaan myös kouluissa, päi-      harkitsevia ja omat oikeutensa tiedastavia ku-
1278: väkodeissa ja neuvoloissa.                         luttajia. Lisäksi olisi eri yhteyksissä vaikutetta-
1279:    Kuluttaja-asiamies on vienyt markkinatuo-       va lasten vanhempien kuluttajatietoisuuteen ja
1280: mioistuimeen käsiteltäväksi tapauksia, joiden      korostettava heidän merkitystään lasten kulutus-
1281: keskeisenä ongelmana on ollut väkivallan käyt-     asenteiden kehittymisen muokkaajina.
1282:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
1283: 
1284:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
1285:                                      1989 vp. -     KK n:o 465                                      3
1286: 
1287: 
1288: 
1289: 
1290:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1291:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lingen av reklam via en satellitkanal där denna
1292: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         reklam har stött en nationell reklamkampanj.
1293: av den 15 september 1989 tili vederbörande          De anmälningar konsumentombudsmannen
1294: medlem av statsrådet översänt avskrift av           har fått från föräldrar visar att de inte god-
1295: följande av riksdagsman Jokinen m.fl. under-        känner direktreklam som riktar sig tili barn.
1296: tecknade spörsmåi nr 465:                           Förhandlingsvägen har man med dem som
1297:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           bekostar reklamen kommit tili en Iösning enligt
1298:        vidta för att förbjuda den kommersia-        viiken direktreklam inte med avsikt sänds
1299:        Iism och reklam som riktar sig tili barn?    direkt till barnen. Också den marknadsföring
1300:                                                     som sker i skolorna och daghemmen och
1301:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bruket av kommersiellt materia! i undervisning-
1302: samt anföra följande:                               en kommer gång på gång upp i konsument-
1303:                                                     myndigheternas verksamhet.
1304:    I egenskap av konsumenter och marknads-
1305: föringsobjekt ses barnen i konsumentpolitiken          Den kommersiella påverkan av barn har
1306: och konsumentmyndigheternas verksamhet              man dryftat i många oiika sammanhang både
1307: som en grupp som behöver ett särskilt skydd.        nationellt och internationellt. I de nordiska
1308: Den finska lagstiftningen förbjuder inte direkt     samarbetsorganen har olika rekommendationer
1309: sådan marknadsföring som inriktas på barn.          getts om möjligheterna att begränsa den rekiam
1310: Med lagstadganden strävar man dock efter att        som riktar sig tili barn. Rent allmänt har det
1311: tillförsäkra konsumenterna tillräckligt med och     konstaterats att speciellt stränga krav på san-
1312: saklig kunskap om konsumtionsnyttigheter            ningsenlighet och pålitlighet måste ställas på
1313: samt att förhindra osund påverkan av konsu-         den marknadsföring som är avsedd för barn.
1314: menterna. Sådan marknadsföring för viiken det          1 första hand borde man med frivilliga
1315: typiska är att den riktar sig tili barn bedöms      åtgärder sträva efter att begränsa den reklam
1316: strängare än annan marknadsföring för att           som riktar sig till barn och att avhjäipa de
1317: osund påverkan skall kunna förhindras. Krav i       missförhållanden som sammanhänger med den-
1318: fråga om innehållet i den reklam som riktar sig     na. Enbart genom att göra lagstiftningen
1319: tili barn ställs förutom i stadgandena i konsu-     strängare och övervakningen effektivare kan
1320: mentskyddsiagen bl.a. också i de internationel-     man inte avlägsna probiemen, eftersom varje
1321: la grundstadganden som givits om reklam.            konsument överallt omges av kommersialism
1322:     I spörsmålet har regeringens uppmärksamhet      och reklam.
1323: fästs på de olika formerna av kommersialism            Regeringen anser att man som motvikt tili all
1324: och reklam som är avsedda för barn. Ett barn        kommersialism borde öka andeien konsument-
1325: blir kommersiellt påverkat förutom under fri-       fostran i synnerhet i förskoleåldern men också
1326: tiden och i sin hobbyverksamhet också i             i skolan. Barnen bör växa upp tili kritiska
1327: skolan, daghemmet och på rådgivningsbyråer-         konsumenter, som noga överväger sin konsum-
1328: na.                                                 tion och är medvetna om sina rättigheter.
1329:     Konsumentombudsmannen har tili behand-          Dessutom bör man i olika sammanhang öka
1330: Iing i marknadsdomstoien tagit upp sådana fall      föräldrarnas insikter som konsumenter och
1331: där det centrala problemet har gällt bruket av      betona deras betydelse då det gäller att forma
1332: våld i reklam, utnyttjandet av lärares auktoritet   de attityder till konsumtionen som utveckias
1333: i marknadsföringen av en tidning och förmed-        hos barnen.
1334: 
1335:      Helsingfors den 13 oktober 1989
1336: 
1337:                                                                        Minister Pertti Salolainen
1338:                                                1989 vp.
1339: 
1340: Kirjallinen kysymys n:o 466
1341: 
1342: 
1343: 
1344: 
1345:                                   Pohjanoksa ym.: Laivanrakennusteollisuuden tasapuolisesta tu-
1346:                                       kemisesta
1347: 
1348: 
1349:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1350:    Suomen laivanrakennusteollisuus on viime          vä merkitys. Alueen kaikista työpaikoista lai-
1351: päivinä ollut julkisen keskustelun kohteena.         vanrakennuksen osuus on 39 %. Rauman kau-
1352: Erityisen paljon on keskustelua herättänyt ky-       pungin työttömyysprosentti on 8, siis huomat-
1353: symys laivanrakennusteollisuuden tukemisesta         tavasti maan keskiarvoa korkeampi.
1354: maassamme suhteessa muihin maihin.                      Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaava
1355:                                                      teollisten työpaikkojen osuus laivanrakennuk-
1356:    Saamiemme tietojen mukaan Suomen valtio           sen suhteen on Helsingissä 6 % ja Turussa
1357: ei virallisesti tue maansa laivanrakennusteolli-     19,5 %.
1358: suutta. Kuitenkin Wärtsilälie on osoitettu pii-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1359: lotukena merivoimien hankintoja esim. miina-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1360: laiva ja ohjusveneet sekä ilman tarjouskilpailua     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1361: jäänsärkijät Otso ja Kontio, samoin verotuk-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1362: sellista ja toiminnallista tukea mm. vientitakuil-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
1363: la ja korkotuella.                                            maamme laivanrakennusteollisuus olisi
1364:    Alueellisesti laivanrakennusteollisuudella on              alueellisesti tasa-arvoisessa asemassa ja
1365: Rauman talousalueelle erittäin tärkeä työllistä-              tasapuolisesti tuettu?
1366: 
1367:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
1368: 
1369:           Aino Pohjanoksa              Kauko Juhantalo            Raimo Vuoristo
1370:           Maunu Kohijoki               Timo Laaksonen             Einari Nieminen
1371:           Timo Roos                    Mikko Elo                  Lea Mäkipää
1372:                              Raila Aho               Heikki Rinne
1373: 
1374: 
1375: 
1376: 
1377: 2900100
1378: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 466
1379: 
1380: 
1381: 
1382: 
1383:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lisesti ja terveellä pohjalla toimivien laivanra-
1385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kennusyksiköiden toiminnan turvaamiseen tar-
1386: olette 19 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn             koituksenmukaisesti katsotulla tavalla.
1387: kirjeenne n:o 2182 ohella toimittanut valtioneu-         Vastausta annettaessa selvitystyö kauppa- ja
1388: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          teollisuusministeriössä on vielä kesken. Halli-
1389: kansanedustaja Pohjanoksan ym. näin kuulu-            tuksessa ja ministeriössä on kuitenkin pidetty
1390: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 466:             lähtökohtana sitä, että organisatoristen toimen-
1391:                                                       piteiden kohteeksi tuleva telakkateollisuus voisi
1392:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta            olla pidemmällä tähtäimellä elinkelpoista ja
1393:        maamme laivanrakennusteollisuus olisi          taloudellisesti kannattavaa. Järjestelyjen toteu-
1394:        alueellisesti tasa-arvoisessa asemassa ja      tuminen riippuu luonnollisestikin paljolti yri-
1395:        tasapuolisesti tuettu?                         tysten tahdosta ja valtion mahdollisesta val-
1396:                                                       miudesta.
1397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mikäli loppuvuoden telakkateollisuusratkai-
1398:                                                       suissa ja lähitulevaisuudessa joudutaan turvau-
1399: vasti seuraavaa:
1400:                                                       tumaan erityisiin valtion tukijärjestelmiin, tule-
1401:   Kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä         vat kaikki mahdollisia uusia tilauksia saavat
1402: olevat selvitykset ja valmisteilla olevat toimen-     telakat olemaan täysin tasa-arvoisessa asemas-
1403: pidesuositukset tähtäävät ensisijaisesti taloudel-    sa.
1404:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
1405: 
1406:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
1407:                                      1989 vp. -     KK n:o 466                                      3
1408: 
1409: 
1410: 
1411: 
1412:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1413:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          trygga verksamheten för de skeppsbyggnadsen-
1414: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          heter som fungerar ekonomiskt och har en
1415: nr 2182 av den 19 september 1989 tili veder-         sund bas.
1416: börande medlem av statsrådet översänt avskrift          Då detta svar ges är utredningsarbetet på
1417: av följande av riksdagsman Pohjanoksa m.fl.          hande1s- och industriministeriet ännu inte klart.
1418: undertecknade spörsmål nr 466:                       I regeringen och på ministeriet har man dock
1419:                                                      utgått ifrån att den varvsindustri som blir
1420:          Vad ämnar Regeringen göra för att           föremål fOr organisatoriska åtgärder på längre
1421:        vårt lands skeppsbyggnadsindustri re-         sikt skall kunna bli livsduglig och ekonomiskt
1422:        gionalt sett skall bli jämbördig och          lönsam. Hur arrangemangen kan genomföras
1423:        opartiskt understödd?                         beror naturligtvis i hög grad på företagens vilja
1424:                                                      och statens eventuella beredskap.
1425:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Om man vid de avgöranden som skall fattas
1426: samt anföra fö1jande:                                om varvsindustrin innan utgången av året och
1427:                                                      inom en nära framtid blir tvungen att ta tili
1428:   De utredningar som är aktuella och de              särskilda stödarrangemang från statens sida
1429: åtgärdsrekommendationer som bereds på han-           kommer alla varv som får eventuella nya
1430: dels- och industriministeriet är först och främst    beställningar att inta en fullt jämbördig ställ-
1431: inriktade på att på ett ändamå1senligt sätt          ning.
1432:     Helsingfors den 20 oktober 1989
1433: 
1434:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
1435:                      j
1436:                     j
1437:                    j
1438:                   j
1439:                  j
1440:                 j
1441:                j
1442:               j
1443:              j
1444:             j
1445:            j
1446:           j
1447:          j
1448:         j
1449:        j
1450:       j
1451:      j
1452:     j
1453:    j
1454:   j
1455:  j
1456: j
1457:                                               1989 vp.
1458: 
1459: Skriftligt spörsmål nr 467
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 
1464:                                  Melin: Om ökade köptjänster för bypassoperationer
1465: 
1466: 
1467:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1468:    Situationen för hjärtpatienter, som väntar på    utgången av augusti månad innevarande år
1469: s.k. hjärt by pass operation, har under de          förbrukat sina anslag för köptjänster av hjärt-
1470: senaste åren på ett glädjande sätt förbättrats i    operationer, varför sjukhusen står i ett skriande
1471: vårt land. Trots alla gjorda ansträngningar         behov av tilläggsanslag för detta ändamål.
1472: väntar fortfarande över 2 000 angina pectoris         Med hänvisning tili det ovan sagda anser
1473: patienter på kranskärlsröntgen och operatien        undertecknad att regeringen i en tilläggsbudget
1474: och väntetiden är över ett år. Utanför denna        ännu i år upptar ett tilläggsanslag på 10
1475: kö står en stor grupp personer över 65 år som       miljoner mark för detta trängande behov.
1476: lider av angina pectoris, vilka enligt medicinska   Denna summa skulle möjliggöra ca 250 bypass-
1477: kriterier borde behandlas och inte falla för        operationer såsom köptjänster på privata sjuk-
1478: åldersstrecket när undersöknings- och opera-        hus och såsom s.k. lördagsoperationer på
1479: tionsindikationer ställs.
1480:                                                     universitetscentralsjukhus under höstterminen.
1481:     Minimibehovet bypassoperationer i vårt land
1482: är idag 3 000 operationerjår (docent Arto           Ett tilläggsanslag skulle i någon mån upphjälpa
1483: Alanko: Selvitys sepelvaltimoiden ohitusleik-       den katastrofala situation vi fortfarande befin-
1484: kausten lisäämisestä Suomessa 24.4.1989). Med       ner oss i beträffande denna livsräddande be-
1485: ballongutvidgning, s.k. angioplasti, borde dess-    handlingsform.
1486: utom 1 000 angina pectoris patienter behandlas        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
1487: årligen, varför totalingreppens antal ligger på     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
1488: 4 000/år. 1988 utfördes inom den offentliga         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
1489: sektorn sammanlagt 1 686 bypassoperationer,         rådet ställa följande spörsmål:
1490: vartill kommer 526 operationer på privata
1491: sjukhus och utomlands, av vilka 318 var av                     Är Regeringen medveten om att de
1492: sjukhusförbunden finansierade köptjänster.                  flesta sjukhusdistrikt redan vid utgång-
1493:     I statsbudgeten för innevarande år beviljade            en av augusti månad förbrukat sina
1494:  riksdagen speciella anslag för att bygga ut                anslag för köptjänster av hjärtbypass-
1495:  kapaciteten vid universitetscentralsjukhusen               operationer varför sjukhusen har ett
1496:  och dessutom beviljades en speciell summa för              skriande behov av tilläggsanslag för
1497:  köptjänster av bypassoperationer på 19,9 mil-              detta ändamäl, och om så är fallet,
1498: joner mark, viiken summa möjliggör 500 by-                     är Regeringen beredd att i en tilläggs-
1499:  passoperationer som köptjänster 1989.                      budget anslå 10 miljoner mark för
1500:     De flesta sjukhusdistrikt hade emellertid vid           bypassoperationer såsom köptjänster?
1501: 
1502:      Helsingfors den 19 september 1989
1503: 
1504:                                           Ingvar S. Melin
1505: 
1506: 
1507: 
1508: 
1509: 290010D
1510: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 467
1511: 
1512: Kirjallinen kysymys n:o 467                                                                Suomennos
1513: 
1514: 
1515: 
1516: 
1517:                                  Melin: Ohitusleikkausten ostopalvelujen lisäämisestä
1518: 
1519: 
1520:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1521: 
1522:    Niin sanottua sydämen ohitusleikkausta           käyttäneet määrärahansa sydänleikkausten os-
1523: odottavien sydänpotilaiden tilanne on ilahdut-      topalveluihin kuluvan vuoden elokuun loppuun
1524: tavasti parantunut maassamme viime vuosina.         mennessä, minkä vuoksi sairaaloilla on huuta-
1525: Kaikista ponnisteluista huolimatta yli 2 000        va pula tähän tarkoitukseen tarvittavista lisä-
1526: angina pectoris -potilasta odottaa edelleen se-     määrärahoista.
1527: pelvaltimoröntgeniä ja -leikkausta odotusajan          Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittanut kat-
1528: ollessa yli vuoden. Tämän jonon ulkopuolella        soo, että hallituksen tulisi ottaa 10 miljoonan
1529: on suuri ryhmä 65 vuotta täyttäneitä angina         markan lisämääräraha vielä tämän vuoden
1530: pectoriksesta kärsiviä henkilöitä, joiden tulisi    lisäbudjettiin tähän pakottavaan tarpeeseen.
1531: lääketieteellisten kriteerien perusteella saada     Tämä summa mahdollistaisi noin 250 ohitus-
1532: hoitoa eikä ikänsä vuoksi jäädä sivuun tutki-       leikkausta ostopalveluina yksityisissä sairaa-
1533: mus- ja leikkausindikaatioita määriteltäessä.       loissa ja ns. lauantaileikkauksina yliopistollisis-
1534:    Ohitusleikkausten vähimmäistarve maassam-        sa keskussairaaloissa syyskauden aikana. Lisä-
1535: me on nykyään 3 000 leikkausta vuodessa             määräraha helpottaisi jossain määrin katastro-
1536: (dosentti Arto Alanko: Selvitys sepelvaltimoi-      faalista tilannetta, jossa yhä edelleen olemme
1537: den ohitusleikkausten lisäämisestä Suomessa         tämän elämän pelastavan hoitomuodon suh-
1538: 24.4.1989). Lisäksi noin 1 OOO:n angina pectoris    teen.
1539: -potilaan, joilla on pallolaajennus, ns. angio-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1540: plasti, tulisi saada hoitoa vuosittain, minkä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1541: vuoksi leikkausten kokonaismäärä on 4 000           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1542: vuodessa. Vuonna 1988 julkisella sektorilla         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1543: suoritettiin kaikkiaan 1 686 ohitusleikkausta.                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1544: Lisäksi yksityisissä sairaaloissa ja ulkomailla             useimmat sairaalapiirit olivat jo elo-
1545: tehtiin 526 leikkausta, joista 318 oli sairaala-            kuun loppuun mennessä käyttäneet
1546: liittojen rahoittamia ostopalveluja.                        määrärahansa sydämen ohitusleikkaus-
1547:    Tämän vuoden valtion budjetissa eduskunta                ten ostopalveluihin, minkä vuoksi sai-
1548: myönsi erityismäärärahoja kapasiteetin laajen-              raaloilla on huutava tarve tähän tarkoi-
1549: tamiseen yliopistollisissa keskussairaaloissa, ja           tukseen osoitettavista lisämäärärahois-
1550: lisäksi myönnettiin 19,9 miljoonan markan                   ta, ja jos on,
1551: erityissumma ohitusleikkausten ostopalvelui-                   onko Hallitus valmis esittämään 10
1552: hin. Tämä summa mahdollistaa 500 ohitusleik-                miljoonan markan määrärahaa lisäbud-
1553: kausta ostopalveluina vuonna 1989.                          jettiin ohitusleikkauksien ostopalvelui-
1554:    Useimmat sairaalapiirit olivat kuitenkin                 hin?
1555: 
1556:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
1557: 
1558:                                           Ingvar S. Melin
1559:                                    1989 vp. -     KK n:o 467                                       3
1560: 
1561: 
1562: 
1563: 
1564:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1565:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ostopalveluleikkauksia varten. Ostopalveluleik-
1566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaukset suoritetaan pääosin kotimaisissa yksi-
1567: olette 19 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           tyissairaaloissa ja ylimääräisenä lisätyönä Ou-
1568: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lun, Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa
1569: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       keskussairaaloissa. Näiden ohella leikkaustoi-
1570: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta      mintaa on vuonna 1990 suunniteltu käynnistet-
1571: kysymyksestä n:o 467:                               täväksi yhdessä tai useammassa keskussairaa-
1572:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       lassa. Vuonna 1990 toiminnan tehostamisen
1573:        useimmat sairaalapiirit olivat jo elo-       lisäksi leikkausten määrään tulee vaikuttamaan
1574:                                                     Tampereen yliopistollisen keskussairaalan uu-
1575:        kuun loppuun mennessä käyttäneet
1576:        määrärahansa sydämen ohitusleikkaus-         sien ajanmukaisten sydänleikkaussalien valmis-
1577:                                                     tuminen.
1578:        ten ostopalveluihin, minkä vuoksi sai-
1579:        raaloilla on huutava tarve tähän tarkoi-        On ilmeistä, että sydänleikkausten tarve jat-
1580:        tukseen osoitettavista lisämäärärahois-      kossa tulee lisääntymään, koska leikkauksia
1581:        ta, ja jos on,                               tullaan suorittamaan lisääntyvästi myös van-
1582:           onko Hallitus valmis esittämään 10        hemmalle väestölle, mikäli he täyttävät leik-
1583:        miljoonan markan määrärahaa lisäbud-       . kaukselle asetettavat kriteerit. Leikkausjonossa
1584:        jettiin ohitusleikkauksien ostopalvelui-     on tällä hetkellä runsaat 2 000 potilasta, ja
1585:        hin?                                         jatkossa myös osa aiemmin leikatuista potilais-
1586:                                                     ta tarvitsee uusintaohitusleikkauksen. Lääkin-
1587:                                                     töhallitus on käynnistämässä uuden selvityksen
1588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ohitusleikkausten tarpeesta.
1589: vasti seuraavaa:                                       Ohitusleikkausten määrää on tarkoitus lisätä
1590:    Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa osoitet-       ensi vuonna nostamalla ostopalvelumääräraha
1591: tiin ostopalvelurahoja ensimmäisen kerran eri-      25 miljoonasta 39 miljoonaan markkaan ja
1592: tyisesti sydämen ohitusleikkauksiin 12,5 milj.      tehostamalla sairaaloiden omaa toimintaa.
1593: mk. Vuonna 1989 vastaava määräraha on 25            Näin ollen 10 milj. markan määrärahan osoit-
1594: milj. mk. Vuodelle 1990 esitetään 25 milj.          taminen lisäbudjettiin vuodelle 1989 ei ole
1595: markan määrärahan lisäksi 14 milj. markkaa          aiheellista.
1596: 
1597:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
1598: 
1599:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
1600: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 467
1601: 
1602: 
1603: 
1604: 
1605:                                Till Riksdagens Herr Talman
1606: 
1607:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            och som extra tilläggsarbete vid universitets-
1608: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            centralsjukhusen i Uleåborg, Kuopio och Tam-
1609: av den 19 september 1989 till vederbörande             merfors. Enligt planerna skall operationsverk-
1610: medlem av statsrådet översänt avskrift av              samhet under 1990 inledas också vid ett eller
1611: följande av riksdagsman Melin undertecknade            flera centralsjukhus. Antalet operationer 1990
1612: spörsmå1 nr 467:                                       kommer inte att påverkas bara av att verksam-
1613:           Är Regeringen medveten om att de             heten effektiveras utan också av att nya mo-
1614:        flesta sjukhusdistrikt redan vid utgång-        derna hjärtoperationssalar blir färdiga vid
1615:        en av augusti månad förbrukat sina              Tammerfors universitetscentralsjukhus.
1616:        anslag för köptjänster av hjärtbypass-             Det är uppenbart att behovet av hjärtopera-
1617:        operationer varför sjukhusen har ett            tioner kommer att öka, eftersom operationer i
1618:        skriande behov av tilläggsanslag för            allt större utsträckning kommer att utföras
1619:        detta ändamål, och om så är fallet,             också på äldre personer om de uppfyller
1620:           är Regeringen beredd att i en tilläggs-      kriterierna för en operation. Operationskön
1621:        budget anslå 10 miljoner mark för               omfattar för närvarande drygt 2 000 patienter,
1622:        bypassoperationer såsom köptjänster?            och i framtiden kommer också en del av de
1623:                                                        patienter som redan opererats att behöva en ny
1624:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           bypassoperation. Medicinalstyrelsen håller på
1625: samt anföra följande:                                  att sätta igång en ny utredning om behovet av
1626:   I statsbudgeten för 1987 anvisades för första        bypassopera tioner.
1627: gången ett särskilt köptjänstanslag om 12,5               Avsikten är att nästa år öka antalet by-
1628: milj. mk för bypassoperationer. Ar 1989 är             passoperationer genom en höjning av anslaget
1629: motsvarande anslag 25 milj. mk. För 1990               för köptjänster från 25 till 39 milj. mk och
1630: föreslås i tillägg till anslaget om 25 milj. mk ett    effektivering av sjukhusens egen verksamhet.
1631: anslag om 14 milj. mk för operationer som              Därför vore det inte motiverat att i en tilläggs-
1632: utförs som köptjänster. Dessa operationer ut-          budget för 1989 anslå 10 milj. mk för ändamå-
1633: förs huvudsakligen vid inhemska privatsjukhus          let.
1634: 
1635:      Helsingfors den 20 oktober 1989
1636: 
1637:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
1638:                                                1989 vp.
1639: 
1640: KirJallinen kysymys n:o 468
1641: 
1642: 
1643: 
1644: 
1645:                                   Sasi: Talletusten veronhuojennuslain mukaisesta korosta
1646: 
1647: 
1648: 
1649: 
1650:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1651: 
1652:    Yleisön talletusten ja obligaatioiden veron-      suunnilleen nykyisenä eli peruskoron ja inflaa-
1653: huojennusjärjestelmää uudistettiin ja jatkettiin     tiovauhdin ero prosenttiyksiköissä olisi suun-
1654: hallituksen esityksellä n:o 45/1988 vp. talletus-    nilleen sama kuin nyt. Jollei näin tapahdu, on
1655: ten ja obligaatioiden veronhuojennuslaiksi.          peruskorkokytkentää syytä tarkistaa lain muu-
1656: Tämä hallituksen esitys puolestaan perustui          toksella." Hallituksen esityksestä antamassaan
1657: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-        mietinnössä valtiovarainvaliokunta       toteaa
1658: toimikunnan mietintöön (Komiteanmietintö             (VaVM n:o 36/1988 vp.) ainoana pontenaan
1659: 1987:45).                                            seuraavan: "Hallituksen esityksen perustelui-
1660:    Mainitussa komiteanmietinnössä ehdotettiin        den mukaan talletusten verovapauden edelly-
1661: uudentyyppistä talletusten ja obligaatioiden ve-     tyksenä oleva ehdotukseen sisältyvä peruskor-
1662: ronhuojennusjärjestelmää, jossa mainittujen          kokytkentä on tarkoituksenmukainen vain, jos
1663: säästömuotojen verovapaus kytkettiin Suomen          peruskorko pysyy reaalisesti suunnilleen nykyi-
1664: Pankin peruskorkoon ja sen muutoksiin. Kyt-          senä eli peruskoron ja inflaatiovauhdin ero
1665: kentää peruskorkoon komitea perusteli sillä,         prosenttiyksiköissä olisi suunnilleen sama kuin
1666: että Suomen Pankin peruskorko ottaa huo-             nyt. Jollei näin tapahdu, on peruskorkokytken-
1667: mioon inflaatiovauhdissa ja korkotasossa ta-         tää esityksen perusteluiden mukaan syytä tar-
1668: pahtuvat muutokset. Mietinnössä todettiinkin         kistaa lain muutoksella. Valiokunta kiinnittää
1669: (s. 48): "Ehdotettu peruskorkokytkentä on            hallituksen huomiota edellä lausuttuun ja edel-
1670: kuitenkin tarkoituksenmukainen vain, jos pe-         lyttää hallituksen seuraavan tilanteen kehitystä
1671: ruskorko pysyy reaalisesti suunnilleen nykyise-      sekä tarvittaessa ryhtyvän tilanteen vaatimiin
1672: nä eli peruskoron inflaatiovauhdin ero prosent-      toimenpiteisiin."
1673: tiyksiköissä olisi suunnilleen sama kuin nyt.           Vuoden 1987 kesästä inflaatiovauhti on Suo-
1674: Jollei näin tapahdu, on peruskorkokytkentää          messa selvästi kiihtynyt. Tänä vuonna inflaa-
1675: syytä tarkistaa lain muutoksella."                   tiovauhdin voidaan arvioida olevan 6,4 ja
1676:     Tuolloin komiteanmietinnön valmistelun ai-       6,9 %:n välillä. Jotta talletusten veronhuojen-
1677: koihin kesällä vuonna 1987 oli inflaatiovauhti       nuslain alkuperäinen idea olisi toteutunut, olisi
1678: Suomessa (kuluttajahintaindeksin muutos) run-        pankkivaltuusmiesten tullut korottaa Suomen
1679: saat 3 %. Komitea totesikin: "Suomen Pankin          Pankin peruskorkoa inflaatiokehitystä vastaa-
1680:  peruskorko on tällä hetkellä 7 %. Tällä korko-      vasti runsaat 3% kesän 1987 7 %:n perusko-
1681:  tasolla ehdotetut verovapausrajat olisivat käyt-    rosta eli 10 %:iin. Peruskorko on kuitenkin
1682:  telytileissä 3 % ja korkcampikorkoisissa 24         tällä hetkellä 7,5 %. Todennäköiseltä vaikut-
1683:  kuukauden tileissä 5 %." Näin komitean kan-         taakin, että pankkivaltuusmiehet ovat luopu-
1684:  tava ajatus olikin, että käyttelytilien korko       neet peruskoron käytöstä rahapolitiikan väli-
1685:  seuraisi inflaatiovauhtia ja määräaikaistalletus-   neenä sekä ajatuksesta, että peruskoron pitäisi
1686:  ten verovapaa korko olisi 2 % yli inflaatio-        heijastaa vapaiden markkinoiden korkokehitys-
1687:  vauhdin.                                            tä ja kuluttajahintaindeksin kehitystä.
1688:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle talletus-      Ottaen huomioon talletusten veronhuojen-
1689:  ten ja obligaatioiden veronhuojennuslaiksi (HE      nuslain valmistelun sekä ne perusteet, joilla se
1690:  n:o 45/1988 vp.) todetaan: "Ehdotettu perus-        on säädetty, olisi tässä tilanteessa johdonmu-
1691:  korkokytkentä on kuitenkin tarkoituksenmu-          kaista muuttaa talletusten veronhuojennuslakia
1692:  kainen vain, jos peruskorko pysyy reaalisesti       verovapaan koron måärityksen osalta.
1693: 
1694: 2900!0D
1695: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 468
1696: 
1697:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1698: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 siin talletusten veronhuojennuslain
1699: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               muuttamiseksi siten, että talletusten ve-
1700: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                   ronhuojennuslain perusteena oleva
1701: sen:                                                       reaalikorkoajatus voitaisiin säilyttää?
1702:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1989
1703: 
1704:                                              Kimmo Sasi
1705:                                       1989 vp. -     KK n:o 468                                        3
1706: 
1707: 
1708: 
1709:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korkoa. Tämän vuoksi nykyistä lakia valmis-
1711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teltaessa peruskorko katsottiin luontevaksi va-
1712: olette 19 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            lita edelleenkin sellaiseksi viitekoroksi, jonka
1713: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mukaan veronhuojennusten ala määräytyy,
1714: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vaikka valmistelutyössä harkittiin myös koron
1715: edustaja Kimmo Sasin näin kuuluvasta kirjal-         verovapausrajan ilmaisemista suoraan laissa.
1716: lisesta kysymyksestä n:o 468:                        Tuolloin lähdettiin siitä, että peruskorko seu-
1717:                                                      raisi riittävällä tarkkuudella sekä inflaatiokehi-
1718:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1719:                                                      tystä että yleistä korkotasoa. Lain antamista
1720:        siin   talletusten veronhuojennuslain
1721:        muuttamiseksi siten, että talletusten ve-     koskevassa hallituksen esityksessä (HE n:o
1722:                                                      45/1988 vp.) todettiin kuitenkin, että ehdotettu
1723:        ronhuojennuslain perusteena oleva
1724:        reaalikorkoajatus voitaisiin säilyttää?       peruskorkokytkentä on tarkoituksenmukainen
1725:                                                      vain, jos peruskorko pysyy reaalisesti suunnil-
1726:                                                      leen samana kuin esityksen antamisajankohta-
1727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na vuoden 1988 huhtikuussa. Myös eduskun-
1728: vasti seuraavaa:                                     nan valtiovarainvaliokunta edellytti mietinnös-
1729:    Nykyinen talletusten ja obligaatioiden veron-     sään (VaVM n:o 36/1988 vp.) hallituksen seu-
1730: huojennuslaki (726/88) koskee vuosina 1989-          raavan tilannetta ja ryhtyvän tarvittaessa tilan-
1731: 1991 tehtäviä talletuksia ja liikkeeseen lasket-     teen vaatimiin toimenpiteisiin.
1732: tavia obligaatioita. Lain mukaan korko talle-           Inflaation ja peruskoron ero on talletusten ja
1733: tuksesta, joka on tehty yleisön talletusten vas-     obligaatioiden veronhuojennuslain säätämisen
1734: taanottamiseen tarkoitetulle tilille kotimaiseen     jälkeen, kuten kysyjäkin toteaa, kaventunut
1735: pankkiin tai vastaavalle tilille osuuskunnan         siinä määrin, että talletusten ja obligaatioiden
1736: säästökassaan, on verovapaata tuloa, jos tilille     verokohtelun tarkistamista on pidettävä jo
1737: maksettu korko on enintään Suomen Pankin             tämän vuoksi perusteltuna. Lisäksi kotitalouk-
1738: peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä vähen-        sien säästämisasteen lasku ja vaihtotaseen va-
1739: nettynä. Kahden vuoden määräajaksi tehdylle          jeen kasvu edellyttävät säästämistä edistävien
1740: talletukselle maksettu korko on verovapaa, jos       toimien tehostamista entisestään. Tämän vuok-
1741: se on enintään Suomen Pankin peruskorko              si hallituksen tarkoituksena on antaa ensi
1742: vähennettynä       kahdella    prosenttiyksiköllä.   tilassa eduskunnalle esitys, jonka mukaan 24
1743: Myös valtion tai kiinnitysluottopankin liikkee-      kuukauden määräajaksi tehdyille talletuksille
1744: seen laskeman obligaatiolainan korko on vero-        voitaisiin tämän vuoden joulukuun alun jälkei-
1745: vapaata tuloa, jos lainan vuotuinen korko on         seltä ajalta maksaa yhtä prosenttiyksikköä ny-
1746: enintään Suomen Pankin peruskorko yhdellä            kyistä korkeampi korko eli korko, joka vastaa
1747: prosenttiyksiköllä vähennettynä. Verovapaus          Suomen Pankin peruskorkoa yhdellä prosent-
1748: koskee vain luonnollisen henkilön ja erillisenä      tiyksiköllä vähennettynä. Kun peruskorko on
1749: verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuo-        tällä hetkellä 7,5 prosenttia, tällaiselle talletuk-
1750: linpesän saamia korkotuloja. Talletukset ja          selle voisi muutoksen jälkeen maksaa 6,5 pro-
1751: obligaatiot, joiden korko on tuloverosta vapaa,      sentin vuotuisen koron. Yhdenmukaisesti
1752: ovat verovapaita myös varallisuusverotuksessa.       pankkitalletuksiin ehdotettavan muutoksen
1753: Verovelvollisen ei myöskään tarvitse ilmoittaa       kanssa tullaan ehdottamaan, että myös kulu-
1754: niitä tai niistä saatuja korkoja veroilmoitukses-    van vuoden joulukuun alun jälkeen liikkeeseen
1755: saan.                                                Iaskettavilie valtion ja kiinnitysluottopankkien
1756:    Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen-        obligaatiolainoille voitaisiin maksaa yhtä pro-
1757: nuslakia edeltäneet veronhuojennukset ovat           senttiyksikköä nykyistä korkeampi eli Suomen
1758: käytännössä seuranneet Suomen Pankin perus-          Pankin peruskoron suuruinen korko.
1759:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
1760: 
1761:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
1762: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 468
1763: 
1764: 
1765:                              Till Riksdagens Herr Talman
1766: 
1767:   I det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen          ansågs det därför naturligt att fortfarande välja
1768: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        grundräntan till en dylik referensränta, enligt
1769: av den 19 september 1989 till vederbörande         viiken skattelättnadernas omfattning fastställs,
1770: medlem av statsrådet översänt avskrift av          även om också möjligheten att direkt i lagen
1771: följande av riksdagsman Kimmo Sasi under-          uttrycka gränser för skattefri ränta övervägdes
1772: tecknade spörsmål nr 468:                          vid beredningsarbetet. Därvid utgick man ifrån
1773:                                                    att grundräntan med tillräcklig noggrannhet
1774:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      skulle följa inflationsutvecklingen och den all-
1775:        att ändra lagen om skattelättnader för      männa räntenivån. I regeringens proposition
1776:        depositioner så att det vore möjligt att    (RP nr 45/1988 rd.) framhölls det emellertid att
1777:        bibehålla realränteiden, som utgör          den föreslagna kopplingen till grundräntan är
1778:        grunden för lagen om skattelättnader        ändamålsenlig endast om grundräntan reellt
1779:        för depositioner?                           sett förblir densamma som den var vid tid-
1780:                                                    punkt~~ för avlåtandet av propositionen i april
1781:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1988. Aven riksdagens statsutskott förutsatte i
1782: samt anföra följande:                              sitt betänkande (StaUB nr 36/1988 rd.) att
1783:                                                    regeringen följer situationen och vid behov
1784:    Den gällandc lagen om skattelättnader för       vidtar de åtgärder som situationen kräver.
1785: depositioner och obligationer (726/88) berör de       Sedan lagen om skattelättnader för deposi-
1786: depositioner som görs och de obligationer som      tioner stiftades har skillnaden mellan inflatio-
1787: emitteras under åren 1989-1991. Enligt denna       nen och grundräntan, såsom även spörsmåls-
1788: lag är räntan på en deposition som har gjorts      ställaren konstaterar, minskats till den grad att
1789: på en räkning, avsedd för mottagande av            en översyn av den skattemässiga behandlingen
1790: depositioner från allmänheten, i en inhemsk        av depositioner och obligationer redan av
1791: bank eller på en motsvarande räkning i ett         denna orsak kan anses vara motiverad. Ned-
1792: andelslags sparkassa skattefri inkomst, om         gången i hushållens sparande och det ökade
1793: räntan på räkningen är högst Finlands Banks        underskottet i bytesbalansen förutsätter också
1794: grundränta minskad med fyra procentenheter.        att åtgärder som främjar sparandet ytterligare
1795: Räntan på en deposition som görs för två år är     effektiveras. Därför har regeringen för avsikt
1796: skattefri, om den är högst Finlands Banks          att vid första tillfälle avlåta en proposition till
1797: grundränta minskad med två procentenheter.         riksdagen, enligt viiken det efter ingången av
1798: Skattefri inkomst är även räntan på obligations-   december i år vore möjligt att för depositioner
1799: lån som staten eller hypoteksbanker emitterar,     som görs för 24 månader betala en ränta som
1800: om lånets årliga ränta är högst Finlands Banks     är en procentenhet högre än den nuvarande
1801: grundränta minskad med en procentenhet.            räntan. Denna ränta motsvarar således Fin-
1802: Skattefriheten gäller endast för ränteinkomster    lands Banks grundränta minskad med en pro-
1803: för en fysisk person eller ett inhemskt dödsbo     centenhet. Då grundräntan för tillfället är
1804: som beskattas såsom en särskild skattskyldig.      7,5 %, vore det efter ändringen möjligt att
1805: Depositioner och obligationer, vilkas ränta är     betala en årlig ränta om 6,5 % för en dylik
1806: fri från inkomstskatt, är även skattefria vid      deposition. I överensstämmelse med den före-
1807: förmögenhetsbeskattningen. Den skattskyldige       slagna ändringen beträffande bankdepositioner
1808: behöver inte heller uppge dessa depositioner       kommer det att föreslås att det även för
1809: och obligationer eller de räntor som erhålls av    obligationslån som staten och hypoteksbanker
1810: dem i sin skattedeklaration.                       emitterar efter ingången av december detta år
1811:    De skattelättnader som föregick lagen om        skall bli möjligt att betala en ränta som är en
1812: skattelättnader för depositioner och obligatio-    procentenhet högre än den nuvarande räntan,
1813: ner följde i praktiken Finlands Banks grund-       dvs. av samma storleksordning som Finlands
1814: ränta. Vid beredningen av den gällande lagen       Banks grundränta.
1815: 
1816:     Helsingfors den 18 oktober 1989
1817: 
1818:                                                                           Minister Ulla Puolanne
1819:                                                  1989 vp.
1820: 
1821: Kirjallinen kysymys n:o 469
1822: 
1823: 
1824: 
1825: 
1826:                                   Pulliainen: Rakentamisen estämisestä Ruunaan luonnonsuojelu-
1827:                                       alueella
1828: 
1829: 
1830:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1831:    Metsähallitus on syyskuun 15 päivänä 1989          kangas, Lemi-Vääränkangas, Kallio lammin-
1832: tehnyt ympäristöministeriölle esityksen Ruu-          kangas, Säynäsemänkangas ja Rajakangas.
1833: naanjärven luonnonsuojelualueen laajentami-           Vain Kalliojärven ja Kokkojärven välissä on
1834: seksi niin, että se käsittää myös soidensuojelun      vähän vanhaa metsää.
1835: perusohjelmaan kuuluvan Kalliopuron soiden-              Ruunaanjärven ja valtakunnanrajan välinen
1836: suojelualueen. Samaan ehdotukseen kuuluu              alue on merkittävä alue eläimistön Suomeen
1837: valtioneuvoston aiemman periaatepäätöksen             tulon kannalta. Tällä alueella esiintyy metsä-
1838: vastaisesti aloite alueen jakamisesta hoidollises-    peuroja ja monia muita eläimiä, jotka ovat
1839: ti kahteen osaan: aarniosaan ja puisto-osaan.         siirtymässä kohti länttä ja joille vanha metsä
1840: Samalla rakennettaisiin puisto-osaan Kivivaa-         on tärkeä elinympäristö. Tämän vuoksi koko
1841: raan saakka ulottuva kesätie.                         alue pitäisi säilyttää metsätöiden ja tienraken-
1842:    Metsähallituksen suunnitelmissa näkyy sel-
1843: västi halu saada alueelta puuta. Tien rakenta-        tamisten ulkopuolella.
1844: minen tietysti helpottaa puunottoa, mutta luo            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1845: samalla odotuksen siitä, että jossain tulevassa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1846: tilanteessa voitaisiin puunotto ulottaa myös          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1847: aarni osaan.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1848:    Metsähallituksen esityksestä ei käy ilmi, mil-
1849: laista puustoa puisto-osan suunnitelma-alueella                 Aikooko Hallitus toimia niin, ettei
1850: kasvaa. Suunnitellun kesätien varressa on van-                Ruunaan luonnonsuojelualueelle raken-
1851: haa tai suorastaan ikihongikkoa mm. seuraa-                   neta teitä ja että metsätöistä alueella
1852: vissa maastoissa: Kivi vaara, Kangas-Väärän-                  pidättäydytään?
1853: 
1854:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
1855: 
1856:                                            Erkki Pulliainen
1857: 
1858: 
1859: 
1860: 
1861: 2900100
1862: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 469
1863: 
1864: 
1865: 
1866: 
1867:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        metsänkäsittely on sallittua (puisto-osa), koos-
1869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuu valtaosaltaan ehdotetun Kalliopuron soi-
1870: olette 20 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn             densuojelualueen maista. Soidensuojelualueena
1871: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          alueen kangasmaat on mahdollista käsitellä
1872: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         metsähallituksen vahvistamien soidensuojelu-
1873: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     alueiden hoidon ja käytön yleisohjeen mukai-
1874: kysymyksestä n:o 469:                                 sesti. Metsänkäsittelytapa tulisi tällöin olemaan
1875:                                                       pienipiirteinen ja mahdollisimman luonnonmu-
1876:          Aikooko Hallitus toimia niin, ettei
1877:        Ruunaan luonnonsuojelualueelle raken-          kainen, ja erityistä huomiota kiinnitettäisiin
1878:                                                       rantametsien ja maisemakohteiden hoitoon.
1879:        neta teitä ja että metsätöistä alueella
1880:        pidättäydytään?                                   Valtioneuvoston periaatepäätös (12.2.1987)
1881:                                                       koskee Ruunaanjärven luonnonsuojelualuetta,
1882:                                                       mutta metsähallituksen esitys käsittää huomat-
1883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tavasti laajemman aluekokonaisuuden. Esitys
1884: taen seuraavaa:                                       ei ole aikaisemman "taltioneuvoston periaate-
1885:    Metsähallitus on tehnyt 15.9.1989 ympäris-         päätöksen vastainen, vaan pyrkii täydentä-
1886: töministeriölle esityksen Ruunaan luonnonsuo-         mään sitä uusilla a:lueilla. Metsähallituksen
1887: jelualueen perustamisesta erityisenä suojelu-         esityksessä kesätien r~kentamista on ehdotettu
1888: alueena. Esitys merkitsee yhden hallinnollisen        Kangas-Vääränkankaalle saakka (ehdotettua
1889: maarekisteriyksikön perustamista, jolle vahvis-       soidensuojelualuetta). Kysymyksessä on vir-
1890: tetaan myöhemmin oma järjestyssääntö. Perus-          heellisesti esitetty tien jatkuvan 1,5 km kauem-
1891: tamisen jälkeen koko alueelle laaditaan hoito-        maksi Kivivaaraan saakka. Vähäisetkin hak-
1892: ja käyttösuunnitelma, jonka ympäristöministe-         kuu- ja metsänhoitotyöt edellyttävät esitetyn
1893: riö vahvistaa. Suunnitelmassa määritellään osa-       kesätien rakentamista.
1894: aluejako, joka sisältää mm. metsänkäsittelyn             Metsähallituksen esityksessä ei ole kuvattu
1895: ulkopuolelle jäävät alueet ja ne alueet, joissa       alueen puustoa, koska kaikki tulevat toimenpi-
1896: metsänkäsittely on mahdollista.                       teet ja käsittelyn periaatteet sovitaan ja vahvis-
1897:    Ruunaan suojelualue on esimerkki perintei-         tetaan myöhemmin laadittavassa hoito- ja
1898: sestä poikkeavasta suojelualuetyypistä, jonka         käyttösuunnitelmassa. Suurin osa ehdotetun
1899: tavoitteissa yhdistyvät luonnontilaisten soiden       puisto-osan metsistä on hakkuin käsitelty 1950-
1900: ja metsien säilyttäminen ns. puisto-osassa.           ja 1960-luvulla. Alueella on joitakin 140-
1901: Luonnon moninaisuuden säilyttäminen on tar-           160-vuotiaita metsiköitä, mutta esim. kysymyk-
1902: koitus turvata vaarantamatta tarpeettomasti           sessä mainittu Lemi-Vääränkangas sijaitsee eh-
1903: paikallista puuraaka-aineen saantia. Puisto-osa       dotetulla aarniosalla. Esityksessä ei ole missään
1904: täydentää luonnontilaisena säilytettävän aar-         yhteydessä ehdotettu aarniosien metsien käsit-
1905: niosan suojelumerkitystä.                             telyä.
1906:    Metsähallituksen esitys perustuu ympäristö-           Lieksanjoen itäpuolinen puisto-osa on miltei
1907: hallinnon ja metsähallinnon yhteisiin neuvotte-       kokonaan rajavyöhykkeellä. Täten alue tulee
1908: luihin ja maastokäyntiin. Näiden yksimielisenä        olemaan tehtävän hoito- ja käyttösuunnitelman
1909: tuloksena on syntynyt esityksen aluejako. Aar-        mukaisesti ns. syrjäosaa, jonne rajoitetusti
1910: niosaan kuuluu lähes kokonaan alkuperäisen            myönnetään kulkulupia ja jonne ei ohjata
1911: valtioneuvoston periaatepäätöksen (12.2.1987)         yleisöä. Hakkuutoiminnan ajoittaminen ja kes-
1912: mukainen Ruunaanjärven luonnonsuojelualue             kittäminen sekä alueen syrjäosaluonne ja liik-
1913: täydennettynä ehdotetun Kalliopuron soiden-           kumisrajoitukset takaavat myös eläimistölle
1914: suojelualueen parhailla aarniosilla. Alue, jossa      rauhan.
1915:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
1916: 
1917:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
1918:                                      1989 vp. -     KK n:o 469                                      3
1919: 
1920: 
1921: 
1922: 
1923:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1924:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skyddsområde, i enlighet med statsrådets ur-
1925: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sprungliga principbeslut 12.2.1987, komplette-
1926: av den 20 september 1989 tili vederbörande          rat med de bästa urskogsområdena av det
1927: medlem av statsrådet översänt avskrift av           föreslagna Kalliopuro myrskyddsområdet. Det
1928: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       område där behandling av skog är tillåten
1929: nade spörsmål nr 469:                               (parkområdet) består till största delen av mark
1930:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som tillhör det föreslagna Kalliopuro myr-
1931:        att det inte skall byggas vägar inom         skyddsområdet. I egenskap av myrskyddsom-
1932:        Ruunaa naturskyddsområde och för att         råde kan momarkerna på området behandlas
1933:        skogsarbete på området skall undvikas?       enligt de allmänna direktiv för vården och
1934:                                                     utnyttjandet av myrskyddsområdena som fast-
1935:                                                     ställts av forststyrelsen. Sättet att hantera
1936:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skogen bör då vara småskaligt och så naturen-
1937: samt anföra följande:                               lig som möjligt. Särskild vikt bör även fåstas
1938:    Forststyrelsen har den 15 september 1989         vid vården av strandskogar och landskap.
1939: inlämnat ett förslag tili miljöministeriet om att      Statsrådets principbeslut (12.2.1987) gäller
1940: inrätta Ruunaa naturskyddsområde som ett            Ruunaanjärvi naturskyddsområde, men forst-
1941: särskilt skyddsområde. F örslaget innebär att       styrelsens förslag omfattar ett betydligt vidare
1942: det skall inrättas en administrativ jordregister-   områdeskomplex. Förslaget strider inte mot
1943: enhet för viiken vid ett senare skede skall         statsrådets tidigare principbeslut, utan kom-
1944: fastställas en egen ordningsstadga. När denna       pletterar det i stället med nya områden. I
1945: enhet har grundats skall en underhålls- och         forststyrelsens förslag anförs att en sommarväg
1946: dispositionsplan göras upp för hela området.        skall byggas ända tili Kangas-Vääränkangas
1947: Planen fastställs av miljöministeriet. I planen     (föreslaget myrskyddsområde). I spörsmålet
1948: fastställs en delområdesindelning som bl.a.         har det felaktigt anförts att vägen skall fort-
1949: omfattar de områden som blir utanför behand-        sätta ytterligare 1,5 km ända tili Kivivaara.
1950: lingen av skog samt de områden där behand-          Redan mindre avverknings- och skogsvårdsar-
1951: ling av skog är möjlig.                             beten förutsätter att den föreslagna sommarvä-
1952:    Ruunaa skyddsområde är ett exempel på ett        gen byggs.
1953: skyddsområde som avviker från den traditio-            Forststyrelsens förslag innehåller ingen be-
1954: nella typen av skyddsområden, i fråga om vilka      skrivning av områdets trädbestånd eftersom
1955: målsättningarna inbegriper att bevara myrar         alla framtida åtgärder och principer för han-
1956: och skogar i naturligt tillstånd i ett s.k.         teringen avgörs och fastställs i den underhålls-
1957: parkområde. A vsikten är att bevara den mång-       och dispositionsplan som skall göras upp sena-
1958: faldiga naturen utan att i onödan äventyra den      re. Största delen av skogarna på det föreslagna
1959: lokala tillgången på virke. Parkområdet med-        parkområdet har behandlats genom avverkning
1960: verkar tili att betydelsen att skydda de delar av   på 1950- och 1960-talet. Det finns ett antal
1961: urskogarna som skall bevaras i naturligt till-      140-160-åriga skogsbestånd på området, men
1962: stånd ökar.                                         t.ex. området Lemi-Vääränkangas som nämns i
1963:    Forststyrelsens förslag baserar sig på miljö-    spörsmålet är beläget i den föreslagna urskogs-
1964: förvaltni~s och forstförvaltningens gemen-          delen. I förslaget har det inte i något samman-
1965: samma förhandlingar och på terrängbesök.            hang föreslagits en behandling av urskogarna.
1966: Som ett enhälligt resultat av detta föddes den         Parkområdet öster om Lieksanjoki är nästan
1967: områdesindelning för viiken det redogörs i          helt och hållet beläget på gränszonen. Tili följd
1968: förslaget. Till de delar som består av urskog       av detta kommer området enligt den under-
1969: hör så gott som hela Ruunaanjärvi natur-            hålls- och dispositionsplan som skall göras upp
1970: 4                                  1989 vp. -      KK n:o 469
1971: 
1972: att vara s.k. perifert område. Ett begränsat        avverkningen tidbestäms och centraliseras samt
1973: antal vandringstillstånd beviljas för detta om-     av det faktum att området är perifert och att
1974: råde och inga besökare dirigeras dit. Att fauna     rörelsefriheten är begränsad.
1975: får leva i ostördhet tryggas även genom att
1976:     Helsingfors den 19 oktober 1989
1977: 
1978:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
1979:                                               1989 vp.
1980: 
1981: Kirjallinen kysymys n:o 470
1982: 
1983: 
1984: 
1985: 
1986:                                 P. Lahtinen ym.: Arava-asuntojen vuokria ja lasten päivähoitoa
1987:                                       koskevasta verotuksesta eräissä tapauksissa
1988: 
1989: 
1990:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1991:    Onko nykyisen lainsäädännön mukaan mah-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1992: dollista sellainen menettely, jossa arava-asun-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1993: non alhaisen vuokran ja käyvän vuokran ero         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1994: tai kunnallisen päivähoitopaikan korvaus ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1995: yksityisen päivähoidon korvaus voidaan ero-                   Onko mahdollista arava-asuntojen ja
1996: tuksen osalta lukea verotettavan verolliseksi              lasten päivähoidon osalta verottaa kau-
1997: tuloksi silloin, kun asianomainen henkilö on               pallisen hinnan ja yhteiskunnallisen tak-
1998: työsuhteessa kuntaan, jolta saa kunnallisen                san välistä eroa, mikäli kyseinen henki-
1999: päivähoitopaikan.                                          lö on kunnan palveluksessa?
2000:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
2001: 
2002:                     Pertti Lahtinen                         Marjatta Stenius-Kaukonen
2003: 
2004: 
2005: 
2006: 
2007: 290010D
2008: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 470
2009: 
2010: 
2011: 
2012: 
2013:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2014:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asuvan työntekijän verotettavaksi tuloksi. Ve-
2015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rohallitus muutti päätöksen julkaisemisen jäl-
2016: olette 20 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn          keen ohjeitaan korkeimman hallinto-oikeuden
2017: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kannan mukaisiksi siten, että asuntohallituksen
2018: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vahvistama vuokra oli käypä vuokra, jollei
2019: edustaja Pertti Lahtisen ym. näin kuuluvasta       vuokratason paikkakunnalla todettu olevan
2020: kirjallisesta kysymyksestä n:o 470:                sitä korkeamman.
2021:           Onko mahdollista arava-asuntojen ja         Ennakonpidätyksessä vuonna 1989 nouda-
2022:        lasten päivähoidon osalta verottaa kau-     tettavista luontoisetujen laskentaperusteista an-
2023:        pallisen hinnan ja yhteiskunnallisen tak-   netun verohallituksen päätöksen (950/88) 1 §:n
2024:        san välistä eroa, mikäli kyseinen henki-    2 momentin mukaan asuntoedun arvo valtion
2025:        lö on kunnan palveluksessa?                 asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on
2026:                                                    päätöksen 1 momentista poiketen enintään
2027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       asunnosta asuntohallituksen vahvistamien pe-
2028: vasti seuraavaa:                                   rusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.
2029:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 47 §:n   Vuoden 1989 lopullista verotusta koskevaa
2030: mukaan työnantajalta saatu luontoisetu arvioi-     päätöstä verohallitus ei ole vielä antanut. Pää-
2031: daan käypään arvoon sen mukaan, kuin vero-         tös tullee kuitenkin olemaan sisällöltään sa-
2032: hallitus vuosittain tarkemmin määrää. Ennak-       manlainen kuin ennakkoperintää koskeva, jo-
2033: koperintälain (418/59) 4 §:n 3 momentin mu-        ten vuokrien erotuksesta ei näin ollen synny
2034: kaan palkkaan luetaan myös luontaisedut, jot-      kunnallisen työsuhdeasunnon haltijalle verotet-
2035: ka arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvis-      tavaa tuloa.
2036: tamien perusteiden mukaan.                            Verohallinnon tietojen mukaan on eräillä
2037:    Verohallitus antaa vuosittain kaksi luontois-   paikkakunnilla suoritettu päivähoitoikäisen
2038: etujen laskentaperusteita koskevaa päätöstä,       lapsen vanhemmille rahana kunnallisen ja yk-
2039: toisen ennakkoperintää ja toisen lopullista ve-    sityisen perhepäivähoidon kustannusten erotus,
2040: rotusta varten. Näissä päätöksissä ei ennen        jotta lapsi kunnallisen päivähoitopaikan puut-
2041: kuluvaa vuotta ole ollut mainintaa arava-          tuessa voisi saada hoitopaikan. Koska tulo- ja
2042: asunnoista. Päätöksissä on kuitenkin todettu,      varallisuusverolain säännösten mukaan vero-
2043: että sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä       velvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena
2044: hinta ilmeisesti on päätöksen mukaista raha-       saarnat tulot ovat veronalaista tuloa, on kysei-
2045: arvoa alempi, on pidettävä sen käypää hintaa.      nen rahasuorituskin veronalainen. Verohallin-
2046:    Aikaisemmin verohallitus on verotoimistoille    non tiedossa ei kuitenkaan ole tapauksia, joissa
2047: antamissaan ohjeissa pitänyt asuntolainoite-       korvauksen katsottaisiin liittyvän kunnan pal-
2048: tuissa vuokrataloissa sijaitsevista asunnoista     veluksessa olevan henkilön palkkaan työnanta-
2049: asuntohallituksen ohjeen mukaan perittyä           jan suorittamana luontaisetuna.
2050: vuokraa yleensä käypänä vuokrana myös ve-             Työnantajalta saadun rahapalkan ja luon-
2051: rotuksessa. Paikallinen verolautakunta on kui-     toisedun käsitteille on ominaista, että ne on
2052: tenkin eräissä tapauksissa korottanut verohal-     saatu vastikkeena työstä, tehtävästä tai palve-
2053: lituksen päätöksen mukaisia asuntoedun arvoja      luksesta. Korvauksen nimikkeellä maksettu ra-
2054: paikkakunnan yleisen vuokratason perusteella.      hasuoritus katsottaisiin rahapalkaksi. Kunnan
2055: Korkein hallinto-oikeus on antanut asiasta         kuntalaisilleen muutoin kuin työnantajana suo-
2056: päätöksen (KHO 1984 II 564), jonka mukaan          rittamia etuuksia ei sen sijaan voida pitää
2057: tällaisen korotetun asuntoedun arvon ja perityn    kunnan palveluksessa olevan työsuhteeseen liit-
2058: vuokran erotus katsottiin työsuhdeasunnossa        tyvinä etuina.
2059:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
2060: 
2061:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
2062:                                       1989 vp. -      KK n:o 470                                     3
2063: 
2064: 
2065: 
2066: 
2067:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2068: 
2069:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tades skillnaden mellan värdet av en sådan
2070: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           förhöjd bostadsförmån och den hyra som
2071: av den 20 september 1989 tili vederbörande            uppburits såsom beskattningsbar inkomst för
2072: medlem av statsrådet översänt avskrift av             en arbetstagare som bor i en tjänstebostad.
2073: följande av riksdagsman Pertti Lahtinen m.fl.         Efter publiceringen av utslaget ändrade skatte-
2074: undertecknade spörsmål nr 470:                        styrelsen sina anvisningar i enlighet med högsta
2075:                                                       förvaltningsdomstolens ställningstagande så att
2076:          Är det möjligt att i fråga om arava-
2077:                                                       den hyra som bostadsstyrelsen fastställt var
2078:        bostäder och barndagvård belägga skill-
2079:                                                       gängse hyra, om inte hyresnivån på orten
2080:        naden mellan det kommersiella priset
2081:                                                       konstaterades vara högre.
2082:        och den samhälleliga taxan med skatt
2083:                                                          Enligt 1 § 2 mom. skattestyrelsens beslut om
2084:        om personen i fråga är anställd hos
2085:                                                       de grunder som skall iakttas vid beräkning av
2086:        kommunen?
2087:                                                       naturaförmåner vid förskottsinnehållning år
2088:                                                       1989 (950/88) uppgår värdet av bostadsförmån
2089:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          i en hyresbostad som finansierats med statligt
2090: samt anföra följande:                                 bostadslån, med avvikelse från beslutets 1
2091:     Enligt 47 § lagen om skatt på inkomst och         mom., tili högst det hyresbelopp som enligt de
2092: förmögenhet (1240/88) uppskattas naturaför-           grunder som bostadsstyrelsen fastställt för bo-
2093: måner som fåtts av arbetsgivaren tili gängse          staden uppbärs för bostaden. Skattestyrelsen
2094: värde i enlighet med vad skattestyrelsen årligen      har ännu inte gett sitt beslut gällande den
2095: närmare bestämmer. Enligt 4 § 3 mom. lagen            slutliga beskattningen för 1989. Beslutet kom-
2096: om förskottsuppbörd (418/59) hänförs tili lö-         mer dock troligtvis tili sitt innehåll att stämma
2097: nen även naturaförmåner, vilka beräknas i             överens med det beslut som gäller förskotts-
2098: pengar enligt grunder som fastställs av skatte-       uppbörden, varför det för innehavaren av en
2099: styrelsen.                                            kommunal tjänstebostad inte uppstår någon
2100:     Skattestyrelsen ger årligen två beslut om de      beskattningsbar inkomst från skillnaden mellan
2101: grunder som skall iakttas vid beräkningen av          hyrorna.
2102: naturaförmåner, ett för förskottsuppbörden               Enligt uppgifter som skattestyrelsen fått har
2103: och ett för den slutliga beskattningen. Före          skillnaden mellan kostnaderna för kommunal
2104: innevarande år har arava-bostäderna inte              och privat familjedagvård på vissa orter betalts
2105: nämnts i dessa beslut. I besluten har det dock        i pengar tili föräldrarna tili barn som är i den
2106: konstaterats att såsom penningvärdet av såda-         åldern att de är i behov av dagvård, detta för
2107: na förmåner, vilkas gängse pris uppenbarligen         att barnet, om det saknar kommunal dag-
2108: understiger penningvärdet enligt beslutet, skall      vårdsplats, ändå skall kunna få en dagvårds-
2109: anses deras gängse pris.                              plats. Eftersom den skattskyldiges inkomster i
2110:     Skattestyrelsen har tidigare i sina anvisningar   pengar eller pengars värde enligt lagen om
2111: tili skattebyråerna i fråga om bostäder i hyres-      skatt på inkomst och förmögenhet är skatte-
2112: hus med bostadslån, i allmänhet betraktat den         pliktig inkomst, är även penningprestationen i
2113: hyra som uppburits i enlighet med bostadssty-         fråga skattepliktig. Skatteförvaltningen känner
2114: relsens anvisningar som gängse hyra även i            dock inte till något fall där ersättning skulle
2115: beskattningen. I vissa fall har likväl den lokala     anses höra samman med lönen tili en kommu-
2116: skattenämnden, på basis av den allmänna               nalt anställd såsom en naturaförmån som
2117: hyresnivån på orten, höjt bostadsförmånsvär-          arbetsgivaren betalar.
2118: dena i skattestyrelsens beslut. Högsta förvalt-          Karakteristiskt då det gäller penninglön och
2119: ningsdomstolen har gett ett utslag i saken            naturaförmån som arbetsgivaren utgett är att
2120: (HFD 1984 II 564). Enligt detta utslag betrak-        de är motprestationer för ett arbete, en uppgift
2121: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 470
2122: 
2123: eller en tjänst. En penningprestation som be-      kommuninvånarna kan däremot inte anses
2124: talts under rubriken ersättning skulle anses som   vara förmåner som ansluter sig till en persons
2125: penninglön. Förmåner som kommunen i en             arbetsförhållande till kommunen.
2126: annan egenskap än som arbetsgivare betalt till
2127:     Helsingfors den 19 oktober 1989
2128: 
2129:                                                                        Minister Ulla Puolanne
2130:                                              1989 vp.
2131: 
2132: Kirjallinen kysymys n:o 471
2133: 
2134: 
2135: 
2136: 
2137:                                  Lamminen: Kiropraktisen hoidon lisäämiseksi tarvittavista toi-
2138:                                      menpiteistä
2139: 
2140: 
2141:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2142: 
2143:    Pohjoismaiden neuvosto päätti maaliskuussa      Meillä Suomessa on arvioitu olevan n. miljoo-
2144: 1989, ettäpohjoismaidenministerineuvosto sel-      na selkävaivoista kärsivää ihmistä. Kiroprakti-
2145: vittäisi mahdollisimman pian, mitkä mahdolli-      sen hoidon avulla on todettu potilaiden palaa-
2146: suudet pohjoismailia olisi aloittaa yhteinen       van nopeammin työhönsä ja kiropraktista hoi-
2147: kiropraktikkokoulutus sekä muutenkin yhte-         toa saaneet potilaat ovat käyttäneet vähemmän
2148: näistää kiropraktikkoja koskevia lakeja ja am-     sairaspäiviä- ja mikä tärkeintä- yhteiskun-
2149: matinharjoittamista.                               nalle kalliita sairaalapaikkoja on voitu vähen-
2150:    Päätöstään Pohjoismaiden neuvosto perusteli     tää huomattavasti (vrt. tutkimus "Western
2151: sillä, että opiskelu ulkomailla on erittäin kal-   Journal of Medicine, March 1989").
2152: lista ja yhteisen koulutuksen alettua viranomai-      Näin ollen, kun Eurooppa yhdentyy, olisi
2153: set voisivat näin vaikuttaa opetuksen sisältöön    varsin tärkeätä saada myös selkäpotilaiden
2154: ja valvoa sitä.                                    kannalta tärkeiden kiropraktikkojen ammattia
2155:    Neuvoston antaman lausunnon pohjalta on         koskevat ristiriitaisuudet ainakin pohjoismaissa
2156: Odensen yliopisto yhdessä pohjoismaisten ki-       poistettua.
2157: ropraktikkoyhdistysten kanssa asettanut komi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2158: tean opintojen aloittamiseksi Odensen yliopis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2159: tossa vuonna 1991. Tästä on laadittu 82-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2160: sivuinen muistio.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2161:    Koko maailmassa on tällä hetkellä 51 000                   Mitä Suomessa on tehty yhteispoh-
2162: kiropraktikkoa ja parhaillaan opiskelee n.                 joismaisen kiropraktikkojen koulutuk-
2163: 9 000. Tanskassa on 240, Norjassa 130, Ruot-               sen tukemiseksi, onko Suomessa tarkoi-
2164: sissa 80 ja Suomessa 16 korkeakoulutasoisen                tus laillistaa kiropraktikon ammatti
2165: kiropraktikkokoulutuksen        saanutta    joko           sekä onko meillä tarkoitus liittää kiro-
2166: USA:ssa tai Englannissa valmistunutta kiro-                praktikon hoito- ja röntgenkulut kor-
2167: praktikkoa. Koulutusmaihinsa USA:han ja                    vausten piiriin sairausvakuutusta uudis-
2168: Englantiin jääneitä on ainakin saman verran                tettaessa, ja
2169: kuin kotimaassa toimivia.                                     ollaanko meillä valmiita tukemaan
2170:     Ruotsissa ja Norjassa kiropraktikkojen am-             Odensen yliopistossa alkavaa koulutus-
2171: matti on laillistettu ja Tanskassa sairausvakuu-           ta niin, että suomalaiset alalle pyrkijät
2172:  tus korvaa kiropraktisen hoidon osaksi (seitse-           ovat samassa asemassa muiden pohjois-
2173: män kertaa/vuosi) sekä lisäksi röntgenkuvaus-              maiden opiskelijoiden kanssa, ja
2174: kulut kiropraktikon vastaanotolla. Norjassa ja                voivatko potilaat vastaisuudessa ha-
2175: Tanskassa kiropraktikot voivat myös itsenäi-               keutua kiropraktikon hoitoon ilman
2176: sesti käyttää röntgenlaitteita vastaanotollaan.            lääkärin lähetettä?
2177:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1989
2178: 
2179:                                         Kalevi Lamminen
2180: 
2181: 
2182: 
2183: 
2184: 2900100
2185: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 471
2186: 
2187: 
2188: 
2189: 
2190:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2191:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vioimis- ja täydentämispaikkana. Tästä syystä
2192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mm. myös hiljattain mietintönsä jättänyt Sai-
2193: olette 21 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn          raanhoitotoimen rekisteröintitoimikunta (Ko-
2194: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       miteanmietintö 1988:24) ei ehdottanut kiro-
2195: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      praktikkoja laillistettavaksi.
2196: edustaja Lammisen näin kuuluvasta kirjallises-        Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kuitenkin
2197: ta kysymyksestä n:o 471:                           tärkeänä ja ajankohtaisena, että selvitetään
2198:           Mitä Suomessa on tehty yhteispoh-        mahdollisuudet riittävän korkeatasoisen yhteis-
2199:        joismaisen kiropraktikkojen koulutuk-       pohjoismaisen kiropraktikkokoulutuksen to-
2200:        sen tukemiseksi, onko Suomessa tarkoi-      teuttamiseksi. Yhteinen koulutus mahdollistaisi
2201:        tus laillistaa kiropraktikon ammatti        myös kiropraktikkojen samansuuntaisten lail-
2202:        sekä onko meillä tarkoitus liittää kiro-    listamismenettelyjen aikaansaamista pohjois-
2203:        praktikon hoito- ja röntgenkulut kor-       maihin. Yhteispohjoismaista kiropraktikko-
2204:        vausten piiriin sairausvakuutusta uudis-    koulutusta selvitetään pohjoismaiden välillä
2205:        tettaessa, ja                               tehdyn eräiden terveydenhuollon ammattien
2206:           ollaanko meillä valmiita tukemaan        hyväksyntää koskevan sopimuksen seuranta-
2207:        Odensen yliopistossa alkavaa koulutus-      työryhmässä. Ryhmä on päättänyt aluksi kuul-
2208:        ta niin, että suomalaiset alalle pyrkijät   la alan asiantuntijoita.
2209:        ovat samassa asemassa muiden pohjois-          Odensen suunnitelma vaikuttaa sisällöltään
2210:        maiden opiskelijoiden kanssa, ja
2211:                                                    tarkoituksenmukaiselta. Erääksi ongelmaksi
2212:           voivatko potilaat vastaisuudessa ha-     muodostuu suomalaisten kannalta kielikysy-
2213:        keutua kiropraktikon hoitoon ilman
2214:                                                    mys, jos opetus annetaan suureksi osaksi tans-
2215:        lääkärin lähetettä?
2216:                                                    kan kielellä.
2217:                                                       Saattaa olla tarpeellista, että yhteispohjois-
2218:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maisia ratkaisuja tehtäessä selvitetään kiro-
2219: vasti seuraavaa:                                   praktikkojen tilanne myös Euroopan yhteisön
2220:    Kiropraktikkojen laillistamisessa on ongel-     maissa.
2221: maksi muodostunut se, ettei Suomessa ole              Kysymykset kiropraktikon hoidon korvatta-
2222: kiropraktikkokoulutusta. Viranomaisten val-        vuudesta sairausvakuutusjärjestelmässä sekä
2223: vonnassa toimiva oppilaitos tai opintolinja        lääkärin lähetteistä kiropraktikon hoitoon ovat
2224: tarvittaisiin paitsi tuottamaan asianmukaisen      sidoksissa kiropraktikkojen koulutuksesta ja
2225: koulutuksen saaneita kiropraktikkoja myös toi-     laillistamisesta aikanaan mahdollisesti tehtäviin
2226: mimaan ulkomailta hankitun koulutuksen ar-         ratkaisuihin.
2227:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
2228: 
2229:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
2230:                                     1989 vp. -     KK n:o 471                                     3
2231: 
2232: 
2233: 
2234: 
2235:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som utvärderar och kompletterar sådan utbild-
2237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ning som erhållits utomlands. Av denna orsak
2238: av den 21 september 1989 tili vederbörande          föreslog bl.a. inte heller kommissionen för
2239: medlem av statsrådet översänt avskrift av           registrering inom sjukvårdsyrken någon legiti-
2240: följande av riksdagsman Lamminen underteck-         mering av kiropraktiker i sitt nyligen avgivna
2241: nade spörsmål nr 471:                               betänkande (Kommittebetänkande 1988:24).
2242:           Vad har i Finland gjorts för stödande         Social- och hälsovårdsministeriet anser det
2243:        av en Samnordisk utbildning av kiro-         dock vara viktigt och aktuellt att möjligheterna
2244:        praktiker, och har man i Finland för         tili genomförande av en tillräckligt högklassig
2245:        avsikt att legitimera yrket kiropraktiker    samnordisk utbildning av kiropraktiker utreds.
2246:        samt avser man, då sjukförsäkringen          En gemensam utbildning skulle också göra det
2247:        ändras, att ansluta vård- och röntgen-       möjligt att åstadkomma likartade legitimerings-
2248:        kostnader som uppkommit vid besök            förfaranden i hela Norden. Frågan om en
2249:        hos kiropraktiker tili de utgifter för       samnordisk kiropraktikerutbildning utreds i
2250:        vilka ersättning utgår, och                  uppföljningsarbetsgruppen för det avtal som
2251:            är man hos oss redo att stöda den        uppgjorts mellan de nordiska länderna angåen-
2252:        utbildning som inleds vid universitetet i    de godkännande av vissa sjukvårdsyrken.
2253:        Odense så att de finländare som strävar      Gruppen har beslutat att först höra experter
2254:       ·tili att komma in i branschen är i           inom området.
2255:        samma ställning som övriga nordiska
2256:                                                         Den pian som föreligger i Odense verkar
2257:        studerande, samt                             innehållsmässigt vara ändamålsenlig. Från fin-
2258:            kan patienter i framtiden söka vård      ländsk synpunkt sett utgör språkfrågan ett
2259:        hos kiropraktiker utan läkarremiss?
2260:                                                     problem såvida undervisningen tili stor del ges
2261:                                                     på danska.
2262:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Det kan vara nödvändigt att man vid utar-
2263: samt anföra följande:                               betande av samnordiska lösningar utreder ki-
2264:    Då det gäller legitimering av kiropraktiker      ropraktikernas situation även i EG-länderna.
2265: har problemet bestått i att det i Finland inte          Frågorna om ersättning inom sjukförsäk-
2266: finns någon utbildning för kiropraktiker. En        ringssystemets ram för vård som ges av kiro-
2267: läroanstalt eller en studielinje som övervakas      praktiker samt angående läkarremisser tili ki-
2268: av myndigheterna skulle utom för att få fram        ropraktiker hänger samman med de lösningar
2269: kiropraktiker med en ändamålsenlig utbildning       som i sinom tid möjligen utarbetas i fråga om
2270: även behövas för att fungera som en inrättning      utbildning och legitimering av kiropraktiker.
2271:     Helsingfors den 20 oktober 1989
2272: 
2273:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
2274:                                               1989 vp.
2275: 
2276: Kirjallinen kysymys n:o 472
2277: 
2278: 
2279: 
2280: 
2281:                                  Lamminen: Syysloman toteuttamisesta opettajien syysstressin
2282:                                      vähentämiseksi
2283: 
2284: 
2285:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2286:    Jyväskylän yliopistossa psykologian lisen-       kaan tutkittu sitä, kuinka monta opettajaa jää
2287: siaatti Ulla Kinnusen tekemän tutkimuksen           sairauslomalle stressin takia.
2288: mukaan koulumaailmassa syyslukukausi on                Opettajat toivovat laajempaa työnohjausta
2289: liian pitkä. Jopa jokainen opettaja kärsii ajoit-   työpaineitten lievittäjäksi ja samalla he katso-
2290: tain stressistä ja viidesosa opettajista pitää      vat, että entisten aikojen tapaan "perunannos-
2291: henkisiä paineitaan liian kovina. Syksyllä ote-     toloma" katkaisi pitkän ja synkän syksyn.
2292: taan viikoksi virkavapautta rentoutumiseen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2293: Kinnunen toteaa vielä tutkimuksessaan, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2294: syyslukukausi on opettajien mielestä rasitta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2295: vampi kuin kevät, jossa sentään on muutama          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2296: katkos yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Tutki-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2297: muksessa todetaan lisäksi, että stressi ilmenee            siin opettajien syysstressin vähentämi-
2298: opettajilla uupumuksena, väsymyksenä ja ärty-              seksi sijoittamalla esimerkiksi Iokakuul-
2299: neisyytenä, ja sitten loppusyksystä opettajan-             Ie ylimääräisen lomaviikon, ja
2300: huone alkaa tuntua todella ahdistavalta.                      miten opettajien työnohjausta voitai-
2301:    Syksyn sairauslomien ja stressin väliltä onkin          siin laajentaa sen ulottamiseksi kaikkiin
2302: löydettävissä selvä syy-yhteys, vaikka ei ole-             opettajaryhmiin?
2303:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1989
2304: 
2305:                                         Kalevi Lamminen
2306: 
2307: 
2308: 
2309: 
2310: 2900100
2311: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 472
2312: 
2313: 
2314: 
2315: 
2316:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     koituksenmukaisena sisällyttää lukuvuoteen
2318: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      2-3 vapaapäivää säädettyjen lomien lisäksi.
2319: olette 21 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn             Koulujen työaikaa koskevissa järjestelyissä
2320: kirjeenne ohella toimittanut jäljennöksen val-     joudutaan kiinnittämään huomiota paitsi yh-
2321: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansan-      teiskunnan toimintoihin kokonaisuutena myös
2322: edustaja Kalevi Lammisen näin kuuluvasta           maamme eri alueiden erityispiirteisiin. Koulu-
2323: kirjallisesta kysymyksestä n:o 472:                jen työajoilla on merkitystä muun muassa
2324:                                                    työvoiman saatavuuteen, oppilaiden jatko-
2325:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2326:                                                    opintojärjestelyihin sekä oppilaskuljetuksiin.
2327:        siin opettajien syysstressin vähentämi-
2328:        seksi sijoittamalla esimerkiksi lokakuul-      Opettajien työnohjauksen toteuttamista on
2329:        le ylimääräisen lomaviikon, ja              selvitetty opetusministeriön asettamassa työ-
2330:           miten opettajien työnohjausta voitai-    ryhmässä. Tämän mukaisesti työnohjausta on
2331:        siin laajentaa sen ulottamiseksi kaikkiin   järjestetty ensisijaisesti oppilasmäärältään suu-
2332:        opettajaryhmiin?                            rilla paikkakunnilla ja etusijalle on asetettu
2333:                                                    peruskoulun yläasteen opettajat, erityisopetta-
2334:                                                    jat ja koulujen rehtorit. Hallituksen käsityksen
2335:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mukaan opettajien työnohjausta tulee edelleen
2336: taen seuraavaa:                                    kehittää osana koulun muuta kehittämistä.
2337:    Peruskoululaissa ja lukiolaissa on säädetty     Opettajien täydennyskoulutusta tulee myös
2338: koulujen työpäivistä sekä loma-ajoista. Koulu-     suunnata nykyistä enemmän työnohjaukseen.
2339: hallitus voi tietyin edellytyksin määrätä koulu-   Tällä tavoin työnohjauksen piiriin saadaan
2340: työn aloittamisesta ja päättämisestä sekä myös     kaikki opettajat.
2341: talvilomasta. Koulujen työaika on kuitenkin           Opetusministeriön asettamana toimii työryh-
2342: perinteisesti ollut varsin yhtenäinen koko         mä, jonka tehtävänä on selvittää muutostarpei-
2343: maassa. Huolimatta nykyisin voimassa olevan        ta nykyisin voimassa olevaan peruskoulu- ja
2344: koululainsäädännön sisältämästä joustamah-         lukiolainsäädäntöön. Tavoitteena on jatkaa
2345: dollisuudesta koulujen työaikaa koskevat poik-     koulutoimen sääntelyn purkamiseen ja hajaut-
2346: keavuudet valtakunnallisesta työajasta ovat ol-    tamiseen liittyvää hallinnon kehittämistyötä.
2347: leet varsin vähäisiä.                              Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös
2348:    Kouluhallitus teki vuonna 1986 laajan selvi-    koulujen työaikaa koskeviin säännöksiin. Hal-
2349: tyksen koulujen työajan järjestämisestä ja syys-   lituksen käsityksen mukaan koulujen työaika-
2350: lomasta. Selvityksen mukaan valtaosa koulu-        ratkaisut tulee toteuttaa koulun nykyistä vuo-
2351: lautakunnista kannatti ylimääräisten vapaapäi-     tuista työaikaa lyhentämättä esimerkiksi siten,
2352: vien sijoittamista lukuvuoteen vain silloin, kun   että kunnilla olisi mahdollisuus sijoittaa kou-
2353: se voidaan tehdä lyhentämättä koulujen kesä-       lujen lukuvuoden työpäivät nykyistä pidem-
2354: lomaa. Yleensä koululautakunnat pitivät tar-       mälle aikajaksolle.
2355: 
2356:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1989
2357: 
2358:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
2359:                                      1989 vp. -     KK n:o 472                                       3
2360: 
2361: 
2362: 
2363: 
2364:                               Till Riksdagens Herr Talman
2365:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ligt att innefatta 2-3 fridagar i läsåret i tillägg
2366: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tili den stadgade semestern.
2367: av den 21 september 1989 tili vederbörande              Arbetstidsarrangemangen i skolorna fordrar
2368: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        att man tar hänsyn tili dels samhällsfunktio-
2369: följande av riksdagsman Kalevi Lamminen             nerna som en helhet, dels de regionala särdra-
2370: undertecknade spörsmål nr 4 72:                     gen i vårt land. Arbetstiden i skolorna är av
2371:                                                     betydelse bl.a. när det gäller tillgången på
2372:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       arbetskraft, arrangemangen för elevernas fort-
2373:        att lärarnas höststress skall kunna min-     satta studier och elevskjutsningarna.
2374:        skas genom exempelvis en extra semes-            Handledningen av lärare har utretts av en
2375:        tervecka i oktober och                       arbetsgrupp som undervisningsministeriet har
2376:                                                     tillsatt. Enligt utredningen har handledningen i
2377:           hur kunde lärarnas arbetshandled-         första hand ordnats på orter med ett större
2378:        ning utvidgas så att den omfattar alla       antal elever och den har företrädesvis riktat sig
2379:        lärargrupper?                                mot lärare i grundskolans högstadium, special-
2380:                                                     lärare och skolornas rektorer. Enligt regering-
2381:                                                     ens uppfattning borde arbetshandledningen av
2382:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        1ärare ytterligare utvecklas som en del av
2383: följande:                                           övriga utvecklingsåtgärder i fråga om skolan.
2384:    1 grundskolelagen och gymnasielagen stadgas      Fortbildningen av lärare bör allt mera inriktas
2385: om arbetsdagarna i skolan samt om semester-         på arbetshandledning. På detta sätt kan den
2386: tiden. Under vissa förutsättningar kan skolsty-     omfatta alla lärare.
2387: relsen besluta om när skolarbetet inleds och            Undervisningsministeriet har tillsatt en ar-
2388: avslutas samt om vintersemestern. Arbetstiden       betsgrupp med uppgift att utreda behovet av
2389: i skolorna har dock traditionellt varit rätt        revideringar i gällande grundskole- och gym-
2390: enhetlig i hela landet. Trots spelrummet i          nasielagstiftning. Målet är att fortsätta utveck-
2391:                                                     lingsarbetet med förvaltningen när det gäller
2392: gällande skollagstiftning har avvikelserna i        att häva och decentralisera regleringen av
2393: fråga om arbetstiden i skolorna varit ytterst       skolväsendet. 1 detta sammanhang kommer
2394: små.                                                man även att fåsta uppmärksamhet vid stad-
2395:     Skolstyrelsen gjorde 1986 en omfattande         gandena om arbetstiden i skolorna. Enligt
2396: utredning om arbetstiden och höstsemestern i        regeringens uppfattning måste frågorna om
2397: skolorna. Enligt den understödde de flesta          arbetstiden i skolorna lösas utan att den
2398: skolnämnderna att de extra fridagarna förläggs      nuvarande arbetstiden per år förkortas exem-
2399: till läsåret endast i det fall det kan göras utan   pelvis så att kommunerna har möjlighet att
2400: att skolornas sommarsemester förkortas. 1 all-      förlägga arbetsdagarna under skolans läsår till
2401: mänhet ansåg skolnämnderna det ändamålsen-          en längre tidsperiod än hittills.
2402: 
2403:      Helsingfors den 30 oktober 1989
2404: 
2405:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
2406:                                               1989 vp.
2407: 
2408: Kir.iallinen kysymys n:o 473
2409: 
2410: 
2411: 
2412: 
2413:                                  Jääskeläinen: Valtion maiden luovutuksesta matkailukäyttöön
2414: 
2415: 
2416:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2417: 
2418:    Lapin matkailukeskusten valtion maiden           mien tunturialueiden läheisyydessä, ei kunnilla
2419: vuokria on korotettu kuluneena keväänä val-         ole kaavoituksellisestikaan ollut vaihtoehtoja
2420: tiovarainministeriön antamien ohjeiden mukai-       tarjolla.
2421: sesti. Vuokrankorotukset ovat olleet jopa tu-          Matkailun hintatasoa Suomessa pidetään
2422: hansia prosentteja. Perusteena on käytetty eri      korkeana. Vuokrien korotus joudutaan siirtä-
2423: matkailukeskuksiin määrättyä rakennusoikeus-        mään suoraan hintoihin, jolloin mm. lappilais-
2424: neliömetrihintaa. Korotusten vaikutuksesta          ten matkailuyritysten kilpailukyky suhteessa
2425: monien matkailualueiden kehittyminen vaaran-        ulkomaiseen tarjontaan edelleen heikkenee.
2426: tuu ja olemassa olevien yritysten kannattavuus      Esim. Ruotsissa valtio vuokraa maitaan vas-
2427: heikkenee uhkaavasti.                               taaviin tarkoituksiin nimellistä vuokraa vas-
2428:    Vuokrien korottaminen on ristiriidassa alue-     taan ja tukee muutenkin voimakkaammin mat-
2429: poliittisten päämäärien kanssa. Valtio on alue-     kailuyrityksiä paremmilla avustuksilla ja pitem-
2430: poliittisin toimin tukenut Lapin matkailukes-       piaikaisilla lainoilla. Uusi vuokranmaksuperus-
2431: kusten rakentamista ja kehittämistä. Vuosien        te osaltaan huonontaa erityisesti lappilaisten
2432: työn tuloksena matkailukeskukset ovat kehit-        matkailuyritysten kilpailukykyä. Eräillä alueilla
2433: tyneet hyväksi vaihtoehdoksi etelän aurinkolo-      on kuntien omistamia maa-alueita luovutettu
2434: mille, ja tätä kehitystä on tukenut myös vilkas     matkailukäyttöön huomattavasti valtion mää-
2435: yksityisten ja yhteisöjen loma-asuntorakenta-       räämiä vuokria edullisemmin.
2436: minen.                                                 Valtio on itse osaltaan syyllinen matkailukes-
2437:    Myönteisen kehityksen tuloksena on synty-        kusten läheisyydessä olevien yksityisten maiden
2438: nyt uusia yrityksiä lomakeskuksiin, ja Lapin        hinnannousuun, koska ei ole antanut maa-
2439: vaikeaa työllisyystilannetta on saatu paranne-      alueita kaavoitettavaksi ja edelleen tontteina
2440: tuksi varsinkin erityisaluekunnissa, joihin lähes   jaettavaksi. Mikäli maa-alueita olisi ollut koh-
2441: kaikki lomakeskukset sijoittuvat.                   tuullisin ehdoin käytettävissä, ei hintataso olisi
2442:    Lapin matkailun kehityksen ansioksi on las-      päässyt kohoamaan.
2443: kettava myös se, että tunturialueilla olevia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2444: valtion maita on voitu hyödyntää matkailu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2445: käyttöön. Kyse on alueista, joilla ei muutoin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2446: olisi minkäänlaista taloudellista arvoa.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2447:    Lisäksi maan arvon nousu on perustunut
2448: kuntien kaavoitustoimenpiteisiin, ja valtio on                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2449: ollut ainoastaan asettamassa ehtoja ja korjaa-             ryhtyä valtion maiden vuokrausperus-
2450: massa kaavoituksesta saatavaa hyötyä koh-                  teiden muuttamiseksi näiden maiden
2451: tuuttomilla vuokrilla. Kun matkailukeskukset               saamiseksi matkailukäyttöön?
2452: ovat suurelta osin lähes täysin valtion omista-
2453: 
2454:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1989
2455: 
2456:                                         Keijo Jääskeläinen
2457: 
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 2900100
2462: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 473
2463: 
2464: 
2465: 
2466: 
2467:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2468:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jen vuokria määrättäessä voidaan tapauskoh-
2469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taisesti käyttää alempia yksikköarvoja, nor-
2470: olette 21 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn          maalitapauksissa kuitenkin enintään 20 pro-
2471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       senttia alempia. Maan hinnan vaikutus raken-
2472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tamiskustannuksiin        nähden      jää    joka
2473: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta        tapauksessa hyvin vähäiseksi, eikä sillä ole
2474: kirjallisesta kysymyksestä n:o 473:                huomattavaa merkitystä myöskään yritysten
2475:                                                    kannattavuuden suhteen.
2476:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2477:                                                       Mitä tulee kaavoituksen tuomaan arvonnou-
2478:        ryhtyä valtion maiden vuokrausperus-
2479:                                                    suun voidaan todeta, että valtion maita Lapin
2480:        teiden muuttamiseksi näiden maiden
2481:                                                    läänin alueilla pääasiassa hallitsevat keskusvi-
2482:        saamiseksi matkailukäyttöön?
2483:                                                    rastot - metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos
2484:                                                    - ovat jo useita vuosikymmeniä vuokranneet
2485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         itse rantakaavoittamiaan maa-alueita. Vain ra-
2486: taen seuraavaa:                                    kennuskaava edellyttää toimenpiteitä ao. kun-
2487:    Lapin matkailukeskusten valtion omistamien      nalta, ja loma-asutuksen keskittyminen kau-
2488: maiden vuokrat on määritelty noudattaen lakia      punkimaiseksi laskettelurinteiden läheisyyteen
2489: oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja      on välttämättä johtanut rakennuskaavoituk-
2490: tuloa tuottavia oikeuksia (687/78). Laki edel-     seen näillä alueilla. Rantakaavalla ei voida
2491: lyttää vahvistettua rakennuslain mukaista kaa-     järjestää edellä tarkoitetun kaltaisen loma-
2492: vaa ja pääsääntöisesti käypää vuokraa valtion      asutuksen vaatimia kunnallisteknisiä palveluja
2493: maita vuokrattaessa.                               eikä riittävästi suojella ympäristöä tiheän asu-
2494:    Yleisen hintatason nousu lähinnä laskettelun    tuksen aiheuttamilta haitoilta.
2495: suosion lisääntymisen myötä johti siihen, että        Valtiovarainministeriön tiedossa ei ole ta-
2496: rakennushallitus selvitti vuosien 1988-89 vaih-    pauksia, joissa olisi torjuttu valtion maan
2497: teessa rinnehiihtokeskusten läheisyydessä kah-     käyttäminen rakentamiseen matkailukeskuksen
2498: den edellisen vuoden aikana tehdyt maakaupat.      läheisyydessä edellyttäen, että kunta on ollut
2499: Oli todettavissa maan arvon erittäin voimakas      halukas ryhtymään kaavoitustoimenpiteisiin ja
2500: nousu, minkä vuoksi valtion alueneuvottelu-        ettei aluetta ole yleispiirteisellä kaavoituksella
2501: kunta, joka toimii valtiovarainministeriön yh-     määrätty suojeltavaksi.
2502: teydessä tehtävänään edistää valtion rakennus-        Valtion aluepoliittiset toimenpiteet ja muut
2503: maan käytön tarkoituksenmukaisuutta ja ta-         avustukset tulisi pitää erillään kiinteistökau-
2504: loudellisuutta,      käsitteli    kokouksessaan    poista ja kiinteistöjen vuokrista, koska näistä
2505: 27.2.1989 eräiden Lapin ym. matkailukeskusten      tukitoimista säädetään kunkin eri käyttötarkoi-
2506: vuokratasoa ja antoi lausuntonsa puoltaen          tuksen tai toiminta-alueen osalta erityislainsää-
2507: aiemmin noudatetun tason korottamista keski-       dännöllä. Eri toiminta-alueille ohjautuva val-
2508: määrin noin kolminkertaiseksi. Uudet vuok-         tionapu ei perustellusti voi olla riippuvainen
2509: ranmääräämisperusteet vastaavat keskimäärin        siitä, harjoitetaanko toimintaa valtion vai yk-
2510: tuolloin tutkittujen kauppojen keskiarvohintoja    sityisen omistamalla maalla.
2511: eivätkä siis ylitä käypää maanarvoa.                  Lisäksi on todettava, että valtion maan
2512:    Esimerkiksi Yllästunturin alueella hintatason   vuokraaminen tai myyminen käypää alemmas-
2513: kehitys on tämän jälkeenkin ollut edelleen niin    ta arvosta voi johtaa keinotteluun, jossa erilai-
2514: voimakasta, että yksityiset perivät nykyisin       silla eteenpäin myynti- tai vuokrausjärjestelyillä
2515: jopa moninkertaisia hintoja valtion maanar-        hyödyn keräävät ainoastaan taloudellista voit-
2516: voon verrattuna. On myös huomattava, että          toa tavoittelevat yksittäiset henkilöt ja yrityk-
2517: em. alueneuvottelukunnan kannanoton mu-            set. Valtion maan hintojen pudottaminen alle
2518: kaan hotelli- ym. matkailua palvelevia raken-      käyvän arvon lomarakentamiseen käytettävillä
2519: nuksia varten vuokrattavien rakennuspaikko-        alueilla Lapissa saattaa johtaa kontrolloimat-
2520:                                    1989 vp. -     KK n:o 473                                    3
2521: 
2522: tomaan rakentamiseen ja vielä voimakkaam-         voitaisiin säilyttää. Tuen määrä ei saa riippua
2523: paan ylikuumenemiseen.                            siitä, onko jonkin kunnan alueella sijaitseva
2524:   Valtion maiden vuokraamisesta on olemassa       laskettelukeskus valtion vai yksityisen maalla.
2525: ja on vastakin oltava yhtenäiset säännökset          Yhteenvetona voidaan lopuksi todeta, että
2526: käyttötarkoituksesta riippumatta. Erityisesti     valtio ei estä maidensa matkailukäyttöä yleises-
2527:                                                   ti hyväksyttyjä kaavoitusperiaatteita noudatet-
2528: loma-asuntojen rakentamisen asettaminen huo-      taessa eikä valtio Lapissa niin kuin ei muual-
2529: mattavasti edullisempaan asemaan esimerkiksi      lakaan ole nostanut eikä ole nostamassa maan
2530: asuntorakentamiseen nähden ei ole valtakun-       hintaa, vaan noudattaa lain säätämää käypää
2531: nallisesti perusteltavissa.                       hintatasoa erittäin kohtuullisella tasolla. Käy-
2532:   Tukea Lapin matkailulle tulisi edelleenkin      pää alemman hintatason käyttämisestä olisi
2533: ohjata muita keinoja kuin maan käypää alem-       seurauksena huomattavasti enemmän kielteistä
2534: paa arvoa käyttäen, jotta kuntien ja yrittäjien   kuin myönteistä kehitystä Lapin matkailukes-
2535: tasa-arvoinen kohtelu valtion tukeen nähden       kuksissa.
2536:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
2537: 
2538:                                                          Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
2539: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 473
2540: 
2541: 
2542: 
2543: 
2544:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2545: 
2546:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uppmärksarnmas att lägre värden per enhet,
2547: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         enligt ett ställningstagande av den tidigare
2548: av den 21 september 1989 tili vederbörande          nämnda delegationen, i vissa fall kan användas
2549: medlem av statsrådet översänt avskrift av           då arrenden för byggnadsplatser, som skall
2550: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen          arrenderas för hotellbyggnader och andra
2551: undertecknade spörsmål nr 473:                      byggnader för turismen, fastställs, i norrnala
2552:                                                     fall dock högst 20 % lägre. Priset på rnarken
2553:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2554:        vidta för att ändra grunderna för arren-     inverkar i varje fall inte mycket på byggnads-
2555:                                                     kostnaderna och har heller ingen märkbar
2556:        den för statens rnarker så att dessa skall
2557:        kunna användas för turiständarnål?           betydelse rned tanke på företagens lönsamhet.
2558:                                                         Då det gäller den stegring i värdet som
2559:                                                     planläggningen medför kan det konstateras att
2560:   Såsorn svar på detta spörsrnål får jag vörd-      de centrala ämbetsverk, forststyrelsen och
2561: sarnt anföra följande:                              skogsforskningsinstitutet, som i huvudsak be-
2562:    Arrendena för den mark inorn Lapplands           sitter statens marker i Lapplands län redan
2563: turistcenter som ägs av staten har definierats      under flera decennier själva arrenderat de
2564: genorn en tillämpning av lagen om rätt att          markområden som de har strandplanerat. En-
2565: överlåta och upplåta statens jordegendom och        dast en byggnadsplan förutsätter åtgärder av
2566: inkornstgivande rättigheter (678/78). Lagen för-    kommunen och en stadslik centrering av fri-
2567: utsätter en pian som fastställts enligt byggnads-   tidsbebyggelse i närheten av slalombackarna
2568: lagen och i regel ett gängse arrende då statens     har oundvikligen lett till att byggnadsplaner
2569: mark arrenderas.                                    har fastställts för de berörda områdena. Ge-
2570:    Då den allmänna prisnivån steg, närmast tili     nom en strandplan är det inte möjligt att
2571: följd av att slalomåkningen ökade i popularitet,    arrangera den kommunaltekniska service som
2572: ledde detta tili att byggnadsstyrelsen vid års-     påkallas av en fritidsbebyggelse av den typ som
2573: skiftet 1988-89 utredde vilka markköp som           avses ovan eller att i tillräcklig mån bevara
2574: hade skett nära skidcentrerna under de två          omgivningen från de missförhållanden som
2575: senaste åren. Det konstaterades att markens         åsamkas av tätbebyggelse.
2576: värde stigit mycket kraftigt. Med anledning av          Finansministeriet känner inte till fall då
2577: detta behandlade statens markdelegation, som        utnyttjandet av statens mark för byggande nära
2578: är verksam i anslutning tili finansministeriet      turistcenter inte skulle ha godkänts, förutsatt
2579: och sorn har till uppgift att verka för att         att kommunen varit villig att börja vidta
2580: utnyttjandet av statens byggnadsmark skall          åtgärder för planläggning och att man inte
2581: vara ändamålsenligt och lönsamt, vid sitt sam-      genom en planläggning, som är uppgjord i
2582: manträde den 27 februari 1989 frågan orn            allmänna drag, har bestämt att området skall
2583: arrendenivån vid vissa av Lapplands turistcen-      skyddas.
2584: tra och gav ett utlåtande som understödde en            Statens regionalpolitiska åtgärder och övriga
2585: höjning av den tidigare arrendenivån tili i         understöd bör hållas åtskilt från fastighetsköp
2586: genornsnitt det tredubbla. De nya grunderna         och arrenden för fastigheter eftersom det ge-
2587: för fastställelse av arrendet motsvarar i medcl-    nom speciallagstiftning stadgas om dessa stöd-
2588: tal de genomsnittliga priserna för de köp som       åtgärder för varje enskilt användningssyfte eller
2589: då undersöktes och överskrider alltså inte de       verksamhetsområde. Det statsbidrag som styrs
2590: gängse markvärdena.                                 till olika verksamhetsområden kan rned fog
2591:    Även härefter har utvecklingen av prisnivån      inte vara beroende av huruvida verksamheten
2592: exempelvis inom området vid Yllästunturi fort-      utövas på rnark som ägs av staten eller av
2593: sättningsvis varit så kraftig att de priser som     privata.
2594: privata numera uppbär är mångdubbla jämfört             Dessutom bör konstateras att arrendering
2595: med värdet för statens marker. Det bör även         eller försäljning av statens mark till ett värde
2596:                                      1989 vp. -     KK n:o 473                                    5
2597: 
2598: som understiger det gängse värdet kan leda till     lands turism men med andra metoder än
2599: spekulation, varvid enskilda personer och före-     genom att priset för marken skall vara lägre än
2600: tag, som eftertraktar ekonomisk vinst, blir de      det gängse priset. Härmed tryggas även i
2601: enda som drar nytta härav genom olika arran-        fortsättningen en rättvis behandling av kom-
2602: gemang där de säljer eller arrenderar marken        munerna och företagarna i fråga om statligt
2603:                                                     understöd. Storleken hos stödet får inte vara
2604: vidare. Att sänka priserna för statlig mark i       beroende av om ett slalomcenter i någon
2605: Lappland, som skall användas till fritidsbebyg-     kommun är beläget på statlig eller privat mark.
2606: gelse, så att de understiger det gängse värdet         Sammanfattningsvis kan man till slut kon-
2607: kan leda till ett okontrollerat byggande och till   statera att staten, då allmänt godkända plan-
2608: en ännu kraftigare överhettning.                    läggningsprinciper följs, inte hindrar dess mar-
2609:    Angående arrendering av statens mark finns,      ker att utnyttjas för turism och att staten
2610: och bör även framgent finnas, enhetliga stad-       varken har höjt eller kommer att höja priset på
2611: ganden, som inte är beroende av användnings-        mark vare sig i Lappland eller någon annan-
2612: syftet. Det är inte motiverat i ett riksomfattan-   stans, utan iakttar den gängse prisnivån, som
2613:                                                     det stadgas om i lagen, på en mycket rimlig
2614: de hänseende att speciellt byggandet av fritids-    nivå. Om en prisnivå som är lägre än den
2615: bostäder skall inneha en märkbart förmånliga-       gängse nivån tillämpades skulle detta få till
2616: re ställning t.ex. bostadsbyggandet.                följd en betydligt mer negativ än positiv ut-
2617:    Även i fortsättningen bör stöd ges för Lapp-     veckling för Lapplands turistcentra.
2618: 
2619:      Helsingfors den 13 oktober 1989
2620: 
2621:                                                                   Finansminister Erkki Liikanen
2622:                                               1989 vp.
2623: 
2624: Kirjallinen kysymys n:o 474
2625: 
2626: 
2627: 
2628: 
2629:                                  Rinne: Tyrnimarjan poimimista koskevan korjuuajan määräämi-
2630:                                     sestä
2631: 
2632: 
2633:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2634:    Luonnonvaraisen tyrnimarjan suurin uhka             Tarvitaan päättäväisempää toimintaa sekä
2635: luonnon saastumisen lisäksi on liian aikainen       saasteiden vähentämisessä että korjuun ajan-
2636: mehunpuristus pensaista.                            kohdassa.
2637:    Puristusmenetelmä oikein käytettynä ei sinäl-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2638: lään liene vahingollista tyrnimarjapensaalle, jos   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2639: se tehdään oikeana ajankohtana.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2640:    Näin ei aina tapahdu, vaan mehu puristetaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2641: marjojen ollessa puolikypsiä ja kasvin oksiston               Mihin välittömiin toimiin Hallitus
2642: ollessa "voimissaan".                                      ryhtyy uhanalaisen luonnontyrnin suo-
2643:    Nykyinen ohjaava toiminta ei riitä luonnon-             jelemiseksi siten, että korjuuaika mää-
2644: varaisen tyrnin turvaamiseksi myös tuleville               rätään kasvia vahingoittamattamaan
2645: sukupolville Satakunnassa.                                 ajankohtaan?
2646: 
2647:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1989
2648: 
2649:                                            Heikki Rinne
2650: 
2651: 
2652: 
2653: 
2654: 2900100
2655: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 474
2656: 
2657: 
2658: 
2659: 
2660:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   tamisesta kasvien rauhoittamista koskevan ase-
2662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    tuksen 4 §:ään, jossa jo säädetään tyrnin mar-
2663: olette 25 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn        jojen keruumenetelmistä.
2664: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Asiaa ympäristöministeriössä selvitettäessä
2665: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    ilmeni, että Vaasan ja Oulun läänien alueilla
2666: edustaja Heikki Rinteen kirjallisesta kysymyk-   ehdotettua marjojen poimimisen alkamisajan-
2667: sestä n:o 474, jossa tiedustellaan:              kohtaa pidettiin aivan liian myöhäisenä. Tä-
2668:                                                  män vuoksi Vaasan lääninhallitus on ympäris-
2669:           Mihin välittömiin toimiin Hallitus     töministeriön aloitteesta ryhtynyt selvittämään
2670:        ryhtyy uhanalaisen luonnontyrnin suo-     asiaa kolmen vuoden hankkeena. Työtä on
2671:        jelemiseksi siten, että korjuuaika mää-   tehty yhdessä Turun yliopiston biologian lai-
2672:        rätään kasvia vahingoittamattamaan        toksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.
2673:        ajankohtaan?                                 Ympäristöministeriö on valmis ryhtymään
2674:                                                  toimiin luonnontyrnin suojelemiseksi määrää-
2675:                                                  mällä sille korjuuajan, mikäli edellä esitetyissä
2676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2677:                                                  tutkimuksissa löydetään aikanaan sellainen
2678: vasti seuraavaa:                                 ajankohta, joka soveltuu koko länsirannikolle.
2679:   Ympäristöministeriölle on tehty aloitteita     Ellei tällainen ole järkevää, täytyy harkita
2680: tyrnin marjojen keruun alkamisajankohdan ot-     muita menetelmiä.
2681: 
2682:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989
2683: 
2684:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2685:                                       1989 vp. -     KK n:o 474                                       3
2686: 
2687: 
2688: 
2689: 
2690:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2691:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          sällsynta växter, där det redan stadgas om
2692: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          metoderna för insamling av bär från havtorn.
2693: av den 25 september 1989 tili vederbörande              Vid miljöministeriets undersökning framgick
2694: medlem av statsrådet översänt avskrift av            det att den föreslagna begynnelsetidpunkten för
2695: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-          insamling av bären ansågs alldeles för sen för
2696: tecknade spörsmål nr 474:                            Vasa och Uleåborgs Iän. Därför har länsstyrel-
2697:          Vilka omedelbara åtgärder avser Re-         sen i Vasa Iän på initiativ av miljöministeriet
2698:        geringen att vidta för att skydda den         inlett ett treårigt projekt för att reda ut frågan.
2699:        hotade naturliga havtornen genom att          Arbetet sker i samråd med biologiska institu-
2700:        skördetiden förläggs så att växten inte       tionen vid Åbo universitet och Skogsforsknings-
2701:        tar skada?                                    institutet.
2702:                                                         Miljöministeriet är redo att skydda havtor-
2703:                                                      nen genom att föreskriva under viiken tid
2704:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2705:                                                      havtorn får samlas, om det vid den ovan
2706: samt anföra följande:
2707:                                                      nämnda utredningen kommer fram att perio-
2708:    Initiativ har riktats tili miljöministeriet för   den är lämplig vid hela västkusten. Om detta
2709: att den tid då havtornens bär samlas skall tas       inte är rationellt måste andra åtgärder övervä-
2710: m i 4 § förordningen om fridlysning av vissa         gas.
2711: 
2712:     Helsingfors den 24 oktober 1989
2713: 
2714:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
2715:                                             1989 vp.
2716: 
2717: Kirjallinen kysymys n:o 475
2718: 
2719: 
2720: 
2721: 
2722:                                 Kalliomäki ym.: Opiskelijoiden asumisen tuen kehittämisestä
2723: 
2724: 
2725:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2726: 
2727:    Monet, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja      kalliissa vuokra-asunnossa asuva jää kokonaan
2728: muissa suurissa asutuskeskuksissa opiskelevat     ilman tukea liian korkean neliövuokran täh-
2729: nuoret ovat joutuneet hankkimaan kalliin          den.
2730: vuokra-asunnon vapailta markkinoilta, koska          Sellaisten seikkojen kuin vuokrasopimuksen
2731: opiskelija-asuntoja ei riitä kaikille. Monimut-   muodon eroavaisuuden (muuten samassa ase-
2732: kainen asumisen tukijärjestelmä kohtelee nyky-    massa olevien) opiskelijoiden välillä tai vuokra-
2733: muodossaan tällaisia opiskelijoita huonosti.      asuntojen hintatason vääristymien ei saa sallia
2734: Ongelmallisin tilanne on kovan rahan vuokra-      asettavan opiskelijoita toisiinsa nähden koh-
2735: asunnossa yhdessä asuvien nuorten kohdalla.       tuuttoman epätasa-arvoiseen asemaan.
2736:    Voimassa olevat asumistukilaki ja opintotu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2737: kilaki jakavat opiskelijat kahteen ryhmään:       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2738: yksin ja yhdessä asuviin. Yhdessä asuvat (yh-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2739: teinen vuokrasopimus) kuuluvat yleisen asu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2740: mistukijärjestelmän ja yksin vuokralla asuvat                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2741: opiskelijat opintotuen asumislisän piiriin.                ryhtyä opiskelijoiden asumisen tukijär-
2742:    Kunnallisen asumistuen tarveharkintaisuu-              jestelmien kehittämiseksi niin, että min-
2743: den johdosta voivat yhdessä asuvat opiskelijat             kään opiskelijaryhmän tukea heikentä-
2744: joutua kohtuuttomiin vaikeuksiin. Korkean                  mättä kyetään poistamaan nykyiset
2745: hintatason vuoksi on esimerkiksi pääkaupun-                epäkohdat, joiden vuoksi osa opiskeli-
2746: kiseudulla lähes ylipääsemättömiä ongelmia                joista jää ilman asianmukaista asumisen
2747: löytää vuokra-asuntoja, jotka mahtuisivat kun-             tukea, ja käytännössä täysin samanlai-
2748: nallisen asumistuen normistoihin. Tosiasia on,             sissa oloissa asuvat opiskelijat joutuvat
2749: että "halvassa" opiskelija-asunnossa asuva                 pelkän vuokrasopimuksen muodon pe-
2750: opiskelija saattaa saada enemmän opintotuen                rusteella erilaisten asumisen tukijärjes-
2751: asumislisää kuin maksaa vuokraa, kun taas                  telmien piiriin?
2752: 
2753:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
2754: 
2755:                     Antti Kalliomäki                       Pentti Lahti-Nuuttila
2756: 
2757: 
2758: 
2759: 
2760: 290010D
2761: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 475
2762: 
2763: 
2764: 
2765: 
2766:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      sellaisia ulkonaisia olosuhteita, jotka ovat il-
2768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       man lähempiä tutkimuksia selvitettävissä.
2769: olette 26 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn              Yleinen asumistuki tuottaa normaalisti suu-
2770: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        remman tuen kuin opintorahan asumislisä,
2771: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koska asumistukea maksetaan koko vuodelle ja
2772: edustaja Antti Kalliomäen ym. näin kuuluvasta       asumislisää vain opiskelukuukausille. Eräissä
2773: kirjallisesta kysymyksestä n:o 475:                 tapauksissa, joissa opiskelijat ovat erillisenä
2774:                                                     vuokrasopimuksella vuokranneet yhteisen
2775:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2776:        ryhtyä opiskelijoiden asumisen tukijär-      asunnon opiskelukuukausiksi, saattavat yh-
2777:                                                     teenlasketut markkamäärältään kiinteät asu-
2778:        jestelmien kehittämiseksi niin, että min-
2779:        kään opiskelijaryhmän tukea heikentä-        mislisät tuottaa asumistukea suuremman edun.
2780:        mättä kyetään poistamaan nykyiset            Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan vah-
2781:        epäkohdat, joiden vuoksi osa opiskeli-       vistaman ohjeen mukaan asumislisää on alen-
2782:        joista jää ilman asianmukaista asumisen      nettava silloin, kun vuokra jää asumislisän
2783:        tukea, ja käytännössä täysin samanlai-       enimmäismäärää pienemmäksi. Vuokran perus-
2784:        sissa oloissa asuvat opiskelijat joutuvat    teella määräytyvä korotettu asumislisä jää opis-
2785:                                                     kelijoiden tulotasolla aina yleistä asumistukea
2786:        pelkän vuokrasopimuksen muodon pe-
2787:                                                     pienemmäksi.
2788:        rusteella erilaisten asumisen tukijärjes-
2789:        telmien piiriin?                                Opiskelijoiden asumisen tukeminen ja sen
2790:                                                     kehittäminen on ollut viime vuosina usein
2791:                                                     keskustelun kohteena. Tukijärjestelmän kehit-
2792:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tämistä on käsitelty muun muassa opiskelija-
2793: taen seuraavaa:                                     asuntoneuvottelukunnan asumistukijaostossa,
2794:    Opiskelijoiden asumista tuetaan kolmen eri       joka on ehdottanut eri asumistukijärjestelmien
2795: järjestelmän avulla. Perheelliset ja monijäseni-    keskinäisen rajauksen selkeyttämistä ja myön-
2796: seen ruokakuntaan kuuluvat ovat yleisen asu-        tämisperusteiden yhtenäistämistä. Myös asun-
2797: mistuen piirissä. Perheettömät yksin asuvat         toneuvosto on jättänyt ympäristöministeriölle
2798: opiskelijat voivat saada opintorahan asumisli-      ehdotuksen siitä, että erilaisten ryhmien asu-
2799: sää. Ammatillisten oppilaitosten, kansanopisto-     mistukijärjestelmä tulisi yhtenäistää joko koko-
2800: jen ja lukioiden oppilaat voivat eräissä tapauk-    naan tai siten, että hallinnollisesti eriytetyissä
2801: sissa saada oppilaitoksen osoittaman maksut-        järjestelmissä sovellettaisiin yhtenäisiä myöntä-
2802: toman asunnon opintososiaalisena etuna.             misperusteita. Tämänsuuntaisia ehdotuksia on
2803:    Kysymyksessä tarkoitetut ongelmat johtuvat       myös tehnyt ympäristöministeriön asettama
2804: osaltaan siitä, että rajanveto yleisen asumistuen   työryhmä, joka on tehnyt kehittämisehdotuksia
2805: ja opintorahan asumislisän välillä joudutaan        asumistuen myöntämisperusteiden osalta.
2806: tekemään käyttäen ruokakunnan käsitettä.               Oikeudenmukainen asumisen tukeminen
2807: Paitsi perhe, myös yhdessä asunnon vuokran-         edellyttää, että tukea myönnetään tasapuolises-
2808: neet aviopuolisot tai sisarukset muodostavat        ti tuen tarpeessa oleville erilaiset sosiaaliset
2809: yhdessä ruokakunnan. Eräissä tapauksissa            tilanteet huomioon ottaen. Tuen tulee myös
2810: myös perheettömät opiskelijat ovat saattaneet       olla riittävän yksinkertaisesti ja joustavasti
2811: vuokrata yhteisellä vuokrasopimuksella asun-        haettavissa niin, että se voi vastata hakijan
2812: non, vaikka heillä ei ole taloudellisesti muuta     tarpeisiin. Opiskelijoiden olosuhteet poikkeavat
2813: yhteistä. Käytännön syistä tällaisetkin tapauk-     siinä määrin muusta väestöstä, että on katsottu
2814: set joudutaan katsomaan ruokakunnaksi, kos-         tarkoituksenmukaiseksi myöntää asumistukea
2815: ka opintotuen ja asumistuen hallinnon on            yksinäisille opiskelijoille kaavamaisemmalla
2816: mahdotonta selvittää yhteisesti asunnon vuok-       menettelyllä kuin useamman henkilön ja usein
2817: ranneiden keskinäisiä suhteita. Hallinnollisten     myös useamman tulonsaajan muodostamalle
2818: ratkaisujen perusteina voidaan käyttää vain         perheelle ja muulle monijäseniselle ruokakun-
2819:                                     1989 vp. -     KK n:o 475                                     3
2820: 
2821: nalle. Valtaosa yksinäisistä opiskelijoista on     riittävän yhdenmukaisia. Lisäksi on kuitenkin
2822: oikeutettu tulojensa puolesta täysimääräiseen      edellytettävä, että tukijärjestelmä on käytän-
2823: asumislisään ja valtaosalle myös asumismeno-       nössä toimiva. Yleisluonnehdintana voidaan
2824: jensa puolesta riittää asumislisän perusosa.       todeta, että nykyinen järjestely on toiminut
2825: Toisaalta opiskelijat vaihtavat myös asuntoa       tyydyttävästi. Pyrittäessä entistä suurempaan
2826: niin usein, että asuntokohtainen asumistuki ei     yhdenmukaisuuteen eri järjestelmien kesken on
2827: heidän osaltaan toimi. Tämän osoittavat koke-      toteuttamiskelpoisten hallinnollisten ratkaisu-
2828: mukset vuosilta 197 5-1977, jolloin opiskelijat    jen löytyminen osoittautunut vaikeaksi. Opin-
2829: olivat yleisen asumistuen piirissä.                totukijärjestelmän kehittämistyö laajemmassa
2830:    Asumistukijärjestelmän laajennuttua on tär-     mielessä on käynnissä opetusministeriössä ja
2831: keää, että opintotukijärjestelmän yhteensovitta-   työ on selvitysvaiheessa. Tämän työn yhteydes-
2832: minen sen kanssa voi tapahtua oikeudenmukai-       sä tullaan myös lähemmin ottamaan kantaa
2833: sesti niin, että järjestelmät ovat perusteiltaan   opiskelijoiden asumisen tukemiskysymyksiin.
2834: 
2835:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1989
2836: 
2837:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
2838: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 475
2839: 
2840: 
2841: 
2842: 
2843:                               Till Riksdagens Herr Talman
2844: 
2845:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          dast av sådana yttre omständigheter som kan
2846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          utredas utan närmare undersökningar.
2847: av den 26 september 1989 till vederbörande              Det allmänna bostadbidraget medför nor-
2848: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         malt ett större stöd än studiepenningens bo-
2849: följande av riksdagsman Antti Kalliomäki m.fl.       stadstillägg, eftersom bostadsbidraget betalas
2850: undertecknade spörsmål nr 475:                       under hela året medan bostadstiliägget betalas
2851:                                                      endast under studiemånaderna. 1 vissa fall där
2852:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             studerande genom separata hyresavtal har hyrt
2853:        vidta för att bostadsbidragssystemet för      en gemensam bostad för studiemånaderna, kan
2854:        studerande skall kunna utvecklas så att       de sammanlagda fasta bostadstiliäggen utgöra
2855:        nuvarande missförhållanden avhjälps           en större förmån än bostadsbidraget. Enligt de
2856:        utan att stödet för någon grupp av            anvisningar som har fastslagits av direktionen
2857:        studerande försvagas? På grund av des-        för studiestödscentralen skall bostadstiliägget
2858:        sa missförhållanden blir en del av de         minskas i de fall då hyran är mindre än
2859:        studerande utan tillbörligt bostadsbi-        bostadstilläggets maximibelopp. Det förhöjda
2860:        drag, och trots att de i praktiken bor        bostadstillägget på basis av hyran blir alltid
2861:        under helt samma förhållanden hänvi-          mindre än det allmänna bostadsbidraget ut-
2862:        sas de till olika stödsystem enbart på        gående från de studerandes inkomstnivå.
2863:        grund av hyresavtalens utformning.               Stödet för och utvecklingen av de studeran-
2864:                                                      des boendeförhållanden har ofta varit föremål
2865:                                                      för diskussioner under de senaste åren. Ett
2866:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
2867:                                                      utvidgat bidragssystem har behandlats bl.a. i
2868: följande:
2869:                                                      sektionen för bostadsbidrag vid studentbo-
2870:    De studerandes boende stöds genom tre             stadsdelegationen. Sektionen har föreslagit att
2871: olika system. De som har familj eller hör till ett   gränserna mellan olika bostadsbidragssystem
2872: hushåll med flera medlemmar faller under det         skall förtydligas och grunderna för bidragen
2873: allmänna bostadsbidraget. Ensamstående stu-          förenhetligas. Ä ven bostadsrådet har hos mil-
2874: derande kan få bostadstillägg till studiepen-        jöministeriet föreslagit att bostadsbidragssyste-
2875: ningen. Elever vid yrkesläroanstalter, folkhög-      met för olika grupper förenhetligas antingen
2876: skolor och gymnasier kan i vissa fall som en         helt och hållet eller så att när bidragen beviljas,
2877: studiesocial förmån få fri bostad som anvisas        skall enhetliga grunder tiliämpas i system som
2878: av läroanstalten.                                    förvaltningsmässigt avviker från varandra. En
2879:    De problem som avses i spörsmålet härleder        arbetsgrupp som tillsatts av miljöministeriet
2880: sig delvis av att gränsdragningen mellan det         har även gjort förslag i denna riktning.
2881: allmänna bostadsbidraget och studiepenning-             Ett rättvist stöd för boendet förutsätter att
2882: ens bostadstillägg baserar sig på begreppet          det beviljas jämlikt tili de behövande med
2883: hushåll. Såväl en familj som makar eller syskon      beaktande av olika sociala situationer. Stödet
2884: som gemensamt har hyrt en bostad bildar ett          bör även kunna sökas på ett tillräckligt enkelt
2885: hushåll. 1 vissa fall har även ensamstående          och smidigt sätt så att det svarar mot den
2886: studerande tillsammans kunnat hyra bostad på         sökandes behov. Situationen för studerande
2887: basis av ett gemensamt hyresavtal, trots att de      avviker i den grad från den övriga befolkning-
2888: ekonomiskt inte har någonting annat gemen-           ens att man har ansett det ändamålsenligt att
2889: samt. Av praktiska skäl måste även sådana fall       bevilja bostadsbidrag åt en ensamstående stu-
2890: anses vara ett hushåll, eftersom det är omöjligt     derande enligt ett mera schematiskt förfarande
2891: för studiestöds- och bostadsbidragssystemets         än åt en familj med flera inkomsttagare eller
2892: förvaltning att klargöra förhållandet mellan         andra hushåll med flera medlemmar. Största
2893: dem som gemensamt hyrt bostaden. Grunderna           delen av de ensamstående studerande är berät-
2894: för avgöranden inom förvaltningen bildas en-         tigade tili fullt bostadstiliägg på basis av sina
2895:                                       1989 vp. -     KK n:o 475                                      5
2896: 
2897: inkomster och för största delen räcker bostads-      måste man förutsätta att systemen fungerar i
2898: tilläggets grunddel till för boendekostnaderna.      praktiken. I allmänhet kan man konstatera att
2899: Å andra sidan byter studerande bostad så ofta        de nu gällande arrangemangen har fungerat
2900: att bostadsbidraget som är bundet tili en viss       tillfredsställande. I försöken att skapa en större
2901: bostad inte fungerar. Erfarenheterna från            enhetlighet har det visat sig vara svårt att finna
2902: 1975-1977, då studerande fick allmänt bo-            förvaltningsmässiga lösningar som är genom-
2903:                                                      förbara. Utvecklingen av studiestödet i en
2904: stadsbidrag, bekräftar detta.                        vidare bemärkelse pågår som bäst vid under-
2905:    När bostadsbidragssystemet har utvidgats är       visningsministeriet och arbetet håller på att
2906: det viktigt att studiestödet sammanjämkas med        slutföras. 1 detta sammanhang kommer man
2907: det på ett så rättvist sätt att systemen till sina   även att ta närmare ställning tili frågorna om
2908: grunder är tillräckligt enhetliga. Dessutom          stöd för de studerandes boende.
2909:     Helsingfors den 25 oktober 1989
2910: 
2911:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
2912:                                                1989 vp.
2913: 
2914: Kirjallinen kysymys n:o 476
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 
2919:                                    Paavilainen: Valtion tuen myöntämisestä ns. kaivovesihankkeen
2920:                                        toteuttamiseksi Jyväskylässä
2921: 
2922: 
2923: 
2924:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2925:    Keski-Suomen vesipiiri on 1970-luvun alku-         kuvaiheessa Jyväskylän maalaiskunnan Vaaja-
2926: vuosina tehnyt vesihuoltotyönä Lutakon ja             koskea ja Muuramen kirkonkylää. Kaupunki
2927: Aholaidan jätevesipumppaamoiden ja siirtovie-         saa hyötyä vasta, kun yhteistoiminta pelaa.
2928: märeiden Nenäniemen työt. Tarvikkeet maksoi           Tämän vuoksi kaupungin tavoitteena on saada
2929: Jyväskylän kaupunki. Nenäniemen puhdistamo            syntymään koko Jyvässeutua palveleva yhtei-
2930: on saanut yhden vähäisen vesihuoltoavustuk-           nen vesi- ja viemärilaitos vuoden 1991 alusta.
2931: sen (255 000 mk) mädättämön rakentamiseen             Yhteistyönäkymät ovat pääosin myönteisiä.
2932: vuonna 1986. Mädättämö maksoi noin 17                    Valtiovalta voisi edesauttaa yhteisen laitok-
2933: miljoonaa markkaa. Aiemmin vuosina 1982-              sen syntyä edellä mainittujen rahoitusmuotojen
2934: 85 puhdistamo on saanut avustuksia yhteensä           kautta. Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri
2935: 442 000 markkaa. Kaupunki on saanut pelkkiä           on jo nyt ollut yhteistyön "kätilönä", ja asialle
2936: korkotukilainoja.                                     olisi eduksi, jos Keski-Suomen vesi- ja ympä-
2937:    Valtion tuki vesihuollon investoinneille koos-     ristöpiiri osaisi luvata nykyistä paremmin val-
2938: tuu lähinnä korkotukilainoista, joiden suora          tion osallistumisen laajojen yhteishankkeitten
2939: taloudellinen vaikutus on melko vähäinen. Ha-         toteuttamiseen. Esimerkiksi Vuonteen pohjave-
2940: kumenettely on suuritöinen: hakijan täytyy            sihanke Lievestuoreelle oli tällaisen laajan yh-
2941: taistella lainat paikkakunnan pankeista ja tu-        teisen mielipiteen tulos, mutta hyödyn saaja oli
2942: lopuolelle jää 3-5 prosentin suuruinen korko-         Laukaan kunta (Lievestuoreen asukkaat). Olisi
2943: tuki 4-8 vuoden ajalle.                               selvempää, jos kuntien yhteinen vesi- ja viemä-
2944:    Merkittäviä tukitapoja ovat suora vesihuol-        rilaitos määrittelisi hankkeiden edullisuusjärjes-
2945: toavustus tai vesipiirin tekemä vesihuoltotyö.        tyksen ja valtio voisi luvata osuutensa koko
2946: Korkotukilainajärjestelmä on tarpeettoman             järjestelmän toteuttamiseen. Nyt hankkeita ar-
2947: monimutkainen ja esimerkiksi julkisuudessa            vioidaan kunnittain ja lähinnä vain vuodeksi
2948: harhaanjohtava.                                       kerrallaan.
2949:    Jyvässeudulla vesi- ja ympäristöpiiri on viime        Jyvässeudun asukasmäärä on pitkälti toista-
2950: aikoina tehnyt kaksi merkittävää työtä: Lipeä-        sataatuhatta riippuen mukaan lasketuista kun-
2951: lampi (n. 3,3 milj. mk) valtion työnä ja              nista. Jyväskylän kaupunki {,ttaa vetensä Tuo-
2952: Lievestuoreen syöttövesijohto Vuonteelta vesi-        miojärvestä, joka on hyvin haavoittuva. Tois-
2953: huoltotyönä (n. 3,8 milj. mk, josta valtion           tuvat jätevesien ylivuodot vaarantavat puhtaan
2954: osuus 1,35 milj. mk). Seuraavina yhteishank-          veden saannin; tapauksista tuorein ja vakavin
2955: keina ovat tulossa Vaajakosken syöttövesijohto        on muutaman viikon takaa. Pohjaveden saanti
2956:  ("kaivovesi") 12 milj. mk, josta valtion työt 3, 7   olisi kaupungille tärkeää. Vaajakosken syöttö-
2957: milj. mk vuosina 1990-92, ja Muuramen-                vesijohtohanke (ns. kaivovesihanke) auttaisi
2958:  Kinkomaan vesijohtorunkoviemäri 8 milj. mk,          asiassa alkuunpääsyä. Hankkeella on kiire
2959: josta valtion osuus 2 milj. mk vuosina 1991-          myös Keiteleen-Päijänteen kanavan raken-
2960:  92. Molemmat hankkeet vaativat toteutuakseen         nustöihin liittyvien kaivausten vuoksi. Valtio
2961:  huomattavan valtion tuen. Ne pitäisi toteuttaa       voisi edellyttää valtionosuutensa ehtona Jyväs-
2962:  vesi- ja ympäristöpiirin esityksen mukaisina         seudun yhteisen vesi- ja viemärilaitoksen perus-
2963:  vesihuoltotöinä. Nämä hankkeet palvelevat al-        tamista ja näin nopeuttaa yhteistyötä.
2964: 290010D
2965: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 476
2966: 
2967:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Ryhtyykö Hallitus tukemaan Jyväs-
2968: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 seudun yhteistä vesi- ja viemärilaitosta
2969: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               myöntämällä jo vuonna 1990 ns. kaivo-
2970: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                vesihankkeelle valtionosuuden ja otta-
2971:                                                            malla sen valtion vesihuoltotyöksi?
2972:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
2973: 
2974:                                           Tuula Paavilainen
2975:                                     1989 vp. -      KK n:o 476                                      3
2976: 
2977: 
2978: 
2979: 
2980:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2981:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä
2982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hallituksen esitys laiksi yhdyskuntien vesihuol-
2983: olette 26 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain
2984: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         muuttamisesta. Hallituksen tarkoituksena on,
2985: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        että ensi vuoden alusta lähtien vesihuoltoavus-
2986: edustaja Tuula Paavilaisen kirjallisesta kysy-       tuksista ja korkotukilainoista päättäisi vesi- ja
2987: myksestä n:o 476:                                    ympäristöpiiri maa- ja metsätalousministeriön
2988:          Ryhtyykö Hallitus tukemaan Jyväs-           ja ympäristöministeriön hallinnonalansa osalta
2989:        seudun yhteistä vesi- ja viemärilaitosta      vahvistamien kiintiöiden puitteissa. Yksittäisiä
2990:        myöntämällä jo vuonna 1990 ns. kaivo-         vesihuoltohankkeita koskeviin laina- ja avus-
2991:        vesihankkeelle valtionosuuden ja otta-        tuspäätöksiin ei hallituksella siten ole mahdol-
2992:        malla sen valtion vesihuoltotyöksi?           lisuuksia vaikuttaa. Vuoden 1990 tulo- ja me-
2993:                                                      noarvioon sisällytettävistä valtion vesihuolto-
2994:                                                      töistä hallitus on sen sijaan tehnyt päätöksensä
2995:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2996:                                                      budjetin valmistelujen yhteydessä, eikä Vaaja-
2997: vasti seuraavaa:                                     kosken syöttövesijohtohanke ole esityksessä
2998:    Vesihuollon toteuttamisesta vastaavat maas-       mukana. Hallituksen tarkoituksena on, että
2999: samme kunnat ja haja-asutusalueella lähinnä          vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen ei:
3000: asukkaat itse. Valtio osallistuu vesihuollon         enää oteta uusia valtion vesihuoltotöitä. Mitä
3001: kehittämiseen muun muassa tukemalla vesi-            tulee vuoden 1991 tai sen jälkeisten vuosien
3002: huollon rahoitusta avustuksin ja korkotukilai-       tulo- ja menoarvioihin sisällytettäviin valtion
3003: noin sekä toteuttamalla valtion vesihuoltotöitä.     vesihuoltotöihin, hallitus tekee niistä päätök-
3004: Vesihuoltoinvestointeja tehtiin viime vuonna         sensä asianmukaisessa järjestyksessä eikä
3005: noin l 300 miljoonalla markalla, ja tästä val-       asiaan ole tarpeen ottaa kantaa tässä yhteydes-
3006: tion osuus oli noin 100 miljoonaa markkaa.           sä.
3007: 
3008:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
3009: 
3010:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
3011: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 476
3012: 
3013: 
3014: 
3015: 
3016:                              Till Riksdagens Herr Talman
3017:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I riksdagen behandlas för närvarande en
3018: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          proposition med förslag till lag om ändring av
3019: av den 26 september 1989 till vederbörande           lagen om understödjande av samhällenas vat-
3020: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ten- och avloppsåtgärder. Regeringens avsikt är
3021: följande av riksdagsledamot Tuula Paavilainen        att beslut om understöd för vatten och avlopp
3022: undertecknade spörsmål nr 476:                       samt om räntestödslån från ingången av nästa
3023:           Ämnar Regeringen börja stöda Jyväs-        år skall fattas av vatten- och miljödistriktet
3024:        kylä-regionens gemensamma vatten-             inom ramen för de kvoter som jord- och
3025:        och avloppsverk genom att redan 1990          skogsbruksministeriet och miljöministeriet fast-
3026:        bevilja det s.k. brunnsvattenprojektet        ställt för sina respektive förvaltningsområden.
3027:        statsandel och göra projektet till ett        Därigenom har regeringen ingen möjlighet att
3028:        statligt vatten- och avloppsarbete?           påverka beslut om lån och understöd för
3029:                                                      enskilda vatten- och avloppsprojekt. I fråga om
3030:                                                      de statliga vatten- och avloppsarbeten som
3031:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3032:                                                      skall ingå i statsbudgeten för 1990 har reger-
3033: samt anföra föjande:
3034:                                                      ingen däremot fattat sitt beslut i samband med
3035:   För vatten och avloppsservicen svarar i vårt       beredningen av budgeten, och något matar1ed-
3036: land kommunerna och i glesbygderna närmast           ningsprojekt för Vaajakoski ingår inte i bud-
3037: invånarna själva. Staten deltar i utvecklandet       getpropositionen. Regeringens tanke är att det
3038: av vatten- och avloppsservicen bl.a. genom att       inte skall intas ytterligare statliga vatten- och
3039: stöda finansieringen därav med understöd och         avloppsarbeten i budgetpropositionen för 1990.
3040: räntestödslån samt genom att utföra statliga         Beträffande statliga vatten- och avloppsarbeten
3041: vatten- och avloppsarbeten. I fjol uppgick           som intas i budgeten för 1991 eller därefter
3042: vatten- och avloppsinvesteringarna till ca 1 300     kommer regeringen att fatta beslut i behörig
3043: milj. mk, varav statens andel var ca 100 milj.       ordning, och det är inte nödvändigt att ta
3044: mk.                                                  ställning till saken i detta sammanhang.
3045:     Helsingfors den 26 oktober 1989
3046: 
3047:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
3048:                                               1989 vp.
3049: 
3050: Kirjallinen kysymys n:o 477
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 
3055:                                  Mattila: Kuntia koskevasta verotuskustannusten maksuosuu-
3056:                                     desta
3057: 
3058: 
3059:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3060: 
3061:    Voimassa olevan verotuslain mukaan "Val-         rotuskustannuksiksi        kuluvalta      vuodelta
3062: tiolle tulon ja omaisuuden perusteella vuosit-       1 301 924 597 mk. Vuoden 1989 osalta kuntien
3063: tain suoritettavan veron (valtionvero), kunnalle    osuudet ovat kasvaneet ennakoitua enemmän,
3064: tulon perusteella suoritettavan veron (kunnal-      mikä ilmenee mm. siinä, että kunnat ovat
3065: lisvero), evankelisluterilaisen kirkon ja orto-     joutuneet lisämenoarvioissaan lisäämään mak-
3066: doksisen kirkkokunnan seurakunnalle menevän         suosuuksiaan. Edellä olevan perusteella on
3067: kirkollisveron sekä kansaneläkelaitokselle suo-     tehtävissä johtopäätös, että liikevaihtoveron
3068: ritettavan vakuutusmaksun (kansaneläkeva-           kustannukset sisältyvät nyt kunnille ynnä muil-
3069: kuutusmaksu) määrääminen eri laissa säädet-         le määrättyihin maksuosuuksiin.
3070: tyjen perusteiden nojalla sekä niiden maksuun-          Käsitykseni mukaan verotuslaki lähtee siitä,
3071: pano ja kanto toimitetaan sen mukaan kuin           että kunnille, kirkoille ja Kansaneläkelaitoksel-
3072: tässä laissa säädetään".                            le voidaan sälyttää maksettavaksi kustannusten
3073:    Samassa laissa säädetään verotuskustannus-       osuutta vain sellaisten verojen määräämisestä
3074: ten suorittamisesta ja niiden jakaantumisesta       ja maksuunpanemisesta aiheutuneista kustan-
3075: veron tai maksun saajatahojen kesken. Jako-         nuksista, joista nämä tahot saavat verotuottoa-
3076: suhdetta on tarkistettu viimeksi v. 1982 anne-      kin.
3077: tulla lailla (876/82). Em. lain mukaan käsit-           Liikevaihtoverotuksen siirtäminen lääninve-
3078: tääkseni mm. kuntien osuudeksi jaettava määrä       rovirastoihin on tapahtunut myöhemmin kuin
3079: koskee nimenomaan verotuslaissa tarkoitettu-        voimassa olevaa kustannusten jakoa säätelevää
3080: jen verojen ja maksujen määräämisestä ja            lain kohtaa on tarkistettu. Kun liikevaihtove-
3081: maksuunpanosta aiheutuneita kustannuksia.           ron tuotto koituu yksinomaan valtiolle, ei
3082:    Saamani kuvan mukaan ainakin kuluvan             voida pitää oikeudenmukaisena verotuskustan-
3083: vuoden alusta lukien on verohallinnon kustan-       nusten jakamista näiltä osin kaikkien edellä
3084: nuksiin sisällytetty myös liikevaihtoverotukses-    mainittujen tahojen maksuosuudeksi.
3085: sa työskentelevän henkilöstön palkka- ym. kus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3086: tannukset.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3087:     Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3088: sa      on    verotuskustannuksiksi      arvioitu   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3089:  1 260 890 000 mk, mihin sisältyy tulona kuntien
3090: osuudet verotuskustannuksista, 350 000 000                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3091: mk. Vastaavat luvut valtion ensi vuoden tulo-               ryhtyä verotuskustannusten maksu-
3092: ja menoarvioesityksessä ovat verohallinnon                  osuuksien tarkistamiseksi niin, ettei esi-
3093:  kokonaismenoina 1 285 337 000 mk ja kuntien                merkiksi kunnille vahvistettaviin vero-
3094: osuuksina 380 000 000 mk. Verohallitus on                   tuskustannuksiin lueta kuuluvaksi liike-
3095: osaltaan kirjeellään n:o 2167/180/89 vahvis-                vaihtoverotuksesta aiheutuvia kustan-
3096:  tanut verotuslain 136 §:ssä tarkoitetuiksi ve-             nuksia?
3097: 
3098:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1989
3099: 
3100:                                            Kalevi Mattila
3101: 
3102: 
3103: 
3104: 2900IOD
3105: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 477
3106: 
3107: 
3108: 
3109: 
3110:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yksinomaan valtion vastattavaksi. Koska uuden
3112: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       budjettirakenteen johdosta liikevaihtoverotoi-
3113: olette 27 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           mistojen menoja ei voitu erottaa verohallinnon
3114: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        muista menoista, nostettiin valtion osuutta
3115: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       verotuskustannuksista 53 prosentista 56,1 pro-
3116: edustaja Kalevi Mattilan näin kuuluvasta kir-       senttiin. Samalla pienennettiin vastaavasti ve-
3117: jallisesta kysymyksestä n:o 477:                    rotuslain 136 §:n 2 momentissa tarkoitettuja
3118:                                                     muiden veronsaajaryhmien kustannusosuuksia.
3119:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3120:                                                     Tämän mukaisesti valtio perii kunnilta yhteen-
3121:        ryhtyä verotuskustannusten maksu-            sä 30,8 prosenttia aikaisemman 33 prosentin
3122:        osuuksien tarkistamiseksi niin, ettei esi-
3123:                                                     sijasta, evankelisluterilaisen kirkon seurakun-
3124:        merkiksi kunnille vahvistettaviin vero-
3125:                                                     nilta yhteensä 4,7 prosenttia aikaisemman 5
3126:        tuskustannuksiin lueta kuuluvaksi liike-
3127:                                                     prosentin sijasta ja Kansaneläkelaitokselta 8,4
3128:        vaihtoverotuksesta aiheutuvia kustan-
3129:                                                     prosenttia aikaisemman 9 prosentin sijasta.
3130:        nuksia?
3131:                                                     Mainitun hallituksen esityksen perusteluista
3132:                                                     käy ilmi, että ehdotettu muutos oli muille
3133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        veronsaajaryhmille edullinen, koska liikevaih-
3134: vasti seuraavaa:                                    toverotoimistojen menot olivat kasvaneet hi-
3135:   Verotuskustannusten jaosta veronsaajien           taammin kuin välittömän verotuksen hallinnon
3136: kesken on säädetty verotuslain 136 §:ssä. Sään-     menot.
3137: nöstä tarkistettiin budjettiteknisistä syistä 3        Verotuskustannusten kohoaminen ja kuntien
3138: päivänä joulukuuta 1982 annetulla lailla (876/      osuuden kasvaminen vuoden 1989 osalta, jo-
3139: 82). Vuoden 1983 tulo- ja menoarviossa vero-        hon kysymyksen perusteluissa on viitattu, joh-
3140: hallitusta, liikevaihtoverotoimistoja, lääninve-    tuu verohallituksesta saadun selvityksen mu-
3141: rovirastoja ja verotoimistoja koskevat luvut        kaan hallinnon menojen yleisestä kasvusta,
3142: yhdistettiin uudeksi verohallintoa koskevaksi       muun muassa automaattisen tietojenkäsittelyn
3143: luvuksi, mikä edellytti verotuskustannusten ja-     laajenevasta käyttöönotosta. Sen sijaan liike-
3144: koa koskevan säännöksen tarkistamista vastaa-       vaihtoverotuksen toimittamisen siirtyminen
3145: maan tulo- ja menoarvion uutta rakennetta.          lääninverovirastoille vuoden 1989 alusta lukien
3146: Eri veronsaajaryhmien osuudet kustannuksista        ei ole muuttanut verotuskustannusten jakope-
3147: pyrittiin samalla pitämään ennallaan edellisiin     rusteita.
3148: vuosiin verrattuna. Lainmuutokseen liittyvän           Koska verotuslain 136 §:ssä tarkoitettua ve-
3149: hallituksen esityksen (HE n:o 144/1982 vp.)         ronsaajien keskinäistä kustannusten jakoa on
3150: perusteluista käy ilmi, että liikevaihtoverotoi-    kysymyksessä esitetyltä osin tarkistettu puhee-
3151: mistojen menojen osuus koko verohallinnon           na olevalla lainmuutoksella, asia ei tältä osin
3152: menoista oli tarkoitettu jätettäväksi edelleenkin   edellytä hallituksen lisätoimenpiteitä.
3153:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989
3154: 
3155:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
3156:                                      1989 vp. -     KK n:o 477                                     3
3157: 
3158: 
3159: 
3160: 
3161:                               Till Riksdagens Herr Talman
3162:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         budgetstrukturen inte 1ängre kunde särski1jas
3163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         från skatteförva1tningens övriga utgifter, höjdes
3164: av den 27 september 1989 tili vederbörande          statens ande1 av beskattningskostnaderna från
3165: medlem av statsrådet översänt avskrift av           53% tili 56,1 %. Samtidigt minskades på
3166: följande av riksdagsman Kalevi Mattila under-       motsvarande sätt kostnadsandelarna för såda-
3167: tecknade spörsmål nr 477:                           na övriga skattetagare som avses i 136 § 2
3168:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           mom. beskattnings1agen. I enlighet härmed
3169:        vidta för att justera betalningsandelarna    uppbär staten hos kommunerna samman1agt
3170:        i beskattningskostnaderna så att t.ex. de    30,8 % i stället för 33 % som tidigare, hos
3171:        kostnader som förorsakas av omsätt-          församlingarna inom den evangelisk-lutherska
3172:        ningsskatt inte räknas in i de beskatt-      kyrkan sammanlagt 4, 7 % i stället för 5 % som
3173:        ningskostnader som fastställs för kom-       tidigare och hos fo1kpensionsanstalten 8,4 % i
3174:        munerna?                                     stället för tidigare 9 %. Av motiveringen tili
3175:                                                     nämnda regeringsproposition framgår att den
3176:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        föreslagna ändringen var förmånlig för de
3177: samt anföra följande:                               övriga skattetagarna, eftersom omsättnings-
3178:    I 136 § beskattningslagen stadgas om fördel-     skattebyråernas utgifter hade ökat långsamma-
3179: ningen av beskattningskostnaderna. Stadgandet       re än utgifterna för förvaltningen av den
3180: justerades av budgettekniska skäl genom lag av      direkta beskattningen.
3181: den 3 december 1982 (876/82). I budgeten för           Höjningen av beskattningskostnaderna och
3182: 1983 sammans1ogs de siffror om gäller skatte-       ökningen av kommunernas andel för 1989,
3183: styrelsen, omsättningsskattebyråerna, länsskat-     vartill hänvisas i motiveringen tili spörsmålet,
3184: teverken och skattebyråerna tili ett nytt tai som   beror en1igt en utredning från skattestyre1sen
3185: gäller skatteförvaltningen, vilket förutsatte att   på en allmän ökning av utgifterna för förvalt-
3186: det stadgande som gäller fördelningen av be-        ningen, bl.a. på grund av en alltmer utbredd
3187: skattningskostnaderna justeras så att det mot-      användning av automatisk databehandling.
3188: svarar den nya strukturen i budgeten. A vsikten     Grunderna för fördelningen av beskattnings-
3189: var att olika skattetagargruppers kostnadsan-       kostnaderna har däremot inte ändrats med
3190: delar samtidigt skulle bibehållas oförändrade i     anledning av att verkställandet av omsättnings-
3191: jämförelse med tidigare år. Av motiveringen tili    beskattningen överfördes på länsskatteverken
3192: regeringens proposition med förslag tili ändring    räknat från ingången av 1989.
3193: av lagen (RP nr 144/1982 rd.) framgår att              Eftersom den fördelning av kostnaderna
3194: avsikten var att den andel av hela skatteför-       mellan skattetagarna som avses i 136 § genom
3195: valtningens utgifter som hänför sig tili omsätt-    den aktuella lagändringen har justerats tili den
3196: ningsskattebyråerna alltjämt skulle bestridas       del som anförts i spörsmålet, förutsätter saken
3197: endast av staten. Eftersom omsättningsskatte-       härvidlag inte att regeringen vidtar några vida-
3198: byråernas utgifter med anledning av den nya         re åtgärder.
3199:      Helsingfors den 27 oktober 1989
3200: 
3201:                                                                           Minister Ulla Puolanne
3202:                                               1989 vp.
3203: 
3204: Kirjallinen kysymys n:o 478
3205: 
3206: 
3207: 
3208: 
3209:                                  Mattila: Pakolaispolitiikkaa koskevista kannanotoista
3210: 
3211: 
3212:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3213: 
3214:    Suomen taloudessa tapahtuvat voimakkaat          (valtioneuvoston päätös 4.5.1989) vahvistettiin
3215: muutokset edellyttävät, että maassa on hallitus,    kuluvan vuoden kiintiöksi 500. Tällöin valtio-
3216: joka pystyy yksituumaisesti hoitamaan asioita       neuvosto jätti sosiaali- ja terveysministeriön
3217: maan ja kansalaisten parhaaksi. Sisäpolitiikan      harkintaan, mistä maista pakolaisia otetaan.
3218: menestyksekäs hoitaminen kätkee sisäänsä               Kun eduskunnan luottamusta nauttiva halli-
3219: myös sen, että hallitus on tiukasti ja yksimie-     tus on lähtenyt ohjelmassaan siitä, että Suomen
3220: lisesti hyväksymänsä ulkopolitiikan linjalla.       valmiuksia ottaa vastaan pakolaisia kehitetään,
3221:    Kansanedustajana olen huolestuneena pan-         on se osoitus siitä, että myös eduskunta hyväk-
3222: nut merkille viime päivinä hallituksen "sisäpii-    syy esitetyn kehityssuunnan. Toisaalta edus-
3223: rissä" käydyn keskustelun, jossa selvästi osoi-     kunta voi ottaa kantaa pakolaiskysymyksiin
3224: tetaan, etteivät kaikki hallituspuolueet halua      valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion tai hal-
3225: sitoutua hallituksen ulkopoliittiseen linjaan ta-   lituksen kehitysyhteistyökertomuksen yhteydes-
3226: valla, mikä olisi myös kansakunnan edun             sä.
3227: mukaista. Pääministeri Harri Holkeri on jou-           Täysin yksiselitteinen eduskunnan tahdonil-
3228: tunut mm. julkisesti ojentamaan Suomen Maa-         maisu sisältyy eduskunnan yksimielisesti hy-
3229: seudun Puoluetta ja sen tulevaa liikenneminis-      väksymään ulkoasiainvaliokunnan mietintöön
3230: teriä hänen pakolaispolitiikasta esittämistään      hallituksen toimenpiteistään vuonna 1986 an-
3231: näkemyksistä. Tähän arvosteluun on yhtynyt          taman kertomuksen johdosta siltä osin, kuin se
3232: myös Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen          koskee suhteita ulkovaltoihin (UaVM n:o
3233:  puoluesihteeri vaatien samalla Suomen Maa-         8/1988 vp.). Valiokunta toteaa mietinnössään
3234:  seudun Puoluetta pikaisesti muuttamaan lin-        mm. seuraavaa:
3235: jaansa. SDP:n puoluesihteerin mukaan SDP ei            "Suomeen sijoitettavien pakolaisten osalta
3236:  voi olla yhteistyössä muukalaisvihaa ja rasis-     valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että
3237:  mia lietsovan liikkeen kanssa.                     yleensäkin ulkomaalaisen väestön osuus maas-
3238:     Pääministeri Harri Holkerin hallituksen oh-     samme on tällä hetkellä erittäin vähäinen.
3239: jelmassa vuodelta 1987 on ensimmäistä kertaa        Lisäksi taloudellinen tilanteemme ja kansalais-
3240:  otettu kantaa pakolaiskysymykseen. Ohjelmas-       ten asenteetkin sallisivat huomattavasti nykyis-
3241:  saan hallitus on todennut, että se kehittää        tä suuremmat kiintiöt. Myöskään pakolaisten
3242:  Suomen valmiutta ottaa vastaan pakolaisia          työnsaanti ei ole tuottanut vaikeuksia. Näillä
3243:  sekä lisää tukeaan YK:n pakolaisasiain pääko-      perusteilla ulkoasiainvaliokunta katsoo, että
3244:  missaarille UNHCR:lle, mikä ilmenee myös           pakolaiskiintiöitä tulee edelleen suurentaa."
3245:  mm. valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-           Eduskunta hyväksyi edellä mainitun mietin-
3246:  esityksessä. Hallitusohjelman maininta ei var-     nön yksimielisesti 3.6.1988.
3247:  sinaisesti kuitenkaan ota kantaa pakolaisten          Edellä mainittu pääministerin ojennuskan-
3248:  määrään, koska ohjelmassa korostetaan pel-         nanotto Suomen Maaseudun Puoluetta koh-
3249:  kästään valmiuksien kehittämistä.                  taan kertoo kuitenkin siitä, että Suomen halli-
3250:     Vuonna 1985 Suomi julkisti ensimmäisen          tuksessa oleva SMP ei ole yksiselitteisesti hal-
3251:  kerran kiintiöjärjestelmän. Pakolaiskiintiöksi     lituksen ja hallitusohjelmassa määriteltyjen
3252:  vahvistettiin vuodelle 1986 tällöin 100. Seuraa-   kannanottojen takana. Samoin SMP:n eräiden
3253:  van vuoden kiintiö oli 200 ja viime vuoden         merkittävien edustajien esittämät kannanotot
3254:  vastaava 300. Kaikkiaan vuoden 1988 lopussa        poikkeavat eduskunnan hyväksymistä ja samal-
3255:  Suomessa laskettiin olevan runsaan 1 000 pa-       la SMP:n kansanedustajien hyväksymistä pa-
3256:  kolaisen yhteisö. Kuluvan vuoden toukokuussa       kolaisia koskevista kannanotoista.
3257: 290010D
3258: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 478
3259: 
3260:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          sessaan, ottaen huomioon hallitusohjel-
3261: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  man valtioneuvostossa voimassa olevat
3262: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                päätökset, mahdollisuudet harjoittaa
3263: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 sellaista käytännön ulko- ja sisäpolitiik-
3264:                                                             kaa mukaan lukien pakolaispolitiikka,
3265:          Katsooko Hallitus, että sillä on ny-               jota maan ja kansalaisten etu todella
3266:        kytilanteessa ja nykyisessä koostumuk-               edellyttää?
3267: 
3268:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
3269: 
3270:                                            Kalevi Mattila
3271:                                      1989 vp. -     KK n:o 478                                     3
3272: 
3273: 
3274: 
3275: 
3276:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3277:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtioneuvosto vahvisti pakolaiskiintiöksi 400
3278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja lisäsi vielä viime toukokuussa Kansainväli-
3279: olette 28 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           sen Punaisen Ristin juhlavuoden johdosta kiin-
3280: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tiötä 100 uudella pakolaisella. Vuoden 1990
3281: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tulo- ja menoarvioesityksessä hallitus esittää
3282: edustaja Mattilan näin kuuluvasta kirjallisesta     ensi vuoden pakolaiskiintiöksi 500. Nyt on
3283: kysymyksestä n:o 478:                               ensimmäistä kertaa tarkoitus vahvistaa pako-
3284:          Katsooko Hallitus, että sillä on ny-       laiskiintiö tulo- ja menoarvion yhteydessä, jol-
3285:                                                     loin eduskunta myös suoraan ottaa asiaan
3286:        kytilanteessa ja nykyisessä koostumuk-
3287:        sessaan, ottaen huomioon hallitusohjel-      kantaa. Pakolaisten vastaanottoa on tarkoitus
3288:        man valtioneuvostossa voimassa olevat        jatkaa nykyiseltä linjalta.
3289:        päätökset, mahdollisuudet harjoittaa            Hallitusohjelman mukaisesti on pyritty ke-
3290:        sellaista käytännön ulko- ja sisäpolitiik-   hittämään kykyä pakolaisten vastaanottami-
3291:        kaa mukaan lukien pakolaispolitiikka,        seen. Suomeen saapumisen jälkeen pakolaiset
3292:        jota maan ja kansalaisten etu todella        pyritään sijoittamaan mahdollisimman pian eri
3293:        edellyttää?                                  kuntiin. Pakolaisten vastaanotto on kunnille
3294:                                                     vapaaehtoista, mutta asennoituminen on ollut
3295:                                                     myönteistä. Kuluvan vuoden loppuun mennes-
3296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sä on 30 kuntaa ottanut vastaan pakolaisia.
3297: taen seuraavaa:                                     Osa näistä kunnista ottaa pakolaisia ensi vuon-
3298:    Pääministeri Harri Holkerin hallitusohjel-       nakin. Uusia kuntia on tulossa mukaan 10.
3299: man mukaan hallitus kehittää Suomen valmiut-        Ensi vuoden pakolaiskiintiössä Suomeen tule-
3300: ta ottaa vastaan pakolaisia sekä lisää tukeaan      ville pakolaisille on jo tiedossa sijoituspaikat
3301: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle UNHCR:            Hallituskauden aikana on lisätty valtion ja
3302: lle.                                                kuntien virkamiesten valmiuksia työskennellä
3303:    Maailmassa arvioidaan olevan pakolaisia          pakolaisten kanssa. Pakolaisten kotiuttamiseen
3304: noin 15 miljoonaa. Eräistä myönteisistä kehi-       Suomeen ovat osallistuneet myös useat eri
3305: tyspiirteistä huolimatta pakolaistilanne on ku-     kansalaistahot. Työmarkkinajärjestöt, kirkko,
3306: luvana vuonna edelleen vaikeutunut. Suomi           Suomen Punainen Risti ja Pakolaisapu ovat jo
3307: noudattaa pakolaispolitiikassaan YK:n pako-         perinteisesti olleet mukana, mutta myös uusia
3308: laisasiain päävaltuutetun UNHCR:n toiminta-         yhteisöjä on jatkuvasti tulossa yhteistoimin-
3309: politiikkaa ja tukee taloudellisesti sen toimin-    taan. Valtioneuvoston päätöksellä on lisätty
3310: taa. Suomen antama taloudellinen tuki YK:n          taloudellista tukea kuntien vastaanottotoimin-
3311: pakolaisten hyväksi tekemälle työlle on kasva-      taan. Järjestöjen työtä on tuettu myös Raha-
3312: nut ja lisääntyy merkittävästi edelleen. Pako-      automaattiyhdistyksen tuoton kautta.
3313: laiskysymys pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti       Suomessa olevien pakolaisten taloudellisia,
3314: tukemalla pakolaisten vapaaehtoista paluuta         sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia on vah-
3315: kotimaahansa ja avustamalla sijoittamisessa         vistettu. Lapsilisälakia (541 /48) muutettiin 1
3316: lähialueen maihin, mutta myös kolmansien            päivästä lokakuuta 1989 lukien niin, että lap-
3317: maiden tukea pakolaisten sijoittamisessa tarvi-     silisä maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta
3318: taan. Tällöin ovat tulleet kyseeseen lähinnä        lapsesta hänen kansalaisuudestaan riippumatta.
3319: läntiset teollisuusmaat.                               Pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten mah-
3320:     Suomi on tehnyt ensimmäisen pakolaiskiin-       dollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toi-
3321: tiötä koskevan päätöksen vuonna 1985. Tämän         mintaan ollaan parantamassa. Hallitus on an-
3322: jälkeen päätöksiä on tehty vuosittain samalla       tanut 20.10.1989 eduskunnalle esityksen yhdis-
3323: korottaen kiintiön määrää. Pääministeri Harri       tyslain, yleisistä kokouksista annetun lain sekä
3324: Holkerin hallituksen aikana pakolaiskiintiön        painovapauslain muuttamisesta tarkoituksena
3325: määrä on noussut vuosittain. Vuonna 1989            laajentaa ulkomaalaisten ja samalla pakolaisten
3326: 4                                  1989 vp.       KK n:o 478
3327: 
3328: poliittisia osallistumisoikeuksia Suomessa.       laisten vastaanottamiseksi. Hallituksen sisällä
3329:    Hallitus pyrkii monipuolisin toimenpitein ja   ei ole ollut erimielisyyttä pakolaisten vastaan-
3330: laaja-alaisella yhteistoiminnalla saamaan ai-     ottovalmiuksien      parantamista     koskevissa
3331: kaan mahdollisimman hyvät valmiudet pako-         asioissa.
3332:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989
3333: 
3334:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
3335:                                        1989 vp. -     KK n:o 478                                       5
3336: 
3337: 
3338: 
3339: 
3340:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3341:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           flyktingkvoten tili 400, och i maj ökade stats-
3342: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           rådet, med anledning av Internationella Röda
3343: av den 28 september 1989 tili vederbörande            Korsets jubileumsår, kvoten med 100 nya
3344: medlem av statsrådet översänt avskrift av             flyktingar. 1 budgetpropositionen för 1990 fö-
3345: följande av riksdagsman Mattila underteckna-          reslår regeringen att flyktingkvoten för nästa år
3346: de spörsmål nr 478:                                   blir 500. A vsikten är nu för första gången att
3347:           Anser Regeringen att den i nuläget          faststälia flyktingkvoten i samband med bud-
3348:        och i sin nuvarande sammansättning             geten, varvid riksdagen också tar direkt ställ-
3349:        samt med beaktande av de beslut i              ning tili frågan. A vsikten är att fortsätta att ta
3350:        enlighet med regeringsprogrammet som           emot flyktingar i överensstämmelse med nuva-
3351:        gäller statsrådet har möjlighet att be-        rande riktlinjer.
3352:        driva en sådan praktisk utrikes- och               I enlighet med regeringsprogrammet har man
3353:        inrikespolitik, däri inberäknat flykting-      försökt utveckla förmågan att ta emot flykting-
3354:        politiken, som landets och medborgar-          ar. Efter flyktingarnas ankomst tili Finland
3355:        nas fördel faktiskt förutsätter?               försöker man så fort som möjligt placera ut
3356:                                                       dem i olika kommuner. Mottagandet av flyk-
3357:                                                       tingar i kommunerna sker på frivillig basis,
3358:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          men attityderna har varit positiva. Vid utgång-
3359: samt anföra följande:                                 en av innevarande år har 30 kommuner tagit
3360:     Enligt statsminister Harri Holkeris regerings-    emot flyktingar. En del av dessa kommuner tar
3361: program utvecklar regeringen Finlands bered-          emot flyktingar också nästa år. Dessutom
3362: skap att ta emot flyktingar samt ökar sitt stöd       kommer 10 nya kommuner att ta emot flyk-
3363: tili FN:s flyktingkommissariat UNHCR.                 tingar. De flyktingar som kommer tili Finland
3364:     Enligt uppskattning finns det ca 15 miljoner      inom ramen för nästa års flyktingkvot har
3365: flyktingar i världen. Under innevarande år har        redan en plats i dessa kommuner.
3366: flyktingsituationen trots vissa positiva utveck-          Under regeringsperioden har de statliga och
3367: lingsdrag försvårats ytterligare. I sin flykting-     kommunala tjänstemännens beredskap att ar-
3368: politik iakttar Finland UNHCR:s, FN:s flyk-           beta med flyktingar höjts. Också olika medbor-
3369: tingkommissariats, verksamhetspolitik samt            garkretsar har medverkat tili flyktingarnas ac-
3370: stöder kommissariatets verksamhet ekono-              klimatisering i Finland. Arbetsmarknadsorga-
3371: miskt. Finlands ekonomiska stöd tili FN:s             nisationerna, kyrkan, Finlands Röda Kors och
3372: arbete tili fromma för flyktingar har ökats och       Flyktinghjälpen har traditionelit varit med men
3373: kommer ytterligare att öka i hög grad. I              också nya organisationer ansluter sig hela tiden
3374: enlighet härmed försöker man lösa flyktingfrå-        till samarbetet. Genom ett statsrådsbeslut har
3375: gan genom att i första hand stöda lösningar           det ekonomiska stödet tili kommunernas mot-
3376: som går ut på att flyktingarna frivilligt åter-       tagningsverksamhet ökats. Organisationernas
3377: vänder tili hemlandet och genom att bistå vid         arbete har även stötts bl.a. via Penningauto-
3378: placeringen av flyktingar i närliggande länder.       matföreningens intäkter.
3379: Också övriga länders stöd behövs emellertid               De ekonomiska, sociala och kulturelia rät-
3380: vid utplaceringen av flyktingar. Härvid har           tigheterna för flyktingar i Finland har stärkts.
3381: närmast de västliga industriländerna kommit i         Lagen om barnbidrag (541/48) ändrades, räk-
3382: fråga.                                                nat från den 1 oktober 1989, så att barnbidrag
3383:     Finland fattade sitt första beslut om flykting-   betalas för varje barn som bor i Finland
3384: kvoter 1985. Därefter har beslut om flykting-         oberoende av nationalitet.
3385: kvoter fattats årligen, och samtidigt har kvoten          Flyktingars och andra utlänningars möjlig-
3386: höjts. Under den tid statsminister Harri Hol-         heter att delta i samhälielig verksamhet hålier
3387: keris regering har styrt landet har flyktingkvo-      på att förbättras. Regeringen avlät 20.10.1989
3388: ten höjts årligen. År 1989 faststälide statsrådet     till riksdagen en proposition med förslag till
3389: 6                                 1989 vp. -     KK n:o 478
3390: 
3391: lagar om ändring av föreningslagen, lagen om     samarbete försöker regeringen skapa en så god
3392: allmänna sammankomster samt tryckfrihetsla-      beredskap att ta emot flyktingar som möjligt.
3393: gen i syfte att utvidga utlänningars, och sam-   Inom regeringen har det inte rått oenighet i
3394: tidigt flyktingars, politiska medbestämmande-    ärenden som gäller förbättringen av beredska-
3395: rätt i Finland.                                  pen att ta emot flyktingar.
3396:    Genom mångsidiga åtgärder och omfattande
3397:     Helsingfors den 27 oktober 1989
3398: 
3399:                                                                      Minister Tarja Halonen
3400:                                                1989 vp.
3401: 
3402: Kirjallinen kysymys n:o 479
3403: 
3404: 
3405: 
3406: 
3407:                                   Luttinen: Maantien n:o 2954 peruskorjauksesta Hollolassa
3408: 
3409: 
3410:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3411:    Hollolan kunnan Herralan kylän liikennetur-          Linja-autopysäkkien katosten rakentaminen
3412: vallisuus on lisääntyneen tieliikenteen johdosta     on myös sidoksissa tien kunnostamiseen.
3413: vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet julkisen            Matka Lahteen lyhenee oleellisesti uuden
3414: liikenteen niukkuus, Herralan vilkastunut ta-        tien myötä. Nykyisin Lahden suunnan liikenne
3415: louselämä ja lisääntyvä ja keski-iältään nuor-       kulkee Mäkelän yksityistien kautta. Tien osak-
3416: tuva väestö.                                         kaat ovat kohtuuttamassa asemassa yritystoi-
3417:    Valtionrautateiden suunnitelmat kasvattaa         minnan raskaiden ajoneuvojen rikkoessa veloi-
3418: junien nopeutta vaarantavat kolmen raideparin        tuksetta tien.
3419: ylityksen tasoylikäytävällä. Eritoten etelästä          Lisäksi radanvarsitie on erittäin huonokun-
3420: tultaessa radalle on edessä paha mäki ja huono       toinen eikä kestä raskasta liikennettä. Tietä
3421: näkyväisyys. Liukkaan ke!in aikana ajoneuvo-         käyttävät henkilöautoliikenteen lisäksi kaksi
3422: jen on vaikea lähteä liikkeelle jyrkkään ylämä-      ulkomaankauppaa harjoittavaa verhoomoa,
3423: keen.                                                saha, Kemppi Oy, kauppa, posti ym. yritykset.
3424:    Tien alta on jo lunastettu ja purettu talo        Talouselämän epätietoisuus tieyhteyksien pa-
3425: Hahmajärven suunnasta, jonne mentäessä on            rantamisesta haittaa elinkeinoelämän vilkastu-
3426: liikenteellisesti turvaton, kapea Myllyn silta.      mista ja monipuolistumista Herralassa.
3427: Hahmajärvelle menevän tien kunnostus ja va-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3428: laistus ovat sidoksissa tien n:o 2954 rakennus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3429: töihin samoin kuin kevyen liikenteen väylä.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3430: Hahmajärven uimaranta on kesäisin erittäin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3431: suosittu virkistäytymisalue ainoana uimaranta-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
3432: na yli kymmenen kilometrin säteellä. Nyt silta               ryhtynyt Hollolan kunnan Herralan ky-
3433:  on erittäin vaarallinen erityisesti pyöräileville           län läpi kulkevan maantien n:o 2954
3434: koululaisille ja liukkaan kelin aikana kaikille              perusparantamiseksi niin, että hanke
3435: tien käyttäjille.                                            käynnistyisi vuonna 1991?
3436:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
3437: 
3438:                                            Matti Luttinen
3439: 
3440: 
3441: 
3442: 
3443: 2900100
3444: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 479
3445: 
3446: 
3447: 
3448: 
3449:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3450: 
3451:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      välttämättömät teiden parannustyöt pystyttäi-
3452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siin toteuttamaan.
3453: olette 28 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn             Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä on par-
3454: kirjeenne n:o 2252 ohella toimittanut valtioneu-   haillaan toteutettavana useampia isoja päätie-
3455: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       verkon hankkeita. Keskeneräisten hankkeiden,
3456: kansanedustaja Matti Luttisen näin kuuluvasta      suunnittelutoiminnan ja pienten liikenneturval-
3457: kirjallisesta kysymyksestä n:o 479:                lisuushankkeiden välttämätön rahoitustarve
3458:                                                    vuodelle 1991 on Hämeen piirissä vuoden 1990
3459:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         hinnoin noin 360 Mmk eli 35 Mmk vuoden
3460:        ryhtynyt Hollolan kunnan Herralan ky-       1990 tulo- ja menoarvioesitystä enemmän.
3461:        län läpi kulkevan maantien n:o 2954         Uusien hankkeiden aloittaminen piirin alueella
3462:        perusparantamiseksi niin, että hanke        on siis täysin riippuvainen rahoituksen lisää-
3463:        käynnistyisi vuonna 1991?                   mismahdollisuuksista vuonna 1991.
3464:                                                       Herralan alikulku siihen liittyvine tiejärjeste-
3465:                                                    lyineen on tie- ja vesirakennuslaitoksen syksyllä
3466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       1989 laaditussa ohjelmassa ajoitettu kysymyk-
3467: vasti seuraavaa:                                   sessä toivotulla tavalla vuonna 1991 alkavaksi.
3468:    Liikenneministeriö on jo useamman vuoden        Hanke joutuu tulo- ja menoarviota laadittaessa
3469: ajan aktiivisesti tuonut esiin tienpidon ongel-    "kilpailemaan" rahoituksesta kuitenkin toisen
3470: mia ja korostanut kasvavaa rahoitustarvetta.       Hollolan kunnassa sijaitsevan hankkeen, valta-
3471: Onhan tieliikenne lisääntynyt 1980-luvulla lä-     tien n:o 12 Hälvälä-Soramäki kanssa, joka
3472: hes 50%, Etelä-Suomessa lähes 60 %. Vastaa-        myös on ajoitettu vuonna 1991 alkavaksi.
3473: vana aikana on tienpidon kokonaisrahoitusta        Valtatiehanketta voidaan pitää vielä Herralan
3474: lisätty reaalisesti noin 1 050 Mmk, joka on        alikulkuakio kiireellisempänä.
3475: rahana paljon, mutta lisäyksenä kuitenkin vain        Suunnitelma Herralan alikulun toteuttami-
3476: 25 %. Tielaitoksen tienpidon kustannukset          seksi on valmiina, joten sen toteuttaminen on
3477: ajettua kilometriä kohden ovat 1980-luvulla        määrärahasta kiinni. Vielä lopuksi on syytä
3478: alentuneet reaalisesti 25 pennistä 20 penniin.     korostaa, että tiehankkeiden toteuttamisesta
3479: Tulevina vuosina olisi tienpidon rahoitukseen      päätetään vasta vuosittaisten tulo- ja menoar-
3480: saatava edelleen vuosittain noin 300 Mmk:n         vioiden yhteydessä ja silloin tiemäärärahasta ja
3481: reaalinen kasvu, jotta jo nyt tiedossa olevat      hankkeista päättää viime kädessä eduskunta.
3482: 
3483:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
3484: 
3485:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3486:                                       1989 vp. -     KK n:o 479                                    3
3487: 
3488: 
3489: 
3490: 
3491:                               Till Riksdagens Herr Talman
3492:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Inom Tavastlands väg- och vattenbyggnads-
3493: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          distrikt förverkligas som bäst ett flertal stora
3494: nr 2252 av den 28 september 1989 tili veder-         projekt som gäller huvudvägnätet inom områ-
3495: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       det. Det nödvändiga finansieringsbehovet för
3496: av följande av riksdagsman Matti Luttinen            1991 inom Tavastlands distrikt när det gäller
3497: undertecknade spörsmål nr 479:                       ofullbordade projekt, planeringsverksamhet
3498:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-       och små trafiksäkerhetsprojekt är i 1990 års
3499:        git i syfte att grundligt förbättra lands-    priser ca 360 Mmk, dvs. 35 Mmk större än vad
3500:        väg nr 2954 som går genom Hertsby i           som föreslås i budgetpropositionen för 1990.
3501:        Hollola kommun så att projektet på-           Påbörjandet av nya projekt inom distriktets
3502:                                                      område är sålunda helt beroende av möjlighe-
3503:        börjas år 1991?
3504:                                                      terna att öka finansieringen år 1991.
3505:                                                         Underfartsbron i Hertsby jämte därtili hö-
3506:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rande vägarrangemang har i väg- och vatten-
3507: samt anföra följande:
3508:                                                      byggnadsverkets på hösten 1989 uppgjorda
3509:    Trafikministeriet har redan under flera års       program tidlagts på det sätt som önskats i
3510: tid aktivt fört fram problemen i anslutning tili     spörsmålet så att det inleds 1991. Projektet
3511: väghållningen och framhållit det ökande finan-       kommer då budgeten görs upp likväl att
3512: sieringsbehovet. Vägtrafiken har ju ökat med         "konkurrera" om finansieringen med ett annat
3513: närmare 50 % under 1980-talet, i södra Fin-          projekt i Hollola kommun, riksväg nr 12
3514: land med närmare 60 %. Under motsvarande             Hälvälä-Soramäki, som också har tidlagts så
3515: tid har totalfinansieringen av väghållningen         att det inleds 1991. Det projekt som gäller
3516: reellt ökat med ca 1 050 Mmk, vilket i form av       riksvägen kan anses vara ännu mer brådskande
3517: pengar är mycket, men som ökning dock                än underfartsbron i Hertsby.
3518: endast 25 %. Vägväsendets väghållningskost-             Planen för byggandet av underfartsbron i
3519: nader per körd kilometer har på 1980-talet           Hertsby är klar, och byggandet är således
3520: reellt gått ner från 25 penni tili 20 penni. Under   beroende av anslaget. Det är tili slut ännu skäl
3521: kommande år borde för finansiering av väg-           att framhålla att besluten om förverkligande av
3522: hållningen alltjämt årligen erhållas en reell        vägprojekten fattas först i samband med de
3523: ökning på ca 300 Mmk för att de nödvändiga           årliga budgeterna och det är då i sista hand
3524: vägförbättringsarbeten som redan nu är kända         riksdagen som beslutar om väganslagen och
3525: skall kunna förverkligas.                            projekten.
3526:      Helsingfors den 11 oktober 1989
3527: 
3528:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
3529:                                              1989 vp.
3530: 
3531: Kirjallinen kysymys n:o 480
3532: 
3533: 
3534: 
3535: 
3536:                                  Kietäväinen: Sairausvakuutuksen matkakustannusten korvauspe-
3537:                                      rusteista
3538: 
3539: 
3540:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3541: 
3542:    Kuluvana vuonna on Kansaneläkelaitos            epäkohtia. Kansalaiset ovat asuinpaikkansa
3543: maksanut sairausvakuutuksen perusteella kan-       johdosta eriarvoisessa asemassa: järjestelmä on
3544: salaisen matkat tutkimukseen tai hoitoon ter-      epäoikeudenmukainen syrjäseuduilla asuvia
3545: veyskeskukseen, sairaalaan, laboratorioon tai      kohtaan. Ongelma kärjistyy, mikäli omavas-
3546: röntgenlaitokseen. Samoin on korvattu lääkä-       tuuta korotetaan peräti 20 %:lla budjettiesityk-
3547: rin, lääkintävoimistelijan, laboratoriohoitajan    sen mukaisesti. Epäkohta on myös se, ettei
3548: ja psykologin luo tehdyt matkat sekä vuonna        sairausvakuutuksesta korvata apteekkikäyntejä
3549: 1958 ja sen jälkeen syntyneiden matkat ham-        edes silloin, kun kyseessä on lääkärin määrää-
3550: maslääkäriin. Jos henkilö on tarvinnut välttä-     män lääkkeen noutaminen. Tämä tulisi katsoa
3551: mättä saattajaa itselleen, on myös hänen mat-      hoitotoimenpiteeseen kuuluvaksi ja korvata.
3552: kansa kustannukset korvattu. Matkakustan-          Monestihan lääkärin määräämiä lääkkeitä ei
3553: nukset on korvattu siltä osin kuin ne yhteen       saa mukaansa samalla kertaa, esim. kun lää-
3554: suuntaan tehtyä matkaa kohti ylittävät 25 mk.      kärissä käynti ajoittuu ajankohtaan, jolloin
3555: Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä        apteekki on kiinni. Ongelmana on myös se,
3556: omavastuuta korotetaan viidellä markalla 30        ettei sairausvakuutuksesta korvata oman auton
3557: markkaan.                                          käyttämistä riittävällä tavalla. Oma auto on
3558:    Terveyspalveluja hakeneen henkilön ja tä-       kuitenkin monelle haja-asutusalueella asuvalle
3559: män saattajan matkat korvataan yleensä hal-        ainoa vaihtoehto taksin käytölle lääkärissä ym.
3560: vinta matkustustapaa, kuten linja-autoa käyt-      terveyspalveluissa asioitaessa.
3561: täen. Jos matka on tehty ambulanssilla, taksilla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3562: tai muulla erityiskulkuneuvolla, korvaus mak-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3563: setaan todellisten kustannusten mukaan vain,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3564: jos käytetyn matkustustavan katsotaan sairau-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3565: den laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi
3566: olleen perusteltu. Sama koskee myös omalla                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3567: autolla tehtyä matkaa. Apteekkiin tehtyjä mat-            ryhtyä korjatakseen sairausvakuutuksen
3568: koja ei korvata sairausvakuutuksen perusteella.           matkakustannusten korvausperusteissa
3569:    Edellä kuvattuun järjestelmään liittyy monia           olevat epäoikeudenmukaisuudet?
3570: 
3571:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
3572: 
3573:                                         Timo Kietäväinen
3574: 
3575: 
3576: 
3577: 
3578: 2900IOD
3579: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 480
3580: 
3581: 
3582: 
3583: 
3584:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       matkustustavan katsotaan olleen sairauden laa-
3586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dun tai liikenneolosuhteiden vuoksi perusteltu.
3587: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            Sama koskee myös omalla autolla tehtyä mat-
3588: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa korvauk-
3589: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sen perusteena on käytetty Kansaneläkelaitok-
3590: edustaja Kietäväisen näin kuuluvasta kirjalli-       sen hallituksen vahvistamaa taksaa, joka on
3591: sesta kysymyksestä n:o 480:                          tällä hetkellä 75 p/kilometri (1983). Taksaa ei
3592:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ole korotettu, koska sen on katsottu kattavan
3593:         ryhtyä korjatakseen sairausvakuutuksen       kohtuullisesti oman auton käyttökustannukset.
3594:         matkakustannusten korvausperusteissa         Pääomakuluja ei taksassa ole huomioitu.
3595:         olevat epäoikeudenmukaisuudet?                   Vakuutetulle suoritetaan korvausta myös
3596:                                                      niistä matkakustannuksista, joita aiheutuu lää-
3597:                                                      kärin käynnistä hänen luonaan. Myös ham-
3598:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3599:                                                      maslääkärin käynnit korvaukseen oikeutettujen
3600: vasti seuraavaa:
3601:                                                      vakuutettujen luona korvataan samojen perus-
3602:    Sairausvakuutuksen perusteella korvataan          teiden mukaan. Samoin ovat korvattavia sai-
3603: vakuutetun matkat tutkimukseen tai hoitoon           raanhoitajan, terveydenhoitajan, laboratorio-
3604: terveyskeskukseen, sairaalaan, laboratorioon         hoitajan tai lääkintävoimistelijan lääkärin mää-
3605: tai röntgenlaitokseen. Samoin korvataan lääkä-       räyksestä vakuutetun luo suorittamat matkat.
3606: rin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, lääkin-        Jos vakuutettu joutuu tutkimuksen, hoidon
3607: tävoimistelijan, laboratoriohoitajan ja psykolo-     tai liikenneolosuhteiden vuoksi yöpymään mat-
3608: gin luo tehdyt matkat ja vuonna 1958 (HE n:o         kalla hotellissa, matkustajakodissa tai ns. poti-
3609:  178 v. 1956) ja sen jälkeen syntyneiden vakuu-      lashotellissa, hänelle maksetaan yöpymisrahaa
3610: tettujen matkat hammaslääkäriin. Jos vakuu-          majoituskustannusten määrä, enintään kuiten-
3611: tettu tarvitsee välttämättä saattajan matkan         kin 80 markkaa vuorokaudessa. Yöpymisrahaa
3612: aikana, korvataan myös tämän matkasta joh-           maksetaan myös saattajalle, jos vakuutettu on
3613: tuvat kustannukset samalla tavalla kuin vakuu-       tarvinnut saattajaa.
3614: tetun matkakustannukset.                                 Korvausta voidaan maksaa myös vakuute-
3615:    Matkakustannukset korvataan siltä osin,           tun perheenjäsenen, holhoojan tai muun tähän
3616: kuin ne ylittävät yhteen suuntaan tehtyä mat-        verrattavan henkilön erikseen tekemästä mat-
3617: kaa kohden 25 markkaa (HE n:o 178, 30                kasta. Edellytyksenä on, että matka on vakuu-
3618: markkaa). Jos vakuutetun maksettaviksi jää-          tetun hoidon vuoksi välttämätön ja potilasta
3619: neet matkakustannukset ylittävät 500 markkaa         hoitavan lääkärin määräämä.
3620: kalenterivuoden aikana (ns. vuotuinen omavas-           Sairausvakuutuksen perusteella korvataan
3621: tuuosuus), korvataan tämän ylittävä osa koko-        myös sairaanhoitoon kuuluvien apuvälineiden
3622: naan.                                                ja muiden laitteiden hankintaan ja ylläpitoon
3623:    Korvausta maksetaan yleensä matkasta lä-          liittyvät vakuutetun tarpeelliset matkat lääkin-
3624: himmän lääkärin luokse tai lähimpään tutki-          töhallituksen hyväksymiin apuvälineiden ja
3625: mus- tai hoitolaitokseen. Jos vakuutettu on          muiden laitteiden valmistus- ja välityspaikkoi-
3626: matkustanut kauemmas, voidaan matkakustan-           hin.
3627: nukset korvata, jos hän esittää selvityksen siitä,      Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
3628: että matka on ollut tarpeellinen.                    (HE n:o 178), jonka mukaan vakuutetun mat-
3629:    Vakuutetun ja saattajan matkat korvataan          kakustannusten vuotuiseen omavastuuosuuteen
3630: yleensä halvinta matkustustapaa, kuten junaa         laskettaisiin mukaan hänen terveyskeskukselle
3631: tai linja-autoa käyttäen. Jos matka on tehty         sen sairaankuljetusajoneuvolla suoritetuista sai-
3632: sairaankuljetusautolla, taksilla tai muulla eri-     raankuljetuksista maksamaosa maksut, kuiten-
3633: tyiskulkuneuvolla, korvaus maksetaan todellis-       kin enintään 500 markkaa kalenterivuodessa.
3634: ten kustannusten mukaan vain, jos käytetyn           Samalla hallitus on esittänyt, että omaisten ja
3635:                                    1989 vp. -     KK n:o 480                                      3
3636: 
3637: heihin verrattavien henkilöiden tekemistä mat-    kuutuksen kautta edellyttää lainmuutosta. En-
3638: koista aiheutuneiden kustannusten omavas-         nen asiaa koskevan mahdollisen lainmuutoksen
3639: tuuosuudet lisättäisiin vakuutetun omavastuu-     antamista tulisi kuitenkin riittävän perusteelli-
3640: osuuksiin ja kustannukset korvattaisiin koko-     sesti selvittää, olisiko ja missä määrin myös
3641: naan siltä osin, kuin ne yhteensä ylittävät 500   muut vastaavat matkat korvattava sairausva-
3642: markkaa kalenterivuodessa.                        kuutuksen kautta ja mitä kustannuksia tästä
3643:   Apteekkimatkojen korvaaminen sairausva-         aiheutuisi.
3644:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
3645: 
3646:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
3647: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 480
3648: 
3649: 
3650: 
3651: 
3652:                                Till Riksdagens Herr Talman
3653:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gälier även resor som skett med egen bil. Tili
3654: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           grund för ersättningen i det sistnämnda faliet
3655: av den 29 september 1989 till vederbörande            har lagts folkpensionsanstaltens taxa, som fast-
3656: medlem av statsrådet översänt avskrift av             stälits av regeringen och som för närvarande är
3657: följande av riksdagsman Kietäväinen under-            75 p/kilometer (1983). Taxan har inte höjts
3658: tecknade spörsmål nr 480:                             eftersom den i skälig mån anses täcka drifts-
3659:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              kostnaderna för egen bil. 1 taxan har kapital-
3660:                                                       utgifterna inte beaktats.
3661:        vidta för att rätta till missförhållandena
3662:        i sjukförsäkringslagen då det gäller              Tili den försäkrade betalas ersättning även
3663:        grunderna för ersättning av resekostna-        för de resekostnader som vålias av en läkares
3664:                                                       besök hos den försäkrade. På samma grunder
3665:        der?
3666:                                                       ersätts även tandläkares besök hos försäkrade
3667:                                                       som är berättigade till ersättning. Likatedes
3668:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ersätts även sjukskötares, hälsovårdares, labo-
3669: samt anföra följande:                                 ratorieskötares elier fysioterapeuters resor, som
3670:     Med stöd av sjukförsäkringen ersätts den          företas i enlighet med en läkares föreskrift tili
3671: försäkrades resor för undersökning eller vård         den försäkrade.
3672: till hälsovårdscentraler, sjukhus, laboratorier          Om den försäkrade tili följd av undersök-
3673: eller röntgeninstitut. Likatedes ersätts resor till   ning, vård elier trafikomständigheter under
3674: läkare, sjukskötare, hälsovårdare, fysioterapeu-      resan blir tvungen att övernatta på ett hoteli,
3675: ter, laboratorieskötare och psykologer samt           resandehem elier på ett s.k. patienthoteli, be-
3676: resor till tandläkare för de försäkrade som är        talas personen övernattningspenning tili belop-
3677: födda 1958 och senare (RP nr 178, 1956). Om           pet av inkvarteringskostnaderna, likväl högst
3678: den försäkrade nödvändigtvis är i behov av en         80 mk per dygn. Ä ven tili följeslagaren betalas
3679: följeslagare under resan, ersätts även dennas         övernattningspenning, om den försäkrade varit
3680: kostnader för resan på samma sätt som den             i behov av en följeslagare.
3681: försäkrades resekostnader.                               Ersättning kan även betalas för en särskild
3682:     Resekostnaderna ersätts till den del de för en    resa, som gjorts av en medlem av den försäk-
3683: enkelriktad resa överstiger 25 mk (RP nr 178,         rades familj, den försäkrades förmyndare elier
3684: 30 mk). Om de resekostnader som den försäk-           någon annan som bör jämstälias med dessa.
3685: rade själv skall betala under samma kalenderår        Förutsättningen är att resan varit nödvändig
3686: överstiger 500 mk (s.k. årlig självriskandel)         för vården av den försäkrade och att resan
3687: ersätts det överskjutande beloppet i sin helhet.      föreskrivits av den försäkrades läkare.
3688:     Ersättning betalas i allmänhet för en resa till      Med stöd av sjukförsäkringen ersätts även
3689: närmaste läkare eller undersöknings- eller vård-      den försäkrades nödvändiga resor för att skaffa
3690: inrättning. Har den försäkrade rest längre än         och underhålla hjälpmedel och övriga anlägg-
3691: så, kan resekostnaderna ersättas om den för-          ningar tili de framstälinings- och förmedlings-
3692: säkrade framlägger en förklaring tili att resan       platser för hjälpmedel och andra anläggningar
3693: varit nödvändig.                                      som medicinalstyrelsen godkänt.
3694:     Den försäkrades eller följeslagarens resor           Regeringen har tili riksdagen avlåtit en pro-
3695: ersätts i alimänhet med beaktande av det              position, (RP nr 178) en1igt viiken även de
3696: förmånligaste resesättet, t.ex. med anlitande av      avgifter som den försäkrade betalat till en
3697: tåg elier buss. Om resan har skett med ambu-          hälsovårdscentra1 för sjuktransport med ett
3698: lans, taxi elier annat special transportfordon,       sjuktransportfordon skall räknas med i den
3699: betalas ersättning i enlighet med de verkliga         årliga självriskandelen för den försäkrades re-
3700: kostnaderna endast i fali resesättet till följd av    sekostnader, dock högst 500 mk under ett
3701: sjukdomens karaktär elier trafikomständighe-          kalenderår. Samtidigt har regeringen föreslagit
3702: terna anses ha varit motiverat. Detsamma              att självriskandelarna, i fråga om resekostna-
3703:                                      1989 vp. -     KK n:o 480                                     5
3704: 
3705: derna för anhöriga och personer som bör              Före ett eventuellt avlåtande av ett förslag om
3706: jämställas med dem, skall fogas tili den försäk-     en lagändring bör man dock tiliräckligt grund-
3707: rades självriskandelar och att kostnaderna helt      ligt utreda huruvida och i viiken mån även
3708: skall ersättas tili den del de sammanlagt över-      andra resor av motsvarande slag bör ersättas
3709: stiger 500 mk under samma kalenderår.                genom sjukförsäkringen och hur omfattande
3710:    För att resor tili apotek skall kunna ersättas    kostnader detta skulle medföra.
3711: genom sjukförsäkringen krävs en lagändring.
3712: 
3713:     Helsingfors den 31 oktober 1989
3714: 
3715:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
3716:                                              1989 vp.
3717: 
3718: Kirjallinen kysymys n:o 481
3719: 
3720: 
3721: 
3722: 
3723:                                  Pulliainen: Moottorikeikkojen telamattojen varustamisesta rekis-
3724:                                      terinumeroilla
3725: 
3726: 
3727:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3728:    Moottorikeikkojen määrä ja käyttö ovat          maton jälkiä lumessa ei pidetty riittävänä
3729: lisääntyneet räjähdysmäisesti tämän vuosikym-      todisteena langeHavan tuomion antamiselle.
3730: menen aikana erityisesti maan pohjoisosassa.          Syntyneestä ongelmatilanteesta päästään, jos
3731: Moottorikeikkojen käyttö on helpottanut liik-      jokaiseen telamattoon veivoitetaan kiinnittä-
3732: kumista ja välttämättömän huollon hoitamista       mään rekisterikilpi, joka jättää rekisterinume-
3733: tiettömissä oloissa, mutta mitalin toisella puo-   rojäljen lumeen. Silloin voidaan pitävästi myö-
3734: lella on moottorikelkan käyttö vahingollisiin ja   hemmin todeta, kuka alueella on liikkunut.
3735:                                                    Tällöin voidaan myös luvaton liikkuminen
3736: rikollisiin tarkoituksiin.                         toisen maalla saada kuriin.
3737:    Moottorikeikkaa käytetään muun muassa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3738: riistanpyyntiin. Kohteina on kaikenlaisia lintu-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
3739: ja ja nisäkkäitä metsäkanalinnuista suurpetoi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3740: hin. Toiminta on laitonta, mutta sen laittomak-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3741: si osoittamisessa on vaikeuksia, eli on vaikea                Aikooko Hallitus ryhtyä kehittämään
3742: saada pitäviä näyttöjä. Eräässä tapauksessa                säännöksiä niin, että moottorikeikkojen
3743: rikolliseen pyyntiin ryhtynyt pyyntimies käytti            telamatot on varustettava rekisterikilvil-
3744: moottorikelkkaa, jonka tyyppisiä on tiettävästi            lä, jotka jättävät lumialustaan tunnis-
3745: vain yksi maassa. Tässäkään tapauksessa tela-              tettavissa olevan rekisterinumeron?
3746:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
3747: 
3748:                                          Erkki Pulliainen
3749: 
3750: 
3751: 
3752: 
3753: 2900100
3754: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 481
3755: 
3756: 
3757: 
3758: 
3759:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hokkuus on myös väärinkäyttömahdollisuuk-
3761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sien takia kyseenalainen.
3762: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn              Moottorikeikkojen telamatot ovat kuten au-
3763: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ton renkaat kulutustavaraa, jotka joudutaan
3764: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       uusimaan aika ajoin. Niitä myös vaihdetaan
3765: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      tarvittaessa ajo- ja keliolosuhteiden mukaan.
3766: jallisesta kysymyksestä n:o 481:                    Moottorikelkat eivät kuulu vuosikatsastuspa-
3767:                                                     kon piiriin ja ne liikkuvat muutenkin enimmäk-
3768:           Aikooko Hallitus ryhtyä kehittämään
3769:                                                     seen tieliikennettä valvovan viranomaisen nor-
3770:        säännöksiä niin, että moottorikeikkojen
3771:                                                     maalin valvonta-alueen ulkopuolella maastos-
3772:        telamatot on varustettava rekisterikilvil-
3773:                                                     sa. Täten muodostuisi sangen vaikeaksi valvoa,
3774:        lä, jotka jättävät lumialustaan tunnis-
3775:                                                     että moottorikelkassa käytettäisiin vain asian-
3776:        tettavissa olevan rekisterinumeron?
3777:                                                     omaiseen moottorikelkkaan kuuluvalla tunnus-
3778:                                                     merkillä varustettua telamattoa. Moottorikeik-
3779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koja käytetään paitsi hyvissä lumiolosuhteissa
3780: vasti seuraavaa:                                    myös telamattoja runsaasti kuluttavissa vähä-
3781:    Liikennevakuutuslaki edellyttää, että liiken-    lumisissa kevät- ja syysolosuhteissa. Niillä
3782: teessä käytettävässä moottoriajoneuvossa, ku-       myös ylitetään teitä. Telamattojen nopea kulu-
3783: ten moottorikelkassa, tulee olla liikennevakuu-     minen, tehdäänpä ne metallista tai kumista,
3784: tus. Ajoneuvojen rekisteröinnistä annettu ase-      aiheuttaa telamattoon kiinnitettävien tunnus-
3785: tus vuorostaan edellyttää, että moottorikelkas-     merkintöjen muuttumisen lyhyessä ajassa huo-
3786: sa tulee olla liikennevakuutuksen voimassaolon      nosti tunnistettaviksi.
3787: osoituksena riittävän suurikokoinen vakuutus-          Telamerkintöjen käyttökelpoisuutta valvon-
3788: kilpi.                                              taan vähentää merkittävästi myös se tosiseikka,
3789:    Moottorikeikkojen määrä ja niiden käyttö         että Iuvattornilla asioilla liikkumista varten
3790: erityisesti vapaa-ajan harrastusvälineenä on vii-   telamaton merkinnät on varsin yksinkertaisilla
3791: me vuosina lisääntynyt merkittävästi. Tämän         toimenpiteillä mahdollista väliaikaisesti muut-
3792: seurauksena moottorikelkan käyttöön liittyvät       taa tunnistamattomiksi, vääriksi tai peittää
3793: epäkohdat ja väärinkäytökset ovat myös li-          taikka poistaa kokonaan.
3794: sääntyneet.                                            Ajoneuvoasetuksen mukaan moottorikeik-
3795:    Vaikka moottorikelkan käyttö laittomaan          kaa ei saa käyttää tiellä muulloin kuin maas-
3796: metsästykseen samoin kuin niiden käytöstä           toesteen takia tietä tai siltaa ylitettäessä ja
3797: aiheutuvat ympäristöhaitat on todettu vaikeasti     tilapäisesti silloin, kun moottorikeikalla suori-
3798: poistettaviksi      ongelmiksi,  huolestuttavinta   tettava kuljetustehtävä tekee maastossa liikku-
3799: moottorikeikkojen käytön lisääntymisessä kui-       misen kohtuuttoman hankalaksi. Koska rekis-
3800: tenkin on moottorikeikkojen käytössä tapahtu-       teröintivelvollisuus ja sen myötä rekisterikilpien
3801: neiden henkilövahinkojen määrän kasvaminen.         käyttö on tarkoitettu palvelemaan pääasiassa
3802: Liikennevakuutusyhdistyksen tänä syksynä jul-       tieliikennevalvontaa eikä tilapäisiä poikkeuksia
3803: kaiseman tutkimuksen mukaan arvioidaan              lukuun ottamatta moottorikeikkaa saa yleisillä
3804: Suomessa loukkaantuvan vuosittain jopa 1 000        teillä kuljettaa, ei moottorikeikkojen rekiste-
3805: ihmistä, joista 80 vakavasti.                       röintiä ole tähän asti katsottu tarpeelliseksi.
3806:    Vaikka ehdotus moottorikeikkojen tunnista-       Liikennevakuuttamisvelvollisuuden ja vakuu-
3807: misesta niiden lumeen jättämien jälkien perus-      tuskilpien käytön on katsottu riittävän.
3808: teella olisi kirjallisessa kysymyksessä mainittu-      Hallitus katsoo, ettei pelkästään metsästyk-
3809: jen perustelujen mukaisesti joissakin valvonta-     seen liittyvien eräiden väärinkäytösten ehkäise-
3810: tapauksissa hyödyllistä, on ehdotuksen toteut-      miseksi moottorikeikkojen telamattojen varus-
3811: tamisessa käytäntöön useita teknisiä vaikeuk-       tamista tunnusmerkein voida pitää valvonta-
3812: sia. Ehdotetun menetelmän valvonnallinen te-        menetelmän soveltamisessa käytäntöön todet-
3813:                                      1989 vp. -     KK n:o 481                                     3
3814: 
3815: tujen teknisten vaikeuksien ja valvontamenetel-     jatkossa ilmenee erityisiä ongelmia tilapäisesti
3816: män heikon tehokkuuden takia tarkoituksen-          tieliikenteessä käytettävien moottorikeikkojen
3817: mukaisena. Moottorikeikkojen valvontaedelly-        yksilöimisessä, hallitus harkitsee tarvetta moot-
3818: tysten parantamisessa tulisi alkuvaiheessa kes-     torikeikkojen vakuutuskilpien koon suurenta-
3819: kittyä ensisijaisesti sellaisiin valvontamenetel-   miseen tunnistettavuuden parantamiseksi ja
3820: miin, joilla voitaisiin vähentää moottorikelkan     tarvittaessa moottorikeikkojen rekisteröintivel-
3821: käytössä ilmeneviä henkilövahinkoja. Mikäli         vollisuutta.
3822:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
3823: 
3824:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3825: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 481
3826: 
3827: 
3828: 
3829: 
3830:                               Till Riksdagens Herr Talman
3831:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med bildäck konsumtionsvaror som måste för-
3832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          nyas då och då. De byts också beroende på
3833: av den 29 september 1989 tili vederbörande           kör- och väglagsförhållandena. Snöskotrar om-
3834: medlem av statsrådet översänt avskrift av            fattas inte av årsbesiktningstvånget och rör sig
3835: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-         också annars för det mesta i terrängen utanför
3836: dertecknade spörsmål nr 481:                         det normala övervakningsområdet för de myn-
3837:           Ämnar Regeringen börja utveckla            digheter som övervakar vägtrafiken. Det skulie
3838:        stadgandena så att larvmattorna på            då bli synnerligen svårt att kontrollera att bara
3839:        snöskotrar skall förses med registerskyl-     larvmattor som är försedda med en beteckning
3840:        tar som lämnar ett identifierbart regis-      som hör till vederbörande snöskoter används.
3841:        ternummer i snöunderlaget?                    Snöskotrar används utom i goda snöförhållan-
3842:                                                      den även på vårar och höstar då det är så litet
3843:                                                      snö att larvmattorna nöts kraftigt. Med snö-
3844:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skoter kör man också över vägar. Den snabba
3845: samt anföra följande:                                nötningen av larvmattorna, antingen mattorna
3846:    Trafikförsäkringslagen förutsätter att motor-     görs av metali eller gummi, gör att beteckning-
3847: fordon som används i trafik, som t.ex. snöskot-      ar som fästs på mattorna snabbt blir svåra att
3848: rar, skall ha trafikförsäkring. Förordningen om      tyda.
3849: fordons registrering förutsätter i sin tur att          Beteckningarnas användbarhet i övervak-
3850: snöskotrar skall ha en tillräckligt stor försäk-     ningen minskas betydligt också av det faktum
3851: ringsskylt tili teeken på att trafikförsäkringen     att det för den som rör sig med snöskoter i
3852: är i kraft.                                          olovliga ärenden är mycket lätt att tillfåliigt
3853:    Antalet snöskotrar och i synnerhet fritids-       göra beteckningarna på larvmattan oidentifier-
3854: användningen av dem har ökat märkbart under          bara elier felaktiga eller att täcka över dem
3855: de senaste åren. Som en följd härav har också        eller helt avlägsna dem.
3856: missförhållanden och missbruk i samband med             Enligt fordonsförordningen får en snöskoter
3857: användningen av snöskotrar ökat.                     inte användas på väg förutom för korsande av
3858:    Även om det har konstaterat::.. att använd-       väg elier överfart av bro på grund av något
3859: ningen av snöskoter vid illegal jakt och de          terränghinder eller tillfälligt då en transport-
3860: miljöskador som användningen av snöskoter            uppgift, som utförs med snöskoter, gör det
3861: förorsakar är svårlösta problem, är den mest         oskäligt svårt att röra sig i terrängen. Eftersom
3862: oroväckande följden av den ökade användning-         registreringsskyldigheten och därigenom an-
3863: en av snöskotrar dock att antalet personskador       vändningen av registerskyltar är avsedd att i
3864: har ökat. Enligt den undersökning som trafik-        huvudsak tjäna vägtrafikövervakningen och
3865: försäkringsföreningen har publicerat denna           snöskotrar, med några tillfålliga undantag, inte
3866: höst beräknas att i Finland årligen skadas ända      får framföras på allmänna vägar, har registre-
3867: UPP. till 1 000 människor, av vilka 80 allvarligt.   ring av snöskotrar hittills inte ansetts nödvän-
3868:    Aven om förslaget till identifiering av snö-      dig. Det har ansetts att trafikförsäkringsskyl-
3869: skotrar med hjälp av de spår de lämnar i snön        digheten och användningen av försäkringsskyl-
3870: i vissa övervakningsfall skulle vara till nytta på   tar räcker.
3871: det sätt som nämns i motiveringen till det              Regeringen anser att det, på grund av de
3872: skriftliga spörsmålet, är genomförandet av för-      tekniska svårigheter som konstaterats i tillämp-
3873: slaget i praktiken förknippat med flera tekniska     ningen av övervakningsmetoden och svagheter-
3874: svårigheter. Det är också, på grund av möjlig-       na i övervakningsförfarandet inte kan anses
3875: heterna till missbruk, tvivelaktigt huruvida den     vara ändamålsenligt att larvmattorna på snö-
3876: föreslagna metoden skulle kunna övervakas            skotrar utrustas med beteckningar bara för att
3877: effektivt.                                           vissa missbruk i samband med jakt skall kunna
3878:    Larvmattorna på snöskotrarna är i likhet          förhindras. Vid förbättrandet av förutsättning-
3879:                                  1989 vp. -    KK n:o 481                                    5
3880: 
3881: arna för övervakningen av snöskotrar borde     vid individualiseringen av snöskotrar som till-
3882: man tili en början främst koncentrera sig på   fålligt används i vägtrafik överväger regeringen
3883: sådana övervakningsmetoder genom vilka de      behovet att förstora försäkringsskyltarna på
3884: personskador som förekommer vid använd-        snöskotrar så att de bättre kan identifieras
3885: ningen av snöskotrar kan minskas. Om det i     samt vid behov en registreringsskyldighet rö-
3886: fortsättningen förekommer särskilda problem    rande snöskotrar.
3887:     Helsingfors den 31 oktober 1989
3888: 
3889:                                                             Trafikminister Raimo Vistbacka
3890:                                                1989 vp.
3891: 
3892: Kirjallinen kysymys n:o 482
3893: 
3894: 
3895: 
3896: 
3897:                                   Pulliainen: Puokiojärven rehevöitymisen estämisestä Puolangalla
3898: 
3899: 
3900:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3901: 
3902:    Puolangan ja Vaalan rajamailla maantien           poikasta kesässä. Syitä voi olla yksi tai useita
3903: tuntumassa sijaitsee noin neljä kilometriä pitkä     samanaikaisesti.
3904: ja kaksi kilometriä leveä Puokiojärvi. Kesällä          Puokiojärven tapaus kuvaa hyvin sitä, että
3905: 1984 järvessä havaittiin runsasta sinileväesiin-     maassa ei kukaan valvo kokonaisvaltaisesti
3906: tymää ja jälleen kesällä 1989. Kesällä 1989          vesistöjen tilaa. Tässäkin tapauksessa vesi- ja
3907: valtaenemmistönä levästössä oli Aphanizome-          ympäristöpiirit näyttävät yllättyneen, ja tutki-
3908: non flos-aguae -laji. Laji on rihmamainen ja se      mus, josta tiedot on saatu, on yksityisen
3909: esiintyy kimppumaisina yhdyskuntina rehevissä        kansalaisen varoillaan teettämä. Tässä suhtees-
3910: järvissä. Kesällä oli kysymys voimakkaasta           sa on saatava rakenteellinen toimintatavan
3911: sinileväkukinnasta. Identifioitu laji on myös        muutos aikaan. On puututtava rakenteellisiin
3912: potentiaalisesti toksinen laji. Suomessa noin        seikkoihin. Nyt mikään järjestelmä ei käytän-
3913: puolessa tapauksista levä on todettu myrkylli-       nössä rajoita soiden ja soistuneiden metsien
3914: seksi.                                               ojituksia. Lupamenettelyissä ei oteta eri tekijöi-
3915:     Mainitunlaiset sinileväkukinnat ovat haital-     den summavaikutuksia huomioon.
3916: lisia vesistön virkistyskäytölle, kalastukselle ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3917: veden käytölle talousvetenä. Joka tapauksessa        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
3918: kukinta on merkki vesistön tilan järkkymisestä.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3919:     Puokiojärven tapauksessa mahdollisina syinä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3920: havaittuun rehevöitymiseen ja sinileväkukin-
3921:  taan on mainittu mm. soiden kuivatusvesiä,                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3922: metsäojituksia ja Pohjois-Suomen keskuskalan-                 ryhtyä Puolangan Puokiojärven rehe-
3923: viljelylaitoksen Lautinjärven luonnonravinto-                 vöitymisilmiön ja muiden samanlaisten
3924:  lammikon aiheuttamaa ravinnekuorman lisäys-                  rehevöitymisilmiöiden ennalta ehkäise-
3925:  tä. Tämän lammikon tuotto on n. 300 000                      miseksi?
3926: 
3927:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
3928: 
3929:                                            Erkki Pulliainen
3930: 
3931: 
3932: 
3933: 
3934: 2900100
3935: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 482
3936: 
3937: 
3938: 
3939: 
3940:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Metsätaloustoimet ovat lisänneet järven kiin-
3942: mainitussa tarkoituksesa Te, Herra Puhemies,        toaine- ja ravinnekuormitusta. Kiintoainekuor-
3943: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           mituksen vaikutukset näkyvät selvästi järveen
3944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        laskevien ojien suiden liettymisenä.
3945: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Lautinjärven luonnonravintolammikko otet-
3946: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä      tiin käyttöön vuonna 1979. Siinä on kasvatettu
3947: n:o 482:                                            siian poikasia yhteensä 16 000 kg. Lammikkoa
3948:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on kalkittu, minkä lisäksi siihen levitettiin
3949:        ryhtyä Puolangan Puokiojärven rehe-          vuonna 1985 2 000 kg superfosfaattia. Osa
3950:        vöitymisilmiön ja muiden samanlaisten        tästä on laskeutunut lammikon pohjalle, osa
3951:        rehevöitymisilmiöiden ennalta ehkäise-       taas sitoutunut kaloihin. Lannoitetta lienee
3952:                                                     myös kulkeutunut valumavesien mukana Puo-
3953:        miseksi?
3954:                                                     kiojärveen. Tämä on saattanut edistää järven
3955:                                                     rehevöitymistä. Kalankasvatus luonnonravin-
3956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tolammikossa ilman lannoitusta ei normaalisti
3957: vasti seuraavaa:                                    reheväitä vesistöjä, jos vesiensuojelu otetaan
3958:    Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvan Puokio-       huomioon lammikkoa tyhjennettäessä.
3959: järven valuma-alue on järven pinta-alaan (366          Puokiojärven muu kuormitus on vähäistä.
3960: ha) nähden melko pieni, vain 23,6 neliökilo-        Valuma-alueella on kolme maatilaa, joiden
3961: metriä. Järvi on suhteellisen matala: alle 3        peltoja tai nurmia ei käytetty vuonna 1989.
3962: metrin syvyysvyöhykkeen osuus koko järven           Järven rannalla on kymmenkunta loma-asun-
3963: pinta-alasta on 40 prosenttia ja yli 6 metrin       toa.
3964: syvyyden osuus 15 prosenttia. Veden viipymäk-          Valtioneuvoston periaatepäätös vesien suoje-
3965: si on arvioitu 600 vuorokautta. Kaikki nämä         lun tavoiteohjelmasta vuoteen 1995 edellyttää,
3966: tekijät aiheuttavat sen, että Puokiojärvi kestää    että vesiensuojelun tarpeet otetaan huomioon
3967: varsin huonosti kuormitusta.                        myös metsätaloudessa. Metsämaiden ojitus,
3968:    Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on tutkinut      lannoitus, hakkuut ja muokkaus täytyy suun-
3969: Puokiojärven veden laatua vuodesta 1971 al-         nitella ja toteuttaa siten, että pinta- ja poh-
3970: kaen. Järven vesi on suhteellisen kirkasta ja sen   javesille aiheutuu mahdollisimman vähän hait-
3971: väriarvot melko pienet. Päällysveden ravinne-       toja.
3972: pitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehe-      Vesi- ja ympäristöhallitus on vuonna 1983
3973: vä. Ajoittain niukkahappisesta alusvedestä on       antanut piirihallinnolleen valvontaohjeet met-
3974: kuitenkin mitattu korkeita fosforipitoisuuksia.     säojituksen vesiensuojelusta. Ohjeita valmistel-
3975: Alusvedessä havaittiin liian pieniä happipitoi-     taessa sovittiin, että keskusmetsä1autakunnat,
3976: suuksia jo 1970-luvulla. Vesi- ja ympäristöhal-     metsähallitus tai näiden piiriorganisaatiot lä-
3977: lituksen käyttämän käyttökelpoisuusluokituk-        hettävät vesiviranomaiselle vapaaehtoiset il-
3978: sen mukaan järvi on yleis- ja virkistyskäyttö-      moitukset suunnitteilla olevista ojitushankkeis-
3979: ominaisuuksiltaan tyydyttävä. Ilman viime ai-       ta. Näin vesiviranomainen voi tarvittaessa pyy-
3980: koina havaittuja rehevöitymisongelmia järven        tää tarkempia tietoja hankkeesta ja esittää
3981: veden laatu voitaisiin luokitella jopa hyväksi-     tarvittavat toimet, joilla vesiin kohdistuvat
3982: kin.                                                haitat voidaan estää. Tämä ilmoitusmenettely
3983:    Järveä kuormittavat eniten metsätalous ja        on ollut toistaiseksi ainoa keino, jolla metsä-
3984: Lautinjärven luonnonravintolammikko. Puo-           ojitusten vesiensuojeluun on ennakolta voitu
3985: kiojärven valuma-alue on lähes kokonaan met-        valvonnan vuoksi puuttua.
3986: sätalouskäytössä. Järven valuma-aluetta on oji-        Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on ryhtynyt
3987: tettu vuosina 1974--1988 yhteensä noin 120          yksityiskohtaisesti arvioimaan ojitushankkeita
3988: hehtaaria.                                          erityistä suojelua vaativien vesistöjen valuma-
3989:    Metsiä on lannoitettu vuosina 1970---71.         alueilla sekä alueilla, joilla muuten tiedetään
3990:                                      1989 vp. -     KK n:o 482                                     3
3991: 
3992: olevan erityistä merkitystä vesiluonnon tai ka-        Vesien suojelua koskevista ennakkotoimen-
3993: latalouden kannalta.                                piteistä annettua asetusta muutettiin syksyllä
3994:    Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimi-      1989. Muutos laajensi niiden toimintojen ryh-
3995: kunnan mietintö valmistui vuonna 1987. Siinä        mää, joista täytyy tehdä ilmoitus vesiviran-
3996: tehtiin useita ehdotuksia metsäojituksista ai-      omaiselle ennen toiminnan aloittamista. Asetus
3997: heutuvien haittojen torjumisesta sekä selvitet-     ei kuitenkaan vielä koske metsäojituksia. Par-
3998: tiin lisätutkimustarvetta. Uusien tutkimustieto-    haillaan valmistellaan hallituksen esitystä vesi-
3999: jen ja käytännön kokemusten avulla on viime
4000:                                                     lain 1 luvun 23 §:n muuttamiseksi siten, että
4001: vuosina voitu aiempaa paremmin ennalta ar-
4002: vioida metsäojitushankkeiden vaikutuksia sekä       myös jo toiminnassa olevien laitosten tulisi
4003: antaa ohjeita haittojen torjumiseksi.               tehdä vesien suojelun ennakkotoimenpiteistä
4004:    Vesien suojelun on oltava kiinteä osa metsä-     annetun asetuksen mukainen ilmoitus. Ilmoi-
4005: taloutta edistävien toimien suunnittelua ja toi-    tusvelvollisuus koskisi laitosten rakentamisen
4006: meenpanoa. Vastuu vesien pilaantumisen eh-          lisäksi muutakin vesien pilaantumista aiheutta-
4007: käisemisestä kuuluu ensisijaisesti toimenpiteen     vaa toimintaa. Vesiviranomaiset voisivat tämän
4008: suorittajalle. Siksi on tärkeää, että metsäviran-   perusteella puuttua aiempaa paremmin myös
4009: omaisten omat ohjeet ovat asianmukaisia ja          metsäojituksista aiheutuvien haittojen estämi-
4010: vesiensuojelun kannalta oikeita.                    seen.
4011: 
4012:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
4013: 
4014:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4015: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 482
4016: 
4017: 
4018: 
4019: 
4020:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4021: 
4022:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen av suspenderade ämnen kommer klart
4023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            till synes i att de diken som mynnar ut i sjön
4024: av den 29 september 1989 till vederbörande             slammas igen.
4025: medlem av statsrådet översänt avskrift av                  Naturdammen Lautinjärvi togs i bruk år
4026: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-          1979. Sammanlagt har 16 000 kg sikyngel
4027: nade spörsmål nr 482:                                  dragits upp i sjön. Den har kalkats, och
4028:                                                        dessutom spreds 2 000 kg superfosfat ut i sjön
4029:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4030:         vidta för att förebygga eutrofieringen         år 1985. En del av detta har sedimenterats i
4031:                                                        bottnen av sjön, en del är bunden i fisken. Det
4032:         av sjön Puokiojärvi i Puolanka och
4033:                                                        är också troligt att konstgödsel spritt sig till
4034:         andra likartade eutrofieringsfenomen?
4035:                                                        Puokiojärvi med avrinningen. Detta kan ha
4036:                                                        bidragit till Puokiojärvis eutrofiering. Normalt
4037:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           leder fiskodling i naturdammar utan gödsling
4038: samt anföra följande:                                  inte till eutrofiering av vattendragen, om vat-
4039:     Avrinningsområdet för sjön Puokiojärvi,            tenvården beaktas då dammen töms.
4040: som hör till Ule älvs vattensystem, är relativt            Den övriga belastningen på Puokiojärvi är
4041: litet i relation till sjöns areal (366 ha), nämligen   ringa. Det finns tre lantbruk i avrinningsområ-
4042: 23,6 kvadratkilometer. Sjön är tämligen grund:         det; deras åkrar och ängsvallar användes inte
4043: av hela sjöns areal utgör den djupzon som är           år 1989. Det finns ett tiotal semesterbostäder
4044: grundare än 3 m 40 %, den som är över 6 m              vid sjön.
4045: 15 %. Genomströmningstiden har beräknats                   Statsrådets principbeslut om målprogrammet
4046: till 600 dygn. Alla dessa faktorer bidrar till att     för vattenvården fram till år 1995 förutsätter
4047: Puokiojärvi knappast alls tål belastning.              att vattenvårdsbehoven beaktas även inom
4048:    Vatten- och miljödistriktet i Kajanaland har        skogsbruket. Utdikning av skogsmarker, göd-
4049: undersökt vattenkvaliteten i Puokiojärvi sedan         sling, avverkning och markbearbetning skall
4050: år 1971. Vattnet i sjön är relativt klart och          planeras och genomföras så att detta medför så
4051: färgvärdena relativt låga. På basis av ytvattnets      små olägenheter som möjligt i ytvattnen och
4052: näringshalt kan sjön sägas vara lindrigt eutro-        grundvattnen.
4053: fisk. Höga fosforhalter har dock mätts i hypo-             Vatten- och miljöstyrelsen har år 1983 gett
4054: limnion, det underliggande skiktet, där syre-          distriktsförvaltningen anvisningar om övervak-
4055: brist tidvis förekommer. Alltför låga syrehalter       ning av vattenvården i samband med skogsdik-
4056: observerades redan på 1970-talet i hypolim-            ning. Vid beredningen av anvisningarna kom
4057: nion. Enligt den användbarhetsklassificering           man överens om att centralskogsnämnderna,
4058: som vatten- och miljöstyrelsen använder har            forststyrelsen eller deras distriktsorganisationer
4059: sjön tillfredsställande egenskaper i relation till     till vattenmyndigheterna sänder in frivilliga
4060: allmänt bruk och rekreation. Utan de eutrofie-         anmälningar om planerade skogsdikningspro-
4061: ringsproblem som på sistone har observerats            jekt. På detta sätt kan vattenmyndigheterna vid
4062: kunde vattenkvaliteten rentav klassificeras som        behov begära närmare upplysningar om ett
4063: god.                                                   projekt och föreslå behövliga åtgärder för
4064:    Sjön belastas främst av skogsbruk och av            förebyggande av olägenheter i vattendragen.
4065: naturdammen Lautinjärvi. Avrinningsområdet             Hittills har detta anmälningsförfarande varit
4066: för Puokionjärvi används så gott som i sin             det enda sättet att på förhand övervaka vat-
4067: helhet för skogsbruk. Åren 1974--1988 dikades          tenvården i samband med skogsdikning.
4068: sammanlagt ca 120 ha av sjöns avrinnings-                 Vatten- och miljödistriktet i Kajanaland har
4069: område ut.                                             inlett en detaljerad bedömning av utdiknings-
4070:     Skogarna har gödslats åren 1970-71. Skogs-         projekt i avrinningsområdena för särskilt skyd-
4071: bruksåtgärderna har ökat belastningen av fasta         dade vattendrag och i områden som man
4072: partiklar och närsalter. Verkningarna av belast-       annars vet att har särskild betydelse med tanke
4073:                                     1989 vp. -     KK n:o 482                                   5
4074: 
4075: på vattnen eller fiskerihushållningen.             att skogsmyndigheternas egna anv1smngar är
4076:    År 1987 färdigställdes ett betänkande av        sakliga och korrekta med tanke på vattenvår-
4077: kommissionen för vattenskydd inom skogs-           den.
4078: och torvhushållningen. Där framställdes ett           Förordningen om förhandsåtgärder för
4079: anta1 förslag om bekämpning av olägenheter         skydd av vatten ändrades hösten 1989. Änd-
4080: förorsakade av skogsdikning och utreddes be-       ringen breddade antalet funktioner som förut-
4081: hovet av ytterligare undersökningar. Genom         sätter anmälning tili vattenmyndighet innan
4082: nya forskningsresultat och praktiska erfarenhe-    verksamheten kan inledas. Förordningen gäller
4083:                                                    dock inte ännu skogsdikning. Som bäst bereds
4084: ter har det under de senaste åren blivit möjligt
4085:                                                    en regeringsproposition om ändring av 1 kap.
4086: att bättre än förr på förhand bedöma verkning-     23 § vattenlagen så att också redan fungerande
4087: arna av skogsdikningsprojekt och ge anvisning-     inrättningar skall göra anmälan i enlighet med
4088: ar om hur olägenheter kan förebyggas eller         förordningen om förhandsåtgärder för skydd
4089: bekämpas.                                          av vatten. Anmälningsskyldigheten skall utöver
4090:    Vattenvården skall utgöra en integrerad del     byggande av inrättningar också gälla annan
4091: av planeringen och verkställandet av åtgärder      verksamhet som förorenar vattnen. På denna
4092: som främjar skogsbruket. Ansvaret för före-        grund kan vattenmyndigheterna då bättre än
4093: byggande av vattenförorening vilar primärt på      förr ingripa för att förebygga olägenheter
4094: den som vidtar åtgärder. Det är därför viktigt     förorsakade även av skogsdikning.
4095: 
4096:     Helsingfors den 10 november 1989
4097: 
4098:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
4099:                                               1989 vp.
4100: 
4101: Kirjallinen kysymys n:o 483
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:                                   Pulliainen: Kymenlaaksossa toteutettavan vedenhankintajärjes-
4107:                                       telmän mahdollisista vesistövaikutuksista
4108: 
4109: 
4110:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4111: 
4112:    Kymenlaaksossa on vireillä vedenhankinta-        vesistöketjuun vaikuttava ongelma syntynee
4113: hanke, jonka kaikkia ympäristövaikutuksia ei        myös siitä, kun vettä otetaan Saimaasta.
4114: ole otettu huomioon tai ainakin kielteisiä vai-        Tulevaisuuden kannalta lienee kielteisessä
4115: kutuksia on vähätelty. Suunnitelman mukaan          mielessä merkitystä myös sillä, että Jängynjär-
4116: Haukkajärvestä otettaisiin vettä Kotkan, An-        ven rannalle on tulossa juureskuorimo. Se
4117: jalankosken ja Vehkalahden tarpeisiin. Hauk-        varmasti lisää Jängynjärven rehevöitymistä.
4118: kajärven vesivaranto ei tähän riittäisi, jolloin    Itse asiassa Jängynjärvi tarvitsisi jo nyt kun-
4119: vettä tarvittaisiin ensiksikin pienistä järvistä,   nostusta, eikä lisäkuormitusta ravinteilla.
4120: jotka ovat Haukkajärven ja Kivijärven välissä.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4121: Kivijärven ja Saimaan välissä on puolestaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4122: Jängynjärvi, johon vettä voitaisiin ottaa Sai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4123:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4124: maasta esimerkiksi kuivina kesinä. Tähän juuri
4125: sisältyy ongelma. Jängynjärvi on ylimääräisillä                 Kuinka Hallitus osaltaan valvoo sitä,
4126: ravinteilla (hajakuormituksella) rehevöitetty                ettei Kotkan, Anjalankosken ja Vehka-
4127: järvi, jonka ravinteet siirtyisivät voimakkaassa             lahden vedenhankintajärjestelmillä hei-
4128: juoksutuksessa Kivijärveen, joka on tiettävästi              kennetä näiden alueiden pohjoispuolella
4129: varsin hyvässä tilassa oleva vesistönosa. Oma                olevien vesistöjen minkään osan tilaa?
4130:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
4131: 
4132:                                           Erkki Pulliainen
4133: 
4134: 
4135: 
4136: 
4137: 2900100
4138: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 483
4139: 
4140: 
4141: 
4142: 
4143:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4144: 
4145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Iisen alas. Tämä on johtunut siitä, että Jyrään-
4146: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kosken pato oli huonokuntoinen ja vuotava.
4147: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            Kymen vesi- ja ympäristöpiiri kunnosti padon
4148: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vuonna 1987, ja nyt vesi pystytään pitämään
4149: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        alarajan yläpuolella kaikissa olosuhteissa. Jo-
4150: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       kelan myllypadon huonon kunnon vuoksi
4151: jallisesta kysymyksestä n:o 483:                     myös Käyrälammen vedenpinta on laskenut
4152:                                                      kuivina kesinä haitallisen alas. Padon kunnos-
4153:           Kuinka Hallitus osaltaan valvoo sitä,
4154:                                                      tus on suunnitteilla Kymen vesi- ja ympäristö-
4155:        ettei Kotkan, Anjalankosken ja Vehka-
4156:                                                      piirissä, ja kunnostus saataneen toteutetuksi
4157:        lahden vedenhankintajärjestelmillä hei-
4158:                                                      vuoteen 1992 mennessä, jolloin veden johtami-
4159:        kennetä näiden alueiden pohjoispuolella
4160:                                                      nen Kymenlaaksoon alkaa.
4161:        olevien vesistöjen minkään osan tilaa?
4162:                                                         Kymenlaakson vedenhankinnan vesistövai-
4163:                                                      kutukset on etukäteen arvioitu vähäisiksi, ja ne
4164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4165:                                                      kohdistuvat vain Haukkajärven alapuoliseen
4166: vasti seuraavaa:                                     vesistönosaan. Hankkeen vesistövaikutuksia on
4167:    Kymenlaakson vedenhankintasuunnitelman            selvitetty muun muassa KuivaJan tekopohjave-
4168: toteuttaminen alkoi vuonna 1988. Sen tarkoi-         silaitoksen rakentamista koskevan hakemus-
4169: tuksena on Kotkan ja Anjalankosken kaupun-           asian vesioikeuskäsittelyn yhteydessä. Haukka-
4170: kien ja Vehkalahden kunnan vedenhankinnan            järvestä tapahtuvan vedenoton vaikutukset
4171: järjestäminen Valkealan Utin pohjavesivarois-        katsottiin tällöin katselmustoimituksessa niin
4172: ta, joita lisätään imeyttämällä Valkealan reitin     vähäisiksi, ettei siltä osin määrätty maksetta-
4173: pintavettä Utin läheisyydessä olevaan harjuun.       vaksi korvauksia. Kymenlaakson vedenhankin-
4174: Tällöin voidaan luopua teollisuuden kuormit-         nan ympäristövaikutuksia tullaan tarkkaile-
4175: taman Kymijoen käyttämisestä edellä mainit-          maan monipuolisesti. Kymenlaakson Vesi Oy
4176: tujen taajamien raakavesilähteenä. Hankkeen          on edellä mainitun vesioikeuden päätöksen
4177: vaikutuspiirissä on noin 75 000 asukasta ja sen      nojalla velvollinen tarkkailemaan Haukkajär-
4178: kustannusarvio on 156 000 000 mk, josta val-         vestä otettavan veden määrää, otettavan pohja-
4179: tion osuus vesijohtolinjojen työkustannuksina        ja tekopohjaveden määrää, Haukkajärven ve-
4180: on 50 300 000 mk.                                    denkorkeuksia, alueen pohjaveden korkeuksia
4181:    Vedenhankintasuunnitelman toteuttamisen           ja virtausolosuhteita sekä hankkeen vaikutuk-
4182: yhteydessä on Itä-Suomen vesioikeus antanut          sia pintavesiin, alapuoliseen vesistöön, alueen
4183: 3.7.1987 Kymenlaakson Vesi Oy:lle luvan Kui-         pohjaveden laatuun, alueen maatalouteen ja
4184: vaJan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen,          vedensaantiin.
4185: veden johtamiseen Haukkajärvestä tekopohja-             Mikäli Kymenlaakson vedenhankintaan liit-
4186: veden muodostamista varten sekä pohja- ja            tyvistä, mainitussa vesioikeuden päätöksessä
4187: tekopohjaveden ottamiseen. Vesioikeuden pää-         tarkoitetuista toimenpiteistä kuitenkin aiheu-
4188: töksen mukaan Haukkajärvestä saadaan ottaa           tuisi vahingollisia seurauksia, joita lupaa
4189: vettä enintään 0,5 m 3 /s kuukausikeskiarvona        myönnettäessä ei ole edellytetty, voi vahingon
4190: ilmaistuna.                                          kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomai-
4191:    Valkealan reitin keskivirtaama Jyräänkos-         nen viranomainen saattaa asian vesioikeuden
4192: kessa on vuosina 1963-1986 ollut 11,5 m 3 /s ja      käsiteltäväksi kymmenen vuoden kuluessa ra-
4193: alin havaittu virtaama 1,3 m 3 js. Näin ollen vesi   kennustyön loppuun saattamisesta lupapäätök-
4194: kyllä riittää Kymenlaakson vedenhankinnan            sen lainvoiman estämättä.
4195: tarvitsemaan enimmillään 0,5 m 3 js suuruiseen          Kymen vesi- ja ympäristöpiirissä on laadittu
4196: vedenottoon Haukkajä!"vestä. Tässä yhteydessä        suunnitelma lisäveden johtamiseksi Saimaasta
4197: on syytä todeta, että Haukkajärven vedenpinta        Valkealan reittiin. Lisävettä olisi tarkoitus joh-
4198: on takavuosina, kuivina kesinä laskenut haita!-      taa kesäaikana (1.6.-30.9.), mikäli Jyräänkos-
4199:                                     1989 vp. -     KK n:o 483                                      3
4200: 
4201: ken virtaama alittaa 4,0 m 3 js. Tavoitteena on        Vesi- ja ympäristöhallitus ei kuitenkaan tois-
4202: Kivijärven yläpuolisen vesistönosan vedenlaa-       taiseksi ole pitänyt aiheellisena vesioikeuden
4203: dun parantaminen, alivirtaamien lisääminen,         luvan hakemista, vaan on palauttanut suunni-
4204: vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien tur-       telman Kymen vesi- ja ympäristöpiirille lisäsel-
4205: vaaminen sekä sen varmistaminen, ettei Hauk-        vityksiä varten. Tässä yhteydessä tulevat selvi-
4206: kajärvestä tapahtuva vedenotto aiheuta haitto-      tettäväksi vielä muut mahdollisuudet lisätä
4207: ja alapuolisessa vesistössä alivirtaamakausina.     Valkealan reitin alivirtaamia.
4208: 
4209:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
4210: 
4211:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4212: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 483
4213: 
4214: 
4215: 
4216: 
4217:                                Till Riksdagens Herr Talman
4218: 
4219:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Haukkajärvi som vattenförsörjningen i Kym-
4220: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           menedalen har behov av. 1 detta sammanhang
4221: av den 29 september 1989 till vederbörande            är det skäl att konstatera att vattennivån i
4222: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Haukkajärvi under tidigare år under torra
4223: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-          somrar sjunkit ofördelaktigt mycket. Detta har
4224: dertecknade spörsmål nr 483:                          berott på att Jyräänkoski damm var i dåligt
4225:                                                       skick och läckte. Kymmene vatten- och miljö-
4226:           H ur ämnar Regeringen för sin del
4227:         övervaka att vattenförsörjningssyste-         distrikt iståndsatte dammen 1987 och nuförti-
4228:         men för Kotka, Anjalankoski och               den är det möjligt att under alla omständighe-
4229:         Veckelax inte försämrar tillståndet i         ter hålla vattnet på en högre nivå än den lägsta.
4230:                                                       Med anledning av att kvarndammen i Jokela är
4231:         någon del av de vattendrag som finns
4232:                                                       i dåligt skick har även vattennivån i Käyrälam-
4233:         norr om dessa områden?
4234:                                                       pi under torra somrar sjunkit ofördelaktigt
4235:                                                       mycket. Kymmene vatten- och miljödistrikt
4236:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          planerar att iståndsätta dammen. Reparationen
4237: samt anföra följande:                                 genomförs troligtvis före utgången av 1992, då
4238:    Genomförandet av vattenförsörjningsplanen          vatten kommer att börja ledas till Kymmene-
4239: för Kymmenedalen inleddes 1988. Avsikten              dalen.
4240: med planen är att ordna vattenförsörjningen              Verkningarna av Kymmenedalens vattenför-
4241: för städerna Kotka och Anjalankoski och               sörjning på vattendragen har på förhand be-
4242: kommunen Veckelax genom utnyttjande av                dömts bli små. De kommer enbart att beröra
4243: grundvattentillgångarna i Utti i Valkeala. Till-      den del av vattendraget som är belägen nedan
4244: gångarna förmeras genom att man låter infil-          om Haukkajärvi. De verkningar som projektet
4245: trera ytvatten från Valkealastråten i den ås som      har på vattendragen har utretts bl.a. i samband
4246: finns i närheten av Utti. Härmed kan man              med behandlingen vid vattendomstolen av an-
4247: undvika att använda Kymmene älv, som belas-           sökningen om att få bygga en anläggning för
4248: tas av industrin, som råvattenkälla för de            konstgjort grundvatten. Vid syneförrättningen
4249: tidigare nämnda tätorterna. Projektet berör ca        bedömdes verkningarna av vattenintaget vid
4250: 75 000 invånare och kostnadsförslaget för pro-        Haukkajärvi vara så obetydliga att ingen er-
4251: jektet uppgår till 156 000 000 mk, varav statens      sättning till denna del blev tilldömd någon. De
4252: andel av arbetskostnaderna för vattenledning-         verkningar som Kymmenedalens vattenförsörj-
4253: arna är 50 300 000 mk.                                ning har på miljön kommer att övervakas på
4254:    1 anslutning till förverkligandet av vattenför-    många sätt. Enligt det tidigare nämnda beslutet
4255: sörjningsplanen har Östra Finlands vattendom-         av vattendomstolen är Kymenlaakson Vesi Oy
4256: stol den 3 juli 1987 gett bolaget Kymenlaakson        förpliktat att övervaka den vattenmängd som
4257: Vesi Oy tillstånd att i Kuivala bygga en              skall tas från Haukkajärvi, mängden grundvat-
4258: anläggning för konstgjort grundvatten, att leda       ten och konstgjort grundvatten som skall tas,
4259: vatten från Haukkajärvi för framställning av          Haukkajärvis vattenstånd, grundvattenståndet
4260: konstgjort grundvatten samt för intag av              på området och strömförhållandena, verkning-
4261: grundvatten och konstgjort grundvatten. Enligt        arna av projektet på ytvattnet, på vattendragets
4262: vattendomstolens beslut får man ur Haukka-            nedre lopp, på kvaliteten hos områdets grund-
4263: järvi ta vatten, angett i ett genomsnittligt värde    vatten, på jordbruket inom området och på
4264: per månad, upp till högst 0,5 m 3 js.                 vattentillgången.
4265:    Valkealastråtens medelvattenföring har un-            Om åtgärderna i samband med vattenförsörj-
4266: der åren 1963-1986 vid Jyräänkoski varit 11,5         ningen för Kymmenedalen, vilka avses i vat-
4267: m 3 js och den lägsta noterade vattenföringen 1,3     tendomstolens ovan nämnda beslut, likväl har
4268: m 3 js. Till följd av detta räcker vattnet nog till   skadliga följder, som man inte förutsett då
4269: för det vattenintag om högst 0,5 m 3/s ur             tillståndet beviljades, kan den som lidit skada
4270:                                      1989 vp. -      KK n:o 483                                     5
4271: 
4272: eller myndighet, då ett allmänt intresse så           ga möjligheterna att utnyttja vattendraget tili
4273: kräver, hänskjuta ärendet till vattendomstolen        rekreationsbruk samt att säkra att vatteninta-
4274: för behandling inom tio år efter det byggnads-        get från Haukkajärvi inte har skadlig inverkan
4275: arbetet slutförts, utan hinder av att tillstånds-     på vattendragens nedre lopp under 1ågvatten-
4276: beslutet vunnit laga kraft.                           föringssäsonger.
4277:    Vid Kymmene vatten- och miljödistrikt har             Vatten- och mi1jöstyrelsen har åtminstone
4278: en pian gjorts upp om att leda mera vatten från       inte hittills ansett det vara ändamålsenligt att
4279: Saimen tili Valkealastråten. Avsikten är att          ansöka om tillstånd hos vattendomstolen utan
4280: leda det extra vattnet sommartid (1.6.-30.9.),        har returnerat planen tili Kymmene vatten- och
4281: förutsatt att Jyräänkoskis vattenföring under-        miljödistrikt för vidare utredningar. 1 detta
4282: stiger 4,0 m 3 js. Målsättningen är att förbättra     sammanhang bör även utredas andra möjlighe-
4283: kvaliteten på vattnet i Övre delen av Kivijärvis      ter att öka lågvattenföringarna längs Valkeala-
4284: vattendrag, att öka lågvattenföringen, att tryg-      stråten.
4285: 
4286:     Helsingfors den 10 november 1989
4287: 
4288:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
4289:                                             1989 vp.
4290: 
4291: Kirjallinen kysymys n:o 484
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 
4296:                                 Vähäkangas: Asiakkaan aseman turvaamisesta matkatoimiston
4297:                                    joutuessa konkurssiin
4298: 
4299: 
4300:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4301:    Elinolojen paraneminen maassamme on            matkan hinnan takaisinmaksamisesta ostajalle,
4302: mahdollistanut ulkomaanmatkailun laajenemi-       kun palvelua ei ole kyetty sopimuksen mukaan
4303: sen. Samalla matkailupalvelujen ja matkoja        tarjoamaan.
4304: välittävien toimistojen määrä on)isääntynyt.         Erään vaasalaisen matkatoimiston äskettäi-
4305:    Alalla vallitsee kauppatapa, jonka mukaan      nen konkurssihakemus on esimerkki tilantees-
4306: ulkomaanmatkat muista palveluista ja kulutus-     ta, jossa lukuisat ostajat aivan ilmeisesti me-
4307: hyödykkeistä poiketen maksetaan ennen palve-      nettävät useampien tuhansien - pitkien ulko-
4308: lun vastaanottamista. Tällainen liiketapa joh-    maanmatkojen osalta jopa kymmenien tuhan-
4309: taa siihen, että ostaja kantaa matkan makset-     sien markkojen suuruisia summia maksettuina
4310: tuaan riskin hinnasta siihen hetkeen saakka,      matkan hintoina. Onko oikein, ettei elinkeinon
4311: kunnes hän on turvallisesti palannut tilaamai-    sisäinen vastuu- tai takuujärjestely kykene tur-
4312: taan matkalta ja saanut hyödykseen sen, mistä     vaamaan ostajan asemaa?
4313: on maksanut.                                         Mielestäni lainsäädännössä tulisi määritellä
4314:    Olemassa olevat takuukorvaukset myyjän eli     myös matkailupalveluja välittävien elinkeinon-
4315: matkatoimiston maksukyvyttömyys- ja kon-          harjoittajien vastuu sellaiseksi kuin myyjän
4316: kurssitilanteita varten ovat nykyisellään liian   vastuu muillakin tuotteita kuluttajille myyvillä
4317: alhaisia ostajalle aiheutuneen vahingon korvaa-   on kulutushyödykkeiden kaupassa, eli myyjän
4318: miseksi, jos maksettua matkaa ei saadakaan.       tulee olla vastuussa virheellisestä tuotteesta ja
4319:    Ulkomaanmatkoja myyvien toimistojen ylei-      sopimuksen mukaisesta suorituksesta.
4320: sin rooli on ollut se, että toimisto myy omaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4321: tuotettaan eli on myös asianomaisen matkailu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4322: palvelun tuottaja. Viime aikoina alalla on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4323: lisääntynyt toisten tuottamien ulkomaanmat-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4324: kojen välittäminen, mikä on synnyttänyt vas-
4325: tuuongelmia, kun alkuperäinen matkailupalve-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4326: lun tuottaja on yllättäen joutunut maksuvai-             ryhtyä matkoja ostavien kuluttajien ase-
4327: keuksiin tai konkurssiin. Kysymys on siitä,              man turvaamiseksi palveluja tuottavien
4328: tulisiko myös matkoja toisen puolesta välittä-           matkatoimistojen konkurssi- ja muissa
4329: vän matkatoimiston olla vastuussa varsinaisen            suoritushäiriötilanteissa?
4330: 
4331:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
4332: 
4333:                                       Juhani Vähäkangas
4334: 
4335: 
4336: 
4337: 
4338: 290010D
4339: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 484
4340: 
4341: 
4342: 
4343: 
4344:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mahdollisuuksia riittävän pian mukauttaa va-
4346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuustoimenpiteitään       matkatoimistoliikkeen
4347: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn            kiihtyvään riskien kasvuun. Toisaalta esimer-
4348: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kiksi Ruotsin soveltamia vakuusmääriä, jotka
4349: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        merkitsevät 100 prosentin takuuta, on pidetty
4350: edustaja Juhani Vähäkankaan kirjallisesta ky-        suomalaisen käytännön valossa ylisuurina ja
4351: symyksestä n:o 484:                                  varsinkin pienyrittäjien kannalta elinkeinon es-
4352:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teenä.
4353:        ryhtyä matkoja ostavien kuluttajien ase-         Elinkeinohallitus on vuoden 1989 alussa
4354:        man turvaamiseksi palveluja tuottavien        käynnistänyt kaikkien matkatoimistojen va-
4355:        matkatoimistojen konkurssi- ja muissa         kuuksia koskevan tarkistuskierroksen, jonka
4356:        suoritushäiriötilanteissa?                    yhteydessä matkatoimistoilta saatujen tietojen
4357:                                                      perusteella on todettu, että etenkin omaa tuo-
4358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tantoa harjoittavien matkatoimistojen takauk-
4359: taen seuraavaa:                                      set ovat liian pienet kuluttajilta perittyihin
4360:    Matkatoimistoalalla noudatettavien yleisten       ennakkomaksuihin nähden. Selvityksen perus-
4361: seuramatkaehtojen mukaan ostajan on makset-          teella elinkeinohallitus on päättänyt korottaa
4362: tava muutaman päivän kuluessa matkan tilaa-          matkatoimistoliikkeiden vakuuksia siten, että
4363: misesta matkanjärjestäjän vahvistama varaus-         ne maksukyvyttömyystapauksissa kattaisivat
4364: maksu, jotta sitova sopimus syntyisi. Loput          noin puolet kuluttajien maksamista ennakko-
4365: matkan hinnasta on maksettava viimeistään 30         maksuista. Tämä merkitsee sitä, että liikevaih-
4366: vuorokautta ennen matkan alkua.                      doltaan suurimpien matkanjärjestäjien vakuu-
4367:    Matkatoimistoliikkeen maksukyvyttömyysti-         det tulee korottaa keskimäärin noin 20 miljoo-
4368: lanteen varalta on matkatoimistoliikkeen toi-        naan markkaan ja keskisuurten yritysten va-
4369: mitettava elinkeinohallitukselle sen hyväksymä       kuudet keskimäärin noin 1,5-2 miljoonaan
4370: takaussitoumus, jonka määrän tulee jatkuvasti        markkaan.
4371: olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa toimin-           Kauppa- ja teollisuusministeriö on aloittanut
4372: nan laatuun ja laajuuteen sekä yrityksen talou-      ohjesääntöisiä elinkeinoja koskevan sääntelyn
4373: delliseen tilaan.                                    tarkistus- ja keventämisselvityksen, jonka yh-
4374:    Elinkeinohallitus seuraa matkatoimistojen         teydessä matkatoimistoasetuksen osalta selvite-
4375: toimintaa ja taloudellista tilaa vuosittain toimi-   tään mahdollisuudet kehittää uudentyyppinen
4376: tettavista tilinpäätöstiedoista sekä niiden ilmoi-   vakuusjärjestelmä esimerkiksi siirtymällä va-
4377: tusten perusteella, joita liikkeenharjoittajat       kuutusmuotoiseen, jatkuvasti riskien muutosta
4378: ovat velvolliset elinkeinohallitukselle anta-        myötäilevään vakuusjärjestelmään. Samalla py-
4379: maan. Yksittäisten matkatoimistojen takauksia        ritään sopimusehtoja ja lainsäädäntöä kehittä-
4380: on korotettu silloin, kun yrityksen toiminnassa      mällä selventämään matkanjärjestäjien ja välit-
4381: tai taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut        tävien matkatoimistojen keskinäisiä vastuuky-
4382: oleellisia muutoksia.                                symyksiä ja vastuunjakoa kuluttajiin nähden.
4383:    Matkatoimistoasetuksessa omaksuttua va-           Selvitystyön yhteydessä joudutaan tarkastele-
4384: kuusjärjestelmää on pidetty toimivana ja va-         maan lisäksi kysymystä siitä, voidaanko mat-
4385: kuusmääriä yleisesti katsoen riskien mukaisesti      kojen maksamista kokonaisuudessaan etukä-
4386: oikein mitoitettuina. Ongelmana ovat nopeasti        teen pitää enää kuluttajansuojalain 3 luvussa
4387: ylisuuriksi paisuvat konkurssitapaukset, joiden      tarkoitetulla tavalla kohtuullisena sopimuseh-
4388: yhteydessä viranomaisilla ei ole juuri ollut         tona kuluttajien kannalta.
4389:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1989
4390: 
4391:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
4392:                                     1989 vp. -     KK n:o 484                                      3
4393: 
4394:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4395: 
4396:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nämnvärda möjligheter att tiliräckligt snabbt
4397: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        anpassa sina åtgärder beträffande säkerheterna
4398: av den 29 september 1989 tili vederbörande         efter de snabbt tilltagande riskerna inom rese-
4399: medlem av statsrådet översänt avskrift av          byrårörelsen. Å andra sidan har exempelvis de
4400: följande av riksdagsman Juhani Vähäkangas          säkerhetsbelopp som tillämpas i Sverige, vilka
4401: undertecknade spörsmål nr 484:                     innebär en garanti på 100 %, enligt finländsk
4402:                                                    praxis ansetts vara för stora och i synnerhet för
4403:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4404:                                                    småföretagare har de ansetts utgöra ett hinder
4405:        vidta för att trygga situationen för
4406:                                                    för branschen.
4407:        konsumenter som köper resor ifall re-
4408:        sebyråer som producerar tjänster drab-         Näringsstyrelsen påbörjade i början av år
4409:                                                    1989 en revideringsrond som gäller alla reseby-
4410:        bas av konkurs eller i händelse av andra
4411:        prestationsstörningar?                      råers säkerheter. 1 samband med denna har
4412:                                                    man på basis av de uppgifter man fått av
4413:                                                    resebyråerna konstaterat att i synnerhet i fråga
4414:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       om de resebyråer som har egen produktion har
4415: samt anföra följande:                              borgen varit för liten med tanke på de för-
4416:    Enligt de vilikor för allmänna sällskapsresor   skottsavgifter som har uppburits hos konsu-
4417: som följs inom resebyråbranschen skall köpa-       menterna. På basis av utredningen har nä-
4418: ren inom några dagar efter det att resan har       ringsstyrelsen beslutat att höja resebyråernas
4419: beställts betala en av researrangören fastställd   säkerheter så att de i fall av insolvens skall
4420: reserveringsavgift för att ett bindande avtal      täcka ca hälften av de förskottsavgifter som
4421: skall uppkomma. Den resterande delen av            konsumenterna betalar. Detta innebär att sä-
4422: resans pris skall betalas senast 30 dygn innan     kerheterna för de researrangörer som har den
4423: resan inleds.                                      största omsättningen borde höjas tili i genom-
4424:    Om resebyrårörelsen drabbas av insolvens        snitt ca 20 milj. mk och de medelstora företa-
4425: skall den tili näringsstyrelsen inlämna en av      gens säkerheter tili i genomsnitt ca 1,5-2 milj.
4426: densamma godkänd borgensförbindelse, vars          mk.
4427: belopp fortlöpande skall stå i ett ändamålsen-        Handels- och industriministeriet har påbörjat
4428: ligt förhållande tili verksamhetens kvalitet och   en utredning för att granska och lätta på den
4429: omfattning samt tili företagets ekonomiska         reglering som gäller för reglementerade bran-
4430: situation.                                         scher. I samband med den utreds möjligheterna
4431:    Näringsstyrelsen följer resebyråernas verk-     att i fråga om förordningen om resebyråer
4432: samhet och ekonomiska situation på basis av        utveckla ett nytt slags säkerhetssystem exem-
4433: de bokslutsuppgifter som årligen inlämnas          pelvis genom införande av ett system av för-
4434: samt på basis av de anmälningar som rörel-         säkringstyp som ständigt förändras i takt med
4435: seidkarna är skyldiga att inlämna tili närings-    förändringarna i riskerna. Samtidigt är det
4436: styrelsen. Beloppen för enskilda resebyråers       meningen att genom att utveckla avtalsvillko-
4437: borgensförbindelser har höjts då det har skett     ren och lagstiftningen klarlägga inbördes an-
4438: väsentliga förändringar i företagets verksamhet    svarsfrågor och ansvarsfördelningen mellan re-
4439: eller ekonomiska situation.                        searrangörerna och förmedlande resebyråer
4440:    Det system med säkerheter som har införts       gentemot konsumenterna. 1 samband med ut-
4441: genom förordningen om resebyråer har ansetts       redningsarbetet är man dessutom tvungen att
4442: fungera, och allmänt sett har beloppen för         granska frågan om huruvida ett förfarande,
4443: säkerheterna ansetts vara rätt proportionerade     som går ut på att resorna i sin helhet betalas i
4444: med tanke på riskerna. Sådana konkursfall          förskott, ur konsumenternas synvinkel sett
4445: som snabbt har expanderat tili oproportioner-      längre kan anses vara ett skäligt avtalsvilikor
4446: lig storlek har utgjort ett problem. 1 samband     på det sätt som avses i 3 kap. konsument-
4447: med dessa har myndigheterna inte haft några        skyddslagen.
4448: 
4449:      Helsingfors den 30 oktober 1989
4450: 
4451:                                                                       Minister Pertti Salolainen
4452:                                               1989 vp.
4453: 
4454: Kirjallinen kysymys n:o 485
4455: 
4456: 
4457: 
4458: 
4459:                                  Puska ym.: Karjalan kielen tukemisen lisäämisestä
4460: 
4461: 
4462:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4463:    Karjalaisella kulttuurilla on tunnetusti ollut   Jankielisen kirjallisuuden tukeminen ja edistä-
4464: suuri merkitys koko kansalliselle kulttuurillem-    minen olisi eräs tärkeimmistä toimenpiteistä.
4465: me. Äidinkieleltään karjalankielisiä lienee Suo-    Karjalan kielen asemaa sivuaa myös kysymys
4466: messa tällä hetkellä noin 4 000--5 000 henkeä       ns. karjalaiskylien kehittämisestä.
4467: ja karjalan kieltä ymmärtäviä runsaasti enem-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4468: män. Valtiovalta ei ole tehnyt juuri mitään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4469: karjalankielisen väestön karjalan kielen hyväk-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4470: si, vaikka heitä lienee selvästi enemmän kuin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4471: saamenkielisiä.
4472:    Karjalan kielen tukemisella olisi merkitystä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4473: paitsi karjalankielisten aseman kannalta, myös              ryhtyä karjalan kielen tukemiseksi ja
4474: yleisemmin kans~llisen kulttuurimme rikasta-                edistämiseksi ottaen huomioon toisaalta
4475: misen kannalta. Asken on julkaistu ensimmäi-                karjalan kieltä äidinkielenään puhuvien
4476: nen väestölle tarkoitettu kokonaan karjalan                 tarpeet ja toisaalta yleisemmin karjalan
4477: kielellä kirjoitettu kirja Sunduga (Kustantaja              kielen merkityksen kansallisen kulttuu-
4478: Suojärven Pitäjäseura). Tämäntapaisen karja-                rimme rikkautena?
4479:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
4480: 
4481:           Pekka Puska                   Riitta Uosukainen             Sinikka Mönkäre
4482: 
4483: 
4484: 
4485: 
4486: 2900100
4487: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 485
4488: 
4489: 
4490: 
4491: 
4492:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seura ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissää-
4494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tiö.
4495: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn               Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on
4496: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         karjalan kielen sanakirjan toimitus. Toimitus
4497: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        viimeistelee parhaillaan kuusiosaisen sanakirjan
4498: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta            neljättä osaa, jonka käsikirjoitus valmistunee
4499: kirjallisesta kysymyksestä n:o 485:                  vuoden 1990 aikana. KKS:n varsinainen toimi-
4500:                                                      tustyö alkoi vuonna 1955 valtion humanistisen
4501:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toimikunnan rahoituksella. Teoksesta on ilmes-
4502:        ryhtyä karjalan kielen tukemiseksi ja         tynyt kolme osaa, yht. 1 857 sivua; koko
4503:        edistämiseksi ottaen huomioon toisaalta       teoksen laajuudeksi tullee lähes 3 500 sivua.
4504:        karjalan kieltä äidinkielenään puhuvien       Sanakirjatyöhön on käytetty tähän mennessä
4505:        tarpeet ja toisaalta yleisemmin karjalan      kaikkiaan noin 100 työvuotta. Sanakirja val-
4506:        kielen merkityksen kansallisen kulttuu-       mistunee vuoden 2000 paikkeilla.
4507:        rimme rikkautena?                                Tutkimuskeskuksessa toimitetaan sanakirjan
4508:                                                      atk-muotoisesta aineistosta tutkimuksen tarpei-
4509:                                                      ta varten myös karjalan kielen käänteisluette-
4510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
4511:                                                      loa, ja karjalan kielen näytteiden litterointi
4512: taen seuraavaa:
4513:                                                      kielentutkimustarkoituksiin on aloitettu.
4514:    Karjalan kieli on itämerensuomalaisista kie-         Käynnissä on myös suomalais-neuvostoliit-
4515: listä lingvistisesti lähimpänä suomen kieltä.        tolainen itämerensuomalaisen kielikartaston
4516: Karjalaa äidinkielenään puhuvia oli Neuvosto-        laatimiseen tähtäävä hanke. Karjalan kielen
4517: liitossa vuoden 1979 väestönlaskennan mukaan         osuuden hankkeessa toimittaa pääasiallisesti
4518: 138 429. Suomessa asuvien äidinkieleltään kar-       Neuvostoliiton Tiedeakatemian Karjalan filiaa-
4519: jalankielisten määrästä ei ole tarkkoja tietoja.     lin Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti
4520: Suomen nykyisellä alueella karjalan kieltä käy-      Petroskoissa. Tutkimuskeskus tukee tämän
4521: tetään vanhastaan vain Ilomantsin ja Suomus-         osuuden toimitustyötä karjalan kielen sanakir-
4522: salmen itäisimmissä osissa. Muut karjalankie-        jan kokoelmien aineksena.
4523: liset ovat etupäässä siirtolaisia, jotka ovat           Suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä
4524: hajaantuneet eri puolille Suomea.                    pyritään edistämään myös eräitä julkaisuhank-
4525:    Karjalan kielellä on kansanrunojen ja Kale-       keita. Selvitettävänä on parhaillaan mm. mah-
4526: valan kautta ollut merkittävä osuus kansallisen      dollisuudet julkaista kielikartasto, joka on ke-
4527: kulttuurimme rikastajana. Suomalaiset kansan-        rätty ja laadittu 1940-luvulla ja jonka käsikir-
4528: perinteen kerääjät ja tutkijat ovat olleet erityi-   joitus käsittää 208 äänne- ja muoto-opillista
4529: sen kiinnostuneita karjalan kielestä ja karjalai-    sekä sanastollista karttaa karjala-aunuksesta.
4530: sesta kulttuurista jo 1800-luvun alkupuolelta           Jyväskylän yliopistossa on käynnissä Karja-
4531: lähtien. Kielen keruun ja tutkimuksen vaiheita       lan kielikartasto -hanke. Tutkimuskeskus on
4532: on selvitelty karjalan kielen tutkimusta käsitte-    antanut aineistotukea tälle hankkeelle. Työn
4533: levässä kirjallisuudessa seikkaperäisesti. Karja-    tuloksia käytetään apuna myös edellä maini-
4534: lankielisiä kielennäytteitä on julkaistu jo nyt      tussa itämerensuomalaisessa kielikartastopro-
4535: runsaat 5 000 painosivua, ja karjalan kieltä         jektissa.
4536: käsittelevien sanakirjojen sivumäärä on ny-             Eri yliopistoissa, etenkin Joensuun yliopis-
4537: kyään 3 610.                                         tossa, harjoitetaan karjalan kieltä koskevaa
4538:    Karjalaispohjaista kulttuuria ja samalla kar-     tutkimusta. Karjalan kieli ja karjalainen kult-
4539: jalan kieltä maassamme vaalivat ja tukevat           tuuri ovat tutkimuksen ja opetuksen kohteena
4540: monet yhdistykset. Niistä mainittakoon Suo-          myös yliopiston yhteydessä toimivassa Karja-
4541: malaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalais-ugri-       lan tutkimuslaitoksessa. Joensuun yliopistossa
4542: lainen Seura, Karjalan Sivistysseura, Kalevala-      on vahvistettu itämerensuomalaisten kielten
4543:                                          1989 vp. -      KK n:o 485                                        3
4544: 
4545: opintokokonaisuus (15 opintoviikkoa), johon              seuralla ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämis-
4546: kuuluvan karjalan kielen kurssin luennot ovat            säätiöllä.
4547: alkaneet lokakuussa 1989.                                    Yhteyksiä Neuvostoliitossa oleviin karjalan
4548:    Vastuu karjalasta sivistyskielenä kuuluu kie-         kieltä puhuviin tulisi lisätä, koska Neuvostolii-
4549: lialueen valtioille yhteisesti. Suomelle karjalan        tossa karjalan kieli on vielä elävää kieltä, jolla
4550: kielellä on erityismerkitys, koska se valaisee           ilmestyy kirjallisuutta. Myös karjalankielisten
4551: oman kielemme ja kulttuurimme historiaa ja               suorat kontaktit, joihin Suomen ja Neuvosto-
4552: kehitystä. Karjalan kieli on sekä erillistutki-          liiton välinen teknillis-tieteellinen yhteistyösopi-
4553: musten kohteena että yhtenä kielenä itämeren-            mus on jonkin verran luonut mahdollisuuksia,
4554: suomalaisia kieliä koskevissa tutkimuksissa.
4555:                                                          ovat kielen edistymisen ja säilymisen kannalta
4556: Karjalan kieltä on Suomessa tutkittu ilmeisesti
4557: eniten ja monipuolisimmin kaikista suomen                tarpeellisia. Kontakteja tulisi laajentaa tieteen-
4558: lähisukukielistä. Suomessa karjalan kielen tut-          ja taiteenharjoittajien lisäksi muihinkin kansa-
4559: kimuksella ja tallennuksella on näin ollen               laispiireihin.
4560: vahvat perinteet, mikä antaa kehittämistoimille             Valtiovallalla on päävastuu kotimaisten kiel-
4561: hyvät lähtökohdat.                                       ten huollosta ja tähän liittyvästä tutkimuksesta.
4562:    Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslai-             Kansallisen kieliperinnön vaalimiseen ja säilyt-
4563: tokseen on kuluvan vuoden alussa perustettu              tämiseen liittyy olennaisena osana myös suku-
4564: kielen tutkijan toimi, joka on vuonna 1992               kielten elävän kieliperinnön sekä puhutun että
4565: tarkoitus varata karjalan kielen tutkimukseen.           kirjallisen kielen taidon siirtäminen tuleville
4566:    Neuvosto-Karjalassa on erityisesti viime              sukupolville.
4567: vuosina alkanut ilmestyä karjalankielistä kirjal-           Euroopan ennakoitavissa oleva yhdentymis-
4568: lisuutta. Karjalan kieli on lähes 65 vuoden              kehitys tulee korostamaan kansainvälisten yh-
4569: tauon jälkeen palannut Neuvostoliitossa myös             teistyökielien asemaa. Kotimaisilla kielillä ja
4570: koulujen opetusohjelmaan. Opetuksen tarpei-              sukulaiskielillä on ratkaiseva asema pyrkimyk-
4571: siin on ilmestynyt aunukselaismurteiden aapi-            sissä turvata kansallista kulttuuriperinnettä tu-
4572: nen. Myös vienalaismurteinen aapinen on il-              levaisuudessa.
4573: mestymässä lähiaikoina.                                      Kuten edellä sanotusta käy ilmi, on karjalan
4574:    Suomessa karjalankielisyyden määrittelemi-            kielen asema kielentutkimuksen ja tallennuksen
4575: nen ei ole ongelmatonta, sillä suomenkielisessä          kannalta tarkastellen Suomessa varsin hyvä.
4576: ympäristössä karjalankielinen väestö on suurel-          Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, korkea-
4577: ta osin suomenkielistynyt, ja tämä kehitys               koulut ja useat tieteelliset ja aatteelliset yhdis-
4578: jatkunee nopeana kieltä puhuvan väestön                  tykset harjoittavat karjalan kielen tutkimusta
4579: ikääntyessä. Vastuu ja asiantuntemus karjalan            sekä muulla tavoin vaalivat ja tukevat karjalan
4580: kielen ja karjalaisen kulttuurin edistämisestä           kieltä. Suomen rajojen ulkopuolella asuvien
4581: Suomessa on valtiovallan ohella asianomaisilla           karjalan kieltä puhuvien kulttuuritarpeita on
4582: tieteellisillä seuroilla, alan tutkijoilla ja vapailla   mahdollista edistää kansainvälisen yhteistyön
4583: kansalaisjärjestöillä, kuten Karjalan Sivistys-          puitteissa.
4584:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
4585: 
4586:                                                                     Opetusministeri Christoffer Taxell
4587: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 485
4588: 
4589: 
4590: 
4591: 
4592:                               Till Riksdagens Herr Talman
4593:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         valaseura och Karjalaisen Kulttuurin Edistä-
4594: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         missäätiö.
4595: av den 29 september 1989 tili vederbörande             Vid forskningscentralen för de inhemska
4596: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        språken finns en redaktion för en karelsk
4597: följande av riksdagsman Pekka Puska m.fl.           ordbok. Som bäst håller redaktionen på att
4598: undertecknade spörsmål nr 485:                      fårdigställa den fjärde delen av boken som
4599:                                                     totalt skall omfatta sex volymer. Manuskriptet
4600:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            tili den torde bli fårdigt under 1990. Det
4601:        vidta för att stödja och främja karelska     egentliga redaktionsarbetet inleddes 1955 och
4602:        språket genom att ta hänsyn tili dels        det finansierades av statens humanistiska kom-
4603:        behoven bland dem som har karelska           mission. Tre delar av verket, sammanlagt 1 857
4604:        som modersmål, dels tili det karelska        sidor, har kommit ut; hela verket kommer att
4605:        språkets betydelse generellt som en tili-    omfatta nästan 3 500 sidor. Hittills har sam-
4606:        gång i vår nationella kultur?                manlagt 100 arbetsår gått åt tili arbetet med
4607:                                                     ordboken. Ordboken kommer troligen att vara
4608:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        fårdigställd vid år 2000.
4609:                                                         Av ordbokens material i adb-form redigeras
4610: följande:
4611:                                                     vid forskningscentralen även en omvänd för-
4612:     Av de östersjöfinska språken står det karel-    teckning på karelska för forskningssyften och
4613: ska språket lingvistiskt sett närmast finskan.      förteckningen över dialektprover på karelska
4614: Enligt folkräkningen 1979 fanns det 138 429         har påbörjats för att tiligodose språkforskning-
4615: personer med karelska som modersmål i Sov-          ens behov.
4616: jetunionen. Det finns inga exakta uppgifter i           Ett finländskt-sovjetiskt projekt pågår som
4617: Finland om befolkningen med karelska som            bäst, och det syftar tili en kartläggning av de
4618: modersmål. På Finlands nuvarande territorium        östersjöfinska språken. I projektet redigeras det
4619: talas karelska sedan gammalt endast i de            karelska språket huvudsakligen av tilialen för
4620: östligaste delarna av Ilomants och Suomussal-       Karelen inom Sovjetunionens Vetenskapsaka-
4621: mi. Den övriga karelsktalande befolkningen är       demi, Institutet för språk, litteratur och histo-
4622: främst invandrare som har skingrats i olika         ria i Petroskoj. Forskningscentralen stöder den-
4623: delar av Finland.                                   na del av redaktionsarbetet med stoff ur
4624:     Genom folkdiktningen och Kalevala har           samlingarna för den karelska ordboken.
4625: karelskan i betydande utsträckning berikat vår          I finländskt-sovjetiskt samarbete försöker
4626: nationella kultur. De som upptecknar och            man även arbeta för en viss publikationsverk-
4627: forskar i den finländska folktraditionen har        samhet. Som bäst utreds bl.a. möjligheterna att
4628: varit särskilt intresserade av karelskan och den    publicera en språkkarta, som har insamlats och
4629: karelska kulturen sedan början av 1800-talet.       utarbetats på 1940-talet och vars utkast omfat-
4630: Olika skeden i insamlingen och utforskningen        tar 208 utbredningskartor över fonetik, form-
4631: av språkligt stoff har utförligt beskrivits i den   lära och ordförråd i Karelen-Aunus.
4632: litteratur som behandlar karelskan. Vid det här         Vid Jyväskylä universitet pågår arbetet med
4633: laget har det publicerats drygt 5 000 tryckta       en karelsk språkkarta. Forskningscentralen har
4634: sidor dialektprover på karelska och antalet         bidragit med materiellt stöd för detta projekt.
4635: sidor i de karelska ordböckerna uppgår i dag        Resultaten i arbetet används även som tiliskott
4636: tili 3 610.                                         tili den tidigare nämnda östersjöfinska språk-
4637:     Många föreningar i vårt land värnar om och      kartan.
4638: stödjer kultur av karelskt ursprung och samti-          Vid olika universitet, särskilt vid Joensuu
4639: digt det karelska språket. Av dem kan nämnas        universitet, bedrivs utforskning av karelska
4640: Suomalaisen Kitjallisuuden Seura, Suomalais-        språket. Karelskan och den karelska kulturen
4641: ugrilainen Seura, Karjalan Sivistysseura, Kale-     är även föremå1 för utforskning och undervis-
4642:                                      1989 vp. -     KK n:o 485                                    5
4643: 
4644: ning vid karelska forskningsinstitutionen som       ten även av vederbörande vetenskapliga säll-
4645: verkar i samband med universitetet. Den vid         skap och forskare på området samt de fria
4646: Joensuu universitet fastställda studiehelheten      medborgarorganisationerna, såsom Karjalan
4647: (15 studieveckor) i östersjöfinska språk, till      Sivistysseura och Karjalaisen Kulttuurin Edis-
4648: viiken hör kursföreläsningar i karelska, har        tämissäätiö.
4649: påbörjats i oktober 1989.                              Kontakten med de karelsktalande i Sovjet-
4650:    Ansvaret för karelskan som ett kulturspråk       unionen borde utvidgas, eftersom karelskan
4651: vilar gemensamt på staterna i denna språkre-        där ännu är ett levande språk, på vilket det
4652: gion. För Finland har karelska en speciell          utkommer litteratur. Även de direkta kontak-
4653:                                                     terna, för vilka det teknisk-vetenskapliga sam-
4654: betydelse, eftersom det belyser vårt eget språks
4655:                                                     arbetsavtalet mellan Finland och Sovjetunio-
4656: och kulturs historia och utveckling. Karelska       nen i viss mån har skapat förutsättningar, är
4657: språket är såväl föremål för fristående utforsk-    viktiga med tanke på förkovran och bevaran-
4658: ning som ett av språken i forskningen angåen-       det av språket. Kontakterna borde utvidgas
4659: de östersjöfinska språk. Karelskan har i Fin-       även till andra medborgarkretsar än veten-
4660: land sannolikt utforskats mest och allsidigast      skaps- och konstutövare.
4661: av alla med finskan närbesläktade språk. 1             Statsmakten bär huvudansvaret i fråga om
4662: Finland har utforskningen och uppteckningen         vården och utforskningen av de inhemska
4663: av karelska språket sålunda hävdvunna tradi-        språken. När man vill värna om och bibehålla
4664: tioner, vilket ger en god utgångspunkt för          den nationella språktraditionen är det väsent-
4665: utvecklingsåtgärderna.                              ligt att även traditionerna i ett levande närbe-
4666:    Vid karelska forskningsinstitutionen vid         släktat språk både i muntlig och skriftlig form
4667: Joensuu universitet har detta år inrättats en       överförs till kommande generationer.
4668: forskartjänst, som 1992 avses bli anslagen för         Utvecklingen inom den förutspådda euro-
4669: utforskning av karelskan.                           peiska integrationen kommer att framhäva
4670:    Särskilt under de senaste åren har karelsk       betydelsen av de internationella samarbetssprå-
4671: litteratur börjat utkomma i Sovjetkarelen. Efter    ken. Nationella och närbesläktade språk intar
4672: ett avbrott på nästan 65 år har karelskan i         en avgörande ställning i försöken att värna om
4673: Sovjetunionen återinförts även i skolornas läro-    enskilda länders kulturtradition för framtiden.
4674: planer. 1 undervisningssyfte har det utkommit          Som av det anförda framgår har karelska
4675: en abc-bok på aunusdialekt. En motsvarande          språket en rätt god position i Finland när det
4676: bok på fjärrkarelsk dialekt utkommer snart.         gäller forskning och uppteckning. Forsknings-
4677:    Karelskspråkigheten är inte lätt att definiera   centralen för de inhemska språken, högskolor-
4678: i Finland, eftersom i en finskspråkig omgivning     na och ett flertal vetenskapliga och ideella
4679: har den karelskspråkiga befolkningen till stor      samfund utforskar karelskan samt värnar om
4680: del förfinskats och denna utveckling fortsätter     och stödjer på andra sätt det karelska språket.
4681: i rask takt genom att denna del av befolkning-      lnom ramen för det internationella samarbetet
4682: en åldras. Ansvaret och sakkännedomen när           är det möjligt att tillgodose kulturbehoven
4683: det gäller att främja karelskan och den karelska    bland den karelsktalande befolkningen som är
4684: kulturen i Finland bärs vid sidan av statsmak-      bosatt utanför Finlands gränser.
4685:      Helsingfors den 20 oktober 1989
4686: 
4687:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
4688:                                              1989 vp.
4689: 
4690: Kirjallinen kysymys n:o 486
4691: 
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                                  Pohjanoksa ym.: Merivartiokoulun siirtämisestä Raumalle
4696: 
4697: 
4698:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4699: 
4700:    Valtion vuoden 1990 budjetin perusteluissa      si on käytettävissä harjoitus- ja laboratoriotilat,
4701: (26.90.74) ehdotetaan määrärahaa tarkoitukse-      uima-allas ja liikuntasali.
4702: na selvittää merivartiokoulun siirtämistä Kot-        5. Oppilaitoksella on välittömässä läheisyy-
4703: kaan. Jo vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa oli     dessään hallinnassaan laituritilaa n. 150 m 2
4704: varattu aloitusmääräraha koulun rakentami-         sekä sen yhteydessä kalustosuoja pinta-alaltaan
4705: seksi Rauman merenkulkuoppilaitoksen välit-        170 m 2 , vapaa korkeus 5,5 m. Veden syvyys
4706:                                                    laiturin vieressä on 3,5-1,5 m.
4707: tömään läheisyyteen. Tuolloin hanke kuitenkin         6. Oppilaiden käyttöön ei ole suoraan osoi-
4708: raukesi.                                           tettavissa majoitustiloja, mutta Oy Pläkluodos-
4709:    Siirtosuunnitelman tavoitteena 1970-luvulla     ta, jonka omistavat Merimieseläkekassa, Rau-
4710: oli parantaa merivartiokoulun toimintaedelly-      man kaupunki ja Merenkulkuopiston oppilas-
4711: tyksiä tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella   kunta, on joko ostettavissa tai vuokrattavissa
4712: tavalla. Nämä perustelut ovat edelleenkin ole-     opiskelija-asuntoja. Po. asuntola on JOO-paik-
4713: massa. Rauman kaupunki on sopiva paikka            kainen ja tiettävästi Merimieseläkekassa on
4714: merivartiokoululle. Koulun sijoittamista Rau-      halukas luopumaan ainakin osasta asuntoja.
4715: malle puoltavat mm. seuraavat seikat:                 7. Merenkulkuoppilaitos on valtion omista-
4716:                                                    ma, joten yhteistyölle ei ole olemassa hallinnol-
4717:     l. Rauman kaupunki on luovuttanut valtiol-     lisia esteitä.
4718: le tontin merenkulkuoppilaitoksen vierestä sa-        8. Paikkakunnalla on kaupungin omistama
4719: taman rannalta.                                    tekninen koulu, kaksi merkittävää telakkaa
4720:     2. Merenkulku-, kone- ja sähkötekniikan,       (Rauma-Repola ja Holming), joten tuntiopet-
4721: viestiliikenteen sekä yleisaineiden opetukseen     tajia ja resursseja tekniikan opetukseen on
4722: on käytettävissä kokenutta ja pedagogisesti        riittävästi.
4723: pätevää vakinaista opettajakuntaa.                    9. Turkuun sijoitettu meripelastuskeskus on
4724:     3. Välineistä on suhteellisen ajanmukaista,    kohtuullisella etäisyydellä (90 km) Raumalta.
4725: osittain ainutlaatuista maassamme (liikkuvan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjät:ies-
4726: meriradioliikenteen opetusvälineistö). Muista      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4727: voidaan mainita tutka- ja navigointisimulaat-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4728:  tori (ARPA), koneautomatiikan valvontajärjes-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4729:  telmä, atk-laitteistot sekä harjoitusalus.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4730:     4. Luokkaopetustiloja voidaan tarjota 2-3               ryhtyä rajavartiolaitoksen merivartio-
4731:  kpl (n. 200m2 ) teoriaopetukseen. Näiden lisäk-            koulun siirtämiseksi Raumalle?
4732:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
4733: 
4734:           Aino Pohjanoksa              Einari Nieminen                Kalevi Lamminen
4735:           Kauko Juhantalo              Lea Mäkipää                    Raila Aho
4736:                                        Raimo Vuoristo
4737: 
4738: 
4739: 
4740: 
4741: 290010D
4742: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 486
4743: 
4744: 
4745: 
4746: 
4747:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4748:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päätti lykätä merivartiokoulun rakennushank-
4749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keen aloittamista muun asian yhteydessä. Tuol-
4750: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           loin oli jo 1.3.1974 lukien käynnistynyt siirty-
4751: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        minen sotilashenkilöstön yhtenäispäällystöjär-
4752: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jestelmään, joka asetti merivartiokoulun ope-
4753: edustaja Pohjanoksan ym. kirjallisesta kysy-        tussisällölle aikaisempaan nähden oleellisesti
4754: myksestä n:o 486:                                   muuttuneet perusteet.
4755:                                                         Kuluneen 15 vuoden aikana puolustusvoi-
4756:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mien tarpeista johtuvina on päädytty toimiup-
4757:        ryhtyä rajavartiolaitoksen merivartio-       seerikoulutuksen muuttamiseen ensi vuodesta
4758:        koulun siirtämiseksi Raumalle?               alkaen opistotasoiseksi opistoupseerikoulutuk-
4759:                                                     seksi, joka on entisestään syrjäyttänyt meren-
4760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-         kulkua ja yleistekniikkaa koskevan opetusoh-
4761: vasti seuraavaa:                                    jelman merkitystä. Samaan aikaan merenkul-
4762:                                                     kuoppilaitosten opetus on keskittynyt kauppa-
4763:    Merivartiokoulu on toiminut Espoon Ota-          merenkulun edellyttämiin tarpeisiin. Näitä
4764: niemessä merivartiokoulun ja poliisiopiston yh-     kauppamerenkulun koulutuksessa käytettäviä
4765: teisessä rakennuksessa vuodesta 1961 lukien ja      simulaattori- tai muita laitteita ei sanottavasti
4766: toimii edelleen. Merivartiokoulun toiminnan         voida käyttää merivartiokoulun opetuksessa,
4767: kannalta sen nykyinen sijoituspaikka on vähäi-      joka tähtää käytännön merenkulkutaitoihin
4768: sestä tilanahtaudesta huolimatta paras mahdol-      erityisesti olosuhteissa, joissa purjehditaan me-
4769: linen. Nykyisen sijoituspaikan edullisuus joh-      renkulkuväylien ulkopuolella. Käytännön me-
4770: tuu ensisijaisesti siitä, että pääkaupunkiseudul-   renkulun koulutus ja harjoittelu on tapahtunut
4771: la on rajavartiolaitoksen esikunta ja Suomen-       koululaivoilla ja Suomenlahden merivartioston
4772: lahden merivartioston esikunta, jolloin meri-       venekalustolla. Teoreettiset merenkulkutaidot
4773: vartiokoulun henkilöstö on ylläpidettävissä so-     on pystytty ainakin tyydyttävästi opettamaan
4774: tilashenkilöstön virkakierrosta huolimatta, kun     omalla meriupseeriopettajavoimalla. Näin ollen
4775: samalla työssäkäyntialueella on useampia raja-      merivartiokoulun sijoittuminen merenkulkuop-
4776: vartiolaitoksen suuria yksiköitä. Lisäksi koulun    pilaitoksen yhteyteen ei ole merivartiokoulun
4777: ruotsinkielinen opetus ja keskeisin asiantunti-     toiminnan edellytys.
4778: jaopettajavoima on tyydytettävissä rajavartio-          Sisäasiainministeriö on perusteellisesti selvit-
4779: laitoksen esikunnan ja Suomenlahden merivar-        tänyt virkamiestyöryhmässä merivartiokoulun
4780: tioston esikunnan henkilöstöllä. Tässä yhtey-       sijoittamista Raumalle, Rauman kaupungin
4781: dessä on korostettava erityisesti sitä merivar-     valtiolle luovuttamalle tontille rakennettavaan
4782: tiokoulun opetusohjelmien olennaista sisältöä,      rakennukseen. Selvityksessä 30.9.1977 on to-
4783: joka keskittyy pääasiassa rajavartiolaitoksen       dettu, että merivartiokoulun sijoittaminen Rau-
4784: tehtävien suorittamista palvelevaan toimintaan.     malle edellyttäisi niin runsasta henkilövoima-
4785: Koulutuksen pääpaino on sotilaskoulutuksessa        varojen lisäämistä sekä niiden lisäksi vaatisi
4786: ja rajavartiolaitoksen päätehtävän toteuttami-      ylläpitomenojen lisäämistä oleellisesti, ettei se
4787: seksi välttämättömässä teoreettisessa opetuk-       ole mahdollista. Ilman näiden lisäysten toteu-
4788: sessa. Merenkulku ja eri alojen teknillinen         tumista merivartiokoulu ei voi toimia Raumal-
4789: koulutus on koulutusmäärään verrattuna tois-        la, jossa ei ole mitään rajavartiolaitoksen muita
4790: sijaista.                                           yksiköitä.
4791:    Edellä sanotuista syistä ne lähtökohdat, joi-        Kuten alussa on todettu, merivartiokoulun
4792: den nojalla vuonna 1966 käynnistettiin suunni-       sijoituspaikkana nykyinen paikka on rajavar-
4793: telma merivartiokoulun sijoittamiseksi Rauman       tiolaitoksen kannalta paras mahdollinen.
4794: kaupunkiin merenkulkuoppilaitoksen välittö-             Kysymyksessä todettu selvitystyö merivartio-
4795: mään läheisyyteen, olivat jo 13.6.1975 oleelli-      koulun siirtämiseksi Kotkaan on käynnissä.
4796: sesti vanhentuneet, kun sisäasiainministeriö         Kotkan suhteen on tässä vaiheessa nähtävillä
4797:                                    1989 vp. -    KK n:o 486                                     3
4798: 
4799: samat esteet merivartiokoulun sijoittamiselle    taan rajavartiolaitoksen rajavartiostoissa palve-
4800: kuin Raumankin. Kotkassa on kuitenkin yksi       levien virkamiesten koulutus. Kotkasta lienee
4801: rajavartiolaitoksen merivartioasema, joka sa-    saatavissa ruotsinkielistä opettajavoimaa hel-
4802: malla on merivartioalueen komentopaikka ja       pommin kuin esim. Raumalta.
4803: jota voidaan käyttää harjoittelupaikkana kou-       Edellä sanotun perusteella on todettava, ettei
4804: lutuksessa. Kotka sijaitsee Lappeenrantaan ja    merivartiokoulun sijoituspaikan osalta ole tul-
4805:                                                  lut esille mitään sellaista tekijää, joka aiheut-
4806: Imatraan nähden oleellisesti nykyistä koulua     taisi muutoksen siihen vuoden 1981 tulo- ja
4807: lähempänä. Osa koulutuksesta tapahtuu Pääl-      menoarviossa momentin 26.90.74 ja luvun
4808: lystöopistossa Lappeenrannassa ja osa koulu-     26.60 perusteluissa todettuun päätökseen, jon-
4809: tuksesta saatetaan joutua sijoittamaan muista-   ka mukaan merivartiokoulun rakennushank-
4810: kin syistä Imatralle Rajakouluun, jossa anne-    keesta Raumalle luovuttiin.
4811:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
4812: 
4813:                                                           Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
4814: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 486
4815: 
4816: 
4817: 
4818: 
4819:                               Till Riksdagens Herr Talman
4820:   1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen          stitutet, redan 13.6.1975 väsentligen föråldrade,
4821: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         då inrikesministeriet beslöt att uppskjuta på-
4822: av den 29 september 1989 till vederbörande          börjandet av sjöbevakningsskolans byggnads-
4823: medlem av statsrådet översänt avskrift av           plan i samband med att annat ärende. Man
4824: följande av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. un-        hade redan då från och med den 1.3.1974
4825: dertecknade skriftliga spörsmål nr 486:             igångsatt militärpersonalens övergång till ett
4826:                                                     enhetligt befälssystem, som ställde sjöbevak-
4827:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ningsskolans undervisningsinnebörd i jämförel-
4828:        vidta för att flytta gränsbevakningsvä-      se med det tidigare väsentligen förändrade
4829:        sendets sjöbevakningsskola till Raumo?       grunder.
4830:                                                        Under dessa 15 års tid och på grund av
4831:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        försvarsmaktens behov har man beslutat att
4832: samt anföra följande:                               ändra befattningsofficersskolningen till insti-
4833:                                                     tutsnivåmässig institutofficersskolning som allt
4834:     Sjöbevakningsskolan har verkat i sjöbevak-      mer har åsidosatt betydelsen av undervisnings-
4835: ningsskolans och polisinstitutets gemensamma        programmen rörande sjöfart och allmän tek-
4836: byggnad i Esbo Otnäs från och med 1961 och          nik. Samtidigt har undervisningen vid sjöfarts-
4837: fortfarande. Från sjöbevakningsskolans verk-        instituten koncentrerat sig på av handelssjöfar-
4838: samhet sett är den nuvarande placeringsorten        ten betingade behov. De simulator- och andra
4839: den bästa möjliga trots lite brist på utrymme.      apparater som används vid skolningen i han-
4840: Den nuvarande placeringsortens gynnsamhet           delssjöfart kan inte nämnvärt användas vid
4841: beror först och främst av att staben för            sjöbevakningsskolans undervisning, som siktar
4842: gränsbevakningsväsendet och Finska vikens           på praktiska sjöfartskunskaper speciellt i för-
4843: sjöbevakningssektion är belägna inom huvud-         hållanden, då man fårdas utanför sjöfartsfarle-
4844: stadsregionen, varmed det är möjligt att upp-       derna. Den praktiska undervisningen i sjöfart
4845: rätthålla personai vid sjöbevakningsskolan          och praktiseringen har skett på skolskeppet och
4846: trots militärpersonalens tjänsterotation då det     med Finska vikens sjöbevakningssektionens
4847: inom samma arbetsområde finns flere stora           båtmaterial. Man har åtminstone tillfredsstäl-
4848: enheter av gränsbevakningsväsendet. Dessutom        lande kunnat undervisa om de teoretiska sjöfarts-
4849: kan skolans svenskspråkiga undervisning och         kunskaperna med den egna sjöofficerarlärar-
4850: den centrala sakkunniglärarkraften tillfredsstäl-   kraften. Således är placeringen av sjöbevak-
4851: las med personalen från staben för gränsbevak-      ningsskolan i samband med sjöfartsinstitutet
4852: ningsväsendet och staben för Finska vikens          ingen förutsättning för sjöbevakningsskolans
4853: sjöbevakningssektion. 1 detta sammanhang bör        funktion.
4854: särskilt betonas den väsentliga innebörden av          Inrikesministeriet har grundligt i ämbets-
4855: sjöbevakningsskolans undervisningsprogram,          mannaarbetsgrupp utrett placering av sjöbe-
4856: som koncentrerar sig främst på den verksamhet       vakningsskolan tili Raumo, i en byggnad som
4857: som tillgodoser utförandet av gränsbevaknings-      skulle byggas på den tomt Raumo stad har
4858: väsendets uppgifter. Huvudvikten i undervis-        överlåtit staten. I utredningen den 30.9.1977
4859: ningen är i militärundervisningen och i den         har konstaterats att placeringen av sjöbevak-
4860: teoretiska undervisning som är nödvändig för        ningsskolan tili Raumo skulle förutsätta så
4861: genomförandet av gränsbevakningsväsendets           stort tiliskott av personalresurser samt dess-
4862: huvuduppgift. Sjöfarten och den tekniska un-        utom sådana väsentliga tillskott i underhållnings-
4863: dervisningen på skilda branscher i förhållande      kostnader att detta inte är möjligt. Utan dessa
4864: till mängden av undervisningen är sekundärt.        tillskott kan sjöbevakningsskolan inte verka i
4865:     Av ovan nämnda skäl var de utgångspunk-         Raumo, där det inte finns några andra enheter
4866: ter, på grund av vilka 1966 påbörjades planen       av gränsbevakningsväsendet.
4867: om sjöbevakningsskolans placering till Raumo           Såsom det i början har konstaterats är den
4868: stad i den omedelbara närheten av sjöfartsin-       nuvarande placeringsorten av sjöbevaknings-
4869:                                    1989 vp. -    KK n:o 486                                     5
4870: 
4871: skolan ur gränsbevakningsväsendets synpunkt      Villmanstrand och man kan vara tvungen att
4872: den bästa möjliga.                               ordna en del av skolningen vid Gränsskolan i
4873:   Det i spörsmålet nämnda utredningsarbetet      Imatra, där man ger skolning åt de tjänstemän
4874: om förflyttandet av sjöbevakningsskolan tili     som är anställda vid gränsbevakningsväsendets
4875: Kotka är igång. Angående Kotka kan man vid       gränsbevakningssektioner. Det torde vara lät-
4876:                                                  tare att finna svenskspråkiga lärare i Kotka än
4877: det här läget se likadana hinder som med         t.ex. i Raumo.
4878: placeringen av sjöbevakningsskolan till Rau-        På grund av det ovan anförda kan det
4879: mo. I Kotka finns docken gränsbevakningsvä-      konstateras att det inte angående sjöbevaknings-
4880: sendets sjöbevakningsstation, som samtidigt      skolans placeringsort har framkommit några
4881: fungerar som kommandoplats för sjö bevaknings-   sådana faktorer som skulle föranleda en änd-
4882: området och kan användas som praktiserings-      ring av det i motiveringarna tili moment
4883: plats i undervisningen. Kotka är beläget i       26.90.74 och tili kap. 26.60 i statsförslaget för
4884: förhållande till Villmanstrand och Imatra vä-    år 1981 konstaterade beslutet, enligt vilket man
4885: sentligt närmare än den nuvarande skolan. En     avstod från sjöbevakningsskolans byggnadspla-
4886: del av skolningen sker vid Befålsinstitutet i    nering tili Raumo.
4887:     Helsingfors den 3 november 1989
4888: 
4889:                                                               Inrikesminister Jarmo Rantanen
4890:                                                1989 vp.
4891: 
4892: Kirjallinen kysymys n:o 487
4893: 
4894: 
4895: 
4896: 
4897:                                   Ryynänen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta maatilan omana
4898:                                      tuotantona valmistetuilta tuotteilta
4899: 
4900: 
4901:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4902:    Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua       tuina,    kyseinen vero       on suoritettava.
4903: suomalaisen "ruokakorin" korkeasta hinnasta.         Maatilojen jatkojalostusmahdollisuuksien tur-
4904: Yleisessä keskustelussa huomiota on tarkoitus-       vaamiseksi pitäisi liikevaihtovero ensisijaisesti
4905: hakuisesti kiinnitetty vain alkutuotteen hin-        poistaa tuotteilta, jotka valmistetaan tilan oma-
4906: taan. Maatalouden osuus elintarvikkeiden vä-         na tuotantona.
4907: hittäishinnoista on kuitenkin vain noin 10 %.           Tämä toimenpide alentaisi osaltaan ruuan
4908: Liian vähälle huomiolle ruuanhintakeskustelus-       hintaa ja samalla turvaisi elävän maaseudun
4909: sa ovat jääneet elintarvikeketjun myöhemmät          säilymistä turvaamalla työpaikkoja maatalou-
4910: vaiheet, esim. tukku- ja vähittäiskaupan osuus,      den jatkojalostuksessa maatiloilla.
4911: 20 %, sekä verot, joiden osuus ruokamarkasta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4912: on myös noin 10 %.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4913:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4914:    Yksi keino korvata supistuvaa maatalous-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4915: tuotantoa olisi jalostaa ruoka pitemmälle maa-
4916: tiloilla. Sen kannattavuuden esteenä on kuiten-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4917: kin puolivalmisteille ja jalasteille tuleva liike-          siin, joilla poistetaan ruokaan kohdistu-
4918: vaihtovero. Tilalta voi myydä esim. multapork-              va liikevaihtoverotus ensisijaisesti tilan
4919: kanoita ilman liikevaihtoveroa, mutta jos sa-               omana tuotantona valmistettavilta tuot-
4920: mat porkkanat myydään pestyinä tai raastet-                 teilta?
4921: 
4922:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
4923: 
4924:           Mirja Ryynänen                Esko Jokiniemi                 Anneli Jäätteenmäki
4925: 
4926: 
4927: 
4928: 
4929: 290010D
4930: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 487
4931: 
4932: 
4933: 
4934: 
4935:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maalin jakeluketjun kautta, tulevat nämä tuot-
4937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teet ostovähennysoikeuden puuttumisen vuoksi
4938: olette 29 päivänä syyskuuta 1989 päivätyn           täysimääräisesti verotetuksi, vaikka myynti al-
4939: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kutuotannosta on sinänsä verotonta.
4940: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Jos alkutuotteiden myynti tapahtuu liiketoi-
4941: edustaja Ryynäsen ym. näin kuuluvasta kirjal-       mipaikasta, joka sijaitsee muualla kuin alku-
4942: lisesta kysymyksestä n:o 487:                       tuotantopaikalla tai muualla kuin ulkona ylei-
4943:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sellä myyntipaikalla, on myynti verollista.
4944:        siin, joilla poistetaan ruokaan kohdistu-    Myös siinä tapauksessa, että alkutuotteita ryh-
4945:        va liikevaihtoverotus ensisijaisesti tilan   dytään jalostamaan, tulee alkutuottaja liike-
4946:        omana tuotantona valmistettavilta tuot-      vaihtoverolain yleisten säännösten mukaisesti
4947:        teilta?                                      verovelvolliseksi.
4948:                                                        Liikevaihtoverotoimikunta totesi viime kesä-
4949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nä jättämässään mietinnössä (Komiteanmietin-
4950: vasti seuraavaa:                                    tö 1989:22), että mikäli elintarvikkeiden vero-
4951:    Suomessa elintarvikkeiden hintoja alenne-        kohtelun eriyttäminen halutaan säilyttää, tulisi
4952: taan liikevaihtoverotuen avulla. Liikevaihtove-     alkutuotevähennysjärjestelmästä luopua ja siir-
4953: rotuki on toteutettu siten, että jalostamatto-      tyä kahden verokannan järjestelmään, jossa
4954: mien elintarvikkeiden myynti alkutuotannosta        elintarvikkeisiin sovellettaisiin alempaa vero-
4955: on säädetty verottomaksi ja lisäksi seuraavalle     kantaa. Tämä aiheuttaisi kuitenkin monitahoi-
4956: myyntipartaalle on myönnetty tiettyjen verot-       sia muutoksia nykyjärjestelmän verovaikutuk-
4957: tomien alkutuoteostojen vähennysoikeus. Me-         siin, minkä vuoksi toimikunta ei sisällyitänyt
4958: nettelyn johdosta vero rasittaa vain elintarvik-    tätä ratkaisumallia lakiehdotukseensa. Elintar-
4959: keiden jalostuskustannuksia ja kaupan myynti-       vikkeiden liikevaihtoverokohtelu liittyy osana
4960: palkkiota jalostamattoman alkutuotteen osuu-        laajempiin maatalouspoliittisiin säätely- ja tu-
4961: den jäädessä verottomaksi.                          kijärjestelmiin, eikä verokohtelun eriyttämisme-
4962:    Liikevaihtoverolain 4 §:ssä on lueteltu alku-    netelmän valintaa ole tarkoituksenmukaista
4963: tuotevähennysjärjestelmän pnrun kuuluvat            ratkaista erilliskysymyksenä.
4964: tuotteet. Näiden tuotteiden myynti on veroton-         Edellä esitetyn perusteella elintarvikkeiden
4965: ta, kun myyjänä on alkutuottaja. Vain luette-       liikevaihtoverotukseen ei ole tässä vaiheessa
4966: lossa mainittujen tuotteiden ostohinnat voi-        tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia. Tilan
4967: daan vähentää. Vähennysoikeudesta säädetään         omana tuotantona valmistettavien tuotteiden
4968: liikevaihtoverolain 18 §:n 1 momentin a koh-        liikevaihtoverotus tulee ratkaistavaksi elintar-
4969: dassa. Jos alkutuotannosta myydään muita            vikkeiden liikevaihtoverotuksen muun kehittä-
4970: kuin luettelossa mainittuja alkutuotteita nor-      misen yhteydessä.
4971:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
4972: 
4973:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
4974:                                      1989 vp. -     KK n:o 487                                     3
4975: 
4976: 
4977: 
4978: 
4979:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4980:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         belopp på grund av att det inte finns någon rätt
4981: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tili avdrag även om försäljning av primärpro-
4982: av den 29 september 1989 tili vederbörande          duktion i sig är skattefri.
4983: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Om primärprodukter säljs på en affärsverk-
4984: följande av riksdagsledamot Ryynänen m.fl.          samhetsplats som finns någon annanstans än
4985: undertecknade spörsmål nr 487:                      på primärproduktionsplatsen eller någon an-
4986:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       nanstans än ute vid ett allmänt försäljningsstäl-
4987:        att omsättningsskatten på mat slopas         le, är försäljningen beskattningsbar. Även i det
4988:        främst i fråga om produkter som till-        fallet att primärprodukterna börjar förädlas
4989:        verkas som en lantbrukslägenhets egen        blir primärproducenten enligt de allmänna
4990:        produktion?                                  stadgandena i lagen angående omsättningsskatt
4991:                                                     skattsky1dig.
4992:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Omsättningsskattekommissionen konstatera-
4993: samt anföra följande:                               de i ett betänkande som den avgav senaste
4994:    1 Finland sänks priserna på livsmedel med        sommar (Kommittebetänkande 1989:22) att om
4995: hjälp av omsättningsskattestödet. Omsättnings-      avsikten är att en differentierad skattebehand-
4996: skattestödet har realiserats så att försäljningen   ling av livsmedel skall bevaras, bör man slopa
4997: av oförädlade livsmedel inom primärproduk-          systemet med primärproduktavdrag och övergå
4998: tionen har stadgats att vara skattefri och          tili ett system med två skattesatser där den
4999: dessutom har följande försäljningsled beviljats     lägre skattesatsen tillämpas på livsmedel. Detta
5000: avdragsrätt för vissa skattefria primärprodukt-     skulle dock förorsaka ändringar på många håll
5001: inköp. På grund av detta förfarande belastar        i det nuvarande systemets verkningar på skat-
5002: skatten bara förädlingskostnaderna för livsme-      ten och därför upptog kommissionen inte
5003: del och handelns försäljningsprovision, medan       denna lösningsmodell i sitt 1agförslag. Omsätt-
5004: den oförädlade primärproduktens andel är            ningsskattebehandlingen av livsmedel ingår
5005: skattefri.                                          som en del i mera omfattande lantbrukspolitis-
5006:    1 4 § lagen angående omsättningsskatt räk-       ka reglerings- och bidragssystem och det är inte
5007: nas de produkter upp som omfattas av av-            ändamålsenligt att valet av differentierings-
5008: dragssystemet för primärprodukter. Försälj-         metod för skattebehandlingen avgörs som en
5009: ningen av dessa produkter är skattefri såvida       separat fråga.
5010: försäljaren är primärproducenten. Bara inköps-          På grundval av det som anförts ovan är det
5011: priserna för de produkter som nämns i förteck-      inte ändamålsenligt att i detta skede göra
5012: ningen kan avdras. Om avdragsrätten stadgas i       ändringar i omsättningsbeskattningen av livs-
5013: 18 § 1 mom. a punkten lagen angående omsätt-        medel. Frågan om omsättningsbeskattningen
5014: ningsskatt. Om det av primärproduktionen via        av produkter som tillverkas som en lantbruks-
5015: den normala distributionskedjan sä1js andra än      lägenhets egen produktion skall avgöras i
5016: de primärprodukter som nämns i förteckning-         samband med det övriga utvecklandet av om-
5017: en, blir dessa produkter beskattade tili fullt      sättningsbeskattningen av 1ivsmedel.
5018:     Helsingfors den 2 november 1989
5019: 
5020:                                                                           Minister Ulla Puolanne
5021:                                                1989 vp.
5022: 
5023: Kirjallinen kysymys n:o 488
5024: 
5025: 
5026: 
5027: 
5028:                                   Pulliainen: Raivaussahaan liitettävästä kantokäsittelylaitteesta
5029: 
5030: 
5031:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5032: 
5033:    Julkisuudessa on referoitu vastikään metsä-       meisesti olleet tiedossa Arin ja Riekkisen selvi-
5034: hallituksessa valmistunutta tutkimusta, jossa        tyksen tulokset.
5035: on selvitetty vesakoiden käsittelemistä raivaus-        Kuvatun selvityksen tulosten mukaan ei ole
5036: sahaan liitetyllä kantokäsittelylaitteella. Tutki-   missään mielessä perusteltua jatkaa tämän työ-
5037: muksen ovat tehneet Timo Ari ja Jarmo                muodon käyttöä metsänhoidossa. Nyt odote-
5038: Riekkinen.                                           taankin metsähallitukselta ilmoitusta, että rai-
5039:    Tutkimuksen em. laitteella on onnistuttu          vaussahaan liitettävän kantokäsittelylaitteen
5040: hävittämään vesakoita todella vaatimattomassa        käytöstä luovutaan. Oman tukensa luopumis-
5041: määrin. Koivujen käsittelyssä keskimääräinen         päätökselle antavat uudet lehtipuita suosivat
5042: onnistumisprosentti oli 27, haapojen 29 sekä
5043:                                                      metsänhoito-ohjeet.
5044: pihlajan ja lepän 12 %. Tutkimuksen mukaan
5045: kantokäsittelyalueilla 20 % metsistä olisi pitä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5046: nyt jättää kokonaan käsittelemättä ja 30 %           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5047: olisi pitänyt käsitellä vain mekaanisesti.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5048:    Metsurit ovat jo käytännönkin tasolla kiel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5049: täytyneet torjumasta vesakoita tässä kuvatulla
5050: laitteella. Kesällä 1989 tällainen kieltäytyminen                Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
5051: johti joidenkin metsureiden Iomauttamiseen                    siihen, että raivaussahaan liitettävän
5052: Kuhmon hoitoalueella. Siellä aluemetsänhoita-                 kantokäsittelylaitteen käytöstä luovu-
5053: ja antoi tätä vesakontorjuntatapaa ehdotto-                   taan vesakoiden hävittämistarkoitukses-
5054: masti puoltavan lausunnon. Hänellä eivät il-                  sa?
5055: 
5056:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5057: 
5058:                                            Erkki Pulliainen
5059: 
5060: 
5061: 
5062: 
5063: 2900100
5064: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 488
5065: 
5066: 
5067: 
5068: 
5069:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5070: 
5071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nitussa tutkimuksessa esitetyt tulokset mekaa-
5072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nis-kemiallisen torjunnan onnistumisesta sekä
5073: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              uusittujen ohjeiden pohjalta tehdyt arviot tai-
5074: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mikonhoidon tarpeellisuudesta ja kohdevalin-
5075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tojen oikeellisuudesta vastaa töiden nykyistä
5076: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     tilannetta.
5077: kysymyksestä n:o 488:                                    Lehtipuiden ja erityisesti koivun aseman
5078:                                                       muuttuminen metsänhoidossa on edellyttänyt
5079:           Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
5080:                                                       ohjeiden muuttamista nimenomaan niin, että
5081:        siihen, että raivaussahaan liitettävän
5082:                                                       lehvästökäsittelystä on siirrytty mekaaniseen
5083:        kantokäsittelylaitteen käytöstä luovu-
5084:                                                       tai mekaanis-kemialliseen torjuntaan, jolloin
5085:        taan vesakoiden hävittämistarkoitukses-
5086:                                                       työn yhteydessä on mahdollista tarkoin valita
5087:        sa?
5088:                                                       halutut jätettävät lehtipuut.
5089:                                                          Vaikka olosuhteet ja ohjeistot niiden muka-
5090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            na ovatkin muuttuneet, on metsänhoidossa
5091: taen seuraavaa:                                       tapauksia, jolloin torjunta-aineiden käyttö to-
5092:    Kysymyksessä viitataan metsähallituksen ke-        detaan edelleenkin tarpeelliseksi ja perustelluk-
5093: hittämisjaoston kuluvana vuonna valmistunee-          si. Näin on yleensä silloin, kun pelkästään
5094: seen tutkimukseen "Vesakontorjunnan onnis-            mekaanisin menetelmin ei ole mahdollista sää-
5095: tuminen raivaussahaan liitettävällä kantokäsit-       dellä havupuiden kasvua haittaavaa lehtipuu-
5096: telylaitteella". Tutkimuksen perusaineisto kä-        vesakkoa.
5097: sittää noin yhden prosentin vuosina 1981-                Erityisesti haapavesakkoa kasvavilla män-
5098: 1984 em. menetelmällä käsitellystä kokonais-          nynviljelyaloilla torjunta-aineen käyttö on tois-
5099: alasta.                                               taiseksi välttämätöntä haapaa väli-isäntänään
5100:    Tutkittujen töiden toteutusajankohdan jäl-         käyttävän männynversoruosteen aiheuttamien
5101: keen on metsänkäsittelyohjeita muutettu muun          tuhojen ehkäisemiseksi. Haavan torjunnassa
5102: muassa mekaanis-kemiallisen menetelmän käy-           tullaan kuitenkin lisäämään hyväksi todettua
5103: tön osalta, ja käyttö on noista ajoista vähen-        ennakkotorjuntaa, eli vanhojen haapojen pys-
5104: tynyt noin kolmannekseen. Tilanne on myös             tyyn kaulaamista hyvissä ajoin ennen hakkuita,
5105: muuttunut siten, että tutkimusaineistossa mu-         sekä myös vähentämään männyn viljelyä haa-
5106: kana olleita torjunta-aineita ei enää jatkosssa       paongelmaisilla alueilla.
5107: tulla käyttämään. Ne korvataan uusilla, kehit-           Edellä esitetyn perusteella mekaanis-kemial-
5108: tyneemmillä valmisteilla, jotka ovat paitsi           lisella vesakoiden torjunnalla on muuttuneista
5109: aiempia tehokkaampia, myös parempia niin              olosuhteista ja toiminnan tavoitteista huolimat-
5110: työsuojelu- kuin ympäristönsuojelumielessä.           ta toistaiseksi oma tärkeä käyttöalueensa met-
5111: Käytettävät laitteet ovat myös keventyneet ja         sänhoidon menetelmien joukossa, eikä hallitus
5112: teknisesti parantuneet.                               näin ollen katso aiheelliseksi ryhtyä kysymyk-
5113:    Edellä mainittujen syiden johdosta eivät mai       sessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
5114: 
5115:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
5116: 
5117:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5118:                                       1989 vp. -       KK n:o 488                                    3
5119: 
5120: 
5121: 
5122: 
5123:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5124:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kemisk bekämpning och de bedömningar som
5125: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            på basis av de reviderade anvisningarna gjorts
5126: av den 3 oktober 1989 tili vederbörande med-           om nödvändigheten av plantbeståndsvård och
5127: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        riktigheten i valen av behandlingsobjekt den
5128: av riksdagsman Pulliainen undertecknade                nuvarande situationen i fråga om arbetena.
5129: spörsmål nr 488:                                          Lövträdens och i synnerhet björkens ändrade
5130:          Ämnar Regeringen för sin del verka            ställning inom skogsvården har förutsatt att
5131:        för att sådan stubbehandlingsanordning          anvisningarna ändras uttryckligen så att man
5132:        som fästs på röjsågar inte längre skall         från lövverksbesprutning har övergått tili me-
5133:        användas vid slybekämpning?                     kanisk eller mekanisk-kemisk bekämpning, var-
5134:                                                        vid det är möjligt att i samband med arbetet
5135:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           exakt välja de lövträd som skall bevaras.
5136: samt anföra följande:                                     Ä ven om förhållandena och därmed anvis-
5137:    I spörsmålet hänvisas tili undersökningen           ningarna har ändrats finns det inom skogsvår-
5138: "Vesakontorjunnan onnistuminen raivaussa-              den fall där det konstateras att användningen
5139: haan liitettävällä kantokäsittelylaitteella" som i     av bekämpningsmedel alltjämt är nödvändig
5140: år blivit färdig vid forststyrelsens utvecklings-      och motiverad. Så är det i allmänhet då det inte
5141: sektion. Basmaterialet för undersökningen om-          är möjligt att enbart med mekaniska metoder
5142: fattar ca 1 % av den totalareal som behandlats         reglera förekomsten av sådan lövträdssly som
5143: med ovan nämnda metod under åren 1981-                 skadar barrträdens tillväxt.
5144: 1984.                                                     I synnerhet på tallodlingsområden där det
5145:    Sedan de arbeten som undersökts blivit              växer aspsly är användningen av bekämpnings-
5146: genomförda har anvisningarna för skogshante-           medel tillsvidare nödvändig för att de skador
5147: ring ändrats bl.a. i fråga om den mekanisk-            som förorsakas av knäckesjuka, som använder
5148: kemiska metoden och användningen har sedan             asp som mellanvärd, skall kunna förebyggas.
5149: dess minskat tili ca tredjedel. Situationen har        Vid bekämningen av asp kommer man dock att
5150: också ändrats så att de bekämpningsmedel som           öka den förhandsbekämpning som konstaterats
5151: fanns med i undersökningsmaterialet inte kom-          vara bra, dvs. ringbarkning av gamla aspar i
5152: mer att användas i fortsättningen. De ersätts          god tid före avverkningen, samt minska tallod-
5153: med nya, mera utvecklade preparat som, utom            ling på områden där aspar är ett problem.
5154: att de är effektivare än de tidigare, också är            På grundval av det som anförts ovan har den
5155: bättre både med tanke på arbetar- och miljö-           mekanisk-kemiska slybekämpningen trots för-
5156: skydd. De anordningar som används har också            ändrade förhållanden och målen för verksam-
5157: blivit lättare och har tekniskt förbättrats.           heten tillsvidare sitt eget viktiga användnings-
5158:    Av ovan nämnda orsaker motsvarar inte de            område bland skogsvårdsmetoderna och re-
5159: resultat som i den nämnda undersökningen               geringen anser det sålunda inte vara motiverat
5160: presenterats om framgången med mekanisk-               att vidta de åtgärder som avses i spörsmålet.
5161:     Helsingfors den 6 november 1989
5162: 
5163:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5164:                                              1989 vp.
5165: 
5166: Kirjallinen kysymys n:o 489
5167: 
5168: 
5169: 
5170: 
5171:                                  Pulliainen: Metsänparannusvarojen myöntämisestä soidensuoje-
5172:                                      lualueilla
5173: 
5174: 
5175:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5176:    Ympäristönsuojeluviranomaiset ovat viime        jaaksi ja metsitetään uudestaan valtion varoin.
5177: päivinä kiinnittäneet huomiota siihen, että met-   Lain kirjainta ei tällöin rikota, mutta osoite-
5178: sälautakunnat ovat käyttäneet metsänparan-         taan kyseenalaista moraalia. Tämä vaatii nii-
5179: nusvaroja epätarkoituksenmukaisesti, jopa mo-      den ohjeiden muuttamista, joilla myönnetään
5180: raalisesti tuomittavana tavalla. Tämä on erityi-   valtion varoja metsänparannushankkeisiin.
5181: sen merkityksellistä sen vuoksi, että metsälau-       Metsälautakunnissa esiintyy näissä asioissa
5182: takunnat ovat valittaneet metsänparannusvaro-      siinä määrin pahoja asenneviivästymiä, että
5183: jen niukkuutta ja eduskuntaan lähetettyjen         korkeimmalla poliittisella tasolla on annettava
5184: suurten lähetystöjen voimin vaatineet niitä voi-   selvät käyttäytymisohjeet, jotka ottavat luon-
5185: makkaasti Iisättäviksi.                            nonsuojelulliset näkökohdat yksiselitteisesti
5186:    Esimerkiksi Kiimingin kunnassa on paikalli-     huomioon.
5187: sen metsänhoitoyhdistyksen laatiman suunni-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5188: telman mukaan "hakattu siemenpuuasentoon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5189: 3, 7 hehtaarin ala, joka kuuluu valtion soiden-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5190: suojelualueeseen, jossa metsätalouden harjoit-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5191:  taminen estyy". Sitaatti on suora lainaus ao.                Aikooko Hallitus puuttua metsälau-
5192: suunnitelmasta. Valtion metsänparannuslainaa               takuntien varojen käyttöön tapauksissa,
5193:  myönnettiin ja käytettiin tässä tapauksessa               joissa metsänparannuksiin tarkoitettuja
5194:  2 000 markkaa.                                            valtion varoja käytetään soidensuoje-
5195:     Tyypillistä on myös se, että soidensuojelu-            lualueilla ja niiden sisäpuolella paljaak-
5196:  alueen sisällä oleva metsäsaareke hakataan pal-           sihakattujen alueiden metsittämiseen?
5197: 
5198:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5199: 
5200:                                          Erkki Pulliainen
5201: 
5202: 
5203: 
5204: 
5205:  900100
5206: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 489
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 
5211:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5212:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarpeen ainoastaan ojituksesta, tienrakennuk-
5213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesta ja lannoituksesta sekä turvemaalla tehtä-
5214: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            västä metsänuudistamisesta. Ohjeen mukaan
5215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mm. kangasmaan uudistamishankkeista, joihin
5216: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suunnitellaan ainoastaan kevyttä maanmuok-
5217: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   kausta, ei lausuntoa tarvitse pyytää.
5218: kysymyksestä n:o 489:                                  Todettakoon lisäksi, että 13.2.1987 annet-
5219:                                                     tuun metsänparannuslakiin (140/87) otettiin
5220:           Aikooko Hallitus puuttua metsälau-
5221:                                                     säädös, joka mahdollistaa sellaisten lisäkustan-
5222:        takuntien varojen käyttöön tapauksissa,
5223:                                                     nusten suorittamisen kokonaan avustuksena,
5224:        joissa metsänparannuksiin tarkoitettuja
5225:                                                     jotka aiheutuvat hankkeen välttämättömästä
5226:        valtion varoja käytetään soidensuoje-
5227:                                                     toteuttamisesta luonnonsuojelun vuoksi tavan-
5228:        lualueilla ja niiden sisäpuolella paljaak-
5229:                                                     mukaisesta työtavasta tai työkaudesta poike-
5230:        sihakattujen alueiden metsittämiseen?
5231:                                                     ten. Säädös sisältyi lähes samansanaisena mut-
5232:                                                     ta ympäristönsuojelunäkökohtia koskevana jo
5233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vuonna 1977 annetuun metsänparannuslakiin.
5234: taen seuraavaa:                                        Metsähallitus on 23.1.1987 ympäristöminis-
5235:    Valtioneuvoston 19.4.1979 ja 26.3.1981 teke-     teriötä kuultuaan vahvistanut soidensuojelu-
5236: millä periaatepäätöksillä vahvistettuun soiden-     alueiden hoidon ja käytön yleisohjeen. Ohjeen
5237: suojelun perusohjelmaan kuuluu 600 soiden-          perusteella laadittavat hoito- ja käyttösuunni-
5238: suojelukohdetta ja yhteensä 488 565 hehtaaria       telmat vahvistaa ympäristöministeriö. Ohjeen
5239: suojeltavaksi tarkoitettua suoalaa. Koska oh-       mukaan voidaan kohteiden metsätalousalueek-
5240: jelman tavoitteena on pelkästään soidensuoje-       si rajatuilla osilla toteuttaa normaaleja metsä-
5241: lu, rajoitetaan kohteiden metsätalousalueeksi       taloustoimenpiteitä edellyttäen, että toimenpi-
5242: katsottavilla kangasmaaosilta vain soiden luon-     teet eivät vaaranna suojeltavan suon luonnol-
5243: nolliseen vesi- ja ravinnetalouteen vaikuttavia     lista vesi- ja ravinnetaloutta.
5244: toimenpiteitä.                                         Kysymyksessä erikseen mainittu 3,7 hehtaa-
5245:    Soidensuojelun perusohjelman toteuttamisen       rin siemenpuuhakkuu on toteutettu Kiimingin
5246: alkuvaiheissa osoittautuivat tehtävään käytet-      lettoalue -nimisen suojelukohteen reunan lähei-
5247: tävissä olleet voimavarat riittämättömiksi ja       sillä kangasmaasaarekkeilla. Kiimingin letto-
5248: asiaan liittyvät säännökset puutteellisiksi. Sitä   alueen alustava rajaus käsitti periaatepäätök-
5249: mukaa kuin voimavaroja on lisätty ja säädös-        sessä suojeltavaksi ilmoitettua suoalaa l 235
5250: pohjaa tarkennettu ovat esiintyneet ongelmat        hehtaaria ja 1 100--1 200 hehtaaria kangasmai-
5251: vähentyneet.                                        ta. Kyseistä hakkuu- ja uudistamissuunnitel-
5252:    Metsänparannusvarojen       myöntämisedelly-     maa ja siihen liittyvää metsänparannussuunni-
5253: tyksiä koskevia säännöksiä täydennettiin            telmaa laadittaessa (22.10.1980) ja metsänpa-
5254: 12.6.1980 metsänparannuslain muutoksella            rannusrahoitusta myönnettäessä (8 .1.1981) ei
5255: (429/80) ja metsänparannusasetuksen muutok-         vielä ollut täsmentynyt, mitkä kangassaarek-
5256: sella (433/80) siten, että metsänparannusvaroja     keet jäävät metsätalousalueiksi.
5257: ei voida myöntää, mikäli maa- ja metsätalous-          Kyseinen hanke, joka on hyväksytty ja to-
5258: ministeriö ja sittemmin lääninhallitus antamas-     teutettu jo soidensuojelun alkuvaiheissa, ei ole
5259: saan lausunnossa katsoo metsänparannussuun-         mitenkään vaarantanut suojeluhankkeen to-
5260: nitelman toteuttamisen vaarantavan valtioneu-       teuttamista. Tätä osoittaa mm. ympäristömi-
5261: voston hyväksymään ohjelmaan sisältyvän             nisteriön 8.5.1984 tekemä päätös Kiimingin
5262: luonnonsuojeluhankkeen toteuttamisen.               lettoalueen lopullisesta suojelurajauksesta, jos-
5263:    Lausuntomenettelyä yksinkertaistettiin maa-      sa myös kyseinen 3,7 hehtaarin hakkuualue on
5264: ja metsätalousministeriön 26.3.1981 antamalla       sisällytetty suojeltavaan alaan. Maanomistajan
5265: ohjeella siten, että lausunnon pyytäminen on        hakemuksesta on Oulun lääninhallitus 9.8.1989
5266:                                      1989 vp. -      KK n:o 489                                     3
5267: 
5268: rauhoittanut kyseisen tilan suojeltavaksi rajatut     vesi- ja ravinnetalouden säilyttäminen, hallitus
5269: alueet ja ympäristöministeriö on myöntänyt            katsoo, ettei yksityismetsälain tai metsänparan-
5270: maanomistajalle korvauksen luonnonsuojelu-            nuslain täytäntöönpanossa ole nykyisellään il-
5271: alueen perustamisesta aiheutuvasta menetyk-           mennyt tältä osin sellaisia epäkohtia, jotka
5272: sestä.                                                antaisivat hallituksen taholta aihetta toimenpi-
5273:   Ottaen huomioon, että soidensuojelun ta-            teisiin.
5274: voitteena on suojeltavien soiden luonnollisen
5275: 
5276:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
5277: 
5278:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5279: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 489
5280: 
5281: 
5282: 
5283: 
5284:                              Ti11 Riksdagens Herr Ta1man
5285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förfarandet så att ett utlåtande behöver inbe-
5286: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se        gäras endast då det är fråga om dikning,
5287: av den 3 oktober 1989 till vederbörande med-       vägbygge och göds1ing samt skogsförnye1se på
5288: 1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jande    torvmark. En1igt anvisningen behövs exempe1-
5289: av riksdagsman Pulliainen undertecknade            vis inget utlåtande för bl.a. förnye1seprojekt på
5290: spörsmå1 nr 489:                                   momarker, på vi1ka p1aneras markbearbetning
5291:                                                    endast i 1iten ska1a.
5292:            Ämnar Regeringen ingripa i hur
5293:        skogsnämnderna använder sina resurser          Ytterligare kan konstateras att skogsförbätt-
5294:                                                    rings1agen (140/87), som getts den 13 februari
5295:        i sådana fall då statens mede1, som är
5296:        avsedda för skogsförbättring, används       1987, innehåller ett stadgande som gör det
5297:                                                    möj1igt att sådana merkostnader som föran1eds
5298:        till beskogning av områden som ka1hug-
5299:                                                    av att ett projekt med hänsyn till naturskyddet
5300:        gits och som är be1ägna på myrskydds-
5301:        områden och innanför dessa?                 måste genomföras med avvikelse från det sed-
5302:                                                    van1iga arbetssättet eller under annan tid än
5303:                                                    den van1iga arbetssäsongen i sin he1het kan
5304:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       beta1as i form av understöd. Stadgandet ingick
5305: samt anföra fö1jande:                              i nästan samma orda1yde1se redan i den skogs-
5306:    Det basprogram för myrskyddet som stats-        förbättrings1ag som gavs 1977, men gällde då
5307: rådet fastställde genom principbes1ut den 19       mi1jövårdssynpunkter.
5308: apri1 1979 och den 26 mars 1981 omfattar 600          Forststyrelsen fastställde, efter att ha fått ett
5309: myrskyddsobjekt och samman1agt 488 565 ha          utlåtande i saken från mi1jöministeriet, den 23
5310: myrar som är avsedda att skyddas. Eftersom         januari 1987 allmänna anvisningar för under-
5311: syftet med programmet endast är myrskydd,          hållet och dispositionen av myrskyddsområden.
5312: begränsas inom de till objekten hörande mo-        De underhålls- och dispositionsp1aner som
5313: marker som bör anses som skogshushållnings-        skall göras upp på basis av anvisningarna
5314: område enbart de åtgärder som inverkar på          fastställs av mi1jöministeriet. En1igt anvisning-
5315: myrarnas naturliga vatten- och näringshushåll-     arna kan, inom de de1ar av områdena som
5316: ning.                                              avgränsats såsom skogshushållningsområden,
5317:    Då basprogrammet för myrskydd in1eddes          norma1a skogshushållningsåtgärder vidtas, för-
5318: visade det sig att de tillbudsstående resurserna   utsatt att åtgärderna inte äventyrar den natur-
5319: var knappa och att stadgandena om saken var        1iga vatten- och näringshushållningen på den
5320: bristfälliga. Prob1emen har minskat alltefter-     myr som skall skyddas.
5321: som med1em har ökats och författningarna              Den fröträdsavverkning på ett område om
5322: preciserats.                                       3, 7 ha som i spörsmå1et nämns speciellt har
5323:    De stadganden som berör grunderna för           genomförts på skogsho1mar som är be1ägna
5324: bevi1jandet av skogsförbättringspengar kom-        invid gränsen till ett skyddsobjekt, dvs. Kii-
5325: p1etterades den 12 juni 1980 genom en ändring      minki rikkärrområde. Den pre1iminära av-
5326: av 1agen om skogsförbättring (429/80) och en       gränsningen av Kiiminki rikkärrområde om-
5327: ändring av förordningen om skogsförbättring        fattade 1235 ha av det myrområde om vi1ket i
5328: (433/80). Ändringarna medförde att skogsför-       ett principbes1ut har an1etts att det bör skyd-
5329: bättringspengar inte kan bevi1jas om jord- och     das och 1 100--1 200 ha momark. Då av-
5330: skogsbruksministeriet och sedermera 1änsstyre1-    verknings- och förnyelsep1anen samt den till-
5331: sen i sina utlåtanden anser att skogsförbätt-      hörande skogsförbättringsp1anen uppgjordes
5332: ringsp1anens genomförande äventyrar genom-         (22.1 0.1980) och då finansieringen av skogsför-
5333: förandet av ett sådant naturskyddsprojekt som      bättringen bevi1jades (8.1.1981) var det ännu
5334: ingår i ett program som godkänts av statsrådet.    inte k1art vi1ka skogsho1mar inom momarken
5335:    Genom jord- och skogsbruksministeriets an-      som kvarstår som skogshushållningsområden.
5336: visning den 26 mars 1981 förenk1ades remiss-          Projektet i fråga, som godkänts och genom-
5337:                                     1989 vp. -       KK n:o 489                                    5
5338: 
5339: förts redan vid det inledande skedet av myr-         att skyddas. Dessutom har miljöministeriet
5340: skyddet, har på inget sätt äventyrat genomfö-        beviljat markägaren ersättning för den förlust
5341: randet av skyddsprojektet. Detta framgår bl.a.       som inrättandet av naturskyddsområdet med-
5342: av ett beslut den 8 maj 1984 av miljöministeriet     för.
5343: om en slutgiltig skyddsavgränsning av Kiiminki          Med beaktande av att syftet med myrskyddet
5344: rikkärrområde. Även det berörda 3,7 ha stora         är att bevara den naturliga vatten- och närings-
5345:                                                      hushållningen på de myrar som skall skyddas,
5346: avverkningsområdet har fogats tili det område        anser regeringen att det vid verkställigheten av
5347: som skall skyddas. Länsstyrelsen i Uleåborgs         lagen om enskilda skogar eller skogsförbätt-
5348: Iän har den 9 augusti 1989 på en ansökan av          ringslagen hittills inte har uppstått sådana
5349: markägaren fredat de områden som hör tili            missförhållanden att det skulle vara skäl för
5350: lägenheten i fråga och som avgränsats i syfte        regeringen att vidta åtgärder.
5351:     Helsingfors den 3 november 1989
5352: 
5353:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5354:                                               1989 vp.
5355: 
5356: Kirjallinen kysymys n:o 490
5357: 
5358: 
5359: 
5360: 
5361:                                  Pulliainen: Nivalan Hiturasta kaiveitavan nikkelimalmin sulatus-
5362:                                      paikasta
5363: 
5364: 
5365:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5366:    Neuvostoliiton Kuolan niemimaalla sijaitse-      hen yksikköön, jolta on vaadittu päästöjen
5367: vat kaivos- ja niihin liittyvät teollisuusyksiköt   vähentämistä. Näin oman edun tavoittelussa
5368: päästävät ilmaan enemmän rikkidioksidia kuin        toimitaan omia pyrkimyksiä vastaan, sillä jo-
5369: kaikki Suomen päästälähteet yhteensä. Kuolan        kainen lisätoiminta em. yksikössä lisää päästö-
5370: "nikelkombinaatit" ovat päästöillään tuhon-         jä. Logiikka pettää, moraali pettää ja uskotta-
5371: neet laajalti ympäristönsä kasvillisuuden, vesis-   vuus pettää. Hallituksen on puututtava Outo-
5372: töt ja maaperän. Näiden yksiköiden päästöjen        kumpu Oy:n toimiin oman uskottavuutensa
5373: kielteiset vaikutukset näkyvät jo Suomenkin         nimissä.
5374: puolen luonnossa. Tämä on aiheuttanut laajaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5375: huolestuneisuutta Suomessa, jossa omalta val-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5376: tiovallalta on vaadittu toimenpiteitä neuvotte-
5377:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5378: lujen käymiseksi itäisen naapurin kanssa. Näitä
5379: neuvotteluja onkin lehtitietojen mukaan käyty.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5380: Saadusta informaatiosta on voitu päätellä, että                 Aikooko Hallitus puuttua valtiojoh-
5381: Suomen puolelta neuvotteluja käyneet ovat
5382: vaatineet päästöjen vähentämistä itärajan taka-              toisen Outokumpu Oy:n toimeen viedä
5383: na.                                                          Nivalan Hituran nikkelimalmia sulatet-
5384:    Tätä taustaa vasten vaikuttaa uskomatto-                  tavaksi Kuolan niemimaalle Monche-
5385: malta lehtitieto, jonka mukaan valtiojohtoinen               gorskin teollisuusyksikköön näin lisää-
5386: Outokumpu Oy on viemässä Nivalan Hiturasta                   mään niitä saastepäästöjä, joita Hallitus
5387: peräisin olevaa nikkelimalmia sulatettavaksi                 lienee muutoin toivonut vähennettäväk-
5388: Kuolan Monchegorskin tehtaalle eli juuri sii-                si?
5389: 
5390:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5391: 
5392:                                           Erkki Pulliainen
5393: 
5394: 
5395: 
5396: 
5397: 2900100
5398: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 490
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 
5403:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilöstöä mahdollisesti lomauttaa, etsittiin
5405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mahdollisuuksia toimittaa kaivosten rikastetta
5406: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             ulkopuolisille.
5407: kirjeenne n:o 2312 ohella toimittanut valtioneu-        Näin sovittiin myös Kuolassa toimivan neu-
5408: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vostoliittolaisen sulaton kanssa järjestelystä,
5409: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       jonka mukaan se käsittelee Outokummun raa-
5410: jallisesta kysymyksestä n:o 490:                     ka-aineen nikkeliksi.
5411:            Aikooko Hallitus puuttua valtiojoh-          Käsiteltävä määrä sisältää nikkelin lisäksi
5412:                                                      rikkiä noin 2 000 tonnia eli varsin pienen
5413:        toisen Outokumpu Oy:n toimeen viedä
5414:        Nivalan Hituran nikkelimalmia sulatet-        määrän etenkin, kun se suhteutetaan koko
5415:                                                      Kuolan teollisuuden käsittelemän rikin mää-
5416:        tavaksi Kuolan niemimaalle Monche-
5417:                                                      rään ja rikkipäästöihin.
5418:        gorskin teollisuusyksikköön näin lisää-
5419:        mään niitä saastepäästöjä, joita Hallitus        Vaikka Outokummulla ei ole oikeutta julkis-
5420:                                                      taa kilpailijansa tuotantoon tai talouteen liitty-
5421:        lienee muutoin toivonut vähennettäväk-
5422:                                                      viä tietoja, voidaan kuitenkin kauppa- ja teol-
5423:        si?
5424:                                                      lisuusministeriön saamien tietojen mukaan esit-
5425:                                                      tää arvio, etteivät Kuolan rikkipäästöt käytän-
5426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nössä välttämättä lisäänny lainkaan tai aina-
5427: taen seuraavaa:                                      kaan merkittävästi Outokummun rikasteen kä-
5428:    Outokumpu Oy tuottaa Harjavallan tehtail-         sittelyn takia. Outokummun rikasteessa
5429: Iaan metallista nikkeliä noin 17 000 tonnia          rikasteen sisältämän rikin suhde nikkeliin on
5430: vuodessa. Pääosa tuotannon edellyttämästä ri-        todennäköisesti selvästi vähäisempi kuin neu-
5431: kasteraaka-aineesta tulee Outokummun omilta          vostoliittolaisten omien raaka-aineiden vastaa-
5432: suomalaisilta nikkelikaivoksilta: Enonkoskelta,      va suhde. Mikäli Outokummun rikaste korvaa
5433: Hiturasta ja Vammalasta. Normaalitilanteessa         heikompilaatuisten raaka-aineiden käsittelyä,
5434: näiden kaivosten koko tuotanto käsitellään           saattaa käydä jopa niin, että rikkikuormitus
5435: Harja vallassa.                                      alueella alenee.
5436:    Mikäli kaivosten tuotanto jostain syystä ylit-       Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä
5437: tää sen, mitä Harjavallan tehtaat voivat käyt-       Outokummulla ei ole ollut syytä boikotoida
5438: tää rikasteita, pyrkii yhtiö myymään ulos yli-       neuvostoliittolaista osapuolta kauppakumppa-
5439: määräisen tuotannon. Vuoden 1989 aikana              nina, kun toiminta tapahtuu ylläkuvatuissa
5440: sattui Harjavallan tehtailla vakava tuotanto-        puitteissa.
5441: häiriö, jonka johdosta nikkelin tuotanto Har-           Edellä sanotun perusteella hallitus ei katso
5442: javallassa keskeytyi useaksi viikoksi. Jotta kai-    tarpeelliseksi puuttua kahden yhtiön väliseen
5443: vosten tuotantoa ei olisi tarvinnut supistaa ja      sopimukseen.
5444:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
5445: 
5446:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
5447:                                     1989 vp. -     KK n:o 490                                       3
5448: 
5449: 
5450: 
5451: 
5452:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5453:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eventuellt friställa personalen sökte man efter
5454: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         möjligheter att leverera sligen från gruvorna tili
5455: nr 2312 av den 3 oktober 1989 tili vederböran-      utomstående.
5456: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           Följaktligen kom man överens med ett sov-
5457: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       jetiskt smältverk, som verkar på Kolahalvön,
5458: nade spörsmål nr 490:                               om ett arrangemang enligt vilket detta verk
5459:                                                     skulle bearbeta Outokumpu-råvarorna tili nick-
5460:           Har Regeringen för avsikt att ingripa     el.
5461:        i statsbolaget Outokumpu Oy:s åtgärd             Den mängd som skall bearbetas innehåller,
5462:        att exportera nickelmalm från Hitura i       förutom nickel, ca 2 000 ton svavel, d.v.s. en
5463:        Nivala för smältning vid industrienhe-       ytterst liten mängd i synnerhet i proportion tili
5464:                                                     den svavelmängd och de svavelutsläpp som
5465:        ten Monchegorski på Kolahalvön, vil-         hela industrin på Kolahalvön står för.
5466:        ket ökar de förorenande utsläppen där,           Fastän Outokumpu inte har rätt att offent-
5467:        eftersom Regeringen i övrigt torde ha        liggöra uppgifter i anslutning tili konkurrentens
5468:        önskat att dessa utsläpp skulle minska?      produktion eller ekonomi, kan man dock, på
5469:                                                     basis av de uppgifter handels- och industrimi-
5470:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nisteriet har fått, presentera en bedömning
5471: samt anföra följande:                               enligt viiken svavelutsläppen på Kolahalvön,
5472:                                                     tili följd av bearbetningen av slig från Outo-
5473:     Outokumpu Oy producerar vid sina fabriker       kumpu inte nödvändigtvis alls ökar i praktiken,
5474: i Harjavalta ca 17 000 ton metallisk nickel per     eller åtminstone inte i betydande grad. Den
5475: år. Huvuddelen av den sligråvara som förut-         svavel som ingår i sligen från Outokumpu i
5476: sätts för produktioneo kommer från Outokum-         proportion tili nickeln i denna slig är troligtvis
5477: pus egoa finska nickelgruvor Enonkoski, Hitu-       klart mindre än motsvarande förhållande i de
5478: ra och Vammala. 1 vanliga fall bearbetas hela       sovjetiska råvarorna. Om bearbetningen av slig
5479: produktioneo från dessa gruvor i Harjavalta.        från Outokumpu ersätter bearbetningen av
5480:     Om produktioneo vid gruvorna av någon           råvaror av lägre kvalitet kan det tili och med
5481: anledning överskrider den sligmängd som kan         gå så att svavelbelastningen i området sjunker.
5482: bearbetas vid fabrikerna i Harjavalta försöker          Enligt handels- och industriministeriets åsikt
5483: bolaget sälja ut den överflödiga produktionen.      har Outokumpu ingen orsak att bojkotta den
5484: Under år 1989 förekom en allvarlig störning i       sovjetiska parten som handelskompanjon, då
5485: produktioneo vid fabrikerna i Harjavalta och        verksamheten sker inom ovan beskrivna ramar.
5486: tili följd av den avbröts nickelproduktionen där        På basis av ovanstående anser regeringen det
5487: för flera veckor. För att inte bli tvungen att      inte vara nödvändigt att ingripa i överenskom-
5488: inskränka produktioneo vid gruvorna och             melsen mellan de två bolagen.
5489:     Helsingfors den 6 november 1989
5490: 
5491:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
5492:                                             1989 vp.
5493: 
5494: ~irjallinen   kysymys n:o 491
5495: 
5496: 
5497: 
5498: 
5499:                                 Tenhiälä: Luotsipulan poistamisesta
5500: 
5501: 
5502:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5503: 
5504:   On arviOitu, että jopa kolmannes luotseista     kapteenien pätevyyskirja ja puolen vuoden
5505: lllisi eläkeikään 1990-luvun puoliväliin men-     harjoittelu, enää mahdollista ylläpitää.
5506: essä. Samalla on arvioitu, ettei merikapteeneja      Erilaiset tekniset ohjausjärjestelmät olisivat
5507: almistu tarpeeksi korvaamaan tyhjiksi jääviä      Suomen oloissa hyvin kalliita ratkaisuja, koska
5508: irkoja. Luotsien eläkkeelle siirtyminen suu-      luotsattavat matkat ovat pitkiä ja toisaalta
5509: ;!mmassa määrin alkaa noin v. 1992 ja jatkuu      liikenne on kuitenkin niin hiljaista, että kalliit
5510: ;!n jälkeen voimakkaana. Tällä hetkellähän        investoinnit tuskin kannattaisivat
5511: ielä tilanne on hyvä, luotsin virkaan saattaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5512: lla kymmeniä hakijoita. Tulevaan ongelmaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5513: Jlisi pyrkiä varautumaan jo nyt, koska muu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5514: !n ollaan suurten ongelmien edessä.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5515:   Tällöin ehkä joudutaan pohtimaan, onko                    Mitä Hallitus aikoo tehdä 1990-luvul-
5516:  wtsien nykyistä pätevyysvaatimusta, eli meri-           la uhkaavan luotsipulan poistamiseksi?
5517:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5518: 
5519:                                         Hannu Tenhiälä
5520: 
5521: 
5522: 
5523: 
5524:  00100
5525: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 491
5526: 
5527: 
5528: 
5529: 
5530:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1 000 nettorekisteritonnin aluksilla sekä aluk-
5532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          silla, jotka kuljettavat saaristossa tai sisävesillä
5533: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               irtolastina ympäristölle vaarallista öljy-, kaasu-
5534: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tai muuta lastia, velvollisuus käyttää valtion
5535: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          luotsia. On lähdettävä siitä, että luotsin am-
5536: edustaja Tenhiälän kirjallisesta kysymyksestä          mattitaidon ja kokemuksen tulee olla mahdol-
5537: n:o 491:                                               lisimman hyvä, jotta vaadittava turvallisuus
5538:            Mitä Hallitus aikoo tehdä 1990-luvul-       saavutettaisiin.
5539:         la uhkaavan luotsipulan poistamiseksi?            Eri koulutusalojen arvostus yhteiskunnas-
5540:                                                        samme noudattaa eräänlaista aaltoliikettä.
5541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kauppalaivastomme kehityksen aallonpohja
5542: vasti seuraavaa:                                       on ilmeisesti nyt sivuutettu. Tämä heijastuu
5543:    Suomen kauppalaivastoa ja jäänmurtajia uh-         "merenkulkuoppilaitoksiin pyrkijäiden mää-
5544: kaa näillä näkymin 1990-luvulla puute kaikista         rään, joka on osoittamassa nousua.
5545: ammattitaitoisista suomalaisista merenkulki-              Vireillä oleva luotsaustoiminnan rationali-
5546: joista. Ongelma ei siis koske pelkästään luot-         sointi, jolloin mm. rannikon vierekkäisiä luot-
5547: seja, ja sitä tulisikin näin ollen käsitellä yhtei-    siasemia yhdistetään, vähentää jonkin verran
5548: senä, kaikkia merenkulkualan ammattikuntia             luotsien tarvetta. Tähän on edellytyksenä, että
5549: koskevana kysymyksenä.                                 tarvittavat uudet keskusluotsiasemat saadaan
5550:    Luotsien koulutustason laskeminen ei ole            rakennetuksi.
5551: suositeltava keino selviytyä uhkaavasta luotsi-           Hallituksella ei tällä hetkellä ole suunnitel-
5552: pulasta. Maamme on syystä ylpeä luotsikun-             mia muuttaa luotsien pätevyysvaatimuksia. Jos
5553: tamme korkeasta tasosta. Suurten alusten ja            tilanne kuitenkin menee kovin huonoksi, halli-
5554: vaarallisia aineita kuljettavien alusten turvalli-     tus katsoo, että on syytä harkita erityisen
5555: suuden lisäämiseen on jo ympäristönsuojelulli-         luotsikoulutuksen aloittamista. Koulutus voisi
5556: sista syistä kiinnitettävä erityistä huomiota.         olla kestoltaan jonkin verran lyhyempi kuin
5557: Tämän vuoksi Suomen vaikeasti navigoitavilla           nykyinen merikapteenin koulutus ja se keskit-
5558: väylillä on kaikilla ulkomaisilla aluksilla ja         tyisi nimenomaan Juotsilta odotettaviin tietoi-
5559: suomalaisilla ulkomaanliikenteessä olevilla yli        hin ja taitoihin.
5560:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1989
5561: 
5562:                                                                  Liikenneministeri Raimo Vistbacka
5563:                                     1989 vp. -     KK n:o 491                                     3
5564: 
5565: 
5566: 
5567: 
5568:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5569:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och finska fartyg i utrikestrafik, som trafikerar
5570: nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Finlands svårnavigerade farleder, samt fartyg
5571: v den 3 oktober 1989 tili vederbörande med-        som i skärgården och på insjövatten fraktar
5572: :m av statsrådet översänt avskrift av följande     miljöfarlig olje-, gas- eller annan last i bulk,
5573: v riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörs-        skyldiga att använda statens lotsar. Utgångs-
5574: 1ål nr 491:                                        punkten är att lotsens yrkeskunskap och erfa-
5575:                                                    renhet skall vara så god som möjligt för att den
5576:         Vad ämnar Regeringen göra för att
5577:                                                    säkerhet som krävs skall uppnås.
5578:       avhjälpa den lotsbrist som hotar på
5579:                                                       Värderingen av olika utbildningsområden i
5580:       1990-talet?                                  vårt samhälle följer ett slags vågrörelse. Våg-
5581:                                                    dalen i utvecklingen av vår handelsflotta har
5582:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5583:                                                    nu tydligen passerats. Detta avspeglas i det
5584: :tmt anföra följande:                              ökande antalet sökanden tili sjöfartsläroanstal-
5585:  Finlands handelsflotta och isbrytare kommer       ter.
5586: om det nu ser ut att under 1990-talet hotas av        En rationalisering av den aktuella lotsnings-
5587: n brist på allt slag av yrkeskunnigt finskt        verksamheten, varvid bl.a. lotsstationer som
5588: jöfolk. Prob1emet gäller således inte endast       ligger bredvid varandra vid kusten sammanslås,
5589: )tsar och det bör således behandlas som en         minskar i någon mån behovet av lotsar. För-
5590: emensam fråga för alla yrkeskårer i sjöfarts-      utsättningen för detta är att de nya centrallots-
5591: ranschen.                                          stationer som behövs blir byggda.
5592:   Att sänka nivån på utbildningen av lotsar           Regeringen har för närvarande inga planer
5593: an inte rekommenderas som en metod att             på att ändra behörighetsvillkoren för lotsar.
5594: ndvika den hotande lotsbristen. Finland är         Om situationen dock blir riktigt dålig, anser
5595: 1ed rätta stolt över den höga standarden på        regeringen att det är skäl att överväga att
5596:  n lotskår. Redan av miljövårdsorsaker bör         inleda en särskild lotsutbildning. Utbildningen
5597: irskild uppmärksamhet fästas vid en ökning         kunde vara något kortare än den nuvarande
5598: v säkerheten på stora fartyg och på fartyg         utbildningen av sjökaptener och den skulle
5599: )ffi transporterar farliga ämnen. Därför är alla   uttryckligen vara koncentrerad på de kunska-
5600: ver 1 000 nettoregistertons utländska fartyg       per och färdigheter som förväntas av en lots.
5601:    Helsingfors den 30 oktober 1989
5602: 
5603:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
5604:                         j
5605:                     j
5606:                     j
5607:                 j
5608:                 j
5609:             j
5610:             j
5611:         j
5612:         j
5613:     j
5614:     j
5615: j
5616: j
5617:                                               1989 vp.
5618: 
5619: Kirjallinen kysymys n:o 492
5620: 
5621: 
5622: 
5623: 
5624:                                  R. Aho ym.: Raittiusjärjestöjen tasa-arvoisten toimintamahdolli-
5625:                                      suuksien turvaamisesta
5626: 
5627: 
5628:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5629:    Kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen        sia, jotkut eivät. Tämä johtuu siitä, että avus-
5630: raittiustyölain muutoksesta, se edellytti, ettei    tuksiin kunnat eivät enää saa valtionapua.
5631: raittiusjärjestöjen toimintamahdollisuuksia hei-       Avustusten maksamisen suhteen raittiusjär-
5632: kennetä. Sama asia todettiin myös eduskunnan        jestöjen asema on erilainen eri puolilla maata,
5633: talousvaliokunnan ko. lainmuutosta koskevas-        mikä ei liene raittiustyölain muutoksen tavoite.
5634: sa mietinnössä.                                     Raittiusjärjestöjen tasa-arvoisten toimintamah-
5635:    Lainmuutos siirsi kuntien raittiusjärjestöiltä   dollisuuksien turvaamiseksi olisi kuntien rait-
5636: hankkimien ostopalvelujen valtionosuuksien          tiusjärjestöille maksamat avustukset asetettava
5637: maksamisen SVOL-järjestelmän piiriin. Samal-        valtionapukelpoisiksi.
5638: la kunnat alkoivat avustusten maksamisen si-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5639: jaan ostaa palveluja järjestöiltä.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5640:    Lainmuutos on ollut nyt voimassa jonkin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5641: aikaa ja kokemuksia on saatu.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5642:    Kuntien raittiusjärjestöille osoittamien avus-
5643: tusten maksamisessa on ilmennyt monia kiel-                   Onko Hallitus tietoinen, että ostopal-
5644: teisiä seikkoja. Raittiusjärjestöt ovat joutuneet          velujen kohdalla epäkohdaksi on muo-
5645: eriarvoiseen asemaan, joiltakin järjestöiltä os-           dostunut se, että kukin kunta ostaa
5646: topalveluja ostetaan, joiltakin ei. Monet kun-             järjestöiltä vain niitä palveluja, joita se
5647: nat ovat alkaneet rajoittaa vapaiden kansalais-            ei itse pysty tuottamaan tai joita se itse
5648: järjestöjen, raittiusjärjestöjen, toimintaa mää-           haluaa,
5649: rittelemällä, mitä ne voivat kunnan maksamien                 onko Hallituksen mielestä oikein ja
5650: ostopalvelusuoritusten avulla tehdä.                       raittiustyölain hengen mukaista, että
5651:     Näin on tapahtunut esimerkiksi Vantaalla.              kunnat alkavat ostopalvelusopimusten
5652: Siellä on käynyt ilmi, että ostopalveluihin                kautta holhota vapaata kansalaistoi-
5653: liittyviä avustuksia on yhä hankalampaa ha-                mintaa, ja
5654: kea, koska kunnan viranomaiset vaativat erit-                 mitä Hallitus on aikeissa tehdä rait-
5655: täin yksityiskohtaisia perusteluja.                        tiustyölain edellä mainituista muutok-
5656:     Eriarvoisuus ilmenee myös niin, että jotkut            sista syntyneiden epäkohtien korjaami-
5657: kunnat myöntävät raittiusjärjestöille avustuk-             seksi?
5658: 
5659:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5660: 
5661:           Raila Aho                 Pekka Leppänen                  Sakari Knuuttila
5662:           Ensia Laine               Pertti Lahtinen                 Anna-Liisa Jokinen
5663:                      Lauha Männistö                          Mikko Elo
5664: 
5665: 
5666: 
5667: 
5668: 290010D
5669: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 492
5670: 
5671: 
5672: 
5673: 
5674:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5675: 
5676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrärahasta kunta myönsi avustuksia rait-
5677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiustyötä tekeville järjestöille. Se, kuinka paljon
5678: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              kunta myönsi avustuksia, ei vaikuttanut val-
5679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tionosuuden määrään.
5680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Nyt voimassa olevien kuntien raittiustyön
5681: edustaja R. Ahon ym. näin kuuluvasta kirjal-          valtionosuussäännösten mukaisesti kunta saa
5682: lisesta kysymyksestä n:o 492:                         valtionosuutta kantokykyluokkansa mukaisesti
5683:                                                       (29-66 %) raittiustyön kokonaiskustannuksis-
5684:           Onko Hallitus tietoinen, että ostopal-
5685:                                                       ta. Valtionosuus suoritetaan myös raittiustyön
5686:        velujen kohdalla epäkohdaksi on muo-
5687:                                                       ostopalveluihin. Raittiustyön ostopalvelujen
5688:        dostunut se, että kukin kunta ostaa
5689:                                                       määrää ei ole rajattu sosiaali- ja terveydenhuol-
5690:        järjestöiltä vain niitä palveluja, joita se
5691:                                                       lon valtakunnallisessa suunnitelmassa 1989-
5692:        ei itse pysty tuottamaan tai joita se itse
5693:                                                       1993 vuoden 1989 osalta, joten kunta voi
5694:        haluaa,
5695:                                                       hankkia ostopalveluja haluamansa määrän ja
5696:           onko Hallituksen mielestä oikein ja
5697:                                                       saada siihen valtionosuuden. Markkamääräi-
5698:        raittiustyölain hengen mukaista, että
5699:                                                       nen valtionosuus siis lisääntyy, mitä enemmän
5700:        kunnat alkavat ostopalvelusopimusten
5701:                                                       kunta hankkii raittiustyön ostopalveluja.
5702:        kautta holhota vapaata kansalaistoi-
5703:                                                          Vuoden 1988 kuntien raittiustyön talousar-
5704:        mintaa, ja
5705:                                                       vioiden mukaisesti kunnat varasivat raittiusjär-
5706:           mitä Hallitus on aikeissa tehdä rait-
5707:                                                       jestöjen avustamiseen yhteensä 5 186 000 mark-
5708:        tiustyölain edellä mainituista muutok-
5709:                                                       kaa. Raittiustyön ostopalveluihin vuonna 1989
5710:        sista syntyneiden epäkohtien korjaami-
5711:                                                       kuntien mukaan on varattu 5 473 000 markkaa.
5712:        seksi?
5713:                                                       Raittiustyön avustuksiin on kunnissa varattu
5714:                                                       vuonna 1989 yhteensä 1 676 623 markkaa kun-
5715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tien talousarvioiden mukaan.
5716: vasti seuraavaa:                                         Voidaan siis perustellusti katsoa, ettei pai-
5717:    Raittiustyölakiin 31.12.1987 tehdyn muutok-        kallisten raittiusjärjestöjen asema ole heikenty-
5718: sen (1276/87) mukaisesti kuntien raittiustyöhön       nyt uuden valtionosuusjärjestelmän aikana.
5719: alettiin soveltaa 1.1.1989 alkaen sosiaali- ja        Avustusten myöntäminen usein vailla toimin-
5720: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-       nallisia suoritevelvoitteita on muuttunut rait-
5721: desta annettua lakia. Kuntien raittiustyön val-       tiustyön konkreettisten, toiminnallisesti veivoit-
5722: tionosuusjärjestelmä      muuttui     olennaisesti.   tavien     ostopalvelusopimusten        tekemiseksi.
5723: Tämä merkitsi muutosta myös kuntien ja rait-          Kunnalla on luonnollisesti täysi harkintavalta,
5724: tiusjärjestöjen välisissä suhteissa. Kuntien rait-    ottaen huomioon kunnan olot, päättää osto-
5725: tiusjärjestöille myöntämät avustukset eivät ole       palvelusopimuspolitiikastaan. Avustuksia sai-
5726: enää valtionosuuteen oikeuttavia menoja. Kun-         vat aikanaan hyvin toimivat järjestöt. Tällä
5727: nat tosin voivat edelleen myöntää avustuksia          hetkellä vastaavasti kunnan tarvitsemia osto-
5728: raittiusjärjestöille omista varoistaan. Tärkeä        palveluita ostetaan niitä tuottavilta järjestöiltä.
5729: linjaratkaisu on, että kunnat voivat hankkia             Raittiustyön ostopalvelujärjestelmään kuu-
5730: raittiusjärjestöiltä ostopalveluja, mihin toimin-     luu myös, että kunta saa selvityksen ostopal-
5731: taan ne voivat saada valtionosuutta.                  velusopimuksen mukaisen toiminnan toteutta-
5732:    Ennen vuotta 1989 voimassa olleiden kuntien        misesta. Kyseessä on siis yksittäinen tiettyä
5733: raittiustyön valtionosuussäännösten mukaisesti        sopimusta koskeva selvitys, eikä raittiusjärjes-
5734: kunta sai valtionosuutta kantokykyluokkansa           töillä ole velvollisuutta selvittää kunnalle muu-
5735: (39-75 %) mukaisesti raittiustyön viranhalti-         ta toimintaansa. Ostopalvelusopimusten kautta
5736: joiden palkkaukseen sekä valtionosuutta rait-         ei kunta siis pysty rajoittamaan ja säännöste-
5737: tiustyöhön asukaslukunsa mukaisesti (6 mark-          lemään raittiusjärjestön toimintaa.
5738: kaa/asukas). Tästä raittiustyöhön tarkoitetusta          Keskeinen ostopalvelujärjestelmään liittyvä
5739:                                      1989 vp. -     KK n:o 492                                       3
5740: 
5741: ongelma näyttää olevan se, että raittiusjärjestöt      Kuntien ostopalvelukysyntä näyttää tällä
5742: eivät ole olleet kovin aktiivisia ostopalvelujen    hetkellä ylittävän järjestöjen ostopalvelutarjon-
5743: tuottamiseen. Järjestöt eivät ole eräissä tapauk-   nan, joten kunnissa toimivilla raittiusjärjestöillä
5744: sissa pystyneet riittävän hyvin selvittämään        olisi erittäin suuret mahdollisuudet kehittää
5745: aikaisempaa toimintaansa, jotta tämä toiminta       nykyistä toimintaansa.
5746: voitaisiin saattaa ostopalveluina kunnan tuen
5747: piiriin.
5748:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1989
5749: 
5750:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
5751: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 492
5752: 
5753: 
5754: 
5755: 
5756:                               Till Riksdagens Herr Talman
5757: 
5758:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         bärkraftsklass (39-75 %) för avlöning av
5759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tjänsteinnehavare inom nykterhetsarbetet samt
5760: av den 3 oktober 1989 till vederbörande med-        statsandel för nykterhetsarbete i enlighet med
5761: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     sitt invånarantal (6 mk/invånare). Av detta
5762: av riksdagsledamot R. Aho m.fl. underteckna-        anslag för nykterhetsarbetet beviljade kommu-
5763: de spörsmål nr 492:                                 nen understöd till organisationer som utförde
5764:                                                     nykterhetsarbete. Statsandelen påverkades inte
5765:           Är Regeringen medveten om att ett
5766:                                                     av i vilken utsträckning kommunen beviljade
5767:        missförhållande har uppkommit i fråga
5768:                                                     understöd.
5769:        om service som köps genom att varje
5770:                                                        Enligt gällande stadganden om statsandel för
5771:        kommun av organisationerna köper en-
5772:                                                     kommunernas nykterhetsarbete får kommuner-
5773:        dast sådan service som den inte själv
5774:                                                     na statsandel i enlighet med sin bärkraftsklass
5775:        kan producera eller som den själv vill
5776:                                                     (29-66 %) av de totala kostnaderna för nyk-
5777:        ha,
5778:                                                     terhetsarbetet. Statsandel erläggs också för
5779:           är det enligt Regeringens uppfattning
5780:                                                     sådan service som köps inom nykterhetsarbe-
5781:        rätt och överensstämmande med andan
5782:                                                     tet. Omfattningen av sådan service inom nyk-
5783:        i lagen om nykterhetsarbete att kom-
5784:                                                     terhetsarbetet har inte begränsats för 1989 års
5785:        munerna genom avtal om köp av ser-
5786:                                                     del i den riksomfattande planen för social- och
5787:        vice börjar utöva förmynderskap över
5788:                                                     hälsovården 1989-1993, vilket innebär att en
5789:        fri medborgarverksamhet, och
5790:                                                     kommun kan köpa så mycket service den vill
5791:           vad står Regeringen i beråd att göra
5792:                                                     och få statsandel för den. Statsandelen beräk-
5793:        för att korrigera de missförhållanden
5794:                                                     nad i mark ökar alltså ju mera en kommun
5795:        som har uppstått till följd av de ovan
5796:                                                     köper service inom nykterhetsarbetet.
5797:        nämnda ändringarna i lagen om nyk-
5798:                                                        Enligt budgeterna för kommunernas nykter-
5799:        terhetsarbete?
5800:                                                     hetsarbete 1988 reserverade kommunerna sam-
5801:                                                     manlagt 5 186 000 mk för understöd till nyk-
5802:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        terhetsorganisationer. Enligt kommunerna har
5803: samt anföra följande:                               5 473 000 mk reserverats för köp av service för
5804:     1 enlighet med en ändring (1276/87) i lagen     nykterhetsarbete 1989. För understöd till nyk-
5805: om nykterhetsarbete 31.12.1987 började lagen        terhetsarbete har enligt kommunernas budgeter
5806: om planering av och statsandel för social- och      sammanlagt 1 676 623 mk reserverats i kom-
5807: hälsovården tillämpas på kommunernas nyk-           munerna 1989.
5808: terhetsarbete räknat från 1.1.1989. Systemet för       Det är alltså motiverat att anse att de lokala
5809: statsandelar till kommunernas nykterhetsarbete      nykterhetsorganisationernas ställning inte har
5810: förändrades i väsentlig grad. Detta innebar         försvagats under det nya statsandelssystemets
5811: en förändring också i förhållandena mellan          tid. I stället för understöd som ofta beviljades
5812: kommunerna och nykterhetsorganisationerna.          utan förpliktelser att prestera bestämda resultat
5813: Kommunernas understöd till nykterhetsorgani-        ingås nu inom nykterhetsarbetet konkreta,
5814: sationerna är inte längre utgifter som berättigar   funktionellt förpliktande avtal om köp av
5815: till statsandel. Kommunerna kan dock alltjämt       service. Kommunerna har naturligtvis full rätt
5816: bevilja nykterhetsorganisationerna understöd        att med beaktande av förhållandena i respek-
5817: av sina egna medel. Ett viktigt principiellt        tive kommun fatta beslut om sin politik beträf-
5818: avgörande är att kommunerna kan köpa ser-           fande avtal om köp av service. I tiden gavs
5819: vice av nykterhetsorganisationerna och för          understöd till väl fungerande organisationer.
5820: denna verksamhet kan de få statsandel.              För ögonblicket köper kommunerna den servi-
5821:     Enligt de statsandelsstadganden som gällde      ce de behöver av organisationer som produce-
5822: kommunernas nykterhetsarbete före 1989 fick         rar den.
5823: kommunerna statsandel i enlighet med sin               Till systemet med köp av service inom
5824:                                       1989 vp. -     KK n:o 492                                      5
5825: 
5826: nykterhetsarbetet hör också att kommunen får         nykterhetsorganisationerna inte har varit sär-
5827: en redogörelse för hur den verksamhet som            skilt aktiva vid serviceproduktionen. 1 vissa fall
5828: avses i serviceavtalet har genomförts. Det är        har organisationerna inte kunnat reda ut sin
5829: således frågan om en enskild utredning, som          tidigare verksamhet tillräckligt bra för att
5830: gäller ett bestämt avtal, och nykterhetsorgani-      denna verksamhet skulle kunna inbegripas in-
5831: sationerna har inte skyldighet att gentemot          om det kommunala stödet.
5832: kommunen redogöra för sin övriga verksam-               För ögonblicket förefaller kommunernas ef-
5833: het. Kommunen kan således inte begränsa och          terfrågan på service att överskrida organisatio-
5834: reglera en nykterhetsorganisations övriga verk-      nernas utbud på sådan. Således har de i
5835: samhet via avtalen om köp av service.                kommunerna verksamma nykterhetsorganisa-
5836:    Ett centralt problem i anslutning till systemet   tionerna mycket stora möjligheter att utveckla
5837: med köp av service förefaller att vara att           sin verksamhet.
5838: 
5839:     Helsingfors den 27 oktober 1989
5840: 
5841:                                                                            Minister Tarja Halonen
5842:                                                 1989 vp.
5843: 
5844: Kirjallinen kysymys n:o 493
5845: 
5846: 
5847: 
5848: 
5849:                                    Mattila ym.: Veneilyolosuhteiden parantamisesta Rahjan saaris-
5850:                                       tossa
5851: 
5852: 
5853:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5854: 
5855:     Rahjan saaristo sijaitsee Perämeren etelä-        häiriinny. Rantautuminen on tarkoitus ohjata
5856: osassa Himangan ja Kalajoen kuntien edustal-          alueen kulutusta parhaiten kestäviin kohteisiin.
5857: la. Keski-Pohjanmaan pohjoisosan vähäjärvi-           Väylien ruoppauksilla lisätään samalla saaris-
5858: syyden johdosta saaristosta on muodostunut            ton meriveden vaihtuvuutta ja pienennetään
5859: vilkas virkistyskäyttökohde. Maankohoamisen           jokivesien rehevöittävää vaikutusta. Laadittu-
5860: johdosta veneellä liikkuminen saaristossa vai-        jen suunnitelmien mukaan hankkeen kustannus-
5861: keutuu jatkuvasti, samalla kun salmien madal-         arvio lienee 1 800 000 markkaa. Tästä ruop-
5862: tuminen estää saariston veden vaihtumista sekä        pauksen osuus olisi 1 000 000 markkaa, reittien
5863: edistää vesistön rehevöitymistä.                      merkitseminen 250 000 markkaa, rantautumis-
5864:     Kalajoen kunta ja paikalliset asukkaat ovat       paikkojen osuus 200 000 markkaa ja pienehköt
5865: tehneet Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille           satamatyöt 350 000 markkaa.
5866: aloitteen veneväylien ruoppaamisesta saaris-             Hanke olisi tarkoitus toteuttaa yhteistyössä
5867: toon. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton             valtion sekä Himangan ja Kalajoen kuntien
5868: seutusuunnitelman 1985-1995 käyttökartassa            kanssa niin, että valtio vastaisi varsinaisista
5869: Rahjan saaristo on merkitty maa- ja metsäta-          ruoppaustöistä sekä osallistuisi reittien merkit-
5870: lousvaltaiseksi alueeksi, jossa on ulkoilun oh-       semiseen. Kunnat vastaisivat hankkeen toteu-
5871: jaamistarvetta. Ulkoilun ohjaamistarve on kas-        tuksesta muilta osin.
5872: vanut nimenomaan siksi, että viimeisten vuosi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5873: kymmenien aikana Rahjan saaristo on muut-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5874: tunut tärkeäksi virkistyskäyttökohteeksi.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5875:     Rahjan saariston veneilyreittisuunnitelman        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5876: pääasiallisena tarkoituksena on veneilyolojen
5877: säilyttäminen ja parantaminen samalla, kun
5878: estetään saariston umpeenkasvamista. Suunni-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5879:  telluilla väyläruoppauksilla ja reittien merkitse-          ryhtyä Rahjan saariston veneilyreittien
5880: misellä lisätään veneilyn turvallisuutta ja ohja-            toteuttamiseksi laadittujen suunnitel-
5881: taan se niin, että saariston muu käyttö ei siitä             mien pohjalta?
5882: 
5883:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5884: 
5885:           Kalevi Mattila               Vappu Säilynoja               Tytti Isobaokana-Asunmaa
5886:           Sakari Valli                 Juhani Vähäkangas             Eino Siuruainen
5887: 
5888: 
5889: 
5890: 
5891: 290010D
5892: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 493
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5898:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri laatii suun-
5899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nitelman veneilyreittien ja rantautumispaikko-
5900: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          jen rakentamisesta Rahjan saaristoon. Suunni-
5901: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      telma valmistuu vuonna 1989.
5902: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Ympäristöministeriö pitää hankkeen toi-
5903: edustaja Mattilan ym. kirjallisesta kysymykses-   meenpanoa tarpeellisena. Sillä edistetään vesien
5904: tä n:o 493, jossa tiedustellaan:                  virkistyskäyttöä parantamalla veneretkeilyn
5905:                                                   mahdollisuuksia. Saariston arkaa luontoa ja
5906:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    maisemaa voidaan suojella ohjaamalla veneilyä
5907:        ryhtyä Rahjan saariston veneilyreittien    väylille ja reiteille. Hanke edistää vesiensuoje-
5908:        toteuttamiseksi laadittujen suunnitel-     lua, koska veden vaihtuminen matalissa salmis-
5909:        mien pohjalta?                             sa paranee. Veneväylän syventäminen lisää
5910:                                                   myös veneilyn turvallisuutta.
5911:                                                      Hallitus pyrkii sisällyttämään kohteen rahoi-
5912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuksen valtion tulo- ja menoarvioon mahdolli-
5913: vasti seuraavaa:                                  simman pian.
5914:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
5915: 
5916:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5917:                                    1989 vp. -     KK n:o 493                                     3
5918: 
5919: 
5920: 
5921: 
5922:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5923:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Karleby vatten- och miljödistrikt gör upp en
5924: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       pian för byggande av småbåtsrutter och land-
5925: av den 3 oktober 1989 tili vederbörande med-      ningsplatser i Rahjaskärgården, viiken kommer
5926: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   att bli fårdig år 1989.
5927: av riksdagsman Mattila m.fl. undertecknade           Miljöministeriet anser det nödvändigt att
5928: spörsmål nr 493:                                  projektet genomförs. Rekreationen tili sjöss
5929:                                                   främjas genom att möjligheterna till båtutfär-
5930:                                                   der förbättras. Den ömtåliga skärgårdsnaturen
5931:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          och landskapet kan skyddas genom att båtlivet
5932:        vidta för att småbåtsrutterna i Rahja-     styrs till farleder och rutter. Projektet främjar
5933:        skärgården skall byggas på basis av de     vattenvården, eftersom vattenomsättningen i de
5934:        planer som gjorts?                         grunda sunden förbättras. Då småbåtsfarleden
5935:                                                   fördjupas ökar också säkerheten till sjöss.
5936:                                                      Regeringen går in för att så snabbt som
5937:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      möjligt föra in finansieringen av projektet i
5938: samt anföra följande:                             statsbudgeten.
5939:     Helsingfors den 10 november 1989
5940: 
5941:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
5942:                                               1989 vp.
5943: 
5944: Kirjallinen kysymys n:o 494
5945: 
5946: 
5947: 
5948: 
5949:                                  Holvitie ym.: Pakettiautojen verotuksessa ilmenneiden epäkoh-
5950:                                     tien poistamisesta
5951: 
5952: 
5953:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5954:    Liikenneministeriö on tammikuussa 1989 ku-          Autoverotuoton menetys tällaisista autoista
5955: monnut vanhan kirjeensä, jolla määrättiin, että     merkitsee valtiolle useiden kymmenien miljoo-
5956: pakettiauton tavaratilan lattian on oltava ta-      nien markkojen tulojen menetystä vuodessa.
5957: sainen. Nyt pakettiauton tavaratilan korkeus        Samalla maahamme tuodaan hyvin epätalou-
5958: voidaan mitata kuopista, vaikka verovapauden        dellinen, suurikulutuksinen, kirjava ja vanhen-
5959: edellyttämä laki tavaratilan 1,3 m:n korkeudes-     tunut pakettiautokalusto. Samalla tuonti huo-
5960: ta ei suinkaan tarkoita pientä aluetta.             nontaa vaihtotasetta.
5961:    Kun lain mukaan verovapaan pakettiauton             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5962: tavaratilan tulisi olla vähintään 3 m 3 , hyväk-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5963: sytään nykyisillä liikenneministeriön tulkinnoil-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5964: la verovapaaksi pakettiauto jopa alle 2 m3 :n       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5965: tavara tilalla.
5966:    Verottomiksi pakettiautoiksi valmistetaan
5967: autoja Suomessa sahaamalla teräslevykattoon                   Mitä Hallitus aikoo tehdä sille, että
5968: reikä, jonka päälle asennetaan muovista val-               eduskunnan säätämiä pakettiauton ve-
5969: mistettu kotelo. Kuitenkin verovapaan paket-               rottomuuteen liittyviä verolakeja tulki-
5970: tiauton tulee olla alunperin tehdasrakenteinen,            taan liikenneministeriössä siten, etteivät
5971: silloin sen ilmanvastus, polttoaineen kulutus ja           ne täytä vaatimuksia verovapaudelle,
5972: turvallisuusominaisuudet vastaavat sallittuja              vaan että tulkintojen muutokset aiheut-
5973: normeja.                                                   tavat valtiolle huomattavia verotulon
5974:    Autoveron kierto on saanut sellaisen lisäpiir-          vähennyksiä ja lain kunnioituksen heik-
5975: teen, että katsastuskonttoriin toimitetaan lyijy-          kenemistä, sekä
5976: painoja avuksi käyttäen täsmälleen 1 800 kg:n                 mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
5977: painoisiksi saatuja amerikkalaisvalmisteisia au-           litus aikoo ryhtyä jo tuhansiin kohon-
5978: toja. Mikäli auto painaa alle 1 800 kg, on siitä           neitten verovapaiden pakettiautojen ve-
5979: maksettava auto- ja moottoripyörävero, ja mi-              rottamiseksi ja tänä syksynä tuhansien
5980: käli se painaa yli 1 800 kg, on siihen liitettävä          maahan tuotavien uuden tulkinnan mu-
5981: 80 km/h nopeusrajoitus. Grammalleen 1 800 kg               kaisesti verottomien pakettiautojen
5982: painavaa autoa ei koske kumpikaan sääntö.                  myynnin hillitsemiseksi?
5983: 
5984:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
5985: 
5986:           Tapio Holvitie               Risto Ahonen                   Esko Aho
5987:           Esko Helle                   Sauli Hautala                  Gunnar Jansson
5988: 
5989: 
5990: 
5991: 
5992: 2900IOD
5993: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 494
5994: 
5995: 
5996: 
5997: 
5998:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on jatkuvasti ollut, että henkilökuljetukseen
6000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käytettävät ajoneuvot olisivat veronalaisia, oli-
6001: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            vatpa ne laadultaan henkilöautoja tai muita
6002: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ajoneuvoja. Tavarankuljetusajoneuvot on tar-
6003: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koitettu jätettäviksi verotta. Alkujaan katsot-
6004: edustaja Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjal-      tiin, että lakiin otettava 1 800 kilon omapaino-
6005: lisesta kysymyksestä n:o 494:                       raja olisi sellaisenaan riittävä, jotta sitä paina-
6006:                                                     vampia pakettiautoja ei otettaisi henkilökulje-
6007:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sille, että     tuskäyttöön. Toisaalta raskaissa pakettiautois-
6008:        eduskunnan säätämiä pakettiauton ve-         sa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi sallia
6009:        rottomuuteen liittyviä verolakeja tulki-     tilapäistä henkilökuljetusta.
6010:        taan liikenneministeriössä siten, etteivät      Autoverolain 6 §:n ne säännökset, jotka kos-
6011:        ne täytä vaatimuksia verovapaudelle,         kevat umpinaisella tavaratilalla varustettuja pa-
6012:        vaan että tulkintojen muutokset aiheut-      kettiautoja, ovat olleet voimassa nykyisessä
6013:        tavat valtiolle huomattavia verotulon        muodossaan 12 päivästä toukokuuta 1971 al-
6014:        vähennyksiä ja lain kunnioituksen heik-      kaen. Lavalla varustettuja pakettiautoja koske-
6015:        kenemistä, sekä                              vat säännökset ovat tulleet voimaan 1 päivänä
6016:           mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-    huhtikuuta 1977. Kummassakin lain muutok-
6017:        litus aikoo ryhtyä jo tuhansiin kohon-       sessa oli tarkoituksena henkilökuljetusmahdol-
6018:        neitten verovapaiden pakettiautojen ve-      lisuuksien rajoittaminen pakettiautoissa. Paket-
6019:        rottamiseksi ja tänä syksynä tuhansien       tiautoja oli tuolloin ryhdytty laajasti käyttä-
6020:        maahan tuotavien uuden tulkinnan mu-         mään muuhun kuin varsinaiseen tavarankulje-
6021:        kaisesti verottomien pakettiautojen          tukseen.
6022:        myynnin hillitsemiseksi?                        Useista eri syistä pakettiautojen käyttö veron-
6023:                                                     alaisen henkilöauton korvaavina ajoneuvoina
6024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on jälleen kuluvana vuonna nopeasti lisäänty-
6025:                                                     nyt. Tätä voidaan pitää epäkohtana etenkin
6026: vasti seuraavaa:
6027:                                                     verotuksen tasapuolisuuden kannalta. Esimer-
6028:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain       kiksi lapsiperheiden hankkiessa verollisia hen-
6029: 1 §:n 1 momentin mukaan veronalaisia autoja         kilöautoja kaksihenkiset perheet tai muut, jot-
6030: ovat henkilöautot ja muut omalta painoltaan         ka eivät autossaan tarvitse useampaa kuin
6031: alle 1 800 kilon painoiset autot. Omalta painot-    kahta istuinpaikkaa, voivat hoitaa henkilökoh-
6032: taan tätä painavampi pakettiauto on siten           taiset kuljetustarpeensa verottomilla, henki-
6033: autoverosta vapaa ilman mitään lisäedellytyk-       löautoista muunnetuilla pakettiautoilla. Yhteis-
6034: siä. Alle 1 800 kilon painoiset pakettiautot ovat   kuntapoliittisesti tätä ei voida pitää oikeana.
6035: niin ikään verosta vapaita, jos ne täyttävät           Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
6036: autoverolain 6 §:ssä verottomuudelle säädetyt       autoverolain säännökset edellyttävät pakettiau-
6037: edellytykset. Nämä koskevat muun muassa             ton tavaratilalta vähintään kolmen kuutiomet-
6038: tavaratilan tai avolavan vähimmäismittoja.          rin tilavuutta, mutta liikenneministeriön auto-
6039: Lainkohdassa edellytetään myös pakettiautolta       verolaissa säädetyin valtuuksin vahvistama ti-
6040: käyttöä yksinomaan tavarankuljetustarkoituk-        lavuuden mittaustapa voi johtaa todelliselta
6041: siin.                                               tilavuudeltaan olennaisesti tätä pienempien pa-
6042:    Järjestely, jonka mukaan pakettiautojen ve-      kettiautojen hyväksymiseen verottomina. Seu-
6043: rotuskohtelu on erilainen auton omasta painos-      rauksena on mainittujen eri tasolla olevien
6044: ta riippuen, on ollut käytössä koko nykyisen        säännösten muodostama ristiriitatilanne, joka
6045: autoverolain voimassaoloajan. Tarkoituksena         on tarpeen poistaa riippumatta siitä, miten
6046:                                     1989 vp. -     KK n:o 494                                    3
6047: 
6048: säännösten muodostama ristiriitatilanne, joka      auto- ja moottoripyöräverolain pakettiautojen
6049: on tarpeen poistaa riippumatta siitä, miten        verotusta koskeviin säännöksiin. Tarkoitukse-
6050: asiaa veropoliittisesti halutaan arvioida.         na on, että esitys lain muutokseksi voitaisiin
6051:   Valtiovarainministeriössä on kiireellisenä       antaa eduskunnalle mahdollisimman pian.
6052: valmisteltavana esitys tarvittaviksi muutoksiksi
6053:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
6054: 
6055:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
6056: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 494
6057: 
6058: 
6059: 
6060: 
6061:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6062: 
6063:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eller andra fordon. A vsikten är att fordon
6064: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          avsedda för varutransport skall vara skattefria.
6065: av den 3 oktober 1989 tili vederbörande med-         Från början ansågs det att den gräns om 1 800
6066: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      ki1ograms egenvikt som intogs i lagen skulle
6067: av riksdagsman Holvitie m.fl. undertecknade          räcka som sådan för att paketbilar med större
6068: spörsmål nr 494:                                     egenvikt än detta inte skulle tas i bruk för
6069:           Vad ämnar Regeringen göra åt att de        persontransport. A andra sidan ansågs det
6070:                                                      ändamålsenligt att tillåta tillfällig persontrans-
6071:        av riksdagen stiftade skattelagar som
6072:                                                      port med tyngre paketbilar.
6073:        anknyter tili paketbilars skattefrihet toi-
6074:                                                         De stadganden i 6 § bilskattelagen som gäller
6075:        kas så att de inte uppfyller kraven på
6076:        skattefrihet och att ändringarna av           paketbilar med täckt lastutrymme har varit i
6077:                                                      kraft i sin nuvarande form sedan den 12 maj
6078:        tolkningarna leder tili avsevärda minsk-
6079:                                                      1971. Stadgandena om paketbilar med flak har
6080:        ningar av statens skatteintäkter och en
6081:                                                      trätt i kraft den 1 april 1977. Avsikten med
6082:        försämring av respekten för lag, samt
6083:                                                      båda dessa lagändringar var att begränsa möj-
6084:           vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-
6085:                                                      ligheterna tili persontransport med paketbilar.
6086:        geringen vidta för att beskatta de tu-
6087:                                                      Man hade då i stor utsträckning börjat använ-
6088:        sentals skattefria paketbilar som redan
6089:                                                      da paketbilar tili annan än egentlig varutrans-
6090:        finns och för att minska försäljningen        port.
6091:        av de tusentals paketbilar som i höst
6092:        importeras såsom skattefria enligt den           Av flera orsaker har användningen av paket-
6093:        nya tolkningen?                               bilar såsom fordon som ersätter skattepliktig
6094:                                                      personbil åter snabbt ökat under innevarande
6095:                                                      år. Detta kan betraktas som ett missförhållan-
6096:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         de i synnerhet med tanke på en rättvis beskatt-
6097: samt anföra följande:                                ning. När t.ex. barnfamiljer skaffar sig skatte-
6098:    Enligt 1 § 1 mom. lagen om bil- och motor-        pliktiga personbilar, kan däremot tvåpersoners
6099: cykelskatt är personbilar och övriga bilar vars      familjer eller personer som inte behöver mera
6100: egenvikt är över 1 800 kilogram skattepliktiga.      än två sittplatser i sin bil tillgodose sitt person-
6101: En paketbil vars egenvikt överstiger detta är        liga transportbehov med skattefria paketbilar,
6102: således bilskattefri utan några ytterligare till-    som har ombyggts från personbilar. Dettakan
6103: läggsförutsä ttningar. Ä ven paketbilar vars         inte anses vara samhällspolitiskt ändamålsen-
6104: egenvikt är under 1 800 kilogram är skattefria,      ligt.
6105: om de uppfyller de förutsättningar som i 6 §            Såsom i motiveringen tili spörsmålet konsta-
6106: bilskattelagen uppställs för skattefrihet. Dessa     teras, förutsätter bilskattelagens stadgande att
6107: förutsättningar gäller bl.a. minimimåtten på         en paketbils lastutrymme har en volym om
6108: lastutrymmet eller på öppet flak. I lagrummer        minst 3 kubikmeter, men det mätningssätt som
6109: förutsätts även att paketbilen är avsedd enbart      trafikministeriet fastställt med stöd av full-
6110: för varutransport.                                   maktsstadgande i bilskattelagen kan leda tili att
6111:    Det system som innebär att paketbilar be-         paketbilar med betydligt mindre faktisk volym
6112: skattningsmässigt behandlas olika beroende på        än detta godkänns såsom skattefria. Följden är
6113: bilens egenvikt har tillämpats under hela den        att en moststridig situation uppkommit på
6114: tid den gällande bilskattelagen har varit i kraft.   grund av nämnda stadganden av olika nivå.
6115: A vsikten har hela tiden varit att fordon som        Det är skäl att eliminera denna diskrepans,
6116: används för persontransport skall vara skatte-       oberoende av hur man vill bedöma saken rent
6117: pliktiga, oberoende av om de är personbilar          skattepolitiskt.
6118:                                    1989 vp. -    KK n:o 494                                    5
6119: 
6120:   En proposition med förslag tili de ändringar   nisteriet i brådskande ordning. A vsikten är att
6121: som behövs i de stadganden i lagen om bil- och   propositionen skall kunna avlåtas tili riksdagen
6122: motorcykelskatt som gäller beskattningen av      så snart som möjligt.
6123: paketbilar bereds för närvarande vid finansmi-
6124:     Helsingfors den 3 november 1989
6125: 
6126:                                                                       Minister Ulla Puolanne
6127:                                                1989 vp.
6128: 
6129: Kirjallinen kysymys n:o 495
6130: 
6131: 
6132: 
6133: 
6134:                                   Elo ym.: Satakunnan, Itä-Suomen ja Virpiniemen liikuntaopis-
6135:                                       tojen kehittämisestä
6136: 
6137: 
6138:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6139: 
6140:    Satakunnan liikuntaopisto Kokemäellä, Itä-        västi kehittynyt ja laajentunut. Toiminnan
6141: Suomen liikuntaopisto Joensuussa sekä Virpi-         osuus, joka oikeuttaa valtionapuun, on kasva-
6142: niemen liikuntaopisto Haukiputaalla ovat vuo-        nut."
6143: desta 1984 lähtien saaneet harkinnanvaraista            Edelleen raportissa todetaan, että opistojen
6144: valtion avustusta. Vuoden 1989 tulo- ja me-          hallintomalli on osoittautunut tarkoituksenmu-
6145: noarviossa on harkinnanvaraisten opistojen           kaiseksi. Työryhmän raportissa todetaan yksi-
6146: toimintaan varattu l, 7 miljoonaa markkaa, ja        selitteisesti harkinnanvaraista valtionapua saa-
6147: tästä summasta saa avustuksensa edellä mai-          vien opistojen myönteinen kehitys.
6148: nittujen kolmen opiston lisäksi Suomen urhei-           Edellä olevan perusteella olisi voinut odot-
6149: luilmailuapisto Räyskälässä.                         taa, että työryhmän ehdotukset ja suositukset
6150:    Vuoden 1988 heinäkuussa opetusministeriö          olisi otettu huomioon valtion vuoden 1990
6151: asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli mm.            tulo- ja menoarviota laadittaessa. Näin ei
6152: selvittää alueellisten liikuntaopistojen toiminta-   kuitenkaan ole tapahtunut, vaan harkinnanva-
6153: tarpeet ja toiminnan painopistealueet, selvittää     raista valtionapua saavien liikuntaopistojen
6154: opistojen liikuntakurssien määrä ja kestoaika        valtion tuki on jopa alentunut tämänvuotisesta
6155: sekä opistojen toiminnalliset olosuhteet ja hen-     niin, että määräraha on ensi vuonna 100 000
6156: kilöstön määrä sekä tehdä esitys harkinnanva-        markkaa pienempi, eli l ,6 miljoonaa markkaa.
6157: raista valtionapua saavien alueellisten liikun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6158: taopistojen avustamisperusteista. Edelleen työ-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
6159: ryhmän tuli tehdä muut alueellisten liikunta-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6160: opistojen valtionapukäsittelyyn liittyvät toi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6161: menpide-ehdotukset. Työryhmä sai työnsä val-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6162: miiksi tämän vuoden maaliskuussa.                             ryhtyä Satakunnan, Itä-Suomen ja Vir-
6163:    Työryhmän raportissa (sivu 13) todetaan                    piniemen liikuntaopistojen kehittämi-
6164: mm. seuraavaa: "Lyhyen toimintakautensa ai-                   seksi opetusministeriön työryhmän eh-
6165: kana liikuntaopistojen toiminta on merkittä-                  dottamalla tavalla?
6166:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1989
6167: 
6168:           Mikko Elo                Timo Roos                          Timo Laaksonen
6169:           Aino Pohjanoksa          Kari Urpilainen                    Raila Aho
6170:           Heikki Rinne             Raimo Vuoristo                     Lea Mäkipää
6171:                     Tellervo Renko                            Eino Siuruainen
6172: 
6173: 
6174: 
6175: 
6176: 2900100
6177: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 495
6178: 
6179: 
6180: 
6181: 
6182:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ammatillisesta koulutuksesta johtuvia tarkis-
6184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksia.
6185: olette 3 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               Urheiluopistoista annetun lain piiriin kuulu-
6186: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        van 12 urheiluopiston toimintaan on valtion
6187: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momenteil-
6188: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     la 29.91.50.08 ja 29.91.52 osoitettu kaikkiaan
6189: kysymyksestä n:o 495:                               52 920 000 markkaa.
6190:                                                        Kouluhallituksen laskelmien mukaan määrä-
6191:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       rahan kokonaistarve on vuodelle 1989 kuiten-
6192:        ryhtyä Satakunnan, Itä-Suomen ja Vir-        kin 61 574 595 markkaa. Näin ollen lisärahoi-
6193:        piniemen liikuntaopistojen kehittämi-        tustarve urheiluopistojen valtionapuihin on
6194:        seksi opetusministeriön työryhmän eh-        kaikkiaan 8 654 595 markkaa.
6195:        dottamalla tavalla?                             Opetusministeriö on ollut tietoinen lakisää-
6196:                                                     teisten urheiluopistojen lisämäärärahatarpeesta
6197:                                                     sekä mm. säädösten aiheuttamasta merkittä-
6198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          västä valtionapumenojen lisääntymisestä. Hal-
6199: taen seuraavaa:                                     lituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
6200:    Urheiluopistojen valtionapu perustuu urhei-      vioksi vuodelle 1990 on ennakoitu lisääntyvä
6201: luopistojen valtionavusta annettuun lakiin          määrärahan tarve.
6202: (946/78) ja asetukseen (27 /79). Lakiin lisättiin      Tiukan taloudellisen tilanteen takia samalla
6203: 29.1.1988 uusi 2 a § (96/88), jonka mukaan          kertaa on kuitenkin jouduttu vähentämään
6204: ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat opis-      harkinnanvaraisien liikuntaopistojen valtion-
6205: kelijat saavat asteittain vuosina 1988 ja 1989      apua, joka johtuu valtion tulo- ja menoarvion
6206: opintososiaalisia etuja siten kuin ammatillisten    yleisten soveltamismääräysten määräyksestä,
6207: oppilaitosten rahoituslaissa (494/83) on säädet-    jonka mukaan "ensisijaisesti on turvattava
6208: ty. Uudistus lisää valtionapumenoja huomatta-       lakiin perustuvien valtionapujen säännösten
6209: vasti. Lakia ja asetusta muutettiin eräiltä osin    mukaiset maksatukset".
6210: myös vuonna 1989 annetulla lailla (696/89) ja          Opetusministeriö pyrkii tulevaisuudessa kiin-
6211: asetuksella (697/89). Myös syksyn 1989 aikana       nittämään huomiota harkinnanvaraisien liikun-
6212: lakiin ja asetukseen tehtäneen eräitä lähinnä       taopistojen määrärahan lisäämiseen.
6213: 
6214:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
6215: 
6216:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
6217:                                     1989 vp. -     KK n:o 495                                      3
6218: 
6219: 
6220: 
6221: 
6222:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6223:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        både i lagen och i förordningen, främst på
6224: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        grund av yrkesutbildningen.
6225: av den 3 oktober 1989 tili vederbörande med-          För verksamheten vid de 12 idrottsinstitut
6226: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande    som faller inom ramen för idrottsinstitutslagen
6227: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-      har under momenten 29.91.50.08 och 29.91.52 i
6228: mål nr 495:                                        statsbudgeten för 1989 anvisats sammanlagt
6229:                                                    52 920 000 mk.
6230:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Enligt skolstyrelsens beräkningar är det to-
6231:        vidta för att utveckla idrottsinstituten    tala anslagsbehovet för 1989 dock 61 574 595
6232:        Satakunnan Liikuntaopisto, Itä-Suo-         mk, vi1ket innebär att behovet av tilläggsfinan-
6233:        men Liikuntaopisto och Virpiniemen          siering för idrottsinstitutens statsbidrag är sam-
6234:        Liikuntaopisto på det sätt som arbets-      manlagt 8 654 595 mk.
6235:        gruppen vid undervisningsministeriet           Undervisningsministeriet har varit medvetet
6236:                                                    om behovet av tilläggsanslag tili de lagstadgade
6237:        föreslår?                                   idrottsinstituten samt om den märkbara ök-
6238:                                                    ningen av statsbidragsutgifterna, vilket bl.a.
6239:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       beror på författningarna. I regeringens bud-
6240: samt anföra följande:                              getproposition för 1990 har detta ökade behov
6241:                                                    av anslag beaktats.
6242:    Idrottsinstitutens stadsbidrag baserar sig på      På grund av den strama ekonomiska situa-
6243: lagen och förordningen om statsbidrag åt           tionen har man ändå samtidigt varit tvungen
6244: idrottsinstitut (946/78 och 27 /79). Tili lagen    att minska statsbidraget åt de idrottsinstitut
6245: fogades den 29 januari 1988 en ny 2 a § (96/88),   som får statsbidrag enligt prövning, vilket
6246: enligt viiken studerande inom grundläggande        beror på den föreskrift i de allmänna tillämp-
6247: yrkesutbildning åren 1988 och 1989 stegvis får     ningsföreskrifterna rörande statsförslaget enligt
6248: studiesociala förmåner enligt lagen om finan-      viiken "i första hand de utanordningar som
6249: siering av yrkesläroanstalter (494/83). Denna      avses i stadgandena rörande de på lag grunda-
6250: reform innebär att statsbidragsutgifterna ökar     de statsbidragen skall skötas."
6251: märkbart. Till vissa delar ändrades lagen och         Undervisningsministeriet har för avsikt att i
6252: förordningen också genom en lag (696/89) och       framtiden fåsta uppmärksamhet vid att öka
6253: en förordning (697/89) som gavs 1989. Under        anslaget till de idrottsinstitut som får statsbi-
6254: hösten 1989 torde också vissa ändringar göras      drag enligt prövning.
6255: 
6256:      Helsingfors den 6 november 1989
6257: 
6258:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
6259:                                                 1989 vp.
6260: 
6261: Kirjallinen kysymys n:o 496
6262: 
6263: 
6264: 
6265: 
6266:                                    Hämäläinen: Euroopan neuvoston sosiaalialan peruskirjan rati-
6267:                                       fioimisesta
6268: 
6269: 
6270:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6271: 
6272:    Sosiaalialan peruskirja ja ihmisoikeussopi-        yleiskokouksessa syyskuussa 1989 ministeriko-
6273: mus ovat Euroopan neuvoston toiminnan kul-            mitean raportoidessa toiminnastaan.
6274: makiviä. Sosiaalialan peruskirja ulottaa kansa-          Euroopan neuvoston piirissä sosiaalialan pe-
6275: laisoikeudet        yhteiskunnallis-taloudelliselle   ruskirjaa arvostetaan ja on luonnollista, että
6276: alueelle. Se kattaa mm. oikeuden työhön, koh-         sen ratifioimista odotetaan pohjoismaisiin hy-
6277: tuulliseen palkkaan, sosiaaliturvaan ja tervey-       vinvointivaltioihin lukeutuvalta Suomelta. En-
6278: denhuoltoon.                                          nen pitkää herättää kiusallista huomiota, ellei
6279:    Sosiaalialan peruskirja on merkittävällä ta-       Suomen hallitus ilmoita aikeistaan peruskirjan
6280: valla vaikuttanut Euroopan neuvoston jäsen-           ratifioimiseksi.
6281: maiden sosiaalialan lainsäädäntöön ja lisännyt           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6282: kansalaisten oikeuksia ja turvaa. Euroopan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6283:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6284: neuvoston puitteissa toimii myös seurantajär-
6285:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6286: jestelmä, jolla tarkkaillaan peruskirjan toteutu-
6287: mista sen ratifioineissa maissa.                                Milloin Suomi on valmis ratifioimaan
6288:    Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäseneksi                Euroopan neuvoston sosiaalialan perus-
6289: toukokuussa 1989. Suomen hallitus ei toistai-                kirjan, ja
6290: seksi ole ilmoittanut Euroopan neuvostolle                     aikooko Hallitus mahdollisimman
6291: aikeistaan sosiaalialan peruskirjan ratifioimi-              pian ilmoittaa aikeistaan Euroopan
6292: seksi. Tämä ilmeni mm. Euroopan neuvoston                    neuvostolle?
6293:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1989
6294: 
6295:                                          Tuulikki Hämäläinen
6296: 
6297: 
6298: 
6299: 
6300: 2900100
6301: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 496
6302: 
6303: 
6304: 
6305: 
6306:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - oikeus sosiaaliturvaan
6308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             - oikeus sosiaali- ja lääkintäapuun
6309: olette 4 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn                  - perheen oikeus suojeluun
6310: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              - siirtotyöläisten ja heidän perheidensä yh-
6311: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          täläiset oikeudet.
6312: edustaja Hämäläisen näin kuuluvasta kirjalli-             Selektiivisen ratifioinnin avulla on tarkoitus
6313: sesta kysymyksestä n:o 496:                            ottaa huomioon valtioiden erilainen kehitysaste
6314:            Milloin Suomi on valmis ratifioimaan        ja talouden rakenne. Peruskirjan III osassa on
6315:         Euroopan neuvoston sosiaalialan perus-         määritelty se, kuinka valtio voi kehityksen
6316:         kirjan, ja                                     mukaan sitoutua vähitellen useampiin velvoit-
6317:           aikooko Hallitus mahdollisimman              teisiin.
6318:         pian ilmoittaa aikeistaan Euroopan                Keväällä 1988 hyväksyi Euroopan neuvosto
6319:                                                        lisäpöytäkirjan, joka koskee sukupuolten välis-
6320:         neuvostolle?
6321:                                                        tä yhtäläistä kohtelua työelämässä, työntekijöi-
6322:                                                        den tiedonsaantioikeuksia, työntekijöiden myö-
6323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tämääräämis- ja osallistumisoikeuksia yrityk-
6324: vasti seuraavaa:                                       sissä ja iäkkäiden henkilöiden oikeutta suoje-
6325:    Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja           luun. Lisäpöytäkirja ei ole vielä tullut voimaan.
6326: allekirjoitettiin vuonna 1961 ja se tuli voimaan          Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä
6327: vuonna 1965. Tähän mennessä sen on ratifioi-           ulkoasiainministeriön kanssa aloittanut selvi-
6328: nut 15 Euroopan neuvoston jäsenmaa ta. Perus-          tys- ja valmistelutyön Euroopan sosiaalisen
6329: kirja käsittelee sosiaalisia ja taloudellisia perus-   peruskirjan osalta. Ulkoasiainministeriö on
6330: oikeuksia. Se sisältää määräyksiä oikeuksista,         maaliskuussa 1989 pyytänyt eri ministeriöiden,
6331: jotka koskevat työllisyyspolitiikkaa, ammatin-         laitosten ja etujärjestöjen lausuntoja siitä, tuli-
6332: valinnanohjausta, ammatillista koulutusta, työ-        siko Suomen liittyä Euroopan sosiaaliseen pe-
6333: suhteiden ehtoja, työsuojelua, yhdistymis- ja          ruskirjaan ja sen lisäpöytäkirjaan. Lausunnot
6334: neuvotteluvapautta, sosiaalivakuutusta, sosiaa-        on pyydetty marraskuun loppuun mennessä.
6335: lihuoltoa ja perhepolitiikkaa.                         Lausunnonantajille on varattu pitkä määräai-
6336:    Rakenteeltaan ja säännöksiltään Euroopan            ka, jotta he voisivat saada riittävän selvyyden
6337: sosiaalinen peruskirja on varsin poikkeukselli-        sopimuksen määräysten tosiasiallisesta merki-
6338: nen asiakirja. Peruskirja voidaan ratifioida           tyksestä ja tulkinnasta Euroopan neuvoston
6339: valikoiden siten, että valtio sitoutuu noudatta-       piirissä.
6340: maan vain osaa sopimuksessa luetelluista vel-             Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa
6341: voitteista. Valtion on peruskirjaan liittyessään       peruskirjasta koskevat artiklat 1-8, 11-17, 19
6342: annettava selitys, jonka mukaan se ilmoittaa           ja lisäpöytäkirjan artiklat 1 ja 4. Peruskirjassa
6343: olevansa sidottu vähintään kymmeneen artik-            on artikloita, jotka koskevat työministeriön,
6344: laan tai 45 kappaleeseen peruskirjan II osassa.        opetusministeriön ja sisäasiainministeriön hal-
6345: Sopimusvaltion on kuitenkin sitouduttava nou-          linnonalaa.
6346: dattamaan vähintään viittä seuraavista seitse-            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
6347: mästä oikeudesta:                                      periaatteessa sen toimialaan kuuluvan lainsää-
6348:    - oikeus työhön                                     dännön osalta ei ole olemassa esteitä Euroopan
6349:    - ammattiyhdistystoiminnan vapaus                   sosiaalisen peruskirjan eikä myöskään lisäpöy-
6350:    - oikeus kollektiivisilla neuvotteluilla sopia      täkirjan hyväksymiselle. Yksittäisten artiklojen
6351: työsuhteiden ehdoista                                  osalta selvitystyö on kuitenkin eri ministeriöis-
6352:                                      1989 vp. -     KK n:o 496                                      3
6353: 
6354: o;ä vielä kesken. Tarkoituksena on edelleen         viranomaisten kanssa. Tarkoituksena on, että
6355: jatkaa sosiaalisen peruskirjan ratifioimista kos-   Euroopan neuvoston sosiaalinen peruskirja
6356: kevaa selvitys- ja valmistelutyötä yhteistyössä     voitaisiin allekirjoittaa ja ratifioida mahdolli-
6357: ulkoasiainministeriön ja asianomaisten muiden       simman pian.
6358:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
6359: 
6360:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
6361: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 496
6362: 
6363: 
6364: 
6365: 
6366:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6367: 
6368:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             - rätt tili social och medicinsk hjälp
6369: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             - familjens rätt tili skydd
6370: av den 4 oktober 1989 tili vederbörande med-            - migrerande arbetstagares och deras famil
6371: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     jers lika rättigheter.
6372: av riksdagsledamot Hämäläinen undertecknade             Avsikten med den selektiva ratificeringen ä
6373: spörsmål nr 496:                                    att beakta staternas olika utvecklingsgrad ocl
6374:                                                     ekonomiska struktur. 1 stadgans 111 del defi
6375:            När kommer Finland att vara redo
6376:         att ratificera Europarådets stadga för      nieras hur en stat kan enligt sin utvecklingsgral
6377:         det sociala området och                     så småningom förbinda sig tili allt flera mål.
6378:                                                         Europarådet antog våren 1988 ett tilläggs
6379:            ämnar Regeringen så snart som möj-
6380:         ligt meddela Europarådet sina intentio-     protokoll som gäller jämlikt bemötande a
6381:         ner?                                        könen i arbetslivet, arbetstagarnas rätt til
6382:                                                     information, arbetstagarnas rätt tili medbe
6383:                                                     stämmande och deltagande i företag och d
6384:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        äldres rätt tili skydd. Tilläggsprotokollet ha
6385: samt anföra följande:                               ännu inte trätt i kraft.
6386:     Europarådets sociala stadga underskrevs år          Social- och hälsovårdsministeriet har i sam
6387: 1961, och den trädde i kraft år 1965. Den har       arbete med utrikesministeriet inlett ett utred
6388: hittills ratificerats av femton av Europarådets     nings- och beredningsarbete i fråga om de1
6389: medlemsländer. Stadgan behandlar grundläg-          europeiska sociala stadgan. Utrikesministerie
6390: gande sociala och ekonomiska rättigheter. Den       har i mars 1989 begärt olika ministeriers
6391: innehåller bestämmelser om rättigheter som          institutioners och intresseorganisationers utlå
6392: gäller sysselsättningspolitik, yrkesvalsvägled-     tanden om huruvida Finland borde ansluta siJ
6393: ning, yrkesinriktad utbildning, villkor för ar-     tili den sociala stadgan och dess tilläggsproto
6394: betsförhållanden, arbetarskydd, förenings- och      koi!. Utlåtandena skall lämnas före utgånge1
6395: förhandlingsfrihet, socialförsäkring, socialvård    av november. För remissinstanserna har reser
6396: och familjepolitik.                                 verats en lång tidsfrist, för att de kunde f:
6397:     Den europeiska sociala stadgan är med tanke     tillräcklig klarhet om den faktiska betydelse1
6398: på dess struktur och bestämmelser en ganska         och tolkningen av bestämmelserna i konventio
6399: exceptionell handling. Stadgan kan ratificeras      nen inom ramen för Europarådet.
6400: selektivt så att en stat förbinder sig att iaktta       Social- och hälsovårdsministeriets förvalt
6401: endast en del av de förpliktelser som finns         ningsområde berörs i stadgan av artiklarna 1-
6402: intagna i konventionen. När en stat ansluter sig    8, 11-17 och 19 samt i tilläggsprotokollet a'
6403: tili stadgan skall den ge ett meddelande där den    artiklarna 1 och 4. 1 stadgan finns artiklar son
6404: anmäler att den är bunden av minst tio artiklar     gäller arbetsministeriets, undervisningsministe
6405: eller 45 moment i stadgans II del. Ett fördrags-    riets och inrikesministeriets förvaltningsområ
6406: slutande land skall dock förbinda sig att iaktta    de.
6407: minst fem av följande sju rättigheter:                  Social- och hälsovårdsministeriet anser at
6408:     - rätt tili arbete                              det i princip i fråga om lagstiftningen son
6409:     - frihet att delta i fackföreningsverksamhet    tillhör dess förvaltningsområde inte finns hin
6410:     - rätt att genom kollektiva förhandlingar       der för godkännande av den europeiska sociah
6411: avtala om villkoren för arbetsförhållanden          stadgan och tilläggsprotokollet. 1 fråga on
6412:     - rätt tili social trygghet                     enskilda artiklar är utredningsarbetet vid dl
6413:                                    1989 vp. -    KK n:o 496                                     5
6414: 
6415: olika ministerieroa dock ännu inte slutfört.      utrikesministeriet och övriga berörda myndig-
6416: Avsikten är att vidare fortsätta med utred-       heter. Målet är att Europarådets sociala stadga
6417: nings- och beredningsarbetet rörande ratifice-    kunde underskrivas och ratificeras så snart som
6418: ring av den sociala stadgan i samarbete med       möjligt.
6419:     Helsingfors den 3 november 1989
6420: 
6421:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6422: 1
6423: 1
6424:  1
6425:   1
6426:   1
6427:    1
6428:     1
6429:     1
6430:      1
6431:       1
6432:       1
6433:        1
6434:         1
6435:         1
6436:          1
6437:           1
6438:           1
6439:            1
6440:             1
6441:             1
6442:              1
6443:               1
6444:               1
6445:                1
6446:                 1
6447:                 1
6448:                  1
6449:                   1
6450:                   1
6451:                    1
6452:                                               1989 vp.
6453: 
6454: Kirjallinen kysymys n:o 497
6455: 
6456: 
6457: 
6458: 
6459:                                  Almgren: Oppilasyhdistysten ylläpitämien kanttiinien toiminnan
6460:                                     verottamisesta
6461: 
6462: 
6463:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6464:    Eräissä oppilaitoksissa, mm. Harjun maata-       paikkaaminen tehtäviin aiheuttaisi sen, että
6465: lousoppilaitoksessa, toimivat lakisääteiset oppi-   toiminta tulisi kannattamattomaksi. Jotta op-
6466: lasyhdistykset. Ne pyrkivät edistämään opinto-      pilasyhdistysten toiminta voisi olla aktiivista ja
6467: toimintaa mm. siten, että ne järjestävät jäsenil-   yritteliäisyyteen kannustavaa, tulisi kanttiini-
6468: leen opintomatkoja ja alan harrastustoimintaa.      toiminnan olla liikevaihtoverosta vapaata.
6469: Jotta opintomatkojen ja vastaavien järjestämi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6470:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6471: nen olisi mahdollista, oppilasyhdistykset pitä-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6472: vät yllä kanttiinitoimintaa. Siitä saatuja tuloja   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6473: käytetään yhteisin päätöksin mainittuihin toi-
6474:                                                                 Onko oppilasyhdistysten ylläpitämiä
6475: mintoihin.                                                   kanttiineja, joissa asioivat lähes yksin-
6476:    On käynyt ilmi, että kanttiinitoiminta on                 omaan ao. oppilaitoksen oppilaat, pi-
6477: liikevaihtoveron alaista. Tästä on monia hait-               dettävä liikevaihtoverotuksen alaisina,
6478: toja. Monimutkainen kirjanpito ja veroilmoi-                 ja
6479: tusten laatiminen ym. aiheuttavat sen, että                     mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä,
6480: oppilasyhdistykset eivät kykene kaikkia toimin-              jotta ne voisivat saada liikevaihtovero-
6481: toja omintakeisesti hoitamaan. Ulkopuolisen                  vapauden?
6482:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
6483: 
6484:                                            Esko Almgren
6485: 
6486: 
6487: 
6488: 
6489: 290010D
6490: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 497
6491: 
6492: 
6493: 
6494: 
6495:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavaroiden myynti (ns. buffetmyynti). Veroton-
6497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta on myös yleishyödyllisen yhteisön harjoitta-
6498: olette 5 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              ma, tavarankeräyksellä tai muulla siihen ver-
6499: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          rattavalla toiminnallaan vastikkeetta saamiensa
6500: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tavaroiden myynti.
6501: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-          Yhdistyksen harjoittamaa muuta kuin ase-
6502: ta kysymyksestä n:o 497:                              tuksessa säänneltyä tavaran myynnin verolli-
6503:           Onko oppilasyhdistysten ylläpitämiä         suutta arvosteltaessa on verotus- ja oikeuskäy-
6504:        kanttiineja, joissa asioivat lähes yksin-      tännössä kiinnitetty huomiota erityisesti siihen,
6505:        omaan ao. oppilaitoksen oppilaat, pi-          miten myyntitoiminta on järjestetty. Jos myynti
6506:        dettävä liikevaihtoverotuksen alaisina,        tapahtuu yhdistysten jäsenten toimesta, joille
6507:        ja                                             myynnistä ei makseta palkkaa, myynti katso-
6508:           mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä,        taan usein verottomaksi. Yhdistyksen jäsenille
6509:        jotta ne voisivat saada liikevaihtovero-       tapahtuvan tarvikevälityksen verollisuutta ar-
6510:        vapauden?                                      vosteltaessa kiinnitetään huomiota myös siihen,
6511:                                                       myydäänkö tarvikkeita pelkästään jäsenille vai
6512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös ulkopuolisille, miten laajaa pelkästään
6513: vasti seuraavaa:                                      jäsenille tapahtuva myynti on ja onko tavara
6514:    Yhdistysten verovelvollisuus harjoittamas-         laadultaan sellaista, että se kilpailee yleisesti
6515: taan tavaran myynnistä tai muusta liikevaihto-        markkinoilla saatavina olevien tavaroiden
6516: verotuksen piiriin kuuluvasta toiminnasta mää-        kanssa.
6517: räytyy pääsääntöisesti sen mukaan, tapahtuuko            Liikevaihtoverotoimikunta ehdotti viime ke-
6518: toiminta liiketoiminnan muodossa. Liiketoi-           sänä jättämässään mietinnössä (Komiteanmie-
6519: minnan käsitettä ei ole määritetty liikevaihto-       tintö 1989:22), että liikevaihtoverolakiin otet-
6520: verolaissa, mutta liiketoiminnan tarkoituksena        taisiin yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvolli-
6521: on yleensä voiton tavoittelu joko lyhyellä tai        suudesta viittaussäännös, jonka mukaan yhtei-
6522: pitkällä aikavälillä. Liiketoiminnan katsotaan        sö olisi verovelvollinen liikevaihtoverolaissa
6523: myös edellyttävän itsenäistä, suunnitelmallista       tarkoitetusta toiminnasta vain, jos siitä saatua
6524: ja edeltä käsin määrätyn ajan tai toistaiseksi        tuloa tulo- ja varallisuusverolain mukaan pi-
6525: jatkuvaa toimintaa, jossa asetetaan voiton saa-       dettäisiin yhteisön veronalaisena liiketulona.
6526: miseksi erilaisia etuja riskeille alttiiksi ja joka   Sellaisten aatteellisten yhdistysten, jotka eivät
6527: suuntautuu näkyvällä tavalla rajoittamatto-           ole yleishyödyllisiä yhdistyksiä, verovelvolli-
6528: maan tai ainakin laajahkoon rajoitettuun asia-        suus ratkeaisi yleisen verovelvollisuuden mää-
6529: kaspiiriin.                                           ritelmän mukaan.
6530:    Liikevaihtoverolaissa olevan valtuutussään-           Liikevaihtoverotoimikunnan ehdotus ei mer-
6531: nöksen perusteella on liikevaihtoveroasetukses-       kitsisi oppilasyhdistysten vapauttamista liike-
6532: sa säädetty verottomaksi aatteellisen yhdistyk-       vaihtoverosta, koska kanttiinimyynti on tulo-
6533: sen toimeenpanemansa urheilu-, huvi- tai muun         ja varallisuusverolain mukaan pääsääntöisesti
6534: senkaltaisen tilaisuuden yhteydessä pääasialli-       veronalaista. Toimikunnan ehdotukset ovat nyt
6535: sesti palkatonta työvoimaa käyttäen harjoitta-        valtiovarainministeriössä valmistelun alaisina.
6536: ma ruoan ja virvokkeiden, kuten virvoitusjuo-         Oppilasyhdistysten ylläpitämiä kanttiineja e1
6537: mien, kahvin ja muiden niihin verrattavien            siten olla vapauttamassa liikevaihtoverosta.
6538:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
6539: 
6540:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
6541:                                       1989 vp. -     KK n:o 497                                       3
6542: 
6543: 
6544: 
6545:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6546:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en ideell förening, skall vara skattefri. Skattefri
6547: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          är också av allmännyttigt samfund bedriven
6548: av den 5 oktober 1989 tili vederbörande med-         försäljning av varor, som vederlagsfritt erhållits
6549: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      genom varuinsamling eller annan därmed jäm-
6550: av riksdagsman Almgren undertecknade spörs-          förbar verksamhet.
6551: mål nr 497:                                              Vid bedömning av skattbarheten hos annan
6552:                                                      verksamhet än försäljning av varor som regle-
6553:           Måste kantiner, som upprätthålls av
6554:                                                      ras i förordningen och som bedrivs av en
6555:        elevföreningar och som nästan uteslu-
6556:                                                      förening har man inom beskattnings- och
6557:        tande besöks endast av elever vid den
6558:                                                      rättspraxis speciellt fäst uppmärksamhet vid
6559:        aktuella läroanstalten, vara belagda
6560:                                                      hur försäljningen är ordnad. Om försäljningen
6561:        med omsättningsskatt och
6562:                                                      sker genom försorg av föreningens medlemmar,
6563:           vilka åtgärder bör vidtas för att de
6564:                                                      tili vilka lön inte betalas för försäljningen,
6565:        skall kunna bli befriade från omsätt-
6566:                                                      anses försäljningen ofta vara skattefri. Vid
6567:        ningsskatt?
6568:                                                      bedömningen av skattbarheten hos en varuför-
6569:                                                      medling tili en förenings medlemmar fästs
6570:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         också uppmärksamhet vid om förnödenheterna
6571: samt anföra följande:                                säljs endast tili medlemmar eller också tili
6572:    Föreningars skyldighet att betala skatt för       utomstående, hur omfattande försäljningen en-
6573: sin försäljning av varor eller för någon annan       bart tili medlemmar är och om kvaliteten på
6574: verksamhet som omfattas av omsättningsbe-            varan är sådan att den allmänt konkurrerar
6575: skattning, fastställs i regel på grund av om         med de varor som finns på marknaden.
6576: verksamheten bedrivs i form av affärsverksam-            Omsättningsskattekommissionen föreslog i
6577: het. Begreppet affärsverksamhet är inte definie-     ett betänkande, som den avgav senaste sommar
6578: rat i lagen angående omsättningsskatt men            (Kommittebetänkande 1989:22), att i lagen
6579: avsikten med affärsverksamhet är i allmänhet         angående omsättningsskatt tas med ett hänvi-
6580: att uppnå vinst antingen på kort eller lång sikt.    sande stadgande om allmännyttiga samfunds
6581: Det anses också att affärsverksamheten förut-        skattskyldighet, enligt vilket ett samfund är
6582: sätter en verksamhet som är självständig, plan-      skattskyldigt för sådan verksamhet som avses i
6583: mässig och som pågår under en på förhand             lagen angående omsättningsskatt endast om
6584: bestämd tid eller tillsvidare och att man inom       inkomsten av den enligt lagen om skatt på
6585: den för att uppnå vinst utsätter olika förmåner      inkomst och förmögenhet anses vara ett sam-
6586: för risker och på ett synligt sätt inriktar sig på   funds skattepliktiga inkomst av rörelse. Skatt-
6587: en obegränsad eller åtminstone en relativt           skyldigheten för sådana ideella föreningar som
6588: omfattande begränsad kundkrets.                      inte är allmännyttiga avgörs enligt definitionen
6589:    På grundval av stadgandet om bemyndigan-          för allmän skattskyldighet.
6590: de i lagen angående omsättningsskatt stadgas i           Omsättningsskattekommissionens förslag in-
6591: förordningen angående omsättningsskatt att           nebär inte att elevföreningar befrias från om-
6592: sådan servering av mat och förfriskningar, t.ex.     sättningsskatt, eftersom kantinförsäljning enligt
6593: läskdrycker, kaffe och andra liknande drycker        lagen om skatt på inkomst och förmögenhet i
6594: (s.k. byffeförsäljning) som huvudsakligen be-        regel är skattepliktig. Kommissionens förslag
6595: drivs med oavlönad arbetskraft och som anord-        bereds som bäst vid finansministeriet. Elevför-
6596: nas i samband med en idrotts-, nöjes- eller          eningarnas kantiner befrias således inte från
6597: annan likartad tillställning som föranstaltas av     omsättningsskatt.
6598:      Helsingfors den 7 november 1989
6599: 
6600:                                                                             Minister Ulla Puolanne
6601:                                               1989 vp.
6602: 
6603: Kirjallinen kysymys n:o 498
6604: 
6605: 
6606: 
6607: 
6608:                                  Kohijoki: Toimenpiteistä valtioneuvos N. E. Setälän muistopat-
6609:                                       saan hankkimiseksi Kokemäelle
6610: 
6611: 
6612:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6613:    Valtioneuvos      Nestor      Emil      Setälä    Mutta toistaiseksi hanke ei ole edistynyt talou-
6614: (27.2.1864--8.2.1935) on ollut aikanaan poik-       dellisten voimavarojen niukkuuden johdosta.
6615: keuksellisen merkittävä tiedemies ja valtiomies.       Ottaen huomioon valtioneuvos Nestor Emil
6616: Hän on toiminut mm. Turun yliopiston kans-           Setälän pitkäaikaisen, erittäin ansiokkaan ja
6617: lerina ja yli 30 vuotta suomen kielen ja kirjal-    poikkeuksellisen merkittävän toiminnan isän-
6618: lisuuden professorina Helsingin yliopistossa.       maamme palveluksessa tuntuisi kohtuulliselta,
6619:    Valtiolliseen toimintaan hän on osallistunut     että puheena oleva patsashanke toteutettaisiin
6620: edustajana jo säätyvaltiopäivillä ja sen jälkeen    Suomen valtion toimenpitein valtakunnallisena
6621: kauan eduskunnan jäsenenä. Senaattorina Nes-        hankkeena. Patsas sopisi erinomaisen hyvin
6622: tor Emil Setälä on toiminut jo itsenäisyysse-       Nestor Emil Setälän syntymäkuntaan, Koke-
6623: naatissa sekä sen jälkeen valtioneuvoston jäse-     mäelle, josta Kokemäen kaupunki voisi osoit-
6624: nenä opetusministerinä ja ulkoministerinä. Hän      taa patsaan arvon mukaisen paikan.
6625: on myös palvellut diplomaattina toimiessaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6626: lähettiläänä Kööpenhaminassa sekä Budapes-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6627: tissä. Hänet on kutsuttu myös neljän ulkomai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6628: sen yliopiston kunniatohtoriksi.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6629:    Valtioneuvoksen arvon Nestor Emil Setälä                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6630: on saanut toisena suomalaisena.                             siin valtioneuvos Nestor Emil Setälän
6631:    Nestor Emil Setälän muistopatsashankkeesta               muistopatsashankkeen toteuttamiseksi
6632: on jo pitkään kekusteltu hänen syntymäkun-                  valtakunnallisena hankkeena niin, että
6633: nassaan Kokemäellä ja mielipiteitä hankkeen                 patsas tultaisiin sijoittamaan Koke-
6634: toteuttamiseksi on esitetty myös lehdistössä.               mäelle?
6635:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
6636: 
6637:                                          Maunu Kohijoki
6638: 
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 290010D
6643: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 498
6644: 
6645: 
6646: 
6647: 
6648:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6649:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    laiskeräysten tuotolla tai yksityisten ja yhteisö-
6650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    jen lahjoitusvaroilla. Esimerkiksi ministeri Väi-
6651: olette 5 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn         nö Tannerin patsas pystytettiin joitakin vuosia
6652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     sitten osuustoimintaliikkeen toimesta ja sen
6653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    järjestämän rahoituksen turvin.
6654: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta             Eräissä tapauksissa valtio on kuitenkin osal-
6655: kirjallisesta kysymyksestä n:o 498:              listunut patsashankkeen rahoittamiseen myön-
6656:                                                  tämällä tarkoitusta varten valtionavustusta,
6657:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   joka on kohdistettu lähinnä taiteilijapalkkion
6658:        siin valtioneuvos Nestor Emil Setälän     suorittamiseen. Valtion toimesta suoranaisesti
6659:        muistopatsashankkeen toteuttamiseksi      on toteutettu vain eräiden presidenttien patsas-
6660:        valtakunnallisena hankkeena niin, että    hankkeet.
6661:        patsas tultaisiin sijoittamaan Koke-         Kysymyksessä tarkoitettu valtioneuvos E. N.
6662:        mäelle?                                   Setälän muistomerkkihanke on opetusministe-
6663:                                                  riön käsityksen mukaan, huomioon ottaen val-
6664:                                                  tioneuvos Setälän huomattavat ansiot tiedemie-
6665:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
6666:                                                  henä ja valtiollisessa elämässä, sen laatuinen,
6667: taen seuraavaa:
6668:                                                  että ministeriö on valmis harkitsemaan valtion-
6669:    Valtakunnallista merkitystä omaavat kansal-   avustuksen myöntämistä patsashanketta varten
6670: listen merkkimiesten patsashankkeet maassam-     joiltakin osin hankkeen tultua toteuttamisvai-
6671: me on yleensä toteutettu ja rahoitettu kansa-    heeseen.
6672: 
6673:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
6674: 
6675:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
6676:                                    1989 vp. -     KK n:o 498                                        3
6677: 
6678: 
6679: 
6680: 
6681:                             Till Riksdagens Herr Talman
6682: 
6683:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       eller genom donationer av privatpersoner eller
6684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sammanslutningar. Monumentet över Väinö
6685: av den 5 oktober 1989 till vederbörande med-      Tanner restes exempelvis på andelslagsrörelsens
6686: lem av statsrådet översänt en avskrift av         försorg och genom finansiering som den ord-
6687: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-        nade.
6688: dertecknade spörsmål nr 498:                         I vissa fall har staten deltagit i finansieringen
6689:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     av ett monument genom att för ändamålet
6690:        att minnesmonumentet över statsrådet       bevilja statsunderstöd, som i det närmaste
6691:        Nestor Emil Setälä skall uppföras i        använts för att betala konstnärsarvodet. Direkt
6692:        form av ett statligt projekt så att det    på statens försorg har endast monumenten över
6693:        placeras i Kokemäki?                       vissa presidenter uppförts.
6694:                                                      Med hänsyn till statsrådet E. N. Setäläs
6695:                                                   stora förtjänster som vetenskapsman och inom
6696:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
6697:                                                   statlig verksamhet är det i spörsmålet avsedda
6698: följande:                                         minnesmärket över honom enligt undervisnings-
6699:   Monumenten över sådana nationella be-           ministeriets uppfattning av den rangen att
6700: märkta personer av riksomfattande betydelse       ministeriet är berett att överväga ett partiellt
6701: har i vårt land vanligen rests och finansierats   statsunderstöd för projektet när det skall ge-
6702: med överskotten från medborgarinsamlingar         nomföras.
6703: 
6704:     Helsingfors den 14 november 1989
6705: 
6706:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
6707:                                              1989 vp.
6708: 
6709: Kirjallinen kysymys n:o 499
6710: 
6711: 
6712: 
6713: 
6714:                                  Gustafsson ym.: Urheiluseuroissa tehdyn taikootyön verottami-
6715:                                     sesta
6716: 
6717: 
6718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6719: 
6720:     Ennakontarkastajat ovat tarkastuksessaan           Yksi käytännön esimerkki:
6721: puuttuneet eräille urheiluseuroille ja muille          Eräät urheiluseurat ovat jakaneet viikonlop-
6722: yhdistyksille sopimukseen perustuvien työteh-       puisin ilmaisjakelulehtiä ja eri liikelaitosten/yri-
6723: tävien hoidosta maksettuihin korvauksiin. En-       tysten mainoslehtisiä. Tähän toimintaan osal-
6724: nakontarkastajat ovat pitäneet näitä korvauk-       listuu 30-40 seuran ihmistä/viikko. Tästä toi-
6725: sia työn käytännössä suorittaneiden henkilöi-       minnasta saadut varat ovat menneet kokonai-
6726: den palkkana, josta olisi tullut toimittaa enna-    suudessaan seurojen toimintaan. Nyt verottaja
6727: konpidätys ja suorittaa sosiaaliturvamaksua.        tulkitsee, että tämä jakelu on jakajille veron-
6728: Ennakontarkastajien kanta perustuu korkeim-         alaista tuloa.
6729: man hallinto-oikeuden ratkaisuun, jossa yhdis-         Jakelusta saadut varat ovat olleet seurojen
6730: tys oli ottanut hoitaakseen liiketoimintaa har-     talouden tukiranka. Mikäli verottaja ei muuta
6731: joittavassa yrityksessä yhden työvuoron jäse-       tulkintaansa, on seurojen harkittava tarkoin
6732: nistönsä toimesta. Näin ollen ennakontarkas-        tulevaa toimintaansa.
6733: tajat ovat katsoneet korvaukset työn suoritta-         Henkilön kannalta kyse on siitä, että asian-
6734: neiden paikoiksi, joista vain netto-osuus voi-      omainen joutuu tosiasiallisesti lopullisessa ve-
6735: daan suorittaa yhdistykselle.                       rotuksessaan veroseuraamusten kohteeksi teke-
6736:     Käytännössä on kuitenkin niin, etteivät työn    mästään palkattomasta talkootyöstä, mikä ei
6737: suorittaneet henkilöt saa suorittamastaan työs-     voi olla oikein.
6738:  tä palkkaa vaan enintään kulukorvauksia. Mi-          Henkilötasolla tämä lopettaa taikootyön ja
6739:  käli palkkaa kuitenkin on maksettu, tulisi         aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia seuratoi-
6740:  ennakonpidätyksen suorittamisen olla ao. ur-       minnalle.
6741:  heiluseuran asiana.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6742:     Urheiluseuran ja yhdistyksen kannalta kyse      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6743:  on yleishyödylliseen tarkoitukseen suoritetusta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6744:  talkootyöstä. Mikäli yhdistys maksaa näistä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6745:  tehtävistä palkkoja tai palkkioita, ovat ne                   Onko Hallitus tietoinen urheiluseuro-
6746:  luonnollisesti ennakonpidätyksen alaisia.                  jen ja erilaisten yleishyödyllisten yhdis-
6747:     Tietojeni ja kokemukseni mukaan taikootyö               tysten jäsenten suorittaman taikootyön
6748:  on palkatonta työtä, jollaista esim. urheiluseu-           verottamisesta tilanteessa, jossa henki-
6749:  roissa ja muussakin toiminnassa tehdään urhei-             löt eivät ole saaneet suorittamastaan
6750:  lun, nuorisotoiminnan, kulttuurin yms. hyväk-              työstä palkkaa, ja
6751:  si. Mikäli tämä estetään, merkitsee se merkit-                mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
6752:  tävää tulonmenetystä yhdistyksille ja urheilu-             ryhtyä syntyneiden epäkohtien ja koh-
6753:  seuroille.                                                 tuuttomuuksien korjaamiseksi?
6754:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1989
6755: 
6756:            Jukka Gustafsson             Antti Kalliomäki               Iiro Viinanen
6757:            Ilkka Joenpalo               Juhani Vähäkangas              Osmo Soininvaara
6758: 
6759: 
6760: 
6761: 
6762:  2900100
6763: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 499
6764: 
6765: 
6766: 
6767: 
6768:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen johdon ja valvonnan alaisena, eikä yritys
6770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voinut vapautua ennakonpidätysvelvollisuudes-
6771: olette 5 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            ta sen vuoksi, että yhdistyksen jäsenet luopui-
6772: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vat heille maksetusta palkasta (KHO 31.8.1983
6773: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       T 3230). Toisenlaisen ratkaisun korkein hallin-
6774: edustaja Jukka Gustafssonin ym. näin kuulu-         to-oikeus teki tapauksessa, jossa torvimusiikin
6775: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 499:           edistämiseksi perustetun yhdistyksen jäsenistä
6776:           Onko Hallitus tietoinen urheiluseuro-     muodostettu orkesteri toimi säestäjänä teatte-
6777:        jen ja erilaisten yleishyödyllisten yhdis-   riesityksissä. Yhteensä 30 esiintymiskerrasta
6778:                                                     maksettu palkkio oli yhdistyksen eikä orkeste-
6779:        tysten jäsenten suorittaman taikootyön
6780:        verottamisesta tilanteessa, jossa henki-     rissa soittaneiden jäsenten tuloa. Koska yhdis-
6781:                                                     tystä pidettiin yleishyödyllisenä, se oli verovel-
6782:        löt eivät ole saaneet suorittamastaan
6783:        työstä palkkaa, ja                           vollinen vain liiketulosta, jota puheena olevat
6784:           mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo    esiintymispalkkiot eivät olleet. Yhdistyskään ei
6785:        ryhtyä syntyneiden epäkohtien ja koh-        näin ollen ollut tulosta verovelvollinen (KHO
6786:                                                     19.2.1985 T 647).
6787:        tuuttomuuksien korjaamiseksi?
6788:                                                        Turun ja Porin lääninoikeus on niin ikään
6789:                                                     kahdessa vuosina 1984 ja 1985 antamassaan
6790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päätöksessä katsonut urheiluseuran ja sotave-
6791: vasti seuraavaa:                                    teraaniyhdistyksen jäsenten tekemän työn sel-
6792:    Ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n mukaan         laiseksi, että siitä saadusta korvauksesta oli
6793: työnantaja on velvollinen toimittamaan maksa-       toimitettava ennakonpidätys. Yhdistyksille ei
6794: mastaan palkasta ennakonpidätyksen. Palkalla        myönnetty valituslupaa korkeimpaan hallinto-
6795: tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkio-      oikeuteen.
6796: ta, osapalkkiota sekä muuta etuutta ja kor-            Taikootyölle on perinteisesti ollut ominaista,
6797: vausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta tai   että se tehdään kertaluonteisesti eräänlaisena
6798: sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta,   naapuriapuna kokonaan korvauksetta tai esi-
6799: joka työn tai tehtävän antajalle tehdään kor-       merkiksi ateria- ja iltamakorvausta vastaan.
6800: vausta vastaan. Jos työn tai tehtävän suorittaja    Erilaisten seurojen ja yhdistysten piirissä yleis-
6801: on tässä toiminnassaan itsenäinen yrittäjä, siitä   tynyt menettely, jonka mukaan tietystä, usein
6802: suoritettavaa korvausta ei kuitenkaan pidetä        vakinaisestakin työstä saatava palkka tai palk-
6803: palkkana.                                           kio ohjataan palkansaajan sijasta seuran tai
6804:    Yhdistysten tekemän niin sanotun taikoo-         yhdistyksen tilille, ei enää ole luonteeltaan
6805: työn verokohtelu perustuu oikeuskäytäntöön.         perinteistä korvauksetta tehtävää talkootyötä.
6806: Korkein hallinto-oikeus on antamillaan pää-         Palkan maksajan eli työnantajan ja työntekijän
6807: töksillä rajannut työnantajan johdon ja valvon-     välillä vallitsevat useimmiten tavanomaiset työ-
6808: nan alaisena tehtävän työn ja toisaalta taikoo-     suhteen edellytykset, ja esimerkiksi työsuori-
6809: työn käsitettä. Esimerkiksi lähetystyötä teke-      tuksesta ja palkkausperusteista on alalle omi-
6810: vän rekisteröidyn yhdistyksen jäsenten teke-        naiseen tapaan etukäteen sovittu. Työnantaja ei
6811: mästä työstä yhdistykselle maksettu suoritus        voi vapautua laissa säädetystä ennakonpidätys-
6812: katsottiin ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi     velvollisuudestaan sillä perusteella, että palkan-
6813: tilanteessa, jossa yhdistys otti hoitaakseen        saaja ilmoittaa edunsaajaksi tietyn seuran tai
6814: muovituotteita valmistavan yrityksen yhden tai      yhdistyksen, eikä palkansaaja voi välttää vero-
6815: useamman työntekijän työvuoron. Työ kesti           velvollisuuttaan, vaikka hän lahjoittaisikin tu-
6816: neljä kuukautta. Yhdistyksen ei katsottu har-       lonsa tai osan niistä yleishyödylliseen tarkoi-
6817: joittavan elinkeinotoimintaa tai muutoinkaan        tukseen.
6818: toimivan itsenäisenä yrittäjänä. Yhdistyksen           Työntekijän ja työnantajayrityksen välille ei
6819: jäsenet toimivat työskennellessään yrityksessä      kuitenkaan synny työsuhdetta, jos työtä ei
6820:                                      1989 vp. -     KK n:o 499                                    3
6821: 
6822: tehdä yrityksen johdon ja valvonnan alaisena.       jain etuja vaarantamatta vapaasti sovittavissa.
6823: Toiminta on tällöin itsenäistä yritystoimintaa,     Mahdollisuus erilaisiin väärinkäytöksiin olisi
6824: jonka piirissä myydään tietty kokonaissuoritus.     liian ilmeinen. Puheena olevissa tapauksissa
6825: Työn suorittajia ei yksilöidä eikä suorituksen      maksettavan korvauksen kuuluminen ennakon-
6826: ostajan kannalta ole merkitystä sillä, kuka tai     pidätyksen piiriin onkin ratkaistava kussakin
6827: ketkä työn lopulta tekevät. Jos maksettua           tapauksessa     erikseen.    Ennakkoperintälain
6828: korvausta ei pidetä työn suorittaneiden henki-      17 §:n mukaan suorituksen maksaja tai saaja
6829: löiden palkkana, ei ennakonpidätysvelvolli-         voi pyytää epäselvissä tilanteissa ennakonpidä-
6830: suuttakaan ole. Itsenäisenä yrittäjänä toimivan     tysvelvollisuutta koskevan sitovan ennakkotie-
6831: yhdistyksen saama palkkio on kuitenkin veron-       don sen läänin lääninverovirastolta, jonka vir-
6832: alaista tuloa, ellei nimenomaisesti ole toisin      ka-alueella työnantajan kotikunta on.
6833: säädetty. Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88)       Verohallinnosta annetun lain (960/87) 4 §:n
6834: 21 §:n mukaan säännöksessä tarkoitettu yleis-       mukaan verohallituksen tehtävänä on erityises-
6835: hyödyllinen yhteisö tai yhdistys on verovelvol-     ti edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen
6836: linen vain liiketulostaan ja kunnallisverotukses-   toimittamista antamalla veroviranomaisille
6837: sa muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoituk-         neuvoja ja ohjeita sekä huolehtimalla verovel-
6838: seen käytetyn kiinteistön tai sen osan tulosta.     vollisiin kohdistuvasta verotuksen toimeenpa-
6839:    Mahdollista on, että yhdistys puolestaan         noa koskevasta tiedotustoiminnasta. Koska
6840: maksaa jäsenilleen palkkioita yhdistyksen ni-       tässä puheena olevia käytännön tilanteita var-
6841: missä tehdystä työstä. Tällöin saattaa yhdistyk-    ten ei voida antaa yleistä ohjetta, on ennakon-
6842: sen ja sen jäsenen välille syntyä työsuhde, jossa   pidätyksestä vastuussa olevan työnantajan tai
6843: yhdistys on maksamistaan palkoista pidätysvel-      palkansaajan ongelmatilanteessa varminta pyy-
6844: vollinen.                                           tää lääninverovirastolta sitova ennakkotieto. Jo
6845:    Kun työnantajan, yhdistyksen ja palkansaa-       toimitettuun verotukseensa tyytymätön voi ha-
6846: jan edut nyt puheena olevissa tapauksissa ovat      kea siihen muutosta tavanomaisin muutoksen-
6847: yhdenmukaiset, menettely ei voi olla veronsaa-      hakukeinoin.
6848: 
6849:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
6850: 
6851:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
6852: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 499
6853: 
6854: 
6855: 
6856: 
6857:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6858:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Under sitt arbete i företaget fungerade för-
6859: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         eningens medlemmar under företagets ledning
6860: av den 5 oktober 1989 till vederbörande med-        och tillsyn, och företaget kunde inte befrias
6861: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     från skyldigheten att verkställa förskottsinne-
6862: av riksdagsman Jukka Gustafsson m.fl. under-        hållning därför att föreningens medlemmar
6863: tecknade spörsmål nr 499:                           avstod från sin lön (HFD 31.8.1983 T 3230).
6864:                                                     Ett annorlunda beslut fattade högsta förvalt-
6865:           Är Regeringen medveten om att det
6866:        talkoarbete som medlemmar i idrotts-         ningsdomstolen i ett fall då en orkester, viiken
6867:                                                     bestod av medlemmar i en förening som
6868:        föreningar och olika typer av allmän-
6869:        nyttiga föreningar utför beskattas i en      grundats för främjande av hornmusik, funge-
6870:        situation där personerna inte har erhål-     rade som ackompanjatör vid teaterföreställ-
6871:                                                     ningar. Arvodet för sammanlagt 30 uppträdan-
6872:        lit någon lön för sitt arbete, och
6873:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-       den var föreningens och inte orkestermedlem-
6874:        geringen vidta för att korrigera de          marnas inkomst. Eftersom föreningen ansågs
6875:                                                     som allmännyttig var den skattskyldig endast
6876:        missförhållanden och orimligheter som
6877:        har uppkommit?                               för inkomst av rörelse, vilket dessa arvoden
6878:                                                     inte var. Sålunda var inte heller föreningen
6879:                                                     skattskyldig för inkomsten (HFD 19.2.1985 T
6880:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        647).
6881: samt anföra följande:                                  Länsrätten i Åbo och Björneborgs Iän ansåg
6882:     Enligt 4 § lagen om förskottsuppbörd            likaså i två beslut från 1984 och 1985 att arbete
6883: (418/59) är en arbetsgivare skyldig att verkstäl-   som utfördes av medlemmar i en idrottsför-
6884: la förskottsinnehållning på den lön han utbe-       ening och en krigsveteranförening var sådant,
6885: talat. Med lön avses varje slag av lön, arvode,     att förskottsinnehållning måste verkställas för
6886: tantiem samt annan förmån och ersättning,           den ersättning som erhölls för arbetet. För-
6887: som erläggs för tjänst eller befattning eller för   eningarna beviljades inte besvärsrätt till högsta
6888: arbete, uppdrag eller tjänst, som mot ersättning    förvaltningsdomstolen.
6889: utförs för en arbets- eller uppdragsgivares            Traditionellt har talkoarbete kännetecknats
6890: räkning. Är den, som utfört arbetet eller           av att det utförs som ett engångsarbete i form
6891: uppdraget, i denna sin verksamhet en självstän-     av ett slags grannhjälp helt utan ersättning,
6892: dig företagare, betraktas den erlagda ersätt-       eller t.ex. mot måltidsersättning eller ersättning
6893: ningen för det dock inte som lön.                   i form av ett kvällssamkväm. Ett förfarande
6894:     Den skattemässiga behandlingen av s.k. tal-     som numera har vunnit allmänt insteg bland
6895: koarbete som utförs av föreningar grundar sig       olika föreningar och där en lön eller ett arvode
6896: på rättspraxis. Högsta förvaltningsdomstolen        för något visst, ibland till och med stadigva-
6897: har genom sina beslut avgränsat dels sådant         rande arbete betalas in på föreningens konto i
6898: arbete som bör utföras under ledning och            stället för på löntagarens, är inte tili sin
6899: tillsyn av arbetsgivaren och dels begreppet         karaktär traditionellt talkoarbete - detta görs
6900: talkoarbete. T.ex. en prestation, som betalades     gratis. Mellan den som betalar lönen, dvs.
6901: till en registrerad förening som utför missions-    arbetsgivaren, och arbetstagaren råder oftast de
6902: arbete för ett arbete, som föreningens medlem-      sedvanliga förutsättningarna för ett arbetsför-
6903: mar hade utfört, ansågs vara innehållspliktig       hållande, och t.ex. om arbetsprestationen och
6904: lön i en situation där föreningen åtog sig att      avlöningsgrunderna har överenskommits på
6905: sköta arbetsskiftena för en eller flera arbetsta-   förhand på det sätt som kännetecknar bran-
6906: gare i ett företag som tillverkar plastprodukter.   schen i fråga. Arbetsgivaren kan inte befrias
6907: Arbetet pågick i fyra månader. Föreningen           från sin lagstadgade skyldighet att verkställa
6908: ansågs inte idka näringsverksamhet eller heller     förskottsinnehållning på den grunden att lön-
6909: annars fungera som självständig företagare.         tagaren meddelar att en viss förening är för-
6910:                                       1989 vp. -     KK n:o 499                                        5
6911: 
6912: månstagare, och löntagaren kan inte undgå sin        skyldig att verkställa förskottsinnehållning på
6913: skattskyldighet fastän han skänker sina in-          dessa arvoden.
6914: komster eller en del av dem tili ett allmännyt-         Då arbetsgivarens, föreningens och löntaga-
6915: tigt ändamål.                                        rens intressen i de fall som nu är på tai är
6916:     Mellan arbetstagaren och arbetsgivarföreta-      desamma, kan förfarandet inte tillämpas fritt
6917:                                                      utan att skattetagarnas intressen äventyras.
6918: get uppstår dock inget arbetsförhållande, om         Möjligheten till olika slags missbruk är alltför
6919: arbetet inte utförs under företagets ledning och     uppenbar. Beträffande de fall som nu är på tai
6920: tillsyn. Verksamheten är härvid en självständig      måste frågan om huruvida förskottsinnehåll-
6921: företagsverksamhet, inom vars ram en viss            ning skall verkställas eller inte avgöras särskilt
6922: totalprestation säljs. Vem som utför arbetet         från fall tili fall. Enligt 17 § lagen om förskotts-
6923: anges inte, och för köparen av prestationen har      uppbörd kan den som betalar eller erhåller en
6924: det ingen betydelse vem eller vilka som slutli-      prestation i oklara fall be det länsskatteverk
6925: gen utför arbetet. Om den ersättning som             inom vars tjänsteområde arbetsgivarens hem-
6926: betalats inte anses utgöra lön för dem som           kommun är belägen om bindande förhands-
6927: utfört arbetet, föreligger heller ingen skyldighet   uppgifter om förskottsinnehållningsskyldighe-
6928: att verkställa förskottsinnehållning. Ett arvode,    ten.
6929: vilket erhålls av en förening som fungerar som          Enligt 4 § lagen om skatteförvaltningen
6930: självständig företagare, är dock skattepliktig       (960/87) har skattestyrelsen särskilt till uppgift
6931: inkomst, om inte annat uttryckligen är stadgat.      att främja en riktig och enhetlig beskattning
6932: Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst och            genom att ge skattemyndigheterna råd och
6933: förmögenhet (1240/88) är allmännyttiga sam-          anvisningar samt genom att sörja för den
6934: fund eller föreningar som avses i stadgandet         information om verkställighet av beskattningen
6935:                                                      som riktar sig till de skattskyldiga. Eftersom
6936: skattskyldiga endast för inkomst av rörelse och      det inte är möjligt att utfärda allmänna anvis-
6937: vid kommunalbeskattningen för inkomst av             ningar för de praktiska situationer som här är
6938: fastigheter och delar av fastigheter som använts     i fråga, är det säkrast att den arbetsgivare som
6939: för annat än allmännyttigt ändamål.                  ansvarar för förskottsinnehållningen, eller lön-
6940:     Det är möjligt att föreningen å sin sida         tagaren, i problematiska situationer ber om
6941: betalar arvoden till sina medlemmar för arbete       bindande förhandsuppgifter av länsskattever-
6942: som utförts i föreningens namn. Det kan då           ket. Den som är missnöjd med sin beskattning
6943: uppstå ett arbetsförhållande mellan föreningen       kan söka ändring i den genom de vanliga
6944: och dess medlemmar, varvid föreningen är             medlen för ändringssökande.
6945: 
6946:      Helsingfors den 3 november 1989
6947: 
6948:                                                                             Minister Ulla Puolanne
6949:                                                  1989 vp.
6950: 
6951: Kirjallinen kysymys n:o 500
6952: 
6953: 
6954: 
6955: 
6956:                                     Renko ym.: Vammaisten liikkumisen helpottamiseksi tarvittavista
6957:                                         toimenpiteistä
6958: 
6959: 
6960:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6961: 
6962:    Invalidiliitto on esittänyt parannusehdotuk-             Invalidiliiton mielestä tulisi myös tarkistaa
6963: sia invalidien joukkoliikenneliikkumisen paran-          voimassa olevia ohjeita lain tulkinnasta niin,
6964: tamiseksi, autoveron palauttamisen korottami-            että työiässä saatu autoveroetu säilyy invalidin
6965: seksi ja liikevaihtoveroUoman pohtonesteen               jäädessä eläkkeelle. Tällä hetkellä on varsin
6966: saamiseksi.                                              yleistä, että autoveroetu otetaan pois, vaikka
6967:    Tällä hetkellä liikuntavammaisten ainoa               invaliditeettiaste iän myötä lisääntyy ja auto-
6968: kohtuuhintainen matkustustapa pitkillä mat-              maattivaihteinen auto on tarpeellinen myös
6969: koilla on juna, missä matkustaminen tapahtuu             vanhuuspäivien asioimisessa. Saavutetun edun
6970: tavaravaunuissa. Liikenneministeriössä on val-           periaatetta tulisi noudattaa tässäkin tapaukses-
6971: mistunut asiaa koskeva raportti, mutta mitään            sa, koska asialliset syyt puuttuvat autovero-
6972: parannuksia ei ole tapahtunut.                           edun poisottamiselta invalidihenkilöiden siir-
6973:    Invalidiliitto vaatii lisäksi autoveron palaut-       tyessä eläkkeelle.
6974: tamisen nostamista nykyisestään vähintäänkin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6975: 14 %:11a. Vuoden 1977 autoveron palautus oli             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6976: automaattivaihteisesta       autosta     invalideille    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6977: 16 000 mk ja takseille 15 000 mk. Nykyään                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6978: autoveron palautus on invalideille 29 600 mk ja                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6979: takseille 57 000 mk. Molemmille ryhmille auto                     siin vammaisten liikkumiseen liittyvien
6980: on tärkeä, mutta epäkohta tulisi korjata auto-                    epäkohtien korjaamiseksi valtion rauta-
6981: veron palautuksen osalta invalidien vaatimalla                    tieliikenteen osalta,
6982: tavalla.                                                             aikooko Hallitus korottaa invalidien
6983:    Samalla Invalidiliitto toi esille asiapapereiden               autoveron palautusta sekä ryhtyä toi-
6984: käsittelyyn liittyvän byrokraattisen epäkohdan,                   menpiteisiin liikevaihtoveroUoman poH-
6985: sillä autoveroanomusten käsittely kestää 2-3                      tonesteen osto-oikeuden antamiseksi in-
6986: vuotta. Aika on kohtuuttoman pitkä, joten                         valideille, ja
6987: byrokratian keventämiseen ja asioiden hoidon                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6988: nopeuttamiseen tulisi kiinnittää vakavaa huo-                     ryhtyä vammaisten asioiden hoitoon
6989: miota ja luoda nopeasti uusi käytäntö asioiden                    liittyvän kankean ja hitaan byrokratian
6990:  käsittelylle.                                                    purkamiseksi?
6991: 
6992:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
6993: 
6994:           Tellervo Renko              Kauko Heikkinen                   Liisa Jaakonsaari
6995:           Eino Siuruainen             Kalevi Mattila                    Tytti Isohookana-Asunmaa
6996:           Pauli Saapunki              Juhani Alaranta                   Pirkko Ikonen
6997:           Erkki Pulliainen            Riitta Jouppila                   Juhani Vähäkangas
6998:                        Vappu Säilynoja                            Oiva Savela
6999: 
7000: 
7001: 
7002: 
7003: 290010D
7004: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 500
7005: 
7006: 
7007: 
7008: 
7009:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7010:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työryhmän selvittämään vammaisten liikkumi-
7011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seen liittyviä ongelmia erityisesti julkisessa lii-
7012: olette 6 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             kenteessä.
7013: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Työryhmä jätti ehdotuksensa toukokuussa
7014: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1989 liikenneministeriölle. Työryhmä teki vä-
7015: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        himmäispalvelutason aikaansaamiseksi ehdo-
7016: sesta kysymyksestä n:o 500:                          tuksen kattavan ja mahdollisimman nopeasti
7017:                                                      toteutettavan joukkoliikennejärjestelmän luo-
7018:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7019:                                                      miseksi vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Pai-
7020:        siin vammaisten liikkumiseen liittyvien
7021:                                                      kallisliikenteessä työryhmän mielestä tulisi en-
7022:        epäkohtien korjaamiseksi valtion rauta-
7023:                                                      sisijaisesti turvautua takseihin ja invatakseihin.
7024:        tieliikenteen osalta,                         Kaukoliikenteen osalta työryhmän mielestä yli
7025:           aikooko Hallitus korottaa invalidien
7026:                                                      200 kilometrin matkat edellyttävät junan käyt-
7027:        autoveron palautusta sekä ryhtyä toi-
7028:                                                      töä, lyhyemmät matkat soveltuisivat linja-au-
7029:        menpiteisiin liikevaihtoveroUoman poh-
7030:                                                      tolla hoidettaviksi.
7031:        tonesteen osto-oikeuden antamiseksi in-
7032:                                                         Ehdotettu liikennejärjestelmä vaatisi noin 40
7033:        valideille, ja
7034:                                                      linja-auton rakentamista vammaisten tarpeisiin
7035:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sekä 28 rautatievaunun muuttamista. Kustan-
7036:        ryhtyä vammaisten asioiden hoitoon
7037:                                                      nuksia tästä aiheutuisi arviolta 13 miljoonaa
7038:        liittyvän kankean ja hitaan byrokratian
7039:                                                      markkaa, jolloin saataisiin aikaan edestakainen
7040:        purkamiseksi?
7041:                                                      päivittäinen liikennöinti. Uutta joukkoliikenne-
7042:                                                      kalustoa suunniteltaessa ja hankittaessa olisi
7043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vammaisten henkilöiden tarpeet huomioitava
7044: taen seuraavaa:                                      alusta pitäen.
7045:    Vammaispoliittisena tavoitteena on vam-              Työryhmän raportti on lausuntokierroksella.
7046: maisten henkilöiden tasa-arvo ja täysi osallis-      Liikenneministeriön tarkoituksena on työryh-
7047: tuminen yhteiskunnalliseen elämään. Vammais-         män ehdotusten ja saatujen lausuntojen poh-
7048: ten henkilöiden tasa-arvotavoitteet on kirjattu      jalta ryhtyä toimenpiteisiin joukkoliikenteen
7049: muun muassa vuoden 1988 alusta voimaan               kehittämiseksi vammaisten henkilöiden tarpei-
7050: tulleeseen lakiin vammaisuuden perusteella jär-      siin soveltuviksi mahdollisimman pian.
7051: jestettävistä palveluista ja tukitoimista (380(87,      Eräs keino edistää vammaisten henkilöiden
7052: jäljempänä vammaispalvelulaki). Lain tarkoi-         liikkumista on oman auton hankinnan tukemi-
7053: tuksena on edistää vammaisen henkilön edel-          nen. Tällä hetkellä vammaisen henkilön auton
7054: lytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhden-         hankintaa voivat tukea useat eri tahot. Keskei-
7055: vertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä       nen keino on auto- ja moottoripyöräverosta
7056: ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja         annetun lain (482/67) nojalla palautettava au-
7057: ja esteitä. Vammaispalvelulain nojalla voidaan       tovero. Muita mahdollisuuksia tukea auton
7058: järjestää kuljetuspalveluja vammaisille henki-       hankintaa ovat muun muassa Kansaneläkelai-
7059: löille. Vuoden 1992 alusta lukien tulee voimaan      toksen myöntämä elinkeinoapu ja vammaispal-
7060: kunnille asetettu erityinen velvollisuus järjestää   velulain nojalla tuettu auton hankinta.
7061: vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalve-             Autoveroa palautetaan vammaiselle henki-
7062: lut.                                                 lölle hänen hankkiessaan auton käyttöönsä
7063:    Vammaisten henkilöiden liikkumista edistet-       auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
7064: täessä on kuitenkin ensisijainen asema joukko-       17 §:ssä mainituissa tapauksissa. Vuonna 1988
7065: liikenteellä. On totta, että joukkoliikenneväli-     autoveroa palautettiin piiritullikamarin päätök-
7066: neillä on ollut vaikeuksia tyydyttää vaikeavam-      sillä vammaisuuden johdosta yhteensä noin
7067: maisten henkilöiden tarpeita. Liikenneministe-       70,7 miljoonaa markkaa yhteensä 3 444 haki-
7068: riö asetti sen vuoksi vuoden 1988 elokuussa          jalle. Vuoden 1985 jälkeen autoveron pa1autuk-
7069:                                       1989 vp. -     KK n:o 500                                      3
7070: 
7071: sen enimmmsmaara on kehittynyt autoveron             neveroa. Korkeaoktaanisen moottoribensiinin
7072: määrää hitaammin. Vuodesta 1987 lukien ve-           hintaan sisältyy tällä hetkellä polttoaineveroa
7073: ronpalautuksen enimmmsmaara ajoneuvoa                122,81 penniä litralta ja liikevaihtoveroa suun-
7074: kohden on ollut 22 400 markkaa.                      nilleen 72 penniä litralta. Polttoaineverotukses-
7075:    Autoveronpalautusjärjestelmää on myös eri         sa verovelvollisina ovat lähinnä polttoaineen
7076: yhteyksissä arvosteltu. Järjestelmää on pidetty      valmistajat ja varastossapitäjät Liikevaihtove-
7077: jäykkänä ja tuen kohdentumista eri vammais-          ro sen sijaan kannetaan poHtoaineista kuten
7078: ryhmille epätarkoituksenmukaisena. Valtiova-         muistakin veronalaisista tavaroista kaupan kai-
7079: rainministeriö on katsonut, ettei erityisesti tuen   kissa vaiheissa.
7080: kohdentamiseen sitä eniten tarvitseville liittyviä      Jos haluttaisiin järjestää jollekin tienkäyttä-
7081: ongelmia voida tyydyttävästi ratkaista nykyistä      järyhmälle oikeus verottoman polttoaineen
7082: verotuksen kautta järjestettyä tukimenettelyä        käyttöön, tämä merkitsisi nykyisiin verotuspe-
7083: kehittämällä.                                        riaatteisiin huonosti soveltuvan ja hallinnolli-
7084:    Sosiaali- ja terveysministeriö on valtiovarain-   sesti hankalan järjestelmän käyttöönottoa. Täl-
7085: ministeriön aloitteesta asettanut 23.3.1989 työ-     laista menettelyä ei ole sen vuoksi suunniteltu
7086: ryhmän selvittämään, onko mahdollista tukea          ottaa käyttöön.
7087: nykyisin auto- ja moottoripyöräverosta anne-            Sosiaali- ja terveysministeriölle annettujen
7088: tun lain 17 §:n nojalla tapahtuvaa vammaisten        tietojen mukaan vammaisten autoverolain
7089: henkilöiden auton hankintaa sosiaali- ja tervey-     17 §:n nojalla tekemän hakemuksen käsittely
7090: denhuollon järjestelmissä niin, että nykyisestä      kestää noin yhden kuukauden Helsingin piiri-
7091: veronpalautusmenettelystä voidaan luopua.            tullikamarissa. Lisäksi hakemuksen voi tehdä
7092: Työ on osoittautunut hankalaksi, minkä vuoksi        jo ennen auton hankintaa ennakkotietohake-
7093: sosiaali- ja terveysministeriö on joutunut jatka-    muksena, jolloin hakijalla on mahdollisuus
7094: maan työryhmän määräaikaa 30.1.1990 saak-            ajoittaa tiedon saanti auton hankinnan kannal-
7095: ka. Valtiovarainministeriö ei pitänyt tarkoituk-     ta sopivalla tavalla.
7096: senmukaisena        korottaa    veronpalautuksen        Sosiaali- ja terveysministeriö ja sen yhteydes-
7097: enimmäismääriä tilanteessa, jossa monet syyt         sä toimiva valtakunnallinen vammaisneuvosto
7098:  sen mielestä puoltavat järjestelmänä vanhentu-      pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin ohjaamaan
7099: neesta verotuesta luopumista.                        ja yhteensovittamaan vammaispalvelulain hen-
7100:    Tieliikenteessä käytettävistä peittoaineista      gen mukaisesti joustavien ja tehokkaiden pal-
7101:  suoritetaan sekä liikevaihtoveroa että polttoai-    velujen aikaansaamista vammaisille.
7102:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
7103: 
7104:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
7105: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 500
7106: 
7107: 
7108: 
7109: 
7110:                              Till Riksdagens Herr Talman
7111: 
7112:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         arbetsgrupp för att speciellt inom kollektivtra-
7113: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         fiken utreda problemen i fråga om färdseln för
7114: av den 6 oktober 1989 till vederbörande med-        gravt handikappade.
7115: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Arbetsgruppen framlade i maj 1989 sitt
7116: av riksdagsledamot Renko m.fl. undertecknade        förslag för trafikministeriet. För att minimiser-
7117: spörsmål nr 500:                                    vicenivån skall uppnås utarbetade arbetsgrup-
7118:                                                     pen ett förslag till ett system för kollektivtra-
7119:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
7120:                                                     fiken då det gäller handikappade. Avsikten är
7121:        att rätta till missförhållandena i statens
7122:                                                     att detta system skall vara täckande och att det
7123:        järnvägstrafik då det gäller de handi-
7124:                                                     skall genomföras så snart som möjligt. Enligt
7125:        kappades färdmöjligheter,
7126:                                                     arbetsgruppens mening bör huvudsakligen taxi-
7127:           ämnar Regeringen höja återbäringen
7128:                                                     bilar och invalidtaxibilar anlitas inom lokaltra-
7129:        av bilskatt för invalidernas del samt
7130:                                                     fiken. Då det gäller fjärrtrafiken är arbetsgrup-
7131:        vidta åtgärder för att bevilja invaliderna
7132:                                                     pens åsikt att resor över 200 km förutsätter att
7133:        rätt att köpa bränsle som inte är belagt
7134:                                                     man färdas med tåg. Vid kortare resor kan
7135:        med omsättningsskatt, och
7136:                                                     man lämpligen anlita buss.
7137:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7138:                                                        Det föreslagna trafiksystemet förutsätter att
7139:        ta för att den tröga och långsamma
7140:                                                     ca 40 bussar byggs för de handikappades behov
7141:        byråkratin i samband med handikapp-
7142:                                                     och att 28 spårvagnar byggs om. Detta medför
7143:        ärenden skall bli smidigare?
7144:                                                     kostnader om uppskattningsvis 13 milj. mk.
7145:                                                     Trafiken skulle då gå varje dag tur och retur.
7146:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Då ny utrustning för kollektivtrafiken planeras
7147: samt anföra följande:                               och skaffas bör de handikappades behov beak-
7148:    Den politiska målsättningen då det gäller        tas från första början.
7149: handikappade personer är att de bör ha en              Arbetsgruppens rapport har sänts på remiss.
7150: likvärdig ställning jämfört med andra och att       Trafikministeriet har för avsikt att på basis av
7151: de på ett fullödigt sätt bör kunna delta i          arbetsgruppens förslag och utlåtandena om det
7152: samhällslivet. Målsättningarna i fråga om jäm-      börja vidta åtgärder för att så snart som
7153: likhet för handikappade har inskrivits bl.a. i      möjligt utveckla kollektivtrafiken till att mat-
7154: lagen om service och stöd på grund av handi-        svara de handikappades behov.
7155: kapp (380/87, nedan handikappservicelagen)             Ett sätt att främja de handikappades färdsel
7156: som trädde i kraft vid ingången av 1988. Syftet     är att stöda anskaffandet av en egen bil. För
7157: med lagen är att främja de handikappades            närvarande är det möjligt att stöd för anskaf-
7158: förutsättningar att leva och vara verksamma         fandet av en bil till den handikappade kan fås
7159: som jämbördiga medlemmar av samhället samt          från många olika håll. En central metod är att
7160: att förebygga och undanröja olägenheter och         utnyttja den återbäring av bilskatt som sker
7161: hinder som handikappet medför. Med stöd av          med stöd av lagen om bil- och motorcykelskatt
7162: handikappservicelagen kan man ordna fård-           (482/67). Andra sätt att stöda anskaffandet av
7163: tjänst för handikappade. Räknat från ingången       en bil är bl.a. det näringsbidrag som beviljas av
7164: av 1992 inträder en särskild skyldighet för         folkpensionsanstalten samt anskaffandet av en
7165: kommunerna att ordna färdtjänst för gravt           understödd bil enligt handikappservicelagen.
7166: handikappade.                                          Bilskatt återbärs till en handikappad då
7167:    Vid främjandet av de handikappades färdsel       denna skaffar en bil för eget bruk i de fall som
7168: innehar dock kollektivtrafiken en primär ställ-     nämns i 17 § lagen om bil- och motorcykel-
7169: ning. Det är sant att det inneburit svårigheter     skatt. Med stöd av distriktstullkammarens be-
7170: att få kollektivtrafikmedlen att tillgodose be-     slut återbars under 1988 bilskatt med anledning
7171: hoven för de gravt handikappade. Trafikmini-        av handikapp till ett sammanlagt belopp av ca
7172: steriet tillsatte därför i augusti år 1988 en       70,7 milj. mk till sammanlagt 3 444 sökanden.
7173:                                      1989 vp. -     KK n:o 500                                     5
7174: 
7175: Efter 1985 har det maximala beloppet av             betalas både omsättningsskatt och bränsleaccis.
7176: återbäringen av bi1skatt ökat långsammare än        1 priset för högoktanig motorbensin ingår för
7177: beloppet av bilskatten. Räknat från 1987 har        närvarande bränsleaccis 122,81 penni per liter
7178: det maximala beloppet av skatteåterbäringen         och omsättningsskatt ca 72 penni per liter.
7179: varit 22 400 mk per fordon.                         Skattskyldiga vid beskattningen av bränsle är
7180:    Systemet med återbäring av bilskatten har i      närmast de som producerar och lagerhålier
7181: olika sammanhang kritiserats. Systemet har          bränsle. Däremot uppbärs omsättningsskatt för
7182: ansetts vara styvt och det sätt på vilket stödet    bränsle, liksom för övriga varor som belagts
7183: riktats till olika handikappgrupper oändamåls-      med skatt, i alla handelsskeden.
7184: enligt. Finansministeriet har ansett att proble-       Om man tili nagon grupp som använder sig
7185: men i anslutning tili att stödet riktas tili dem    av vägar ville ge rätten tili skattefritt bränsle
7186: som bäst behöver det inte på ett tillfredsstäl-     skulle detta innebära att man tar i bruk ett
7187: lande sätt kan lösas genom att utveckla det         system som lämpar sig illa för de nuvarande
7188: understödsförfarande som tillämpas genom den        beskattningsprinciperna och är administrativt
7189: nuvarande beskattningen.                            svårt att tillämpa. Man har därför inte planerat
7190:    Social- och hälsovårdsministeriet har på ini-    att ta i bruk ett sådant förfaringssätt.
7191: tiativ av finansministeriet den 23 mars 1989           Enligt uppgifter som givits social- och hä1-
7192: tillsatt en arbetsgrupp för att utreda om det är    sovårdsministeriet varar behandlingen av ansö-
7193: möjligt att inom social- och hälsovårdens sys-      kan som handikappade gjort med stöd av 17 §
7194: tem understöda sådan anskaffning av bilar för       lagen om bil- och motorcykelskatt ungefär en
7195: handikappade som nu sker med stöd av 17 §           månad vid Helsingfors distriktstullkammare.
7196: lagen om bil- och motorcykelskatt så att det        Dessutom kan ansökan göras på basis av
7197: nuvarande skatteåterbäringsförfarandet kan          förhandsbesked redan innan bilen skaffas, var-
7198: slopas. Arbetet har visat sig besvärligt, och       vid sökanden kan få beskedet vid en tidpunkt
7199: därför har social- och hälsovårdsministeriet        som är lämplig med tanke på anskaffningen av
7200: tvingats förlänga arbetsgruppens mandat tili        bilen.
7201: den 30 januari 1990. Finansministeriet ansåg           Social- och hälsovårdsministeriet och det
7202: att det inte är ändamålsenligt att höja det         riksomfattande handikapprådet i anslutning tili
7203: maximala beloppet av skatteåterbäringen i en        detta ministerium eftersträvar med alla tili buds
7204: situation då det enligt ministeriets mening finns   stående medel en styrning och sammanjämk-
7205: många skäl som talar för att systemet med ett       ning i enlighet med andan i handikappservice-
7206: föråldrat skattestöd skali slopas.                  lagen för åstadkommandet av smidig och ef-
7207:     För bränslen som används i vägtrafiken          fektiv service för handikappade.
7208:      Helsingfors den 6 november 1989
7209: 
7210:                                                                          Minister Tarja Halonen
7211:                                              1989 vp.
7212: 
7213: Kirjallinen kysymys n:o 501
7214: 
7215: 
7216: 
7217: 
7218:                                  Tennilä: Inarissa toimivan kansanopiston toimintaedellytysten
7219:                                      turvaamisesta
7220: 
7221: 
7222:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7223:    Inarissa t01m1va kansanopisto on suurissa         nus kaikkinensa on maksanut n. 4 milj. mk.
7224: taloudellisissa vaikeuksissa. Opisto on velkaan-     Juuri täysin välttämättömän lisärakennuksen
7225: tunut rakennusvaiheessa pahoin, velkaa on            rakentaminen onkin velkaantumisen syy.
7226: yhteensä lähes 6 miljoonaa markkaa.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7227:    Inarin Opiston toiminta on erittäin tärkeätä,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7228: mutta se voi jatkua vain, mikäli valtio tukee        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7229: toimintaa ja keventää toiminnan mahdotto-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7230: maksi tehnyttä velkataakkaa. Lupauksia onkin
7231: annettu, mutta niitä ei ole noudatettu. Lisära-
7232: kennuksen rakennuslupaa anottaessa opetusmi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7233: nisteriö sitoutui vähintään 80-85 %:n osalta                ryhtyä Inarin Opiston velkataakan ke-
7234: valtion rahoitukseen. Nyt budjettiesityksessä               ventämiseksi opiston toiminnan jatku-
7235: on kuitenkin vain 350 000 mk, kun lisäraken-                misen turvaamiseksi?
7236: 
7237:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
7238: 
7239:                                        Esko-Juhani Tennilä
7240: 
7241: 
7242: 
7243: 
7244: 2900100
7245: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 501
7246: 
7247: 
7248: 
7249: 
7250:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mesta tulisi vastaisuudessa kiinnittää erityistä
7252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      huomiota, koska muun muassa pohjoisten kiel-
7253: olette 6 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           ten linja saamen ja norjan kielen opintoineen
7254: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sekä käytännön linja esimerkiksi Lapin tekstii-
7255: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      li- ja käsityötä sisältävänä voivat innostaa
7256: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta      myös muun Suomen nuoria hakeutumaan Ina-
7257: kirjallisesta kysymyksestä n:o 501:                rin Opiston oppilaiksi. Oppilaiden rekrytointi
7258:                                                    on luonnollisesti kuitenkin opiston oma tehtä-
7259:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7260:                                                    vä.
7261:        ryhtyä Inarin Opiston velkataakan ke-
7262:        ventämiseksi opiston toiminnan jatku-          Inarin Opisto on taloudellisissa vaikeuksissa.
7263:        misen turvaamiseksi?                        Lainojen määrä, josta uuden lisärakennuksen
7264:                                                    osuus on yli 50 prosenttia, on huomattava.
7265:                                                    Lainojen lyhennys- ja korkomenot ovat niin
7266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suuret, että niiden hoitaminen ilman lisävel-
7267: taen seuraavaa:                                    kaantumista on hyvin vaikeata. Hallituksen
7268:   Kansanopistojen valtionavusta annetun lain       esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
7269: (542/84) 2 §:n mukaan kansanopistoille myön-       delle 1990 on Inarin Opistolle merkitty raken-
7270: netään valtionapua 80 prosenttia kohtuullisiin     nusavustus, joka ei kuitenkaan kokonaistilan-
7271: käyttökustannuksiin. Näistä kustannuksista         teen huomioon ottaen voi ratkaista opiston
7272: osa sisältyy opiskelijaviikkoa kohden lasket-      vaikeaa taloudellista tilannetta. Lisätoimenpi-
7273: tuun laskennalliseen summaan, jonka opetus-        teet ovat näin ollen tarpeellisia.
7274: ministeriö vahvistaa etukäteen vuosittain. Opis-      Tarkoituksena on, että opetusministeriö aset-
7275: kelijaviikkoa kohden laskettu markkamäärä on       taa lähiaikoina työryhmän selvittämään pien-
7276: kaikille kansanopistoille sama.                    ten kansanopistojen ongelmia kokonaisuudes-
7277:    Inarin Opisto kuuluu pienten kansanopisto-      saan. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset pien-
7278: jen ryhmään. Opiskelijapaikkoja on 34. Opis-       ten opistojen toiminnan jatkuvuuden turvaami-
7279: tossa on työvuonna 1989-1990 perusoppijak-         seksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusin jär-
7280: solla 25 opiskelijaa, joten opiskelijapaikkojen    jestelyin pyritään muun muassa siihen, että
7281: täyttämisessä on vajausta. Oppilaiden aktiivi-     maamme ainoan saamelaiskansanopiston, Ina-
7282: seen rekrytointiin Lapin lisäksi muualta Suo-      rin Opiston, toimintaedellytykset turvataan.
7283:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1989
7284: 
7285:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
7286:                                     1989 vp. -     KK n:o 501                                     3
7287: 
7288: 
7289: 
7290: 
7291:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7292:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       Finland, eftersom bl.a. linjen för nordliga
7293: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        språk med studier i same och norska samt
7294: av den 6 oktober 1989 tili vederbörande med-       någon praktisk linje som t.ex. inkluderar textil-
7295: lem av statsrådet översänt en avskrift av          och handslöjd i Lappland kan sporra även
7296: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä        andra ungdomar från Finland att söka sig tili
7297: undertecknade spörsmål nr 501:                     Inarin Opisto. Rekryteringen av studerande
7298:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           hör naturligtvis tili folkhögskolans egna arbets-
7299:        vidta för att Inarin Opistos skuldbörda     uppgifter.
7300:        skall kunna underlättas och för att den        Inarin Opisto befinner sig i ekonomiska
7301:        fortsatta verksamheten vid denna folk-      svårigheter. Lånemängden, av viiken lånet för
7302:        högskola skall kunna tryggas?               den nya tilibyggnaden utgör över 50 procent,
7303:                                                    är betydande. A vkortningarna och räntorna på
7304:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       lånen är så omfattande att det är mycket svårt
7305: följande:                                          att sköta dem utan att ytterligare skuldsätta
7306:    Enligt 2 § lagen om statsunderstöd åt folk-     sig. I budgetpropositionen 1990 har för Inarin
7307: högskolor (542/84) beviljas 80 procent i form      Opistos del reserverats ett byggnadsunderstöd
7308: av statsunderstöd för skäliga driftskostnader.     som med beaktande av helheten dock inte kan
7309: Av dessa kostnader ingår en del i den per          lösa den svåra ekonomiska situationen för
7310: studerande och vecka kalkylerade summan som        skolan. Vidare åtgärder är sålunda av nöden.
7311: undervisningsministeriet på förhand fastställer       Avsikten är att undervisningsministeriet in-
7312: årligen. Markbeloppet per studerande och           om kort skall tillsätta en arbetsgrupp för att
7313: vecka är det samma för alla folkhögskolor.         utreda de mindre folkhögskolornas problem i
7314:    Inarin Opisto hör tili gruppen mindre folk-     sin helhet. Arbetsgruppen kommer att ha tili
7315: högskolor. Skolan har sammanlagt 34 studie-        uppgift att framlägga förslag tili att den fort-
7316: platser. Under arbetsåret 1989-1990 finns det      satta verksamheten vid de mindre folkhögsko-
7317: 25 studerande vid folkhögskolan, varför antalet    lorna på ett ändamålsenligt sätt tiligodoses.
7318: studieplatser inte har besatts tili fullo. Man     Genom nya arrangemang är strävan bl.a. den
7319: borde framdeles fåsta särskild uppmärksamhet       att verksamhetsbetingelserna för vår enda sa-
7320: vid en aktiv rekrytering av studerande inte bara   mefolkhögskola, Inarin Opisto, kommer att
7321: från Lappland utan även från andra delar av        tryggas.
7322:     Helsingfors den 15 november 1989
7323: 
7324:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
7325:                                                1989 vp.
7326: 
7327: Skriftligt spörsmål nr 502
7328: 
7329: 
7330: 
7331: 
7332:                                   Nordman m.fl.: Om tryggande av kundeus stälining när en
7333:                                      resebyrå går i konkurs
7334: 
7335: 
7336:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7337:    Den ökande konkurrensen i resebyråbran-           den enskilde resenären. En översyn av lagstift-
7338: schen leder tili konkurser. Senast för resebyrå      ningen och reglerna för resebyråverksamheten
7339: Polaris. 1 denna situation löper resenärer risk      är nödvändig. Kravet på garantisumma i för-
7340: att drabbas, eftersom den lagstiftning, som          hållande tili verksamheten måste tydligen höjas
7341: reglerar resebyråernas verksamhet, inte ger          och/eller rätten till förskottsbetalningar begrän-
7342: dem tillräckligt ekonomiskt skydd. Vid exem-         sas. 1 väntan på detta bör näringsstyrelsen
7343: pelvis Alik-Matkas konkurs härom året fick           skärpa övervakningen av inbetalda garantisum-
7344: resenärerna bara cirka 20 procent tillbaks av        mor.
7345: sina inbetalningar. Enskilda personer kan               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
7346: m.a.o. förlora flera tusen mark och familjer         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
7347:                                                      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
7348: flerfaldigt mera utan egen förskyllan. Reseför-
7349:                                                      ställa följande spörsmål:
7350: säkringar gälier inte i dylika fall och reseby-
7351: råernas inbetalda garantisummor har visat sig                 Vad har Regeringen för avsikt att
7352: vara alldeles otillräckliga.                                göra för att resenärer inte skali drabbas
7353:    N ugäliande situation är inte tilifredsstälian-          ekonomiskt vid konkurser i resebyrå-
7354: de. Någon måste ikläda sig större ansvar för                branschen?
7355: 
7356:      Helsingfors den 6 oktober 1989
7357: 
7358:           Håkan Nordman                 Gustav Björkstrand          Per-Henrik Nyman
7359:           Elisabeth Rehn                Henrik Westerlund           Gunnar Jansson
7360:                      Boris Renlund                            Håkan Malm
7361: 
7362: 
7363: 
7364: 
7365: 290010D
7366: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 502
7367: 
7368: Kirjallinen kysymys n:o 502                                                             Suomennos
7369: 
7370: 
7371: 
7372: 
7373:                                 Nordman ym.: Asiakkaan aseman turvaamisesta matkatoimiston
7374:                                     joutuessa konkurssiin
7375: 
7376: 
7377:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7378:   Matkatoimistoalan lisääntyvä kilpailu johtaa    kustajasta. Matkatoimistotoimintaa koskevan
7379: konkursseihin, joista viimeisin on matkatoimis-   lainsäädännön ja määräysten tarkistaminen on
7380: to Polariksen konkurssi. Tässä tilanteessa mat-   tarpeen. Takuusummaa koskevaa vaatimusta
7381: kustajat ovat vaarassa joutua kärsimään, koska    suhteessa toimintaan joudutaan ilmeisesti ko-
7382: matkatoimistojen toimintaa säätelevä lainsää-     rottamaan ja/tai oikeutta ennakkomaksuihin
7383: däntö ei anna heille riittävää taloudellista      rajoittamaan. Tätä odoteltaessa elinkeinohalli-
7384: suojaa. Esimerkiksi Alik-Matkojen konkurssis-     tuksen tulee tiukentaa maksettujen takuusum-
7385: sa viime vuonna matkustajat saivat vain noin      mien valvontaa.
7386: 20 prosenttia maksamistaan rahoista takaisin.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7387: Yksityiset henkilöt voivat siis menettää useita   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7388: tuhansia ma1kkoja ja perheet moninkertaisesti     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7389:                                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7390: enemmän ilman omaa syytään. Matkavakuu-
7391: tukset eivät koske tällaisia tapauksia, ja mat-
7392: katoimistojen maksamat takuusummat ovat                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta mat-
7393: osoittautuneet aivan riittämättömiksi.                   kustajat eivät joutuisi kärsimään talou-
7394:   Nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä. Jonkun             dellisesti matkatoimistoalalla tapahtu-
7395: täytyy ottaa suurempi vastuu yksittäisestä mat-          vista konkursseista?
7396: 
7397:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
7398: 
7399:         Håkan Nordman                 Gustav Björkstrand           Per-Henrik Nyman
7400:         Elisabeth Rehn                Henrik Westerlund            Gunnar Jansson
7401:                    Boris Renlund                            Håkan Malm
7402:                                       1989 vp. -     KK n:o 502                                    3
7403: 
7404: 
7405: 
7406: 
7407:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan. Yksittäisten matkatoimistojen takauksia
7409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on korotettu silloin kun yrityksen toiminnassa
7410: olette 6 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             tai taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut
7411: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         oleellisia muutoksia.
7412: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Matkatoimistoasetuksessa omaksuttua va-
7413: edustaja Håkan Nordmanin ym. kirjallisesta           kuusjärjestelmää on pidetty toimivana ja va-
7414: kysymyksestä n:o 502:                                kuusmääriä yleisesti katsoen riskien mukaisesti
7415:                                                      oikein mitoitettuina. Ongelmana ovat nopeasti
7416:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta mat-
7417:                                                      ylisuuriksi paisuvat konkurssitapaukset, joiden
7418:        kustajat eivät joutuisi kärsimään talou-
7419:        dellisesti matkatoimistoalalla tapahtu-       yhteydessä viranomaisiiia ei ole juuri ollut
7420:                                                      mahdollisuuksia riittävän pian mukauttaa va-
7421:        vista konkursseista?
7422:                                                      kuustoimenpiteitään       matkatoimistoliikkeen
7423:                                                      kiihtyvään riskien kasvuun. Toisaalta esimer-
7424:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kiksi Ruotsin soveltamia vakuusmääriä, jotka
7425: taen seuraavaa:                                      merkitsevät 100 prosentin takuu ta, on pidetty
7426:    Kansanedustaja Juhani Vähäkankaan teke-           suomalaisen käytännön valossa ylisuurina ja
7427: mään 29 päivänä syyskuuta 1989 päivättyyn            varsinkin pienyrittäjien kannalta elinkeinon es-
7428: kirjalliseen kysymykseen n:o 484 antamassani         teenä.
7429: 30.10.1989 päivätyssä vastauksessa olen selos-          Elinkeinohallitus on vuoden 1989 alussa
7430: tanut kysymystä matkatoimistoliikkeen asiak-         käynnistänyt kaikkien matkatoimistojen va-
7431: kaan aseman turvaamisesta matkatoimistoliik-         kuuksia koskevan tarkistuskierroksen, jonka
7432: keen konkurssi- ja maksuhäiriötilanteessa. Ky-       yhteydessä matkatoimistoilta saatujen tietojen
7433: symyksen nyt kohdistuessa samaa tarkoitta-           perusteella on todettu, että etenkin omaa tuo-
7434: vaan asiakkaan aseman turvaamiseen, on tar-          tantoa harjoittavien matkatoimistojen takauk-
7435: peen tuoda esille se, mitä aikaisemmassa yh-         set ovat liian pienet kuluttajilta perittyihin
7436: teydessä on esitetty.                                ennakkomaksuihin nähden. Selvityksen perus-
7437:    Näin ollen voidaan todeta, että matkatoimis-      teella elinkeinohallitus on päättänyt korottaa
7438: toalalla noudatettavien yleisten seuramatkaeh-       matkatoimistoliikkeiden vakuuksia siten, että
7439: tojen mukaan ostajan on maksettava muuta-            ne maksukyvyttömyystapauksissa kattaisivat
7440: man päivän kuluessa matkan tilaamisesta mat-         noin puolet kuluttajien maksamista ennakko-
7441: kanjärjestäjän vahvistama varausmaksu, jotta         maksuista. Tämä merkitsee sitä, että liikevaih-
7442: sitova sopimus syntyisi. Loput matkan hinnas-        doltaan suurimpien matkanjärjestäjien vakuu-
7443: ta on maksettava viimeistään 30 vuorokautta          det tulee korottaa keskimäärin noin 20 miljoo-
7444: ennen matkan alkua.                                  naan markkaan ja keskisuurten yritysten va-
7445:    Matkatoimistoliikkeen maksukyvyttömyysti-         kuudet keskimäärin noin 1,5-2 miljoonaan
7446: lanteen varalta on matkatoimistoliikkeen toi-        markkaan.
7447: mitettava elinkeinohallitukselle sen hyväksymä          Kauppa- ja teollisuusministeriö on aloittanut
7448: takaussitoumus, jonka määrän tulee jatkuvasti        ohjesääntöisiä elinkeinoja koskevan sääntelyn
7449: olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa toimin-        tarkistus- ja keventämisselvityksen, jonka yh-
7450: nan laatuun ja laajuuteen sekä yrityksen talou-      teydessä matkatoimistoasetuksen osalta selvite-
7451: delliseen tilaan.                                    tään mahdollisuudet kehittää uudentyyppinen
7452:    Elinkeinohallitus seuraa matkatoimistojen         vakuusjärjestelmä esimerkiksi siirtymällä va-
7453: toimintaa ja taloudellista tilaa vuosittain toimi-   kuutusmuotoiseen, jatkuvasti riskien muutosta
7454: tettavista tilinpäätöstiedoista sekä niiden ilmoi-   myötäilevään vakuusjärjestelmään. Samalla py-
7455: tusten perusteella, joita liikkeenharjoittajat       ritään sopimusehtoja ja lainsäädäntöä kehittä-
7456: ovat velvolliset elinkeinohallitukselle anta-        mällä selventämään matkanjärjestäjien ja välit-
7457: 4                                 1989 vp. -    KK n:o 502
7458: 
7459: tävien matkatoimistojen keskinäisiä vastuuky-   kojen maksamista kokonaisuudessaan etukä-
7460: symyksiä ja vastuunjakoa kuluttajiin nähden.    teen pitää enää kuluttajansuojalain 3 luvussa
7461: Selvitystyön yhteydessä joudutaan tarkastele-   tarkoitetulla tavalla kohtuullisena sopimuseh-
7462: maan lisäksi kysymystä siitä, voidaanko mat-    tona kuluttajien kannalta.
7463:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
7464: 
7465:                                                                  Ministeri Pertti Salolainen
7466:                                     1989 vp. -     KK n:o 502                                     5
7467: 
7468: 
7469: 
7470: 
7471:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7472: 
7473:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        säkerheterna ansetts vara rätt proportionerade
7474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        med tanke på riskerna. Sådana konkursfall
7475: av den 6 oktober 1989 tili vederbörande med-       som snabbt har expanderat tili oproportioner-
7476: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    lig storlek har utgjort ett problem. I samband
7477: av riksdagsman Håkan Nordman m.fl. under-          med dessa har myndigheterna inte haft några
7478: tecknade spörsmål nr 502:                          nämnvärda möjligheter att tillräckligt snabbt
7479:                                                    anpassa sina åtgärder beträffande säkerheterna
7480:          Vad har Regeringen för avsikt att         efter de snabbt tilitagande riskerna inom rese-
7481:        göra för att resenärer inte skall drabbas   byrårörelsen. Å andra sidan har exempelvis de
7482:        ekonomiskt vid konkurser i resebyrå-        säkerhetsbelopp som tillämpas i Sverige, vilka
7483:        branschen?                                  innebär en garanti på 100 %, enligt finländsk
7484:                                                    praxis ansetts vara för stora och i synnerhet för
7485:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       småföretagare har de ansetts utgöra ett hinder
7486: samt anföra följande:                              för branschen.
7487:                                                       Näringsstyrelsen påbörjade i början av år
7488:     I mitt svar av den 30 oktober 1989 på          1989 en revideringsrond som gäller alla reseby-
7489: riksdagsman Juhani Vähäkangas spörsmål av          råers säkerheter. I samband med denna har
7490: den 29 september 1989 nr 484 har jag redan         man på basis av de uppgifter man fått av
7491: redogjort för frågan om tryggande av situatio-     resebyråerna konstaterat att i synnerhet i fråga
7492: nen för konsumenter som köper resor ifall          om de resebyråer som har egen produktion har
7493: resebyråer som producerar tjänster går i kon-      borgen varit för liten med tanke på de förskotts-
7494: kurs eller i händelse av andra prestationsstör-    avgifter som har uppburits hos konsumenterna.
7495: ningar. Då även förevarande spörsmål gäller        På basis av utredningen har näringsstyrelsen
7496: frågan om tryggande av kundens ställning, är       beslutat att höja resebyråernas säkerheter så att
7497: det nu skäl att upprepa vad som redan sagts i      de i fall av insolvens skall täcka ca hälften av
7498: det tidigare sammanhanget.                         de förskottsavgifter som konsumenterna beta-
7499:     Sålunda kan det konstateras att om reseby-     lar. Detta innebär att säkerheterna för de
7500: rårörelsen drabbas av insolvens skall den tili     researrangörer som har den största omsättning-
7501: näringsstyrelsen inlämna en av densamma god-       en borde höjas tili i genomsnitt ca 20 milj. mk
7502: känd borgensförbindelse, vars belopp fortlö-       och de medelstora företagens säkerheter tili i
7503: pande skall stå i ett ändamålsenligt förhållande   genomsnitt ca 1,5-2 milj. mk.
7504: tili verksamhetens kvalitet och omfattning samt       Handels- och industriministeriet har påbörjat
7505: tili företagets ekonomiska situation.              en utredning för att granska och lätta på den
7506:     Näringsstyrelsen följer resebyråernas verk-    reglering som gäller för reglementerade bran-
7507: samhet och ekonomiska situation på basis av        scher. I samband med den utreds möjligheterna
7508: de bokslutsuppgifter som årligen inlämnas          att i fråga om förordningen om resebyråer
7509: samt på basis av de anmälningar som rörel-         utveckla ett nytt slags säkerhetssystem exem-
7510: seidkarna är skyldiga att inlämna tili närings-    pelvis genom införande av ett system av försäk-
7511: styrelsen. Beloppen för enskilda resebyråers       ringstyp, som ständigt förändras i takt med
7512: borgensförbindelser har höjts då det har skett     förändringarna i riskerna. Samtidigt är det
7513: väsentliga förändringar i företagets verksamhet    meningen att genom att utveckla avtalsvillko-
7514: eller ekonomiska situation.                        ren och lagstiftningen klarlägga inbördes an-
7515:     Det system med säkerheter som har införts      svarsfrågor och ansvarsfördelningen mellan re-
7516: genom förordningen om resebyråer har ansetts       searrangörerna och förmedlande resebyråer
7517: fungera, och allmänt sett har beloppen för         gentemot konsumenterna. I samband med
7518: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 502
7519: 
7520: utredningsarbetet är man dessutom tvungen att      längre kan anses vara ett skäligt avtalsvillkor
7521: granska frågan om huruvida ett förfarande,         på det sätt som avses i 3 kap. konsumentskydds-
7522: som går ut på att resorna i sin helhet betalas i   lagen.
7523: förskott, ur konsumenternas synvinkel sett
7524:     Helsingfors den 3 november 1989
7525: 
7526:                                                                      Minister Pertti Salolainen
7527:                                                 1989 vp.
7528: 
7529: Kirjallinen kysymys n:o 503
7530: 
7531: 
7532: 
7533: 
7534:                                    Puska: Metsähallinnon päätöksentekojärjestelmää koskevista
7535:                                       muutossuunnitelmista
7536: 
7537: 
7538:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7539:    Suunnitelmaa metsähallituksen muuttamises-         laajaan vastustukseen, on noussut esille epäily
7540: ta liikelaitokseksi on vastustettu varsin laajasti,   vastaaviin pyrkimyksiin tähtäävistä kiertoteis-
7541: koska on katsottu, että metsähallituksen mo-          tä, eli pelätään, että asetuksen muutoksella
7542: ninaiset tehtävät valtion metsien hoidossa so-        annettaisiin metsähallitukselle itselleen päätös-
7543: veltuvat huonosti liiketaloudellisilla periaatteil-   valta piirikuntien, hoitoalueiden ja hallinto-
7544: la hoidettaviksi. Vaikka on yleisesti oltu sitä       paikkojen osalta. Näin päätösvalta näissä tär-
7545: mieltä, että metsähallituksen toimintaa koske-        keissä maakuntia koskevissa asioissa siirtyisi
7546: via säädöksiä voidaan kehittää entistä jousta-        Helsingin virkamiehille.
7547: vammiksi, tulee valtion metsien hoitoa koske-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7548: vat laajat ja kansalaisia läheisesti koskettavat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7549: kysymykset pitää riittävän suoraan kansanval-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7550:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7551: taisen päätöksenteon alaisena. Valtion metsät
7552: koetaan aivan oikein koko kansan metsinä.                       Onko Hallituksen piirissä valmisteilla
7553: Tätä koskevat tärkeät päätökset liittyvät mm.                ja tarkoitus hyväksyä asetus, jolla met-
7554: metsähallituksen piirijakoon ja hallintopaikko-              sähallituksen piirikunnista, hoitoalueis-
7555: jen sijaintiin.                                              ta ja hallintopaikoista päätösvalta siir-
7556:    Kun liikelaitosuudistus lienee kariutumassa               tyisi metsähallitukselle itselleen?
7557:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
7558: 
7559:                                              Pekka Puska
7560: 
7561: 
7562: 
7563: 
7564: 290010D
7565: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 503
7566: 
7567: 
7568: 
7569: 
7570:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lut yli 40 lausuntoa. Tällä hetkellä ministeriö
7572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valmistelee hallituksen käsittelyä varten ehdo-
7573: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            tustaan metsähallinnon kehittämisen periaat-
7574: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teista ja toimenpiteistä.
7575: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Metsähallituksen organisaation uudistami-
7576: edustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta        sessa on tarkoitus edetä siten, että hallituksen
7577: kysymyksestä n:o 503:                                piirissä päätetään ensin niistä suuntalinjoista ja
7578:           Onko Hallituksen piirissä valmisteilla     toimialan rajoituksista, joista lähtien valmistel-
7579:        ja tarkoitus hyväksyä asetus, jolla met-      laan metsähallituksen kehittämistä koskevat
7580:        sähallituksen piirikunnista, hoitoalueis-     toimenpiteet mukaan lukien mahdolliset sää-
7581:        ta ja hallintopaikoista päätösvalta siir-     dösmuutokset.
7582:        tyisi metsähallitukselle itselleen?              Metsähallitus on tehnyt ehdotuksen metsä-
7583:                                                      hallintoasetuksen uudistamisesta. Tähän ehdo-
7584:                                                      tukseen sisältyvät asiat tulevat tarkasteltaviksi
7585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vasta edellä mainitun hallituksen periaaterat-
7586: taen seuraavaa:                                      kaisun jälkeen käynnistettävien toimenpiteiden
7587:   Metsähallinnon kehittämistyöryhmä teki ke-         yksityiskohtaisessa valmistelussa vuoden 1990
7588: väällä 1989 ehdotuksensa sekä valtion metsien        puolella. Metsähallintoasetusta ei siten tulla
7589: hallinnon että yksityismetsätalouden keskus-         muuttamaan tai uusimaan erillisenä toimenpi-
7590: hallinnon kehittämisestä. Työryhmän mietin-          teenä irrallaan metsähallituksen kehittämisen
7591: nöstä on maa- ja metsätalousministeriöön tul-        periaatelinjoista.
7592: 
7593:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
7594: 
7595:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7596:                                     1989 vp. -      KK n:o 503                                        3
7597: 
7598: 
7599: 
7600: 
7601:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7602:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fått ta emot mer än 40 utlåtanden över
7603: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          arbetsgruppens betänkande. 1 detta nu bereder
7604: av den 10 oktober 1989 tili vederbörande             ministeriet sitt förslag om en utveckling av
7605: medlem av statsrådet översänt avskrift av            forstförvaltningens principer och åtgärder för
7606: följande av riksdagsman Puska undertecknade          att det skall behandlas av regeringen.
7607: spörsmål nr 503:                                        Vid förnyandet av forststyrelsens organisa-
7608:                                                      tion är avsikten att först inom regeringen
7609:           Håller Regeringen inom sig på att          besluta om riktlinjerna och verksamhetsområ-
7610:        bereda och har den för avsikt att             dets begränsningar. Utifrån dessa bereds sedan
7611:        godkänna en förordning, genom viiken          de åtgärder som berör utvecklingen av forst-
7612:        beslutanderätten överförs från forststy-      styrelsen, däri inberäknade eventuella ändring-
7613:        relsens distrikt, revir och förvaltnings-     ar i olika författningar.
7614:        ställen tili forststyrelsen?                     Forststyrelsen har utarbetat ett förslag tili en
7615:                                                      reform av förordningen om forstförvaltningen.
7616:                                                      De ärenden som ingår i detta förslag granskas
7617:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7618:                                                      först under den detaljerade beredningen 1990
7619: samt anföra följande:
7620:                                                      av de åtgärder som skall inledas efter att det
7621:    Forstförvaltningens utvecklingsarbetsgrupp        ovan nämnda principbeslutet har fattats av
7622: framlade våren 1989 sitt förslag tili en utveck-     regeringen. Förordningen om forstförvaltning-
7623: ling av förvaltningen av statens skogar samt av      en kommer alltså inte att ändras eller reforme-
7624: centralförvaltningen för den privata skogshus-       ras som en åtgärd skild från de principiella
7625: hållningen. Jord- och skogsbruksministeriet har      riktlinjerna i syfte att utveckla forststyrelsen.
7626:     Helsingfors den 10 november 1989
7627: 
7628:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7629:                                              1989 vp.
7630: 
7631: Kirjallinen kysymys n:o 504
7632: 
7633: 
7634: 
7635: 
7636:                                  Pulliainen: Metsätien tarpeellisuudesta Kuhmon Juortanansalolle
7637: 
7638: 
7639:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7640: 
7641:    Äskettäin on käynyt ilmi, että metsähallin-     taminen vaatii toimia maa- ja metsätalous-
7642: non Kuhmon hoitoalueen aluemetsänhoitaja           sekä muiden ministeriöiden taholta. Parasta
7643: on päätöksellään rakennuttanut 12 metriä le-       olisi, jos ministerit arvovallallaan vaikuttaisivat
7644: veän tielinjan 4 metrin levyisine teineen tule-    huolestuttavaan asioiden tilaan.
7645: vaan Ystävyyden puistoon Kuhmon kunnan                Tapahtuneet ylilyönnit ovat tärvelleet mel-
7646: rajavyöhykkeelle Juortanansalolle. Hän on pe-      koisesti metsähallinnon "yrityskuvaa" kansa-
7647: rustellut toimenpideitään julkisuudessa mm.        laisten keskuudessa. Mainitun asenneviiveen
7648: sillä, että "tie palvelee tutkimustarkoituksia".   poistaminen olisi osa kuvan kohentamistoimia.
7649: Alueella yli 10 vuotta kenttätutkimuksia johta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7650: neena tiedän, ettei tutkimus tarvitse tehtyä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7651: tietä. Minulla on myös se vaikutelma, että on      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7652: vaikea löytää vakavasti otettavaa, alueella        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7653: kenttätöitä suorittavaa tutkijaa, joka asettuisi
7654: tämän tiehankkeen taakse. Hanke onkin isku                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo
7655: vasten luonnonsuojelun kasvoja.                             olevan aihetta ryhtyä sen johdosta, että
7656:    Sille ei voi enää mitään, että tie on tehty.             Kuhmon       kunnan     rajavyöhykkeelle
7657: Kysymys on lähinnä siitä, mitä tapahtuneen                  Juortanansalolle, tulevan Ystävyyden
7658: johdosta pitäisi tehdä. Tämähän ei ole ainoa-               puiston alueelle on paikallisten metsä-
7659: laatuinen "lipsahdus", vaan metsähallinnon                  hallinnon virkamiesten toimesta raken-
7660: piirissä aika yleinen ilmiö. Aluemetsänhoitajat             nettu metsätie, joka rikkoo puistokoko-
7661: ovat asennoituneet vallankäyttöön juuri kuva-               naisuutta ja on kaikissa suhteissa täysin
7662: tulla tavalla. Asenneviive on huikea. Sen pois-             tarpeeton?
7663: 
7664:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
7665: 
7666:                                          Erkki Pulliainen
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 
7671: 2900IOD
7672: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 504
7673: 
7674: 
7675: 
7676: 
7677:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        den puistosta. Lakiesityksellä on tarkoitus laa-
7679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jentaa Juortanansalon-Lapinsuon soidensuo-
7680: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             jelualuetta em. 1 100 hehtaarin suuruisella
7681: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          alueella, jotta soidensuojelualue osana Y stä-
7682: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vyyden puistoa ulottuisi valtakunnan rajalle.
7683: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta        Edellä mainittu työryhmä teetti seudulla
7684: kysymyksestä n:o 504:                                 maastoinventoinnin kesällä 1988 ja tutustui
7685:                                                       alueeseen lokakuussa 1988. Tästä huolimatta
7686:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo
7687:                                                       Kuhmon hoitoalueen aluemetsänhoitaja toteut-
7688:        olevan aihetta ryhtyä sen johdosta, että
7689:                                                       ti toimivaltansa puitteissa aikaisemmin suunni-
7690:        Kuhmon       kunnan     rajavyöhykkeelle
7691:                                                       tellun metsätien rakentamisen loppuun, kun
7692:        Juortanansalolle, tulevan Ystävyyden
7693:                                                       tietyön keskeyttämisestä tai aluetta koskevasta
7694:        puiston alueelle on paikallisten metsä-
7695:                                                       yleisestä toimenpidekiellosta ei ollut tehty ni-
7696:        hallinnon virkamiesten toimesta raken-
7697:                                                       menomaista päätöstä. Tieto alueen käyttötar-
7698:        nettu metsätie, joka rikkoo puistokoko-
7699:                                                       koituksen todennäköisestä muuttumisesta ei
7700:        naisuutta ja on kaikissa suhteissa täysin
7701:                                                       siten antanut aluemetsänhoitajalle aihetta oma-
7702:        tarpeeton?
7703:                                                       aloitteisesti lykätä aikaisemmin päätettyä met-
7704:                                                       sätien rakentamista.
7705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
7706:                                                          Opetuksena tästä yksittäistapauksesta on se,
7707: taen seuraavaa:
7708:                                                       että ryhdyttäessä suunnittelemaan valtion met-
7709:    Kysymyksessä tarkoitetun 1,23 kilometrin           säalueen käyttötarkoituksen mahdollista muut-
7710: pituisen metsätien rakentaminen on hyvä esi-          tamista tulee siinä vaiheessa asianomaisten
7711: merkki eri tahoilla tehtävän maankäytön suun-         ministeriöiden päättää tai sopia metsähallituk-
7712: nittelun muodollisesta kohtaamattomuudesta.           sen kanssa, kuinka metsähallitus toimii alueella
7713: Syyskuun 30 päivänä 1988 annetulla lailla             suunnitteluvaiheen aikana. Toisaalta toimenpi-
7714: perustettiin Kuhmoon noin 2 700 hehtaarin             dekieltoja ei tule asettaa kuin niissä tapauksis-
7715: suuruinen Juortanansalon-Lapinsuon soiden-            sa, joissa käyttötarkoituksen muutos on hyvin
7716: suojelualue, johon ei kuulunut se noin 1 100          ilmeinen.
7717: hehtaarin suuruinen alue, jonne ko. metsätie on          Hallitus ei aio ryhtyä ko. tapauksen johdosta
7718: vuosina 1988-89 rakennettu. Vuoden 1987               mihinkään erityistoimenpiteisiin. Rakennetun
7719: lopulla ympäristöministeriö asetti työryhmän          metsätien tarpeellisuus ja tuleva käyttö tai
7720: selvittämään Ystävyyden puiston perustami-            käyttämättömyys ratkaistaan, kun koko Juor-
7721: seen liittyvät kysymykset. Työryhmä jätti mie-        tanansalon--Lapinsuon soidensuojelualueelle
7722: tintönsä tammikuussa 1989, ja hallitus antoi          laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka
7723: kuluvan vuoden syksyllä lakiesityksen Ystävyy-        ympäristöministeriö vahvistaa.
7724: 
7725:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
7726: 
7727:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7728:                                    1989 vp. -       KK n:o 504                                     3
7729: 
7730: 
7731: 
7732: 
7733:                              Tili Riksdagens Herr Ta1man
7734:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        suo med det 1 100 ha stora området som
7735: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         nämndes tidigare, så att myrskyddsområdet
7736: a v den 10 okto ber 1989 till vederbörande          tangerar riksgränsen som en del av Vänskapens
7737: med1cm av statsrådet översänt avskrift av           park.
7738: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-          Sommaren 1988 utförde nämnda arbets-
7739: nade spörsmå1 nr 504:                               grupp en terränginventering i regionen och
7740:           Vilka åtgärder anser Regeringen det       bekantade sig med området i oktober 1988.
7741:        vara skä1 att vidta med an1edning av att     Trots detta beslöt revirforstmästaren för Kuh-
7742:        det inom Kuhmo kommuns gränszon i            mo revir inom gränserna för sin befogenhet att
7743:        Juortanansalo, på det område som skall       den tidigare planerade skogsvägen skulle byg-
7744:        b1i Vänskapens park, på initiativ av         gas färdig eftersom det varken hade fattats
7745:        forstförvaltningens tjänstemän på orten      något uttryckligt beslut om att byggandet av
7746:        har byggts en skogsväg som söndrar           vägen skulle upphöra eller utfärdats något
7747:        parkhelheten och som i alla avseenden        allmänt åtgärdsförbud. Vetskapen om att an-
7748:        är tota1t onödig?                            vändningsändamålet vad gäller området troligt-
7749:                                                     vis skulle ändras gav då ingen anledning för
7750:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        revirforstmästaren att på eget initiativ upp-
7751: samt anföra följande:                               skjuta byggandet av den skogsväg som enligt
7752:    Byggandet av den 1,23 km 1ånga skogsvägen        tidigare bes1ut skulle byggas.
7753: är ett bra exempe1 på hur man på olika håll i          Lärdomen av detta enskilda fall är att när
7754: fråga om planeringen av markanvändningen i          man börjar planera en eventuell ändring av
7755: formellt hänseende går förbi varandra. Genom        användningsändamålet då det gäller statens
7756: en lag som getts den 30 september 1988              skogsområde, bör de berörda ministerierna i
7757: inrättades i Kuhmo Juortanansa1o-Lapinsuo           det skedet besluta eller komma överens med
7758: myrskyddsområde som är ca 2 700 ha stort och        forststyrelsen om hur forststyrelsen skall förfa-
7759: som inte omfattade det ca 1 100 ha stora            ra på området i planeringsskedet. Å andra
7760: området inom vilket den i spörsmålet avsedda        sidan bör åtgärdsförbud inte utfårdas annat än
7761: skogsvägen har byggts under åren 1988-89.           i de fall då en ändring av användningsända-
7762: Miljöministeriet tillsatte i slutet av 1987 en      målet är mycket uppenbar
7763: arbetsgrupp för att utreda frågorna i anslut-          Regeringen ämnar i detta fall inte vidta
7764: ning tili inrättandet av Vänskapens park. Ar-       några specialåtgärder. Frågan om huruvida den
7765: betsgruppen överlämnade sitt betänkande i           byggda vägen behövs och om den skall använ-
7766: januari 1989 och regeringen avlät på hösten         das eller inte avgörs när det för hela Juorta-
7767: innevarande år en proposition om Vänskapens         nansa1o-Lapinsuo myrskyddsområdet görs
7768: park. A vsikten med propositionen är att utvid-     upp en underhålls- och dispositionsplan som
7769: ga myrskyddsområdet Juortanansalo---Lapin-          fastställs av mi1jöministeriet.
7770: 
7771:     Helsingfors den 10 november 1989
7772: 
7773:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7774:                                              1989 vp.
7775: 
7776: irjallinen kysymys n:o 505
7777: 
7778: 
7779: 
7780: 
7781:                                 Isohookana-Asunmaa ym.: Perämerellä työskentelevien jäänmur-
7782:                                     tajien sijoittamisesta Virpiniemen satamaan
7783: 
7784: 
7785:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7786: 
7787:   Maamme jäänmurtajat on sijoitettu Reisin-        jonne johtaa 9 metrin laivaväylä. Satama-alue
7788: iin ja Turkuun. Kauppa- ja teollisuusministe-      on kohtuullisilla kustannuksilla saatavissa
7789: ön asettama työryhmä on selvittänyt jään-          käyttöön, koska se on nyt vapaana ja omistaja
7790: mrtajien tarkoituksenmukaisinta sijoittelua        on valmis myymään sen.
7791: 1teen tai useampaan satamaan. Työryhmän               Aluepoliittisesti asialla on huomattava mer-
7792: tportti valmistui 31.3.1989.                       kitys. Alusten tarvitsemien rakennelmien, pal-
7793:   Työryhmä on tarkastellut vain neljää Etelä-      veluiden ja huollon järjestäminen toisi alueelle
7794: uomen satamavaihtoehtoa ja jättänyt huo-           rakentamisvaiheessa useamman kymmenen
7795: tioon ottamatta seuraavia, erityisesti jäänmur-    miljoonan markan tulon, lisäksi vuotuiset tulot
7796: tjien sijoittumiseen liittyviä seikkoja:           murtajien sijoittamisesta ovat huomattavat.
7797:   - jäänmurtajien toimialue on pisimpään           Haukiputaan kunta on osin erityistukialuekun-
7798: ohjoisen alueen vesillä ja erityisesti Pohjanme-   ta. Merenkulkuhallituksen tulisikin selvittää
7799: :n alueen satamat tarvitsevat jäänmurtajien        pohjoisessa tarvittavien jäänmurtajien sijoitta-
7800: alveluita,                                         mista pysyvästi Haukiputaan Virpiniemeen.
7801:   - Suomenlahden ja Itämeren tarvitsemat           Haukiputaan kunta on tehnyt asiasta valtiolle
7802: 1änmurtajien palvelut normaalivuosina vaati-       myös aloitteen.
7803: at varsin lyhyen ajanjakson,                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7804:   - jo meneillään oleva ja jatkossa voimistu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7805: a ilmaston lämpeneminen vähentää edelleen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7806: .änmurtajien käyttöä eteläisillä merialueilla,     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7807:   - aluepoliittisesti ei työryhmä ole asiaa
7808: :lvittänyt raportissaan, lukuun ottamatta mai-              Onko Hallitus valmis toteuttamaan
7809: intaa, ettei sijoittelulla näytä olevan aluepo-           hajasijoittamista konkreettisesti sijoitta-
7810: ittisesti merkitystä.                                     malla Perämerellä pysyvästi työskente-
7811:   Haukiputaan kunta sijaitsee Oulun pohjois-              levät jäänmurtajat vapaana olevaan
7812: uolella. Kunnassa on Virpiniemen öljysatama,              Virpiniemen satamaan?
7813: 
7814:    Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
7815: 
7816:          Tytti Isohookana-Asunmaa        Pauli Saapunki                Erkki Pulliainen
7817:          Liisa Jaakonsaari               Kalevi Mattila                Juhani Vähäkangas
7818:                     Riitta Jouppila                         Eino Siuruainen
7819: 
7820: 
7821: 
7822: 
7823: IOOIOD
7824: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 505
7825: 
7826: 
7827: 
7828: 
7829:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7830:   Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Aluepoliittisten vaikutusten osalta työryhmi
7831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         totesi, ettei jäänmurtajien sijoituspaikkakuntiet
7832: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             muuttamisella näytä olevan merkittävää vaiku
7833: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tusta kyseisten paikkakuntien työllisyystilantee
7834: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         seen eikä muutoinkaan laajempaa aluepoliittis
7835: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. kirjallises-         ta merkitystä. Voimassa olevien työehtosopi
7836: ta kysymyksestä n:o 505:                              musten mukaan sijoitetaan jäänmurtajilla va
7837:            Onko Hallitus valmis toteuttamaan          pautuviin työpaikkoihin merenkulkulaitokser
7838:         hajasijoittamista konkreettisesti sijoitta-   omaa alushenkilöstöä. Vuoden 1988 lopussa ol
7839:         malla Perämerellä pysyvästi työskente-        sijoittamatta noin 40 henkilöä. Aluskannar
7840:         levät jäänmurtajat vapaana olevaan            uusimisen johdosta on tiedossa, että työpaika:
7841:         Virpiniemen satamaan?                         tulevat aluksilla vielä vähenemään 1990-luvur
7842:                                                       puolella, joten tarve sijoittaa jäänmurtajilh
7843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          merenkulkulaitoksen omaa henkilöstöä tule(
7844: vasti seuraavaa:                                      jatkumaan. Henkilöstön vaihtuvuus jäänmurta·
7845:    Merenkulkuhallituksen jäänmurtajat on tällä        jissa on vähäistä.
7846: hetkellä sijoitettu siten, että seitsemän jäänmur-       Alusten oma ammattitaitoinen henkilökunt2
7847: tajaa on Helsingissä Katajanokan laiturissa ja        pystyy alusten varustelukauden aikana suoriu·
7848: kaksi on Turussa.                                     tumaan jäänmurtajien normaaleista vuosikor·
7849:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti             jauksista sekä huoltotehtävistä. Erikoislaittei·
7850: 21.6.1988 työryhmän, jonka tehtävänä oli sel-         den huollot hoidetaan puolestaan tällaiseen
7851: vittää, mikä on jäänmurtajien huollon ja va-          toimintaan pystyvien yritysten toimesta Helsin·
7852: rustelun sekä talviliikenteen hoitamisen kannal-      gistä käsin.
7853: ta tarkoituksenmukaisin jäänmurtajien sijoitte-          Varustelukauden aikana laivaväki asuu ja
7854: lu yhteen tai useampaan satamaan.                     ruokailee aluksilla. Viikonloput ja muu vapaa·
7855:    Työryhmän asettamispäätöksessä edellytet-          aika puolestaan vietetään kotipaikkakunnalla.
7856: tiin, että selvityksessä kiinnitetään huomiota eri    Henkilökunnan taholta on tuotu esille, etteivät
7857: sijoitusvaihtoehtojen aluepoliittisiin vaikutuk-      jäänmurtajien mahdolliset siirtämiset toiselle
7858: siin ja työllisyysvaikutuksiin, valtiontaloudelli-    paikkakunnalle johda henkilöstön asuin- ja
7859: siin ja muihin taloudellisiin vaikutuksiin sekä       kotipaikan vaihtamiseen alusten mukana.
7860: erityisesti jäänmurtajilla palvelevan henkilöstön        Kysymyksessä todetaan, että alusten tarvit-
7861: asemaan ja olosuhteisiin.                             semien rakennelmien, palveluiden ja huollon
7862:    Työryhmä sai työnsä valmiiksi 28.3.1989 ja         järjestäminen toisi Haukiputaan alueelle raken-
7863: jätti mietintönsä kauppa- ja teollisuusministe-       tamisvaiheessa useamman kymmenen miljoo-
7864: riölle.                                               nan markan tulon. Virpiniemen satamassa ei
7865:    Työryhmä tarkasteli selvityksessään neljää         ole laitureita, vaan ne jouduttaisiin rakenta-
7866: eri vaihtoehtoa jäänmurtajien sijoituspaikaksi.       maan. Tästä ei ole kustannusarviota, mutta
7867: Helsingin ja Turun lisäksi selvitettiin Porin ja      kyseessä on kymmenien miljoonien markkojen
7868: Kotkan satamaolosuhteet mainittujen kaupun-           hanke. Se, mikä paikkakunnan kannalta on
7869: kien ilmoitettua myös halukkuutensa sijoittaa         rakentamisvaiheessa tuloa, on valtion kannalta
7870: jäänmurtajat satama-alueilleen.                       ylimääräistä menoa.
7871:    Selvitystyönsä tuloksena työryhmä katsoi,             Alusten huollossa kysymykseen tulevia tela-
7872: että jäänmurtajien käyttöön ja huoltoon liitty-       koita on ainoastaan Turussa ja Kotkassa.
7873: vät toiminnalliset syyt edellyttävät nykyisenkal-     Myös laivatarvikealan erikoisliikkeet, joiden
7874: taista jäänmurtajien keskitettyä sijoittamista,       palveluita käytetään, sijaitsevat jatkossakin
7875: mitä ratkaisua myös työryhmän suorituttama            päämarkkina-alueellaan etelässä. Jos jäänmur-
7876: kustannusvertailu tuki.                               tajat sijoitettaisiin pohjoiseen, niiden vaatimat
7877:                                     1989 vp. -     KK n:o 505                                      3
7878: 
7879: työt jouduttaisiin tekemään kalliina matkatyö-     matkat viikonloppuisin Virpiniemestä ympan
7880: nä.                                                Suomea sijaitseville asuinpaikoille olisivat erit-
7881:   Jäänmurtajien käytöstä kohdistuu erittäin        täin vaikeat ja kalliit.
7882: leutoina talvina noin puolet Perämeren alueelle.      Edellä sanotuilla perusteilla hallitus katsoo,
7883: Normaalina ja ankarina talvina tämä osuus on       että jäänmurtajien hajasijoittamisella Virpinie-
7884: huomattavasti pienempi.                            meen ei olisi merkittävää aluepoliittista vaiku-
7885:   Jäänmurtajan henkilöstön kannalta, ottaen        tusta, kun taas siirron aiheuttamat toiminnal-
7886: huomioon henkilöstön nykyiset kotipaikkakun-       liset, kustannukselliset sekä henkilöstöpoliitti-
7887: nat, jäänmurtajien huoltokauden aikaiset koti-     set haittavaikutukset olisivat huomattavat.
7888: 
7889:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
7890: 
7891:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
7892: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 505
7893: 
7894: 
7895: 
7896: 
7897:                                Till Riksdagens Herr Talman
7898: 
7899:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Även den kostnadsjämförelse som arbetsgrupp-
7900: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            en hade låtit utföra talade för denna lösning.
7901: av den 10 oktober 1989 till vederbörande                  Beträffande de regionalpolitiska verkningar-
7902: medlem av statsrådet översänt avskrift av              na framhöll arbetsgruppen att en flyttning av
7903: följande av riksdagsledamot lsohookana-Asun-           isbrytarna till annan ort inte verkar att ha
7904: maa m.fl. undertecknade spörsmål nr 505:               någon betydande effekt på de aktuella orternas
7905:                                                        sysselsättningsläge och inte heller någon större
7906:           Är Regeringen redo att konkret för-          regionalpolitisk betydelse i övrigt. Enligt gäl-
7907:         verkliga en omlokalisering genom att           lande kollektivavtal placeras sjöfartsverkets
7908:         förlägga de isbrytare som varaktigt är         egen fartygspersonal på de arbetsplatser som
7909:         verksamma i Bottenviken till Virpiniemi        blir lediga på isbrytarna. Vid slutet av år 1988
7910:         hamn som är ledig?                             fanns det ca 40 personer som inte hade
7911:                                                        placerats. På grund av att fartygsbeståndet
7912:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           förnyas är det känt att antalet arbetsplatser på
7913: samt anföra följande:                                  fartygen ytterligare kommer att minska under
7914:                                                        1990-talet. Behovet av att placera sjöfartsver-
7915:     Av sjöfartsstyrelsens isbrytare befinner sig       kets egen personal på isbrytarna kommer såle-
7916: för tillfållet sju i Helsingfors vid Skatuddens        des att kvarstå. Omsättningen bland personalen
7917: kaj och två i Åbo.                                     på isbrytarna är liten.
7918:     Handels- och industriministeriet tillsatte den        Under utrustningssäsongen kan fartygens
7919: 21.6.1988 en arbetsgrupp med uppgift att utre-         egen yrkeskunniga personal klara av normala
7920: da om det med tanke på isbrytarnas underhåll           årsreparationer samt underhållsuppgifter på
7921: och utrustning samt skötseln av vintertrafiken         isbrytarna. Underhåll av specialutrustning
7922: är mest ändamålsenligt att lokalisera isbrytarna       sköts däremot från Helsingfors av företag som
7923: till en eller flera hamnar.                            har kunskap för detta slag av verksamhet.
7924:     1 beslutet att tillsätta arbetsgruppen förutsat-      Fartygsbesättningen bor och äter på fartygen
7925: tes att det vid utredningen fästs uppmärksam-          under utrustningssäsongen. Veckoslut och öv-
7926: het vid vilka regionalpolitiska effekter och           rig fritid tillbringas däremot på hemorten. Från
7927: sysselsättningseffekter, statsekonomiska och           personalens håll har det framförts att en
7928: övriga ekonomiska effekter de olika lokalise-          eventuell förflyttning av isbrytarna till en an-
7929: ringsalternativen har. Dessutom förutsattes det        nan ort inte kommer att innebära att persona-
7930: att det fästs särskild uppmärksamhet vid isbry-        len byter bonings- och hemort därefter.
7931: tarpersonalens ställning och förhållanden.                1 spörsmålet konstateras att ordnandet av de
7932:     Arbetsgruppen slutförde sitt arbete den            konstruktioner, tjänster och det underhåll som
7933: 28.3.1989 och avgav sitt betänkande till han-          fartygen behöver skulle inbringa en inkomst
7934: dels- och industriministeriet.                         om tiotals miljoner mark för området kring
7935:     Arbetsgruppen granskade i sin utredning            Haukipudas i byggnadsskedet. 1 Virpiniemi
7936: fyra olika alternativ till lokaliseringsort för        hamn finns inga kajer, utan man skulle bli
7937: isbrytarna. Utöver Helsingfors och Åbo utred-          tvungen att bygga dem. Det har inte gjorts
7938: des även hamnförhållandena i Björneborg och            någon kostnadskalkyl över detta, men det är
7939: Kotka efter det att även nämnda städer hade            fråga om ett projekt som går ut på tiotals
7940: anmält sitt intresse att placera isbrytarna inom       miljoner mark. Det som ur ortens synvinkel i
7941: sitt hamnområde.                                       byggnadsskedet är inkomst är ur statens syn-
7942:     Som ett resultat av utredningsarbetet ansåg        vinkel extra utgifter.
7943: arbetsgruppen att de funktionella orsaker som             Sådana varv som kan komma i fråga för
7944: anknyter till isbrytarnas användning och un-           underhåll av fartygen finns endast i Åbo och
7945: derhåll förutsätter en sådan koncentrerad lo-          Kotka. De specialaffårer inom skeppsförnö-
7946: kalisering av isbrytarna likt den vi har i dag.        denhetsbranschen vilkas tjänster utnyttjas kom-
7947:                                    1989 vp. -    KK n:o 505                                    5
7948: 
7949: mer även i fortsättningen att vara belägna       dess nuvarande hemorter, skulle hemresorna
7950: inom sitt viktigaste marknadsområde i söder.     under veckoslut från Virpiniemi till boningsor-
7951: Om isbrytarna skulle placeras i norr blir        ter runt om i Finland under isbrytarnas under-
7952: kostnaderna för det arbete som skall utföras     hållsperiod bli synnerligen svåra och dyra.
7953: höga på grund av de resekostnader som ingår         På ovan nämnda grunder anser regeringen
7954: däri.                                            att en omlokalisering av isbrytarna till Virpi-
7955:    Under synnerligen milda vintrar lokaliseras   niemi inte skulle ha någon betydande regional-
7956: ca hälften av isbrytarnas användning till Bot-   politisk verkan, då däremot de funktionella,
7957: tenviken. Under normala och stränga vintrar är   kostnadsmässiga samt personalpolitiska negati-
7958: denna andel betydligt mindre.                    va effekterna av en omlokalisering skulle bli
7959:    Ur personalens synvinkel, med beaktande av    betydande.
7960: 
7961:     Helsingfors den 8 november 1989
7962: 
7963:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
7964:                                               1989 vp.
7965: 
7966: Kirjallinen kysymys n:o 506
7967: 
7968: 
7969: 
7970: 
7971:                                  T. Roos: Paikallisradioiden taajuuslukuja ilmaisevien taulujen
7972:                                     asettamisesta tienvarsille
7973: 
7974: 
7975:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7976: 
7977:    Paikallisradioiden määrä maassamme on li-        liittyvää tiedottamista saattaa paikallisen ra-
7978: sääntynyt lyhyessä ajassa jo merkittävän suu-       dion ohjelmaan liittyä.
7979: reksi. Taajuusluvuistaan ja ohjelmistaan ne            Taajuusluvuista kertovien tiedottavien taulu-
7980: ilmoittelevat joko valtakunnallisissa tai paikal-   jen asettamiseen teidenvarsille on viranomais-
7981: lisissa lehdissä. Satunnainen, kotitienoonsa ul-    ten taholta suhtauduttu kuitenkin melko nih-
7982: kopuolella autolla liikkuva matkaaja ei näistä      keästi. Ao. paikallisradion kuuluvuusalueelle
7983:                                                     tultaessa olisi tällaiselle tiedottamiselle taaja-
7984: useinkaan saa tietoa.                               mien ulkopuolella kuitenkin mielestäni perus-
7985:    Paikallisen radio-ohjelman kuuntelu ajon ai-     teita.
7986: kana kuitenkin lisää ajomukavuutta ja antaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7987: ehkäpä hyvinkin mielenkiintoista taustatietoa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7988: alueelta, jossa ollaan liikkeellä. Tärkeä merki-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7989: tys paikallisella radiolla on silloin, kun sen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7990: välityksellä annetaan tietoa teiden kunnosta ja                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7991: etenkin mahdollisesta onnettomuustilanteesta,               ryhtyä paikallisradioiden taajuusluvuis-
7992: jonka seurauksena esim. jokin tie on tilapäisesti           ta kertovien taulujen tienvarsille sijoit-
7993: suljettu. Muunkinlaista tärkeätä turvallisuuteen             tamisen mahdollistamiseksi?
7994:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
7995: 
7996:                                             Timo Roos
7997: 
7998: 
7999: 
8000: 
8001: 290010D
8002: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 506
8003: 
8004: 
8005: 
8006: 
8007:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8008: 
8009:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jossain määrin ollut. Yhteistyö ei ole ollut
8010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          säännöllistä, vaan se on rajoittunut tiettyyn
8011: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              vuodenaikaan ja tiettyihin tapahtumiin.
8012: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              On myös selvitelty eri radioasemien ohjelmia
8013: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          ja todettu, ettei Suomessa ohjelmilla ole tois-
8014: edustajaT. Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta        taiseksi säännöllisesti toistuvaa päivittäistä lii-
8015: kysymyksestä n:o 506:                                  kenneohjelma-aikaa. Radiovastuulain mukaan
8016:                                                        liikenneministeriöllä ei ole mahdollisuutta vai-
8017:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8018:                                                        kuttaa paikallisen radiotoiminnan ohjelmien
8019:         ryhtyä paikallisradioiden laajuusluvuis-
8020:                                                        sisältöön.
8021:         ta kertovien taulujen tienvarsille sijoit-
8022:         tamisen mahdollistamiseksi?                       Jokaisen toimiluvan haltija on velvollinen
8023:                                                        lähettämään viranomaisten esittämiä hätäkut-
8024:                                                        suja ja -ilmoituksia. Tällaisessa toiminnassa
8025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           liikennemerkkien käyttäminen ei ole tarpeen,
8026: vasti seuraavaa:
8027:                                                        koska hätäkutsut ja -ilmoitukset lähetetään
8028:    Eräissä Euroopan maissa on lähetyslaajuus           kaikkien asemien kautta.
8029: ilmoitettu tienkäyttäjille tienvarteen sijoitetuilla      Eräillä alueilla toimii useita radioyhtiöitä,
8030: liikennemerkeillä. Esimerkiksi Saksan Iiittota-        esimerkiksi Helsingin seudulla on käytössä
8031: savallassa lähetetään koko päivän aikana ly-           enemmän kuin kymmenen radiokanavaa.
8032: hyitä liikennettä koskevia tiedotuksia. Poliisin       Useimmat lähettävät jonkinlaista liikenteeseen
8033: antamat ilmoitukset äkillisistä liikennehäiriöis-      liittyvää ohjelmaa. Näiden kaikkien osoittami-
8034: tä lähetetään välittömästi, muutoin annetaan           nen liikennemerkein teiden varressa olisi paitsi
8035: tunneittain tiedote. Ilmoituksissa ja tiedotteissa     huomattavan kallista, myös tienkäyttäjiä häm-
8036: kerrotaan yleensä liikenneonnettomuuden tai            mentävää. Ei voida lähteä siitä, että autoilija
8037: muun syyn aiheuttamista liikenteen ruuhkautu-          aina uuden merkin nähdessään vaihtaa kana-
8038: misista. Tällöin ohjataan liikenne pysyvästi jo        vaa. Jos taas tarkoituksena on osoittaa tien-
8039: ennakkoon liikennemerkein opastetuille kierto-         käyttäjälle, että hänen toivotaan yleensä kuun-
8040: teille. Tällaista radiotoimintaa ja liikenteen         televan jotakin radiokanavaa, on liikennemer-
8041: ohjausta ei meillä Suomessa vielä ole.                 kin käyttö tähän tarkoitukseen tarpeetonta.
8042:    Myös Norjassa ja Tanskassa on käytetty              Liikenneturvallisuussyistä on lähdettävä siitä,
8043: lähetystaajuuksista kertovaa merkkiä päälii-           että yhdellä kuuluvuusalueella voidaan liiken-
8044: kenneväylien varsilla. Ohjelmien lähetys on            nemerkein osoittaa tienkäyttäjälle vain yksi tai
8045: Tanskassa säännöllistä. Norjassa on merkin             korkeintaan kaksi radiokanavaa. Toistaiseksi
8046: käyttö rajoittunut sellaisiin tilanteisiin, joissa     ratkaisematon kysymys on, millä perusteella
8047: tie joudutaan sulkemaan luonnonesteiden                kyseinen radiokanava valittaisiin.
8048: vuoksi tai kun tunneli suljetaan toisessa liiken-         On ymmärrettävää, että kaupallisilla mai-
8049: nesuunnassa korkean erityiskuljetuksen vuoksi.         noksilla tulonsa hankkivat radioasemat haluai-
8050: Tällöin tieviranomaiset voivat katkaista radio-        sivat jaksolukunsa teiden varsille liikennemer-
8051: lähetykset tärkeän tiedotteen lähettämiseksi.          kein osoitettuna. Tämä olisi huomattava kil-
8052:    Suomessa selvittelee tie- ja vesirakennushal-       pailuetu muihin yhtiöihin nähden. Liikenne-
8053: litus alueellisen radiotoiminnan tämänhetkistä         merkkien asettamisesta vastaavat viranomaiset
8054: laajuutta ja sen hyödyntämismahdollisuuksia            joutuisivat radiokanavaa valitessaan erittäin
8055: liikennetiedottamisessa. Yhteistyötä paikallis-        vaikean tehtävän eteen.
8056: ten radioasemien ja tieviranomaisten välillä on           Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
8057:                                       1989 vp. -      KK n:o 506                                   3
8058: 
8059: ettei yleiseen paikallisradioiden lähetystaajuuk-     tapahtuvaa kehitystä. Mikäli olosuhteet kuiten-
8060: sien merkitsemiseen yleisten teiden varsilla ole      kin muuttuvat, pysyvien liikennemerkkien
8061: tällä hetkellä edellytyksiä. Hallitus seuraa alalla   käyttöönottoa voidaan harkita uudelleen.
8062:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
8063: 
8064:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
8065: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 506
8066: 
8067: 
8068: 
8069: 
8070:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8071: 
8072:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vägmyndigheterna har förekommit. Samarbetet
8073: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        har inte varit regelbundet utan det har begrän-
8074: av den 10 oktober 1989 tili vederbörande           sats tili en viss årstid och vissa händelser.
8075: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Också de olika radiostationernas program
8076: följande av riksdagsman T. Roos underteckna-       har utretts och det har konstaterats att pro-
8077: de spörsmål nr 506:                                grammen i Finland tillsvidare inte inbegriper
8078:                                                    någon dagligen regelbundet återkommande tid
8079:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8080:                                                    för trafikprogram. Enligt radioansvarighetsla-
8081:        vidta för att göra det möjligt att vid
8082:                                                    gen har trafikministeriet ingen möjlighet att
8083:        vägarna utplacera tavlor som informe-
8084:                                                    påverka programmens innehåll inom loka! ra-
8085:        rar om lokala radiosändningars frek-
8086:        venstal?                                    dioverksamhet.
8087:                                                       Var och en som innehar koncession är
8088:                                                    skyldig att sända myndigheternas nödanrop
8089:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och nödanmälningar. lnom denna verksamhet
8090: samt anföra följande:                              behövs trafikmärken inte eftersom nödanropen
8091:    1 vissa europeiska Iänder underrättas vägfa-    och nödanmälningarna sänds ut över alla
8092: rande om sändningsfrekvenser med trafikmär-        stationer.
8093: ken som har placerats ut vid vägarna. T.ex. i         På vissa områden fungerar flera radiobolag,
8094: Förbundsrepubliken Tyskland sänds korta tra-       t.ex. i Helsingforsregionen används över tio
8095: fikmeddelanden hela dagen. Polisens meddelan-      radiokanaler. De flesta sänder någon typ av
8096: den om plötsliga störningar i trafiken sänds ut    trafikprogram. Om alla dessa stationer anges
8097: omedelbart, annars ges information en gång i       med trafikmärken vid vägarna blir det mycket
8098: timmen. 1 meddelandena och informationen           dyrt och dessutom förvirrande för trafikanter-
8099: berättas i allmänhet om trafikstockningar, som     na. Man kan inte utgå från att bilisten alltid
8100: beror på olyckor eller andra orsaker. Härvid       byter kana! när han ser ett nytt märke. Om
8101: styrs trafiken in på omvägar, som redan på         avsikten igen är att visa trafikanterna att det i
8102: förhand har angetts med trafikmärken. Sådan        allmänhet är önskvärt att de lyssnar på någon
8103: radioverksamhet och styrning av trafiken har       radiokanal är det onödigt att använda trafik-
8104: vi ännu inte i Finland.                            märken. Av trafiksäkerhetsskäl måste man
8105:    Också i Norge och Danmark har ett märke,        utgå från att det är möjligt att visa trafikanten
8106: som anger sändningsfrekvenser, använts vid         en eller högst två radiokanaler inom ett hör-
8107: trafikens huvudleder. 1 Danmark har program-       barhetsområde. Det är tillsvidare en oavgjord
8108: men sänts regelbundet. 1 Norge har använd-         fråga hur radiokanalen i fråga då skulle väljas.
8109: ningen av märket begränsats tili situationer där      Det är förståeligt att de som skaffar sig sina
8110: en väg måste stängas på grund av naturhinder       inkomster med kommersiell reklam gärna vill
8111: eller en tunne! stängas på grund av en hög         ha sina frekvenser angivna med trafikmärken
8112: Specialtransport i andra ändan av den. Härvid      vid vägarna. Detta vore en betydande förmån
8113: kan vägmyndigheterna avbryta radiosändning-        med tanke på konkurrensen från övriga bolag.
8114: arna med ett viktigt meddelande.                   De myndigheter som ansvarar för trafikmärke-
8115:    1 Finland utreder väg- och vattenbyggnads-      nas utplacering skulle hamna i en mycket svår
8116: styrelsen den regionala radioverksamhetens nu-     situation vid valet av radiokanal.
8117: varande omfattning och möjligheterna att ut-          På basis av det ovan anförda anser Rege-
8118: nyttja den vid trafikinformation. Ett visst        ringen att det för ögonblicket inte finns förut-
8119: samarbete mellan lokala radiostationer och         sättningar för att ange lokalradiostationernas
8120:                                 1989 vp. -    KK n:o 506                                    5
8121: 
8122: sändningsfrekvenser vid allmänna vägar. Re-   omständigheterna förändras kan det på nytt tas
8123: geringen följer utvecklingen på området. Om   upp tili prövning huruvida permanenta trafik-
8124:                                               märken bör tas i bruk.
8125:     Helsingfors den 2 november 1989
8126: 
8127:                                                            Trafikminister Raimo Vistbacka
8128:                                                1989 vp.
8129: 
8130: Kirjallinen kysymys n:o 507
8131: 
8132: 
8133: 
8134: 
8135:                                   Männistö ym.: Ulkomaista kirjallisuutta sisältävien kirjallisuus-
8136:                                       keskusten aseman järjestämisestä
8137: 
8138: 
8139:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8140:    Suomeen on syntynyt viime vuosina vierai-         peräisin oleva Viro-kokoelma, jonka toiminta
8141: den maiden kirjallisuuskeskuskokoelmia. Nii-         on vilkastunut 1980-luvulla. Porissa on unka-
8142: den tavoitteena on saattaa kyseessä olevan           rilaisen kirjallisuuden keskus vuodesta 1986
8143: maan kirjallisuus entistä helpommin suomalais-       alkaen. Tampereella on Puola-kokoelma vuo-
8144: ten lukijoiden saataville. Tämän tarkoituksensa      desta 1987.
8145: toteuttamiseksi ne hankkivat kulloinkin kysees-         Pohjoismaisten kirjallisuuskeskusten toimin-
8146: sä olevan kohdemaan kirjailijoiden teoksia           ta Norja-kokoelmaa lukuun ottamatta on tällä
8147: alkukielisinä ja kansainvälisillä kielillä olevina   hetkellä vasta käynnistymässä. Niin ikään Neu-
8148: käännöksinä sekä kyseistä maata koskevaa             vostoliiton osalta edelleen puuttuvat kokonais-
8149: tietopuolista aineistoa niin ikään alkukielellä ja
8150:                                                      valtaiset järjestelyt, olemassahan on tällä het-
8151: kansainvälisillä kielillä olevina käännöksinä.
8152: Keskukset palvelevat kaukolainoin koko Suo-          kellä ainoastaan Kotkan Viro-kokoelma.
8153: mea ja ne julkaisevat luetteloita saatavilla            Kansainvälisyyskasvatuksen ja kirjastojen
8154: olevasta aineistostaan.                              toimintapyrkimyksen toteuttamiseksi olisi tar-
8155:    Kun ns. suuret maailmankielet ovat suhteel-       koituksenmukaista luoda kirjallisuuskeskuksiin
8156: lisen hyvin edustettuja yleisten kirjastojen ko-     riittävän laajat, monipuoliset ja tarkoituksen-
8157: koelmissa, kirjallisuuskeskusten yksi päätarkoi-     mukaiset kokoelmat kustakin maasta ja kieli-
8158: tus on pienten kielialueiden kirjallisuuden tun-     alueesta. Kaukopalveluverkoston ja atk-järjes-
8159: netuksiteko ja sellaisten teosten saatavuuden        telmän puitteissa kyseiset erityiskokoelmat ovat
8160: parantaminen Suomessa.                               helposti saatavissa valtakunnalliseen käyttöön
8161:    Yleisestä lähtökohdasta johtuu, että kirjalli-    kaikkialla maassa.
8162: suuskeskukset keskittyvät kulloinkin vain yh-           Vaikka kirjallisuuskeskusten toiminta on
8163: teen maahan. Luonnollisestikin muissakin Suo-        useissa kirjastoissa vasta alkamassa, yleisö on
8164: men kirjastoissa on tai voi olla kyseisiin maihin    osoittanut niihin erittäin suurta kiinnostusta ja
8165: liittyvää kirjallisuutta, mutta rajoitettujen re-    teoksia lainataan, ne eivät ole jääneet siis
8166: surssien ja kustannustason nousun vuoksi ylei-       pelkästään "varastotavaraksi". Kysyntää on
8167: set kirjastot eivät pysty ylläpitämään erilaisia     ilmennyt sekä kirjaston oman lainaustoiminnan
8168: erikoiskokoelmia, minkä johdosta on syntynyt         puitteissa että kaukolainaustoimintana.
8169: tarve keskittymiseen ja työnjakoon.                     Suomen kirjastojärjestelmän puitteissa tulisi
8170:    Pohjoismaiden osalta vanhin eli Norja-ko-         vakinaistaa ja virallistaa vieraiden maiden kir-
8171: koelma on toiminut Espoon kaupunginkirjas-           jallisuuskeskustoiminta. Sellaiseen pitää osoit-
8172: tossa vuodesta 1981 alkaen. Vuonna 1988              taa valtion rahoitusta, joka voitaisiin toteuttaa
8173: Pohjola-Nordenin toimesta käynnistettiin neljä       esim. asteittain siten, että ensimmäisenä koh-
8174: uutta kirjallisuuskeskusta: Kuopion Islanti-ko-      teeksi tulisi juuri luotu pohjoismainen koko-
8175: koelma, Turun Tanska-kokoelma, Pietarsaaren          naiskirjallisuusjärjestelmä. Koska ei ole koh-
8176: Pär-saaret-kokoelma ja Rovaniemen Grönlan-           tuullista, että paikalliset kaupungit kaupungin-
8177: ti-kokoelma.                                         kirjastojensa välityksellä ja toisaalta ystävyys-
8178:    Toijalan kaupunginkirjastossa on vuodesta         seurat joutuvat kantamaan päävastuun siitä,
8179: 1968 lähtien Romania-kirjallisuuskokoelma ja         että maassa olisi saatavissa riittävässä määrin
8180: Valkeakosken kaupunginkirjastossa vuodesta           vieraiden maiden kirjallisuutta, olisi ilmeisen
8181: 1977 alkaen romanialaisen musiikin kokoelma.         tarkoituksenmukaista perustaa tarkoitusta var-
8182: Kotkan kaupunginkirjastossa on 1960-luvulta          ten opetusministeriön alaisena komitea tai työ-
8183: 290010D
8184: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 507
8185: 
8186: ryhmä tekemään asiasta kokonaisvaltaisen sel-                 Aikooko Hallitus asettaa komitean
8187: vityksen.                                                  tai työryhmän selvittämään Suomen
8188:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kirjastolaitokseen kuuluvien vieraiden
8189: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               maiden kirjallisuuskeskusten asemaa ja
8190: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               valtion rahoitusta?
8191: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8192: 
8193:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
8194: 
8195:          Lauha Männistö                 Esko Seppänen               Marja-Liisa Tykkyläinen
8196:          Heli Astala                    Vappu Säilynoja             Anna-Liisa Jokinen
8197:          Jarmo Wahlström                Riitta Saastamoinen         Riitta Uosukainen
8198:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
8199:                                      1989 vp. -     KK n:o 507                                     3
8200: 
8201: 
8202: 
8203: 
8204:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen kanssa tapahtuvaan aineiston vaihtoon.
8206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Esimerkiksi Espoon kaupunginkirjasto saa
8207: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           Norja-kokoelmaansa säännöllisesti huomatta-
8208: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        van määrän uutta norjalaista kaunokirjallisuut-
8209: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ta lahjoituksena Norjasta. Tilanne on eri kir-
8210: edustaja Männistön ym. näin kuuluvasta kir-         jastoissa hyvinkin erilainen.
8211: jallisesta kysymyksestä n:o 507:                       Toiminnan tämänhetkisestä luonteesta joh-
8212:           Aikooko Hallitus asettaa komitean         tuu, että edustettuna on satunnainen valikoima
8213:        tai työryhmän selvittämään Suomen            maita ja kieliä. Poikkeuksena ovat pohjois-
8214:        kirjastolaitokseen kuuluvien vieraiden       maat. Pohjola-Norden-keskusliiton koordi-
8215:        maiden kirjallisuuskeskusten asemaa ja       nointityön ansiosta on kaikille pohjoismaille
8216:        valtion rahoitusta?                          saatu vapaaehtoinen vastuukirjasto Suomeen.
8217:                                                        Paikallinen harrastus, jonka varassa puheena
8218:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          oleva toiminta olennaisesti on, on vaikeasti
8219: taen seuraavaa:                                     sovitettavissa yhteen virallisen, valtakunnalli-
8220:   Hallitus ei ole aikonut ryhtyä kysyjien eh-       sen kokonaisjärjestelmän ja siihen liittyvän
8221: dottamaan kokonaisselvitykseen, jonka tarkoi-       valtionavun kanssa. Myös mukaan otettavien
8222: tuksena olisi jollakin tavoin virallistaa tiettyä   maiden valinta saattaisi olla hyvin vaikea teh-
8223: maata koskevaan aineistoon erikoistuneiden          tävä, samoin kuin toiminnan laadun ja laajuu-
8224: kirjastojen asema ja järjestää erillistä valtion    den määrittely.
8225: rahoitusta.                                            Parhaillaan ollaan aloittamassa lähinnä maa-
8226:    Niin kuin kysymyksen perusteluistakin ilme-      kuntakirjastojen, mutta myös yleisten kirjasto-
8227: nee, kysymys on toiminnasta, joka yleensä           jen koko verkon toimintaa koskevaa selvitys-
8228: perustuu paikalliseen aloitteeseen ja harrastuk-    työtä. Tässä yhteydessä tullee esille myös ky-
8229: seen. Toiminnan lähtökohtana ovat luonnolli-        symys kirjastojen kokoelmien sisällöllisestä eri-
8230: sesti kyseiseen maahan olevat yhteydet. Toi-        koistumisesta. Kysymyksen perusteluissa esite-
8231: minta on saattanut alkaa saadusta lahjoituk-        tyt näkökohdat saatetaan selvityksen tekijöiden
8232: sesta ja se saattaa jatkuvasti perustua ainakin     tietoon yleisemmässä asiayhteydessä pohditta-
8233: suurelta osin kyseisen ulkomaan jonkin laitok-      vaksi.
8234: 
8235:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
8236: 
8237:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
8238: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 507
8239: 
8240: 
8241: 
8242: 
8243:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8244:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kontinuerligt utbyte av material med någon
8245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        inrättning i detta land. Esbo stadsbibliotek får
8246: av den 10 oktober 1989 till vederbörande           exempelvis regelbundet från Norge en ansenlig
8247: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       mängd ny norsk skönlitteratur tili sina Norge-
8248: följande av riksdagsman Männistö m.fl. under-      samlingar i form av donationer. Situationen
8249: tecknade spörsmål nr 507:                          varierar betydligt i olika bibliotek.
8250:           Ämnar Regeringen tillsätta en kom-          Av den nuvarande verksamhetens natur föl-
8251:        mitte eller arbetsgrupp för att utreda      jer att urvalet Iänder och språk är sporadiskt.
8252:        situationen i fråga om främmande län-       Ett undantag bildar de nordiska länderna.
8253:        ders litteraturcentra inom biblioteksvä-    Tack vare det samordnande arbetet vid förbun-
8254:        sendet i Finland och statsfinansieringen    det Pohjola-Norden har alla nordiska Iänder
8255:        av dem?                                     fått ett frivilligt ansvarigt bibliotek i Finland.
8256:                                                       Lokal intresseverksamhet, som de ifrågava-
8257:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       rande aktiviteterna i väsentlig utsträckning är,
8258: följande:                                          kan svårligen anpassas till ett officiellt riksom-
8259:    Regeringen har inte för avsikt att företa       fattande helhetssystem och därtill hörande stats-
8260: någon sådan av frågeställarna föreslagen hel-      understöd. Det kan vara en ytterst svår uppgift
8261: hetsutredning som på något sätt syftar tili att    att välja de Iänder som kunde tas med, liksom
8262: officiellt godkänna bibliotek som har speciali-    att precisera beskaffningen och omfattningen
8263: serat sig på material som berör något visst land   av verksamheten.
8264: och att ordna särskild statlig finansiering av        Som bäst inleds en utredning om hela verk-
8265: dem.                                               samheten närmast vid landskapsbiblioteken,
8266:    Som av motiveringen till spörsmålet framgår,    men även vid de allmänna biblioteken. 1 detta
8267: är det fråga om en verksamhet som i allmänhet      sammanhang torde även frågan om den inne-
8268: baserar sig på lokala initiativ och aktiviteter.   hållsmässiga inriktningen i bibliotekens sam-
8269: Utgångspunkten för verksamheten är naturligt-      lingar ventileras. Synpunkterna i spörsmålets
8270: vis kontakterna med något visst land. Verk-        motivering kommer att meddelas dem som gör
8271: samheten kan ha begynt genom en donation           utredningen för att prövas i ett mera allmänt
8272: och den kan till stor del grunda sig på ett        saksammanhang.
8273: 
8274:     Helsingfors den 9 november 1989
8275: 
8276:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
8277:                                              1989 vp.
8278: 
8279: Skriftligt spörsmål nr 508
8280: 
8281: 
8282: 
8283: 
8284:                                  Nyman m.fl.: Om tidigareläggning av utbetalningen av anslag
8285:                                     som beviljats såsom understöd
8286: 
8287: 
8288:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8289:    Många organisationer kommer i åtnjutande        har inte de beviljade medlen alitid kunnat
8290: av för dem betydelsefulia understöd från stats-    utnyttjas på möjligast effektiva sätt.
8291: maktens sida. Det har emeliertid visat sig att        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
8292: utbetalningen av ifrågavarande medel ofta sker     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
8293: så sent att olika institutioner inte hinner        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
8294: tillgodogöra sig de beviljade medlen under det     ställa följande spörsmål:
8295: år bevillningen gälier.
8296:    Jag ber att som exempel få anföra det viktiga             Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8297: anslag som de senaste åren har upptagits på               vidta i syfte att tidigarelägga utbetal-
8298: momentet 35.32.34, i budgetförslaget för 1990             ningar av anslag som beviljats såsom
8299: 600 000 mk för sanering och bevarande av                  understöd och därmed göra det möjligt
8300: byggnader och miljö i Gamla stan i Borgå. De              för understödsmottagande organisatio-
8301: anslag som för detta ändamål kan disponeras               ner att utnyttja sina anslag under en
8302: bör självfaliet komma tili användning under               sådan del av året då det för dem är
8303: byggnadssäsongen, dvs. under sommarhalvåret.              möjligt att på bästa och effektivaste sätt
8304: På grund av den sena rytmen i utbetalningarna             tillgodogöra sig det beviljade anslaget?
8305: 
8306:     Helsingfors den 10 oktober 1989
8307: 
8308:                      Per-Henrik Nyman                      Ingvar S. Melin
8309:                      Boris Renlund                         Gustav Björkstrand
8310:                                            Jörn Donner
8311: 
8312: 
8313: 
8314: 
8315: 2900100
8316: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 508
8317: 
8318: Kirjallinen kysymys n:o 508                                                                Suomennos
8319: 
8320: 
8321: 
8322: 
8323:                                   Nyman ym.: Avustuksiksi tarkoitettujen määrärahojen maksa-
8324:                                       tuksen aikaistamisesta
8325: 
8326: 
8327:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8328:    Monet organisaatiot pääsevät nauttimaan           nettyjä varoja ei ole aina pystytty käyttämään
8329: niille merkityksellisistä avustuksista, joita val-   tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
8330: tiovalta myöntää. Kyseisten varojen maksami-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8331: nen on kuitenkin osoittautunut tapahtuvan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8332: usein niin myöhään, etteivät eri instituutiot        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8333: ehdi käyttää hyväkseen myönnettyjä varoja            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8334: sinä vuonna, joksi ne on myönnetty.
8335:    Pyydän saada ottaa esimerkiksi tärkeän                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8336: määrärahan, joka on viime vuosina ollut mo-                 ryhtyä avustuksiksi tarkoitettujen mää-
8337: mentilla 35.32.34, vuoden 1990 tulo- ja me-                 rärahojen maksatuksen aikaistamiseksi
8338: noarvioehdotuksessa 600 000 mk Porvoon                      ja siten mahdollistaakseen avustusta
8339: Vanhan kaupungin rakennusten ja ympäristön                  saaville organisaatioille määrärahojen
8340: kunnostamiseen ja säilyttämiseen. Tähän käy-                käytön sinä aikana vuodesta, jolloin ne
8341: tettävien määrärahojen tulisi tietenkin olla käy-           pystyvät parhaimmalla ja tehokkaim-
8342: tössä rakennussesongin aikana eli kesäaikana.               malla tavalla hyödyntämään myönnet-
8343: Maksatusten myöhäisen rytmin vuoksi myön-                   tyä määrärahaa?
8344: 
8345:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
8346: 
8347:                       Per-Henrik Nyman                         Ingvar S. Melin
8348:                       Boris Renlund                            Gustav Björkstrand
8349:                                             Jörn Donner
8350:                                     1989 vp. -     KK n:o 508                                       3
8351: 
8352: 
8353: 
8354:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8355:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyyn tarkoitukseen. Käytännössä maksaminen
8356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tapahtuu saajan ilmoittamalle pankki- tai pos-
8357: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          tisiirtotilille jo suoritettujen menojen perusteel-
8358: kirjeenne n:o 2393 ohella toimittanut valtioneu-   la tai välittömästi suoritettavia menoja varten.
8359: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Jos avustuksen tarkoittamat kustannukset eivät
8360: kansanedustaja Nymanin ym. kirjallisesta ky-       ole välittömästi suoritettavia, maksatus voi
8361: symyksestä n:o 508, jossa tiedustellaan:           tapahtua saajan käytettävissä olevalle ns. val-
8362:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tion postisiirtotilille, josta varoja voidaan nos-
8363:        ryhtyä avustuksiksi tarkoitettujen mää-     taa sitä mukaa kuin niitä käytetään tarkoituk-
8364:        rärahojen maksatuksen aikaistamiseksi       seensa.
8365:        ja siten mahdollistaakseen avustusta           Kysymyksessä on esimerkiksi otettu momen-
8366:        saaville organisaatioille määrärahojen      tin 35.32.34 määräraha Porvoon Vanhan kau-
8367:        käytön sinä aikana vuodesta, jolloin ne     pungin rakennusten ja ympäristön kunnostami-
8368:        pystyvät parhaimmalla ja tehokkaim-         seen ja säilyttämiseen. Asia voidaan joustavasti
8369:        malla tavalla hyödyntämään myönnet-         hoitaa siten, että määräraha siirretään välittö-
8370:        tyä määrärahaa?                             mästi avustuspäätöksen antamisen yhteydessä
8371:                                                    kaupungin käytettävissä olevalle valtion posti-
8372:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siirtotilille, josta se on nostettavissa sitä mukaa
8373: vasti seuraavaa:                                   kuin kuluja syntyy. Tällainen järjestelmä on
8374:    Valtionavustuksien myöntämistä, käyttämis-      avustuksen saajalle nopeampi kuin erillisiä
8375: tä, maksamista ja valvomista koskevat sään-        maksutositteita vastaan suoritettu avustus.
8376: nökset ovat kuntien ja kuntainliittojen valtion-      Ministeriö pyrkii käytännössä siihen, että
8377: osuuksia ja -apuja koskevassa laissa sekä val-     avustushakemukset käsitellään heti niiden saa-
8378: tioneuvoston päätöksessä valtionavustuksia         vuttua, jolloin maksatuskin tapahtuu mahdol-
8379: koskeviksi yleismääräyksiksi. Nämä edellyttä-      lisimman nopeasti. Näin päästään siihen, että
8380: vät, että avustukset maksetaan sen mukaan          avustuksen saajalla on parhaat mahdollisuudet
8381: kuin avustusta harkitaan tarvittavaksi määrät-     hyödyntää määrärahaa tehokkaasti.
8382: 
8383:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
8384: 
8385:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8386: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 508
8387: 
8388: 
8389: 
8390: 
8391:                              Till Riksdagens Herr Talman
8392:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bestämt ändamål. I praktiken sker inbetalning-
8393: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         en på det bankkonto eller postgirokonto som
8394: nr 2393 av den 10 oktober 1989 till vederbö-        bidragstagaren har angett. Om de kostnader
8395: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        som bidraget avser inte skall betalas omedel-
8396: av följande av riksdagsman Nyman m.fl. un-          bart, kan betalningen av bidraget ske på ett så
8397: dertecknade spörsmål nr 508:                        kallat statligt postgirokonto som mottagaren
8398:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           disponerar över och från vilket medel kan
8399:        vidta i syfte att tidigarelägga utbetal-     lyftas allt eftersom de används för sitt ända-
8400:        ningar av anslag som beviljats såsom         mål.
8401:        understöd och därmed göra det möjligt           Anslaget under moment 35.32.34 för sane-
8402:        för understödsmottagande organisatio-        ring och bevarande av byggnader och miljö i
8403:        ner att utnyttja sina anslag under en        Gamla stan i Borgå har i spörsmålet anförts
8404:        sådan del av året då det för dem är          som exempel. Ärendet kan smidigt skötas så att
8405:        möjligt att på bästa och effektivaste sätt   anslaget i samband med beslutet om bidrag
8406:        tillgodogöra sig det beviljade anslaget?     omedelbart förs över till det statliga postgiro-
8407:                                                     konto som staden förfogar över och från vilket
8408:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det kan lyftas anefter som kostnader uppkom-
8409: samt anföra följande:                               mer. Ur bidragstagarens synvinkel är detta
8410:    Föreskrifterna om beviljning, användning,        system snabbare än bidrag på basen av sepa-
8411: betalning och övervakning av statsbidrag ingår      rata betalningsverifikat.
8412: i lagen om statsandelar och -understöd åt              Ministeriet eftersträvar i praktiken att hand-
8413: kommuner och kommunalförbund samt i stats-          lägga ansökningarna om bidrag omedelbart då
8414: rådets beslut om allmänna föreskrifter angåen-      de kommit in, varvid även betalningen sker så
8415: de statsbidrag och -understöd. Dessa förutsät-      snabbt som möjligt. Sålunda tillförsäkrar man
8416: ter att bidragen betalas ut till bidragstagaren     att bidragstagaren har de bästa möjligheterna
8417: allt eftersom detta prövas erforderligt för ett     att effektivt utnyttja bidraget.
8418:     Helsingfors den 16 november 1989
8419: 
8420:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
8421:                                               1989 vp.
8422: 
8423: Skriftligt spörsmål nr 509
8424: 
8425: 
8426: 
8427: 
8428:                                  Nordman m.fl.: Om utgivning av Työpaikan lakikirja även på
8429:                                     svenska
8430: 
8431: 
8432:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8433:    Työpaikan lakikirja utkommer numera årli-        med stora förändringar i arbetslivslagstiftning-
8434: gen, sjätte gången i år. I lagsamlingen ingår den   en.
8435: centrala lagstiftningen för arbetslivet. Innehål-      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
8436: let utvecklas och kompletteras hela tiden. Ut-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
8437: givare är Arbetarskyddsstyrelsen och Statens        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
8438: tryckericen tral.                                   ställa följande spörsmål:
8439:    En stor brist är att lagsamlingen utkommer                 Är Regeringen medveten om att Työ-
8440: enbart på finska. Med tanke på hur många                   paikan lakikirja inte har någon motsva-
8441: svenskspråkiga arbetsgivare och arbetstagare               righet på svenska och
8442: samt anställda inom arbetarskyddsförvaltning-                 vad är Regeringen beredd att göra
8443: en och på annat håll som skall tillämpa denna              för att denna lagsamling skall utkomma
8444: lagstiftning brådskar det med en svensk upp-               även på svenska?
8445: laga. Detta är synnerligen berättigat i ett skede
8446: 
8447:     Helsingfors den 11 oktober 1989
8448: 
8449:                      Håkan Nordman                          Håkan Malm
8450: 
8451: 
8452: 
8453: 
8454: 290010D
8455: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 509
8456: 
8457: Kirjallinen kysymys n:o 509                                                               Suomennos
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 
8462:                                  Nordman ym.: Työpaikan lakikirjan julkaisemisesta myös ruot-
8463:                                      sinkielisenä
8464: 
8465: 
8466:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8467:    Nykyään vuosittain julkaistava Työpaikan         tilanteessa, jolloin työelämän lainsäädännössä
8468: lakikirja ilmestyy kuudetta kertaa tänä vuonna.     tapahtuu suuria muutoksia.
8469: Lakikokoelmaan sisältyy työelämän keskeinen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8470: lainsäädäntö. Sisältöä kehitetään ja täydenne-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8471: tään jatkuvasti. Kokoelmaa julkaisevat työsuo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8472: jeluhallitus ja Valtion painatuskeskus.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8473:    Suurena puutteena on lakikokoelman ilmes-                  Onko Hallitus tietoinen, että Työpai-
8474: tyminen ainoastaan suomenkielisenä. Ottaen                 kan lakikirjasta ei ole vastaavaa ruot-
8475: huomioon, että monet ruotsinkieliset työnanta-             sinkielistä laitosta, ja
8476: jat ja työntekijät ja sekä työsuojeluhallinnossa              mitä Hallitus on valmis tekemään,
8477: että muualla työskentelevät joutuvat sovelta-              jotta tämä lakikokoelma ilmestyisi
8478: maan tätä lainsäädäntöä, ruotsinkielisellä lai-            myös ruotsinkielisenä?
8479: toksella on kiire. Tämä on erityisen oikeutettua
8480:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
8481: 
8482:                      Håkan Nordman                           Håkan Malm
8483:                                      1989 vp. -     KK n:o 509                                      3
8484: 
8485: 
8486: 
8487: 
8488:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työlait-sarjassa (Arbetslag-serien) on julkais-
8490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tu suppeilta aloilta koottuja lakeja ruotsiksi.
8491: olette 11 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           Ne eivät kuitenkaan kata kaikkea tarvittavaa
8492: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lainsäädäntöä. Lisäksi niitä uusitaan melko
8493: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       harvoin, joten uusimmatkin painokset ovat
8494: edustaja Håkan Nordmanin ym. näin kuulu-            eräiltä keskeisiltä osiltaan jo vanhentuneet.
8495: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 509:           Esimerkiksi työsopimuslakia käsittelevä ruot-
8496:           Onko Hallitus tietoinen, että Työpai-     sinkielinen osa on ilmestynyt viimeksi vuonna
8497:        kan lakikirjasta ei ole vastaavaa ruot-      1986 ja työaikaa käsittelevä osa vuonna 1987.
8498:        sinkielistä laitosta, ja                        Työministeriö pitää tärkeänä, että koko työ-
8499:           mitä Hallitus on valmis tekemään,         lainsäädäntö olisi helposti saatavissa sekä suo-
8500:        jotta tämä lakikokoelma ilmestyisi           men että ruotsin kielellä kohtuullisen uusina
8501:        myös ruotsinkielisenä?                       painoksina. Lainsäädäntöä muutetaan jatku-
8502:                                                     vasti siinä määrin, että vanhan painoksen
8503:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pitäminen ajan tasalla on mahdotonta ilman
8504: vasti seuraavaa:                                    säädöskokoelman säännöllistä seurantaa. La-
8505:   Työlainsäädännöstä suuri osa on sellaisia         kien lisäksi työpaikoilla tarvitaan eräitä alem-
8506: säädöksiä, jotka työnantaja on velvollinen pi-      manasteisia säännöksiä ja määräyksiä, joita on
8507: tämään työpaikalla työntekijäin nähtävänä.          kerätty Työpaikan lakikirjaan. Niiden keräämi-
8508: Tämä velvoite on käytännössä helposti täytet-       nen ja edes tietoon saaminen muulla tavalla on
8509: tävissä Työpaikan lakikirjan avulla. Se sisältää    erittäin hankalaa yksittäiselle työnantajalle ja
8510: kaikki lain nojalla nähtävänä pidettäväksi sää-     työntekijälle.
8511: detyt säännökset ja määräykset sekä lukuisia           Edellä esitetyn perusteella hallitus pitää tar-
8512: muita työnantajalle ja työntekijälle tarpeellisia   peellisena Työpaikan lakikirjaa vastaavan sää-
8513: lakeja ja alemmanasteisia säädöksiä. Työpai-        döskokoelman julkaisemista ruotsinkielisenä ja
8514: kan lakikirjaan sisältyy myös eräitä työsuoje-      tulee selvittämään sekä tekniset että taloudelli-
8515: luhallituksen päätöksiä, joita ei ole muutoin       set mahdollisuudet tällaisen hankkeen toteutta-
8516: saatavissa julkaistuina.                            miseksi.
8517:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1989
8518: 
8519:                                                                     Työministeri Matti Puhakka
8520: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 509
8521: 
8522: 
8523: 
8524: 
8525:                              Till Riksdagens Herr Talman
8526: 
8527:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 Arbetslag-serien har på svenska utkommit
8528: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en samling lagar från begränsade områden. De
8529: av den 11 oktober 1989 till vederbörande           täcker inte hela den lagstiftning som skulle
8530: medlem av statsrådet översänt avskrift av          behövas. Dessutom revideras de rätt sällan,
8531: följande av riksdagsman Håkan Nordman m.fl.        varför även de fårskaste upplagorna till vissa
8532: undertecknade spörsmål nr 509:                     centrala delar redan är föråldrade. T.ex. har
8533:           Är Regeringen medveten om att Työ-       den del som berör arbetsavtalslagen senast
8534:        paikan lakikirja inte har någon motsva-     utkommit på svenska år 1986 och den om
8535:        righet på svenska och                       arbetstid år 1987.
8536:           vad är Regeringen beredd att göra           Arbetsministeriet anser det vara viktigt att
8537:        för att denna lagsamling skall utkomma      hela arbetslagstiftningen är lättillgänglig både
8538:        även på svenska?                            på finska och på svenska i jämförelsevis nya
8539:                                                    upplagor. Lagstiftningen ändras hela tiden till
8540:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den grad att det är omöjligt att utan en
8541: samt anföra följande:                              regelbunden uppföljning av författningssam-
8542:    En stor del av arbetslagstiftningen utgörs av   lingen hålla den gamla upplagan å jour. Utöver
8543: sådana stadganden som arbetsgivaren är skyl-       lagarna behövs på arbetsplatserna vissa stad-
8544: dig att ställa till arbetstagarnas påseende på     ganden och bestämmelser av lägre valör, vilka
8545: arbetsplatsen. Denna förpliktelse är i praktiken   samlats in i Työpaikan lakikirja. Att på annat
8546: lätt att uppfylla med hjälp av Työpaikan           sätt kunna samlain dem eller ens få del av dem
8547: lakikirja. Den innefattar alla stadganden och      är mycket svårt för en enskild arbetsgivare eller
8548: föreskrifter som enligt lagen skall finnas till    arbetstagare.
8549: påseende och dessutom otaliga andra lagar och         På basis av det ovan sagda anser regeringen
8550: bestämmelser av lägre valör, som arbetsgivare      att det är nödvändigt att utge en svenskspråkig
8551: och arbetstagare behöver. Työpaikan lakikirja      lagsamling som motsvarar Työpaikan lakikirja
8552: innefattar också vissa av arbetarskyddsstyrel-     samt kommer att utreda de tekniska och
8553: sen utfärdade beslut som inte annars finns att     ekonomiska möjligheterna till genomförande
8554: få i publicerad form.                              av ett sådant projekt.
8555: 
8556:     Helsingfors den 15 november 1989
8557: 
8558:                                                                  Arbetsminister Matti Puhakka
8559:                                                1989 vp.
8560: 
8561: Kirjallinen kysymys n:o 510
8562: 
8563: 
8564:                                   Aaltonen: Hajautettua elintarviketuotantoa koskevan perustutki-
8565:                                       muksen toteuttamisesta
8566: 
8567:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8568: 
8569:    Ennusteet ja suunnitteet eivät lupaa maaseu-      tynmuotoisia porkkanoita suurelle ruuan ko-
8570: dulle hyvää: seuraavien vuosikymmenien aika-         koonpanotehtaalle.
8571: na väki ja työpaikat vähenevät entisestään. On          2. Sopimustuotanto. Esimerkiksi perunat
8572: ryhdyttävä miettimään sellaisia keinoja, jotka       lähtevät tilailta useimmiten sellaisinaan, suo-
8573: todella auttaisivat maaseutua. Aito vastavir-        raan maasta otettuina multaperunoina. Kuiten-
8574:                                                      kin perunoita voitaisiin käsitellä: kuoria ja
8575: taan uimisen strategia saattaa olla hajautettu
8576:                                                      esikypsentää ja toimittaa näin jalostetut peru-
8577: elintarviketuotan ta.                                nat sopimukseen perustuen vaikkapa lähistöllä
8578:    Aikanaan Suomi integroituu jonkinlaisella         sijaitsevaan suurkeittiöön, esimerkiksi varus-
8579: kauppapoliittisella järjestelyllä Euroopan yhtei-    kuntaan.
8580: söön. Tämän järjestelyn seurauksena Suomen              3. Design-ruoka. Suuret elintarvikemyymälät
8581: elintarviketeollisuuden suojausta ulkomailta tu-     ovat enenevässä määrin avaamassa "gourmet-
8582: levaa tuontia vastaan on nykyisestä laskettava.      osastoja". Näille osastoille on mahdollista ke-
8583: Suomen elintarviketeollisuus joutuu tulevina         hittää loputon määrä erikoistuotteita, käsityö-
8584: vuosikymmeninä kilpailemaan rajusti keskieu-         ruokaa.
8585: rooppalaisen elintarviketeollisuuden kanssa.            4. Luonnonmukainen tuotanto. Luonnon-
8586:                                                      mukaisesti tuotettujen vilja-, kasvis- ja lihatuot-
8587: Elintarviketeollisuutemme on entisestään tehos-      teiden kysyntä on lisääntymässä. Ihmiset ha-
8588: tuttava. Keskittymiskehitys ei ole läheskään         luavat edistää luonnonsuojeluun liittyviä pää-
8589: lopussa. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa:        määriä omilla ruokailutottumuksillaan.
8590: suuriin määriin perustuva massaelintarvikkei-           Hajautettu elintarviketuotanto on maaseu-
8591: den tuotanto jättää katveita, markkina-aukko-        dun suuri mahdollisuus. Tarvitaan hyvin mo-
8592: ja, jotka on mahdollista täyttää pienimuotoi-        nipuolinen pienten yritysten verkosto. Jotta
8593: sella, joustavalla ja hajautetulla elintarviketuo-   tällainen verkosto voisi syntyä, tarvitaan tutki-
8594: tannolla.                                            mustietoa. Ennen kaikkea tarvitaan tuotekehi-
8595:    Kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen                 tykseen, markkinoihin ja jakeluun liittyvää
8596: vuoden kuluessa Suomeen voisi syntyä kaksi           tutkimusta. Hajautettu elintarviketuotanto on
8597: elintarvikkeiden tuotantoketjua: kansainvälis-       monitahoinen, poikkitieteellinen tutkimuson-
8598: ten suuryritysten kanssa kilpaileva suuriin tuo-     gelma. Sarkaa riittää ainakin maa- ja metsäta-
8599: tantomääriin perustuva elintarviketuotanto ja        loustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja liiketa-
8600: pieniin määriin perustuva, erityistarpeita palve-    loustieteiden edustajille. Tässä vaiheessa tarvi-
8601: leva, pienyritysvaltainen elintarviketuotanto.       taan hajautettuun elintarviketuotantoon liitty-
8602: Nämä kaksi tuotantoketjua täydentäisivät toi-        vää perustutkimusta. On hahmotettava ne
8603: siaan. Ne eivät olisi kilpailijoita.                 suunnat, joihin soveltava tutkimus voi pureu-
8604:    Pienimuotoista elintarviketuotantoa voitai-       tua.
8605: siin kehittää esimerkiksi seuraavien ajatusten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8606: pohjalta:                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8607:    1. Alihankinnat Tulevaisuudessa "Mikro-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8608: valmiiden" ruoka-annosten suosio lisääntyy.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8609:  Ruoka-annosten kokoonpano todennäköisesti                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8610: monipuolistuu. Ruoka-annosten osasia voi-                    edistääkseen poikkitieteellistä perustut-
8611: daan tuottaa alihankintoina. Pieni yritys voi                kimushanketta "Hajautetun elintarvike-
8612: toimittaa esimerkiksi biologisesti viljeltyjä tie-           tuotannon kehittämisen suunnat"?
8613: 
8614:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
8615: 
8616:                                           Markus Aaltonen
8617: 
8618: 290010D
8619: 2                                     1989 vp. -       KK n:o 510
8620: 
8621: 
8622: 
8623: 
8624:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8625:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           poisten tuotanto- ja tuoteideoiden puute sekä
8626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuotekehityksen, jakelukanavien ja markki-
8627: olette 11 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               noinnin osaamattomuus. Usein on kysymykses-
8628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sä koko yritys- ja toimintakulttuurin uudista-
8629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansane-          minen. Tätä kehittämistä palvelevaa toimintaa
8630: dustaja Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta          on harjoitettu maa- ja metsätalousministeriön
8631: kysymyksestä n:o 510:                                   laajassa elintarviketutkimusprojektissa, jonka
8632:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           puitteissa on hankittu kokemuksia muiden
8633:         edistääkseen poikkitieteellistä perustut-       maiden järjestelmistä, mitä tietoa on pyritty
8634:                                                         soveltamaan suomalaisiin olosuhteisiin.
8635:         kimushanketta "Hajautetun elintarvike-
8636:                                                            Maa- ja metsätalousministeriön ja sisäasiain-
8637:         tuotannon kehittämisen suunnat"?
8638:                                                         ministeriön maaseudun kehittämisprojektissa
8639:                                                         tärkeä sija on ollut elintarviketalouteen liitty-
8640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8641:                                                         vän tuotekehityksen, markkinoinnin, markki-
8642: vasti seuraavaa:
8643:                                                         najärjestelmätutkimuksen sekä neuvonnan ja
8644:    Varsinaisen maa- ja metsätalouden työllistä-         koulutuksen kehittämisessä ja tukemisessa. Esi-
8645: vyyden supistuessa yhä tärkeämmäksi on tullut           merkkeinä tästä toiminnasta voidaan mainita
8646: maaseudun muiden elinmahdollisuuksien hyö-              muun muassa Kainuussa tuotettu -tuotemerk-
8647: dyntäminen. Maaseudun pienyritysten rahoi-              kihanke maakunnan tuotteiden tuotannon, ja-
8648: tushuoltoa on tuettu muun muassa maaseudun              lostuksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin
8649: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-             kehittämiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi,
8650: sestä annetun lain mukaisella toiminnalla sekä          Koskenpään Kehittämisyhtiön lähinnä paikal-
8651: eräillä muilla tukijärjestelmillä. Kokemukset           listen elintarvikkeiden välitystoimintakokeilu
8652: näistä toimenpiteistä ovat olleet rohkaisevia.          Keski-Suomessa, ruoka- ja ruokateollisuuspe-
8653:    Suomessa elintarviketalouden rakenne poik-           runan markkinointi- ja tuotekehitysprojekti
8654: keaa esimerkiksi useissa Keski-Euroopan mais-           Seinäjoella Maaseudun tutkimus- ja koulutus-
8655: sa vallitsevasta tilanteesta. Elintarviketeollisuu-     keskuksessa sekä Pellervo-Seuran Markkina-
8656: temme ja -kauppamme on ehkä keskittyneem-               tutkimuslaitoksessa toteutettava vaihtoehtokas-
8657: pää kuin muualla. Yhtenä syynä tähän on                 vien tuotanto- ja markkinointitutkimus.
8658: hajautunut yhdyskuntarakenteemme, joka ei                  Markkinointiongelmien kartoittamiseksi ja
8659: aina ole tarjonnut riittäviä markkinoita paikal-        muun muassa edellä mainittujen kokeilujen
8660: liselle pienimuotoiselle elintarvikkeiden jalos-        koordinoimiseksi Maatalouden taloudellisessa
8661: tukselle. Kuitenkin muun muassa parantuneet             tutkimuslaitoksessa on erillisrahoituksen turvin
8662: liikkumis- ja tietojärjestelmät sekä kohonneen          käynnistetty maaseutuelinkeinojen markkinoin-
8663: elintason mukanaan tuoma mahdollisuus hank-             tijärjestelmätutkimus. Kysymyksessä olevaan
8664: kia massatuotannosta poikkeavia tuotteita tar-          aihealueeseen liittyvää tietoa on tuotettu myös
8665: joavat aikaisempaa realistisemmat näkymät esi-          Suomen Akatemian maaseudun elinvoimai-
8666: merkiksi ns. hajautetun elintarvituotannon ke-          suustutkimuksessa. Hallitus tulee jatkamaan
8667: hittämiselle.                                           edellä kuvatun kaltaista maaseudun hajautetun
8668:    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-            elintarviketuotannon ja muun elinkeinotoimin-
8669: alalla on viime vuosina tehty varsin paljon             nan kehittämistä, tutkimusta ja kokeilutoimin-
8670: työtä maaseudun pienimuotoisen elintarvike-             taa sekä ryhtyy tarvittaessa muihin toimenpi-
8671: tuotannon kehittämiseksi. Keskeisiksi ongel-            teisiin muun muassa valmistelun alla olevan
8672: miksi ovat tässä työssä nousseet markkinakel-           maaseudun kehittämisohjelman yhteydessä.
8673:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
8674: 
8675:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8676:                                      1989 vp. -     KK n:o 510                                    3
8677: 
8678: 
8679: 
8680: 
8681:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8682:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         duktideer samt den bristande skickligheten hos
8683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         produktutvecklingen,      distributionskanalerna
8684: av den 11 oktober 1989 tili vederbörande            och marknadsföringen. Ofta gäller det att
8685: medlem av statsrådet översänt avskrift av           modernisera hela företags- och verksamhets-
8686: följande av riksdagsman Aaltonen underteck-         kulturen. Verksamhet som tillgodoser sådana
8687: nade spörsmå1 nr 510:                               utvecklingsbehov har bedrivits inom ramen för
8688:                                                     ett omfattande livsmedelsforskningsprojekt vid
8689:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8690:        vidta för främjande av ett tvärveten-        jord- och skogsbruksministeriet. Genom pro-
8691:        skap1igt grundforskningsprojekt som          jektet har erfarenheter vunnits om systemen i
8692:                                                     andra länder, och man har försökt tillämpa
8693:        gäller riktningarna för utveck1ande av
8694:                                                     kunskaperna på förhållandena i Finland.
8695:        en decentraliserad livsmedelsproduk-
8696:        tion?                                           Jord- och skogsbruksministeriets och inrikes-
8697:                                                     ministeriets projekt för utvecklande av lands-
8698:                                                     bygden har främst inriktat sig på utvecklande
8699:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och stödjande av produktutveckling, mark-
8700: samt anföra fö1jande:                               nadsföring, forskning angående marknadssyste-
8701:    Samtidigt som sysselsättningsmöjligheterna       met samt rådgivning och utbildning i anslut-
8702: inom det egentliga jord- och skogsbruket håller     ning till livsmedelsekonomin. Som exempel på
8703: på att minska, har det blivit allt viktigare att    denna verksamhet kan nämnas bl.a. varumär-
8704: utnyttja de övriga utkomstmöj1igheter som           kesprojektet "Kainuussa tuotettu" (tillverkat i
8705: finns på landsbygden. Finansieringen av små-        Kajanaland) i syfte att utveckla produktionen,
8706: företag på landsbygden har understötts bl.a.        förädlingen, produktutvecklingen och mark-
8707: genom verksamhet enligt lagen om främjande          nadsföringen av landskapets produkter tili en
8708: av näringsverksamhet i liten skala på landsbyg-     fungerande helhet. Ytterligare kan nämnas ett
8709: den samt genom vissa andra stödsystem. Erfa-        försök med förmedling närmast av lokala
8710: renheterna av dessa åtgärder har varit upp-         livsmedel som utvecklingsbolaget Koskenpään
8711: muntrande.                                          Kehittämisyhtiö utfört i mellersta Finland, ett
8712:    1 Finland avviker strukturen hos livsmedels-     projekt för maknadsföring och produktutveck-
8713: ekonomin från den situation som råder t.ex. i       ling av matpotatis och potatis för livsmedelsin-
8714: flera centraleuropeiska länder. Vår livsmedels-     dustrin vid Maaseudun tutkimus- ja koulutus-
8715: industri och -handel är kanske mer centralise-      keskus (Landsbygdens forsknings- och utbild-
8716: rad än i andra Iänder. En orsak tili detta är vår   ningscentral) i Seinäjoki samt en undersökning
8717: splittrade samhällsstruktur, som inte alltid har    gällande produktion och marknadsföring av
8718: erbjudit en tillräcklig marknad för en lokal        alternativa växter som skall företas vid Peller-
8719: förädling av livsmedel i liten skala. Likväl        vo-Seuran Markkinatutkimuslaitos (Sällskapet
8720: innebär bl.a. de förbättrade kommunikations-        Pellervos institut för marknadsundersökning-
8721: och datasystemen samt den möjlighet som den         ar).
8722: höjda levnadsstandarden medfört att skaffa sig         För att kartlägga marknadsföringsproblemen
8723: produkter som avviker från massproduktionen         och bl.a. samordna de ovan nämnda försöken
8724: mer realistiska utsikter än tidigare för att        har lantbruksekonomiska forskningscentralen
8725: utveckla t.ex. en decentraliserad livsmedelspro-    med stöd av särskild finansiering inlett en
8726: duktion.                                            undersökning av landsbygdsnäringarnas mark-
8727:    Inom jord- och skogsbruksministeriets för-       nadsföringssystem. Kunskaper om detta ämnes-
8728: valtningsområde har man under de senaste            område har erhållits också genom en under-
8729: åren arbetat mycket på att utveckla livsmedels-     sökning av landsbygdens livskraft som utförts
8730: produktionen i liten skala på landsbygden.          vid Finlands Akademi. Regeringen kommer att
8731: Centrala problem som därvid uppstått är bris-       fortsätta med utvecklings-, forsknings- och
8732: ten på marknadsdugliga produktions- och pro-        försöksverksamhet gällande en decentraliserad
8733: 4                                1989 vp. -     KK n:o 510
8734: 
8735: livsmedelsproduktion och annan näringsverk-      att vidta andra åtgärder, bl.a. i samband med
8736: samhet på landsbygden på liknande sätt som       det program för utvecklande av landsbygden
8737: ovan beskrivits. Vid behov kommer regeringen     som är under beredning.
8738: 
8739:     Helsingfors den 9 november 1989
8740: 
8741:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8742:                                               1989 vp.
8743: 
8744: Kirjallinen kysymys n:o 511
8745: 
8746: 
8747: 
8748: 
8749:                                  Pulliainen: Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden pienentämisestä
8750: 
8751: 
8752:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8753: 
8754:    Raskasta polttoöljyä käytetään edelleen          sallittuihin rikkipitoisuuksiin pohtoöljyssä
8755: energianlähteenä. Kotimaisten säädösten pe-         (taso alle yhden prosentin), sillä rikkilaskeuma
8756: rusteella maa on jaettu kahteen vyöhykkeeseen,      on hälyttävä maan kaikissa osissa. Erityisen
8757: mitä tulee sallittuun rikkipitoisuuteen käytettä-   huolestunut pitää olla siitä rikkilaskeumasta,
8758: vässä öljyssä. Eteläisimmässä ns. Ruuhka-Suo-       joka tulee Kuolan niemimaalta Pohjois-Suo-
8759: messa se on 1 %, kun se muualla Suomessa on         meen. Tämä rikkilaskeuma näkyy jo maaperän
8760:                                                     ja kasvillisuuden tilassa.
8761: 2,7 %. Tätä on perusteltu julkisuudessa muun           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8762: muassa sillä, että rikkilaskeuma on eteläisim-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8763: mässä Suomessa korkeampi kuin muualla               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8764: maassa. Taustalla päätöstä tehtäessä olivat         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8765: todellisuudessa kuitenkin enemmänkin ongel-                    Aikooko Hallitus toimia niin, että
8766: mat raakaöljyn rikkipitoisuudessa.                           raskaassa pohtoöljyssä sallittava kor-
8767:    Nykytietämyksen valossa Suomessa tulee                    kein rikkipitoisuus on 0,8 % ja suosi-
8768: siirtyä Ruotsissa noudatettaviin korkeimpiin                 tustaso tätäkin alhaisempi?
8769: 
8770:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
8771: 
8772:                                           Erkki Pulliainen
8773: 
8774: 
8775: 
8776: 
8777: 2900100
8778: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 511
8779: 
8780: 
8781: 
8782: 
8783:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8784: 
8785:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja ilmansuojelulain nojalla tehdyt seitsemän
8786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valtioneuvoston päätöstä edellyttävät päästöjen
8787: olette 11 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             pienentämistä edelleen. Vuonna 1991 tulee voi-
8788: kirjeenne n:o 2396 ohella lähettänyt valtioneu-       maan valtioneuvoston yleisistä ohjeista raskas-
8789: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          ta polttoöljyä käyttävien voimalaitosten ja kat-
8790: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-         tilalaitosten rikkipäästöjen vähentämiseksi an-
8791: myksestä n:o 511, jossa tiedustellaan:                tama päätös (890/87), johon kysymyksessä
8792:           Aikooko Hallitus toimia niin, että          viitataan. Päätöksen toimeenpano tarkoittanee
8793:         raskaassa pohtoöljyssä sallittava kor-        käytännössä noin 1 prosenttia rikkiä sisältävän
8794:         kein rikkipitoisuus on 0,8 % ja suosi-        raskaan polttoöljyn käyttöä Etelä-Suomen taa-
8795:         tustaso tätäkin alhaisempi?                   jamien voima- ja kattilalaitoksissa ja noin 2,7
8796:                                                       prosenttia rikkiä sisältävän öljyn käyttöä
8797:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muualla maassa.
8798: vasti seuraavaa:                                         Ympäristöministeriössä selvitetään tarvetta
8799:    Suomi on ollut aloitteellinen neuvoteltaessa       ja mahdollisuuksia vähentää Suomen rikki-
8800: kansainvälisesti yleissopimuksesta, joka koskee       päästöt 20-30 prosenttiin vuoden 1980 pääs-
8801: ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista val-          töjen kokonaismäärästä. Kysymykseen tulevat
8802: tiosta toiseen, ja siihen liittyvistä pöytäkirjois-   osittain yhtaikaisina, osittain vaihtoehtoisina
8803: ta, jotka koskevat rikin ja typen oksidien            keinoina vähentää primäärienergian kulutuk-
8804: päästöjä. Lisäksi on hyväksytty Neuvostoliiton        sen kasvua, lisätä maakaasun ja uudistuvista
8805: kanssa kahdenkeskinen toimintaohjelma, jonka          luonnonvaroista saatavien polttoaineiden käy-
8806: toimeenpano vähentää erityisesti energiantuo-         tön suhteellista osuutta energiahuollossa, tiu-
8807: tannon päästöistä aiheutuvaa laskeumaa Etelä-         kentaa kivihiilivoimalaitosten päästäohjearvoja
8808: Suomessa ja teollisuuden päästöistä Kuolan            ja vähentää öljyn käytöstä aiheutuvia päästöjä.
8809: niemimaalta Suomeen kulkeutuvaa ilmansaas-            Selvitysten jälkeen tulee harkittavaksi raskaan
8810: teiden vuota.                                         polttoöljyn rikkipitoisuudesta annettujen ohjei-
8811:    Suomi on jo vähentänyt omia rikkipäästä-           den muuttaminen tai määräysten antaminen
8812: jään noin 45 prosenttia vuoden 1980 määrästä,         raskaan polttoöljyn koostumuksesta.
8813: 
8814:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuuta 1989
8815: 
8816:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8817:                                     1989 vp. -     KK n:o 511                                    3
8818: 
8819: 
8820: 
8821: 
8822:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8823: 
8824:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen        med stöd av luftvårdslagen förutsätter att
8825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utsläppen alltjämt minskar. År I99I träder
8826: nr 2396 av den II oktober I989 tili vederbö-       statsrådets i spörsmålet åsyftade beslut om
8827: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       allmänna anvisningar för begränsandet av sva-
8828: av följande av riksdagsman Pulliainen under-       veldioxidutsläpp från kraftverk och pannan-
8829: tecknade spörsmål nr 5II:                          läggningar som använder tung brännolja
8830:                                                    (890/87) i kraft. Verkställigheten av beslutet
8831:           Ämnar Regeringen verka på så sätt
8832:        att den högsta tiliåtna svavelhalten i      torde i praktiken innebära användning av tung
8833:                                                    brännolja, som innehåller ca I % svavel, i
8834:        tung brännolja är 0,8 % och den re-
8835:        kommenderade nivån t.o.m. lägre än          kraftverk och pannanläggningar som är beläg-
8836:                                                    na i södra Finlands tätorter och användning av
8837:        detta?
8838:                                                    olja, som innehåller ca 2,7% svavel, annorstä-
8839:                                                    des i landet.
8840:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8841:                                                       Vid miljöministeriet utreds behovet av och
8842: samt anföra föijande:
8843:                                                    möjligheterna att minska Finlands svavelut-
8844:    Finland har varit med om att ta initiativ vid   släpp tili 20-30 % av totalutsläppen för år
8845: de internationella förhandlingar som gällde        I980. Det blir fråga om delvis samtidiga, delvis
8846: konventionen om långväga gränsöverskridande        alternativa sätt att minska tillväxten av kon-
8847: luftföroreningar och de därtill hörande proto-     sumtionen av primärenergi, att öka den relativa
8848: kollen, vilka gäller utsläppen av svavel och       andelen av användningen av naturgas och av
8849: kväveoxid. Därjämte har ett bilateralt verksam-    bränsle som kan utvinnas från förnyelsebara
8850: hetsprogram med Sovjetunionen godkänts.            naturtillgångar, att skärpa bestämmelserna be-
8851: Verkställigheten av detta program minskar          träffande riktvärdena för utsläppen från sten-
8852: särskilt de nedfall som utsläppen från energi-     kolsdrivna kraftverk och att minska de utsläpp
8853: produktionen medför i södra Finland och den        som användningen av olja medför. Sedan
8854: ström av luftföroreningar som transporteras tili   utredningarna gjorts blir det aktuellt att över-
8855: Finland från industrins utsläpp på Kolahalvön.     väga en ändring av föreskrifterna beträffande
8856:    Finland har redan minskat sina egna svavel-     svavelhalten i tung brännolja eller utfärdande
8857: utsläpp med ca 45 %, jämfört med mängden år        av bestämmelser om den tunga brännoljans
8858: I980 och de sju beslut som statsrådet fattat       sammansättning.
8859: 
8860:     Helsingfors den I6 november I989
8861: 
8862:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
8863:                                                1989 vp.
8864: 
8865: ~irjallinen   kysymys n:o 512
8866: 
8867: 
8868: 
8869: 
8870:                                   Pulliainen: Pysäköintivirhemaksujen vähennyskelpoisuudesta ve-
8871:                                       rotuksessa
8872: 
8873: 
8874:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8875: 
8876:   Oikeusministeri Matti Louekoski otti Helsin-       mykset näyttävät siis poikkeavan ratkaisevasti
8877: ;in Sanomissa 17.8.1989 kantaa pysäköintivir-        toisistaan tässä asiassa. Laajojen kansalaispii-
8878: temaksujen vähentämiseen elinkeinonharjoitta-        rien oikeustaju sanoo, että ministeri Louekoski
8879: len verotuksessa vaatien muutosta nykykäy-           on tässä asiassa oikeammassa kuin ministeri
8880: äntöön. Tämä kannanotto ja sen taustalla             Puolanne. Näin ollen on perusteltua aihetta
8881: 1lleet julkisuudessa esiintyneet tiedot antoivat     kysyä, koska ministeri Louekosken myötävai-
8882:                                                      kutuksella saadaan eduskunnan käsiteltäväksi
8883:  iheen kirjalliseen kysymykseen n:o 443.             tai muutoin aikaan hänen näkemyksensä mu-
8884:    Kirjalliseen kysymykseen antamassaan vas-         kainen lain tai oikeuskäytännön muutos.
8885: auksessa ministeri Ulla Puolanne ilmoittaa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8886:  ksiselitteisesti, että "liiketoiminnassa tehdystä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8887: iinvastaisesta teosta tuomittuja taloudellisia       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8888: euraamuksia saadaan oikeuskäytännön mu-              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8889: :aan vähentää verotuksessa". Tämän jälkeen                      Millä aikataululla Hallitus toimii
8890: tän luettelee koko joukon oikeustapauksia,                   niin, että pysäköintivirhemaksut eivät
8891: )ista tämä käytäntö on muodostunut. Hän                      ole enää vähennyskelpoisia elinkeinon-
8892:  settuu puoltamaan vallitsevaa verotuskäytän-                harjoittajien verotuksessa, millä kannal-
8893: ää eli hyväksyy pysäköintivirhemaksun vero-                  la mm. ministeri Matti Louekoski on
8894:  uskohtelun.                                                 julkisuudessa olleiden tietojen mukaan
8895:    Ministereiden Louekoski ja Puolanne näke-                 ollut?
8896:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
8897: 
8898:                                           Erkki Pulliainen
8899: 
8900: 
8901: 
8902: 
8903: 90010D
8904: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 512 /
8905: 
8906: 
8907: 
8908: 
8909:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaan saatu vähentää verotuksessa, jos teko or
8911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      liittynyt elinkeinotoimintaan. Korkein hallinto·
8912: olette 11 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          oikeus on eräässä päätöksessään vuodelta 198~
8913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       katsonut myös, että ajoneuvon omistajana au
8914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      toilijan maksettavaksi määrätty ylikuormamak
8915: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     su on ammattiautoilijan toiminnasta johtuv<
8916: jallisesta kysymyksestä n:o 512:                   vähennyskelpoinen meno.
8917:           Millä aikataululla Hallitus toimii          Ylikuormamaksusta annetun lain (51/82
8918:        niin, että pysäköintivirhemaksut eivät      18 §:n mukaan ylikuorman kuljettamisen tuot
8919:        ole enää vähennyskelpoisia elinkeinon-      tamaa taloudellista hyötyä ei tuomita menete·
8920:                                                    tyksi valtiolle, jos samasta teosta määrätäär
8921:        harjoittajien verotuksessa, millä kannal-
8922:                                                    ylikuormamaksu. Ylikuormamaksussa on siter
8923:        la mm. ministeri Matti Louekoski on
8924:                                                    sekä rangaistuksen että menettämisseuraamuk
8925:        julkisuudessa olleiden tietojen mukaan
8926:        ollut?                                      sen piirteitä. Korkein hallinto-oikeus rinnasta<
8927:                                                    ylikuormamaksun taloudellisen hyödyn menet
8928:                                                    tämiseen, vaikka lakia säädettäessä eduskun
8929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nan eri valiokuntien lausunnoissa painotettiir
8930: vasti seuraavaa:                                   sen rangaistuksen luonteisuutta.
8931:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain         Verotuksen toimittamiselle on luonteen
8932: (360/68) 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat       omaista ratkaisupakko. Verotus on vuosittair
8933: elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai       toimitettava määräajassa. Päätöksenteko or
8934: säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.     massamenettelyä, jonka piirissä vuosittain teh
8935: Mainittua lakia koskevan hallituksen esityksen     dään miljoonia hallintopäätöksiä. Keskeistä or
8936: perustelujen mukaan lähtökohtana on ajatus,        yhdenmukaisuuteen ja ennalta arvattavuuteer
8937: että kaikki ne menot, jotka on suoritettu          pyrkiminen. Prejudikaattisäännöt määräytyvä
8938: vakaassa tulon hankkimis- ja säilyttämistarkoi-    korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisutoimin
8939: tuksessa tai jotka ovat siihen johtaneet, ovat     nassa tulkittaessa lainsäädäntönormeja ja otet
8940: vähennyskelpoisia verotuksessa. Verovelvolli-      taessa kantaa yksittäisen verotuspäätöksen oi
8941: nen on oikeutettu tavoittelemaan tuloa par-        keellisuuteen. Vaikka kysymys on yksittäista
8942: haaksi katsomaliaan tavalla ja valitsemillaan      pauksen ratkaisusta, prejudikaattipäätöksess~
8943: keinoilla. Verotettavaa tuloa laskettaessa vä-     ilmaistaan ratkaisuperiaate, joka muodosta<
8944: hennetään kaikki tulon hankkimiseksi suorite-      yleisemmän säännön. Pysäköintivirhemaksu or
8945: tut välittömät ja välilliset menot niiden tosi-    korkeimman hallinto-oikeuden päätösten va
8946: asiallisesta vaikutuksesta tai vaikutusmahdolli-   lossa hyväksytty verotuskäytännössä elinkeino
8947: suuksista riippumatta. Verovelvollisen tarkoi-     toiminnan verotuksessa vähennyskelpoiseks
8948: tukselle on siten lakia säädettäessä annettu       menoksi, jos kysymyksessä on sellainen yritys
8949: ratkaiseva merkitys.                               jonka toimialaan maksu liittyy.
8950:    Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain         Sakkoja, joita pysäköintivirhemaksut eivä
8951: perusperiaatteita noudattavan oikeuskäytän-        ole, ei verotuskäytännössä pidetä elinkeinotu
8952: nön ja siihen perustuvan verotuskäytännön          losta vähennyskelpoisina.
8953: mukaisesti liiketoiminnassa tehdystä lainvastai-      Pysäköinnistä johtuvat maksut ovat tulon·
8954: sesta teosta tuomittuja taloudellisia seuraamuk-   hankkimismenoina verotuksessa vähennyskel
8955: sia saadaan vähentää verotuksessa, jos yhteys      poisia. Pysäköintivirhemaksu, joka pannaar
8956: tulon hankintaan tai säilyttämiseen on riittävä.   auton omistajan tai haltijan maksettavaksi siiH
8957: Esimerkiksi oikeudenkäynnissä tuomitut vahin-      riippumatta, kuka virheeseen syyllistyy, ei yri
8958: gonkorvaukset ja rikoksen tuottama taloudel-       tyksen kannalta tulon hankinnan näkökulmas
8959: linen hyöty, joka on menetetty valtiolle, on       ta poikkea muista pysäköinnistä johtuvist<
8960: korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mu-         menoista. Yritys suorittaa pysäköintivirhemak
8961:                                       1989 vp. -      KK n:o 512                                     3
8962: 
8963: sun useimmiten työntekijänsä tai joskus asiak-        verovalmistelun ja verotarkastuksenkaali yh-
8964: kaansakin puolesta, koska maksu liittyy vält-         teydessä tarkoituksenmukaiseksi, koska jälki-
8965: tämättömiin työtehtäviin. Virhemaksu on lisäk-        käteisvalvontaa maksun perusteista ei voitaisi
8966: si tosiasiassa määrältään usein vähäisempi kuin       järjestää.
8967: maksu esimerkiksi auton pitämisestä pysäköin-            Pysäköintivirhemaksun verokohtelun mah-
8968: tihallissa tai maksullisella pysäköintipaikalla tai   dollinen muuttaminen edellyttäisi lain muutos-
8969: ne kustannukset, jotka aiheutuisivat auton jat-       ta ja poikkeuksen tekemistä elinkeinotulon
8970: kuvasta liikkeellä pitämisestä virhemaksun            verottamisesta annetun lain menojen vähennys-
8971: välttämiseksi esimerkiksi jakeluliikenteessä. Jos     kelpoisuutta koskeviin periaatteisiin. Yhden-
8972: virhemaksu, toisin kuin muut pysäköinnistä            mukaisuustavoitteen vuoksi myös muiden vas-
8973: johtuvat menot, olisi verotuksessa vähennyskel-       taavien hallinnollisten maksuseuraamusten ve-
8974: voton, olisi erilaiset pysäköintimenot eriteltävä     rokohtelua olisi tällöin tarkistettava. Koko-
8975: yrityksen kirjanpidossa ja veroilmoituksessa.         naisverouudistuksen edetessä tarkastelulle löy-
8976: Menettelyä ei maksun luonteeseen ja määrään           tynee luonteva yhteys ja ajankohta. Toistaiseksi
8977: nähden ehkä koettaisi verovelvollistaholla tai        toimenpiteisiin ei ole ryhdytty.
8978:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
8979: 
8980:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
8981: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 512
8982: 
8983: 
8984: 
8985: 
8986:                               Till Riksdagens Herr Talman
8987:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsdomstolens beslut kunnat dras av i be-
8988: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         skattningen, förutsatt att handlingen har hän-
8989: av den 11 oktober 1989 till vederbörande            fört sig till näringsverksamheten. Vidare har
8990: medlem av statsrådet översänt avskrift av           högsta förvaltningsdomstolen i ett beslut från
8991: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       1987 ansett att en överlastavgift, som en
8992: nade spörsmål nr 512:                               chaufför i egenskap av ägare till ett fordon har
8993:                                                     ålagts att betala, är en avdragbar utgift med
8994:          Viiken tidtabell har Regeringen för
8995:                                                     anledning av en yrkeschaufförs verksamhet.
8996:        att verka för att parkeringsböter inte
8997:                                                        Enligt 18 § lagen om överlastavgift (51/82)
8998:        längre skall vara avdragbara i beskatt-
8999:                                                     döms inte den ekonomiska fördelen av en
9000:        ningen för näringsidkare, vilket bl.a.
9001:                                                     transport av överlast förbruten till staten,
9002:        minister Matti Louekoski, enligt upp-
9003:                                                     såvida det för samma handling påförs en
9004:        gifter som anförts i offentligheten, har
9005:                                                     överlastavgift. Överlastavgiften innehåller alltså
9006:        taiat för?
9007:                                                     både drag av bestraffning och förlustpåföljd.
9008:                                                     Högsta förvaltningsdomstolen jämställer över-
9009:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lastavgiften med förlusten av ekonomisk fördel
9010: samt anföra följande:                               trots att man vid stiftandet av lagen i de olika
9011:    Enligt 7 § lagen om beskattning av inkomst       utlåtandena från riksdagens olika utskott beto-
9012: av näringsverksamhet (360/68) är utgifter för       nade att avgiften till karaktären bör vara en
9013: inkomstens förvärvande och bibehållande samt        bestraffning.
9014: förluster till följd av detta avdragbara inom          Karakteristiskt för verkställandet av beskatt-
9015: näringsverksamheten. 1 enlighet med motive-         ningen är avgörandetvånget. Beskattningen
9016: ringen till regeringspropositionen till nämnda      skall årligen verkställas inom en viss tid.
9017: lag är utgångspunkten tanken att alla de            Beslutsprocessen är ett massförfarande då flera
9018: utgifter som utgått i fast avsikt att förvärva      miljoner förvaltningsbeslut fattas varje år. En
9019: eller bibehålla inkomst eller som lett härtill är   central målsättning är strävan efter enhetlighet
9020: avdragsgilla i beskattningen. Den skattskyldige     och förutsebarhet. Prejudikatreglerna bestäms
9021: har rätt att försöka förvärva inkomster på det      vid högsta förvaltningsdomstolens beslutsfat-
9022: sätt han anser vara bäst och genom de metoder       tande då man tolkar lagstiftningsnormerna och
9023: han väljer att använda sig av. Då den beskatt-      tar ställning till enskilda beskattningsbesluts
9024: ningsbara inkomsten räknas ut avdras alla de        riktighet. Trots att det är fråga om ett avgö-
9025: direkta och indirekta utgifter som betalats för     rande i ett enskilt fall, meddelas i prejudikat-
9026: att förvärva inkomsten, oavsett deras verkliga      beslutet en princip för avgörandet som utgör en
9027: inverkan eller påverkningsmöjligheter. Den          mera allmän regel. Parkeringsboten har med
9028: skattskyldiges uppsåt har på detta sätt, då         beaktande av högsta förvaltningsdomstolens
9029: lagen stiftats, tillmätts en avgörande betydelse.   beslut godkänts som en avdragbar utgift i
9030:    Enligt en rättspraxis som iakttar de grund-      beskattningspraxis för beskattning av närings-
9031: läggande principerna i lagen om beskattning av      verksamhet, förutsatt att det är fråga om ett
9032: inkomst av näringsverksamhet och enligt en          sådant företag att avgiften ansluter sig till dess
9033: beskattningspraxis som baserar sig därpå får de     verksamhetsområde.
9034: ekonomiska följder som har utdömts till följd          Böter, vilket inte är detsamma som en
9035: av en lagstridig handling inom en affärsrörelse     parkeringsbot, anses vid beskattningspraxisen
9036: dras av i beskattningen, om det finns ett           inte vara avdragbara från näringsinkomsten.
9037: tillräckligt samband till inkomstens förvärvan-        A vgifterna till följd av parkering är i beskatt-
9038: de eller bibehållande. Exempelvis har de vid        ningen avdragsgilla i egenskap av utgifter för
9039: rättegång tilldömda skadestånd och den eko-         inkomstens förvärvande. En parkeringsbot som
9040: nomiska vinning, som brottet medfört och som        åläggs bilens ägare eller innehavare för betal-
9041: är förbruten till staten, enligt högsta förvalt-    ning, oavsett vems felet är, avviker för företa-
9042:                                       1989 vp. -     KK n:o 512                                    5
9043: 
9044: gets del, då det är fråga om förvärvande av          de av avgiftens karaktär och storlek uppfattas
9045: inkomst, inte från andra utgifter som föranleds      förfarandet kanhända inte som ändamålsen1igt
9046: av parkering. Företaget betalar vanligen par-        av de skattskyldiga eller vid skatteberedningen
9047: keringsboten i sin arbetstagares eller ibland        och skatteinspektionen, eftersom det inte är
9048: även i sin kunds ställe, eftersom avgiften           möjligt att ordna en granskning av grunderna
9049: hänför sig tili de nödvändiga arbetsuppgifterna.     för avgiften i efterhand.
9050: Parkeringsboten är i allmänhet dessutom i               En eventuell ändring av den skattemässiga
9051:                                                      behandlingen i fråga om parkeringsboten för-
9052: verkligheten mindre än avgiften t.ex. för bilens
9053:                                                      utsätter en lagändring och att undantag görs i
9054: uppbevaring i en parkeringshall eller på en          principerna om avdragsrätten för utgifter enligt
9055: avgiftsbelagd parkeringsplats eller mindre än        lagen om beskattning av inkomst av närings-
9056: de kostnader som skulle föranledas av att bilen      verksamhet. Med tanke på strävan efter enhet-
9057: hela tiden hålls i rörelse, exempelvis i distribu-   lighet bör den skattemässiga behand1ingen även
9058: tionstrafik, för att parkeringsboten skall kunna     för andra motsvarande administrativa avgifts-
9059: undvikas. Om parkeringsboten, i motsats tili         påföljder i så fall justeras. 1 och med att
9060: övriga utgifter som föranleds av parkering, inte     totalskattereformen framskrider kommer man
9061: vore avdragbar i beskattningen, måste de olika       troligtvis att finna ett naturligt sammanhang
9062: parkeringsutgifterna specificeras i företagets       och en tidpunkt för justeringen. Hittills har
9063: bokföring och skattedeklaration. Med beaktan-        inga åtgärder vidtagits.
9064:      Helsingfors den 14 november 1989
9065: 
9066:                                                                           Minister Ulla Puolanne
9067:                       j
9068:                      j
9069:                     j
9070:                    j
9071:                   j
9072:                  j
9073:                 j
9074:                j
9075:               j
9076:              j
9077:             j
9078:            j
9079:           j
9080:          j
9081:         j
9082:        j
9083:       j
9084:      j
9085:     j
9086:    j
9087:   j
9088:  j
9089: j
9090:                                                 1989 vp.
9091: 
9092: Kirjallinen kysymys n:o 513
9093: 
9094: 
9095: 
9096: 
9097:                                    Aaltonen: Rautatieläisten talon suojelemisesta Seinäjoella
9098: 
9099: 
9100:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9101:    Liikelaitokseksi muuttuvan Valtionrautatei-        osa rautateiden rakennuskulttuurista kertovista
9102: den toimintaa tulee ymmärrettävästi leimaa-           kohteista on jo purettu. Seinäjoen rautatieläis-
9103: maan entistä enemmän taloudellisuus ja tulos-         ten talo ei ole yksinomaan seinäjokelaisille
9104: hakuisuus. Tämä saattaa johtaa myös yksioi-           tärkeä ja perinteikäs järjestötalo, vaan se on
9105: koiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden         myös Valtionrautateiden kannalta katsottuna
9106: rautatierakennusten hävittämiseen. Esimerkiksi        merkittävä rakennusmuistomerkki.
9107: Seinäjoella olevaa vanhaa 90-vuotiasta rauta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9108: tieläisten taloa uhkaa purkaminen, jollei raken-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9109: nusta viranomaisten toimesta päätetä suojella.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9110: Rautatieläisten talo on pitkään palvellut rau-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9111: tatielaitoksen piirissä suoritettavaa kulttuuri- ja
9112: harrastustoimintaa. Se on edelleen monien jär-                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
9113: jestöjen kokoontumispaikka. Rautatie ja rau-                 Seinäjoen rautatieaseman läheisyydessä
9114: tatieläiset ovat kuuluneet aina Seinäjokelaiseen             oleva rautatieläisten talo suojeliaan
9115: elämänmenoon. Seinäjoki on rautatiehistoriam-                kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ra-
9116: me merkittävimpiä paikkakuntia, mutta valta-                 kennuksena?
9117:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
9118: 
9119:                                            Markus Aaltonen
9120: 
9121: 
9122: 
9123: 
9124: 290010D
9125: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 513
9126: 
9127: 
9128: 
9129: 
9130:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9131:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        turvattu. Rakennus on päässyt rapistumaan ja
9132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        se vaatii nyt peruskorjausta.
9133: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               Paikalliset eläkeläisjärjestöt ovat esittäneet
9134: kirjeenne n:o 2402 ohella toimittanut valtioneu-     Seinäjoen kaupungille rautatieläisten talon
9135: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         hankkimista kaupungin omistukseen ja sen
9136: kansanedustaja Markus Aaltosen kirjallisesta         kunnostamista esimerkiksi palvelutaloksi. Kau-
9137: kysymyksestä n:o 513, jossa tiedustellaan:           punki on tarjoutunut vuokraamaan tai osta-
9138:                                                      maan rakennuksen tarpeellisine tonttialueineen.
9139:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      Valtionrautatiet on kuitenkin ilmoittanut, että
9140:        Seinäjoen rautatieaseman läheisyydessä        se on valmis vain myymään rakennuksen pai-
9141:        oleva rautatieläisten talo suojeliaan         kalta pois siirrettäväksi, mikä ei turvaa raken-
9142:        kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ra-      nuksen suojeluarvojen säilymistä.
9143:        kennuksena?                                      Rakennuslain 143 a §:n mukaan ympäristö-
9144:                                                      ministeriö voi velvoittaa kunnan muuttamaan
9145:                                                      asemakaavaa, jos sitä on rakennettuun ympä-
9146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ristöön sisältyvien arvojen kannalta pidettävä
9147: vasti seuraavaa:                                     vanhentuneena tai jos kaava muutoin on
9148:                                                      omiaan johtamaan perinne-, kauneus- tai muis-
9149:    Valtionrautateiden omistaman rautatieläisten      ta syistä arvokkaiden rakennusten purkami-
9150: talon suojelemiseksi on olemassa kolme eri           seen. Ministeriö on kuitenkin käyttänyt tätä
9151: tapaa:                                               mahdollisuutta hyvin pidättyvästi. Kuntien tu-
9152:    1) rakennus suojeliaan valtioneuvoston pää-       lisi ryhtyä uusimaan vanhentuneita asemakaa-
9153: töksellä valtion omistamien rakennusten suoje-       vajaan ilman näin voimakasta valtion puuttu-
9154: lusta annetun asetuksen (480/85) nojalla,            mista asioihin.
9155:    2) rakennus suojeliaan asemakaavassa, tai            Ympäristöministeriö on pyytänyt suojeluesi-
9156:    3) rakennuksen säilyminen turvataan löytä-        tyksestä museoviraston, rautatiehallituksen, ra-
9157: mällä sille uusi järkevä käyttötarkoitus ja          kennushallituksen ja Seinäjoen kaupunginhalli-
9158: rahoitus sen kunnostukseen ja tekemällä mah-         tuksen lausunnot.
9159: dollisesti tarvittava asemakaavan muutos.                Ministeriö on myös lähettänyt Seinäjoen
9160:    Seinäjoki-Seura ry. on 2.11.1989 yhdessä          kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa ministeriö
9161: kolmen muun yhdistyksen kanssa tehnyt Vaa-           on pyytänyt selvitystä siitä, mihin toimenpitei-
9162: san lääninhallitukselle esityksen rautatieläisten    siin kaupunki mahdollisesti ryhtyy asemakaa-
9163: talon suojelemisesta. Rakennussuojelulain (60/       van muuttamiseksi siten, että rakennettuun
9164: 85) 4 §:n 3 momentin ja valtion omistamien           ympäristöön sisältyvien arvojen säilymisestä
9165: rakennusten suojelusta annetun asetuksen 3 §:n       huolehditaan rakennuslain 34 §:ssä edellytetyllä
9166: 2 momentin säännökset huomioon ottaen lää-           tavalla.
9167: ninhallitus on l 0.11.1989 siirtänyt asian ympä-        Ympäristöministeriö tulee ottamaan kantaa
9168: ristöministeriön käsiteltäväksi.                     suojeluesitykseen vasta saatuaan lausunnot ja
9169:    Rautatieläisten talo Seinäjoella sijaitsee ase-   Seinäjoen kaupunginhallituksen selvityksen
9170: makaava-alueella kaupungin keskustassa, ja se        mahdollisesta asemakaavan muutoksesta. Mi-
9171: muodostaa merkittävän osan paikallista raken-        nisteriö tulee lisäksi ottamaan yhteyttä Valtion-
9172: nettua ympäristöä ja siihen liittyvää kulttuuri-     rautateihin tarkoituksena sopia sen hallinnassa
9173: perinnettä. Rakennusta ei ole suojeltu voimassa      olevien rakennusten suojelukysymyksiä laajem-
9174: olevassa vuodelta 1942 olevassa asemakaavassa        min käsittelevän neuvottelun järjestämisestä
9175: eikä sen säilymistä ole siinä muutoinkaan            vielä tämän vuoden aikana.
9176:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
9177: 
9178:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
9179:                                      1989 vp. -      KK n:o 513                                      3
9180: 
9181: 
9182: 
9183: 
9184:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9185: 
9186:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte heller i övrigt att byggnaden bibehålls. Den
9187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          har förfallit och kräver nu grundlig reparation.
9188: nr 2402 av den 12 oktober 1989 till vederbö-            De lokala pensionärsföreningarna har för
9189: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         Seinäjoki stad föreslagit att järnvägsarbetarnas
9190: av följande av riksdagsman Markus Aaltonen           hus skall införskaffas till staden och restaureras
9191: undertecknade spörsmål nr 513:                       exempelvis till ett servicehus. Staden har erbju-
9192:                                                      dit sig att hyra eller köpa byggnaden med
9193:           Ämnar Regeringen se till att järnvägs-     behövliga tomtområden. Statsjärnvägarna har
9194:        arbetarnas hus i närheten av Seinäjoki        dock meddelat att de enbart är redo att sälja
9195:        järnvägsstation skyddas som en kultur-        byggnaden för bortflyttning, vilket inte säker-
9196:        historiskt värdefull byggnad?                 ställer att skyddsvärdena bevaras.
9197:                                                         Enligt 143 a § byggnadslagen kan miljömini-
9198:                                                      steriet förplikta en kommun att ändra stads-
9199:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         planen, om den med tanke på den byggda
9200: samt anföra följande:                                miljöns värden måste anses föråldrad eller om
9201:                                                      planen annars är ägnad att leda till rivning av
9202:     Det finns tre olika möjligheter att skydda       byggnader som är värdefulla med tanke på
9203: järnvägsarbetarnas hus, som ägs av Statsjärn-        traditioner eller skönhet eller av andra skäl.
9204: vägarna:                                             Ministeriet har dock varit synnerligen återhåll-
9205:      1) byggnaden skyddas genom beslut av            samt vad användningen av denna möjlighet
9206: statsrådet med stöd av förordningen om skydd         beträffar. Kommunerna borde förnya sina för-
9207: för staten tillhöriga byggnader (480/85),            åldrade stadsplaner utan så kraftigt statligt
9208:     2) byggnaden skyddas i stadsplanen, eller        ingripande.
9209:     3) bibehållandet av byggnaden säkerställs           Miljöministeriet har begärt museiverkets,
9210: genom att man finner ett förnuftigt nytt bruks-      järnvägsstyrelsens, byggnadsstyrelsens och
9211: ändamål för den, ordnar finansieringen av            stadsstyrelsens i Seinäjoki utlåtanden om
9212: iståndsättandet och gör den eventuellt erforder-     skyddsframställningen.
9213: liga ändringen i stadsplanen.                           Ministeriet har också sänt ett brev till stads-
9214:     Seinäjoki-Seura ry. har 2.11.1989 tillsam-       styrelsen i Seinäjoki med begäran om en
9215: mans med tre andra föreningar till Vasa läns-        utredning om de åtgärder som staden eventuellt
9216: styrelse gjort en framställning om skydd av          avser att vidta för att ändra stadsplanen så att
9217: järnvägsarbetarnas hus. Med beaktande av             bevarandet av den byggda miljöns värden
9218: stadgandena i 4 § 3 momentet byggnadsskydds-         tillgodoses på det sätt som 34 § byggnadslagen
9219: lagen (60/85) och i 3 § 2 momentet förordning-       förutsätter.
9220: en om skydd för staten tillhöriga byggnader              Miljöministeriet kommer att ta ställning till
9221:  har länsstyrelsen 10.11.1989 överfört ärendet       skyddsframställningen först efter att ha fått
9222:  till handläggning av miljöministeriet.              utlåtandena och stadsstyrelsens i Seinäjoki ut-
9223:      Järnvägsarbetarnas hus i Seinäjoki är beläget   redning om en eventuell stadsplaneändring.
9224:  på stadsplaneområde i stadens centrum och            Ministeriet kommer dessutom att ta kontakt
9225:  utgör ett betydelsefullt inslag i den lokala        med Statsjärnvägarna i avsikt att komma över-
9226:  byggda miljön jämte därmed förknippade kul-         ens om att skyddet av de byggnader som är i
9227:  turtradiotioner. 1 stadsplanen av år 1942 är         Statsjärnvägarnas besittning skall diskuteras
9228:  byggnaden inte skyddad, och planen garanterar       mer ingående ännu i år.
9229: 
9230:      Helsingfors den 16 november 1989
9231: 
9232:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
9233:                                                 1989 vp.
9234: 
9235: Kirjallinen kysymys n:o 514
9236: 
9237: 
9238: 
9239: 
9240:                                    Jäätteenmäki ym.: Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuudes-
9241:                                        ta verotuksessa
9242: 
9243: 
9244:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9245: 
9246:    Hallituksen esityksen perusteella eduskunta           Rakennusmaamaksua aletaan periä loka-
9247: on vuoden 1988 joulukuussa säätänyt lain              kuussa 1990 kaikilta lain piirissä olevilta maan-
9248: pääkaupunkiseudun          rakennusmaamaksusta.       omistajilta. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo
9249: Lain nojalla peritään kaavoitetusta ja kunnal-        keväällä lähettäneet ennakkotiedon maksusta
9250: listekniikan piirissä olevasta asuntorakennus-        kaikille niille, joita se koskee.
9251: maasta, jonka rakennusoikeudesta ei ole käy-             Julkisuudessa esiintyneen tiedon mukaan Es-
9252: tetty vähintään puolta, vuotuista rakennusmaa-        poon kaupungille kertyisi ensimmäisenä vuon-
9253: maksua. Maksua ei peritä kuitenkaan enintään          na yhteensä noin viisi miljoonaa markkaa
9254: kaksi asuntoa käsittäviä asuinrakennuksia var-        rakennusmaamaksuna, josta 3/4 maksaisivat
9255: ten tai enintään tehokkuudella 0,25 kaavoite-         rakennusliikkeet.
9256: tuista rakennuskortteleista eikä myöskään                Myös Vantaalla yli puolet maksuvelvollisista
9257: enintään 3 000 m 2 käsittävästä alueesta, jolla       on rakennusliikkeitä. Helsingissä maksukeho-
9258: omistaja vakinaisesti asuu.                           tukset on lähetetty pääasiassa rakennusliikkeil-
9259:    Rakennusmaamaksu on ensimmäisenä vuon-             le, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Yksityiset
9260: na 10 % maapohjan verotusarvosta ja se nou-           ovat saaneet maksukehotuksista vajaan 1/3.
9261: see vuosittain viidellä prosenttiyksiköllä. Mak-         Julkisuudessa esitetyn verohallituksen edus-
9262: sun tuotto menee lain mukaan kaupungille.             tajan tulkinnan mukaan rakennusliikkeitten
9263:    Säädetyn lain tarkoituksena on toimia välil-       verovähennysoikeus perustuu siihen, että laissa
9264: lisenä pakottimena, jolla kaavoitettua ja kun-        ei nimenomaisesti mainita, että rakennusmaa-
9265: nallistekniikan piirissä olevaa asuinkerrostalo-      maksun osalta verovähennysoikeutta ei ole.
9266: jen ja rivitalojen rakentamiseen osoitettua maa-      Tässä tulkinnassa on rakennusmaamaksu kat-
9267: ta omistavat saataisiin joko rakentamaan alue         sottu maksuksi, joka on rinnastettavissa esi-
9268: tai luovuttamaan se sellaisille, jotka ovat val-      merkiksi vähennyskelpoiseen katumaksuun.
9269: miit rakentamaan. Pääkaupunkiseudun poik-                Säädetyn lain tarkoitusperät eivät voi miten-
9270: keuksellisen vaikean asuntotilanteen helpotta-        kään toteutua, mikäli sallitaan rakennusmaa-
9271: miseksi on säädetty täysin rakentamattomista          maksun vähentäminen verotuksessa.
9272: tai vajaasti rakennetuista asuinrakennusten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9273: korttelialueista ja sellaisten osista laissa sääde-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9274: tyin rajoituksin perittäväksi vuotuista raken-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9275: nusmaamaksua.                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9276:    Julkisuudessa on nyttemmin esitetty, että
9277: rakennusliikkeet saisivat vähentää kunnalle                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9278: maksamansa rakennusmaamaksun verotukses-                      siin, joilla estetään rakennusliikkeitä
9279: sa. Vähennysoikeus olisi myös asunto-osakeyh-                 sekä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä
9280: tiöillä, mutta sen sijaan yksityiset tontinomis-              vähentämästä rakennusmaamaksua ve-
9281: tajat eivät saisi tehdä rakennusmaamaksun                     rotuksessa?
9282: suuruista vähennystä verotuksessa.
9283: 
9284: 
9285: 
9286: 
9287: 290010D
9288: 2                                1989 vp. -   KK n:o 514
9289: 
9290:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
9291: 
9292:        Anneli Jäätteenmäki         Jorma Huuhtanen         Esko Jokiniemi
9293:        Riitta Kauppinen            Kimmo Sarapää           Kauko Heikkinen
9294:        Jukka Vihriälä              Seppo Pelttari          Pirkko Ikonen
9295:        Juhani Alaranta             Kalevi Mattila          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9296:        Hannele Pokka               Juho Sillanpää          Pauli Saapunki
9297:                                      1989 vp. -     KK n:o 514                                      3
9298: 
9299: 
9300: 
9301: 
9302:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9303:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vp.) katsonut, että rakennusmaamaksu on
9304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asialliselta luonteeltaan vero, koska maksu ei
9305: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           ole välitön korvaus tietystä julkisyhteisön mak-
9306: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suvelvolliselle antamasta edusta tai palvelusta.
9307: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Koska rakennusmaamaksu suoritetaan kunnal-
9308: edustaja Anneli Jäätteenmäen ym. näin kuulu-        le, kysymyksessä on perustuslakivaliokunnan
9309: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 514:           lausunnon mukaan kunnallinen veronluontei-
9310:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      nen maksu.
9311:        siin, joilla estetään rakennusliikkeitä         Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
9312:        sekä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä      (360/68) 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat
9313:        vähentämästä rakennusmaamaksua ve-           elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai
9314:        rotuksessa?                                  säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.
9315:                                                     Jo hallituksen esityksessä mainituksi laiksi lau-
9316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sutun ja sittemmin vakiintuneen käytännön
9317: vasti seuraavaa:                                    mukaan kaikki menot, jotka on suoritettu
9318:   Laki pääkaupunkiseudun rakennusmaamak-            vakaassa tulon hankkimis- tai säilyttämistar-
9319: susta (1061/88) tuli voimaan 15 päivänä joulu-      koituksessa tai jotka ovat siihen johtaneet, ovat
9320: kuuta 1988. Lain tarkoituksena on edistää           elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskel-
9321: asuntotarkoituksiin kaavoitetun maan käyttöön-      poisia. Rakennusmaamaksu on siten nykyisten
9322: ottoa siten, että portaittain nousevaa rakennus-    säännösten valossa vähennyskelpoinen meno
9323: maamaksua on vuosittain maksettava asuinra-         esimerkiksi rakennusliikkeiden ja muiden vas-
9324: kennusten korttelialueesta tai sen osasta, jonka    taavien yritysten verotuksessa.
9325: sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään      Verokohtelun muuttaminen edellyttää joko
9326: puolta. Rakennusmaamaksut määrätään en-             pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta an-
9327: simmäisen kerran vuodelta 1989. Ensimmäinen         netun lain tai verolainsäädännön muuttamista.
9328: maksuunpano tapahtuu vuoden 1990 aikana.            Toistaiseksi asiaa ei ole hallituksessa käsitelty.
9329:   Eduskunnan perustuslakivaliokunta on 25           Rakennusmaamaksun verokohtelusta keskus-
9330: päivänä lokakuuta 1988 II lakivaliokunnalle         teltaneen kuitenkin lähiviikkoina ympäristömi-
9331: antamassaan lausunnossa (PeVL n:o 5/1988            nisteriön aloitteesta.
9332: 
9333:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
9334: 
9335:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
9336: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 514
9337: 
9338: 
9339: 
9340: 
9341:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9342:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eftersom avgiften inte utgör någon direkt er-
9343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sättning för en bestämd förmån eller tjänst som
9344: av den 12 oktober 1989 till vederbörande            den betalningsskyldige erhållit av ett offentli-
9345: medlem av statsrådet översänt avskrift av           grättsligt samfund. Eftersom byggnadsmark-
9346: följande av riksdagsledamot Anneli Jäätteen-        savgiften betalas till kommunen, är det enligt
9347: mäki m.fl. undertecknade spörsmål nr 514:           grundlagsutskottets utlåtande fråga om en
9348:                                                     kommunal avgift av skattenatur.
9349:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
9350:        att förhindra att byggnadsfirmor och            Med stöd av 7 § lagen om beskattning av
9351:        bostads- eller fastighetsaktiebolag av-      inkomst av näringsverksamhet (360/68) är in-
9352:        drar byggnadsmarksavgiften vid be-           om näringsverksamhet utgifter för inkomstens
9353:        ska ttningen?                                förvärvande och bibehållande samt därav här-
9354:                                                     rörande förluster avdragbara. Enligt en princip,
9355:                                                     som uttalats redan i regeringens proposition
9356:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        med förslag till den nämnda lagen och som
9357: samt anföra följande:                               sedermera blivit gängse praxis, är alla utgifter
9358:    Lagen om byggnadsmarksavgift i huvud-            som har betalats i allvarligt syfte att förvärva
9359: stadsregionen ( 1061 /88) trädde i kraft den 15     eller bibehålla inkomsten eller som har lett till
9360: december 1988. Syftet med lagen är att främja       att så skett, avdragbara vid beskattning av
9361: att mark som är planlagd för bostadsändamål         näringsverksamhet. Således är byggnadsmarks-
9362: tas i bruk genom att i lagen stadgas om en          avgiften mot bakgrunden av gällande stadgan-
9363: stegvis ökande byggnadsmarksavgift som varje        den en avdragbar utgift vid beskattningen av
9364: år skall betalas för ett kvartersområde för         t.ex. byggnadsfirmor och andra motsvarande
9365: bostadshus eller en del därav, om inte minst        företag.
9366: hälften av den tillåtna våningsytan har utnytt-        En ändring av behandlingen i skattehänseen-
9367: jats. Byggnadsmarksavgift påförs första gången      de förutsätter att antingen lagen om byggnads-
9368: för år 1989. Den första debiteringen sker under     marksavgift i huvudstadsregionen eller skatte-
9369: år 1990.                                            lagstiftningen ändras. Hittills har frågan inte
9370:    Riksdagens grundlagsutskott har i sitt utlå-     behandlats i regeringen. Likväl torde man inom
9371: tande av den 25 oktober 1988 till II lagutskot-     de närmaste veckorna på miljöministeriets ini-
9372: tet (GrUU nr 5/1988 rd.) ansett att byggnads-       tiativ diskutera hur byggnadsmarksavgiften
9373: marksavgiften till sin sakliga natur är en skatt,   skall behandlas i skattehänseende.
9374:     Helsingfors den 14 november 1989
9375: 
9376:                                                                           Minister Ulla Puolanne
9377:                                              1989 vp.
9378: 
9379: Kirjallinen kysymys n:o 515
9380: 
9381: 
9382: 
9383: 
9384:                                  Haavisto: Kaasun suosimisesta liikennepolttoaineena
9385: 
9386: 
9387:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9388:    Liikenteen osuus Suomen suurimpien kau-         ei myöskään sisällä rikkiä eikä lyijyä, eikä sen
9389: punkien ilmaosaasteista on huomattava. Hel-        palamisesta synny nokea.
9390: singissä arvioidaan liikenteen saasteiden vuon-       Parhaiten kaasu sopii juuri kaupunkiliiken-
9391: na 1986 olleen 95 % lyijypäästöistä, 94%           teeseen, jossa tankkausmahdollisuudet on hel-
9392: häkäkaasuista, 54 % hiilivedyistä, 34 % typen      pointa järjestää. Itävallan Wienissä on käytössä
9393: oksideista, 26% hiukkaspäästöistä ja 2 % rik-      noin 500 nestekaasulla toimivaa kaupunkibus-
9394:                                                    sia, joiden moottorit on varustettu katalysaat-
9395: kidioksidista. Pakokaasupäästöt ovat selvästi      toreilla. Nestekaasun verottomuus Itävallassa
9396: kasvaneet 1980-1uvulla.                            on myös merkinnyt huomattavaa säästöä jul-
9397:    Esimerkiksi typen oksidien päästöistä linja-    kisen liikenteen polttoainemenoissa.
9398: autot, kuorma-autot ja jakeluliikenne edustavat       Suomessa nykyinen polttoaineiden verotus-
9399: yli puolta. Viime aikoina on myös kiinnitetty      kohtelu estää kaasun laajemman käytön liiken-
9400: kasvavaa huomiota dieselmoottorien hiukkas-        nepolttoaineena. Ainoasta Suomessa toimivas-
9401: päästöihin.                                        ta maakaasubussista maksetaan vuosittain
9402:    Maakaasun tai nestekaasun käyttö liikenne-      34 500 markkaa moottoriajoneuvon lisäverona.
9403: polttoaineena on yleistynyt maailmassa siellä,     Summa on kaksikymmenkertainen dieselauto-
9404:                                                    jen vuotuiseen ajoneuvoveroon verrattuna. Ve-
9405: missä kaupunkien liikenteen aiheuttamat saas-      rottaja rinnastaa maa- ja nestekaasun käytön
9406: teongelmat ovat kärjistyneet. Maakaasukäyt-        lämmityspolttoaineen käyttöön liikenteessä.
9407: töisiä ajoneuvoja arvioidaan olevan maailmalla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9408: noin miljoona, ja nestekaasukäyttöisiä ajoneu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9409: voja yksin Euroopassa pari miljoonaa. Näistä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9410: ovat hyvänä esimerkkinä lontoolaiset taksit.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9411:    Kaasukäyttöisen ajoneuvon pakokaasupääs-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9412: töt ovat huomattavasti dieselmoottoria puh-                 ryhtyä edistääkseen ympäristöystävälli-
9413: taampia, ja kaasumoottoreihin on myös mah-                  sen maakaasun ja nestekaasun lisäämis-
9414: dollista asentaa katalysaattorit bensiinimootto-            tä liikennepolttoaineena kaupungeissa
9415: rien tapaan. Esimerkiksi typen oksidien päästöt             sekä poistaakseen näihin polttoaineisiin
9416: ovat kaasumoottoreilla noin 40 prosenttia die-              kohdistuvan kohtuuttoman verorasituk-
9417: selmoottoreille sallituista ohjearvoista. Kaasu             sen?
9418:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
9419: 
9420:                                          Pekka Haavisto
9421: 
9422: 
9423: 
9424: 
9425: 2900100
9426: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 515
9427: 
9428: 
9429: 
9430: 
9431:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9432:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        susta on esitetty kannettavaksi polttoaineveroa
9433: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1,0 penniä kuutiometriltä.
9434: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               Nestekaasua käyttävien ajoneuvojen lisäve-
9435: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         roa koskevat säännökset on otettu lakiin vuon-
9436: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        na 1981 (486/81 ). Tuolloin oli ryhdytty käyttä-
9437: edustaja Haaviston näin kuuluvasta kirjallises-      mään nestekaasua ajoneuvojen polttoaineena
9438: ta kysymyksestä n:o 515:                             sen verotuksesta johtuvan taloudellisen edulli-
9439:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        suuden johdosta. Lain muutokseen johtaneen
9440:        ryhtyä edistääkseen ympäristöystävälli-       hallituksen esityksen perustelujen mukaan nes-
9441:        sen maakaasun ja nestekaasun lisäämis-        tekaasun valmisteveroa ei katsottu tarkoituk-
9442:        tä liikennepolttoaineena kaupungeissa         senmukaiseksi korottaa liikennepolttoaineiden
9443:        sekä poistaakseen näihin pohtoaineisiin       verotusta vastaavalle tasolle, koska nestekaa-
9444:        kohdistuvan kohtuuttoman verorasituk-         susta suurin osa käytettiin teollisuudessa ja
9445:        sen?                                          kotitalouksissa. Nestekaasun laajempaan käyt-
9446:                                                      töön liikennepolttoaineena katsottiin liittyvän
9447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jakeluun sekä käyttöturvallisuuteen liittyviä
9448: vasti seuraavaa:                                     ongelmia. Näistä syistä ei pidetty tarkoituksen-
9449:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain sään-       mukaisena sitä, että nestekaasua polttoaineena
9450: nösten mukaan moottoriajoneuvoista on suori-         käyttävät autoilijat asetettaisiin verotuksellises-
9451: tettava lisäveroa, kun ajoneuvoa ryhdytään           ti muita autoilijoita edullisempaan asemaan.
9452: käyttämään laissa tarkemmin säädettyjä polt-         Ympäristökysymyksiä ei lainmuutoksen yhtey-
9453: toaineita lievemmin verotetuilla polttoaineilla.     dessä käsitelty lainkaan.
9454: Lisävero on suoritettava esimerkiksi dieselkäyt-        Tällä hetkellä ei kaasukäyttöisiä ajoneuvoja
9455: töisestä ajoneuvosta, jossa käytetään dieselöl-      juuri käytetä Suomessa. Pääasiassa tämän voi-
9456: jyn sijasta kevyttä polttoöljyä. Tämä johtuu         daan katsoa aiheutuneen siitä, ettei mainittujen
9457: siitä, että liikennepohtoaineista on katsottu        veromuutosten yhteydessä pidetty tarkoituk-
9458: tarkoituksenmukaiseksi kantaa enemmän veroa          senmukaisena järjestää saataville liikennepolt-
9459: kuin pääasiassa lämmitystarkoituksiin käytet-        toaineena verotettavaa nestekaasua, joka muun
9460: tävistä koostumukseltaan vastaavista polttoai-       muassa olisi tullut tehdä sopivalla tavalla
9461: neista. Lisäveron tarkoituksena on varmistaa         muusta nestekaasusta erotettavaksi, samaan
9462: ainakin saman verotuoton kertyminen siinäkin         tapaan kuin kevyt polttoöljy voidaan erottaa
9463: tapauksessa, että tieliikenteessä käytettäisiin      dieselöljystä.
9464: muuta kuin siinä käytettäväksi tarkoitettua             Jos maakaasun tai nestekaasun käytöllä lii-
9465: polttoainetta. On myös katsottu, ettei näiden        kennepolttoaineena voidaan saavuttaa merkit-
9466: polttoaineiden käytön tulisi muodostua käyttä-       täviä ympäristöetuja tai nämä polttoaineet
9467: jille taloudellisesti veronalaisten polttoaineiden   muutoin otettaisiin käyttöön myös ajoneuvois-
9468: käyttöä edullisemmaksi.                              sa, verosäännöksiä voidaan kehittää siten, että
9469:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 14 §:n      verotus tapahtuu muutoin kuin lisäveron avul-
9470: 2 momentin mukaan autosta, jossa käytetään           la. Liikennepolttoaineena käytettävistä kaasuis-
9471: polttoaineena nestekaasua, on aina suoritettava      ta olisi tällöin ryhdyttävä kantamaan polttoai-
9472: lisäveroa. Lisäveron määrä on vuotuista ajo-         neveroa. Kun liikennekaasun vero olisi ilmei-
9473: neuvoveroa vastaava määrä kaksikymmenker-            sesti korkeampi kuin lämmitystarkoituksiin
9474: taisena. Polttoaineveroa nestekaasusta ei kan-       käytettävän kaasun vero, eri tavoin verotetut
9475: neta lainkaan. Maakaasua käyttävästä ajoneu-         kaasut tulisi tehdä sopivalla tavalla tunnistet-
9476: vosta kannettaneen niin ikään lisäveroa, joskin      taviksi. Järjestely ja verotus voisivat tällöin
9477: säännökset ovat tältä osin jossain määrin tul-       vastata sitä, mikä nykyisin on dieselajoneuvois-
9478: kinnanvaraisia. Vuoden 1990 alusta maakaa-           sa käytössä, jolloin lisäveron kantaminen aina
9479:                                      1989 vp. -     KK n:o 515                                    3
9480: 
9481: kaasun käyttöön ryhdyttäessä kävisi tarpeetto-      telmä eri tavoin verotettujen kaasujen tunnis-
9482: maksi.                                              tettavaksi tekemiseksi.
9483:    Tieliikenteeltä perittävissä veroissa otetaan       Kun kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ryhdyttäi-
9484: huomioon useita muitakin näkökohtia kuin            siin tämän jälkeen ottamaan käyttöön, verotus
9485:                                                     voidaan järjestää sellaiseksi, että se kohtelee
9486: ympäristöön liittyviä seikkoja. Tieliikennevero-    kaasuajoneuvoja muihin ajoneuvoryhmiin ver-
9487: tuksessa on yhä enemmän korostettu ajoneu-          rattuna tasapuolisesti. Ainakaan toistaiseksi
9488: von käytön verotusta, eli polttoaineveroa. Kaa-     verosäännösten muutoksiin ei muiden ratkaisu-
9489: suajoneuvojen käyttöönotto kokonaan ilman           jen vielä puuttuessa ole aihetta. Esimerkiksi
9490: käytön verotusta olisi tämän kehittämislinjan       kysymyksen perusteluissa mainitun maakaasu-
9491: vastaista.                                          käyttöisen ajoneuvon verotus on käsitelty ve-
9492:    Tällä hetkellä verokysymykset eivät ole en-      ronhuojennusteitse maakaasun liikennepolt-
9493: sisijaisia uusien ympäristöä säästävien polttoai-   toaineena käytön tutkimusvaiheen tukemiseksi.
9494: neiden käyttöönottoa harkittaessa. Myös vero-       Tarvittavat säännösmuutokset tulisivat toteu-
9495:                                                     tettavaksi silloin, kun tutkimusvaiheesta ehkä
9496: tusta olisi tarpeen kehittää, mutta sitä ennen      siirrytään uuden tekniikan varsinaiseen käyt-
9497: tulisi tehdä päätöksiä muun muassa jakeluver-       töönottoon. On todettava, ettei verotusta ole
9498: kon luomisesta, kaasukäyttöisten ajoneuvojen        tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta syytä
9499: käyttöönotosta ja monista tähän liittyvistä tek-    pitää ympäristölle edullisten kaasuajoneuvojen
9500: nisistä kysymyksistä. Olisi myös luotava mene-      kehittelyn esteenä.
9501: 
9502:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
9503: 
9504:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
9505: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 515
9506: 
9507: 
9508: 
9509: 
9510:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9511:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Stadgandena om tilläggsskatt för fordon som
9512: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        drivs med flytgas intogs i lagen 1981 (486/81).
9513: av den 12 oktober 1989 till vederbörande           Man hade då börjat använda flytgas som
9514: medlem av statsrådet översänt avskrift av          bränsle i fordon, emedan det var ekonomiskt
9515: följande av riksdagsman Haavisto underteck-        fördelaktigt på grund av beskattningen. Enligt
9516: nade spörsmål nr 515:                              motiveringen tili den proposition som ledde tili
9517:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           en ändring av lagen ansågs det inte ändamåls-
9518:        vidta i syfte att främja en ökad använd-    enligt att höja accisen på flytgas tili en nivå
9519:        ning av miljövänlig naturgas och flytgas    som skulle motsvara beskattningen av bränslen
9520:        som drivmedel i trafik i städerna samt      som är avsedda för motorfordon, emedan
9521:        för att slopa den oskäliga beskattningen    flytgas tili övervägande del konsumeras inom
9522:        av dessa slag av bränslen?                  industrin och hushållen. Det ansågs att ett
9523:                                                    mera utbrett användande av flytgas som bräns-
9524:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       le för motorfordon är förknippat med problem
9525: samt anföra följande:                              som har att göra med distribution och drifts-
9526:    Enligt stadganden i lagen om skatt på           säkerhet. Av dessa orsaker ansågs det inte
9527: motorfordon skall tilläggsskatt betalas för for-   ändamålsenligt att de bilister som använder
9528: don när man börjar driva fordonet med sådant       flytgas skulle försättas i en skattemässigt sett
9529: bränsle som är lindrigare beskattat än vissa i     förmånligare ställning än övriga bilister. Mil-
9530: lagen närmare angivna bränslen. Tilläggsskatt      jöfrågorna behandlades inte alls i samband
9531: skall betalas t.ex. för fordon som är avsedda      med lagändringen.
9532: att drivas med dieselolja, men som drivs med          För närvarande används nästan inga gas-
9533: lätt brännolja. Detta beror på att det ansetts     drivna fordon i Finland. Detta kan anses
9534: ändamålsenligt att uppbära högre skatt för         huvudsakligen bero på att det i samband med
9535: sådant bränsle som används i trafik än för         nämnda skatteändringar inte ansågs ändamåls-
9536: sådant bränsle med motsvarande sammansätt-         enligt att ordna med tillgång på flytgas, som
9537: ning som huvudsakligen används för uppvärm-        skulle beskattas som bränsle för motorfordon.
9538: ning. Avsikten med tilläggsskatten är att säker-   Det hade då bl.a. varit nödvändigt att på
9539: ställa åtminstone samma skatteintäkt även i        lämpligt sätt kunna särskilja denna flytgas från
9540: sådana situationer då man i vägtrafik använder     övrig flytgas, på samma sätt som lätt brännolja
9541: annat bränsle än sådant som är avsett för det      kan särskiljas från dieselolja.
9542: ändamålet. Man har även ansett att det inte           Om man kan uppnå betydande fördelar ur
9543: skall bli billigare för användaren att utnyttja
9544:                                                    miljösynvinkel genom att använda flytgas som
9545: dessa bränslen än att använda skattepliktigt
9546: bränsle.                                           bränsle för motorfordon, eller om man annars
9547:    Enligt 14 § 2 mom. lagen om skatt på            börjar använda dessa bränslen även i fordon,
9548: motorfordon skall tilläggsskatt alltid betalas     kan skattestadgandena utvecklas så att beskatt-
9549: för fordon i vilket flytgas används som bränsle.   ningen sker på annat sätt än genom tilläggs-
9550: Tilläggsskatten är det tjugofaldiga beloppet av    skatt. Man skulle då bli tvungen att börja
9551: den årliga fordonsskatten. För flytgas uppbärs     uppbära bränsleaccis för gas som används som
9552: ingen bränsleaccis. Även för fordon som drivs      bränsle för motorfordon. Emedan accisen för
9553: med naturgas uppbärs tilläggsskatt. Härvidlag      gas som används för motorfordon sannolikt
9554: lämnar stadgandena dock i någon mån rum för        vore högre än accisen för gas som används för
9555: tolkning. Det har föreslagits att bränsleaccis     uppvärmning, skulle det vara nödvändigt att
9556: för naturgas skall uppbäras från ingången av       kunna identifiera de beskattningsmässigt olika
9557: 1990. Accisens storlek vore 1,0 penni per          gaserna. Systemet och beskattningen kunde då
9558: kubikmeter.                                        motsvara det som för närvarande gäller i fråga
9559:                                     1989 vp. -     KK n:o 515                                     5
9560: 
9561: om fordon med dieselmotor. Då skulle man           digt att skapa metoder för identifiering av
9562: inte längre behöva uppbära tilläggsskatt när ett   gaser som beskattas på olika sätt.
9563: fordon börjar använda gas.                            När man därefter börjar använda gasdrivna
9564:    Vid den beskattning som berör vägtrafiken       fordon, kan beskattningen ordnas så att gas-
9565: beaktas även andra aspekter än de frågor som       drivna fordon skattemässigt blir jämställda
9566:                                                    med övriga grupper av fordon. Åtminstone
9567: anknyter tili miljön. Man har härvid i allt        hittills har det inte funnits skäl att ändra
9568: högre grad framhävt en beskattning av använd-      skattestadgandena, emedan de övriga lösning-
9569: ningen av fordon och inte bränsleaccisen. En       arna ännu saknas. T.ex. den i motiveringen till
9570: möjlighet att börja använda gasdrivna fordon       spörsmålet nämnda beskattningen av gasdrivna
9571: helt utan beskattning av själva användningen       fordon har behandlats genom skattelättnader i
9572: skulle strida mot denna utvecklingslinje.          syfte att stöda forskningsskedet i fråga om
9573:    För närvarande är skattefrågorna inte de        användning av naturgas som bränsle i motor-
9574: primära när man överväger att ta i bruk nya        fordonstrafik. De ändringar av stadgandena
9575: miljövänliga bränslen. Det är skäl att även        som behövs kommer att genomföras när man
9576:                                                    från forskningsskedet eventuellt övergår till att
9577: utveckla beskattningen, med därförinnan vore       faktiskt införa den nya tekniken. Det bör
9578: det nödvändigt att fatta beslut om bl.a. ska-      konstateras att det trots den nuvarande situa-
9579: pandet av distributionsnät, ibruktagandet av       tionen inte är skäl att se beskattningen som ett
9580: gasdrivna fordon och många därtill anknutna        hinder för utvecklandet av miljövänliga gasfor-
9581: tekniska frågor. Det skulle även vara nödvän-      don.
9582:     Helsingfors den 14 november 1989
9583: 
9584:                                                                          Minister Ulla Puolanne
9585:                 j
9586:                j
9587:               j
9588:              j
9589:             j
9590:            j
9591:           j
9592:          j
9593:         j
9594:        j
9595:       j
9596:      j
9597:     j
9598:    j
9599:   j
9600:  j
9601: j
9602:                                               1989 vp.
9603: 
9604: Kirjallinen kysymys n:o 516
9605: 
9606: 
9607: 
9608: 
9609:                                  Haavisto: Tupakkalain säännösten ulottamisesta koskemaan
9610:                                      myös kaasusytyttimiä
9611: 
9612: 
9613:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9614:    Liimojen ja liuottimien imppaaminen on           nousemassa uusi päihdeongelma. Se koskettaa
9615: todettu yhdeksi terveydelle vaarallisimmista        erittäin pientä osaa nuorisosta, mutta on lää-
9616: päihteiden väärinkäyttötavoista. Raittiustyössä     ketieteelliseltä laadultaan vakava.
9617: onkin kiinnitetty runsaasti huomiota näiden            Nuorison päihteiden väärinkäyttö ei ensisi-
9618: hengitysteiden kautta "nautittavien" päihteiden     jassa ole kielto- tai valvontakysymys, vaan
9619: hengenvaarallisiin vaikutuksiin. Liimojen ja        laajemmin sosiaalisiin olosuhteisiin ja elämän
9620: liuottimien vähittäiskaupassa on myös pyritty       mielekkyyteen liittyvä asia - kuten päihdeon-
9621: siihen, ettei aineita myytäisi ilmeiseen päihdy-    gelma aikuisillakin.
9622: tystarkoitukseen.                                      Kaikkein nuorimpien väärinkäyttäjien suo-
9623:    Tieto liimojen ja liuottimien vaarallisuudesta   jaksi olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista ke-
9624: on ilmeisesti tavoittanut myös osan niiden          hittää sosiaali- ja terveysministeriön tulkintaa
9625: väärinkäyttäjäkuntaa, ja tämä on osaltaan joh-      lain toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
9626: tanut korvaavien päihdeaineiden etsimiseen.         (693/76) 2 luvun 2 §:n 4 kohdasta sellaiseksi,
9627: Yhdeksi sellaiseksi on omaksuttu kaasusytytti-      että lain tarkoittamana tupakointivälineenä pi-
9628: missä ja niiden täyttösäiliöissä käytetty butaa-    dettäisiin myös kaasusytyttimiä ja niiden täyt-
9629: ni.                                                 tösäiliöitä. Tällöin niiden myynti olisi saman
9630:     Butaani on HYKSin Myrkytystietokeskuk-          lain 4 luvun 10 §:n mukaisesti kielletty alle
9631: sen mukaan väritön, helposti syttyvä, lievästi      16-vuotiaille.
9632: ärsyttävä kaasu. Sisäänhengitettynä se aiheut-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9633: taa väsyneisyyttä. Korkeina pitoisuuksina hen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9634: gitettynä butaani aiheuttaa narkoosia muistut-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9635: tavan tilan. Sydämen rytmihäiriöt, jotka vaa-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9636: rallisimmillaan saattavat olla henkeä uhkaavia,                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9637: tunnetaan butaanin hengittämisen harvinaisena               siin kaasusytyttimien sisältämän butaa-
9638: mutta vaarallisena komplikaationa. Butaanin                 nin päihdyttävän väärinkäytön vaikeut-
9639: hengittämisen vähentäessä sisäänhengitysilman               tamiseksi käyttämällä tupakkalain 2 lu-
9640: happipitoisuutta saattavat seuraukset ulottua               vun 2 §:n 4 kohdan sosiaali- ja terveys-
9641: sydämen äkillisestä rytmihäiriöstä äkkikuole-               ministeriölle antamaa mahdollisuutta
9642: maan saakka.                                                tulkita kaasusytytin ja sen täyttösäiliö
9643:     Eräiden nuorisotyöntekijöiden mukaan on                 tupakointivälineeksi, jota ei saa myydä
9644: sytyttimien täyttösäiliöiden imppaamisesta                  alle 16-vuotiaalle?
9645:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
9646: 
9647:                                           Pekka Haavisto
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652: 2900100
9653: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 516
9654: 
9655: 
9656: 
9657: 
9658:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tupakansytyttimet riippumatta niiden toiminta-
9660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tavasta sekä niiden osat kuten ulkokuoret,
9661: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          uurretut hankauspyörät ja tyhjät tai täytetyt
9662: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       polttoainesäiliöt" lukuun ottamatta eräitä sa-
9663: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      notussa kohdassa mainittuja poikkeuksia.
9664: edustaja Haaviston näin kuuluvasta kirjallises-       Näin ollen tupakansytyttimiksi katsottavien
9665: ta kysymyksestä n:o 516:                           kaasusytyttimien ja näiden täyttösäiliöiden
9666:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     myynti tai luovuttaminen elinkeinotoiminnassa
9667:        siin kaasusytyttimien sisältämän butaa-     ilmeisesti kuuttatoista vuotta nuoremmalle
9668:        nin päihdyttävän väärinkäytön vaikeut-      henkilölle on kielletty.
9669:        tamiseksi käyttämällä tupakkalain 2 lu-        Kevään 1989 nuorten terveystapatutkimuk-
9670:        vun 2 §:n 4 kohdan sosiaali- ja terveys-    sen tulosten perusteella on ilmennyt, että 14-
9671:        ministeriölle antamaa mahdollisuutta        vuotiaista nuorista 15% oli ostanut itselleen
9672:        tulkita kaasusytytin ja sen täyttösäiliö    tupakkaa kioskeista ja 8 % kaupasta. Määrä
9673:        tupakointivälineeksi, jota ei saa myydä     on aikaisemmista vuosista hiukan noussut.
9674:        alle 16-vuotiaalle?                         Tämän perusteella on otaksuttavissa, että alle
9675:                                                    16-vuotiaille nuorille myydään myös tupakoin-
9676:                                                    tivälineitä, kuten sytyttimiä, vastoin tupakka-
9677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9678:                                                    lakia. Myynnin paikallinen valvonta kuuluu
9679: vasti seuraavaa:
9680:                                                    kunnan terveysviranomaisille. Lääkintöhallitus
9681:   Sosiaali- ja terveysministeriö on 25.2.1977      valmistelee parhaillaan toimenpiteitä, joilla täh-
9682: antanut toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-      dätään myyntikiellon noudattamisen paranta-
9683: seksi annetun lain 2 §:n 4 kohdan nojalla          miseen. Kysymykseen tulevat informaatiokam-
9684: päätöksen tupakointivälineistä (254/77). Pää-      panjat kaupalle myyntikieltoasiasta ja kuntien
9685: töksen 1 §:n 10 kohdan perusteella tupakointi-     terveyslautakuntien aktivoiminen valvontatoi-
9686: välineitä ovat "erikseen tunnistettavissa olevat   menpiteiden kehittämiseksi.
9687:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
9688: 
9689:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
9690:                                      1989 vp. -     KK n:o 516                                      3
9691: 
9692: 
9693: 
9694: 
9695:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9696:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         deras delar, såsom deras yttre skal, räfflade
9697: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          friktionshjul, tomma eller fyllda bränslebehål-
9698: av den 12 oktober 1989 tili vederbörande             lare", med vissa undantag som nämns i punk-
9699: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ten.
9700: följande av riksdagsman Haavisto underteck-             Sålunda är det förbjudet att i näringsverk-
9701: nade spörsmål nr 516:                                samhet sälja eller överlåta gaständare, som kan
9702:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        anses vara cigarrettändare, och för dem avsed-
9703:        att göra det svårare att i berusningssyfte    da påfyllningsbehållare tili personer som upp-
9704:        missbruka butanet i gaständare, genom         enbarligen ännu inte fyllt sexton år.
9705:        att utnyttja den möjlighet som 2 kap.            Den undersökning som våren 1989 utfördes
9706:        2 § 4 punkten tobakslagen ger social-         om de ungas hälsovanor gav vid handen att av
9707:        och hälsovårdsministeriet att tolka gas-      14-åringarna hade 15% köpt tobak åt sig själv
9708:        tändare och påfyllningsbehållare som          i en kiosk och 8 % i en affär. Antalet har stigit
9709:        sådana rökdon som inte får säljas tili        något från tidigare år. På basis av detta kan
9710:        personer under 16 år?                         man anta att även rökdon, t.ex. tändare, i strid
9711:                                                      mot tobakslagen säljs tili personer under 16 år.
9712:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Den lokala övervakningen av försäljningen
9713: samt anföra följande:                                ankommer på kommunens hälsovårdsmyndig-
9714:    Social- och hälsovårdsministeriet utfärdare       heter. Medicinalstyrelsen håller på att bereda
9715: den 25 februari 1977 med stöd av 2 § 4 mom.          åtgärder som syftar tili att förbättra efterlev-
9716: lagen om åtgärder för inskränkande av tobaks-        naden av försäljningsförbudet. Det kommer att
9717: rökning ett beslut om rökdon (254/77). Enligt        röra sig om informationskampanjer tili handeln
9718: 1 § 10 punkten i beslutet avses med rökdon           om försäljningsförbudet och aktivering av
9719: bl.a. "cigarrettändare som kan igenkännas sär-       kommunernas hälsovårdsnämnder för att de
9720: skilt, oberoende av deras funktionssätt, samt        skall utveckla övervakningsåtgärderna.
9721:     Helsingfors den 10 november 1989
9722: 
9723:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
9724:                                             1989 vp.
9725: 
9726: Kirjallinen kysymys n:o 517
9727: 
9728: 
9729: 
9730: 
9731:                                Jääskeläinen:   Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän muuttamisesta
9732:                                    nuorille edullisemmaksi
9733: 
9734: 
9735:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9736:    Oman asunnon saanti tuottaa monelle nuo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9737: relle ylivoimaisia vaikeuksia. Asuntosäästö-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
9738: palkkiojärjestelmä on eräs muoto nuoren aut-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9739: tamiseksi omaan asuntoon. Kuitenkin nuoret       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9740: kokevat säästöosuuden asuntosäästämisessä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9741: liian korkeaksi ja toisaalta maksu/säästöaika-           ryhtyä asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
9742: järjestelyn liian pitkäksi.                              muuttamiseksi nuorille edullisemmaksi?
9743:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
9744: 
9745:                                       Keijo Jääskeläinen
9746: 
9747: 
9748: 
9749: 
9750: 2900100
9751: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 517
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 
9756:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiin asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä 15 pro-
9758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       senttiin asunnon hinnasta. Samalla säästövai-
9759: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           heen joustavuutta lisättiin siten, ettei säästötal-
9760: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        letusten enää edellytetty olevan peräkkäisiä,
9761: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vaan säästäjä voi halutessaan pitää säästöoh-
9762: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta         jelmassa taukoja. Muutoksen yhteydessä piden-
9763: kirjallisesta kysymyksestä n:o 517:                 nettiin myös laina-aikaa. Laina-aika on nykyi-
9764:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sin oman asunnon hankintaan myönnettävien
9765:        ryhtyä asuntosäästöpalkkiojärjestelmän       lainojen korkotuesta annetun asetuksen 1 §:n
9766:        muuttamiseksi nuorille edullisemmaksi?       nojalla viisi kertaa säästöaika, kuitenkin vähin-
9767:                                                     tään 10 vuotta ja enintään 15 vuotta.
9768:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ensiasunnon hankkijoiden tukea kehitetään
9769: vasti seuraavaa:                                    ottamalla käyttöön vuoden 1990 verotuksessa
9770:    Asuntosäästöpalkkiolain 3 §:n l momentin         asuntovähennys, joka vaihtoehtoisena korvaa
9771: nojalla asuntosäästötallettajan on suoritettava     pelkästään asuntolainakorkojen perusteella
9772: asuntosäästöpalkkiotilille talletus vähintään       myönnettävän        osan    korkovähennyksestä.
9773: kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä. Sääs-       Asuntovähennys tehdään valtion tuloverosta,
9774: töaika on siis lyhimmillään runsaat puolitoista     ja sen suuruus on 7 000 markkaa verovelvollis-
9775: vuotta. Ennakkosäästämisen johdosta lainojen        ta kohden riippumatta asunnon rahoitustavas-
9776: korkotaso on voitu säilyttää varsin kohtuulli-      ta tai lainanhoitomenoista. Vähennykseen liit-
9777: sena. Ennakkosäästämisen avulla on myös py-         tyy myös lapsikorotus, joka olisi määrältään
9778: ritty turvaamaan sitä, että säästämisaikaiset        l 500 markkaa yhdestä ja 3 000 markkaa kah-
9779: asumismenot ja lainanhoitomenot pysyisivät          desta tai useammasta lapsesta. Asuntovähen-
9780: järkevässä suhteessa nuorten tulotasoon.            nysjärjestelmä tulee nykyistä asuntolainojen
9781:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä pankin         korkovähennysjärjestelmää         edullisemmaksi
9782: myöntämä laina voidaan hyväksyä kokonaan            asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotukea
9783: tai osittain korkotukilainaksi, jolloin valtio      saaville nuorille.
9784: maksaa korkotukea kuudelta ensimmäiseltä                Myös asuntosäästöpalkkiojärjestelmää kehi-
9785: lainavuodelta. Korkotuen suuruus on viisi pro-      tetään siten, että se täydentäisi asuntovähen-
9786: senttia vuodessa korkotukilainan jäljellä ole-      nyksen antamaa tukea. Saadut kokemukset
9787: vasta pääomasta. Korkotukilainan enimmäis-          osoittavat, että järjestelmä tukee nykyisin te-
9788: korko on marraskuun alusta toteutettu perus-        hokkaimmin suhteellisen hyvätuloisia nuoria.
9789: koron korotus huomioon ottaen lainaehdoista         Jotta järjestelmä tukisi paremmin pieni- ja
9790: riippuen 9,5 tai 10 prosenttia vuodessa. Valtion    keskituloisia ensiasunnon hankkijoita, tulee
9791: maksama korkotuki huomioon ottaen lainau-           säästötavoitteeseen pääsemistä helpottaa. Val-
9792: saajan maksettavaksi jää siis 4,5 tai 5 prosentin   tioneuvoston vuosille 1989-1993 vahvistaman
9793: korko, joka on lisäksi verotuksessa vähennys-       asunto-olojen kehittämisohjelman mukaisesti
9794: kelpoinen meno.                                     omasäästöosuus alennetaan 10 prosenttiin vuo-
9795:    Vuoden 1988 alusta omasäästöosuus alennet-       den 1992 alusta.
9796: 
9797:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
9798: 
9799:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
9800:                                      1989 vp. -     KK n:o 517                                      3
9801: 
9802: 
9803: 
9804: 
9805:                               Till Riksdagens Herr Talman
9806:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         15 % av bostadens pris. Samtidigt ökades
9807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         flexibiliteten under spartiden så att spardepo-
9808: av den 12 oktober 1989 till vederbörande            sitionerna inte längre behöver göras varje
9809: medlem av statsrådet översänt avskrift av           kvartal utan avbrott, utan deponenten kan om
9810: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen          han så önskar hålla pauser i sparprogrammet.
9811: undertecknade spörsmål nr 517:                      I samband med ändringen förlängdes också
9812:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            lånetiden. Lånetiden är nu med stöd av 1 §
9813:        vidta för att göra systemet med bo-          förordningen om räntestödslån för anskaffande
9814:        stadssparpremier förmånligare för de         av ägarbostad fem gånger spartiden, dock
9815:        unga?                                        minst 10 och högst 15 år.
9816:                                                         Stödet till dem som skaffar sig en första
9817:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bostad utvecklas genom att man vid beskatt-
9818: samt anföra följande:                               ningen för år 1990 inför ett bostadsavdrag, som
9819:    Med stöd av 3 § 1 mom. lagen om bostads-         utgör ett alternativ till en del av det ränteav-
9820: sparpremier skall en bostadsspardeponent göra       drag som beviljas enbart på basis av räntorna
9821: depositioner på sitt bostadssparpremiekonto         för bostadslån. Bostadsavdraget kommer att
9822: under minst åtta kalenderkvartal. Följaktligen      göras från inkomstskatten till staten och uppgå
9823: är spartiden som kortast drygt ett och ett halvt    till 7 000 mk för varje skattskyldig, oberoende
9824: år. På grund av förhandssparandet har ränte-        av hur bostaden finansierats och hur stora
9825: nivån för lånen kunnat hållas synnerligen           utgifterna för skötseln av lånet är. Till avdraget
9826: skälig. Genom förhandssparande har man även         hör också en barnförhöjning, som för ett barn
9827: försökt säkerställa att boendeutgifterna under      blir 1 500 mk och för två eller flera barn 3 000
9828: spartiden och utgifterna för skötseln av lånet är   mk. Systemet med bostadsavdrag blir fördel-
9829: rimliga i förhållande till de ungas inkomstnivå.    aktigare än det nuvarande systemet med rän-
9830:    I bostadssparpremiesystemet kan det lån som      teavdrag för bostadslån för sådana unga som
9831: banken beviljat helt eller delvis godkännas som     får räntestöd enligt bostadssparpremiesystemet.
9832: räntestödslån, varvid staten betalar räntestöd          Ä ven bostadssparpremiesystemet utvecklas
9833: för de sex första låneåren. Räntestödet är fem      så att det kompletterar det stöd som bostads-
9834: procent per år av räntestödslånets återstående      avdraget medför. Erfarenheterna visar att sys-
9835: kapital. Maximiräntan på ett räntestödslån är,      temet nu mest effektivt stöder sådana unga
9836: med beaktande av den i början av november           som har relativt höga inkomster. För att
9837: företagna höjningen av grundräntan, beroende        systemet bättre skall stöda anskaffningen av en
9838: på lånevillkoren 9,5 eller 10 % per år. Med         första bostad för dem som är små- eller
9839: beaktande av det räntestöd som staten betalar       medelinkomsttagare, bör det göras lättare att
9840: skalllåntagaren således erlägga 4,5 eller 5 % i     nå sparmålet. Enligt det av statsrådet fastställ-
9841: ränta, vilket dessutom är en avdragsgill utgift     da programmet för utvecklande av bostadsför-
9842: vid beskattningen.                                  hålland,ena åren 1989-1993 skall den egna
9843:    Vid ingången av år 1988 sänktes den egna         sparandelen sänkas till 10 %, räknat från in-
9844: sparandelen i bostadssparpremiesystemet till        gången av år 1992.
9845: 
9846:     Helsingfors den 10 november 1989
9847: 
9848:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
9849: 1
9850: 1
9851: 1
9852:     1
9853:     1
9854:     1
9855:         1
9856:         1
9857:         1
9858:             1
9859:             1
9860:             1
9861:                 1
9862:                 1
9863:                 1
9864:                     1
9865:                     1
9866:                     1
9867:                         1
9868:                         1
9869:                         1
9870:                             1
9871:                                                1989 vp.
9872: 
9873: Skriftligt spörsmäl nr 518
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:                                   Renlund m.fl.: Om läkarintyg som erfordras vid förnyande av
9879:                                      körkort
9880: 
9881: 
9882:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9883: 
9884:    Körkortet är numera gäliande tilis innehava-      stor sannolikhet uppnås om man skulie göra
9885: ren av körkortet fylier 70 år, om det inte av        läkarna särskilt uppmärksamma på körkorts-
9886: specielia skäl indras. Däremot måste körkorts-       problematiken vid normala läkarbesök. Man
9887: innehavaren vart femte år från 45 års ålder          måste ju ändå i alimänhet utgå ifrån att en
9888: uppvisa läkarintyg. Det innebär att myndighe-        person, som på grund av sjukdom inte lämpar
9889: terna skickar ut cirka 170 000 sådana påmin-         sig att köra bil också i regel uppsöker läkare
9890: nelser om att uppvisa giltigt läkarintyg varje år.   för behandling, varvid läkaren uppmärksam-
9891: Det är en betydande mängd läkarintyg, som            mar myndigheterna om att körkortet bör in-
9892: kräver sin del av den knappa kapacitet, som          dras.
9893: våra hälsovårdscentralerna har tili sitt förfo-         Mot den här bakgrunden borde man över-
9894: gande. Dessutom har det blivit alitmera vanligt      väga att helt avstå från dessa krav på läkarin-
9895: att hälsovårdscentralerna inte har resurser för      tyg vart femte år elier reformera, så att nyttan
9896: dessa intyg, utan man är tvungen att vända sig       skulie stå i rimlig proportion tili kostnaderna
9897: tili privata läkarstationer, vilket också samti-     och byråkratin.
9898: digt betyder en utgift om 200-250 mk för den            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9899: behövande.                                           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
9900:     Kraven på nytt läkarintyg vart femte år kan      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
9901: ifrågasättas. Undersökningar utförs mycket ru-       ställa följande spörsmål:
9902: tinmässigt och har inte den trafikpolitiska                     Vilka åtgärder tänker Regeringen
9903: inverkan som man kanske har förestälit sig.                  vidta för att avstå från de rutinmässiga
9904: Dessutom innebär kravet att tili dessa rutinun-              läkarundersökningarna och intygen vart
9905: dersökningar går mysket tid, som i stäliet                   femte år mellan 45 och 70 år för
9906: borde användas av läkarna tili undersökning                  körkortsinnehavare elier att se över
9907: och vård av verkligt vårdbehövande. Ytterliga-               kraven och rutinerna så att den trafik-
9908: re är nyttan av förfarandet ringa i förhåliande              politiska nyttan skulie stå i rimlig pro-
9909: tili kostnaderna för den enskilde och den                    portion till kostnaderna och den stora
9910: statliga byråkratin. Samma resultat kunde med                byråkratin?
9911:      Helsingfors den 12 oktober 1989
9912: 
9913:           Boris Renlund                 Gunnar Jansson                 Gustav Björkstrand
9914:           Henrik Westerlund             Håkan Nordman                  Ingvar S. Melin
9915:           Håkan Malm                    Ole Wasz-Höckert               Jörn Donner
9916:                                         Per-Henrik Nyman
9917: 
9918: 
9919: 
9920: 
9921: 2900100
9922: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 518
9923: 
9924: Kirjallinen kysymys n:o 518                                                                Suomennos
9925: 
9926: 
9927: 
9928: 
9929:                                   Renlund ym.: Ajokortin uusimiseen tarvittavista lääkärintodis-
9930:                                       tuksista
9931: 
9932: 
9933:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9934:    Ajokortti on nykyään voimassa siihen saak-        köisesti saavuttaa, jos lääkärit kiinnittäisivät
9935: ka, kun kortinhaltija täyttää 70 vuotta, ellei       erityishuomiota       ajokorttiproblematiikkaan
9936: sitä erityisistä syistä oteta pois. Sen sijaan       normaalien lääkärissäkäyntien yhteydessä. On-
9937: ajokortinhaltijan on 45 vuotta täytettyään esi-      han kuitenkin yleisesti lähdettävä siitä, että
9938: tettävä lääkärintodistus joka viides vuosi. Vi-      auton kuljettamiseen sairauden vuoksi sopima-
9939: ranomaiset lähettävät noin 170 000 muistutusta       ton henkilö tavallisesti hakeutuu lääkäriin hoi-
9940: voimassa olevan lääkärintodistuksen esittämi-        toa saadakseen, jolloin lääkäri huomauttaa
9941: sestä joka vuosi. Huomattava määrä lääkärin-         viranomaisille ajokortin poisottamisesta.
9942: todistuksia vaatii osuutensa terveyskeskustem-          Tätä taustaa vasten tulisi harkita lääkärinto-
9943: me käytettävissä olevasta niukasta kapasiteetis-     distuksen esittämistä joka viides vuosi koske-
9944: ta. Lisäksi yhä tavallisempaa on, ettei terveys-     vasta vaatimuksesta kokonaan luopumista tai
9945: keskuksilla ole resursseja näiden todistusten        tehdä sellaisia uudistuksia, että hyöty olisi
9946: antamiseen, vaan todistusten tarvitsijat joutu-      kohtuullisessa suhteessa kustannuksiin ja by-
9947: vat kääntymään yksityislääkäriasemien puo-           rokratiaan.
9948: leen, mistä aiheutuu 200--250 markan meno.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9949:    Joka viides vuosi esitettävää uutta lääkärin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9950: todistusta koskevat vaatimukset voidaan aset-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9951: taa kyseenalaisiksi. Tutkimukset ovat hyvin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9952: rutiiniluonteisia, eikä niillä ole mahdollisesti               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9953: kuviteltua liikennepoliittista vaikutusta. Lisäksi           ryhtyä luopuakseen 45-70-vuotiaiden
9954: tästä vaatimuksesta aiheutuu, että näihin rutii-             ajokortinhaltijoiden rutiiniluonteisista
9955: nitutkimuksiin kuluu paljon aikaa, joka lääkä-               lääkärintarkastuksista ja -todistuksista
9956: rien tulisi sen sijaan käyttää todellista hoitoa             joka viides vuosi tai tarkistaakseen vaa-
9957: tarvitsevien tutkimiseen ja hoitoon. Lisäksi                 timuksia ja rutiineja niin, että liikenne-
9958: menettelyn hyödyllisyys kustannuksiin nähden                 poliittinen hyöty olisi kohtuullisessa
9959: on vähäinen yksittäiselle ihmiselle ja valtion               suhteessa kustannuksiin ja suureen by-
9960: byrokratialle. Sama tulos voitaisiin todennä-                rokratiaan?
9961:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
9962: 
9963:          Boris Renlund                  Gunnar Jansson                 Gustav Björkstrand
9964:          Henrik Westerlund              Håkan Nordman                  Ingvar S. Melin
9965:          Håkan Malm                     Ole Wasz-Höckert               Jörn Donner
9966:                                         Per-Henrik Nyman
9967:                                                      1
9968:                                       1989 vp. -         KK n:o 518                                       3
9969: 
9970: 
9971: 
9972: 
9973:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sen suorittaneen lääkärin arvion perusteella tai
9975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            poliisin erikseen antamasta määräyksestä. Jos
9976: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn                ajokortti hankitaan, kuten nykyisin useimmiten
9977: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tapahtuu, 18 vuoden iässä, on seuraavan ker-
9978: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            ran esitettävä lääkärintodistus vasta 45 vuoden
9979: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-           iässä. Vaikka auton ajo-oikeus saadaan kah-
9980: lisesta kysymyksestä n:o 518:                            dessa vaiheessa, edellytetään tässäkin tapauk-
9981:                                                          sessa lääkärintodistus esitettäväksi vain ker-
9982:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9983:                                                          taalleen. Uuden lääkärintodistuksen esittämistä
9984:        ryhtyä luopuakseen 45-70-vuotiaiden
9985:        ajokortinhaltijoiden rutiiniluonteisista          ei pysyvän ajokortin saamisen yhteydessä pi-
9986:                                                          detty tarpeellisena siksi, että edellisen kortin
9987:        lääkärintarkastuksista ja -todistuksista
9988:                                                          saamisesta saattaa olla kulunut vain kuusi
9989:        joka viides vuosi tai tarkistaakseen vaa-
9990:                                                          kuukautta ja ajokortin hakijat ovat nuoria
9991:        timuksia ja rutiineja niin, että liikenne-
9992:                                                          henkilöitä, joiden terveydentila on hyvä eikä
9993:        poliittinen hyöty olisi kohtuullisessa
9994:                                                          siinä ole odotettavissa nopeita muutoksia. Ajo-
9995:        suhteessa kustannuksiin ja suureen by-
9996:        rokratiaan?                                       kortin määrävuotisesta uudistamisesta luovut-
9997:                                                          taessa katsottiin ajokortinhaltijoiden tervey-
9998:                                                          dentilan säännöllinen seuranta 45 ikävuodesta
9999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             lähtien tarpeelliseksi järjestää siitä syystä, että
10000: vasti seuraavaa:                                         tässä iässä tapahtuu useimmiten terveydentilas-
10001:    Ajoneuvon kuljettajan terveydentilaa pide-            sa muutoksia, etenkin näön kohdalla, joiden
10002: tään olennaisena liikenneturvallisuustekijänä.           vaikutus ajokykyyn on tarpeen selvittää.
10003: Ajokortin saamiselle on säädetty tietyt terveyt-            Hallitus katsoo, että terveydentilan seuran-
10004: tä koskevat vähimmäisedellytykset. Tämä kos-             nan järjestäminen nykyisessä laajuudessaan
10005: kee myös ajokortin voimassaoloa.                         ajokortin hakemisen ohella on edelleenkin lii-
10006:    Kansainväliset sopimukset ja Euroopan yh-             kenneturvallisuussyistä tarpeen ja kannattavaa.
10007: teisön ajokorttisäännösten harmonisointiin               Sopivimmin se tapahtuu nykyisellään asetta-
10008: pyrkivät toimet asettavat hyväksyitäville ajo-           malla ajokortinhaltijalle lääkärintodistuksen
10009: korteille tietyt vähimmäisvaatimukset. Ne edel-          esittämisvelvollisuus. Muulla tavoin ei ajokor-
10010: lyttävät ajokorttia hakevan terveydentilan sel-          tinhaltijoiden terveydentilan seuranta ole tyy-
10011: vittämistä ajokortin antamisen yhteydessä ja             dyttävästi järjestettävissä, koska lääkäreiden
10012: mahdollistavat kansallisella lainsäädännöllä             salassapitovelvollisuus estää ajokortinhaltijan
10013: järjestettäväksi ajokortinhaltijoiden terveyden-         muun tutkimuksen yhteydessä todetun ajoky-
10014: tilan säännöllisen seurannan.                            kyyn vaikuttavan vian, vamman tai sairauden
10015:    Ajokorttia koskevien terveysvaatimusten               tulemisen ajokorttiviranomaisen tietoon. Lii-
10016: täyttyminen osoitetaan Suomessa voimassa ole-            kenneministeriön saaman tiedon mukaan tähän
10017: vien aiokorttisäännösten mukaan lääkärinto-              tarkoitukseen käytettävien todistusten kirjoitta-
10018: distuk;ella. Näin tapahtuu ajokorttia haettaes-          miskysymystä mm. ajokorttilääkärinlausunto-
10019: sa ja sitä uudistettaessa, ja koska samat vaati-         jen osalta tullaan sosiaali- ja terveysministeriön
10020: mukset koskevat ajokortin voimassaoloa, ajo-             toimesta selvittämään. Lisäksi hallitus toteaa,
10021: kortin voimassa ollessa järjestetyn säännöllisen         että tarpeettomien tarkastusten ja päällekkäis-
10022: seurannan yhteydessä.                                    ten todistuksenesittämisvelvollisuuksien poista-
10023:    Säännönmukaisesti lääkärintodistus on siten           miseksi ajokorttisäännöksiä ollaan tarkistamas-
10024: esitettävä ajokorttia haettaessa ja sitä uudistet-       sa siten, että nykyisin oleva mahdollisuus lää-
10025: taessa sekä 45 vuoden iästä lähtien aina viiden          kärin arvion perusteella asettaa ajokortin voi-
10026: vuoden välein. Lääkärintodistuksen esittämis-            massaololle ehto lääkärintodistuksen tietyin ai-
10027: velvollisuus saattaa lisäksi aiheutua ajokorttia         kavälein tapahtuvasta esittämisestä poistetaan.
10028: koskevasta ehdosta, joka on asetettu tutkimuk-           Sen sijaan pysytetään ehto lääkärintodistuksen
10029: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 518
10030: 
10031: esittämisvelvollisuudesta määräajan kuluttua,      ainoastaan seuraavan tutkimuksen ja siitä esi-
10032: mikäli lääkäri sen katsoo tarpeelliseksi. Muutos   tettävän todistuksen tarpeellisuuteen on pidet-
10033: on mahdollinen siksi, että kannan ottamista        tävä ajokyvyn kannalta riittävänä.
10034: 
10035:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
10036: 
10037:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
10038:                                     1989 vp. -     KK n:o 518                                      5
10039: 
10040: 
10041: 
10042: 
10043:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10044:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den läkare som utfört undersökningen eller på
10045: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en av polisen särskilt utfärdad bestämmelse.
10046: av den 12 oktober 1989 tili vederbörande           Om en person skaffar sig körkort då han fyllt
10047: medlem av statsrådet översänt avskrift av           18 år, vilket nuförtiden för det mesta är fallet,
10048: följande av riksdagsman Renlund m.fl. under-       skallläkarintyg nästa gång företes först då den
10049: tecknade spörsmål nr 518:                          ifrågavarande personen fyllt 45 år. Trots att
10050:          Vilka åtgärder tänker Regeringen          körrätten erhålls i två skeden behöver läkarin-
10051:                                                    tyg inte heller i detta fall företes mer än en
10052:        vidta för att avstå från de rutinmässiga
10053:                                                    gång. Uppvisande av nytt läkarintyg har inte
10054:        läkarundersökningarna och intygen vart
10055:                                                    ansetts vara nödvändigt i samband med bevil-
10056:        femte år mellan 45 och 70 år för
10057:                                                    jandet av bestående körkort av den anledning-
10058:        körkortsinnehavare eller att se över
10059:                                                    en att det kan ha förflutit bara sex månader
10060:        kraven och rutinerna så att den trafik-
10061:                                                    sedan det föregående kortet beviljades, och de
10062:        politiska nyttan skulle stå i rim1ig pro-
10063:                                                    som ansöker om körkort är unga personer,
10064:        portion tili kostnaderna och den stora
10065:                                                    vilkas hälsotillstånd är gott och knappast för-
10066:        byråkratin?
10067:                                                    väntas undergå några snabba förändringar. Då
10068:                                                    man frångick systemet med att körkortet skall
10069:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förnyas efter viss tid ansågs det vara påkallat
10070: samt anföra följande:                              att regelbundet ge akt på körkortsinnehavarens
10071:    Fordonsförarens hälsotilistånd anses vara en    hälsa efter det han uppnått 45 års ålder av den
10072: väsentlig trafiksäkerhetsfaktor. Vissa minimi-     anledningen att förändringar i hälsotillståndet
10073: krav som gäller hälsan har föreskrivits som        för det mesta inträffar vid denna ålder, särskilt
10074: förutsättning för erhållande av körkort. Detta     vad synen beträffar, och det är skäl att reda ut
10075: gäller också körkortets giltighetstid.             dessa förändringars inverkan på körförmågan.
10076:    De internationella överenskommelserna och           Regeringen anser att det av trafiksäkerhets-
10077: Europeiska gemenskapernas åtgärder i syfte att     skäl alltjämt är påkallat och lönar sig att
10078: harmonisera körkortsstadagandena ställer vissa     anordna en kontroll av hälsotiliståndet i sam-
10079: minimikrav på godtagbara körkort. De förut-        ma omfattning som hittilis utöver ansökan om
10080: sätter att hälsotiliståndet hos den som ansöker    körkort. Det sker i detta nu lämpligast genom
10081: om körkort utreds i samband med att körkor-        att körkortsinnehavaren åläggs att förete ett
10082: tet utfärdas och gör det möjligt att på basis av   läkarintyg. På annat sätt kan tilisynen över
10083: nationell lagstiftning anordna en regelbunden      körkortsinnehavarnas hälsotilistånd inte på ett
10084: tilisyn över körkortsinnehavarnas hälsa.           tillfredsställande sätt anordnas, eftersom läkar-
10085:     Uppfyllandet av de krav på hälsan som ställs   nas tystnadsplikt utgör ett hinder för att lyte,
10086: för körkort påvisas i Finland enligt gällande      handikapp eller sjukdom, som konstaterats i
10087: stadganden om körkort med hjälp av läkarin-        samband med annan undersökning kommer tili
10088: tyg. Detta sker då en person ansöker om            körkortsmyndighetens kännedom. Enligt en
10089: körkort och då körkortet förnyas, och då           uppgift, som trafikministeriet erhållit, kommer
10090: samma krav gäller för den tid under vilket         frågan om utskrivningen av de intyg som skall
10091: körkortet är giltigt, i samband med regelbun-      användas för detta ändamål bl.a. vad körkorts-
10092: den tillsyn under ifrågavarande tid.               läkarutlåtandena beträffar att utredas genom
10093:     1 enlighet med stadgandena skall läkarintyg    försorg av social- och hälsovårdsministeriet.
10094: sålunda företes då en person ansöker om            Därjämte konstaterar regeringen att man i syfte
10095: körkort och då körkortet förnyas samt, efter       att eliminera onödiga undersökningar och
10096: det en person fyllt 45 år vart femte år.           överlappande skyldigheter att förete intyg hål-
10097: Skyldigheten att förete läkarintyg kan också       ler på att justera körkortsstadgandena så att
10098: bero på ett med körkortet förknippat villkor,      den nuvarande möjligheten att på basis av
10099: som uppställts på basis av en bedömning av         läkares bedömning som villkor för att körkor-
10100: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 518
10101: 
10102: tet skall vara i kraft kräva att läkarintyg         möj1ig av den an1edningen att det med tanke på
10103: uppvisas med vissa tidsintervaller avlägsnas.       körförmågan måste anses vara tillräck1igt att
10104: Däremot bibehålls det villkor som gäller skyl-      man kan fatta ställning enbart till erforderlig-
10105: digheten att förete läkarintyg efter viss tid, om   heten av nästfö1jande undersökning och uppvi-
10106: läkare anser detta vara påkallat. Ändringen är      sande av intyg däröver.
10107: 
10108:     Helsingfors den 16 november 1989
10109: 
10110:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
10111:                                               1989 vp.
10112: 
10113: Kirjallinen kysymys n:o 519
10114: 
10115: 
10116: 
10117: 
10118:                                  Puska ym.: Satovahinkolain säännösten ulottamisesta koske-
10119:                                      maan myös puutarhamarjoja
10120: 
10121: 
10122:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10123:    Viime vuosina on pyritty lisäämään koti-         poikkeuksellisen pahat puutarhamarjojen sato-
10124: maisten marjojen kulutusta. Metsä- ja puutar-       vahingot korvattaisiin satovahinkolain periaat-
10125: hamarjojen kulutuksen lisääminen on kansan-         teiden mukaan. Tällaisia vahinkoja sattui viime
10126: ravitsemuksen etujen mukaista, se edesauttaa        kesänä eräillä Itä-Suomen paikkakunnilla poik-
10127: tuontihedelmien korvaamista kotimaisilla vaih-      keuksellisen rajujen raekuurojen johdosta. On
10128: toehdoilla ja tarjoaa uusia toimeentulomahdol-      huomattava, että puutarhamarjojen tuotanto
10129: lisuuksia Suomen maaseudulle.                       tapahtuu muuten ilman valtion tukitoimia,
10130:    Puutarhamarjojen tuotannon lisääminen            kuten oikein onkin.
10131: edellyttää ennen kaikkea kulutuksen lisäänty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10132: mistä, mikä onkin tapahtumassa, kun tieto           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10133: marjojen terveydellisistä eduista leviää. Valtio-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10134: valta voi kuitenkin eräillä toimilla edesauttaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10135: tätä hyödyllistä kehitystä, mm. tukemalla tuo-
10136: tekehittelyä, kampanjointia ja marjojen varas-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10137: tointia. Viljelijöiden kannalta eräänä ongelma-            siin poikkeuksellisen pahojen .satova-
10138: na ovat poikkeuksellisen vaikeiden luonnon-                hinkojen. korvaamiseksi marjanviljeli-
10139: olosuhteiden aiheuttamat satovahingot Olisi                jöille satovahinkolain periaatteiden mu-
10140: tarkoituksenmukaista ja kohtuullista, että                 kaisesti?
10141:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
10142: 
10143:           Pekka Puska                  Jorma Huuhtanen                Kauko Heikkinen
10144:           Jukka Vihriälä               Riitta Kauppinen               Esko Jokiniemi
10145: 
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 2900100
10150: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 519
10151: 
10152: 
10153: 
10154: 
10155:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10156:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muodostus riippuu suuresti tarjonnan määräs-
10157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä.
10158: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               Satovahinkoneuvottelukunta on äskettäin
10159: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         selvittänyt satovahinkolainsäädännön tarkista-
10160: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        misen tarpeita ja siinä yhteydessä myös ottanut
10161: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        huomioon puutarhatalouden tarpeet. Mainitun
10162: sesta kysymyksestä n:o 519:                          selvityksen tehnyt työryhmä, satovahinkoneu-
10163:                                                      vottelukunta ja puutarhatuottajien edustajat
10164:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10165:                                                      ovat pitäneet satovahinkojen vaikutusten lie-
10166:        siin poikkeuksellisen pahojen satova-
10167:                                                      ventämiseksi toimintavarauksen sallimista ve-
10168:        hinkojen korvaamiseksi marjanviljeli-
10169:                                                      rotuksessa parempana kuin korvaamismenette-
10170:        jöille .satovahinkolain periaatteiden mu-     lyä. Toimintavarausjärjestelmä tarkoittaisi elin-
10171:        hisesti?                                      keinolle ominaisten huomattavien satovaihtelu-
10172:                                                      jen aiheuttaman verotuksen korostuneen vaih-
10173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
10174:                                                      telun tasoittamismahdollisuutta.
10175: taen seuraavaa:                                          Kysymykseen toimintavarausjärjestelmästä
10176:   Marjanviljelyn ja yleisemminkin puutarha-          voidaan ottaa kantaa, kun maatalousverotuk-
10177: kasvien satovahinkojen korvaamiskysymykses-          sen tarkistamisen tarpeellisuutta selvittämään
10178: tä on 1980-luvulla tehty selvitys. Selvityksessä     asetettu työryhmä on saanut selvityksensä val-
10179: todettiin, että satovahinkolain tnukaisen kor-       miiksi.
10180: vausjärjestelmän luominen puutarhaviljelyä              Vielä on syytä todeta, että pahojen satova-
10181: varten ei käytännössä olisi mahdollista, koska       hinkojen vaikutusten lieventämiseksi voidaan
10182: normisatojen ja tuotteiden yksikköhintojen           myöntää satovahinkolainoja sen mukaan kuin
10183: määräämiseen ei olisi samanlaisia edellytyksiä       siitä erikseen säädettäisiin, niin kuin tehtiin
10184: kuin peltokasveilla. Puutarhakasvin hinnan-          katovuonna 1987.
10185:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
10186: 
10187:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
10188:                                       1989 vp. -       KK n:o 519                                      3
10189: 
10190: 
10191: 
10192: 
10193:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10194:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            beror i stor utsträckning på utbudet.
10195: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse               Delegationen för skördeskador har nyligen
10196: av den 13 oktober 1989 tili vederbörande               rett ut behoven av en justering av skördeska-
10197: medlem av statsrådet översänt avskrift av              delagstiftningen och i detta sammanhang även
10198: följande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-         beaktat trädgårdsskötselns behov. Den arbets-
10199: nade spörsmål nr 519:                                  grupp som gjort utredningen, delegationen för
10200:                                                        skördeskador och trädgårdsproducenternas re-
10201:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
10202:        att enligt principerna i lagen om ersät-        presentanter har ansett det vara bättre att
10203:                                                        godkänna en driftsreservering vid beskattning-
10204:        tande av skördeskador ersätta bärodlar-
10205:        na för de ovanligt stora skördeskador-          en än att tillämpa ett ersättningsförfarande i
10206:                                                        syfte att lindra verkingarna av skördeskadorna.
10207:        na?                                             Driftsreserveringssystemet skulle innebära en
10208:                                                        möjlighet att utjämna den accentuerade varia-
10209:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10210:                                                        tionen i beskattningen, som förorsakats av
10211: samt anföra följande:
10212:                                                        betydande skördeväxlingar, vilka är specifika
10213:    Under 1980-talet har en utredning gjorts            för detta näringsfång.
10214: angående frågan om ersättande av skördeska-                Man kan ta ställning tili frågan om driftsre-
10215: dor då det gäller bärodling och mer allmänt            serveringssystemet när den arbetsgrupp som
10216: även trädgårdsväxter. 1 utredningen konstate-          tillsatts för att klargöra behovet av en justering
10217: rades att det i praktiken inte är möjligt, då det      av lantbruksbeskattningen slutfört sin utred-
10218: är fråga om trädgårdsodling, att få tili stånd ett     ning.
10219: system för ersättning enligt skördeskade1agen             Det är vidare skäl att konstatera att det för
10220: eftersom det på detta område inte finns samma          att lindra verkningarna av skördeskadorna
10221: förutsättningar att fastställa normskördar och         kan, liksom under missväxtåret 1987, beviljas
10222: priser per enhet för produkter som då det gäller       skördeskadelån enligt vad som i så fall stadgas
10223: åkerväxter. Vilket pris en trädgårdsväxt får           särskilt härom.
10224:      Helsingfors den 10 november 1989
10225: 
10226:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
10227: 1
10228: 1
10229:  1
10230:   1
10231:   1
10232:    1
10233:     1
10234:     1
10235:      1
10236:       1
10237:       1
10238:        1
10239:         1
10240:         1
10241:          1
10242:           1
10243:           1
10244:            1
10245:             1
10246:             1
10247:              1
10248:               1
10249:               1
10250:                1
10251:                 1
10252:                                              1989 vp.
10253: 
10254: Kirjallinen kysymys n:o 520
10255: 
10256: 
10257: 
10258: 
10259:                                  Puska: CERNin ja ESAn jäsenmaksujen vaikutuksesta suoma-
10260:                                     laisen tutkimustoiminnan rahoitukseen
10261: 
10262: 
10263:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10264: 
10265:    Suomen hallitus on suunnitellut Suomen          tukseen. Suomalaista tiedeyhteisöä kiinnostaa
10266: liittymistä kahteen kansainväliseen tutkimus-      ja huolestuttaa se, missä määrin nämä CERNin
10267: keskukseen CERNiin ja ESAan. Näiden laitos-        ja ESAn varsin huomattavat vuosimaksut ote-
10268: ten tarjoama hyöty ja niiden toimintaan liittyvä   taan normaalista tiedebudjetista.
10269: kansainvälinen yhteistyö ovat ilman muuta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10270: Suomelle merkittäviä asioita. Tämän vuoksi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10271: liittyminen näiden merkittävien tutkimuslaitos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10272: ten jäseneksi on kannatettava suunnitelma.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10273: Suuri kysymys on kuitenkin liittymisestä aiheu-
10274: tuvat huomattavat kustannukset, tai oikeam-                  Mikä on CERNin ja ESAn jäsen-
10275: min kustannusten vaikutus suomalaisten yli-               maksujen vaikutus alan muun suoma-
10276: opistojen ja tutkimuskeskusten tutkimusrahoi-             laisen tutkimustoiminnan rahoitukseen?
10277:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1989
10278: 
10279:                                            Pekka Puska
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 
10284: 290010D
10285: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 520
10286: 
10287: 
10288: 
10289: 
10290:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10291: 
10292:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sen kotimaista pohjaa tullaan edelleen vahvis-
10293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tamaan.
10294: olette 12 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            Kansainvälisen yhteistyön lisäämisen ja te-
10295: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      hostamisen yleiset perusteet ovat perustutki-
10296: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansane-    muksen ja tutkijankoulutuksen alueilla varsin
10297: dustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta      selvät. Sen avulla on mahdollista päästä pa-
10298: kysymyksestä n:o 520:                             rempiin tuloksiin ja nostaa suomalaisen tutki-
10299:                                                   muksen laatua vastaamaan hyvää kansainvälis-
10300:           Mikä on CERNin ja ESAn jäsen-           tä tasoa. Tämä on keskeistä, ajateltiinpa tie-
10301:        maksujen vaikutus alan muun suoma-         dettä osana elinkeinoelämää, yhteiskunnan ke-
10302:        laisen tutkimustoiminnan rahoitukseen?     hittämistä tai kansallista kulttuuria. Kaikilla
10303:                                                   tahoilla on meneillään voimakas kansainvälis-
10304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tyminen, mikä edellyttää Suomelta aktiivista
10305: taen seuraavaa:                                   osallistumista vallitsevaan kehitykseen.
10306:                                                      Suomalaisena erityispiirteenä on mainittava
10307:    Tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat olleet    aikaisempi suhteellinen eristäytyneisyytemme,
10308: 1980-luvulla yhteiskunnan nopeimmin kehitty-      mistä on seurauksena se, että nyt meneillään
10309: neitä aloja. Kansallisen tutkimusjärjestelmän     oleva kansainvälistyminen pakottaa paitsi uu-
10310: kaikki lohkot ovat saaneet lisää resursseja.      siin haasteisiin myös ottamaan kantaa moneen
10311: Myös tutkimuksen eri rahoittajaorganisaatioi-     jo olemassa olevaan yhteistyömuotoon tai or-
10312: den voimavarat ovat kasvaneet.                    ganisaatioon, jossa emme tähän asti ole olleet
10313:    Suomalaisen tieteenharjoittamisen edellytyk-   mukana.
10314: set ovat kehittyneet myönteisesti ja tutkimus-       Tällaisia ovat juuri Euroopan avaruusjärjes-
10315: toiminta on hyötynyt tasapainoisesti toteutu-     tö ESA ja hiukkasfysiikan tutkimuskeskus
10316: neesta kehityksestä, kuten myös perustutkimus-    CERN. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
10317: työryhmä 89 toteaa marraskuun alussa luovut-      sessä todetaan, että Suomi ryhtyy neuvottele-
10318: tamassaan mietinnössä.                            maan liittymisestä näiden järjestöjen jäseneksi.
10319:    Tutkimusmenojen reaalikasvu on Suomessa        Jäsenyyksien lopullinen aikataulu ja kustan-
10320: ollut myös kansainvälisesti katsoen nopeaa.       nukset ovat vielä päättämättä. Myös osallistu-
10321: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonais-        mista Euroopan yhteisöjen tutkimus- ja kehi-
10322: menot ovat meillä kasvaneet vuosina 1983-         tystyön puiteohjelmaan on tarkoitus lisätä.
10323: 1987 reaalisesti noin 10 % vuodessa, kun          Opetusministeriön tavoitteena on täysosallistu-
10324: OECD-maiden keskimääräinen tutkimuspa-            minen tähän ohjelmaan yhdessä muiden
10325: noksen kasvu vastaavana aikana oli 7 %. Suh-      EFTA-maiden kanssa.
10326: teellisen tutkimuspanoksensa osalta Suomi            Näiden tavoitteiden saavuttamisen ja perus-
10327: (n. 1,9% BKT:sta) edustaa tällä hetkellä          tutkimuskapasiteetin säilyttämisen kannalta on
10328: OECD-maiden keskitasoa.                           tärkeää, että tutkimusrahoituksen myönteinen
10329:    Opetusministeriön tavoitteena on edelleen      kehitys jatkuu myös lähivuosina.
10330: tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen edellytys-        Perustutkimustyöryhmä 89:n tekemän ehdo-
10331: ten vahvistaminen kaikissa korkeakouluissa        tuksen mukaan korkeakoulujen resursseja vuo-
10332: sekä korkeakoulujen omin että Suomen Aka-         sina 1991-1996 tulee kehittää siten, että muita
10333: temian varoin. Resurssi1isäysten ohella tähän     kuin maksullisen palvelutoiminnan määräraho-
10334: päästään parantamalla työnjakoa sekä koti-        ja lisätään reaalisesti keskimäärin 7,5 % vuo-
10335: maista ja kansainvälistä tiedeyhteistyötä.        dessa. Tämä tarkoittaa yhteensä 1 800 miljoo-
10336:    Kansainvälisen tiedeyhteistyön edellytyksenä   nan markan lisäystä korkeakoululaitoksen vuo-
10337: on ennen muuta tutkimuksen vahva asema            tuisiin kokonaismenoihin. Lisäykset käytettäi-
10338: kotimaassa ja riittävä erikoisosaaminen. Tästä    siin ensisijaisesti tutkimuksen ja tutkijankoulu-
10339: syystä perustutkimuksen ja tutkijankoulutuk-      tuksen tehostamiseen. Lisäykset ovat osa vai-
10340:                                    1989 vp. -    KK n:o 520                                     3
10341: 
10342: tion tiede- ja teknologianeuvoston hyväksymää      Suuriin kansainvälisiin yhteishankkeisiin
10343: tutkimusrahoituksen kasvuohjelmaa, jonka ta-     osallistuminen edellyttää huolellista, ennakko-
10344: voitteena on tutkimusmenojen 2,7 %:n osuus       valmistelun lisäksi, selkeää ja tehokasta koti-
10345: bruttokansantuotteesta vuoteen 2000 mennessä     maista yhteistyöhallintoa sekä rahoituksen
10346: (laskelmissa on edellytetty keskimäärin 4 % :n   asianmukaista hoitamista. Tarvittavat organi-
10347: BKT:n kasvua vuodessa).
10348:                                                  satoriset ratkaisut ovat kullekin yhteishank-
10349:    Tämä kasvukehitys osoittaa tutkimusrahoi-
10350: tuksemme kasvutarvetta sekä mahdollisuuksia      keelle ominaisia. Rakennuskustannuksia ai-
10351: kasvattaa tutkimuspanostusta niin, että henki-   heuttavien hankkeiden jäsenmaksujen rahoitus
10352: set resurssimme riittävät ja kasvu toteutuu      on mahdollista hoitaa tiede- ja teknologianeu-
10353: tasapainoisesti tutkimusjärjestelmän kaikissa    voston suorittaman tutkimusrahoituksen kas-
10354: osissa.                                          vuohjelman puitteissa.
10355: 
10356:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1989
10357: 
10358:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
10359: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 520
10360: 
10361: 
10362: 
10363: 
10364:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10365: 
10366:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tillräckligt specialkunnande föreligger. Av den-
10367: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na anledning kommer det nationella underlaget
10368: av den 12 oktober 1989 tili vederbörande            för grundforskning och forskarutbildning att
10369: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        ytterligare förstärkas.
10370: följande av riksdagsman Puska undertecknade            De allmänna grunderna för ett utökat och
10371: spörsmål nr 520:                                    effektiverat internationellt samarbete är rätt
10372:                                                     entydiga på grundforskningens och forskarut-
10373:           Vilka verkningar har medlemsavgif-
10374:                                                     bildningens område. Genom dem kan man nå
10375:        terna tili CERN och ESA på finansie-
10376:                                                     bättre resultat och höja nivån på den finländ-
10377:        ringen av övrig finländsk forskning på
10378:                                                     ska forskningen så att den motsvarar hög
10379:        detta område?
10380:                                                     internationell standard. Detta är väsentligt vare
10381:                                                     sig man tänker på vetenskapen som en del av
10382:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        näringslivet, samhället i utveckling eller den
10383: följande:                                           nationella kulturen. 1 alla sektorer sker en
10384:    Forskning och utveckling har varit ett av de     kraftig internationalisering som förutsätter att
10385: snabbast expanderande områdena under 1980-          Finland aktivt deltar i den pågående utveck-
10386: talet. Alla sektorer inom den nationella forsk-     lingen.
10387: ningen har fått tilläggsresurser. Resurserna för       Som ett finländskt särdrag skall nämnas vår
10388: de organisationer som finansierar forskningen       tidigare relativa isolering, som har haft tili följd
10389: har även ökat.                                      att den pågående internationaliseringen tvingar
10390:    Forskningsbetingelserna har utvecklats gynn-     oss dels tili att anta nya utmaningar, dels att ta
10391: samt och forskningen har balanserat dragit          ställning tili många existerande samarbetsfor-
10392: nytta av det genomförda utvecklingsarbetet,         mer eller organisationer i vilka vi tidigare inte
10393: vilket även arbetsgruppen för grundforskning        har deltagit.
10394: 89 fastslår i sitt betänkande som överläts i           Sådana är just europeiska rymdorganisatio-
10395: början av november.                                 nen ESA och forskningscentralen för partikel-
10396:    Realtillväxten i forskningsutgifterna har även   fysik CERN. 1 budgetpropositionen 1990 fast-
10397: internationellt sett varit snabb i Finland. To-     slås att Finland kommer att inleda förhand-
10398: talutgifterna för forskning och utveckling har      lingar om medlemskap i dessa organisationer.
10399: hos oss reellt ökat med ca 10 % per år under        Några beslut har ännu inte fattats om den
10400: 1983-1987, medan den genomsnittliga tillväx-        slutliga tidtabellen i fråga om medlemskapet
10401: ten i OECD-ländernas forskningsinsatser var         eller kostnaderna. Deltagandet i Europeiska
10402: 7% under motsvarande period. Vad den rela-          Gemenskapernas ramprogram för forskning
10403: tiva forskningsinsatsen beträffar (ca 1,9% av       och utveckling avses även bli utökat. Under-
10404: BNP) företräder Finland genomsnittet inom           visningsministeriet har som mål att Finland i
10405: OECD-länderna i detta nu.                           full utsträckning deltar i detta program tillsam-
10406:    Undervisningsministeriet har uppställt som       mans med de övriga EFT A-länderna.
10407: mål att betingelserna för forskningen och for-          För att dessa mål skall kunna nås och
10408: skarutbildningen ytterligare skall förstärkas vid   kapaciteten när det gäller grundforskningen
10409: alla högskolor såväl med högskolornas egna          skall kunna bibehållas är det viktigt att forsk-
10410: resurser som med resurser från Finlands Aka-        ningsfinansieringen fortgår under gynnsamma
10411: demi. Vid sidan av resursökningen kommer            omständigheter även under de närmaste åren.
10412: detta att nås genom en förbättrad arbetsfördel-         Enligt ett förslag av arbetsgruppen för
10413: ning och ett inhemskt och internationellt ve-       grundforskning 89 måste högskolornas resurser
10414: tenskapligt samarbete.                              utvecklas under 1991-1996 så att anslagen
10415:    Förutsättningen för ett internationellt veten-   reellt ökas med 7,5 % per år utöver anslagen
10416: skapssamarbete är framför allt att forskningen      för avgiftsbelagd service. Detta innebär sam-
10417: i hemlandet har en stark ställning och att ett      manlagt en ökning på 1 800 miljoner mark per
10418:                                     1989 vp. -     KK n:o 520                                     5
10419: 
10420: år i de totala utgifterna för högskoleväsendet.    tillväxten sker balanserat i forskningens alla
10421: Tilläggsanslagen skall i första hand användas      sektorer.
10422: för att effektivera forskningen och forskarut-        Ett deltagande i omfattande internationella
10423: bildningen. De utgör en del av forskningsfinan-    projekt förutsätter att noggranna förberedelser
10424: sieringens tillväxtprogram som statens veten-      görs, men även att den inhemska samarbets-
10425: skaps- och teknologiråd har godkänt och vars       förvaltningen organiseras entydigt och effektivt
10426: syfte är att forskningsutgifterna skall utgöra     samt att finansieringen sköts på ett vederbörligt
10427: 2,7% av bruttonationalprodukten fram tili år       sätt. De nödvändiga organisatoriska åtgärder-
10428: 2000 (kalkylerna bygger på en genomsnittlig        na vidtas separat för varje gemensamt projekt.
10429: årlig ökning på 4 % i BNP).                        Finansieringen av medlemsavgifter för sådana
10430:    Denna utveckling visar på behovet av tillväxt   projekt som föranleder byggkostnader kan
10431: i vår forskningsfinansiering och på möjligheter-   skötas inom ramen för forskningsfinansiering-
10432: na att öka insatserna för forskning så att våra    ens tillväxtprogram som genomförs av veten-
10433: immateriella resurser är tillräckliga och att      skaps- och teknologirådet.
10434:     Helsingfors den 13 november 1989
10435: 
10436:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
10437:                                                1989 vp.
10438: 
10439: Kirjallinen kysymys n:o 521
10440: 
10441: 
10442: 
10443: 
10444:                                  Puska ym.: Ortodoksisen teologikoulutuksen edellytysten turvaa-
10445:                                      misesta
10446: 
10447: 
10448:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10449:    Ortodoksinen     teologikoulutus siirrettiin     janvirkoja on vain kolme eli saman verran kuin
10450: Kuopion ortodoksisesta pappisseminaarista           ortodoksisessa pappisseminaarissa, eikä ensi
10451: Joensuun yliopistoon vuonna 1988. Siirron           vuonna perusteta yhtään virkaa (Joensuun yli-
10452: myötä koulutus nostettiin yliopistotasoiseksi.      opisto esitti systemaattisen teologian yliassis-
10453: Perustutkintona on teologian kandidaatin tut-       tentuurin perustamista). Vertailun vuoksi to-
10454: kinto ja jatkotutkintoina lisensiaatin ja tohto-    dettakoon, että varsin pienet koulutusmäärät
10455: rin tutkinnot. Koulutusta on suunniteltu sekä       omaavassa Åbo Akademin teologisessa tiede-
10456: ortodoksisen kirkon, Joensuun yliopiston että       kunnassa on viisi professorin ja yksi apulais-
10457: opetusministeriön asettamissa työryhmissä.          professorin virkaa. Myös ortodoksiseen teolo-
10458:    Koulutuksen tason nostaminen samalle ta-         gikoulutukseen keskeisesti kuuluvan intemaa-
10459: solle enemmistökirkon kanssa on oikeaan osu-        tin (seminaarin) rakentaminen on viivästymäs-
10460: nut toimenpide. Myös Joensuun yliopisto si-         sä.
10461: jaintipaikkansa, tieteenalojensa ja bysanttilai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10462: sen kulttuuriperinteen tutkimukseen suuntautu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10463: neen aktiivisuutensa johdosta on onnistunut         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10464: sijaintipaikka ortodoksiselle teologikoulutuk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10465: selle. Vuosikymmeniä syrjityssä asemassa ol-                   Onko Hallitus tietoinen, että orto-
10466: leelle vähemmistökirkolle on nyt luotu ulkoisia             doksisen teologikoulutuksen resurssit
10467: puitteita koulutuksen tason nostamisen kautta               Joensuun yliopistossa eivät vastaa kou-
10468: oman kulttuurin ja identiteetin täysipainoiseen             lutukselle asetettuja ja ortodoksisen teo-
10469: säilyttämiseen.                                             logikoulutuksen siirron yhteydessä edel-
10470:    Onnistuneesta periaateratkaisusta huolimatta             lytettyjä vaatimuksia, jotka valtioneu-
10471: asianmukaisen koulutuksen turvaavat resurssit               vosto periaatepäätöksessään on ilmais-
10472: ovat jäänet saavuttamatta. Vakinaisia opetta-               sut ottavansa huomioon?
10473:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
10474: 
10475:                      Pekka Puska                             Jorma Huuhtanen
10476: 
10477: 
10478: 
10479: 
10480: 290010D
10481: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 521
10482: 
10483: 
10484: 
10485: 
10486:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10487:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta seminaarista annettu asetus (760/88), joka
10488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuli voimaan 1.9.1988.
10489: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              Humanistisen tiedekunnan ortodoksisen teo-
10490: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        logian laitoksella on käytännöllisen teologian
10491: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       professorin virka sekä exegetiikan ja käytän-
10492: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta           nöllisen teologian lehtorin virat. Laitoksella on
10493: kirjallisesta kysymyksestä n:o 521:                 Suomen Akatemian myöntämin varoin palkat-
10494:                                                     tu vieraileva professori puolen vuoden ajan
10495:           Onko Hallitus tietoinen, että orto-       lukuvuonna 1989-90. Lisäksi laitoksella työs-
10496:        doksisen teologikoulutuksen resurssit        kentelevät toimistosihteeri ja osapäiväisesti
10497:                                                     amanuenssi.
10498:        Joensuun yliopistossa eivät vastaa kou-         Joensuun yliopisto on esittänyt yliassistentin
10499:        lutukselle asetettuja ja ortodoksisen teo-   virkaa vuodelle 1990 ja professorin virkaa
10500:        logikoulutuksen siirron yhteydessä edel-     vuodelle 1991. Muut tarvittavat virat kuuluvat
10501:        lytettyjä vaatimuksia, jotka valtioneu-      myöhempien vuosien henkilöstösuunnitelmiin.
10502:        vosto periaatepäätöksessään on ilmais-          Opetusministeriön tiedossa on, että toimin-
10503:        sut ottavansa huomioon?                      tansa alkuvaiheessa olevan ja edelleen kasva-
10504:                                                     van ortodoksisen teologian laitoksen nykyiset
10505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voimavarat eivät riitä suunniteltuun toimin-
10506:                                                     taan, kun se saavuttaa täyden laajuutensa.
10507: vasti seuraavaa:
10508:                                                     Tavoitteena on voimavarojen lisääminen asteit-
10509:   Joensuun yliopiston järjestämästä koulutuk-       tain.
10510: sesta ortodoksisen kirkkokunnan tehtäviin on           Nykyisin valtion tulo- ja menoarviossa eri-
10511: säädetty teologisista tutkinnoista annetun ase-     tellään lähinnä professorin ja apulaisprofesso-
10512: tuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa          rin virat. Muilta osin Joensuun yliopiston
10513: (643/88) ja teologisen perustutkinnon järjestä-     tehtävänä on kohdentaa sille valtion tulo- ja
10514: misestä Joensuun yliopistossa annetussa ase-        menoarviossa osoitettuja voimavaroja myös
10515: tuksessa (644/88), jotka tulivat voimaan            ortodoksisen teologian laitoksen toimintaan.
10516: 1.8.1988, sekä ortodoksisen kirkkokunnan            Ortodoksisen seminaarin rakennushankkeen
10517: kanttorin tutkinnosta Joensuun yliopistossaan-      toteutuminen edellyttää suunnittelu- ja raken-
10518: netussa asetuksessa (723/89), joka tuli voimaan     tamismäärärahojen osoittamista tähän tarkoi-
10519: 1.8.1989. Lisäksi voidaan mainita ortodoksises-     tukseen valtion tulo- ja menoarviossa.
10520: 
10521:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1989
10522: 
10523:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
10524:                                    1989 vp. -     KK n:o 521                                     3
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 
10529:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10530:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       seminariet   (760/88),   som   trädde     kraft
10531: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        1.9.1988.
10532: av den 13 oktober 1989 tili vederbörande             Vid institutionen för ortodox teologi i hu-
10533: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      manistiska fakulteten finnsen professur i prak-
10534: följande av riksdagsman Pekka Puska m.fl.         tisk teologi samt lektorstjänster i exegetik och
10535: undertecknade spörsmål nr 521:                    praktisk teologi. Genom medel från Finlands
10536:                                                   Akademi har en gästande professor anställts
10537:          Är Regeringen medveten om att re-        vid institutionen för ett halvt års tid under
10538:        surserna för den ortodoxa teologutbild-    läsåret 1989-90. Dessutom arbetar en kansli-
10539:        ningen vid Joensuu universitet inte mot-   sekreterare vid institutionen samt en amanuens
10540:                                                   på deltid.
10541:        svarar de uppställda kraven på utbild-         Joensuu universitet har föreslagit en tjänst
10542:        ningen eller de fordringar som statsrå-    som överassistent för 1990 och en professur för
10543:        det i sitt principbeslut har lovat ta      1991. De övriga behövliga tjänsterna hänför sig
10544:        hänsyn tili i samband med överflytt-       tili personalplanen för senare år.
10545:        ningen av denna utbildning?                    Vid undervisningsministeriet är man medve-
10546:                                                   ten om att de nuvarande resurserna för orto-
10547:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      doxa teologiska institutionen som är i begyn-
10548:                                                   nelsen av sin verksamhet och kommer att växa
10549: följande:                                         inte är tillräckliga för den planerade verksam-
10550:    Om den utbildning som Joensuu universitet      heten när den når sin fulla omfattning. Målet
10551: anordnar för arbetsuppgifter inom ortodoxa        är att gradvis öka dem.
10552: kyrkosamfundet stadgas i förordningen om              1 statsbudgeten specifiseras nu för tiden
10553: ändring av förordningen om teologiska exami-      närmast tjänsterna som professor och biträdan-
10554: na (643/88) och förordningen om anordnande        de professor. I övrigt ankommer det på Joen-
10555: av teologisk grundexamen vid Joensuu univer-      suu universitet att inrikta sina anslag i stats-
10556: sitet (644/88), vilka trädde i kraft 1.8.1988     budgeten även på verksamheten vid institutio-
10557: samt förordningen om examen för ortodoxa          nen för ortodox teologi. Byggnadsprojektet i
10558: kyrkosamfundets kantorer vid Joensuu univer-      fråga om ortodoxa seminariet förutsätter att
10559: sitet (723/89), som trädde i kraft 1.8.1989.      anslag för planering och uppförande anvisas
10560: Vidare kan nämnas förordningen om ortodoxa        för detta ändamål i statsbudgeten.
10561: 
10562:     Helsingfors den 13 november 1989
10563: 
10564:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
10565:                                                  1989 vp.
10566: 
10567: Kirjallinen kysymys n:o 522
10568: 
10569: 
10570: 
10571: 
10572:                                     T. Roos: Eläkkeensaaja-asiain neuvottelukunnan asettamisesta
10573: 
10574: 
10575:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10576: 
10577:     Maassamme toimii seitsemän valtakunnallis-          mielipiteensä eläkkeensaajille tärkeistä asioista
10578: ta eläkeläisjärjestöä, joiden jäseninä on huo-          samoin kuin tehdä esityksiä heidän elinolosuh-
10579: mattava osa eläkeikäisestä väestöstämme. Elä-           teittensa parantamiseksi.
10580: keläisjärjestöjen eräänä tärkeänä tehtävänä on             Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt jättivät lo-
10581: toimia jäsentensä edunvalvojana. Lisäksi eläke-         kakuun 20 päivänä 1987 sosiaali- ja terveysmi-
10582: läisjärjestöjen toiminnalla on merkittävä so-           nisteriölle asiaa koskevan kirjelmän, jonka ot-
10583: siaalinen tehtävä. Järjestöt tarjoavat jäsenilleen      tivat vastaan ministerit Pesola ja Halonen.
10584: myös mahdollisuuksia monipuoliseen ja henki-            Tässä kirjelmässä esitetään, että sosiaali- ja
10585: sesti rikastuUavaan kulttuuri- ja harrastetoi-          terveysministeriö valmistelee valtioneuvostolle
10586: mintaan.                                                esityksen eläkkeensaaja-asiain neuvottelukun-
10587:     Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteis-      nan asettamiseksi. Neuvottelukunnan toimek-
10588: työelimenä toimii järjestöjen keskinäiseen sopi-        siannon valmistelussa ministeriön tulee toimia
10589: mukseen perustuva neuvottelukunta, joka                 tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten eläke-
10590: esiintyy viranomaisten ja muiden intressitaho-          läisjärjestöjen kanssa. Asetettavassa neuvotte-
10591: jen suuntaan asioissa, joista neuvottelukunnan          lukunnassa tulee olla edustus jokaisesta seitse-
10592: jäsenjärjestöt ovat yksimielisiä.                       mästä valtakunnallisesta eläkeläisjärjestöstä.
10593:     Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen mieles-         Tämä oli siis eläkeläisjärjestöjen esitys, johon
10594: tä järjestöjen ja valtiovallan välinen kanssakäy-       sosiaali- ja terveysministeriö ei ole millään
10595: minen tulisi saattaa organisatorisesti ja hallin-       tapaa reagoinut huolimatta siitä, että järjestöt
10596: nollisesti pysyvämmälle tasolle. Tätä tavoitetta        ovat edellä mainitun esityksen tekemisen jäl-
10597: tukevat myös pohjoismaiset käytännöt. Norjan            keen asian etenemistä tiedustelleet.
10598: Eläkeläisliitolla (Norsk Pensjonistforbund) on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10599: ollut valtiovallan kanssa neuvotteluoikeus jo           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10600: vuodesta 1979. Ruotsissa puolestaan valmistel-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10601: laan parhaillaan eläkeläisjärjestöjen kuulemis-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10602: menettelyn virallistamista viiden vuoden kokei-
10603: lukaudeksi. Ruotsin malli koskee myös lands-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10604:  ting- ja kuntatasoa.                                          ryhtyä valtakunnallisten eläkeläisjärjes-
10605:     Suomalaiset eläkeläisjärjestöt pitävät perus-              töjen esittämän eläkkeensaaja-asioiden
10606:  teltuna sitä, että niillä olisi mahdollisuus esittää          neuvottelukunnan asettamiseksi?
10607: 
10608:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
10609: 
10610:                                                 Timo Roos
10611: 
10612: 
10613: 
10614: 
10615: 2900100
10616: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 522
10617: 
10618: 
10619: 
10620: 
10621:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta
10623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuin niistä, mihin esimerkiksi rintamaveteraa-
10624: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             niasioiden neuvottelukunta asetettiin. Eläkkeis-
10625: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sä on kysymys paitsi tulonjakoon liittyvistä
10626: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         perusturvakysymyksistä myös ansiotyön jälkei-
10627: edustaja Timo Roosin näin kuuluvasta kirjal-          sestä ansiosidonnaisesta eläketurvasta, palve-
10628: lisesta kysymyksestä n:o 522:                         luista, asunnoista ja muista koko yhteiskuntaan
10629:                                                       liittyvistä asioista. Eläkkeensaajana voi olla 16
10630:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10631:         ryhtyä valtakunnallisten eläkeläisjärjes-     vuotta täyttänyt nuori yhtä hyvin kuin reilusti
10632:                                                       yli 80-vuotias vanhus. Siten eläkkeensaajien
10633:         töjen esittämän eläkkeensaaja-asioiden
10634:                                                       neuvottelukuntaa asetettaessa siihen tulisi sisäl-
10635:         neuvottelukunnan asettamiseksi?
10636:                                                       lyttää eläkeläisjärjestöjen lisäksi hyvin laaja
10637:                                                       yhteiskunnan eri alojen asiantuntemus, jolloin
10638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tällaisen lakisääteisen toimielimen tosiasialliset
10639: vasti seuraavaa:                                      toimintamahdollisuudet ovat melko byrokraat-
10640:    Kuten kysymyksen perusteluista ilmenee,            tiset.
10641: maassamme toimivien seitsemän valtakunnalli-             Eläkeläisjärjestöt ovat kokeneet tärkeäksi
10642: sen eläkeläisjärjestöjen välinen yhteistoiminta       tehtäväksi jäsentensä edunvalvonnan. Sen ohel-
10643: on vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa. Järjestöjen         la ne tarjoavat jäsenilleen myös mahdollisuuk-
10644: mielestä heidän ja valtiovallan välinen kanssa-       sia monipuoliseen ja henkisesti rikastuUavaan
10645: käyminen tulisi saattaa organisatorisesti ja hal-     kulttuuri- ja harrastetoimintaan.
10646: linnollisesti pysyvämmälle tasolle, jotta niillä         Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteis-
10647: olisi siten mahdollisuus esittää mielipiteensä        työelimenä toimii järjestöjen keskinäiseen sopi-
10648: eläkkeensaajille tärkeistä asioista samoin kuin       mukseen perustuva neuvottelukunta, joka
10649: tehdä esityksiä elinolosuhteittensa parantami-        esiintyy viranomaisiin päin asioissa, joista neu-
10650: seksi.                                                vottelukunnan jäsenjärjestöt ovat yksimielisiä
10651:    Sosiaali- ja terveysministeriöllä on kokemuk-      eläkkeensaajille tärkeistä asioista. Eläkeläisjär-
10652: sia rintama veteraaniasiain neuvottelukunnasta.       jestöt pystyvät sen lisäksi esittämään mielipi-
10653: Neuvottelukunta perustettiin käsittelemään nii-       teensä eläkkeensaajille tärkeistä asioista myös
10654: tä veteraanien sosiaaliturvaan liittyviä kysy-        itsenäisinä järjestöinä samoin kuin tekemään
10655: myksiä, jotka pohjautuvat vuosien 1939-1945           esityksiä heidän elinolosuhteittensa parantami-
10656: sotiin. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina          seksi.
10657: eri rintamaveteraanijärjestöt, sotainvalidit sekä         Eläkeläisjärjestöjen suorittama vapaaehtoi-
10658: valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveys-      nen työ on arvokasta ja monipuolista ja ennen
10659: ministeriön hallinnonala. Neuvottelukunnan            kaikkea järjestöjen omat tarpeet huomioon
10660: työskentely on määrämuotoista, ja veteraani-          ottavaa. Eri yhteiskuntakoneistojen kytkemi-
10661: järjestöjen esitykset tulevat valtiontaloudellisel-   nen säädöstasolla tällaiseen työhön merkitsisi
10662: ta kannalta etukäteen melko tarkkaan punni-           väistämättä järjestöjen toiminnan kapeutumis-
10663: tuiksi. Itsenäistä neuvotteluoikeutta valtioval-      ta, mitä ei voitane pitää suotavana eläkkeen-
10664: taan nähden ei neuvottelukunnalla ole.                saajien asioiden yhteiskunnallisen laajuuden
10665:    Eläketurvaan liittyvissä asioissa on kysymys       huomioon ottaen.
10666:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
10667: 
10668:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
10669:                                       1989 vp. -     KK n:o 522                                       3
10670: 
10671: 
10672: 
10673: 
10674:                               Till Riksdagens Herr Talman
10675:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tillsattes. I fråga om pensioner har man att
10676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           göra med frågor som gäller grundskyddet och
10677: av den 13 oktober 1989 tili vederbörande              ansluter sig tili inkomstfördelningen, men ock-
10678: medlem av statsrådet översänt avskrift av             så med det förtjänstbundna grundskyddet efter
10679: följande av riksdagsman Timo Roos underteck-          förvärvsarbetet, service, bostäder och andra
10680: nade spörsmål nr 522:                                 frågor som berör hela samhället. Pensionstaga-
10681:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              ren kan vara en 16-årig ung person lika väl
10682:        vidta i syfte att tillsätta en sådan           som en åldring som för länge sedan fyllt 80.
10683:        delegation för pensionstagarfrågor som         Om en delegation för pensionstagarna tilisätts
10684:        föreslagits av de riksomfattande pensio-       borde den förutom pensionärsorganisationerna
10685:        närsorganisationerna?                          också innefatta en synnerligen vittomfattande
10686:                                                       sakkännedom om olika områden i samhället,
10687:                                                       varvid de faktiska verksamhetsmöjligheterna
10688:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          för ett sådant lagstadgat organ blir rätt byrå-
10689: samt anföra följande:                                 kratiska.
10690:    Såsom framgår av motiveringen tili spörsmå-            Pensionärsorganisationerna har ansett be-
10691: let baserar sig samarbetet mellan de sju riks-        vakningen av medlemmarnas intresse vara en
10692: omfattande pensionärsorganisationer som ver-          viktig uppgift. Utöver detta erbjuder de sina
10693: kar i vårt land på friviliighet. Enligt organisa-     medlemmar möjligheter också tili en mångsi-
10694: tionernas åsikt borde interaktionen mellan dem        digt och intellektuellt berikande kultur- och
10695: och statsmakten försiggå på en i organisato-          fri tidsver ksamhet.
10696: riskt och förvaltningsmässigt avseende mera               Som samarbetsorgan för de riksomfattande
10697: bestående nivå för att ge dem en möjlighet att        pensionärsorganisationerna verkar en delega-
10698: föra fram sin åsikt i frågor som är viktiga för       tion som bygger på en intern överenskommelse
10699: pensionstagarna och att göra förslag i syfte att      mellan organisationerna. Delegationen uppträ-
10700: förbättra sina levnadsförhållanden.                   der gentemot myndigheterna i frågor om vilka
10701:    Social- och hälsovårdsministeriet har erfa-        delegationens medlemsorganisationer är eniga
10702: renheter av delegationen för frontveteranfrå-         och som gäller för pensionstagarna viktiga
10703: gor. Delegationen tilisattes för att behandla de      frågor. Pensionärsorganisationerna kan dess-
10704: frågor i anslutning tili veteranernas socialskydd     utom föra fram sin åsikt om frågor som är
10705: som grundar sig på krigen åren 1939-1945. I           viktiga för pensionstagarna också som själv-
10706: delegationen finns representanter för olika           ständiga organisationer, liksom också göra
10707: frontveteranorganisationer, krigsinvalider samt       framställningar i syfte att förbättra pensionsta-
10708: finansministeriets och social- och hälsovårds-        garnas levnadsförhållanden.
10709: ministeriets förvaltningsområde. Delegationens            Det friviliiga arbete som pensionärsorganisa-
10710: arbete är formbundet och veteranorganisatio-          tionerna utför är värdefullt och mångsidigt och
10711: nernas förslag blir ur statshushållningens syn-       beaktar framför allt organisationernas egna
10712: punkt rätt noga prövade på förhand. Självstän-        behov. Att på författningsnivå koppla in olika
10713: dig förhandlingsrätt i förhållande tili staten har    delar av samhällsmaskineriet på detta arbete
10714: delegationen inte.                                    skulle ofrånkomligen innebära att organisatio-
10715:    I ärenden som ansluter sig tili pensionsskyd-      nernas verksamhet skulle bli mer inskränkt,
10716: det är det fråga om en betydligt mer omfat-           vilket inte kan anses vara att rekommendera
10717: tande helhet än då det gäller de ändamål för          med beaktande av den samhälleliga omfattning
10718: vilka t.ex. delegationen för frontveteranfrågor       som pensionstagarnas frågor har.
10719:      Helsingfors den 16 november 1989
10720: 
10721:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
10722:                                               1989 vp.
10723: 
10724: Kirjallinen kysymys n:o 523
10725: 
10726: 
10727: 
10728: 
10729:                                  Alaranta ym.: Ilmaisen alkoholin jakamisesta rintamaveteraa-
10730:                                      neille
10731: 
10732: 
10733:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10734: 
10735:    Eräs yksityishenkilö on julkisuudessa ilmoit-    korvata yhteiskunnan laiminlyöntejä veteraa-
10736: tanut lahjoittavansa ilmaista alkoholia sotave-     nien asioissa sallimalla halpahintaisen ja vete-
10737: teraaneille. Tällä tavalla on tarkoitus juhlistaa   raanien arvoa alentavan toimintatavan.
10738: talvisodan alkamisen 50-vuotisjuhlaa. Kyseinen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10739: lahjoittaja on kertonut asettavansa lahjoituk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10740: selle ehdoksi sen, että hän saa tuoda alkoho-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10741: lierän maahan tullitta. Lisäksi hän on esittänyt,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10742: että puolustusvoimat suorittaisi 370 000 alko-
10743: holipullon jakelun sotaveteraaneille. Pääesikun-
10744:                                                              Pitääko Hallitus ilmaisen alkoholin
10745: nan apulaistiedotuspällikkö on kertonut julki-             jakamista veteraanien arvolle sopivana
10746: suudessa, että "jos valtioneuvosto antaa meille            menettelynä,
10747: tehtävän, niin tottakai tehdään, mitä käske-                 aikooko Hallitus esim. tullimaksuista
10748: tään".                                                     vapauttamaila sallia alkoholierän jaka-
10749:    Monet sotiemme veteraanit ovat jo ehtineet              misen veteraaneille, ja mikäli Hallitus
10750: paheksua tällaista suunnitelmaa. Toisaalta                 sen sallii,
10751: eräät veteraanijärjestöjen johtohenkilöt ovat                 aikooko Hallitus antaa luvan käyttää
10752: suhtautuneet asiaan innostuneesti. Veteraanit              varusmiehiä alkoholin jakamiseen sota-
10753: kuitenkin kyselevät, aikooko maan hallitus                 veteraaneille?
10754: 
10755:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
10756: 
10757:           Juhani Alaranta            Oiva Savela                   Sauli Hautala
10758:           Toimi Kankaanniemi         Esko Almgren                  Maunu Kohijoki
10759:           Annikki Koistinen          Tapio Holvitie                Jorma Fred
10760:           Heikki Kokko               Lea Mäkipää                   Sirkka-Liisa Anttila
10761:           Tellervo Renko             Mirja Ryynänen                Tytti Isohookana-Asunmaa
10762: 
10763: 
10764: 
10765: 
10766: 2900IOD
10767: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 523
10768: 
10769: 
10770: 
10771: 
10772:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa    tuonnista on suoritettava alkoholilainsäädän-
10774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies      nön edellyttämä maksu. Tämä maksu on suo-
10775: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn         ritettava myös edellä mainituista pienehkäistä
10776: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      alkoholijuomaeristä, jotka tuodaan maahan
10777: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     muuna kuin matkustajatuomisena. Kirjallisessa
10778: edustaja Alarannan ym. näin kuuluvasta kir-       kysymyksessä tarkoitetuista juomista kannetta-
10779: jallisesta kysymyksestä n:o 523:                  va maksu on 150 markkaa litralta.
10780:                                                      Edellä todetun perusteella ei puheena olevaa
10781:           Pitääkö Hallitus ilmaisen alkoholin
10782:                                                   alkoholijuomaerää voida tuoda maahan ilman
10783:        jakamista veteraanien arvolle sopivana
10784:                                                   alkoholiyhtiön tuontilupaa eikä suorittamatta
10785:        menettelynä,
10786:                                                   siitä maahantuonnin yhteydessä kannettavaksi
10787:           aikooko Hallitus esim. tullimaksuista
10788:                                                   määrättyjä veroja ja maksuja. Tuontilupa on
10789:        vapauttamaHa sallia alkoholierän jaka-
10790:                                                   eräissä poikkeustapauksissa voitu myöntää esi-
10791:        misen veteraaneille, ja mikäli Hallitus
10792:                                                   merkiksi messujen tai näyttelyiden yhteydessä
10793:        sen sallii,
10794:                                                   tapahtuvaan tuontiin. Tällöinkin tuonnista on
10795:          aikooko Hallitus antaa luvan käyttää
10796:        varusmiehiä alkoholin jakamiseen sota-     peritty alkoholilainsäädännön edellyttämä
10797:                                                   maksu.
10798:        veteraaneille?
10799:                                                      Hallituksen käytettävissä olevien tietojen
10800:   Vastauksena kysysmykseen esitän kunnioit-       mukaan kyseessä olevan alkoholijuomaerän
10801: tavasti seuraavaa:                                maahantuonti ei ole alkoholijuomaerän omis-
10802:                                                   tajalle taloudellisesti mahdollista, mikäli erää ei
10803:   Alkoholilainsäädännön mukaan alkoholijuo-       vapauteta tuonnin yhteydessä kanettavista
10804: mien maahantuonti on alkoholilain 27 §:ssä        maksuista. Koska hallituksen tarkoituksena ei
10805: mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta alko-     ole muuttaa alkoholijuomien verotuskäytäntöä
10806: holiyhtiön yksinoikeutena. Eräin vähäisin poik-   nykyisestä, ei kirjallisessa kysymyksessä esitet-
10807: keuksin myös muilla kuin alkoholiyhtiöllä on      tyä ilmaisen alkoholin jakamiseen liittyvää on-
10808: oikeus maahantuontiin. Tällaisia poikkeuksia      gelmaa pääse syntymään. Tämän johdosta hal-
10809: ovat ns. matkustajatuomiset ja eräät muut         litus ei katso myöskään olevan tarpeellista
10810: pienehköt erät.                                   puuttua lähemmin kirjallisessa kysymyksessä
10811:   Matkustajatuomisten osalta tullihallitus        esitettyihin arvioihin ilmaisen alkoholin jaka-
10812: päättää, mikä on suurin sallittu määrä, jonka     misen sopivuudesta tai varusmiehien käyttämi-
10813: voi tuoda maahanverottaja maksutta. Muusta        sestä ilmaisen alkoholin jakamiseen.
10814:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
10815: 
10816:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
10817:                                      1989 vp. -      KK n:o 523                                      3
10818: 
10819: 
10820: 
10821: 
10822:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10823:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avgiftsfritt. För övrig import skall erläggas i
10824: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          alkoholiagstiftningen stadgad avgift. Denna av-
10825: av den 13 oktober 1989 tili vederbörande             gift skali också erläggas för ovan nämnda
10826: medlem av statsrådet översänt avskrift av            mindre alkoholpartier, som införs tili Jandet
10827: följande av riksdagsledamot Alaranta m.fl.           som annan införsel än hemkomstgåva. A vgif-
10828: undertecknade spörsmål nr 523:                       ten för dryckerna som avses i det skriftliga
10829:                                                      spörsmålet är 150 mark per liter.
10830:           Anser Regeringen att utdelningen av
10831:        gratis alkohoi är ett förfarande värdigt          På basen av det ovan anförda är det inte
10832:                                                      möjligt att införa ifrågavarande alkoholparti
10833:        veteranerna,
10834:           ämnar Regeringen genom att t.ex.           tili landet utan alkoholbolagets importtillstånd
10835:        befria a1koholpartiet från tullavgift till-   elier utan att erlägga de skatter och avgifter
10836:        låta att partiet utdelas tili veteranerna     som uppbärs för partiet i samband med impor-
10837:        och ifall Regeringen tillåter det,            ten. lmporttillstånd har i vissa undantagsfali-
10838:           ämnar Regeringen ge tillstånd att          t.ex. import i samband med mässor elier
10839:        använda beväringar för utdelning av           utstäliningar - kunnat beviljas. Också i dessa
10840:        alkoholen tili krigsveteranerna?              fali har av alkoholiagstiftningen förutsatt avgift
10841:                                                      uppburits.
10842:                                                          Enligt de uppgifter som regeringen har är
10843:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10844:                                                      införseln av det ifrågavarande alkoholpartiet
10845: samt anföra följande:
10846:                                                      inte möjlig för alkoholpartiets ägare, ifali par-
10847:   Enligt alkohollagstiftningen är import av          tiet inte befrias från de avgifter som uppbärs i
10848: alkoholdrycker alkoholbolagets ensamrätt med         samband med importen. Enär Regeringen inte
10849: undantag av i alkohollagens 27 § nämnda fall.        har för avsikt att ändra gäliande beskattnings-
10850: Med vissa smärre undantag har även andra än          praxis av alkoholdrycker, kommer det problem
10851: alkoholbolaget rätt att importera alkohol-           som hänvisas tili i det skriftliga spörsmålet
10852: drycker. Dylika undantag är de s.k. resenärer-       angående gratis utdelning av alkohoi inte att
10853: nas hemkomstgåvor och vissa andra mindre             uppstå. Av denna anledning anser regeringen
10854: partier.                                             det inte vara befogat att närmare gå in på en
10855:    Beträffande resenärernas hemkomstgåvor av-        bedömning av frågan om lämpligheten av
10856: gör tulistyrelsen vilket är den största tillåtna     gratis utdelningen av alkohoi elier användande
10857: mängd som kan införas tili landet skatte- och        av beväringar för gratis utdelning av alkohol.
10858: 
10859:     Helsingfors den 16 november 1989
10860: 
10861:                                                                            Minister Ulla Puolanne
10862:                                             1989 vp.
10863: 
10864: Kirjallinen kysymys n:o 524
10865: 
10866: 
10867: 
10868: 
10869:                                  Saarinen ym.: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän ehtojen tarkis-
10870:                                    tamisesta
10871: 
10872: 
10873:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10874: 
10875:    Asuntosäästöpalkkiolainat (ASP) ovat olleet    Vantaan ja Kauniaisten neliömetrikohtainen
10876: nuorten 18-39-vuotiaiden käytettävissä jo         korkotukilainan     enimmäismäärä        vaihtelee
10877: useamman vuoden ajan. Lainan saamista sää-         10 300 mk:sta 8 300 mk:aan, toisessa ryhmässä
10878: televät lainan enimmäismäärä hankittavan          (Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi
10879: asunnon neliötä kohden (mk/m 2) sekä koko         ja Tuusula) pinta-alakohtainen hintaluokitus
10880: lainan enimmäismäärä (mk). Korkotukilaina         vaihtelee 7 900 mk:sta 6 800 mk:aan. Muissa
10881: hankittavan asunnon velatonta enimmäishinta-      kunnissa hintahaarukka on 7 000-6 200 mk.
10882: neliömetriä kohden on säädelty siten, että           Lohjan kaupunki samoin kuin useat muutkin
10883: hintaluokkia on kolme eli alle 45 m2 , 45-60      Uudenmaan läänin kaupungit kuulunevat sa-
10884: m 2 sekä yli 60 m 2 .                             maan kalleusluokkaan Keravan, Järvenpään,
10885:    ASP-taulukoissa kunnat on jaettu kolmeen       Nurmijärven, Kirkkonummen ja Tuusulan
10886: hintaryhmään niin, että näissä kunnissa ASP-      kanssa, kun on kysymys asuntorakentamisesta
10887: lainan enimmäismäärä on vuonna 1989 7 000         ja asuntotuotannosta. Valtakunnallisesti tar-
10888: mk neliömetriä kohden ja lainan enimmäismää-      kasteltuna vastaavanlainen tilanne lienee erityi-
10889: rä 340 000 mk. Toiseen hintaryhmään kuuluvat      sesti useassa kaupunkikeskuksessa.
10890: Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10891: ja Tuusula, ja näillä kunnilla lainan enimmäis-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
10892: määrä on 5 600 mk neliömetriä kohden ja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10893: lainan enimmäismäärä 300 000 mk. Muilla           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10894: kunnilla lainan enimmäismäärä on 4 800 mk                   Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin
10895: neliömetriä kohden ja lainan enimmäismäärä                ASP-järjestelmän mukaisesti hankitta-
10896: 280 000 mk.                                               van asunnon velatonta enimmäishintaa
10897:    Koon mukaisessa hintaluokituksessa (45 m2 ,            koskevien taulukkojen tarkistamiseksi
10898: 45-60 m2 ja yli 60 m 2 ) Helsingin, Espoon,               vuoden 1990 aikana?
10899:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
10900: 
10901:           Matti Saarinen              Raimo Vuoristo                Heikki Rinne
10902: 
10903: 
10904: 
10905: 
10906: 2900!0D
10907: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 524
10908: 
10909: 
10910: 
10911: 
10912:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10913:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sessä on eräillä pääkaupunkiseutua ympäröivil-
10914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lä kunnilla (Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi,
10915: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            Kirkkonummi ja Tuusula) oma neliöhintaa ja
10916: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         korkotukilainan enimmäismäärää koskeva ra-
10917: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jansa. Nämä rajat ovat pääkaupunkiseutua
10918: edustaja Matti Saarisen ym. näin kuuluvasta          matalampia, mutta muuta maata korkeampia.
10919: kirjallisesta kysymyksestä n:o 524:                  Erilliset rajat muodostettiin siitä syystä, että
10920:                                                      näissä kunnissa erityisesti pienasuntojen hinta-
10921:          Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin
10922:                                                      taso oli korkeampi kuin pääkaupunkiseudun
10923:        ASP-järjestelmän mukaisesti hankitta-
10924:                                                      ulkopuolisissa kaupunkikeskuksissa.
10925:        van asunnon velatonta enimmäishintaa
10926:                                                         Ongelmana neliöhintarajojen alueellisessa
10927:        koskevien taulukkojen tarkistamiseksi
10928:                                                      tarkistamisessa on ollut se, että nykyinen hin-
10929:        vuoden 1990 aikana?
10930:                                                      tatilasto sisältää riittävästi tietoja vain suurem-
10931:                                                      missa kaupungeissa ja kunnissa tehdyistä asun-
10932:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10933:                                                      to kaupoista. Myös Uudenmaan läänissä useista
10934: vasti seuraavaa:
10935:                                                      kunnista saadaan toistaiseksi tietoja vain yksit-
10936:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmään liittyvien       täisistä asuntokaupoista. Näiden hintatietojen
10937: korkotukilainojen hyväksymisen edellytyksenä         hajonta on ollut varsin suuri, eikä tietojen
10938: on, että asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston      perusteella ole toistaiseksi voitu saada selvää
10939: alueittain vahvistamaa hyväksyttävää enim-           kuvaa yhtenäisestä hintatasosta. Esimerkiksi
10940: mäishintaa. Valtioneuvoston päätöstä on tar-         Lohjalla vuoden 1989 alkupuoliskolla tehdyistä
10941: kistettu asuntojen hintakehityksen perusteella.      asuntokaupoista vain neljää kauppaa koskeva
10942: Voimassa oleva valtioneuvoston päätös on             hintatieto on saatavissa hintatilastosta. Hinta-
10943: annettu 15 päivänä joulukuuta 1988 (1100/88).        tilastot ovat kuitenkin koko ajan kehittymässä,
10944:    Suurin osa asuntosäästöpalkkiojärjestelmän        ja lähiaikoina saadaan myös ensimmäistä ker-
10945: avulla hankittavista asunnoista on vanhoja           taa kattavampia leimaverotukseen perustuvia
10946: kerros- ja rivitaloasuntoja. Uustuotannon hin-       tilastotietoja aikaisempina vuosina tehtyjen
10947: tatiedot eivät näin ollen ole ensisijaisia tietoja   asuntokauppojen hintatasosta.
10948: määriteltäessä järjestelmän enimmäishintataso-          Uusimpien tilastotietojen perusteella asunto-
10949: ja. Suurempi merkitys on ollut asuntojen hin-        jen hintatason nousu on pysähtynyt ja hinnat
10950: tatilastolla, jonka tiedot saadaan suurimpien        ovat kääntymässä laskuun. Ympäristöministe-
10951: kiinteistönvälitysyhtiöiden ja Suomen Kiinteis-      riö on parhaillaan selvittämässä sitä, onko
10952: tönvälittäjäin Liiton jäsentoimistojen välittä-      asuntosäästöpalkkiojärjestelmän voimassa ole-
10953: mistä vanhojen osakehuoneistojen kaupoista.          via neliöhintarajoja tai alueellista porrastusta
10954:    Voimassa olevassa valtioneuvoston päätök-         syytä tarkistaa.
10955:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1989
10956: 
10957:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
10958:                                       1989 vp. -     KK n:o 524                                      3
10959: 
10960: 
10961: 
10962: 
10963:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10964:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gionen (Kervo, Träskända, Nurmijärvi, Kyrk-
10965: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          slätt och Tusby) en egen gräns för kvadratme-
10966: av den 10 oktober 1989 till vederbörande             terpriset och för räntestödslånets maximibe-
10967: medlem av statsrådet översänt avskrift av            lopp. Dessa gränser är lägre än gränserna i
10968: följande av riksdagsman Matti Saarinen m.fl          huvudstadsregionen men högre än desamma
10969: undertecknade spörsmål nr 524:                       för landet i övrigt. De olika gränserna utfor-
10970:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         mades till följd av att prisnivån för speciellt
10971:        att under 1990 justera tabellerna som         småbostäder i dessa kommuner var högre än
10972:        gäller det skuldfria maximipriset för en      prisnivån i stadscentra utanför huvudstadsre-
10973:        bostad som förvärvas enligt BSP-syste-        gionen.
10974:        met?                                             Problemet med att justera kvadratmetergrän-
10975:                                                      serna regionvis har varit att den nuvarande
10976:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         statistiken över priser innehåller tillräckligt
10977: samt anföra följande:                                med uppgifter endast om bostadsköpen i större
10978:    Villkoret för godkännande av räntestödslå-        städer och kommuner. Även från de flesta
10979: nen i anslutning till bostadssparpremiesystemet      kommuner i Nylands län har man hittills bara
10980: är att priset för bostaden inte överstiger ett av    fått uppgifter om några få bostadsköp. Dessa
10981: statsrådet regionvis fastställt godtagbart max-      prisuppgifters spridning har varit rätt så stor
10982: imipris. Statsrådets beslut har justerats på basis   och tillsvidare har man på basis av uppgifterna
10983: av bostadsprisernas utveckling. Det gällande         inte kunnat få någon tydlig bild av en enhetlig
10984: statsrådsbeslutet har getts den 15 december          prisnivå. T.ex. angående bostadsköpen i Lojo
10985: 1988 (1100/88).                                      under första halvåret 1989 finns prisuppgifter-
10986:    Största delen av de bostäder som skaffats         na för endast fyra köp med i prisstatistiken.
10987: med hjälp av bostadssparpremiesystemet är            Statistiken över priserna utvecklas likväl hela
10988: gamla bostäder i höghus eller radhus. Med            tiden och under den närmaste tiden kommer
10989: anledning av detta är prisuppgifterna i fråga        man även för första gången att få mer täckande
10990: om nyproduktionen inte förstahandsuppgifter          statistikuppgifter, som baserar sig på stämpel-
10991: då systemets maximiprisnivåer bestäms. Statis-       beskattningen, om prisnivån för bostadsköp
10992: tiken över bostädernas priser har varit av           som skett under tidigare år.
10993: större betydelse. Uppgifterna däri fås genom de         Enligt senaste statistikuppgifter har stegring-
10994: affårer som gäller gamla aktielägenheter och         en av prisnivån för bostäder avstannat och
10995: som förmedlas av de största fastighetsförmed-        priserna är på nedgång. Miljöministeriet utre-
10996: lingsbolagen och Finlands Fastighetsmäklare-         der som bäst om det är skäl att justera
10997: förbunds medlemsbyråer.                              bostadssparpremiesystemets gällande kvadrat-
10998:    Enligt det gällande beslutet av statsrådet har    Il_letergränser eller dess regionala differentie-
10999: vissa av kommunerna omkring huvudstadsre-            nng.
11000: 
11001:      Helsingfors den 20 november 1989
11002: 
11003:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
11004:                                              1989 vp.
11005: 
11006: Kirjallinen kysymys n:o 525
11007: 
11008: 
11009: 
11010: 
11011:                                  Saarinen: Uuden katsastusaseman rakentamisesta Lohjalie
11012: 
11013: 
11014:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11015:    Lohjan katsastusasema on valmistunut 1973.      on ollut pakko siirtää muualle vuokratiloihin,
11016: Tuona vuonna katsastettiin asemalla 10 781         koska muuten ei atk-laitteistolle ja uusille
11017: autoa, kuljettajantutkintoja suoritettiin 1 362    oheistoiminnoille olisi ollut toimistotiloja. Toi-
11018: kpl ja työntekijämäärä oli 4 henkeä.               minta tapahtuu siis kahdessa eri paikassa.
11019:    Toiminnot ovat vuodesta 1973 laajentuneet       Tästä on ollut seurauksena mm. asiakkaiden
11020: voimakkaasti. Esimerkiksi vuoden 1988 aikana       turha juoksuttaminen näiden kahden paikan
11021: suoritettiin katsastuksia 28 131 kpl, tutkintoja   välillä.
11022: 2 101 kpl ja töissä oli 7 henkeä. Myös ajoneu-        Uudella rakennettavalla katsastusasemalla
11023: voa kohti käytettävä tarkastusaika on kasvanut     on tällä hetkellä varattuna tontti, tarvittavat
11024: keskimäärin 30 prosenttia mm. raskaan kalus-       piirustukset ja suunnitelmat sekä rakennuslupa
11025: ton jarrujen tarkastuksen ja yhteensovittamisen    vuoden 1988 keväältä. Valtion vuoden 1988
11026: johdosta.                                          tulo- ja menoarvioon varattu määräraha ei
11027:    Lohjan katsastustoimistossa olisi mahdolli-     ollut riittävän suuri ja rahat jäädytettiin syk-
11028: suus lisätä henkilökuntaa, mutta nykyiset tilat    syllä 1988. Tarvittavat maansiirtotyöt on tehty
11029: eivät anna siihen mahdollisuutta. Suurimmat        valmiiksi jo keväällä 1988. Hallituksen esityk-
11030: ajoneuvoyhdistelmät eivät tällä hetkellä mahdu     sessä vuoden 1990 tulo- ja menoarvioksi on
11031: halliin sisälle.                                   rahaa varattu lisää Lohjan uuden katsastustoi-
11032:    Hallikapasiteetin puutteen vuoksi nykyinen      miston rakentamiseksi.
11033: jonotustilanne on muodostunut kohtuuttomak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11034: si. Esimerkiksi henkilö- ja pakettiauton vuosi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11035: katsastusten varausaika on pisimmillään yli 4      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11036: viikkoa. Myös ammattiliikenteessä käytettävän      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11037: raskaan kaluston varausajan pituus on 3--4                    Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin
11038: viikkoa. Osa katsastustoimenpiteistä joudutaan              Lohjan uuden katsastusaseman saami-
11039: vuodenajasta riippuen suorittamaan ulkona ai-               seksi käynnistymään vuoden 1990 aika-
11040: van kuin 1950-luvulla. Kuljettajantutkintotilat             na?
11041:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1989
11042: 
11043:                                          Matti Saarinen
11044: 
11045: 
11046: 
11047: 
11048: 2900100
11049: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 525
11050: 
11051: 
11052: 
11053: 
11054:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11055:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      8 500 000 markkaa. Samalla ministeriö antoi
11056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hankkeen rakennussuunnittelukehotuksen ra-
11057: olette 10 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          kenn ushalli tukselle.
11058: kirjeenne n:o 2437 ohella toimittanut valtioneu-      Suunnitelmat valmistuivat tammikuussa
11059: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       1988, mutta näihin perustuvat urakkatarjouk-
11060: kansanedustaja Matti Saarisen näin kuuluvasta      set jouduttiin hylkäämään liian korkeina kesä-
11061: kirjallisesta kysymyksestä n:o 525:                kuussa 1988.
11062:          Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin            Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon hanke
11063:        Lohjan uuden katsastusaseman saami-         otettiin tämän hetken kustannustasossa noin
11064:        seksi käynnistymään vuoden 1990 aika-       10 000 000 markan suuruisena, ja rakennustyön
11065:        na?                                         alkamisajankohtana oli lokakuu 1989. Raken-
11066:                                                    nushallituksen lähettämät urakkakyselyt ovat
11067:                                                    laskennassa ja tarjousaika päättyy marraskuus-
11068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa 1989. Mikäli urakkatarjoukset ovat hyväk-
11069: vasti seuraavaa:                                   syttävissä, voidaan rakennustyöt aloittaa tänä
11070:    Lohjan katsastusaseman uudisrakennus-           vuonna ja uudisrakennus valmistuisi syksyllä
11071: hankkeen yhdistetty perustamis- ja esisuunni-       1990.
11072: telma vahvistettiin liikenneministeriössä elo-       Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on hank-
11073: kuussa 1986. Hankkeen kustannusarvio tämän         keelle esitetty puuttuva loppurahoitus 1 100 000
11074: hetken kustannustasossa (i = 184,1) oli noin       markkaa.
11075: 
11076:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
11077: 
11078:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
11079:                                     1989 vp. -     KK n:o 525                                    3
11080: 
11081: 
11082: 
11083: 
11084:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11085:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        (i = 184,1) ungefär 8 500 000 mk. Samtidigt
11086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gav ministeriet byggnadsstyrelsen en uppma-
11087: nr 2437 av den 10 oktober 1989 tili vederbö-       ning att planera projektet.
11088: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Planerna blev fårdiga i januari 1988, men de
11089: av följande av riksdagsman Matti Saarinen          entreprenadanbud som byggde på dessa planer
11090: undertecknade spörsmål nr 525:                     blev man tvungen att avböja i juni 1988,
11091:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       eftersom de var för höga.
11092:        att Lojo nya besiktningsstation skall          1 statsbudgeten för innevarande år intogs
11093:        kunna inleda sin verksamhet under år        projektet i storleken 10 000 000 mk enligt dag-
11094:        1990?                                       ens kostnadsnivå och så att byggnadsarbetena
11095:                                                    skulle inledas i oktober 1989. De entreprenad-
11096:                                                    förfrågningar som byggnadsstyrelsen sänt ut är
11097:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       under uträkning, och anbuden skall lämnas
11098: samt anföra följande:                              inom november 1989. Om entreprenadanbuden
11099:   Den kombinerade anläggnings- och utbygg-         är godtagbara, kan byggnadsarbetena inledas i
11100: nadsplanen för det nybyggnadsprojekt som           år och nybygget bli fårdigt hösten 1990.
11101: gäller en besiktningsstation i Lojo fastställdes      1 statsbudgeten för nästa år har som åter-
11102: av trafikministeriet i augusti 1986. Projektets    stående finansiering av projektet föreslagits
11103: kostnadsförslag var enligt dagens kostnadsnivå     1 100 000 mk.
11104:     Helsingfors den 2 november 1989
11105: 
11106:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
11107:                                               1989 vp.
11108: 
11109: [(irjallinen kysymys n:o 526
11110: 
11111: 
11112: 
11113: 
11114:                                  Saarinen ym.: Yhdistyksissä tehtävän taikootyön verottamisesta
11115: 
11116: 
11117:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11118:    Läänien ennakontarkastajat ovat tarkastuk-       toimikelpoisen yhdistyksen kanssa esim. urhei-
11119: ;issaan puuttuneet eräille urheiluseuroille ja      lukentän hoidosta. Vastaavan sopimuksen kun-
11120: muille yhdistyksille sopimukseen perustuvien        ta voisi luonnollisesti tehdä liikeyrityksen kans-
11121: :yötehtävien hoidosta maksettuihin korvauk-         sa, eikä tällöin syntyisi ennakonpidätysvelvol-
11122: ;iin. Ennakontarkastajat ovat pitäneet näitä        lisuutta. Ainoa ero on, että yritys harjoittaisi
11123: ~orvauksia työn käytännössä suorittaneiden          toimintaa liiketoiminnan muodossa, mitä esim.
11124: 1enkilöiden palkkana, josta olisi tullut toimit-    urheiluseurat eivät yleensä tee. Ennakonpidä-
11125: :aa ennakonpidätys ja suorittaa sosiaaliturva-      tysvelvollisuuden perustana ovat normaalisti
11126: maksu. Ennakontarkastajien kanta perustuu           tosiasiallisesti maksetut palkat ja palkkiot eikä
11127: ~orkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun, jos-       toiminnan muoto. Kunta ei ole tässä asiassa
11128: ;a yhdistys oli ottanut hoitaakseen liiketoimin-    maksanut kenellekään henkilölle palkkaa tai
11129: taa harjoittavassa yrityksessä yhden työvuoron      palkkiota.
11130: iäsenistönsä toimesta. Näin ollen ennakontar-          Yhdistyksen kannalta kyse on yleishyödylli-
11131: ~astajat ovat katsoneet korvaukset työn suo-        seen tarkoitukseen suoritetusta talkootyöstä.
11132: rittaneiden paikoiksi, joista vain netto-osuus      Mikäli yhdistys maksaa näistä tehtävistä palk-
11133: voidaan suorittaa yhdistykselle.                    koja tai palkkioita, ovat ne luonnollisesti en-
11134:    Käytännössä kuitenkin on useimmiten niin,        nakonpidätyksen alaisia. Mikäli tämä palkaton
11135: ~tteivät työn suorittaneet henkilöt saa suoritta-   työ estetään, merkitsee se merkittävää tulon-
11136: mastaan työstä palkkaa vaan enintään kulu-          menetystä yhdistyksille. Kyse ei ole vain kun-
11137: ~orvauksia. Mikäli palkkaa kuitenkin on mak-        nan kanssa tehdyistä sopimuksista vaan tämän-
11138: ;ettu, tulisi ennakonpidätyksen suorittamisen       laatuisesta taikootyöstä yleensä (siivous, met-
11139: Jlla ao. yhdistyksen asiana.                        sänistutus yms.), jolla on perinteisesti ollut
11140:    Mikäli ennakontarkastajien omaksuma kan-         merkittävä rooli seuratoiminnassa.
11141: ta eri oikeusasteissa voittaa, merkitsee se tä-        Henkilön kannalta kyse on siitä, että asian-
11142: mäntyyppisten sopimusten irtisanomista ja so-       omainen joutuu tosiasiallisesti veroseuraamus-
11143: pimusten perusteella hoidettujen tehtävien siir-    ten kohteeksi lopullisessa verotuksessa teke-
11144: tämistä kunnan toimesta suoritettavaksi. Yh-        mästään palkattomasta talkootyöstä. Henkilö-
11145: iistyksille tämä merkitsisi luopumista pysyväs-     tasolla tämä lopettaa taikootyön ja aiheuttaa
11146: tä tulosta, jota mahdollisesti täytyisi kompen-     kohtuuttomia vaikeuksia seuratoiminnalle.
11147: wida kunnan avustuksin. Asiassa on kuitenkin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11148: ~yytä jäädä odottamaan oikeusasteiden päätös-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11149: tä.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11150:    Asiaa voidaan tarkastella kolmesta näkökul-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11151: masta: kunnan, yhdistysten ja työn suorittanei-
11152: ien henkilöiden kannalta. Kunnan kannalta                     Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin yh-
11153: tarkasteltuna asia on sopimusoikeudellinen.                distyksille tehtävän taikootyön saatta-
11154: Kunta on tehnyt sopimuksen juridisesti oikeus-             miseksi verottomaksi toiminnaksi?
11155:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
11156: 
11157:           Matti Saarinen               Jorma Rantanen                 Markku Pohjola
11158:           Antti Kalliomäki             Anssi Rauramo                  Anneli Jäätteenmäki
11159: 
11160: 
11161: Z90010D
11162: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 526
11163: 
11164: 
11165: 
11166: 
11167:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teki tapauksessa, jossa torvimusiikin edistämi-
11169: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seksi perustetun yhdistyksen jäsenistä muodos-
11170: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           tettu orkesteri toimi säestäjänä teatteriesityksis-
11171: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sä. Yhteensä 30 esiintymiskerrasta maksettu
11172: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       palkkio oli yhdistyksen eikä orkesterissa soit-
11173: edustaja Matti Saarisen ym. näin kuuluvasta         taneiden jäsenten tuloa. Koska yhdistystä pi-
11174: kirjallisesta kysymyksestä n:o 526:                 dettiin yleishyödyllisenä, se oli verovelvollinen
11175:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin yh-     vain liiketulosta, jota puheena olevat esiinty-
11176:        distyksille tehtävän taikootyön saatta-      mispalkkiot eivät olleet. Yhdistyskään ei näin
11177:        miseksi verottomaksi toiminnaksi?            ollen ollut tulosta verovelvollinen (KHO
11178:                                                     19.2.1985 T 647).
11179:                                                        Turun ja Porin lääninoikeus on niin ikään
11180:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kahdessa vuosina 1984 ja 1985 antamassaan
11181: vasti seuraavaa:                                    päätöksessä katsonut urheiluseuran ja sotave-
11182:    Ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n mukaan         teraaniyhdistyksen jäsenten tekemän työn sel-
11183: työnantaja on velvollinen toimittamaan maksa-       laiseksi, että siitä saadusta korvauksesta oli
11184: mastaan palkasta ennakonpidätyksen. Palkalla        toimitettava ennakonpidätys. Yhdistyksille ei
11185: tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkio-      myönnetty valituslupaa korkeimpaan hallinto-
11186: ta, osapalkkiota sekä muuta etuutta ja kor-         oikeuteen.
11187: vausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta tai      Taikootyölle on perinteisesti ollut ominaista,
11188: sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta,   että se tehdään kertaluonteisesti eräänlaisena
11189: joka työn tai tehtävän antajalle tehdään kor-       naapuriapuna kokonaan korvauksetta tai esi-
11190: vausta vastaan. Jos työn tai tehtävän suorittaja    merkiksi ateria- ja iltamakorvausta vastaan.
11191: on tässä toiminnassaan itsenäinen yrittäjä, siitä   Erilaisten seurojen ja yhdistysten piirissä yleis-
11192: suoritettavaa korvausta ei kuitenkaan pidetä        tynyt menettely, jonka mukaan tietystä, usein
11193: palkkana.                                           vakinaisestakin työstä saatava palkka tai palk-
11194:    Yhdistysten tekemän niin sanotun taikoo-         kio ohjataan palkansaajan sijasta seuran tai
11195: työn verokohtelu perustuu oikeuskäytäntöön.         yhdistyksen tilille, ei enää ole luonteeltaan
11196: Korkein hallinto-oikeus on antamillaan pää-         perinteistä korvauksetta tehtävää talkootyötä.
11197: töksillä rajannut työnantajan johdon ja valvon-     Palkan maksajan eli työnantajan ja työntekijän
11198: nan alaisena tehtävän työn ja toisaalta taikoo-     välillä vallitsevat useimmiten tavanomaiset työ-
11199: työn käsitettä.                                     suhteen edellytykset, ja esimerkiksi työsuori-
11200:    Esimerkiksi lähetystyötä tekevän rekisteröi-     tuksesta ja palkkausperusteista on alalle omi-
11201: dyn yhdistyksen jäsenten tekemästä työstä yh-       naiseen tapaan etukäteen sovittu. Työnantaja ei
11202: distykselle maksettu suoritus katsottiin enna-      voi vapautua laissa säädetystä ennakonpidätys-
11203: konpidätyksen alaiseksi palkaksi tilanteessa,       velvollisuudestaan sillä perusteella, että palkan-
11204: jossa yhdistys otti hoitaakseen muovituotteita      saaja ilmoittaa edunsaajaksi tietyn seuran tai
11205: valmistavan yrityksen yhden tai useamman            yhdistyksen, eikä palkansaaja voi välttää vero-
11206: työntekijän työvuoron. Työ kesti neljä kuu-         velvollisuuttaan, vaikka hän lahjoittaisikin tu-
11207: kautta. Yhdistyksen ei katsottu harjoittavan        lonsa tai osan niistä yleishyödylliseen tarkoi-
11208: elinkeinotoimintaa tai muutoinkaan toimivan         tukseen.
11209: itsenäisenä yrittäjänä. Yhdistyksen jäsenet toi-       Työntekijän ja työnantajayrityksen välille ei
11210: mivat työskennellessään yrityksessä sen johdon      kuitenkaan synny työsuhdetta, jos työtä ei
11211: ja valvonnan alaisena, eikä yritys voinut va-       tehdä yrityksen johdon ja valvonnan alaisena.
11212: pautua ennakonpidätysvelvollisuudesta sen           Toiminta on tällöin itsenäistä yritystoimintaa,
11213: vuoksi, että yhdistyksen jäsenet luopuivat heille   jonka piirissä myydään tietty kokonaissuoritus.
11214: maksetusta palkasta (KHO 31.8.1983 T 3230).         Työn suorittajia ei yksilöidä eikä suorituksen
11215: Toisenlaisen ratkaisun korkein hallinto-oikeus      ostajan kannalta ole merkitystä sillä, kuka tai
11216:                                      1989 vp. -     KK n:o 526                                    3
11217: 
11218: ketkä työn lopulta tekevät. Jos maksettua           jain etuja vaarantamatta vapaasti sovittavissa.
11219: korvausta ei pidetä työn suorittaneiden henki-      Mahdollisuus erilaisiin väärinkäytöksiin olisi
11220: löiden palkkana, ei ennakonpidätysvelvolli-         liian ilmeinen. Puheena olevissa tapauksissa
11221: suuttakaan ole. Itsenäisenä yrittäjänä toimivan     maksettavan korvauksen kuuluminen enoakan-
11222: yhdistyksen saama palkkio on kuitenkin veron-       pidätyksen piiriin onkin ratkaistava kussakin
11223: alaista tuloa, ellei nimenomaisesti ole toisin      tapauksessa erikseen.       Ennakkoperintälain
11224: säädetty. Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88)    17 §:n mukaan suorituksen maksaja tai saaja
11225: 21 §:n mukaan säännöksessä tarkoitettu yleis-       voi pyytää epäselvissä tilanteissa ennakonpidä-
11226: hyödyllinen yhteisö tai yhdistys on verovelvol-     tysvelvollisuutta koskevan sitovan ennakkotie-
11227: linen vain liiketulostaan ja kunnallisverotukses-   don sen läänin lääninverovirastolta, jonka vir-
11228: sa muuhun kuin yleishyödylliseen tarkoituk-         ka-alueella työnantajan kotikunta on.
11229: seen käytetyn kiinteistön tai sen osan tulosta.
11230:    Mahdollista on, että yhdistys puolestaan            Verohallinnosta annetun lain (960/87) 4 §:n
11231: maksaa jäsenilleen palkkioita yhdistyksen ni-       mukaan verohallituksen tehtävänä on erityises-
11232: missä tehdystä työstä. Tällöin saattaa yhdistyk-    ti edistää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen
11233: sen ja sen jäsenen välille syntyä työsuhde, jossa   toimittamista antamalla veroviranomaisille
11234: yhdistys on maksamistaan palkoista pidätysvel-      neuvoja ja ohjeita sekä huolehtimalla verovel-
11235: vollinen.                                           vollisiin kohdistuvasta verotuksen toimeenpa-
11236:    Kun työnantajan, yhdistyksen ja palkansaa-       noa koskevasta tiedotustoiminnasta. Valtiova-
11237: jan edut nyt puheena olevissa tapauksissa ovat      rainministeriön käsityksen mukaan hallituksen
11238: yhdenmukaiset, menettely ei voi olla veronsaa-      toimenpiteet eivät ole asiassa tarpeen.
11239: 
11240:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1989
11241: 
11242:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
11243: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 526
11244: 
11245: 
11246: 
11247: 
11248:                               Till Riksdagens Herr Talman
11249:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beslut fattade högsta förvaltningsdomstolen i
11250: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ett fall då en orkester, viiken bestod av
11251: av den 13 oktober 1989 till vederbörande            medlemmar i en förening som grundats för
11252: medlem av statsrådet översänt avskrift av           främjande av hornmusik, fungerade som ac-
11253: följande av riksdagsman Matti Saarinen m.fl.        kompanjatör vid teaterföreställningar. Arvodet
11254: undertecknade spörsmål nr 526:                      för sammanlagt 30 uppträdanden var förening-
11255:                                                     ens och inte orkestermedlemmarnas inkomst.
11256:          Kommer Regeringen att vidta åtgär-
11257:                                                     Eftersom föreningen ansågs som allmännyttig
11258:        der för att göra talkoarbete som utförs
11259:                                                     var den skattskyldig endast för inkomst av
11260:        för föreningar till skattefri verksamhet?
11261:                                                     rörelse, vilket dessa arvoden inte var. Sålunda
11262:                                                     var inte heller föreningen skattskyldig för
11263:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inkomsten (HFD 19.2.1985 T 647).
11264: samt anföra följande:                                  Länsrätten i Åbo och Björneborgs Iän ansåg
11265:     Enligt 4 § lagen om förskottsuppbörd            likaså i två beslut från 1984 och 1985 att arbete
11266: (418/59) är en arbetsgivare skyldig att verkstäl-   som utfördes av medlemmar i en idrottsför-
11267: la förskottsinnehållning på den lön han utbe-       ening och en krigsveteranförening var sådant,
11268: talat. Med lön avses varje slag av lön, arvode,     att förskottsinnehållning måste verkställas för
11269: tantiem samt annan förmån och ersättning,           den ersättning som erhölls för arbetet. För-
11270: som erläggs för tjänst eller befattning eller för   eningarna beviljades inte besvärsrätt till högsta
11271: arbete, uppdrag eller tjänst, som mot ersättning    förvaltningsdomstolen.
11272: utförs för en arbets- eller uppdragsgivares            Traditionellt har talkoarbete kännetecknats
11273: räkning. Är den, som utfört arbetet eller           av att det utförs som ett engångsarbete i form
11274: uppdraget, i denna sin verksamhet en självstän-     av ett slags grannhjälp helt utan ersättning,
11275: dig företagare, betraktas den erlagda ersätt-       eller t.ex. mot måltidsersättning eller ersättning
11276: ningen för det dock inte som lön.                   i form av ett kvällssamkväm. Ett förfarande
11277:     Den skattemässiga behandlingen av s.k. tal-     som numera har vunnit allmänt insteg bland
11278: koarbete som utförs av föreningar grundar sig       olika föreningar och där en lön eller ett arvode
11279: på rättspraxis. Högsta förvaltningsdomstolen        för något visst, ibland till och med stadigva-
11280: har genom sina beslut avgränsat dels sådant         rande arbete betalas in på föreningens konto i
11281: arbete som bör utföras under ledning och            stället för på löntagarens, är inte till sin
11282: tillsyn av arbetsgivaren och dels begreppet         karaktär traditionellt talkoarbete - detta görs
11283: talkoarbete.                                        gratis. Mellan den som betalar lönen, dvs.
11284:    T.ex. en prestation, som betalades till en       arbetsgivaren, och arbetstagaren råder oftast de
11285: registrerad förening som utför missionsarbete       sedvanliga förutsättningarna för ett arbetsför-
11286: för ett arbete, som föreningens medlemmar           hållande, och t.ex. om arbetsprestationen och
11287: hade utfört, ansågs vara innehållspliktig lön i     avlöningsgrunderna har överenskommits på
11288: en situation där föreningen åtog sig att sköta      förhand på det sätt som kännetecknar bran-
11289: arbetsskiftena för en eller flera arbetstagare i    schen i fråga. Arbetsgivaren kan inte befrias
11290: ett företag som tillverkar plastprodukter. Ar-      från sin lagstadgade skyldighet att verkställa
11291: betet pågick i fyra månader. F öreningen ansågs     förskottsinnehållning på den grunden att lön-
11292: inte idka näringsverksamhet eller heller annars     tagaren meddelar att en viss förening är för-
11293: fungera som självständig företagare. Under sitt     månstagare, och löntagaren kan inte undgå sin
11294: arbete i företaget fungerade föreningens med-       skattskyldighet fastän han skänker sina in-
11295: lemmar under företagets ledning och tillsyn,        komster eller en del av dem till ett allmännyt-
11296: och företaget kunde inte befrias från skyldig-      tigt ändamål.
11297: heten att verkställa förskottsinnehållning där-        Mellan arbetstagaren och arbetsgivarföreta-
11298: för att föreningens medlemmar avstod från sin       get uppstår dock inget arbetsförhållande, om
11299: lön (HFD 31.8.1983 T 3230). Ett annorlunda          arbetet inte utförs under företagets ledning och
11300:                                       1989 vp. -     KK n:o 526                                      5
11301: 
11302: tillsyn. Verksamheten är härvid en sjä1vständig      sky1dig att verkställa förskottsinnehållning på
11303: företagsverksamhet, inom vars ram en viss            dessa arvoden.
11304: tota1prestation sä1js. Vem som utför arbetet            Då arbetsgivarens, föreningens och 1öntaga-
11305: anges inte, och för köparen av prestationen har      rens intressen i de fall som nu är på ta1 är
11306: det ingen betydelse vem eller vi1ka som s1ut1i-      desamma, kan förfarandet inte tillämpas fritt
11307: gen utför arbetet. Om den ersättning som             utan att skattetagarnas intressen äventyras.
11308: beta1ats inte anses utgöra 1ön för dem som           Möj1igheten till o1ika s1ags missbruk är alltför
11309: utfört arbetet, före1igger heller ingen sky1dighet   uppenbar. Beträffande de fall som nu är på ta1
11310: att verkställa förskottsinnehållning. Ett arvode,    måste frågan om huruvida förskottsinnehållning
11311: vi1ket erhålls av en förening som fungerar som       skall verkställas eller inte avgöras särskilt från
11312: sjä1vständig företagare, är dock skattep1iktig       fall till fall. En1igt 17 § 1agen om förskotts-
11313: inkomst, om inte annat uttryck1igen är stadgat.      uppbörd kan den som beta1ar eller erhåller en
11314: En1igt 21 § 1agen om skatt på inkomst och            prestation i ok1ara fall be det 1änsskatteverk
11315:                                                      inom vars tjänsteområde arbetsgivarens hem-
11316: förmögenhet (1240/88) är allmännyttiga sam-
11317:                                                      kommun är be1ägen om bindande förhandsupp-
11318: fund eller föreningar som avses i stadgandet         gifter om förskottsinnehållningssky1digheten.
11319: skattsky1diga endast för inkomst av röre1se och         En1igt 4 § 1agen om skatteförva1tningen
11320: vid kommuna1beskattningen för inkomst av             (960/87) har skattestyrelsen särski1t till uppgift
11321: fastigheter och de1ar av fastigheter som använts     att främja en riktig och enhetlig beskattning
11322: för annat än allmännyttigt ändamål.                  genom att ge skattemyndigheterna råd och
11323:     Det är möj1igt att föreningen å sin sida         anvisningar samt genom att sörja för den
11324: beta1ar arvoden till sina med1emmar för arbete       information om verkställighet av beskattningen
11325: som utförts i föreningens namn. Det kan då           som riktar sig till de skattsky1diga. En1igt
11326: uppstå ett arbetsförhållande mellan föreningen       finansministeriets uppfattning är det inte nöd-
11327: och dess med1emmar, varvid föreningen är             vändigt att regeringen vidtar åtgärder i ärendet.
11328: 
11329:      Helsingfors den 3 november 1989
11330: 
11331:                                                                            Minister Ulla Puolanne
11332:                                               1989 vp.
11333: 
11334: Kirjallinen kysymys n:o 527
11335: 
11336: 
11337: 
11338: 
11339:                                  Saarinen: ELSA-radan suunnittelun aloittamisesta
11340: 
11341: 
11342:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11343: 
11344:    Ratahanke Espoo - Lohja - Salo on ollut          tointina järkevä ajatellen hankkeen jatkoa.
11345: suunnitteilla jo pitkään siten, että alkuperäisiä   Mitään ei menisi näin ollen hukkaan.
11346: 1970-luvun maavarauksia ei ole suostuttu pur-          Espoon - Lohjan raideyhteydellä voitaisiin
11347: kamaan kuntien toivomuksista huolimatta.            vähentää myös merkittävästi tieliikenteeseen
11348: Valtionrautateiden taholta on ilmoitettu, että      kohdistuvia paineita. Myös ympäristön ja lii-
11349: ELSA saatetaan toteuttaa joskus, joten radan        kenneturvallisuuden kannalta ajateltuna EL-
11350:                                                     SAn alkupään toteuttaminen olisi kaikin puo-
11351: maa-aluevarauksia ei haluta purkaa.                 lin onnistunut ratkaisu.
11352:    Edellä mainitut maavaraukset haittaavat             ELSAn toteuttamiseen liittyvien seikkojen
11353: merkittävällä tavalla kuntien maankäytön            selvittäminen olisi tarpeen ajatellen myös rai-
11354: suunnittelua, joten olisikin kohtuullista, että     deliikenteellisiä vaihtoehtoja suunnitellulle Tu-
11355: ELSA-hankkeeseen otettaisiin valtiovallan ta-       run - Helsingin moottoritielle.
11356: holta nykyistä täsmällisempiä kannanottoja.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11357:    Nykyisessä liikennepoliittisessa murrosvai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11358: heessa, jossa eri liikennemuotojen välillä on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11359: tapahtumassa markkinaosuuksien uusjakoa,            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11360: olisi yhtenä uutena vaihtoehtona se, että raken-               Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin
11361: nettaisiin ELSAn alkupää Espoosta Lohjalle.                 ELSA-radan suunnittelun aloittamisek-
11362: Tämä olisi koko hankkeen päänavaus ja inves-                si vuoden 1990 aikana?
11363:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
11364: 
11365:                                           Matti Saarinen
11366: 
11367: 
11368: 
11369: 
11370: 290010D
11371: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 527
11372: 
11373: 
11374: 
11375: 
11376:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Helsingin ja Turun välillä, joten radan raken-
11378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taminen Lohjalta Espooseen ei ole kannatetta-
11379: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          va hanke, vaan aikaradan mahdollinen raken-
11380: kirjeenne n:o 2439 ohella toimittanut valtioneu-   taminen on toteutettava kokonaisuudessaan ja
11381: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       suunnitelmat ja päätökset tehtävä tältä pohjal-
11382: kansanedustaja Matti Saarisen näin kuuluvasta      ta.
11383: kirjallisesta kysymyksestä n:o 527:                   Helsingin - Turun liikenneyhteydet parane-
11384:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin        vat käynnissä olevan, 1,3 miljardia markkaa
11385:        ELSA-radan suunnittelun aloittamisek-       maksavan radan perusparannuksen valmistut-
11386:        si vuoden 1990 aikana?                      tua v. 1993. Suunnittelu on lisäksi käynnissä
11387:                                                    moottoritien osalta siten, että yleissuunnitel-
11388:                                                    man linjaratkaisu tulee valmiiksi vuoden 1990
11389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       alussa. Moottoritien linja- ja ratavaraukset
11390: vasti seuraavaa:                                   liittyvät toisiinsa.
11391:    Espoon - Lohjan - Salon (ELSA) radasta             Vasta moottoritien linjaratkaisujen valmis-
11392: on valmistunut yleissuunnitelma v. 1979. Tä-       tuttua voidaan nykyisiin ELSA-ratavarauksiin
11393: män jälkeen rataa varten tarvittava alue on        ottaa kantaa.
11394: ollut ratavarauksena kaavoituksessa. Ratava-           ELSA-radan rakentaminen ei näytä tällä
11395: rausalueella on sallittu vain pienimuotoista       hetkellä ajankohtaiselta eikä sen suunnittelua
11396: rakentamista.                                      aloiteta lähivuosina. Radan tarpeellisuus tulee
11397:    ELSA-rata on nimenomaan aikaratayhteys          selvittää uudelleen 1990-luvun puolivälissä.
11398:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
11399: 
11400:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
11401:                                  1989 vp. -    KK n:o 527                                    3
11402: 
11403: 
11404: 
11405: 
11406:                            Till Riksdagens Herr Talman
11407:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen    det av hanan från Lojo till Esbo är alltså inte
11408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse    ett projekt som kan understödas, utan det
11409: nr 2439 av den 13 oktober 1989 till vederbö-   eventuella byggandet av genbanan måste ge-
11410: rande medlem av statsrådet översänt avskrift   nomföras i dess helhet och planer och beslut
11411: av följande av riksdagsman Matti Saarinen      måste utgå från detta.
11412: undertecknade spörsmål nr 527:                    Trafikförbindelserna mellan Helsingfors och
11413:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för   Åbo förbättras när den pågående grundförbätt-
11414:       att inleda planeringen av ELSA-hanan     ringen av hanan till ett belopp av 1,3 miljarder
11415:       under år 1990?                           mk blir färdig år 1993. Dessutom är en
11416:                                                motorväg under planering på så sätt att gene-
11417:                                                ralp1anens linjelösning blir klar i början av år
11418:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-   1990. Motorvägens linjereserveringar och ban-
11419: samt anföra följande:                          reserveringarna anknyter till varandra. Först
11420:   En generalpian för hanan Esbo-Lojo-Salo      sedan linjelösningarna blivit fardiga kan ställ-
11421: (ELSA) blev färdig år 1979. Därefter har det   ning tas till de nuvarande reserveringarna för
11422: område som behövs för hanan funnits med i      ELSA-hanan.
11423: planläggningen som reservering för hanan. På      Byggandet av ELSA-hanan verkar inte i
11424: det område som reserverats för hanan har       detta nu vara aktuellt och planeringen av
11425: endast tillåtits byggande i liten skala.       byggandet kommer inte att inledas under de
11426:   ELSA-hanan är uttryckligen en genbaneför-    närmaste åren. Behovet av hanan bör utredas
11427: bindelse mellan Helsingfors och Åbo. Byggan-   på nytt kring mitten av 1990-talet.
11428: 
11429:     Helsingfors den 31 oktober 1989
11430: 
11431:                                                             Trafikminister Raimo Vistbacka
11432:                                               1989 vp.
11433: 
11434: rjallinen kysymys n:o 528
11435: 
11436: 
11437:                                  Jokinen ym.: Tieteellisen tutkimuksen kehittämisestä Suomessa
11438: 
11439: 
11440:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11441:   Tieteellinen tutkimustyö ei ole maassamme          luontoon ja ympäristöön kohdistuva ns. tutki-
11442:  nä asemassa kuin sen tulisi olla. Aikakau-          mustyö, jossa vastakkaisuudet herättävät ihme-
11443:  mme haastaa kuitenkin päättävät elimet ja           tystä.
11444:  men muuta maan hallituksen ja eduskunnan               Viime päivinä laajasti julkisuutta saanut
11445:  tlvomaan nykyistä vastuullisemmin tieteelli-        Metsäntutkimuslaitoksessa käynnistetty ajojah-
11446:  n tutkimustyön menestymistä tehtävässään.           ti erästä tutkijaa kohtaan on jälleen kerran
11447:  ~aamme on edennyt eräillä tutkimustyön              konkreettinen esimerkki siitä, mitä kaikkea
11448:  ueilla merkittäviin saavutuksiin ja saanut          suomalaiseen tutkimustyöhön tänä päivänä si-
11449:  .nnustusta myös maamme rajojen ulkopuolel-          sältyy. Jos mielivaltaisesti määrätään, mikä
11450:  . Kansainvälisyyden merkitys juuri tutkimus-        tutkimussuunta on oikeaa ja mikä väärää,
11451:  ön alueella etenee koko ajan. Samalla nousee        ollaan tilanteessa, jossa kansalaisten epävar-
11452:  iin ristiriitaisia tutkimuksia ja tuloksia, jotka   muus tutkimustyötä kohtaan entisestään kas-
11453: )ikkeavat ratkaisevalla tavalla toisistaan.          vaa.
11454:   Varsinkin keskeiseksi noussut luontoon ja             Esimerkkejä suomalaisen tutkimustyön kiis-
11455:  npäristöön liittyvä tutkimustyö törmää yhä          toista löytää monilta alueilta. Se on kuitenkin
11456: :lvemmin sellaisiin esteisiin, joita kasvava ta-     nyt ja tulevaisuudessa entistä keskeisempi ja
11457: ,udellinen kilpailu aiheuttaa. Metsäntutkimus        vaativampi alue, jota eivät maan hallitus ja
11458:   metsien hoitoon liittyvä tutkimustyö on ollut      eduskuntakaan voi sivuuttaa vain toteamalla.
11459: ' vuosikymmeniä maassamme eräs kiistojen             Tutkimustyön merkitys ja haasteet ovat nimen-
11460: )hde. Käytännön esimerkit ja tulokset kerto-         omaan erittäin keskeiset kaikessa luontoon ja
11461: lt selvää kieltään siitä vakavasta uhasta, joka      ympäristöön liittyvässä, eivätkä vähiten maan
11462: cllä alueella on noussut hälyttävänä esiin. Asia     tärkeimmän tuotteen, puun kasvatuksen koh-
11463: tatii päättäviltä elimiltä sen vastuun ottamis-      dalla. Koska metsäntutkimuksen ongelmat
11464: t, jonka kansa on Suomen eduskunnalle ja             ovat jo vuosia olleet tiedossa ja myös metsän-
11465: allitukselle antanut. Enää ei voida väistää          hoitoon liittyvät virheet tunnetaan, on aihetta
11466: :tstuuta, sillä aika ei odota, se kulkee eteen-      vedota maan hallitukseen ja sen velvollisuuk-
11467: äin.                                                 siin ottaa nykyistä enemmän vastuuta siitä,
11468:   Kansalaisten keskuudessa ovat herättäneet          mihin Suomen metsänhoito ja -tutkimus ovat
11469: tmetystä ja epäilyjä viime aikoina julkisuudes-      kulkemassa.
11470: l yhä useammin esiintyneet tutkimusten esit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11471: :lyt, jotka ovat toisistaan suuresti poikkeavia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11472: ti jopa täysin päinvastaisia, mutta joita esitel-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11473: iän tutkimuksiin perustuvina tosiasioina.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11474:   Varsinkin elintarvikkeiden ja lääkeaineiden                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11475: ohdalla tällaiset vastakkaiset ns. tutkimukset               ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen joh-
11476: erättävät epäilyjä jopa kaikkea tedellistakin                dosta, joka osoittaa kielteisiä piirteitä
11477: 1tkimustyötä kohtaan.                                        maallemme tärkeän tutkimustyön ken-
11478:   Erityisen suurta huomiota herättää myös                    tässä, erityisesti metsänhoidon alueella?
11479:    Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
11480: 
11481:          Anna-Liisa Jokinen             Vappu Säilynoja           Lauha Männistö
11482:          Pauli Uitto                    Esko Seppänen             Marja-Liisa Löyttyjärvi
11483:          Heli Astala                    Pekka Leppänen            Timo Laaksonen
11484:                                         Marjatta Stenius-Kaukonen
11485: 
11486: 
11487: ~OOIOD
11488: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 528
11489: 
11490: 
11491: 
11492: 
11493:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      listä kehitystä edistää syksyllä 1986 tehty pää-
11495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tös korkeakoulujen eräiden resurssien lisäämi-
11496: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           sestä. Päätöksen mukaan vuosina 1988-1991
11497: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        korkeakoulujen työsuhde-, kulutus- ja laitehan-
11498: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kintamäärärahat kasvavat vuosittain 15 %
11499: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      reaalisesti. Tämä merkitsee näiden varojen kak-
11500: sesta kysymyksestä n:o 528:                         sinkertaistumista vuoteen 1991 mennessä. Suo-
11501:                                                     men Akatemian resurssikasvu ei kuulu valtio-
11502:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neuvoston periaatepäätöksen piiriin. Pyrkimyk-
11503:        ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen joh-     senä kuitenkin on lisätä akatemian voimavaro-
11504:        dosta, joka osoittaa kielteisiä piirteitä    ja reaalisesti siten, että kasvu pääpiirteissään
11505:        maallemme tärkeän tutkimustyön ken-          noudattelisi korkeakoulujen voimavarakehitys-
11506:        tässä, erityisesti metsänhoidon alueella?    tä.
11507:                                                         Sektoritutkimukseksi luokitellaan julkisen
11508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sektorin kaikki se tutkimustoiminta, joka jää
11509: taen seuraavaa:                                     perustutkimuksen ja soveltavan teknisen tutki-
11510:                                                     muksen ulkopuolelle. Sektoritutkimuksen, jota
11511:    Tieteellisellä tutkimuksella on itseisarvonsa,   pääasiassa tehdään valtion eri tutkimuslaitok~
11512: mutta se on myös tuotannontekijänä tullut yhä       sissa ja ministeriöiden ja keskusvirastojen pro-
11513: merkittävämmäksi. Suomalaisen tieteenharjoit-       jektivaroin, määrärahat ovat nykyään 32 %
11514: tamisen edellytykset ovat 1980-luvun aikana         valtion tutkimusmenoista.
11515: kehittyneet myönteisesti. Kansallisen tutkimus-        Tutkimuksen arviointimenetelmät ovat kai-
11516: järjestelmän kaikki lohkot ovat saaneet lisää       kissa teollistuneissa maissa kehittelyn kohteena.
11517: resursseja.                                         Suomessa Suomen Akatemia on jatkanut eri
11518:    Kehitys Suomessa on ollut kansainvälisesti-      alojen tieteellisiä arviointeja ja arviointimene-
11519: kin verraten vahva. Tutkimus- ja kehittämistoi-     telmien kehittämistä. Tiedeindikaattoreiden ja
11520: minnan kokonaismenot ovat kasvaneet reaali-         tutkimuksen arviointimenetelmien tutkimus ja
11521: sesti noin 10% vuodessa vuosina 1983-1987.          kehittely tapahtuu nykyään paljolti kansainvä-
11522: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi kas-       lisenä yhteistyönä kansainvälisten järjestöjen
11523: voi vuosina 1979-1983 Suomessa 35% ja               piirissä.
11524: vuosina 1983-1987 50%, rahoituksen reaa-               Valtakunnallisen tiedepolitiikan kannalta ar-
11525: liarvolla mitattuna. Tutkimustoiminnan voi          vioinnit ovat antaneet paljon hyvää taustama-
11526: katsoa kaksinkertaistuneen kahdeksassa vuo-         teriaalia suunnittelun pohjaksi. Kahdeksassa
11527: dessa.                                              vuodessa on valmistunut kahdeksan arviointia
11528:    Valtion tiede- ja teknologianeuvoston joulu-     ja kolme muuta on tekeillä tai valmisteilla.
11529: kuussa 1987 julkaiseman katsauksen mukaan           Tärkeää on arviointitoiminnan jatkuvuus sekä
11530: tavoitteena on, että BKT-osuudessa saavutet-        se, että toiminta kohdistuu suomalaiseen perus-
11531: taisi kahden prosentin taso vuoden 1990 lop-        tutkimukseen mahdollisimman monipuolisesti.
11532: puun mennessä.                                          Tieteenala-arviointien yhteydessä vähemmäl-
11533:    Tiede- ja teknologianeuvoston kaavailemalla      le keskustelulle on jäänyt tutkimuspolitiikasta
11534: pitkän aikavälin kasvutavoitteena Suomi pää-        ja tutkimuksen rahoituksesta vastaavien insti-
11535: see vuoden 2000 tienoilla 2,7 %:n tutkimuspa-       tuutioiden toiminnan ja päätöksenteon arvioin-
11536: nostukseen (osuutena bruttokansantuotteesta),       ti. Tutkimustyön tuloksellisuuden tarkastelu
11537: jossa Ruotsi oli jo v. 1985. Suomessa sekä          ilman tätä kytkentää on yksipuolinen.
11538: kokonaistutkimuspanos että teollisuuden tutki-          Kansallisen edun mukaista tietenkin on pyr-
11539: mus- ja kehittämistoiminta ovat kasvaneet sel-      kiä saamaan tieteellistä tietoa metsien kasvu-
11540: västi nopeammin kuin OECD-maissa keski-             käyttäytymisestä yleensä ja erityisesti tilantees-
11541: määrin.                                             sa, jossa saastuminen ja muut ympäristöperäi-
11542:    Korkeakoulujen tutkimustoiminnan määräl-         set muutokset rasittavat metsävarantoamme.
11543:                                       1989 vp. -      KK n:o 528                                     3
11544: 
11545:    Metsäntutkimuksen alueella valtaosa julki-         tutkijoiden vapaus valita tutkimuslaitoksissa
11546: sista resursseista on osoitettu maa- ja metsäta-      menetelmänsä. Kritiikin aika on sen jälkeen,
11547: lousministeriön hallinnonalalle.                      kun tutkimustulokset ovat valmiina ja ne on
11548:    Ottaen huomioon metsäntutkimuksen kan-             julkaistu. Tutkimuksen moniarvoisuus on pi-
11549: sallisen merkityksen tulee tutkimusta vahvistaa       temmällä aikavälillä perusta, joka antaa tutki-
11550: ja monipuolistaa. Opetushallinnon alueella on         mukselle pohjaa uudistua.
11551: metsätieteen opetusta ja tutkimusta Helsingin            Suomen Akatemia on järjestänyt metsän-
11552: yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekun-      uudistamisen      tutkimuksen     kansainvälisen
11553: nassa ja Joensuun yliopistossa. Myös monet            asiantuntija-arvioinnin vuonna 1989. Tämän
11554: luonnontieteellisten tiedekuntien laitokset ovat      arvioinnin, johon valikoitiin 116 hankkeesta 24
11555: osallistuneet enenevästi metsäntutkimukseen.          tähän tutkimusalueeseen liittyvää kotimaista
11556: Valtion maa- ja metsätieteellinen toimikunta          hanketta, eräs keskeisimmistä suosituksista oli
11557: on valmistellut toimenpiteitä metsäntutkimuk-         ehdotus pysyvän tutkimuksen laatua tarkkaile-
11558: sen tehostamiseksi.                                   van järjestelmän luomisesta metsäntutkimuk-
11559:    Metsäntutkimuksen alueella on tarpeen ke-          seen. Järjestelmän tulisi sisältää mekanismit,
11560: hittää valtion tutkimuslaitoksia tieteellisinä lai-   jolla tutkimuksen tavoitteita, tasoa ja menetel-
11561: toksina. Yliopiston tiedekuntien ja valtion tut-      miä arvioitaisiin tutkimuksen kestäessä, ja
11562: kimuslaitosten tutkimustyön tulisi tarkoituk-         mikä olennaista, myös ennen tutkimushankkei-
11563: senmukaisella tavalla täydentää toisiaan. Yh-         den käynnistämistä.
11564: teistyötä niiden välillä tulee lisätä.                   Opetusministeriö selvittää omalta osaltaan
11565:    Tutkimusjärjestelmää kehitettäessä olennais-       edellytyksiä, joilla metsäntutkimuksen kaikkia
11566: ta on selkiyttää eri alojen tavoiteasetteluja,        osa-alueita ja organisaatioita koskevaa seuran-
11567: käynnistää kaikissa tutkimusorganisaatioissa          ta- ja arviointijärjestelmää voidaan osapuolien
11568:  toimivat arviointijärjestelmät ja tarvittaessa       yhteistyönä ja hyödyksi nykyisestään kehittää.
11569:  koordinoida ja kehittää tutkimuksen organi-          Tässä työssä pohjana ovat valtion tiede- ja
11570:  sointia pitäen silmällä kokonaistavoitteita.         teknologianeuvoston ns. sektoritutkimuksen
11571:  Hanke- ja tutkijatasolla lähtökohtana tulee olla     asemaa koskevat ehdotukset ja suositukset.
11572:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
11573: 
11574:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
11575: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 528
11576: 
11577: 
11578: 
11579: 
11580:                              Till Riksdagens Herr Talman
11581:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sumtion och anskaffningar vid högskolorna
11582: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        årligen att öka med reellt 15 % under åren
11583: av den 13 oktober 1989 till vederbörande           1988-1991. Detta innebär att resurserna för-
11584: med1em av statsrådet översänt en avskrift av       dubblas fram till 1991. Resursökningen vid
11585: följande av riksdagsman Jokinen m.fl. under-       Finlands Akademi omfattas inte av statsrådets
11586: tecknade spörsmål nr 528:                          principbes1ut. Strävan är dock att akademins
11587:                                                    resurser reellt skall öka så att ökningen i stora
11588:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           drag följer utvecklingen för högskolornas del.
11589:        vidta med anledning av den bekymmer-           Till sektorforskningen räknas all den forsk-
11590:        samma och negativa situationen på ett       ning inom den offentliga sektorn som faller
11591:        forskningsfalt som är så viktigt för vårt   utanför grundforskningen och den tillämpade
11592:        land som skogsvården?                       tekniska forskningen. Anslagen för sektor-
11593:                                                    forskning, viiken huvudsakligen bedrivs vid
11594:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        statens olika forskningsinstitut och med mini-
11595: följande:                                          steriernas och de centrala ämbetsverkens pro-
11596:                                                    jektinriktade mede1, utgör för närvarande 32 %
11597:    Den vetenskapliga forskningen har sitt egen-    av statens forskningsutgifter.
11598: värde, men även som en produktionsfaktor har          Metoderna för att utvärdera forskningen är
11599: den blivit allt viktigare. Betingelserna för att   föremål för utveck1ing i alla industri1änder.
11600: ägna sig åt vetenskap har i Finland utvecklats     Hos oss har Fin1ands Akademi fortsatt de
11601: i gynnsam riktning under 1980-talet. Alla sek-     vetenskapliga utvärderingarna på olika områ-
11602: torer inom den nationella forskningen har fått     den och utvecklingen av värderingsmetoderna.
11603: tilläggsresurser.                                  Undersökningen och utvecklingen av veten-
11604:    Även efter en internationell måttstock är       skapsindikatorerna och metoderna för att ut-
11605: utvecklingen i Finland relativt stabil. De sam-    värdera forskningen sker i dag till stor del i
11606: manlagda utgifterna för forskning och utveck-      form av ett samarbete mellan olika internatio-
11607: ling har reellt ökat med ca 10 % per år under      nella organisationer.
11608: 1983-1987. Volymen ökade med 35% i Fin-               Med hänsyn till den nationella vetenskaps-
11609: land under 1979-1983 och med 50% under             politiken har utvärderingarna åstadkommit ett
11610: 1983-1987, mätt enligt finansieringens realvär-    gott underlag för planeringen. lnom loppet av
11611: de. Forskningens volym kan anses ha fördubb-       åtta år har åtta slag av utvärderingar fårdig-
11612: lats under åtta år.                                ställts och tre andra är under arbete. Det är
11613:     Enligt en översikt som Statens vetenskaps-     viktigt att utvärderingarna fortsätter samt att
11614: och teknologiråd publicerade i december 1987       verksamheten så mångsidigt som möjligt inrik-
11615: är målet en nivå på två procent av BNP före        tas på den finländska grundforskningen.
11616: utgången av 1990.                                     1 samband med utvärderingarna av olika
11617:    Genom det tillväxtmål som ställts i utsikt av   vetenskapsområden har mindre diskussion äg-
11618: vetenskaps- och teknologirådet kommer Fin-         nats åt utvärdering av verksamheten och be-
11619: land att ha en forskningsinsats på 2, 7 % av       sluten bland de institutioner som svarar för
11620: bruttonationalprodukten ungefär vid år 2000.       forskningspolitiken och forskningsfinansiering-
11621: Sverige nådde denna nivå redan 1985. 1 Fin-        en. Utan denna sammankoppling är en gransk-
11622: land har såväl de sammanlagda satsningarna         ning av forskningens produktivitet alltför ensi-
11623: på forskning som forskningen och utvecklingen      dig.
11624: inom industrin ökat klart snabbare än genom-          Det 1igger naturligtvis i nationens intresse att
11625: snittet i OECD-länderna.                           försöka få fram vetenskaplig information om
11626:     Ett beslut från hösten 1986 om ökningen av     skogarnas växtbeteende i allmänhet och speci-
11627: vissa resurser för högskolorna stöder den kvan-    ellt i situationer där föroreningarna och andra
11628: titativa utvecklingen av forskningen. Enligt       miljöförändringar belastar vårt skogsbestånd.
11629: beslutet kommer ans1agen för tjänster, kon-           lnom skogsforskningen har största delen av
11630:                                      1989 vp. -     KK n:o 528                                    5
11631: 
11632: de offentliga medlen styrts tili jord- och skogs-   att välja sina arbetsmetoder vid forskningsin-
11633: bruksministeriets förvaltningsområde.               stituten. Det är dags för kritik när forsknings-
11634:    Med hänsyn tili att skogsforskning är av         resultaten föreligger och har publicerats. I ett
11635: nationell betydelse bör den förstärkas och          längre tidsperspektiv är pluralismen i forsk-
11636: göras mångsidigare. Inom undervisningsför-          ningen den grundval på viiken forskningen kan
11637: valtningen bedrivs forstvetenskaplig undervis-      förnyas.
11638: ning och forskning vid agrikultur- och forstve-        Finlands Akademi föranstaltade 1989 en
11639: tenskapliga fakulteten vid Helsingfors universi-    utvärdering av internationella experter angåen-
11640: tet samt vid Joensuu universitet. Även många        de utforskningen av skogarnas förnybarhet. En
11641: naturvetenskapliga fakulteters institutioner har
11642:                                                     av de centra1a rekommendationerna i denna
11643: i högre grad än tidigare deltagit i skogsforsk-
11644: ning. Statens agrikultur- och forstvetenskapliga    utvärdering, tili vilka utvaldes 24 av 116
11645: kommission har förberett åtgärder för att           inhemska projekt rörande detta forskningsom-
11646: skogsforskningen skall kunna effektiveras.          råde, var förslaget om att skapa ett bestående
11647:    Det finns ett behov att inom skogsforskning-     system för uppföljning av skogsforskningens
11648: en utveckla statens forskningsinstitut som ve-      beskaffenhet. Systemet bör innefatta mekanis-
11649: tenskapliga inrättningar. Forskningen vid uni-      mer genom vilka forskningens mål, nivå och
11650: versitetens fakulteter och statens forskningsin-    metoder utvärderas under den pågående forsk-
11651: stitut bör komplettera varandra på ett ända-        ningen, och vad som är väsentligt innan forsk-
11652: målsenligt sätt. Samarbetet mellam dem borde        ningsprojekten inleds.
11653: utökas.                                                Undervisningsministeriet kommer att för
11654:    När forskningen i sin helhet utvecklas är det    egen del utreda de förutsättningar under vilka
11655: väsentligt att precisera målsättningarna för        uppföljningen och utvärderingen i fråga om
11656: olika områden, sätta igång med olika slag av        skogsforskningens alla delområden och organi-
11657: utvärderingar inom alla forskningsorganisatio-      sationer kan utvecklas i samarbete och tili
11658: ner och vid behov samordna och utveckla             nytta för alla parter. I detta arbete utgörs
11659: forskningens organisation med beaktande av          underlaget av förslagen och rekommendatio-
11660: helhetsmålet. Utgångspunkten på projekt- och        nerna från statens vetenskaps- och teknologi-
11661: forskarnivå måste vara att forskarna har frihet     råd rörande den s.k. sektorforskningen.
11662:      Helsingfors den 16 november 1989
11663: 
11664:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
11665: 1
11666: 1
11667:  1
11668:  1
11669:   1
11670:   1
11671:    1
11672:    1
11673:     1
11674:     1
11675:      1
11676:      1
11677:       1
11678:       1
11679:        1
11680:        1
11681:         1
11682:         1
11683:          1
11684:          1
11685:           1
11686:           1
11687:            1
11688:            1
11689:             1
11690:                                                  1989 vp.
11691: 
11692: Kirjallinen kysymys n:o 529
11693: 
11694: 
11695: 
11696: 
11697:                                     Jokinen ym.: Elintarvikkeiden mainonnan rajoittamisesta
11698: 
11699: 
11700:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11701: 
11702:    Elintarvikkeiden hinnat ovat Suomessa kor-           mainontaa. Missään muualla mainonta ei ole
11703: keammat kuin missään muualla, todetaan jopa             paisunut niin laajaksi kuin Suomessa. Valtaleh-
11704: päivittäin julkisissa tiedotusvälineissä. Samaa         det julkaisevat päivittäin jopa sivujen kokoisia
11705: korkeaa hintaluokkaa noudattavat muutkin                liha- ym. elintarvikkeita esitteleviä ilmoituksia.
11706: välttämättömät tarpeet ja tarvikkeet. Hintojen          Lisäksi jaetaan suunnaton määrä ilmaisjakelu-
11707: nousua tapahtuu kuitenkin tästä huolimatta              lehtiä ja mainoksia, joissa elintarvikkeiden
11708: jopa päivittäin. Samalla saa todeta huomatta-           osuus on erittäin suuri. Juuri mainonta on se
11709: van suuria hintaeroja jopa elintarvikkeiden             tekijä, joka nostaa päivittäistavaroiden hintoja
11710: kohdalla.                                               ratkaisevalla tavalla. Tästä syystä olisi välittö-
11711:    Tämänsuuntainen kehitys on omiaan lisää-             mästi aikaansaatava sellainen mainosvero, joka
11712: mään epävarmuutta ja oikeutettua epäluuloa-             vaikuttaisi hillitsevästi tähän täysin tarpeetto-
11713: kin lainsäätäjiä ja ennen muuta maan hallitusta         maan kilpailukeinoon.
11714: kohtaan. Kansalaisten toimeentulosta ja elämi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11715: sen laadusta huolta ja vastuuta kantavilla              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11716: elimillä tulee olla oikea kuva ja tieto siitä,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11717: miten elintaso kehittyy maassa. Varsinkin               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11718: ruuan hinnan kohtuuton nousu on hälyttävä                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11719: tosiasia, sillä pienituloiset ja vähäisillä eläkkeil-            ryhtyä kohtuuttomaksi paisuneen mai-
11720: lä elävät ihmiset joutuvat jo tinkimään välttä-                  nonnan rajoittamiseksi ja hintavyöryn
11721: mättämistä tarpeistaan.                                          pysäyttämiseksi elintarvikkeiden ja mui-
11722:    Hinnankorotusten eräänä, jopa ratkaisevana                    den välttämättömyystarvikkeiden osal-
11723: tekijänä on pidettävä valtavaksi paisunutta                      ta?
11724:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
11725: 
11726:           Anna-Liisa Jokinen                  Heli Astala                 Raila Aho
11727:           Marjatta Stenius-Kaukonen           Pekka Leppänen              Marja-Liisa Löyttyjärvi
11728: 
11729: 
11730: 
11731: 
11732: 290010D
11733: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 529
11734: 
11735: 
11736: 
11737: 
11738:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11739:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Elintarviketalous jakautuu kolmeen portaa-
11740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seen: maatalous-, jalostus- ja jakeluportaaseen.
11741: olette 18 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           Kaikkien portaiden toimintaa säätelevä järjes-
11742: kirjeenne n:o 2441 ohella toimittanut valtioneu-    telmämme on pääosin perustunut tarpeeseen
11743: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        säädellä maataloustuotantoa. Maataloustuo-
11744: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin          tantoa säädellään maataloustulolailla. Lain
11745: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 529:      keskeisenä tarkoituksena on tietyn tulon ja
11746:                                                     tulokehityksen takaaminen alan elinkeinonhar-
11747:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11748:                                                     joittajille. Tässä tarkoituksessa valtiovalta on
11749:        ryhtyä kohtuuttomaksi paisuneen mai-
11750:                                                     sitoutunut antamaan maataloudenharjoittajille
11751:        nonnan rajoittamiseksi ja hintavyöryn
11752:                                                     seuraavat takuut: hintatakuu tärkeimmille
11753:        pysäyttämiseksi elintarvikkeiden ja mui-
11754:                                                     maataloustuotteille, takuu täydestä kustannus-
11755:        den välttämättömyystarvikkeiden osal-
11756:                                                     ten nousun korvaamisesta, menekkitakuu lähes
11757:        ta?
11758:                                                     koko tuotannolle ja osittainen takuu tappioi-
11759:                                                     den korvaamisesta.
11760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Hintatakuu koskee ensinnäkin maataloustu-
11761: taen seuraavaa:                                     lolaissa mainittuja tavoitehintatuotteita, joista
11762:    Yhdentyvässä Euroopassa meidän on kiinni-        kertyy noin 90 % maatalouden myyntituloista.
11763: tettävä yhä enemmän huomiota avoimessa ta-          Hintatakuu merkitsee sitä, että valtion on
11764: loudessa toimivan elinkeinotoiminnan kilpai-        huolehdittava siitä, että neuvotteluissa asetettu
11765: luedellytysten ja -olosuhteiden kehittämiseen,      tavoitehinta toteutuu. Hinta- ja kustannusta-
11766: mikäli aiomme pysyä mukana eurooppalaisessa         kuun ansiosta maataloustuotehintoja on Suo-
11767: talouskehityksessä ja olla menettämättä väes-       messa korotettu tasolle, joka on 2-3-kertainen
11768: töämme muualle. Teollisuuden kansainvälisten        esimerkiksi Ruotsin tai Euroopan yhteisön
11769: kilpailuedellytysten kehittäminen edellyttää        hintatasoon nähden. Tuottajahintakehitys on
11770: vuorostaan vaikuttamista teollisuutemme me-         1980-luvulla ollut useimpiin teollistuneisiin
11771: nestys- ja kustannustekijöihin talous- ja teolli-   markkinatalousmaihin verrattuna poikkeuksel-
11772: suuspoliittisin keinoin.                            lisen nopea. Leipä- ja rehuviljan hinta on
11773:    Kustannustekijöistä palkat ovat keskeisessä      Suomessa vuosina 1982-1987 kallistunut pe-
11774: asemassa, ja palkkakehitys riippuu paljolti elin-   räti 46-56 %, Ruotsissa vain 10--15 %, ja
11775: kustannusten kehityksestä. Elinkustannuksista       Saksan liittotasavanassa hinnat ovat alentuneet
11776: asumiskustannukset ja ruokakustannukset             10--15 %:lla, USA:ssa 35 %:lla ja Kanadassa
11777: muodostavat molemmat noin viidenneksen.             35-54 %:lla. Eläintuotteiden hintojen kohdal-
11778: Suomessa sekä elintarvikehinnat että asumis-        la hintakehityskuva on samanlainen; Suomen
11779: kustannukset ovat kansainvälisesti ottaen hy-       hinnat ovat kohonneet 35-45 %, muualla
11780: vinkin korkeat. Elintarvikkeiden ja asumisen        hintakehitys on ollut huomattavasti maltilli-
11781: korkea lähtöhinta ja ajoittain nopea hintakehi-     sempaa tai jopa negatiivista.
11782: tys johtavat siis vääjäämättä siihen, että avo-        Maataloudelle annetun menekkitakuun ja
11783: taloudessa toimivan teollisuutemme kustannus-       tappiotakuun markkamääräiset seuraukset
11784: kehitys on kilpailijamaitamme nopeampaa,            ovat luettavissa kuluvan vuoden tulo- ja me-
11785: mikä johtaa kilpailuasemamme heikentymi-            noarviosta sekä ensi vuoden tulo- ja menoar-
11786: seen.                                               vioesityksestä.
11787:    On nähtävästi tarpeellista eritellä tärkeimmät      Maatalouspolitiikasta johtuva maatalous-
11788: syyt sille, miksi elintarvikkeet meillä ovat tär-   tuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan
11789: keimpiin kilpailijamaihin nähden selvästi kal-      säätely on elintarviketeollisuudessa johtanut
11790: liimmat ja että elintarvikkeiden hintakehitys       korostuneeseen raaka-aine- ja kotimarkkinaha-
11791: ajoittain on ollut merkittävin kotimaisen inf-      kuisuuteen. Kotimarkkinatuotannolle ovat
11792: laation osatekijä.                                  ominaisia laaja tuotevalikoima ja lyhyet sarjat.
11793:                                       1989 vp. -      KK n:o 529                                       3
11794: 
11795: Vaikka elintarvikkeita tuotetaan melko suuris-        menestyä kilpailijaansa paremmin. Esteiden
11796: sa yksiköissä, suurtuotannon eduista ei ole           poistamisella julkinen valta luo mahdollisuuk-
11797: päästy hyötymään kotimarkkinoiden pienuu-             sia uusille yrittäjille. Uusilla esteillä - kuten
11798: den ja kotimaassa sekä ulkomailla asetettujen         mainoskielloilla tai vastaavilla toimenpiteillä
11799: ulkomaankaupan esteiden vuoksi. Kotimarkki-           - estetään nimenomaan uusien yrittäjien alalle
11800: noilla tämä on saattanut heijastua ylisuurena         tulo ja rajoitetaan kilpailua. Ohjelmansa mu-
11801: mainontana. EFTAn ja EY:n kanssa tehdyillä            kaisesti hallituksen tavoitteena on kuluttajien
11802: vapaakauppasopimuksilla vapautettiin osa ko-          eduksi koituvan kilpailun lisääminen markki-
11803: timaan elintarvikemarkkinoista, mutta elintar-        noilla, eritoten kilpailulta suojatuilla markki-
11804: viketeollisuuden kilpailun alaisen osan suojaa-       noilla, ja kuluttajasuojan parantaminen. Elin-
11805: miseksi sopimusmaiden kesken rakennettiin
11806:                                                       tarvikealaa koskeva selvitystyö on käynnistetty
11807: monimutkainen tuki- ja maksujärjestelmä, joka
11808: osittain jarrutti liberalisointiin liittyneiden va-   viime keväänä ja valmistunee ensi kevään
11809: paakauppatavoitteiden toteutumista.                   aikana. Elintarvikepoliittisen ohjelmatoimikun-
11810:    Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden var-       nan esityksiin hallitus ottaa kantaa ensi vuoden
11811: sin laajan lisensioinnin seurauksena ovat maa-        aikana.
11812: taloustuotteiden, puolijalosteiden ja valmiiden          Todettakoon lopuksi, että kansainvälisellä-
11813: elintarvikkeiden markkinamme olleet kehitty-          kin tasolla on tapahtumassa muutoksia, jotka
11814: mättömät ja markkinamekanismin toimivuus              on syytä ottaa huomioon kansallisia ratkaisuja
11815: hintoja ja kustannuksia ohjaavana tekijänä            tehtäessä. GA TTin puitteissa käytävien neuvot-
11816: ilmeisen heikko.                                      telujen seurauksena maataloustuotteiden ja
11817:    Pitkään jatkunut maatalouden ja elintarvike-       elintarvikkeiden maailmankauppa tulee nykyi-
11818: tuotannon ja -jakelun säätely viranomaistoimin        sestään vapautumaan, mikä myös Suomen
11819: näyttää tuotantoketjun eri portaissa johtaneen        kohdalla tulee johtamaan muutostoimiin maa-
11820: sopeutumiskyvyn alenemiseen ja kustannuspai-          talous- ja elintarvikepolitiikan alalla. On poliit-
11821: neiden vyöryttämiseen hintoihin. Useampipor-          tinen realiteetti, että GATT-kierros ei voi on-
11822: taisen vyörytyksen seurauksena syntyi ns. hin-        nistua, ellei kierroksen aikana pystytä sopi-
11823: takierteitä tai hintaspiraaleja, joita on pidetty     maan terveemmän maatalouspolitiikan ja maa-
11824: eräinä tärkeimpinä syinä siihen, että elintarvik-     taloustuotekaupan kehittämislinjoista. Koska
11825: keiden hinnat ajoittain ovat nousseet kulutta-        kauppapoliittisesta näkökulmasta katsottuna
11826: jahintaindeksiä nopeammin.                            maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden mai-
11827:    Nykyaikainen elinkeinopolitiikka edellyttää        noskielto tai mainonnan rajoittaminen saatet-
11828: turhan säätelyn ja säännöstelyn purkamista.           taisiin tulkita kaupan tekniseksi esteeksi, ei
11829: Nykyaikaisen kilpailupolitiikan tehtävänä on          kirjallisessa kysymyksessä esitetty elintarvike-
11830: poistaa kilpailun esteitä; itse kilpailu syntyy       mainonnan rajoittaminen olisi kansainvälisten
11831: siten, että tavaran tai palvelun tuottaja haluaa      sopimusvelvoitteidemme mukainen.
11832:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
11833: 
11834:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
11835: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 529
11836: 
11837: 
11838: 
11839: 
11840:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          led: lantbruks-, förädlings- och distributionsle-
11842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          det. Det system som styr verksamheten i
11843: av den 18 oktober 1989 tili vederbörande             samtliga led har i huvudsak baserat sig på
11844: medlem av statsrådet översänt avskrift av            behovet att reglera lantbruksproduktionen.
11845: följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen           Lantbruksproduktionen regleras genom lant-
11846: m.fl. undertecknade spörsmål nr 529:                 bruksinkomstlagen. Den centrala avsikten med
11847:                                                      lagen är att garantera en viss inkomst och
11848:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
11849:                                                      inkomstutveckling för näringsidkarna i bran-
11850:        vidta för att begränsa reklamen som
11851:        har svälit ut tili det orimliga och för att   schen. I denna avsikt har statsmakten förbun-
11852:                                                      dit sig att ge lantbruksidkarna följande garan-
11853:        hejda prislavinen i fråga om livsmedel
11854:                                                      tier: en prisgaranti för de viktigaste lantbruks-
11855:        och andra nödvändiga förnödenheter?
11856:                                                      produkterna, en garanti för fuli ersättning för
11857:                                                      kostnadsstegringar, en avsättningsgaranti för
11858:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         så gott som hela produktionen och en partieli
11859: samt anföra följande:                                garanti för ersättning av förlusterna.
11860:    I ett alitmer integrerat Europa måste vi fästa       Prisgarantin gälier först och främst de rikt-
11861: alit större uppmärksamhet på möjligheterna att       prisprodukter som nämns i lantbruksinkomst-
11862: utveckla konkurrensförutsättningarna och -för-       lagen och från vilka ca 90 % av lantbrukets
11863: håliandena för näringsverksamheten i den öpp-        försäljningsinkomster inflyter. Prisgarantin be-
11864: na ekonomin, om vi vili hålia takten med den         tyder att staten måste se tili att det riktpris som
11865: europeiska ekonomiska utvecklingen och inte          stälits upp vid förhandlingarna blir verklighet.
11866: förlora en stor del av befolkningen tili andra       Tili följd av pris- och kostnadsgarantin står
11867: länder. En utveckling av industrins förutsätt-       priserna på lantbruksprodukter i Finland på en
11868: ningar att konkurrera internationelit förutsät-      nivå som är 2-3 gånger högre än prisnivån i
11869: ter i sin tur att vi kan påverka vår industris       t.ex. Sverige elier EG. Utvecklingen inom
11870: framgångs- och kostnadsfaktorer med -ekono-          producentpriserna har varit exceptionelit snabb
11871: misk- och industripolitiska metoder.                 under 1980-talet i jämförelse med de flesta
11872:    Av kostnadsfaktorerna intar lönerna en cen-       industrialiserade länder med marknadsekono-
11873: tral stälining och löneutvecklingen beror i hög      mi. Priset på bröd- och foderspannmål har
11874: grad på hur levnadskostnaderna utvecklas. Av         stigit med upp tili 46---56 % i Finland under
11875: levnadskostnaderna utgör boendekostnaderna           åren 1982-1987, medan de i Sverige stigit med
11876: och matkostnaderna vardera ca en femtedel. I         endast 10-15% och i Förbundsrepubliken
11877: Finland är både livsmedelspriserna och boen-         Tyskland har sjunkit med 10-15 %, i USA
11878: dekostnaderna internationelit sett mycket höga.      med 35% och i Kanada med 35-54 %. I
11879: Det höga utgångspriset på livsmedel och boen-        fråga om animaliska produkter är prisutveck-
11880: de och den tidvis snabba prisutvecklingen leder      lingen likadan: de finska priserna har stigit med
11881: alitså ofrånkomligen tili att kostnadsutveck-        35-45 %, på annat håli har prisutvecklingen
11882: lingen för vår industri som verkar i den öppna       varit betydligt måttligare elier t.o.m. negativ.
11883: ekonomin är snabbare än våra konkurrentlän-             Följderna i markbelopp av de avsättnings-
11884: ders, vilket leder tili att vårt konkurrensläge      och förlustgarantier som getts lantbruket kan
11885: försämras.                                           utläsas ur budgeten för i år samt ur statsbud-
11886:    Det är tydligen nödvändigt att specificera de     getpropositionen för nästa år.
11887: viktigaste orsakerna tili att livsmedlen hos oss        Den reglering av utrikeshandeln med lant-
11888: är klart dyrare än i våra konkurrentländer och       bruksprodukter och livsmedel som beror på
11889: att prisutvecklingen för livsmedlen tidvis har       lantbrukspolitiken har inom livsmedelsindu-
11890: varit den delfaktor som mest har bidragit tili       strin lett tili en accentuerad inriktning på
11891: den inhemska inflationen.                            råvaru- och hemmamarknaden. För produktio-
11892:    Livsmedelshushåliningen fördelar sig på tre       nen för hemmamarknaden är det typiskt med
11893:                                       1989 vp. -     KK n:o 529                                      5
11894: 
11895: ett brett produktsortiment och korta serier.         själva konkurrensen uppstår genom att den
11896: Fastän livsmedlen produceras i tämligen stora        som producerar en vara elier tjänst vili nå
11897: enheter, har man inte kunnat dra nytta av de         bättre framgång än sina konkurrenter. Genom
11898: fördelar en storproduktion medför på grund av        att undanröja hindren skapar den offentliga
11899: att hemmamarknaden är så liten och att hinder        makten möjligheter för nya företagare. Med
11900: för utrikeshandeln har rests både här hemma          nya hinder - såsom förbud mot reklam elier
11901: och i utlandet. På hemmamarknaden har detta          motsvarande åtgärder - förhindras uttryckli-
11902: kunnat återspeglas i en alitför omfattande           gen att nya företagare kommer in i branschen
11903: reklamföring. Genom de frihandelsavtal som           och begränsas konkurrensen. 1 enlighet med
11904: ingåtts med EFTA och EG har en del av den            sitt program har regeringen dock som målsätt-
11905: inhemska livsmedelsmarknaden släppts fri, men        ning att utöka den konkurrens på marknaden
11906: för att kunna skydda den del där det råder           som är tili fördel för konsumenterna, i synner-
11907: konkurrens för livsmedelsindustrin har man           het på de områden som är skyddade mot
11908: avtalsparterna emelian byggt upp ett krångligt       konkurrens, och att förbättra konsumentskyd-
11909: stöd- och avgiftssystem som delvis bromsar           det. Ett utredningsarbete som gälier livsmedels-
11910: möjligheterna att genomföra de målsättningar         branschen inleddes i våras och kommer troli-
11911: för frihandeln som ansluter sig tili liberalise-     gen att bli klart under inkommande vår. Tili
11912: ringen.                                              den livsmedelspolitiska programkommissionens
11913:     Som en följd av den synnerligen vidsträckta      förslag tar regeringen ställning under nästa år.
11914: licenseringen av lantbruksprodukter och livs-           Tili slut kan det konstateras att det också på
11915: medel har vår marknad för lantbruksproduk-           internationeli nivå håller på att ske ändringar,
11916: ter, halvfabrikat och färdiga livsmedel varit        som det är skäl att beakta då de nationella
11917: outvecklad och marknadsmekanismens funk-             avgörandena fattas. Som en följd av de för-
11918: tion som den faktor som styr priserna och            handlingar som förs inom ramen för GATT
11919: kostnaderna påtagligt svag.                          kommer världshandeln med lantbruksproduk-
11920:     Den sedan länge pågående regleringen av          ter och livsmedel att bli friare än idag, något
11921: lantbruket och livsmedelsproduktionen och            som också i Finland kommer att leda tili
11922: -distributionen med åtgärder från myndigheter-       ändringsåtgärder inom lantbruks- och livsme-
11923: nas sida verkar i de olika leden inom produk-        delspolitiken. Det är en politisk realitet att
11924: tionskedjan ha lett tili att förmågan att anpassa    GATT-rundan inte kan lyckas om man inte
11925: sig har försvagats och att trycket på kostna-        under rundan kan komma överens om utveck-
11926: derna har fått priserna att öka lavinartat. Som      lingslinjer för en sundare lantbrukspolitik och
11927: en följd av denna lavin i flera av leden uppstår     handel med lantbruksprodukter. Eftersom för-
11928:  s.k. prisspiraler, som har ansetts vara ett av de   bud mot elier begränsning av reklamen för
11929: viktigaste skälen tili att livsmedelspriserna tid-   lantbruksprodukter och livsmedel, sett ur han-
11930:  vis har stigit snabbare än konsumentprisindex.      delspolitisk synvinkel, kunde toikas som ett
11931:     Den nuvarande näringspolitiken förutsätter       handelstekniskt hinder är den i spörsmålet
11932:  att ali onödig normering och reglering hävs.        föreslagna begränsningen av livsmedelsrekla-
11933:  Den moderna konkurrenspolitiken har i upp-          men inte förenlig med våra internationella
11934:  gift att undanröja hindren för konkurrens,          a vtalsskyldigheter.
11935: 
11936:      Helsingfors den 16 november 1989
11937: 
11938:                                                                         Minister Pertti Salolainen
11939:                                               1989 vp.
11940: 
11941: Skriftligt spörsmål nr 530
11942: 
11943: 
11944: 
11945: 
11946:                                  Björkstrand m.fl.: Om ändring av lagen om dödförklaring
11947: 
11948: 
11949:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11950:     I lagen om dödförklaring (23.4.1901/15, änd-    kommit att vidta åtgärder för att dödförklara
11951: rad 23.5.1975/351) stadgas att befolkningsregi-     personer som det senare har visat sig att har
11952: sterförare skall årligen före maj månads utgång     levat. De föreskrivna villkoren om förflutna 90
11953: tili allmänna åklagaren insända förteckning         år och om avsaknad av uppgifter från de
11954: över de i befolkningsregistret upptagna perso-      senaste fem åren har alltså inte visat sig vara
11955: ner, från vilkas födelse vid utgången av före-      tillräckliga för att man skulle ha kunnat und-
11956: gående kalenderår minst 90 år förflutit och om      vika misstag. För berörda personer är dylika
11957: vilkas existerande registerföraren under de se-     misstag utomordentligt besvärande.
11958: naste fem åren ej erhållit uppgift. Allmänna           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11959: åklagaren skall därefter införskaffa tili buds      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11960: stående utredning om huruvida förutsättningar       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
11961:                                                     ställa följande spörsmål:
11962: för dödförklaring föreligger, och, om så synes
11963: vara fallet, vidta vederbörliga åtgärder (4 a § 2             Är Regeringen medveten om att det
11964: mom.).                                                     finns uppenbara brister i lagen om
11965:     Enligt uppgifter frän pastorskanslier har det          dödförklaring och om så är fallet,
11966: med den stigande medelåldern bland t.ex.                      vilka åtgärder har Regeringen vidta-
11967: emigranter i USA och Kanada allt oftare hänt               git eller ämnar den vidta för att avlägs-
11968: att man genom ovan nämnda procedur har                     na bristerna?
11969:     Helsingfors den 13 oktober 1989
11970: 
11971:           Gustav Björkstrand           Gunnar Jansson                Boris Renlund
11972:           Henrik Westerlund            Håkan Malm                    Per-Henrik Nyman
11973: 
11974: 
11975: 
11976: 
11977: 290010D
11978: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 530
11979: 
11980: Kirjallinen kysymys n:o 530                                                                 Suomennos
11981: 
11982: 
11983: 
11984: 
11985:                                    Björkstrand ym.: Kuolleeksi julistamisesta annetun lain muutta-
11986:                                        misesta
11987: 
11988: 
11989:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11990:    Laissa kuolleeksi julistamisesta (23 .4.1901/      edellä mainitun menettelyn vuoksi on ryhdytty
11991: 15, muutettu 23.5.1975/351) säädetään, että           toimenpiteisiin sellaisten henkilöiden kuolleeksi
11992: väestörekisterin pitäjän on vuosittain ennen          julistamiseksi, jotka ovat myöhemmin osoittau-
11993: toukokuun loppua lähetettävä viralliselle syyt-       tuneet olevan elossa. Säännökset 90 vuoden
11994: täjälle luettelo niistä väestörekisterissä olevista   kulumisesta ja tietojen puuttumisesta eivät siis
11995: henkilöistä, joiden syntymästä edellisen kalen-       ole osoittautuneet riittäviksi, jotta erehdykset
11996:                                                       olisi voitu välttää. Asianomaisille henkilöille
11997: terivuoden päättyessä on kulunut vähintään 90         tällaiset erehdykset ovat äärimmäisen kiusalli-
11998: vuotta ja joiden elossa olemisesta viimeisten         sia.
11999: viiden vuoden aikana rekisterin pitäjä ei ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12000: saanut tietoja. Virallinen syyttäjä hankkikoon        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12001: sitten saatavissa olevan selvityksen siitä, ovatko    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12002: edellytykset kuolleeksi julistamiseen olemassa,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12003: ja milloin näin näyttää olevan, ryhtyköön sitä                    Onko Hallitus tietoinen, että laissa
12004: tarkoittaviin toimenpiteisiin (4 a § 2 mom.).                  kuolleeksi julistamisesta on ilmeisiä
12005:    Kirkkoherranvirastojen antamien tietojen                    puutteita, ja jos on,
12006: mukaan keski-iän noustessa esim. Yhdysvaltoi-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
12007: hin ja Kanadaan muuttaneiden siirtolaisten                     tynyt tai aikoo ryhtyä puutteiden kor-
12008: parissa on yhä useammin tapahtunut, että                       jaamiseksi?
12009:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
12010: 
12011:          Gustav Björkstrand              Gunnar Jansson                 Boris Renlund
12012:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                     Per-Henrik Nyman
12013:                                        1989 vp. -      KK n:o 530                                     3
12014: 
12015: 
12016:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kimiseen, vaan asia joudutaan panemaan vireil-
12018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          le väestörekisterin pitäjän toimittamaan selvi-
12019: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              tykseen luottaen. Arvioitaessa sitä, voidaanko
12020: kirjeenne n:o 2449 ohella toimittanut valtioneu-       tätä pitää epäkohtana, on otettava huomioon
12021: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           se, että kuolleeksi julistamista koskeva sään-
12022: kansanedustaja Gustav Björkstrandin ym. näin           nöstö on tarkoitettu juuri niitä tapauksia var-
12023: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 530:         ten, joissa kuolemasta ei ole saatavissa täyttä
12024:                                                        selvitystä. Väestörekisterin luotettavuuden on
12025:            Onko Hallitus tietoinen, että laissa
12026:         kuolleeksi julistamisesta on ilmeisiä          katsottu edellyttävän, että kadoksiin joutuneita
12027:                                                        henkilöitä ei merkitä elossa oleviksi enää vuo-
12028:         puutteita, ja jos on,
12029:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      sikymmeniä sen jälkeen, kun heidän kuole-
12030:         tynyt tai aikoo ryhtyä puutteiden kor-         maansa on pidettävä käytännöllisesti katsoen
12031:         jaamiseksi?                                    jokseenkin varmana. Kadoksissa olevan pitä-
12032:                                                        minen väestörekisterissä vuosikymmenestä toi-
12033:                                                        seen aiheuttaa myös hänen omaistensa oikeus-
12034:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             asemassa haitallista ja tarpeetonta epävarmuut-
12035: taen seuraavaa:                                        ta.
12036:    Kuolleeksi julistamisesta annettu laki on              Koska kuolleeksi julistamisessa ei voida pyr-
12037: vuodelta 1901. Sen jälkeen lakia on useaan             kiä täyteen varmuuteen, joudutaan ottamaan
12038: kertaan muutettu. Vanhimmat voimassa olevat            huomioon se mahdollisuus, että kuolleeksi ju-
12039: muutokset ovat 1930-luvun alusta ja tuoreim-           listetun havaitaan myöhemmin olevan elossa
12040: mat vuodelta 1975. Lukuisista muutoksista on           tai että hänen havaitaan kuolleen myöhempänä
12041: ollut seurauksena, että säädöksen lakitekninen         ajankohtana kuin päätöksessä on mainittu.
12042: taso ei nykyisellään ole moitteeton. Hallituksen       Väestörekisterikeskuksesta saatujen tietojen
12043: tietoon ei kuitenkaan ole tullut, että tästä olisi     mukaan riski erehtymisestä ei käytännössä ole
12044: aiheutunut käytännössä mainittavia epäkohtia.          suuri, mutta joitakin tällaisia tapauksia kuiten-
12045:    Kysymyksen johdannossa on kiinnitetty huo-          kin esiintyy vuosittain. Osapuolten oikeuksien
12046: miota erityisesti siihen, että lain 4 a §:n nojalla    turvaamiseksi on näiden tilanteiden varalta
12047: on saatettu ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten          otettu säännöksiä kuolleeksi julistamisesta an-
12048: ulkomaille siirtolaisiksi muuttaneiden henkilöi-       netun lain 16--18 §:ään.
12049: den kuolleeksi julistamiseksi, jotka ovat myö-            Kiireellisemmiksi katsottavien tehtävien
12050: hemmin osoittautuneet elossa oleviksi. Maini-          vuoksi ei kuolleeksi julistamista koskevan lain
12051: tun lainkohdan mukaan väestörekisterin pitä-           ajan tasalle saattamista ole toistaiseksi pidetty
12052: jän on vuosittain ennen toukokuun loppua               ajankohtaisena. Asian ajankohtaistuessa joudu-
12053: lähetettävä viralliselle syyttäjälle luettelo niistä   taan harkitsemaan, voidaanko selvityksen
12054: väestörekisterissä olevista henkilöistä, joiden        hankkimisessa noudatettavaa menettelyä kehit-
12055: syntymästä edellisen kalenterivuoden päättyes-         tää siten, että väärien hakemusten mahdolli-
12056: sä on kulunut vähintään 90 vuotta ja joiden            suus vähenee. Kun kysymys on henkilöstä,
12057: elossa olemisesta viimeisten viiden vuoden ai-         jonka tiedetään muuttaneen siirtolaiseksi, tulee
12058: kana rekisterin pitäjä ei ole saanut tietoja.          harkittavaksi, voidaanko nykyistä parempiin
12059: Virallisen syyttäjän on tämän jälkeen hankitta-        tuloksiin päästä eri maiden viranomaisten yh-
12060: va saatavissa oleva selvitys siitä, ovatko edel-       teistoimintaa kehittämällä. Samassa yhteydessä
12061: lytykset kuolleeksi julistamiselle olemassa, ja        on aihetta harkita sitä, onko kuolleeksi juliste-
12062: milloin näin näyttää olevan, ryhdyttävä sitä           tun palaamisen varalta tarvetta kehittää järjes-
12063: tarkoittaviin toimenpiteisiin.                         telyjä, joiden avulla voidaan korvata vääräksi
12064:    Käytännössä virallisella syyttäjällä ei juuri-      osoittautuneesta päätöksestä osapuolille aiheu-
12065: kaan ole mahdollisuuksia lisäselvityksen hank-         tuneet vahingot.
12066:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
12067: 
12068:                                                                     Oikeusministeri Matti Louekoski
12069: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 530
12070: 
12071: 
12072: 
12073: 
12074:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning, utan ärendet måste anhängiggöras på
12076: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          basis av befolkningsregisterförarens utredning.
12077: nr 2449 av den 13 oktober 1989 till vederbö-         Frågan om detta kan betraktas som ett miss-
12078: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         förhållande måste avgöras med beaktande av
12079: av följande av riksdagsman Gustav Björk-             att stadgandena om dödförklaring är avsedda
12080: strand m.fl. undertecknade spörsmål nr 530:          just för sådana fall i vilka en fullständig
12081:           Är Regeringen medveten om att det          utredning inte är möjlig. Befolkningsregistrets
12082:        finns uppenbara brister i lagen om            tillförlitlighet har ansetts förutsätta att männi-
12083:        dödförklaring och om så är fallet             skor som har försvunnit inte längre antecknas
12084:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-       som levande årtionden efter att det i praktiken
12085:        git eller ämnar den vidta för att avlägs-     måste anses tämligen säkert att de är döda. Om
12086:        na bristerna?                                 en försvunnen person står kvar i befolknings-
12087:                                                      registret årtionde efter årtionde ger detta
12088:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         dessutom upphov till skadlig och onödig
12089: följande:                                            osäkerhet i de anhörigas rättsställning.
12090:    Lagen om dödförklaring är från 1901. Sedan           Eftersom man vid en dödförklaring inte kan
12091: dess har lagen ändrats upprepade gånger. De          uppnå fullständig säkerhet, måste man beakta
12092: äldsta gällande ändringarna är från början av        möjligheten att den dödförklarade senare be-
12093: 1930-talet och de nyaste från 1975. Det stora        finns vara vid liv eller upptäcks ha dött vid en
12094: antalet ändringar har lett till att författningens   senare tidpunkt än den som anges i utslaget.
12095: nuvarande lagtekniska nivå inte är oklanderlig.      Enligt uppgift från befolkningsregistercentralen
12096: Regeringen är dock inte medveten om att detta        är risken för ett misstag inte stor i praktiken,
12097: skulle ha medfört några nämnvärda olägenhe-          men några sådana fall förekommer årligen. I
12098: ter i praktiken.                                     16-18 §§ lagen om dödförklaring har med
12099:    I spörsmålets inledning har uppmärksamhet         hänsyn till sådana situationer intagits stadgan-
12100: särskilt fästs vid att det har förekommit fall i     den för att trygga parternas rättigheter.
12101: vilka man har vidtagit åtgärder för att död-            På grund av mera brådskande uppgifter har
12102: förklara sådana emigranter som senare har            det inte hittills varit aktuellt att revidera lagen
12103: visat sig vara vid liv. Enligt nämnda lagrum         om dödförklaring. När detta blir aktuellt,
12104: skall befolkningsregisterföraren årligen före        måste man undersöka om förfarandet för att
12105: maj månads utgång till allmänna åklagaren            införskaffa utredning kan utvecklas så att
12106: insända förteckning över de i befolkningsregi-       möjligheten till felaktiga ansökningar minskar.
12107: stret upptagna personer, från vilkas födelse vid     Då det är fråga om en person som veterligen
12108: utgången av föregående kalenderår minst 90 år        har emigrerat, gäller det att undersöka om det
12109: förflutit och om vilkas existerande registerfö-      vore möjligt att nå bättre resultat genom att
12110: raren under de senaste fem åren ej erhållit          utveckla samarbetet mellan myndigheterna i de
12111: uppgift. Allmänna åklagaren skall därefter           olika länderna. I detta sammanhang är det
12112: införskaffa till buds stående utredning om           också skäl att överväga om det med tanke på
12113: huruvida förutsättningar för dödförklaring fö-       att en dödförklarad eventuellt kan återvända är
12114: religger och, om så synes vara fallet, vidta         nödvändigt att skapa förutsättningar för att
12115: vederbörliga åtgärder.                               skador som parterna förorsakats till följd av ett
12116:    I praktiken har allmänna åklagaren knap-          utslag som visat sig vara felaktigt skall kunna
12117: past möjlighet att skaffa någon tilläggsutred-       ersättas.
12118: 
12119:     Helsingfors den 31 oktober 1989
12120: 
12121:                                                                   Justitieminister Matti Louekoski
12122:                                             1989 vp.
12123: 
12124: Kirjallinen kysymys n:o 531
12125: 
12126: 
12127: 
12128: 
12129:                                 Jäätteenmäki ym.: Yksityishenkilön velkojen järjestelystä mak-
12130:                                     sukyvyttömyystapauksissa
12131: 
12132: 
12133:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12134:    Kulutusluottoja on markkinoitu agressiivi-        Kuluttajalle tulisi antaa mahdollisuus saada
12135: sesti. Luottoa tarjotaan ilman vakuutta merkit-   anteeksi osa veloistaan varsinkin tilanteissa,
12136: täviä summia yhä nuoremmille ikäluokille.         joissa maksukyvyttömyys johtuu hänestä riip-
12137: Tämä on johtanut monen kuluttajan kohdalla        pumattomista syistä. Tällaisia ns. sosiaalisia
12138: ylivelkaantumiseen. Vanhojen velkojen hoita-      suoritusesteitä ovat sairastuminen tai vammau-
12139: miseen on otettu uusi, entistä kalliimpi laina.   tuminen, puolison kuolema tai työttömyys.
12140:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän    Lisäksi luottoyritys tulisi saada osavastuuseen
12141: selvityksen mukaan kotitalouksilla oli vuonna     silloin, kun kuluttajalle on myönnetty luotto
12142: 1987 kulutusluottoja kaikkiaan 28,2 miljardia     arvioimaHa hänen maksukykyään.
12143: markkaa. Kotitaloutta kohden kulutusluotto-          Ruotsissa hallitus tutkii mahdollisuuksia siir-
12144: velkaa oli tällöin noin 14 000 markkaa. Tutki-    tää vastuu ylivelkaantumisesta luottoyrityksille
12145: muksen johtopäätöksissä todetaan mm.:             silloin, kun luottoa myönnettäessä ei ole perus-
12146: "Vaikka maksuhäiriöön ja etenkin kulutusluot-     teellisesti arvioitu velallisen maksukykyä. Tans-
12147: tohäiriöön joutuneiden määrän todettiin lähin-    kassa konkurssilainsäädäntö sisältää säännök-
12148: nä osamaksuhäiriöiden rajun vähentymisen          siä velkojen uudelleen järjestelystä eli velkasa-
12149: johdosta jonkinasteisesti vähentyneen, ei voida   neerauksesta. Petollista velallista ei suojella,
12150: puhua maksuhäiriöongelmien vastaavasta hel-       vaan kuluttaja saa osan veloistaan anteeksi
12151: pottumisesta, vaan pikemminkin vakavoitumi-       vasta noudatettuaan vahvistettua maksusuun-
12152: sesta." Maksuhäiriömerkintöjen on todettu ka-     nitelmaa viiden vuoden ajan.
12153: sautuvan samoille henkilöille, mikä on lisännyt      Oikeusministeriö valmistelee Suomen kon-
12154: ylivelkaantuneeksi luokiteltujen henkilöiden      kurssilainsäädännön uudistamista. Lainsäädän-
12155: määrää. Tähän kehityskulkuun saattaa sisältyä     töön tulisi liittää laki yksityishenkilöä koske-
12156: lähivuosina siemen vaikeille velkaongelmille.     vasta akordimenettelystä.
12157:    Yksityishenkilö ei nykyisen konkurssilain-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12158: säädännön mukaan vapaudu veloistaan kon-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12159: kurssimenettelyn seurauksena. Velkakierteeseen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12160: joutuneen kuluttajan asema saattaa olla kestä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12161: mätön, jolloin ylivoimainen velkataakka voi                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12162: johtaa työhalukkuuden vähenemiseen, "pi-                   siin ja missä aikataulussa yksityishenki-
12163: meään" työntekoon tai kiusaukseen jättäytyä                löiden velan anteeksiantamista (akordi-
12164: sosiaaliavun varaan. Kukaan ei hyödy tästä                 menettelyä) koskevan lainsäädännön ai-
12165: tilanteesta.                                               kaansaamiseksi?
12166:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
12167: 
12168:           Anneli Jäätteenmäki         Timo Kietäväinen              Mats Nyby
12169:           Gustav Björkstrand          Claes Andersson               Jouni J. Särkijärvi
12170:           Esko Seppänen               Matti Saarinen                Osmo Soininvaara
12171:           Kalevi Mattila              Hannele Pokka                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12172:           Sinikka Mönkäre             Jorma Huuhtanen               Esko Jokiniemi
12173:           Riitta Kauppinen            Kimmo Sarapää                 Kauko Heikkinen
12174: 
12175: 
12176: 290010D
12177: 2                         1989 vp. -   KK n:o 531
12178: 
12179:     Jukka Vihriälä          Seppo Pelttari          Pirkko Ikonen
12180:     Juhani Alaranta         Juho Sillanpää          Mirja Ryynänen
12181:     Eeva-Liisa Moilanen     Eero Paloheimo          Kari Urpilainen
12182:     Pekka Haavisto          Riitta Myller           Tarja Kautto
12183:     Lea Savolainen          Matti Vähänäkki         Raimo Vuoristo
12184:                                       1989 vp. -     KK n:o 531                                     3
12185: 
12186: 
12187: 
12188: 
12189:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12190:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vina ja kriittisinä konsulentteina. Ratkaisua
12191: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        haettaessa onkin syytä tutkia myös tästä näkö-
12192: olette 13 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            kohdasta johtuvat mahdollisuudet. Onhan oi-
12193: kirjeenne n:o 2442 ohella toimittanut valtioneu-     keuspoliittisesti perustellumpaa koettaa ehkäis-
12194: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tä epätervettä luototusta, kuin vain lieventää
12195: kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen ym. näin          sen yhteiskunnallisia haittaseuraamuksia.
12196: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 531:          Mutta vaikka luotonannossa noudatettaisiin-
12197:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kin asianmukaista huolellisuutta ja varovai-
12198:        siin ja missä aikataulussa yksityishenki-     suutta, maksuhäiriö- ja maksukyvyttömyysti-
12199:        löiden velan anteeksiantamista (akordi-       lanteilta ei tietenkään voida välttyä kuin osak-
12200:        menettelyä) koskevan lainsäädännön ai-        si. Velallisen maksukyvyttömyydestä johtuva
12201:        kaansaamiseksi?                               velkaselvittely voidaan voimassa olevan oikeu-
12202:                                                      den mukaan toteuttaa, paitsi konkurssimenet-
12203:                                                      telynä, myös akordina joko konkurssimenette-
12204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12205:                                                      lyn yhteydessä tai sen ulkopuolella. Akordime-
12206: vasti seuraavaa:                                     nettelyssä velallinen yleensä saa anteeksi osan
12207:    Kysymyksessä kosketeliaan sellaisia viimeai-      veloistaan, mutta menettely ei kuitenkaan ole
12208: kaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka ansaitse-   kyennyt täyttämään siihen aikanaan kohdistu-
12209: vat osakseen huomiota. Maksuhäiriö-tai mak-          neita toiveita, sillä akordien määrä on ollut
12210: sukyvyttömyystilanteet ovat yhteiskunnassam-         varsin vaatimaton. Voimassa oleva akordime-
12211: me perinteisesti liittyneet lähinnä liike- tai       nettely on lisäksi monimutkainen ja tarkoitettu
12212: ammattitoiminnan harjoittamiseen, johon on           lähinnä kirjanpitovelvollisia velallisia varten.
12213: aina kuulunut velan ottaminen. Kulutusluoto-         Konkurssisäännön mukaan velallinen on puo-
12214: tuksen voimakas kasvu on suuresti lisännyt           lestaan vastuussa konkurssissa maksettavaksi
12215: velallisten määrää ja liittänyt tähän joukkoon       tuomituista veloistaan myös konkurssin jäl-
12216: uusia väestönosia. Tämän kehityksen myötä            keen. Tämä merkitsee usein sitä, ettei konkurs-
12217: maksuhäiriö- ja maksukyvyttömyystapaukset            siin joutunut luonnollinen henkilö pitkään ai-
12218: ovat lisääntyneet. Jos kehityksen suunta ei          kaan vielä konkurssin jälkeenkään saa talou-
12219: muutu, ongelmasta voi tulla varsin vakava.           dellisia olojaan järjestykseen. Tälläinen loppu-
12220:    Kysymyksessä viitataan velan anteeksianto-        tulos voi joskus olla kohtuuton.
12221: menettelyyn ongelmien ratkaisukeinona. Onkin            Hallituksen mielestä on tarvetta harkita ny-
12222: myönnettävä, että se tarjoaa eräitä mahdolli-        kyistä akordimenettelyä yksinkertaisemman
12223: suuksia, joskin parannusta voidaan vaatia            velkaselvitysmenettelyn luomista lähinnä sellai-
12224: myös ongelmien Iähteelie eli kulutusluottojen        sia luonnollisia henkilöitä varten, jotka halua-
12225: myöntämismenettelyyn. Jos kulutusluottojen           vat maksaa velkansa, mutta joilla ei ole realis-
12226: takaisinmaksussa syntyy runsaasti häiriötilan-       tisia mahdollisuuksia suoriutua niistä kaikista.
12227: teita, se voi olla osoituksena siitä, että luoto-    Tällaisen järjestelyn tuloksena velallinen voisi
12228: tusta tapahtuu myös epäterveeltä pohjalta.           vapautua ainakin osasta velkojaan. Oikeusmi-
12229: Huomio kiintyy ennen muuta siihen, etteivät          nisteriössä on parhaillaan vireillä laajahko in-
12230: luottolaitokset edes niissä tapauksissa, joissa ne   solvenssioikeuden uudistushanke. Sen yhtey-
12231: eivät saa luotolleen turvaavaa vakuutta, ilmei-      dessä on syytä selvittää tarvetta luonnollisten
12232: sesti riittävän perusteellisesti pyri selvittämään   henkilöiden velkavastuun keventämiseen sekä
12233: velallisen maksukykyä tai toimi neuvoa anta-         tällaisen helpotuksen edellytykset ja sisältö.
12234:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1989
12235: 
12236:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
12237: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 531
12238: 
12239: 
12240: 
12241: 
12242:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12243:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         man söker en lösning är det skäl att undersöka
12244: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         även de möjligheter som denna synvinkel er-
12245: nr 2442 av den 13 oktober 1989 tili vederbö-        bjuder. Det är rättspolitiskt mera motiverat att
12246: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        försöka förebygga en osund kreditgivning än
12247: av följande av riksdagsman Anneli Jäätteenmä-       att enbart lindra dess samhälleliga skadeverk-
12248: ki m.fl. undertecknade spörsmål nr 531:             ningar.
12249:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder               Men fastän man skulle iaktta en sakenlig
12250:        och inom viiken tid för att få tili stånd    omsorgsfullhet och försiktighet i kreditgivning-
12251:        en lagstiftning om efterskänkning av         en, kan man inte undvika betalningsstörningar
12252:        fordran för enskilda personer (ackord-       och betalningsoförmåga mer än tili en del. På
12253:        förfarande )?                                grund av betalningsoförmåga kan skulderna
12254:                                                     enligt gällande rätt redas ut, förutom genom
12255:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vör-         konkursförfarande, även genom ackord anting-
12256: nadsfullt anföra följande:                          en i samband med konkursförfarandet eller
12257:     Spörsmålet gäller sådana aktuella samhälle-     utanför det. 1 ackordförfarande efterskänks i
12258: liga fenomen som förtjänar uppmärksamhet.           allmänhet en del av gäldenärens skulder, men
12259: Betalningsstörningar och betalningsoförmåga         förfarandet har dock inte lyckats uppfylla de
12260: har i vårt samhälle traditionellt hänfört sig       förhoppningar som i tiden ställdes på det,
12261: närmast till utövande av affärs- och yrkesverk-     eftersom antalet ackord har varit obetydligt.
12262: samhet, i vilket alltid har ingått kredittagning.   Gällande ackordförfarande är dessutom in-
12263: Den kraftiga ökningen av konsumtionskredit-         vecklat och närmast avsett för bokföringsskyl-
12264: givningen har i hög grad ökat antalet gäldenä-      diga gäldenärer. Enligt konkursstadgan är gäl-
12265: rer och nya befolkningsgrupper har anslutits        denären för sin del ansvarig för de skulder som
12266: till denna grupp. Genom denna utveckling har        döms att betalas i konkursen även efter kon-
12267: förekomsten av betalningsstörningar och betal-      kursen. Detta innebär ofta att en fysisk person
12268: ningsoförmåga ökat. Om inte utvecklingens           som försatts i konkurs inte får sin ekonomiska
12269: riktning ändras, kan problemet bli verkligt         situation i ordning ännu under en lång tid efter
12270: allvarligt.                                         konkursen. Ett sådant slutresultat kan ibland
12271:    1 spörsmålet hänvisas tili att efterskänkning    vara oskäligt.
12272: av fordringar vore ett medel att lösa proble-          Enligt regeringen är det nödvändigt att ska-
12273: men. Det kan medges att medlet erbjuder vissa       pa ett enklare förfarande för utredning av
12274: möjligheter, men en förbättring kan krävas          skulder än det nuvarande ackordförfarandet
12275: också när det gäller roten till problemet, dvs.     närmast för sådana fysiska personer som ön-
12276: beviljandet av konsumtionskrediter. Om det          skar betala sin skuld men som inte har realis-
12277: vid återbetalningen av konsumtionskrediter          tiska möjligheter att fullgöra dem alla. Genom
12278: uppstår många störningar, kan det vara ett          ett sådant förfarande kunde gäldenären befrias
12279: teeken på att kreditgivning även sker på en         åtminstone från en del av sina skulder. 1
12280: osund bas. Uppmärksamheten fåsts framför            justitieministeriet utreds för närvarande en om-
12281: allt vid att kreditinrättningarna uppenbart inte    fattande reform av insolvensrätten. 1 samband
12282: ens i de fall där de inte får en säkerhet för sin   därmed är det skäl att utreda behovet av att
12283: kredit tillräckligt grundligt försöker utreda       underlätta fysiska personers gäldansvar samt
12284: gäldenärens betalningsförmåga eller verkar          förutsättningarna för en dylik eftergift och dess
12285: som rådgivande och kritiska konsulenter. Då         innehåll.
12286:     Helsingfors den 30 oktober 1989
12287: 
12288:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
12289:                                               1989 vp.
12290: 
12291: Kirjallinen kysymys n:o 532
12292: 
12293: 
12294: 
12295: 
12296:                                  Sasi: Paperitähti-nimiselle elokuvalle myönnetyn valtionavun
12297:                                     perusteista
12298: 
12299: 
12300:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12301: 
12302:    Mika Kaurismäki ja Antti Lindqvist ovat             On esitetty ajatus, että koko elokuva on
12303: tuottaneet Paperitähti-nimisen elokuvan. Mai-       tehty henkilökohtaisen koston tarkoituksessa.
12304: nitussa elokuvassa esiintyy Ilja Kulovaara          On epäilty, että käsikirjoitusta on muutettu
12305: -niminen henkilö. Mainittu Kulovaara on ku-         avustuksen myöntämisen jälkeen erityisesti täl-
12306: vattu rikolliseksi ja muutoinkin erittäin vasten-   tä osin.
12307: mieliseksi hahmoksi. Mainittuun Kulovaaraan            Tarkoituksena kaiketi pitäisi olla, että val-
12308: on mitä ilmeisimmin tietoisesti liitetty kymme-     tionapua elokuvien tuottamiseen annetaan elo-
12309: nisen piirrettä, joilla tämä vastenmielinen hah-    kuville, joilla pyritään taiteellisiin eikä henkilö-
12310: mo voidaan liittää toimittaja Ilkka Kylävaa-        kohtaisiin tuloksiin.
12311: raan. Helsingin poliisilaitokselle on tehty tut-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12312: kintapyyntö, jossa selvitetään, onko mainitulla     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12313: elokuvalla syyllistytty julkiseen herjaukseen ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12314: julkiseen solvaukseen.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12315:    Mainittu elokuva on saanut opetusministe-                   Aikooko Hallitus selvittää, onko Pa-
12316: riön alaiselta Suomen elokuvasäätiöltä valtion              peritähti-nimisen elokuvan saama val-
12317: avustusta 400 000 markkaa ja Svenska Film                   tionavustus myönnetty ja käytetty oi-
12318: Institutenilta avustusta 1 860 163 markkaa.                 kein ja hyväksyttävin perustein?
12319: 
12320:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1989
12321: 
12322:                                             Kimmo Sasi
12323: 
12324: 
12325: 
12326: 
12327: 290010D
12328: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 532
12329: 
12330: 
12331: 
12332: 
12333:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12334: 
12335:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ötä selvittämään, onko Suomen elokuvasäätiö
12336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toiminut "lain kirjaimen ja hengen mukaisesti
12337: olette 17 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          myöntäessään elokuvatukea Kaurismäen vel-
12338: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jesten filmille''. Opetusministeriö on pyytänyt
12339: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Suomen elokuvasäätiöltä selvityksen toimittaja
12340: edustaja Kimmo Sasin näin kuuluvasta kirjalli-     Kylävaaran kirjeen johdosta. Suomen elokuva-
12341: sesta kysymyksestä n:o 532:                        säätiö on opetusministeriölle 3.10.1989 jättä-
12342:                                                    mässään selvityksessä todennut muun muassa
12343:           Aikooko Hallitus selvittää, onko Pa-     seuraavaa:
12344:        peritähti-nimisen elokuvan saama val-          "Elokuvasäätiön voimassa olevien ja opetus-
12345:        tionavustus myönnetty ja käytetty oi-       ministeriön vahvistamien tuotantotukiohjeisto-
12346:        kein ja hyväksyttävin perustein?
12347:                                                    jen (hyväksytty elokuvasäätiön hallintoneuvos-
12348:                                                    tossa 17.3 .1989) mukaisesti kiinteää tuotanto-
12349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         avustusta myönnetään pitkille näytelmäeloku-
12350: taen seuraavaa:                                    ville. Tuen hakijan tulee säätiön edellyttämällä
12351:    Elokuvan tuotantotuesta annetun valtioneu-      tavalla antaa riittävät tiedot tuotannon rahoi-
12352: voston päätöksen (VNp 206/73, muut. 251177)        tuksesta. Kiinteän tuotantoavustuksen suuruu-
12353: kotimaiselle elokuvatuottajalle elokuvatuotan-     den vahvistaa säätiön hallitus vuosittain, joka
12354: toa varten etukäteen jaettavan tuotantotuen,       vuonna 1989 on enintään 400 000 markkaa.
12355: ennakkotuen, jakaa Suomen elokuvasäätiö            Kiinteä tuotantoavustus voi olla korkeintaan
12356: opetusministeriön antamien ohjeiden mukaan.        25 OJo elokuvan tuotantokustannuksista. Eri-
12357: Opetusministeriö on päätöksellään 28.2.1980        tyistä huomiota kiinteää tuotantoavustusta
12358: (muut. 3.5.1989) antanut tukea koskevat yleis-     myönnettäessä kiinnitetään tuotannon talou-
12359: määräykset, jotka sisältävät tuen jakoon ja        dellisen suunnitelman osalta omarahoitusosuu-
12360: käytön valvontaan liittyviä, menettelyä koske-     teen ja sen kattamiseen.
12361: via määräyksiä. Lisäksi opetusministeriö on           Kiinteä tuotantoavustus on uusi 17.3.1989
12362: vahvistanut elokuvasäätiön tuotantotukiohjeis-     voimaan tullut tukimuoto perinteisen harkin-
12363: ton noudatettavaksi 1.4.1989 lukien. Edellä        nanvaraisen tuotantotuen rinnalla. Elokuva-
12364: selostettujen päätösten mukaan elokuvatuotan-      säätiö tekee tukipäätöksen tuotannon rahoi-
12365: non ennakkotuesta päättäminen kaikilta osin        tuksellisten ei sisällöllisten premissien valossa.
12366: sekä myös käytön valvonta kuuluu yksin-            Vaikka tuen myönnön ehtona on käsikirjoituk-
12367: omaan Suomen elokuvasäätiölle.                     sen olemassaolo, kuten tässäkin tapauksessa
12368:    Kysymyksessä tarkoitettu Villealfa Filmpro-     oli asianlaita, ei tämän tukimuodon yhteydessä
12369: ductions Oy:n tuottama ja Mika Kaurismäen          arvioinnin päähuomio ole käsikirjoituksen si-
12370: ohjaama elokuva Paperitähti on saanut Suo-         sällöllinen arviointi kuin siltä osin, että tuotta-
12371: men elokuvasäätiöltä ennakkotukena jaettavaa       jan esittämä tuotannon budjetti vastaa esitet-
12372: ns. kiinteää tuotantotukea 400 000 markkaa         tyä käsikirjoitusta.''
12373: säätiön 3.5.1989 tekemällä päätöksellä. Eloku-        Opetusministeriö on toimittaja Ilkka Kylä-
12374: vatuottajan esittämä nettotuotantobudjetti oli     vaaralle 16.10.1989 osoittamassaan kirjeessä
12375: 2 659 163 markkaa, josta tuottaja esitti muuta     todennut, että koska Suomen elokuvasäätiö on
12376: rahoitusta kuin säätiön myöntämää tukea            ministeriölle annetun selvityksen perusteella
12377: 2 260 000 markkaan asti. Suomen elokuvasää-        tehnyt päätöksensä sille kuuluvan toimivallan
12378: tiön myöntämä tuki oli esitetystä nettobudjetis-   puitteissa, ministeriö katsoo, ettei toimittaja
12379: ta 15,1 prosenttia.                                Kylävaaran kirje anna ministeriön taholta ai-
12380:    Kysymyksessä mainittu toimittaja Ilkka Ky-      hetta muihin toimenpiteisiin asiassa.
12381: lävaara on opetusministeriölle 21.9.1989 osoit-       Edellä sanotun perusteella opetusministeriö
12382: tamassaan kirjeessä pyytänyt opetusministeri-      toteaa kysymyksen johdosta, että Suomen elo-
12383:                                     1989 vp. -     KK n:o 532                                      3
12384: 
12385: kuvasäätiö on asiasta saadun selvityksen perus-    ministeriön vahvistaman tuotantotukiohjeiston
12386: teella tehnyt päätöksen kysymyksessä tarkoite-     mukaisesti kuuluu. Opetusministeriö toteaa li-
12387: tussa tapauksessa sen toimivallan ja siihen        säksi edellä esitettyyn viitaten, että elokuvatuo-
12388: liittyvän harkintavallan puitteissa, joka eloku-   tannolle myönnetyn tuotantotuen käytön val-
12389: vasäätiölle tuotantotukea koskevien valtioneu-     vonta sekin kuuluu Suomen elokuvasäätiölle.
12390: voston ja opetusministeriön päätösten sekä
12391: 
12392:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989
12393: 
12394:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
12395: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 532
12396: 
12397: 
12398: 
12399: 
12400:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12401: 
12402:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         visningsministeriet bett ministeriet utreda om
12403: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Finlands filmstiftelse har "handlat i enlighet
12404: av den 17 oktober 1989 tili vederbörande            med lagens bokstav och anda när den beviljade
12405: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        produktionsstöd för bröderna Kaurismäkis
12406: följande av riksdagsman Kimmo Sasi under-           film". Undervisningsministeriet har bett Fin-
12407: tecknade spörsmål nr 532:                           lands filmstiftelse om ett klarläggande med
12408:                                                     anledning av redaktör Kylävaaras brev. 1 sitt
12409:          Ämnar Regeringen utreda om stats-          klarläggande 3.10.1989 har Finlands filmstif-
12410:        understödet för filmen Paperitähti har       telse bl.a. konstaterat följande:
12411:        beviljats och använts på riktiga och
12412:        godtagbara grunder?                             "1 enlighet med filmstiftelsens gällande reg-
12413:                                                     ler för produktionsstöd fastställda av undervis-
12414:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ningsministeriet (godkända i filmstiftelsens
12415: följande:                                           förvaltningsråd 17 .3.1989) beviljas fast pro-
12416:                                                     duktionsstöd för långa spelfilmer. Den som
12417:    Det produktionsstöd som enligt statsrådets       ansöker om stödet skall på det sätt som stiftel-
12418: beslut om produktionsstöd för film (SB 206/         sen förutsätter ge tillräckliga upplysningar om
12419: 73, ändrat 251/77) på förhand beviljas inhem-       finansieringen av produktionen. Stiftelsens sty-
12420: ska filmproducenter, förhandsstödet, utdelas        relse fastställer årligen storleken på det fasta
12421: av Finlands filmstiftelse i enlighet med under-     produktionsstödet, som 1989 är högst 400 000
12422: visningsministeriets anv1smngar. Ministeri et       mark. Det fasta produktionsstödet kan vara
12423: har genom sitt beslut 28.2.1980 (ändrat             högst 25 OJo av produktionskostnaderna för en
12424: 3.5.1989) meddelat allmänna föreskrifter angå-      film. När det fasta produktionsstödet skall
12425: ende stödet. De innehåller föreskrifter om          beviljas, fäster man i fråga om den ekono-
12426: utdelningen av stödet och övervakningen av          miska planeringen av produktioneo särskild
12427: dess användning. Dessutom har undervisnings-        uppmärksamhet vid andelen egen finansiering
12428: ministeriet fastställt de regler som fr.o.m.        och hur den skall skötas.
12429: 1.4.1989 har tillämpats i fråga om produk-
12430: tionsstödet som filmstiftelsen beviljar. Enligt        Det fasta produktionsstödet är en ny stöd-
12431: dessa beslut beslutar Finlands filmstiftelse ute-   form som trädde i kraft 17.3.1989 vid sidan av
12432: slutande och tili alla delar om förhandsstödet      det traditionella produktionsstödet som under-
12433: för filmproduktion samt även om över-               kastas prövning. Filmstiftelsen fattar sitt beslut
12434: vakningen av hur det används.                       om stöd på basis av finansiella premisser, inte
12435:     Den i spörsmålet nämnda filmen Paperitähti      innehållsmässiga. Trots att vilikoret för att
12436:                                                     stöd skall beviljas är att det föreligger ett
12437: som producerats av Villealfa Filmproductions
12438: AB och regisserats av Mika Kaurismäki har av        manuskript, vilket nu var fallet, riktas den
12439:                                                     huvudsakliga bedömningen i samband med
12440: Finlands filmstiftelse fått ett s.k. fast produk-
12441:                                                     denna stödform inte tili innehållet i manuskrip-
12442: tionsstöd på 400 000 mark i form av förhands-
12443:                                                     tet, utan tili den omständigheten att producen-
12444: stöd genom ett beslut 3.5.1989. Produktions-
12445: budgeten som presenterades av producenten           tens produktionsbudget motsvarar det fram-
12446:                                                     lagda manuskriptet.''
12447: var 2 659 163 mark netto, av vilka producen-
12448: ten utöver den av filmstiftelsen beviljade finan-      1 sitt brev 16.10.1989 tili redaktör Ilkka
12449: sieringen framlade annan finansiering på upp        Kylävaara har undervisningsministeriet fastsla-
12450: tili 2 260 000 mark. Finlands filmstiftelses stöd   git att eftersom Finlands filmstiftelse enligt
12451: var 15,1 procent av den framlagda nettobudge-       klarläggandet har fattat sitt beslut inom ramen
12452: ten.                                                för sina befogenheter, anser ministeri et att
12453:     Redaktör Ilkka Kylävaara som nämndes i          redaktör Kylävaaras brev inte ger anledning tili
12454: spörsmålet har i sitt brev 21.9.1989 tili under-    några ytterligare åtgärder i denna fråga.
12455:                                    1989 vp. -     KK n:o 532                                    5
12456: 
12457:    Med anledning av spörsmålet och vad som        tionsstöd samt de av ministeriet fatställda reg-
12458: anförts konstaterar undervisningsministeriet      lerna för produktionsstöd. Undervisningsmi-
12459: att Finlands filmstiftelse enligt klarläggandet   nisteriet konstaterar dessutom med hänvisning
12460: har fattat sitt beslut om detta fall inom ramen   tili det anförda att även användningen av det
12461: för sina befogenheter och sin prövningsrätt       stöd som beviljats för filmproduktion över-
12462: som hör tili stiftelsen enligt statsrådets och    vakas av Finlands filmstiftelse.
12463: undervisningsministeriets beslut om produk-
12464: 
12465:     Helsingfors den 21 november 1989
12466: 
12467:                                                                Minister Anna-Liisa Kasurinen
12468:                                               1989 vp.
12469: 
12470: Kirjallinen kysymys n:o 533
12471: 
12472: 
12473: 
12474: 
12475:                                 Pulliainen: Lieksan Kolin Paimenenvaaran lehtoalueen suojele-
12476:                                     misesta
12477: 
12478: 
12479:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12480:    Lieksan Kolin vaara-alue on jo pitkään ollut    tutkijat pitävät todella arvokkaana luontokoh-
12481: matkailijoiden suosima käyntikohde. Vaaran         teena. Lehto on tunnetusti herkkä ihmisen
12482: laelta aukeaa niin upeaa järvimaisemaa kuin        toiminnoille. Tämä lehtoalue pitäisikin suojella
12483: metsä- ja vaara-aluettakin. Matkailu aiheuttaa     sen sijaan, että se tuhottaisiin matkailuhank-
12484: usein sen alueen kulumista, johon tutustutaan.     keen vuoksi. Tämä lehtoalue on yksityisomis-
12485: Kolinkin luonnossa näkyy jo ihmisen aiheutta-      tuksessa. Suojelun helpottamiseksi se tulisi
12486: man kulutuksen jälkiä, mutta paljon pahempaa       hankkia yhteiskunnan omistukseen.
12487: on tulossa, jos julkistetut suunnitelmat saavat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12488: liikemaailman ehdoin toteutua; julkisuudessa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12489: on puhuttu jopa miljardi-investoinneista mat-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12490: kailubisnekseen.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12491:    Koli-suunnitelmiin kuuluu mm. Paimenen-
12492: vaara-suunnitelma. Siinä noin 180 hehtaarin                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12493: alueelle rakennettaisiin mm. kalliohotelli ja              siin Lieksan Kolin Paimenenvaaran leh-
12494: kuusi laskettelurinnettä. Näiden alle jäisi mm.            toalueen suojelemiseksi luontokohtee-
12495: noin 10 hehtaarin laajuinen lehtoalue, jota                na?
12496: 
12497:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
12498: 
12499:                                         Erkki Pulliainen
12500: 
12501: 
12502: 
12503: 
12504: ~90010D
12505: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 533
12506: 
12507: 
12508: 
12509: 
12510:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jelulle arvokkain. Alueen suojeluarvo on myös
12512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suurempi kuin lehtojensuojeluohjelmaan kuulu-
12513: olette 18 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            vien Pohjois-Karjalan läänin lehtojen keski-
12514: kirjeenne n:o 2510 ohella toimittanut valtioneu-     määrin. Alueen arvoa lisää vielä sen kuulumi-
12515: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nen maisemaltaan ja kulttuurihistorialtaan ar-
12516: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-        vokkaaseen, kansallismaisemiimme kuuluvaan
12517: myksestä n:o 533, jossa tiedustellaan:               Kolin aluekokonaisuuteen. Sekä luonnon- että
12518:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       maisemansuojelun takia Kolin Paimenenvaaran
12519:        siin Lieksan Kolin Paimenenvaaran leh-        alue täytyy säilyttää mahdollisimman luonnon-
12520:        toalueen suojelemiseksi luontokohtee-         tilaisena. Paimenenvaaran lehto aiotaankin liit-
12521:        na?                                           tää lehtojensuojeluohjelman täydennysesityk-
12522:                                                      seen. Tätä esitystä varten selvitetään parhail-
12523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laan suojelulle arvokkaita merenrantalehtoja,
12524: vasti seuraavaa:                                     jotka ohjelmasta toistaiseksi puuttuvat.
12525:    Alue, jota kysymys koskee, ei kuulu valtio-          Paimenenvaaran käyttöä on alettu suunnitel-
12526: neuvoston keväällä 1989 vahvistamaan lehto-          la rantakaavalla. Rantakaavan laadinta on
12527: jensuojeluohjelmaan. Tämä johtuu siitä, että         maanomistajan asiana. Rantakaava on raken-
12528: kyseisen Kolin Paimenenvaaran lehtoalueen            nuslain 123 a §:n mukaisesti tarkoitettu pää-
12529: luonnonsuojeluarvot tulivat yleiseen tietoon         asiassa loma-asutuksen järjestämistä varten
12530: vasta kesällä 1989. Pohjois-Karjalan lääninhal-      meren tai vesistön rannalla. Nyt kaavoitettavan
12531: lituksen ja paikallisten luontoharrastajien selvi-   alueen ainoa vesistö on kooltaan vähäinen
12532: tysten perusteella Paimenenvaaran lehdon suo-        Paimenenlampi. Alueen rantakaavan tarkoi-
12533: jeluarvo on kuitenkin kiistatta huomattava.          tuksena on loma-asutuksen ohella myös mat-
12534:    Paimenenvaaran lehtoalue on Järvi-Suomen          kailutoimintojen suunnittelu.
12535: oloissa erittäin laaja (n. 10 ha) sekä rehevä ja        Paimenenvaaran alueelle täytyy ensin laatia
12536: monipuolinen. Kasvillisuus koostuu kosteista         oikeusvaikutuksellinen yleiskaava, jossa ote-
12537: puronvarsilehdoista sekä niitä kuivemmista rin-      taan huomioon alueen kaikki käyttömuodot ja
12538: nelehdoista ja kalliopahdoista. Puusto on kuu-       luonnonsuojelu. Myös alueen kunnat Juuka,
12539: sivaltaista, melko vanhaa metsää, sekapuina          Eno, Kontiolahti ja Lieksa pitävät tärkeänä,
12540: koivuja ja haapoja. Pensaista yleisiä ovat leh-      että Kolin aluetta suunnitellaan laajana koko-
12541: tokuusama, näsiä, koiranheisi ja karjalanruusu.      naisuutena. Siksi kunnat ovatkin aloittaneet
12542: Aluskasvillisuuteen kuuluu useita vaateliaita ja     yhteistyön osayleiskaavojen laatimiseksi alueel-
12543: alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja, joista mo-    le. Kunnat ovat myös hakeneet valtioneuvos-
12544: nia on runsaasti. Näitä ovat mm. lehtoneidon-        tolta taloudellista tukea kaavoitukselle.
12545: vaippa, soikkokaksikko, kalkkimaariankäm-               Osayleiskaavojen täytyy perustua asianmu-
12546: mekkä, pussikämmekkä, velholehti, kalliokielo,       kaisiin selvityksiin alueen luonnosta. Myös
12547: mustakonnanmarja, lehtopähkämö, lehto-or-            kaavoitettaessa on selvitettävä Paimenenvaaran
12548: vokki, koiranvehnä, myyränporras ja tunturi-         suojelutarve ja -tapa. Rakennuslain 31 ja 32 §:n
12549: kiviyrtti.                                           nojalla voidaan tarvittaessa turvata alueen
12550:    Edellä esitetyin perustein Paimenenvaaran         luonnontilan säilyminen yleiskaavojen laadin-
12551: lehto on Kolin seudun !ehdoista luonnonsuo-          nan ajaksi.
12552:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1989
12553: 
12554:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12555:                                    1989 vp. -     KK n:o 533                                    3
12556: 
12557: 
12558: 
12559: 
12560:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12561:    1 det syfte 37 § riksdagsordningen anger har   Karelen som inkluderats i lundskyddsprogram-
12562: Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 2510 av      met. Områdets värde förhöjs ytterligare av att
12563: den 18 oktober 1989 tili vederbörande medlem      det hör tili Koliområdet, som vad landskap och
12564: av statsrådet översänt avskrift av följande av    kulturhistoria beträffar är oskattbart och hör
12565: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-       tili våra nationallandskap. Både av naturvårds-
12566: mål nr 533:                                       skäl och för landskapets skull måste Paimenen-
12567:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     vaaraområdet i Koli bevaras så nära naturtili-
12568:        att skydda lundområdet Paimenenvaara       ståndet som möjligt. A vsikten är att komplet-
12569:        vid Koli i Lieksa såsom ett natur-         tera lundskyddsprogrammet så att Paimenen-
12570:        skyddso bjekt?                             vaaraluoden inkluderas. 1 kompletteringsförsla-
12571:                                                   get, vilket är under beredning, ingår också de
12572:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      värdefulla lundar vid havsstränderna, som tills
12573: samt anföra följande:                             vidare inte förts in i programmet.
12574:    Det område som spörsmålet gäller ingår inte        En strandplan har börjat utarbetas för att
12575: i det av statsrådet våren 1989 fastställda        Paimenenvaara skall kunna tas i bruk. Det är
12576: 1undskyddsprogrammet. Detta beror på att          markägaren som skall låta göra upp strand-
12577: naturskyddsvärdet av ifrågavarande lundområ-      planen. Enligt byggnadslagens 123 a § är
12578: de, Paimenenvaara, blev allmänt känt först        strandplanerna huvudsakligen avsedda för ord-
12579: sommaren 1989. På basis av de utredningar         nande av semesterbosättning vid havet eller vid
12580: som länsstyrelsen i N orra Karelens Iän och       vattendrag. Det enda vattnet i det område som
12581: privata personer med naturen som hobby har        nu skall planläggas är Paimenenlampi, som inte
12582: gjort är det oomtvistligt att lundområdet Pai-    är någon stor sjö. A vsikten med strandplanen
12583: menenvaara har stort naturskyddsvärde.            är att man jämsides med semesterbosättning
12584:    Lundområdet Paimenenvaara är mycket om-        skall kunna planera olika slags turism.
12585: fattande med tanke på förhållandena i lnsjö-          För Paimenenvaaraområdet måste en gene-
12586: finland (ca 10 ha), lummigt och mångsidigt.       ralpian med juridisk verkan först göras upp
12587: Vegetationen omfattar fuktiga lundar kring        med beaktande av alla användningsformer och
12588: bäckar och torrare lundar på sluttningar samt     naturvården. Också kommunerna i området,
12589: bergs- och klippväggar. Trädbeståndet domine-     Juuka, Eno, Kontiolahti och Lieksa anser det
12590: ras av gran, skogarna är relativt gamla med       viktigt att Koliområdet planeras som en om-
12591: inslag av björk och asp. Av buskarna är           fattande helhet. Därför har kommunerna också
12592: skogstry, tibast, olvon och finnros vanliga.      inlett samarbete för att få tili stånd delgene-
12593: Undervegetationen omfattar många krävande         ralplaner för området. Kommunerna har även
12594: och regionalt hotade växtarter, av vilka ett      ansökt om finansiellt stöd för planläggningen
12595: antal förekommer rikligt. Tili dem hör bland      hos statsrådet.
12596: annat skogsknipprot, tvåblad, skogsnycklar,           Delgeneralplanerna måste bygga på veder-
12597: grönkulla, dvärghäxört, getrams, trolldruva,      börliga utredningar om områdets natur. Också
12598: stinksyska, underviol, lundelm, ryssbräken och    vid planläggningen måste behovet av och sättet
12599: fjällhällebräken.                                 för skydd av Paimenenvaaraområdet utredas.
12600:    På dessa grunder är lundområdet Paimenen-      Med stöd av byggnadslagens 31 och 32 §§ kan
12601: vaara det mest betydelsefulla av lundarna i       bevarandet av områdets naturtillstånd vid be-
12602: Kolitrakten. Dess naturskyddsvärde är också       hov garanteras för den tid som utarbetandet av
12603: större än genomsnittet för de lundar i norra      generalplanerna tar.
12604:     Helsingfors den 20 november 1989
12605: 
12606:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
12607:                                              1989 vp.
12608: 
12609: Kirjallinen kysymys n:o 534
12610: 
12611: 
12612: 
12613: 
12614:                                  Tennilä: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Kemin ja
12615:                                      Rovaniemen välisellä tieosuudella
12616: 
12617: 
12618:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12619: 
12620:    Kemin ja Rovaniemen välinen maantie on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12621: erittäin vilkkaasti liikennöity. Päätie kulkee     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12622: monen kylän läpi, minkä vuoksi kylissä asuvien     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12623: liikkumisturvallisuuden varmistamiseen tarvi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12624: taan kattava kevyen liikenteen väylästö. Kai-
12625: kilta tien osilta se ei ole kunnossa. Onnetto-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12626: muuksia, joissa uhreina on jalankulkijoita tai            siin nelostien varrella Kemin ja Rova-
12627: pyöräilijöitä, on sattunut lukuisia. Siksi onkin          niemen välillä asuvien liikenneturvalli-
12628: kiirehdittävä toimia, joilla kevyen liikenteen            suuden parantamiseksi jouduttamalla
12629: väyliä lisätään kattamaan koko asuttu tienvarsi.          pyörä- ja kävelyteiden rakentamista?
12630: 
12631:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
12632: 
12633:                                        Esko-Juhani Tennilä
12634: 
12635: 
12636: 
12637: 
12638: 290010D
12639: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 534
12640: 
12641: 
12642: 
12643: 
12644:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12645:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den joukkoon. Näistä kahdesta kohteesta on
12646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Tervolan kohta tärkeämpi ja siitä on valmistu-
12647: olette 18 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          nut suunnitelma, joka on tarkoitus toteuttaa
12648: kirjeenne n:o 2511 ohella toimittanut valtioneu-   vuoteen 1995 mennessä.
12649: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Valtatien n:o 4 osuus Koivu-Rovaniemi on
12650: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin           huomattavasti edellistä ongelmallisempi, sillä
12651: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 534:     valtatie kulkee asutuksen keskellä rautatien ja
12652:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     joen välissä eikä rinnakkaista paikallistietä ole.
12653:        siin nelostien varrella Kemin ja Rova-      Valtatien siirtämisestä uuteen paikkaan on
12654:        niemen välillä asuvien liikenneturvalli-    laadittu esisuunnitelma, mutta hanke ei ole
12655:        suuden parantamiseksi jouduttamalla         kalleutensa vuoksi keskipitkän aikavälin ohjel-
12656:        pyörä- ja kävelyteiden rakentamista?        missa.
12657:                                                       Välillä Koivu-Rovaniemi on jo nykyisin
12658:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kevyen liikenteen väyläosuuksia Koivussa, Jaa-
12659: vasti seuraavaa:                                   tilassa ja Muurolassa sekä Hirvaan ja Rova-
12660:    Valtatie n:o 4 jakautuu välillä Kemi-Rova-      niemen välillä. Tie- ja vesirakennuslaitoksen
12661: niemi kahteen eriluonteiseen osaan: Kemi-          Lapin piiri on tutkinut koko välin liikennetur-
12662: Koivu ja Koivu-Rovaniemi.                          vallisuustilanteen ja todennut tarpeelliseksi
12663:    Välillä Kemi(Laurila}-Koivu asutus samoin       noin 18 km lisää kevyen liikenteen väyliä ja
12664: kuin kevyt liikenne on pääasiassa valtatien        valaistusta eli käytännössä koko loppuosuudel-
12665: rinnalla kulkevien paikallisteiden varsilla. Ke-   le. Ensimmäiset kohteet on tarkoitus toteuttaa
12666: vyt liikenne joutuu käyttämään valtatietä mai-     jo ensi vuonna, osa 1990-luvun alussa, mutta
12667: nittavassa määrin vain Tervolan keskustaaja-       vähemmän kiireelliset kohteet joudutaan ilmei-
12668: man ja Louen kylän kohdalla.                       sesti jättämään myöhemmäksi. Lähivuosien to-
12669:    Kuten vastauksessa kansanedustaja Tennilän      teuttamissuunnitelma tällä valtatien osalla on
12670: kysymykseen n:o 675/1988 vp. on jo todettu,        tällä hetkellä seuraava:
12671: on Tervolan kunnan alueelle laadittu vuonna           - Ternujoki-Metsäkoulu, valaistus 2,5 km
12672: 1988 tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunni-     v. 1990, kevyen liikenteen väylä 3,1 km v.
12673: telma. Tässä suunnitelmassa on todettu tarpeel-    1995-96
12674: liseksi kevyen liikenteen väylät niin Tervolan        - Petäjäskosken kevyen liikenteen väylä 3,2
12675: keskustaan kuin Louen kylänkin kohdalle.           km v. 1990--91
12676: Kumpikaan näistä kohteista ei kuitenkaan si-          - Muurola-Mutka, kevyen liikenteen väy-
12677: joitu Lapin kiireellisimpien turvallisuuskohtei-   lä 3,0 km v. 1992-93.
12678: 
12679:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
12680: 
12681:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
12682:                                     1989 vp. -     KK n:o 534                                      3
12683: 
12684: 
12685: 
12686: 
12687:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12688:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       objekten är Tervola det viktigare, och avsikten
12689: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        är att senast år 1995 förverkliga den pian som
12690: nr 2511 av den 18 oktober 1989 tili vederbö-       utarbetats för Tervola.
12691: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Avsnittet Koivu-Rovaniemi är betydligt
12692: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten-        mer problematiskt än det föregående avsnittet
12693: nilä undertecknade spörsmål nr 534:                av riksväg nr 4, eftersom riksvägen här löper
12694:                                                    mitt i bosättningen mellan järnvägen och älven,
12695:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      och det inte finns någon parallell bygdeväg. En
12696:        att genom att påskynda byggandet av         utbyggnadsplan har uppgjorts för en flyttning
12697:        cykel- och promenadvägar förbättra          av riksvägens sträckning, men då projektet blir
12698:        trafiksäkerheten för dem som bor vid        dyrt, ingår det inte i programmen på medellång
12699:        riksväg nr 4 mellan Kemi och Rovanie-       sikt.
12700:        mi?                                            På avsnittet Koivu-Rovaniemi finns det
12701:                                                    redan leder för lätt trafik i Koivu, Jaatila och
12702:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Muurola samt mellan Hirvas och Rovaniemi.
12703: samt anföra följande:                              Väg- och vattenbyggnadsverkets Lapplands di-
12704:                                                    strikt har undersökt trafiksäkerhetssituationen
12705:    Riksväg nr 4 kan mellan Kemi och Rova-          för hela avsnittet och konstaterat att behovet
12706: niemi indelas i två avsnitt avolika typ: Kemi-     av ytterligare leder för lätt trafik och belysning
12707: Koivu och Koivu-Rovaniemi.                         är ca 18 km, dvs. i praktiken alla återstående
12708:    På avsnittet Kemi(Laurila}--Koivu finns bo-     sträckor. Avsikten är att förverkliga de första
12709: sättningen och löper även den lätta trafiken       objekten redan nästa år och en del i början av
12710: huvudsakligen längs bygdevägar vid sidan av        1990-talet, men de mindre brådskande objekten
12711: riksvägen. Den lätta trafiken är tvungen att       blir man uppenbarligen tvungen att lämna tili
12712: anlita riksvägen i nämnvärd omfattning bara        senare. Realiseringsplanen för de närmaste
12713: vid tätorten Tervola och byn Loue.                 åren gällande detta avsnitt av riksvägen är för
12714:    Såsom det redan konstaterats i svaret på        närvarande följande:
12715: riksdagsman Tenniläs spörsmål nr 675/1988             - Ternujoki-Metsäkoulu, belysning 2,5
12716: rd., uppgjordes år 1988 för Tervola kommun         km år 1990, led för lätt trafik 3,1 km åren
12717: en vägnäts- och trafiksäkerhetsplan. Enligt        1995-96
12718: planen är leder för lätt trafik nödvändiga såväl      - Petäjäskoski, led för lätt trafik 3,2 km
12719: i centrum av Tervola som i byn Loue. Inget-        åren 1990-91
12720: dera objektet hör dock tili de mest brådskande        - Muurola-Mutka, led för lätt trafik 3,0
12721: trafiksäkerhetsobjekten i Lappland. Av de två      km åren 1992-93.
12722:     Helsingfors den 8 november 1989
12723: 
12724:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
12725:                                                1989 vp.
12726: 
12727: Kirjallinen kysymys n:o 535
12728: 
12729: 
12730: 
12731: 
12732:                                   Tenhiälä: Omavastuuosuuden suorittamisesta vahinkotapauk-
12733:                                       sissa
12734: 
12735: 
12736:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12737:    Vastuuvakuutuksen nojalla suoritettavaan          man. Sen jälkeen vakuutusyhtiö lähettäisi las-
12738: korvaukseen liittyy yleensä omavastuu, esim.         kun vastuuvakuutuksen ottaneelle vahingonai-
12739: kotivakuutukseen 500 markkaa. Jos vahingon-          heuttajalle ja ilmoittaisi, että vakuutuksestanne
12740: aiheuttajana on vastuuvakuutus, niin vahinkoa        on suoritettu vahingon johdosta korvauksia ja
12741: kärsinyt saa vakuutusyhtiöltä korvauksen, jos-       sen vuoksi vakuutuksen ottajalta veivoitetaan
12742: ta on vähennetty omavastuu. Tämä esim. 500           omavastuuosuus. Näin vältyttäisiin siltä, että
12743: markan määrä tulee vahingonaiheuttajan suo-          vahingon kärsinyt joutuu itse velkamaan oma-
12744: rittaa vahinkoa kärsineelle. Niinpä esim. tilan-     vastuuosuutta vahingonaiheuttajalta. Hänelle
12745: teessa, jossa ravihevonen on purrut naapurihu-       aiheutuu monenlaista harmia ja sen lisäksi hän
12746: vilanomistajan auton etupeltiin ison aukon,          joutuu osan hänelle tulevasta korvauksesta
12747: ravihevosen omistajan vastuuvakuutuksesta            perimään itse.
12748: korvataan autonomistajan vahingot vähennet-             Vakuutusyhtiöiden mielestä edellä kuvattu
12749: tynä 500 markalla. Samoin, jos joku talon            suoritustapa ei ilmeisesti ole mahdollinen siksi,
12750: pikkupojista on polkupyörällä ajanut naapurin        että se olisi joutuisa ja oikeudenmukainen eikä
12751: auton oveen ison lommon, korvataan pikkupo-          aiheuttaisi vahinkoa kärsineelle ylimääräisiä
12752: jan kotivakuutuksesta autonomistajalle kor-          vaikeuksia sekä siksi, että vakuutusmaksut
12753: jauskustannukset vähennettynä omavastuu-             ovat ulosottokelpoisia ilman tuomiota ja em.
12754: osuudella. Esimerkit ovat elävästä elämästä. Eli     omavastuu ei sitä ole. Tämä on täysin mitätön
12755: käytännössä käy niin, että syytön vahinkoa           peruste, vakuutuksenottaja varmasti maksaisi
12756: kärsinyt ensin käytyään näyttämässä autoaan          omavastuun omalle yhtiölleen helposti.
12757: vakuutusyhtiössä ja vietyään autonsa korjaa-            Tarkoitukseni ei ole millään lailla arvostella
12758: molle joutuu, saadakseen autonsa ulos, maksa-        omavastuujärjestelmää sinänsä.
12759: maan korjauslaskusta 500 mk, ja vakuutusyh-             "Omavastuun käyttäminen vakuutustoimin-
12760: tiö tietysti korvaa muutoin vahingot. Vahinkoa       nassa johtuu suurelta osin siitä, että pienvahin-
12761: kärsinyt joutuu sitten kääntymään vahingonai-        kojen korvaaminen vakuutuksesta aiheuttaa
12762: heuttajan puoleen ja ilmoittamaan, että tämän        monesti vakuutusyhtiölle korvauksen määrään
12763: tulee hänelle korvata kyseinen omavastuuosuus        nähden suhteettoman suuria kuluja, sillä va-
12764: eli 500 mk.                                          kuutusyhtiön tulee näissäkin tapauksissa hank-
12765:    Sellaiselle vahinkoa kärsineelle, joka ei tiedä   kia selvitys vahingosta. Monissa vakuutusla-
12766: vastuuvakuutuksen ehdoista, voi olla vähin-          jeissa on voitu huomattavasti alentaa vakuu-
12767:  täänkin yllättävää kuulla vasta autokorjaamas-      tusmaksuja asettamalla vakuutuksenottajalle
12768: sa autoaan pois hakiessaan, että vakuutusyhtiö       tietty omavastuu. Lisäksi omavastuulla pyri-
12769: on maksanut korjauksen lukuun ottamatta 500          tään siihen, että vakuutuksenottaja olisi huo-
12770:  mk:aa. Kun autonsa hakija on ymmärtänyt             lellinen eikä hän huolimattomuudellaan aiheut-
12771: asian niin, ettei hänelle, täysin syyttömälle        taisi vahinkoja."
12772:  osapuolelle, vahingosta aiheudu kustannuksia,          Edellä oleva kappale ei ole minun kirjoitta-
12773:  on tilanne, varsinkin jos rahaa ei ole mukana,      mani. Se on vastauksesta, jonka sain kirjalli-
12774:  varsin hämmentävä ja vakuutusyhtiöihin koh-         seen kysymykseeni n:o 361/1984 vp. Vastaus,
12775:  distuvia vihanpurkauksia synnyttävä.                vaikka se muutoin olikin täysin arvoton, osoitti
12776:    Koko tämä epäkohta olisi helppo poistaa           taas kertaalleen sen yleisesti tunnetun tosiasian,
12777:  seuraavasti: vakuutusyhtiö suorittaisi syyttö-      että kun kysyy jotain tiettyä asiaa niin minis-
12778:  mälle, vahinkoa kärsineelle koko korvaussum-        teriö vastaa, jos vastaa, aivan mitä sattuu, jopa
12779: 2900100
12780: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 535
12781: 
12782: kehittelee oman kysymyksen ja antaa siihen           maininta, että Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes-
12783: sitten mieleisensä vastauksen. En näet lainkaan      kusliiton antaman lausunnon mukaan vain
12784: mainitussa kysymyksessäni pohtinut sitä, onko        erittäin harvoin vahingonaiheuttaja on kieltäy-
12785: omavastuuosuuden säilyttäminen paikallaan            tynyt maksamasta omavastuuosuuttaan. En
12786: vai ei. Olen täysin samaa mieltä, että omavas-       tiedä, mistä kyseinen liitto on tällaisen totuu-
12787: tuun säilyttäminen on tärkeä asia juuri niistä       den löytänyt. Sen sijaan tiedän tarkkaan, että
12788: syistä, joita annetussa vastauksessa tuotiin         silloin kun tein v. 1984 tuon kirjallisen kysy-
12789: esiin. Tästä syystä myöskään annettuun vas-          myksen, tiedustelin eri vakuutusyhtiöiden va-
12790: taukseen sisältyvä, sinällänsä toki suuri viisaus:   kuutustarkastajilta, ja heillä oli se yksimielinen
12791:    "Edellä olevien näkökohtien perusteella so-       käsitys, että tällaisia riitoja on erittäin runsaas-
12792: siaali- ja terveysministeriö katsoo, että kohtuul-   ti. En usko, että tilanne on tuosta ajankohdasta
12793: lisen omavastuun esiintyminen vakuutusehdois-        miksikään muuttunut.
12794: sa on hyväksyttävää eikä ministeriön käsityk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12795: sen mukaan ole välitöntä tarvetta puuttua            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12796: voimassa oleviin omavastuuosuuksiin",                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12797:    ei minua rauhoittanut, koska tätä asiaa en        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12798: kysynytkään. Tästä vuonna 1984 tekemääni
12799: kysymykseen saamastani vastauksesta viisastu-                  Onko Hallituksen mielestä tarkoituk-
12800: neena yritän nyt muotoilla kysymykseni niin,                 senmukaista, että vastuuvakuutuksissa
12801: että se myös vastaanottavana puolella ymmär-                 vahingon kärsinyt joutuu itse vaati-
12802: rettäisiin. En näe ongelmana sitä, että vakuu-               maan omavastuun suuruista korvausta
12803: tuksiin liittyy omavastuu, se on ihan oikein.                vahingonaiheuttajalta, ja
12804: Sen sijaan näen ongelmana sen, että täysin                     mikä salaperäinen syy estää kehittä-
12805: syytön - vahinkoa kärsinyt - kaiken muun                     mästä korvausjärjestelmää myös syyttö-
12806: vaivan jälkeen joutuu vielä Vahingonaiheutta-                män, vahinkoa kärsineen etujen mukai-
12807: jan kanssa tukkanuottasille 500 markasta. On                 seksi eli sellaiseksi, että vakuutusyhtiö
12808: näet niin, että lukemattomat ovat ne tapaukset,              vastuuvakuutuksen nojalla suorittaisi
12809: joissa vahingonaiheuttaja kieltäytyy maksamas-               koko korvaussumman vahinkoa kärsi-
12810: ta mitään, koska hänen mielestään vakuutusyh-                neelle ja sen jälkeen vakuutusmaksujen
12811: tiön tulee suorittaa kaikki korvaukset.                      yhteydessä perisi omavastuuosuuden
12812:    Kyseiseen vastaukseen sisältyi myös sellainen             vahingonaiheuttajalta?
12813: 
12814:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
12815: 
12816:                                            Hannu Tenhiälä
12817:                                     1989 vp. -     KK n:o 535                                      3
12818: 
12819: 
12820: 
12821: 
12822:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12823:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     korvausvaatimusta suoraan vakuutusyhtiölle.
12824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Asiaa juridisesti arvioiden korvauskysymykset
12825: olette 19 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          tulisi kanavoida vahingonaiheuttajan kautta.
12826: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Vakuutuskäytännössä tästä on yleensä poikettu
12827: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      siten, että vakuutusyhtiö vahingonaiheuttajan
12828: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta   puolesta selvittää vahingon ja maksaa kor-
12829: kysymyksestä n:o 535:                              vauksen suoraan vahinkoa kärsineelle.
12830:          Onko Hallituksen mielestä tarkoituk-         Vakuutuksen omavastuun huomioon ottami-
12831:        senmukaista, että vastuuvakuutuksissa       nen vakuutuskorvauksessa kohdistuu siis va-
12832:        vahingon kärsinyt joutuu itse vaati-        kuutuksenottajaan. Sen tarkoituksena on eri-
12833:        maan omavastuun suuruista korvausta         tyisesti motivoida vakuutuksenottajaa huolelli-
12834:        vahingonaiheuttajalta, ja                   suuteen vahinkojen välttämiseksi.
12835:          mikä salaperäinen syy estää kehittä-         Kysymyksen toinen osa, eli se, tulisiko kor-
12836:        mästä korvausjärjestelmää myös syyttö-      vausjärjestelmää kehittää siten, että vakuutus-
12837:        män, vahinkoa kärsineen etujen mukai-       yhtiö vastuuvakuutuksen nojalla suorittaisi
12838:        seksi eli sellaiseksi, että vakuutusyhtiö   koko korvaussumman vahinkoa kärsineelle,
12839:        vastuuvakuutuksen nojalla suorittaisi       vaatisi vakuutussopimuslain muuttamista siten,
12840:        koko korvaussumman vahinkoa kärsi-          että vakuutusyhtiölle asetettaisiin velvollisuus
12841:        neelle ja sen jälkeen vakuutusmaksujen      lain nojalla maksaa korvaus suoraan vahinkoa
12842:        yhteydessä perisi omavastuuosuuden
12843:        vahingonaiheuttajalta?                      kärsineelle ilman, että vakuutuksenottajalla oli-
12844:                                                    si oikeutta harkita, haluaako hän käyttää
12845:                                                    vastuuvakuutustaan vai ei. Kysymystä on poh-
12846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12847:                                                    dittu vakuutussopimuslain kokonaisuudistuk-
12848: vasti seuraavaa:
12849:                                                    sen yhteydessä, joka on vireillä oikeusministe-
12850:    Vastuuvakuutus poikkeaa sisällöltään ja tar-    riössä. Vahinkovakuutustyöryhmän mietinnös-
12851: koitukseltaan huomattavasti muusta vahinko-        sä (Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston
12852: vakuutuksesta. Sen perusta on vahingonkor-         julkaisu 3/1988), joka sisältää ehdotuksen va-
12853: vausoikeudessa. Vastuuvakuutus otetaan sen         hinkovakuutuslaiksi, vahinkoa kärsineelle esi-
12854: taloudellisen tappion varalta, jonka vahingosta    tetään eräissä tilanteissa oikeus esittää korvaus-
12855: aiheutuva korvausvelvollisuus kolmatta henki-      vaatimus suoraan vakuutusyhtiölle. Lainval-
12856: löä kohtaan synnyttää vakuutuksenottajalle.        mistelun yhteydessä tullee pohdittavaksi myös
12857: Kun vahinkovakuutuksessa yleensä on vakuu-         se, kuinka vakuutuksen omavastuuosuus käsi-
12858: tettuna se, joka on vahinkoa kärsinyt, vastuu-     tellään toisaalta vahinkoa kärsineen ja vakuu-
12859: vakuutuksessa vakuutettuna on korvausvelvol-       tusyhtiön ja toisaalta vakuutuksenottajan ja
12860: linen eikä välittömästi vahinkoa kärsinyt. Tästä   vakuutusyhtiön välisessä suhteessa. Lainuudis-
12861: asetelmasta seuraa, että vahinkoa kärsineellä ei   tuksen ollessa vireillä kirjallinen kysymys ei
12862: sinänsä ole subjektiivista oikeutta vakuutuskor-   tässä vaiheessa anna syytä enempää puuttua
12863: vaukseen, eikä hänellä ole oikeutta esittää        nykyiseen vakuutuskäytäntöön.
12864:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
12865: 
12866:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
12867: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 535
12868: 
12869: 
12870: 
12871: 
12872:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12873:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           synpunkt borde ersättningsfrågorna kanaliseras
12874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           via den som framkallat skadan. I försäkrings-
12875: av den 19 oktober 1989 till vederbörande              praxis har man i allmänhet avvikit från denna
12876: medlem av statsrådet översänt avskrift av             regel genom att försäkringsbolaget på den
12877: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna-         persons vägnar som framkallat skadan utreder
12878: de spörsmål nr 535:                                   skadan och betalar ersättning direkt till den
12879:           Är det enligt Regeringens uppfattning       som lidit skada.
12880:        ändamålsenligt att den som lidit skada            Beaktandet av försäkringens självrisk vid
12881:        vid ansvarighetsförsäkringar själv måste       skadeersättning gäller alltså försäkringstagaren.
12882:        kräva ersättning till beloppet av självris-    Avsikten är speciellt att motivera försäkrings-
12883:        ken av den som framkallat skadan och           tagaren att iaktta försiktighet så att skador kan
12884:           vilket dunkelt skäl hindrar att ersätt-     undvikas.
12885:        ningssystemet utvecklas så att det över-          Frågans andra del, dvs. huruvida ersättnings-
12886:        ensstämmer med den oskyldiga skadeli-          systemet borde utvecklas därhän att försäk-
12887:        dandes intressen, dvs. så att försäk-          ringsbolaget med stöd av en ansvarighetsförsä-
12888:        ringsbolagen med stöd av ansvarighets-         kring skulle betala hela ersättningssumman till
12889:        försäkringen betalar hela ersättnings-         den som lidit skada, skulle kräva att lagen om
12890:        summan till den som lidit skada och            försäkringsavtal ändras så, att försäkrings-
12891:        därefter i samband med premierna upp-          bolaget med stöd av lagen åläggs skyldighet att
12892:        bär självriskandelen av den som fram-
12893:                                                       betala ersättning direkt till den som lidit skada
12894:        kallat skadan?
12895:                                                       utan att försäkringstagaren har rätt att över-
12896:                                                       väga om han vill använda sin ansvarighetsför-
12897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
12898:                                                       säkring eller ej. Frågan har dryftats i samband
12899: samt anföra följande:
12900:                                                       med totalreformen av lagen om försäk-
12901:    Ansvarighetsförsäkringen avviker till inne-        ringsavtal, som är anhängig vid justitieminis-
12902: håll och syfte avsevärt från den övriga skade-        teriet. I skadeförsäkringsarbetsgruppens betän-
12903: försäkringen. Den grundar sig på skadestånds-         kande (Justitieministeriets lagberedningsavdel-
12904: rätten. En ansvarighetsförsäkring tecknas till        nings publikation 3/1988), som innehåller för-
12905: skydd mot den ekonomiska förlust som försäk-          slag till lag om skadeförsäkring, föreslås att
12906: ringstagaren åsamkas genom ersättningsskyl-           den som lidit skada i vissa fall skall ha rätt att
12907: dighet mot tredje man med anledning av en             framföra sitt ersättningskrav direkt till försäk-
12908: skada. Medan det vid en skadeförsäkring i             ringsbolaget. I samband med lagberedningen
12909: allmänhet är den som har lidit skada som är           torde också komma att dryftas hur försäkring-
12910: försäkrad, är den försäkrade vid en ansvarig-         ens självriskandel behandlas i förhållandet mel-
12911: hetsförsäkring den ersättningsskyldige och inte       lan å ena sidan den som lidit skada och
12912: direkt den som lidit skada. Av denna situation        försäkringsbolaget och å andra sidan försäk-
12913: följer att den som lidit skada inte i sig har         ringstagaren och försäkringsbolaget. Eftersom
12914: subjektiv rätt till försäkringsersättning och inte    reformen nu är anhängig ger spörsmålet inte i
12915: heller rätt att framföra krav på ersättning           detta skede anledning att desto mera ingripa i
12916: direkt till försäkringsbolaget. Från juridisk         nuvarande försäkringspraxis.
12917:     Helsingfors den 6 november 1989
12918: 
12919:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
12920:                                             1989 vp.
12921: 
12922: Kirjallinen kysymys n:o 536
12923: 
12924: 
12925: 
12926: 
12927:                                 Ala-Harja ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvausten hake-
12928:                                     mismenettelystä
12929: 
12930: 
12931:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12932: 
12933:   Kun tapaturmavirasto ratkaisee ensikertalai-    taa sitä, että silminnäkijätodistajat eivät vält-
12934: sen elinkoron hakemusta haavoittumis- ja          tämättä ole tarpeen asioita ratkaistaessa. Eri-
12935: loukkaantumistapauksissa, vaatii se todistajia.   tyisesti sotavammaisten tapauksissa on kohtuu-
12936: Lähes 50 vuoden takaisista tapahtumista on        tonta, että tapaturmavirasto vaatii silminnäki-
12937: yleensä mahdotonta hankkia silminnäkijöitä.       jöitä.
12938: Siinä tapauksessa, että mahdollinen silminnä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12939: kijä löytyy, ei ole varmaa, että hän enää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12940: muistaa näin vanhoja asioita.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12941:    Oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12942: Suomessa vallitsee vapaa todistusharkinta,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12943: mikä tarkoittaa sitä, että ratkaisijan tulee,            ryhtyä todistelumenettelyn yksinkertais-
12944: harkittuaan huolellisesti kaikkia esiintulleita          tamiseksi haettaessa ensikertalaisena
12945: seikkoja, päättää, mitä asiassa on pidettävä             elinkorkoa haavoittumis- ja loukkaan-
12946: totena. Tämä vapaan todisteluu teoria tarkoit-           tumistapauksissa?
12947:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
12948: 
12949:           Kirsti Ala-Harja            Pentti Kettunen               Oiva Savela
12950:           Kalevi Lamminen             Kaarina Dromberg              Tauno Valo
12951:           Tuula Linnainmaa            Riitta Uosukainen             Olli Ikkala
12952:           Kari Häkämies               Maunu Kohijoki                Anneli Taina
12953:                                       Pirjo-Riitta Antvuori
12954: 
12955: 
12956: 
12957: 
12958: 290010D
12959: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 536
12960: 
12961: 
12962: 
12963: 
12964:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voittumisen tai vahingoittumisen johdosta, ta-
12966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paturmavirasto       tiedustelee   sota-arkistolta,
12967: olette 19 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            onko arkiston hallussa olevissa korvauksenha-
12968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kijan palvelusyksikön päiväkäskyissä, sotapäi-
12969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        väkirjoissa, sairauskirjassa, tappioluettelossa,
12970: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-         jsp-kirjassa tai muissa mahdollisissa asiakirjois-
12971: jallisesta kysymyksestä n:o 536:                     sa merkintöjä kyseessä olevan henkilön haa-
12972:                                                      voittumisesta tai vahingoittumisesta. Mikäli
12973:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12974:                                                      sota-arkistostakaan ei saada näyttöä hakemuk-
12975:        ryhtyä todistelumenettelyn yksinkertais-
12976:                                                      sessa mainitulle haavoittumiselle tai vahingoit-
12977:        tamiseksi haettaessa ensikertalaisena
12978:                                                      tumiselle, pyytää tapaturmavirasto poliisiviran-
12979:        elinkorkoa haavoittumis- ja loukkaan-
12980:                                                      omaisia kuulustelemaan mahdollisia silminnä-
12981:        tumistapauksissa?
12982:                                                      kijöiksi ilmoitettuja henkilöitä tai ratkaisee
12983:                                                      korvausasian virastolle esitetyn todistajanlau-
12984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
12985:                                                      sunnon perusteella. Jos korvauksenhakijana on
12986: taen seuraavaa:
12987:                                                      lääkärintodistuksen tai röntgenlausunnon mu-
12988:    Valtaosa sotilasvammalain mukaisen kor-           kaan kehossaan ilmoiltamaansa haavoittumi-
12989: vauksen hakijoista on ollut haavoittumisen tai       seen tai vahingoittumiseen sopivia arpia, sirpa-
12990: vahingoittumisen johdosta sota-aikana sairaa-        leita tai luoti, katsotaan tapaus yleensä toteen
12991: lahoidossa. Näissä tapauksissa asia yleensä          näytetyksi muun selvityksen puuttuessakin, mi-
12992: selviää sotilaslääkintäarkistolta pyydetyistä sai-   käli käytettävissä olevista asiakirjoista ei muuta
12993: rauskertomuksista. Sotilaskantakorteissa ja          johdu.
12994: lääkärintarkastuskorteissa liitteineen on myös          Tapaturmavirasto noudattaa korvauskäytän-
12995: merkintöjä haavoittumisista ja vahingoittumi-        nössään vapaata todistusharkintaa. Suhteelli-
12996: sista. Edellä mainitut asiakirjat tapaturmaviras-    sen harvoissa tapauksissa ensikertaisten hake-
12997: to hankkii viran puolesta. Mikäli käy ilmi, että     musten kokonaismäärään nähden pyydetään
12998: korvauksenhakijan sotilaspassissa on merkintö-       poliisikuulustelun suorittamista. Jos mitään
12999: jä haavoittumisesta tai vahingoittumisesta, ta-      muuta näyttöä haavoittumisesta tai vahingoit-
13000: paturmavirasto pyytää passin nähtäväksi. Edel-       tumisesta ei ole, joudutaan näinkin menettele-
13001: lä luetelluissa tapauksissa näyttö haavoittumi-      mään hakijan aseman turvaamiseksi. Vaihtoeh-
13002: sesta tai vahingoittumisesta saadaan mainituis-      toisena menettelynä kuntoutus ym. palvelujen
13003: ta asiakirjoista.                                    osalta olisi ehkä tarkoituksenmukaista kehittää
13004:    Jos korvauksenhakija ei ole ollut hoidossa        ikäluokkapohjaisia seulontoja yksilöpäätösten
13005: kenttä- tai sotasairaalassa ilmoittamansa haa-       rinnalle.
13006:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
13007: 
13008:                                                                            Ministeri Tarja Halonen
13009:                                     1989 vp. -     KK n:o 536                                     3
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
13015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förfrågar sig olycksfallsverket hos krigsarkivet
13016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        om det i dagorder, krigsdagböcker, sjukjourna-
13017: av den 19 oktober 1989 tili vederbörande           ler, förteckningar över förluster, boken över
13018: medlem av statsrådet översänt avskrift av          truppförbandsplatser eller andra eventuella do-
13019: följande av riksdagsledamot Ala-Harja m.fl.        kument, som ansluter sig tili sökandens trupp-
13020: undertecknade spörsmål nr 536:                     förband, finns anteckningar om den ifrågava-
13021:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           rande personens blessyrer eller skador. Om det
13022:        vidta i syfte att förenkla bevisningsför-   inte heller från krigsarkivet är möjligt att få
13023:        farandet då en person första gången         bevis för den blessyr eller skada som nämns i
13024:        ansöker om livränta på den grund att        ansökan, ber olycksfallsverket polismyndighe-
13025:        han blivit sårad eller skadad?              terna förhöra personer vilka nämns som möj-
13026:                                                    liga ögonvittnen eller också avgör verket er-
13027:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sättningsfrågan på basen av en vittnesutsaga,
13028: samt anföra följande:                              som f6retetts ämbetsverket. Om den som an-
13029:    Största delen av de personer som ansökt om      söker om ersättning enligt läkarintyg eller
13030: ersättning i enlighet med lagen om skada,          röntgenutlåtande har ärr på sin kropp eller
13031: ådragen i militärtjänst har under krigstid vår-    skärvor eller kulor i kroppen på ett sätt som
13032: dats på sjukhus på grund av att de sårats eller    överensstämmer med blessyr eller skada som
13033: skadats. 1 dessa fall framgår saken i allmänhet    han anmält, anses fallet i allmänhet bevisat
13034: av de sjukjournaler som inbegärs från militär-     även i brist på annan utredning, om annat inte
13035: sanitetsarkivet. 1 militärstamkorten och läkar-    följer av tillgängliga dokument.
13036: undersökningskorten jämte bilagor finns också         Olycksfallsverket tillämpar en fri bevispröv-
13037: anteckningar om blessyrer och skador. Olycks-      ning i sin ersättningspraxis. 1 relativt få fall
13038: fallsverket införskaffar de ovan nämnda doku-      med tanke på totalantalet ansökningar som
13039: menten å tjänstens vägnar. Om det framgår att      lämnas in för första gången anhåller verket om
13040: det i det militärpass som innehas av den som       att polisförhör skall förrättas. Om något annat
13041: ansöker om ersättning finns anteckningar om        bevis för blessyr eller skada inte finns, är det
13042: blessyrer och skador begär olycksfallsverket att   nödvändigt att förfara på detta sätt även i syfte
13043: passet skall företes. 1 de ovan uppräknade         att trygga sökandens ställning. Det skulle
13044: fallen kan bevis på blessyrer eller skador         kanske vara ändamålsenligt att som alternativt
13045: erhållas från ovan nämnda dokument.                förfarande vad rehabilitering och annan service
13046:    Om den som ansöker om ersättning inte har       beträffar utveckla en på åldersklass baserad
13047: vårdats vid falt- eller militärsjukhus på grund    utgallring jämsides med besluten gällande en-
13048: de blessyrer eller skador som han uppgivit,        skilda individer.
13049:     Helsingfors den 24 november 1989
13050: 
13051:                                                                         Minister Tarja Halonen
13052: 1
13053: 
13054: 1
13055: 
13056: 1
13057: 
13058:     1
13059: 
13060:     1
13061: 
13062:     1
13063: 
13064:     1
13065: 
13066:         1
13067: 
13068:         1
13069: 
13070:         1
13071: 
13072:         1
13073: 
13074:             1
13075: 
13076:             1
13077:                                             1989 vp.
13078: 
13079: Kirjallinen kysymys n:o 537
13080: 
13081: 
13082: 
13083: 
13084:                                Ala-Harja ym.: Hautausavustuksen myöntämisestä sotavammai-
13085:                                    sen aviopuolison kuoltua
13086: 
13087: 
13088:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13089:   Nykyisen lainsäädännön perusteella ei sota-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13090: vammaisen ole mahdollista saada hautausavus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13091: tusta aviopuolison kuoleman jälkeen. Sotavam-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13092: maisten sosiaalisen tilanteen vuoksi usealle     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13093: tuottaa taloudellisia vaikeuksia aviopuolison
13094: kuoleman tapaus.
13095:   Hallitusohjelman mukaan jatketaan rintama-               Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo
13096: veteraanien sosiaaliturvan kehittämistä ottaen           ryhtyä hautausavustuksen saamiseksi
13097: huomioon erityisesti vaikeassa taloudellisessa           sotavammaiselle tämän aviopuolison
13098: asemassa olevat veteraanit ja invalidit.                 kuoltua?
13099:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
13100: 
13101:           Kirsti Ala-Harja           Pentti Kettunen               Oiva Savela
13102:           Kalevi Lamminen            Riitta Uosukainen             Tuula Linnainmaa
13103:           Kari Häkämies              Maunu Kohijoki                Anneli Taina
13104:           Kaarina Dromberg           Tauno Valo                    Pirjo-Riitta Antvuori
13105: 
13106: 
13107: 
13108: 
13109: 2900100
13110: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 537
13111: 
13112: 
13113: 
13114: 
13115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    man hoitotyön perusteella ns. korotettua sairaus-
13117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     apulisää.
13118: olette 19 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            Sen sijaan aviopuolison kuoleman johdosta
13119: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ei sotilasvammalain mukaan voida suorittaa
13120: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     hautausapua tai muitakaan korvauksia.
13121: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-         Perusteena hautausavun myöntämiselle so-
13122: jallisesta kysymyksestä n:o 537:                  tainvalidille aviopuolison kuoleman johdosta
13123:                                                   voitaisiin pitää heikentynyttä taloudellista ase-
13124:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13125:        ryhtyä hautausavustuksen saamiseksi        maa. Näin ei kuitenkaan voida katsoa yleensä
13126:                                                   tapahtuvan.
13127:        sotavammaiselle tämän aviopuolison
13128:                                                      Hallitus on jatkuvasti pyrkinyt parantamaan
13129:        kuoltua?
13130:                                                   sotainvalidien ja rintamaveteraanien sosiaali-
13131:                                                   turvaa heidän järjestöjensä esittämien näkö-
13132:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13133: taen seuraavaa:                                   kohtien sekä yleisten sosiaali- ja terveydenhuol-
13134:                                                   topoliittisten periaatteiden mukaisesti suhteessa
13135:    Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saa-      muihin tarvittaviin etuihin. Hallituksen vuoden
13136: via sotainvalideja on tällä hetkellä n. 43 000.   1990 tulo- ja menoarvioesityksessä esitetään
13137: Näistä n. 70 % eli 30 000 on naimisissa.          muun muassa pientä eläkettä saavien rintama-
13138:    Hautausapua myönnetään sotainvalidien          veteraanien aseman parantamista korottamalla
13139: kuoleman jälkeen kuolinpesälle, mikäli invali-    ylimääräistä rintamalisää 1.10.1990 lähtien
13140: din sotilasvammalain mukainen työkyvyttö-         7,5 %:sta 12,5 %:iin saajalle maksettavan kan-
13141: myysaste on ollut vähintään 20 % tai kuolema      saneläkkeen lisäosan määrästä. Lisäksi esite-
13142: on ollut syy-yhteydessä korvattuun vammaan        tään sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitok-
13143: tai sairauteen. Hautausavun suuruus on tällä      siin lisävoimavaroja. Sotainvalidien puolisoiden
13144: hetkellä 7 705 markkaa. Hautausapu myönne-        kuntoutukseen esitetään varattavaksi 8 000 000
13145: tään ilman toimeentuloharkintaa.                  markkaa, jolla kuntoutetaan 1 080 ihmistä.
13146:    Sotainvalidi saa aviopuolisostaan 30 %:n ko-   Lisäksi rintamaveteraanien kuntoutukseen esi-
13147: rotuksen elinkorkoonsa. Mikäli invalidin työ-     tetään 118 000 000 markkaa, jolla kuntoute-
13148: kyvyttömyysaste on vähintään 80 %, korotus        taan 19 700 veteraania.
13149: on 60 %. Lisäksi sotainvalidi voi saada myös         Hautausavustus on ollut esillä rintamavete-
13150: aviopuolison sairauskulujen perusteella toi-      raanien neuvottelukunnassa, ja sen toteuttami-
13151: meentuloharkintaista sotilasvammalain 10 §:n      sen tärkeyttä tullaan arvioimaan seuraavien
13152: mukaista sairausapulisää sekä vaimon suoritta-    budjettien valmistelun yhteydessä.
13153:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
13154: 
13155:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
13156:                                     1989 vp. -     KK n:o 537                                      3
13157: 
13158: 
13159: 
13160: 
13161:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13162:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        det vårdarbete makan utfört s.k. förhöjt sjuk-
13163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hjälptillägg.
13164: av den 19 oktober 1989 tili vederbörande               Däremot är det inte möjligt att med anled-
13165: medlem av statsrådet översänt avskrift av          ning av makans död med stöd av lagen om
13166: följande av riksdagsledamot Ala-Harja m.fl.        skada, ådragen i militärtjänst erlägga begrav-
13167: underteckande spörsmål nr 537:                     ningshjälp elier andra ersättningar.
13168:                                                        Grund för beviljande av begravningshjälp tili
13169:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           en krigsinvalid med anledning av makans död
13170:        vidta för att en krigsinvalid skali kunna   skulie kunna vara försämrad ekonomisk ställ-
13171:        få begravningsbidrag efter det att hans     ning. Detta kan likväl inte i alimänhet anses
13172:        maka avlidit?                               vara fallet.
13173:                                                        Regeringen har fortgående försökt förbättra
13174:                                                    krigsinvalidernas och frontveteranernas socia1-
13175:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skydd i förhållande tili andra behövliga förmå-
13176: samt anföra följande:                              ner i enlighet med de synpunkter som deras
13177:                                                    organisationer har framfört och med alimänna
13178:    Antalet krigsinvalider som erhåller i lagen     social- och hälsovårdspolitiska principer. I re-
13179: om skada, ådragen i militärtjänst angiven          geringens budgetproposition för år 1990 före-
13180: livränta är för närvarande ca 43 000. Av dem       slås bl.a. att ställningen för frontveteraner som
13181: är ca 70 % eller 30 000 gifta.                     har en liten pension skall förbättras genom att
13182:    Begravningsbidrag bevi1jas dödsboet efter       det extra fronttiliägget räknat från 1.10.1990
13183: det en krigsinva1id avlidit, om invalidens inva-   höjs från 7,5% tili 12,5% av be1oppet av den
13184: liditetsgrad i enlighet med lagen om skada,        tiliäggsdel tili folkpensionen som skali betalas
13185: ådragen i militärtjänst, har varit minst 20 %      tili mottagaren. Därjämte föreslås tilläggsresur-
13186: elier om dödsfaliet haft ett orsakssamband med     ser för krigsinvalidernas rehabiliterings- och
13187: den skada eller sjukdom för viiken ersättning      vårdinrättningar. För rehabilitering av krigsin-
13188: utgivits. Begravningsbidragets storlek är för      validernas makor föreslås anslag om 8 000 000
13189: närvarande 7 705 mk. Begravningsbidrag bevil-      mk, varmed 1 080 personer skall rehabiliteras.
13190: jas utan utkomstprövning.                          Därjämte föreslås för rehabilitering av frontve-
13191:    En krigsinvalid får för sin maka en höjning     teraner 118 000 000 mk, varmed 19 700 vetera-
13192: på 30 % av livräntan. Om invalidens inva1idi-      ner skall rehabiliteras.
13193: tetsgrad är minst 80 % är förhöjningen 60 %.           Frågan om begravningsbidrag har behand-
13194: Därutöver kan en krigsinvalid på basen av          lats i de1egationen för frontveteranfrågor. Frå-
13195: makans sjukdomskostnader få i 10 § lagen om        gan om hur viktigt det är att bidraget införs
13196: skada, ådragen i mi1itärtjänst angivet ut-         kommer att avgöras i samband med beredning-
13197: komstprövat sjukhjälptillägg samt på basen av      en av följande budgeter.
13198:     Helsingfors den 24 november 1989
13199: 
13200:                                                                         Minister Tarja Halonen
13201:                                               1989 vp.
13202: 
13203: Kirjallinen kysymys n:o 538
13204: 
13205: 
13206: 
13207: 
13208:                                  Jäätteenmäki ym.: Syysloman toteuttamisesta opettajien syys-
13209:                                      stressin vähentämiseksi
13210: 
13211: 
13212:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13213:    Valtioneuvosto teki maaliskuussa periaate-       selvä viikonloppuelpyminen, joka katoaa kui-
13214: päätöksen työterveyshuollon kehittämislinjois-      tenkin marraskuusta lähtien. Alku- ja loppu-
13215: ta. Uusittu ohjelma korostaa työn psyykkisen        uupujat olivat sekä lukuvuoden alussa että
13216: kuormituksen vähentämistä ja asettaa keskei-        lopussa voimakkaasti kuormittuneita. Hyvä-
13217: seksi tehtäväksi psyykkisen hyvinvoinnin edis-      voimaiset tunsivat itsensä koko syyslukukau-
13218: tämisen työpaikoilla.                               den ajan vireiksi ja tarmokkaiksi.
13219:    Opettajan ammatissa alue, jossa uutta ohjel-        Merkittävällä osalla opettajien ammattikun-
13220: maa voitaisiin helposti soveltaa, olisi vaikutta-   taa psyykkinen kuormittuminen kasautuu ja
13221: minen työstressin määrään lukuvuoden eri ai-        viikonloppuelpyminen häiriytyy lähestyttäessä
13222: koina. Jyväskylän yliopistossa kesällä julkaistu    syyslukukauden loppua. Ei ole mitään syytä
13223: väitöskirja (Ulla Kinnunen: Teacher stress over     epäillä, etteikö samanlaista kehitystä tapahtuisi
13224: a school year) osoittaa, että opettajat eivät       oppilaiden psyykkisessä vireessä ja motivaa-
13225: suinkaan ole uupuneimpia keväällä lukuvuo-          tiossa. Koska ihminen elpyy stressistä parhai-
13226: den päättyessä vaan syyslukukauden lopussa.         ten luonnollista tietä, ts. keskeyttämällä rasi-
13227: Syyslukukaudella stressiä aiheuttavat tekijät       tuksen, olisi syyslukukausi katkaistava riittä-
13228: korostuvat verrattuna kevätlukukauteen, jota        vän pitkällä, vähintään viikon mittaisella lo-
13229: monet lomat pilkkovat. Kesälomakaan ei jaksa        malla.
13230: pitää opettajaa virkeänä jouluun asti; kielteiset      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13231: piirteet tulevat yleensä näkyviin marraskuussa.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13232: Ennen joululomaa jopa neljänneksellä opetta-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13233: jista on merkittävää haittaa uupumisesta.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13234:    Tutkimus on osoittanut opettajien jakautu-
13235: van stressiin johtavan kehityksen perusteella                Aikooko Hallitus vähentää koulu-
13236: neljään perustyyppiin. Tasaiset uupujat kuor-              työstä aiheutuvaa stressiä ottamalla
13237: mittuvat voimakkaasti koko syyslukukauden.                 käyttöön syyslukukauden uudelleen
13238: Alkuelpyjille on ominaista lukukauden alussa               jaksottavan syysloman?
13239:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
13240: 
13241:           Anneli Jäätteenmäki        Eino Siuruainen               Matti Väistö
13242:           Esko Almgren               Kari Urpilainen               Matti Maijala
13243:           Seppo Pelttari             Annikki Koistinen             Mauri Pekkarinen
13244:           Kari Häkämies              Kaarina Dromberg              Esko Aho
13245:           Anna-Kaarina Louvo         Pauli Saapunki                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13246:           Mirja Ryynänen             Tellervo Renko                Aapo Saari
13247:           Jorma Huuhtanen            Riitta Kauppinen              Seppo Kääriäinen
13248:           Pekka Puska                Kalle Röntynen                Kimmo Sarapää
13249:           Kauko Heikkinen            Timo Kietäväinen              Pirkko Ikonen
13250:           Juhani Alaranta            Paavo Väyrynen                Tytti lsohookana-Asunmaa
13251:                        Hannu Tenhiälä                        Juho Sillanpää
13252: 
13253: 
13254: 
13255: 2900100
13256: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 538
13257: 
13258: 
13259: 
13260: 
13261:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   hallitus voi tietyin edellytyksin määrätä koulu-
13263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    työn aloittamisesta ja päättäruisestä sekä myös
13264: olette 18 päivänä lokakuuta 1988 päivätyn        talvilomasta. Koulujen työaika on kuitenkin
13265: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     perinteisesti ollut varsin yhtenäinen koko
13266: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    maassa. Huolimatta nykyisin voimassa olevan
13267: edustaja Anneli Jäätteenmäen ym. näin kuulu-     koululainsäädännön sisältämästä joustamah-
13268: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 538:        dollisuudesta koulujen työaikaa koskevat poik-
13269:          Aikooko Hallitus vähentää koulu-        keavuudet valtakunnallisesta työajasta ovat ol-
13270:        työstä aiheutuvaa stressiä ottamalla      leet varsin vähäisiä.
13271:        käyttöön syyslukukauden uudelleen            Opetusministeriön asettamana toimii työryh-
13272:        jaksottavan syysloman?                    mä, jonka tehtävänä on selvittää muutostarpei-
13273:                                                  ta nykyisin voimassa olevaan peruskoulu- ja
13274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       lukiolainsäädäntöön. Tavoitteena on jatkaa
13275: taen seuraavaa:                                  koulutoimen sääntelyn purkamiseen ja hajaut-
13276:    Koulujen työaikaa koskevissa järjestelyissä   tamiseen liittyvää hallinnon kehittämistyötä.
13277: joudutaan kiinnittämään huomiota paitsi yh-      Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös
13278: teiskunnan toimintoihin kokonaisuutena myös      koulujen työaikaa koskeviin säännöksiin. Hal-
13279: maamme eri alueiden erityispiirteisiin. Koulu-   lituksen käsityksen mukaan koulujen työaika-
13280: jen työajoilla on merkitystä muun muassa         ratkaisut tulee toteuttaa koulun nykyistä vuo-
13281: työvoiman saatavuuteen, oppilaiden jatko-        tuista työaikaa lyhentämättä esimerkiksi siten,
13282: opintojärjestelyihin sekä oppilaskuljetuksiin.   että kunnilla olisi mahdollisuus sijoittaa kou-
13283:    Peruskoululaissa ja lukiolaissa on säädetty   lujen lukuvuoden työpäivät nykyistä pidem-
13284: koulujen työpäivistä sekä loma-ajoista. Koulu-   mälle aikajaksolle.
13285:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
13286: 
13287:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
13288:                                     1989 vp. -     KK n:o 538                                       3
13289: 
13290: 
13291: 
13292: 
13293:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13294:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        om arbetsdagarna i skolorna samt semesterti-
13295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        den. Under vissa betingelser kan skolstyrelsen
13296: av den 18 oktober 1989 tili vederbörande           bestämma om när skolarbetet inleds och avslu-
13297: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       tas samt om vintersemestern. Arbetstiden i
13298: fö1jande av riksdagsman Anneli Jäätteenmäki        skolorna har dock traditionellt varit rätt enhet-
13299: m.fl. undertecknade spörsmål nr 538:               lig i hela landet. Trots spelrummet i gällande
13300:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       skollagstiftning har avvikelserna i skolornas
13301:        att stressen förorsakad av skolarbetet      arbetstid varit ytterst små.
13302:        skall kunna minskas genom att en ny            En arbetsgrupp som tillsatts av undervisnings-
13303:        periodiserad semester tas i bruk under      ministeriet har tili uppgift att utreda behovet av
13304:        höstterminen?                               förändringar i gällande grundskole- och gym-
13305:                                                    nasielagstiftning. Syftet är att fortsätta fårvalt-
13306:                                                    ningens utvecklingsarbete i fråga om att upp-
13307:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
13308:                                                    lösa och decentralisera regleringen inom skol-
13309: följande:                                          väsendet. I detta sammanhang kommer upp-
13310:    I arbetstidsarrangemangen för skolorna mås-     märksamhet att fåstas även vid bestämmelserna
13311: te uppmärksamhet fåstas både vid samhälls-         om arbetstiden i skolorna. Enligt regeringens
13312: funktionerna i sin helhet och de regionala         uppfattning måste frågorna om arbetstiden i
13313: särdragen i landet. Arbetstiden i skolorna är av   skolorna lösas utan att den nuvarande arbets-
13314: betydelse bl.a. när det gäller tiligången på       tiden per år förkortas, exempelvis så att kom-
13315: arbetskraft, elevernas fortsatta studier och       munerna har möjlighet att förlägga arbets-
13316: elevskjutsningen.                                  dagarna under skolans läsår tili en längre
13317:    I grundskolelagen och gymnasielagen stadgas     tidsperiod än hittills.
13318:     Helsingfors den 16 november 1989
13319: 
13320:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
13321: 1
13322: 
13323: 
13324: 1
13325:                                              1989 vp.
13326: 
13327: Kirjallinen kysymys n:o 539
13328: 
13329: 
13330: 
13331: 
13332:                                  Isohookana-Asunmaa: Maatalousalan yrittäjien koulutukseen
13333:                                      osallistuvien tukemisesta
13334: 
13335: 
13336:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13337:    Aikuisopintoraha on osoittautunut aikuisten        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13338: omaehtoisessa koulutuksessa erinomaiseksi          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13339: opiskelun kannustajaksi. Kuitenkin rahan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13340: käyttöä rajataan eräiltä ammatinharjoittajilta     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13341: liki täysin. Näin mm. maatalousyrittäjät tulevat             Mitä Hallitus aikoo tehdä maatalous-
13342: nyt saamaan sijaisavun vain viiden vuorokau-              alan yrittäjien aikuiskoulutuksen tehos-
13343: den opintoihin ja jäävät aikuisopintorahan                tamiseksi niin, että hekin pääsisivät
13344: ulkopuolelle myös silloin, kun opintoihin kuu-            nykyistä paremmin osalliseksi aikuis-
13345: luu etäopiskelu.                                          opintorahasta?
13346:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
13347: 
13348:                                    Tytti Isohookana-Asunmaa
13349: 
13350: 
13351: 
13352: 
13353: 2900100
13354: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 539
13355: 
13356: 
13357: 
13358: 
13359:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13360:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       opintovapaata koskevien säännösten soveltami-
13361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesta maatalousyrittäjiin tai muihin omaa työ-
13362: olette 20 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           tään tekeviin. Maatalousyrittäjien asemaan liit-
13363: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tyen on sosiaali- ja terveysministeriössä asetettu
13364: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       työryhmä selvittämään maatalouslomittajien
13365: edustaja Isohookana-Asunmaan näin kuulu-            saatavuuteen liittyviä ongelmia.
13366: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 539:              Aikuisopintotukea ja siis myös aikuisopinto-
13367:                                                     rahaa voi saada vähintään kahdeksan viikon
13368:           Mitä Hallitus aikoo tehdä maatalous-
13369:                                                     ajan kestäviin kokopäivätoimisiin opintoihin.
13370:        alan yrittäjien aikuiskoulutuksen tehos-
13371:                                                     Lukiossa tai lukioasteella, kansanopistossa,
13372:        tamiseksi niin, että hekin pääsisivät
13373:                                                     ammatillisessa oppilaitoksessa, yliopistossa tai
13374:        nykyistä paremmin osalliseksi aikuis-
13375:                                                     korkeakoulussa voidaan aikuisopintorahaa
13376:        opintorahasta?
13377:                                                     myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. Aikuis-
13378:                                                     opintorahaa ei voida myöntää iltaopiskeluun.
13379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Edellä mainituin edellytyksin on myös maa-
13380: taen seuraavaa:                                     talousalan yrittäjillä ollut mahdollisuus saada
13381:    Aikuisopintotuen ja siihen kuuluvan aikuis-      aikuisopintorahaa. Maatalousalan yrittäjiltä on
13382: opintorahan kokeilu aloitettiin 1.7.1987. Tuol-     vaadittu selvitys siitä, että he opiskelevat työ-
13383: loin tuli väliaikaisesti voimaan opintotukilakiin   päivinä kokopäivätoimisesti.
13384: (28/72) lisätty 10 a §, jonka perusteella muun         Koska aikuisopintorahan saajia ei ole tilas-
13385: opintotuen lisänä voidaan myöntää valtioneu-        toitu ammatin mukaan, ei ole tiedossa, kuinka
13386: voston vahvistamien perusteiden mukaisesti an-      moni maatalousalan yrittäjä on tukea saanut.
13387: sionmenetyskorvauksena aikuisopintorahaa ai-           Opintovuonna 1987-88 aikuisopintorahaa
13388: kuisopiskelijaksi katsottavalle henkilölle.         sai 3 569 henkilöä ja vuonna 1988 7 200 hen-
13389:    Valtioneuvoston aikuisopintorahasta anta-        kilöä. Vuonna 1989 arvioidaan 9 000 henkilön
13390: man päätöksen (426/87) ja sen muutoksen             saavan aikuisopintorahaa. Valtion tulo- ja me-
13391: (386/88) mukaan aikuisopintotukea voidaan           noarviossa oli vuodelle 1987 varattu 11 miljoo-
13392: myöntää henkilölle, joka on ennen nykyisten         naa markkaa, vuodelle 1988 42 miljoonaa
13393: opintojen ensimmäisen opintovuoden alkua tai        markkaa ja vuodelle 1989 65 miljoonaa mark-
13394: jos opinnot aloitetaan kevätlukukaudella, en-       kaa. Määrärahat ovat olleet kiinteitä.
13395: nen asianomaisen kalenterivuoden alkua täyt-           Aikuisopintoraha on 20 prosenttia hakijan
13396: tänyt 30, muttei 55 vuotta ja on tukea saades-      opintoja edeltäneestä vakiintuneesta brutto-
13397: saan enintään 55-vuotias. Lisäksi edellytetään,     kuukausitulosta, kuitenkin vähintään 700
13398: että henkilö on ollut vähintään viiden vuoden       markkaa ja enintään 2 000 markkaa kuukau-
13399: ajan välittömästi ennen nykyisten opintojen         dessa.
13400: alkua päätoimiseksi ja yhtäjaksoiseksi katsot-         Aikuisopintorahaa ei ole voitu myöntää kai-
13401: tavassa ansiotyössä tai saanut pääasiallisen        kille hakijoille. Keskeisin hylkäämisen peruste
13402: toimeentulon omasta yritys- tai ammattitoimin-      oli vaadittavan viiden vuoden yhtäjaksoisen ja
13403: nastaan. Viiden vuoden työssäoloaikaa ei vaa-       päätoimisen työssäolon puuttuminen.
13404: dita, jos hakijalta puuttuu ammatillinen perus-        Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
13405: koulutus.                                           delle 1990 ehdotetaan, että aikuisopintotukiko-
13406:    Aikuisopintotukea myönnettäessä ei oteta         keilua jatkettaisiin 30.6.1991 saakka. Tätä var-
13407: huomioon puolison tuloja eikä varallisuutta.        ten hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi
13408: Hakijalta edellytetään, että hän on opiskeluai-     opintotukilain muuttamisesta. Esityksessä eh-
13409: kana palkattomalla opinto- tai virkavapaalla        dotetaan myös aikuisopintorahaa varten varat-
13410: tai että työsuhde on päättynyt ennen opintojen      tavan määrärahan muuttamista arviomäärära-
13411: alkua. Opintovapaalaissa (273/79) on säädetty       haksi. Näin ensi vuonna tämä tuki voitaneen
13412:                                    1989 vp. -    KK n:o 539                                    3
13413: 
13414: myöntää kaikille ehdot täyttäville hakijoille.   set pysyvästä aikuisopintotukijärjestelmästä.
13415:  Opetusministeriö on asettanut kaksi työryh-     Tässä yhteydessä pohditaan myös kysymyksen
13416: mää, joiden tulee muun ohella tehdä ehdotuk-     tarkoittamaa ongelmaa.
13417: 
13418:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1989
13419: 
13420:                                                           Opetusministeri Christoffer Taxell
13421: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 539
13422: 
13423: 
13424: 
13425: 
13426:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13427: 
13428:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            innan studierna inleddes. 1 lagen om studie1e-
13429: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se            dighet (273/79) stadgas om hur bestämmelserna
13430: av den 20 oktober 1989 tili vederbörande               om studieledighet skall tillämpas på lantbruks-
13431: med1em av statsrådet översänt en avskrift av           företagare eller andra som arbetar för egen
13432: följande av riksdagsman lsohookana-Asunmaa             räkning. 1 ans1utning tili situationen för 1ant-
13433: undertecknade spörsmål nr 539:                         bruksföretagare har en arbetsgrupp tillsatts vid
13434:                                                        social- och hä1sovårdsministeriet för att utreda
13435:            Vad ämnar Regeringen göra för att           prob1emen med tillgången på lantbruksavbyta-
13436:         vuxenutbildningen av lantbruksföreta-          re.
13437:         gare skall effektiveras så att även de            Vuxenstudiestöd och således även vuxenstu-
13438:         skall komma i åtnjutande av av vuxen-          diepenning kan erhållas för heltidsstudier som
13439:         studiepenningen bättre än för närvaran-        omfattar minst åtta veckor. 1 gymnasier eller
13440:         de?                                            på gymnasiestadiet, folkhögsko1or, yrkeslä-
13441:                                                        roanstalter, universitet eller högskolor kan vux-
13442:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           enstudiestödet beviljas för högst två år. Vux-
13443: följande:                                              enstudiepenning bevi1jas inte för kvällsstudier.
13444:                                                            Under anförda förutsättningar har även lant-
13445:    Försöken med vuxenstudiestödet och den              bruksföretagarna haft möjlighet att få vuxen-
13446: därtill hörande vuxenstudiepenningen inleddes          studiepenning. Av dem har krävts ett k1arläg-
13447: 1.7.1987. Vid denna tidpunkt fogades tempo-            gande om att de under arbetsdagarna studerar
13448: rärt en 10 a § tili studiestödslagen (28/72),          på he1tid.
13449: enligt viiken i tillägg tili det övriga studiestödet       Eftersom statistiken över dem som mottar
13450: personer som kan anses vara vuxenstuderande            vuxenstudiepenning inte förs enligt yrke, sak-
13451: kan beviljas vuxenstudiepenning som ersättning         nas uppgifter om antalet lantbruksföretagare
13452: för förvärvsförlust i enlighet med de grunder          som har erhållit detta stöd.
13453: som fastställts av statsrådet.                             Under studieåret 1987-88 fick 3 569 perso-
13454:    En1igt statsrådets beslut om vuxenstudiepen-        ner vuxenstudiepenning och under 1988 7 200
13455: ning (426/87) och ändringen av beslutet                personer. Under 1989 beräknas 9 000 personer
13456: (386/88) kan vuxenstudiestöd bevi1jas åt en            få vuxenstudiepenning. 1 statsbudgeten för
13457: person, som redan före början av första året           1987 hade 11 miljoner mark reserverats för
13458: för de nu pågående studierna eller, om studi-          ändamålet, för 1988 42 miljoner mark och för
13459: erna inleds under vårterminen före början av           1989 65 miljoner mark. Anslagen har varit
13460: ifrågavarande år fyllt 30 men inte 55 år, och          fasta.
13461: som under åtnjutande av stödet är högst 55 år.             Vuxenstudiepenningen är 20 procent av den
13462: Vidare förutsätts att personen i fråga omedel-         fasta bruttoinkomst per månad som föregick
13463: bart innan de nu pågående studierna har                vederbörandes studier, dock minst 700 mark
13464: inletts, under minst fem års tid har varit i           och högst 2 000 mark i månaden.
13465: förvärvsarbete som kan anses vara huvudsyssla              Vuxenstudiepenning har inte kunnat bevi1jas
13466: och ha fortgått utan avbrott eller fått sin            åt alla sökande. Den viktigaste orsaken tili
13467: huvudsakliga utkomst av egen företags- eller           avslag har varit avsaknaden av förvärvsarbete
13468: yrkesverksamhet. Fem år i förvärvsarbete ford-         som varit huvudsyssla och har fortgått utan
13469: ras inte om den sökande saknar grund1äggande           avbrott under fem år vilket fordrats.
13470: yrkesutbildning.                                           1 budgetpropositionen för 1990 föreslås att
13471:    När vuxenstudiestödet skall beviljas, beaktas       försöket med vuxenstudiestöd fortsätts tili
13472: inte makans/makens inkomster eller förmögen-           30.6.1991. 1 detta syfte kommer regeringen att
13473: het. Av den sökande fordras att denne under            tili riksdagen avlåta en proposition med förslag
13474: studietiden har studie- eller tjänstledighet utan      tili lag om ändring av lagen om studiestöd. 1
13475: lön eller att arbetsförhållandet har upphört           propositionen föreslås även anslaget för vuxen-
13476:                                      1989 vp. -     KK n:o 539                                     5
13477: 
13478: studiepenning bli ändrat tili ett förslagsanslag.   betsgrupper som utöver andra arbetsuppgifter
13479: Genom detta torde detta stöd kunna beviljas åt      skall framlägga förslag tili ett bestående vuxen-
13480: alla sökande som fyller fordringarna.               studiestöd. 1 detta sammanhang kommer även
13481:    Undervisningsministeriet har tillsatt två ar-    det i spörsmålet avsedda problemet att dryftas.
13482:     Helsingfors den 20 november 1989
13483: 
13484:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
13485:                                              1989 vp.
13486: 
13487: Kirjallinen kysymys n:o 540
13488: 
13489: 
13490: 
13491: 
13492:                                  Elo ym.: Kuntien verotuksen turvaamisesta verouudistuksen
13493:                                      yhteydessä
13494: 
13495: 
13496:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13497:    Verouudistukseen sisältyy ehdotus kunnalli-     Ulla Puolanne totesi mm., että valtiovarainmi-
13498: sesta     harkintaverotuksesta     luopumiseksi    nisteriö on asettanut toimikunnan, jonka teh-
13499: 1.1.1991 lähtien.                                  tävänä on selvittää kuntien ja seurakuntien
13500:    Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat Teollisuu-    veropohjan rakenne sekä arvioida kokonaisve-
13501: den Voima Oy:n ydinvoimalaitokset, joita on        rouudistuksen vaikutuksia kunnallis- ja kirkol-
13502: vuodesta 1984 lähtien harkintaverotettu hyväs-     lisveroäyrien kokonaismäärään ja erilaisten
13503: sä yhteisymmärryksessä Teollisuuden Voima          kuntien ja seurakuntien veropohjaan. Edelleen
13504: Oy:n kanssa. Teollisuuden Voima Oy:n äyri-         ministeri Puolanne huomautti vastauksessaan,
13505: määrä on muodostanut noin 28-30 prosenttia         että verouudistuksen vaikutuksia seurataan
13506: Eurajoen kunnan koko äyrimäärästä. Teolli-         kuntakohtaisesti, ja mahdolliset erityisongelmat
13507: suuden Voima Oy ei ole missään vaiheessa           pyritään uudistuksen eri vaiheissa ratkaise-
13508: valittanut verotuksestaan.                         maan veronsaajia tyydyttävällä tavalla, mutta
13509:    Harkintaverotusoikeus on ollut välttämätön,     ensisijaisesti tuloverojärjestelmän sisäisin kei-
13510: koska Teollisuuden Voima Oy:n perusperiaate        noin, ja jos se ei ole mahdollista, muilla
13511: on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannus-       tulonsiirroilla.
13512: hintaan, joten yhtiö ei edes tavoittele voittoa.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13513:    Mikäli harkintaverotuksesta nyt luovuttai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13514: siin, Eurajoen kunta menettäisi edellä mainitut    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13515: Teollisuuden Voima Oy:ltä tulevat harkintave-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13516: rotuksella määrättävät kunnallisverotulot.
13517: Kaikkien Suomen kuntien osalta Eurajoen                      Mihin tuloksiin kirjallisen kysymyk-
13518: kunnan verotulomenetys olisi ylivoimaisesti               sen n:o 206/1988 vp. vastauksessa mai-
13519: suurin. Verouudistuksen seurantatoimikunnan               nittu toimikunta tuli, ja
13520: 17.8.1988 päivätyn selvityksen mukaan harkin-                mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
13521: taverotuksen poistaminen korottaisi Eurajoen              konut ryhtyä toimikunnan työn perus-
13522: kunnan veroäyriä 6,31 pennillä.                           teella turvatakseen Eurajoen kunnan
13523:    Vastatessaan eduskunnassa tehtyyn kirjalli-            verotulot verouudistuksen yhteydessä
13524: seen kysymykseen n:o 206/1988 vp. ministeri               harkintaverotuksen poistuessa?
13525:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
13526: 
13527:           Mikko Elo                   Timo Roos                      Raimo Vuoristo
13528:           Raila Aho                   Timo Laaksonen                 Kalevi Lamminen
13529:           Einari Nieminen             Lea Mäkipää                    Heikki Rinne
13530:                                       Maunu Kohijoki
13531: 
13532: 
13533: 
13534: 
13535: 2900100
13536: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 540
13537: 
13538: 
13539: 
13540: 
13541:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13542: 
13543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Selvitysten mukaan verouudistus ei toteutues-
13544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      saan muuta kuntakentän verotulojen kokonais-
13545: olette 20 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          määrää vuonna 1989 siitä, mikä se olisi ilman
13546: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       verouudistusta. Kuitenkin lähinnä alempiin
13547: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kantokykyluokkiin kuuluvat kunnat menettäi-
13548: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta            sivät ja ylimpiin kantokykyluokkiin kuuluvat
13549: kirjallisesta kysymyksestä n:o 540:                kunnat saisivat lisää verotuloja.
13550:                                                       Hallitus antoi 21.10.1988 eduskunnalle esi-
13551:           Mihin tuloksiin kirjallisen kysymyk-
13552:                                                    tyksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
13553:        sen n:o 206/1988 vp. vastauksessa mai-
13554:                                                    suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
13555:        nittu toimikunta tuli, ja
13556:                                                    16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Lain pää-
13557:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
13558:                                                    asiallinen sisältö oli, että edellä mainittua val-
13559:        konut ryhtyä toimikunnan työn perus-
13560:                                                    tionosuusasteikkoa muutettiin siten, että ny-
13561:        teella turvatakseen Eurajoen kunnan
13562:                                                    kyistä valtionosuusasteikkoa korotettiin kah-
13563:        verotulot verouudistuksen yhteydessä
13564:                                                    della prosenttiyksiköllä 1. ja 2. kantokykyluo-
13565:        harkintaverotuksen poistuessa?
13566:                                                    kassa, yhdellä prosenttiyksiköllä 3. ja 5. kan-
13567:                                                    tokykyluokassa ja vähennettiin yhdellä pro-
13568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       senttiyksiköllä 8. kantokykyluokassa sekä
13569: vasti seuraavaa:                                   kahdella prosenttiyksiköllä 9. ja 10. kantoky-
13570:    Hallitusohjelman mukaan kokonaisvero-           kyluokassa. Eduskunta hyväksyi lain (1070/88)
13571: uudistuksen eräänä lähtökohtana on, että val-      tämän sisältöisenä.
13572: tion ja kuntien verotulot turvataan uudistuksen       Verouudistuksen vaikutuksia seurataan edel-
13573: kaikissa vaiheissa. Kirjallisessa kysymyksessä     leen kuntakohtaisesti, ja mahdolliset erityison-
13574: viitataan valtiovarainministeriön 30 päivänä       gelmat otetaan uudistuksen eri vaiheissa tar-
13575: syyskuuta 1987 asettamaan toimikuntaan, jon-       kastelun kohteeksi. Kirjallisen kysymyksen toi-
13576: ka tehtävänä oli selvittää kuntien ja seurakun-    sessa osassa on otettu esille Eurajoen kunta,
13577: tien veropohjan rakenne sekä arvioida koko-        jossa harkinnalla lisättyjen veroäyrien osuus on
13578: naisverouudistuksen vaikutuksia kunnallis- ja      poikkeuksellisen suuri. Jos suunnitelmien mu-
13579: kirkollistalouteen. Toimikunnan tuli jo koko-      kaisesti siirrytään kiinteistöverotukseen, pois-
13580: naisverouudistuksen valmistelun kuluessa teh-      tuisivat samalla harkintaverotus, asuntotulove-
13581: dä arvioita verouudistuksen eri osatekijöiden      rotus, katumaksu sekä manttaalimaksu. Eura-
13582: vaikutuksista sen mukaan kuin valtiovarainmi-      joen kunnan osalta tämä merkitsisi sitä, että
13583: nisteriö niitä toimikunnalta pyytää. Toimikun-     poistuvien verojen ja maksujen tuotto on huo-
13584: ta antoi kaikkiaan kolme tällaista lausuntoa       mattavasti suurempi kuin kiinteistöveron tuot-
13585: kokonaisverouudistuksen valmistelussa esillä       to siinä muodossa kuin asiaa tutkinut toimi-
13586: olleista vaihtoehdoista. Verouudistuksen seu-      kunta sitä esitti. Hallituksen piirissä ei vielä ole
13587: rantatoimikunnan määräaika päättyi touko-          otettu kantaa kiinteistöveron sisältöön, minkä
13588: kuun lopussa vuonna 1988. Toimikunnan las-         takia tässä vaiheessa suoritetut toimikuntatyö-
13589: kelmien pohjalta kunnallistaloudellisen neuvot-    hön pohjautuvat laskelmat ovat luonnollisesti
13590: telukunnan asettama verouudistuksen kunnal-        ennenaikaisia.
13591: listaloudellisia vaikutuksia selvittävä työryhmä      Tarkasteltaessa Eurajoen kunnan tilannetta
13592: päätyi siihen, että valtion vuoden 1989 tulo- ja   on syytä alleviivata, että hallituksella ei tieten-
13593: menoarvioesitykseen liittyvän verouudistuksen      kään ole ollut tarkoitus toteuttaa harkintave-
13594: kuntakohtaisten vaikutusten tasaamiseksi on        rotuksen poistamista ja kiinteistöverotuksen
13595: tarpeen muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon      kokonaisuudistusta siten, että Eurajoen kun-
13596: nykyistä valtionosuusasteikkoa väliaikaisesti.     nan veroäyrin korottamispaine olisi yli 6 pen-
13597:                                     1989 vp. -     KK n:o 540                                  3
13598: 
13599: niä äyriltä. Eurajoen osalta mm. kiinteistöve-     kehitys. Hallitus tulee aikanaan ryhtymään
13600: rotuksen yksityiskohtainen sisältö ratkaisee hy-   tilanteen edellyttämiin toimiin.
13601: vin pitkälti sen, mikä on Eurajoen verotulojen
13602:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
13603: 
13604:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
13605: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 540
13606: 
13607: 
13608: 
13609: 
13610:                              Till Riksdagens Herr Talman
13611:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den nuvarande skalan för statsandel inom
13612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        social- och hälsovården. Enligt utredningarna
13613: av den 20 oktober 1989 till vederbörande           ändrar skattereformen inte då den genomförs
13614: medlem av statsrådet översänt avskrift av          de totala skatteintäkterna inom det kommuna-
13615: följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. un-        la fåltet år 1989 från vad de skulle vara om
13616: dertecknade spörsmål nr 540:                       skattereformen uteblev. Likväl skulle närmast
13617:          Till vilka resultat kom den i svaret på   de kommuner som hör till de lägsta bärkrafts-
13618:        spörsmålet nr 206/1988 rd. nämnda           klasserna förlora och de kommuner som hör
13619:        kommissionen, och                           till de högsta bärkraftsklasserna få mer skat-
13620:          vilka åtgärder har Regeringen för         teintäkter.
13621:        avsikt att vidta på basen av kommissio-         Regeringen avlät 21.10.1988 en proposition
13622:        nens arbete för att trygga Euraåminne       till riksdagen med förslag till lag om temporär
13623:        kommuns skatteintäkter i samband med        ändring av 16 § lagen om planering av och
13624:        skattereformen då beskattningen enligt      statsandel för social- och hälsovården. Det
13625:        prövning upphör?                            huvudsakliga innehållet i lagen var att den
13626:                                                    ovan nämnda skalan för statsandel ändrades så
13627:                                                    att den nuvarande skalan för statsandel höjdes
13628:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med två procentenheter i 1 och 2 bärkrafts-
13629: samt anföra följande:                              klassen, med en procentenhet i 3 och 5 bär-
13630:    Enligt regeringsprogrammet är en av utgångs-    kraftsklassen samt minskades med en procent-
13631: punkterna för den totala skattereformen att        enhet i 8 bärkraftsklassen samt med två pro-
13632: statens och kommunernas skatteintäkter skall       centenheter i 9 och 10 bärkraftsklassen. Riks-
13633: tryggas i alla skeden av reformen. 1 spörsmålet    dagen antog lagen (1070/88) med detta inne-
13634: hänvisas till den kommission som finansminis-      håll.
13635: teriet tillsatte den 30 september 1987 och vars        Skattereformens verkningar uppmärksam-
13636: uppgift var att utreda strukturen hos kommu-       mas alltjämt i de enskilda kommunerna och
13637: nernas och församlingarnas skatteunderlag          eventuella specialproblem tas upp till gransk-
13638: samt att värdera den totala skattereformens        ning i de olika skedena av reformen. 1 spörs-
13639: verkningar på kommunernas och kyrkans eko-         målets andra del anförs fallet Euraåminne
13640: nomi. Kommissionen skulle redan under den          kommun, där andelen skattören som lagts till
13641: pågående beredningen av den totala skattere-       enligt prövning är exceptionellt stor. Om det i
13642: formen göra en bedömning av verkningarna av        enlighet med planerna sker en övergång till
13643: olika delfaktorer i skattereformen enligt de       fastighetsbeskattning, skulle samtidigt beskatt-
13644: önskemål finansministeriet riktar till kommis-     ningen enligt prövning, beskattningen av bo-
13645: sionen. Kommissionen gav inalles tre sådana        stadsinkomst, gatuavgiften samt mantalsavgif-
13646: utlåtanden om de alternativ som var aktuella       ten slopas. För Euraåminne kommun skulle
13647: då beredningen av den totala skattereformen        detta innebära att intäkterna från de skatter
13648: pågick. Den tid kommissionen för utvärdering       och avgifter som slopas är betydligt större än
13649: av skattereformens verkningar hade till sitt       intäkterna från fastighetsbeskattningen i den
13650: förfogande utgick i slutet av maj år 1988. På      form som den kommission som undersökt
13651: basen av kommissionens beräkningar drog den        saken föreslog. lnom regeringen har man ännu
13652: av delegationen för kommunalekonomi tillsatta      inte tagit ställning till fastighetsskattens inne-
13653: arbetsgruppen med uppgift att utreda skattere-     håll. De beräkningar som i detta skede gjorts
13654: formens kommunalaekonomiska verkningar             på grundval av kommissionens arbete är na-
13655: den slutsatsen att det i syfte att utjämna         turligtvis därför preliminära.
13656: verkningarna för de enskilda kommunerna av             Då situationen i Euraåminne kommun
13657: den till 1989 års budgetproposition anslutna       granskas är det skäl att understryka att rege-
13658: skattereformen är påkallat att temporärt ändra     ringen naturligtvis inte har haft för avsikt att
13659:                                    1989 vp. -     KK n:o 540                                      5
13660: 
13661: förverkliga slopandet av beskattningen enligt     far avgör det detaljerade innehållet i fastighets-
13662: prövning och den totala reformen av fastighets-   beskattningen i mycket hög grad det sätt på
13663: beskattningen så att behovet av att höja skatt-   vilket skatteintäkterna i Euraåminne utvecklas.
13664: öret i Euraåminne kommun skulle bli mer än 6      Regeringen kommer i sinom tid att vidta de
13665: penni per skattöre. Vad Euraåminne beträf-        åtgärder som situationen förutsätter.
13666:     Helsingfors den 14 november 1989
13667: 
13668:                                                                         Minister Ulla Puolanne
13669:                                                 1989 vp.
13670: 
13671: Kirjallinen kysymys n:o 541
13672: 
13673: 
13674: 
13675: 
13676:                                    Alaranta ym.: Kehitysvammaisten hoidon järjestämiseksi tarvit-
13677:                                        tavista toimenpiteistä
13678: 
13679: 
13680:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13681:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 27.4.1987   että sosiaalihuollon tehtäviä ei liitetä tervey-
13682: työryhmän selvittämään, miten yleisiä sosiaali-       denhuollon kuntainliittojen järjestettäväksi,
13683: ia terveydenhuollon palveluja voitaisiin nykyis-      vaan selvitetään mahdollisuus sosiaalihuollon
13684: tä enemmän käyttää kehitysvammaisten huol-            erityispalveluja tuottavien kuntainliittojen ja
13685: lon     järjestämiseksi.    Työryhmä       luovutti   erityishuollon kuntainliittojen yhdistämiseen.
13686: 31.10.1988 mietintönsä, jonka nimi on "Kehi-          Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliitto on asetta-
13687: tysvammainen kun talaisena".                          nut työryhmän selvittämään, voitaisiinko Poh-
13688:     Työryhmä päätyi esittämään ensimmäisenä           jois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistää
13689: ~hdotuksenaan, että kehitysvammalaki kumo-            Pohjois-Pohjanmaan yliopistolliseen sairaan-
13690: taan ja kehitysvammaisten tarvitsemat palvelut        hoitopiiriin. Erityishuoltopiirin kuntainliitto on
13691: turvataan samanaikaisesti muiden lakien kaut-         selkeästi torjunut yhdistämisen, mutta työryh-
13692: ta, joihin tehdään tarpeelliset muutokset palve-      mä jatkaa yhä työtään.
13693: lutason säilyttämiseksi ja edelleen kehittämisek-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13694: >i.                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13695:     Työryhmän kannanotto kehitysvammalain             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13696: kumoamisesta on aiheuttanut pelkoa ja epätie-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13697: toisuutta kehitysvammaisten omaisten keskuu-                     Aikooko Hallitus kumota kehitys-
13698: dessa. Pelätään sitä, että erityis1ain kumoami-               vammalain, ja mikäli laki kumotaan,
13699: nen tulee .vaikeuttamaan kehitysvammaisten                       miten Hallitus aikoo sen jälkeen tur-
13700: elinolojen ja huollon kehittämistä nykyistä                   vata kehitysvammaisten tasa-arvoisen
13701: tasa-arvoisempaan suuntaan. Esimerkiksi asu-                  hoidon, ja
13702: mispalveluista vastaaminen voisi tapahtua kun-                   miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
13703: tatasolla myös uudistetun kehitysvammalain                    järjestää erityishuoltopiirien hallinnon,
13704: perusteella. ·                                                etteivät erityishuoltopiirit huku esimer-
13705:     Erityishuollon tulevasta hallinnosta myös                 kiksi erikoissairaanhoitohallinnon sisäl-
13706: keskustellaan. Edellä mainittu työryhmä esitti,               le?
13707:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
13708: 
13709:                       Juhani Alaranta                           Pirkko Ikonen
13710:                       Tytti Isohookana-Asunmaa                  Sirkka-Liisa Anttila
13711: 
13712: 
13713: 
13714: 
13715: 2900100
13716: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 541
13717: 
13718: 
13719: 
13720: 
13721:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suutta lisää se, että kehitysvammalakia toteut-
13723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tavat pääosin erityishuoltopiirien kuntainliitot
13724: olette 20 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          ja vammaispalvelulakia kunnat.
13725: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Työryhmän lokakuussa 1988 tekemät ehdo-
13726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tukset kohdistuivat keskeisesti kehitysvammais-
13727: edustaja Alarannan ym. näin kuuluvasta kir-        ten asumisen järjestämiseen. Työryhmä pereh-
13728: jallisesta kysymyksestä n:o 541:                   tyi myös erityisesti lapsia ja perheitä koskevien
13729:           Aikooko Hallitus kumota kehitys-         palvelujen kehittämiseen. Vaikeasti vammaisten
13730:        vammalain, ja mikäli laki kumotaan,         lasten hoitaminen kotona edellyttää työryhmän
13731:           miten Hallitus aikoo sen jälkeen tur-    mielestä olennaisesti nykyistä suurempaa tukea
13732:        vata kehitysvammaisten tasa-arvoisen        perheille.
13733:        hoidon, ja                                     Lainsäädäntöä ja organisaatiota koskeviita
13734:           miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa     osilta työryhmä totesi, että suurin osa kehitys-
13735:        järjestää erityishuoltopiirien hallinnon,   vammalain nojalla järjestettävistä palveluista
13736:        etteivät erityishuoltopiirit huku esimer-   on sellaisia, jotka jo tällä hetkellä on mahdol-
13737:        kiksi erikoissairaanhoitohallinnon sisäl-   lista järjestää muun muassa sosiaalihuoltolain
13738:        le?                                         (71 0/82) ja vammaispalvelulain tai terveyden-
13739:                                                    huollon lainsäädännön nojalla. Työryhmän
13740:                                                    mielestä tilannetta selkiinnyttäisi, jos vammais-
13741:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista
13742: taen seuraavaa:                                    säädettäisiin yhdessä yhteisessä laissa. Työryh-
13743:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ke-   mä ehdotti kehitysvammalain kumoamista ja
13744: hitysvammainen kuntalaisena -työryhmän teh-        edellytti, että kehitysvammaisten tarvitsemat
13745: tävänä oli selvittää, miten yleisiä sosiaali- ja   palvelut turvataan tekemällä muihin lakeihin
13746: terveydenhuollon palveluja voitaisiin nykyistä     tarpeelliset muutokset. Työryhmä piti ensisijai-
13747: enemmän käyttää kehitysvammaisten huollon          sena nimenomaan vammaispalvelulain kehittä-
13748: järjestämiseksi. Selvitysten pohjalta työryhmän    mistä.
13749: tuli tehdä ehdotuksensa lainsäädäntö- ja mah-         Työryhmän ehdotusten johdosta on tehty
13750: dollisiksi muiksi toimenpiteiksi.                  laajahko lausuntokierros. Lausunnot pyydettiin
13751:    Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun      muun muassa kuntien keskusjärjestöiltä, Kehi-
13752: lain (519/77, jäljempänä kehitysvammalaki)         tysvammaliitolta, Kehitysvammaisten tukiliitol-
13753: säätämisen jälkeen on sosiaalihuollon lainsää-     ta, valtakunnalliselta vammaisneuvostolta, eri-
13754: däntö olennaisesti muuttunut. Viimeisenä vai-      tyishuoltopiireiltä, eräiltä kunnilta ja yliopistol-
13755: heena tuli vuoden 1988 alusta lukien voimaan       lisilta keskussairaalapiireiltä. Työryhmämuis-
13756: laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä     tion lähtökohtia, tavoitteita ja ehdotuksia lau-
13757: palveluista ja tukitoimista (380/87, jäljempänä    sunnonantajat pitivät pääosin oikeansuuntai-
13758: vammaispalvelulaki), joka muun muassa aset-        sina. Kriittisimmät arviot esitettiin erityis-
13759: taa kunnille erityisen velvollisuuden järjestää    huoltopiirien taholta. Useat lausunnonantajat
13760: vaikeavammaisille henkilöille eräitä keskeisiä     kiinnittivät huomiota siihen, että ennen kehi-
13761: palveluja ja tukitoimia. Palveluasuminen on        tysvammalain kumoamista tulisi tehdä kaikki
13762: eräs näitä erityisen järjestämisvelvollisuuden     tarvittavat muutokset muihin lakeihin.
13763: piirissä olevia keinoja. Vastaavaa erityiseen         Työryhmä ei arvioinut ehdotustensa talou-
13764: järjestämisvelvollisuuteen asiakkaan kannalta      dellisia vaikutuksia eikä myöskään esittänyt
13765: liittyvää oikeutta ei kehitysvammalaissa ole.      aikataulua niiden toteuttamiselle. Tämän joh-
13766: Kaksi erillistä vammaislakia mahdollistaa sen,     dosta työryhmän ehdotukset vaativat vielä var-
13767: että kehitysvammaiset henkilöt voivat joutua       sin paljon jatkotyöstämistä. Tällä hetkellä työ-
13768: muihin vammaisiin nähden eriarvoiseen ase-         ryhmän ehdotuksia voitaneenkin pitää vam-
13769: maan eri lakeja tulkittaessa. Tätä mahdolli-       maisten henkilöiden tasa-arvoon ja palvelujen
13770:                                    1989 vp. -     KK n:o 541                                      3
13771: 
13772: kehittämiseen hyvin sopivana periaatekannan-      taperiaatteiltaan ja kehittämistarpeiltaan varsin
13773: ottona, jonka mukaisesti voidaan edetä uudis-     erilaisia kokonaisuuksia, vaan piti tärkeämpä-
13774: tustyössä. Kehitysvammalakia ei ole tarkoitus     nä tukea sosiaalialan vielä melko uusia ja
13775: kumota, ennen kuin riittävät palvelut kehitys-    kehittymässä olevia työmenetelmiä ja sosiaali-
13776: vammaisille henkilöille voidaan järjestää muun    työn ammatillisuuden kehittämistä. Sosiaali- ja
13777: lainsäädännön nojalla.                            terveydenhuollon palvelujen kehittäminen on
13778:    Työryhmä otti ehdotuksissaan kantaa myös       ministeriön yleisenä tavoitteena. Sosiaali- ja
13779: erityishuoltopiirien hallintoon siltä osin kuin   terveystoimen yhdistämisestä on hyvin toimiva
13780: kysymys on niiden mahdollisesta liittämisestä     esimerkki Kainuun erityishuoltopiiri. Sosiaali-
13781: terveydenhuollon kuntainliittoihin. Työryhmä      ja terveysministeriön käsityksen mukaan kun-
13782: katsoi, että sosiaalihuollon kehityksen tässä     tien yhteistoimintaa koskevissa kysymyksissä
13783: vaiheessa ei ole eduksi yhdistää näitä toimin-    kunnilla itsellään tulee olla laaja harkintavalta.
13784:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
13785: 
13786:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
13787: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 541
13788: 
13789: 
13790: 
13791: 
13792:                              Till Riksdagens Herr Talman
13793:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        andra handikappade när de olika lagarna
13794: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tolkas. Denna möjlighet ökar på grund av att
13795: av den 20 oktober 1989 till vederbörande           lagen om utvecklingsstörda främst tillämpas av
13796: medlem av statsrådet översänt avskrift av          kommunalförbunden inom specialomsorgsdi-
13797: följande av riksdagsman Alaranta m.fl. under-      strikten vch handikappservicelagen tillämpas
13798: tecknade spörsmål nr 541:                          av kommunerna.
13799:           Ämnar Regeringen upphäva lagen              De förslag som arbetsgruppen framförde i
13800:        om utvecklingsstörda, och om den upp-       oktober 1988 gällde på ett centralt sätt ordnan-
13801:        hävs,                                       det av de utvecklingsstördas boende. Arbets-
13802:           hur ämnar Regeringen därefter tryg-      gruppen satte sig också in i frågan om att
13803:        ga en jämlik vård av de utvecklingsstör-    utveckla den service som gäller speciellt barn
13804:        da, och                                     och familjer. Vården av svårt handikappade
13805:           hur ämnar Regeringen i framtiden         barn hemma förutsätter enligt arbetsgruppen
13806:        ordna specialomsorgsdistriktens förvalt-    att familjerna får väsentligt mera understöd än
13807:        ning, så att dessa distrikt inte drunknar   i dag.
13808:        t.ex. i specialsjukvårdsförvaltningen?         Vad lagstiftning och organisation beträffar
13809:                                                    konstaterade arbetsgruppen att den största
13810:                                                    delen av den service som ordnas med stöd av
13811:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagen om utvecklingsstörda är sådan som redan
13812: samt anföra följande:
13813:                                                    i dag kan ordnas bl.a. med stöd av socialvårds-
13814:    Arbetsgruppen "utvecklingsstörda som kom-       lagen (710/82) och handikappservicelagen eller
13815: munmedlemmar", viiken tillsattes av social-        med stöd av hälsovårdslagstiftningen. Arbets-
13816: och hälsovårdsministeriet, hade i uppgift att      gruppen är av den åsikten att situationen blir
13817: reda ut hur den allmänna servicen inom social-     klarare om det i en gemensam lag stadgas om
13818: och hälsovården bättre än för närvarande           den specialservice som handikappade behöver.
13819: kunde utnyttjas för ordnandet av omsorgen om       Arbetsgruppen föreslog att lagen om utveck-
13820: utvecklingsstörda. A vsikten var att arbetsgrup-   lingsstörda skall upphävas och förutsatte att
13821: pen utgående från utredningarna skulle fram-       den service som utvecklingsstörda behöver
13822: föra sitt förslag till lagstiftningsåtgärder och   tryggas genom att nödvändiga ändringar görs i
13823: eventuella andra åtgärder.                         de andra lagarna. Arbetsgruppen ansåg den
13824:    Sedan lagen angående specialomsorger om         främsta åtgärden vara att uttryckligen utveckla
13825: utvecklingsstörda (519/77, nedan lagen om          handikappservicelagen.
13826: utvecklingsstörda) stiftades, har lagstiftningen      Arbetsgruppens förslag har lett till en rätt
13827: inom socialvården på ett väsentligt sätt änd-      omfattande remissbehandling. Utlåtanden har
13828: rats. Det senaste skedet var att lagen om          begärts bl.a. av kommunernas centralorganisa-
13829: service och stöd på grund av handikapp             tioner, Förbundet Utvecklingshämning, för-
13830: (380/87, nedan handikappservicelagen) trädde i     bundet Kehitysvammaisten tukiliitto, det riks-
13831: kraft vid ingången av 1988, och denna lag bl.a.    omfattande handikapprådet, specialomsorgsdi-
13832: förpliktar kommunerna att ordna vissa centrala     strikten, vissa kommuner och universitetscen-
13833: former av service och stöd för svårt handikap-     tralsjukhusdistrikten. Remissinstanserna ansåg
13834: pade. Serviceboendet är ett av de medel som        att utgångspunkterna i, syftet med och försla-
13835: faller inom ramen för denna särskilda skyldig-     gen i arbetsgruppens promemoria i huvuddrag
13836: het att ordna service. Lagen om utvecklings-       gick i rätt riktning. De mest kritiska bedöm-
13837: störda innehåller ingen motsvarande rätt som       ningarna framfördes av specialomsorgsdistrik-
13838: med tanke på kunden hänför sig till denna          ten. Flera remissinstanser fäste uppmärksamhet
13839: särskilda skyldighet. Två separata handikapp-      vid att alla nödvändiga ändringar i de övriga
13840: lagar gör det möjligt att de utvecklingsstörda     lagarna skall göras innan lagen om utvecklings-
13841: kan råka i en ojämlik situation jämfört med        störda upphävs.
13842:                                       1989 vp. -     KK n:o 541                                    5
13843: 
13844:    Arbetsgruppen uppskattade inte de ekono-          för hälsovården. Arbetsgruppen ansåg att det
13845: miska verkningarna av sina förslag och fram-         inte i detta skede av socialvårdsutvecklingen är
13846: förde inte heller någon tidtabell för deras          fördelaktigt att sammanslå dessa helheter, vilka
13847: genomförande. Därför fordrar arbetsgruppens          i fråga om sina verksamhetsprinciper och ut-
13848: förslag ännu rätt mycket fortsatt bearbetning.       vecklingsbehov är synnerligen olika, utan ansåg
13849: För närvarande torde arbetsgruppens förslag          det vara viktigare att stödja sådana arbetsme-
13850: kunna anses vara ett mycket lämpligt principi-       toder inom socialbranschen som ännu är rätt
13851: ellt ställningstagande för handikappades jäm-        nya och föremål för utveckling, samt att stödja
13852: likhet och för en utveckling av deras service,       utvecklandet av yrkesmässigheten inom social-
13853: och reformarbetet kan fortsätta i enlighet med       arbetet. Ministeriet har som allmänt mål att
13854: detta ställningstagande. A vsikten är att inte       utveckla servicen inom social- och hälsovården.
13855: upphäva lagen om utvecklingsstörda förrän            Kajanalands specialomsorgsdistrikt utgör ett
13856: tillräcklig service för de utvecklingsstörda kan     väl fungerande exempel på en sammanslagning
13857: ordnas med stöd av annan lagstiftning.               av social- och hälsovårdsväsendet. Enligt soci-
13858:     Arbetsgruppen tog i sina förslag ställning       al- och hälsovårdsministeriets uppfattning skall
13859: också tili specialomsorgsdistriktens förvaltning,    kommunerna själva ha en omfattande pröv-
13860: tili de delar det var fråga om att eventuellt foga   ningsrätt i frågor som gäller kommuners sam-
13861: samman distrikten med kommunalförbunden              arbete.
13862:      Helsingfors den 24 november 1989
13863: 
13864:                                                                           Minister Tarja Halonen
13865:                                                1989 vp.
13866: 
13867: Kirjallinen kysymys n:o 542
13868: 
13869: 
13870: 
13871: 
13872:                                   Heikkinen ym.: Talvivaaran ja Sokiin malmivarojen hyödyntä-
13873:                                      misestä
13874: 
13875: 
13876: 
13877:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13878: 
13879:     Maamme tämän hetken ehkä kaksi merkit-           vastuu Talvivaaran malmiesiintymän hyödyn-
13880: tävintä, mutta toistaiseksi vielä hyödyntämä-        tämisestä kuuluu, on suhtautunut yhtiön ulko-
13881: töntä malmiesiintymää ovat Sotkamon kunnas-          puolisten tutkijoiden esityksiin torjuvasti vii-
13882: sa sijaitseva Talvivaaran mustaliuske-esiinty-       meisen parin vuoden aikana. On ilmeistä, että
13883: mä, joka sisältää useita arvometalleja, sekä         asiaan on liittynyt erilaisia ratkaisuehdotusten
13884: Savukosken Sokiin apatiittiesiintymä. Talvi-         avointa arviointia estäviä tekijöitä. Myös val-
13885: vaaran mustaliuskeen merkittävimmät metallit         tionyhtiö Kemira Oy:n toimet Sokiin kaivok-
13886: ovat nikkeli, sinkki, kupari ja koboltti.            sen avaamiseksi ja jatkojalostuksen toteuttami-
13887:     Teknillisen korkeakoulun kemian tekniikan        seksi kotimaassa ovat olleet viime vuosien
13888: laitoksella ovat tekniikan tohtori Jussi Rastas      aikana hitaita.
13889: ja diplomi-insinööri Pekka Saikkonen tutkineet          Julkisuuteenkin tulleiden tutkimustulosten
13890: lähinnä köyhien, vaikeasti rikastettavien nikke-     perusteella näyttäisi avautuvan molempien
13891: li- ja kobolttimalmien hyödyntämiseen liittyviä      malmiesiintymien hyödyntämiseen uusia talou-
13892: kysymyksiä ja ongelmia. Tutkimusprojektin ai-        dellisesti varteen otettavia mahdollisuuksia.
13893: kana on kehitelty ns. sulasulfatointimenetelmä,      Asian selvittämiseksi ja vaihtoehtojen arvioimi-
13894: jonka avulla mm. Talvivaaran mustaliuskee-           seksi tarvittaisiin todennäköisesti Outokumpu
13895: seen sisältyvät nikkeli, sinkki, kupari, koboltti,   Oy:n ja Kemira Oy:n lisäksi myös Imatran
13896: rikki ja grafiitti voitaisiin hyödyntää. Uusi        Voima Oy:n panosta. Kysymyksessä ovat yh-
13897: menetelmä avaisi todennäköisesti uudenlaiset ja      tiöt, joiden kaikkien pääosakas on Suomen
13898: taloudellisesti lupaavat mahdollisuudet Sotka-       valtio. Kysymyksessä on kansantaloudellisesti
13899: mon Talvivaaran malmiesiintymän hyödyntä-            todella suuri ja merkittävä asia.
13900: miseksi. Talvivaaran malmin prosessointi sula-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13901: sulfatointimenetelmällä tuottaisi myös huomat-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13902: tavan määrän rikkihappoa, mikä voisi avata           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13903: uusia mahdollisuuksia myös Savukosken Sok-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13904: Iin apatiittiesiintymän hyödyntämisratkaisuihin
13905: ja toisi joka tapauksessa uuden lisäpiirteen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13906: metalliomavaraisuuteen ja rikkihappotuotan-                 ryhtyä Sotkamon Talvivaaran musta-
13907: toon pitkällä tähtäyksellä.                                 liuskeen prosessointiin liittyvien esillä
13908:     Talvivaaran malmin hyödyntämisessä uudel-               olleiden eri vaihtoehtojen, mukaan lu-
13909: la menetelmällä syntyisi myös merkittävä mää-               kien ns. sulasulfatointimenetelmä, so-
13910:  rä sähköenergiaa, parhaimmillaan jopa 400                  veltuvuuden tutkimiseksi malmivarojen
13911:  MW, mikä vastaisi lähes yhtä yhdinvoimalayk-               hyödyntämiseksi, ja
13912: sikköä. Sähkön tuotannon kannalta kysymys                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13913: olisi todella merkittävästä tuotannosta.                    ryhtyä Sotkamon Talvivaaran sekä Sa-
13914:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan val-             vukosken Sokiin malmivarojen saami-
13915:  tioenemmistöinen Outokumpu Oy, jolle pää-                  seksi pikaisesti hyödynnetyksi?
13916: 
13917: 
13918: 2900100
13919: 2                                1989 vp. -   KK n:o 542
13920: 
13921:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
13922: 
13923:        Kauko Heikkinen             Erkki Pystynen          Tellevo Renko
13924:        Kalevi Mattila              Eino Siuruainen         Juhani Vähäkangas
13925:        Kimmo Sarapää               Kalle Röntynen          Sirkka-Liisa Anttila
13926:        Juho Sillanpää              Johannes Virolainen     Esko-Juhani Tennilä
13927:        Marja-Liisa Löyttyjärvi     Annikki Koistinen       Juhani Alaranta
13928:        Sakari Valli                Keijo Jääskeläinen      Vappu Säilynoja
13929:        Arvo Kemppainen             Asko Apukka             Esko Aho
13930:        Aimo Ajo                    Sulo Aittoniemi         Riitta Kauppinen
13931:        Jorma Huuhtanen             Seppo Pelttari          Urpo Leppänen
13932:        Heikki Rinne                Jukka Roos              Matti Saarinen
13933:        Matti Vähänäkki             Antero Kekkonen         Kerttu Törnqvist
13934:        Virpa Puisto                Markku Pohjola          Pekka Leppänen
13935:        Raila Aho                   Pertti Lahtinen         Reijo Lindroos
13936:        Timo Roos                   Heli Astala             Anna-Liisa Jokinen
13937:        Esko Helle                  Pirkko Ikonen           Toimi Kankaanniemi
13938:        Mirja Ryynänen              Sauli Hautala           Heikki Kokko
13939:        Timo Kietäväinen            Pekka Puska             Seppo Kääriäinen
13940:        Anneli Jäätteenmäki         Mauri Pekkarinen        Aapo Saari
13941:        Matti Maijala               Markku Lehtosaari       Pauli Saapunki
13942:        Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Ensio Laine             Martti Korkia-Aho
13943:        Jukka Vihriälä              Esko Jokiniemi          Matti Lahtinen
13944:        Sakari Knuuttila            Jorma Fred              Maunu Kohijoki
13945:        Einari Nieminen             Matti Väistö            Eeva-Liisa Moilanen
13946:        Kari Häkämies               Kari Urpilainen         Oiva Savela
13947:        Esko Almgren                Tauno Valo              Pentti Kettunen
13948:        Lea Mäkipää                 Taisto Tähkämaa         Tapio Holvitie
13949:        Pirjo-Riitta Antvuori       Kirsti Ala-Harja        Kalevi Lamminen
13950:        Ritva Vastamäki             Per-Henrik Nyman        Lea Kärhä
13951:        Tina Mäkelä                 Timo Laaksonen          Håkan Malm
13952:        Marjatta Väänänen           Hannele Pokka           Liisa Jaakonsaari
13953:        Saara-Maria Paakkinen       Claes Andersson         Marjatta Stenius-Kaukonen
13954:                                    Raimo Vuoristo
13955:                                       1989 vp. -     KK n:o 542                                      3
13956: 
13957: 
13958: 
13959: 
13960:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13961: 
13962:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tutkimuslaitoksen inventoinnin jälkeen Outo-
13963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kumpu Oy käytti vuosina 1978-83 kaikkiaan
13964: olette 19 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            51 milj. mk esiintymän hyväksikäyttömahdol-
13965: kirjeenne n:o 2547 ohella toimittanut valtioneu-     lisuuksien selvittämiseen. Hanketta ei kuiten-
13966: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kaan tuolloin katsottu voitavan toteuttaa, kos-
13967: kansanedustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta         ka investointikustannukset olisivat muodostu-
13968: kirjallisesta kysymyksestä n:o 542:                  neet kohtuuttoman korkeiksi.
13969:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Outokumpu Oy on alkuvuodesta 1989 käyn-
13970:        ryhtyä Sotkamon Talvivaaran musta-            nistänyt Talvivaaran esiintymän selvitysprojek-
13971:        liuskeen prosessointiin liittyvien esillä     tin uudelleen. Syynä tähän on tekniikan kehit-
13972:        olleiden eri vaihtoehtojen, mukaan lu-        tyminen sekä aikaisempaa optimistisempi nä-
13973:        kien ns. sulasulfatointimenetelmä, so-        kemys nikkelin hintakehityksestä. Vuoden 1990
13974:        veltuvuuden tutkimiseksi malmivarojen         puoliväliin mennessä yhtiön tarkoituksena on
13975:        hyödyntämiseksi, ja                           inventoida mahdollisuudet kaivostoiminnan
13976:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       aloittamiseen pienemmässä mittakaavassa kuin
13977:        ryhtyä Sotkamon Talvivaaran sekä Sa-          vuosina 1978-83 ajateltiin. Yhtiö suorittaa
13978:        vukosken Sokiin malmivarojen saami-           Talvivaaran alueella lisäkairauksia samalla kun
13979:        seksi pikaisesti hyödynnetyksi?               rikastusmenetelmien kehittämistä jatketaan.
13980:                                                      Työssä otetaan huomioon myös tulokset Ou-
13981:                                                      tokumpu Oy:n ja Teknologian kehittämiskes-
13982:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13983:                                                      kus Tekesin rahoituksella toteutetuista sulasul-
13984: taen seuraavaa:                                      fatointirikastustutkimuksista.
13985:    Malmikaivoksen avaaminen ja malmin rikas-            Sekä Sokiin että Talvivaaran malmiesiinty-
13986: :uksen aloittaminen edellyttää Sokiin ja Talvi-      mien käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat lii-
13987: vaaran tapaisten esiintymien yhteydessä miljar-      kenneyhteydet huomattavassa määrin, ja mo-
13988: jiiuokan investointeja. Tätä ennen on selvitet-      lemmat hankkeet vaikuttavat lisäksi alueidensa
13989:  ävä rikastustekniikkaan liittyvät ongelmat, jot-    ympäristöön. Ympäristöasioiden käsittely jo
13990: ca sekä Sokiin että Talvivaaran malmien osalta       yksistään vaatii nykyjärjestelmän vallitessa
13991: wat olleet todella suuria. Millään yhtiöllä,         vuosia, kun kyseessä on useiden miljoonien
13992: Jlipa sitten kyseessä valtionyhtiö tai yksityinen,   tonnien louhinta vuosittain. Ympäristörasituk-
13993: ~i ole mahdollisuuksia tehdä tämän luokan            siin liittyvät tekijät ja niihin mahdollisesti
13994:  nvestointipäätöstä, ellei päätöksen takana ole      liitettävät korvaukset, samoin kuin liikenneky-
13995:  askelmia, jotka osoittavat hankkeen muodos-         symykset, tulee selvittää perusteellisesti uudel-
13996:   uvan kannattavaksi.                                leen siten, että yhtiöille infrastruktuurista ai-
13997:     Kemira Oy ilmoitti 16.11.1989 julkisuudessa,     heutuvat kustannukset eivät muodostu esteeksi
13998:  ~ttä se joutuu taloudellisista syistä lykkäämään    kannattavan kaivos- ja rikastustoiminnan aloit-
13999:  )okli-suunnitelman toteuttamista. Syynä Kemi-       tamiselle. Selvitykset valtion mahdollisista lisä-
14000:  ·a Oy:n päätökseen on ollut kotimaisen kus-         toimenpiteistä ovat ajankohtaisia siinä vaihees-
14001:   annustason nousun ohella se, että fosforin         sa, kun yhtiöt toteavat hankkeiden toteuttami-
14002:  naailmanmarkkinoilla vallitsee ylitarjontatilan-    seen muilta osin olevan riittävät taloudelliset ja
14003:  le, joka jatkunee ainakin 3-5 vuotta. Minis-        tekniset edellytykset.
14004:  eriö katsoo, että Sokli-projekti tulee käyunis-        Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa kiin-
14005:   ää silloin, kun edellytykset kannattavaan toi-     teästi Kemira Oy:n ja Outokumpu Oy:n toi-
14006:   nintaan ovat olemassa.                             menpiteitä Sokiin ja Talvivaaran esiintymien
14007:     Kemira Oy on käyttänyt tähän mennessä            hyödyntämiseksi. Ministeriö ja sen alaiset Tek-
14008:   lmoituksensa mukaan yli 70 milj. mk Sokli-         nologian kehittämiskeskus Tekes ja Geologinen
14009:   utkimuksiin. Myös Sotkamon Talvivaaran             tutkimuskeskus ovat osallistuneet esiintymien
14010:   siintymää on jo tutkittu pitkään: Geologisen       tutkimukseen ja myöntäneet tutkimusmäärära-
14011: 4                                 1989 vp. -     KK n:o 542
14012: 
14013: hoja rikastusmenetelmien kehittämiseen. Myös      Sokiin ja Talvivaaran esiintymien hyödyntämi-
14014: vastaisuudessa ministeriö pyrkii myötävaikut-     sen esteenä olevien taloudellisten ja teknisten
14015: tamaan yhteistoiminnassa Kemira Oy:n ja Ou-       ongelmien ratkaisemiseen.
14016: tokumpu Oy:n sekä alan tutkijoiden kanssa
14017: 
14018:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
14019: 
14020:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14021:                                       1989 vp. -      KK n:o 542                                     5
14022: 
14023: 
14024: 
14025: 
14026:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14027: 
14028:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           undersökningar i Sokli. Fyndigheterna i Talvi-
14029: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           vaara i Sotkamo har också undersökts länge:
14030: nr 2547 av den 19 oktober 1989 tili vederbö-          sedan Geologiska forskningscentralen hade
14031: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          gjort sina inventeringar använde Outokumpu
14032: av följande av riksdagsman Heikkinen m.fl.            Oy åren 1978-83 totalt 51 milj. mk för att
14033: undertecknade spörsmål nr 542:                        utreda möjligheterna att exploatera fyndighe-
14034:                                                       ten. Man ansåg dock att projektet då inte
14035:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
14036:                                                       kunde genomföras eftersom investeringskostna-
14037:        vidta för att undersöka hur de olika
14038:                                                       derna skulle ha blivit orimligt höga.
14039:        alternativen i fråga om den omtalade
14040:        processeringen av svartskiffer i Talvi-           Outokumpu Oy har vid ingången av år 1989
14041:                                                       på nytt inlett projektet på att utreda fyndighe-
14042:        vaara i Sotkamo, inklusive den s.k.
14043:        smältsulfateringsmetoden, lämpar sig           ten i Talvivaara. Orsaken tili detta är den
14044:        då det gäller att exploatera malmresur-        utveckling som skett inom tekniken samt en
14045:                                                       mera optimistisk syn än tidigare på prisutveck-
14046:        serna, och
14047:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lingen för nickel. Fram tili mitten av år 1990
14048:        ta för att det snabbt skall bli möjligt att    har bolaget för avsikt att inventera möjlighe-
14049:        exploatera malmresurserna i Talvivaara         terna att påbörja gruvverksamhet i mindre
14050:                                                       skala än man tänkte sig åren 1978-83. Bolaget
14051:        i Sotkamo och i Sokli i Savukoski?
14052:                                                       utför tiliäggsborrningar i Talvivaara-området
14053:                                                       samtidigt som utvecklingen av anrikningsmeto-
14054:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14055:                                                       derna fortgår. I arbetet beaktas också resulta-
14056: samt anföra följande:                                 ten av den forskning i smältsulfateringsanrik-
14057:     För att malmgruvorna skall kunna öppnas           ning som genomförts med finansiering av
14058: och malmanrikningen påbörjas krävs det inves-         Outokumpu Oy och Teknologiska utvecklings-
14059: teringar i miljardklassen då det gälier fyndig-       centralen, Tekes.
14060: heter av det slag som finns i Sokli och                  På möjligheterna att exploatera malmfyndig-
14061: Ialvivaara. Innan detta sker måste man utreda         heterna både i Sokli och i Talvivaara inverkar
14062: de problem som sammanhänger med anrik-                trafikförbindelserna i stor utsträckning och
14063: ningstekniken och dessa har i fråga om malmen         båda projekten påverkar dessutom miljön i
14064: i Sokli och Talvivaara varit verkligt stora.          områdena. Behandlingen av miljöfrågor tar
14065: [nget bolag, varken stat1igt elier privat, har        redan i sig med det rådande systemet åratal i
14066: möjlighet att fatta ett investeringsbeslut i denna    anspråk då det är fråga om en brytning på flera
14067: >torleksklass om det inte bakom beslutet finns        miljoner ton årligen. De faktorer som samman-
14068: k:alkyler som visar att projektet kommer att          hänger med miljöpåfrestningarna och eventuel-
14069: löna sig.                                             la ersättningar i anslutning tili dem samt
14070:     Kemira Oy meddelade 16.11.1989 i offentlig-       trafikfrågorna bör utredas grundligt på nytt så
14071: h.eten att bolaget av ekonomiska skäl är tvung-       att de kostnader bolaget förorsakas av infra-
14072:  ~t att skjuta genomförandet av Sokli-planen på       strukturen inte utgör ett hinder för möjlighe-
14073: framtiden. Skälet tili Kemira Oy:s beslut har         terna att inleda en lönsam gruv- och anriknings-
14074:  varit, förutom ökningen i den inhemska kost-         verksamhet. Utredningar om even.tuella fortsat-
14075: !ladsnivån, också det på världsmarknaden rå-          ta åtgärder från statens sida blir aktuella i det
14076:  iande överutbudet på fosfor, och detta kom-          skede då bolagen konstaterar att det i övrigt
14077:  ner troligtvis att fortsätta åtminstone 3-5 år.      finns tillräckligt med ekonomiska och tekniska
14078:  \1inisteriet anser att Sokli-projektet bör inledas   förutsättningar för att projekten skall kunna
14079:  iå det finns förutsättningar för en lönsam           genomföras.
14080:  rerksamhet.                                             Handels- och industriministeriet följer noga
14081:     Enligt vad Kemira Oy har meddelat har             Kemira Oy:s och Outokumpu Oy:s åtgärder då
14082:  Jolaget hittilis använt mer än 70 milj. mk för       det gäller att exploatera fyndigheterna i Sokli
14083: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 542
14084: 
14085: och Talvivaara. Ministeriet samt de till minis-     Också i fortsättningen strävar ministeriet efter
14086: teriets förvaltningsområde hörande Teknologis-      att i samarbete med Kemira Oy och Outokumpu
14087: ka utvecklingscentralen Tekes och Geologiska        Oy samt forskarna i branschen medverka till att
14088: forskningscentralen har deltagit i undersökning-    de ekonomiska och tekniska problem som utgör
14089: en av fyndigheterna och beviljat forskningsan-      hinder för exploateringen av fyndigheterna i
14090: slag för utveckling av anrikningsmetoderna.         Sokli och Talvivaara kan lösas.
14091: 
14092:     Helsingfors den 24 november 1989
14093: 
14094:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14095:                                             1989 vp.
14096: 
14097: Kirjallinen kysymys n:o 543
14098: 
14099: 
14100: 
14101: 
14102:                                Alaranta: Invalideille palautettavan autoveron enimmäismäärän
14103:                                    korottamisesta
14104: 
14105: 
14106:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14107: 
14108:   Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain     määriä korotettiin vuosittain. Tällä hetkellä
14109: 17 §:n nojalla voidaan invalideille määrätyin    voimassa olevat enimmäismäärät ovat olleet
14110: edellytyksin palauttaa auton hintaan sisältyvä   ennallaan vuodesta 1987 alkaen.
14111: autovero kokonaan tai osittain. Vaikeasti vam-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14112: maisille palautettavan autoveron enimmäis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14113: määrä on 22 400 markkaa ja lievemmin vam-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14114: maisille palautettava enimmäismäärä on 14 600    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14115: markkaa. Mikäli tarvitaan automaattivaihteista              Aikooko Hallitus korottaa invalideil-
14116: autoa, palautetaan enintään 29 600 markkaa.              le tarkoitettujen autoveron palautusten
14117: Aikaisempina vuosina palautuksen enimmäis-               enimmäismarkkamääriä?
14118: 
14119:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
14120: 
14121:                                        Juhani Alaranta
14122: 
14123: 
14124: 
14125: 
14126: 2900100
14127: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 543
14128: 
14129: 
14130: 
14131: 
14132:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14133: 
14134:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lytettiin hallituksen uudelleen selvittävän mah-
14135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dollisuudet invalidien autoveron palautusperus-
14136: olette 20 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn          teiden uudistamiseen.
14137: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Asiaa valtiovarainministeriössä valmistel-
14138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taessa on kuitenkin päädytty siihen käsityk-
14139: edustaja Juhani Alarannan näin kuuluvasta          seen, ettei vammaisten liikuntamahdollisuuk-
14140: kirjallisesta kysymyksestä n:o 543:                sien tukea voida verotuen muotoisena kehittää
14141:                                                    vastaamaan niitä vaatimuksia, joita tällaiselle
14142:           Aikooko Hallitus korottaa invalideil-
14143:                                                    tuelle nykyisin olisi voitava asettaa. Tämän
14144:        le tarkoitettujen autoveron palautusten
14145:                                                    johdosta kehittämislinjaksi on valittu verotuen
14146:        enimmäismarkkamääriä?
14147:                                                    korvaaminen suoralla autonhankinnan tuella.
14148:                                                    Sosiaalilainsäädäntöön sisältyykin jo eräitä
14149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14150:                                                    säännöksiä, joiden nojalla voidaan tukea muun
14151: vasti seuraavaa:
14152:                                                    muassa henkilöauton hankintaa vammaisen
14153:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain      käyttöön. Tällaisia säännöksiä sisältyy 3.4.1987
14154: 17 §:n nojalla invaliditeetin johdosta palautet-   lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä
14155: tavan autoveron enimmäismäärät ovat tällä          palveluista ja tukitoimista (380/87) ja sen no-
14156: hetkellä eri tapauksissa 14 600 markkaa, 22 400    jalla annettuun asetukseen (759/87). Mainitun
14157: markkaa tai 29 600 markkaa. Veronpalautuk-         asetuksen 17 §:n säännösten mukaan voidaan
14158: sen enimmäismäärät ovat olleet tämänsuuruiset      korvata jopa puolet vammaisen päivittäisen
14159: vuoden 1987 alusta alkaen. Enimmäismääriä          selviytymisen vuoksi tarvitseman auton hankin-
14160: on 1980-luvulla korotettu kaikkiaan kahdeksan      tahinnasta. Tällaisten uusien tukimuotojen
14161: kertaa.                                            käyttöönoton voidaan katsoa osittain korvau-
14162:    Veronpalautusjärjestelmän uudistaminen on       neen sen, ettei veronpalautuksen enimmäismää-
14163: ollut vireillä lähes koko vuosikymmenen ajan.      riä ole vuoden 1987 alun jälkeen korotettu,
14164: Pääasiallisia syitä uudistushankkeisiin on kak-    vaikka autojen hinnat ovat tuona aikana nous-
14165: si. Näistä ensimmäinen on, ettei veronpalautus-    seet.
14166: tuki kohdistu riittävän joustavasti sellaisiin        Tämänhetkisenä vaiheena järjestelmän uu-
14167: tuen tarpeessa oleviin vammaisryhmiin, joiden      distamistyössä on selvitettävänä suoran tuen
14168: vamma on muuta kuin laissa palautusperus-          käyttöönotto vammaisten autonhankinnassa.
14169: teeksi säädettyä laatua. Toisena perusteena        Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tätä
14170: järjestelmän uudistamiseen on tämän tukimuo-       varten työryhmän, jonka määräaika päättyy
14171: don hallinnollinen kehittäminen siten, että        30.1.1990. Kun veronpalautustuesta luopumi-
14172: myös tätä kautta voitaisiin lisätä muun muassa     nen ja sen korvaaminen nykyistä paremmin
14173: lääketieteellisen asiantuntemuksen osuutta tu-     tarvetta vastaavalla uudella tukimuodolla on
14174: kea myönnettäessä.                                 valmisteltavana, on katsottu, ettei veronpalau-
14175:     Kummatkin mainituista tavoitteista sisältyi-   tuksen enimmäismääriä tulisi tässä vaiheessa
14176: vät 26.4.1983 mietintönsä (Komiteanmietintö        ennen tukimuodon valintaa muuttaa. Muut
14177:  1983:31) jättäneen invalidiautotoimikunnan        kehittämishankkeet, joihin kuuluu myös kysy-
14178: toimeksiantoon. Tuen kohdistumiseen liittyvät      myksessä tarkoitettu tuen enimmäismäärän tar-
14179: kysymykset olivat esillä myös eduskunnan hal-      koituksenmukainen taso, tulevat tarkasteltavik-
14180: lituksen esitykseen laiksi auto- ja moottoripyö-   si sitten, kun tukimuodon uudelleen järjeste-
14181: räverosta annetun lain 7 ja 17 §:n muuttami-       lyyn liittyvät kysymykset on ratkaistu. Tällä
14182: sesta antamaan vastaukseen (HE n:o 122/1986        hetkellä ei ole valmisteltavana esitystä veron-
14183: vp.) liittämässä lausumassa. Lausumassa edel-      palautuksen enimmäismäärien korottamisesta.
14184: 
14185:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989
14186: 
14187:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
14188:                                      1989 vp. -     KK n:o 543                                      3
14189: 
14190: 
14191:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14192: 
14193:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         möjligheterna att reformera grunderna för åter-
14194: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bäring av bilskatt tili invalider.
14195: av den 20 oktober 1989 tili vederbörande               Vid beredningen av frågan i finansministeriet
14196: med1em av statsrådet översänt avskrift av           har man likväl kommit till den uppfattningen
14197: följande av riksdagsman Juhani Alaranta un-         att det inte är möjligt att i form av skattestöd
14198: dertecknade spörsmål nr 543:                        utveckla stödet för de handikappades möjlig-
14199:                                                     heter att förflytta sig så att det skulle motsvara
14200:          Ämnar Regeringen höja maximibe-            de krav som nuförtiden bör kunna ställas på
14201:        loppen för de återbäringar på bilskatten     ett sådant stöd. Med anledning härav har man
14202:        som är avsedda för invalider?                som utvecklingslinje valt att ersätta skattestö-
14203:                                                     det med ett direkt stöd för anskaffning av bil.
14204:                                                     I sociaiiagstiftningen ingår redan vissa stadgan-
14205:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den, med stöd av vilka det är möjligt att stödja
14206: samt anföra följande:                               bl.a. anskaffningen av en personbil för en
14207:                                                     handikappads bruk. Sådana stadganden ingår i
14208:     Maximibeloppen för den bilskatt som med         lagen den 3 april 1987 om service och stöd på
14209: stöd av 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt      grund av handikapp (380/87) och den med stöd
14210: skall återbetalas med anledning av invaliditet      därav givna förordningen (759/87). Enligt stad-
14211: är för närvarande i olika fall 14 600 mk, 22 400    gandena i den ifrågavarande förordningens 17 §
14212: mk eller 29 600 mk. Skatteåterbäringens maxi-       kan ersättning utges för upp till hälften av
14213: mibelopp har haft denna storlek aiit sedan          anskaffningspriset för en bil som en handikap-
14214: början av år 1987. Maximibeloppen har under         pad behöver för att kunna klara sig i det
14215: 1980-talet höjts inaiies åtta gånger.               dagliga livet. Ibruktagandet av sådana nya
14216:     En förnyelse av skatteåterbäringssystemet       stödformer kan anses delvis ha kompenserat
14217: har varit aktueii under nästan hela årtiondet.      den omständigheten att skatteåterbäringens
14218: Reformprojekten har två huvudsakliga orsaker.       maximibelopp inte höjts sedan början av år
14219: Den första av dem är att skatteåterbäringsstö-      1987, trots att bilpriserna har stigit under den
14220: det inte tillräckligt smidigt riktas tili sådana    ifrågavarande tiden.
14221: handikappgrupper som är i behov av stöd och            I det skede som för närvarande är aktuellt i
14222: vilkas handikapp är av annat slag än de             arbetet på att reformera systemet pågår en
14223: handikapp om vilka i lagen stadgas att de           utredning om ibruktagandet av ett direkt stöd
14224: utgör grund för återbäring. Den andra orsaken       som gäller handikappades bilanskaffning. So-
14225:                                                     cial- och hälsovårdsministeriet har för detta
14226: tili att systemet borde förnyas är att denna
14227:                                                     ändamål tillsatt en arbetsgrupp som skaii ha
14228: stödform borde utvecklas i förvaltningsmässigt      sitt arbete färdigt 30.1.1990. Emedan ett system
14229: avseende på ett sådant sätt att det skulle vara     där skatteåterbäringsstödet slopas och ersätts
14230: möjligt att också denna väg öka bl.a. den           med en ny stödform som bättre än det nuva-
14231: medicinska sakkunskapens andel då stödet            rande motsvarar behovet är under beredning,
14232: beviljas.                                           har man ansett att skatteåterbäringens maximi-
14233:     Bägge ovan nämnda mål ingick i det upp-         belopp inte bör höjas då frångåendet av hela
14234: drag som ålagts invalidbilskommissionen, vii-       skatteåterbäringssystemet som bäst är under
14235: ken lämnade sitt betänkande 26.4.1983 (Kom-         beredning. De andra utvecklingsprojekten tili
14236: mittebetänkande 1983:31). Frågorna i anslut-        vilka också den i spörsmålet åsyftade ändamåls-
14237: ning tili stödets fördelning togs upp också i det   enliga nivån på understödets belopp hör, blir
14238: uttalande som riksdagen fogade tili sitt svar på    föremål för granskning efter det att frågorna i
14239: regeringens proposition med förslag tili lag om     anslutning tili omorganisationen av stödformen
14240: ändring av 7 och 17 §§ lagen om bil- och            har avgjorts. För närvaradet är inte något
14241: motorcykelskatt (RP nr 122/1986 rd.). I utta-       förslag om höjning av maximibeloppen för
14242: landet förutsattes att regeringen ånyo utreder      skatteåterbäringen under beredning.
14243: 
14244:      Helsingfors den 21 november 1989
14245: 
14246:                                                                           Minister Ulla Puolanne
14247:                                              1989 vp.
14248: 
14249: Kirjallinen kysymys n:o 544
14250: 
14251: 
14252: 
14253: 
14254:                                  Ikonen: Katsastusaseman saamisesta Karstulaan
14255: 
14256: 
14257:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14258: 
14259:    Karstulan kunta on pyrkinyt parantamaan         niin Karstulasta kuin lähikunnistakin.
14260: kuntalaisille tarjoamiaan palveluja. On kuiten-       Autokanta lisääntyy jatkuvasti ja tarve kat-
14261: kin alueita, joihin kunnan yksittäinen päätök-     sastustoimintaan kasvaa. Karstulan kunnalla
14262: senteko ei yllä. Tällainen on moottoriajoneu-      on halu parantaa katsastustoiminnan palveluja
14263: vojen katsastusaseman puuttuminen.                 ja palvella entistä joustavammin katsastukseen
14264:    Äänekosken katsastustoimisto on jo usean        tulevia autoilijoita. Kunta onkin esittänyt au-
14265: vuoden ajan suorittanut katsastusmatkoja           torekisteritoimistolle katsastustoimipaikan pe-
14266: Karstulaan. Katsastuspäiviä on tänä vuonna         rustamista Karstulaan. Se palvelisi myös naa-
14267: 14. Kunta on järjestänyt katsastustoimintaa        purikuntia (Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi,
14268: varten asianmukaiset tilat ja laitteet. Toiminta   Pylkönmäki ja Saarijärven kaupunki), joilta
14269: on vakiintunut, mutta katsastuspäiviä ei ole       pyydetyt lausunnot ovat puoltavia.
14270: riittävästi. Lisäpalveluja on jouduttu hakemaan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14271: Suolahdesta (Aänekosken katsastustoimisto),        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14272: jonne on matkaa 75 kilometriä, ja Viitasaaren      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14273: katsastustoimistosta, jonne on matkaa 80 kilo-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14274: metriä. Matka aiheuttaa asiakkaille huomatta-
14275: vaa ajanhukkaa ja kustannuksia. Molemmat                    Mitä Hallitus aikoo tehdä katsastus-
14276: paikkakunnat sijaitsevat vielä siten, että muu            toimipaikan perustamiseksi Karstulan
14277: luontainen asiointi niihin on hyvin vähäistä              kuntaan?
14278: 
14279:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
14280: 
14281:                                           Pirkko Ikonen
14282: 
14283: 
14284: 
14285: 
14286: 290010D
14287: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 544
14288: 
14289: 
14290: 
14291: 
14292:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kurssikeskukselta vuokraluissa tarkoitukseen
14294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     hyvin sopivissa tiloissa. Karstulan ja sen vai-
14295: olette 20 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn         kutuspiirissä olevan alueen (Kyyjärvi ja Kan-
14296: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      nonkoski osittain) katsastettava ajoneuvomää-
14297: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     rä on noin 4 000, mikä ei ole riittävän suuri
14298: edustaja Pirkko Ikosen näin kuuluvasta kirjal-    oman katsastusaseman perustamista varten.
14299: lisesta kysymyksestä n:o 544:                     Pienimmät katsastusasemat on perustettu vä-
14300:           Mitä Hallitus aikoo tehdä katsastus-    hintään 6 000 auton vaikutusalueelle.
14301:        toimipaikan perustamiseksi Karstulan         Karstulaa lähinnä sijaitsee Alajärven katsas-
14302:        kuntaan?                                   tusasema, jonne on matkaa n. 50 km Karstulan
14303:                                                   keskustasta. Välillä oleva lääninraja ei ole
14304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      esteenä karstulalaisten asioinneille Alajärven
14305: vasti seuraavaa:                                  katsastusasemalla.
14306:                                                      Hallitus katsoo, ettei katsastustoimipaikan
14307:   Karstulaan tehdään Suolahden katsastustoi-      perustaminen Karstulan kuntaan näin ollen ole
14308: mistosta vuosittain 14 katsastusmatkaa. Tällöin   lähivuosina ajankohtainen.
14309: katsastukset suoritetaan paikalliselta ammatti-
14310:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
14311: 
14312:                                                                        Ministeri Ole Norrback
14313:                                     1989 vp. -     KK n:o 544                                    3
14314: 
14315: 
14316: 
14317: 
14318:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14319:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lämpade för ändamålet. 1 Karstula och inom
14320: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        dess influensområde (Kyyjärvi och delar av
14321: av den 20 oktober 1989 tili vederbörande           Kannonkoski) besiktigas ungefär 4 000 fordon,
14322: medlem av statsrådet översänt avskrift av          vilket inte är ett tillräckligt stort antal för
14323: följande av riksdagsledamot Pirkko Ikonen          inrättande av en egen besiktningsstation. De
14324: undertecknade spörsmål nr 544:                     minsta besiktningsstationerna har inrättats på
14325:                                                    orter där influensområdet omfattat minst 6 000
14326:          Vad ämnar Regeringen göra för in-
14327:                                                    bilar.
14328:        rättande av ett besiktningsställe i Kars-
14329:        tula kommun?                                   Närmast Karstula ligger Alajärvi besiktnings-
14330:                                                    station, ca 50 km från centrum av Karstula.
14331:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Länsgränsen mellan orterna utgör inget hinder
14332: samt anföra följande:                              för invånarna i Karstula att anlita besiktnings-
14333:                                                    stationen i Alajärvi.
14334:   Varje år företas 14 besiktningsresor från           Regeringen anser att det sålunda inte inom
14335: Suolahti besiktningskontor tili Karstula. Be-      de närmaste åren är aktuellt att inrätta ett
14336: siktningarna utförs då i lokaler som man hyrt      besiktningsställe i Karstula kommun.
14337: av yrkeskurscentralen på orten och som är väl
14338:     Helsingfors den 24 november 1989
14339: 
14340:                                                                          Minister Ole Norrback
14341:                                               1989 vp.
14342: 
14343: Kirjallinen kysymys n:o 545
14344: 
14345: 
14346: 
14347: 
14348:                                  Särkijärvi: Huoltamolain säätäruisestä
14349: 
14350: 
14351:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14352: 
14353:    Bensiinikauppiaiden asemassa ilmenevät on-       oikeustoimilakiin, että tietyn sopimusehdon pä-
14354: gelmat ovat ajoittain johtaneet vaatimuksiin        temättömyys on selvä molemmille osapuolille
14355: erityisen yrittäjänsuojalain säätämisestä. Tämä     ilman oikeudenkäyntejä. Nykyiset vakiosopi-
14356: on yleensä väistetty viittaamalla oikeustoimi-      mukset ovat niin kehittyneitä, että laki on
14357: lain kohtuullistamissäännökseen. Käytännössä        verrattain helppo kirjoittaa yksiselitteiseksi.
14358: on kuitenkin käynyt niin, että dealerit eivät ole   Mainittakoon, että Tanskan laki sisältää nyt
14359: uskaltaneet alistetun asemansa vuoksi lähteä        muutettuna yhteensä vain viisitoista moment-
14360: käräjöimään. Siitä kun seuraisi myös alan           tia.
14361: vaihto.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14362:    Tanskassa on vuonna 1985 annettu laki            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14363: bensiinikauppiassopimuksista. Viime kesänä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14364: sitä muutettiin (hallituspuolueiden vastustuk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14365: sesta huolimatta).                                            Aikooko Hallitus turvata bensiinin
14366:    Laki kieltää eräitä sopimusehtoja ja antaa              vähittäiskaupassa toimivien yrittäjien ja
14367: pakottavia suojamääräyksiä. Se pyrkii lisää-               öljytukkuliikkeiden välisten sopimusten
14368: mään todellista, kuluttajan hyväksi koituvaa               ehtojen kehittymisen tasapuolisemmiksi
14369: kilpailua kauppiaitten välillä.                            säätämällä erityisen näitä sopimuksia
14370:    Tämäntyyppisellä lailla on se etu verrattuna            koskevan lain?
14371: 
14372:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989
14373: 
14374:                                          Jouni J. Särkijärvi
14375: 
14376: 
14377: 
14378: 
14379: 2900100
14380: 2                                       1989 vp. -      KK n:o 545
14381: 
14382: 
14383: 
14384: 
14385:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Öljyalan Keskusliiton välisessä huoltoasema-
14387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           alan neuvottelukunnassa. Lisäksi yrittäjien
14388: olette 24 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn               käytettävissä on tarvittaessa oikeustoimilain
14389: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            yleinen kohtuullistamissäännös sekä Keskus-
14390: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           kauppakamarin yhteydessä oleva yrittäjien so-
14391: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta           pimuslautakunta.
14392: kirjallisesta kysymyksestä n:o 545:                        Öljyalan markkinointiyhtiöiden ja huolta-
14393:                                                         meyrittäjien väliset yhteistoimintasopimukset
14394:            Aikooko Hallitus turvata bensiinin           on niihin sisältyvien kilpailunrajoitusten vuoksi
14395:         vähittäiskaupassa toimivien yrittäjien ja       merkitty kilpailunrajoitusrekisteriin. Kilpailuvi-
14396:         öljytukkuliikkeiden välisten sopimusten         rasto tarkastelee huoltamoalaa, kuten muitakin
14397:         ehtojen kehittymisen tasapuolisemmiksi          elinkeinotoiminnan aloja 1.10.1988 voimaan
14398:         säätämällä erityisen näitä sopimuksia           tulleen kilpailunrajoituslain perusteella. Kilpai-
14399:         koskevan lain?                                  luvirastossa on tekeillä öljytuotteiden kauppaa
14400:                                                         ja huoltamaalaa koskeva selvitys, jonka perus-
14401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            teella kilpailuvirasto tulee puuttumaan kilpai-
14402: vasti seuraavaa:                                        lunrajoitusten vahingollisiin vaikutuksiin, mi-
14403:                                                         käli sellaisia todetaan alalla olevan.
14404:     Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama              Erityisen huoltamolain tarpeellisuutta harkit-
14405: yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä selvitti eräitä        taessa on otettava huomioon viime vuosina
14406: vuosia sitten perusteellisesti muun muassa öl-          tapahtunut myönteinen kehitys vakiosopimus-
14407: jyalan vakiosopimuksiin mahdollisesti sisälty-          ehtojen tarkistamistyössä. Tanskan järjestelmä
14408: viä kohtuuttomia sopimusehtoja sekä esitti              perustuu erilaisiin olosuhteisiin, muun muassa
14409: käsityksensä sopimuskäytännön kehittämistar-            valtaosa huoltoasemista on ao. kauppiaiden
14410: peista. Tältä pohjalta Öljyalan Keskusliitto            omistamia pieniä asemia. Samalla on huomat-
14411: suositteli jäsenyhtiöilleen huoltoasemakaup-            tava, että lakiin otettavin yksityiskohtaisin
14412: piaiden kanssa tehtävien sopimusten tarkista-           säännöksin tapahtuva sääntely olisi omiaan
14413: mista. Työryhmän ministeriölle jättämässä yh-           jäykistämään sopimussuhteita ja saattaisi ai-
14414: teenvetoraportissa ja siihen liittyvässä muistios-      heuttaa haittoja molemmille osapuolille. Jos
14415: sa todettiin mm:                                        huoltamolaki muodostuisi öljy-yhtiöiden kan-
14416:    - että po. sopimusten suhteen on elinkei-            nalta kohtuuttoman yksipuoliseksi, todennä-
14417: noelämän eri aloilla ja erityisesti öljyalalla          köinen vaihtoehto saattaisi olla yhtiön huolto-
14418: tapahtunut myönteistä kehitystä,                        asemien ottaminen omaan hallintaan sitä mu-
14419:    - ettei sopimusehtoihin nykyään enää sisäl-          kaa kuin sopimukset erääntyvät uusittaviksi.
14420: ly sellaisia kohtia, jotka luonteensa puolesta             Oikeusministeriön 13.8.1987 asettaman oi-
14421: edellyttäisivät lainsäädäntöä; sekä                     keustoimilakitoimikunnan tehtävänä on muun
14422:    - että suurin osa pienyrittäjien ongelmista          ohessa selvittää tarvetta erikseen säännellä va-
14423: liittyy yleisiin taloudellisiin tekijöihin ja toimin-   kiosopimuksiin liittyviä kysymyksiä. Oikeusmi-
14424: nan taloudellisiin edellytyksiin, jotka eivät ole       nisteriöstä saadun tiedon mukaan toimikunta
14425: korjattavissa sopimussuhteita koskevalla lain-          tullee harkitsemaan erityisen vakiosopimuksia
14426: säädännöllä.                                            koskevan lain säätämistä. Laki voisi sisältää
14427:     Kysymyksen perusteluissa ei ole tuotu esiin         säännöksiä muun muassa vakioehtojen tulemi-
14428: mitään konkreettisia esimerkkejä huoltoasema-           sesta osaksi yksilöllistä sopimusta, odottamat-
14429: kauppiaiden ja öljyalan markkinointiyhtiöiden           tomien toisen osapuolen kannalta raskaiden
14430: välisissä kauppiassopimuksissa esiintyvistä             vakioehtojen pätemättömyydestä, vakioehtojen
14431: mahdollisista epäkohdista. Huoltoasema-alalla           tulkinnasta sekä vakioehtojen vaikutuksesta
14432: esiintyviä ja sopimussuhteissa mahdollisesti            kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä
14433: esille tulevia ongelmia voidaan nykyään käsi-           suhteessa. Toimikunnan mietinnön valmistut-
14434: tellä Suomen Bensiinikauppiaiden Liiton ja              tua voitaneen kysymys vakioehtojen erityis-
14435:                                      1989 vp. -     KK n:o 545                                      3
14436: 
14437: sääntelyn tarpeelJisuudesta ottaa harkittavaksi     lainsäädäntö ja vapaaehtoiset sovittelumekanis-
14438: ja samassa yhteydessä voitaisiin tehdä ratkaisu     mit soveltuvat hyvin myös huoltamoalalJa
14439: siitä, tulisiko kysymyksessä tarkoitetuista va-     mahdoiiisesti esiintyvien epäkohtien oikaisuun.
14440: kiosopimuksista ottaa erityissäännöksiä lakiin.     Ministeriö ei näistä syistä tässä tilanteessa näe
14441:    Kauppa- ja teoiiisuusministeriö katsoo, että     tarvetta eriiiisen huoltamolain säätämiselJe ot-
14442: elinkeinotoimintaa yleisesti sääntelevä kilpailu-   taen lisäksi huomioon edelJä selostetun oikeus-
14443: lainsäädäntö, kohtuuttomia sopimusehtoja es-        toimilakia koskevan vireilJä olevan valmistelu-
14444: tämään tarkoitettu nykyinen kohtuuiiistamis-        työn.
14445: 
14446:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989
14447: 
14448:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
14449: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 545
14450: 
14451: 
14452: 
14453: 
14454:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14455:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          servicestationsdelegationen där förbundet för
14456: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Finlands bensinförsäljare och Oljebranschens
14457: av den 24 oktober 1989 tili vederbörande              Centralförbund ingår. Dessutom har företagar-
14458: medlem av statsrådet översänt avskrift av             na vid behov tili sitt förfogande rättshandlings-
14459: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi           lagens allmänna stadgande om jämkning samt
14460: undertecknade spörsmål nr 545:                        företagarnas avtalsnämnd som verkar i sam-
14461:                                                       band med Centralhandelskammaren.
14462:            Har Regeringen för avsikt att trygga
14463:         att villkoren i avtalen mellan företagar-        Samarbetsavtalen mellan oljebranschens
14464:         na inom bensinminuthande1n och olje-          marknadsföringsbolag och servicestationsföre-
14465:         partiaffärerna utveck1as i mer opartisk       tagarna har antecknats i registret över konkur-
14466:         riktning genom att stifta en särski1d lag     rensbegränsningar på grund av de konkurrens-
14467:                                                       begränsningar som ingår i dem. Konkurrens-
14468:         om dessa avta1?
14469:                                                       verket granskar servicestationsbranschen, så-
14470:                                                       som också andra näringsverksamhetsbranscher,
14471:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          på basis av lagen om konkurrensbegränsningar
14472: samt anföra följande:                                 som trädde i kraft 1.10.1988. På konkurrens-
14473:    En arbetsgrupp som hande1s- och industri-          verket utreds som bäst handeln med oljepro-
14474: ministeriet tilisatt för att följa företagarskyddet   dukter och servicestationsbranschen. På basis
14475: utredde för några år sedan grundligt bl.a. de         av denna utredning kommer konkurrensverket
14476: oskäliga avtalsvilikor som eventuellt ingår i         att ingripa i de skadliga verkningarna av
14477: oljebranschens standardavtal samt lade fram           konkurrensbegränsningarna, om det konstate-
14478: sin åsikt om behovet av att utveckla avtalsprax-      ras att sådana finns i branschen.
14479: is. På basis av detta rekommenderade Olje-               Då man överväger om en särskild lag om
14480: branschens Centralförbund för sina medlems-           servicestationerna behövs bör man beakta den
14481: bolag att de avtal som ingås med servicesta-          positiva utveckling som skett de senaste åren i
14482: tionsköpmännen skulle justeras. I den rapport         fråga om arbetet på att granska villkoren i
14483: i sammandrag som arbetsgruppen avgav tili             standardavtalen. Det danska systemet baserar
14484: ministeriet och i promemorian i anslutning tili       sig på andra förhållanden än våra, bl.a. är
14485: den konstaterades bl.a.:                              största delen av servicestationerna små statio-
14486:    - att det i fråga om dylika avtal har skett        ner som ägs av vederbörande köpman. Samti-
14487: en positiv utveckling inom näringslivets olika        digt bör det uppmärksammas att den reglering
14488: branscher och i synnerhet inom oljebranschen,         som, om lagen stiftas, kommer att ske genom
14489: - att det inte längre ingår sådana punkter i          detaljerade stadganden i 1agen är ägnad att
14490: avtalsvilikoren som tili sin natur skulle förut-      göra avtalsförhållandena ste1are och kan föror-
14491: sätta lagstiftning och                                saka olägenheter för båda parterna. Om den
14492:    - att största delen av småföretagarnas pro-        eventuella lagen om servicestationer blir oskä-
14493: blem ansluter sig tili allmänna ekonomiska            ligt ensidig ur oljebolagens synvinkel är det
14494: faktorer och de ekonomiska förutsättningarna          tro1iga alternativet att bolaget självt tar över
14495: för verksamheten, vilka inte kan korrigeras           administrationen av servicestationerna alit efter
14496: genom lagstiftning om avtalsförhåliandena.            som avtalen förfaller och borde förnyas.
14497:    I motiveringarna tili spörsmålet har det inte         Den av justitieministeriet 13.8.1987 tillsatta
14498: kommit fram några konkreta exempel på even-           rättshandlingslagkommissionen har i uppgift
14499: tuelia missförhållanden som förekommer i köp-         bl.a. att utreda behovet av att separat stadga
14500: mansavta1en mellan servicestationsköpmännen           om frågor i anslutning tili standardavtalen.
14501: och oljebranschens marknadsföringsbolag. De           Enligt uppgifter från justitieministeriet torde
14502: problem som förekommer inom servicestations-          kommissionen överväga att stifta en särskild
14503: branschen och som eventuellt kommer fram i            lag om standardavtal. Lagen kunde innehålla
14504: avtalsförhåliandena kan numera behandlas i            stadganden bl.a. om att standardvillkor skall
14505:                                     1989 vp. -     KK n:o 545                                      5
14506: 
14507: ingå som en del av det individuella avtalet, om    konkurrenslagstiftningen, som allmänt reglerar
14508: att oväntade standardvillkor som blir tunga för    näringsverksamheten, den nuvarande jämk-
14509: den ena parten skall vara ogiltiga, om tolkning-   ningslagstiftningen som är avsedd att förhindra
14510: en av standardvillkoren samt om standardvill-      oskäliga avtalsvillkor och de frivilliga jämk-
14511: korens inverkan på förhållandet mellan konsu-      ningsmekanismerna lämpar sig väl också för
14512: menten och näringsidkaren. Sedan kommissio-        att korrigera de missförhållanden som eventu-
14513: nens betänkande har blivit klart torde man
14514: kunna överväga frågan om behovet av en             ellt förekommer inom servicestationsbranschen.
14515: särskild reglering av standardvillkoren och i      Ministeriet ser av dessa skäl inget behov av att
14516: samband med detta avgöra om det i lagen            i detta skede stifta en separat lag om service-
14517: borde tas in särskilda stadganden om de            stationer, då man dessutom beaktar det arbete
14518: standardavtal som avses i spörsmålet.              på att bereda rättshandlingslagen för vilket
14519:    Handels- och industriministeriet anser att      ovan redogjorts.
14520: 
14521:     Helsingfors den 17 november 1989
14522: 
14523:                                                                       Minister Pertti Salolainen
14524:                      j
14525:                     j
14526:                    j
14527:                   j
14528:                  j
14529:                 j
14530:                j
14531:               j
14532:              j
14533:             j
14534:            j
14535:           j
14536:          j
14537:         j
14538:        j
14539:       j
14540:      j
14541:     j
14542:    j
14543:   j
14544:  j
14545: j
14546:                                                1989 vp.
14547: 
14548: Kirjallinen kysymys n:o 546
14549: 
14550: 
14551: 
14552: 
14553:                                   Laitinen: Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistuksesta
14554: 
14555: 
14556:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14557: 
14558:    Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen           merenkulun turvallisuutta.
14559: yhteydessä esitetään merenkulkulaitoksen orga-          Katsastustoiminnan uudistamistarvetta ei ole
14560: nisaatiouudistusta, jossa alueellisesti maa jae-     esitetty, vaikka se on olennainen osa merenku-
14561: taan neljään merenkulkupiiriin. Esitys tulee         lun turvallisuustoimintaa ja se olisi tullut
14562: ensisijaisesti koskemaan merenkulkua ja me-          uudistaa samassa yhteydessä.
14563: renkulkuun liittyviä toimintoja, mutta asiaa            Organisaatiouudistusesityksessä ei ole otettu
14564: valmistavassa työryhmässä ei ollut merenkulun        huomioon henkilöstöpolitiikan tarpeita. Virko-
14565: ammattitaidon omaavaa edustajaa eikä työnte-         jen kelpoisuusehtoja koskevissa esityksissä on
14566: kijöiden tai työntekijäjärjestöjen edustajaa.        järjestelmällisesti sivuutettu merenkulullinen
14567: Työryhmä on tehnyt periaatepäätökset meren-          ammattipätevyys.
14568: kulkuhallinnon tulevan toiminnan suuntavii-             Toimivampi malli olisi se, että nykyisten
14569: voista, organisaation rakenteesta ja merenku-        luotsipiirien rajoja tarkistetaan toimivan yksi-
14570: lun turvallisuuteen sekä meriympäristön suoje-       kön aikaansaamiseksi. Luotsipiireille tulee de-
14571: luun oleellisesti vaikuttavista seikoista ja orga-   legoida tarvittava määrä valtaa ja vastuuta
14572: nisaatiossa työskentelevien henkilöiden kelpoi-      siten, kuin työryhmä esittää. Tärkeiden meren-
14573: suusehdoista. Nykyisen organisaation muutos-         kulullisten virkojen kelpoisuusehtona tulee olla,
14574: tarpeista ei ole esitetty perusteluita, eikä se      kuten tähänkin asti, merikapteeninkirja.
14575: perustu tutkittuun tietoon.                             Merenkulkupiirien rajat tulee määrätä sa-
14576:    Nykyinen organisaatiomalli on osoittautunut       moiksi kuin luotsipiirien, tarkoituksena alueel-
14577: toimintakykyiseksi ja merenkulkupiirit sekä          lisesti mahdollisimman toimivan ja mielekkään
14578: luotsipiirit ovat tehokkaita ja joustavia. Työ-      yksikön aikaansaaminen. Vilkastuva vesiliiken-
14579: ryhmän esitys merkitsee hallintomallia, josta        netoiminta Päijänteen alueella sekä hankkeella
14580: muualla valtionhallinnossa ollaan pyrkimässä         olevat kanavasuunnitelmat edellyttävät oman
14581: eroon.                                               piirin perustamista. Ahvenanmaan itsehallin-
14582:    Valtioneuvostossa on 9.3.1989 tehty meren-        non ja ruotsin kielen korostaminen sekä me-
14583: kulkuhallinnon uudistamispäätös. Sen mukaan          renkulun asema edellyttävät oman piirin perus-
14584: merenkulkuhallintoa uudistetaan keventämällä         tamista ja oman luotsipiirin säilyttämistä. Me-
14585: piirihallinto-organisaatiota, siirtämällä tie- ja    renkulkupiireille tulee antaa työryhmän esityk-
14586: vesirakennuslaitoksen vesitietoimiala merenkul-      sen mukaisesti tarpeelliset valtuudet ja vastuu
14587:  kulaitokseen sekä tehtäviä ja toimivaltaa kes-      hoitaa itsenäisesti piirille kuuluvia tehtäviä.
14588: kushallinnosta piirihallintoon ja uudistamalla       Tärkeiden virkojen kelpoisuusehtona tulee
14589:  merenkulkuhallituksen organisaatio. Työryh-         edelleen olla merikapteeninkirja nykyiseen ta-
14590:  män esitys tähtää päinvastaiseen tulokseen.         paan.
14591:     Ruotsissa on kokeiltu kolmen luotsipiirin           Suunniteltu aikataulu merenkulkuhallinnon
14592:  käyttöä, mutta siitä on luovuttu. Kaikissa          uudistamiseksi on liian kireä, eikä sen puitteis-
14593:  pohjoismaissa merenkulun tarkastustoiminta          sa voida saavuttaa parasta mahdollista tulosta.
14594:  on säilytetty itsenäisenä, samoin kuin muissa       Esityksen puutteellisuutta osoittaa myös se,
14595:  tunnetuissa merenkulkumaissa. Tarkastustoi-         että ministeriössä, jonka alaisuuteen merenkul-
14596:  minnan yhdistäminen muuhun piiriorganisaa-          kuhallinto siirtyy, ei ole tarvittavaa merenkul-
14597:  tioon vaarantaisi tarkastustoiminnan riippu-        kuun ja merenkulkuelinkeinoon liittyvää tietä-
14598:  mattomuuden ja heikentäisi siten olennaisesti       mystä ja asiantuntemusta.
14599: 290010D
14600: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 546
14601: 
14602:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              Mitkä ovat perustelut, joiden nojalla
14603: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                   Hallitus uudistaa merenkulkuhallintoa
14604: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 vastoin 9.3.1989 tehtyä merenkulkuhal-
14605: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  linnon uudistamispäätöstä?
14606:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1989
14607: 
14608:                                            Juhani Laitinen
14609:                                       1989 vp. -      KK n:o 546                                      3
14610: 
14611: 
14612: 
14613: 
14614:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vien tehtävien kanssa, pidettiin perusteltuna
14616: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siirtää tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitietoi-
14617: olette 24 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             miala piireineen merenkulkulaitokseen.
14618: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Rationalisoinnin lisäksi piirihallinnon yhdis-
14619: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tämisen lähtökohtana on ollut aluehallinnon
14620: edustaja Laitisen kirjallisesta kysymyksestä n:o      vahvistaminen siten, että olisi suhteellisen har-
14621: 546:                                                  valukuinen määrä vahvoja piirejä, joille voitai-
14622:                                                       siin siirtää keskushallinnon tehtäviä ja päätös-
14623:           Mitkä ovat perustelut, joiden nojalla
14624:        Hallitus uudistaa merenkulkuhallintoa          valtaa. Piirien alaisena voisi tarpeen mukaan
14625:        vastoin 9.3.1989 tehtyä merenkulkuhal-         toimia eriasteisia yksiköitä.
14626:        linnon uudistamispäätöstä?                        Merenkulkupiireissä asioiden ratkaiseminen
14627:                                                       on ehdotettu järjestettäväksi siten, että piiri-
14628:                                                       päällikkö ratkaisee merenkulkupiirille kuuluvat
14629:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asiat lukuun ottamatta merenkulun turvalli-
14630: vasti seuraavaa:                                      suusvalvontaan kuuluvia asioita. Ratkaisun te-
14631:    Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistusta         keminen merenkulun turvallisuusvalvontaan
14632: on valmisteltu 17.3.1986 asetetussa MKH-88-           kuuluvissa asioissa tulisi merenkulkulaitoksesta
14633: työryhmässä. Työryhmän väliraportti luovutet-         annettavassa asetuksessa antaa merenkulun
14634: tiin kauppa- ja teollisuusministeriölle 12.1.1988.    tarkastustoimialan esimiehenä toimivalle me-
14635: Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti 14.7.1988      renkulunylitarkastajalle. Edellä mainitulla jär-
14636: työryhmän jatkotyöskentelystä. Työryhmässä            jestelyllä turvataan tarkastustoiminnan riippu-
14637: oli jatkotyöskentelyn aikana jäseninä mm. työ-        mattomuus muusta piirihallinnosta.
14638: ryhmässä alusta alkaen mukana ollut Turun                Katsastusjärjestelmän uusiminen on niin mo-
14639: luotsipiirin luotsipiiripäällikkö, Helsingin me-      nitahoinen toimenpide, ettei sitä katsottu voi-
14640: renkulkupiirin merenkuluntarkastaja sekä me-          tavan suorittaa muun organisaatiouudistuksen
14641: renkulkulaitoksen henkilöstön edustaja.               yhteydessä. Merenkulkulaitoksen toiminta- ja
14642:    Liikenneministeriön 12.4.1988 asettaman            taloussuunnitelmassa vuosille 1991-1994 tode-
14643: MKH-TVH-työryhmän tehtävänä puolestaan                taan, että suunnittelukaudella kehitetään edel-
14644: oli valmistella ehdotukset tie- ja vesirakennus-      leen ulkomaisten ja kotimaisten alusten valvon-
14645: laitoksen vesitietoimialan siirtämisestä 1.3.1990     taa ja selvitetään, onko tarkoituksenmukaista
14646: lukien merenkulkulaitokseen, siihen liittyvistä       siirtää katsastukset virkatyönä tehtäväksi. Sel-
14647: henkilöjärjestelyistä ja säännösten muutoksista.      vityksen aiheuttamiin organisaatiomuutoksiin
14648: Mainitut kaksi työryhmää toimivat yhteistyös-         palataan tarvittaessa myöhemmin.
14649: sä piirihallinnon organisaation kehittämisehdo-          Merenkuluilinen ammattipätevyys on säily-
14650: tuksia laatiessaan.                                   tetty virkojen kelpoisuusehtoja koskevissa eh-
14651:    MKH-88-työryhmän ehdotuksen samoin                 dotuksissa. Asetusluonnoksen mukaan kaikissa
14652: kuin sen pohjalta valmistellun merenkulkulai-         asetuksessa mainituissa viroissa, ylijohtajan vir-
14653: tosta koskevan hallituksen esityksen tavoittee-       kaa lukuun ottamatta, on vaihtoehtoisena kel-
14654: na on ollut merenkulkulaitoksen piirihallinto-        poisuusvaatimuksena merikapteeninkirja.
14655: organisaation rationalisointi ja keventäminen.           Merenkulkuasiat on 1.9.1989 lukien siirretty
14656: On todettu olevan epätaloudellista ja resurssien      kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta
14657: tuhlausta, että merenkulkulaitoksella on kaksi        liikenneministeriön hallinnonalalle. Merenkul-
14658: erillistä piirihallintoa, luotsipiirit ja merenkul-   kulaitosta koskevat uudistusehdotukset on kui-
14659: kupiirit Koska tie- ja vesirakennuslaitoksen          tenkin pääosin valmisteltu kauppa- ja teolli-
14660: vesitietoimialan tehtävät ovat pitkälti päällek-      suusministeriön asettamassa MKH-88-työryh-
14661: käisiä merenkulkulaitoksen väylänpitoa koske-         mässä. Lisäksi voidaan todeta, että kauppa- ja
14662: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 546
14663: 
14664: teollisuusministeriön merenkulkutoimisto, jo-       Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa, että
14665: hon kuuluu toimistopäällikkö ja kolme esitte-     merenkulkuhallinnon uudistuksen toteuttami-
14666: lijätason virkamiestä, on hallinnonalan siirron   nen tapahtuu valtioneuvoston 9.3.1989 teke-
14667: yhteydessä myös siirtynyt liikenneministeriöön.   män päätöksen mukaisesti.
14668:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989
14669: 
14670:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
14671:                                       1989 vp. -     KK n:o 546                                      5
14672: 
14673: 
14674: 
14675: 
14676:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14677: 
14678:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppgifterna inom vattenvägssektorn vid väg-
14679: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och vattenbyggnadsverket tili stor del överlap-
14680: av den 24 oktober 1989 tili vederbörande             par sjöfartsväsendets uppgifter för upprätthål-
14681: medlem av statsrådet översänt avskrift av            lande av farleder, ansågs det motiverat att väg-
14682: följande av riksdagsman Laitinen underteckna-        och vattenbyggnadsverkets vattenvägssektor
14683: de spörsmål nr 546:                                  med sina distrikt överförs tili sjöfartsväsendet.
14684:          Med stöd av vilka grunder reviderar            Utgångspunkten för en förening av distrikts-
14685:        Regeringen sjöfartsförvaltningen i strid      förvaltningen har förutom rationalisering varit
14686:        med det beslut som 9.3.1989 fattades          en förstärkning av regionalförvaltningen så att
14687:        om sjöfartsförvaltningen?                     det skulle finnas relativt få distrikt tili vilka
14688:                                                      centralförvaltningens uppgifter och beslutande-
14689:                                                      rätt kan överföras. Enheter av olika grader
14690:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         kunde vid behov vara underställda distrikten.
14691: samt anföra följande:                                   lnom sjöfartsdistrikten har det föreslagits att
14692:    En revidering av sjöfartsväsendets organisa-      ärendena avgörs så att distriktschefen fattar
14693: tion har beretts i arbetsgruppen SJFS-88, som        beslut i ärenden som hör tili sjöfartsdistriktet,
14694: tillsattes 17.3.1986. Arbetsgruppens mellanrap-      med undantag av de ärenden som hör tili
14695: port överläts 12.1.1988 tili handels- och indu-      övervakningen av säkerheten inom sjöfarten.
14696: striministeriet. Handels- och industriministeriet    Beslutsfattande i ärenden som gäller övervak-
14697: bes1öt 14.7.1988 om arbetsgruppens fortsatta         ningen av säkerheten inom sjöfarten bör genom
14698: arbete. Medlemmar i arbetsgruppen under det          en förordning som skall ges om sjöfartsväsen-
14699: fortsatta arbetet var bl.a. lotsfördelningschefen    det överföras pä sjöfartsöverinspektören, som
14700: för Åbo lotsfördelning som varit med från            är förman för inspektionsbranschen inom sjö-
14701: början, samt sjöfartsinspektören vid Helsing-        farten. Genom ovan nämnda arrangemang
14702: fors sjöfartsdistrikt och en representant för        säkerställs att inspektionsverksamheten är obe-
14703: personalen inom sjöfartsväsendet.                    roende av den övriga distriktsförvaltningen.
14704:     SJFS-VVS-arbetsgruppen, som trafikministe-          En revidering av besiktningssystemet är en så
14705: riet tillsatte 12.4.1988, hade för sin del tili      mångfacetterad åtgärd att det har ansetts att
14706: uppgift att bereda förslagen tili att vattenvägs-    den inte kan genomföras i samband med annan
14707: sektorn inom väg- och vattenbyggnadsverket           organisationsrevidering. 1 verksamhets- och
14708: från 1.3.1990 överförs tili sjöfartsväsendet samt    ekonomiplanen för            sjöfartsväsendet för
14709: om personalarrangemang i anslutning därtill          1991-1994 konstateras att under planerings-
14710: och ändringar av stadgandena. De nämnda två          perioden vidareutvecklas övervakningen av ut-
14711: arbetsgrupperna samarbetade vid uppgörandet          ländska och inhemska fartyg samt utreds om
14712: av förslag tili en utveckling av distriktsförvalt-   det är ändamålsenligt att överlåta besiktning-
14713: ningens organisation.                                arna att utföras som tjänsteuppdrag. De änd-
14714:     Syftet med SJFS-88-arbetsgruppens förslag,       ringar i organisationen som utredningen föror-
14715: liksom också med den regeringsproposition om         sakar tas vid behov upp senare.
14716: sjöfartsväsendet som beretts på grundval av             Den nautiska yrkeskompetensen har beva-
14717: förslaget, har varit att både rationalisera orga-    rats i förslagen tili behörighetsvillkor för tjän-
14718: nisationen av distriktsförvaltningen inom sjö-       ster. Enligt utkastet till förordningen är sjökap-
14719: fartsväsendet och göra den mindre tungrodd.          tensbrev ett alternativt kompetenskrav för alla
14720: Det har konstaterats vara oekonomiskt och ett        tjänster som nämns i förordningen, utom för
14721: slöseri med resurser att sjöfartsväsendet har två    överdirektör.
14722: separata distriktsförvaltningar, nämligen lots-         Sjöfartsärendena har från 1.9.1989 överförts
14723: fördelningarna och sjöfartsdistrikten. Eftersom      från handels- och industriministeriets förvalt-
14724: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 546
14725: 
14726: ningsområde tili trafikministeriets förvaltnings-   tjänstemän på föredragandenivå också har
14727: område. Förslagen tili en revidering av sjöfarts-   överförts tili trafikministeriet i samband med
14728: väsendet har dock i huvudsak beretts i SJFS-        överföringen av förvaltningsområdet.
14729: 88-arbetsgruppen, som tillsattes av handels-           Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
14730: och industriministeriet. Dessutom kan det kon-      regeringen att revideringen av sjöfartsförvalt-
14731: stateras att handels- och industriministeriets      ningen sker i enlighet med statsrådets beslut
14732: sjöfartsbyrå, som har en byråchef och tre           9.3.1989.
14733: 
14734:     Helsingfors den 21 november 1989
14735: 
14736:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
14737:                                                1989 vp.
14738: 
14739: Kirjallinen kysymys n:o 547
14740: 
14741: 
14742: 
14743: 
14744:                                   Haavisto: Ydinjätteiden varastoimisesta Ahvenanmeren alla
14745: 
14746: 
14747:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14748: 
14749:    Ruotsi on rakentanut Pohjanlahden ranni-          alainen tieteellinen järjestö ISCU on suositta-
14750: kolle Forsmarkiin Ahvenanmaata vastapäätä            nut loppusijoitussuunnitelmien lykkäämistä
14751: ydinjätevaraston matala- ja keskiaktiivista          noin sadalla vuodella. Tänä aikana jätteitä
14752: ydinjätettä varten. Varasto sijaitsee 50 metrin      varastoitaisiin valvotusti ja samalla suoritettai-
14753: syvyydessä merenpohjan alapuolella.                  siin pitkäaikaisia tutkimuksia. Monien geolo-
14754:    Merenalaisessa varastossa säilytettävät aineet    gien mielestä vastuuta ihmisen toiminnan ai-
14755: tulevat sisältämään mm. cesium-137:ää, jodi-         heuttamista ongelmajätteistä ei tulisi ainakaan
14756: 129:ää, strontium-90:tä sekä radioaktiivista         tässä vaiheessa siirtää kallioperälle.
14757: hiiltä, joita on mm. ydinvoimaloiden suodatin-          Minkään maan ydinjätteiden loppusijoitus ei
14758: massojen jätteissä. Näiden lisäksi on joukossa       voi sen aiheuttamien ympäristöriskien vuoksi
14759: pitkäaikaisia jätteitä, esimerkiksi plutonium-       olla vain maan sisäinen asia. Ruotsin hanke
14760: 239:ää, jonka puoliintumisaika on 24 000 vuot-       varastoida Forsmarkin jätteet Pohjanlahden
14761: ta.                                                  alle varsin lähelle Ahvenanmaata muodostavat
14762:     Radioaktiiviset aineet tulevat vuotamaan         riskin sekä yhteiselle vesialueellemme että Suo-
14763: sekä pohjaveteen että Itämereen. Ruotsin ydin-       melle.
14764: tarkastuslaitoksen SKin mukaan pelkästään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14765: plutonium-239:ää tulee vuotamaan ulos yli            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14766: 100 000 Bq joka vuosi seuraavan 65 000 vuo-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14767: den ajan.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14768:     Radioaktiivisten jätteiden varastointi kallio-
14769: perään vaatisi tietoa kallioperän mahdollisista
14770: liikkeistä ja pohjavesien kulkemisesta kymme-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14771: niksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin. Samoin                 Ruotsin Forsmarkiin rakennettu mata-
14772: maan kohoaminen Pohjanlahden rannalla saat-                 la- ja keskiaktiivisen ydinjätteen varasto
14773: taa näin pitkällä aikavälillä oleellisesti muuttaa          uhkaa aiheuttaa Pohjanlahden radioak-
14774: merenalaiseksi tarkoitetun varaston olosuhtei-              tiivista saastumista, ja
14775: ta.                                                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14776:     Tutkimustieto ydinjätteiden loppusijoitukses-           ryhtyä tätä kautta myös Suomeen koh-
14777: ta on vielä niin puutteellista, että mm. YK:n               distuvan ympäristöuhan torjumiseksi?
14778:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1989
14779: 
14780:                                            Pekka Haavisto
14781: 
14782: 
14783: 
14784: 
14785: 290010D
14786: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 547
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ydinvoimalaitoksista ja erilaisista ydinjätteen
14793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        varastointilaitoksista. Itämeren suojelukomissio
14794: olette 25 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            eli Helsingin komissio on hyväksynyt useita
14795: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         radioaktiivisten aineiden päästöjä ja Itämeren
14796: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        radioaktiivisuuden seurantaa koskevia suosi-
14797: edustaja Haaviston kirjallisesta kysymyksestä        tuksia.
14798: n:o 547:                                                Pohjoismaiden kesken on tehty kaksi sopi-
14799:                                                      musta, jotka olisivat olleet ja ovat edelleenkin
14800:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14801:        Ruotsin Forsmarkiin rakennettu mata-          käytettävissä myös kysymyksessä tarkoitetussa
14802:                                                      tapauksessa. Maiden välillä on vuonna 1974
14803:        la- ja keskiaktiivisen ydinjätteen varasto
14804:                                                      tehty ympäristönsuojelusopimus, joka antaa
14805:        uhkaa aiheuttaa Pohjanlahden radioak-
14806:                                                      esimerkiksi tässä tapauksessa suomalaisille vi-
14807:        tiivista saastumista, ja
14808:                                                      ranomaisille ja kansalaisille mahdollisuuden
14809:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14810:        ryhtyä tätä kautta myös Suomeen koh-          vaikuttaa ydinjätevaraston edellyttämien lupien
14811:                                                      käsittelyyn Ruotsin viranomaisissa tai oikeusis-
14812:        distuvan ympäristöuhan torjumiseksi?
14813:                                                      tuimissa. Lisäksi maiden välillä on vuonna
14814:                                                      1976 tehty sopimus rajojen läheisyyteen raken-
14815:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14816:                                                      nettavien ydinlaitosten turvallisuuskysymyksiin
14817: vasti seuraavaa:
14818:                                                      liittyvän yhteydenoton suuntaviivoista.
14819:     Jätteen mereen sijoittamista koskevat kan-          Jos Forsmarkin läheisyyteen rakennetun ma-
14820: sainväliset sopimukset, kuten Itämeren merel-        tala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoi-
14821: lisen ympäristön suojelua koskevan Helsingin         tuslaitoksen suunnitelmissa ei olisi noudatettu
14822: sopimuksen asianomaiset kohdat (9 artikla ja         riittävän tiukkoja säteilyturvallisuusvaatimuk-
14823: liite V) sekä jätteen ja muun aineen mereen          sia, Suomen viranomaiset olisivat huomautta-
14824: laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen           neet tästä Ruotsin asianomaisille viranomaisille
14825: ehkäisemistä koskeva yleissopimus, ns. Lon-          tekemiemme sopimusten mukaisesti ja vaati-
14826: toon sopimus, eivät vielä nykyisin sisällä kan-      neet asianmukaisia säteilyturvatoimia. Fors-
14827: sainvälisiä velvoitteita ja määräyksiä meren-        markin ydinjätevaraston suunnittelussa, raken-
14828: pohjan alle tapahtuvasta jätteen sijoittamisesta.    tamisessa ja käytössä noudatetaan samoja sä-
14829: Tällaisten uusien kansainvälisten velvoitteiden      teilyturvaperiaatteita, joita edellytetään omassa
14830: tarve on kuitenkin tullut ilmeiseksi.                maassamme toimiviha vastaaviha laitoksilta.
14831:     Helsingin sopimus sisältää kuitenkin erityiset   Siten Forsmarkin läheisyyteen, merenpohjan
14832: velvoitteet Itämeren ympärysvaltioille rajoittaa     alle rakennettavasta ydinjätevarastosta ei voida
14833: maalta tapahtuvaa haitallisten aineiden päästö-      olettaa aiheutuvan uhkaa sen enempää Itäme-
14834: jä mereen. Nämä velvoitteet koskevat myös            ren meriympäristölle kuin muutakaan ympäris-
14835: radioaktiivisten aineiden päästöjä toimivista        töuhkaa Suomelle.
14836:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
14837: 
14838:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14839:                                      1989 vp. -     KK n:o 547                                      3
14840: 
14841: 
14842: 
14843: 
14844:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14845:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kraftverk som är i drift samt från avfallslager
14846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och slutförvar för kärnavfall. Kommissionen
14847: av den 25 oktober 1989 tili vederbörande            för skydd av Östersjöområdets marina miljö,
14848: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Helsingforskommissionen, har godkänt rekom-
14849: följande av riksdagsman Haavisto underteck-         mendationer om utsläpp av radioaktiva ämnen
14850: nade spörsmål nr 547:                               och uppföljning av radioaktiviteten i Östersjön.
14851:          Är Regeringen medveten om att det              De nordiska länderna har knutit två avtal
14852:        slutförvar för låg- och medelaktivt kärn-    som skulle ha kunnat och alltjämt kan använ-
14853:        avfall som byggts i Forsmark i Sverige       das också i det här avsedda fallet. Länderna
14854:        hotar att leda tili radioaktiv förorening    har ett miljövårdsavtal av år 1974, som exem-
14855:        av Bottniska viken, och                      pelvis i detta fall ger myndigheter och medbor-
14856:          vilka åtgärder avser Regeringen att        gare i Finland möjlighet att hos de svenska
14857:        vidta för att bekämpa det hot som            myndigheterna eller inom rättsväsendet i Sve-
14858:        därigenom också riktar sig mot miljön i      rige påverka behandlingen av tilistånden för
14859:        Finland?                                     ifrågavarande slutförvar för reaktoravfall. Dess-
14860:                                                     utom finns ett avtal av år 1976 mellan dessa
14861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Iänder om riktlinjerna för kontakt i anknytning
14862: samt anföra följande:                               tili säkerhetsfrågor som gäller kärnkraftverk
14863:                                                     nära gränserna.
14864:    De internationella avtal som gäller lagring av       Om planerna för slutförvaring av reaktorav-
14865: avfall i havet, såsom relevanta bestämmelser i      fall i närheten av Forsmark inte hade uppfyllt
14866: konventionen om skydd av österjöområdets            tillräckligt stränga fordringar beträffande strål-
14867: marina miljö, dvs. Helsingforskonventionen (9       säkerheten, skulle myndigheterna i Finland ha
14868: artikeln och bilaga V) samt konventionen om         påtalat detta hos vederbörliga myndigheter i
14869: förhindrande av havsföroreningar genom              Sverige i enlighet med de avtal som vi har
14870: dumpning av avfall och andra ämnen, dvs.            ingått och krävt att de vidtar erforderliga
14871: Londonkonventionen, innehåller tills vidare in-     strålsäkerhetsåtgärder. Planeringen, byggandet
14872: te några internationella förpliktelser och be-      och driften av slutförvaret i Forsmark följer
14873: stämmelser om lagring av avfall under havs-         samma strålsäkerhetsprinciper som gäller för
14874: bottnen. Det har dock blivit uppenbart att          motsvarande idriftvarande inrättningar i Fin-
14875: sådana nya internationella förpliktelser behövs.    land. Därigenom kan man knappast anta att
14876:    Däremot innehåller Helsingforskonventionen       att det sluförvar som byggs under havsbottnen
14877: särskilda förpliktelser för staterna kring Öster-   i närheten av Forsmark skulle förorsaka något
14878: sjön att minska sina utsläpp från land av           hot vare sig för Östersjöns marina miljö eller
14879: skadliga ämnen. Dessa förpliktelser gäller ock-     för miljön i Finland.
14880: så utsläpp av radioaktiva ämnen från kärn-
14881:      Helsingfors den 30 november 1989
14882: 
14883:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
14884:                                                1989 vp.
14885: 
14886: Kirjallinen kysymys n:o 548
14887: 
14888: 
14889: 
14890: 
14891:                                   Jokinen ym.: Vanhempien naisten eläkehakemusten hylkäämi-
14892:                                       sestä
14893: 
14894: 
14895:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14896:    On vakavaa aihetta puuttua siihen yhä kas-        käytäntö se1vääkin selvemmin osoittavat mitä
14897: vavaan epäkohtaan, joka aiheuttaa eläkehake-         todella tapahtuu. Suuryhtiöt kyllä saavat mil-
14898: musten hylkäämistä asianomaisissa elimissä.          jardeja, mutta kun pitäisi maksaa hyvin ansait-
14899: Hallituksen velvollisuutena on valvoa oikeu-         tu eläke, niin siihen ei varoja riitä. Kysyn, onko
14900: denmukaisuuden toteutumista lainsäädäntöä            todella tarkoitus tappaa työntekijä työnsä
14901: käytäntöön sovellettaessa. Kuitenkin yhä             ääreen yhä useammin ja säästää valtion mak-
14902: useammin törmätään siihen valitettavaan tosi-        suve1vollisuus, vaikka eläkkeeseen oikeutettu
14903: asiaan, että sairaiden ja käytännössä jo työky-      on maksanut eläkkeensä joka tilistä, tai etukä-
14904: vyttömien kansalaisten on ponnisteltava viimei-      teen yrittäjänä.
14905: set voimansa työelämässä, koska eläkehake-              Miksi eläkehakemusten kielteinen päätös pi-
14906: mukset hylätään. Vaikka lääkärintodistukset          detään voimassa, vaikka tosiasiat osoittavat
14907: selvästi kertovat monista hyvinkin vaikeista         tilanteen vakavuuden ja monien sairauksien
14908: sairauksista hakijan kohdalla, ei myönteistä         yhteissumman normaalia vakavammaksi. Ky-
14909: päätöstä hakemuksiin saada.                          symyksiä voisi jatkaa loputtomiin, niin moni-
14910:    Valitettavinta tämä on siitä syystä, että tämä    tahoinen on se todellisuus, jossa varsinkin
14911: ylimielisyys ja tosiasioista piittaamaton käsitte-   sairauseläkettä hakevat vanhemmat naiset tänä
14912: ly koskee nimenomaan naisia, jotka ovat jo           päivänä ponnistelevat viimeisillä voimillaan.
14913: suorittaneet yli neljän vuosikymmenen yhtäjak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14914: soisen työrupeaman, jopa usein 8-10 tunnin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14915: työpäiviä ilman lomia ja vapaa-aikoja. Nämä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14916: ovat tehneet elämäntyönsä silloin, kun nykyisiä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14917: sääntöjä ja sopimuksia ei vielä ollut tai niitä ei
14918: voitu valvoa.
14919:    Pahinta koko tässä vakavassa ja valitettavan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14920: yleisessä naisiin kohdistuvassa piittaamatto-               ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen kor-
14921: muudessa on se, että nämä eläkettä hakevat                  jaamiseksi, mikä sallii eläkehakemusten
14922: naiset tuntevat monia nuoria eläkeläisiä, jotka             hylkäämisen varsinkin vanhempien ja
14923: alkoholin ym. oman syyn kautta ovat onnistu-                monia sairauksia potevien naishenkilöi-
14924: neet pääsemään eläketurvan piiriin.                         den kohdalla silloinkin, kun lääkärien
14925:    Suomi ei todellakaan ole oikeusvaltio, vaik-             todistukset osoittavat työkyvyn alentu-
14926: ka se sitä mainostaa, koska todellisuus ja                  neen ratkaisevalla tavalla?
14927:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
14928: 
14929:           Anna-Liisa Jokinen            Pertti Lahtinen                Asko Apukka
14930:           Timo Laaksonen                Raila Aho                      Heli Astala
14931:           Pekka Leppänen                Jarmo Wahlström                Vappu Säilynoja
14932:                                         Claes Andersson
14933: 
14934: 
14935: 
14936: 
14937: 2900100
14938: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 548
14939: 
14940: 
14941: 
14942: 
14943:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14944: 
14945:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hylättiin selvästi vähemmän kuin naimattomien
14946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miesten.
14947: olette 26 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              Naisilla ja miehillä toisen puolison eläkkeel-
14948: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        läolo nosti selvästi eläkkeen hakemisalttiutta.
14949: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Seuraavaksi eniten eläkettä hakivat eronneet ja
14950: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-         lesket ja vasta sitten ne naimisissa olevat
14951: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 548:           henkilöt, joiden puoliso ei saanut eläkettä.
14952:                                                     Miesten sekä naisten hakemisalttius oli pienin
14953:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      naimattomien ryhmässä.
14954:        ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen kor-        Tutkija totesi, että sukupuolten väliset erot
14955:        jaamiseksi, mikä sallii eläkehakemusten      näkyvät samansuuntaisina kansaneläkejärjes-
14956:        hylkäämisen varsinkin vanhempien ja          telmän sekä työeläkejärjestelmän eri ratkaisuis-
14957:        monia sairauksia potevien naishenkilöi-      sa. Erojen ei voida olettaa siten johtuvan
14958:        den kohdalla silloinkin, kun lääkärien       jonkin tietyn eläkejärjestelmän tai eläkelaitok-
14959:        todistukset osoittavat työkyvyn alentu-      sen omaksumasta ratkaisukäytännöstä. Tutkija
14960:        neen ratkaisevalla tavalla?                  korostaa, että selvitys perustuu kuitenkin jo
14961:                                                     10---15 vuoden takaista ajankohtaa koskevaan
14962:                                                     aineistoon. Tämän jälkeen on esimerkiksi nais-
14963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14964:                                                     ten työssäkäynnissä tapahtunut muutoksia.
14965: vasti seuraavaa:
14966:                                                     Tutkimuksessa ei ole voitu ottaa huomioon
14967:    Kansaneläkelaitos on tasa-arvovaltuutetun        esimerkiksi sen jälkeen voimaan tullutta yksi-
14968: pyynnöstä tehnyt selvityksen miesten ja naisten     löllistä varhaiseläkejärjestelmää.
14969: erilaisiin työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin vai-        Naisten eläkehakemusten käsittelyyn liittyvä-
14970: kuttavista taustatekijöistä vuosilta 1976--1980.    nä ongelmana on kiinnitetty huomiota myös
14971: Tutkija Helka Hytti tarkastelee selvityksen         hoitavan lääkärin antamaan työkyvyttömyys-
14972: taustaa koskevassa osassa eläkkeiden hakemis-       lausunnon merkitykseen. Asia oli selvitettävänä
14973: alttiutta, eläkkeiden alkavuutta ja hylkäys-        samassa yhteydessä kuin muutkin eläkkeen
14974: osuutta. Hän toteaa, että viimeisten 20 vuoden      hakemiseen ja ratkaisuun liittyvät oikeussuoja-
14975: aikana sukupuolten väliset erot hakemisalttiu-      keinot.
14976: den sekä hylkäysosuuden suhteen ovat pysy-             Eläketurvan muutoksenhakukomitean (Ko-
14977: neet samansuuntaisina ja suunnilleen saman-         miteanmietintö 1989: 14), Ansioeläkejärjestel-
14978: suuruisina. Koska tilastollisesti näyttää siltä,    män viimeisen laitoksen periaatetta tutkivan
14979: että naiset hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä         toimikunnan (Komiteanmietintö 1989:45) sekä
14980: miehiä vähemmän ja heidän eläkehakemuk-             Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä ke-
14981: siaan hylätään suhteellisesti enemmän kuin          hittävän työryhmän (STM 1989:5) selvityksissä
14982: miesten hakemuksia, selvityksessä tutkitaan         korostettiin sitä, että oikeudesta eläkkeeseen
14983: väestöllisen aineiston avulla työkyvyttömyys-       päättää eläkelaitos kaiken eläkeoikeuteen vai-
14984: eläkkeiden hakemisalttiutta sekä hylkäysosuut-       kuttavan aineiston perusteella eikä hoitava
14985: ta sellaisten taustatekijöiden mukaan, joiden       lääkäri voi lausunnossaan määrätä ketään
14986: voidaan olettaa vaikuttavan nimenomaan su-          eläkkeelle. Hoitavan lääkärin lausunto on vain
14987: kupuolten välisiin eroihin.                         eläkeasiaan liittyvä asiantuntijalausunto eläk-
14988:    Selvityksen mukaan naisten työkyvyttömyys-        keenhakijan sairaudesta ja sen vaikutuksesta
14989: eläkehakemusten suurempi hylkäysosuus mie-           hakijan työkykyyn, eikä sillä naisten eläkeha-
14990: hiin verrattuna oli selkeässä yhteydessä siviili-    kemusten käsittelyssä voi olla erilaista merki-
14991: säätyyn siten, että ero koski vain naimisissa        tystä.
14992: olevia eläkkeenhakijoita. Eronneilla ja leskillä       Eläkkeiden käsittelyyn ja hakemiseen liitty-
14993: hylkäysosuudet olivat jokseenkin yhtä suuret.        vät tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet ote-
14994: Naimattomien naisten hakemuksia sen sijaan           taan harkittavaksi, kun edellä mainituista ko-
14995:                                      1989 vp. -     KK n:o 548                                      3
14996: 
14997: mitean-, toimikunnan- ja työryhmänmietin-           turvakeskuksen kanssa, jos tasa-arvovaltuute-
14998: nöistä saadut lausunnot on käsitelty sosiaali- ja   tun näkemykset viittaavat todelliseen eriarvoi-
14999: terveysministeriössä. Samassa yhteydessä on         sen kohtelun mahdollisuuteen naisten ja mies-
15000: tarkoituksenmukaista päättää tarvittavista jat-     ten eläkehakemusten käsittelyssä.
15001: koselvityksistä Kansaneläkelaitoksen ja Eläke-
15002:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
15003: 
15004:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
15005: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 548
15006: 
15007: 
15008: 
15009: 
15010:                              Till Riksdagens Herr Talman
15011: 
15012:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ansökningar tydligt mera sällan än ogifta mäns
15013: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ansökningar.
15014: av den 26 oktober 1989 till vederbörande               Såväl bland kvinnor som bland män ökades
15015: medlem av statsrådet översänt avskrift av           benägenheten att ansöka om pension märkbart
15016: följande av riksdagsledamot Anna-Liisa Joki-        av att sökandens make eller maka var pensio-
15017: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 548:            nerad. Därefter söktes pension mest av från-
15018:                                                     skilda och efterlevande makar och först däref-
15019:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ter av sådana gifta personer vars make eller
15020:        vidta för att rätta till den oroväckande     maka inte får pension. Både mäns och kvinnors
15021:        situation som tillåter att pensionsansök-    benägenhet att ansöka om pension var minst
15022:        ningar förkastas, i synnerhet ansökning-     bland de ogifta.
15023:        ar av äldre kvinnor som lider av många          Forskaren konstaterade att skillnaderna mel-
15024:        sjukdomar, även då läkarintyg visar att      lan könen var likartade i de olika avgörandena
15025:        arbetsförmågan har sjunkit på ett avgö-      såväl inom folkpensionssystemet som inom
15026:        rande sätt?                                  arbetspensionssystemet. Det kan sålunda inte
15027:                                                     antas att skillnaderna beror på den praxis som
15028:                                                     tillämpas vid avgöranden inom ett visst pen-
15029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15030:                                                     sionssystem eller en viss pensionsanstalt. Fors-
15031: samt anföra följande:
15032:                                                     karen betonar att utredningen emellertid base-
15033:    Folkpensionsanstalten har på jämställdhets-      rar sig på materia! från en tidpunkt för 10-15
15034: ombudsmannens begäran gjort en utredning            år sedan. Därefter har ändringar skett t.ex. i
15035: om bakgrundsfaktorer som åren 1976-1980             kvinnors förvärvsarbetande. 1 undersökningen
15036: har påverkat kvinnors och mäns olika invalid-       har man t.ex. inte kunnat beakta det system
15037: pensionsavgöranden. 1 den del som gäller            med individuell förtidspension som sedermera
15038: bakgrunden till utredningen granskar forskaren      har trätt i kraft.
15039: Helka Hytti benägenheten att ansöka om pen-             Betydelsen av den vårdande läkarens utlå-
15040: sion, pensionernas begynnelsetidpunkt och av-       tande om arbetsoförmågan har också utgjort
15041: slagsandelen. Hon konstaterar att under de          ett problem i samband med behandlingen av
15042: senaste 20 åren har skillnaderna mellan könen       kvinnors pensionsansökningar. Frågan utred-
15043: i fråga om ansökningsbenägenhet samt avslags-       des i samband med de andra rättsskyddsmedel
15044: andel förblivit likartade och ungefär lika stora.   som har samband med ansökan om pension
15045: Eftersom det enligt statistiken ser ut som om       och pensionsavgöranden.
15046: kvinnor ansöker om invalidpensioner i mindre            1 utredningarna av Kommitten för ändrings-
15047: utsträckning än män och kvinnornas pensions-        sökande i pensionsskyddsärenden (Kommitte-
15048: ansökningar relativt sett förkastas oftare än       betänkande 1989: 14), Kommissionen för un-
15049: mäns ansökningar, undersöks benägenheten att        dersökning av förvärvspensionssystemets ut-
15050: söka invalidpensioner samt avslagsandelen i         veckling (Kommittebetänkande 1989:45) samt
15051: utredningen med hjälp av befolkningsmaterial        arbetsgruppen för en utveckling av förhands-
15052: och enligt sådana bakgrundsfaktorer som ut-         beskeds- och förhandlingsförfarandet (STM
15053: tryckligen kan antas påverka skillnaderna mel-       1989:5) betonades det att pensionsanstalten
15054: lan könen.                                          beslutar om rätten till pension på basis av allt
15055:    Enligt utredningen stod kvinnornas större        det material som påverkar rätten till pension,
15056: andel förkastade invalidpensionsansökningar i       och den vårdande läkaren kan inte i sitt
15057: ett tydligt förhållande till civilståndet på det    utlåtande förordna att någon skall gå i pen-
15058: sätt att skillnaden endast gällde gifta pensions-   sion. Den vårdande läkarens utlåtande är i
15059: sökande. Vad frånskilda och efterlevande ma-         samband med pensionsärendet bara ett sakkun-
15060: kar beträffar var avslagsandelarna i stort sett      nigutlåtande om den pensionssökandes sjuk-
15061: lika stora. Däremot förkastades ogifta kvinnors      dom och dess inverkan på den sökandes
15062:                                   1989 vp. -    KK n:o 548                                     5
15063: 
15064: arbetsförmåga, och vid behandlingen av kvin-     har behandlats vid social- och hälsovårdsminis-
15065: nors pensionsansökningar kan utlåtandet inte     teriet. I samband därmed är det ändamålsenligt
15066: ha en olik betydelse.                            att tillsammans med Folkpensionsanstalten och
15067:    Nödvändiga lagstiftningsåtgärder i anslut-    Pensionsskyddscentralen bestämma om nöd-
15068: ning tili behandling av och ansökan om pen-      vändiga fortsatta utredningar, omjämställdhets-
15069: sioner kommer att övervägas, sedan de utlå-      ombudsmannens synpunkter tyder på en fak-
15070: tanden som har fåtts om nämnda kommitte-,        tisk möjlighet tili en ojämlik behandling av
15071: kommissions- och arbetsgruppsbetänkanden         kvinnors och mäns pensionsansökningar.
15072:     Helsingfors den 28 november 1989
15073: 
15074:                                                 Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
15075:                                              1989 vp.
15076: 
15077: Kirjallinen kysymys n:o 549
15078: 
15079: 
15080: 
15081: 
15082:                                  E. Aho: Kalliojärven paikallistien peruskorjauksesta Vetelissä
15083: 
15084: 
15085:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15086: 
15087:    Kalliojärven paikallistie n:o 18067 Vetelissä   kohteena toteutettavaksi vuosina 1988-91.
15088: toimii Kalliojärven kylän pääsytienä Räyrin-       Seuraavista toimenpideohjelmista tämä hanke
15089: kiin sekä kunnan keskustaan. Lisäksi tien          kuitenkin poistettiin.
15090: kautta on läpikulkuyhteys Lappajärven suun-           Uusimmassa vuosien 1989-95 toimenpi-
15091: taan.                                              deohjelmassa Kalliojärven paikallistiestä on
15092:    Tien tämänhetkinen kunto on erittäin heik-      suunniteltu toteutettavaksi kunnossapidon va-
15093: ko. Etenkin kelirikkakausina kyläläiset ja läpi-   ratyökohteena vain noin kilometrin pituinen
15094: kulkuliikenne joutuvat pahasti kärsimään tien      osuus. Tien kunto on kuitenkin niin heikko,
15095: heikosta kantavuudesta. Lisäksi jyrkkien kaar-     että suunniteltu ja valmisteltu perusparannus
15096: teiden takia tie on myös liikenneturvallisuuden    tulisi toteuttaa kokonaisuudessaan mahdolli-
15097: kannalta huono.                                    simman pian.
15098:    Kalliojärven tien parantamiseksi on laadittu       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15099: munnitelma, joka vahvistettiin vuonna 1985.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15100: Tie suunniteltiin parannettavaksi 8,2 kilometrin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15101: matkalta. Parantamisen kustannukset on ar-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15102: vioitu noin neljäksi miljoonaksi markaksi tä-
15103: mänhetkisessä hintatasossa.                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15104:    Hanke sisältyi TVL:n Keski-Pohjanmaan pii-              ryhtyä Kalliojärven paikallistien n:o
15105: rin vuosien 1987-93 toimenpideohjelmaan,                   18067 pikaiseksi perusparantamiseksi
15106: jossa se oli merkitty kunnossapidon varatyö-               Vetelissä?
15107: 
15108:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
15109: 
15110:                                             Esko Aho
15111: 
15112: 
15113: 
15114: 
15115: 2900100
15116: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 549
15117: 
15118: 
15119: 
15120: 
15121:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15122: 
15123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liojärven tien huono kantavuus. Tämän puut-
15124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teen korjaamiseksi on vuonna 1985 laadittu
15125: olette 26 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           parantamissuunnitelma. Suunnitelman mukai-
15126: kirjeenne n:o 2622 ohella toimittanut valtioneu-    set, arviolta 4 milj. markan toimenpiteet oli
15127: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tarkoitus parin vuoden takaisten keskipitkän
15128: kansanedustaja Esko Ahon näin kuuluvasta            aikavälin suunnitelmien mukaan toteuttaa kun-
15129: kirjallisesta kysymyksestä n:o 549:                 nossapito-organisaation varatyökohteena yleis-
15130:                                                     ten teiden kunnossapitorahoilla.
15131:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15132:                                                        Kunnossapidon rahoitusta ei kuitenkaan ole
15133:        ryhtyä Kalliojärven paikallistien n:o
15134:                                                     saatu lisätyksi toivotulla eikä esitetyllä tavalla
15135:        18067 pikaiseksi perusparantamiseksi
15136:                                                     samalla, kun päällysteiden ennakoitua suurem-
15137:        Vetelissä?
15138:                                                     pi kuluminen erityisesti pääteillä on vaatinut
15139:                                                     kasvavan osan kunnossapidon rahoituksesta
15140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15141:                                                     näille teille. Keski-Pohjanmaalla on rahoitusta
15142: vasti seuraavaa:
15143:                                                     ollut suunnattava entistä enemmän myös lii-
15144:    Kalliojärven paikallistien keskimääräinen lii-   kenneturvallisuuskohteisiin.
15145: kenne on 150 autoa vuorokaudessa, josta ras-           Siitä huolimatta, ettei Kalliojärven paikallis-
15146: kaita ajoneuvoja on vain 5 autoa. Tie on            tiellä rahoitussyistä ole voitu toteuttaa suunni-
15147: sorapäällysteinen ja sille on kelirikkaaikana       teltua parantamishanketta, on tie tarkoitus
15148: asetettu yleensä painorajoitus.                     pitää liikennettä tyydyttävässä kunnossa siihen
15149:    Vastaavan tai vähäisemmän liikennemäärän         saakka kunnes varsinaiseen parantamistyöhön
15150: teitä on noin 35 % yleisten teiden verkosta eli     päästään. Tien heikoimpien kohtien parantami-
15151: noin 27 000 km, ja ne ovat yleensä sorapääl-        nen on jo aloitettukin ojituksin. Ensi vuonna
15152: lysteisiä ja muutenkin tasoltaan vaatimattomia.     valmistuvan noin 1 km:n pituisen parannus-
15153: Tien päällystämisen perusteeksi pitäisikin tien     työn kustannukset ovat 0,5 milj. mk. Loppuosa
15154: liikennemäärän olla noin kaksinkertainen tai        suunnitellusta parantamisesta tehdään heti kun
15155: tien verkollisen aseman merkittävämpi kuin          eduskunnan myöntämät tiemäärärahat sen sal-
15156: Kalliojärven paikallistiellä.                       livat.
15157:    Päällystepuutetta suurempi ongelma on Kai-
15158: 
15159:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
15160: 
15161:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
15162:                                    1989 vp. -     KK n:o 549                                      3
15163: 
15164: 
15165: 
15166: 
15167:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15168: 
15169:    I det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr     År 1985 har en grundförbättringsplan utarbe-
15170: Talman, med Er skrivelse nr 2622 av den 26        tats i syfte att avhjälpa denna brist. A vsikten
15171: oktober 1989 tili vederbörande medlem av          var att enligt de för några år sedan uppgjorda
15172: statsrådet översänt avskrift av följande av       planerna på medellång sikt förverkliga de i den
15173: riksdagsman Esko Aho undertecknade spörs-         ovan nämnda planen angivna åtgärderna, för
15174: mål nr 549:                                       vilka kostnaderna uppgår tili uppskattningsvis
15175:                                                   4 milj. mark, som ett reservarbetsobjekt inom
15176:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
15177:                                                   underhållsorganisationen med hjälp av anslaget
15178:        vidta för att Kalliojärvi bygdeväg nr
15179:                                                   för underhåll av allmänna vägar.
15180:        18067 i Veti! skyndsamt skall grundför-
15181:                                                       Det har likväl inte varit möjligt att få ökad
15182:        bättras?                                   finansiering för underhållet, samtidigt som för-
15183:                                                   slitningen av beläggningen, särskilt på de vigti-
15184:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15185:                                                   gaste vägarna, genom att den varit större än
15186: samt anföra följande:
15187:                                                   beräknat har krävt en växande del av finansie-
15188:    Den genomsnittliga trafiken på Kalliojärvi     ringen av underhållet för dessa vägar. 1 mel-
15189: bygdeväg är !50 bilar i dygnet, varav de tunga    lersta Österbotten har det varit nödvändigt att
15190: fordonen utgör endast fem. Vägen är försedd       i allt högre grad rikta in finansiering också på
15191: med grusbeläggning och för vägen uppställs        trafiksäkerhetsobjekt.
15192: vanligen en viktbegränsning under menföresti-         Oavsett den omständigheten att det av finan-
15193: den.                                              sieringsskäl inte har varit möjligt att förverkli-
15194:    De vägar som har motsvarande eller mindre      ga det förbättringsprojekt som planerats för
15195: omfattande trafikmängd utgör ca 35 % av det       Kalliojärvi bygdeväg är avsikten att vägen skall
15196: allmänna vägnätet och omfattar ca 27 000 km       hållas i ett skick som tillfredsställer trafiken
15197: och de är i allmänhet grusbelagda och även        tills man kan börja med det egentliga förbätt-
15198: eljest anspråkslösa vad nivån beträffar. Grun-    ringsarbetet. Förbättrandet av vägens svagaste
15199: den för att en väg skall förses med beläggning    punkter har redan inletts med hjälp av dräne-
15200: borde därför vara att trafikmängden är dubbelt    ring. Kostnaderna för det förbättringsarbete
15201: så stor som den är på Kalliojärvi bygdeväg        omfattande ca 1 km som blir färdigt nästa år är
15202: eller vägens position i vägnätet mera betydande   0,5 milj. mk. Den sista delen av den planerade
15203: än vad som är fallet med nämnda väg.              förbättringen skall göras omedelbart då de
15204:    Ett större problem än avsaknaden av belägg-    anslag som riksdagen beviljar tillåter det.
15205: ning är Kalliojärvivägens dåliga bärförmåga.
15206: 
15207:     Helsingfors den 28 november 1989
15208: 
15209:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
15210:                                               1989 vp.
15211: 
15212: Kirjallinen kysymys n:o 550
15213: 
15214: 
15215: 
15216: 
15217:                                  Häkämies: Tuontiliikenteen ohjaamisesta Kotkan ja Haminan
15218:                                     satamiin
15219: 
15220: 
15221:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15222: 
15223:    Helsingin ja Turun satamissa on tuontiliiken-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15224: ne ruuhkautunut. Ruuhkaa on muutoinkin              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15225: kuin tullissa, sillä tuontitavaroita ei tahdota     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15226: saada ajallaan varastoista.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15227:    Satamina tunnetut Haminan ja Kotkan sa-
15228: tamat ovat valmiita vastaanottamaan tuntuvas-
15229: tikin lisää tuontiliikennettä. Kapasiteettia on               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15230: molemmissa satamissa, samoin kuin sikäläisillä             siin tuontiliikenteen ohjaamiseksi ruuh-
15231: tulliviranomaisilla. Yhtenä vaihtoehtona tuon-             kautuneista Helsingin ja Turun satamis-
15232: nin ohjauksessa voitaisiin harkita ns. kotitulli-          ta sellaisiin satamiin, joissa on kapasi-
15233: kamarijärjestelmän käyttöönottoa, joka on                  teettia niin satamilla kuin tulliviran-
15234: käytössä Ruotsissa.                                        omaisillakin?
15235: 
15236:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1989
15237: 
15238:                                           Kari Häkämies
15239: 
15240: 
15241: 
15242: 
15243: 2900100
15244: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 550
15245: 
15246: 
15247: 
15248: 
15249:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15250:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         noja, joilla voitaisiin ohjata Helsingin ja Turun
15251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         satamien kautta kulkevia tavaravirtoja Kotkan
15252: olette 25 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn             ja Haminan satamiin. Lisäksi tällainen toimen-
15253: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pide olisi vastoin Suomen kansainvälisiä vel-
15254: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         voitteita, sillä Suomi on sitoutunut siihen, että
15255: edustaja Kari Häkämiehen näin kuuluvasta              alukset voivat vapaasti liikennöidä mihin ta-
15256: kirjallisesta kysymyksestä n:o 550:                   hansa maamme satamaan.
15257:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Mikäli Kotka ja Hamina haluavat, että
15258:         siin tuontiliikenteen ohjaamiseksi ruuh-      niiden satamien luonnollisessa vaikutuspiirissä
15259:         kautuneista Helsingin ja Turun satamis-       olevan alueen kuljetusvirtoja siirrettäisiin ny-
15260:         ta sellaisiin satamiin, joissa on kapasi-     kyistä enemmän kyseisiin satamiin, niiden tulee
15261:         teettia niin satamilla kuin tulliviran-       vaikuttaa tähän omilla toimenpiteillään, kuten
15262:         omaisillakin?                                 esimerkiksi satamapalvelujen markkinoinnilla.
15263:                                                          Ainakin kaikille isommille satamille on aina
15264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ollut ja tulee olemaankin ominaista se, että ne
15265: taen seuraavaa:                                       ajoittain ruuhkautuvat. Tyypillistä on, että
15266:    Lukuun ottamatta teollisuuden omistamia            perjantai ja maanantai ovat satamaliikenteen
15267: yksityisiä satamia satamat ovat Suomessa kun-         ruuhkapäiviä, mikä johtuu linjaliikenteessä ole-
15268: nallisia liikelaitoksia, joiden välinen kilpailu      vien alusten aikatauluista ja halusta päästä
15269: perustuu markkinavoimiin. Valtion mahdolli-           satamasta ennen viikonloppua.
15270: suudet vaikuttaa eri satamien väliseen kilpailu-         Kysymyksessä mainittu kotitullikamarijärjes-
15271: tilanteeseen rajoittuvat lähinnä maa- ja vesiväy-     telmä ei välttämättä johtaisi siihen, että liiken-
15272: läinvestointeihin. Lastinantajat ja vastaanotta-      nettä siirtyisi Kotkan ja Haminan satamiin,
15273: jat sekä varustamot päättävät kukin osaltaan          koska kotitullikamariksi määrätään tavallisesti
15274: viime kädessä siitä, miten tavaravirrat ohjau-        yhtiön pääkonttoripaikkakunnan tullikamari.
15275: tuvat maan eri satamiin. Tavoitteena on, että         Tämä saattaisi merkitä jopa sitä, että suurta
15276: kuljetukset hoidetaan mahdollisimman talou-           tradingkauppaa harjoittavien yritysten tullauk-
15277: dellisesti ja tehokkaasti siten, että ne palvelevat   set siirtyisivät Helsinkiin, missä yhtiöillä on
15278: kuljetuspalvelujen käyttäjien tarpeita parhaalla      pääkonttorinsa. Ruotsissa käytössä olevan jär-
15279: mahdollisella tavalla. Tässä tilanteessa sata-        jestelmän mukaan tullilaitoksen rekisteröidyllä
15280: mien omilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi         asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus kuljettaa
15281: palvelujen markkinoinnilla on ratkaiseva mer-         tavara ilman satamassa tapahtuvaa purkausta
15282: kitys siihen, miten tavaravirrat ohjautuvat           suoraan kotivarastoonsa. Suomessa on sama
15283: maamme eri satamiin.                                  järjestelmä ollut käytössä jo lähes parin vuosi-
15284:    Hallituksen käytettävissä ei ole sellaisia kei-    kymmenen ajan.
15285:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
15286: 
15287:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
15288:                                       1989 vp. -     KK n:o 550                                      3
15289: 
15290: 
15291: 
15292: 
15293:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15294:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ring av den import som går via hamnarna i
15295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Helsingfors och Åbo tili hamnarna i Kotka och
15296: av den 25 oktober 1989 tili vederbörande             Fredrikshamn. Dessutom skulle en sådan åt-
15297: medlem av statsrådet översänt avskrift av            gärd strida mot Finlands internationella åta-
15298: följande av riksdagsman Kari Häkämies under-         ganden, enligt vilka fartygen fritt får trafikera
15299: tecknade spörsmål nr 550:                            viiken hamn som helst i landet.
15300:                                                         Om hamnarna i Kotka och Fredrikshamn
15301:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
15302:        att omdirigera importtrafiken från de         vili att varuströmmen till de områden som
15303:                                                      ligger inom deras naturliga verkningskrets i
15304:        överbelastade hamnarna i Helsingfors
15305:                                                      större utsträckning än nu skall gå via dessa
15306:        och Åbo tili sådana hamnar där det
15307:                                                      hamnar, bör de vidta egna åtgärder i detta
15308:        finns kapacitet i fråga om både hamnen
15309:                                                      syfte, t.ex. genom marknadsföring av hamnser-
15310:        och tullmyndigheterna?
15311:                                                      vicen.
15312:                                                         Åtminstone för alla större hamnar har det
15313:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15314:                                                      alltid varit och kommer alltid att vara typiskt
15315: samt anföra följande:
15316:                                                      att där tidvis förekommer rusning. Fredag och
15317:   Med undantag av de privata hamnar som              måndag är typiska rusningsdagar inom hamn-
15318: ägs av industrin är hamnarna i Finland koru-         trafiken, vilket beror på de tidtabeller som
15319: munala affårsföretag, vilkas inbördes konkur-        fartygen i linjetrafik följer och på önskan att
15320: rens bygger på marknadskrafterna. Statens            lämna hamnen före veckoslutet.
15321: möjligheter att inverka på den konkurrenssi-            Det system med hemtullkammare som
15322: tuation som råder mellan olika hamnar begrän-        nämns i spörsmålet skulle inte nödvändigtvis
15323: sar sig närmast till investeringar för landtrafik-   leda tili att någon trafik skulle flytta över tili
15324: leder och för vattenleder. I sista hand är det       hamnarna i Kotka och Fredrikshamn, eftersom
15325: avlastarna och mottagarna samt rederierna            det i allmänhet är tulikammaren för den ort
15326: som var för sig beslutar hur varuströmmarna          där bolagets huvudkontor har sin hemort som
15327: fördelar sig på de olika hamnarna i landet.          anses som hemtullkammare. Det kunde t.o.m.
15328: Målet är att transporterna sköts på ett så           medföra att företag som idkar stor tradinghan-
15329: ekonomiskt och effektivt sätt som möjligt och        del skulle flytta sina förtullningar tili Helsing-
15330: så att de så bra som möjligt tiligodoser de          fors, där företagen har sina huvudkontor.
15331: behov som de som anlitar transporttjänsterna         Enligt det system som är i bruk i Sverige har en
15332: har. I denna situation är hamnarnas egna             kund som är registrerad hos tullverket i regel
15333: åtgärder, t.ex. marknadsföring av servicen, av       rätt att transportera gods direkt tili sitt hem-
15334: avgörande betydelse för hur varuströmmarna           lager utan att det Iossas i hamnen. I Finland
15335: fördelar sig på de olika hamnarna.                   har samma system varit i bruk redan i nästan
15336:    Regeringen har inga metoder för omdirige-         tjugo års tid.
15337:      Helsingfors den 28 november 1989
15338: 
15339:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
15340:                                                 1989 vp.
15341: 
15342: Kirjallinen kysymys n:o 551
15343: 
15344: 
15345: 
15346: 
15347:                                    Fred: Kuvataideakatemian erään oppilaan valmistamasta filmistä
15348: 
15349: 
15350:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15351: 
15352:    MTV:n Sunnuntairaportti-ohjelma estttl             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15353: 22.10.1989 elokuvatarkastamon tarkastaman ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15354: eräin osin poistaman filmin The Cat. Filmi on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15355: kuvataideakatemian oppilaan työ.
15356:    Alkuperäisessä filmissä kuvattiin kissan tap-               Oliko filmin The Cat valmistamiseen
15357: paminen kirveellä sekä ruumiin käyttäminen                  käytetty yhteiskunnan varoja tai väli-
15358: seksuaalisesti. Nämä kohtaukset oli televisio-              neitä ja laitteita,
15359: esityksestä poistettu, mutta tekstein kerrottiin,              vastaako tällaisen työn tekeminen ku-
15360: mitä kohtauksessa tapahtui.                                 vataideopetukselle maassamme asetet-
15361:    Filmi kohtausten poistamisen jälkeenkin jär-             tuja tavoitteita, ja
15362: kytti suurta osaa television katselijoita, eikä sen            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15363: taiteellinen tai muukaan sanoma tai ansio                   ryhtyä perusteluissa kuvatun kaltaisen
15364: selvinnyt.                                                  tarpeettoman eläinrääkkäyksen estämi-
15365:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          seksi?
15366: 
15367:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1989
15368: 
15369:                                               Jorma Fred
15370: 
15371: 
15372: 
15373: 
15374: 290010D
15375: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 551
15376: 
15377: 
15378: 
15379: 
15380:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15381:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyksen perusteella voidaan videoteoksen val-
15382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mistamisesta todeta seuraavaa: Teoksen on
15383: olette 30 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn            tehnyt lähes kaksi vuotta sitten silloin kuvatai-
15384: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         deakatemian maalauksen koulutusohjelmassa
15385: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toisella vuosikurssilla ollut opiskelija. Se on
15386: edustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjal-        valmistettu yksityishenkilönä itsenäisesti, ilman
15387: lisesta kysymyksestä n:o 551:                        opettajan ohjausta, eikä se liittynyt opiskelijan
15388:          Oliko filmin The Cat valmistamiseen         opintoihin. Videonauha on kuvattu kuvatai-
15389:                                                      deakatemian tilojen ulkopuolella akatemian
15390:        käytetty yhteiskunnan varoja tai väli-
15391:        neitä ja laitteita,                           omistamalla laitteistolla, jonka opiskelija oli
15392:          vastaako tällaisen työn tekeminen ku-       saanut lainaksi opiskeluun kuuluvan maalaus-
15393:                                                      taidetta käsittelevän harjoitustyön valmistami-
15394:        vataideopetukselle maassamme asetet-
15395:                                                      seen.
15396:        tuja tavoitteita, ja
15397:                                                         Kuvataideakatemian opettajat antavat tai-
15398:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15399:        ryhtyä perusteluissa kuvatun kaltaisen        teen etiikkaan liittyvää opetusta omien ainei-
15400:                                                      densa sisällä, eikä akatemian opetukseen sisälly
15401:        tarpeettoman eläinrääkkäyksen estämi-
15402:                                                      väkivaltaa ihannoivaa ainesta.
15403:        seksi?
15404:                                                         Kuvataideakatemia on, kuten edellä olevasta
15405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ilmenee, valtion oppilaitoksena nuori, joten sen
15406:                                                      resurssitilanne vaatii vielä uusia voimavaroja.
15407: taen seuraavaa:
15408:                                                      Näin on tilanne varsinkin uusien taiteen lajien,
15409:    Suomen taideakatemia -nimisen säätiön toi-        kuten videotaiteen osalta. Kuvataideakatemial-
15410: mintayksikkö Suomen taideakatemian koulu             la ei ole videotaiteessa vakituista opettajaa,
15411: siirtyi valtion omistukseen 1 päivänä syyskuuta      vaan opetusta annetaan tällä hetkellä lyhyihin
15412: 1985 ja siitä muodostettiin samana päivänä           kursseihin perustuvana tuntiopetuksena. Kuva-
15413: voimaan tulleella lailla kuvataideakatemia-ni-       taideakatemiassa ei myöskään ole opetusta
15414: minen ylintä kuvataiteen opetusta maassamme          avustavaa henkilökuntaa, joka vastaisi laittei-
15415: antava valtion oppilaitos. Vaikka kuvataide-         den käytön opastuksesta, lainauksesta, huollos-
15416: akatemiaa ei toistaiseksi ole luettu maamme          ta ja valvonnasta.
15417: korkeakoulujen piiriin kuuluvaksi, on sitä kos-         Kyseessä on yksittäistapaus, josta ei ole
15418: kevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa noudatettu       tehtävissä johtopäätöksiä koko kuvataide-
15419: samoja periaatteita. Kuvataideakatemialle on         akatemian opetukseen.
15420: sitä koskevassa lainsäädännössä annettu rajoi-          Tarpeettoman eläinrääkkäyksen osalta voi-
15421: tettu itsehallinto.                                  daan todeta, että asiasta on säännökset 27
15422:    Tähän itsehallintoon kuuluu keskeisenä pe-        päivänä tammikuuta 1971 annetussa eläinsuo-
15423: riaatteena kuvataideakatemiassa annettavan           jelulaissa (333/71), jossa on säännökset myös
15424: opetuksen sisällöstä päättäminen.                    eläinten käyttämisestä valo- tai elokuvauksessa
15425:    Edellä olevalla kirjallisella kysymyksellä tar-   tai muussa esityksessä siten, että eläimelle voi
15426: koitetaan videoteosta, josta Mainostelevisio on      aiheutua kipua tai tuskaa.
15427: eräässä ohjelmassaan esittänyt muutaman kat-            Saadun tiedon mukaan asiasta on myös
15428: kelman. Kuvataideakatemiasta saadun selvi-           tehty rikosilmoitus.
15429:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
15430: 
15431:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
15432:                                      1989 vp. -     KK n:o 551                                      3
15433: 
15434: 
15435: 
15436: 
15437:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15438:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         framställningen av verket fastslås följande:
15439: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Verket har sammanstälits av en studerande
15440: av den 30 oktober 1989 tili vederbörande            som för två år sedan studerade på andra
15441: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        årskursen vid utbildningsprogrammet för mål-
15442: följande av riksdagsman Jorma Fred under-           ning. Det har framstälits självständigt utan
15443: tecknade spörsmål nr 551:                           handledning av lärare. lnte helier har det ingått
15444:          Har det för framställningen av filmen      i elevens studier. Videobaodet har filmats på
15445:        The Cat använts samhällsmedel, appa-         andra håll än i bildkonstakademins lokaler
15446:        ratur eller utrustning som bekostats av      med apparatur som tillhör akademin och som
15447:        samhället,                                   den studerande har fått låna för att framstälia
15448:                                                     ett tili studierna hörande övningsarbete om
15449:          motsvarar ett dylikt arbete de mål
15450:                                                     målningskonst.
15451:        som i vårt land uppstälits för undervis-
15452:        ningen i bildkonst, och                         Lärarna vid bildkonstakademin ger undervis-
15453:                                                     ning i konstens etik i samband med sina egna
15454:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15455:        ta för att hindra ett sådant onödigt         ämnen. 1 akademins undervisning ingår inga
15456:        djurplågeri som beskrivits i spörsmålet?     element som skulie förhärliga våld.
15457:                                                        Som av det anförda framgår är bildkonst-
15458:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        akademin ung i egenskap av en statlig läroan-
15459:                                                     stalt, varför situationen för dess vidkommande
15460: följande:
15461:                                                     fordrar ytterligare resurser. Detta är faliet
15462:    Verksamhetsenheten skolan vid Finlands           speciellt i fråga om nya konstarter såsom
15463: konstakademi vid Stiftelsen Finlands konstaka-      videokonsten. 1 videokonst har bildkonstaka-
15464: demi övergick i statens ägo den 1 september         demin ingen ordinarie lärare, utan undervis-
15465: 1985. Genom en lag som trädde i kraft vid           ningen ges för närvarande som timundervis-
15466: samma tidpunkt ombildades den tili en statlig       ning. 1 undervisningen har bildkonstakademin
15467: läroanstalt vid namn bildkonstakademin, som         inte heller någon assisterande personal, som
15468: är den högsta instansen som ger undervisning i      kunde ansvara för handledning, utlåning, un-
15469: bildkonst i vårt land. Trots att bildkonstaka-      derhåll elier övervakning av apparaturen.
15470: demin inte räknas tili högskolorna i landet, har       Här är det fråga om ett enskilt fali, av vilket
15471: samma principer efterföljts när lagstiftningen      man inte kan dra några slutsatser om hela
15472: om den bereddes. 1 denna lagstiftning har           undervisningen vid bildkonstakademin.
15473: bildkonstakademin fått en begränsad självbe-           1 fråga om onödigt djurplågeri kan det
15474: stämmanderätt.                                      konstateras att lagen den 27 januari 1971 om
15475:    En central princip i denna rätt är att besluta   djurplågeri (331/71) stadgar om denna fråga.
15476: om innehållet i den undervisning som ges vid        Den stadgar även om användning av djur vid
15477: bildkonstakademin.                                  fotografering elier filmning eller annan förevis-
15478:    Med det anförda skriftliga spörsmålet avses      ning så att de inte utsätts för plåga elier
15479: en videofilm, ur viiken Mainostelevisio i ett       smärta.
15480: program har visat några avsnitt. Enligt ett            Enligt erhålina uppgifter har brottsanmälan
15481: klarläggande från bildkonstakademin kan om          gjorts i saken.
15482:     Helsingfors den 30 november 1989
15483: 
15484:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
15485: 1
15486: 
15487: 
15488: 1
15489: 
15490: 
15491: 1
15492: 
15493: 
15494:     1
15495: 
15496: 
15497:     1
15498: 
15499: 
15500:     1
15501: 
15502: 
15503:         1
15504: 
15505: 
15506:         1
15507: 
15508: 
15509:         1
15510: 
15511: 
15512:             1
15513: 
15514: 
15515:             1
15516: 
15517: 
15518:             1
15519:                                             1989 vp.
15520: 
15521: Kirjallinen kysymys n:o 552
15522: 
15523: 
15524: 
15525: 
15526:                                 Tennilä: Kemin-Tornion aluetta koskevan kehittämisohjelman
15527:                                    valmistelemisesta
15528: 
15529: 
15530:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15531: 
15532:    Kemin-Tornion talousalue on Lapin läänin       alueellisen kehittämisohjelman laadinnan. Tuo-
15533: teollinen keskus. Talousalueen vientitulot ovat   tantotoiminnan, koulutuksen, tutkimuksen, lii-
15534: lähes kymmenen miljardia markkaa. Talous-         kenteen, palvelujen jne. kehittämiseen on saa-
15535: alueen kehittämiselle on siis olemassa erittäin   tava voimakkaampaa tukea valtiolta.
15536: vahva perusta.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15537:    Valtiovallan toimet eivät kuitenkaan ole Ke-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15538: min-Tornion talousalueen kehitystä edistä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15539: neet, vaan esimerkiksi valtionhallinnon työpai-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15540: kat on sijoitettu pääasiassa Rovaniemelle. Täl-
15541: lainen asennoituminen on virheellinen. Vain                 Tuleeko Hallitus tukemaan Lapin ke-
15542: yksi voimakkaasti tuettu alue ei riitä, koska            hitystä siten, että Kemin-Tornion alue
15543: Lapin pinta-ala yksistään on lähes kolmannes             nimetään Rovaniemen lisäksi Lapin toi-
15544: Suomesta ja maakunnan sisällä on merkittäviä             seksi, pääkaupunkiseudulle vaihtoehtoi-
15545: eroJa.                                                   seksi kasvukeskukseksi, jonka kehittä-
15546:    Kemin-Tornion        talousalueen    kunnat           miseksi valtiovalta yhdessä alueen kun-
15547: (Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Ylitornio,                tien kanssa toteuttaa erityisen kehittä-
15548: Tervola sekä Kuivaniemi) ovat käynnistäneet              misohjelman?
15549: 
15550:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
15551: 
15552:                                       Esko-Juhani Tennilä
15553: 
15554: 
15555: 
15556: 
15557: 2900IOD
15558: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 552
15559: 
15560: 
15561: 
15562: 
15563:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15564:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kansainvälisiä yhteyksiä
15565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          - lisäämään keskusten elinkeinopoliittista
15566: olette 31 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           aktiivisuutta ja omatoimisuutta erityisesti
15567: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        uuden kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotan-
15568: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       totoiminnan luomiseksi
15569: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta        - lisäämään keskusten välisiä yhteyksiä ja
15570: kysymyksestä n:o 552:                               yhteistyötä sekä tarvittavaa alueellista työnja-
15571:                                                     koa
15572:           Tuleeko Hallitus tukemaan Lapin ke-
15573:                                                        - lisäämään keskusalueiden kuntien yhteis-
15574:        hitystä siten, että Kemin-Tornion alue
15575:                                                     toimintaa ja tarkoituksenmukaista työnjakoa
15576:        nimetään Rovaniemen lisäksi Lapin toi-          - luomaan seudullisista lähtökohdista ja
15577:        seksi, pääkaupunkiseudulle vaihtoehtoi-
15578:                                                     tarpeista kullekin keskusalueelle yhteinen toi-
15579:        seksi kasvukeskukseksi, jonka kehittä-       mintastrategia.
15580:        miseksi valtiovalta yhdessä alueen kun-
15581:                                                        Lähtökohtana on kunkin keskusalueen yh-
15582:        tien kanssa toteuttaa erityisen kehittä-
15583:                                                     teistyönä toteuttama kehittämistoiminta. Val-
15584:        misohjelman?
15585:                                                     tion on tarkoitus tukea ohjelmien toteuttamis-
15586:                                                     ta. Kehittämisohjelmat laaditaan lääninhalli-
15587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15588:                                                     tusten johdolla asianomaisten kuntien vastates-
15589: vasti seuraavaa:                                    sa käytännön laadintatyöstä. Alustavat ohjel-
15590:    Sisäasiainministeriö on lähettänyt lääninhal-    mat tulee laatia ja toimittaa Sisäasiainministe-
15591: lituksille keskusten kehittämisohjelmien laadin-    riölie vuoden 1990 toukokuun loppuun
15592: taohjeet 5.11.1989. Kehittämisohjelmien laadin-     mennessä.
15593: nalla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:               Sisäasiainministeriö on ohjeissaan alustavasti
15594:    - kehittämään maan eri osien keskuksia           määritellyt keskusalueet, joille kehittämisohjel-
15595: siten, että ne voivat toimia pääkaupunkiseudul-     ma laaditaan. Näiden joukossa on myös Ro-
15596: le vaihtoehtoisina kasvualueina entistä useam-      vaniemen lisäksi Kemin-Tornion alue.
15597: pien elinkeinotoimintojen osalta                       Sisäasiainministeriö seuraa kehittämisohjel-
15598:    - kehittämään tietoyhteiskunnan ja kan-          mien laadintaa ja tukee niiden valmistuttua
15599: sainvälistymisen edellyttämää alueellista perus-    Lapin kehittämistä osallistumalla ohjelmien to-
15600: rakennetta sekä siihen liittyviä maan sisäisiä ja   teuttamiseen.
15601: 
15602:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
15603: 
15604:                                                                         Ministeri Erkki Liikanen
15605:                                     1989 vp. -     KK n:o 552                                     3
15606: 
15607: 
15608: 
15609: 
15610:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15611:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           - att öka centralområdenas näringspolitis-
15612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ka aktivitet och självständighet, i synnerhet för
15613: av den 31 oktober 1989 tili vederbörande           att skapa ny produktionsverksamhet, som är
15614: medlem av statsrådet översänt avskrift av          internationelit konkurrenskraftig
15615: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-          - att öka förbindelserna och samarbetet
15616: de spörsmål nr 552:                                mellan olika centralområden samt öka den
15617:           Kommer Regeringen att stöda ut-          regionala arbetsfördelning som behövs
15618:        vecklingen i Lappland så att området           - att öka samarbetet mellan kommunerna i
15619:        Kemi-Torneå utses tili ett andra till-      centralområden och skapa en ändamålsenligare
15620:        växtcentrum i Lappland vid sidan av         arbetsfördelning melian dem
15621:        Rovaniemi, såsom ett alternativ tili           - att utgående från regionala utgångspunk-
15622:        huvudstadsregionen, och så att stats-       ter och behov skapa en gemensam handlings-
15623:        makten för utvecklande av området           strategi för varje centralområde.
15624:        tilisammans med kommunerna där fuli-           Utgångspunkten är en utvecklingsverksam-
15625:        följer ett särskilt utvecklingsprogram?     het som bedrivs i samarbete inom varje central-
15626:                                                    område. Staten har för avsikt att stöda fullföl-
15627:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       jandet av programmen. Utvecklingsprogram-
15628: samt anföra följande:                              men utarbetas under ledning av länsstyrelserna
15629:    Inrikesministeriet sände anvisningar om upp-    och så att kommunerna svarar för det praktis-
15630: görande av utvecklingsprogram för centralom-       ka arbetet. De preliminära programmen skall
15631: råden tili länsstyrelserna den 15 november         uppgöras och sändas till inrikesministeriet före
15632: 1989. Syftena med utvecklingsprogrammen är         utgången av maj 1990.
15633: följande:                                             Inrikesministeriet har i sina anvisningar pre-
15634:   - att utveckla centralområden i olika delar      liminärt angett de centralområden för vilka
15635: av Jandet så att de kan vara tiliväxtområden       utvecklingsprogram skali uppgöras. Bland des-
15636: såsom alternativ tili huvudstadsregionen i fråga   sa nämns utöver Rovaniemi också området
15637: om alit fler näringsfunktioner                     Kemi-Torneå.
15638:   - att utveckla den regionala infrastruktur          Inrikesministeriet följer utarbetandet av ut-
15639: som informationssamhäliet och internationali-      vecklingsprogrammen och kommer när de bli-
15640: seringen förutsätter samt att i samband därmed     vit färdiga att stöda utvecklandet av Lappland
15641: förkovra landets interna och internationelia       genom att delta i fuliföljandet av programmen.
15642: förbindelser
15643:     Helsingfors den 28 november 1989
15644: 
15645:                                                                         Minister Erkki Liikanen
15646:                                                1989 vp.
15647: 
15648: Kirjallinen kysymys n:o 553
15649: 
15650: 
15651: 
15652: 
15653:                                   Pulliainen ym.: Asiantuntijalääkärien lausuntojen merkityksestä
15654:                                       tullihallinnossa
15655: 
15656: 
15657:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15658:    Henkilön iällä ei sinänsä tarvitse olla ratkai-   seen. Muuttunut käytäntö ilman säädösten
15659: sevaa merkitystä arvioitaessa hänen kykyään          muuttumista on johtanut katkeransävyisiin oi-
15660: selviytyä erilaisista tehtävistä. On kuitenkin       keustaisteluihin. Tämä tapaus antanee aihetta
15661: mahdollista, että henkilö iän myötä urautuu          miettiä niitä perusteita, joiden mukaisesti asian-
15662: työssään siinä määrin, että hän ei itse edes         tuntijalääkäreitä tällaisiin tehtäviin rekrytoi-
15663: huomaa muutoksen tapahtumista omassa käyt-           daan.
15664: täytymisessään. Näin lienee tapahtunut seuraa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15665: vassa tapauksessa.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15666:    Tullihallitus on tehnyt sopimuksen henkilön       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15667: toimimisesta asiantuntijalääkärinä käsiteltäessä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15668: ns. invalidiautojen veronpalautusasioita, vaik-
15669: ka hänellä on jo ikää 76 vuotta. Lukuisat tahot               Katsooko Hallitus olevan kuvatun
15670: ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tämä               tapauksen valossa aihetta tarkistaa niitä
15671: henkilö päätyy yhä useammassa tapauksessa                   perusteita, joilla tullihallitus rekrytoi
15672: kielteiseen tulokseen, näin myös tapauksissa,               asiantuntijalääkäreitä jatkuviin asian-
15673: joissa on aiemmin päädytty myönteiseen tulok-               tuntijatehtäviin?
15674:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
15675: 
15676:           Erkki Pulliainen        Tytti Isohookana-Asunmaa             Tellervo Renko
15677:           Vappu Säilynoja         Liisa Jaakonsaari                    Pentti Kettunen
15678:           Sakari Valli            Oiva Savela                          Juhani Vähäkangas
15679:           Esko Almgren            Marjatta Stenius-Kaukonen            Riitta Jouppila
15680:           Kalevi Mattila          Eino Siuruainen                      Heikki Rinne
15681:                                   Jörn Donner
15682: 
15683: 
15684: 
15685: 
15686: 290010D
15687: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 553
15688: 
15689: 
15690: 
15691: 
15692:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valittaa rajoituksitta korkeimpaan hallinto-oi-
15694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keuteen, joka voi luonnollisesti myös käyttää
15695: olette 31 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn           tarpeelliseksi katsomaansa asiantuntija-apua.
15696: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Vaikkakin oikeuden invalidipalautukseen siis
15697: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ratkaisee ensi kädessä tullikamari, käytettävä
15698: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     asiantuntemus sekä täydellinen muutoksenha-
15699: lisesta kysymyksestä n:o 553, jossa on selostet-    kumahdollisuus huomioon ottaen hakijoiden
15700: tu tullilaitoksen käyttämän asiantuntijalääkärin    oikeusturvassa ei nähdäkseni ole puutteita.
15701: toimintaa:                                             Kun mainittujen haitta-asteiden määrittämi-
15702:          Katsooko Hallitus olevan kuvatun           seen ei ole ollut yhtenäisiä kriteerejä, hakemuk-
15703:                                                     sia varten lääkärintodistuksia antaneiden lää-
15704:        tapauksen valossa aihetta tarkistaa niitä
15705:        perusteita, joilla tullihallitus rekrytoi    käreiden, jotka eivät suinkaan aina ole kyseisen
15706:                                                     alan asiantuntijoita, lausunnot ovat saattaneet
15707:        asiantuntijalääkäreitä jatkuviin asian-
15708:                                                     poiketa huomattavasti toisistaan ja varsinkin
15709:        tuntijatehtäviin?
15710:                                                     tullilaitoksen asiantuntijalääkärin lausunnoista;
15711:                                                     viimeksi mainitun sekä lääkintöhallituksen tul-
15712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kintalinjat ovat sen sijaan olleet hyvin saman-
15713: vasti seuraavaa:                                    kaltaiset. Se, että hakemusten hyväksymiskri-
15714:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain       teerit näyttävät tiukentuneen, johtuu siitä, että
15715: 17 §:n mukaan invalidi, jonka liikunta- tai         hakemusten ja tulkinnanvaraisten tapausten
15716: näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on        lisääntyessä tullilaitos on alkanut pyytää entis-
15717: vähintään 80 % tai eräin lisäedellytyksin pysy-     tä huomattavasti useammin lausuntoja maini-
15718: vä haitta-aste vähintään 60% tai alaraajavam-       tuilla asiantuntijatahoilta sen sijaan, että rat-
15719: moista liikuntakyvylle aiheutuva pysyvä haitta-     kaisisi asian pelkän lääkärintodistuksen perus-
15720: aste vähintään 40 %, on oikeutettu saamaan          teella; asiantuntijalääkärin ja lääkintöhallituk-
15721: määrätyn suuruisen palautuksen hankkimansa          sen linjassa ei ole osoitettavissa ainakaan olen-
15722: henkilöauton autoverosta. Siitä, miten nämä         naista muutosta. - Tullihallituksen ja lääkin-
15723: haitta-asteet määritellään, ei ole olemassa sään-   töhallituksen yhteisessä työryhmässä on juuri
15724: nöksiä. Näin ollen Helsingin piiritullikamari,      valmisteltu asianomaisille lääkäripiireille annet-
15725: joka ratkaisee palautushakemukset, joutuu tul-      taviksi yhtenäiset ohjeet haitta-asteen määrittä-
15726: kitsemaan mainittua säännöstä itsenäisesti ja       misessä huomioon otettavista kriteereistä.
15727: ottamaan myös vastuun ratkaisuista. Käytän-            Mainittakoon, että tullihallitus on hiljakkoin
15728: nössä piiritullikamari pyytää kaikissa tulkin-      tehnyt sopimuksen myös toisen, lääkintöhalli-
15729: nanvaraisissa tapauksissa lausunnon työlääke-       tuksen suosittaman asiantuntijalääkärin kanssa
15730: tieteen erikoislääkäriltä, jonka kanssa tullihal-   kyseisten lausuntojen antamisesta. Tämän lää-
15731: lituksella on sopimus asiasta. Tämä asiantun-       kärin on määrä ottaa asiantuntijatehtävä yksin
15732: tijalääkäri muodostaa kantansa hakijaa tutki-       hoitoonsa siirtymäkauden jälkeen.
15733: neen lääkärin tai lääkäreiden antamien lausun-         Autoverolaissa säädetyt veronpalautusperus-
15734: tojen perusteella, ja piiritullikamari noudattaa    teet edellyttävät lääketieteellistä asiantuntemus-
15735: yleensä asiantuntijalääkärin kantaa. Piiritulli-    ta hakemuksia ratkaistaessa. Tämän vuoksi
15736: kamarin päätöksestä voidaan valittaa tullihal-      veronpalautusasioiden käsittely ei kovin hyvin
15737: litukseen, joka hankkii useimmiten haitta-as-       sovellu ulkomaankauppaa varsinaisena tehtä-
15738: teesta lääkintöhallituksen lausunnon, ja tulli-     vanaan hoitavalle tullilaitokselle. Tätä tuki-
15739: hallituksen päätöksestä on edelleen mahdollista     muotoa on arvosteltu muun muassa liiasta
15740:                                    1989 vp. -     KK n:o 553                                    3
15741: 
15742: kaavamaisuudesta, jolloin tuki ei välttämättä     laan selvittämässä mahdollisuuksia sen korvaa-
15743: kohdistu niille, joiden liikkumismahdollisuuk-    miseen kokonaan uudella, sosiaaliviranomais-
15744: sia yhteiskunnan tulisi tukea. Autoveron palau-   ten hoidettavaksi tulevalla suoralla autonhan-
15745: tuksena annettava tuki on tässä suhteessa         kintatuella.
15746: järjestelmänä vanhentunut ja parhaillaan ol-
15747:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1989
15748: 
15749:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
15750: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 553
15751: 
15752: 
15753:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15754:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         alltså i första hand avgörs av tullkammaren,
15755: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ser jag inga brister i sökandes rättsskydd med
15756: av den 31 oktober 1989 tili vederbörande            tanke på tiligänglig expertis och möjlighet tili
15757: medlem av statsrådet översänt avskrift av           fullständigt ändrinssökande.
15758: följande av riksdagsledamot Pulliainen m.fl.           Då det inte har existerat enhetliga kriterier
15759: undertecknade spörsmål nr 553, i vilket refere-     beträffande definiering av invaliditetsgraden,
15760: rats den expertläkares verksamhet som tullver-      har utlåtanden av de läkare som utfärdat intyg
15761: ket anlitar:                                        för ansökningar, och som ingalunda alltid är
15762:          Anser Regeringen i ljuset av det           experter, kunnat avvika avsevärt från varandra
15763:        redogjorda fallet skäligt att justera de     och i synnerhet från utlåtanden av tullverkets
15764:        grunder enligt vilka tullstyrelsen rekty-    expertläkare; dennes och medicinalstyrelsens
15765:        terar expertläkare för permanenta ex-        tolkningslinjer har i stället varit rätt likartade.
15766:        pertuppdrag?                                 Att kriterierna för godkännande av ansökning-
15767:                                                     ar förefaller ha blivit strängare beror på att
15768:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tullverket, samtidigt som antalet ansökningar
15769: samt anföra följande:                               ökat och fallen blivit mera svårtolkade, oftare
15770:                                                     än förr börjat inhämta utlåtanden av nämnda
15771:    Enligt 17 § lagen om bil- och motorcykel-        experter i stället för att avgöra ärenden bara på
15772: skatt är en invalid vars av rörelse- eller          grund av läkarintyg; beträffande expertläkarens
15773: synskada förorsakade varaktiga invaliditesgrad      och medicinalstyrelsens linje kan åtminstone
15774: är minst 80 procent eller under vissa ytterligare   någon väsentlig ändring inte märkas. - Tull-
15775: förutsättningar en invalid vars varaktiga inva-     styrelsens och medicinalstyrelsens gemensamma
15776: liditetsgrad är minst 60 procent eller av ben-      arbetsgrupp har just förberett enhetliga in-
15777: skador tili rörelseförmåga förorsakade invali-      struktioner till kriterier tillämpliga vid defini-
15778: ditetsgrad minst 40 procent berättigad till en      eringen av invaliditetsgrad för cirkulering
15779: viss återbäring av bilskatten på införskaffad       bland vederbörande läkarkretsar.
15780: personbil. Om definieringen av invaliditetsgra-
15781: den finns inga stadganden. Därför måste Hel-           Det kan nämnas att tullstyrelsen nyligen har
15782: singfors distriktstullkammare, som avgör ansö-      undertecknat kontrakt med en annan, av me-
15783: kan om restitution, självständigt tolka det         dicinalstyrelsen rekommenderad expertläkare
15784: ovannämnda stadgandet och också påta sig            om givande av utlåtanden i denna fråga.
15785: ansvaret för beslutet. 1 praktiken inhämtar         Nämnda läkare skall ensam överta expertupp-
15786: distriktstullkammaren i alla oklara fall utlåtan-   draget efter en övergånsperiod.
15787: de av en expertläkare i arbetsmedicin med              De i bilskattelagen stadgade återbäringsgrun-
15788: viiken tullstyrelsen har slutit kontrakt härom.     derna förutsätter medicinsk sakkunskap vid
15789: Expertläkaren bildar sin uppfattning på grund       avgörande av ansökningar. Därför lämpar sig
15790: av läkarintyg utfärdade av den eller de läkare      behandlingen av återbäringsärenden inte så väl
15791: som undersökt invaliden, och distriktstullkam-      för tullverket, vars egentliga uppgift är anknu-
15792: maren följer i regel expertläkarens utlåtande.      ten tili utrikeshandeln. Denna stödform har
15793: Över distriktstullkammarens beslut kan inläm-       kritiserats bl.a. för att vara alltför stel, varför
15794: nas besvär hos tullstyrelsen, som vanligen          stödet nödvändigtvis inte riktas åt dem vars
15795: inhämtar medicinalstyrelsens utlåtande om in-       rörelsemöjligheter borde främjas av samhället.
15796: validitetsgraden, och angående tullstyrelsens       Stöd i form av bilskatteåterbäring är i detta
15797: beslut kan vidare besväras utan begränsningar       avseende som system föråldrat, och som bäst
15798: hos högsta förvaltningsdomstolen, som natur-        utreder man möjligheter att ersätta det med ett
15799: ligtvis också kan anlita den experthjälp som        helt nytt stöd för inskaffning av bil; detta stöd
15800: den anser sig behöva. Även om återbäring            skulle handhas av socialmyndigheterna.
15801:     Helsingfors den 23 november 1989
15802: 
15803:                                                                            Minister Ulla Puolanne
15804:                                                1989 vp.
15805: 
15806: Kirjallinen kysymys n:o 554
15807: 
15808: 
15809: 
15810: 
15811:                                   Tennilä: Länsi-Lapin postinjakelun säilyttämisestä Kemissä
15812: 
15813: 
15814:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15815: 
15816:    Posti- ja telelaitoksen muuttamisesta liikelai-   Kemin seudun ja Tornionjokilaakson postivir-
15817: tokseksi käytiin eduskunnassa pitkä ja moni-         rat lajiteltaisiin Oulussa. Kyse on Lapin kus-
15818: vaiheinen kiista. Lopulta vain me Demokraat-         tannuksella suoritettavasta rationalisointitoi-
15819: tisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmän jäsenet            menpiteestä.
15820: jäimme vastustamaan postin liikelaitokseksi             Julkitullut suunnitelma on herättänyt Lapis-
15821: muuttamista.                                         sa laajaa hämminkiä, huolta ja vastustusta,
15822:    Perustelumme vastustukselle oli se, että pos-     sillä monissa muissakin yhteyksissä Holkerin
15823: ti- ja telelaitoksen tulee olla koko maata           hallituksen kaudella aluepoliittinen ja ihmisten
15824: tasapuolisesti palveleva palvelulaitos. Liikelai-    palvelusta kumpuava ajattelu on saanut väistyä
15825: toksen perusfilosofiaan kuuluva pelkkä voiton-       kovan lisää voittoa -ajattelun tieltä.
15826: tavoittelu väistämättä syrjäyttää palvelupe-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15827: riaatteen lopullisesti, varoitimme.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15828:    Sitä, että varoituksemme olivat aiheellisia,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15829: osoittaa myös juuri julkitullut suunnitelma          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15830: siirtää Länsi-Lapin postin lajittelu ja jakelu                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15831: Kemistä Ouluun. Jos näin kävisi, Kemistä                    ryhtyä estääkseen Posti- ja telelaitosta
15832: menisi lähes 30 työpaikkaa ja postin kulku                  siirtämästä Länsi-Lapin postinlajittelua
15833: hidastuisi. Suunnitelman mukaan näet koko                   ja -jakelua Kemistä Ouluun?
15834: 
15835:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1989
15836: 
15837:                                         Esko-Juhani Tennilä
15838: 
15839: 
15840: 
15841: 
15842: 2900100
15843: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 554
15844: 
15845: 
15846: 
15847: 
15848:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15849: 
15850:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nyt rakenteilla oleva organisaatiomalli ja sen
15851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taustalla olevat strategiset lähtökohdat perus-
15852: olette marraskuun 1 päivänä 1989 päivätyn           tuvat asiakaskeskeiseen toimintaan ja toisaalta
15853: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        postin kilpailukyvyn säilyttämiseen ja paranta-
15854: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       miseen. Myös Lapissa kyseiset lähtökohdat
15855: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     muodostavat tulevan toiminnan perustan.
15856: kysymyksestä n:o 554:                                  Lapissa halutaan lähtökohtana pitää lisäksi
15857:                                                     sitä, että maakunnassa saavutetut hyvät tulok-
15858:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15859:        ryhtyä estääkseen Posti- ja telelaitosta     set voisivat olla astinlautana siirryttäessä 1990
15860:                                                     luvulle entistä haastavampaan toimintaan.
15861:        siirtämästä Länsi-Lapin postinlajittelua
15862:                                                        Postin organisaation kehittämisessä on ollut
15863:        ja -jakelua Kemistä Ouluun?
15864:                                                     erilaisia vaihtoehtoja, joita on kehitetty varsin
15865:                                                     nopeasssa tahdissa kuluvan vuoden keväästä
15866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15867:                                                     lähtien. Eräs vaihtoehto postin kuljetusverkon
15868: vasti seuraavaa:
15869:                                                     ja siihen liittyvän lajittelukeskustoiminnan osal-
15870:    Kemin postinlajittelukeskuksen toiminnan         ta oli se, että Kemin lajittelukeskuksen osalta
15871: kehittämisestä on julkisuudessa esiintynyt jos-     toiminnan ohjaus ja postinkulun ylläpidon ja
15872: sain määrin ristiriitaisia ja jopa virheellisiä     kehittämisen vastuu siirrettäisiin Oulun posti-
15873: tietoja. Samaa ristiriitaisuutta on esiintynyt      piirin (tulevaisuudessa Oulun postikeskuksen)
15874: jossain määrin myös niissä tiedoissa, joita         alaisuuteen.
15875: henkilökunta on asiasta saanut.                        Mm. edellä mainituista syistä vaihtoehto
15876:    Taustana asialle on syytä todeta, että postin    herätti suurta ihmetystä. Koska näytti toden-
15877: toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa on vii-       näköiseltä, että vaihtoehto toteutuisi, se tuli
15878: me vuosina eräänä keskeisenä periaatteena           Kemissä julkisuuteen, ja asia sai lehtien pals-
15879: ollut toimivaltuuksien ja vastuun delegointi        toilla jopa vääristyneitä piirteitä. Asia tulkittiin
15880: keskushallinnosta postipiireille ja edelleen pai-   virheellisesti jopa niin, että Kemin lajittelukes-
15881: kallistasolle.                                      kuksen työt siirtyisivät Ouluun. Tämä ei ollut
15882:    Lapissa tämä muutosprosessi on edennyt           missään vaiheessa kuitenkaan tarkoitus.
15883: varsin hyvin ja Lapin postipiiri on eräiltä osin       Asiasta sittemmin käydyissä neuvotteluissa
15884: toiminut asioissa jopa edelläkävijänä (tietotek-    on päädytty ratkaisuun, jossa kyseinen vaih-
15885: niikan sovellutukset, jakelujärjestelmän kehit-     toehto on hylätty ja Kemin postinlajittelukes-
15886: täminen ym.). Kehitys on erityisesti Lapissa        kus jatkaa toimintaa Lapin postipiirin (tulevai-
15887: nähty hyvänä sen vuoksi, että toiminnassa on        suudessa Rovaniemen postikeskuksen) alaisuu-
15888: voitu kehittää ja soveltaa menetelmiä, jotka        dessa. Ratkaisu on Lapin postipiirin näkemyk-
15889: soveltuvat parhaiten läänin toimintaympäris-        sen mukaan hyvä ja siihen sitoutuu myös
15890: töön. Näin on voitu palvella läänin elinkeino-      postin henkilökunta Lapissa.
15891: elämää ja maakunnan asukkaita paikallisesti            Lapin postipiiri uskoo, että PTL-Postin uu-
15892: järkevin palvelumenetelmin. Eräs merkittävä         distuva organisaatio luo entistä paremmat edel-
15893: näyttö tässä suhteessa on todella hyvin toimiva     lytykset palvella myös Lapissa elinkeinoelämää
15894: postiyhteistyö Ruotsin ja Suomen välillä Tor-       ja yksittäisiä asukkaita heille tärkeissä posti-
15895: niossa ja Haaparannassa.                            asioissa.
15896: 
15897:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1989
15898: 
15899:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
15900:                                       1989 vp. -     KK n:o 554                                    3
15901: 
15902: 
15903: 
15904: 
15905:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15906:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ras och dess strategiska utgångspunkter baserar
15907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sig dels på en kundcentrerad verksamhet och
15908: av den 1 novembcr 1989 tili vederbörande             dels på bevarandet och förbättrandet av pos-
15909: medlem av statsrådet översänt avskrift av            tens konkurrensförmåga. Ä ven i Lappland
15910: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-         bildar dessa utgångspunkterna en grund för
15911: de spörsmål nr 554:                                  den framtida verksamheten.
15912:                                                         I Lappland önskar man dessutom ha som
15913:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
15914:                                                      utgångspunkt att de goda resultat som man
15915:        vidta för att förhindra post- och tele-
15916:                                                      uppnått i landskapet skall kunna utgöra en
15917:        verket att flytta västra Lapplands post-
15918:                                                      språngbräda då man på 1990-talet övergår tili
15919:        sortering och postdistribution från Ke-
15920:                                                      en ännu mera krävande verksamhet.
15921:        mi tili Uleåborg?
15922:                                                         I utvecklandet av postens organisation har
15923:                                                      det funnits olika alternativ som man utvecklat
15924:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15925:                                                      i mycket snabb takt sedan våren 1989. Då det
15926: samt anföra följande:
15927:                                                      gäller postens befordringsnät och sorterings-
15928:    Det har i offentligheten cirkulerat i någon       centralverksamheten i anslutning tili den är ett
15929: mån motstridiga och t.o.m. felaktiga uppgifter       alternativ för Kemi sorteringscentralens del att
15930: om utvecklandet av Kemi postsorteringscen-           styrningen av verksamheten, upprätthållandet
15931: trals verksamhet. Ä ven personalen har fått i        av postgången och ansvaret för utvecklingen
15932: viss mån motstridig information i ärendet.           underställs Uleåborgs postdistrikt (i framtiden
15933:    Som bakgrund tili ärendet är det skäl att         Uleåborgs postcentral).
15934: konstatera att en central princip under de              Bland annat av ovan nämnda anledningar
15935: senaste åren i fråga om styrningen och ledning-      väckte alternativet stor förundran. Eftersom
15936: en av postens verksamhet har varit delegering-       det verkade troligt att alternativet skulle ge-
15937: en av behörighet och ansvar från centralför-         nomföras, offentliggjordes det, i Kemi. I tid-
15938: valtningen tili postdistrikten och vidare tili den   ningarnas spaltor tolkades alternativet t.o.m.
15939: lokala nivån.                                        fel i vissa avseenden. Feltolkningen var så pass
15940:    Denna ändringsprocess har i Lappland fram-        omfattande att man trodde att arbetena vid
15941: skridit tämligen väl och Lapplands postdistrikt      Kemi sorteringscentral skulle överföras tili
15942: har i vissa avseenden t.o.m. varit en föregång-      Uleåborg. Detta var dock aldrig avsikten.
15943: are (tillämpningar av datatekniken, utveckling          Vid senare förhandlingar i ärendet har man
15944: av distributionssystemet osv.). Speciellt i Lapp-    kommit fram tili en lösning som går ut på att
15945: land har utvecklingen ansets, vara lyckad,           alternativet i fråga har slopats och att Kemi
15946: eftersom det i verksamheten varit möjligt att        postsorteringscentral fortsätter sin verksamhet
15947: utveckla och tillämpa metoder som bäst lämpar        underställd Lapplands postdistrikt (i framtiden
15948: sig för länets verksamhetsområde. På detta sätt      Rovaniemi postcentral). Lösningen är enligt
15949: har man kunnat betjäna näringslivet och land-        Lapplands postdistrikt lyckad och även postens
15950: skapets invånare med lokalt sett ändamålsenli-       personai i Lappland sluter upp bakom den.
15951: ga servicemetoder. Ett väsentligt bevis på detta        Lapplands postdistrikt tror att PTV-Postens
15952: är det synnerligen väl fungerande postsamar-         förnyade organisation skall skapa bättre möj-
15953: betet i Haparanda och Torneå mellan Sverige          ligheter än tidigare att betjäna även Lapplands
15954: och Finland.                                         näringsliv och enskilda invånare i de postären-
15955:    Den organisationsmodell som nu strukture-         den som är viktiga för dem.
15956: 
15957:      Helsingfors den 5 december 1989
15958: 
15959:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
15960:                                               1989 vp.
15961: 
15962: Kirjallinen kysymys n:o 555
15963: 
15964: 
15965: 
15966: 
15967:                                  Ikonen: Kantolansalmen sillan rakentamisesta Laukaalla
15968: 
15969: 
15970:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15971: 
15972:    Saravesi, joka on Laukaan kirkonkylän lä-        tamassa täytäntöönpanoa.
15973: heisyydessä, erottaa kuntakeskuksesta sen itäi-        Sillan kustannusarvio on noin 10-12 milj.
15974: set kyläkunnat Kuhankosken, Kuhaniemen,             markkaa ja lossin vuosikustannukset ovat noin
15975: Saarilammen, Simunan ja Tarvaalan. Asioimi-          1 milj. markkaa, joten silta pitkällä aikavälillä
15976: nen kuntakeskukseen tapahtuu Kantolansal-           tulee yhteiskunnalle halvemmaksi ja tekee tien
15977: men lossilla tai maanteitse, jolloin matkaa         käyttäjien liikkumisen joustavaksi. Matkan ly-
15978: kertyy 35-40 kilometriä riippuen käyttäjän          henemisellä on huomattavat ympäristöystäväl-
15979: asuinpaikasta. Kantolansalmi on lähellä kir-        liset vaikutukset.
15980: konkylää ja salmen leveys on noin 200 metriä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15981: Matka lyhenee huomattavasti Kantolansalmen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15982: kautta, mutta lossilla liikkuminen ei aina ole      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15983: joustavaa, ja nyt suunnitteilla oleva Keite-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15984: leen-Päijänteen kanava aiheuttaa lisää hidas-
15985:                                                               Onko Hallitus tietoinen Saraveden
15986: tuksia lossin käyttöön.
15987:                                                            takana asuvien laukaalaisten hankalas-
15988:    Paikalle on ollut vireillä siltahanke lähes 10          ta kulkuyhteydestä kuntakeskukseen, ja
15989: vuotta ja jopa päätös sillan rakentamisesta on               millä aikataululla Hallitus aikoo to-
15990: tehty. Suunnitelmat ja muut valmiudet TVL:n                teuttaa Kantolansalmen sillan rakenta-
15991: Keski-Suomen piirillä ovatkin valmiina odot-               misen?
15992:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1989
15993: 
15994:                                            Pirkko Ikonen
15995: 
15996: 
15997: 
15998: 
15999: 290010D
16000: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 555
16001: 
16002: 
16003: 
16004: 
16005:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16006:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ovat nykyisin jo noin 1,8 Mmk vuodessa.
16007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Toisaalta hankkeen kustannusarviokin on
16008: olette 1 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          noussut jo noin 17,5 Mmk:aan. Silti edelleen
16009: kirjeenne n:o 2686 ohella toimittanut valtioneu-    hanketta voidaan pitää taloudellisesti perustel-
16010: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tuna. Yksinomaan käyttökustannussäästöillä
16011: kansanedustaja Pirkko Ikosen näin kuuluvasta        hanke on kuoletettavissa 15-25 vuodessa kor-
16012: kirjallisesta kysymyksestä n:o 555:                 kokannasta riippuen.
16013:                                                        Sillan rakentaminen on sisältynyt jo kym-
16014:           Onko Hallitus tietoinen Saraveden
16015:                                                     menkunta vuotta tienpidon toimenpideohjel-
16016:        takana asuvien Iaukaataisten hankalas-
16017:                                                     miin. Aikoinaan hanke oli suunniteltu toteutet-
16018:        ta kulkuyhteydestä kuntakeskukseen, ja       tavaksi vuodesta 1983 alkaen. Tienpidon rahoi-
16019:           millä aikataululla Hallitus aikoo to-
16020:                                                     tuskehysten vuosittain supistuessa hankkeen
16021:        teuttaa Kantolansalmen sillan rakenta-       toteuttamista on siirretty. Esimerkiksi viimeis-
16022:        misen?
16023:                                                     ten kahden vuoden aikana on viisivuotisohjel-
16024:                                                     mista koko maassa jouduttu siirtämään myö-
16025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16026:                                                     hemmäksi kehysten supistumisen vuoksi noin
16027: vasti seuraavaa:                                    3 000 Mmk:n investoinnit. Kun lisäksi liikenne
16028:    Yleisillä teillä oli vuoden 1989 alussa 63       yleisillä teillä on lisääntynyt merkittävästi en-
16029: lassipaikkaa ja 4 lautta-aluspaikkaa. Lossi on      nustettua nopeammin, on samanaikaisesti jou-
16030: aina jossakin määrin matkaa hankaloittava.          duttu harkitsemaan hankkeiden kiireellisyys
16031: Useimmat maan lassipaikoista ovat Kantolan-         uudestaan. Näin on tehty mm. kuluvan vuoden
16032: salmea hankalampia. Esimerkiksi saariston los-      syksyllä, jolloin Kantolansalmen sillan raken-
16033: seilla ei aina ole kiertomahdollisuutta lainkaan.   taminen on jouduttu siirtämään 1990-luvun
16034: Kantolansalmen lossi on kierrettävissä joko         loppupuolelle.
16035: Vuonteen tai Kuusaan kautta Saarilammen,               Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Laukaan
16036: Simunan ja Tarvaalan kylistä noin 10-12             kunnan käymissä neuvotteluissa ei Kantolan-
16037: kilometrin lisämatkalla. Sen sijaan Kuhankos-       salmen sillan rakentamista ole pidetty kunnan
16038: ken ja Kuhaniemen kylistä kierto on jo suu-         kiireellisimpänä tieinvestointina. Hallituksen
16039: rimmillaan yli 20 kilometriä.                       esityksessä vuoden 1990 tulo- ja menoarvioksi
16040:    Kantolansalmen lossin kautta kulkee noin         on erityisesti kiinnitetty huomiota Laukaan
16041: 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemää-           teihin. Onhan Keski-Suomen tie- ja vesiraken-
16042: rien ei ennusteta kasvavan ainakaan kovin           nuspiirin alueella alkavista uusista nimeltä mai-
16043: paljon. Lossi on käytössä ympäri vuoden eikä        nituista viidestä hankkeesta kolme Laukaan
16044: sen liikennöinnissä ole juurikaan ollut jäävai-     alueelta. Lisäksi Keiteleen-Päijänteen kana-
16045: keuksia, joita on monella muulla lossilla.          van investoinnit sijoittuvat pääosin Laukaan
16046:    Kantolansalmen lossin käyttökustannukset         kunnan alueelle.
16047: 
16048:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
16049: 
16050:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
16051:                                      1989 vp. -     KK n:o 555                                       3
16052: 
16053: 
16054: 
16055: 
16056:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16057:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uppgår redan nu tili ca 1,8 mi1j. mk per år. A
16058: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         andra sidan har även kostnadsförs1aget för
16059: nr 2686 av den 1 november 1989 tili vederbö-        projektet redan stigit tili ca 17,5 milj. mk. Trots
16060: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        detta kan projektet fortfarande anses vara
16061: av följande av riksdagsledamot Pirkko Ikonen        ekonomiskt motiverat. Enbart genom drifts-
16062: undertecknade spörsmål nr 555:                      kostnadsinbesparingar kan projektet beta1as
16063:                                                     inom en tidsrymd av 15-25 år beroende på
16064:          Är Regeringen medveten om kommu-
16065:                                                     räntefoten.
16066:        nikationssvårigheterna tili kommuncent-
16067:        rumet för de personer som bor bakom             Byggandet av bron har redan under ett tiotal
16068:        Saravesi i Laukaa och                        år funnits med i åtgärdsprogrammen för väg-
16069:          viiken tidtabell har Regeringen för att    hållningen. I tiden var planen den att projektet
16070:        genomföra byggandet av Kantolansal-          skulle in1edas 1983. I och med att finansierings-
16071:        mi-bron?                                     medlen för väghållningen årligen blivit mindre
16072:                                                     har även projektet skjutits fram. På grund av
16073:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att medlen inskränkts har man t.ex. under de
16074: samt anföra följande:                               två senaste åren varit tvungen att skjuta fram
16075:                                                     investeringar för totalt ca 3 000 milj. mk som
16076:    Vid ingången av 1989 fanns det på allmänna       ingått i femårsprogrammen i hela landet. Då
16077: vägar 63 ställen för linstyrda färjor och 4         trafiken på allmänna vägar dessutom ökat
16078: ställen för frigående färjor. En färja försvårar    betydligt snabbare än väntat har man samtidigt
16079: alltid i någon mån resan. De flesta fårjställen i   varit tvungen att på nytt överväga vilka projekt
16080: Jandet är besvärligare än Kantolansalmis färj-      som är mer brådskande än andra. Så har varit
16081: ställe. När det t.ex. gäller skärgårdens färjor     fallet exempelvis i höst då man funnit det vara
16082: finns det ofta ingen möjlighet alls att göra en     nödvändigt att uppskjuta byggandet av Kan-
16083: omväg. Färjan i Kantolansalmi kan undvikas          tolansalmi-bron tili slutet av 1990-talet.
16084: genom att man tar en omväg antingen via
16085: Vuonti eller Kuusa från byarna Saarilampi,             Vid förhandlingar mellan väg- och vatten-
16086: Simuna och Tarvaala, vilket innebär en extra        byggnadsverket och Laukaa kommun har byg-
16087: sträcka på 10--12 km. En omväg från byarna          gandet av Kantolansalmi-bron inte ansetts vara
16088: Kuhankoski och Kuhaniemi är som längst              kommunens mest brådskande väginvestering. 1
16089: redan över 20 km.                                   regeringens budgetproposition för 1990 har
16090:    Kantolansalmi-fårjan utnyttjas av ca 400         särskild vikt fästs vid vägarna i Laukaa, ty av
16091: fordon per dygn. Trafikmängden uppskattas           fem vid namn nämnda projekt som inleds inom
16092: inte öka speciellt mycket. Färjan är i bruk året    Mellersta Finlands väg- och vattenbyggnadsdi-
16093: om och vid trafikeringen har inte uppstått          strikt är tre inom Laukaa-området. Dessutom
16094: några större isproblem, vilket däremot varit        gäller huvuddelen av investeringarna för kana-
16095: fallet med många andra färjor.                      len Keitele-Päijänne arbeten inom Laukaa
16096:    Driftsutgifterna för Kantolansalmi-färjan        kommuns område.
16097: 
16098:     Helsingfors den 28 november 1989
16099: 
16100:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
16101:                                                 1989 vp.
16102: 
16103: 
16104: Kirjallinen kysymys n:o 556
16105: 
16106: 
16107: 
16108: 
16109:                                    Lehtosaari ym.: Poliisin toimintaedellytysten parantamiseksi tar-
16110:                                       vittavista toimenpiteistä
16111: 
16112: 
16113:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16114: 
16115:    Rikosten määrä näyttää maassamme nouse-             tämisen yhteydessä luvatuista 450 tehtävien
16116: van kuluvana vuonna poikkeuksellisen voimak-           lisääntymisen vuoksi tarvittavasta vakanssista.
16117: kaasti. Erityisesti tärkeiden rikosten määrän             Julkisuudessa aina välillä pohditaan sitä,
16118: hyppäyksellinen kasvu antaa aihetta laajaan            kuinka kauan rikosten määrään voidaan vai-
16119: yhteiskunnalliseel?. keskusteluun rikollisuuden        kuttaa poliiseja lisäämällä. Tällöin ei muisteta
16120: vähentämiseksi. Askettäin julkaistujen tilasto-        sitä, että tehtävien lisääntyessä ja työajan ly-
16121: tietojen mukaan esimerkiksi törkeät varkaudet          hentyessä kulloinkin työssä olevien poliisien
16122: ovat kasvaneet koko maassa 33 prosenttia ja            määrä on työtehtävien määrään verrattuna
16123: varkaudet 25 prosenttia edellisen vuoden vas-          vähentynyt aikaisempaan nähden. Työajan ly-
16124: taavaan aikaan verrattuna. Huomattava kasvu            heneminen merkitsee yli 300 vakanssin vajaus-
16125: on myös ryöstöjen, tärkeiden ryöstöjen, petos-         ta. Nyt valtiovarainministeriössä kaavaillaan
16126: ten, veropetosten ja konkurssirikosten määris-         postista ja Valtionrautateiltä poliisiin siirretty-
16127: sä. Edelleen vakavia väkivaltarikoksia on kir-         jen vakanssien laskemista luvattuihin esitutkin-
16128: jattu huomattavasti aikaisempaa enemmän.               tavirkoihin. On selvää, että esitutkintavirkoja
16129: Varsin laajalti eri poliisipiireissä ilmitulleiden     voivat olla ainoastaan sellaiset tehtävät, joihin
16130: rikosten määrä on noussut jopa 20--25 pro-             tuleva henkilöstö on koulutettu asianmukaises-
16131: senttia viime vuoteen verrattuna. Paikoitellen         ti esitutkintatehtäviin.
16132: kasvu on ollut vieläkin voimakkaampaa. Näyt-              Outoa tilanteessa on myös se, että poliisista
16133: tää siltä, että koko maassa ylitetään vuosita-         uhataan samanaikaisesti vähentää lyhyellä ai-
16134: solla yhden miljoonan rikoksen raja kuluvana           kavälillä 135 virkaa. Vähennysten toteuttami-
16135: vuonna. Samanaikaisesti varsin selvästi on näh-        nen aloitetaan jo kuluvana vuonna. Samanai-
16136: tävissä rikosten selvittämisprosentin olevan las-      kaisesti valtiolla on työllisyyslain nojalla huo-
16137:  kemassa ja kansalaisten oikeusturvan näin             mattava työllistämisvelvoite. Poliisin virkojen
16138: heikkenevän.                                           säilyttämiselle ja lisäämiselle on kiistattomat
16139:     Vaikuttaa ilmeiseltä, että uusi esitutkintalaki,   perusteet. Perustellusti on syytä kysyä koko
16140: joka on tullut voimaan vuoden 1989 alusta, on          valtionhallintoa koskevan kattavan matemaat-
16141: vaikuttanut kielteiseen kehitykseen. Jo etukä-         tisin perustein tapahtuvan vakanssien karsimi-
16142:  teen kannettiin huolta mm. rikosten selvittä-         sen järkevyyttä yleensäkin ja erityisesti työlli-
16143: misprosentin kehittymisestä. Poliisi on suorit-        syyslain velvoitteet huomioon ottaen. Lähtö-
16144:  tanut uuden lainsäädännön johdosta mittavaa           kohtana tulee tietysti olla, että valtionhallin-
16145:  koulutustoimintaa ja järjestänyt aiempaa te-          nossa ei tarpeellisia virkoja vähennetä.
16146:  hokkaammin tutkintatoimintaansa. Meneillään              Poliisin voimattomuus uudessa tilanteessa
16147:  oleva vakava kehitys ei näytäkään johtuvan            alkaa näkyä jo nyt käytännön elämässä. Po-
16148:  poliisista, joka on tehnyt parhaansa niillä           tentiaalisten rikosten tekijöiden määrä on li-
16149:  keinoilla ja voimavaroilla, joita yhteiskunta         sääntynyt tuntuvasti. Ammattirikolliset kyke-
16150:  poliisin käytettäväksi on antanut.                    nevät hyödyntämään poliisin voimattomuuden.
16151:     Uusi esitutkintalainsäädäntö aiheuttaa entis-      Usein murtoon tai varkauteen syyllistyneen
16152:  tä enemmän toimenpiteitä poliisille ja sitoo          henkilön takana on järjestäytynyt organisaatio
16153:  näin ollen entistä enemmän henkilöstöä. Poliisi       rahoittajineen ja myyntikanavineen. Kaikkiaan
16154:  ei ole vielä ensi vuonnakaan saamassa, käsitel-       kiinnijoutumisriskin pieneneminen on lisännyt
16155:  tävänä oleva tulo- ja menoarvioesityskin huo-         ja edelleen on lisäämässä rikosten määrää.
16156:  mioon ottaen, kuin puolet esitutkintalain sää-        Käsitykseni mukaan millään perusteella ei oi-
16157: 2900100
16158: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 556
16159: 
16160: keusvaltiossa voida hyväksyä kansalaisten oi-     tomuudet. Aikaisempaa useammin tiellä liikku-
16161: keusturvan heikentämistä.                         jat syyllistyvät ylinopeuksiin, vaarallisiin ohi-
16162:    Henkilöresursseihin liittyvien ongelmien li-   tuksiin ja moniin muihin vakaviin muista tiel-
16163: säksi poliisin toimintamahdollisuuksia vaikeut-   läkulkijoista välinpitämättömyyttä osoittaviin
16164: tavat määrärahojen niukkuus ja kaluston puut-     liikennerikoksiin.
16165: teellisuudet. Palkkaukseen tarvittavat määrära-      Paikallispoliisin vaikeaa tilannetta kuvaa
16166: hat eivät mahdollista riittävässä määrin ilta-,   Mikkelin läänissä Savonlinnan ja sen kanssa
16167: yö- ja viikonloppuajan työskentelyä. Myös         yhteistoiminnassa toimivien nimismiespnrten
16168: pitkien etäisyyksien kyseessä ollen päiväraho-    ongelmat. Esimerkiksi viikonloppuisin sekä
16169: jen maksamiseen tarvittavien varojen puuttu-      ilta- ja yöaikaan koko yhteistoiminta-alueella
16170: minen saattaa estää jopa työtehtävän suoritta-    on käytettävissä usein ainoastaan yksi partio.
16171: misen. Poliisin kalusto on osaksi hyvin vanhaa    On selvää, että kaikkia kiireellisiä hälytysteh-
16172: ja puutteellista. Esimerkiksi Mikkelin läänissä   täviäkään ei ehditä aina suorittaa.
16173: on piireihin saatu Valtion hankintakeskuksen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16174: kautta vanhoja, muualta paistettuja kirjoitus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16175: koneita. Nykyaika vaatisi tietotekniikan sovel-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16176: tamista myös poliisihallinnossa entistä enem-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16177: män. Edelleen esimerkiksi liikkuvan poliisin
16178: käytössä olevaa vaakakalustoa on koko Mik-
16179: kelin läänissä ainoastaan yksi yksikkö. Liikku-              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
16180: vaa poliisia koskevat myös resurssien niukkuu-            menpiteisiin poliisin henkilöstön ja mui-
16181: desta ja puutteellisuudesta aiheutuvat ongel-             den voimavarojen lisäämiseksi Mikkelin
16182: mat.                                                      läänissä ja muualla maassa, sekä
16183:    Liikenteen määrät ovat jatkuvasti voimak-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16184: kaassa kasvussa. Samanaikaisesti vakavien lii-            ryhtyä lisääntyvän rikollisuuden vähen-
16185: kenneonnettomuuksien määrä on merkittävästi               tämiseksi, selvitysprosenttien laskemi-
16186: lisääntynyt. Erityisesti kuluvana vuonna ovat             sen estämiseksi ja liikenneturvallisuuden
16187: kasvaneet kuolemaan johtaneet liikenneonnet-              parantamiseksi?
16188: 
16189:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1989
16190: 
16191:          Markku Lehtosaari            Seppo Pelttari                Riitta Kauppinen
16192:          Tellervo Renko               Kauko Heikkinen               Sulo Aittoniemi
16193:                                      1989 vp. -     KK n:o 556                                      3
16194: 
16195: 
16196: 
16197: 
16198:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16199: 
16200:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joitettaviksi paaosin yhteistoiminta-alueiden
16201: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keskuspiireihin.
16202: olette 31 päivänä lokakuuta 1989 päivätyn              Esitutkinnan hoitamiseksi uusien säännösten
16203: kirjeenne n:o 2687 ohella lähettänyt valtioneu-     mukaisesti on toteutettu tutkiotajärjestelyjä
16204: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla.
16205: kansanedustaja Markku Lehtosaaren ym. näin          Tehtäväjakoa erillisyksiköiden ja paikallispolii-
16206: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 556:      sin kesken on tarkistettu tehokkaan tutkinnan
16207:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    mahdollistamiseksi. Poliisin valmiuksia on pa-
16208:        menpiteisiin poliisin henkilöstön ja mui-     rannettu mittavalla esitutkintakoulutuksella ja
16209:        den voimavarojen lisäämiseksi Mikkelin       ottamalla käyttöön toimenpiteiden hoitamista
16210:        läänissä ja muualla maassa, sekä             helpottava ja nopeuttava lomakkeisto sekä
16211:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ohjeet. Keskusrikospoliisin ja alueellisten tutki-
16212:        ryhtyä lisääntyvän rikollisuuden vähen-      muskeskusten välineistöä on uudistettu ja lisät-
16213:        tämiseksi, selvitysprosenttien laskemi-      ty teknisen tutkinnan edellytysten parantami-
16214:        sen estämiseksi ja liikenneturvallisuuden    seksi.
16215:        parantamiseksi?                                 Poliisin tietojenkäsittelyn kehittäminen on
16216:                                                     painottunut viime vuosina tutkintaa palvele-
16217:                                                     vien rekistereiden lisäämiseen ja parantamiseen.
16218:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16219:                                                     Poliisille on hankittu optiseen lukuun perustu-
16220: vasti seuraavaa:                                    va automaattinen sormenjälkien tunnistusjär-
16221:    Tilastolukujen mukaan rikollisuustilanne ja      jestelmä. Talousrikostutkijoiden käyttöön on
16222: liikenneturvallisuus ovat kehittyneet huolestut-    hankittu mikrotietokoneita. Atk-perusteinen ri-
16223: tavaan suuntaan viime vuosina ja erityisesti        kosilmoitusjärjestelmä on parhaillaan kokeilu-
16224: kuluvana vuonna. Tämän vuoden alkupuolis-           käytössä.
16225: kolla poliisin tietoon tulleiden ns. rikoslakiri-      Valtioneuvoston 20.1.1989 antamassa ns.
16226: kosten määrä on lisääntynyt noin 19 prosentil-      säästöpäätöksessä edellytettiin, että sisäasiain-
16227: la viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ver-         hallinnosta vähennetään 210 virkaa tai tehtä-
16228: rattuna. Tilastot osoittavat, että liikenneonnet-   vaa vuosina 1989-91. Sisäasiainministeriö
16229: tomuuksissa kuolleiden määrä on noussut tam-        määräsi poliisihallinnon osuudeksi lakkautus-
16230: mi-syyskuun aikana runsaat 13 prosenttia edel-      kiintiöstöstä 135 virkaa. Tieliikenteen turvalli-
16231: lisvuodesta.                                        suuden parantamista koskevan valtioneuvoston
16232:    Rikoslukujen kasvuun vaikuttavat monet           28.9.1989 tekemän periaatepäätöksen mukaan
16233: syyt. Uudet säännökset ovat supistaneet har-        säästöpäätös jätetään poliisivirkojen osalta to-
16234: kintamahdollisuuksia rikosilmoitusten vastaan-      teuttamatta.
16235: ottamisessa. Alkoholin kulutuksen lisääntymi-          Liikenneturvallisuuden huolestuttavan kehi-
16236: nen saattaa heijastua myös rikostilastoihin.        tyksen pysäyttämiseksi on ryhdytty toimenpi-
16237: Tarkasteltavan ajanjakson lyhyyden vuoksi ei        teisiin. Liikennevalvonnan osuutta poliisin
16238: voida tehdä kovin varmoja johtopäätöksiä eikä       työajankäytöstä on lisätty. Myös yhteistyötä
16239: arvioida rikosten selvitystason muutosta.           muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien taho-
16240:    Esitutkintauudistuksen yhteydessä edellyte-      jen kanssa on tiivistetty. Syksyn lisämenoar-
16241: tyistä 450:stä poliisin virasta on perustettu       viossa liikenneturvallisuuden parantamiseen
16242: vuosina 1986-89 yhteensä 205. Valtion vuo-          tähtäävien hankintojen ja toimenpiteiden ra-
16243: den 1990 tulo- ja menoarviossa on ehdotettu         hoittamiseen on osoitettu kolmen miljoonan
16244: perustettavaksi 45 virkaa esitutkintatehtäviin ja   markan määräraha. Sisäasiainministeriö on eh-
16245: yhdeksän poliisivirkaa järjestyksenvalvontateh-     dottanut äskettäin erityistoimenpiteitä asiassa.
16246: täviin. Sisäasiainministeriön näkemyksen mu-        Ehdotusten toteuttaminen merkitsisi liikkuvan
16247: kaan vuonna 1991 olisi perustettava 200 esitut-     poliisin voimavarojen huomattavaa lisäämistä
16248: kintavirkaa. Esitutkintavirat on suunniteltu si-    ja niiden suuntaamista nykyistä laajemmin
16249: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 556
16250: 
16251: liikenteenvalvontaan ja muuhun liikenneturval-       poliisin taholta on esitetty. Karsimalla toissi-
16252: lisuustyöhön.                                        jaisia tehtäviä ja suuntaamalla voimavarat tar-
16253:    Vallitsevassa tilanteessa ei ole syytä supistaa   koituksenmukaisesti poliisi kykenee vastaisuu-
16254: poliisin voimavaroja. Valtiontaloudellisista         dessakin huolehtimaan asianmukaisesti kansa-
16255: syistä niitä ei ole voitu lisätä siinä määrin kuin   laisten turvallisuudesta.
16256:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
16257: 
16258:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
16259:                                       1989 vp. -      KK n:o 556                                       5
16260: 
16261: 
16262: 
16263: 
16264:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16265: 
16266:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ceras tili övervägande del i centraldistrikten för
16267: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           samarbetsområdena.
16268: nr 2687 av den 31 oktober 1989 tili vederbö-             För att ombesörja förundersökningen enligt
16269: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          de nya stadgandena har man vidtagit under-
16270: av följande av riksdagsledamot Markku Leh-            sökningsregleringar både på riksnivå och på
16271: tosaari m.fl. undertecknade spörsmål nr 556:          loka! nivå. Uppgiftsfördelningen mellan de
16272:                                                       separata enheterna och den lokala polisen har
16273:          Har Regeringen för avsikt att vidta
16274:                                                       reviderats för att möjliggöra en effektiv under-
16275:        snabba åtgärder för att öka personalen
16276:                                                       sökning. Polisens beredskap har förbättrats
16277:        vid polisen och övriga resurser i S:t
16278:                                                       med en omfattande förundersökningsutbild-
16279:        Michels Iän och på andra håll i landet,
16280:                                                       ning och genom att man tagit i bruk anvisning-
16281:        samt
16282:                                                       ar samt blanketter som underlättar och påskyn-
16283:          vilka åtgärder har Regeringen för
16284:                                                       dar uppgifternas skötsel. Centralkriminalpoli-
16285:        avsikt att vidta för att minska den
16286:                                                       sens och de regionala undersökningscentrens
16287:        ökande brottsligheten, för att förhindra
16288:                                                       utrustning har förnyats och utökats för att
16289:        att utredningsprocenten sjunker och för
16290:                                                       förbättra förutsättningarna för den tekniska
16291:        att förbättra trafiksäkerheten?
16292:                                                       undersökningen.
16293:                                                          Tyngdpunkten i utvecklandet av polisens
16294:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          databehandling har under de senaste åren varit
16295: samt anföra följande:                                 vid utökningen och förbättringen av register
16296:     Enligt statistiken har brottsligheten och tra-    som tjänar undersökningen. För polisen har
16297: fiksäkerheten utvecklats i en oroväckande rikt-       anskaffats ett automatiskt system för identifi-
16298: ning under de senaste åren och i synnerhet            ering av fingeravtryck som baserar sig på
16299: under innevarande år. Antalet s.k. strafflag-         optisk läsning. Utredarna av ekonomiska brott
16300: brott som under förra hälften av detta år             har erhållit mikrodatorer. Ett adb-baserat brotts-
16301: anmälts för polisen har ökat med ca 19 procent        anmälningssystem provanvänds som bäst.
16302: jämfört med motsvarande tidsperiod i fjol.               1 statsrådets s.k. sparbeslut av 20.1.1989
16303: Statistiksiffrorna visar att de vid trafikolyckor     förutsattes det att 210 tjänster eller uppgifter
16304: omkomnas antal har under januari-september            minskas från inrikesförvaltningen under åren
16305: ökat med drygt 13 procent från föregående år.         1989-91. lnrikesministeriet bestämde att po-
16306:     Det finns många orsaker tili den ökande           lisförvaltningens andel av indragningskvoten
16307: brottsligheten. Nya stadganden har minskat            skall vara 135 tjänster. Enligt statsrådets prin-
16308: möjligheten tili övervägning vid mottagandet          cipbeslut av 28.9.1989 rörande förbättring av
16309: av brottsanmälningar. Ökningen av alkohol-            trafiksäkerheten på vägarna kommer sparbe-
16310: konsumtionen återspeglas möjligen också i             slutet inte verkställas i fråga om polistjänst-
16311:  brottsstatistiken. Eftersom den tidsperiod som       erna.
16312: nu granskas är kort, går det inte att dra alltför        Åtgärder har vidtagits för att stoppa den
16313:  tillförlitliga slutsatser eller bedöma ändringen i   oroväckande utvecklingen i fråga om trafiksä-
16314:  utredningsprocenten för brott.                       kerheten. Trafikövervakningens andel av poli-
16315:     Av de 450 polistjänster som förutsattes i         sens arbetstidsanvändning har ökats. Likasä
16316:  samband med förundersökningsreformen har             har samarbetet med övriga trafiksäkerhetsin-
16317:  sammanlagt 205 inrättats under åren 1986-89.         stanser intensifierats. Det har i höstens tilläggs-
16318:  1 budgeten för år 1990 har det föreslagits att 45    budget anvisats ett anslag på tre miljoner mark
16319:  tjänster skall inrättas för förundersökningen        för finansiering av anskaffningar och åtgärder
16320:  och nio polistjänster för ordningsövervakning-       som syftar tili att förbättra trafiksäkerheten.
16321:  en. Enligt inrikesministeriets uppfattning skall     lnrikesministeriet har nyss föreslagit specialåt-
16322:  200 förundersökningstjänster inrättas år 1991 .      gärder i ärendet. lfall förslagen genomförs
16323:  Förundersökningstjänsterna har planerats pla-        kommer rörliga polisens tresurser att ökas
16324: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 556
16325: 
16326: märkbart, och de kommer att inriktas i större       nat utökas i den grad som polisen framställt.
16327: omfattning än nu på trafikövervakning och           Genom att stryka sekundära uppgifter och
16328: övrigt trafiksäkerhetsarbete.                       genom att inrikta resurserna på ett ändamåls-
16329:    Under rådande förhållanden finns det ingen       enligt sätt kommer polisen även i framtiden att
16330: anledning att minska på polisens resurser. Av       kunna sörja för medborgarnas säkerhet på
16331: statsfinansiella orsaker har resurserna inte kun-   behörigt sätt.
16332:     Helsingfors den 1 december 1989
16333: 
16334:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
16335:                                              1989 vp.
16336: 
16337: Kirjallinen kysymys n:o 557
16338: 
16339: 
16340: 
16341: 
16342:                                  Kauppinen ym.: Ammatinharjoittajien kaksinkertaisen ennakko-
16343:                                     veron perinnän estämisestä
16344: 
16345: 
16346:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16347:   Sairaustapauksissa ammatinharjoittajat ja        Lisäksi ammattiin ja yrittämiseen liittyvät kiin-
16348: yrittäjät joutuvat usein maksamaan ennakko-        teät kulut ovat taloudellisena rasitteena.
16349: veronsa kahteen kertaan, vaikka tulot laskevat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16350: yleensä varsin huomattavasti, jopa loppuvat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16351: kokonaan. Sairausvakuutuslain mukaista päi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16352: värahaa saadessaan he joutuvat ennakkopidä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16353: tyksen alaisiksi saamastaan päivärahasta pro-
16354: senttipidätyksen mukaan. Tämä johtaa koh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16355: tuuttomiin tilanteisiin, kun ammatin tai yrittä-          ryhtyä ammatinharjoittajien ja yrittä-
16356: misen tulot ovat 0 markkaa, sairauspäiväraha              jien sairauspäivärahakauden aikaisen
16357: karenssiajan jälkeen on pieni ja ennakkoverot             kaksinkertaisen     ennakkoverotuksen
16358: on maksettava määrättyjen pidätysten mukaan.              poistamiseksi?
16359:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
16360: 
16361:           Riitta Kauppinen             Aapo Saari              Pekka Puska
16362:           Markku Lehtosaari            Seppo Pelttari          Mirja Ryynänen
16363:           Juho Sillanpää               Esko Jokiniemi          Matti Väistö
16364:           Lea Mäkipää                  Toimi Kankaanniemi      Pirkko Ikonen
16365:                      Kalle Röntynen                     Matti Maijala
16366: 
16367: 
16368: 
16369: 
16370: 2900100
16371: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 557
16372: 
16373: 
16374: 
16375: 
16376:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16377:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ennakonkannon vastaavuutta ei ole riittävästi
16378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      saavutettu, ei ennakon alentaminen sairauden
16379: olette 2 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         johdosta tai henkilökohtaisista tuloista, esimer-
16380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kiksi sairausvakuutuksen päivärahoista, pidä-
16381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tettävän ennakonpidätyksen muuttaminen ole
16382: edustaja Riitta Kauppisen ym. näin kuuluvasta      ollut tarpeen. Esimerkiksi maatilatalouden har-
16383: kirjallisesta kysymyksestä n:o 557:                joittajille maksuunpantujen verojen yhteismää-
16384:                                                    rästä suoritetaan arviolta 21 prosenttia jälki-
16385:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16386:        ryhtyä ammatinharjoittajien ja yrittä-      kannassa. Muille ammatinharjoittajille mak-
16387:                                                    suunpannuista veroista jälkikannassa suorite-
16388:        jien sairauspäivärahakauden aikaisen
16389:                                                    taan noin 31 prosenttia. Vastaaville ryhmille
16390:        kaksinkertaisen     ennakkoverotuksen
16391:                                                    palautettavai verot ovat 13 ja 10 prosentin
16392:        poistamiseksi?
16393:                                                    suuruusluokkaa verojen yhteismäärästä. Niissä
16394:                                                    poikkeustapauksissa, joissa esimerkiksi sairaus
16395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16396:                                                    aiheuttaa siinä määrin tulon menetystä, että
16397: vasti seuraavaa:
16398:                                                    maksuunpantu ennakko osoittautuu liialliseksi,
16399:    Ennakkoperintälain (418/59) 5 §:n mukaan        voidaan ennakon määrää verovelvollisen hake-
16400: ennakonpidätys on toimitettava muun ohessa         muksesta alentaa.
16401: sairausvakuutuslakiin perustuvasta päivärahas-        Ennakkoperintälakia on muutettu 1 päivänä
16402: ta. Ennakonkanto puolestaan toimitetaan sa-        tammikuuta 1990 voimaan tulevalla lailla (971/
16403: man lain 36 §:n mukaan verovelvolliselta, jolla    89) siten, että sama vastaavuustavoite, mikä
16404: on tuloa kiinteistöstä, liikkeestä tai ammatista   ennakkoperintälain 11 §:n mukaan koskee en-
16405: tahi muuta sellaista veronalaista tuloa, josta     nakonpidätystä, on asetettu myös ennakonkan-
16406: ennakonpidätystä ei ole toimitettava. Ennakon-     nolle. Vaikka ennakon määräämisen lähtökoh-
16407: kannon perusteena on ensisijaisesti viimeksi       tana aluksi edelleenkin ovat viimeksi toimitetun
16408: toimitetussa verotuksessa vahvistettu tulo ja      verotuksen tiedot, elinkeinotoimintaa harjoitta-
16409: varallisuus. Jos kuitenkin on ilmeistä, että       van verovelvollisen yksilöllinen tulokehitys voi-
16410: ennakko on määrätty liian suurena, voidaan se      daan tulevaisuudessa ottaa nykyistä joustavam-
16411: määrätä uudestaan pienemmän määräisenä tai         ruin huomioon elinkeinoverotuksen laskenta- ja
16412: tarvittaessa kokonaan poistaa.                     seurantajärjestelmien kehittyessä. Lainmuutos
16413:    Ennakkoperintälaki rakentuu niin sanotulle      mahdollistaa myös verovelvolliselta itseltään
16414: vastaavuusperiaatteelle. Ennakkoon on mak-         saatavien tietojen laajemman hyväksi käytön,
16415: settava määrä, joka vastaa verovelvollisen ve-     koska ennakon laskentaperusteiden määräämi-
16416: rovuoden tulosta ja varallisuudesta maksuun-       nen siirtyy valtiovarainministeriöltä verohalli-
16417: pantavia veroja. Periaate on ennakonpidätyk-       tukselle. Samalla lainmuutos toimii ensi aske-
16418: sen osalta lausuttu ennakkoperintälain II §:ssä.   lena pyrittäessä yksilölliseen, oikein mitoitet-
16419: Elinkeinon- tai ammatinharjoittajalle ennakko      tuun ennakonkantoon, mihin kuitenkin jo ny-
16420: on kaavamaisten laskentaperusteiden johdosta       kyisinkin on yksittäistapauksessa mahdollisuus,
16421: toistaiseksi voitu vain harvoin määrätä oikean     jos verovelvollinen sitä erikseen vaatii. Muihin
16422: määräisenä. Useimmissa tapauksissa maksuun-        toimenpiteisiin hallitus ei katso tässä vaiheessa
16423: pantu ennakko ei riitä lopullisen veron suori-     olevan tarvetta eikä toistaiseksi myöskään
16424: tukseksi, eikä elinkeinon- tai ammatinharjoit-     mahdollisuuksia.
16425: taja yleensä pyydä sen korottamista. Kun
16426:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
16427: 
16428:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
16429:                                         1989 vp. -       KK n:o 557                                     3
16430: 
16431: 
16432: 
16433:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
16434: 
16435:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              slutliga beskattningen, har det inte varit nöd-
16436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              vändigt att på grund av sjukdom nedsätta det
16437: av den 2 november 1989 tili vederbörande                 förskott som uppbärs eller att ändra beloppet
16438: medlem av statsrådet översänt avskrift av                av den förskottsinnehållning som verkställs på
16439: följande av riksdagsledamot Riitta Kauppinen             de personliga inkomsterna, exempelvis på den
16440: m.fl. undertecknade spörsmål nr 557:                     dagpenning som erläggs av sjukförsäkringen.
16441:                                                          Som exempel kan nämnas att av det samman-
16442:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
16443:                                                          lagda beloppet av skatter som debiterats hos
16444:         vidta för avskaffande av den dubbla
16445:                                                          gårdsbruksidkare erläggs uppskattningsvis 21
16446:         förskottsbeskattningen under yrkesutö-
16447:                                                          procent vid efteruppbörd. Av skatter som
16448:         vares och företagares sjukpenningspe-
16449:                                                          pålagts andra yrkesutövare erläggs vid efter-
16450:         riod?                                            uppbörd ca 31 procent. Skatteåterbäringen tili
16451:                                                          de motsvarande grupperna uppgår tili 13 och
16452:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16453:                                                          10 procent av det sammanlagda skattebeloppet.
16454: samt anföra följande:
16455:                                                          1 sådana undantagsfali där exempelvis sjukdom
16456:    Enligt 5 § lagen om förskottsuppbörd                  medför ett så stort inkomstbortfall att det
16457: (418/59) skali förskottsinnehålining verkstälias         förskott som skali debiteras visar sig vara
16458: bl.a. på dagpenning som utgår enligt sjukför-            alltför högt, kan förskottsbeloppet nedsättas på
16459: säkringslagen. Enligt 36 § i samma lag verk-             ansökan av den skattskyldige.
16460: stälis förskottsbetalning däremot med avseende              Lagen om förskottsuppbörd ändrades genom
16461: på skattskyldig, som åtnjuter inkomst av fas-            en lag som träder i kraft den 1 januari 1990
16462: tighet, rörelse elier yrke elier annan sådan             (971/89) så att samma motsvarighetsprincip
16463: skattepliktig inkomst, på viiken förskottsinne-          som enligt II § lagen om förskottsuppbörd
16464: hållning inte skali verkstälias. Grunden för             gäller förskottsinnehållningen har fastställts
16465: förskottsbetalningen utgörs främst av den in-            även för förskottsbetalningen. Trots att ut-
16466: komst och förmögenhet som faststälits vid den            gångspunkten för fastställandet av förskott tili
16467: senaste beskattningen. Är det dock uppenbart             en början alitjämt är uppgifterna vid den
16468: att förskottet faststälits tili ett alitför högt         senaste beskattningen, kan den individuelia
16469: belopp, kan det faststälias ånyo tili ett mindre         inomstutvecklingen för en skattskyldig, som
16470: belopp eller vid behov helt slopas.                      utövar näringsverksamhet, framledes beaktas
16471:     Lagen om förskottsuppbörd bygger på den              på ett smidigare sätt i takt med att beräknings-
16472: s.k. motsvarighetsprincipen. 1 förskott skali            och uppföljningssystemen för beskattningen av
16473: betalas ett belopp som motsvarar de skatter              näringsverksamheten utvecklas. Lagändringen
16474: som den skattskyldige under skatteåret skall             gör det möjligt att i större utsträckning än för
16475: erlägga för sin inkomst och förmögenhet. 1               närvarande kunna beakta även de uppgifter
16476: fråga om förskottsinnehålining har denna prin-           som kan erhålias hos den skattskyldige, då
16477: cip framförts i II § lagen om förskottsuppbörd.          fastställandet av beräkningsgrunderna för för-
16478: På grund av schablonmässiga beräkningsgrun-              skottet övergår från finansministeriet på skat-
16479: der har förskottet för näringsidkare eller yrkes-        testyrelsen. Samtidigt utgör lagändringen ett
16480: utövare hittills endast ett fåtal gånger kunnat          första steg vid strävan till en individuell, rätt
16481: fastställas tili ett exakt belopp. 1 de flesta fali är   dimensionerad förskottsbetalning. En sådan är
16482: det debiterade förskottet inte tiliräckligt för          dock redan för närvarande möjlig i enskilda
16483: erläggandet av den slutliga skatten och i regel          fall, om den skattskyldige särskilt yrkar på
16484: anhåller näringsidkaren elier yrkesutövaren in-          detta. Regeringen anser att några andra åtgär-
16485:  te om en höjning. Emedan förskottsuppbörden             der i detta skede varken behövs eller tillsvidare
16486:     tillräcklig omfattning inte motsvarar den            kan vidtas.
16487: 
16488:      Helsingfors den 30 november 1989
16489: 
16490:                                                                                Minister Ulla Puolanne
16491:                                                1989 vp.
16492: 
16493: Kirjallinen kysymys n:o 558
16494: 
16495: 
16496: 
16497: 
16498:                                   Astala ym.: Naisten ja miesten työkyvyttömyys- ja varhaiseläke-
16499:                                      hakemusten erilaisesta kohtelusta
16500: 
16501: 
16502:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16503:    Naisten työkyvyttömyys- ja varhaiseläkeha-        listä tasa-arvoa ei loukata eläkehakemuksia
16504: kemukset hylätään puolitoista kertaa useam-          käsiteltäessä sekä niitä hylättäessä.
16505: min kuin miesten.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16506:    Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on verrattu      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16507: naisten ja miesten eläkehakemusten hylkäys-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16508: prosentteja kolmena vuonna. Erot ovat olleet         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16509: samaa luokkaa kautta linjan. Esimerkiksi v.
16510: 1988 Kelan eläkkeistä naisten hakemuksia hy-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16511: lättiin 15,4 prosenttia ja miesten 10, 9 prosen t-          naisten ja miesten eläkehakemuksia
16512: tia. Työ- ja yrittäjäeläkkeistä naisten hakemuk-            kohdellaan eri tavalla niin, etta naisten
16513: sia hylättiin 15,2 prosenttia ja miesten eläkkeis-          työkyvyttömyys- ja varhaiseläkehake-
16514: tä 10 prosenttia. Valtion eläkkeistä naisten                mukset hylätään puolitoista kertaa
16515: hakemuksia hylättiin toissa vuonna 16,1 pro-                useammin kuin miesten, ja
16516: senttia ja miesten 11,9 prosenttia. Kuntien                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16517: eläkkeissä hylkäysprosentit olivat 19,2 ja 15,3.            jotta eläkelaitokset tutkivat hakemusten
16518:    On syytä perusteellisesti tutkia hylkäyspro-             hylkäysperusteita nykyistä perusteelli-
16519: senttien perusteita, jotta mm. sukupuolten vä-              semmin ja oikeudenmukaisemmin?
16520:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1989
16521: 
16522:           Heli Astala                      Anna-Liisa Jokinen                Tellervo Renko
16523:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa          Marjatta Stenius-Kaukonen         Riitta Myller
16524:           Liisa Jaakonsaari                Vappu Säilynoja                   Raila Aho
16525:           Claes Andersson                  Jarmo Wahlström                   Pekka Leppänen
16526: 
16527: 
16528: 
16529: 
16530: 2900100
16531: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 558
16532: 
16533: 
16534: 
16535: 
16536:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16537:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Naimattomien naisten hakemuksia sen sijaan
16538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hylättiin selvästi vähemmän kuin naimattomien
16539: olette 1 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          miesten.
16540: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Naisilla ja miehillä toisen puolison eläkkeel-
16541: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       läolo nosti selvästi eläkkeen hakemisalttiutta.
16542: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta           Seuraavaksi eniten eläkettä hakivat eronneet ja
16543: kirjallisesta kysymyksestä n:o 558:                 lesket ja vasta sitten ne naimisissa olevat
16544:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että        henkilöt, joiden puoliso ei saanut eläkettä.
16545:        naisten ja miesten eläkehakemuksia           Miesten sekä naisten hakemisalttius oli pienin
16546:        kohdellaan eri tavalla niin, että naisten    naimattomien ryhmässä.
16547:        työkyvyttömyys- ja varhaiseläkehake-            Tutkija totesi, että sukupuolten väliset erot
16548:        mukset hylätään puolitoista kertaa           näkyvät samansuuntaisina kansaneläkejärjes-
16549:        useammin kuin miesten, ja                    telmän sekä työeläkejärjestelmän eri ratkaisuis-
16550:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       sa. Erojen ei voida olettaa siten johtuvan
16551:        jotta eläkelaitokset tutkivat hakemusten     jonkin määrätyn eläkejärjestelmän tai eläkelai-
16552:        hylkäysperusteita nykyistä perusteelli-      toksen omaksumasta ratkaisukäytännöstä.
16553:        semmin ja oikeudenmukaisemmin?               Tutkija korostaa, että selvitys perustuu kuiten-
16554:                                                     kin jo 10-15 vuoden takaista ajankohtaa
16555:                                                     koskevaan aineistoon. Tämän jälkeen on esi-
16556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        merkiksi naisten työssäkäynnissä tapahtunut
16557: vasti seuraavaa:                                    muutoksia. Tutkimuksessa ei ole voitu ottaa
16558:    Kansaneläkelaitos on tasa-arvovaltuutetun        huomioon esimerkiksi sen jälkeen voimaan
16559: pyynnöstä tehnyt selvityksen miesten ja naisten     tullutta yksilöllistä varhaiseläkejärjestelmää.
16560: erilaisiin työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin vai-        Naisten eläkehakemusten käsittelyyn liittyvä-
16561: kuttavista taustatekijöistä vuosilta 1976-1980.     nä ongelmana on kiinnitetty huomiota myös
16562: Tutkija Helka Hytti tarkastelee selvityksen         hoitavan lääkärin antamaan työkyvyttömyys-
16563: taustaa koskevassa osassa eläkkeiden hakemis-       lausunnon merkitykseen. Asia oli selvitettäväna
16564: alttiutta, eläkkeiden alkavuutta ja hylkäys-        samassa yhteydessä kun muutkin eläkkeen ha-
16565: osuutta. Hän toteaa, että viimeisten 20 vuoden      kemiseen ja ratkaisuun liittyvät oikeussuojakei-
16566: aikana sukupuolten väliset erot hakemisalttiu-      not.
16567: den sekä hylkäysosuuden suhteen ovat pysy-             Eläketurvan muutoksenhakukomitean (Ko-
16568: neet samansuuntaisina ja suunnilleen saman-         miteanmietintö 1989: 14), Ansioeläkejärjestel-
16569: suuruisina. Koska tilastollisesti näyttää siltä,    män viimeisen laitoksen periaatetta tutkivan
16570: että naiset hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä         toimikunnan (Komiteanmietintö 1989:45) sekä
16571: miehiä vähemmän ja heidän eläkehakemuk-             Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä ke-
16572: siaan hylätään suhteellisesti enemmän kuin          hittävän työryhmän (STM 1989:5) selvityksissä
16573: miesten hakemuksia, selvityksessä tutkitaan         korostettiin sitä, että oikeudesta eläkkeeseen
16574: väestöllisen aineiston avulla työkyvyttömyys-       päättää eläkelaitos kaiken eläkeoikeuteen vai-
16575: eläkkeiden hakemisalttiutta sekä hylkäysosuut-      kuttavan aineiston perusteella eikä hoitava
16576: ta sellaisten taustatekijöiden mukaan, joiden       lääkäri voi lausunnossaan määrätä ketään
16577: voidaan olettaa vaikuttavan nimenomaan su-          eläkkeelle. Hoitavan lääkärin lausunto on vain
16578: kupuolten välisiin eroihin.                         eläkeasiaan liittyvä asiantuntijalausunto eläk-
16579:    Selvityksen mukaan naisten työkyvyttömyys-       keenhakijan sairaudesta ja sen vaikutuksesta
16580: eläkehakemusten suurempi hylkäysosuus mie-          hakijan työkykyyn, eikä sillä naisten eläkeha-
16581: hiin verrattuna oli selkeässä yhteydessä siviili-   kemusten käsittelyssä voi olla erilaista merki-
16582: säätyyn siten, että ero koski vain naimisissa       tystä.
16583: olevia eläkkeenhakijoita. Eronneilta ja leskillä       Eläkkeiden käsittelyyn ja hakemiseen liitty-
16584: hylkäysosuudet olivat jokseenkin yhtä suuret.       vät tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet ote-
16585:                                      1989 vp. -     KK n:o 558                                      3
16586: 
16587: taan harkittavaksi, kun edellä mainituista ko-      koselvityksistä Kansaneläkelaitoksen ja Eläke-
16588: mitean-, toimikunnan- ja työryhmänmietin-           turvakeskuksen kanssa, jos tasa-arvovaltuute-
16589: nöistä saadut lausunnot on käsitelty sosiaali- ja   tun näkemykset viittaavat todelliseen eriarvoi-
16590: terveysministeriössä. Samassa yhteydessä on         sen kohtelun mahdollisuuteen naisten ja mies-
16591: tarkoituksenmukaista päättää tarvittavista jat-     ten eläkehakemusten käsittelyssä.
16592:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1989
16593: 
16594:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
16595: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 558
16596: 
16597: 
16598: 
16599: 
16600:                               Till Riksdagens Herr Talman
16601: 
16602:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kar beträffar var avslagsandelarna i stort sett
16603: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lika stora. Däremot förkastades ogifta kvinnors
16604: av den 1 november 1989 tili vederbörande            ansökningar tydligt mera sällan än ogifta mäns
16605: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ansökningar.
16606: följande av riksdagsledamot Heli Asta1a m.fl.          Såväl bland kvinnor som bland män ökades
16607: undertecknade spörsmål nr 558:                      benägenheten att ansöka om pension märkbart
16608:                                                     av att sökandens make eller maka var pensio-
16609:          Är Regeringen medveten om att kvin-
16610:                                                     nerad. Därefter söktes pension mest av från-
16611:        nors och mäns pensionsansökningar be-
16612:                                                     skilda och efterlevande makar och först däref-
16613:        handlas på olika sätt så, att kvinnors
16614:                                                     ter av sådana gifta personer vars make eller
16615:        ansökningar om invalid- och förtids-
16616:                                                     maka inte får pension. Både mans och kvinnors
16617:        pension förkastas 1,5 gånger oftare än
16618:                                                     benägenhet att ansöka om pension var minst
16619:        männens ansökningar, och
16620:                                                     bland de ogifta.
16621:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16622:                                                        Forskaren konstaterade att skillnaderna mel-
16623:        ta för att pensionsanstalterna skall un-
16624:        dersöka grunderna för avslag på ansök-       lan könen var likartade i de olika avgörandena
16625:        ningarna grundligare och rättvisare än       såväl inom folkpensionssystemet som inom
16626:                                                     arbetspensionssystemet. Det kan sålunda inte
16627:        de gör i dag?
16628:                                                     antas att skillnaderna beror på den praxis som
16629:                                                     tillämpas vid avgöranden inom ett visst pen-
16630:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sionssystem eller en viss pensionsanstalt. Fors-
16631: samt anföra följande:                               karen betonar att utredningen emellertid base-
16632:    Folkpensionsanstalten har på jämställdhets-      rar sig på materia! från en tidpunkt för 10-15
16633: ombudsmannens begäran gjort en utredning            år sedan. Därefter har ändringar skett t.ex. i
16634: om bakgrundsfaktorer som åren 1976---1980           kvinnors förvärvsarbetande. I undersökningen
16635: har påverkat kvinnors och mäns olika invalid-       har man t.ex. inte kunnat beakta det system
16636: pensionsavgöranden. I den del som gäller            med individuell förtidspension som sedermera
16637: bakgrunden tili utredningen granskar forskaren      har trätt i kraft.
16638: Helka Hytti benägenheten att ansöka om pen-            Betydelsen av den vårdande läkarens utlå-
16639: sion, pensionernas begynne1setidpunkt och av-       tande om arbetsoförmågan har också utgjort
16640: slagsandelen. Hon konstaterar att under de          ett problem i samband med behandlingen av
16641: senaste 20 åren har skillnaderna mellan könen       kvinnors pensionsansökningar. Frågan utred-
16642: i fråga om ansökningsbenägenhet samt avslags-       des i samband med de andra rättsskyddsmedel
16643: andel förblivit likartade och ungefår lika stora.   som har samband med ansökan om pension
16644: Eftersom det enligt statistiken ser ut som om       och pensionsavgöranden.
16645: kvinnor ansöker om invalidpensioner i mindre           I utredningarna av Kommitten för ändrings-
16646: utsträckning än män och kvinnornas pensions-        sökande i pensionsskyddsärenden (Kommitte-
16647: ansökningar relativt sett förkastas oftare än       betänkande 1989:14), Kommissionen för un-
16648: mäns ansökningar, undersöks benägenheten att        dersökning av förvärvspensionssystemets ut-
16649: söka invalidpensioner samt avslagsandelen i         veckling (Kommittebetänkande 1989:45) samt
16650: utredningen med hjälp av befolkningsmaterial        arbetsgruppen för en utveckling av förhands-
16651: och enligt sådana bakgrundsfaktorer som ut-         beskeds- och förhandlingsförfarandet (STM
16652: tryckligen kan antas påverka skillnaderna mel-      1989:5) betonades det att pensionsanstalten
16653: lan könen.                                          beslutar om rätten tili pension på basis av allt
16654:    Enligt utredningen stod kvinnornas större        det materia! som påverkar rätten tili pension,
16655: andel förkastade invalidpensionsansökningar i       och den vårdande läkaren kan inte i sitt
16656: ett tydligt förhållande tili civilståndet på det    utlåtande förordna att någon skall gå i pen-
16657: sätt att skillnaden endast gällde gifta pensions-   sion. Den vårdande läkarens utlåtande är i
16658: sökande. Vad frånskilda och efterlevande ma-        samband med pensionsärendet bara ett sakkun-
16659:                                   1989 vp. -    KK n:o 558                                     5
16660: 
16661: nigutlåtande om den pensionssökandes sjuk-       kommissions- och arbetsgruppsbetänkanden
16662: dom och dess inverkan på den sökandes            har behandlats vid social- och hälsovårdsminis-
16663: arbetsförmåga, och vid behandlingen av kvin-     teriet. I samband därmed är det ändamålsenligt
16664: nors pensionsansökningar kan utlåtandet inte     att tillsammans med Folkpensionsanstalten och
16665: ha en olik betydelse.                            Pensionsskyddscentralen bestämma om nöd-
16666:    Nödvändiga lagstiftningsåtgärder i anslut-    vändiga fortsatta utredningar, omjämställdhets-
16667: ning till behandling av och ansökan om pen-      ombudsmannens synpunkter tyder på en fak-
16668: sioner kommer att övervägas, sedan de utlå-      tisk möjlighet till en ojämlik behandling av
16669: tanden som har fåtts om nämnda kommitte-,        kvinnors och mäns pensionsansökningar.
16670:     Helsingfors den 29 november 1989
16671: 
16672:                                                 Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16673:                                               1989 vp.
16674: 
16675: Kirjallinen kysymys n:o 559
16676: 
16677: 
16678: 
16679: 
16680:                                  Pokka: Haja-asutusalueiden kuntien kantokykyluokan määrää-
16681:                                     misestä
16682: 
16683: 
16684:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16685: 
16686:    Kantokykyluokituslain (690/88) mukaan            keimmillakin työttömyysalueilla kaunistetuksi.
16687: kunnan kantokykyluokkaa määrättäessä huo-           Tätäkään asiaa ei mitenkään huomioida kan-
16688: mioidaan asukasta kohti laskettu veroäyrimää-       tokykyluokituslaissa, vaikka työllisyyden hoito
16689: rä samalla painolla kuin po. lain 4 §:n 2 ja 3      rasittaa selvästi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suo-
16690: momentissa mainitut tekijät (nettomenotjasu-        men kuntia.
16691: kas, taajamarakenne, asutuksen hajanaisuus,            Nykyistä kantokykyluokkalakia sovellettaes-
16692: alueellisten palvelujen tuottaminen ja kustanta-    sa käytännöksi on muodostunut, että pinta-
16693: minen, paikkakuntakohtaisuus, poikkeukselli-        alaltaan laaja-alaiset, harvaanasutut Pohjois-
16694: set rasitukset, kaksikielisyys, työttömyys ja       Suomen kunnat näyttävät jatkuvasti menettä-
16695: kunnan rahoitusasema).                              vän valtionosuuksia. Niiden kantokykyluokkaa
16696:    Kunnan todelliseen kantokykyluokkaan vai-        korotetaan. Kun ottaa huomioon, että edellä
16697: kuttavat tulojen ohella myös menot. On selvää,      esitetyt erityisesti tällaisten kuntien todelliseen
16698: että palveluiden tuottaminen esim. 10 000 asuk-     kantokykyluokkaan vaikuttavat menot ovat
16699: kaan väestöpohjalla pinta-alaltaan laaja-alai-      tosiasioita, näyttää ilmeiseltä, että kantokyky-
16700: sessa kunnassa on toista kuin pienissä taajaan      luokkalaki vääristää valtionapujen saannin pe-
16701: asutuissa kunnissa. On eri asia tuottaa palve-      rusteita tavalla, jota ei voi pitää oikeudenmu-
16702: luksia kunnassa, jonka väestöstä valtaosa asuu      kaisena. Onko vika lain soveltamisessa, kun
16703: haja-asutusalueella kuin kunnassa, jonka asu-       itse lakiteksti näyttäisi antavan mahdollisuuden
16704: kastiheys/km2 on viisi tai enemmän. Kantoky-        soveltaa kantokykyluokkalain perusteita laaja-
16705: kyluokituslakimme ei mitenkään huomioi kun-         alaisille ja harvaanasutuille kunnille noudatet-
16706: tien erilaista veroäyrin hintaa, joka on kuiten-    tua käytäntöä oikeudenmukaisemmalla tavalla.
16707: kin yksi näkyvimpiä taloudellisen kantokyvyn           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16708: mittareita palveluiden tuotantokustannuksista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16709: johtuvien erojen ohella.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16710:    Valtioneuvosto on 14.12.1988 päättänyt, että     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16711: työllisyyslain (257 /87, muut. 1174/87) 19 §:ssä
16712: tarkoitettujen alueellisten työttömyyserojen su-
16713: pistamiseksi on ryhdyttävä erityistoimenpitei-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16714: siin. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että            ryhtyä kantokykyluokkalain toimeen-
16715: korkean työttömyyden kunnissa kunnat ovat                  panossa erityisesti pinta-alaltaan laaja-
16716: ottaneet hoitaakseen valtiolle työllisyyslain mu-          alaisten ja harvaanasuttujen kuntien
16717: kaan kuuluvia velvoitteita. Kuntien aloitteelli-           kohdalla ilmenneiden epäkohtien kor-
16718: suuden avulla työttömyyslukuja on saatu vai-               jaamiseksi?
16719: 
16720:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
16721: 
16722:                                           Hannele Pokka
16723: 
16724: 
16725: 
16726: 
16727: 290010D
16728: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 559
16729: 
16730: 
16731: 
16732: 
16733:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16734:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Laissa veroäyrin hintaa ei mainita luokituspe-
16735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rusteena sen vuoksi, että useimmat kunnan
16736: olette 2 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         veroäyrin hintaan vaikuttavat tekijät on otettu
16737: kirjeenne n:o 2688 ohella lähettänyt valtioneu-    omiksi erillisiksi harkintaperusteiksi.
16738: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Kunnassa vallinnut pitkäaikainen vaikea
16739: kansanedustaja Hannele Pokan näin kuuluvas-        kunnan taloutta rasittava työttömyys on mai-
16740: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 559:             nittu omana erillisenä harkintaperusteena kan-
16741:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tokykyluokituslaissa. Työttömyyttä tarkastel-
16742:        ryhtyä kantokykyluokkalain toimeen-         laan luokituksessa työttömyysasteen ja työttö-
16743:        panossa erityisesti pinta-alaltaan laaja-   mien lukumäärän perusteella ja selvittämällä
16744:        alaisten ja harvaanasuitujen kuntien        mm. kunnan työllistämien työttömien luku-
16745:        kohdalla ilmenneiden epäkohtien kor-        määrä työllistämisvelvoitteeseen verrattuna.
16746:        jaamiseksi?                                    Kantokykyluokituksessa luokan muuttami-
16747:                                                    sen perusteet muodostavat kokonaisuuden.
16748:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Harkittaessa luokan korottamista tai alenta-
16749: taen seuraavaa:                                    mista verrataan muuttamista puoltavien teki-
16750:                                                    jöiden yhteistä painoarvoa luokan ennallaan
16751:    Kantokykyluokituslaissa (649/85 muut. 690/      pitämistä puoltavien tekijöiden painoarvoon.
16752: 88) on mainittu kantokykyluokan muuttamisen
16753:                                                    Vain harvoin kunnan luokkaa on syytä muut-
16754: perusteena sekä kunnan taajamarakenne että         taa tai pitää ennallaan vain yhden tekijän
16755: asutuksen hajanaisuus. Suoritettaessa luokitus-    perusteella.
16756: ta käytetään mm. näiden tekijöiden mittaami-
16757: seen taajama-astetta ja asukastiheyttä. Lisäksi       Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuusjär-
16758: luokituksessa on kuntakohtaisesti vertailtu        jestelmää ollaan uudistamassa. Tarkoituksena
16759: kuntien pinta-aloja selvitettäessä mm. palvelu-    on siirtyä pois prosenttiosuuksiin perustuvista
16760: verkon rakennetta.                                 järjestelmistä laskennallisiin perusteisiin. Tässä
16761:    Ensimmäisessä kantokykyluokassa on alhai-       yhteydessä on myös kantokykyluokitus uudis-
16762: sin asukastiheys 0,3 asukastajkm 2 (Utsjoki,       tettava. Useat niistä tekijöistä, jotka tällä het-
16763: Enontekiö, Savukoski). Toisessa kantokyky-         kellä ovat luokituksen perusteina, on mahdol-
16764: luokassa alhaisin asukastiheys, 0,5 asukasta/      lista ja syytäkin siirtää laskennallisiksi perus-
16765: km 2 , on Inarissa ja seuraavaksi alhaisin Rova-   teiksi porrastamaan suoraan kunnalle myön-
16766: niemen maalaiskunnassa (2,6 asukasta/km 2 ).       nettävää valtionosuuden markkamäärää. Uu-
16767: Kolmannessa kantokykyluokassa alhaisin asu-        distuksessa on myös pohdittava kantokykyluo-
16768: kastiheys on Ylämaalla (4,8 asukasta/km 2 ),       kituksen soveltamisalaa.
16769: joka alennettiin toiseen kantokykyluokkaan            Mikäli valtionosuusjärjestelmän perusteiden
16770: vuodelle 1990. Maamme harvaanasutut kunnat         uudistaminen ei etenekään joutuisasti, on mie-
16771: on siten pääsääntöisesti sijoitettu ensimmäiseen   tittävä kantokykyluokituksen tarkistamista
16772: kantokykyluokkaan.                                 mm. siltä osin, miten kuntien erityisolosuhtei-
16773:    Kantokykyluokitusta varten kerätään tiedot      den vaikutus esimerkiksi palvelutasoon ja
16774: kuntien veroäyrien hinnoista kuten kantokyky-      -tarpeeseen otettaisiin nykyistä selkeämmin
16775: luokitusasetuksen 2 §:n 3 momentti edellyttää.     huomioon.
16776: 
16777:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
16778: 
16779:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
16780:                                      1989 vp. -     KK n:o 559                                      3
16781: 
16782: 
16783: 
16784: 
16785:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16786:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bärkraftsklassificering. 1 lagen nämns inte ut-
16787: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         taxeringen per skattöre som någon klassifice-
16788: nr 2688 av den 2 november 1989 tili vederbö-        ringsgrund därför att de flesta faktorer som
16789: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        inverkar på uttaxeringen per skattöre i kom-
16790: av följande av riksdagsledamot Hannele Pokka        munerna särskilt för sig har använts som
16791: undertecknade spörsmål nr 559:                      prövningsgrunder.
16792:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Långvarig och svår arbetslöshet, som belas-
16793:                                                     tar kommunens ekonomi, nämns som en egen
16794:        vidta för att avhjälpa de missförhålian-
16795:        den som har uppstått vid verkstäliighe-      särskild prövningsgrund i lagen om bärkrafts-
16796:        ten av lagen om bärkraftsklassificering      klassificering. Arbetslösheten granskas vid
16797:                                                     klassificeringen på grundval av arbetslöshets-
16798:        av kommunerna i synnerhet i fråga om
16799:                                                     graden och antalet arbetslösa och bl.a. genom
16800:        kommuner som har en vidsträckt areal
16801:                                                     att det antal arbetslösa som kommunen syssel-
16802:        och som är glest bebyggda?
16803:                                                     sätter jämförs med sysselsättningsskyldigheten.
16804:                                                        Vid bärkraftsklassificeringen bildar grunder-
16805:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16806:                                                     na för ändring av en klass en helhet. Då en
16807: samt anföra följande:                               höjning elier en sänkning av en klass övervägs,
16808:    1 lagen om bärkraftsklassificering av kom-       jämförs den gemensamma inverkan av faktorer
16809: munerna (649/85 ändr. 690/88) nämns som             som förordar en ändring med inverkan av
16810: grunder för en ändring av bärkraftsklass både       faktorer som förordar att klassen skali bibe-
16811: kommunens tätortsstruktur och spridd bosätt-        hålias som förut. Det finns endast sälian skäl
16812: ning. Vid klassificeringen används bl.a. tätorts-   att ändra elier bibehålia en kommuns klass pä
16813: graden och invånartätheten för mätning av           grundval av bara en faktor.
16814: dessa faktorer. Dessutom har man vid klassi-           Statsandelssystemet för kommuner och kom-
16815: ficeringen kommunvis jämfört kommunernas            munalförbund hålier på att revideras. Syftet är
16816: arealer då bl.a. servicenätets struktur har         att övergå från system som grundar sig på
16817: utretts.                                            procentandelar tili kalkylerade grunder. 1 detta
16818:    1 den första bärkraftsklassen är den lägsta      sammanhang skali även bärkraftsklassificering-
16819: invånartätheten 0,3 invånare/km2 (Utsjoki,          en revideras. Det är möjligt och även skäl att
16820: Enontekis, Savukoski). 1 den andra bärkrafts-       ändra flera av de faktorer som för närvarande
16821: klassen finns den lägsta invånartätheten 0,5        är grunder för klassificering tili kalkylerade
16822: invånarejkm2 , i Enare och den näst lägsta i        grunder för att markbeloppet av den statsandel
16823: Rovaniemi landskommun, 2,6 invånare/km 2 •          som direkt beviljas kommunerna skali kunna
16824: Den lägsta invånartätheten i den tredje bär-        graderas. Vid revideringen skali även tillämp-
16825: kraftsklassen har Ylämaa (4,8 invånare/km 2),       ningsområdet för         bärkraftsklassificeringen
16826: som sänktes tili den andra bärkraftsklassen för     övervägas.
16827: 1990. Glesbygdskommunerna i Finland är så-             Om revideringen av grunderna för statsan-
16828: ledes i huvudsak placerade i den första bär-        delssystemet inte framskrider i snabb takt,
16829: kraftsklassen.                                      måste en justering av bärkraftsklassificeringen
16830:    För bärkraftsklassificeringen samlas uppgif-     övervägas. Klarare än tidigare skali beaktas
16831: ter om uttaxeringen per skattöre i kommunerna       bl.a. hur kommunernas specialförhålianden in-
16832: såsom förutsätts i 2 § 3 mom. förordningen om       verkar t.ex. på servicenivån och -behovet.
16833:      Helsingfors den 7 december 1989
16834: 
16835:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
16836:                                               1989 vp.
16837: 
16838: Kirjallinen kysymys n:o 560
16839: 
16840: 
16841: 
16842: 
16843:                                  Pokka: Rautatieyhteyden rakentamisesta Lapista Kuolan alueelle
16844: 
16845: 
16846:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16847: 
16848:    Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gor-         vostoliiton välillä käynnistyvä yhteistyö Kuo-
16849: batsov otti äskettäisen Suomen vierailun yhtey-     lan alueen kehittämiseksi. Naapurimaan pää-
16850: dessä esille kysymyksen rautatieyhteyden saa-       miehen vierailun yhteydessä solmitut sopimuk-
16851: misesta Lapin kautta Neuvostoliiton Kuolan          set merkitsevät ensi vaiheessa Outokummun
16852: alueelle.                                           hankkeiden käynnistymistä Kuolassa. Käynnis-
16853:    Aiemmin mm. Murmanskin alueen maaherra           tyvät hankkeet voinevat tuoda lisää kuljetus-
16854: Balaksin on esittänyt rajan avaamista Sailassa      tarvetta tuonniukin osalle, joka tähän asti on
16855: Kelloselässä ja radan rakentamista Kelloselästä     nähty Kuolasta Suomeen liian vähäiseksi ja
16856: Kantalahden eteläpuolelle Kirksiin. Radan pi-       siten esteenä ratahankkeen kannattavuudelle.
16857: tuus rajalle olisi 170 km. Uusittavaa rataa olisi      Edellä esitetyn perusteella mielestäni Kello-
16858: Alakurtilta rajalle 68 km. Suomen puolella olisi    selän rajan ja radan avaus olisi kiireellisesti
16859: vahvistettava rataa Kemijärven Isoltakylältä        selvitettävä.
16860: Sallan Kelloselkään yhteensä 80 km:n matkalta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16861: ja vanhaa rataa olisi uudistettava Kelloselästä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16862: rajalle noin 8 km. Tämän urakan kustannuk-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16863: siksi Suomen osuudelta on arvioitu Sokli-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16864: selvitysten yhteydessä 200 milj. markkaa. Kel-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16865: loselän kautta olisi Suomesta rakennettavissa              ryhtyä ratayhteyden aikaansaamiseksi
16866: lyhin yhteys Murmanskiin.                                  Suomesta     Neuvostoliiton     Kuolan
16867:    Ajankohtaiseksi radan tekee Suomen ja Neu-              alueelle?
16868: 
16869:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
16870: 
16871:                                           Hannele Pokka
16872: 
16873: 
16874: 
16875: 
16876: 2900100
16877: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 560
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 
16882:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16883:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liikennöitävässä kunnossa Kelloselkään asti,
16884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      josta rajalle on vielä 8 km. Raskasta liikennettä
16885: olette 6 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         varten väli Isokylä-raja, pituudeltaan 80 km,
16886: kirjeenne n:o 2689 ohella toimittanut valtioneu-   tulisi perusparantaa.
16887: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Valtionrautateiden tekemien selvitysten mu-
16888: kansanedustaja Hannele Pokan näin kuuluvas-        kaan rakentamis- ja perusparantamiskustan-
16889: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 560:             nukset välillä Isokylä-raja ovat noin 200 milj.
16890:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     markkaa. Rakentamisaika olisi noin kaksi
16891:        ryhtyä ratayhteyden aikaansaamiseksi        vuotta.
16892:        Suomesta     Neuvostoliiton     Kuolan         Kuljetusmäärät ovat tällä hetkellä Suomen ja
16893:        alueelle?                                   Kuolan alueen välillä noin puoli milj. tonnia,
16894:                                                    josta noin 300 000 tonnia kuljetetaan laivoilla
16895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja loput autoilla ja junilla. Kuola-projektin
16896: vasti seuraavaa:                                   mahdollisesti aiheuttamaa kuljetustarvetta ei
16897:   Rautatieyhteyden aikaansaaminen Suomesta         vielä tiedetä.
16898: Neuvostoliiton Kuolan alueelle edellyttää van-        Radan vaatimiin investointeihin ja tiedossa
16899: han Sallan radan perusparantamista ja uuden        oleviin kuljetusmääriin nähden Sallan radan
16900: radan rakentamista sekä Neuvostoliiton että        rakentamiselle ei ole kuljetustaloudellisia eikä
16901: Suomen puolella. Suomen puolella rata on           liiketaloudellisia perusteita.
16902:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
16903: 
16904:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
16905:                                      1989 vp. -     KK n:o 560                                    3
16906: 
16907: 
16908: 
16909: 
16910:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16911: 
16912:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Kelloselkä, varifrån avståndet tili gränsen är
16913: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ytterligare 8 km. För den tunga trafiken horde
16914: nr 2689 av den 6 novemher 1989 tili vederhö-        avsnittet mellan Isokylä och gränsen, dvs. en
16915: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        sträcka på 80 km, grundförhättras.
16916: av följande av riksdagsledamot Hannele Pokka           Enligt de utredningar som företagits av
16917: undertecknade spörsmål nr 560:                      Statsjärnvägarna uppgår hyggnads- och grund-
16918:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            förbättringskostnaderna på avsnittet Isokylä
16919:        vidta i syfte att få tili stånd en hanför-   -gränsen tili ca 200 milj. mk. Byggnadstiden
16920:        hindelse från Finland tili Kolaområdet       skulle omfatta ca två år.
16921:        på den sovjetiska sidan?                        Transportmängderna mellan Finland och
16922:                                                     Kolaområdet är för närvarande ca 1/2 milj.
16923:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ton, varav ca 300 000 ton transporteras med
16924: samt anföra följande:                               fartyg och resten med hil och tåg. Det trans-
16925:    Om en järnvägsförhindelse skall fås tili stånd   porthehov som Kolaprojektet eventuellt med-
16926: från Finland tili Kolaområdet på den sovjet-        för är tillsvidare inte känt.
16927: iska sidan förutsätter detta att den gamla             Med tanke på de investeringar hanan kräver
16928: Sallahanan grundförhättras och att en ny hana       och de transportmängder man har kännedom
16929: hyggs såväl på den sovjetiska som på den            om föreligger inte några vare sig transporteko-
16930: finländska sidan. På den finländska sidan           nomiska eller företagsekonomiska grunder för
16931: hefinner sig hanan i trafikerhart skick fram tili   hyggande av Sallahanan.
16932:     Helsingfors den 28 novemher 1989
16933: 
16934:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
16935:                                              1989 vp.
16936: 
16937: Kirjallinen kysymys n:o 561
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:                                  Mäkelä: Manttaalimaksun poistamiseksi tarvittavista toimenpi-
16943:                                    teistä
16944: 
16945: 
16946:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16947: 
16948:    Metsänomistajilla peritään edelleenkin maas-    aikoinaan säädetty. Manttaalimaksun kaltaisel-
16949: samme manttaalimaksua, joka on kuluvana            le pakkomaksulle ei löydy vapaassa yhteiskun-
16950: vuonna jo 1 mkjverokuutiometri. Manttaali-         nassa riittäviä perusteita. Tämän takia tulisi
16951: maksua voidaan pitää tällä hetkellä varsin         valtiovallan pikaisesti puuttua asiaan ja lopet-
16952: tarpeettomana, sillä maksu perustuu 1600-lu-       taa tämä jo historiaan kuuluva käytäntö maas-
16953: vulta peräisin olevaan säännöstöön. Manttaa-       samme.
16954: limaksusta kertyneitä varoja on käytetty varsin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16955: kirjaviin tarkoituksiin, ja yleinen mielipide on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16956: se, että varoilla kompensoidaan MTK:n ja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16957: muiden tuottajajärjestöjen toimintaa. Samalla      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16958: maksujen käytöstä on päättämässä hyvin har-
16959: vat manttaaliyhdistyksissä toimivat suurten ti-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16960: lojen omistajat.                                          ryhtyä tämän päivän yhteiskunnassa
16961:    Tämän päivän yhteiskunnassa manttaali-                 tarpeettomaksi muodostuneen 1600-lu-
16962: maksulle ei enää löydy samankaltaisia perus-              vulta peräisin olevan manttaalimaksun
16963: teita kuin silloin, kun manttaalimaksu on                 perimisen pikaiseksi lopettamiseksi?
16964:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
16965: 
16966:                                            Tina Mäkelä
16967: 
16968: 
16969: 
16970: 
16971: 2900100
16972: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 561
16973: 
16974: 
16975: 
16976: 
16977:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        Kiinteistöverotoimikunta sai työnsä päätök-
16979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen tammikuussa 1989. Toimeksiautonsa mu-
16980: olette 6 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         kaisesti se ehdotti lähes kaikkiin kiinteistöihin
16981: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ulotettavan yhtenäiseen verokantaan perustu-
16982: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      van kiinteistöveron käyttöön ottamista. Vero
16983: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      määräytyisi prosentteina kiinteistön verotusar-
16984: lisesta kysymyksestä n:o 561:                      vosta ja olisi asumiseen käytettäville kiinteis-
16985:                                                    töille jonkin verran alempi kuin muille kiinteis-
16986:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16987:                                                    töille. Veron suuruudesta toimikunta ei tehnyt
16988:        ryhtyä tämän päivän yhteiskunnassa
16989:                                                    varsinaista ehdotusta. Toimikunta katsoi, että
16990:        tarpeettomaksi muodostuneen 1600-lu-
16991:                                                    veropohjaltaan mahdollisimman laaja kiinteis-
16992:        vulta peräisin olevan manttaalimaksun
16993:                                                    tövero, paitsi yhtenäistäisi eri tyyppisten kiin-
16994:        perimisen pikaiseksi lopettamiseksi?        teistöjen verokohtelua, myös mahdollistaisi al-
16995:                                                    haiset verokannat samoin kuin kiinteistöjen
16996:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       harkintaverotuksesta, asuntotulon verotukses-
16997: vasti seuraavaa:
16998:                                                    ta, katumaksusta ja manttaalimaksusta luopu-
16999:    Valtiovarainministeriössä valmistellaan par-    misen kuten toimikunnan toimeksiannossa
17000: haillaan kiinteistöverotuksen kokonaisuudis-       edellytettiin.
17001: tusta, jonka yhteydessä myös manttaalimaksun          Kiinteistöverotoimikunnan ehdotuksiin pit-
17002: periminen tulee uudelleen arvioitavaksi. Val-      kälti perustuva uudistusesitys on tarkoitus an-
17003: mistelutyön pohjana ovat kiinteistöverotoimi-      taa eduskunnalle vuoden 1990 aikana. Uudis-
17004: kunnan       mietinnössä     (Komiteanmietintö     tus on tarkoitus saattaa voimaan siten, että
17005: 1989:2) tehdyt ehdotukset. Toimikunnan tehtä-      kiinteistöveroa kannettaisiin ensimmäisen ker-
17006: vänä oli laatia ehdotus valtiolle ja kunnalle      ran vuodelta 1991. Tarkoituksena on samalla
17007: tulevasta kiinteistöverosta, joka korvaisi kiin-   esittää kumottaviksi kiinteistöverolla korvatta-
17008: teistöistä harkintaverotuksin, asuntotulon pe-     via veroja ja maksuja, myös manttaalimaksua
17009: rusteella tuloverotuksessa, katumaksuna ja         koskevat säännökset.
17010: manttaaliverona perittävän veron.
17011:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
17012: 
17013:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
17014:                                      1989 vp. -     KK n:o 561                                     3
17015: 
17016: 
17017: 
17018: 
17019:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17020:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            Fastighetsskattekommissionen blev färdig
17021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         med sitt arbete i januari 1989. I enlighet med
17022: av den 6 november 1989 tili vederbörande            sitt uppdrag föreslog den att det införs en
17023: medlem av statsrådet översänt avskrift av           enhetlig, på skattesats grundad fastighetsskatt,
17024: följande av riksdagsledamot Tina Mäkelä un-         som skulle omfatta nästan alla fastigheter.
17025: dertecknade spörsmål nr 561:                        Skatten skulle utgå i procent av fastighetens
17026:                                                     beskattningsvärde och skulle för fastigheter
17027:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
17028:                                                     som används som bostäder vara något lägre än
17029:        vidta i syfte att skyndsamt avskaffa
17030:                                                     för andra fastigheter. Kommissionen framlade
17031:        uppbörden av mantalsavgiften, som
17032:                                                     inte något egentligt förslag vad skattens storlek
17033:        härstammar från 1600-talet och blivit        beträffar. Kommissionen ansåg, att en i fråga
17034:        överflödig i dagens samhälle?
17035:                                                     om skattebasen så vittomfattande fastighets-
17036:                                                     skatt som möjligt dels skulle förenhetliga be-
17037:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
17038:                                                     handlingen i skattehänseende av olika slag av
17039: samt anföra följande:
17040:                                                     fastigheter, dels möjliggöra både låga skattesat-
17041:    Vid finansministeriet bereds som bäst en         ser och ett frångående av beskattningen av
17042: totalreform av fastighetsbeskattningen, och i       bostadsinkomst, gatuavgiften och mantalsav-
17043: samband därmed tas också frågan om uppbör-          giften på det sätt som förutsattes i kommissio-
17044: den av mantalsavgiften upp tili ny bedömning.       nens uppdrag.
17045: Grunden för beredningsarbetet utgörs av de             Avsikten är att tili riksdagen under år 1990
17046: förslag som framförts i fastighetsskattekommis-     avlåta en i väsentliga delar på fastighetsskatte-
17047: sionens betänkande (Kommittebetänkande              kommissionens förslag grundad proposition
17048: 1989:2). Kommissionen hade tili uppgift att         om reformen. A vsikten är att reformen skall
17049: utarbeta ett förslag tili en fastighetsskatt, som   bringas i kraft så att fastighetsskatten skulle
17050: skulle tillkomma staten och kommunen och            uppbäras första gången för 1991. Samtidigt
17051: som skulle ersätta den skatt som uppbärs hos        föreslås också upphävande av stadgandena om
17052: fastigheterna genom beskattning enligt pröv-        de skatter och avgifter - inklusive mantalsav-
17053: ning, på basen av bostadsinkomst i inkomst-         giften - som skall ersättas av fastighetsskat-
17054: beskattningen, som gatuavgift och i form av         ten.
17055: mantalsskatt.
17056:      Helsingfors den 7 december 1989
17057: 
17058:                                                                           Minister Ulla Puolanne
17059:                                             1989 vp.
17060: 
17061: Kirjallinen kysymys n:o 562
17062: 
17063: 
17064: 
17065: 
17066:                                 Mäkelä: Maanteiden suolauksen vaikutuksesta pohjavesiin
17067: 
17068: 
17069:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17070:    Pohjavetemme ovat hitaasti suolaantumassa,       jonka pilaantumiseen meillä ei ole varaa. Tällä
17071: mikä voi tutkijoiden mukaan aiheuttaa vaka-         hetkellä suolapitoisuudet ovat vielä suhteellisen
17072: van uhan Suomen vesihuoliolle tulevaisuudes-        pieniä eivätkä tee pohjavettä juomakelvotto-
17073: sa. Pohjavesien pilaantuminen on nopeutunut         maksi. Suolapitoisuuden nousu on kuitenkin
17074: huomattavasti viimeisten vuosikymmenten ai-         ollut niin nopeaa, että ei ole pitkän ajan
17075: kana.                                               kysymys ennen kuin ensimmäiset alueet ovat
17076:    Suolan käyttö teiden liukkauden torjunnassa      pilalle saastuneita. Esimerkiksi Valkealassa
17077: on lisääntynyt maassamme jatkuvasti. Useat          pohjaveden suolapitoisuus on yli seitsenkertais-
17078: tutkijat pitävät maanteiden suolausta vakavana      tunut viimeisten 15 vuoden aikana: suola-
17079: uhkana pohjavesillemme. Suolapitoisuudet            pitoisuus on noussut 2 milligrammasta 15
17080: pohjavesissä ovat nousseet niin nopeasti, että      milligrammaan vesilitraa kohden.
17081: muutaman kymmenen vuoden kuluttua tilanne              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17082: voi olla todella paha. Pahimman uhkan poh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17083: javesien tilalle suolaus aiheuttaa varsinkin Suo-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17084: men herkillä harjualueilla.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17085:    Teillemme levitetään tällä hetkellä keskimää-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17086: rin 80 000-90 000 tonnia ruokasuolaa vuodes-               maanteiden suolauksen pohjavesille ai-
17087: sa. Suola ja muut saasteet menevät suoraan                 heuttaman vaaran perusteelliseksi sel-
17088: maakerrosten läpi saastuttamaan pohjavesiä.                vittämiseksi ja mahdollisiin tarpeellisiin
17089: Pohjavesi on kuitenkin eräs tärkeimmistä luon-             toimenpiteisiin ryhtymiseksi pohjavesi-
17090: nonvaroistamme - itse asiassa tärkein - .                  varojemme pelastamiseksi?
17091:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1989
17092: 
17093:                                           Tina Mäkelä
17094: 
17095: 
17096: 
17097: 
17098: 290010D
17099: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 562
17100: 
17101: 
17102: 
17103: 
17104:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      päristövaikutukset. Niitä on tutkittu ja jatku-
17106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti on seurattu alan tutkimusta myös muualla
17107: olette 6 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          maailmassa. Tutkimusten mukaan suolauksesta
17108: kirjeenne n:o 2691 ohella toimittanut valtioneu-    ei aiheudu varsinaisia akuutteja ongelmia. Suo-
17109: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lauksesta pohjavesialueilla on laitoksella erityis-
17110: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta         ohjeet, joiden mukaisesti suolan käyttöä rajoi-
17111: kirjallisesta kysymyksestä n:o 562:                 tetaan tällaisilla alueilla muihin alueisiin ver-
17112:                                                     rattuna.
17113:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17114:        maanteiden suolauksen pohjavesille ai-          Suolauksen pitkäaikaisvaikutuksia pohjave-
17115:        heuttaman vaaran perusteelliseksi sel-       siin ei tänä päivänä riittävästi tunneta. Vesi- ja
17116:        vittämiseksi ja mahdollisiin tarpeellisiin   ympäristöhallituksen mittauksissa todettu poh-
17117:        toimenpiteisiin ryhtymiseksi pohjavesi-      javesien suolapitoisuuden nousu (2-15 mg/1)
17118:        varojemme pelastamiseksi?                    on varsin pientä ottaen huomioon vesihuollon
17119:                                                     raakavedelle asettamat rajat (100 mg/1).
17120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Mikä osa tästä noususta voidaan laskea
17121: vasti seuraavaa:                                    tienpidon syyksi ja mikä muusta maaperän
17122:                                                     happamoitumisesta johtuvaksi, tulee selvittää
17123:    Teiden talvisuolaus on keskeinen osa päätei-
17124:                                                     yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa. Erityi-
17125: den liukkaudentorjuntaa ja siten työtä liiken-
17126:                                                     sesti harjualueiden pohjavesiin tulee kiinnittää
17127: neturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden var-
17128:                                                     huomiota.
17129: mistamiseksi. Käytäntö niin meillä kuin muual-
17130: lakin maailmassa on osoittanut, ettei liikennet-       Kansainvälisesti ottaen ongelma on meillä
17131: tä ja sen turvallisuutta pystytä tietyissä talvi-   suhteellisen pieni. Käytetyt suolamäärät suh-
17132: olosuhteissa turvaamaan ilman suolan käyttöä.       teessa maan pinta-alaan ovat pieniä useimpiin
17133:    Liikenneturvallisuustilan teen parantamiseksi    muihin Euroopan maihin verrattuina.
17134: tie- ja vesirakennuslaitos on tehostanut ja            Liikenneministeriö ja tie- ja vesirakennushal-
17135: lähivuosina edelleen on tehostamassa pääties-       litus katsovat, että ympäristönäkökohdat tulee
17136: tön talvikunnossapitoa ja eritoten liukkauden-      jatkossa yhä enenevässä määrin ottaa huo-
17137: torjuntaa. Tämä ei kuitenkaan merkitse suolan       mioon eri tienpitotoimenpiteiden yhteiskunta-
17138: käytön lisäämistä vaan päinvastoin. Suolaus         taloudellisissa tarkasteluissa. Uusien suolaa
17139: voidaan uusia apuvälineitä ja menetelmiä käyt-      korvaavien aineiden etsiminen ja kehittely on
17140: täen ajoittaa ja kohdentaa entistä paremmin,        maailmanlaajuisesti ollut jo vuosia käynnissä.
17141: jolloin voidaan päästä vähempään suolan käyt-       Valitettavasti ne eivät ole kuitenkaan tuoneet
17142: töön. Olennaisiin muutoksiin suolan kokonais-       yleisesti hyväksyttävää ja taloudellista ratkai-
17143: käyttömäärien suhteen ei kuitenkaan liene           sua vielä tähän mennessä. Mikäli nämä tutki-
17144: mahdollisuutta.                                     mukset ja edellä mainitut muut selvitykset
17145:    Tie- ja vesirakennuslaitos on suolauksen         antavat aihetta, toimenpiteisiin ryhdytään
17146: alkuajoista lähtien tiedostanut suolauksen ym-      luonnollisesti välittömästi.
17147:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
17148: 
17149:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
17150:                                      1989 vp. -     KK n:o 562                                       3
17151: 
17152: 
17153: 
17154: 
17155:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17156: 
17157:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         och man har fortgående även följt den inter-
17158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nationella forskningen på området. Enligt un-
17159: nr 2691 av den 6 november 1989 tili vederbö-        dersökningar orsakar saitningen inga egentliga
17160: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        akuta problem. Verket har specialdirektiv an-
17161: av följande av riksdagsledamot Tina Mäkelä          gående saltningen på grundvattensområden.
17162: undertecknade spörsmål nr 562:                      Enligt dessa är saitanvändningen på ett dylikt
17163:                                                     område begränsad jämfört med användningen
17164:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
17165:                                                     på övriga områden.
17166:        vidta för att grundligt utreda viiken
17167:        fara saltningen av landsvägarna utgör           Vilka verkningar saitningen på lång sikt har
17168:        för grundvattnet och vid behov vidta         på grundvattnet känner man i detta nu inte tili
17169:        nödvändiga åtgärder för räddandet av         i tillräckligt stor utsträckning. De höjningar av
17170:        våra grundvattenstiligångar?                 grundvattnets salthait (2-15 mg/l) som vatten-
17171:                                                     och miljöstyrelsen kunnat konstatera vid sina
17172:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mätningar är relativt små då man beaktar de
17173: samt anföra följande:                               gränser som vattenvården ställer för råvatten
17174:                                                     (100 mg/1).
17175:    Saltningen av vägarna på vintern är en              Viiken del av denna höjning som väghåll-
17176: central del av halkbekämpningen på våra hu-         ningen kan anses vara skyldig tili och viiken del
17177: vudvägar och är på så sätt arbete för säkrande      som beror på annan försurning av jordmånen
17178: av trafiksäkerheten och smidigheten i trafiken.     bör klargöras tillsammans med miljömyndighe-
17179: Erfarenheten såväl hos oss som annanstans i         terna. Särskilt åsområdenas grundvatten bör
17180: världen har visat att trafiken och dess säkerhet    beaktas.
17181: i vissa vinterförhållanden inte kan tryggas utan
17182: användning av sait.                                    Internationellt sett är problemet rätt litet hos
17183:    För att förbättra trafiksäkerhetssituationen     oss. De saltmängder som används är i propor-
17184: har väg- och vattenbyggnadsverket effektiverat      tion tili landets areal rätt små, jämfört med
17185: och kommer under de närmaste åren ytterligare       användningen i andra europeiska länder.
17186: att effektivera vårt huvudvägnäts vinterunder-         Trafikministeriet och väg- och vattenbygg-
17187: håll och framför allt halkbekämpningen. Detta       nadsstyrelsen anser att miljövårdssynpunkterna
17188: betyder dock inte att användningen av sait          i framtiden bör beaktas i allt högre grad i
17189: ökar, utan kanske det motsatta. Saitningstid-       samband med samhällsekonomiska gransk-
17190: punkten och vilket vägområde som skall saitas       ningar av väghållningsåtgärderna. Sökandet
17191: kan med nya hjälpmedel och nya metoder              efter och utvecklandet av nya ämnen som
17192: bestämmas allt bättre, varvid mängden sait          skulle ersätta saitet har varit i gång världen
17193: som används kan minskas. Det torde dock inte        runt redan i åratal. Tyvärr har man tili dags
17194: finnas några möjligheter tili väsentliga ändring-   dato inte kunnat komma fram tili en allmänt
17195: ar i de totala saltanvändningsmängderna.            acceptabel och ekonomisk lösning. Om dessa
17196:    Väg- och vattenbyggnadsverket har alltsedan      undersökningar och ovan nämnda andra utred-
17197: man började saita vägarna beaktat saltningens       ningar ger skäl därtili, vidtas åtgärder natur-
17198: miljöverkningar. Verkningarna har undersökts        ligtvis omgående.
17199: 
17200:      Helsingfors den 30 november 1989
17201: 
17202:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
17203:                                                1989 vp.
17204: 
17205: Kirjallinen kysymys n:o 563
17206: 
17207: 
17208: 
17209: 
17210:                                   Mäkelä: Päihdeongelmaisten kuntoutusta koskevan erityisope-
17211:                                     tuksen järjestämisestä
17212: 
17213: 
17214:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17215:    Ruotsissa Malmössä suoritetun tutkimuksen         omaan päihdeongelmaisten hoitoon erikoistuva
17216: mukaan terveydenhuollon tarkoituksenmukai-           hoito-opetus käytännössä on suunniteltu aloi-
17217: silla toimilla riskiryhmään kuuluvien miesten        tettavaksi Myllyhoitoyhdistyksen koulutuskli-
17218: kuolleisuutta voitiin alentaa seitsemänteen          nikassa, jonka oletetaan aloittavan toimintansa
17219: osaan nykyisestä. Riskiryhmään kuuluvia mie-         vuonna 1991. Ongelman vakavuuden ja jatku-
17220: hiä ovat päihdeongelmaiset. Päihdeongelma on         vasti kasvavien mittasuhteiden takia tulisi kui-
17221: muutenkin tällä hetkellä Suomessa jatkuvasti         tenkin maahamme saada pikaisesti luotua yh-
17222: paheneva ongelma ja vaarana on päihdeongel-          teiskunnan toimesta mahdollisuus saada päih-
17223: masta aiheutuvien yhteiskunnallisten ja inhimil-     depotilaiden sosiaalisessa ja psykologisessa
17224: listen haittojen moninkertaistuminen lähimmän        kuntoutuksessa tarvittavaa tietoutta jakavaa
17225: kymmenen vuoden aikana. Tämän takia tulisi           oppilaitos- tai täydennyskoulutusta.
17226: pikaisesti kiinnittää merkittävästi nykyistä suu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17227: rempaa huomiota päihdeongelman ennaltaeh-            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
17228: käisyyn ja asianmukaiseen hoitoon.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17229:    Päihdehuollon piirissä tällä hetkellä työsken-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17230: televät henkilöt omaavat varsin kirjavan perus-
17231: koulutuksen. Koulutus vaihtelee akateemisesta
17232: loppututkinnosta (psykologi, psykiatri) täysin                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tä-
17233: ilman koulutusta omaavien itse ongelmasta                   män jatkuvasti pahenevan päihdeongel-
17234: selviytyneisiin. Tässä mielessä tilanne ei ole              man ja siitä aiheutuvien yhteiskunnal-
17235: huono, mutta alalle kaivattaisiin lähinnä ni-               listen ja inhimillisten haittojen vähentä-
17236: menomaan päihdepotilaiden hoitoon tarvitta-                 miseksi tehostamalla päihdepotilaiden
17237: vaa erityistietoutta. Tällä hetkellä kyseistä tie-          sosiaalisen ja psykologisen kuntoutuk-
17238: toutta ei ole mahdollista saada mistään alan                sen vaatimaa tietoutta antavaa koulu-
17239: oppilaitoksesta maassamme. Ainoa nimen-                     tusta jossain maamme oppilaitoksessa?
17240:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
17241: 
17242:                                             Tina Mäkelä
17243: 
17244: 
17245: 
17246: 
17247: 2900100
17248: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 563
17249: 
17250: 
17251: 
17252: 
17253:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sien sisältöihin: terveyskasvatus, kansanterveys-
17255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työn perusteet, sosiaalipolitiikka, psykiatria,
17256: olette 2 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          psykiatrinen hoito-oppi ja työelämätietous.
17257: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Psykiatrisen hoito-opin syventävien opintojen
17258: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vaiheessa pyrkivät oppilaitokset järjestämään
17259: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-       opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä A-
17260: lisesta kysymyksestä n:o 563:                       klinikalla.
17261:                                                        Ammatillisessa peruskoulutuksessa alkoholi-
17262:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin jat-
17263:        kuvasti pahenevan päihdeongelman ja          politiikkaa ei kuitenkaan tarkastella pelkästään
17264:                                                     erilliskysymyksenä, vaan päihdehuoltoa koske-
17265:        siitä aiheutuvien yhteiskunnallisten ja
17266:                                                     vat koulutustavoitteet (opetussisällöt) on kyt-
17267:        inhimillisten haittojen vähentämiseksi
17268:                                                     ketty laajempiin kokonaisuuksiin, joissa tavoit-
17269:        tehostamalla päihdepotilaiden sosiaali-
17270:                                                     teet liittyvät ihmisen hyvinvoinnin, omatoimi-
17271:        sen ja psykologisen kuntoutuksen vaa-
17272:                                                     suuden, fyysisen ja psyykkisen terveyden edis-
17273:        timaa tietoutta antavaa koulutusta jos-
17274:                                                     tämiseen ja ylläpitämiseen.
17275:        sain maamme oppilaitoksessa?
17276:                                                        Terveydenhuollon ja sosiaalialan keskiasteen
17277:                                                     koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan
17278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17279:                                                     yhteiskunnan palvelutarpeita. Tällä hetkellä
17280: taen seuraavaa:
17281:                                                     ovat koulutuksen kehittämis- ja suunnittelukes-
17282:    Terveydenhuollon ja sosiaalialan keskiasteen     kusteluissa esillä voimakkaasti tehtäväalueet,
17283: koulutusammattien opetussuunnitelmiin on kir-       joille tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon
17284: jattu oppimäärien ja kurssien tavoitteet. Ope-      yhteistä koulutusta. Mielenterveydenalue ja
17285: tussuunnitelmissa korostetaan fyysisen tervey-      päihdehuolto ovat eräitä näistä alueista.
17286: den ohella psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja      Nuorisoasteen ammatillisen peruskoulutuk-
17287: hyvinvointia. Oppisisällöt ja menetelmät, joilla    sen lisäksi on tarkasteltava tarpeet jatkolinjojen
17288: asetettuihin koulutuksen tavoitteisiin päästään,    luomiseen. Jatkolinjat ovat puolesta vuodesta
17289: ovat oppilaitoksen ja kunkin opettajan itse         vuoteen kestävä koulutusväylä työelämässä
17290: valittavissa.                                       olevalle koulutetulle henkilöstölle. Jatkolinjat
17291:    Oppikurssina päihdehuolto on muun muassa         voidaan suunnitella antamaan valmiuksia ja
17292: kodinhoitajan, sosiaaliohjaajan ja diakonin         taitoja työelämässä tarvittaviin erityiskysymyk-
17293: opetussuunnitelmissa. Kehitysvammaisten oh-         siin, kuten esimerkiksi päihdehuoltoon.
17294: jaajien koulutuksessa asiaa käsitellään kurssis-       Korkeakoululaitoksen piirissä on lääkäri-
17295: sa Sosiaaliset ongelmat ja sosiaalityö, sosiaali-   koulutuksessa kiinnitetty huomiota alkoholion-
17296: kasvattajilla mm. kurssissa Sosiaalityö ja las-     gelmien varhaiseen toteamiseen terveydenhuol-
17297: tensuojelu.                                         lossa. Tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi
17298:    Terveydenhuollon koulutusammateissa päih-        on Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiede-
17299: dehuollon opetus kuuluu seuraavien oppikurs-        kunnassa alkoholisairauksien professuuri.
17300:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
17301: 
17302:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
17303:                                       1989 vp. -     KK n:o 563                                     3
17304: 
17305: 
17306: 
17307: 
17308:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17309:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          atrisk vårdlära och arbetslivslära. Under de
17310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fördjupade studierna i psykiatrisk vårdlära
17311: av den 2 november 1989 tili vederbörande             försöker läroanstalterna bereda de studerande
17312: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         tillfälle att arbeta på A-kliniker.
17313: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under-               I den grundläggande yrkesutbildningen ses
17314: tecknade spörsmål nr 563:                            alkoholpolitiken inte enbart som en fristående
17315:                                                      fråga, utan målen för utbildningen (lärostoffet)
17316:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
17317:                                                      i fråga om missbrukarvården hänger samman
17318:        att det alit svårare missbrukarproblemet
17319:        och att de samhälieliga och mänskliga         med större helheter där målen är instälida på
17320:        skadeverkningarna skali kunna minskas         människan skali kunna njuta av välbefinnande,
17321:                                                      utöva egna aktiviteter samt främja och upp-
17322:        genom att det vid någon läroanstalt i
17323:                                                      rätthålla sin fysiska och psykiska hälsa.
17324:        landet inleds effektiv utbildning som
17325:                                                          Mellanstadieutbildningen inom hälsovård
17326:        syftar tili att ge de kunskaper som krävs
17327:        för missbrukarpatienternas sociala och        och det sociala området utvecklas fortlöpande
17328:        psykologiska rehabilitering?                  för att den skall motsvara samhällets service-
17329:                                                      behov. Aktuella i utvecklings- och planerings-
17330:                                                      diskussionen är i detta nu de arbetsområden på
17331:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
17332:                                                      vilka det behövs gemensam utbildning både för
17333: följande:
17334:                                                      det sociala området och hälsovården. Mental-
17335:    I läroplanerna för utbildningsyrkena på mel-      vården och missbrukarvården utgör en del av
17336: lanstadiet inom hälsovården och det sociala          dem.
17337: området har målen för lärokurserna intagits.             Utöver den grundläggande utbildningen av
17338: Vid sidan av fysisk hälsa betonas psykisk hälsa      de unga bör man granska behovet att inrätta
17339: och socialt välbefinnande i läroplanerna. Det        påbyggnadslinjer. Påbyggnadslinjerna är en ut-
17340: lärostoff och de metoder genom vilka utbild-         bildningsväg som tar från ett halvt tili ett år i
17341: ningens mål skali nås väljer läroanstalten och       anspråk för den utbildade personalen i arbets-
17342: lärarna själva.                                      livet. Man kan planera dessa linjer så att de ger
17343:    I läroplanerna för hemvårdare, socialskötare      beredskap och sakkunskap för de specialfrågor
17344: och diakoner ingår bl.a. missbrukarvård som          som behöver lösas i arbetslivet, t.ex. missbru-
17345: en lärokurs. I utbildningen av handledare för        karvården.
17346: utvecklingsstörda behandlas frågan på en kurs           Vid högskolorna har man i utbildningen av
17347: vid namn Sociala problem och socialarbete, i         läkare fäst uppmärksamhet att inom hälsovår-
17348: utbildningen av socialarbetare bl.a. på en kurs      den på ett tidigt stadium diagnostisera alko-
17349: med namnet Socialarbete och barnskydd.               holproblem. I medicinska fakulteten vid Hel-
17350:    I utbildningsyrkena inom hälsovården hör          singfors universitet finns en professur för alko-
17351: undervisningen i missbrukarvård tili innehåliet      holsjukdomar. Professuren syftar tili att ut-
17352: i följande lärokurser: hälsofostran, grunderna i     veckla forskning och undervisning på detta
17353: folkhälsoarbetet, socialpolitik, psykiatri, psyki-   område.
17354:      Helsingfors den 12 december 1989
17355: 
17356:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
17357: 1
17358: 1
17359: 1
17360:     1
17361:     1
17362:     1
17363:         1
17364:         1
17365:         1
17366:         1
17367:             1
17368:             1
17369:             1
17370:                 1
17371:                 1
17372:                 1
17373:                 1
17374:                                                   1989 vp.
17375: 
17376: Kirjallinen kysymys n:o 564
17377: 
17378: 
17379: 
17380: 
17381:                                     Laine: Teknologian vientiä koskevien rajoitusten poistamisesta
17382: 
17383: 
17384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17385: 
17386:    Äskeisen pääsihteeri Mihail Gorbatshovin             niistä haitallisista vientikieltosäännöksistä, jota
17387: Suomen vierailun aikana allekirjoitetussa yhtei-        COCOM-maat soveltavat aiheuttaen näin es-
17388: sessä julistuksessa molempien valtioiden pää-           teitä kaupalle ja kansainväliselle yhteistyölle.
17389: miehet asettivat tavoitteeksi Euroopan ja mui-          COCOM-säännösten ja mm. USAn kauppala-
17390: den maiden aineellisten ja henkisten voimava-           kien noudattamisen valvonta on johtanut jopa
17391: rojen tehokkaamman yhteisen hyväksikäytön.              hämmästyttäviin maanpetossyytteisiin ja -tuo-
17392: Tässä tarkoituksessa julistuksessa korostettiin         mioihin Suomessa. Suomen on syytä lisätä
17393: taloudellisten järjestelmien ja integraatioproses-      aktiivisuutta toiminnassa vientikieltosäännös-
17394: sin tasavertaista ja esteetöntä vuorovaikutusta         ten kumoamisen puolesta.
17395: laajamittaisen k a upallis-taloudellisen, tieteellis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17396: teknisen ja teollisen yhteistyön aloilla. Uutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17397: ajattelua toiminnassa -julistus kehottaa aktiivi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17398: sesti osallistumaan sellaisen maailman rakenta-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17399: miseen, jossa ei ole voimankäyttöä, pelottelua,                   Mihin uusiin toimenpiteisiin Hallitus
17400: epätasa-arvoa, sortoa, syrjintää eikä sisäisiin                aikoo ryhtyä sellaisten COCOM-mai-
17401: asioihin puuttumista.
17402:                                                                den vientikieltosäännösten kumoami-
17403:    Täysin vastakkainen näille pyrkimyksille oli                seksi, jotka rajoittavat kaupankäyntiä
17404: samanaikaisesti koolla olleiden COCOM-mai-                     ja ovat ristiriidassa Suomen ja Neuvos-
17405: den päätös olla purkamatta teknologian vientiä                 toliiton valtionpäämiesten äsken allekir-
17406: koskevia rajoituksiaan. Suomessa ja suomalai-                  joittaman julistuksen periaatteiden
17407: silla alkaa olla jo runsaastikin kokemuksia                    kanssa?
17408: 
17409:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
17410: 
17411:                                                 Ensio Laine
17412: 
17413: 
17414: 
17415: 
17416: 290010D
17417: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 564
17418: 
17419: 
17420: 
17421: 
17422:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17423:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         giaa. Teollisuus voi sen vuoksi liiketoiminnas-
17424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saan sopia tarvittaessa tavaraa myyvän yrityk-
17425: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            sen kanssa tavaroiden maahanjäämisestä tai
17426: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          niiden jälleenviennin rajoittamisesta. Kysymys
17427: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         on siten yritysten omasta päätöksenteosta ja
17428: edustaja E. Laineen näin kuuluvasta kirjallises-      niiden omasta edusta niiden pyrkiessä turvaa-
17429: ta kysymyksestä n:o 564:                              maan teknologian mahdollisimman vapaan
17430:                                                       saannin. Teollisuutemme eri ilmansuuntiin ta-
17431:           Mihin uusiin toimenpiteisiin Hallitus
17432:                                                       pahtuvien vientitoimitusten täsmällisyys riip-
17433:        aikoo ryhtyä sellaisten COCOM-mai-
17434:                                                       puu usein juuri teknologiaostojen häiriöttö-
17435:        den vientikieltosäännösten kumoami-
17436:                                                       myydestä. Siten tämän alan kaupan sujuvuus
17437:        seksi, jotka rajoittavat kaupankäyntiä
17438:                                                       on myös kauppakumppaniemme etujen mu-
17439:        ja ovat ristiriidassa Suomen ja Neuvos-
17440:                                                       kaista.
17441:        toliiton valtionpäämiesten äsken allekir-         Suomen viranomaiset valvovat Suomen ul-
17442:        joittaman julistuksen periaatteiden            komaankauppaa lakien ja asetusten mukaan.
17443:        kanssa?                                        Samalla pyritään estämään se, että Suomesta
17444:                                                       muodostuisi vientivalvonnan piiriin kuuluvien
17445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavaroiden kauttakulkumaa. Suomen etujen
17446: vasti seuraavaa:                                      mukaista ei ole myöskään, että yritykset kier-
17447:    Teknologian keskeinen asema teollisuustuo-         täisivät tai rikkoisivat tekemiään sopimuksia.
17448: tannossa ja muissakin yhteyksissä on korostu-         Suomen hallituksella ei ole tarkoitus ryhtyä
17449: nut viime aikoina vuosi vuodelta. Tämä kehitys        muuttamaan maamme ulkomaankauppaa kos-
17450: on heijastunut myös eri maiden ulkomaan-              kevaa lainsäädäntöä, koska sitä kautta ei voida
17451: kauppaan. Eräät maat ovat yksipuolisesti ra-          vaikuttaa muiden maiden harjoittamaan rajoi-
17452: joittaneet jo vuosikymmenien ajan teknologian         tuspolitiikkaan.
17453: kauppaa. Tällaista vientivalvontatoimintaa               Teknologian kaupan vientikieltosäännökset
17454: harjoitetaan COCOM-järjestön puitteissa. Val-         ja rajoitukset ovat yksipuolisia toimenpiteitä,
17455: vonta toteutetaan jokaisessa COCOM-maassa             jotka haittaavat ja hankaloittavat kansainvälis-
17456: sisäisen lisenssijärjestelmän avulla ja sen koh-      tä kauppaa. Tätä näkemystämme tulemme
17457: teena ovat yritykset.                                 edelleen korostamaan eri yhteyksissä. Lisäksi
17458:    Suomi, kuten muutkaan puolueettomat                katsomme, ettei COCOM-maiden noudattama
17459: maat, ei ole osallistunut COCOM-maiden vien-          teknologian kauppaan kohdistuva rajoituspoli-
17460: ninrajoittamistoimiin. Olemme pyrkineet sii-          tiikka ole sopusoinnussa useilla tahoilla par-
17461: hen, että tällaiset lähinnä suurvaltojen välisiin     haillaan meneillään olevien kaupan vapautta-
17462: suhteisiin liittyvät yksipuoliset toimenpiteet vai-   miseen tähtäävien neuvottelujen ja muiden pyr-
17463: kuttaisivat mahdollisimman vähän maamme               kimysten kanssa. Samalla toteamme, että viime
17464: ulkomaankauppaan.                                     aikoina havaittavissa olleen suurvaltasuhteiden
17465:    Yrityksille on niiden kilpailukyvyn kannalta       ja yleensäkin itä-länsisuhteiden myönteisen ke-
17466: tärkeää, että ne saavat samalla tavoin kuin           hityksen tulisi vaikuttaa myös vientirajoituksia
17467: niiden muissa maissa toimivat kilpailijat tuo-        vähentävästi tai mahdollistaa niistä luopumi-
17468: tantotoiminnassaan tarvitsemaansa teknolo-            nen kokonaan.
17469: 
17470:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1990
17471: 
17472:                                                        Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen
17473:                                     1989 vp. -     KK n:o 564                                     3
17474: 
17475: 
17476: 
17477: 
17478:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17479:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samhet kan industrin därför vid behov avtala
17480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        med ett säljande företag att varorna i fråga
17481: av den 7 november 1989 tili vederbörande           skall stanna kvar i 1andet eller att vidareexpor-
17482: medlem av statsrådet översänt avskrift av          ten av dem begränsas. Då företagen strävar
17483: följande av riksdagsman E. Laine underteck-        efter att trygga en möjligast fri tillgång på
17484: nade skriftliga spörsmål nr 564:                   teknologi är det alltså fråga om företagens
17485:          Vilka nya åtgärder har Regeringen         egna beslut och deras egna intressen. Punktlig-
17486:                                                    heten hos leveranserna från vår industri tili
17487:        för avsikt att vidta för att upphäva de
17488:                                                    olika delar av världen är faktiskt ofta beroende
17489:        bestämmelser om exportförbud som till-
17490:                                                    av att teknologiköpen sker friktionsfritt.
17491:        lämpas av COCOM-länderna och som
17492:                                                       Att handeln på detta område löper smidigt
17493:        begränsar handeln och strider mot prin-
17494:                                                    är sålunda förenligt också med våra handels-
17495:        ciperna i den deklaration som Finlands
17496:                                                    partners intressen.
17497:        och Sovjetunionens statsöverhuvuden
17498:                                                       Myndigheterna i Finland utövar tillsyn över
17499:        nyligen undertecknade?
17500:                                                    Finlands utrikeshandel i enlighet med lag och
17501:                                                    förordning. Samtidigt försöker man förhindra
17502:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
17503:                                                    att Finland blir ett transitland för varor som
17504: samt anföra följande:
17505:                                                    omfattas av exportkontroll. Det är inte heller
17506:    Under den senaste tiden har teknologins         förenligt med Finlands intressen att företagen
17507: centrala ställning accentuerats mer och mer för    skulle kringgå eller bryta mot avtal som de har
17508: varje år, inom industrin och i andra samman-       ingått. Finlands regering har inte för avsikt att
17509: hang. Denna utveckling har också avspeglats i      ändra lagstiftningen om vår utrikeshandel, ef-
17510: olika länders utrikeshandel. Redan i decennier     tersom det inte är möjligt att påverka begräns-
17511: har vissa Iänder unilateralt begränsat handeln     ningspolitiken i andra Iänder på detta sätt.
17512: med teknologi. En dylik exportkontroll sker           Exportförbuden och begränsningarna inom
17513: inom ramen för COCOM-organisationen.               handeln med teknologi är unilaterala åtgärder
17514: Kontronen i varje COCOM-land sker med              som skadar och försvårar den internationella
17515: hjälp av ett licenssystem och den gäller företa-   handeln. Denna åsikt kommer vi fortfarande i
17516: gen.                                               olika sammanhang att betona. Vidare betraktar
17517:    Finland och övriga neutrala Iänder har inte     vi att den begränsningspolitik i fråga om
17518: deltagit i COCOM-ländernas exportbegräns-          handeln med teknologi som bedrivs av CO-
17519: ningar. Vår strävan har varit att dylika unila-    COM-länderna inte överensstämmer med de
17520: terala åtgärder, som närmast gäller relationer-    förhandlingar och andra strävanden som för
17521: na mellan stormakterna, skall påverka vår          närvarande pågår i syfte att frigöra handeln.
17522: utrikeshandel i så ringa utsträckning som möj-     Samtidigt hoppas vi att den positiva utveck-
17523: ligt.                                              lingen, som har kunnat skönjas i stormaktsre-
17524:    Med tanke på företagens konkurrenskraft är      lationerna på senare tid och i öst-väst relatio-
17525: det viktigt för dem att erhålla för produktionen   nerna i allmänhet, också skall leda tili reduce-
17526: nödvändig teknologi på samma sätt som deras        rade exportbegränsningar eller möjliggöra att
17527: konkurrenter i andra länder. I sin affårsverk-     de slopas helt.
17528:      Helsingfors den 15 januari 1990
17529: 
17530:                                                        Utrikeshandelsminister Pertti Salolainen
17531:                                             1989 vp.
17532: 
17533: Kirjallinen kysymys n:o 565
17534: 
17535: 
17536: 
17537: 
17538:                                Laine: Merivartioasemien lakkauttamista koskevista suunnitel-
17539:                                    mista
17540: 
17541: 
17542:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17543: 
17544:    Sisäasiainministeriössä on parhaillaan val-   sien syntyminen ja toiminta yhä pienemmillä
17545: misteltavana ja käsiteltävänä merivartioase-     henkilöresursseilla hidastaisi meripelastuspalve-
17546: mien lakkauttamista koskeva suunnitelma. Sen     lujen saantia. Suunnitelman toteuttaminen ei
17547: mukaan lukuisat Suomenlahden, Saaristome-        johtaisi toiminnan tehostamiseen vaan sen vai-
17548: ren ja Pohjanlahden merivartiostot lakkaute-     keutumiseen. Suunniteltu palvelujen ostaminen
17549: taan kokonaan tai yhdistetään muihin asemiin.    ulkopuolelta ei ilmeisesti tulisi onnistumaan.
17550:    Suunnitelmat merivartioasemien lakkautta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17551: misesta ja toiminnan supistamisesta tuntuvat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17552: kohtuuttomilta ottaen huomioon esim. ulko-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17553: maisten huviveneilijöiden määrän räjähdysmäi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17554: sen kasvun ja sen aiheuttaman valvonnan                     Onko Hallituksen tarkoituksena lu-
17555: tarpeen rannikkoväylillä ja merellä. Saariston           kuisten merivartioasemien lakkauttami-
17556: vakinaisen väestön ikääntyminen aiheuttaa                nen ja yhdistäminen, mikä merkitsisi
17557: myös usein merivartioston apua ja palveluja,             asemien etäisyyksien kasvua ja meripe-
17558: joiden saantia ei saa heikentää.                         lastuspalvelujen saannin hidastumista
17559:    Merivartioasemien lakkauttaminen tai yhdis-           sekä saariston vakinaisen väestön pal-
17560: tämisen seurauksena oleva ylipitkien etäisyyk-           velujen saannin vaikeutumista?
17561: 
17562:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
17563: 
17564:                                            Ensio Laine
17565: 
17566: 
17567: 
17568: 
17569: 2900100
17570: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 565
17571: 
17572: 
17573: 
17574: 
17575:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17576: 
17577:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saan tehostamaan kokoonpanoaan niin, että se
17578: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pystyy täyttämään rajavartiolaitoksen pääteh-
17579: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         tävän valtakunnan rajojen vartioinnin ja val-
17580: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vonnan vaatimukset.
17581: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Näissä suunnitelmissa rajavartiolaitoksen
17582: edustaja Laineen kirjallisesta kysymyksestä n:o    toimintaa pyritään ensi sijassa tehostamaan
17583: 565:                                               keventämällä esikuntia ja rajavartiolaitoksen
17584:           Onko Hallituksen tarkoituksena lu-       yksiköiden ylläpitämiseen sisältyvää huoltotoi-
17585:        kuisten merivartioasemien lakkauttami-      mintaa. Tämän vuoksi pienimpiä yksiköitä
17586:        nen ja yhdistäminen, mikä merkitsisi        kuten merivartioasemia ja rajavartioasemia on
17587:        asemien etäisyyksien kasvua ja meripe-      vähennettävä ja yhdistettävä nykyistä toimin-
17588:        lastuspalvelujen saannin hidastumista       takykyisemmiksi.
17589:        sekä saariston vakinaisen väestön pal-          Merivartiostoissa esitetään lakkautettavaksi
17590:        velujen saannin vaikeutumista?              ja yhdistettäväksi merivartioasemia seuraavasti:
17591:                                                    Suomenlahti 4, Saaristomeri 5 ja Pohjanlahti 1.
17592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-        Henkilöstö sijoitetaan vahventamaan jäljelle
17593: vasti seuraavaa:                                   jääviä vartioasemia ja aluksia.
17594:                                                        Merivartioalueiden komentopaikoilla (eli
17595:    Rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuun-    meripelastuspalvelun lohkokeskuksilla) organi-
17596: nitelmassa vuosille 1991-1994 on suunniteltu       saatiomuutos parantaa olennaisesti merirajan-
17597: lakkautettavaksi tai yhdistettäväksi yhteensä 10   vartioinnin ja meripelastuspalvelun johtamisky-
17598: merivartioasemaa nykyisestä 34 merivartioase-      kyä. Meritilannekuvan muodostaminen ja toi-
17599: masta. Suunnitelman lähtökohtana on tosiasia,      menpiteiden käskytys nopeutuvat nykyisestä.
17600: ettei rajavartiolaitos ole saanut niitä voimava-   Rajavartiolaitoksen rooli meripelastuspalvelu-
17601: ralisäyksiä, joita mm. pelastuspalvelun kehittä-   jen johtamisessa ja meripelastuspalveluun osal-
17602: mistä selvittänyt ministeriryhmä kannanotos-       listuvien eri viranomaisten ja järjestöjen yhteis-
17603: saan 11.3.1980 esitti. Kannanoton mukaan           toiminnan koordinoinnissa korostuu uudistuk-
17604: rajavartiolaitoksen meripelastustehtävissä toi-    sen myötä.
17605: mivaa henkilöstöä olisi tullut lisätä hyvään
17606: meripelastusvalmiuteen pääsemiseksi yhteensä           Toiminnallisilla painopistesuunnilla sijaitse-
17607: 222 viralla. Näistä virkalisäyksistä toteutui      vien merivartioasemien kaikinpuolinen suori-
17608: vuosina 1980-1988 yhteensä 73 virkaa. Kulu-        tuskyky paranee, koska henkilöstöä keskittä-
17609: van vuoden aikana valtioneuvosto on joutunut       mällä voidaan partiointia, kiinteää valvontaa
17610: päättämään valtion henkilöstön määrän vähen-       sekä partioinnin aloitusvalmiutta lisätä nykyta-
17611: tämistä koskevista toimenpiteistä, mikä merkit-    sosta merkittävästi.
17612: sisi rajavartiolaitoksen kohdalla 42 viran vä-         Lakkautettavien merivartioasemien muutta-
17613: hentämistä nykyisestä henkilövahvuudesta vuo-       minen partiotukikohdiksi parantaa useissa ta-
17614: sien 1989-1991 aikana. Tämän vuoksi rajavar-        pauksissa niiden suorituskykyä, koska työpis-
17615: tiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa      teet voidaan tarvittaessa miehittää jatkuvaan
17616: luovuttiin tavoitteesta, joka edellä mainitun       toimintaan kykenevillä partioilla erityisesti pai-
17617: ministeriryhmän kannanoton nojalla oli ollut        nopisteaikoina. Merivartioasemien muuttami-
17618: aikaisemmissa toiminta- ja taloussuunnitelmis-      nen partiotukikohdiksi voi joissakin tapauksis-
17619: sa.                                                 sa merkitä suorituskyvyn heikkenemistä siten,
17620:    Kun rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä          että havaintojen tekeminen vaikeutuu ja siirty-
17621: kasvun sijasta supistuu nykyisestä ja kun sa-       misaika tapahtuma-alueelle pidentyy. Teknisillä
17622: manaikaisesti käytettävissä oleva henkilötyö-       viesti- ja valvontavälineratkaisuilla sekä vartio-
17623: voima on jo supistunut mm. työajan lyhennyk-        laivojen ja ilma-alusten tehostetulla käytöllä
17624: sen myötä, rajavartiolaitos pyrkii suunnitelmis-    pyritään nämäkin haitat minimoimaan.
17625:                                    1989 vp. -     KK n:o 565                                     3
17626: 
17627:   Lakkautettavaksi suunniteltujen merivartio-     ja yhdistäminen tehostaa merirajanvartiointia
17628: asemien alueilla on vuosittain keskimäärin        ja meripelastuspalvelun suorituskykyä. Meri-
17629: 20-60 raja- ja meripelastustapahtumaa, kun        vartioasemien välisten etäisyyksien kasvusta
17630: painopistesuunnan vartioasemilla niitä on         eräissä tapauksissa aiheutuvaa haittaa lieven-
17631: useista kymmenistä satoihin. Meripelastusta-      netään muuttamalla lakkautettavia merivar-
17632: pahtumista pääosa on koskenut huvialuksia         tioasemia partiotukikohdiksi sekä tehostamalla
17633: (90 %). Kalastusalusten osuus on vajaat 10 %.     viesti- ja valvontavälineiden sekä vartiolaivojen
17634:   Edellä sanotun perusteella on todettava, että   ja ilma-alusten käyttöä.
17635: suunniteltu merivartioasemien lakkauttaminen
17636: 
17637:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1989
17638: 
17639:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
17640: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 565
17641: 
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17646: 
17647:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nuvarande antalet och då samtidigt den perso-
17648: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nalarbetskraften som står tili förfogande har
17649: av den 7 november 1989 tili vederbörande            redan minskat bl.a. på grund av arbetstidens
17650: medlem av statsrådet översänt avskrift av           förkortning, strävar gränsbevakningsväsendet i
17651: följande av riksdagsman Laine undertecknade         sina planer tili att effektivera sin sammansätt-
17652: spörsmål nr 565:                                    ning på det sätt, att det kan uppfylla kraven på
17653:                                                     gränsbevakningsväsendets huvuduppgift bevak-
17654:           Är Regeringens avsikt att inställa och
17655:                                                     ning och uppsikt över rikets gränser.
17656:        förena flera sjöbevakningsstationer, vil-
17657:        ket skulle förorsaka, att avståndet mel-        1 dessa planer strävar man i första hand tili
17658:        lan stationerna skulle växa och att          att effektivera gränsbevakningsväsendets verk-
17659:        åtkomsten av sjöräddningstjänsterna          samhet genom att lätta på staberna och den
17660:        skulle fördröjas samt att åtkomsten av       underhållsverksamhet som upprätthåller och
17661:        tjänsterna för skärgårdens stadigvaran-      ingår i gränsbevakningsväsendets enheter. Där-
17662:        de befolkning skulle försvåras?              för måste man minska och sammanslå en del
17663:                                                     av de minsta enheterna, såsom sjöbevaknings-
17664:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stationer och gränsbevakningsstationer tili
17665: samt anföra följande:                               funktionsdugligare enheter än de nuvarande.
17666:                                                        Det föreslås att vid sjöbevakningssektionerna
17667:    1 verksamhets- och hushållningsplanen för        inställs och sammanslås sjöbevakningsstationer
17668: gränsbevakningsväsendet för åren 1991-1994          enligt följande: Finska viken 4, Skärgårdshavet
17669: har man planerat att inställa eller förena 10       5 och Bottniska viken 1. Personalen placeras
17670: sjöbevakningsstationer av de nuvarande 34           som förstärkning tili de kvarblivande sjöbevak-
17671: sjöbevakningsstationerna. Som utgångspunkt          ningsstationerna och fartygen.
17672: för planen är det faktum, att gränsbevaknings-
17673:                                                        Vid kommandoplatserna för sjöbevaknings-
17674: väsendet inte har fått de tiliskott i kraftresur-
17675:                                                     områden (dvs vid avsnittcentrumen) förbättrar
17676: ser, vilka bl.a. den ministergruppen, som utred-
17677:                                                     organisationsändringen väsentligen lednings-
17678: de Räddningstjänstens utveckling, föreslog i
17679:                                                     förmågan över sjögränsbevakningen och sjö-
17680: sitt ställningstagande 11.3.1980. Enligt ställ-
17681:                                                     räddningstjänsten. Utarbetningen av sjösitua-
17682: ningstagandet bore man för att kunna uppnå
17683:                                                     tionsbilden och åtgärdernas ordergivning på-
17684: ett gott sjöräddningsberedskap öka den vid
17685:                                                     skyndas från det nuvarande. Gränsbevaknings-
17686: gräns bevakningsväsendets sjöräddningsuppgif-
17687:                                                     väsendets roll vid ledning av sjöräddnings-
17688: ter verkande personalens antal sammanlagt
17689:                                                     tjänsten och kordnineringen av samarbetet
17690: med 222 tjänster. Av dessa tjänstetiliskott
17691:                                                     mellan de olika myndigheterna och föreningar-
17692: förverkligades under åren 1980-1988 sam-
17693:                                                     na som deltar i sjöräddningstjänsten, betonas i
17694: manlagt 73 tjänster. Under förloppet av detta
17695:                                                     samband med reformen.
17696: år har statsrådet varit tvungen att besluta om
17697: åtgärder rörande minskandet av statens perso-          De på funktionella tyngdpunktsområdena
17698: nai, vilket betydde för gränsbevakningsväsen-       placerade sjöbevakningsstationernas presta-
17699: dets del minskning med 42 tjänster av den           tionsförmåga förbättras på alla sätt, eftersom
17700: nuvarande personalen under åren 1989-1991.          man med koncentrering av personalen kan
17701: Därför har man i verksamhets- och hushåll-          avsevärt i föhållande tili nuläget därmed öka
17702: ningsplanen för gränsbevakningsväsendet av-         på patrullering, fast bevakning samt patrulle-
17703: stått från den målsättning, som med stöd av         ringens startberedskap.
17704: den ovannämmda ministergruppens ställnings-            Omändringen av de sjöbevakningsstationer
17705: tagande funnits i de tidigare verksamhets- och      som inställs tili patrulleringsbaspunkter förbätt-
17706: hushållningsplanerna.                               rar i många fall deras prestationsförmåga
17707:    Då antalet personai vid gränsbevakningsvä-       sålunda, att arbetsenheterna kan vid behov
17708: sendet i stället för att öka, minskar från det      bemannas med patruller som har förmågan tili
17709:                                     1989 vp. -     KK n:o 565                                    5
17710: 
17711: oavbruten verksamhet speciellt under tyngd-        tals händelser. Av sjöräddningshändelserna har
17712: punktstiderna. Omändringen av sjöbevaknings-       huvuddelen berört lustjakter (90 % ). Fiskefar-
17713: stationerna tili patrulleringsbaspunkter kan i     tygens andel är knappt 10 %.
17714: vissa fall betyda försämring av prestationsför-       På grund av det ovan anförda kan det
17715: mågan på så sätt, att görandet av iakttagelser     konstateras, att det planerade inställandet och
17716: försvåras och förflyttningstiderna till händel-    sammanslagningen av sjöbevakningsstationer
17717: seområdet förlängs. Med tekniska budskaps-         effektiverar sjögränsbevakningen och sjörädd-
17718: och beredskapsmateriallösningar samt bevak-        ningstjänstens prestationsförmåga. De i vissa
17719: ningsfartygens och luftfartygens effektiverade     fall föranledda nackdelarna av att avståndet
17720: användning strävar man till att minimera också     mellan sjöbevakningsstationerna växer lindras
17721: dessa nackdelar.                                   genom att ändra en del av de sjöbevaknings-
17722:    På de områden där sjöbevakningsstationerna      stationer som inställs tili patrullbaspunkter
17723: har planerats att indras sker årligen i genom-     samt genom att effektivera användningen av
17724: snitt 20-60 gräns- och sjöräddningshändelser,      budskaps- och bevakningsmaterialet samt be-
17725: då det vid bevakningsstationer på tyngd-           vakningsfartygens och luftfartygens använd-
17726: punktområdet sker från flere tiotal tili hundra-   ning.
17727: 
17728:     Helsingfors den 11 december 1989
17729: 
17730:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
17731: 1
17732: 1
17733:                                               1989 vp.
17734: 
17735: Kirjallinen kysymys n:o 566
17736: 
17737: 
17738: 
17739: 
17740:                                  Pulliainen: Pyhärannan Rihtniemen muodostamisesta luonnon-
17741:                                      suojelualueeksi
17742: 
17743: 
17744:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17745: 
17746:    Rauman seudun luonnonystäviä ovat järkyt-        sellaisena pysyvää luontoa ihaillen. Alueella on
17747: täneet lehti-ilmoitukset, joissa mainostetaan       rikas eläimistö. Kun Raumalle on matkaa vain
17748: Pyhärannan Rihtniemeä, "unelmaa koskemat-            15 km, olisi sillä luonnonsuojelualueena, jossa
17749: tomasta luonnosta", joka todellisuudessa olisi      voi samoilla, erityinen merkitys muillekin kuin
17750: puolen hehtaarin alueiksi tontitettu ja jolta nyt   vain niille, jotka ovat ostaneet vuokraoikeuden
17751: tarjotaan tontteja vuokralle kahdeksi vuodeksi      vartioidulle alueelle. Ympäristöministeriön on
17752: A, B, C ja D alueilta. Mainoksissa kerrotaan        puututtava meneillään olevaan kehitykseen ak-
17753: siitä, mitä voi alueella "luonnossa" tehdä.         tiivisilla toimilla.
17754: Mainoksista paljastuu myös, että tämä "kos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17755: kematon luonnonalue" on suunniteltu todelli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17756: suudessa vartioiduksi vuokratonttialueeksi, jos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17757: ta luonnon koskemattomuus on kaukana.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17758:    Sen sijaan, että Pyhärannan Rihtniemestä
17759: muodostetaan vuokratonttialue, siitä on muo-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Py-
17760: dostettava luonnonsuojelualue, jossa kansalai-               härannan Rihtniemen muodostamiseksi
17761: set voivat samoilla todella koskematonta ja                  luonnonsuojelualueeksi?
17762:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
17763: 
17764:                                           Erkki Pulliainen
17765: 
17766: 
17767: 
17768: 
17769: 290010D
17770: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 566
17771: 
17772: 
17773: 
17774: 
17775:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17776:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiluodon ja Fossmarkin ydinvoimaloiden väli-
17777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen tasavirtayhteyden Suomen puolella vaatima
17778: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         suurjännitelinja ja tasasuuntauslaitteiden vaati-
17779: kirjeenne n:o 2752 ohella toimittanut valtioneu-   mat rakenteet.
17780: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Rihtniemellä ei ole ns. valtakunnallisiin
17781: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-      suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Luonnon-
17782: myksestä n:o 566, jossa tiedustellaan:             suojelualueita Rihtniemelle voidaan perustaa
17783:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Py-       maanomistajien hakemuksista. Maankäyttöti-
17784:        härannan Rihtniemen muodostamiseksi         lannetta selkiinnyttäisi Rihtniemelle laadittava
17785:        luonnonsuojelualueeksi?                     osayleiskaava, jossa otettaisiin huomioon vir-
17786:                                                    kistys- ja luonnonsuojelutarpeet. Tämä on kui-
17787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tenkin Pyhärannan kunnan asia, sillä koko
17788: vasti seuraavaa:                                   maan kannalta merkityksellisiä erityisiä luon-
17789:                                                    nonarvoja ei alueella enää valitettavasti ole
17790:    Pyhärannan Rihtniemen merkitys virkistys-       tähän asti heikosti säännellyn rakentamisen
17791: alueena on kiistaton. Sinne on jo pitkään          takia.
17792: rakennettu loma-asuntoja eikä alueella siksi
17793: enää ole kovinkaan suurta arvoa luonnonsuo-           Jokamiehenoikeudella kaikilla on mahdolli-
17794: jelun kannalta.                                    suus liikkua vapaasti ja maksutta toisen omis-
17795:    Rihtniemellä on "Wilhelmintalon männik-         tamalla maalla, ellei sitä ole erityisin määräyk-
17796: kö" -niminen luonnonsuojelualue, jonka puus-       sin kielletty. Rihtniemeltä tarjotaan vuokralle
17797: ton ikä on satoja vuosia. Melko lähellä Riht-      tontteja vapaa-ajan viettoon. Tonteilla ei ole
17798: niemeä mutta kuitenkin Rauman syväväylän           rakennusoikeutta. Tällainen jokamiehenoi-
17799: toisella puolella on Rauman kaupungin hake-        keuksien myyminen on mahdollisten tontin-
17800: muksesta rauhoitettuja lintusaaria. Rihtniemel-    vuokraajien harhauttamista. Jokamiehenoi-
17801: lä on myös vahvistettu rantakaava, jossa on        keuksista ei tarvitse maksaa ja on toivottavaa,
17802: osoitettu pieniä SU-alueita.                       että tällainen liikeidea kaatuu omaan mahdot-
17803:    Rihtniemen maisemaa muuttavat rajusti 01-       tomuuteensa.
17804: 
17805:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1989
17806: 
17807:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17808:                                      1989 vp. -     KK n:o 566                                      3
17809: 
17810: 
17811: 
17812: 
17813:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delsen på den finländska sidan mellan kärn-
17815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kraftverken i Olkiluoto och Forsmark fordrar
17816: nr 2752 av den 7 november 1989 tili vederbö-        och de konstruktioner som fordras för likrik-
17817: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        tarna.
17818: av följande av riksdagsman Pulliainen under-           Vid Rihtniemi finns inga områden som
17819: tecknade spörsmål nr 566:                           inbegrips i de riksomfattande skyddsprogram-
17820:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        men. Naturskyddsområden kan på basis av
17821:        avsättande av Rihtniemi i Pyhäranta tili     markägarnas ansökningar grundas vid Rihtnie-
17822:                                                     mi. En delgeneralpian för Rihtniemi, i viiken
17823:        naturskyddsområde?
17824:                                                     behoven av rekreation och naturskydd beaktas,
17825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skulle klargöra situationen då det gäller mark-
17826:                                                     användningen. Detta är likväl en sak för
17827: samt anföra följande:
17828:                                                     Pyhäranta kommun, eftersom området tili följd
17829:    Rihtniemi i Pyhäranta är obestridligen bety-     av den dåligt reglerade byggnadsverksamheten
17830: delsefullt som rekreationsområde. Här har re-       tyvärr inte längre erbjuder några naturvärden,
17831: dan under en 1ång tid byggts semesterbostäder       som vore specielia med tanke på hela landet.
17832: och området är tili följd av detta inte längre av      Tili följd av aliemansrätten har var och en
17833: så stort värde från naturvårdssynpunkt sett.        rätt att fritt och för intet röra sig på mark, som
17834:    Vid Rihtniemi finns ett naturskyddsområde        ägs av någon annan, förutsatt att det inte
17835: som kallas "Wilhelmintalon männikkö". Dess          utfärdats särskilda försskrifter som förbjuder
17836: trädbestånd är flera hundra år gammalt. Rätt        detta. Vid Rihtniemi bjuder man ut arrende-
17837: nära Rihtniemi men ändå på andra sidan av           tomter för fridtidsverksamhet. För tomterna
17838: djupfarleden tili Raumo finns fågelöar som har      gäller ingen byggnadsrätt. Denna försä1jning av
17839: fredats på ansökan av Raumo stad. För Riht-         allemansrätten är att vi1seleda dem som even-
17840: niemi finns även en fastställd strandplan och på    tuellt arrenderar tomterna. För aliemansrätten
17841: den har anvisats små SU-områden.                    krävs ingen betalning och det är önskvärt att
17842:    Landskapet vid Rihtniemi påverkas drastiskt      en affärside av det här slaget stupar på sin egen
17843: av den högspänningslinje som likströmsförbin-       omöjlighet.
17844:     Helsingfors den 11 december 1989
17845: 
17846:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
17847:                                              1989 vp.
17848: 
17849: Kirjallinen kysymys n:o 567
17850: 
17851: 
17852: 
17853: 
17854:                                  Pulliainen: Valmistuspäivämäärän merkitsemisestä pakattuihin
17855:                                      elintarvikkeisiin
17856: 
17857: 
17858:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17859:    Mitä enemmän suomalaisissa marketeissa ja           Tällä hetkellä on selvää, että teollisuus ja
17860: elintarvikemyymälöissä tarjolla olevia, pakattu-    kauppa eivät vapaaehtoisesti merkitse elintar-
17861: ja elintarvikkeita tutkitaan, sen selvemmäksi       vikepakkauksiin valmistuspäivää. Teollisuus on
17862: käy, että meille tarjotaan ostettavaksi vanhaa      velvoitettava niin tekemään kuluttajien edun
17863: ruokaa. Pakettien päälle on merkitty viimeinen      nimissä. Kansa odottaa hallitukselta pikaisia
17864: myyntipäivä, jonka on kuitenkin arvioinut           toimia tässä suhteessa.
17865: tuotteen pakannut tehdas itse. Se puolestaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17866: on kuunnellut vähittäiskauppaa, joka toivoo,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17867: että viimeinen myyntipäivä olisi mahdollisim-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17868: man pitkällä tulevaisuudessa. Sekä teollisuus       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17869: että kauppa ovat varoneet merkitsemästä val-
17870:                                                                Aikooko Hallitus toimia niin, että
17871: mistuspäivää pakkauksiin. Kuitenkin kulutta-
17872:                                                             teollisuus ja kauppa veivoitetaan mer-
17873: jan kannalta on vähintäänkin toivottavaa, että
17874:                                                             kitsemään elintarvikepakkauksiin pak-
17875: hän tietää, koska elintarvike on valmistunut.
17876:                                                             kauksen sisällä olevan elintarvikkeen
17877:                                                             valmistuspäivä?
17878:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
17879: 
17880:                                          Erkki Pulliainen
17881: 
17882: 
17883: 
17884: 
17885: 290010D
17886: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 567
17887: 
17888: 
17889: 
17890: 
17891:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17892: 
17893:   Valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n 1 momentissa         sessa suositaan sanontaa "parhaimmillaan en-
17894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen". Pohjoismainen harmonointiryhmä ehdot-
17895: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            ti myös, että elintarvikkeissa, jotka säilyäkseen
17896: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vaativat jääkaappilämpötiloja ja jotka kestävät
17897: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         korkeintaan kolmen kuukauden säilytyksen,
17898: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     pitäisi olla merkittynä pakkauspäivä. Näissä
17899: kysymyksestä n:o 567:                                 valmisteissa tulisi ehdotuksen mukaan siten
17900:                                                       olla kaksi päivämäärää, pakkauspäivä ja vii-
17901:            Aikooko Hallitus toimia niin, että
17902:                                                       meinen käyttöpäivä. Elintarvikkeen valmistajil-
17903:         teollisuus ja kauppa veivoitetaan mer-
17904:                                                       le jäisi edelleen valta päättää näiden päiväysten
17905:         kitsemään elintarvikepakkauksiin pak-
17906:                                                       välisestä aikaerosta.
17907:         kauksen sisällä olevan elintarvikkeen
17908:                                                          Kuten kysymyksessä on mainittu, teollisuus
17909:         valmistuspäivä?
17910:                                                       ja kauppa eivät juurikaan vapaaehtoisesti ole
17911:                                                       informoineet kuluttajia valmistamiensa elintar-
17912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17913:                                                       vikkeiden iästä. Teollisuuden mukaan valmis-
17914: taen seuraavaa:
17915:                                                       tuspäivän merkitseminen myyntipäällykseen
17916:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on val-         tuotteen tuoreudesta ja laadusta kertovana
17917: misteltu ehdotus pakkausmerkintäasetukseksi.          tietona on kuluttajalle käyttöarvoltaan vähäi-
17918: Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot maalis-            nen. Se saattaa teollisuuden mielestä johtaa
17919: kuun 1990 loppuun mennessä. Voimassa ole-             jopa siihen, että heikoissa olosuhteissa valmis-
17920: vien säännösten mukaan on elintarvikkeisiin           tetut elintarvikkeet, joille on jouduttu asetta-
17921: merkittävä valmistus- tai pakkausajankohta            maan lyhyt myyntiaika, menestyvät paremmin
17922: tahi säilyvyysaikaa tarkoittava päiväysmerkin-        kuin sellaiset elintarvikkeet, joiden myyntiaika
17923: tä vain silloin, kun siitä on erikseen säädetty tai   paremman valmistushygienian ja uudemman
17924: määrätty. Sen sijaan uudessa pakkausmerkin-           valmistus- ja pakkausteknologian ansiosta on
17925: täehdotuksessa lähdetään siitä, että pakkauk-         pidempi. Elintarviketeollisuus on kuitenkin il-
17926: sessa tulee aina olla säilyvyyttä osoittava mer-      moittanut halukkuutensa ryhtyä vapaaehtoises-
17927: kintä, joko "parasta ennen"-merkintä tai vii-         ti kokeilemaan valmistuspäivän merkitsemistä
17928: meinen käyttöajankohta ns. helposti pilaantu-         tiettyihin tuotteisiinsa.
17929: vissa elintarvikkeissa. Vain eräät ehdotuksessa          Elintarvikeneuvottelukunta on asettanut työ-
17930: erikseen luetellut elintarvikkeet, joissa merkin-     jaoston valmistelemaan lausuntoa pakkausmer-
17931: nällä ei ole katsottu olevan oleellista kulutta-      kintäehdotuksesta. Jaostossa on paitsi teolli-
17932: jansuojelullista merkitystä, on jätetty merkin-       suuden ja kaupan myös kuluttajien edustus.
17933: täpakon ulkopuolelle.                                 Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee pakkaus-
17934:    Kansainvälisesti katsoen valmistuspäivän il-       merkintäehdotuksesta saamiensa lausuntojen
17935: moittaminen elintarvikkeen myyntipäällyksessä         pohjalta harkitsemaan, mikä päiväysvaihtoehto
17936: ei ole yleistä. Sekä Codexin merkintästandar-         - pakkauspäivä, säilyvyysajankohta vai mo-
17937: dissa (Codex Stan 1-1985) että EY:n direktii-         lemmat - olisi kuluttajaa ajatellen parhain
17938: vissä ja pohjoismaisessa harmonointiehdotuk-          ratkaisu.
17939: 
17940:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1989
17941: 
17942:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
17943:                                       1989 vp. -     KK n:o 567                                       3
17944: 
17945: 
17946: 
17947: 
17948:                                Tili Riksdagens Herr Ta1man
17949:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nordiska harmoniseringsgruppen föreslog ock-
17950: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse          så att förpackningsdagen bör meddelas på
17951: av den 7 november 1989 till vederbörande             förpackningarna tili sådana livsmedel som krä-
17952: med1em av statsrådet översänt avskrift av            ver ky1skåpstemperaturer och vilkas hållbarhet
17953: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        är högst tre månader. På dessa tillverkningar
17954: nade spörsmå1 nr 567:                                skall det alltså enligt förs1aget finnas två
17955:           Har Regeringen för avsikt att verka        datum, förpackningsdagen och sista använd-
17956:        så att industrin och hande1n å1äggs att       ningsdagen. Enligt förslaget skalllivsmede1still-
17957:        förse 1ivsmede1sförpackningarna med           verkarna fortsättningsvis kunna besluta om
17958:        tillverkningsdatum för det 1ivsmede1 de       tidsskillnaden mellan dessa datum.
17959:        innehåller?                                       Såsom det också nämns i spörsmå1et har
17960:                                                      industrin och hande1n inte i nämnvärd grad
17961:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         frivilligt informerat konsumenterna om hur
17962: samt anföra fö1jande:                                gamla 1ivsmed1en är. En1igt industrins åsikt är
17963:                                                      det av ringa värde för konsumenten om till-
17964:    På handels- och industriministeriet har be-       verkningsdatum meddelas på försäljningshöljet
17965: retts ett förs1ag tili förordning om förpacknings-   då det gäller att få reda på hur färsk produkten
17966: anteckningar. Över detta förs1ag har utlåtanden      är och dess kvalitet. Det kan enligt industrin
17967: inbegärts inom 1oppet av mars 1990. Enligt           tili och med 1eda tili att livsmedel som tillver-
17968: gällande stadganden behöver livsmedel förses         kats i sämre förrhållanden och som man därför
17969: med en datumanteckning som anger tillverk-           har varit tvungen att ge en kort försäljningstid
17970: nings- eller förpackningstidpunkten eller håll-      har bättre åtgång än sådana livsmedel som tili
17971: barhetstiden endast då om detta särskilt har         följd av bättre hygien vid tillverkningen och
17972: stadgats eller bestämts. 1 det nya förs1aget om      nyare tillverknings- och förpackningsteknik har
17973: förpackningsanteckningar utgår man däremot           en längre försäljningstid. Livsmede1sindustrin
17974: ifrån att på förpackningen alltid skall finnas en    har dock meddelat att den är villig att på
17975: anteckning som visar hållbarheten, antingen i        frivillig basis på försök börja sätta ut tillverk-
17976: form av en "bäst före"-anteckning eller i form       ningsdatum på vissa produkter.
17977: av sista användningsdatum för s.k. 1ätt för-
17978: skämbara 1ivsmedel. Endast för vissa 1ivsmede1,          Livsmedelsdelegationen har tillsatt ett arbets-
17979: som särski1t räknas upp i förs1aget och där          utskott för att bereda ett utlåtande över för-
17980: anteckningen inte har ansetts ha någon större        slaget tili förordning om förpackningsanteck-
17981: betydelse ur konsumentskyddsperspektiv, har          ningar. J utskottet är förutom industrin och
17982: inte stadgats om ob1igatoriska anteckningar.         handeln också konsumenterna företrädda.
17983:    Internationellt sett är det inte vanligt att      Handels- och industriministeriet kommer, på
17984: medde1a tillverkningsdagen på försä1jningshöl-       basis av de utlåtanden som erhålls över försla-
17985: jen tilllivsmedel. Både i Codex-standarden om        get, att överväga vilket datumalternativ som
17986: anteckningar (Codex Stan 1-1985), i EG:s             vore det bästa med tanke på konsumenten -
17987: direktiv och i förslaget tili nordisk harmonise-     förpackningsdatum, hållbarhetstiden eller bå-
17988: ring rekommenderas uttrycket "bäst före". Den        da.
17989: 
17990:      Helsingfors den 5 december 1989
17991: 
17992:                                                                          Minister Pertti Salolainen
17993:                                                1989 vp.
17994: 
17995: Kirjallinen kysymys n:o 568
17996: 
17997: 
17998: 
17999: 
18000:                                   Pekkarinen: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kinnulan
18001:                                      kirkonkylään
18002: 
18003: 
18004:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18005: 
18006:    Kinnulan kirkonkylän lävitse kulkee huono-           Hankkeesta on kuitenkin jätetty eduskunta-
18007: kuntoinen ja ahdas tie. Tie on suorastaan            aloitteita vuosien ajan. Asia on ollut Kinnulan
18008: hengenvaarallinen siksi, että siltä puuttuvat        kunnan tärkein työkohde jo pitkään. Vuodelle
18009: kevyen liikenteen väylät. Niinpä tiellä liikkuu       1987 hanke oli vahvasti ehdolla työllisyys-
18010: samanaikaisesti raskasta tavaraliikennettä, pai-     työohjelmaan, mutta näiden varojen vähenemi-
18011: kallista muuta moottoriajoneuvoliikennettä,          nen koko maassa esti asiassa onnistumisen.
18012: pyöräilijöitä ja jalankulkijoita.                       Kun Kinnulan kunta kaiketi kuitenkin on
18013:    Mikään ihme ei olekaan, että tiellä on            jatkuvasti yksi maan vaikeimmista työttömyys-
18014: sattunut useita onnettomuuksia, jopa hengen-         kunnista, olisi välttämätöntä saada hanke työn
18015: menetyksiin johtaneita. Erityisen vaarallinen tie    alle jo ensi vuonna, jos ei muuten niin juuri
18016: on koululaisten koululiikenteen kannalta. Sa-        työllisyysvaroin. TVL:n Keski-Suomen piirin
18017: tojen koululaisten on päivittäin kuljettava edel-    ohjelmissa Kinnulan kevyen liikenteen väylä
18018: lä kuvatun liikenteen keskellä. Tilanne onkin        sijoittuu vasta vuodelle 1994.
18019: kestämätön.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18020:    Kevyen liikenteen väylästön rakentaminen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18021: Kinnulan kirkonkylän keskustaan on ollut             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18022: vireillä jo vuosien ajan. Tielain mukaiset tie-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18023: suunnitelmat ovat olleet valmiit jo useamman                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18024: vuoden ajan. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt                siin kevyen liikenteen väylän rakentami-
18025: ei ns. budjettirahoituksella eikä työllisyysperus-          seksi Kinnulan kirkonkylään vuonna
18026: teisellakaan rahoituksella.                                 1990?
18027: 
18028:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
18029: 
18030:                                           Mauri Pekkarinen
18031: 
18032: 
18033: 
18034: 
18035: 2900100
18036: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 568
18037: 
18038: 
18039: 
18040: 
18041:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18042: 
18043:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuitenkin ollut lähes 10 %, joka on varsin
18044: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korkea. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityk-
18045: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           sessä on työllisyysrahoitusta työministeriölle
18046: kirjeenne n:o 2754 ohella toimittanut valtioneu-     esitetty varsin vähän, koska koko maan työlli-
18047: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         syystilanne on huomattavasti parantunut. Tä-
18048: kansanedustaja Mauri Pekkarisen näin kuulu-          män vuoksi työllisyysrahaa olisi aikaisempaa
18049: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 568:            vähemmän käytettävissä mm. tietöihin vuonna
18050:                                                      1990.
18051:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18052:        siin kevyen liikenteen väylän rakentami-         Tie- ja vesirakennuslaitos on ensi vuodelle
18053:        seksi Kinnulan kirkonkylään vuonna            esittänyt työllisyystyöohjelmaan ensisijaisesti
18054:        1990?                                         keskeneräisien hankkeiden jatkorahoituksen
18055:                                                      sekä uusiksi hankkeiksi erittäin vaikeilla työl-
18056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisyysalueilla liikenteellisesti kiirellisiä hankkei-
18057: vasti seuraavaa:                                     ta. Kinnulan keskustan töihin ei rahoitusta
18058:                                                      vuodelle 1990 ole edellä mainituista syistä voitu
18059:    Kinnulan keskustaan on suunniteltu raken-         esittää. Neuvottelut työministeriön kanssa ovat
18060: nettavaksi kevyen liikenteen väyliä yhteensä 3,8     kuitenkin vielä käymättä. Hallitus käsittelee
18061: km paikallisteiden n:ot 16943 ja 16944 varteen.      työministeriön esittelystä työllisyystyöohjelman
18062: Hankkeen kustannusarvio on 4,8 Mmk. Suun-            vasta sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt
18063: nitelmat laadittiin aikoinaan Kinnulan vaikean       vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen käsit-
18064: työllisyystilanteen vuoksi. Tie- ja vesirakennus-    telyn yhteydessä hallituksen käytettävissä ole-
18065: laitos piti näin yllä valmiutta aloittaa liiken-     van työllisyysrahoituksen suuruuden. Siinä yh-
18066: teellisesti tarpeellisia hankkeita, mikäli alueen    teydessä lopullisesti sitten ratkeavat vuoden
18067: työllisyystilanne olisi sitä edellyttänyt.           1990 työllisyystöinä aloitettavat uudet tietyö-
18068:    Kinnulan keskustan kevyen liikenteen väyliä       kohteet.
18069: pidetään edelleen tarpeellisina. Keski-Suomen
18070: tie- ja vesirakennuspiirin alueella on kuitenkin        Lisäksi liikenneministeriö ilmoittaa, että lii-
18071: runsaasti sellaisia hankkeita, joita pidetään        kenneministeri Pekka Vennamo on useasti vaa-
18072: vielä kiireellisimpinä ja nämä ovat siksi ajoitet-   tinut Kinnulan kevyen liikenteen väylän raken-
18073: tu piirin suunnitelmissa toteutettavaksi ennen       tamista ja siksi liikenneministeriö onkin jo
18074: Kinnulan keskustan väyliä. Näitä on esimer-          ennen kansanedustaja Pekkarisen tekemää kir-
18075: kiksi pääteiden varrella Viitasaarella, Keuruul-     jallista kysymystä päättänyt esittää työministe-
18076: la ja Kuhmoisissa sekä alemmalla tieverkolla         riölle, että rahoitusta saataisiin ko. hankkee-
18077: Äänekoskella, Haapamäellä, Toivakassa, Jout-         seen työllisyysrahoista vuoden 1990 työllisyys-
18078: sassa, Jämsässä, Saarijärvellä, Jämsänkoskella,      rahoja jaettaessa, vaikka Keski-Suomen piiri ei
18079: Jyväskylän maalaiskunnassa ja Petäjävedellä.         sitä olekaan esittänyt. Kinnulan kunta ja useat
18080:    Valtion töitä on viime vuosina ollut Keski-       kansalaisjärjestöt ovat olleet kansanedustaja
18081: Suomen läänin alueella siinä määrin, ettei           Tina Mäkelän johdolla myös vaatimassa tätä
18082: työllisyysrahoitusta tietöihin ole työministeriös-   kevyen liikenteen hanketta Kinnulaan mitä
18083: tä ohjattu. Kinnulan työttömyysprosentti on          pikimmin.
18084: 
18085:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
18086: 
18087:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
18088:                                       1989 vp. -      KK n:o 568                                       3
18089: 
18090: 
18091: 
18092: 
18093:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18094: 
18095:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           propositionen för år 1990 har arbetsministeriet
18096: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           anvisats ett synnerligen litet belopp i sysselsätt-
18097: nr 27 54 a v den 7 november 1989 tili vederbö-        ningsmedel, eftersom sysselsättningsläget har
18098: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          förbättrats märkbart i hela landet. Därför finns
18099: av följande av riksdagsman Mauri Pekkarinen           det mindre sysselsättningsmedel att tillgå än
18100: undertecknade spörsmål nr 568:                        tidigare bl.a. för vägarbeten år 1990.
18101:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             Väg- och vattenbyggnadsverket har för nästa
18102:         byggande av en led för lätt trafik i          år i sysselsättningsarbetsprogrammet i främsta
18103:         Kinnula kyrkby år 1990?                       hand föreslagit finansiering av ha1vfärdiga pro-
18104:                                                       jekt, och såsom nya projekt har trafikmässigt
18105:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          brådskande projekt inom områden med synner-
18106: samt anföra fö1jande:                                 ligen svår sysse1sättningssituation föres1agits.
18107:                                                       Av ovan nämnda orsaker har det inte varit
18108:    Det finns planer på att bygga totalt 3,8 km        möj1igt att anvisa finansiering för arbeten i
18109: leder för lätt trafik i centrum av Kinnu1a vid        centrum av Kinnu1a under år 1990. Det har
18110: bygdevägarna 16943 och 16944. Kostnadsbe-             emellertid inte ännu förts några förhandlingar i
18111: räkningen för projektet uppgår tili 4,8 milj. mk.     saken med arbetsministeriet. Vid föredragning
18112: Planerna gjordes på sin tid upp på grund av det       från arbetsministeriet behand1ar regeringen sys-
18113: svåra sysse1sättningsläget i Kinnula. Härige-         selsättningsarbetsprogrammet först sedan riks-
18114: nom upprätthöll väg- och vattenbyggnadsver-           dagen, i samband med behandlingen av bud-
18115: ket beredskap för inledande av trafikmässigt          getpropositionen för år 1990, har beslutat om
18116: sett nödvändiga projekt, om sysselsättningslä-        storleken på de sysse1sättningsmede1 som står
18117: get inom området skulle ha förutsatt det.             tili regeringens förfogande. 1 det sammanhang-
18118:    Lederna för lätt trafik i Kinnula centrum          et avgörs sedan s1utligt vilka nya vägarbeten
18119: anses fortfarande vara nödvändiga. Inom mel-          som skall påbörjas såsom sysselsättningsarbe-
18120: lersta Fin1ands väg- och vattenbyggnadsdis-           ten under år 1990.
18121: trikts område finns emellertid många sådana
18122: projekt som anses vara ännu mer brådskande,              Trafikministeriet medde1ar dessutom att tra-
18123: och därför kommer dessa enligt distrikets             fikminister Pekka Vennamo upprepade gånger
18124: planer att förverkligas före trafiklederna i          har krävt att en 1ed för lätt trafik skall byggas
18125: centrum av Kinnula. Dylika projekt finns t.ex.        i Kinnula. Därför har trafikministeriet redan
18126: invid huvudvägarna i Viitasaari, Keuruu och           innan riksdagsman Pekkarinens skriftliga
18127: Kuhmoinen samt inom vägnätet av lägre k1ass           spörsmå1 in1ämnades bes1utat föres1å för ar-
18128: i Äänekoski, Haapamäki, Toivakka, Joutsa,             betsministeriet att finansiering för ifrågavaran-
18129: Jämsä, Saarijärvi, Jämsänkoski, Jyväskylä             de projekt skall anvisas ur sysse1sättningsmede1
18130: landskommun och Petäjävesi.                           vid förde1ningen av sysse1sättningsmedlen för
18131:    Under senare år har det funnits så många           år 1990, även om mellersta Fin1ands distrikt
18132: stat1iga arbeten inom Mellersta Finlands Iän att      inte har föres1agit detta. Kinnula kommun och
18133: arbetsministeriet inte har anvisat sysselsättnings-   många medborgarorganisationer har under
18134: medel för vägarbeten. Arbetslöshetsprocenten i        riksdagsledamot Tina Mäkeläs ledning även
18135: Kinnula har emellertid varit närapå 10 %,             krävt att denna led för lätt trafik förverkligas i
18136: vilket är en synnerligen hög siffra. I budget-        Kinnula med det snaraste.
18137: 
18138:      Helsingfors den 30 november 1989
18139: 
18140:                                                                    Trafikminister Raimo Vistbacka
18141:                                                1989 vp.
18142: 
18143: Kirjallinen kysymys n:o 569
18144: 
18145: 
18146: 
18147: 
18148:                                   Sarapää: Rahajärven kunnostamisesta Inarissa
18149: 
18150: 
18151:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18152:    Lapin vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt Ra-       Toisaalta kalaportaan rakentamisella alkaa olla
18153: hajärven virkistyskäytön parantamiseksi kun-         kiire, sillä Kirakkajokeen istutetut taimenen
18154: nostussuunnitelman. Tavoitteena on, että Ra-         poikaset saavuttavat vaellusiän 1-2 vuoden
18155: hajärvi saatetaan sellaiseen tilaan, että ammat-     kuluessa. Kaikki hankkeet on tarkoitus toteut-
18156: ti-, kotitarve- ja virkistyskalastukselle sekä ve-   taa yhteistyönä Inarin kunnan sähkölaitoksen,
18157: neilylle ja retkeilylle luodaan toimintaedellytyk-   Inarin kunnan ja LA VY:n kanssa. Rahajärven
18158: set ja että järven luontaista tuottoa ja varsinkin   puhdistus työllistäisi ennen kaikkea metsureita,
18159: tuoton hyödyntämistä parannetaan. Alueen             metsäkoneurakoitsijoita ja muuta paikallista
18160: omistajat, metsähallitus ja Inarin yhteismetsä,      väestöä. Rahajärven virkistyskäyttösuunnitel-
18161: ovat osaltaan suostuneet toimenpiteisiin, jotka      man toteuttaminen maksaa 1 300 000 markkaa.
18162: auttavat tavoitteiden saavuttamista.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18163:     Lapin vesi- ja ympäristöpiiri on asettanut       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18164: Rahajärven erääksi tärkeimmistä työkohteista         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18165: vuonna 1990. Sen lisäksi LA VY tekee parhail-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18166: laan suunnitelmaa kalaportaan rakentamiseksi                   Pitääkö Hallitus Inarin kunnassa si-
18167: Kirakkakönkään voimalaitoksen yhteyteen                     jaitsevan Rahajärven kunnostusta kii-
18168: vuosina 1990--91. Ajallisesti hankkeet on tar-              reellisenä asiana, ja
18169: koitus toteuttaa siten, että Rahajärven puhdis-                aikooko Hallitus osoittaa hankkeen
18170: tus tehdään ensin ja kalaporras tämän jälkeen.              toteuttamiseen tarvittavat varat?
18171:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
18172: 
18173:                                            Kimmo Sarapää
18174: 
18175: 
18176: 
18177: 
18178: 290010D
18179: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 569
18180: 
18181: 
18182: 
18183: 
18184:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18185:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      järven kunnostussuunnitelma on valmistunut
18186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuonna 1988. Hankkeen toteuttaminen ei edel-
18187: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         lytä vesioikeuden lupaa. Rahajärven kunnos-
18188: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuksen kokonaiskustannusarvio on vuoden
18189: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      1989 maaliskuun kustannustason mukaan
18190: edustaja Sarapään näin kuuluvasta kirjallisesta    1 860 000 mk. Suunnitelmassa esitetään valtion
18191: kysymyksestä n:o 569:                              osuudeksi rantojen raivaus ja apajapaikkojen
18192:                                                    puhdistus sekä venesataman ja rantautumis-
18193:           Pitääkö Hallitus Inarin kunnassa si-
18194:                                                    paikkojen teko. Vesi- ja ympäristöhallituksen
18195:        jaitsevan Rahajärven kunnostusta kii-
18196:                                                    hyväksymän vuosia 1991-1994 koskevan toi-
18197:        reellisenä asiana, ja
18198:                                                    minta- ja taloussuunnitelman mukaan hanke
18199:           aikooko Hallitus osoittaa hankkeen
18200:                                                    toteutettaisiin vuosina 1991-1992 edellyttäen,
18201:        toteuttamiseen tarvittavat varat?
18202:                                                    että hanketta varten myönnetään tarvittavat
18203:                                                    varat. Hankkeen huomattavan työllistämisvai-
18204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18205:                                                    kutuksen takia vesi- ja ympäristöhallitus on
18206: vasti seuraavaa:
18207:                                                    esittänyt, että hanke aloitettaisiin työllisyystyö-
18208:    Rahajärvi on toiminut 1950-luvulta lähtien      nä jo vuonna 1990.
18209: Kirakkakönkään voimalaitoksen säännöste-              Maa- ja metsätalousministeriö on antanut
18210: lyaltaana. Säännöstelyn alkaessa järven veden-     vesi- ja ympäristöhallitukselle Kirakkakönkään
18211: pintaa jouduttiin nostamaan, jolloin veden alle    kalataloudellista kunnostusta koskevan toi-
18212: jäi runsaasti puustoa. Alueen kalastajat pitävät   meksiannon vuonna 1988. Vesi- ja ympäristö-
18213: tätä suurimpana haittana kalataloudelle. Ran-      hallitus on esittänyt vuoden 1990 työllisyys-
18214: tojen huono kunto haittaa myös järven virkis-      työohjelmaan 60 000 markan määrärahan Ki-
18215: tyskäyttöä.                                        rakkakönkään kalaportaan suunnittelua var-
18216:    Lapin vesi- ja ympäristöpiirin laatima Raha-    ten.
18217:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1989
18218: 
18219:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18220:                                     1989 vp. -     KK n:o 569                                      3
18221: 
18222: 
18223: 
18224: 
18225:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18226:    I det syfte 37 § riksdagsordningen anger har    upp en restaureringsplan för sjön Rahajärvi.
18227: Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den 7         Denna blev färdig år 1988. Genomförandet av
18228: november 1989 tili vederbörande med1em av          projektet kräver inte tilistånd av vattendomsto-
18229: statsrådet översänt avskrift av följande av        len. Den totala kostnadskalkylen för restaure-
18230: riksdagsman Sarapää undertecknade spörsmå1         ring av Rahajärvi enligt kostnadsnivån i mars
18231: nr 569:                                            1989 uppgår tili 1 860 000 mk. I planen föreslås
18232:                                                    att statens andel skulie bestå av röjning av
18233:          Anser Regeringen att restaureringen
18234:                                                    stränderna, upputsning av fiskestäliena samt
18235:        av sjön Rahajärvi i Enare är en bråd-
18236:                                                    byggande av båthamn och stälien där man kan
18237:        skande angelägenhet och
18238:                                                    ta i land. Den av vatten- och miljöstyrelsen
18239:          ämnar Regeringen anvisa de medel          godkända verksamhets- och ekonomiplanen för
18240:        som behövs för att projektet skali kun-     1991-1994 går ut på att projektet skali ge-
18241:        na genomföras?                              nomföras åren 1991-1992 under förutsättning
18242:                                                    att behövliga medel beviljas för ändamålet. På
18243:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
18244:                                                    grund av att projektet har stor sysselsättnings-
18245: anföra följande:                                   främjande betydelse har vatten- och miljösty-
18246:    Rahajärvi har sedan 1950-talet fungerat som     relsen föreslagit att projektet skali påbörjas
18247: regleringsbassäng för kraftverket i Kirakka-       som sysselsättningsprojekt redan år 1990.
18248: köngäs. Då regleringen inleddes måste vatten-         Jord- och skogsbruksministeriet har år 1988
18249: ståndet i sjön höjas, och då blev en mängd träd    gett vatten- och miljöstyrelsen i uppgift att
18250: stående under vattenytan. Fiskarna i området       utföra en restaurering av Kirakkaköngäs ur
18251: anser detta som den största olägenheten vad        fiskerihushåliningssynpunkt. Vatten- och miljö-
18252: fiskerinäringen beträffar. Att stränderna är i     styrelsen har föreslagit att 60 000 mark skali tas
18253: dåligt skick inverkar också menligt på rekrea-     in i sysselsättningsarbetsprogrammet för år
18254: tionsmöjligheterna.                                 1990 för planering av fisktrappor i Kirakka-
18255:    Lapplands vatten- och miljödistrikt har gjort   köngäs.
18256: 
18257:     Helsingfors den 11 december 1989
18258: 
18259:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
18260:                                             1989 vp.
18261: 
18262: [(irjallinen kysymys n:o 570
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 
18267:                                 Elo ym.: Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta
18268:                                     Raumalla ja Porissa
18269: 
18270: 
18271:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18272:   Viime viikkojen keskustelussa on erityisesti    tukea ohjataan myös Rauma-Repolan Rauma
18273: >llut esillä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n koh-    Yards Oy:lle sekä Hollmingin telakalle Rau-
18274: alo. Asia on luonnollisesti hyvin tärkeä sekä     malle ja Rauma-Repolan Porin Kirrinsannan
18275: >ääkaupunkiseudun että Turun alueen teolli-       tehtaille työllisyyden ylläpitämiseksi.
18276: ,uudelle, ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n koh-       Samassa yhteydessä tulee turvata myös te-
18277: alo heijastuu laajemminkin maahamme ali-          lakkateollisuuden alihankkijoiden mahdollisuu-
18278: mnkkijoiden kautta.                               det jatkaa toimintaansa. Niinpä valtion on
18279:   Kuitenkin keskustelussa näyttää viime aikoi-    omin toimenpitein huolehdittava siitä, että ali-
18280: Ja unohtuneen se, että maassamme on muita-        hankkijoille korvataan Wärtsilä Meriteollisuus
18281: ~in telakkateollisuuden yrityksiä kuin Wärtsilä   Oy:n konkurssin yhteydessä koituvat tappiot
18282: vieriteollisuus Oy. Niinpä esim. Rauman ja        kohtuullisessa määrin.
18283: >orin seudulla telakkateollisuus näyttelee mer-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18284: ~ittävää osuutta työllisyydessä. Esim. Rauman     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18285: eollisista työpaikoista kokonaista 38 prosent-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18286: ia on telakoilla. Myös Porissa Rauma-Repo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18287: an Kirrinsannan öljynporalauttoja valmistava
18288: ehdas on merkittävä työllistäjä.                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18289:    Viime aikoina on vaadittu valtion tukea                ryhtyä Rauma-Repolan Rauma Yards
18290: iuomen telakkateollisuudelle ainakin samassa              Oy:n, Hollming Oy:n sekä Rauma-Re-
18291: näärin kuin EY-maissa. Onkin luonnollista,                polan Porin Mäntyluodon tehtaiden kil-
18292: :ttä suomalaisten telakoiden kilpailukyvyn tur-           pailukyvyn turvaamiseksi, ja
18293: 'aamiseksi on välttämätöntä, että suomalaiset                miten Hallitus aikoo korvata alihank-
18294: elakat saavat saman tuen kuin ulkomaiset                  kijoiden menetykset Wärtsilä Meriteol-
18295: :ilpailijansa. Sen takia on välttämätöntä, että           lisuus Oy:n konkurssin yhteydessä?
18296:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
18297: 
18298:          Mikko Elo                    Timo Laaksonen                Raila Aho
18299:          Maunu Kohijoki               Aino Pohjanoksa               Heikki Rinne
18300:                                       Raimo Vuoristo
18301: 
18302: 
18303: 
18304: 
18305: 900100
18306: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 570
18307: 
18308: 
18309: 
18310: 
18311:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuoden alussa aloitettiin EY:n komission kans-
18313: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     sa keskustelut telakkateollisuuden valtiontu-
18314: hemies, 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        kien käytön vähentämiseksi ja kokonaan pois-
18315: kirjeenne n:o 2756 ohella toimittanut valtioneu-   tamiseksi sellaisessa kilpailutilanteessa, jossa
18316: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tarjoajina on vain EY-maiden ja Suomen tela-
18317: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-       koita. Samalla olemme pyrkineet järjestelyihin,
18318: jallisesta kysymyksestä n:o 570:                   joilla vähennettäisiin tukien kokonaismäärää
18319:                                                    kaikissa maissa. Tällainen ratkaisu loisi pohjaa
18320:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     myös laajemmalle kansainväliselle ratkaisulle,
18321:        ryhtyä Rauma-Repolan Rauma Yards            jossa mukana olisivat EY:n ja Suomen lisäksi
18322:        Oy:n, Hollming Oy:n sekä Rauma-Re-          myös Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat.
18323:        polan Porin Mäntyluodon tehtaiden kil-         OECD:ssä on kuluvana vuonna käsitelty
18324:        pailukyvyn turvaamiseksi, ja                Yhdysvaltain aloitteesta laivanrakennusteolli-
18325:           miten Hallitus aikoo korvata alihank-    suuden valtiontukien poistamiseen tähtäävää
18326:        kijoiden menetykset Wärtsilä Meriteol-      kokonaisohjelmaa. Sen keskeisiä osia ovat uu-
18327:        lisuus Oy:n konkurssin yhteydessä?          sien tai lisättyjen valtiontukitoimien jäädyttä-
18328:                                                    minen sekä voimassa olevien tukien purkami-
18329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nen. Yhdysvallat pyrkii siihen, että aloitteesta
18330: taen seuraavaa:                                    voitaisiin aloittaa neuvottelut jo ensi vuoden
18331:                                                    alussa ja päästä ratkaisuun jo ensi vuoden
18332:    Valtiontuen lisääntynyt käyttö EY-maissa        aikana. Jos ratkaisuun päästään, tuet poistui-
18333: sekä eräiden Kaakkois-Aasian maiden harjoit-       sivat 1-2 vuoden aikana.
18334: tama agressiivinen hintakilpailu ovat jo pitkään      Suomi on kannattanut aloitetta voimakkaas-
18335: pitäneet laivojen kansainvälisen hintatason al-    ti ja korostanut omaa aktiivista toimintaansa
18336: haisena ja useimmissa tapauksissa tuotantokus-     valtiontukien poistamiseksi sekä oman telakka-
18337: tannuksia alempana. Maailman telakkateolli-        teollisuutemme vaikeaa tilannetta muiden mai-
18338: suuden kapasiteetti on myös pitkään ollut          den käyttämien tukien johdosta. Suomen kan-
18339: kysyntää suurempi. Huolimatta joistakin ky-        nalta katsottuna on kuitenkin ollut vaikeaa
18340: synnän ja hinatatason paranemista koskevista       luvata sitoutumista täydelliseen jäädyttämisvel-
18341: toiveikkaista arvioista markkinoiden epätasa-      voitteeseen, koska jäisimme edelleen tukea run-
18342: paino ja epäterve hintataso jatkunevat vi_elä      saasti antavia kilpailijoitamme huonompaan
18343: pitkään. Kehitys riippuu muun muassa palJon        asemaan. Olemme kuitenkin voimakaasti tuke-
18344: Japanin ja Etelä-Korean hintapolitiikasta j_a      neet nopean ratkaisun aikaansaamista ja il-
18345: kapasiteetin lisäyksestä. Suomen osalta merki-     moittaneet valmiutemme jatkoneuvotteluihin
18346: tystä on myös Neuvostoliiton kaupalla. Neu-        niin OECD:ssä kuin muissakin yhteyksissä.
18347: vostoliiton osuus on kuluvan vuostkymmenen
18348: alkupuolella ollut maailmanmarkkinoilla lähes         Suomen laivanrakennusteollisuus on pyrki-
18349: 40% kansainvälisistä laivatilauksista. Muiden      nyt vastaamaan muiden maiden käyttämään
18350: maiden voimakas valtiontuki heijastuu myös         valtiontukeen ja halparakentamiseen erikoistu-
18351: Neuvostoliiton kaupan hintatasoon ja on suun-      malla ja rationalisoinnilla. Suomessa on myös
18352: nannut hankintoja tukea käyttäviin maihin.         toteutettu merkittäviä kapasiteetin vähennyksiä
18353: Näillä markkinoilla Suomeen on saatu vuoden        sekä rakennettuina tonneina että työntekijöi-
18354: 1986 jälkeen aiempaan verratuna vain verrat-       den lukumäärässä mitattuna. Koska edellä
18355: tain vähän laivatilauksia.                         selostettujen tukitoimien poistamispyrkimysten
18356:                                                    onnistumisesta ja aikataulusta ei voida saada
18357:    Suomi on kiinnittänyt huomiota valtiontu-
18358:                                                    varmuutta, hallitus joutuu harkitsemaan uudel-
18359: kien kauppaa vääristäviin vaikutuksiin useilla
18360: eri foorumeilla, muun muassa OECD:ssä, GATT-       leen periaatettamme, että telakoille ei anneta
18361:                                                    valtiontukea.
18362: issa ja EFTA-EY-yhteistyön puitteissa. Tämän
18363:                                       1989 vp. -       KK n:o 570                                       3
18364: 
18365:   Tämän takia valtiovarainministeriö on                suutemme nykyiselle noin 5-6 mrd. markan
18366: 12.11.1989 asettanut työryhmän, jonka tehtä-           arvoiselle vuosittaiselle tuotanuoliemme mainit-
18367: vänä on 15.12.1989 mennessä selvittää telakka-         tu "EY-tasoinen" 26 %:n tuotantotuki, se mer-
18368: lukien tasoa ja kehitystä sekä tehdä tarvittavat       kitsisi noin 1,3-1,6 mrd. markan vuosittaista
18369: toimenpide-ehdotukset Suomen telakkatuen               tukea, joka olisi rahoitettava verotuloilla.
18370: mahdollisiksi muutoksiksi. Työryhmässä on              Tämä siis merkitsisi vuotuiskustannuksena lä-
18371: edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi            hes kaksinkertaisesti sitä, mitä valtio meneil-
18372: kauppa- ja teollisuusministeriö ja ulkoasiainmi-       lään olevassa telakkakriisissä menettänee.
18373: nisteriö.                                                 Alihankkijoiden asema Wärtsilä Meriteolli-
18374:    Samaan aikaan jatkuu edelleen kauppa- ja            suus Oy:n konkurssin yhteydessä on ollut
18375: teollisuusministeriön teollisuusosaston ylijohta-      erityinen huolen aihe. Kysymystä jätettäessä ei
18376: jan selvitystyö telakkkateollisuutemme yhteis-         sen allekirjoittajilla vielä ollut tiedossa valtio-
18377: työmahdollisuuksista.                                  neuvoston päätös 8.11.1989 valtion halpakor-
18378:    Kysymyksen perusteluosassa epäsuorasti ja           koisesta pitkäaikaisesta 50 milj. markan lainas-
18379: useissa muissa yhteyksissä suoraan esitetty vaa-       ta ja siihen liittyvästä sopimuksesta Masa-
18380: timus "ainakin EY-tasoisesta" tuesta ei kuiten-        Yards Oy:n kanssa. Tällä järjestelyllä mahdol-
18381: kaan voine perustua loppuun saakka vietyyn             listettiin osan alihankkijoiden saatavista osta-
18382: harkintaan. Vaikka on epäselvää, mitä "EY-             minen ja siten tappioiden pienentäminen. Myö-
18383: tasoisella tuella" missäkin yhteydessä tarkoite-       hemmin sovittiin vielä 20 milj. markan
18384: taan, voitaneen olettaa, että sillä usein viitataan    käyttämisestä työllisyysvaroista alihankkijoi-
18385: EY:n laivanrakennusdirektiivin määrittämään            den aseman parantamiseksi. Kaikkiaan järjes-
18386: suoran tuotantotuen ylärajaan, joka tällä het-         telyllä saatettiin parantaa pienimpien alihank-
18387: kellä on 26 %. Tämän lisäksihän on muita               kijoiden vaikeaa asemaa. Järjestely hyväksyt-
18388: tukimuotoja. Samoin on huomattava, että to-            tiin tyydyttävänä kompromissina osittain vai-
18389: dellinen tuki vaihtelee sangen paljon eri EY-          keidenkin neuvottelujen jälkeen.
18390: maissa. Jos kuitenkin lasketaan telakkateoli-
18391: 
18392:      Helsingissä II päivänä joulukuuta 1989
18393: 
18394:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
18395: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 570
18396: 
18397: 
18398: 
18399: 
18400:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18401:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          EG. 1 början av detta år påbörjades diskussio-
18402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ner med EG:s kommission om en minskning av
18403: nr 2756 av den 7 november 1989 tili vederbö-         det statliga stödet inom varvsindustrin och om
18404: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         ett totalt slopande av det i sådana konkurrens-
18405: av följande av riksdagsman Elo m.fl. under-          situationer där anbudsgivare enbart är varven i
18406: tecknade spörsmål nr 570:                            EG-länderna och i Finland. Samtidigt har vi
18407:                                                      strävat efter arrangemang med vilka de sam-
18408:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
18409:                                                      manlagda stödbeloppen i alla Iänder kunde
18410:        vidta för att trygga konkurrenskraften
18411:                                                      minskas. En dylik lösning skulle skapa en
18412:        för Rauma-Repolas bolag Rauma
18413:                                                      grund också för en mera omfattande interna-
18414:        Yards Oy, Hollming Ab samt Rauma-
18415:                                                      tionell lösning där förutom EG och Finland
18416:        Repolas fabriker i Mäntyluoto i Björ-
18417:                                                      också Japan, Sydkorea och Förenta Staterna
18418:        neborg och
18419:                                                      skulle vara med.
18420:          hur tänker Regeringen ersätta under-
18421:        leverantörerna för deras förluster i sam-        Ett helhetsprogram som syftar tili att slopa
18422:        band med Wärtsilä Marinindustri Ab:s          det statliga stödet inom skeppsbyggnadsindus-
18423:        konkurs?                                      trin har på initiativ av Förenta Staterna be-
18424:                                                      handlats inom OECD under detta år. De
18425:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         centrala delarna i detta program är en nedfrys-
18426: samt anföra följande:                                ning av nya och ökade statliga stödåtgärder
18427:                                                      samt ett slopande av redan existerande stöd.
18428:    Den ökade användningen av statsstöd i             Förenta Staterna strävar efter att förhandlingar
18429: EG-länderna samt den agressiva prispolitik           skall kunna påbörjas redan i början av nästa år
18430: som en del Iänder i sydöstra Asien bedriver har      på basis av initiativet och att en lösning skall
18431: redan länge hållit fartygens internationella pris-   kunna åstadkommas under årets lopp. Om en
18432: nivå nere, i flertalet fall under produktionskost-   lösning nås kommer stöden att slopas om 1-2
18433: naderna. Kapaciteten inom världens varvsindu-        år.
18434: stri har också länge varit större än efterfrågan.       Finland har kraftigt understött initiativet och
18435: Trots vissa hoppfulla bedömningar om att             betonat sin egen aktiva verksamhet för att
18436: efterfrågan och prisnivån kommer att bli bätt-       slopa de statliga stöden samt den svåra situa-
18437: re, torde obalansen och den osunda prisnivån         tion landets varvsindustri har råkat i på grund
18438: fortgå länge ännu på marknaden. Utvecklingen         av att de andra länderna använder sig av stöd.
18439: beror bl.a. tili stor del på Japans och Sydkoreas    Sett ur finländskt perspektiv har det dock varit
18440: prispolitik och ökade kapacitet. För Finlands        svårt att lova att vi skall förbinda oss att iaktta
18441: del är också handeln med Sovjetunionen av            en fullständig nedfrysning, eftersom vi då
18442: betydelse. Under den första halvan av detta          skulle befinna oss i en sämre ställning än de av
18443: decennium utgjorde Sovjetunionens andel av de        våra konkurrenter som fortsättningsvis ger
18444: internationella fartygsbeställningarna på världs-    rikligt med stöd. Vi har dock starkt understött
18445: marknaden närmare 40 %. Det stora statsstöd          möjligheterna att åstadkomma en snabb lös-
18446: som andra Iänder ger återspeglas även i pris-        ning och meddelat vår beredskap tili fortsatta
18447: nivån i den sovjetiska handeln och detta har         förhandlingar både inom OECD och i andra
18448: medfört att anskaffningarna har gjorts i Iänder      sammanhang.
18449: som använder sig av stöd. På denna marknad              Den finländska skeppsbyggnadsindustrin har
18450: har Finland efter år 1986 fått endast ett ringa      försökt svara på de andra ländernas statliga
18451: antal beställningar jämfört med tidigare år.
18452:                                                      stöd och billiga byggande genom specialisering
18453:    Finland har fäst uppmärksamheten vid stats-
18454:                                                      och rationalisering. Avsevärda inskränkningar
18455: stödets förvrängande effekter på handeln vid         har också gjorts i den finländska kapaciteten
18456: flera olika forum, bl.a. i OECD, GATT och
18457:                                                      både vad gäller det byggda tonnaget och
18458: inom ramen för samarbetet mellan EFTA och
18459:                                      1989 vp. -     KK n:o 570                                      5
18460: 
18461: antalet arbetstagare. Eftersom det inte går att      Det bör även observeras att det verkliga stödet
18462: få några garantier för att de ovan redogjorda        varierar ganska mycket mellan de olika EG-
18463: strävandena att slopa stödåtgärderna kommer          länderna. Om man trots allt räknar ut det
18464: att lyckas och när i så fall, blir regeringen        nämnda produktionsstödet "på EG-nivå",
18465: tvungen att omvärdera principen att varven           d.v.s. 26 %, av vår varvsindustris nuvarande
18466: inte ges statligt stöd.                              årliga produktion som uppgår tili ett värde av
18467:     På grund av detta tilisatte finansministeriet    5-6 miljarder mark, betyder det ett årligt stöd
18468: 12.11.1989 en arbetsgrupp som har tid på sig         på 1,3-1,6 miljarder mark, som måste finan-
18469: tili 15.12.1989 att utreda varvsstödens nivå och     sieras med skatteinkomster. Detta skulle följ-
18470: utveckling samt komma med nödvändiga åt-             aktligen betyda nästan en fördubbling i årliga
18471: gärdsförslag i fråga om eventuella ändringar av      kostnader av det som staten torde förlora i den
18472: det finska varvsstödet. 1 arbetsgruppen är           pågående varvskrisen.
18473: förutom finansministeriet också handels- och            Underleverantörernas ställning i samband
18474: industriministeriet och utrikesministeriet repre-    med Wärtsilä Marinindustri Ab:s konkurs har
18475: senterade.                                           utgjort en speciell anledning tili bekymmer. Då
18476:     Samtidigt fortgår också det utredningsarbete     spörsmålet lämnades in hade undertecknarna
18477: som överdirektören för handels- och industri-        ännu inte kännedom om statsrådets beslut av
18478: ministeriets industriavdelning gör och som gäl-      8.11.1989 om ett statligt långtidslån på 50 milj.
18479: ler samarbetsmöjligheterna inom varvsindus-          mk med låg ränta och, i anslutning tili det,
18480: trin.                                                avtalet med Masa-Yards Ab. Genom detta
18481:     Det krav på ett stöd "åtminstone på EG-          arrangemang möjliggjordes köp av en del av
18482: nivå" som framställs indirekt i motiveringsde-       underleverantörernas fordringar och på detta
18483: len till spörsmålet och direkt i många andra         sätt en minskning av förlusterna. Senare kom
18484: sammanhang kan dock inte basera sig på en            man också överens om att 20 miljoner mark av
18485: välövervägd bedömning. Fastän det är oklart          sysselsättningsmedlen skall användas för att
18486: vad som menas med "ett stöd på EG-nivå" i            förbättra underleverantörernas ställning. Totalt
18487: olika sammanhang, torde man kunna anta att           kan de mindre underleverantörernas svåra
18488: det ofta syftar på den i EG:s skeppsbyggnads-        ställning förbättras genom arrangemanget. Det
18489: direktiv definierade Övre gränsen för direkt         godkändes som en nöjaktig kompromiss efter
18490: produktionsstöd, som i detta nu är 26 %.             förhandlingar som delvis var svåra.
18491: Utöver detta finns det också andra stödformer.
18492: 
18493:      Helsingfors den II december 1989
18494: 
18495:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
18496:                                                 1989 vp.
18497: 
18498: Skriftligt spörsmål nr 571
18499: 
18500: 
18501: 
18502: 
18503:                                    Nyby m.fl.: Om åtgärder för att minska våldet i samhället
18504: 
18505: 
18506:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18507: 
18508:    Det har skett en oroande ökning av antiso-         skolprojekt mot mobbning, informationssats-
18509: cialt beteende i de flesta industrialiserade län-     ningar mot narkotika, musikkonserter, drogfria
18510: derna under de senaste årtiondena. 1 de skan-         discotek och antivåldsfilmer. Denna vecka
18511: dinaviska länderna har kriminaliteten ökat med        kommer regeringen i Sverige att sammanträffa
18512: 300----400 procen t sedan 19 50-talet. Detta enligt   med socialarbetare, poliser, brottsoffer, föräld-
18513: Dan Olweus, professor i personlighetspsykologi        rar, ungdomar och andra för att diskutera fler
18514: vid universitetet i Bergen, Norge, som föreläste      och nya inslag i kampen mot våldet.
18515: vid Nordiska rådets seminarium "Våldet i                 Mycket tyder på att gatuvåldet, mobbningen
18516: samhället" i Hyvinge 12-14 april 1988. Pro-           och vandaliseringen ökat också i Finland.
18517: fessor Olweus presenterade analyser från ett          Orsakerna är i så fall många. Författaren
18518: åtgärdsprogram mot mobbning som genom-                Bertolt Brecht skrev att "elakhet är bara ett
18519: förts i Norge. Enligt professor Olweus kan man        slags oförmåga".
18520: anta att ca 50 000 elever i norska grundskolor           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
18521: är mer eller mindre regelbundna offer för             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
18522: mobbning. lfall att alla norska skolor använde        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
18523: åtgärdsprogrammet på det sätt man gjort i             ställa följande spörsmål:
18524: Bergen, skulle antalet offer för mobbningen
18525: kunna minskas med 25 000 elever eller flera,                    Har enligt Regeringens uppfattning
18526: enligt professor Olweus.                                     gatuvåldet fått råare former, vandalise-
18527:    För tre år sedan tog regeringen i Sverige                 ringen och mobbningen ökat under
18528: initiativ tili en kampanj mot våldet. Flera                  senare år i Finland och om så är fallet,
18529: välkända kulturpersonligheter engagerade sig                    vilka åtgärder har Regeringen vidta-
18530: aktivt i kampanjen. Kampanjen gav upphov tili                git för att stävja denna utveckling och
18531: föreningen "Tänk ett slag" som under våren                      vilka nya fräscha åtgärder ämnar
18532: 1987 besökte skolor, ordnade filmförevisning-                Regeringen vidta för att minska våldet i
18533: ar, föreläsningar och seminarier över hela                   samhället?
18534: landet. 1 dag stöder "Tänk ett slag" -fonden
18535: 
18536:      Helsingfors den 13 november 1989
18537: 
18538:                       Mats Nyby                                Lauri Metsämäki
18539:                       Risto Ahonen                             Ilkka-Christian Björklund
18540:                                            Claes Andersson
18541: 
18542: 
18543: 
18544: 
18545: 290010D
18546: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 571
18547: 
18548: Kirjallinen kysymys n:o 571                                                              Suomennos
18549: 
18550: 
18551: 
18552: 
18553:                                  Nyby ym.: Toimenpiteistä väkivallan vähentämiseksi yhteiskun-
18554:                                     nassa
18555: 
18556: 
18557:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18558:    Epäsosiaalinen käyttäytyminen on lisäänty-      projekteja, panostusta huumeiden vastaiseen
18559: nyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä          tiedottamiseen, konsertteja, päihteettömiä dis-
18560: useimmissa teollisuusmaissa. Skandinavian          koteekkeja ja väkivallan vastaisia elokuvia.
18561: maissa rikollisuus on sitten 1950-luvun lisään-    Tällä viikolla Ruotsin hallitus tapaa sosiaali-
18562: tynyt 300-400 prosenttia Norjassa toimivan         työntekijöitä, poliiseja, rikoksen uhreja, van-
18563: Bergenin yliopiston persoonallisuuspsykologian     hempia, nuoria ym. keskustellakseen useista
18564: professorin Dan Olweuksen mukaan. Olweus           uusista väkivallan vastaisessa taistelussa tarvit-
18565: luennoi Pohjoismaiden neuvoston seminaarissa       tavista toimista.
18566: "Väkivalta yhteiskunnassa", Hyvinkäällä 12.-          Monet seikat viittaavat siihen, että katuvä-
18567: 14. huhtikuuta 1988. Professori Olweus esitteli    kivalta, kiusaaminen ja vandalisointi on lisään-
18568: tuloksia koulukiusaamisen vastaisesta toimen-      tymässä myös Suomessa. Syitä on monia.
18569: pideohjelmasta, joka toteutettiin Norjassa. Pro-   Kirjailija Bertolt Brecht kirjoitti, että "häijyys
18570: fessori Olweuksen mukaan voidaan olettaa           on vain jonkinlaista taitamattomuutta".
18571: noin 50 000 oppilaan Norjan peruskouluissa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18572: olevan lähes säännöllisesti kiusaamisen uhreja.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18573: Jos kaikki Norjan koulut soveltaisivat toimen-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18574: pideohjelmaa Bergenin tapaan, kiusaamisen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18575: uhrien määrää voitaisiin vähentää 25 000 op-
18576: pilaalla tai enemmänkin professori Olweuksen                  Onko Hallituksen mielestä katuväki-
18577: mukaan.                                                    valta saanut raaempia muotoja ja van-
18578:    Kolme vuotta sitten Ruotsin hallitus teki               dalisointi ja kiusaaminen lisääntynyt
18579: aloitteen väkivallan vastaisesta kampanjasta.              viime vuosina Suomessa, ja jos on,
18580: Useita tunnettuja kulttuurihenkilöitä osallistui              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
18581: aktiivisesti kampanjaan. Kampanjan myötä                   tynyt tämän kehityksen hillitsemiseksi,
18582: syntyi yhdistys nimeltä "Tänk ett slag", joka              ja
18583: kevään 1987 aikana vieraili kouluissa, järjesti               mihin uusiin tuoreisiin toimenpiteisiin
18584: elokuvanäytäntöjä, luentoja ja seminaareja                 Hallitus aikoo ryhtyä väkivallan vähen-
18585: koko maassa. Tällä hetkellä "Tänk ett slag"                tämiseksi yhteiskunnassa?
18586: -rahasto tukee kiusaamisen vastaisia koulujen
18587:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1989
18588: 
18589:                      Mats Nyby                              Lauri Metsämäki
18590:                      Risto Ahonen                           Ilkka-Christian Björklund
18591:                                          Claes Andersson
18592:                                     1989 vp. -     KK n:o 571                                    3
18593: 
18594: 
18595: 
18596: 
18597:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18598:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käytettävissä olevin voimavaroin lisäämällä nä-
18599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kyvää valvontaa ja tekemällä nuorten keskuu-
18600: olette 13 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        dessa ennalta estävää työtä, koska mainitut
18601: kirjeenne n:o 2795 ohella lähettänyt valtioneu-    rikokset ovat pääasiassa nuorten tekemiä.
18602: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Poliisin voimavarat eivät kuitenkaan riitä
18603: kansanedustaja Mats Nybyn ym. kirjallisesta        jatkuvaan kaiken kattavaan yleisvalvontaan.
18604: kysymyksestä n:o 571, jossa tiedustellaan:         Jatkuvaa poliisivalvontaa on pyritty pitämään
18605:                                                    yllä pahimmissa häiriöpisteissä sekä sen ohella
18606:           Onko Hallituksen mielestä katuväki-
18607:        valta saanut raaempia muotoja ja van-       suorittamaan teema- ja iskuluonteista valvon-
18608:                                                    tatoimintaa.
18609:        dalisointi ja kiusaaminen lisääntynyt
18610:                                                       Poliisin omien toimien ohella poliisi on
18611:        viime vuosina Suomessa, ja jos on,
18612:                                                    pyrkinyt yleisön ja silminäkijöiden aktivoimi-
18613:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
18614:                                                    seen, koska ilmoitusaktiivisuuden paraneminen
18615:        tynyt tämän kehityksen hillitsemiseksi,
18616:                                                    edistäisi omalta osaltaan yleistä järjestystä ja
18617:        ja                                          turvallisuutta.
18618:           mihin uusiin toimenpiteisiin Hallitus
18619:        aikoo ryhtyä väkivallan vähentämiseksi         Rikoksia voidaan vähentää nykyisestään va-
18620:                                                    listus- ja rikoksentorjuntakampanjoilla. Esi-
18621:        yhteiskunnassa?
18622:                                                    merkkinä voidaan mainita väkivaltaa ja ilkival-
18623:                                                    taa vastaan suunnatut kampanjat. Poliisilla on
18624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta-
18625:                                                    tällä hetkellä käynnissä häiriökäyttäytymisen
18626: vasti seuraavaa:
18627:                                                    ennalta ehkäisemiseen ja torjuntaan tarkoitettu
18628:    Katuväkivalta on viime vuosina valitettavasti   Rikos ei kannata -kampanja. Poliisin käsityk-
18629: raaistunut ja vandalismi ja kiusaaminen ovat       sen mukaan ennalta estävä toiminta erityisesti
18630: lisääntyneet huolestuttavasti. Poliisin toimin-    eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyönä
18631: nassa mainittuihin ilmiöihin on suhtauduttu        vähentää nuorten rikollisuutta ja epäsosiaali-
18632: vakavasti ja niiden torjumiseen on ryhdytty        suutta.
18633:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1990
18634: 
18635:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
18636: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 571
18637: 
18638: 
18639: 
18640: 
18641:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18642:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som de ifrågavarande brotten främst begås av
18643: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       unga.
18644: nr 2795 av den 13 november 1989 tili vederbö-         Poliseos kraftresurser förslår emellertid inte
18645: rande medlem av statsrådet översänt en av-        tili en fortlöpande, allt omfattande allmän
18646: skrift av följande av riksdagsman Mats Nyby       övervakning. Man har försökt upprätthålla en
18647: m.fl. undertecknade spörsmål nr 571:              fortlöpande polisövervakning vid de värsta
18648:                                                   orosplatserna och dessutom har man försökt
18649:           Har enligt Regeringens uppfattning
18650:                                                   anordna övervakning i form av teman eller
18651:        gatuvåldet fått råare former, vandalise-
18652:                                                   övervakning i sådan form där polisen oväntat
18653:        ringen och mobbningen ökat under
18654:                                                   slår tili.
18655:        senare år i Finland och om så är fallet,       Vid sidan av den egentliga polisverksamhe-
18656:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-    ten har polisen försökt aktivera allmänheten
18657:        git för att stävja denna utveckling och
18658:                                                   och ögonvittnena, eftersom en förbättrad an-
18659:           vilka nya fräscha åtgärder ämnar        mälningsaktivitet skulle för sin del främja den
18660:        Regeringen vidta för att minska våldet i
18661:                                                   allmänna ordningen och säkerheten.
18662:        vårt samhälle?                                 Antalet brott kan minskas från det nuvaran-
18663:                                                   de med upplysnings- och brottavvärjningskam-
18664:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      panjer. Som exempel kan nämnas kampanjerna
18665: samt anföra följande:
18666:                                                   riktade mot våld och illgärningar. Polisen
18667:    Gatuvåldet har under de senaste åren tyvärr    driver som bäst en kampanj kallad Brott lönar
18668: blivit råare och vandalismen samt plågandet       sig inte, som är avsedd att förebygga och
18669: har ökat i en oroväckande grad. Polisen har i     avvärja störande uppträdande. Enligt polisens
18670: sin verksamhet tagit dessa fenomen på allvar      uppfattning minskar preventiva åtgärder, i syn-
18671: och åtgärder för deras avvärjning har vidtagits   nerhet om åtgärderna genomförs i samarbete
18672: inom ramen för tillgängliga kraftresurser. Man    mellan olika myndigheter och samfund, de
18673: har bl.a. ökat den synliga övervakningen och      ungas brottslighet och asocialitet.
18674: utfört preventivt arbete bland de unga, efter-
18675:     Helsingfors den 9 januari 1990
18676: 
18677:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
18678:                                              1989 vp.
18679: 
18680: Kirjallinen kysymys n:o 572
18681: 
18682: 
18683: 
18684: 
18685:                                  Pulliainen: Suomen metsien terveydentilasta
18686: 
18687: 
18688:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18689: 
18690:    Vastauksessaan kansanedustaja Pulliaisen        kärsii harsuuntumisesta. Alueellisia eroja on
18691: kysymykseen valtioneuvostolle ympäristöminis-      toki mm. harsuuntumisasteessa eri havupuula-
18692: teri lausui 2.11.1989: "Suomen metsät ovat         jien välillä maan eri osissa. Kuusen neulaset
18693: vielä terveitä, mutta merkkejä saasteiden vai-     ovat monin paikoin kellastuneet. Uutena merk-
18694: kutuksista sekä puissa että metsien eliöstössä     kinä saasteiden vaikutuksesta on neulasille
18695: on paikoin havaittavissa". Tämä lausuma, jon-      ilmestynyt viherlevää. Paisukarvejäkälän esiin-
18696: ka esittäjä luki paperista, herätti salissa mel-   tyminen havupuilla kertoo omaa kieltään luon-
18697: koista huomiota, mutta kukaan ei halunnut          nossa tapahtuneesta muutoksesta. Oma ilmiön-
18698: ryhtyä sen sisältämästä sanomasta "kinastele-      sä ovat ne muutokset, jotka ovat tapahtuneet
18699: maan" suorassa TV-lähetyksessä. Jälkeenpäin        neulasten sisällä. Emme todellakaan voi sanoa,
18700: siihen ovat puuttuneet lukuisat eri tahot, jotka   että "metsämme ovat vielä terveitä".
18701: olivat seuranneet ohjelmaa joko radiossa tai          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18702: televisiossa. Kaikki ovat halunneet tietää, mi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18703: hin tutkimukseen tai tutkimuksiin tämä lausun-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18704: to perustuu. Yleinen käsitys poikkeaa melkoi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18705: sesti tästä kuvasta.                                          Mihin     tutkimukseen/tutkimuksiin
18706:    Tuorein Metsäntutkimuslaitoksen raportti                 Hallitus perustaa lausuntonsa, että
18707: kertoo, että lähes neljännes maamme metsistä                maamme metsät ovat vielä terveitä?
18708: 
18709:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
18710: 
18711:                                          Erkki Pulliainen
18712: 
18713: 
18714: 
18715: 
18716: 2900100
18717: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 572
18718: 
18719: 
18720: 
18721: 
18722:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18723:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyisten tutkimusten perusteella ei voida
18724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sanoa, miten valtakunnan metsien inventoin-
18725: olette 8 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          nissa mitattuun kasvun kehitykseen ovat vai-
18726: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kuttaneet esimerkiksi typpilaskeuman, ilman
18727: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       saasteiden ja ilman hiilidioksidipitoisuuden
18728: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   muutokset. On kuitenkin todennäköistä, että
18729: kysymyksestä n:o 572:                               näiden tekijöiden yhteisvaikutus on jonkin ver-
18730:                                                     ran lisännyt kasvua.
18731:          Mihin     tutkimukseen/tutkimuksiin
18732:        Hallitus perustaa lausuntonsa, että             Metsäntutkimuslaitoksen     ILME-projektin
18733:        maamme metsät ovat vielä terveitä?           yhteydessä on todettu, että metsien harsuuntu-
18734:                                                     minen on vuosina 1986-1989 selvästi lisään-
18735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tynyt. Puiden neulas- ja lehtimassan muutokset
18736: taen seuraavaa:                                     ovat monen tekijän summa, ja siinä ilmenee
18737:                                                     luonnostaankin varsin suuria vaihteluita. Ha-
18738:    Yllä mainittu väittämä on asiayhteydestään       vaittu harsuuntumisen lisääntyminen ei siten
18739: irroitettu osa vastausta, jonka ministeri Bär-      välttämättä merkitse metsien terveydentilan sa-
18740: lund antoi eduskunnan kyselytunnilla 2.11.1989      mantasoista pysyvää heikkenemistä. Harsuun-
18741: kansanedustaja Pulliaisen ym. kysymykseen           tuminen on kuitenkin merkki metsiemme elin-
18742: luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvitta-     voimaisuuden heikkenemisestä, ja antaa siten
18743: vista toimenpiteistä. Jos kuitenkin halutaan        aihetta vakavaan huoleen metsiemme tervey-
18744: käsitellä metsien terveydentilaa erillisenä kysy-   dentilan ja puuntuotantokyvyn kehityksestä.
18745: myksenä, voidaan todeta, että metsien tervey-          Ainoa tehokas keino metsien terveydentilan
18746: dentilan määrittely, kuten terveydentilan mää-      ja puuntuotantokyvyn turvaamiseksi on ilman
18747: rittely yleensäkin, riippuu tarkastelijan näkö-     epäpuhtauksien määrän voimakas vähentämi-
18748: kulmasta. On jopa esitetty täysin perustellusti,    nen kansainvälisen yhteistyön ja kotimaisten
18749: ettei metsistämme löydy yhtään tervettä puuyk-      toimenpiteiden kautta.
18750: silöä.
18751:    Puuston kasvu on kaikkein ongelmattornin            Metsien terveydentilan seurantaa on tarkoi-
18752: puuston kuntoa kuvaava tekijä, sillä se on          tus tehostaa 1990-luvulla luomalla jatkuvasti
18753: luotettavasti mitattavissa, ja siitä on olemassa    ajantasalla oleva metsävarojen ja metsien ter-
18754: pitkät aikasarjat. Kahdeksannen valtakunnan         veydentilan tietojärjestelmä. Myös metsien ter-
18755: metsien inventoinnin tiedot osoittavat männyn       veyteen liittyvää tutkimusta tehostetaan käyn-
18756: ja koivun kasvun pysyneen viime vuosina             nistämällä vuonna 1990 metsien terveydentilan
18757: likimain ennallaan, ja kuusen kasvun nousseen       tutkimusohjelma, jonka päätavoite on ennakoi-
18758: noin puolen prosentin vuosivauhdilla. Met-          da metsiemme terveydentilan kehitystä selvittä-
18759: siemme terveydentilan viimeaikaiset muutokset       mällä terveydentilaa uhkaavien tekijöiden vai-
18760: eivät siten vielä ole vaikuttaneet merkittävästi    kutustapoja ja torjuntamahdollisuuksia.
18761: metsien kasvuun.
18762:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1989
18763: 
18764:                                                 ' Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
18765:                                     1989 vp. -       KK n:o 572                                    3
18766: 
18767: 
18768: 
18769: 
18770:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18771: 
18772:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          man inte säga hur utvecklingen av den skogs-
18773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tillväxt som mäts i inventeringen har påverkats
18774: av den 8 november 1989 tili vederbörande             t.ex. av ändringar i kvävenedfall, luftförore-
18775: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ningar och i luftens koldioxidhalt. Det är
18776: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        emellertid sannolikt att den gemensamma ef-
18777: nade spörsmål nr 572:                                fekten av dessa faktorer i någon mån har ökat
18778:                                                      tillväxten.
18779:           På viiken undersökning/vilka under-
18780:        sökningar baserar Regeringen sitt utlå-          I samband med skogsforskningsinstitutets
18781:        tande om att vårt lands skogar ännu är        ILME-projekt har det konstaterats att skogs-
18782:        friska?                                       glesningen txdiigt har ökat under åren
18783:                                                      1986-1989. Andringarna i trädens barr- och
18784:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Iövmassa är resultatet av tlera samverkande
18785: samt anföra följande:                                faktorer, och i massan förekommer också
18786:                                                      naturligt rätt stora variationer. Den konstate-
18787:    Ovan nämnda påstående är en ur sin kontext        rade ökade glesningen innebär således inte
18788: avskiljd del av ett svar som minister Bärlund        nödvändigtvis att skogarnas hälsotillstånd var-
18789: gav under riksdagens frågetimme den 2 novem-         aktigt försvagas lika mycket. Glesningen är
18790: ber 1989 på riksdagsman Pulliainens m.tl. fråga      ändå ett teeken på att våra skogars Iivskraft
18791: om de ätgärder som behövs för att naturens           försvagas och ger således skäl tili djup oro för
18792: hälsotillstånd skall kunna förbättras. Om man        utvecklingen av våra skogars hälsotillstånd och
18793: ändå vill behandla skogarnas hälsotillstånd          förmåga att producera virke.
18794: som en fristående fråga, kan det konstateras att
18795: definieringen av skogarnas hälsotillstånd, lik-         Det enda effektiva sättet att trygga skogar-
18796: som definieringen av hälsotillstånd i allmänhet,     nas hälsotillstånd och deras produktionsförmå-
18797: beror på den synvinkel iakttagaren har. Det          ga är att genom internationellt samarbete och
18798: har t.o.m. framförts helt motiverat att det i        inhemska åtgärder starkt reducera mängden
18799: våra skogar inte finns ett enda friskt träd.         orenheter i Iuften.
18800:    Trädbeståndets tillväxt är den mest problem-         Avsikten är att på 1990-talet effektivera
18801: fria faktorn när det är fråga om att ange            uppföljningen av skogarnas hälsotillstånd ge-
18802: trädbeståndsskicket, eftersom tillväxten kan         nom att skapa ett sådant datasystem över
18803: mätas på ett tillförlitligt sätt och det finns       skogstillgångarna och skogarnas hälsotillstånd
18804: långa tidsserier om den. Uppgifterna från den        som ständigt är dagsaktuellt. Forskningen i
18805: åttonde inventeringen av rikets skogar visar att     anslutning tili skogarnas hälsa skall också
18806: tali- och björktillväxten under de senaste åren      effektiveras genom att ett forskningsprogram
18807: förblivit så gott som oförändrad och att gran-       om skogarnas hälsotillstånd inleds 1990. Hu-
18808: tillväxten ökat med ungefår 0,5 % per år. De         vudsyftet med detta forskningsprogram skall
18809: ändringar som under den senaste tiden skett i        vara att kunna förutsäga utvecklingen av våra
18810: våra skogars hälsotillstånd har således inte         skogars hälsotillstånd genom att det reds ut
18811: ännu märkbart påverkat skogarnas tillväxt.           hur sådana faktorer som äventyrar hälsotill-
18812:     På basis av nuvarande undersökningar kan         ståndet kan påverkas och förebyggas.
18813: 
18814:     Helsingfors den 5 december 1989
18815:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
18816:                                               1989 vp.
18817: 
18818: Kirjallinen kysymys n:o 573
18819: 
18820: 
18821: 
18822: 
18823:                                  Pulliainen: Dieselöljyä käyttävien autojen verotusperusteista
18824: 
18825: 
18826:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18827: 
18828:    Moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla              Parempi ratkaisu olisi, että vero laitetaan
18829: voimalla tai polttoaineelia kuin sekoittamatto-     suoraan polttoaineeseen. Silloin enemmän aja-
18830: malla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on val-   nut ja polttoainetta käyttänyt maksaa myös
18831: tiolle suoritettava moottoriajoneuvoveroa siten     enemmän veroa ja epäoikeudenmukaisuus näil-
18832: kuin laissa (722/66) määrätään. Lain piiriin        tä osin poistuu. Ratkaisu on myös ympäristö-
18833: kuuluvat siten mm. dieselöljyä käyttävät, am-       poliittisesti perusteltu, mikä tulee erityisesti
18834: mattimaisessa käytössä olevat kuorma- ja eri-       näkyviin käytettäessä dieselöljyä käyttäviä ajo-
18835: koisautot, joiden vero määräytyy ajoneuvon          neuvoja vapaa-ajan käytössä; maksetun veron
18836: kokonaispainon perusteella. Tästä seuraa, että      määrä kohoaa, mitä enemmän ajoneuvoa käy-
18837: vero on sama, käytettiin ajoneuvoa ammatin-         tetään.
18838: harjoituksessa vähän taikka paljon.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18839:    Erityisesti maamme kehitysalueilla on suuria     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18840: eroja siinä, kuinka paljon ajoja kuorma-auto-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18841: liikennöitsijät saavat. Toiset onnistuvat teke-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18842: mään ajoista vuosisopimuksia tai vastaavia,                    Aikooko Hallitus ryhtyä tmmun
18843: jotka merkitsevät käytännössä vuodessa suurta                moottoriajoneuvoverosta annetun lain
18844: ajomäärää, kun taas toiset ovat sen varassa,                 muuttamiseksi siten, että dieselöljyä
18845: kuinka "kopin" kautta ajotilauksia tippuu.                   käyttäviltä ajoneuvoilta vero siirretään
18846: Kuitenkin dieselajoneuvovero on sama kum-                    ko. polttoaineesta perittäväksi, jolloin
18847: mallekin kuorma-autoilijalle. Tämä on koettu                 käytön määrä ratkaisee maksetun veron
18848: suurena epäoikeudenmukaisuutena.                             määrän oikeudenmukaisesti?
18849: 
18850:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
18851: 
18852:                                           Erkki Pulliainen
18853: 
18854: 
18855: 
18856: 
18857: 2900100
18858: 2                                            1989 vp. -     KK n:o 573
18859: 
18860: 
18861: 
18862: 
18863:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  alaisia. Tämän ajoneuvon rekisterissäoloajalta
18865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                   perittävän veron lisäksi dieselajoneuvon käy-
18866: olette 9 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn                      töstä suoritetaan dieselöljyn hintaan sisältyvä-
18867: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                    nä polttoaineveroa. Näiden verojen tuotto ja-
18868: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                   kautuu koko dieselajoneuvokannan huomioon
18869: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta               ottaen siten, että mainitun kahden veron yh-
18870: kysymyksestä n:o 573:                                           teismäärästä suunnilleen 70 prosenttia on polt-
18871:          Aikooko Hallitus ryhtyä tmmnn                          toaineveroa. Verotuksen painopiste on siten
18872:        moottoriajoneuvoverosta annetun lain                     varsin selvästi ajosuoritteen myötä muuttuvalla
18873:        muuttamiseksi siten, että dieselöljyä                    verolla.
18874:        käyttäviltä ajoneuvoilta vero siirretään                    Kuten kysymyksen perusteluissa esitetään,
18875:        ko. polttoaineesta perittäväksi, jolloin                 ajoneuvon rekisterissäoloajalta eli tavallisim-
18876:        käytön määrä ratkaisee maksetun veron                    min koko vuodelta perittävän veron määrä
18877:        määrän oikeudenmukaisesti?                               muodostuu ajokilometriä kohden sitä kor-
18878:                                                                 keammaksi, mitä pienempi ajoneuvon ajosuo-
18879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                    rite on verokauden aikana. Esimerkiksi kak-
18880: vasti seuraavaa:                                                siakselisen 16 tonnin kuorma-auton ajoneuvo-
18881:                                                                 vero ja polttoainevero ajokilometriltä vaihtele-
18882:    Dieselmoottorilla varustetut ajoneuvot ovat                  vat seuraavan kuvion mukaisesti, jos polttoai-
18883: eräin lähinnä työkoneita ja traktoreita koske-                  nekulutukseksi lasketaan 30 1/100 km:
18884: vin poikkeuksin varsinaisen ajoneuvoveron
18885: 
18886:                               Ajoneuvo- ja polttoaineverot kilometriltä
18887:                                         16 t kuorma-auto ilman perävaunua
18888:            mk/km
18889:      1.4
18890: 
18891:            1\
18892:      1.2
18893: 
18894:        1   c\
18895:      0.8            ~
18896:      0.6
18897: 
18898:      0.4
18899: 
18900:      0.2
18901:                         -~
18902:                                    -""--"'
18903:                                              ---
18904:                                              -"'    --"'
18905: 
18906: 
18907: 
18908: 
18909:                 1   Ll_!__l                           L    _[   _!_    _l_!__!__l_!_       _l _l   -L   _l,   -L
18910:        0
18911:        5000          10000         15000           20000              25000       30000   35000               40000
18912:                                                        km/vuosi
18913: 
18914:                               -     verot yhteensä                --'*- polttoainevero
18915:                                        1989 vp. -     KK n:o 573                                             3
18916: 
18917:    Kuvio osoittaa, että kiinteän veron maara              muuttuviin ja siitä riippumattomiin kiinteisiin
18918: voi muodostua vähäisellä ajosuoritteella suh-             kustannuksiin. Esimerkiksi vuonna 1985 am-
18919: teellisesti korkeaksikin. Kuitenkin myös muut             mattimaisessa liikenteessä olevan 16 tonnin
18920: kuorma-auton kustannustekijät jakautuvat vas-             kaksiakselisen kuorma-auton kustannusraken-
18921: taavalla tavalla käyttömäärästä riippuviin                ne oli seuraavan asetelman mukainen:
18922: Kustannusryhmä                                                                       ajosuorite km/v
18923:                                                                30 000      40000          50 000        60000
18924: työkustannukset. ................................... .         92400       92400          92 400        92 400
18925: muuttuvat kustannukset .......................... .            52 200      64900          75 800       112 700
18926: kiinteät kustannukset, ............................. .         97 800     104 600        108 500       117 300
18927: joista polttoainevero mk                                        7 830      10 130         12 260        14 240
18928:                                     olo ............. .            3,2         3,9            4,4          4,9
18929: ajoneuvovero mk .................................. .            4 380       4 380          4 380         4 380
18930:                                     o/o ............. .            1,8         1,7            1,6           1,5
18931: 
18932: Lähde: Moottoriajoneuvoverotoimikunta 1984:n mietintö (Komiteanmietintö 1986:11)
18933:    Tieliikenneverojen osuutta kustannustekijänä       käyttäjien kannalta täysin tasapuolisesti ajo-
18934: voidaan asetelman mukaan pitää muihin kus-            suoritteesta ja muista tekijöistä riippumatta,
18935: tannustekijöihin verrattuna suhteellisen vähäi-       verotuksen tulisi perustua ajosuoritteen tark-
18936: senä. Kuorma-autosta ajoneuvoveron määrä              kaan seurantaan ja verojen kantamiseen ajoki-
18937: on tavallisesti 4 000-13 000 markkaa vuodessa         lometrien mukaisesti. Tällainen kilometrivero-
18938: ajoneuvon painosta, akseleiden lukumäärästä           tus on käytössä muun muassa Ruotsissa ja
18939: ja perävaunun käytöstä riippuen. On kuitenkin         Norjassa. Kokemukset ovat kuitenkin osoitta-
18940: mahdollista, että esimerkiksi yritystoiminnan
18941: käytössä olisi jonkin verran nykyistä enemmän         neet, että tällainen verojärjestelmä on hallin-
18942: vanhaa kuorma-autokalustoa, jos vuotuista             nollisesti varsin raskas. Osittain juuri tämän
18943: ajoneuvoveroa ei olisi suoritettava. Tämä hei-        vuoksi meillä asiaa selvittäneet toimikunnat
18944: kentäisi erityisesti juuri kysymyksen peruste-        (Moottoriajoneuvoverotoimikunta, Komitean-
18945: luissa tarkoitettujen vähien ajotilausten varassa     mietintö 1977:15 ja Moottoriajoneuvoverotoi-
18946: olevien kuorma-autoilijoiden asemaa ja heidän         mikunta 1984, Komiteanmietintö 1986:11) ei-
18947: työnsaantimahdollisuuksiaan.                          vät ole esittäneet siirtymistä tällaiseen verojär-
18948:    Tieliikenneverotuksen perusteeksi on valtion-      jestelmään.
18949: taloudellisten näkökohtien lisäksi usein esitetty,       Teoreettisesti tasapuolista dieselajoneuvojen
18950: että ajoneuvoista ja niiden käytöstä perittävien      verojärjestelmää ei voida toteuttaa myöskään
18951: verojen tulisi kattaa ajoneuvoista yhteiskunnal-      sillä tavoin, että ajoneuvoverosta luovuttaisiin
18952: le aiheutuvat kustannukset. Osa näistä kustan-        ja vastaava määrä kannettaisiin korottamalla
18953: nuksista on kiinteitä kustannuksia, osa ajoneu-       polttoaineveroa. Tällöinkin verotus olisi vero-
18954: vojen tosiasiallisesta suoritteesta riippuvia         velvollisten kannalta epätasapuolista, koska
18955: muuttuvia kustannuksia. Dieselajoneuvojen ve-         sama tonnikilometreissä mitattava kuljetussuo-
18956: rotus on vastaavasti kiinteään ja muuttuvaan          rite saadaan raskaalla yhdistelmäajoneuvolla
18957: veroon perustuvaa, jolloin voidaan varmistaa,         aikaan jopa vain kolmanneksella siitä po1ttoai-
18958: että myös ne ajoneuvot, joiden käyttö on              nemäärästä, joka kuluisi samaan suoritteeseen
18959: vähäistä, vastaavat ainakin yhteiskunnalle ai-        kevyeltä kuorma-autolta. Tämä johtuu pääosin
18960: heutuvista kiinteistä kustannuksista. Yhtenä          dieselmoottorin teknisistä ominaisuuksista eri
18961: verojärjestelmän tavoitteena on pyrkiä myös           kuormitusasteilla.
18962: verotuksen avulla siihen, että ajoneuvokalusto           Ympäristötavoitteiden kannalta voidaan to-
18963: on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Ny-           deta, että tehokkaassa käytössä olevan kalus-
18964: kyisen verojärjestelmän ominaisuus, jossa vero-       ton ajosuorite ei juuri ole joustavaa ainakaan
18965: rasitus ajokilometriltä kasvaa erityisesti silloin,   pienten polttoaineen hintamuutosten suhteen.
18966: kun ajoneuvon suorite jää pieneksi, on tämän          Voidaan arvioida, ettei noin 720 miljoonan
18967: tavoitteen mukaista.                                  markan suuruisen ajoneuvoveron siirtäminen
18968:    Jos dieselajoneuvojen verotukselta kuitenkin       polttoaineen hintaan merkittävästi vaikuttaisi
18969: edellytettäisiin, että se kohdentuisi ajoneuvojen     dieselajoneuvojen kokonaisajosuoritteeseen tai
18970: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 573
18971: 
18972: raskaan liikenteen ympäristöhaittoihin. Kiin-         Verotuksen painopiste on pääosalla ajoneuvoja
18973: teällä ajoneuvoverolla on kuitenkin se ympä-          muuttuvassa verossa. Verojen määräytymispe-
18974: ristön kannalta suotuisa vaikutus, että vanhin        rusteista ehkä aiheutuvaa epätasapuolisuutta ei
18975: ja yleensä paljon saastuttava kalusto poistetaan      kuitenkaan voida pitää niin olennaisena, että
18976: vuotuisen veron johdosta nopeammin käytöstä           tämän johdosta olisi syytä muuttaa verotuksen
18977: kuin se poistettaisiin ilman tällaista veroa.         perusrakennetta. Verotuksen painopistettä on
18978: Ympäristötavoitteisiin liittyy myös se, että          kuitenkin jatkuvasti siirretty käytön verotuksen
18979: moottoriajoneuvoveron lisäverolla huolehdi-           suuntaan. Miten pitkälle tämä on toteutettavis-
18980: taan siitä, että dieselajoneuvoissa käytetään         sa, riippuu edellä mainittujen tekijöiden lisäksi
18981: moottorikäyttöön tarkoitettua dieselöljyä eikä        muun muassa kansainvälisestä kehityksestä tie-
18982: tätä enemmän päästöjä aiheuttavaa kevyttä             liikenneverotuksen alalla. Tällä hetkellä ras-
18983: polttoöljyä. Moottori- ja polttoainetekniikan         kaan tieliikenteen verotus meillä on lähellä
18984: kehittyessä tämä tulee muodostumaan entistä           Euroopan maiden keskimääräistä vastaavaa
18985: tärkeämmäksi näkökohdaksi.                            verotusta.
18986:    Kuten edellä on esitetty, dieselajoneuvojen           Tarkoituksena ei ole luopua ajoneuvoverosta
18987: verotus on useista eri syistä haluttu perustaa        ja siirtää sitä vastaavaa määrää kannettavaksi
18988: osittain kiinteille, osittain muuttuville veroille.   polttoaineveron muodossa.
18989: 
18990:      Helsingissä II päivänä joulukuuta 1989
18991: 
18992:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
18993:                                       1989 vp. -       KK n:o 573                                                   5
18994: 
18995: 
18996: 
18997: 
18998:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18999: 
19000:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                egentliga motorfordonsskatten. Utom denna
19001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                skatt som uppbärs under den tid som fordonet
19002: av den 9 november 1989 tili vederbörande                   är registrerat uppbärs för användningen av
19003: medlem av statsrådet översänt avskrift av                  dieselfordon även en bränsleaccis, som ingår i
19004: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-              dieseloljans pris. Avkastningen av dessa skatter
19005: nade spörsmål nr 573:                                      fördelar sig med beaktande av alla dieselfordon
19006:                                                            så, att ungefär 70 procent av det gemensamma
19007:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
19008:                                                            beloppet av de två skatter som nämnts utgörs
19009:        att ändra lagen om skatt på motorfor-
19010:                                                            av bränsleaccis. Tyngdpunkten inom beskatt-
19011:        don så, att den skatt som uppbärs på
19012:                                                            ningen ligger sålunda mycket klart på en skatt
19013:        fordon som använder dieselolja i stället
19014:                                                            som ändras enligt antalet fordonskilometer.
19015:        uppbärs på ifrågavarande bränsle, var-
19016:                                                               Såsom anförs i motiveringen tili spörsmålet
19017:        vid beloppet av den skatt som skall
19018:                                                            blir det skattebelopp som uppbärs under den
19019:        betalas bestäms på ett rättvist sätt på             tid som fordonet är registrerat, dvs. vanligen
19020:        basis av den mängd bränsle som för-
19021:                                                            under hela året, per kilometer desto högre ju
19022:        brukas?                                             färre fordonskilometer fordonet har under
19023:                                                            skatteperioden. För en tvåaxlad 16 tons lastbil
19024:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               varierar t.ex. motorfordonsskatten och brän-
19025: samt anföra följande:                                      sleaccisen per körkilometer enligt följande fi-
19026:   Fordon som är försedda med dieselmotor                   gur, om bränsleförbrukningen beräknas vara
19027: omfattas, med vissa undantag som främst                    30 1/100 km:
19028: gäller arbetsmaskiner och traktorer, av den
19029:                             Fordonskatt och bränsleaccis per km
19030:                                        16 t lastbil utan släpvagn
19031:           mk/km
19032:     1.4
19033: 
19034:     1.2
19035: 
19036:       1
19037:           \
19038:     0.8       ~
19039:     0.6
19040: 
19041:     0.4
19042: 
19043:     0.2
19044:                     ~
19045:                                        ---    "'
19046: 
19047: 
19048:                         1       1                  1   1   1   1   1    1   1   1           1   1   L__l_L_l_L_
19049:       0
19050:       6000        10000       16000        20000               26000                30000       35000       40000
19051:                                                    km/år
19052: 
19053:                     -       akatterna aammanlagt                       --r bränaleaccis
19054: 6                                      1989 vp. -      KK n:o 573
19055: 
19056:    Figuren visar att den fasta skatten även vid            ningens omfattning och i fasta kostnader som
19057: få fordonskilometer kan bli relativt hög. Övriga           inte berörs av den. Följande tabell beskriver
19058: kostnadsfaktorer beträffande lastbilar fördelar            t.ex. kostnadsstrukturen för en 16 tons tvåax-
19059: sig emellertid också på motsvarande vis i                  lad lastbil i yrkesmässig trafik 1985:
19060: rörliga kostnader som är beroende av använd-
19061: Kostnadsgrupp                                                                    fordonskilometer /år
19062:                                                                 30 000       40 000        50 000        60 000
19063: arbetskostnader .................................... .          92400        92400         92400         92400
19064: rörliga kostnader .................................. .          52 200       64900         75 800       112 700
19065: fasta k·ostnader .................................... .         97 800      104 600       108 500       117 300
19066: av vilka bränsleaccis mk                                         7 830       10 130        12 260        14 240
19067:                                      o;o ............. .            3,2          3,9           4,4          4,9
19068: motorfordonskatt mk .............................. .             4 380        4 380         4 380         4 380
19069:                                      o;o ............. .            1,8          1,7           1,6           1,5
19070: 
19071: Källa: Betänkande avgivet av motorfordonsskattekomissionen                    1984 (Kommittebetänkande
19072:        1986:11)
19073: 
19074:    Vägtrafikskatternas egenskap av kostnads-                  Om det dock krväs att beskattningen av
19075: faktor kan enligt tabellen, jämförd med de                 dieselfordon oberoende av fordonskilometer
19076: övriga kostnadsfaktorerna, betraktas som rela-             och andra faktorer skall vara fullständigt lika
19077: tivt liten. För en lastbil är beloppet av denna            för alla som använder fordonen, bör beskatt-
19078: skatt vanligen 4 000-13 000 mark per år be-                ningen basera sig på en noggrann uppföljning
19079: roende på bilens vikt, mängd av akslar och                 av fordonskilometrarna och på en uppbörd av
19080: användning av släpvagn. Det är emellertid                  skatter enligt antalet körkilometer. En dylik
19081: möjligt att det t.ex. inom företagsverksamheten
19082: i viss mån skulle användas mer gamla lastbilar             kilometerbeskattning tilllämpas bl.a. i Sverige
19083: än i dag om det inte var nödvändigt att betala             och Norge. Erfarenheterna har dock visat att
19084: fast fordonsskatt. Detta skulle försvaga situa-            ett dylikt skattesystem administrativt är mycket
19085: tionen och arbetsmöjligheterna i synnerhet för             tungrott. Dels just på grund av detta har de
19086: de i motiveringen till detta spörsmål avsedda              kommissioner som utrett saken hos oss (Mo-
19087: lastbilstrafikanterna som har få beställningar             torfordonsskattekommissionen 1984, kommit-
19088: på körningar.                                              tebetänkande 1977:15 och Kommissionen för
19089:    Som grund för vägtrafikbeskattningen har                motorfordonsskattefrågor 1984, kommittebe-
19090: förutom statsekonomiska synpunkter ofta an-                tänkande 1986:11) inte föreslagit att något
19091: förts att de skatter som uppbärs för motorfor-             sådant skattesystem borde införas hos oss.
19092: don och deras användning bör täcka de kost-                   Ett teoretiskt rättvist skattesystem för diesel-
19093: nader som fordonen åsamkar samhället. En del               fordon kan inte heller genomföras på det sättet
19094: av dessa kostnader är fasta kostnader, medan               att fordonsskatten slopas och motsvarande
19095: en del är rörliga kostnader som är beroende av             belopp uppbärs genom en höjning av bräns-
19096: fordonens faktiska arbete. Beskattningen av                leaccisen. A ven i detta fall skulle beskattningen
19097: dieselfordon baserar sig på motsvarande sätt på            vara orättvis för de skattskyldiga, eftersom en
19098: fast och föränderlig skatt, varvid man kan                 tung fordonskombination utför ett transport-
19099: säkerställa att även de fordon som används i               arbete som, om det mäts per tusen kilometer,
19100: liten usträckning åtminstone svarar för de fasta           kan åstadkommas rent av med endast en
19101: konstander som åsamkas samhället. Ett av                   tredjedel av den bränslemängd som en 1ätt
19102: målen för skattesystemet är att också med hjälp            lastbil förbrukar för samma arbete. Detta beror
19103: av beskattningen försöka uppnå en sådan                    i huvudsak på en dieselmotors tekniska egen-
19104: situation att fordonen är i en så effektiv                 skap vid olika be1astningsgrader.
19105: användning som möjligt. Den egenskapen hos                    Med beaktande av miljömässiga syften kan
19106: det nuvarande skattesystemet som gör att                   det konstateras att antalet fordonskilometer för
19107: skattebelastningen ökar per körd kilometer i               fordon i effektivt bruk inte nämnvärt påverkas
19108: synnerhet då fordonets fordonskilometrar är få             åtminstone av små förändringar i bränslepri-
19109: överensstämmer med denna målsättning.                      serna. Uppskattningsvis skulle en överföring av
19110:                                     1989 vp. -     KK n:o 573                                      7
19111: 
19112: fordonsskatten på ca 720 milj. mark på bräns-      Huvudvikten inom beskattningen läggs i fråga
19113: lets pris inte märkbart inverka på det totala      om de tlesta fordon vid en föränderlig skatt.
19114: antalet fordonskilometer för dieselfordon eller    Den orättvisa som kanske förorsakas av grun-
19115: på den tunga trafikens negativa effekter på        derna för fastställande av skatter kan dock inte
19116: miljön. En fast fordonsskatt har emellertid ur     anses vara så väsentlig att det för den skull är
19117: miljösynpunkt sett den gynnsamma effekten att      skäl att ändra grundstrukturen inom beskatt-
19118: de äldsta fordonen som i allmänhet förorenar       ningen. Tyngdpunkten inom beskattningen har
19119: mycket tas snabbare ur bruk pga. den årliga        emellertid fortsättningsvis förskjutits i riktning
19120: skatten än vad som vore fallet utan denna          mot beskattning av användningen av fordon.
19121: skatt. Tili de miljömässiga syttena anknyter       Hur långt detta går att förverkliga beror utöver
19122: också det faktum att tilläggsskatten på motor-     ovan nämnda faktorer bl.a. på den internatio-
19123: fordonsskatt på ett avgörande sätt bidrar tili     nella utvecklingen inom vägtrafikbeskattning-
19124: att det i dieselfordon används dieselolja som är   en. För tillfället är beskattningen av tung
19125: avsedd för motorbruk och inte lätt brännolja       vägtrafik i vårt land nära den genomsnittliga
19126: som förorsakar mer utsläpp. I takt med att         motsvarande beskattningen i de europeiska
19127: motor- och bränsletekniken utvecklas kommer        länderna.
19128: detta att bli en allt viktigare synpunkt.             Avsikten är inte att avstå från fordonsskat-
19129:    Som ovan har anförts vill man av flera olika    ten och att överföra beloppet som motsvarar
19130: orsaker basera beskattningen av dieselfordon       denna att uppbäras i form av bränsieskatt.
19131: dels på fasta och dels på föränderliga skatter.
19132:     Helsingfors den II december I989
19133: 
19134:                                                                          Minister Ulla Puolanne
19135:                                                1989 vp .
19136: 
19137: . Kirjallinen kysymys n:o 574
19138: 
19139: 
19140: 
19141: 
19142:                                   Tenhiälä: Wärtsilä Oy:n Arktisen teknologiakeskuksen toimin-
19143:                                      nan jatkamisesta
19144: 
19145: 
19146:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19147: 
19148:     Meriteollisuuden konkurssin yhteydessä on           Luontevin ratkaisu olisi, että keskus sijoitet-
19149:  vähäiselle huomiolle jäänyt Wärtsilän Arktisen      taisiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
19150:  teknologiakeskuksen tulevaisuus. Rahallisesti       yhteyteen. Suomalaista huippuosaamista on
19151:  laitos on pieni asia Wärtsilä Meriteollisuuden      syytä edelleen ylläpitää tulevaisuutta ajatellen.
19152:  konkurssissa. Koko keskuksen vuosibudjetti on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19153:  vain 10 milj. markkaa ja henkilökuntaa on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19154:  parikymmentä.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19155:     Nyt kaivattaisiin jo vakiintuneen "tumput        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19156:  suorassa" -seisoskelun sijasta ainakin tässä
19157:  asiassa nopeita ratkaisuja. Jos ratkaisuja ei                Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
19158:  tehdä, on varmaa, että se huippuosaaminen ja               koo ryhtyä, jotta Wärtsilän Arktisen
19159:  avainhenkilöt, jotka tällaisessa laitoksessa ovat          teknologiakeskuksen toiminta voidaan
19160:  sen tärkein voimavara, häviävät nopeasti.                  turvata?
19161: 
19162:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
19163: 
19164:                                            Hannu Tenhiälä
19165: 
19166: 
19167: 
19168: 
19169:  2900100
19170: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 574
19171: 
19172: 
19173: 
19174: 
19175:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19176:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arktisen teknologian kysyntä on aikaisempaa
19177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vähäisempi. 1990-luvulla maapallon arktisilla
19178: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           alueilla tapahtuvan tutkimuksen asettamat niin
19179: kirjeenne n:o 2759 ohella toimittanut valtioneu-     kalustolliset kuin muutkin fasiliteettivaatimuk-
19180: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         set tulevat perinteisen meritekniikan tutkimuk-
19181: kansanedustaja Hannu Tenhiälän näin kuulu-           sen ohella edellyttämään sitä palvelevaa tutki-
19182: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 574:            musta.
19183:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-           Laiva- ja meritekniikan tutkimuksen tulevai-
19184:        koo ryhtyä, jotta Wärtsilän Arktisen          suuden edellytysten turvaamiseen on hallituk-
19185:        teknologiakeskuksen toiminta voidaan          sen ja kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta
19186:        turvata?                                      nykyisessä laivanrakennusteollisuuden ongel-
19187:                                                      mallisessa tilanteessa kiinnitetty huomiota.
19188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Syyskuun 23 päivänä kuluvaa vuotta muodos-
19189: vasti seuraavaa:                                     tettiin eri intressiryhmien (KTM, VTT, TKK,
19190:                                                      Tekes ja laivanrakennusyhtiöt) toimesta työ-
19191:    Wärtsilän Arktinen teknologiakeskus perus-        ryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotus
19192: tettiin tukemaan ensisijaisesti silloisen Oy         Suomessa olemassa olevan laiva- ja meriteknii-
19193: Wärtsilä Ab:n telakkaryhmän jäissäkulkevan           kan tutkimusosaamisen säilyminen.
19194: kaluston tuotekehitystä. Yhtiön oman toimin-
19195: nan kehittämisen ja kilpailukyvyn ylläpitämi-           Alan taitotiedon säilyttämiseksi on päästy
19196: sen ohella keskuksessa on tehty tilaustutkimus-      väliaikaisratkaisuun, jossa Masa Yards Oy on
19197: ta. Valtio osallistui perustamisvaiheessa perus-     vuokrannut Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon-
19198: investointiin 20 %:lla. Samoin valtio on mak-        kurssipesäitä arktisen teknologiakeskuksen toi-
19199: sanut 20 % keskuksen käyttökustannuksista.           mitilat 31.3.1990 saakka. Samaan ratkaisuun
19200: Tämä perustuu Oy Wärtsilä Ab:n ja valtion            liittyen sekä Masa Yards Oy että Valtion
19201: välillä vuonna 1982 solmittuun sopimukseen,          teknillinen tutkimuskeskus ovat palkanneet yh-
19202: jolla on varattu 20 % keskuksen jäänmurtamis-        teensä kahdeksan keskuksen avainhenkilöä.
19203: laboratorion kapasiteetista valtion teknillisen         Edellä mainittu työryhmä pyrkii etsimään
19204: tutkimuskeskuksen, Teknillisen korkeakoulun          pidemmän ajan ratkaisut alan tutkimuksen ja
19205: ja Oulun yliopiston käyttöön. Wärtsilä Meri-         taitotiedon säilyttämiseen. Varsinaista määräai-
19206: teollisuus Oy:n muodostamisen yhteydessä             kaa työryhmällä ei ole, mutta se pyrkii teke-
19207: Arktinen teknologiakeskus siirtyi uudelle yh-        mään ehdotuksensa mahdollisimman pian. Ta-
19208: tiölle, jolle myös valtion kanssa tehty sopimus      voitteena on koko maan meriteknisen tutki-
19209: siirrettiin. Wärtsilä Meriteollisuuden yhteydes-     muksen, lähinnä Valtion teknillisen tutkimus-
19210: sä on tehdyn sopimuksen katsottava rauen-            keskuksen, Teknillisen korkeakoulun sekä
19211: neen.                                                Wärtsilän Arktisen teknologiakeskuksen re-
19212:    Arktinen laiva- ja meritekniikan tutkimus on      surssien mahdollisimman tehokas yhteiskäyttö.
19213: ala, jota Suomessa on pidetty kansallisesti          Alan tuleva tutkimustarve on tällöin keskeisin
19214: tärkeänä tutkimusalueena ja jossa suomalaiset        kehittämiskriteeri. Se puolestaan riippuu olen-
19215: ovat saavuttaneet kansainvälisesti tunnustetun       naisesti niistä ratkaisuista, jotka kytkeytyvät
19216: aseman. Alan haasteet ja tutkimustarpeet ovat        Suomessa tehtävään telakkateollisuuden ns.
19217: edelleen ajankohtaiset, joskin tällä hetkellä        kokonaisratkaisuun.
19218:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1989
19219: 
19220:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
19221:                                     1989 vp. -    KK n:o 574                                      3
19222: 
19223: 
19224: 
19225:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19226: 
19227:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningen i de arktiska områdena av jorden under
19228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        1990-talet kommer att stälia både på materiel
19229: nr 2759 av den 7 november 1989 tili vederbö-       och övriga faciliteter kommer vid sidan av
19230: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       traditionell forskning i marinteknik också att
19231: av följande av riksdagsman Tenhiälä under-         förutsätta en forskning som betjänar denna.
19232: tecknade spörsmål nr 574:                             På försorg av regeringen och handels- och
19233:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen industriministeriet och med tanke på den nu-
19234:          vidta i brådskande ordning för att varande problematiska situationen inom
19235:          verksamheten vid Wärtsiläs arktiska skeppsbyggnadsindustrin har uppmärksamhet
19236:          teknologicenter skali kunna tryggas?      fästs vid möjligheterna att trygga förutsättning-
19237:                                                    arna för forskning i fartygs- och marinteknik i
19238:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- framtiden. Den 23 september i år bildades på
19239: samt anföra följande:                              åtgärd av olika intressegrupper (HIM, Statens
19240:                                                    tekniska forskningscentral, Tekniska högsko-
19241:    Wärtsiläs arktiska teknologicenter grundades lan, Teknologiska utvecklingscentralen och
19242: för att i första hand stöda den produktutveck- skeppsbyggnadsbolagen) en arbetsgrupp, som
19243: ling som gälide Oy Wärtsilä Ab:s dåvarande har i uppdrag att utarbeta ett förslag tili hur
19244: varvsgrupps isgående materiel. Vid sidan av de forskningskunnandet i fråga om fartygs- och
19245: funktioner som har syftat tili att utveckla marinteknik skall kunna bevaras.
19246: bolagets egen verksamhet och upprätthålla
19247: konkurrenskraften har vid centret också gjorts        Då det gäller att bevara branschens know-
19248: forskning på bestälining. Staten deltog i etab- how har man kommit tili en deltidslösning som
19249: leringsskedet med 20 % av grundinvesteringar- går ut på att Masa Yards Ab av Wärtsilä
19250: na. Dessutom har staten betalat 20 % av Marinindustri Ab:s konkursbo hyr det arktiska
19251: centrets driftskostnader. Detta baserar sig på teknologicentrets yer:ksafuhetslokaliteter tili
19252: ett avtal som ingicks år 1982 melian Oy 31.3.1990. I ansh.itning tili denna lösning har
19253: Wärtsilä Ab och staten, genom vilket 20% av Masa Yards Ab och Statens tekniska forsknings-
19254: kapaciteten vid centrets isbrytarlaboratoril.Ull · central anstälit sammanlagt åtta av centrets
19255: reserverades tili statens tekniska forskningscen-  nyckelpersoner.
19256: trals, tekniska högskolans och Uleåborgs uni-         Ovan nämnda arbetsgrupp strävar efter att
19257: versitets disposition. Då Wärtsilä Marinindus- hitta lösningar på längre sikt för hur forskning-
19258: tri Ab bildades övergick det arktiska teknolo- en och know-howen i branschen skali kunna
19259: gicentret på det nya bolaget och på det bevaras. Någon egentlig mandattid har arbets-
19260: överfördes också det avtal som ingåtts med gruppen inte men den försöker komma med sitt
19261: staten. Det ingångna avtalet måste anses ha förslag så fort som möjligt. Målet är att hela
19262: förfaliit i samband med Wärtsilä Marinindus- landets marintekniska forskning, främst då
19263: tri.                                               Statens tekniska forskningscentrals, Tekniska
19264:     Forskning i arktisk fartygs- och marinteknik högskolans samt Wärtsiläs arktiska teknologi-
19265:  är en bransch som har ansetts vara ett natio- centers resurser, skall kunna samnyttjas så
19266:  nelit viktigt forskningsområde och där finlän-    effektivt som möjligt. Det kommande forsk-
19267:  darna internationellt sett har uppnått en er- ningsbehovet i branschen är härvid det vikti-
19268:  känd ställning. Utmaningarna och forsknings- gaste utvecklingskriteriet. Det i sin tur beror i
19269:  behoven i branschen är fortfarande aktuelia väsentlig grad på de lösningar som är samman-
19270:  också om efterfrågan på arktisk teknologi just kopplade med den s.k. helhetslösningen som
19271:  nu är mindre än tidigare. De krav som forsk-      måste åstadkommas för Finlands varvsindustri.
19272:      Helsingfors den II december 1989
19273: 
19274:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
19275:                         j
19276:                     j
19277:                     j
19278:                 j
19279:                 j
19280:             j
19281:             j
19282:         j
19283:         j
19284:     j
19285:     j
19286: j
19287: j
19288:                                               1989 vp.
19289: 
19290: Kirjallinen kysymys n:o 575
19291: 
19292: 
19293: 
19294: 
19295:                                  Elo ym.: Kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyn nopeuttamisesta
19296: 
19297: 
19298:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19299: 
19300:   Viime aikoina yhä useammat yrittäjät ovat         kun omistajanvaihdos on merkitty kauppare-
19301: valittaneet sitä, että kaupparekisteri palvelee     kisteriin. Näin pahimmassa tapauksessa vanha
19302: asiakkaitaan liian hitaasti. Hitaus aiheuttaa       omistaja saattaa joutua vastaamaan uuden
19303: ongelmia erityisesti yrityksiä perustettaessa       omistajan aiheuttamista sitoumu~sista.
19304: sekä lisäksi henkilöyhtiöiden omistajanvaihdos-        Yrityksen rekisteröinnin myöhästyminen yli
19305: tapauksissa.                                        tilikauden saattaa vaikuttaa myös yritykseen
19306:    Varsin normaalia on, että uuden yrityksen        kohdistuvaan verotukseen.
19307: saaminen kaupparekisteriin kestää puolesta             Yrittäjät ovat kuitenkin ihmetelleet myös
19308: vuodesta jopa vuoteen. Koska osakeyhtiö ei          sitä, että kaupparekisterin toiminnassa esiintyy
19309: ennen rekisteröintiä ole oikeustoimikelpoinen,      varsin suurta vaihtelevuutta. Yllättävän yleinen
19310: hitaus vaikeuttaa merkittävästi toiminnan           on toteamus, että kaupparekisterin hitaus on
19311: käynnistämistä ja estää esimerkiksi kiinnitysten    selitettävissä tiettyjen viranhaltijoiden tavalla
19312: saamisen aloittavalle yhtiölle sekä samoin mo-      suhtautua asioihin.
19313: nilla aloilla edellytettävien viranomaislupien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19314: myöntämisen.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19315:    Henkilöyhtiöissä vastuullinen yhtiömies on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19316: sananmukaisesti vastuussa yhtiön sitoumuksis-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19317: ta koko henkilökohtaisella omaisuudellaan.
19318: Kun vastuullinen yhtiömies myy osuutensa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19319: yhtiöstä, hän vapautuu lopullisesti yhtiön uusis-          ryhtyä kaupparekisterin toimintojen no-
19320: ta vastuista ulkopuolisia kohtaan sen jälkeen,             peuttamiseksi?
19321:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
19322: 
19323:           Mikko Elo                     Raila Aho                     Timo Laaksonen
19324:           Esko Helle                    Maunu Kohijoki                Kalevi Lamminen
19325: 
19326: 
19327: 
19328: 
19329: 2900100
19330: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 575
19331: 
19332: 
19333: 
19334: 
19335:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yksikköorganisaatioksi. Uudistus toteutettiin
19337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuonna 1988 ja sen johdosta työn tuottavuus
19338: olette 8 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           on merkittävästi parantunut. Erityistä huomio-
19339: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ta on kiinnitetty osaston työn tehostamiseen.
19340: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Asioiden sisäistä käsittelyjärjestystä sekä palve-
19341: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta              lu- ja neuvontatoimintaa on kehitetty. Viraston
19342: kirjallisesta kysymyksestä n:o 575:                  henkilöstön koulutusta on tehostettu. Myös
19343:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ylityöjärjestelmää on sovellettu. Kuluvan vuo-
19344:        ryhtyä kaupparekisterin toimintojen no-       den aikana on osaston ylityömäärärahoja lisät-
19345:        peuttamiseksi?                                ty sekä erityismenoarvion muutoksin että ar-
19346:                                                      viomäärärahaylityksin. Lisähenkilöstöä on pal-
19347:                                                      kattu Valtionrautateiltä 15 henkilöä.
19348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Lakiehdotus kaupparekisteri- ja toiminimila-
19349: taen seuraavaa:                                      kien muuttamiseksi siten, että asunto-osakeyh-
19350:    Kaupparekisteriasioiden käsittelyn ruuhkau-       tiöitä koskevat perusilmoitukset ja eräät muu-
19351: tumisen pääasiallisena syynä patentti- ja rekis-     tosilmoitukset siirretään yhtiön kotipaikan kih-
19352: terihallituksessa on ollut viime vuosien aikana      lakunnan rekisteritoimistoon on eduskunnan
19353: uusien elinkeinonharjoittajien lukumäärän li-        käsiteltävänä. Ehdotus tulee nopeuttamaan
19354: sääntyminen.                                         kaikkien ilmoitusten käsittelyä ja parantaa
19355:    Kaupparekisteriosastolle Jatettiin vuonna         asiakkaiden oikeusturvaa. Lakiehdotus on eh-
19356: 1985 53 141 ilmoitusta, vuonna 1987 67 161           dotettu tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta
19357: ilmoitusta ja vuonna 1988 76 800 ilmoitusta.         lukien. Kaupparekisteriosastolle jätettävien ti-
19358: Uusien ilmoitusten osuus oli vuonna 1988 jopa        linpäätösasiakirjojen toimittamisvelvollisuutta
19359: 42 %. Kuluvana vuonna arvioidaan jätettävän          rajoitettiin aiemmin vuonna 1988 osakeyhtiö-,
19360: noin 90 000 ilmoitusta. Ilmoitusmäärien vuosit-      osuuskunta- ja kirjanpitolain muutoksella, jol-
19361: tainen kasvu on ollut noin 15 %.                     loin tilinpäätösasiakirjojen valvonta tehostui.
19362:    Ilmoitusmäärien kasvaessa myös uuden osa-            Valmisteilla oleva hallituksen esitys osakeyh-
19363: keyhtiölain voimaantulon jälkeen käynnistet-         tiölain ja kaupparekisterilain eräiden säännös-
19364: tiin vuonna 1987 kaupparekisterin automati-          ten tarkistamisesta vähentää viraston ilmoitus-
19365: sointihanke, joka tähtää tietotekniikan mah-         määrää. Esitys sisältää osakepääoman ruinimi-
19366: dollisimman laajaan hyväksikäyttöön ilmoitus-        määrän nostamisen, suoritetun osakepääoman
19367: ten käsittelyssä. Atk-järjestelmään otetaan mu-      merkintää koskevan uudistuksen sekä tilikau-
19368: kaan myös osaksi kaupparekisteriasioissa pai-        den muutosilmoituksen rekisteröintiä koskevan
19369: kallisviranomaisina      toimivat    kihlakuntien    rajoituksen. Näin vähenisi vuosittain noin
19370: rekisteritoimistot, joille tullaan delegoimaan        10 000 muutosilmoitusta.
19371: rekisteröinti- ja tietopalvelutehtäviä. Tämä pe-        Kaupparekisteri-ilmoituslomakkeet ja -oh-
19372: rusrekisterin uudistus toteutuu vuoden 1990          jeet, jotka on uusittu, on vuoden 1990 tulo- ja
19373: syksyllä. Tämän laajan automatisointihank-           menoarviossa esitetty määrärahoja mitoitet-
19374: keen ohella on toteutettu eräitä pienempiä           taessa maksuttomiksi. Näin voidaan myös ja-
19375: automatisointihankkeita, kuten toiminimien           keluverkostoa laajentaa mm. postitoimipaik-
19376: tutkimusta palveleva atk-järjestelmä, joka           koihin. Viraston muidenkin maksujen perimi-
19377: myös on edennyt tuotantovaiheeseen. Se on            sessä ja postituksessa on käynnistetty erilaisia
19378: ollut käytössä noin vuoden verran ja sitä            maksutapakokeiluja.
19379: kehitetään edelleen. Nimitutkimus on sen avul-          Hallitus on tietoinen niistä vaikeuksista, jot-
19380: la nopeutunut oleellisesti.                          ka keskeisellä taloussektorilla toimivalla pa-
19381:    Laajana uudistuksena on myös toteutettu           tentti- ja rekisterihallituksella on. Sen vuoksi
19382: virastossa organisaatiomuutos, jolla kauppare-       on tarkoitus huolehtia siitä, että virastossa
19383: kisteriosasto on siirretty hallinnolliseksi tulos-   meneillään olevat kehittämisohjelmat ja atk-
19384:                                       1989 vp. -      KK n:o 575                                       3
19385: 
19386: järjestelmän käyttöönotto osaston kaikissa toi-        kehittämishankkeen kohdevirastona. Viraston
19387: minnoissa toteutetaan niin, että käsittelyaikoja       tulee toteuttaa sellainen tulosten seurantajärjes-
19388: saadaan lyhennetyksi ja asiakaspalvelua tehos-         telmä, että se tuottaa tietoja jo vuoden 1990
19389: tetuksi edelleen. Lainsäädännölliset esitykset         aikana. Viraston tulee selvittää tulosbudjetin
19390: tullaan tekemään kiireellisinä.                        toteuttamistilanne sekä myöhemmin vuoden
19391:    Virasto hankkii aiheuttamansa kustannuksia          1990 lopulla tehdä tarkka arvio tulosbudjetin
19392: vastaavat tulot maksuina ja veronluonteisina           toteutumasta ja poikkeamien suuruudesta ja
19393: erinä, joten uudistusohjelman toteuttaminen ei         syistä.
19394: suoranaisesti rasita valtiontaloutta. Patentti- ja        Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla
19395: rekisterihallitus on yhtenä valtion virastona          kaupparekisteriosaston ilmoitusten käsittely-
19396: myös valtiovarainministeriön 16.5.1988 asetta-         ajat tulevat lyhentymään nykyisestä liian pit-
19397: man virastojen budjetoinnin ja tulosohjauksen          kästä käsittelyajasta.
19398: 
19399:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
19400: 
19401:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
19402: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 575
19403: 
19404: 
19405: 
19406: 
19407:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19408:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med har handelsregisteravde1ningen b1ivit en
19409: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       administrativ resu1tatenhet. Reformen genom-
19410: av den 8 november 1989 tili vederbörande          fördes år 1988 och tack vare den har arbetet
19411: medlem av statsrådet översänt avskrift av         b1ivit märkbart produktivare. Särski1d upp-
19412: följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. un-       märksamhet har fästs vid möjligheterna att
19413: dertecknade spörsmål nr 575:                      effektivera arbetet på avde1ningen. Den interna
19414:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ordningen för hand1äggningen av .ärenden samt
19415:        vidta för att få verksamheten vid han-     service- och rådgivningsverksamheten har ut-
19416:        delsregistret att gå snabbare?             vecklats. Utbi1dningen av ämbetsverkets perso-
19417:                                                   nai har effektiverats. Ett system med övertids-
19418:                                                   arbete har också börjat tillämpas. Under inne-
19419:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      varande år har avde1ningens ans1ag för över-
19420: samt anföra följande:                             tidsarbete ökats både med ändringar i specia1-
19421:    Den huvudsakliga orsaken tili anhopningen      utgiftsbudgeten och med överskridningar av
19422: av handelsregisterärenden som skall handläg-      förs1agsanslagen. Från Statsjärnvägarna har 15
19423: gas vid patent- och registerstyrelsen har varit   perstmer anställts som extra personal.
19424: den stora tillströmningen av nya näringsidkare       1 riksdagen behandlas som bäst den föreslag-
19425: under de senaste åren.                            na 1agen om en ändring av hande1sregisterlagen
19426:    Tili handelsregisteravdelningen lämnades år    och firma1agen på så sätt att de grundanmä1-
19427: 1985 in 53 141 anmälningar, år 1987 67 161        ningar och vissa ändringsanmä1ningar som
19428: anmälningar och år 1988 76 800 anmälningar.       gäller bostadsaktiebo1ag överförs tili register-
19429: Andelen nya anmälningar var uppe i 42 % år        byrån vid häradet på bo1agets hemort. Förs1a-
19430: 1988. 1 år uppskattas det att ca 90 000 anmäl-    get kommer att göra hand1äggningen av alla
19431: ningar kommer att lämnas in. Den årliga           anmä1ningar snabbare och förbättra kundernas
19432: tiliväxten av anmälningar har varit ca 15 %.      rättsskydd. Det har föres1agits att lagen skall
19433:    Då mängden anmälningar också ökade som         träda i kraft vid ingången av år 1990. Sky1dig-
19434: en följd av att den nya lagen om aktiebolag       heterna att tillställa hande1sregisteravdelningen
19435: trädde i kraft, påbörjades år 1987 ett projekt    de boks1utshand1ingar som skall 1ämnas in tili
19436: som syftade tili att automatisera handelsregi-    avdelningen begränsades tidigare år 1988 med
19437: stret. 1 detta projekt strävar man efter att så   en ändring av 1agen om aktiebo1ag, 1agen om
19438: långt som möjligt utnyttja datatekniken vid       andels1ag och bokförings1agen, varvid övervak-
19439: handläggningen av anmälningarna. 1 ADB-           ningen av boks1utshand1ingarna effektiverades.
19440: systemet medtas också häradernas registerby-         Den regeringsproposition om justering av
19441: råer som delvis verkar som lokalmyndigheter i     vissa stadganden i 1agen om aktiebo1ag och
19442: handelsregisterärenden. Tili dessa byråer kom-    hande1sregisterlagen som är under beredning
19443: mer registrerings- och datatjänstuppgifter att    innebär att mängden anmä1ningar som kom-
19444: delegeras. Denna förnyelse av grundregistret      mer till ämbetsverket minskar. 1 propositionen
19445: blir verklighet hösten 1990. Vid sidan av detta   ingår en höjning av aktiekapita1ets minimibe-
19446: omfattande automatiseringsprojekt har också       1opp, en reform som gäller teckningen av betalt
19447: vissa mindre projekt genomförts, såsom ett        aktiekapital samt en begränsning som gäller
19448: ADB-system som betjänar firmaundersökning-        registreringen av ändringsanmälningar under
19449: arna. Detta system har också kommit tili          räkenskapsperioden. 1 och med detta bortfaller
19450: produktionsskedet. Det har varit i bruk ca ett    årligen ca 10 000 ändringsanmälningar.
19451: år och det utvecklas fortsättningsvis. Namnun-       De förnyade b1anketterna och anvisningarna
19452: dersökningarna har börjat gå mycket snabbare      för anmä1ningar tili handelsregistret har i stats-
19453: tack vare detta system.                           budgeten för år 1990 framställts som avgiftsfria
19454:    Genom en omfattande reform har också           då anslagen har dimensionerats. På detta sätt
19455: ämbetsverkets organisation ändrats och där-       kan också distributionsnätverket utvidgas tili
19456:                                     1989 vp. -     KK n:o 575                                      5
19457: 
19458: att omfatta bl.a. postansta1terna. Ä ven i fråga    inte direkt kommer att utgöra en påfrestning
19459: om uppbärandet av verkets övriga avgifter och       för statsekonomin. Patent- och registerstyrelsen
19460: postningen av dem har försök med olika              är i egenskap av ett statligt ämbetsverk också
19461: beta1ningssätt in1etts.                             föremål för det utvecklingsprojekt för ämbets-
19462:    Regeringen är medveten om de svårigheter         verkens budgetering och resultatstyrning som
19463: som den i den viktiga ekonomiska sektorn            finansministeriet påbörjade 16.5.1988. Verket
19464: verkande patent- och registerstyre1sen har.         skall genomföra ett sådant system för uppfö1j-
19465: Därför har man för avsikt att ombesörja att de      ning av resu1taten att uppgifter kan erhållas
19466: utveck1ingsprogram som pågår inom verket            redan inom år 1990. Verket skall också utreda
19467: och ibruktagandet av ADB-systemet för avde1-        situationen i fråga om genomförandet av en
19468: ningens samtliga funktioner skall kunna ge-         resultatbudgetering samt vid slutet av år 1990
19469: nomföras så att handläggningstiderna kan för-       göra en noggrann bedömning av hur väl
19470: kortas och kundtjänsten fortsättningsvis effek-     resultatbudgeteringen har kunnat genomföras
19471: tiveras. De framställningar som behövs i lag-       och hur stora avvike1serna är samt orsakerna
19472: stiftningsväg kommer att göras i brådskande         tili dem.
19473: ordning.                                                Med hjä1p av ovan presenterade åtgärder
19474:    Verket skaffar sig inkomster, som motsvarar      kommer handläggningstiden för anmä1ningar-
19475: dess utgifter, genom avgifter och poster av         na tili handelsregisteravdelningen att bli korta-
19476: skattenatur, vi1ket gör att reformprogrammet        re än den nuvarande tiden som är alltför 1ång.
19477:     Helsingfors den 7 december 1989
19478: 
19479:                                                    Hande1s- och industriminister Ilkka Suominen
19480:                                               1989 vp.
19481: 
19482: Kirjallinen kysymys n:o 576
19483: 
19484: 
19485: 
19486: 
19487:                                  Turunen ym.: Poliisin toimintaedellytysten parantamisesta rikol-
19488:                                     lisuuden vähentämiseksi
19489: 
19490: 
19491:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19492: 
19493:   Olemme viime aikoina saaneet lukea, nähdä         vastuuseen tekemisistään. Kokemukseen perus-
19494: ja kuulla tiedotusvälineistä eri puolilla maata     tuen on todettava lisäksi, ettei häiriöllisesti
19495: tapahtuneista kotirauhan rikkomisista, joiden       käyttäytyvien nuorten kodeissa useinkaan us-
19496: tarkoituksena on ollut vahingoittaa ihmisiä ja      kota omien lasten pahuuteen, virheitä peitel-
19497: heidän omaisuuttaan. Varsinkin Tampere ja           lään tai sitten heistä ei välitetä ylipäätään.
19498: Jyväskylä ovat olleet tässä mielessä esillä.        Nuorille ei aseteta rajoja ja rakkaus ostetaan
19499:    Tapausten tultua julki ne ovat antaneet          rahalla.
19500: kimmokkeita vastaavan tapaisiin tekoihin               Laissa puhutaan ilkivallasta tällaisten ta-
19501: myös muualla Suomessa. Autosta on ammuttu           pausten yhteydessä. Todellisuudessa kyse on
19502: asuinhuoneiden ikkunoita ja mm. Heinolassa          perustuslain suoman omaisuuden suojan rikko-
19503: on vastikään räjäytetty auto. Esimerkiksi Joen-     misesta ja pahimmassa tapauksessa ihmishen-
19504: suussa aivan hiljattain heitettiin erääseen rivi-   keä vaarantavasta tahallaan tehdystä rikokses-
19505: taloasuntoon ikkunan läpi puolen litran pullo       ta, joihin pitää voida nykyistä paremmin puut-
19506: puolillaan jotain nestettä. Hetkeä aikaisemmin      tua.
19507: pullon osumakohdasta oli pieni lapsi viety             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19508: nukkumaan. Samana yönä rikottiin samasta            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19509: talosta toisen asunnon ikkuna.                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19510:    Myös muu sekä yksityinen että julkinen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19511: omaisuus, ja rakennuksista varsinkin koulut
19512: ovat jatkuvien omaisuustuhojen kohteina.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19513:    Poliisit ovat voimattomia. Virkojen vähyy-              ryhtyä ihmishengen turvaamiseksi ja
19514: den vuoksi heitä ei riitä kaikkialle vartiointi-           omaisuuden suojan parantamiseksi ny-
19515: tehtäviin, eikä muutama korttelipoliisi ehdi               kyistä paremmin lisääntyväitä väkival-
19516: joka paikkaan. Usein myös nämä omaisuuden                  taiselta ja rikolliselta toiminnalta polii-
19517: tuhoajat ovat alle 15-vuotiaita, eikä heitä saa            sin toimintaedellytysten parantamiseksi?
19518: 
19519:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
19520: 
19521:           Eeva Turunen                  Aino Pohjanoksa            Martti Korkia-Aho
19522:           Matti Lahtinen                Lea Kärhä                  Ritva Vastamäki
19523:           Tuula Linnainmaa              Maunu Kohijoki            Anssi Rauramo
19524:           Anneli Taina                  Riitta Uosukainen          Riitta Saastamoinen
19525:           Pirjo-Riitta Antvuori         Iiro Viinanen              Liisa Hilpelä
19526:           Martti Tiuri                  Kaarina Dromberg           Riitta Jouppila
19527:           Kimmo Sasi                    Anna-Kaarina Louvo         Matti Hokkanen
19528:           Pentti Mäki-Hakola            Mauri Miettinen            Erkki Pystynen
19529:           Juhani Laitinen               Kalevi Lamminen           Tapio Holvitie
19530:                        Heikki A. Ollila                   Keijo Jääskeläinen
19531: 
19532: 
19533: 
19534: 
19535: 2900100
19536: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 576
19537: 
19538: 
19539: 
19540: 
19541:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19542: 
19543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Julkiseen omaisuuteen kohdistuvaa, viralli-
19544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen syytteen alaista vahingontekoa ei myöskään
19545: olette 8 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           mielletä rikokseksi, koska "kaikkien omaisuus
19546: kirjeenne n:o 2761 ohella lähettänyt valtioneu-      ei ole kenenkään omaisuutta".
19547: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Yleisön ilmoitusaktiivisuus varsinkaan va-
19548: kansanedustaja Eeva Turusen ym. kirjallisesta        hingontekorikosten osalta ei ole kovin korkea.
19549: kysymyksestä n:o 576, jossa tiedustellaan:           Teon silminnäkijät eivät ole kovin innostuneita
19550:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tekemään ilmoitusta poliisille, koska he toden-
19551:        ryhtyä ihmishengen turvaamiseksi ja           näköisesti joutuisivat toimimaan todistajina,
19552:        omaisuuden suojan parantamiseksi ny-          jos juttu menee poliisin tutkittavaksi.
19553:        kyistä paremmin lisääntyväitä väkival-           Vahingontekorikokset tehdään hetken mieli-
19554:        taiselta ja rikolliselta toiminnalta polii-   johteesta, yleensä vielä alkoholin vaikutuksen
19555:        sin toimintaedellytysten parantamiseksi?      alaisena. Tällaisen rikollisuuden torjuminen ei
19556:                                                      ole mielekästä pelkästään poliisin resursseja
19557:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisäämällä. Kansalaisten suhtautuminen vahin-
19558: vasti seuraavaa:                                     gontekoihin on saatava muuttumaan ja ilmoi-
19559:    Kysymykseen liittyneistä yksilöidyistä rikos-     tusaktiivisuus lisääntymään.
19560: tapauksista on poliisin ylijohto hankkinut sel-         Poliisin ylijohto on valmistelemassa ohjetta
19561: vityksen. Heinolassa tapahtuneitten auton rä-        poliisille ennalta ehkäisevän toiminnan suunnit-
19562: jäyttämistenja Joensuussa tapahtuneen ikkunan        telemisesta ja toteuttamisesta. Poliisin voima-
19563: rikkomisen tarkoituksena ei ilmeisestikään ole       varat eivät kuitenkaan riitä jatkuvaan kaiken
19564: ollut kenenkään henkilön vahingoittaminen,           kattavaan yleisvalvontaan. Jatkuvaa poliisival-
19565: vaan pelkästään aineellisen vahingon tekemi-         vontaa on pyritty pitämään yllä pahimmissa
19566: nen. Tampereen ns. polttopullojuttua tutkimaan       häiriöpisteissä sekä sen ohella suorittamaan
19567: on asetettu varsin vahva tutkintaryhmä.              teema- ja iskuluonteista valvontatoimintaa.
19568:    Aineelliseen omaisuuteen kohdistuvat vahin-       Kartoittamalla häiriöalttiit alueet ja häiriöiden
19569: gonteot ja ilkivalta ovat lisääntyneet varsin        ajankohdat pyritään poliisitoiminnassa edelleen
19570: nopeasti. Vahingontekorikosten paheksutta-           suunnitelmallisesti kohdentamaan näkyvää val-
19571: vuus on vähentynyt. Yksityisen henkilön omai-        vontaa yleisillä paikoilla.
19572: suuteen kohdistuva vahingonteko on asian-
19573: omistajarikos, joka vaatii asianomistajan ran-          Valvontaa nykyisestään lisäämällä sekä po-
19574: gaistusvaatimuksen tullakseen tutkittavaksi.         liisin lähitoimintaa kehittämällä voidaan väki-
19575: Asianomistaja saa kuitenkin nykyään varsin           ja ilkivaltarikollisuutta jossain määrin vähen-
19576: usein korvauksen aiheutuneesta vahingosta jos-       tää. Tämä edellyttää poliisin henkilöstön lisää-
19577: takin vakuutuksestaan, joten pelkkä rangais-         mistä vastaisuudessa taloudellisten mahdolli-
19578: tusvaatimus ei häntä jaksa kiinnostaa.               suuksien sallimissa rajoissa.
19579: 
19580:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1989
19581: 
19582:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
19583:                                      1989 vp. -     KK n:o 576                                      3
19584: 
19585: 
19586: 
19587: 
19588:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19589:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hör under allmänt åtal, uppfattas inte heller
19590: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         som ett brott, eftersom "allas egendom inte är
19591: nr 2761 av den 8 november 1989 tili vederbö-        någons egendom".
19592: rande medlem av statsrådet översänt en av-             Allmänhetens anmälningsaktivitet i synner-
19593: skrift av riksdagsman Eeva Turunens m.fl.           het när det J~äller skadegörelsebrott är inte
19594: skriftliga spörsmå1 nr 576, i vilket det frågas:    alltför hög. Ogonvittnena tili ett dåd är inte
19595:          Vilka åtgärder har Regeringen för          särdeles intresserade av att göra en polisanmä-
19596:        avsikt att vidta för att förbättra poli-     lan, eftersom de sannolikt skulle behöva vittna
19597:        sens verksamhetsförutsättningar så att       ifall polisen börjar utreda fallet.
19598:        människornas Iiv kan tryggas och egen-          Skadegörelsebrotten begås på grund av ett
19599:        dom skyddas bättre än för närvarande         plötsligt infall, i allmänhet dessutom under
19600:        för den ökande brottsliga verksamheten       a1koholpåverkan. Att avvärja sådan brottslig-
19601:        och bruket av våld?                          het enbart genom att öka polisens resurser är
19602:                                                     inte meningsfullt. Det är viktigt att medborgar-
19603:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         nas inställning tili skadegöre1ser ändras och att
19604: anföra följande:                                    anmä1ningsaktiviteten förbättras.
19605:    När det gäller de brottsfall som avses i            Polisens högsta ledning utarbetar som bäst
19606: spörsmå1et har polisens högsta ledning inhäm-       anvisningar för polisen i fråga om planering
19607: tat en utredning. Syftet med sprängandet av         och genomförande av förebyggande verksam-
19608: bilar i Heinola och söndrandet av fönster i         het. Polisens kraftresurser förslår ändå inte tili
19609: Joensuu har uppenbarligen inte varit att tillfo-    en fortlöpande, allt omfattande allmän över-
19610: ga någon person skada, utan att orsaka enbart       vakning. Man har försökt upprätthålla en
19611: materiell skada. En synnerligen effektiv under-     fortlöpande polisövervakning vid de värsta
19612: sökningsgrupp har tillsatts för att utreda det      orosplatserna och dessutom att anordna över-
19613: s.k. brännflaskfallet i Tammerfors.                 vakning i form av teman eller övervakning där
19614:    Skadegörelserna och illgärningarna som är        polisen plöts1igt slår tili. Genom att kartlägga
19615: riktade mot materiell egendom har ökat rätt         de orosutsatta platserna och de oroligaste
19616: snabbt. Skadegörelsebrotten väcker inte anstöt      tidpunkterna försöker polisen planmässigt rikta
19617: i samma mån som tidigare. Skadegörelse mot          den synliga övervakningen tili allmänna plat-
19618: enskild persons egendom är ett målsägande-          ser.
19619: brott som fordrar straffanspråk av målsägan-           Genom att öka övervakningen från det
19620: den för att bli undersökt. Målsäganden får          nuvarande samt genom att utveckla po1isens
19621: emellertid numera rätt ofta ersättning för ska-     närverksamhet kan våldsbrotten och illgärning-
19622: dan från någon av sina försäkringar, varför         arna i någon mån minskas. En förutsättning
19623: enbart ett straffanspråk inte väcker hans intres-   för detta är att personalen inom polisen utökas
19624: se.                                                 framdeles inom ramen för de ekonomiska
19625:    Skadegörelse mot offentlig egendom, som          möjligheterna.
19626: 
19627:      Helsingfors den 8 december 1989
19628: 
19629:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
19630:                                               1989 vp.
19631: 
19632: Kirjallinen kysymys n:o 577
19633: 
19634: 
19635: 
19636: 
19637:                                  Ala-Harja ym.: Valtiokonttorin työntekijöiden työterveyshuollon
19638:                                     järjestämisestä
19639: 
19640: 
19641:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19642:    Valtiokonttori on järjestänyt työntekijöilleen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19643: työterveyspalvelut ostamalla näitä palveluita       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19644: kansanterveystyön puitteissa terveyskeskuksil-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19645: ta. Kuitenkin maassa on alueita, joissa terveys-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19646: keskusten lääkäreiden vakansseista on osa täyt-
19647: tämättä ja tämän takia terveyskeskukset eivät
19648: pysty antamaan työterveyspalveluita. Näin on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19649: esimerkiksi Vaasassa, jossa 15 terveyskeskus-              ryhtyä valtiokonttorin työntekijöiden
19650: lääkärin virkaa on täyttämättä. Koska valtio-              työterveyshuollon järjestämiseksi alueil-
19651: konttorin työntekijöiden työterveyshuoltopal-              la, joissa ei ole saatavissa näitä palve-
19652: veluita ei saada terveyskeskuksesta työvoima-              luita kansanterveystyön järjestäminä, ja
19653: pulan vuoksi, eikä kyseisiä palveluita voida                  aikooko Hallitus antaa valtiokontto-
19654: myöskään ostaa yksityisiltä lääkäriasemilta,               rille oikeuden ostaa työterveyspalvelut
19655: jäävät valtiokonttorin työntekijät vaille lain             yksityisiltä lääkärikeskuksil ta?
19656: määräämää työterveyshuoltoa.
19657:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1989
19658: 
19659:           Kirsti Ala-Harja             Pirjo-Riitta Antvuori       Mauri Miettinen
19660:                      Sirpa Pietikäinen                     Kalevi Lamminen
19661: 
19662: 
19663: 
19664: 
19665: 290010D
19666: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 577
19667: 
19668: 
19669: 
19670: 
19671:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työterveysasemalta, jolla virkamiesten lakisää-
19673: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teinen työterveyshuoltokin on järjestetty.
19674: olette 7 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn              Kunnallisten terveyskeskusten toimintaan
19675: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         eräillä alueilla, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla,
19676: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        liittyvät vaikeudet heijastuvat myös valtion
19677: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-         virkasuhteisen henkilöstön sairaanhoidon jär-
19678: jallisesta kysymyksestä n:o 577:                     jestämiseen. Vaasassa toimivalle valtion työter-
19679:                                                      veysasemalle on ollut vaikea saada työterveys-
19680:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19681:                                                      lääkäriä, minkä vuoksi janotusaika vastaan-
19682:        ryhtyä valtiokonttorin työntekijöiden
19683:                                                      otolle on muodostunut pitkäksi. Henkilöresurs-
19684:        työterveyshuollon järjestämiseksi alueil-
19685:                                                      sien puutteen vuoksi työterveysaseman palve-
19686:        la, joissa ei ole saatavissa näitä palve-
19687:                                                      lujen piiriin ei ole voitu ottaa uusia henkilös-
19688:        luita kansanterveystyön järjestäminä, ja
19689:                                                      töryhmiä, ei toistaiseksi myöskään tie- ja
19690:            aikooko Hallitus antaa valtiokantto-
19691:                                                      vesirakennuslaitoksen virkasuhteista henkilös-
19692:        rille oikeuden ostaa työterveyspalvelut
19693:                                                      töä. Uusien asiakkaiden ottaminen aseman
19694:        yksityisiltä lääkärikeskuksilta?
19695:                                                      käyttäjiksi merkitsisi tässä tilanteessa samalla
19696:                                                      myös muiden aseman käyttäjien palvelutason
19697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
19698:                                                      olennaista laskemista nykyisestään, mitä ei
19699: taen seuraavaa:
19700:                                                      voida pitää tarkoituksenmukaisena. Kysymyk-
19701:    Kaikkien valtiokonttorin palveluksessa ole-       sessä olevan virkasuhteisen henkilöstön laki-
19702: vien työpaikkaterveydenhuolto on järjestetty         sääteinen työterveyshuolto on järjestetty yksi-
19703: sen organisaatioon kuuluvilla työterveysasemil-      tyisellä lääkäriasemalla. Yleislääkäritasoisen
19704: la, joita on eri puolilla maata tällä hetkellä 34    sairaanhoidon he saavat kansanterveyslain mu-
19705: asemaa. Työpaikkaterveydenhuoltoon kuuluu            kaan kunnan asukkaille järjestettävinä terveys-
19706: työterveyshuoltolakiin (743/78) perustuvan en-       palveluilla. Koska työterveyshuolto ei ole jär-
19707: naltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työn-      jestetty valtion työterveysaseman palveluina, he
19708: antajan järjestämä muu terveyden- ja sairaan-        eivät kuulu työnantajan eli valtion maksuUo-
19709: hoito.                                               man sairaanhoidon piiriin.
19710:    Valtion virastot ja laitokset vastaavat itse         Valtiovarainministeriössä ja valtiokonttoris-
19711: työpaikkaterveydenhuollon järjestämisestä pal-       sa selvitetään parhaillaan keinoja valtion työ-
19712: veluksessaan oleville. Lakisääteisen työterveys-     terveysasemien sairaanhoitopalvelujen turvaa-
19713: huollon palvelut voidaan järjestää viraston tai      miseksi. Sairaanhoitoon tarvittavan lääkärika-
19714: laitoksen omina palveluina, usean viraston tai       pasiteetin lisäämiskeinoista soveltuvimpana pi-
19715: laitoksen yhteisesti järjestäminä palveluina, val-   detään palkkioperusteisten osa-aikaisten lää-
19716: tion työterveysasemilta tai kunnallisista ter-       käreiden käyttämistä palvelujen kysyntähuip-
19717: veyskeskuksista hankittuina palveluina taikka        pujen tasaamiseen, jota tarkoittava palkkaus-
19718: ostamalla palvelut yksityisiltä lääkäreiltä tai      järjestely on vireillä valtiovarainministeriössä.
19719: lääkäriasemilta. Vastaavalla tavalla voidaan         Heti kun on mahdollista taata riittäväksi kat-
19720: järjestää myös valtion työntekijöiden tervey-        sottava palvelutaso kaikille työterveysasemien
19721: denhuollon ohjesäännön (486/79) mukainen             käyttäjille, valtiokonttori on valmis omalta
19722: sairaanhoito. Valtion virkamiesten sairaanhoi-       osaltaan neuvottelemaan palvelusopimusten ai-
19723: dosta annetun asetuksen (566/84) mukaiset            kaansaamisesta myös tällä hetkellä työterveys-
19724: sairaanhoidon palvelut virasto tai laitos voi        asemien ulkopuolella olevien henkilöstöryh-
19725: hankkia vain siltä valtion varoin ylläpidetyltä      mien osalta.
19726:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
19727: 
19728:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
19729:                                     1989 vp. -     KK n:o 577                                     3
19730: 
19731: 
19732: 
19733: 
19734:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19735: 
19736:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagstadgad företagshälsovård för tjänstemän är
19737: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ordnad.
19738: av den 7 november 1989 tili vederbörande              Svårigheter vid kommunala hälsovårdscen-
19739: medlem av statsrådet översänt avskrift av          traler på vissa områden, t.ex. i Sydösterbotten,
19740: följande av riksdagsledamot Ala-Harja m.fl.        avspeglas också i anordnandet av sjukvård för
19741: undertecknade spörsmål nr 577:                     statlig personai i tjänsteförhållande. Tili den
19742:                                                    statliga företagshälsovårdscentralen i Vasa har
19743:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
19744:                                                    det varit svårt att få en företagsläkare och
19745:        vidta för att anordna företagshälsovård
19746:                                                    därför har kön tili mottagningen blivit lång. På
19747:        för arbetstagare vid statskontoret inom
19748:                                                    grund av personalbristen har inga nya perso-
19749:        sådana områden där denna service inte
19750:                                                    nalgrupper kunnat erbjudas sådan service som
19751:        ordnas inom folkhälsoarbetet, och
19752:                                                    företagshälsovårdscentralen har, hittills inte
19753:          ämnar Regeringen ge statskontoret
19754:                                                    heller personalen i tjänsteförhällande vid väg-
19755:        rätt att köpa företagshälsovårdstjänster
19756:                                                    och vattenbyggnadsverket. Att ta emot nya
19757:        vid privata läkarcentraler?
19758:                                                    patienter vid hälsovårdscentralen skulle i den
19759:                                                    här situationen samtidigt också innebära en
19760:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       väsentlig sänkning av servicenivån för andra
19761: samt anföra följande:                              som anlitar hälsovårdscentralen, vilket inte kan
19762:    Arbetsplatshälsovården för alla anställda vid   anses vara ändamålsenligt. Lagstadgad före-
19763: statskontoret är ordnad vid de företagshälso-      tagshälsovård för den aktuella personalen i
19764: vårdscentraler som hör tili dess organisation.     tjänsteförhållande har ordnats vid en privat
19765: För närvarande finns det 34 sådana företags-       läkarstation. Sjukvård på den nivå som repre-
19766: hälsovårdscentraler på olika håll i landet. Tili   senteras av läkare med allmän praktik får de
19767: arbetsplatshälsovården hör utom sådan före-        anställda i form av sådan hälsovårdsservice
19768: byggande företagshälsovård som grundar sig         som enligt folkhälsolagen anordnas för kom-
19769: på lagen om företagshälsovård (743/78) också       munens invånare. Eftersom företagshälsovår-
19770: annan sjuk- och hälsovård, som arbetsgivaren       den inte har ordnats som service vid den
19771: ordnar.                                            statliga hälsovårdscentralen, omfattas persona-
19772:    Statliga ämbetsverk och institutioner svarar    len inte av arbetsgivarens, dvs. statens avgifts-
19773: själva för anordnandet av arbetsplatshälsovård     fria sjukvård.
19774: för deras anställda. Tjänsterna inom den lag-         Vid finansministeriet och statskontoret
19775: stadgade företagshälsovården kan ordnas som        utreds som bäst metoder för säkerställande av
19776: ett ämbetsverks eller en inrättnings egen servi-   sjukvårdsservice vid statens företagshälsovårds-
19777: ce, service som ordnas gemensamt av flera          centraler. Den bästa metoden att öka den
19778: ämbetsverk eller inrättningar, service som an-     läkarkapacitet som behövs för sjukvård anses
19779: skaffas hos statliga företagshälsovårdscentraler   vara att på arvodesbasis anlita deltidsanställda
19780: eller kommunala hälsovårdscentraler eller ge-      läkare för att topparna i efterfrågan på service
19781: nom att tjänster köps hos privata läkare eller     skall kunna utjämnas. Ett sådant avlöningsar-
19782: privata läkarstationer. På motsvarande sätt        rangemang är anhängigt vid finansministeriet.
19783: kan sjukvård även ordnas enligt reglementet        Så fort det är möjligt att för alla som anlitar
19784: för statens arbetstagares hälsovård (486/79).      företagshälsovårdscentraler garantera en servi-
19785: Sjukvårdsservice enligt förordningen om sjuk-      cenivå som anses tillräcklig, är statskontoret
19786: vård för statstjänstemän (566/84) kan ett äm-      redo att för sin del förhandla om att få tili
19787: betsverk eller en inrättning anskaffa bara vid     stånd serviceavtal även för de personalgrupper
19788: en sådan företagshälsovårdscentral som upp-        som för närvarande inte får anlita företagshäl-
19789: rätthålls med statens medel och där även           sovårdscentralerna.
19790: 
19791:      Helsingfors den 7 december 1989
19792: 
19793:                                                                          Minister Ulla Puolanne
19794:                                              1989 vp.
19795: 
19796: Kirjallinen kysymys n:o 578
19797: 
19798: 
19799: 
19800: 
19801:                                  Ala-Harja ym.: Terveyskeskusten mahdollisuudesta ostaa lääkä-
19802:                                      ripalveluja yksityislääkäreiltä
19803: 
19804: 
19805:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19806:    Tällä hetkellä on monella alueella, esimer-     kunnissa. Jo tällä hetkellä voidaan kuitenkin
19807: kiksi Vaasan läänissä, vaikea terveyskeskuslää-    ostaa kansanterveyslain mukaan erilaisia eri-
19808: käripula, joka on jatkunut jo pitkään. Täyttä-     koislääkäripalveluita, röntgen-, laboratorio-,
19809: mättömieTI terveyskeskuslääkärin virkojen pro-     kuntoutus- ja hammaslääkäripalveluita. Näillä
19810: sentuaalinen osuus on 40-45 prosentin luok-        ostopalveluilla on varmistettu kuntalaisten saa-
19811: kaa Vaasan läänissä. Monet kunnat ovat jär-        rnat palvelut. Kuitenkin terveyskeskuslääkärin
19812: jestäneet   kuntalaisilleen    kansanterveyslain   palvelut ovat välttämättömiä ja keskeisiä ja
19813: määräämät terveyskeskuspalvelut ostamalla          näitä kunnat eivät nyt voi ostaa.
19814: yksityislääkäripalveluita. Tällöin kunta ei kui-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19815: tenkaan ole saanut näihin kustannuksiin val-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19816: tionapua. Kunta ei ole myöskään saanut sai-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19817: rausvakuutuslain mukaista palautuskorvausta,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19818: joten kunnan järjestämät lääkäripalvelut tule-
19819: vat täysin kunnan omalla kustannuksella, eikä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19820: vaitionkaan tarvitse maksaa valtionapuja tältä            ryhtyä varmistaakseen kansanterveys-
19821: osin.                                                     lain mukaiset lääkäripalvelut tarvittaes-
19822:    Tilanne on näin vaikea köyhissä, syrjäisissä           sa ostopalveluina yksityislääkäreiltä?
19823:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
19824: 
19825:           Kirsti Ala-Harja             Pirjo-Riitta Antvuori         Mauri Miettinen
19826:           Kimmo Sasi                   Sirpa Pietikäinen             Kalevi Lamminen
19827: 
19828: 
19829: 
19830: 
19831: 290010D
19832: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 578
19833: 
19834: 
19835: 
19836: 
19837:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19838: 
19839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sa. Lisäksi korkeakoululaitoksen kehittämisoh-
19840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jelman käsittelyn yhteydessä 27.4.1989 valtio-
19841: olette 8 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          neuvosto on päättänyt lisätä lääkärikoulutuk-
19842: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        seen otettavien määrää vuodesta 1990 alkaen
19843: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       610:een.
19844: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-           Edellä mainituista toimenpiteistä uusien vir-
19845: jallisesta kysymyksestä n:o 578:                    kojen määrän supistamisella voidaan terveys-
19846:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      keskusten lääkäritilanteeseen vaikuttaa suhteel-
19847:                                                     lisen nopeasti. Sen sijaan koulutusmäärien li-
19848:        ryhtyä varmistaakseen kansanterveys-
19849:                                                     säyksen vaikutus tuntuu vasta aikaisintaan
19850:        lain mukaiset lääkäripalvelut tarvittaes-
19851:                                                     7-8 vuoden kuluttua.
19852:        sa ostopalveluina yksityislääkäreiltä?
19853:                                                        Lääkärityövoiman riittämättömyyden takia
19854:                                                     terveyskeskukset joutuvat tällä hetkellä kilpai-
19855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19856:                                                     lemaan olemassa olevista ja valmistuvista lää-
19857: vasti seuraavaa:
19858:                                                     käreistä sairaalalaitoksen ja yksityissektorin
19859:    Terveyskeskuslääkärivajaus on kasvanut eri-      kanssa. Koska lääkärien koulutusmäärän lisäys
19860: tyisesti 1980-luvun jälkipuoliskolla. 3.10.1988     vaikuttaa hitaasti, on tällä hetkellä keskitytty
19861: oli terveyskeskuksissa 577 lääkärinvirkaa           lisäämään terveyskeskusten kilpailukykyä mm.
19862: ( 18 %) ilman hoitajaa. Lääkäreitä on siirtynyt     työn sisältöä kehittämällä ja byrokratiaa vä-
19863: terveyskeskuksista sairaaloihin ja yksityissekto-   hentämällä sekä palkkausjärjestelmää kehittä-
19864: rille ja valmistuneistakin vain pieni osa oli       mällä.
19865: tullut terveyskeskuksiin.                              Kansanterveysasetuksen 6 §:n mukaan kan-
19866:     Lääkintöhallituksen työssäolotilastojen mu-     santerveyslain mukaisten toimintojen tulee ta-
19867: kaan helmikuussa 1988 toimi päätoimisesti           pahtua terveyskeskuksen omana tai muuna
19868: yksityisissä tutkimus- ja hoitolaitoksissa sekä     kunnallisena toimintana. Poikkeuksena asetuk-
19869: lääkäriasemilla 582 lääkäriä ja itsenäisinä am-     sessa mainitaan mm. kouluterveydenhuollon
19870: matinharjoittajina 204 lääkäriä, kun vastaavat      erikoistutkimukset, kuntoutuspalvelut, rönt-
19871: luvut vuotta aikaisemmin olivat 509 ja 181.         gen-, anestesia- ja hampaiden oikomishoidon
19872:    Vuoden 1989 lokakuun alun vajausselvitys ei      palvelut sekä eräät lääkintöhallituksen erikseen
19873: ole vielä valmistunut, mutta alustavasti vaikut-    hyväksymät laboratoriopalvelut, jotka kunta
19874: taa siltä, että vajaustilanne ei ole viimeisen      voi ostaa yksityiseltä sektorilta. Terveyskeskuk-
19875: vuoden aikana enää valtakunnallisesti huonon-       seen ei siten voida ostaa lääkäripalveluja yksi-
19876: tunut.                                              tyissektorilta valtionosuuteen oikeuttavana
19877:    Olemassa olevien terveyskeskuslääkärin vir-      kansanterveystyönä.
19878: kojen täyttövajeen lievittämiseksi valtioneuvos-       Mikäli terveyskeskukset nykyisessä lääkäri-
19879: ton 11.9.1989 hyväksymässä valtakunnallisessa       työvoimatilanteessa voisivat ostaa lääkäripalve-
19880: suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon        luja yksityissektorilta, tämä kysyntä laajentaisi
19881: järjestämisestä vuosina 1990-1994 on vähen-         yksityissektorin toimintaa. Tällöin yksityissek-
19882: netty terveyskeskuksiin ja sairaanhoitolaitok-      torille tarvittaisiin lisää lääkäreitä ja on ilmeis-
19883: siin perustettavien uusien virkojen määriä siten,   tä, että sinne siirtyisi lääkäreitä nimenomaan
19884: että vuosina 1990-1991 perustetaan terveys-         terveyskeskuksista. Mikäli ostomahdollisuus
19885: keskuksiin yhteensä 40 uutta virkaa ja sairaan-     ulotettaisiin koko maahan, niin suurten asutus-
19886: hoitolaitoksiin yhteensä 100 uutta virkaa. Edel-    keskusten terveyskeskukset käyttäisivät toden-
19887: leen lääkärikoulutukseen otettavien määrää on       näköisesti huomattavan osan yksityissektorin
19888: nostettu keväällä 1988 510:stä 560:een vuodes-      lisääntyneistä palveluista ja syrjäseutujen ter-
19889:                                    1989 vp. -    KK n:o 578                                      3
19890: 
19891: veyskeskuksilla voisi olla vaikeuksia myös os-   mahdollisuutta ostaa lääkäripalveluja yksityis-
19892: topalvelujen saannissa.                          lääkäreiltä valtionosuuteen oikeuttavana kan-
19893:   Näin ollen tässä työvoimatilanteessa ei ole    santerveystyönä.
19894: tarkoituksenmukaista antaa terveyskeskuksille
19895: 
19896:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
19897: 
19898:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
19899: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 578
19900: 
19901: 
19902: 
19903: 
19904:                              Till Riksdagens Herr Talman
19905: 
19906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Dessutom beslöt statsrådet 27.4.1989 i sam-
19907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        band med behandlingen av programmet för en
19908: av den 8 november 1989 till vederbörande           utveckling av högskoleväsendet att från och
19909: medlem av statsrådet översänt avskrift av          med 1990 öka antalet studerande som antas till
19910: följande av riksdagsledamot Ala-Harja m.fl.        läkarutbildningen till 610.
19911: undertecknade spörsmål nr 578:                        Bland ovan nämnda åtgärder kan en minsk-
19912:                                                    ning av antalet nya tjänster relativt snabbt
19913:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
19914:                                                    inverka på läkarsituationen vid hälsovårdscen-
19915:        vidta för att vid behov säkerställa lä-
19916:                                                    tralerna. Däremot märks verkningarna av ett
19917:        karservice enligt folkhälsolagen i form
19918:        av tjänster som köps hos privata läka-      ökat antal studerande tidigast först om 7-8 år.
19919:        re?                                            På grund av för få läkare måste hälsovårds-
19920:                                                    centralerna för närvarande konkurrera med
19921:                                                    sjukhusväsendet och den privata sektorn om de
19922:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       läkare som finns och de som utexamineras.
19923: samt anföra följande:                              Eftersom ökningen av antalet läkare som ut-
19924:    Bristen på läkare vid hälsovårdscentralerna     bildas har en långsam inverkan, koncentreras
19925: har ökat i synnerhet under senare delen av         för närvarande bemödandena på att öka häl-
19926: 1980-talet. Den 3 oktober 1988 fanns 577           sovårdscentralernas konkurrensförmåga bl.a.
19927: obesatta läkartjänster (18 %) vid hälsovårds-      genom att utveckla arbetets innehåll och mins-
19928: centralerna. Läkare hade gått över från hälso-     ka byråkratin samt utveckla avlöningssystemet.
19929: vårdscentraler till sjukhus och till den privata      Enligt 6 § folkhälsoförordningen skall verk-
19930: sektorn. Ä ven bland de utexaminerade var det      samheter enligt folkhälsolagen handhas som
19931: endast en liten del som hade sökt sig till         hälsovårdscentralernas egen eller annan kom-
19932: hälsovårdscen tralerna.                            munal verksamhet. Som ett undantag nämns i
19933:    Enligt medicinalstyrelsens arbetsstatistik i    förordningen bl.a. specialundersökningar inom
19934: februari 1988 var 582 läkare anställda i hu-       skolhälsovården, rehabiliteringsservice, rönt-
19935: vudsyssla vid privata forsknings- och vårdan-      gen-, anestesi- och tandregleringsservice samt
19936: stalter samt vid läkarstationer och 204 läkare     viss laboratorieservice, som medicinalstyrelsen
19937: var självständiga yrkesutövare, medan motsva-      särskilt godkänner och som kommunen kan
19938: rande siffror ett år tidigare var 509 och 181.     köpa från den privata sektorn. till en hälso-
19939:    Utredningen om läkarbristen i början av         vårdscentral kan man sålunda inte såsom så-
19940: oktober 1989 är inte ännu färdig men prelimi-      dant folkhälsoarbete som berättigar till statsan-
19941: närt verkar det som om situationen i hela          del köpa läkartjänster från den privata sektorn.
19942: landet inte ytterligare har förvärrats under det      Om hälsovårdscentralerna i den nuvarande
19943: senaste året.                                      situationen beträffande läkararbetskraften kun-
19944:    För att underskottet vid besättandet av de      de köpa läkartjänster på den privata sektorn,
19945: existerande tjänsterna som hälsocentralläkare      skulle denna efterfrågan öka verksamheten
19946: skall lindras har antalet nya tjänster som skall   inom den privata sektorn. Då behövs flera
19947: inrättas vid hälsovårdscentraler och sjukvårds-    läkare inom den privata sektorn och det är
19948: anstalter minskats i den riksomfattande planen     uppenbart att läkare skulle söka sig dit i
19949: för anordnande av social- och hälsovården          synnerhet från hälsovårdscentralerna. Om köp-
19950: 1990-1994,       som      statsrådet   godkände    möjligheten utsträcks till hela landet, kommer
19951: 11.9.1989, så att 1990-1991 inrättas samman-       sannoliki hälsovårdscentraler i stora bosätt-
19952: lagt 40 nya tjänster inrättas vid hälsovårdscen-   ningscentral att anlita en betydande del av den
19953: tralerna och sammanlagt 100 nya tjänster           ökande servicen inom den privata sektorn och
19954: inrättas vid sjukvårdsanstalterna. Vidare öka-     hälsovårdscentralerna i glesbygsområden kan
19955: des antalet studerande som antas till läkarut-     då få svårigheter också med tillgången på
19956: bildningen våren 1988 från 510 till 560 per år.    köpta tjänster.
19957:                                    1989 vp. -     KK n:o 578                                     5
19958: 
19959:   Det är sålunda inte ändamålsenligt att i den     soarbete som berättigar tili statsandel köpa
19960: här arbetskraftssituationen bereda hälsovårds-     läkartjänster hos privata läkare.
19961: centralerna möjlighet att såsom sådant folkhäl-
19962: 
19963:     Helsingfors den 1 december 1989
19964: 
19965:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
19966:                                                1989 vp.
19967: 
19968: Kirjallinen kysymys n:o 579
19969: 
19970: 
19971: 
19972: 
19973:                                    Mäkelä: Tauluväärennösten myynnin estämisestä taidehuuto-
19974:                                       kaupoissa
19975: 
19976: 
19977:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19978: 
19979:    Taidehuijaukset ovat muodostumassa maas-           muutama erikoistunut rikostutkija, joilla olisi
19980: samme merkittäväksi lainrikkomuksen muo-              käytössä tämän hetken rikostutkinnalliset me-
19981: doksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se,         netelmät, eli esimerkiksi värianalyysien ja rönt-
19982: että tunnetun Bukowskin huutokauppakamarin            gentutkimusten tekomahdollisuudet. Näillä me-
19983: 8.3.1989 pitämässä taidehuutokaupassa oli to-         netelmillä voitaisiin lähes aukottomasti todeta,
19984: distettavasti ainakin kaksi taideväärennöstä          onko kyseessä oikea taideteos vai sen väären-
19985: myynnissä. Keskimääräisesti taidehuutokau-            nös.
19986: poissa on noin joka sadas taulu väärennös. Ja            Toinen ongelma taidekaupoissa on tällä het-
19987: pahimmissa tapauksissa jopa viisi taulua sadas-       kellä se, että väärennöksiksi todettuja tauluja ei
19988: ta ei ole signeeraaman taiteilijan itsensä teke-      merkitä millään tavoin viranomaisten toimesta,
19989: miä. Ongelma ei koske pelkästään pieniä tai-          mikäli ne tulevat jostain syystä esiin. Naapuri-
19990: dekauppiaita ja huutokauppoja, vaan yhtäläi-          maassamme Ruotsissa menetellään vastaavissa
19991: sesti kaikkein kuuluisimpia ja kalleimpiakin          tapauksissa siten, että väärennökset merkitään
19992: huutokauppoja. Sama koskee myös taulujen              viranomaisten toimesta tai ainakin signeeraus
19993: hintatasoa, eli taulun hinta ei takaa sen aitout-     poistetaan taulusta. Tämän jälkeen ei samalla
19994: ta.                                                   taululla pystytä ostajia enää hämäämään.
19995:    Taideväärennöksiä tehtailiaan ulkomailla              Vallitsevassa täysin vapaassa huijaustilan-
19996: halvalla työvoimalla, jonka jälkeen ne sitten         teessa lopulliseksi kärsijäksi joutuu tavallinen
19997: tuodaan Suomeen myytäväksi. Tästä on julki-           kansalainen, joka haluaa sijoittaa vähäisiä va-
19998: suudessa ollut useita esimerkkejä. Taideväären-       rojaan taiteeseen. Hänen käsiinsä voi päätyä
19999: nöksissä liikkuu vuosittain kymmeniä miljoo-          useiden välikäsien ja omistajien kautta taulu,
20000: nia markkoja. Maassamme myydään tällä het-            jota hän luulee aidoksi, mutta joka todellisuu-
20001: kellä vuosittain arviolta 200 000 taulua, joiden      dessa on väärennös. Näin käytännössä joko
20002: keskihinta on noin 4 000 markkaa. Tästä voi-          hänen rahansa menevät lähes hukkaan tai
20003: daan päätellä, että joka viidennen taulun olles-      sitten hän joutuu jatkamaan tätä laitonta
20004: sa väärennös kertyy väärennettyjen taulujen           myyntiketjua ja siirtämään vahingon edelleen
20005: yhteisarvoksi 40 miljoonaa markkaa. Voidaan           toiselle ostajalle. Tästä voitaisiin edellä olevien
20006: siis puhua merkittävän suurista summista ja           toimenpiteiden lisäksi päästä eroon myös sillä,
20007: merkittävän suuresta rikollisuudesta.                 että taidemyyntiä harjoittavat joutuisivat pitä-
20008:     Tällä hetkellä ostaja on täysin voimaton tätä     mään nykyistä tarkempaa kirjanpitoa ostamis-
20009: taidehuijausmenettelyä vastaan. Ainoa keino           taan ja myymistään tauluista ja että lisäksi
20010: välttää huijatuksi joutuminen kuuluisankin tai-       kuhunkin tauluun merkittäisiin omistajan so-
20011: telijan kohdalla on olla kyllin perehtynyt tai-       siaaliturvatunnus. Näin taulun ostaja voisi jäl-
20012: teeseen ja väärentäjien tyyliin. Viranomaiset         jittää taulun edelliset omistajat sitovasti.
20013: ovat asiassa lähes toimettornia tai voimattomia.         Loppujen lopuksi koko tämän vyyhdin yh-
20014: Mikäli joku myyjä joutuu kiinni väärennöksen          tenä aiheuttajana on vanhentunut huutokaup-
20015: myynnistä, on seurauksena ainoastaan taulun           pamenettelyä koskeva lainsäädäntö. Tällä het-
20016: palauttaminen myyjälle. Myyjä laittaa kyseisen        kellä on täysin yleinen käytäntö se, että taide-
20017: taulun tämän jälkeen uudelleen kaupaksi ilman         huutokaupoissa joko huutokaupan pitäjä tai
20018: oikeudellista seuraamusta. Lisäksi maastamme          myyjä itse huutaa omaa tauluaan pyrkimykse-
20019: puuttuvat tyystin tätä alaa varten erikoistuneet      nä korottaa tällä tavoin hintaa. Useimmissa
20020:  poliisitutkijat. Alalle tulisikin pikaisesti saada   muissa maissa tämä on laitonta ja siihen tulisi
20021: 290010D
20022: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 579
20023: 
20024: myös Suomessa päästä. Tällä toimenpiteellä         keksi vetämään väärennökset pois markkinoil-
20025: turvattaisiin merkittävästi nykyistä tehokkaam-    ta sekä lopettamaan itse taulujen huutaminen
20026: min pienostajan asema huutokauppatilantees-        hinnan korotus mielessä.
20027: sa.                                                   Edellä olevan lisäksi taidekaupparintamalla
20028:    Aiheesta maaliskuussa tehdyn kirjallisen ky-    vallitsee erittäin suuria epäkohtia, jotka myös
20029: symyksen n:o 155 vastauksessa todetaan val-        rikkovat voimassa olevaa lainsäädäntöä. Useat
20030: misteilla olevan lainsäädäntöä, jolla pystyttäi-   tunnetut taiteilijat myyvät tänä päivänä kym-
20031: siin taideväärennösten kauppaa ehkäisemään.        menittäin tauluja vuodessa, joiden yhteisarvo
20032: Kyseeseen tullee lähinnä rikoslain kokonais-       on useita satoja tuhansia markkoja. Tarkastel-
20033: uudistus ja siihen tehtävät muutokset. Lisäksi     taessa kuitenkin heidän veroäyrikertymäänsä
20034: vastauksessa kaivataan rikostutkinnan val-         on heidän tulonsa vain muutamia kymmeniä-
20035: miuksia taideväärennösten selvittämiseen pa-       tuhansia markkoja. Tästä voidaan hyvin sel-
20036: rannettavaksi rikostutkijoiden käyttöön hankit-    keästi päätellä, että kyseessä on veronkierto ja
20037: tavalla nykyaikaisella välineistöllä.              näin ollen rangaistava teko. Tämän takia tulisi
20038:    Kuluvan vuoden maaliskuun jälkeen tilanne       veroviranomaisten ottaa tietyt taiteilijat erityis-
20039: taidekaupparintamalla on edelleen pahentunut.      seurantaan. Kyseisistä tapauksista on alan hen-
20040: Väärennösten arvo on noussut huimaavasti ja        kilöiden keskuudessa varsin selkeä käsitys, jo-
20041: esimerkiksi erään tunnetun taiteilijan kymme-      ten veroviranomaisilla ei olisi hankaluuksia
20042: nestä myynnissä olevasta työstä ainoastaan         saada asiasta perustietoutta.
20043: yksi on ollut aito. Taideväärennöslen kaupassa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20044: liikkuu tänä päivänä sekä kaikissa tunnetuissa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20045: taidehuutokauppakamareissa että kiertävien         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20046: taidemyyjien toimesta useita kymmeniä miljoo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20047: nia markkoja. Mikäli asiantilaan ei saada
20048: erittäin nopeasti korjausta ja siihen puututa                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20049: poliisiviranomaisten toimesta, riistäytyy taide-           että välittömästi saataisiin kuriin taide-
20050: kauppaväärennösten tilanne täysin viranomais-              kaupoissa tällä hetkellä vallitseva tilan-
20051: ten käsistä. Mikäli näin käy, ei tavallinen                ne, jossa myynnissä on runsas määrä
20052: taiteenhankkija voi enää ostaa lainkaan taidet-            taideväärennöksiä ja tunnettujen huuto-
20053: ta, sillä hän ei voi luottaa hankkimansa taulun            kauppakamarien meklarit huutavat itse
20054: aitouteen. Tämän takia tulisi viranomaisten                myynnissä olevia tauluja lainsäädännön
20055: välittömästi käynnistää teho-operaatio otta-               vastaisesti hintojen korotus mielessä,
20056: malla erityisseurantaan esimerkiksi tunnetuim-             sekä
20057: mat taidehuutokauppakamarit. Viranomaisen                     milloin veroviranomaiset ryhtyvät
20058: lähettämisellä pistokokeenomaisesti taidehuu-              tarkistamaan tunnettujen taiteilijoiden
20059: tokauppoihin valvomaan tilannetta, voitaisiin              mahdollisia veronkiertoja taulujen vero-
20060: saada taidehuutokauppojen pitäjät ainakin het-             tuksen ohimyynnissä?
20061: 
20062:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1989
20063: 
20064:                                            Tina Mäkelä
20065:                                       1989 vp. -      KK n:o 579                                      3
20066: 
20067: 
20068: 
20069: 
20070:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Poliisi on osallistunut taideväärennöksiä kos-
20072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keviin kansainvälisiin poliisialan kokouksiin ja
20073: olette 8 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            seuraa tilanteen kehitystä.
20074: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Taideväärennöksien tutkiminen on yhteistyö-
20075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tä poliisin ja eri asiantuntijoiden välillä. Hel-
20076: edustaja Tina Mäkelän kirjallisesta kysymyk-          singin yliopiston fysiikan laitoksella on erittäin
20077: sestä n:o 579:                                        nykyaikaisena pidettävä protonikiihdytin, joka
20078:                                                       sopii myös taideväärennösten tekniseen tutki-
20079:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        miseen. Lisäksi tutkinnassa käytetään apuna
20080:        että välittömästi saataisiin kuriin taide-     muun muassa Ateneumin taidemuseon konser-
20081:                                                       vaattoreita epäiltyihin väärennöksiin liittyvien
20082:        kaupoissa tällä hetkellä vallitseva tilan-
20083:                                                       asioiden selvittämiseen.
20084:        ne, jossa myynnissä on runsas määrä
20085:                                                          Poliisin mahdollisuudet nykyresurssein lisätä
20086:        taideväärennöksiä ja tunnettujen huuto-
20087:        kauppakamarien meklarit huutavat itse          valvontaansa taidekaupoissa ovat varsin vähäi-
20088:        myynnissä olevia tauluja lainsäädännön         set. Onkin korostettava, että taideliikkeiden ja
20089:        vastaisesti hintojen korotus mielessä,         asiakkaiden vakava ja varovainen suhtautumi-
20090:                                                       nen kaupankäyntiin on paras ja halvin tapa
20091:        sekä                                           torjua taideväärennösten leviämistä.
20092:           milloin veroviranomaiset ryhtyvät
20093:                                                          Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota edel-
20094:        tarkistamaan tunnettujen taiteilijoiden
20095:        mahdollisia veronkiertoja taulujen vero-       leen siihen, että taidehuutokaupoissa toimivat
20096:        tuksen ohimyynnissä?                           tunnettujen huutokauppakamarien meklarit
20097:                                                       huutavat itse myynnissä olevia tauluja hintojen
20098:                                                       korottamistarkoituksessa.
20099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Kyseinen menettely on kielletty vapaaehtoi-
20100: taen seuraavaa:                                       sista huutokaupoista annetussa asetuksessa,
20101:    Kysymyksen perusteluosassa on kiinnitetty          jonka mukaan se, joka toisen puolesta toimit-
20102: olennaista huomiota poliisin mahdollisuuksiin         taa huutokauppaa samoin kuin se, joka toimii
20103: vahvistaa taideväärennöksiin erikoistuneen ri-        vasaramiehenä, ei saa tehdä huutokaupassa
20104: kostutkimuksen henkisiä ja aineellisia voima-         tarjouksia. Kiellon rikkomisesta on säädetty
20105: varoja sekä kysymyksessä olevan elinkeinotoi-         sakkorangaistus.
20106: minnan valvontaa.                                        Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
20107:    Sisäasiainministeriö on edellä olevan johdos-      elinkeinotyöryhmä on kesällä 1989 valmistu-
20108: ta todennut, että Suomessa taideväärennykset          neessa muistiossaan tehnyt huutokaupantoimit-
20109: eivät ole olleet poliisille erityisen suuri ongel-    tajan ammattia koskevat periaate-ehdotukset.
20110: ma, joskin myös tässä rikosmuodossa on ta-            Ministeriön marraskuussa 1989 asettama uusi
20111: pahtunut jonkin verran lisääntymistä kuten            työryhmä tulee tekemään muun muassa kysei-
20112: muissakin rikoslajeissa.                              sen ammatin harjoittamista koskevien säännös-
20113:    Poliisilla ei ole taideväärennöksiin erityisesti   ten konkreettiset uudistusehdotukset
20114: erikoistuneita tutkijoita, mutta poliisin ammat-         Kysymyksen viittaukseen mahdollisten ve-
20115: titaito rikostutkinnalliselta osalta riittää myös     ronkiertojen tutkimistarpeesta valtiovarainmi-
20116: taideväärennysrikosten tutkimiseen.                   nisteriö on todennut, että ammattitaiteilijat
20117:    Keskusrikospoliisin laboratoriossa on useita       verotetaan varsin usein elinkeinotulon verotta-
20118: nykyaikaisia välineitä, joilla voidaan tutkia         misesta annetun lain (360/68) säännösten mu-
20119: tauluja. Näistä voidaan mainita mm. läpivalai-        kaan. Taiteellisen toiminnan tulos saattaa täl-
20120: seva röntgenkone, spektrofotometri ja infrapu-        löin huomattavasta liikevaihdosta huolimatta
20121: naspektrofotometri. Kansainvälisesti vertaillen       osoittautua vähäiseksi, jos tuloksen tasaami-
20122: välineiden tasoa voidaan pitää tyydyttävänä.          seen on osattu ja voitu käyttää lain suomia
20123: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 579
20124: 
20125: mahdollisuuksia. Veroäyrikertymä, johon kysy-        tavalla veroviranomaisten tietoon tulleiden
20126: myksessä viitataan, ei sen vuoksi kovinkaan          seikkojen perusteella. Kun ostajat ja myyjät
20127: luotettavasti osoita liiketoiminnan laatua tai       taidehuutokaupoissa yleisesti käyttävät asia-
20128: laajuutta.                                           miehiä, on tietoja kaupan todellisista osapuo-
20129:    Verotarkastuksia on eräissä tapauksissa suo-      lista kuitenkin hankala saada.
20130: ritettu esimerkiksi lehti-ilmoitusten tai muulla
20131:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
20132: 
20133:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
20134:                                       1989 vp. -      KK n:o 579                                      5
20135: 
20136: 
20137: 
20138: 
20139:                                Till Riksdagens Herr Talman
20140:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Polisen har deltagit i internationella möten
20141: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           inom polisbranschen som gäller konstförfalsk-
20142: av den 8 november 1989 till vederbörande              ningar och följer hur situationen utvecklar sig.
20143: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Undersökningen av konstförfalskningar görs
20144: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under-            i samarbete mellan polisen och olika sakkun-
20145: tecknade spörsmål nr 579:                             niga. Vid Helsingfors universitets institution
20146:                                                       för fysik finns en protonaccelerator som måste
20147:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
20148:                                                       anses vara synnerligen modern och som också
20149:        vidta för att genast råda bot på läget
20150:        inom konsthandeln, där en stor mängd           lämpar sig för teknisk undersökning av konst-
20151:                                                       förfalskningar. Dessutom har man vid under-
20152:        konstförfalskningar kommer till försälj-
20153:                                                       sökningarna hjälp av bl.a. konservatorerna vid
20154:        ning och kända auktionskammares
20155:                                                       Ateneums konstmuseum då det gäller att reda
20156:        mäklare själva lagstridigt ger anbud på
20157:                                                       ut frågor i anslutning till förmodade förfalsk-
20158:        de tavlor som finns till försäljning för
20159:                                                       nmgar.
20160:        att få priserna att gå upp, och
20161:           när kommer skattemyndigheterna att             Med nuvarande resurser har polisen ytterst
20162:        börja granska om kända konstnärer              små möjligheter att utöka sin övervakning av
20163:                                                       konsthandeln. Följaktligen bör det betonas att
20164:        eventuellt gör sig skyldiga till försök till
20165:                                                       det bästa och billigaste sättet att förhindra att
20166:        skattesmitning genom försäljning av
20167:                                                       konstförfalskningar sprids är att konstaffärer-
20168:        tavlor förbi beskattningen?
20169:                                                       na och kunderna förhåller sig kritiskt och
20170:                                                       försiktigt till handeln.
20171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             I spörsmålet fästs uppmärksamheten vidare
20172: samt anföra följande:                                 vid att kända auktionskammares mäklare, som
20173:    I motiveringsdelen till spörsmålet har upp-        verkar vid konstauktionerna, själva ger anbud
20174: märksamheten i hög grad fästs vid polisens            på de tavlor som är till salu i avsikt att höja
20175: möjligheter att stärka människoresurserna och         priset på dem.
20176: de materiella resurserna för den del av brotts-          Detta förfarande är förbjudet i förordningen
20177: undersökningen som har specialiserat sig på           angående frivilliga auktioner enligt viiken den
20178: konstförfalskningar samt övervakningen av             som förrättar auktion för någon annans räk-
20179: ifråga varande näringsverksamhet.                     ning samt den som fungerar som utropare inte
20180:    Inrikesministeriet har med anledning av            får ge anbud vid auktionen. För brott mot
20181: ovanstående konstaterat att konstförfalskning-        detta förbud stadgas om bötesstraff.
20182: arna inte har utgjort något särskilt stort pro-          En av handels- och industriministeriet tillsatt
20183: blem för polisen i Finland även om detta slag         näringsarbetsgrupp har i sin promemoria, som
20184: av brott har ökat något såsom också övriga            blev klar sommaren 1989, kommit med prin-
20185: brottsformer.                                         cipförslag gällande auktionsförrättarens yrke.
20186:    Polisen har inga forskare som skulle vara          En ny arbetsgrupp, som tillsatts av ministeriet
20187: särskilt specialiserade på konstförfalskningar,       i november 1989, kommer bl.a. att ge konkreta
20188: men polisens yrkesskicklighet vad gäller brotts-      reformförslag för de stadganden som gäller
20189: undersökningar räcker även till för att under-        idkandet av detta yrke.
20190: söka konstförfalskningsbrott.                            Vad gäller spörsmålets hänvisning till beho-
20191:    I centralkriminalpolisens laboratorium finns       vet att undersöka eventuella försök till skatte-
20192: flera moderna hjälpmedel med vilka tavlor kan         smitning har finansministeriet konstaterat att
20193: undersökas. Av dessa kan bl.a. nämnas en              yrkeskonstnärerna mycket ofta beskattas enligt
20194: röntgenapparat, en spektrofotometer och en            stadgandena i lagen om beskattning av inkomst
20195: infraröd spektrofotometer. Vid en internatio-         av näri:1gsverksamhet (360/68). Resultatet av
20196: nell jämförelse kan nivån på dessa hjälpmedel         den konstnärliga verksamheten kan då visa sig
20197: anses tillfredsställande.                             litet trots en betydande omsättning om man
20198: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 579
20199: 
20200: har kunnat använda sig av de möjligheter att         på basis av faktorer som kommit tili skatte-
20201: utjämna resultatet som lagen ger. Det influtna       myndigheternas kännedom genom tidningsan-
20202: skatteöresbeloppet, tili vilket hänvisas i spörs-    nonser eller på annat sätt. Det är emellertid
20203: målet, visar därför inte särskilt tillförlitligt     svårt att få uppgifter om de verkliga parterna i
20204: hurudan affärsverksamheten har varit tili sin        ett köp, eftersom köparna och säljarna i
20205: kvalitet eller sitt omfång.                          allmänhet använder sig av ombud.
20206:   Skattegranskningar har i vissa fall företagits
20207: 
20208:     Helsingfors den 18 december 1989
20209: 
20210:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
20211:                                              1989 vp.
20212: 
20213: Kirjallinen kysymys n:o 580
20214: 
20215: 
20216: 
20217: 
20218:                                  Pulliainen: Tietokoneiden käytön lisäämisestä peruskoulun Ja
20219:                                      lukion opetuksessa
20220: 
20221: 
20222:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20223: 
20224:    Peruskoulu ja lukio ovat nopeasti muuttu-       ja. Tietokoneita on saatava myös aineluokkiin.
20225: vassa maailmassa kovien haasteiden edessä.         On hyvin ilmeistä, että investoinnit aineluok-
20226: Tieto vanhenee lyhyessä ajassa; olennaista on      kienkin tietokonehankintoihin tuottavat kan-
20227: taito tehdä oikeita kysymyksiä uuden tiedon        santaloudessa nopeasti takaisin sen, mitä on
20228: tehokkaaksi omaksumiseksi. Yhtä tärkeää on         sijoitettu.
20229: omata tekniset valmiudet käsitellä niin sanoja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20230: kuin tietoakin. On opittava automaattisen tie-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20231: tojenkäsittelyn tekniikkaa. Tietokoneavustei-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20232: nen opetus on osa tätä oppimiseen tähtäävää        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20233: prosessia. Se sopii lukuisiin koulun oppiainei-
20234: siin. Pullonkaulana kehityksessä ovat resurssit.               Aikooko Hallitus ryhtyä taloudelli-
20235:    Kun kehityksen suuntaa ei ole syytä muuttaa,             sesti tukemaan tietokonehankintoja pe-
20236: vaan ohjata sitä edelleen järkevään suuntaan ja             ruskoulun ja lukion aineluokkiin, jotta
20237: riittävän tehokkaasti, on valtion varoilla tuet-            tietokoneavusteinen opetus tulisi niissä
20238: tava peruskoulun ja lukion tietokonehankinto-               mahdolliseksi?
20239:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
20240: 
20241:                                          Erkki Pulliainen
20242: 
20243: 
20244: 
20245: 
20246: 2900100
20247: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 580
20248: 
20249: 
20250: 
20251: 
20252:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     oikeuttaviin menoihin. Tämän mukaisesti kou-
20254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lut on mahdollista varustaa riittävällä tietotek-
20255: olette 9 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         niikan ja tietokoneavusteisen opetuksen väli-
20256: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       neistöllä. Kouluhallitus on antanut 22.3.1989
20257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      myös ohjeet tarvittavien työvälineohjelmistojen
20258: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     hankkimista varten. Tietotekniikan laite- ja
20259: jallisesta kysymyksestä n:o 580:                   ohjelmistohankinnat muodostavat merkittävän
20260:                                                    osan peruskoulun ja lukion oppilaskohtaisista
20261:           Aikooko Hallitus ryhtyä taloudelli-
20262:                                                    menoista, joista aiheutuviin käyttökustannuk-
20263:        sesti tukemaan tietokonehankintoja pe-
20264:                                                    siin kunnat saavat valtionosuutta laskennanisin
20265:        ruskoulun ja lukion aineluokkiin, jotta
20266:                                                    perustein.
20267:        tietokoneavusteinen opetus tulisi niissä
20268:                                                       Vuodesta 1985 lähtien kouluhallitus on hy-
20269:        mahdolliseksi?
20270:                                                    väksynyt opetuskäyttöön eri oppiaineisiin ope-
20271:                                                    tusohjelmia yhteensä noin 340 ohjelmaa. Ope-
20272:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
20273:                                                    tusohjelmien laadun kehittämiseen valtio on
20274: taen seuraavaa:
20275:                                                    myöntänyt tuotantotukea. Vuonna 1989 tuo-
20276:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-   tantotukeen on varattu valtion tulo- ja menoar-
20277: tionosuuksista ja avustuksista annetun asetuk-     viossa 3 milj. markkaa.
20278: sen (1118/78) 8 c §:n mukaan kouluhallituksen         Hallituksen tarkoituksena on edelleen laajen-
20279: tulee antaa ohjeet, mitä koulutoimen hoitami-      taa ja monipuolistaa tietokoneiden hyväksi-
20280: sessa on otettava huomioon, jotta siitä ei         käyttöä eri oppiaineiden opetuksessa. Erillistä
20281: aiheudu tarpeettomia tai kohtuuttoman korkei-      aineluokkajärjestelmään liittyvää tukimuotoa
20282: ta kustannuksia. Kouluhallitus on antanut          ei kuitenkaan tarvita, koska valtio jo nykyisin
20283: 27.1.1988 ohjeet, jotka koskevat peruskoulun       tukee tietokonelaitteiden hankintaa ja tietoko-
20284: yläasteita ja lukioita varten hankittujen tieto-   neavusteisessa opetuksessa tarvittavien ohjel-
20285: konelaitteiden sisällyttämistä valtionosuuteen     mien tuotantoa.
20286:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
20287: 
20288:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
20289:                                      1989 vp. -     KK n:o 580                                     3
20290: 
20291: 
20292: 
20293: 
20294:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20295:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         möjligt att utrusta skolorna med tillräcklig
20296: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         datateknik och datorstödd undervisning. Skol-
20297: av den 9 november 1989 till vederbörande            styrelsen har även 22.3.1989 gett anvisningar
20298: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        om anskaffning av behövliga datorprogram
20299: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        som arbetsredskap. Anskaffningen av datatek-
20300: dertecknade spörsmål nr 580:                        nik och programvara utgör en betydande del
20301:            Ämnar Regeringen ekonomiskt börja        av utgifterna räknade per elev i grundskolan
20302:        understödja anskaffningen av datorer         och gymnasiet. För dessa driftskostnader får
20303:        till ämnesklasserna i grundskolan och        kommunerna statsandel på kalkylerade grun-
20304:                                                     der.
20305:        gymnasiet för att möjliggöra datorstödd
20306:                                                        1 undervisningssyfte har skolstyrelsen sedan
20307:        undervisning?
20308:                                                     1985 godkänt sammanlagt ca 340 program
20309:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        avsedda för olika läroämnen. Staten har bevil-
20310:                                                     jat produktionsstöd för den kvalitativa utveck-
20311: följande:
20312:                                                     lingen av undervisningsprogrammen. 1 stats-
20313:    Enligt 8 c § förordningen om statsandelar        budgeten 1989 har det reserverats 3 milj. mark
20314: och statsunderstöd åt grundskolor, gymnasier        för produktionsstödet.
20315: och allmänna bibliotek (1118/78) skall skolsty-        Regeringen har för avsikt att ytterligare låta
20316: re1sen ge anvisningar om vad som skall beaktas      utvidga bruket av datorer och göra det mång-
20317: vid skötseln av skolväsendet så att det inte        sidigare när det gäller undervisningen i olika
20318: medför onödiga eller oskä1igt höga kostnader.       läroämnen. Det behövs dock ingen fristående
20319: Skolstyrelsen har 27.1.1988 gett anvisningar        stödform med anknytning till systemet med
20320: som innebär att kostnaderna för anskaffning         ämnesklasser, eftersom staten redan för närva-
20321: av datorutrustning till högstadiet i grundskolan    rande stöder anskaffningen av datorutrustning
20322: och i gymnasiet inkluderas i de statsandelsbe-      och produktionen av sådana program som
20323: rättigade utgifterna. I enlighet med detta är det   behövs i den datorstödda undervisningen.
20324:     Helsingfors den 18 december 1989
20325: 
20326:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
20327:                                                 1989 vp.
20328: 
20329: Kirjallinen kysymys n:o 581
20330: 
20331: 
20332: 
20333: 
20334:                                    Kohijoki: Vitamiini- ja hivenainevalmisteiden saamisesta sairaus-
20335:                                        vakuutuskorvausten piiriin
20336: 
20337: 
20338:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20339:    Aivan viime vuosina kaikkialla maailmassa             Kansaneläkelaitos on antanut 1.10.1987 voi-
20340: on tehokkaasti tutkittu vitamiinien ja hivenai-       maan tulleet määräykset sairausvakuutuslain
20341: neiden vaikutuksia sairauksien ehkäisemisessä         mukaan korvattavista lääkkeistä. Sen mukaan
20342: ja hoidossa. Esimerkiksi syövän leviämistä eh-        potilaan saama lääkekorvaus vitamiinihoidosta
20343: käisevän lääkkeen, joka perustuu vitamiineihin        aiheutuvista kustannuksista jäi vain eräissä
20344: ja hivenaineisiin, uskotaan muuttavan syöpä-          harvinaisissa sairauksissa voimaan. Mutta val-
20345: sairauksien hoidon täydellisesti.                     taosin silloin poistui potilaan oikeus saada
20346:    Tuoreitten tutkimustulosten mukaan ihmisen         normaali lääkekorvaus lääkärin määräämästä
20347: elimistössä, soluissa, olevat happiyhdisteet tu-      vitamiinihoidosta.
20348: hoavat tervettä kudosta. Valtaosan erilaisista           Sen seurauksena vitamiinien ja hivenaineiden
20349: sairauksista uskotaan tutkimustulosten mu-            käyttö luonnollisesti on ratkaisevasti vähenty-
20350: kaan aiheutuvan siitä. Torjuntakeinoina tiede-        nyt. Kun yhä lisääntyvä kansainvälinen tutki-
20351: tään nyt erilaisten vitamiinien ja hivenaineiden      mustieto osoittaa vitamiinien ja hivenaineiden
20352: merkityksen korostuneen.                              erinomaisen tärkeän merkityksen sairauksien
20353:    Maailman terveysjärjestön WHO:n tutkimus-          ehkäisyssä ja hoidossa, tulisi sanotut valmisteet
20354: ten mukaan suomalaisessa ravinnossa on useita         viipymättä ottaa lääkärin määrääminä nor-
20355: tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita vähemmän         maalien lääkekorvausten piiriin.
20356: kuin eräissä vertailumaissa. Siitä tutkijat ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20357: päätyneet käsitykseen, että vitamiinien ja hiven-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20358: aineiden liian vähäinen määrä altistaa suoma-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20359: laisia virusperäisille sairauksille, tulehduksille,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20360: allergioille ja myös syöpäsairauksille.
20361:    Uusimpien tutkimustulosten perusteella tie-
20362: detään, että kovin pienet vitamiini- ja hivenai-                Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
20363:  nemäärät eivät riitä sairauksien ehkäisyssä ja              toimenpiteisiin, niin että potilas saisi
20364:  hoidossa. Nyt tiedetään, että päivittäisten an-             oikeuden sairausvakuutuslain perusteel-
20365:  nosten tulee olla eräitten vitamiinien osalta               la normaaleihin lääkekorvauksiin sai-
20366:  aikaisempaan verrattuna ainakin kaksinkertai-               rauksien ehkäisyyn ja hoitoon lääkärin
20367:  set - jopa moninkertaiset. Päivittäinen vita-               määräämistä vitamiinivalmisteista ja hi-
20368:  miinien tarve korostuu erityisesti silloin, kun             venaineista?
20369:  ruokavalio on yksipuolistunut.
20370:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
20371: 
20372:                                            Maunu Kohijoki
20373: 
20374: 
20375: 
20376: 
20377: 290010D
20378: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 581
20379: 
20380: 
20381: 
20382: 
20383:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20384:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      korvaamisesta. Nämä ohjeet on annettu yli-
20385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      opistojen lääketieteellisten tiedekuntien lausun-
20386: olette 9 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         tojen pohjalta sen jälkeen, kun asia on ollut
20387: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Kansaneläkelaitoksen apuna lakisääteisesti toi-
20388: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mivassa sosiaalilääketieteellisessä neuvottelu-
20389: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta    kunnassa perusteellisen käsittelyn kohteena.
20390: kysymyksestä n:o 581:                                 Neuvottelukunta suositteli yksimielisesti kor-
20391:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti      vauskäytännön muuttamista. Suosituksen mu-
20392:        toimenpiteisiin, niin että potilas saisi    kaan on aiheellista korvata sairausvakuutuk-
20393:        oikeuden sairausvakuutuslain perusteel-     sesta sairauden hoitona vain sellaisia tutkimus-
20394:        la normaaleihin lääkekorvauksiin sai-       ja hoitotoimenpiteitä, joilla on tieteellisissä
20395:        rauksien ehkäisyyn ja hoitoon lääkärin      tutkimuksissa luotettavasti osoitettu olevan
20396:        määräämistä vitamiinivalmisteista ja hi-    lääketieteellistä merkitystä sairauksien hoidos-
20397:        venaineista?                                sa. Neuvottelukunta toisin sanoen katsoi, että
20398:                                                    lääkkeiden korvattavuuteen nähden on tarpeen
20399:                                                    noudattaa samaa periaatetta kuin on muun
20400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hoidon ja tutkimuksen korvattavuuden osalta
20401: vasti seuraavaa:                                   omaksuttu.
20402:    Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on         Uusienkin ohjeiden mukaan on lukuisa jouk-
20403: oikeus saada korvausta sairauden perusteella       ko sairauksia, joiden hoitamisessa vitamiinit tai
20404: tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista.         hivenaineet korvataan joko kokonaan tai osit-
20405:    Lain mukaan sairaanhoidon kustannuksista        tain.
20406: suoritetaan korvausta siltä osin, minkä hoito         Tietämys vitamiinien ja hivenaineiden merki-
20407: tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut    tyksestä nimenomaan syövän ehkäisyssä tulee
20408: vakuutetulle maksamaan. Sairaanhoitona lää-        mm. Suomessa käynnissä olevien tutkimusten
20409: kärin määräämät lääkkeet korvataan, mutta          myötä lähivuosina ilmeisesti huomattavasti li-
20410: lääkkeisiin nähden ovat voimassa samat kus-        sääntymään. Joka tapauksessa tullee kuitenkin
20411: tannusten tarpeellisuutta koskevat periaatteet     kulumaan vielä pitkähkö aika siihen, että
20412: kuin muussakin sairaanhoidossa.                    näiden aineiden käyttöä voitaisiin perustellusti
20413:    Sairausvakuutuslain mukaisen korvaamisen        suositella esimerkiksi syövän ehkäisyyn. Täl-
20414: edellytyksenä on, että hoito on annettu sairau-    löinkään näitä aineita ei voitaisi korvata sai-
20415: den vuoksi. Sairauden ehkäisyyn tai terveyden-     rausvakuutuslain nojalla, kun sairauksien eh-
20416: tilan ylläpitämiseen tarkoitetut hoidat eivät      käisyn korvaaminen ei kuulu lain piiriin edellä
20417: kuulu sairausvakuutuslain mukaisen korvauk-        mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
20418: sen piiriin lain alkuperäisessä muodossa. Tästä       Tieteelliseen tutkimukseen perustuva luotet-
20419: periaatteesta on sittemmin poikettu lailla en-     tava tietous vitamiinien ja hivenaineiden mer-
20420: sinnäkin vuonna 1969 säätämällä ehkäisevät         kityksestä esimerkiksi syöpäsairauksien, reuma-
20421: toiminnat korvattavaksi työpaikkaterveyden-        tautien ja allergioiden hoidossa on niukkaa tai
20422: huollossa. Toinen poikkeus on se, että nuoria      lähes olematonta. Kirjallisuudessa ei tähän
20423: koskevan ns. järjestelmällisen hammashuollon       mennessä ole esitetty tutkimuksia, joissa jo
20424: piiriin sisällytettiin ehkäisevät toimenpiteet     kehittynyt syöpä olisi saatu ihmisestä häviä-
20425: vuonna 1985.                                       mään tai pienenemään vitamiini- tai hivenaine-
20426:    Kansaneläkelaitos antoi syksyllä 1987 sosiaa-   hoidolla.
20427: livakuutustoimikunnalle ja paikallistoimistoille      Kansaneläketai tos seuraa lääketieteellisen
20428: uudistetut ohjeet vitamiinien ja hivenaineiden     tutkimuksen edistymistä tällä alalla ja, mikäli
20429:                                       1989 vp. -      KK n:o 581                                      3
20430: 
20431: näyttöä kertyy siitä, että luotettavasti tieteelli-   teen korvauksen pnrnn. Parin yksityiskohdan
20432: sessä tutkimuksessa on osoitettu hoidolla ole-        osalta ohjeita on syksyn 1987 jälkeen tarkistet-
20433: van lääketieteellistä merkitystä, ottaa valmis-       tu.
20434:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
20435: 
20436:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20437: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 581
20438: 
20439: 
20440: 
20441: 
20442:                               Till Riksdagens Herr Talman
20443:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ter sedan ärendet grund1igt behandlats av den
20444: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se          1agstadgade socia1medicinska delegationen som
20445: av den 9 november 1989 till vederbörande             bistår F olkpensionsanstalten.
20446: med1em av statsrådet översänt avskrift av                Delegationen rekommenderade enhälligt en
20447: följande av riksdagsman Kohijoki underteck-          ändring av ersättningspraxis. 1 enlighet med
20448: nade spörsmå1 nr 581:                                rekommendationen är det ändamålsenligt att
20449:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         genom sjukförsäkringen såsom vård av sjuk-
20450:        ning vidta åtgärder så att patienten med      dom ersätta endast sådana undersöknings- och
20451:        stöd av sjukförsäkringslagen får rätt till    vårdåtgärder vilka genom vetenskapliga under-
20452:        normala läkemedelsersättningar för vi-        sökningar på ett tillförlitligt sätt visats vara av
20453:        tamin- och spårämnen som en 1äkare            vikt i medicinskt hänseende vid vården av
20454:        ordinerat för förebyggande och vård av        sjukdomar. Delegationen ansåg m.a.o. att det i
20455:        sjukdomar?                                    fråga om ersättning för läkemedel är skäl att
20456:                                                      iaktta samma princip som omfattats då det
20457:                                                      gäller ersättningen för andra vårdmetoder och
20458:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         undersökningar.
20459: samt anföra följande:
20460:                                                          Det existerar även enligt de nya anvisning-
20461:     Enligt sjukförsäkringslagen har den försäk-      arna många sådana sjukdomar för vilkas vård
20462: rade rätt att vid sjukdom få ersättning för          vitaminer och spårämnen ersätts antingen helt
20463: nödvändiga kostnader för sjukvård.                   eller delvis.
20464:     En1igt 1agen ersätts kostnaderna för sjukvård        Under de närmaste åren kommer kännedo-
20465: till ett belopp som motsvarar vad vården skulle      men om vitaminernas och spårämnenas bety-
20466: ha kostat den försäkrade med undvikande av           delse, speciellt då det gäller förebyggandet av
20467: onödiga kostnader. Såsom sjukvård ersätts de         kancer, troligen att öka i samband med den
20468: läkemede1 som ordinerats av en 1äkare, men för       forskning som nu pågår bl.a. i Finland. Tro-
20469: läkemedel gäller samma principer om nödvän-          ligtvis dröjer det i varje fall ännu länge innan
20470: diga kostnader som för övrig sjukvård.               det är motiverat att rekommendera dessa äm-
20471:     Förutsättningen för ersättning enligt sjukför-   nen för förebyggandet av exempelvis kancer.
20472: säkringslagen är att vården givits till följd av     lnte heller i det här fallet kan ersättning med
20473: någon sjukdom. Enligt lagens ursprungliga            stöd av sjukförsäkringslagen betalas för dessa
20474: lydelse faller vård för att förebygga sjukdom        ämnen, eftersom ersättning för förebyggande
20475: eller för att bevara hälsan inte inom ramen för      av sjukdomar, bortsett från de undantag som
20476: ersättning en1igt sjukförsäkringslagen. Från         nämnts tidigare, inte omfattas av lagen.
20477: denna princip har man senare avvikit genom               Det finns ringa eller så gott som ingen på
20478: lag, först genom att 1969 stadga om ersättning       vetenskaplig forskning baserad tillförlitlig kun-
20479: för arbetsplatshälsovårdens förebyggande verk-       skap att tillgå då det gäller vitaminernas och
20480: samhet. Ett annat undantag är att den syste-         spårämnenas betydelse vid vården av kancer-
20481: matiska tandvården för unga personer 1985            sjukdomar, reumasjukdomar och allergier. Hit-
20482: utvidgades till att omfatta förebyggande åtgär-      tills har det i litteraturen inte presenterats
20483: der.                                                 några undersökningar om att redan framskri-
20484:     Folkpensionsanstalten gav hösten 1987 revi-      den kancer hos en människa skulle ha försvun-
20485: derade anvisningar till socialförsäkringskom-        nit eller minskat genom vård med vitaminer
20486: missionen och de 1okala byråerna om ersätt-          eller spårämnen.
20487: ning för vitaminer och spårämnen. Denna                  Folkpensionsanstalten följer den medicinska
20488: anvisningar har uppkommit till följd av utlå-        forskningens framgång på detta område och
20489: tanden från universitetens medicinska fakulte-       om det i den vetenskapliga forskningen fram-
20490:                                    1989 vp. -     KK n:o 581                                     5
20491: 
20492: kommer tillförlitliga bevis på att vården är av    omfattas av ersättning. Anvisningarna har efter
20493: medicinsk betydelse kommer folkpensionsan-         hösten 1987 justerats i fråga om ett par
20494: stalten att införliva preparatet bland dem som     detaljer.
20495:     Helsingfors den 12 december 1989
20496: 
20497:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20498:                                               1989 vp.
20499: 
20500: Kirjallinen kysymys n:o 582
20501: 
20502: 
20503: 
20504: 
20505:                                  Puska: Henkilöliikenteen säilyttämisestä Lieksan ja Nurmeksen
20506:                                      välisellä rataosuudella
20507: 
20508: 
20509:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20510:    Valtionrautateiden      liikelaitosuudistuksen   joukkoliikenteen peruspalveluilla on poikkeuk-
20511: myötä on noussut uusi huoli Joensuun-Liek-          sellisen tärkeä merkitys. Uimaharjun hankkeen
20512: san-Nurmeksen henkilöliikenteen lakkaami-           toteuttaminen tulisi myös huomioida VR:n
20513: sesta kokonaan. Väestötiheyden johdosta mat-        suunnitelmissa. Eräänä ratkaisua vaativana on-
20514: kustajamäärät eivät ole kovin suuret. Toisaalta     gelmana on edelleen välin Nurmes-Kontiomä-
20515: väestö sanoo yleisesti matkustajamäärien vähe-      ki kiskotus, joka vaatii perusparannusta.
20516: nemisen syyksi VR:n aikataulujen ja palvelujen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20517: huononemisen. Ilman kehittämistoimia henki-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20518: löliikenne epäilemättä pysyy tappiollisena,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20519: mikä antaa tukea henkilöliikenteen lopettamis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20520: ta haluaville tahoille. Mm. Lieksan asemapääl-
20521:                                                              Onko VR:n suunnitelmissa henkilölii-
20522: likkö on todennut, että tosiasiat puhuvat hen-
20523:                                                            kenteen lakkauttaminen Lieksan ja
20524: kilöliikenteen lopettamisen puolesta.
20525:                                                            Nurmeksen välillä, ja mikäli tällainen
20526:    Pohjois-Karjalassa katsotaan yleisesti, että            uhka on olemassa,
20527: oikeilla kehitystoimilla voidaan matkustajalii-              mihin kehittämistoimenpiteisiin aio-
20528: kennettä selvästi lisätä ja parantaa kannatta-             taan ryhtyä, jotta asukkaiden ja koko
20529: vuutta. Samoin on todettava, että Pohjois-                 maakunnan kannalta tärkeä henkilölii-
20530: Karjalan kaltaisella harvaan asutulla alueella             kenne voidaan turvata?
20531:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
20532: 
20533:                                            Pekka Puska
20534: 
20535: 
20536: 
20537: 
20538: 2900IOD
20539: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 582
20540: 
20541: 
20542: 
20543: 
20544:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20545: 
20546:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaisesti. Valtion ensi vuoden tulo- ja me-
20547: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        noarvioesityksessä lain tarkoittama korvaus
20548: olette 9 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           matkustajamääriltään vähäisten junavuorojen
20549: kirjeenne n:o 2780 ohella toimittanut valtioneu-     säilyttämiseksi on 94,0 milj. markkaa.
20550: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Joensuun-Nurmeksen rataosan matkustaja-
20551: kansanedustaja Pekka Puskan näin kuuluvasta          määrät ovat vähäisiä eikä mitään kasvua ole
20552: kirjallisesta kysymyksestä n:o 582:                  näköpiirissä. Liikenteestä aiheutuvat kustan-
20553:          Onko VR:n suunnitelmissa henkilölii-        nukset ovat siten tuottoja suuremmat. Rauta-
20554:        kenteen lakkauttaminen Lieksan ja             teiden suunnitelmien mukaisesti henkilöliiken-
20555:        Nurmeksen välillä, ja mikäli tällainen        ne säilyy kyseisellä rataosalla nykyisen laajui-
20556:        uhka on olemassa,                             sena vielä ensi aikataulukaudella, mutta myö-
20557:          mihin kehittämistoimenpiteisiin aio-        hemmin jouduttaneen harkitsemaan halvempaa
20558:        taan ryhtyä, jotta asukkaiden ja koko         liikennöintimallia eli korvaavia busseja.
20559:        maakunnan kannalta tärkeä henkilölii-            Valtionrautateiden toimiessa liikelaitoksena
20560:        kenne voidaan turvata?                        päättää se pääsääntöisesti itse paitsi hinnoitte-
20561:                                                      lusta myös liikenteen laajuudesta ja niihin
20562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         liittyvistä yksityiskohdista. Tarkoitus kuitenkin
20563: vasti seuraavaa:                                     on, että lähiaikoina liikenneministeriö määrit-
20564:    Henkilöliikenteen korvaukset rautatieliiken-      tää ne periaatteet, joiden mukaan vuosittain
20565: teessä määräytyvät Valtionrautateiden muut-          tulo- ja menoarviossa määritelty korvaus mat-
20566: tuessa ensi vuoden alussa valtion liikelaitoksek-    kustajamääriltään vähäisten junavuorojen hoi-
20567: si Valtionrautateistä annetun lain (747 /89) 7 §:n   tamiseksi tulee käyttää.
20568: 
20569:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
20570: 
20571:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
20572:                                     1989 vp. -     KK n:o 582                                      3
20573: 
20574: 
20575: 
20576: 
20577:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20578: 
20579:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för bevarande av tågturer med ringa passage-
20580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rartal, viiken ingår i statsbudgetpropositionen
20581: nr 2780 av den 9 november 1989 tili vederbö-       för nästa år, uppgår tili 94,0 milj. mk.
20582: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Passagerartalet på bansträckan Joensuu-
20583: av följande av riksdagsman Pekka Puska un-         Nurmes är ringa och ingen ökning finns i sikte.
20584: dertecknade spörsmål nr 582:                       De kostnader som uppstår på grund av !rafi-
20585:                                                    ken är således större än intäkterna därav. 1
20586:          Har SJ planer på att lägga ner
20587:                                                    enlighet med Statsjärnvägarnas planer bibehålls
20588:        persontrafiken mellan Lieksa och Nur-
20589:                                                    persontrafiken i sin nuvarande omfattning på
20590:        mes, och om en dylik risk föreligger,
20591:                                                    den aktuella bansträckan ännu under nästa
20592:          vilka utvecklingsåtgärder kommer det
20593:                                                    tidtabells giltighetstid, men senare torde det bli
20594:        att vidtas för att den ur invånarnas och
20595:                                                    nödvändigt att överväga en billigare trafikmo-
20596:        hela landskapets synpunkt sett viktiga      dell, dvs. ersättande bussar.
20597:        persontrafiken skall kunna tryggas?
20598:                                                       Då Statsjärnvägarna fungerar som ett affärs-
20599:                                                    verk beslutar detta i allmänhet självt inte bara
20600:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       om prissättning även om trafikens omfattning
20601: samt anföra följande:                              och därtill hörande detaljer. A vsikten är emel-
20602:    Ersättningarna för persontrafiken inom järn-    lertid att trafikministeriet under den närmaste
20603: vägstrafiken fastställs i enlighet med 7 § lagen   tiden skall bestämma de principer enligt vilka
20604: om Statsjärnvägarna (747 /89) då Statsjärnvä-      den ersättning som årligen definieras i stats-
20605: garna i början av nästa år blir ett statligt       budgeten för skötsel av tågturer med ringa
20606: affärsverk. Den i lagen avsedda ersättningen       passagerartal skall användas.
20607: 
20608:     Helsingfors den 7 december 1989
20609: 
20610:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
20611:                         j
20612:                        j
20613:                       j
20614:                      j
20615:                     j
20616:                    j
20617:                   j
20618:                  j
20619:                 j
20620:                j
20621:               j
20622:              j
20623:             j
20624:            j
20625:           j
20626:          j
20627:         j
20628:        j
20629:       j
20630:      j
20631:     j
20632:    j
20633:   j
20634:  j
20635: j
20636:                                              1989 vp.
20637: 
20638: Kirjallinen kysymys n:o 583
20639: 
20640: 
20641: 
20642: 
20643:                                  Pokka: Aluevaihdon toteuttamisesta Pyhätunturin matkailu-
20644:                                      alueen kehittämiseksi
20645: 
20646: 
20647:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20648:    Valtion ja Pelkosenniemen kunnan välillä on     On kohtuullista edellyttää, että asia saatetaan
20649: pitkään neuvoteltu asiasta, joka koskee maan-      mahdollisimman pian eduskunnan käsiteltä-
20650: vaihdon järjestämistä. Vaihdon tarkoituksena       väksi.
20651: on, että valtio luovuttaisi Pyhätunturin kansal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20652: lispuiston alueeseen kuuluvaa maata Pelkosen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20653: niemen kunnalle ja kunta puolestaan valtiolle      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20654: Pyhätunturin kansallispuiston alueeseen liitet-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20655: tävän maan. Maanvaihto mahdollistaisi Pyhä-
20656: tunturin matkailualueen kehittämisen ja uuden                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20657: hiihtohissin rakentamisen. Tähän aluevaihtoon                ryhtyä Pyhätunturin matkailualueen ke-
20658: ympäristöministeriö on antanut suostumuksen-                 hittämistä palvelevan aluevaihdon jär-
20659: sa. Koska kysymys on luonnonsuojelualueesta,                 jestämiseksi valtion ja Pelkosenniemen
20660: tarvitaan asiaan myös eduskunnan suostumus.                  kunnan välillä ja tätä tarkoittavan la-
20661:    Maanvaihtoa koskeva lakiesitys on ollut                   kiesityksen saattamiseksi mahdollisim-
20662: pitkään ympäristöministeriön valmisteltavana.                man pian eduskunnan käsiteltäväksi?
20663:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1989
20664: 
20665:                                          Hannele Pokka
20666: 
20667: 
20668: 
20669: 
20670: 2900100
20671: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 583
20672: 
20673: 
20674: 
20675: 
20676:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20677:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
20678: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
20679: olette 9 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn
20680:                                                       Valtion ja Pelkosenniemen kunnan väliset
20681: kirjeenne n:o 2781 ohella toimittanut valtioneu-
20682:                                                    neuvottelut maan vaihtamisesta Pyhätunturin
20683: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
20684: kansanedustaja Pokan kirjallisesta kysymykses-     alueella ovat varsin pitkällä. Vaihtoon liittyvä
20685:                                                    lakiesitys on lähes valmiina ympäristöministe-
20686: tä n:o 583, jossa tiedustellaan:
20687:                                                    riössä. Alueiden vaihtoon liittyy myös hanke
20688:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     yleiskaavan laatimisesta osaan Pyhätunturin-
20689:        ryhtyä Pyhätunturin matkailualueen ke-      Luoston tunturiselännettä, jolla turvattaisiin
20690:        hittämistä palvelevan aluevaihdon jär-      tämän alueen luonnonarvojen säilyminen. Pel-
20691:        jestämiseksi valtion ja Pelkosenniemen      kosenniemen kunta laatii alueen yleiskaavaa.
20692:        kunnan välillä ja tätä tarkoittavan la-     Tarkoitus on, että aluevaihtoa koskeva lakiesi-
20693:        kiesityksen saattamiseksi mahdollisim-      tys annetaan eduskunnalle, kun Pelkosennie-
20694:        man pian eduskunnan käsiteltäväksi?         men kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleis-
20695:                                                    kaavan ja se on toimitettu vahvistettavaksi
20696:                                                    ympäristöministeriöön. Tämä tapahtunee vuo-
20697:                                                    den 1990 alkupuolella.
20698: 
20699: 
20700:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
20701: 
20702:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
20703:                                    1989 vp. -    KK n:o 583                                     3
20704: 
20705: 
20706: 
20707: 
20708:                             Till Riksdagens Herr Talman
20709:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Underhandlingarna mellan staten och Pelko-
20710: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      senniemi kommun om byte av markområden i
20711: nr 2781 av den 9 november 1989 tili vederbö-     Pyhätunturiområdet är rätt långt framskridna.
20712: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     Lagpropositionen om bytet ligger så gott som
20713: av följande av riksdagsman Pokka underteck-      färdig på miljöministeriet. Med markbytet sam-
20714: nade spörsmål nr 583:                            manhänger ett projekt för utarbetande av en
20715:                                                  generalpian för en del av fjällryggen Pyhätun-
20716:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
20717:                                                  turi-Luosto som avser att säkerställa att
20718:        vidta för att ordna ett byte av områden
20719:                                                  områdets naturvärden bibehålls. Pelkosenniemi
20720:        mellan staten och Pelkosenniemi kom-
20721:                                                  kommun håller på att utarbeta en generalpian
20722:        mun i syfte att utveckla turistområdet
20723:                                                  för området. Avsikten är att propositionen om
20724:        Pyhätunturi samt för att så snart som
20725:                                                  markbyte skall föreläggas riksdagen efter det
20726:        möjligt för riksdagen förelägga en lag-   att kommunfullmäktige i Pelkosenniemi har
20727:        proposition om detta?                     godkänt delgeneralplanen och den har lämnats
20728:                                                  in tili miljöministeriet för fastställelse. Detta
20729:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20730:                                                  torde ske i början av år 1990.
20731: samt anföra följande:
20732:     Helsingfors den 14 december 1989
20733: 
20734:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
20735:                                                1989 vp.
20736: 
20737: Kirjallinen kysymys n:o 584
20738: 
20739: 
20740: 
20741: 
20742:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Kotiteollisuuden Keskusliitolle myön-
20743:                                       nettävän valtionavun perusteista
20744: 
20745: 
20746:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20747: 
20748:    Kotiteollisuuden Keskusliitto tekee laajaa ja     eläkevakuutusmaksut siirrettäisiin palkkame-
20749: monipuolista neuvontatyötä suomalaisen käsi-         noihin ja näille varattaisiin oma määrärahansa,
20750: työn tiedon ja taidon ylläpitämiseksi. Järjestön     jonka jälkeen valtionapu muihin menoihin voi-
20751: toiminnan rahoituksessa on nyt tapahtunut            taisiin käyttää todellisiin muihin menoihin.
20752: painopisteen muutos niin, että valtionapu on         Näin menetellään nykyään mm. maa- ja met-
20753: vähentynyt entisestä 1/3:sta alle kolmanneksen.      sätalousministeriön hallinnonalalla.
20754: Lisäksi valtionapu muihin menoihin on enää              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20755: 10 % hyväksytyistä menoista, eikä ensi vuodel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20756: Iekaan näytä olevan tulossa ratkaisevaa paran-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20757: nusta. Kun muihin menoihin luetaan jatkuvasti        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20758: eläkevakuutusmaksut vanhan ja lakiin perustu-
20759: mattoman valtionapuperustekäytännön ollessa                     Aikooko Hallitus uudistaa valtion-
20760: yhä voimassa, ne rasittavat kohtuuttomasti ko.              apuperusteita Kotiteollisuuden Keskus-
20761: momenttia. Toimintakuluihin ei tule käytän-                 liitolle niin, että eläkevakuutusmaksut
20762: nössä juuri lainkaan enää valtionapua. Ammat-               sisällytettäisiin palkkausmenoihin ja
20763: tikasvatushallitus on tästä syystä esittänyt, että          niille annettaisiin oma määräraha?
20764: 
20765:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
20766: 
20767:           Tytti Isohookana-Asunmaa Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sirkka-Liisa Anttila
20768:           Pirkko Ikonen            Annikki Koistinen         Mirja Ryynänen
20769:                      Hannele Pokka                   Anneli Jäätteenmäki
20770: 
20771: 
20772: 
20773: 
20774: 2900100
20775: 2                                  1989 vp. -    KK n:o 584
20776: 
20777: 
20778: 
20779: 
20780:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20781: 
20782:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tösuunnitelman muiden menojen kohdasta. Tä-
20783: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    män määrärahan pienuuden vuoksi valtionapu
20784: olette 10 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn      tähän tarkoitukseen on kuluvana vuonna noin
20785: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     10 % hyväksytyistä menoista.
20786: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Kotiteollisuusneuvontajärjestöille myönne-
20787: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-       tään harkinnanvaraista valtionapua tulo- ja
20788: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 584:      menoarvion momentilta 29.69.54. Mikäli edellä
20789:                                                  mainittua käytäntöä muutettaisiin toisenlaisek-
20790:            Aikooko Hallitus uudistaa valtion-
20791:                                                  si, se ei sinällään lisäisi järjestöjen saamaa
20792:        apuperusteita Kotiteollisuuden Keskus-
20793:                                                  valtionapua. Valtionapuprosentti on riippuvai-
20794:        liitolle niin, että eläkevakuutusmaksut
20795:                                                  nen käytettävissä olevan määrärahan suuruu-
20796:        sisällytettäisiin palkkausmenoihin ja
20797:                                                  desta. Jos vakuutus- ja eläkevakuutusmaksut
20798:        niille annettaisiin oma määräraha?
20799:                                                  sisällytettäisiin käyttösuunnitelman kohtaan
20800:                                                  palkkausmenot, pienentäisi tämä valtionapu-
20801:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
20802:                                                  prosenttia palkkausmenoihin. Käytettävissä
20803: taen seuraavaa:
20804:                                                  oleva määräraha ei tästä kasvaisi, mutta val-
20805:    Kotiteollisuusneuvontajärjestöillä on tällä   tionapuun oikeuttavien menojen määrä muut-
20806: hetkellä valtionapuun oikeuttavia toimia 249,    tuisi suuremmaksi.
20807: joiden palkkausmenoihin on tulo- ja menoar-         Hallituksen tarkoituksena on selvittää, mil-
20808: viossa olevasta määrärahasta voitu myöntää       lainen valtionapukäytäntö palvelisi parhaalla
20809: valtionapua noin 80 %. Lakisääteisiin vakuu-     mahdollisella tavalla neuvontajärjestöjen toi-
20810: tus- ja eläkevakuutusmaksuihin on myönnetty      mintaa, ja tältä pohjalta valmistella valtion
20811: valtionapua tulo- ja menoarviossa olevan käyt-   vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitys.
20812: 
20813:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1989
20814: 
20815:                                                               Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
20816:                                     1989 vp. -     KK n:o 584                                     3
20817: 
20818: 
20819: 
20820: 
20821:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20822:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        statsbudgetens dispositionsplan. På grund av
20823: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       att detta anslag är så ringa, är statsunderstödet
20824: av den lO november 1989 tili vederbörande          för detta ändamål under innevarande år ca
20825: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       10 % av de godkända utgifterna.
20826: följande av riksdagsman Isohookana-Asunmaa            Rådgivningsorganisationerna inom hems1öjd
20827: m.fl. undertecknade spörsmål nr 584:               bevi1jas prövning under kastat statsunderstöd
20828:          Ämnar Regeringen revidera grunder-        under moment 29.69.54 i statsbudgeten. Om
20829:                                                    denna praxis skulle ändras, ökar den inte som
20830:        na för statsunderstöd i fråga om Cent-
20831:                                                    sådan det statsunderstöd som beviljas dessa
20832:        ralförbundet för Hemslöjd så att pen-
20833:                                                    organisationer. Statsunderstödsprocenten är
20834:        sionsförsäkringsavgifterna innefattas i
20835:                                                    beroende av det anslag som står tili förfogande.
20836:        Iöneutgifterna och att ett eget anslag
20837:                                                    Om försäkrings- och pensionsförsäkringsavgif-
20838:        beviljas för dem?
20839:                                                    terna innefattas i punkten Iöneutgifter i dispo-
20840:                                                    sitionsplanen, minskar detta statsandelsprocen-
20841:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
20842:                                                    ten i fråga om Iöneutgifterna. Det anslag som
20843: följande:
20844:                                                    står tili förfogande växer inte, men mängden
20845:    Rådgivningsorganisationerna inom hemslöjd       utgifter som är statsandelsberättigade ökar i
20846: har för närvarande 249 statsandelsberättigade      stället.
20847: befattningar, för vilkas Iöneutgifter ca 80%          Regeringen har för avsikt att utreda viiken
20848: har kunnat beviljas statsunderstöd ur ett anslag   statsandelspraxis som på bästa möjliga sätt kan
20849: i statsbudgeten. För Iagstadgade försäkrings-      betjäna verksamheten vid rådgivningsorganisa-
20850: och pensionsförsäkringsavgifter har statsunder-    tionerna och på basis av detta bereda budget-
20851: stöd beviljats under punkten övriga utgifter i     propositionen för 1991.
20852:     Helsingfors den 15 december 1989
20853: 
20854:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
20855:                                             1989 vp.
20856: 
20857: Kirjallinen kysymys n:o 585
20858: 
20859: 
20860: 
20861: 
20862:                                 Pohjanoksa ym.: Telakkateollisuutta koskevista tukitoimista
20863: 
20864: 
20865:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20866:    Maahamme on perustettu uusi telakkayhtiö       pian viimeistään ensi kesään mennessä, jotta
20867: Masa-Yards Oy, jonka ensisijaisena tehtävänä      telakoiden tasainen toiminta turvattaisiin.
20868: on rakentaa Wärtsilä Marine Oy:n konkurssi-          Valtion osallistuminen telakkateollisuuteen
20869: pesään kuuluvat laivat. Toimintansa tueksi        mm. tukiaisten muodossa on välttämätöntä,
20870: yhtiö on osakepääoman lisäksi saanut takaus-      jotta telakkateollisuutta voitaisiin edelleenkin
20871: sitoumuksia n. 1, 7 miljardin markan edestä.      Suomessa harjoittaa kannattavasti Euroopan
20872: Toisin sanoen uuden telakkayhtiön työllisyys ja   markkinoilla.
20873: kannattavuus on turvattu 1-2 vuodeksi eteen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20874: päin. Lisäksi uuden yhtiön yhtenä osakkaana       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20875: on valtio.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20876:    Raumalaiset telakat ovat tänä päivänä ny-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20877: kyisen suhteellisen lyhyen tilauskannan johdos-             Milloin Hallitus julkaisee päätöksen
20878: ta pääasiassa tulevan tilauskannan varassa.              telakkateollisuuden tukitoimien muo-
20879: Uusia tilauksia olisi saatava mahdollisimman             dosta ja määrästä?
20880:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
20881: 
20882:                     Aino Pohjanoksa                        Raimo Vuoristo
20883: 
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 2900100
20888: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 585
20889: 
20890: 
20891: 
20892: 
20893:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20894:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       järjestelyihin, joilla vähennettäisiin tukien ko-
20895: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       konaismäärää kaikissa maissa. Tällainen rat-
20896: olette 10 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         kaisu loisi pohjaa myös laajemmalle kansain-
20897: kirjeenne n:o 2791 ohella toimittanut valtioneu-    väliselle ratkaisulle, jossa mukana olisivat EY:n
20898: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ja Suomen lisäksi myös Japani, Etelä-Korea ja
20899: kansanedustaja Pohjanoksan ym. näin kuulu-          Yhdysvallat.
20900: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 585:              OECD:ssä on kuluvana vuonna käsitelty
20901:           Milloin Hallitus julkaisee päätöksen      Yhdysvaltain aloitteesta laivanrakennusteolli-
20902:        telakkateollisuuden tukitoimien muo-         suuden valtiontukien poistamiseen tähtäävää
20903:        dosta ja määrästä?                           kokonaisohjelmaa. Sen keskeisiä osia ovat
20904:                                                     uusien tai lisättyjen valtiontukitoimien jäädyt-
20905:                                                     täminen sekä voimassa olevien tukien purka-
20906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          minen. Yhdysvallat pyrkii siihen, että aloittees-
20907: taen seuraavaa:                                     ta voitaisiin aloittaa neuvottelut jo ensi vuoden
20908:    Valtiontuen lisääntynyt käyttö EY-maissa         alussa ja päästä ratkaisuun jo ensi vuoden
20909: sekä eräiden Kaakkois-Aasian maiden harjoit-        aikana. Jos ratkaisuun päästään, tuet poistui-
20910: tama agressiivinen hintakilpailu ovat jo pitkään    sivat 1-2 vuoden aikana.
20911: pitäneet laivojen kansainvälisen hintatason al-        Suomi on kannattanut aloitetta voimakkaas-
20912: haisena ja useimmissa tapauksissa tuotantokus-      ti ja korostanut omaa aktiivista toimintaansa
20913: tannuksia alempana. Maailman telakkateolli-         valtiontukien poistamiseksi sekä oman telakka-
20914: suuden kapasiteetti on myös pitkään ollut           teollisuutemme vaikeaa tilannetta muiden mai-
20915: kysyntää suurempi. Huolimatta joistakin ky-         den käyttämien tukien johdosta. Suomen kan-
20916: synnän ja hintatason paranemista koskevista         nalta katsottuna on kuitenkin ollut vaikeaa
20917: toiveikkaista arvioista markkinoiden epätasa-       luvata sitoutumista täydelliseen jäädyttämisvel-
20918: paino ja epäterve hintataso jatkunevat vielä        voitteeseen, koska jäisimme edelleen tukea run-
20919: pitkään. Kehitys riippuu muun muassa paljon         saasti antavia kilpailijoitamme huonompaan
20920: Japanin ja Etelä-Korean hintapolitiikasta ja        asemaan. Olemme kuitenkin voimakkaasti tu-
20921: kapasiteetin lisäyksestä. Suomen osalta merki-      keneet nopean ratkaisun aikaansaamista ja
20922: tystä on myös Neuvostoliiton kaupalla. Neu-         ilmoittaneet valmiutemme jatkoneuvotteluihin
20923: vostoliiton osuus on kuluvan vuosikymmenen          niin OECD:ssä kuin muissakin yhteyksissä.
20924: alkupuolella ollut maailmanmarkkinoilla lähes          Suomen laivanrakennusteollisuus on pyrki-
20925: 40% kansainvälisistä laivatilauksista. Muiden       nyt vastaamaan muiden maiden käyttämään
20926: maiden voimakas valtiontuki heijastuu myös          valtiontukeen ja halparakentamiseen erikoistu-
20927: Neuvostoliiton kaupan hintatasoon ja on suun-       malla ja rationalisoinnilla. Suomessa on myös
20928: nannut hankintoja tukea käyttäviin maihin.          toteutettu merkittäviä kapasiteetin vähennyksiä
20929: Näillä markkinoilla Suomeen on saatu vuoden         sekä rakennettuina tonneina että työntekijöi-
20930: 1986 jälkeen aiempaan verrattuna vain verrat-       den lukumäärässä mitattuna. Koska edellä
20931: tain vähän laivatilauksia.                          selostettujen tukitoimien poistamispyrkimysten
20932:    Suomi on kiinnittänyt huomiota valtiontu-        onnistumisesta ja aikataulusta ei voida saada
20933: kien kauppaa vääristäviin vaikutuksiin useilla      varmuutta, hallitus joutuu harkitsemaan uudel-
20934: eri foorumeilla, muun muassa OECD:ssä,              leen periaatettamme, että telakoille ei anneta
20935: GATTissa ja EFTA-EY-yhteistyön puitteissa.          valtiontukea.
20936: Tämän vuoden alussa aloitettiin EY:n komis-            Tämän takia valtiovarainministeriö on
20937: sion kanssa keskustelut telakkateollisuuden         12.11.1989 asettanut työryhmän, jonka tehtä-
20938: valtiontukien käytön vähentämiseksi ja koko-        vänä on 15.12.1989 mennessä selvittää telakka-
20939: naan poistamiseksi sellaisessa kilpailutilantees-   tukien tasoa ja kehitystä sekä tehdä tarvittavat
20940: sa, jossa tarjoajina on vain EY-maiden ja           toimenpide-ehdotukset Suomen telakkatuen
20941: Suomen telakoita. Samalla olemme pyrkineet          mahdollisiksi muutoksiksi. Työryhmässä on
20942:                                      1989 vp. -      KK n:o 585                                     3
20943: 
20944: edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi          ja seurauksista on oltava selvillä. Itsepetokseen
20945: kauppa- ja teollisuusministeriö ja ulkoasiainmi-     tai epäjohdonmukaisuuteen ei ole varaa. Kysy-
20946: nisteriö.                                            jät lausuvat kysymyksensä perusteluosassa, että
20947:    Samaan aikaan jatkuu edelleen kauppa- ja          "valtion osallistuminen telakkateollisuuteen
20948: teollisuusministeriön teollisuusosaston ylijohta-    mm. tukiaisten muodossa on välttämätöntä,
20949: jan selvitystyö telakkateollisuutemme yhteis-        jotta telakkateollisuutta voitaisiin edelleenkin
20950: työmahdollisuuksista. Näitä yhteistyömahdolli-       Suomessa harjoittaa kannattavasti Euroopan
20951: suuksia selvitetään koko toimialan kattavasti,       markkinoilla." Silloin, kun yritys perustaa kil-
20952: siis myös raumalaisten telakoiden osalta.            pailukykynsä valtion tukeen, sen toiminta ei
20953:    Valtiovarainministeriön työryhmän sekä            voi olla kannattavaa. Vastaavasti, jos toiminta
20954: kauppa- ja teollisuusministeriön selvitystyön        on kannattavaa, ei tukea tarvita.
20955: pohjalta tulee olemaan edellytykset laivanra-           Siinäkin tapauksessa, että joudumme Suo-
20956: kennustoimialaa koskeviin teollisuuspoliittisiin     messakin aloittamaan telakkateollisuuden tuke-
20957: ratkaisuihin ensi vuoden alussa.                     misen, tuki on katsottava väliaikaiseksi. Ta-
20958:    Jos tulevassa ratkaisussa päädytään laivan-       voitteenamme tulee olla tukien poistaminen
20959: rakennustoiminnan tukemiseen valtion varoin,         sekä meillä että kilpailijamaissamme kansain-
20960: kyseessä on paitsi rahallisesti myös periaatteel-    välisten sopimusten ja järjestöjen avulla sekä
20961: lisesti merkittävä päätös, jonka merkityksestä       suorin neuvotteluin kilpailijamaidemme kanssa.
20962:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1989
20963: 
20964:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
20965: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 585
20966: 
20967: 
20968: 
20969: 
20970:                               Ti11 Riksdagens Herr Talman
20971:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          EG-länderna och i Finland. Samtidigt har vi
20972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          strävat efter arrangemang med vilka de sam-
20973: nr 2791 av den 10 november 1989 till vederbö-        manlagda stödbeloppen i alla Iänder kunde
20974: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         minskas. En dylik lösning skulle skapa en
20975: av följande av riksdagsman Pohjanoksa m.fl.          grund också för en mera omfattande interna-
20976: undertecknade spörsmål nr 585:                       tionell lösning där förutom EG och Finland
20977:                                                      också Japan, Sydkorea och Förenta Staterna
20978:            När kommer Regeringen att offent-
20979:                                                      skulle vara med.
20980:        liggöra beslutet om i viiken form och
20981:        tili vilket belopp stödåtgärder skall be-        Ett helhetsprogram som syftar till att slopa
20982:        viljas varvsindustrin?                        det statliga stödet inom skeppsbyggnadsindus-
20983:                                                      trin har på initiativ av Förenta Staterna be-
20984:                                                      handlats inom OECD under detta år. De
20985:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         centrala delarna i detta program är en nedfrys-
20986: samt anföra följande:                                ning av nya och ökade statliga stödåtgärder
20987:    Den ökade användningen av statsstöd i             samt ett slopande av redan existerande stöd.
20988: EG-länderna samt den agressiva prispolitik           Förenta Staterna strävar efter att förhandlingar
20989: som en del Iänder i Sydost-Asien bedriver har        skall kunna påbörjas redan i början av nästa år
20990: redan länge hållit fartygens internationella pris-   på basis av initiativet och att en lösning skall
20991: nivå nere, i flertalet fall under produktionskost-   kunna åstadkommas under årets lopp. Om en
20992: naderna. Kapaciteten inom världens varvsindus-       lösning nås kommer stöden att slopas om 1-2
20993: tri har också länge varit större än efterfrågan.     år.
20994: Trots vissa hoppfulla bedömningar om att                Finland har kraftigt understött initiativet och
20995: efterfrågan och prisnivån kommer att bli bätt-       betonat sin egen aktiva verksamhet för att
20996: re, torde obalansen och den osunda prisnivån         slopa de statliga stöden samt den svåra situa-
20997: fortgå länge ännu på marknaden. Utvecklingen         tion landets varvsindustri har råkat i på grund
20998: beror bl.a. tili stor del på Japans och Sydkoreas    av att de andra länderna använder sig av stöd.
20999: prispolitik och ökade kapacitet. För Finlands        Sett ur finländskt perspektiv har det dock varit
21000: del är också handeln med Sovjetunionen av            svårt att lova att vi skall förbinda oss att iaktta
21001: betydelse. Under den första halvan av detta          en fullständig nedfrysning, eftersom vi då
21002: decennium utgjorde Sovjetunionens andel av de        skulle befinna oss i en sämre ställning än de av
21003: internationella fartygsbeställningarna på världs-    våra konkurrenter som fortsättningsvis ger
21004: marknaden närmare 40 %. Det stora statsstöd          rikligt med stöd. Vi har dock starkt understött
21005: som andra Iänder ger återspeglas även i pris-        möjligheterna att åstadkomma en snabb lös-
21006: nivån i den sovjetiska handeln och detta har         ning och meddelat vår beredskap till fortsatta
21007: medfört att anskaffningarna har gjorts i Iänder      förhandlingar både inom OECD och i andra
21008: som använder sig av stöd. På denna marknad           sammanhang.
21009: har Finland efter år 1986 fått endast ett ringa         Den finländska skeppsbyggnadsindustrin har
21010: antal beställningar jämfört med under tidigare       försökt svara på de andra ländernas statliga
21011: år.                                                  stöd och billiga byggande genom specialisering
21012:    Finland har fäst uppmärksamheten vid stats-       och rationalisering. Avsevärda inskränkningar
21013: stödets förvrängande effekter på handeln vid         har också gjorts i den finländska kapaciteten
21014: flera olika forum, bl.a. i OECD, GATT och            både vad gäller det byggda tonnaget och
21015: inom ramen för samarbetet mellan EFTA och            antalet arbetstagare. Eftersom det inte går att
21016: EG. I början av detta år påbörjades diskussio-       få några garantier för att de ovan redogjorda
21017: ner med EG:s kommission om en minskning av           strävandena att slopa stödåtgärderna kommer
21018: det statliga stödet inom varvsindustrin och om       att lyckas och när i så fall, blir regeringen
21019: ett totalt slopande av det i sådana konkurrens-      tvungen att omvärdera principen att varven
21020: situationer där anbudsgivare enbart är varven i      inte ges statligt stöd.
21021:                                      1989 vp. -     KK n:o 585                                     5
21022: 
21023:     På grund av detta tilisatte finansministeriet    nar för att stöda skeppsbyggnadsverksamheten
21024: 12.11.1989 en arbetsgrupp som har tid på sig         med statsmedel kommer detta att vara ett
21025: tili 15.12.1989 att utreda varvsstödens nivå och     mycket betydelsefullt beslut, inte bara finan-
21026: lltveckling samt komma med nödvändiga åt-            siellt utan också principiellt, och därför måste
21027: gärdsförslag i fråga om eventuella ändringar av      man vara på det klara med dess betydelse och
21028: :let finska varvsstödet. 1 arbetsgruppen är          följder. Självbedrägeri eller inkonsekvens har
21029: förutom finansministeriet också handels- och         man inte råd med. Spörsmålsställarna säger i
21030: industriministeriet och utrikesministeriet repre-    motiveringsdelen tili sitt spörsmål att "det är
21031: >enterade.                                           nödvändigt att staten deltar i varvsindustrin,
21032:     Samtidigt fortgår också det utredningsarbete     bl.a. med stödåtgärder, för att varvsindustrin i
21033: oom överdirektören för handels- och industri-        Finland fortsättningsvis skall kunna bedrivas
21034: ministeriets industriavdelning gör och som gäl-      lönsamt på den europeiska marknaden". Då ett
21035: ler samarbetsmöjligheterna inom varvsindus-          företag baserar sin konkurrenskraft på statligt
21036: trin. Dessa möjligheter tili samarbete utreds i      stöd kan dess verksamhet inte vara lönsam och
21037: fråga om hela branschen, d.v.s. också för            tvärtom, om verksamheten är lönsam behövs
21038: raumovarvens del.                                    inget stöd.
21039:     På basis av det utredningsarbete som finans-        1 det fall att vi i Finland blir tvungna att
21040: ministeriets arbetsgrupp samt handels- och           börja understöda varvsindustrin skall stödet
21041: industriministeriet gör kommer det att finnas        anses som temporärt. Vårt mål bör vara att
21042: förutsättningar för industripolitiska lösningar      slopa stöden både hos oss och i våra konkur-
21043: gällande hela skeppsbyggnadsbranschen i bör-         rentländer med hjälp av internationella avtal
21044: jan av nästa år.                                     och organisationer samt genom direkta för-
21045:     Om man i de kommande avgörandena stan-           handlingar med våra konkurrentländer.
21046:     Helsingfors den 13 december 1989
21047: 
21048:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
21049:                                              1989 vp.
21050: 
21051: Kirjallinen kysymys n:o 586
21052: 
21053: 
21054: 
21055: 
21056:                                  Soininvaara ym.: Liikuntavammaisten rautateillä matkustamisen
21057:                                      helpottamisesta
21058: 
21059: 
21060:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21061:    Valtionrautateiden kyky palvella vaikeavam-     siin ilmeisesti 70--100. Tehtyjen selvitysten
21062: maisia ja muita huonosti liikkuvia ihmisiä ei      mukaan jo muutamalla kymmenellä vammai-
21063: ole parantunut oleellisesti viimeistenkään vuo-    sille soveltuvalla vaunulla saadaan olennainen
21064: sien aikana.                                       parannus kaukoliikenteeseen.
21065:    Liikenneministeriössä valmistui v. 1981 mie-        Uudet radat, kuten Helsingin ja Tikkurilan
21066: tintö "Liikuntaesteiset ja joukko liikenne". Ku-   välille tuleva neljäs raide, tulisi suunnitella
21067: luvana vuonna valmistui toinen mietintö sa-        siten, että laiturin ja vaunun välinen tasoero
21068: masta asiasta "Kyytiä kaikille", joten tietoa      olisi minimaalinen kuten se on metrossa.
21069: ratkaisuihin on jo runsain määrin olemassa.           Invalidiliiton eduskuntaryhmille jättämässä
21070:    Kirjallisen kysymyksen n:o 460/1985 vp.         vetoomuksessa kysyttiin, joutuvatko vammai-
21071: mukaan VR:llä olisi jo nykyisin useita liikun-     set henkilöt matkustamaan vielä 90-luvulla
21072: tavammaisille soveltuvia vaunuja käytössä.         tavaravaunuissa. Tätä paikalla olleet, kaikkia
21073: Näin ei kuitenkaan ole, vaan vain muutama          eduskuntaryhmiä edustaneet kansanedustajat,
21074: nostolaite on käytössä.                            eivät pitäneet asianmukaisena.
21075:    Tuntuisi ilmeisen järkevältä, että uusia ju-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21076: nanvaunuja tehtäessä jo suunnittelussa lähdet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21077: täisiin vaunujen varustamisesta nostolaitteella    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21078: ja tilojen suunnittelusta muutenkin vammaisille    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21079: soveltuviksi.
21080:    Jos vammaisten tarpeet otetaan huomioon                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
21081: alusta alkaen, jäävät kustannukset pienemmiksi            jotta Valtionrautatiet hankkisi mahdol-
21082: kuin jos vanhoja vaunuja korjataan.                       lisimman pian liikuntaesteisille soveltu-
21083:     Koko junaliikenteen saaminen liikuntaestei-           via junanvaunuja, ja
21084: sille soveltuvaksi ei ole lainkaan mahdoton                  miten turvataan se, että uusilla rata-
21085: ajatus. Jos joka junanrungossa olisi yksi kai-            osuuksilla laiturien ja vaunujen välinen
21086: kille soveltuva vaunu, näitä vaunuja tarvittai-           tasoero olisi nykyistä pienempi?
21087:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
21088: 
21089:           Osmo Soininvaara             Pekka Leppänen                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21090:           Liisa Jaakonsaari            Riitta Jouppila                Lea Mäkipää
21091:           Toimi Kankaanniemi           Håkan Nordman                  Marjatta Stenius-Kaukonen
21092: 
21093: 
21094: 
21095: 
21096: 290010D
21097: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 586
21098: 
21099: 
21100: 
21101: 
21102:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21103:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rärahaa. Muutostyön aloittaminen on siten
21104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mahdollista ensi vuoden alussa. Koko muutos-
21105: olette 10 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         työohjelman toteuttaminen edellyttää kuitenkin
21106: kirjeenne n:o 2792 ohella toimittanut valtioneu-    n. 10 milj. markan suuruista erillistä määrära-
21107: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        haa.
21108: kansanedustaja Osmo Soininvaaran ym. näin              Paikallisliikennekaluston osalta on todetta-
21109: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 586:      va, että pyörätuolimatkustajien pääseminen lä-
21110:                                                     hiliikennejuniin ei ole toteutettavissa nostolait-
21111:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
21112:                                                     teiden avulla, koska niiden käyttö ei sovi
21113:        jotta Valtionrautatiet hankkisi mahdol-      lähiliikenteen lyhyihin, noin yhden minuutin
21114:        lisimman pian liikuntaesteisille soveltu-    pysähdysaikoihin. Pysähdysaikojen ylitykset
21115:        via junanvaunuja, ja
21116:                                                     sotkisivat kiireellisinä aikoina aikataulut ja
21117:           miten turvataan se, että uusilla rata-    häiritsisivät koko liikennettä. Mikäli onnistu-
21118:        osuuksilla laiturien ja vaunujen välinen
21119:                                                     taan rakentamaan sellaisia vaunuja, joissa etei-
21120:        tasoero olisi nykyistä pienempi?
21121:                                                     sen lattiakorkeus on lähellä laituritasoa, hel-
21122:                                                     pottuu pyörätuolin käyttäjien matkustaminen
21123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21124:                                                     näissä junissa.
21125: vasti seuraavaa:                                       Matkustajalaitunen ja vaunujen välisen ta-
21126:    Asetettu vähimmäispalvelutasotavoite kau-        soeron pienentäminen korottamalla laitureita
21127: koliikenteessä edellyttää, että kaikille tärkeim-   tai rakentamalla ne korkeammiksi uusilla ra-
21128: mille kaukoliikenteen junareiteille tulisi saada    taosilla on teknisesti vaikeata ja toteuttamis-
21129: yksi vammaisille soveltuva päivittäinen juna-       kustannuksiltaan erittäin kallista. Se olisi mah-
21130: vuoro kumpaankin suuntaan. Tämä merkitsee           dollista vain muutamilla asemalaitureilla, jol-
21131: vähintään 28 rautatievaunun kalustotarvetta.        loin se asettaisi rajoituksia muun kaluston
21132:    Suoritettujen selvitysten mukaan kaluston        liikennöimiselle.
21133: hankkiminen on tarkoituksenmukaista toteut-            Vaunuun nousemisen helpottaminen liikun-
21134: taa muutostyönä nykyisistä yhdistetyistä päivä-     tavammaisille on toteutettava siten vaunuun
21135: ja konduktöörivaunuista. Muutostyön kustan-         rakennettavalla nostolaitteella tai sellaisella
21136: nusarvio on 350 000 mk vaunulta. Valtionrau-        vaunukorirakenteella, jossa eteisen ja samalla
21137: tatiet voi hoitaa tarvittavat muutostyöt            matkustajaosaston lattiakorkeus on lähellä ny-
21138:    Liikenneministeriö on varautunut rahoitta-       kyistälaituritasoa. Uusissajunanvaunujenkonst-
21139: maan muutostöiden aloittamisen protovaunun          ruktioissa Valtionrautatiet tulee ottamaan huo-
21140: osalta määrittäessään ensi vuoden tulo- ja          mioon sellaiset näkökohdat, jotka helpottavat
21141: menoarvioesityksessä momentin 31.58.30 mää-         liikuntavammaisten matkustamista junissa.
21142:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
21143: 
21144:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
21145:                                     1989 vp. -     KK n:o 586                                    3
21146: 
21147: 
21148: 
21149: 
21150:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21151:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beaktades då anslaget under moment 31.58.30 i
21152: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        budgetpropositionen för nästa år fastställdes.
21153: nr 2792 av den 10 november 1989 tili vederbö-      Omändringsarbetet kan sålunda inledas vid
21154: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       ingången av nästa år. Hela omändringspro-
21155: av följande av riksdagsman Osmo Soininvaara        grammet förutsätter dock ett separat anslag om
21156: m.fl. undertecknade spörsmål nr 586:               ca 10 milj. mk.
21157:                                                       Med tanke på materielen inom lokaltrafiken
21158:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
21159:                                                    kan det konstateras att rullstolsbundna resenä-
21160:        vidta för att Statsjärnvägarna så snart
21161:        som möjligt skall anskaffa tågvagnar        rers påstigning inte kan underlättas med hjälp
21162:                                                    av lyftanordningar i lokaltågen, eftersom dessa
21163:        som lämpar sig för rörelsehindrade och
21164:                                                    anordningar inte kan användas under de korta,
21165:          hur kan det säkerställas att nivåskill-
21166:                                                    ca 1 minut långa uppehållen i lokaltrafiken.
21167:        naden mellan perrongerna och vagnar-
21168:                                                    Om uppehållen blir längre kan tidtabellerna
21169:        na blir mindre på nya bandelar än vad
21170:                                                    inte hållas under bråda tider och hela trafiken
21171:        den är nu?
21172:                                                    störs. Om det går att bygga sådana vagnar där
21173:                                                    golvhöjden i vestibulen är nära perrongnivån,
21174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21175:                                                    blir det lättare för dem som använder rullstol
21176: samt anföra följande:                              att resa med dessa tåg.
21177:   Det uppställda målet för minimiservicen in-         En minskning av nivåskillnaden mellan per-
21178: om fjärrtrafiken förutsätter att det på alla       rongerna och vagnarna genom att perrongerna
21179: viktigare tåglinjer i fjärrtrafik bör gå ett tåg   höjs eller genom att de byggs högre på nya
21180: dagligen i vardera riktningen som lämpar sig       bandelar är tekniskt svår och synnerligen dyr
21181: för handikappade. Detta innebär att materiel-      att genomföra. Detta kunde ske endast vid
21182: behovet är minst 28 järnvägsvagnar.                några stationsperronger, vilket i sin tur skulle
21183:    Enligt utförda utredningar är det ändamåls-     begränsa trafiken med övrig materiel.
21184: enligt att materielen anskaffas genom att de          För att göra påstigningen lättare för rörel-
21185: nuvarande sammanslagna dag- och konduktörs-        sehindrade måste sålunda en lyftanordning
21186: vagnarna byggs om. Kostnadsförslaget för           installeras i vagnen eller vagnkorgen konstrue-
21187: omändringsarbetet är 350 000 mk per vagn.          ras så att golvhöjden i vestibulen och samtidigt
21188: Statsjärnvägarna kan sköta det omändringsar-       också i passageraravdelningen är nära den
21189: bete som krävs.                                    nuvarande perrongnivån. Då nya tågvagnar
21190:   Trafikministeriet är berett att finansiera in-   konstrueras kommer Statsjärnvägarna att be-
21191: Jedandet av omändringsarbetena så att proto-       akta sådana synpunkter som innebär att rörel-
21192: typen av en vagn kan konstrueras. Detta            sehindrade lättare kan resa med tåg.
21193:     Helsingfors den 30 november 1989
21194: 
21195:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
21196:                                              1989 vp.
21197: 
21198: Kirjallinen kysymys n:o 587
21199: 
21200: 
21201: 
21202: 
21203:                                  Mäkelä ym.: Kansaneläkkeiden tasokorotuksen toteuttamisesta
21204: 
21205: 
21206:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21207: 
21208:    Täysi kansaneläke on vuonna 1989 eläkkeen-      1989 mennessä 8,8 prosenttia eli 147-181
21209: saajan aviosuhteesta ja asuinkunnan kuntakal-      markkaa eläkkeensaajaa kohden kuukaudessa.
21210: leusluokasta riippuen 1 673--2 069 markkaa         Vuositasolla kansaneläkkeiden jälkeenjäänei-
21211: kuukaudessa. Lähes 200 000 eläkkeensaajaa          syys ansioeläkkeisiin verrattuna on 1 500 mil-
21212: elää pelkän kansaneläkkeen varassa. Viimeisin      joonaa markkaa.
21213: tasokorotus kansaneläkkeisiin tehtiin vuoden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21214: 1984 alusta.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21215:    Kansaneläkkeitä tarkistetaan vuosittain elin-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21216: kustannusindeksin mukaan, kun taas TEL-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21217: indeksiin sidottuja ansioeläkkeitä tarkistetaan             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
21218: työntekijäin eläkeasetuksen 9 §:ssä tarkoitetun           miin kansaneläkkeiden tuntuvaksi taso-
21219: palkkaindeksin mukaan. Erilaisen indeksitar-              korottamiseksi ja kansaneläkkeiden tar-
21220: kistuksen vuoksi kansaneläkkeet ovat jääneet              kistamiseksi kunkin vuoden alusta
21221: jälkeen ansioeläkkeistä vuodesta 1984 vuoteen             TEL-eläkeindeksin mukaan?
21222: 
21223:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1989
21224: 
21225:           Tina Mäkelä               Sulo Aittaniemi                Marita Jurva
21226:                     Pentti Kettunen                         Lea Mäkipää
21227: 
21228: 
21229: 
21230: 
21231: 2900100
21232: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 587
21233: 
21234: 
21235: 
21236: 
21237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21238: 
21239:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       että eläkkeelle jäävän puolison lisäosa on sa-
21240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mansuuruinen kuin eläkkeensaajapuolisolle
21241: olette l 0 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        maksettava lisäosa. Samassa yhteydessä toteu-
21242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tetaan eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän
21243: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       uudistus. Uudistukset on tarkoitus saattaa voi-
21244: edustaja Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta           maan vuoden 1991 aikana.
21245: kirjallisesta kysymyksestä n:o 587:                    Eläkekomitea 1987:n muiden ehdotusten kä-
21246:                                                     sittely on vireillä sosiaali- ja terveysministeriös-
21247:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
21248:                                                     sä. Ministeriö selvittää parhaillaan mahdolli-
21249:        miin kansaneläkkeiden tuntuvaksi taso-
21250:                                                     suuksia komitean asettamiseksi, jonka tehtävä-
21251:        korottamiseksi ja kansaneläkkeiden tar-
21252:                                                     nä on valmistella toimenpide-ehdotukset Elä-
21253:        kistamiseksi kunkin vuoden alusta
21254:                                                     kekomitea l987:n tarkoittaman eläkepolitiikan
21255:        TEL-eläkeindeksin mukaan?
21256:                                                     pitkän aikavälin kehittämislinjasta ja mahdol-
21257:                                                     lisesti tarvittavista muista sosiaalipoliittisista
21258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21259:                                                     toimenpiteistä. Tässä tarkoituksessa komitean
21260: vasti seuraavaa:
21261:                                                     tulee erityisesti kiinnittää huomiota eläkkeiden
21262:    Kysymys kansaneläkejärjestelmän kehittämi-       tarkistusmenettelyyn sekä kokonaiseläkkeen
21263: sestä on ollut selvitettävänä valtioneuvoston       tarkoituksenmukaiseen muodostumiseen ottaen
21264: asettamassa Eläkekomitea l987:ssä, joka on          huomioon kokonaiseläkkeelle ja sen eri osille
21265: jättänyt mietintönsä 29 päivänä marraskuuta         asetetut tavoitteet.
21266: 1989. Mietinnössään komitea on selvittänyt             Kysymyksessä tarkoitettu indeksitarkistus-
21267: laajasti erilaisia kansaneläkejärjestelmän kehit-   menettelyn muuttaminen on laajakantoisuuten-
21268: tämisvaihtoehtoja. Näiden pohjalta hallitus on      sa vuoksi tarkoituksenmukaista siirtää komi-
21269: ottanut kantaa kansaneläkejärjestelmän kehit-       teatyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön mie-
21270: tämiseen eduskunnalle annetussa hallituksen         lestä eläkkeensaajien aseman kehittymistä on
21271: esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-      tarkoin seurattava muun muassa tulevien vuok-
21272: delle 1990. Sen mukaan hallituksen tarkoituk-       rankorotusten vaikutusten selvittämiseksi ja
21273: sena on antaa eduskunnalle esitys kansanelä-        ensi sijassa ryhdyttävä toimenpiteisiin tästä
21274: kejärjestelmän kehittämiseksi Eläkekomitea          aiheutuvien kohonneiden asumiskustannusten
21275: 1987:n mietinnön mukaisin rajoituksin siten,        hyvittämiseksi.
21276: 
21277:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
21278: 
21279:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21280:                                      1989 vp. -     KK n:o 587                                      3
21281: 
21282: 
21283: 
21284: 
21285:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21286: 
21287:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lika stor som tilläggsdelen för den make som
21288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          redan är pensionstagare. I samma sammanhang
21289: av den 10 november 1989 tili vederbörande            genomförs en revidering av bostadsbidragssys-
21290: medlem av statsrådet översänt avskrift av            temet för pensionstagare. A vsikten är att refor-
21291: följande av riksdagsledamot Tina Mäkelä m.fl.        merna skall bringas i kraft under 1991.
21292: undertecknade spörsmål nr 587:                          Behandlingen av de andra förslagen som
21293:                                                      Pensionskommitten 1987 framställde pågår vid
21294:          Ämnar Regeringen vidta brådskande
21295:                                                      social- och hälsovårdsministeriet. Ministeriet
21296:        åtgärder för en kännbar nivåhöjning av
21297:                                                      utreder som bäst möjligheterna att tillsätta en
21298:        folkpensionerna och för justering av
21299:                                                      kommitte, som skulle bereda åtgärdsförslag
21300:        folkpensionerna vid ingången av varje
21301:                                                      rörande utvecklingslinjen på lång sikt för den
21302:        år i enlighet med APL-pensionerna?
21303:                                                      pensionspolitik som Pensionskommitten 1987
21304:                                                      avsett och rörande andra socialpolitiska åtgär-
21305:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21306:                                                      der som eventuellt behövs. I detta syfte bör
21307: samt anföra följande:
21308:                                                      kommitten särskilt beakta pensionsjusterings-
21309:    Frågan om utvecklandet av folkpensionssys-        förfarandet samt det, att totalpensionen bör
21310: temet har utretts i den av statsrådet tillsatta      bildas på ett ändamålsenligt sätt med beaktan-
21311: Pensionskommitten 1987, som avgav sitt betän-        de av de mål som uppställts för totalpensionen
21312: kande den 29 november 1989. I betänkandet            och dess olika delar.
21313: har kommitten ingående utrett olika möjlighe-           Eftersom en ändring av indexjusteringsförfa-
21314: ter att utveckla folkpensionssystemet. På basis      randet på det sätt som avses i spörsmålet skulle
21315: härav har regeringen i sin proposition tili          ha omfattande konsekvenser, är det ändamåls-
21316: riksdagen om statsbudgeten för 1990 tagit            enligt att hänskjuta frågan tili en kommitte.
21317: ställning tili frågan om utvecklandet av folk-       Social- och hälsovårdsministeriet anser att ut-
21318: pensionssystemet. Enligt budgetpropositionen         vecklingen av pensionstagarnas ställning bör
21319: ämnar regeringen tili riksdagen avlåta en pro-       följas noga bl.a. i syfte att utreda verkningarna
21320: position om utvecklande av folkpensionssyste-        av framtida hyreshöjningar, och att åtgärder i
21321: met inom de gränser som Pensionskommitten            främsta rummet bör vidtas för gottgörande av
21322: 1987 utstakat i sitt betänkande så, att tilläggs-    sådana stegringar i boendekostnaderna som
21323: delen för den make som blir pensionerad är           beror på hyreshöjningarna.
21324: 
21325:      Helsingfors den 12 december 1989
21326: 
21327:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21328:                                               1989 vp.
21329: 
21330: Kirjallinen kysymys n:o 588
21331: 
21332: 
21333: 
21334: 
21335:                                  Puska ym.: Puutavaran kuorma-autokuljetuksissa käytettävistä
21336:                                      kuormanmittausmenetelmistä
21337: 
21338: 
21339:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21340:    Maamme kuorma-autoyrittäjien parissa on             Edellä olevien seikkojen perusteella ovat
21341: herättänyt suurta huolta päätös luopua mm.          mm. puutavaraa kuljettavat kuorma-autoilijat
21342: puutavaran kuljetuksissa käytetyistä tilavuus-      olleet uudistuksesta hyvin huolissaan. Samalla
21343: painoista 1.1.1990 lähtien. Samassa yhteydessä      kun koko uudistuksen perusteita epäillään, on
21344: kumotaan myös ajoneuvoasetuksen 59 §:n 2            yleisesti toivottu vähintään vuoden ylimeno-
21345: momentti, jonka perusteella ylikuormaksi ei         kautta sekä riittävää toleranssia mahdollisten
21346: katsota enintään 5 %:n ylitystä kokonaispai-        ylitysten suhteen - varsinkin kun ylikuor-
21347: nossa ja 10 %:n ylitystä akseli- ja telipainossa    mausmaksut ovat huomattavasti nousseet.
21348: niissä tapauksissa, joissa kuorman suuruutta ei     Yleisesti myös katsotaan, että uudistus koko-
21349: pystytä riittävän tarkasti määrittelemään ajo-      naisuudessaan aiheuttaa lisäkustannuksia sa-
21350: neuvon kuormauksen yhteydessä. Kuorma-au-           maan aikaan kun polttoaine- ja eräät muut
21351: toilijat katsovat, että tilavuuspainokäytäntö ja    yrittäjien lisäkustannukset lisääntyvät, mikä
21352: em. asetuksen momentti ovat antaneet erään-         kaikki heijastuu kuljetettavan puun hintaan.
21353: laisen oikeusturvan kuljetuksen suorittajalle en-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21354: nalta määrittelemättömien painovaihtelujen          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
21355: suhteen.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21356:    Tarkalleen oikean akseli- ja telipainon mää-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21357: rittely kuormauksen yhteydessä - esim. puu-
21358: tavaralle, jossa vuotuinen painonvaihtelu saat-               Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
21359: taa olla ± 20 % - on vaativa tehtävä. Riittä-              keuksista, joita varsinkin puutavaran
21360: vän luotettavia akselipainoja osoittavia punni-            autokuljetuksissa siirtyminen tilavuus-
21361: tuslaitteita ei ole saatavissa. Raakapuun kuor-            painoista akseli- ja kokonaispainoihin
21362: maamisessa ajoneuvoon oikein kuormituspis-                 aiheuttaa, ja
21363: teen suhteen esiintyy myös epätarkkuutta,                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21364: etenkin kuitupuun kohdalla, jossa kuljetettavan            ryhtyä näiden ongelmien vähentämisek-
21365: puutavaran pituus saattaa vaihdella.                       si?
21366:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1989
21367: 
21368:           Pekka Puska                  Kauko Heikkinen                Aapo Saari
21369:           Markku Lehtosaari            Juho Sillanpää                 Matti Väistö
21370:           Kimmo Sarapää                Esko Jokiniemi                 Jorma Huuhtanen
21371:           Seppo Kääriäinen             Pauli Saapunki                 Annikki Koistinen
21372:           Kalle Röntynen               Timo Kietäväinen               Jukka Vihriälä
21373:           Sirkka-Liisa Anttila         Esko Aho                       Matti Maijala
21374:                                        Kalevi Mattila
21375: 
21376: 
21377: 
21378: 
21379: 290010D
21380: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 588
21381: 
21382: 
21383: 
21384: 
21385:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa
21387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuormamittareita koskevan tutkimuksen, jon-
21388: olette 14 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          ka lopputuloksena oli, että toimivia vaakalait-
21389: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teita oli jo tuolloin saatavilla. Muun muassa
21390: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        puutavaran kuormausnosturiin asennettava
21391: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        vaakalaite todettiin varsin tarkaksi kuorman
21392: sesta kysymyksestä n:o 588:                          painon määrittelyssä.
21393:           Onko Hallitus tietoinen niistä vai-           Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn kuorman
21394:        keuksista, joita varsinkin puutavaran         sijoittamisen edellyttämiin akselipainotolerans-
21395:        autokuljetuksissa siirtyminen tilavuus-       seihin, on todettava, että uusissa painomää-
21396:                                                      räyksissä on akseleille sallittujen painojen sum-
21397:        painoista akseli- ja kokonaispainoihin
21398:                                                      ma huomattavasti suurempi kuin itse ajoneu-
21399:        aiheuttaa, ja
21400:                                                      voille ja yhdistelmälle sallittu kokonaispaino.
21401:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21402:                                                      Tällä uusiin painoihin sisällytetyllä ajatteluta-
21403:        ryhtyä näiden ongelmien vähentämisek-
21404:        si?                                           valla pienennetään tielle tulevaa rasitusta mer-
21405:                                                      kittävästi ja samalla luodaan ajoneuvojen kuor-
21406:                                                      maukselle riittävä toleranssi kuorman sijoitta-
21407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21408: vasti seuraavaa:                                     misessa akselipainojen suhteen. Esimerkkinä
21409:                                                      voidaan mainita, että seitsemänakselisessa yh-
21410:    Suomessa käytössä ollut tilavuuspainojärjes-      distelmässä sallituista akselipainoista laskettu
21411: telmä ja sen lisänä akseli-, teli- ja kokonaispai-   summa voi olla enimmillään jopa 65 tonnia,
21412: noihin sovelletut toleranssit ovat johtaneet tie-    kun yhdistelmälle sallittu kokonaispaino on 56
21413: ja siltarakenteita samoin kuin itse ajoneuvoja       tonnia, eli akselipainoihin nähden pelivaraa on
21414: kohtuuttomasti rasittaviin ylikuormiin. Tie- ja      yli 16 %.
21415: vesirakennushallituksen akselipainotutkimuk-            Lopuksi todettakoon, että ensi vuoden alussa
21416: sissa vuonna 1986 todettiin, että puutavaran         tieliikenteessä käyttöön otettavat uudet todel-
21417: kuljetuksissa yli 90 % ajoneuvoyhdistelmistä         liset eli "reaalipainot" luovat vankan perustan
21418: ylittää sallitun 48 tonnin kokonaispainon ja         tiestön ja ajoneuvojen turvalliselle suunnittelul-
21419: keskipaino oli noin 56 tonnia. Kyseisistä tila-      le, rakentamiselle ja käytölle. Todellisiin pai-
21420: vuuspainoperusteisista ylikuormista on aiheu-        noihin siirtyminen on monella tavalla avainase-
21421: tunut vakavia liikenneonnettomuuksia kulje-          massa raskaan kaluston liikenneturvallisuusris-
21422: tuskaluston kestokyvyn ylittymisen vuoksi. Ti-       kien vähentämisessä. Hallitus oli tietoinen tie-
21423: lavuuspainojärjestelmän alaisten kuljetusten         liikenteen uuden painokäytännön aiheuttamista
21424: painojen liikennevalvonta ei ole ollut myös-         siirtymäkauden alkuvaikeuksista ja on sen
21425: kään mielekästä eikä edes kaikilta osin käytän-      vuoksi varannut omalta osaltaan poikkeuksel-
21426: nössä mahdollista muun muassa järjestelmään          lisen pitkän- yli kahden vuoden- ylimeno-
21427: itsessään sisältyvien toistensa päälle kertautu-     ajan ennen kuin uudet määräykset astuvat
21428: vasti sallittujen toleranssien vuoksi.               voimaan. Hallitus ei kuitenkaan näe mitään
21429:    Painoperusteisiin kuljetuksiin siirtymistä kos-   syytä lykätä ensi vuoden alussa käyttöön otet-
21430: keva ajoneuvoasetuksen muutos annettiin              tavaa painojärjestelmää, jolla edistetään liiken-
21431: vuonna 1987, joten kuljetustoiminnalla on ollut      neturvallisuutta ja joka tulee ennen pitkää
21432: sopeutumisaikaa jo yli kaksi vuotta. Muutosta        myös tuomaan merkittäviä etuja sekä kuljetus-
21433: ei ole syytä enempää myöhäistää siirtymäkau-         ten suorittajille että kuljetuksen antajille ja
21434: den ohimenevien alkuvaikeuksien takia.               osaltaan mahdollistamaan Suomen kuljetusjär-
21435:    Ennen asetusmuutoksen antamista liikenne-         jestelmän niveltymisen EY:n mukana tulevaan
21436: ministeriö oli jo vuonna 1986 käynnistänyt           uuteen kansainväliseen käytäntöön.
21437:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
21438: 
21439:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
21440:                                      1989 vp. -     KK n:o 588                                      3
21441: 
21442: 
21443: 
21444: 
21445:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21446: 
21447:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Innan ändringen av förordningen utfärdades
21448: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         påbörjade trafikministeriet redan år 1986 till-
21449: av den 14 november 1989 tili vederbörande           sammans med Statens tekniska forskningscen-
21450: medlem av statsrådet översänt avskrift av           tral en undersökning av olika mätare för
21451: följande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-      vägning av lass. Slutresultatet av denna var att
21452: nade spörsmål nr 588:                               det redan då fanns fungerande våganordningar
21453:                                                     att tillgå. Bl.a. konstaterades en våganordning
21454:           Är Regeringen medveten om de svå-
21455:                                                     som skall monteras på en lastkran för trävaror
21456:        righeter som uppstår i synnerhet vid
21457:                                                     vara synnerligen exakt vid bestämning av vik-
21458:        transport av trävaror med bil på grund
21459:                                                     ten på lasset.
21460:        av övergången från volymvikt tili axel-
21461:        tryck och totalvikt och                         Beträffande den i spörsmålet avsedda place-
21462:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ringen av lasset inom de axelviktstoleranser
21463:        ta för att minska dessa problem?             som förutsätts, bör det framhållas att summan
21464:                                                     av den tillåtna vikten för axlar är betydligt
21465:                                                     större än den tiliåtna totala vikten för själva
21466:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21467:                                                     fordonet och kombinationen enligt de nya
21468: samt anföra följande:                               viktbestämmelserna. Med hjälp av detta tänke-
21469:    Det volymviktssystem som har använts i           sätt, som gäller nya vikter, kan belastningen på
21470: Finland och de toleranser som såsom ett             vägarna märkbart skäras ned och samtidigt
21471: komplement därtill har tiliämpats på axel- och      kan tillräcklig tolerans skapas för fordonens
21472: boggitryck samt på totalvikter har lett tili att    belastning vid fördelningen av lasset i förhål-
21473: väg- och brokonstruktioner och likaså själva        lande tili axelvikten. Såsom ett exempel kan
21474: fordonen har utsatts för oskälig belastning i       nämnas att summan av tillåten axelvikt för en
21475: form av överlast. 1 väg- och vattenbyggnads-        sjuaxlad kombination som störst rentav kan
21476: styrelsens undersökningar av axeltryck år 1986      uppgå tili 65 ton, medan den tillåtna totalvik-
21477: framhölls det att vid trävarutransporter över-      ten för en kombination är 56 ton, dvs. i
21478: skrider drygt 90 % av fordonskombinationerna        förhållande tili axelvikten finns det drygt 16 %
21479: den tiliåtna totalvikten om 48 ton och att den      spelrum.
21480: genomsnittliga vikten var ca 56 ton. De aktu-          Tili sist må det framhållas att de nya verkliga
21481: ella överlasterna, som beror på volymvikten,        vikter eller "realvikter" som tas i bruk i början
21482: har förorsakat allvarliga trafikolyckor på          av nästa år i vägtrafiken skapar en stadig
21483: grund av att gränsen för transportmedlens           grund för en trygg planering, byggande och
21484: hållbarhet har överskridits. Trafikövervakning      användning av vägnätet och fordon. En över-
21485: av de transporters vikt som lyder under volym-      gång tili verkliga vikter innehar på många sätt
21486: viktssystemet har inte heller varit meningsfull     en nyckelställning då avsikten är att minska
21487: och inte ens möjlig i praktiken tili alla delar     trafiksäkerhetsriskerna för tunga fordon. Re-
21488: bl.a. på grund av de toleranser som ingår i         geringen är medveten om de inledande svårig-
21489: själva systemet och som tillåts överlappa var-      heter under övergångsperioden som förorsakas
21490: ann.                                                av vägtrafikens nya viktpraxis och har därför
21491:    En ändring av fordonsförordningen, viiken        reserverat en exceptionellt lång övergångstid,
21492: gällde övergång tili viktbaserade transporter,      drygt två år, innan de nya bestämmelserna
21493: utfärdades år 1987. Transportverksamheten           träder i kraft. Regeringen ser dock ingen
21494: har således redan haft drygt två år tid att vänja   anledning tili att uppskjuta införandet av det
21495: sig därvid. Det finns ingen anledning tili att      nya viktsystemet, som enligt planerna skall tas
21496: ytterligare skjuta upp förändringen på grund        i bruk i början av nästa år. Systemet kommer
21497: av de inledande och övergående svårigheter          att främja trafiksäkerheten och inom kort
21498: som övergångsperioden förorsakar.                   kommer det också att medföra märkbara för-
21499: 4                                1989 vp. -    KK n:o 588
21500: 
21501: delar både för dem som utför transporterna     transportsystemet i Finland att foga sig efter
21502: och dem som ger transporter i uppdrag. Dess-   den nya internationella praxis som införs ge-
21503: utom kommer det att skapa möjligheter för      nom EG.
21504:     Helsingfors den 7 december 1989
21505: 
21506:                                                             Trafikminister Raimo Vistbacka
21507:                                                                              1989 vp.
21508: 
21509: Kirjallinen kysymys n:o 589
21510: 
21511: 
21512: 
21513: 
21514:                                                           Anttila ym.: Moottoripyöräveron määräytymisperusteiden muut-
21515:                                                              tamisesta
21516: 
21517: 
21518:                                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21519: 
21520:    Eduskunta päätti 9.11.1973 muuttaa moot-                                            1. Lainsäädännöllä moottoripyöräilijöiden-
21521: toripyörien verotuksen moottorin iskutilavuu-                                       kin tukemina toteutetut kypärän käyttöpakko
21522: den mukaan kuuteen eri luokkaan ja veron                                            ja ajokorttiuudistus 70-luvun puolessa välissä
21523: luokasta riippuen 20-120 %:ksi. Tätä ennen                                          ovat vaikuttaneet varsin positiivisesti mootto-
21524: oli vero kaikilla moottoripyörillä ollut 15 %.                                      ripyöräonnettomuuksiin, niiden lukumäärään
21525:    Perusteluiksi veron korottamiselle eduskunta                                     ja seurauksiin. Tilanne on tänä päivänä oleel-
21526: näki:                                                                               lisesti toinen kuin veroa korotettaessa.
21527:    1. moottoripyöräonnettomuuksien määrän,                                             Moottoripyöräilijöiden järjestäytyminen ja
21528:    2. moottoripyörän edullisen hintasuhteen au-                                     oma-aloitteinen koulutus ovat myös vaikutta-
21529: toon,                                                                               neet myönteiseen kehitykseen.
21530:    3. ympäristönsuojeluun liittyvät seikat, sekä                                       2. Moottoripyöräilyn riskiryhmänä ovat alle
21531:    4. verotulojen kasvun moottoripyöräveron                                         18-vuotiaat kuljettajat sekä ajokortittomat.
21532: suurentuessa.                                                                       Tämä ilmenee selvästi mm. VTT:n tutkimuk-
21533:    Verotusta tarkistettiin 29.12.1976. Tällöin                                      sesta "Moottoripyörien liikenneonnettomuu-
21534: vero päätettiin kantaa edelleen kuudessa eri                                        det" (liite 1).
21535: luokassa, mutta veroprosenteiksi muutettiin                                            Onnettomuuksista yli puolet on kokoluokas-
21536: 20-70 %. Laki 29.12.1976 on edelleen voimas-                                        sa alle 125 cm3 . Näin ollen moottorin kuutio-
21537: sa ja luokitus veroprosentteineen on seuraava:                                      tilavuuden suureneminen ei ole syy-yhteydessä
21538:                                                                                     onnettomuuksien lukumäärään, vaan ratkaise-
21539: Moottorin iskutilavuus                                                Vero %        vimpana tekijänä voidaan pitää riittämätöntä
21540: kuutiosenttimetriä                                                 verotusarvosta   ajo taitoa.
21541:                                                                                        3. Ympäristönsuojelullisesti eniten pakokaa-
21542: enintään 130 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            20          sua ja melua aiheuttaneet kaksitahtiset moot-
21543: 131-255............................                                     30          toripyörät ovat poistuneet 70-luvun lopulla.
21544: 256--355 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        40          Tilalle ovat tulleet lyijyttömällä polttoaineelia
21545: 356--505 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        50          toimivat hillittyääniset moottoripyörät. Kaksi-
21546: 506--755 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        60          tahtisia moottoreita on enää kevytmoottori-
21547: 756 tai enemmän . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   70          pyörissä ja joissakin kilpailukäyttöön valmiste-
21548:                                                                                     tuissa pyörissä.
21549:                                                                                        4. Koska moottoripyörät henkilöautoihin
21550:   Suomen Motoristit ovat esittäneet moottori-                                       verrattuina vievät vähän paikoitustilaa eivätkä
21551: pyöräveron muuttamista seuraavaksi:
21552:                                                                                     mainittavasti kuluta tiestöä ja koska myös
21553:                                                                                     polttoaineen kulutus pääsääntöisesti on autoa
21554: Moottorin iskutilavuus                                                Vero%         vähäisempi, verotuksen tulee olla hintasuhteel-
21555: kuutiosenttimetriä                                                 verotusarvosta   taan autoa edullisempi.
21556:                                                                                        5. Valtion verotulot eivät esitetyn veromuu-
21557: enintään 130 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            20          toksen johdosta laskisi, vaan kompensoituisivat
21558: 131 tai enemmän...................                                      35          mitä todennäköisimmin moottoripyörien luku-
21559:                                                                                     määrän kasvulla.
21560:   Suomen Motoristit ry. esittää perusteluinaan                                         Kuutiotilavuuteen perustuvan raskaan moot-
21561: vaatimuksilleen seuraavaa:                                                          toripyöräverotuksen vastapainoksi on luotava
21562: 290010D
21563: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 589
21564: 
21565: yhtenäinen 35 %:n verotus kaikille moottori-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21566: pyörille ja kevyiden moottoripyörien alle 130              siin moottoripyöräveron muuttamiseksi
21567: cm3 pidettävä entisellään 20 %:ssa.                        Suomen Motoristit ry:n kirjeessään esit-
21568:    Suomen Motoristit ry. on tehnyt ehdotuk-                tämällä tavalla, sekä
21569: sensa valtiovarainministeriölle toukokuussa                   mikä on Hallituksen aikataulu moot-
21570: 1989.                                                      toripyöräveron mahdollisessa muutta-
21571:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         misessa sekä mikäli Hallitus ei aio
21572: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               muutoksia tehdä,
21573: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                  miten Hallitus perustelee mahdollisen
21574: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                kielteisen suhtautumisensa Suomen
21575:                                                            Motoristit ry:n jättämään perustettuun
21576:                                                            anomukseen?
21577:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1989
21578: 
21579:          Sirkka-Liisa Anttila           Tytti Iso hoo kana-Asunmaa   Esko Aho
21580:          Aapo Saari                     Tellervo Renko               Marjatta Väänänen
21581:          Matti Maijala                  Taisto Tähkämaa              Jorma Huuhtanen
21582:          Annikki Koistinen              Mirja Ryynänen               Esko Jokiniemi
21583:          Riitta Kauppinen               Kauko Heikkinen              Kalle Röntynen
21584:          Kimmo Sarapää                  Matti Väistö                 Timo Kietäväinen
21585:                                       1989 vp. -    KK n:o 589                                     3
21586: 
21587: 
21588:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21589: 
21590:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joka ulottui 20 prosentista 120 prosenttiin
21591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        moottoripyörän verotusarvosta. Vuoden 1977
21592: olette 16 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          alusta moottoripyöräverotuksen progressiivi-
21593: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suutta lievennettiin siten, että vero moottorin
21594: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        iskutilavuudeltaan enintään 130 cm3 :n mootto-
21595: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ripyörästä on 20 prosenttia ja iskutilavuudel-
21596: sesta kysymyksestä n:o 589:                          taan 756 cm 3 :n tai sitä suuremmasta mootto-
21597:                                                      ripyörästä 70 prosenttia moottoripyörän vero-
21598:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21599:                                                      tusarvosta. Vero on edelleen tälle välille aset-
21600:        siin moottoripyöräveron muuttamiseksi
21601:                                                      tuvan progressiivisen asteikon mukainen.
21602:        Suomen Matoristit ry:n kirjeessään esit-
21603:        tämällä tavalla, sekä                            Ennen moottorin tilavuuden mukaan prog-
21604:           mikä on Hallituksen aikataulu moot-        ressiivisen moottoripyöräveroasteikon käyt-
21605:        toripyöräveron mahdollisessa muutta-          töön ottoa suurten moottoripyörien käyttöön
21606:        misessa sekä mikäli Hallitus ei aio           otto oli lisääntynyt ja onnettomuusluvut olivat
21607:        muutoksia tehdä,                              nopeassa kasvussa. Verotuksen muutoksen yh-
21608:           miten Hallitus perustelee mahdollisen      tenä pääasiallisena tavoitteena oli kääntää
21609:        kielteisen suhtautumisensa Suomen             tämä kehitys parempaan suuntaan. Vuoden
21610:        Matoristit ry:n jättämään anomukseen?         1973 veromuutoksen jälkeen kysyntä siirtyi
21611:                                                      selvästi pienempiin moottoripyöriin. Esimer-
21612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kiksi vuosina 1974-1976 maahantuoduista
21613: vasti seuraavaa:                                     moottoripyöristä vain 12 prosenttia oli maat-
21614:                                                      toriltaan yli 245 cm 3 :n kokoisia. Vastaavasti
21615:    Moottoripyörävero järjestettiin moottoripyö-      myös onnettomuuksien lukumäärä kääntyi las-
21616: rän moottorin iskutilavuuden mukaan progres-         kuun. Moottoripyöräonnettomuuksien nopea
21617: siiviseksi vuonna 1973 auto- ja moottoripyörä-       vähentyminen päättyi kehityksen tasaantumi-
21618: verolakiin tehdyllä muutoksella (989/73) silloi-     seen vuoden 1977 jälkeen kuten seuraava kuvio
21619: sen valtiovarainministerin Johannes Virolaisen       osoittaa.
21620: aloitteesta. Käyttöön otettiin veroasteikko,
21621: 
21622:                          Moottoripyöräonnettomuudet 1970-1988
21623:                                  moottoripyöräilijät ja mukana olleet
21624:               kuolleet                                                  loukkaantuneet
21625:         70~------------------------------------------------,1400
21626: 
21627: 
21628: 
21629:         60                                                                                1200
21630: 
21631:         50                                                                                1000
21632: 
21633:         40                                                                                800
21634: 
21635:         30                                                                                600
21636: 
21637:         20                                                                                400
21638: 
21639:         10                                                                                200
21640: 
21641:           0                                                                               0
21642:               1970   1972    197 4   1976    1978   1980    1982    1984   1986    1988
21643: 
21644:                              e Kuolleet         -+- Loukkaantuneet
21645: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 589
21646: 
21647:    Onnettomuustilastoja selittäviä tekijöitä on     nykyistä helpommin ottaisivat käyttöönsä suu-
21648: luonnollisesti paljon, mutta tilastoista voidaan    ria moottoripyöriä, moottoripyöräonnetto-
21649: tehdä ainakin se johtopäätös, että suurempien       muuksien lukumäärät todennäköisesti tämän
21650: moottoripyörien suhteellisesti ankarammalla         johdosta lisääntyisivät ja onnettomuuksien seu-
21651: verotuksella todella on ollut se vaikutus, joka     raukset muuttuisivat pahemmiksi. Ruotsissa,
21652: sillä lakia säädettäessä oletettiinkin olevan.      jossa moottoripyöriä ei veroteta vastaavalla
21653: Liikenneturvallisuus on parantunut silloin, kun     tavalla progressiivisesti, on onnettomuuskehi-
21654: erityisesti nuoret tai muutoin kokemattomat         tys ollutkin selvästi huonompi kuin meillä.
21655: kuljettajat ovat aloittaneet moottoripyörähar-      Moottoripyöräonnettomuudet ovat Ruotsissa
21656: rastuksensa muilla kuin suurilla ja kuljettajalta   kaksinkertaistuneet 1980-luvulla.
21657: eniten vaativilla moottoripyörillä. Uusien              Moottoripyörä on nykyisin pääasiassa va-
21658: moottoripyörien lisäksi verotuksella on ollut       paa-ajan vieton väline, eikä sitä enää juuri
21659: välillinen vaikutuksensa myös käytettyjen           käytetä varsinaiseen hyötyajoon. Tämän vuoksi
21660: moottoripyörien hintoihin ja sitä kautta siihen,    moottoripyörän käyttöön tai sen verotukseen ei
21661: etteivät myöskään käytetyt suuret moottori-         liity muita kuin lähinnä turvallisuutta koskevia
21662: pyörät ole tulleet kokemattomien kuljettajien       liikennepoliittisia näkökohtia.
21663: käyttöön.                                               Ne näkökohdat, joihin kysymyksen peruste-
21664:    Vaikka eräät selvitykset, joihin myös kysy-      luissa viitataan, ovat tulleet huomioon otetuiksi
21665: myksen perusteluissa viitataan, osoittavat, että    lievennettäessä moottoripyöräverotuksen prog-
21666: suuri osa onnettomuuksia tapahtuu moottori-         ressiivisuutta vuoden 1977 alusta voimaan tul-
21667: pyörille, joiden sylinteritilavuus on enintään      leella lain muutoksella. Tämän lisäksi rekiste-
21668: 125 cm3 , ei tämä suinkaan merkitse sitä, että      röimättöminä käytettävät kilpamoottoripyörät
21669: olisi syytä päätyä erikokoisten moottoripyörien     on kokonaan vapautettu moottoripyöräverosta
21670: vaativuudesta ja niihin liittyvistä turvallisuus-   vuoden 1987 alusta lukien.
21671: riskeistä edelleenkään muuhun käsitykseen               Kysymyksessä ehdotetun 20 ja 35 prosentin
21672: kuin siihen, että suurikokoinen ja tehokas          verokantoihin perustuvan moottoripyörävero-
21673: moottoripyörä on pientä ja vähemmän teho-           taulukon käyttöön otto ei ole valmisteltavana.
21674: kasta pyörää vaikeampi hallita ja alttiimpi         Pääasiallisina perusteluina tälle ovat edellä
21675: onnettomuuksille. Tämä näkyy myös ajokort-          käsitellyt liikenneturvallisuusnäkökohdat sekä
21676: timääräyksissä siten, että alle 18-vuotiaat saa-    se, ettei liikennepoliittisia tai muitakaan erityi-
21677: vat kuljettaa vain alle 125 cm3 :n moottoripyö-     siä syitä tämän veron alentamiselle ole. Kun
21678: rää.                                                moottoripyörien kohdalla verotuksella on voitu
21679:    Siitä, että moottoripyöräonnettomuuksista        myös käytännössä poikkeuksellisen selvästi
21680: nykyisin yli puolet sattuu moottoritilavuudel-      osoittaa olevan ne liikenneturvallisuusvaiku-
21681: taan alle 125 cm3 :n moottoripyörillä, ei voida     tukset, joihin sillä on pyrittykin, ei ole syytä
21682: tehdä johtopäätöstä, että olisi siirryttävä suu-    ryhtyä kysymyksessä tarkoitetun aloitteen to-
21683: rempaan kalustoon. Jos palattaisiin tilantee-       teuttamisella heikentämään liikenneturvalli-
21684: seen, jossa kokemattomat moottoripyöräilijät        suutta.
21685:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
21686: 
21687:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
21688:                                       1989 vp. -    KK n:o 589                                     5
21689: 
21690: 
21691:                              Till Riksdagens Herr Talman
21692: 
21693:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skatteskala som sträckte sig från 20 % tili
21694: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          120% av motorcykelns beskattningsvärde in-
21695: av den 16 november 1989 tili vederbörande            fördes. Fr.o.m. år 1977 lindrades motorcykel-
21696: medlem av statsrådet översänt avskrift av            beskattningens progressivitet så att skatten för
21697: följande av riksdagsledamot Anttila m.fl un-         en motorcykel vars cylindervolym är högst 130
21698: dertecknade spörsmål nr 589:                         cm3 är 20 % och för en motorcykel vars
21699:                                                      cylindervolym är 756 cm 3 eller över det 70%
21700:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
21701:                                                      av motorcykelns beskattningsvärde. Skatten
21702:        att ändra motorcykelbeskattningen på
21703:                                                      följer fortfarande den progressiva skalan mel-
21704:        det sätt som föreningen Suomen Moto-
21705:                                                      lan dessa två värden.
21706:        ristit r.y. föreslår i sitt brev, samt
21707:           viiken är Regeringens tidtabell för           Innan den enligt motorns volym progressiva
21708:        den möjliga ändringen av motorcykel-          motorcykelskatteskalan togs i bruk hade stora
21709:        skatten samt, ifall Regeringen inte äm-       motorcyklar tagits i bruk mera än förut och
21710:        nar göra ändringar,                           antalet olycksfall steg snabbt. Ett av de huvud-
21711:           hur motiverar Regeringen sitt möjliga      sakliga målen för ändringen av beskattningen
21712:        negativa förhållande tili Suomen Moto-        var att få denna utveckling att ta en bättre
21713:        ristit r.y.:s vädjan?                         riktning. Efter ändringen av beskattningen år
21714:                                                      1973 skiftade efterfrågan klart i riktning mot
21715:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mindre motorcyklar. T.ex. av de motorcyklar
21716: samt anföra följande:                                som importerades under åren 1974--1976 hade
21717:                                                      endast 12% en cylindervolym som översteg
21718:   År 1973 gjordes motorcykelskatten genom en         245 cm 3 . På motsvarande satt sjönk även
21719: ändring i lagen om bil- och motorcykelskatt          antalet olycksfall. Den snabba reduceringen av
21720: (989/73) progressiv enligt cylindervolymen hos       antalet motorcykelolyckor jämnade ut sig efter
21721: motorcykelns motor på den dåvarande finans-          1977, vilket kan utläsas ur följande diagram.
21722: ministern Johannes Virolainens initiativ. En
21723: 
21724: 
21725:                            Motorcykelolyckor 1970-1988
21726:                                    motorcyk lister och involverade
21727:              döda                                                             skadade
21728:        70                                                                                 1400
21729: 
21730:        60                                                                                 1200
21731: 
21732:        50                                                                                 1000
21733: 
21734:        40                                                                                 800
21735: 
21736:        30                                                                                 600
21737: 
21738:         20                                                                                400
21739: 
21740:         10                                                                                200
21741: 
21742:          0                                                                                0
21743:              1970   1972   197 4    1976    1978    1980   1982      1984   1986   1988
21744: 
21745: 
21746:                                    -döda           -+- skadade
21747: 6                                     1989 vp. -      KK n:o 589
21748: 
21749:    Det finns naturligtvis många faktorer som          nu skulle kunna ta i bruk stora motorcyklar,
21750: förklarar olycksfallsstatistiken, men av statisti-    skulle antalet motorcykelolyckor på grund här-
21751: ken kan åtminstone dras den slutsatsen att den        av sannolikt öka och följderna av olyckorna
21752: proportionellt sett strängare beskattningen av        skulle bli värre. 1 Sverige, där motorcyk1ar inte
21753: större motorcyklar verkligen har haft den             beskattas progressivt på samma sätt som hos
21754: verkan som den vid stiftandet av lagen antogs         oss, har olycksfallsutvecklingen varit klart säm-
21755: få. Trafiksäkerheten har förbättrats då när           re än hos oss. Antalet motorcykelo1yckor i
21756: framför allt unga eller på annat sätt oerfarna        Sverige har fördubblats under 1980-talet.
21757: förare inlett sitt motorcykelintresse med andra          Motorcykeln är i dag i huvudsak något som
21758: än stora motorcyklar, som ställer de största          man sysselsätter sig med på fritiden, och den
21759: kraven på föraren. Förutom i fråga om nya             används inte längre i någon större utsträckning
21760: motorcyklar har beskattningen även haft en            för egentlig nyttotrafik. Därför existerar det
21761: indirekt inverkan på prissättningen av använda        inga andra trafikpolitiska synpunkter angående
21762: motorcyklar och har därigenom bidragit till att       användningen eller beskattningen av motorcyk-
21763: inte heller använda stora motorcyklar kommit          lar än sådana som närmast gäller säkerheten.
21764: i användning hos oerfarna förare.                        De synpunkter till vilka det hänvisas i
21765:     Fastän vissa utredningar, till vilka det även i   spörsmålets motivering har beaktats då motor-
21766: spörsmålets motiveringar hänvisas, visar att en       cykelbeskattningens progressivitet lindrades ge-
21767: stor del av olycksfallen inträffar med motor-         nom en lagändring som trädde i kraft från och
21768: cyklar, vilkas cylindervolym är högst 125 cm3 ,       med 1977. Dessutom har sådana tävlingsmo-
21769: betyder detta alls inte att det angående de krav      torcyklar som används oregistrerade helt be-
21770: som o1ika stora motorcyklar ställer och de            friats från motorcykelskatt räknat från ingång-
21771: säkerhetsrisker som hör ihop med dem skulle           en av år 1987.
21772: finnas skä1 till någon annan uppfattning än att          Någon sådan motorcykelskatteskala som fö-
21773: en stor och effektiv motorcyke1 är svårare att        reslås i spörsmålet och som baserar sig på 20
21774: bemästra och mera utsatt för olyckor än en            och 35 %:s skattesatser är inte under bered-
21775: liten och mindre effektiv motorcykel. Detta           ning. Den huvudsakliga motiveringen härför är
21776: kan även ses i körkortsbestämme1serna i det att       de ovan behandlade trafiksäkerhetssynpunkter-
21777: personer under 18 år endast får köra motor-           na samt det faktum att det inte finns några
21778: cyklar med en cylindervolym som understiger           trafikpolitiska eller andra särskilda skäl att
21779: 125 cm3 .                                             sänka denna skatt. Då det i fråga om motor-
21780:     Därav att över hälften av dagens motorcy-         cyklar även i praktiken exceptionellt tydligt
21781: ke1olyckor inträffar med motorcyk1ar vilkas           kunnat bevisas att beskattningen har de inverk-
21782: cylindervolym är mindre än 125 cm 3, kan man          ningar på trafiksäkerheten som har eftersträ-
21783: inte dra den s1utsatsen att man borde övergå          vats genom den, finns det inga skäl att genom
21784: till större motorcyklar. Ifall man skulle återgå      förverk1igande av det i spörsmålet avsedda
21785: till en situation där oerfarna förare lättare än      initiativet försvaga trafiksäkerheten.
21786: 
21787:      Helsingfors den 18 december 1989
21788: 
21789:                                                                             Minister Ulla Puolanne
21790:                                                 1989 vp.
21791: 
21792: Kirjallinen kysymys n:o 590
21793: 
21794: 
21795: 
21796: 
21797:                                    Helle ym.: Virkistyskäyttöön soveltuvien ranta-alueiden säilyttä-
21798:                                        misestä luonnonvaraisina
21799: 
21800: 
21801:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21802:    Kansanedustaja Veikko Saarto ja 13 muuta            selvitetään luonnonsuojelu- ja virkistystarpei-
21803: kansanedustajaa esittivät 28.2.1986 hallitukselle      den turvaamisen vaatimien muiden säädösuu-
21804: kirjallisen kysymyksen virkistyskäyttöön sovel-        distusten tarve."
21805: tuvien ranta-alueiden säilyttämisestä rakenta-            Tuollaisesta hallituksen vastauksesta on nyt
21806: mattomina (n:o 62/1986 vp.). Kysymyksessä              kulunut yli 3 ja 1/2 vuotta. Mitään lainsäädän-
21807: tiedusteltiin mm., tiesikö hallitus, että virkistys-   tömuutoksia ei kuitenkaan ole saatu aikaan
21808: käyttöön soveltuvat vapaat rannat häviävät             eikä hallituksen lupaamia suojelutoimenpiteitä
21809: nopeata vauhtia Etelä- ja Keski-Suomesta sekä          ja selvityksiäkään ole näkynyt. Koko ajan
21810: eräin paikoin muuallakin maassa niin, että             tilanne on rantojen suojelun kannalta vain
21811: kansalaisten mahdollisuudet käyttää rantoja            huonontunut. Loma-asuntoja on rakennettu
21812: virkistykseen jokamiehenoikeudella ovat olen-          9 000-10 000 asunnon vuosivauhtia, niistä
21813: naisesti kaventumassa, ja aikoiko hallitus ryh-        suurin osa omarantaisina. Loma-asuntoja on
21814: tyä tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimen-       maassamme jo noin 350 000. Siinä ei sinänsä
21815: piteisiin, jotta tämä kehityskulku estettäisiin.       ole mitään pahaa, onnetonta vain on, että niitä
21816:    Hallitus vastasi tuolloin olevansa tietoinen        on sijoitettu rannoille niin, että kaikista kau-
21817: ranta-alueiden rakentamisen kehityksestä. Hal-         neimpia ja yleiseen virkistykseen soveltuvia
21818: litus totesi, että "rantarakentaminen uhkaa            rantoja on tärvelty ja rantaviiva on Etelä-
21819: viimeisiä luonnontilaisina säilyneitä meri- ja         Suomessa sulkeutunut niin, että on vaikea
21820: järviluonnon kokonaisuuksia, joilla on virkis-         löytää paikkaa, josta pääsisi veden äärelle.
21821: tyskäyttöön liittyvien arvojen ohella jopa kan-           Rantatonttien hinnat ovat nousseet pilviin.
21822: sainvälistä luonnonsuojeluarvoa." Hallitus kat-        Neljän eteläisimmän läänin alueella erillisten
21823: soi myös, että "jokamiehenoikeuksien turvaa-           rantatonttien hinta nousi vuodesta 1987 vuo-
21824: minen lainsäädännössä on rannan virkistyskäy-          teen 1988 30-58 %. Rantatontit ovatkin jo
21825: tön kannalta tärkeätä." Edelleen hallitus totesi,      nousseet hinnaltaan pieni- ja keskituloisen
21826: että varsinkin Järvi-Suomessa metsäteollisuus-         väestön ulottumattomiin. Tämän seurauksena
21827: yritysten kiinnostus rantarakentamiseen on             hankitaan nykyään yhä enemmän sellaisia lo-
21828: kasvanut ja että menossa oleva kehitys huo-            matontteja, jotka eivät ole aivan rannassa.
21829: nontaa nopeasti sekä maaseudun asukkaiden              Myös niillä lomailevilla pitäisi olla mahdolli-
21830: luonnon virkistyskäytön että luonnontuottei-           suus löytää vapaa ranta kohtuulliselta etäisyy-
21831: den käytöstä saatavien lisätulojen hankinnan           deltä.
21832: edellytyksiä.                                             Vapaiden rantojen häviämistä ja hinnannou-
21833:    Hallitus ilmoitti vastauksessaan keskustel-         sua kiihdyttää se, että rannat ovat erittäin
21834: leensa rantarakentamista koskevan rakennus-            edullinen sijoituskohde. Tämän vuoksi kiinteis-
21835: lain osittaisuudistusesityksen antamisesta edus-       tönsijoitusyhtiöt ja muutkin yritykset herkästi
21836: kunnalle. Sen eräänä tavoitteena tulisi hallituk-      sijoittavat ylimääräiset rahansa rautoihin. Kun
21837: sen mukaan olla ohjata rantarakentaminen               niitä ei voida tuottaa lisää, on arvonnousu
21838: pois luonnonsuojelun tai luonnon virkistyskäy-         taattu. Euroopan yhdentymisen edetessä on
21839: tön kannalta koko maan tai asianomaisen                myös selvästi nähtävissä, että Keski- ja Länsi-
21840: seudun kannalta arvokkailta alueilta. Lopuksi          Euroopan loma-asuntopaine entistä enemmän
21841: vastauksessa ilmoitetaan, että "ympäristömi-           purkautuu Suomeen. Vastavuoroisuusperiaat-
21842: nisteriön tarkoitus on välittömästi ryhtyä myös        teella toteutettava pääomien vapaa liikkuvuus
21843: eräiden arvokkaimpien ranta-alueiden suojaa-           mahdollistaa esimerkiksi sekayhtiöiden muo-
21844: miseen." "Rakennuslain uudistuksen lisäksi             dossa tapahtuvan viimeistenkin vapaiden ran-
21845: 290010D
21846: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 590
21847: 
21848: tojen rakentamisen ja hyväksikäytön rikkaiden      jälkeen, todennäköisesti jo syyskuun ensimmäi-
21849: länsieurooppalaisten tarpeisiin.                   sellä viikolla." Nyt ollaan jo marraskuun lop-
21850:    Viitisenkymmentä kansalaisjärjestöä esitti      pupuolella, eikä mitään tulosta ole näkynyt.
21851: toukokuussa 1989 valtiovallalle vetoomuksen        Hallitus on pahasti laiminlyönyt erään keskei-
21852: ajanmukaisten ja tehokkaiden rannansuojelu-        sen ympäristönsuojelutehtävänsä, ajanmukai-
21853: säännösten kiireelliseksi aikaansaamiseksi. Jär-   sen rannansuojelusäädännön kehittämisen. Jos
21854: jestöt toteavat, että nykyinen lainsäädäntö on     asiassa vielä vitkastellaan, ei kohta ole enää
21855: osoittautunut täysin voimattomaksi estämään        mitään suojeltavaa.
21856: edellä kuvailtua kehitystä. Rantakaavoitus ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21857: rantojen yleiskaavoitus ovat pikemminkin kiih-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21858: dyttäneet kuin jarruttaneet rantojen rakenta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21859: mista, järjestöt toteavat.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21860:    Julkisuudessa on myös kiinnitetty huomiota
21861: siihen, että Suomi on ilmeisesti ainoa maa                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
21862: Euroopassa - Albaniakin mukaan lukien -                   toimenpiteisiin sellaisen rannansuojelu-
21863: jolla ei ole minkäänlaista rannansuojelulainsää-          lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla
21864: däntöä. Muissa Pohjoismaissa on varsin tehok-             maamme kansainvälinen jälkeenjäänei-
21865: kaat rannansuojelusäännökset, joista eräät on             syys korjataan ja arvokkaimpien ranto-
21866: saatu aikaan oikeistohallitusten toimesta.                jen säilyminen luonnonvaraisina turva-
21867:    Ympäristöministeri Kaj Bärlund on julkisuu-            taan sekä kansalaisille taataan kaikissa
21868: dessa ilmoittanut, että rantalaki otetaan halli-          osissa maata mahdollisuus vesistöistä ja
21869: tuksessa käsittelyyn "heti budjetin käsittelyn            rantaluonnosta nauttimiseen?
21870:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989
21871: 
21872:          Esko Helle                    Lauha Männistö                Juhani Vähäkangas
21873:          Vappu Säilynoja               Raila Aho                     Asko Apukka
21874:          Pekka Leppänen                Arvo Kemppainen               Heli Astala
21875:          Marja-Liisa Löyttyjärvi       Esko-Juhani Tennilä           Marjatta Stenius-Kaukonen
21876:          Erkki Pulliainen              Heikki Rinne                  Pekka Haavisto
21877:          Eero Paloheimo                Timo Laaksonen                Claes Andersson
21878:                                        Pauli Uitto
21879:                                     1989 vp. -     KK n:o 590                                     3
21880: 
21881: 
21882: 
21883: 
21884:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21885:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             taan sekä kansalaisille taataan kaikissa
21886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             osissa maata mahdollisuus vesistöistä ja
21887: olette 17 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn               rantaluonnosta nauttimiseen?
21888: kirjeenne n:o 2856 ohella toimittanut valtioneu-
21889: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21890: kansanedustaja Esko Helteen ym. näin kuulu-        vasti seuraavaa:
21891: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 590:
21892:                                                       Rantojen rakentamisen järjestely sekä meri-
21893:                                                    ja järviluonnon suojelu ovat erittäin ajankoh-
21894:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti       taisia ja vaikeita ongelmia, jotka ovat hallituk-
21895:        toimenpiteisiin sellaisen rannansuojelu-    sen tiedossa. Parannusehdotusten valmistelu on
21896:        lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla       parhaillaan vireillä.
21897:        maamme kansainvälinen jälkeenjäänei-           Hallitus aikoo antaa esityksensä näiden on-
21898:        syys korjataan ja arvokkaimpien ranto-      gelmien ratkaisemisesta vuoden 1990 alkupuo-
21899:        jen säilyminen luonnonvaraisina turva-      lella.
21900:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
21901: 
21902:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21903: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 590
21904: 
21905: 
21906: 
21907: 
21908:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21909:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               delar av landet har möjlighet att njuta
21910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse               av vattnen och av naturen längs strän-
21911: nr 2856 av den 17 november 1989 till vederbö-             derna?
21912: rande medlem av statsrådet översänt avskrift
21913: av följande av riksdagsman Esko Helle m.fl.          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21914: undertecknade spörsmål nr 590:                     samt anföra följande:
21915:           Ämnar Regeringen snarast vidta åt-         Ordnandet av byggenskapen längs stränder-
21916:        gärder för att få till stånd en sådan       na och skyddet av havs- och insjönaturen är
21917:        lagstiftning till skydd av stränderna som   oerhört aktuella och svåra problem som reger-
21918:        tar igen vår internationella efterbliven-   ingen är medveten om. Beredningen av förslag
21919:        het och garanterar att våra mest värde-     för att avhjälpa situationen pågår som bäst.
21920:        fulla stränder bevaras i naturtillstånd       Regeringen avser att i början av år 1990 ge
21921:        samt säkerställer att medborgarna i alla    en proposition som skall lösa dessa problem.
21922:     Helsingfors den 22 december 1989
21923: 
21924:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
21925:                                              1989 vp.
21926: 
21927: Kirjallinen kysymys n:o 591
21928: 
21929: 
21930: 
21931: 
21932:                                  Pulliainen ym.: Loma-asuntojen rakentamisen rajoittamisesta
21933:                                      Suur-Saimaan alueella
21934: 
21935: 
21936:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21937: 
21938:    Loma-asuntojen määrä on maassamme kak-          tusta valtiovallan taholta! Mm. valtiontilintar-
21939: sinkertaistunut vuodesta 1970 tähän päivään        kastajat ovat kiinnittäneet äskettäin huomiota
21940: mennessä. Valtaosa yli 350 000 loma-asunnosta      siihen, että valtionyhtiöillä on erityinen vastuu
21941: sijaitsee järvien, lampien, jokien ja purojen      luontomme suojelussa.
21942: rannoilla ja merenrannalla. Samalla, kun tämä         Kymen lääniin kuuluvissa Saimaan osissa
21943: on ymmärrettävää, on se ongelmallista monien       saimaanhylje on todella uhanalainen mökki- ja
21944: vesistöissämme elävien eläinten kannalta. Eri-     muun rakentamisen ja ihmisen toiminnan
21945: tyisen huolestunut on tällä hetkellä oltava        vuoksi. Puumalan ja Sulkavan alueilla on
21946: saimaanhylkeen tulevaisuudesta, sillä saimaan-     laajoja mökkirakentamissuunnitelmia (1 500-
21947: hylkeen ainoaan maapallolla olevaan kotiseu-       2 000 loma-asuntoa). Pihlajavesi on tullut
21948: tuun, Saimaaseen, kohdistuu tällä hetkellä voi-    kuuluisaksi mökkirakentamissuunnitelmistaan.
21949: makas mökkirakentamispaine, jota ovat bisnes-      Olemassa olevat yli 400 loma-asuntoa ovat
21950: mielessä lisäämässä suuret puunjalostusteolli-     saamassa seurakseen yli 1 000 muuta loma-
21951: suusyhtiöt, niiden joukossa valtioenemmistöi-      asuntoa ja ihmiset niiden mukana. Monilla
21952: nen Enso-Gutzeit Oy. Samalla kun valtioval-        Saimaan pohjoisosan vesistönosilla rannat ovat
21953: lalla on erityinen vastuu ankarasti rauhoitetun    jo saaneet mökkinsä, syrjäinen Joutenvesikin
21954: ja suojellun saimaanhylkeen tulevaisuudesta,       on jo mökkirakentajien kiikarissa. Luetteloa
21955: on sillä myös isännän valta siihen, mitä Suo-      olisi helppo jatkaa.
21956: men valtionyhtiöt maassa tekevät.                     Metsäteollisuusyhtiöiden esimerkkiä noudat-
21957:    Nykyisin melkoinen osa loma-asunnoista ra-      taen kiinteistönvälitysyhtiöt ovat huomanneet
21958: kennetaan ympärivuotiseen käyttöön. Talvella       rantojen ostamisessa markkinaraon ja ovat
21959: ajellaan jäällä moottorikeikoilla häiriten siten   ostaneet laajoja ranta-alueita edelleen myymis-
21960: saimaanhylkeitä niiden pesäpoikasaikaan, ke-       tä varten. On varmaa, että nämä ranta-alueet
21961: sällä taas ajellaan muskeli- ja muilla moottori-   tulevat mökitetyiksi ajan kanssa; firmojen
21962: veneillä aiheuttaen lähes jatkuvaa häiriötä        luonne pitää siitä huolen, jollei valtiovalta
21963: koko luonnolle, osana sitä saimaanhylkeille.       puutu asiaan.
21964: Nyt syrjäisimmätkin vesistönosat ollaan otta-         Saimaanhylkeen suojeluun on satsattu vii-
21965: massa Suur-Saimaan alueella mökkikäyttöön,         meisen vuosikymmenen aikana paljon. On tut-
21966: kun metsäteollisuusyhtiöt ovat ryhtyneet myy-      kittu ja kokeiltu, on saatu aikaan verkkokalas-
21967: mään mökkitontteja halukkaille, joita on löy-      tusrajoituksia ja poikkeusjuoksutusjärjestelyjä.
21968: tynyt kalliidenkin tonttien ostoon.                Nyt loma-asuntorakentaminen on tuhoamassa
21969:    Linnasaaren kansallispuisto ja perustettava     tähän mennessä aikaansaadut tulokset. Valtio-
21970: Koloveden kansallispuisto antavat suojaa osal-     vallan on puututtava loma-asuntojen rakenta-
21971: le saimaanhyljekannasta, mutta vain osalle,        miseen vesistöjen rannoille yleensä ja Suur-
21972: joka on siinä määrin pieni, ettei kanta voi sen    Saimaan rannoille erityisesti. Toimenpiteiden
21973: turvin säilyä. Kolmas tärkeä lisääntymisalue on    tulee olla nopeita ja tehokkaita, ja niihin on
21974: Katosselkä, jossa isännöi Enso-Gutzeit. Tämä       osoitettava myös tarpeelliset määrärahat.
21975: valtionyhtiö on vaatinut kuulemma 100 milj.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21976: mk rantarakennusoikeuksista. Yhtiö ei ole          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21977: osoittanut minkäänlaista luonnonarvojen ym-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21978: märtämistä näissä asioissa - se tarvitsee opas-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21979: 
21980: 
21981: 290010D
21982: 2                               1989 vp. -    KK n:o 591
21983: 
21984:         Mihin välittömiin toimenpiteisiin           hylkeen suojelua silmällä pitäen ja yli-
21985:       Hallitus aikoo ryhtyä loma-asuntojen          päätään loma-asuntotuotannon tehok-
21986:       rakentamisen tehokkaaksi rajoittami-          kaaksi rajoittamiseksi ranta-alueillam-
21987:       seksi Suur-Saimaan alueella saimaan-          me?
21988:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989
21989: 
21990:        Erkki Pulliainen            Eero Paloheimo             Osmo Soininvaara
21991:        Pekka Haavisto              Esko Helle                 Heikki Rinne
21992:                                    Ilkka Joenpalo
21993:                                     1989 vp. -     KK n:o 591                                     3
21994: 
21995: 
21996: 
21997: 
21998:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21999:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Loma-asutus on viime vuosina alkanut levit-
22000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      täytyä Saimaan vielä rakentamattamille alueil-
22001: olette 17 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        le. Mikkelin läänissä loma-asuntojen rakenta-
22002: kirjeenne n:o 2857 ohella toimittanut valtioneu-   miseen myönnettyjen rakennuslupien määrä
22003: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kasvanee vuonna 1989 arviolta 50 prosenttia
22004: kansanedustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta      vuoden 1988 määrästä. Erittäin suuri osa ra-
22005: kirjallisesta kysymyksestä n:o 591:                kennuspaineesta kohdistuu seutukaavassa ar-
22006:                                                    vokkaiksi vesistöaineiksi osoitetuille alueille.
22007:          Mihin välittömiin toimenpiteisiin
22008:        Hallitus aikoo ryhtyä loma-asuntojen           Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
22009:        rakentamisen tehokkaaksi rajoittami-        loma-asuntorakentamista ei yleisesti tarvitse
22010:        seksi Suur-Saimaan alueella saimaan-        rajoittaa, mutta se olisi suunnattava kuntien
22011:        hylkeen suojelua silmällä pitäen ja yli-    laatimilla yleiskaavailla rakentamiseen sopiville
22012:        päätään loma-asuntotuotannon tehok-         ja luonnon kannalta mahdollisimman edullisille
22013:        kaaksi rajoittamiseksi ranta-alueillam-     paikoille.
22014:        me?                                            Hallitus käsittelee parhaillaan rantarakenta-
22015:                                                    misen järjestämistä ja aikoo antaa siitä esityk-
22016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sensä vuoden 1990 alkupuolella.
22017: vasti seuraavaa:
22018:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
22019: 
22020:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
22021: 4                                  1989 vp. -    KK n:o 591
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 
22026:                             Till Riksdagens Herr Talman
22027:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åren börjat spridas 1ängs de obebyggda områ-
22028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      dena i Saimen. Under år 1989 beräknas antalet
22029: nr 2857 av den 17 november 1989 tili vederbö-    byggnadslov som beviljats för byggande av
22030: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     semesterbostäder i S:t Michels Iän öka med
22031: av följande av riksdagsman Pulliainen m.fl.      uppskattningsvis 50 procent jämfört med år
22032: undertecknade spörsmål nr 591:                   1988. En mycket stor del av trycket riktar sig
22033:                                                  tili de områden som i regionplanen anvisats
22034:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar
22035:                                                  som värdefulla vattenområden.
22036:         Regeringen vidta för att effektivt be-
22037:                                                      Enligt miljöministeriets uppfattning behöver
22038:         gränsa byggandet av semesterbostäder i
22039:                                                  byggandet av semesterbostäder inte i och för
22040:         Storsaimenområdet med tanke på skyd-
22041:                                                  sig begränsas, men det bör hänvisas tili platser
22042:         det av Saimenvikaren och för att över
22043:                                                  som är lämpliga för sådan bebyggelse och med
22044:         huvud effektivt begränsa produktionen
22045:                                                  tanke på naturen så skonsamma som möjligt
22046:         av semesterbostäder längs våra strän-    genom generalp1aner som kommunerna utarbe-
22047:         der?
22048:                                                  tar.
22049:                                                      Regeringen behandlar som bäst frågan om
22050:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     byggandet längs stränderna kan ordnas och
22051: samt anföra följande:                            avser att ge en proposition om dettai början av
22052:     Semesterbosättning har under de senaste      år 1990.
22053:       Helsingfors den 22 december 1989
22054: 
22055:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
22056:                                              1989 vp.
22057: 
22058: Kirjallinen kysymys n:o 592
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063:                                  Urpilainen ym.: Valtionrautateiden lastenlippujen ikärajoista
22064: 
22065: 
22066:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22067: 
22068:    Valtionrautateiden taksojen mukaan enin-        teen asti olisi perusteltua sekä sosiaalisista että
22069: tään kaksi alle 4-vuotiasta lasta saa maksutta     liikennepoliittisista syistä. Lapsiperheiden kus-
22070: seurata kutakin I2 vuotta täyttänyttä matkus-      tannuksia ajatellen nuorisoiässä tulisi olla oi-
22071: tajaa. 4--II-vuotiaille lapsille myydään lasten-   keus samoihin alennuksiin kuin varhaisemmas-
22072: lippuja, joiden hinta on puolet aikuisten lipun    sa lapsuudessakin. Ikäraja tulisi määrätä sa-
22073: hinnasta. Samoin puoli hintaa maksetaan myös       maksi kuin lapsilisien maksamisessa. Nuorten
22074: alle 4-vuotiaista, jos heille varataan oma paik-   matkustamista Valtionrautateillä on syytä tu-
22075: ka. Jo I2-vuotiaat lapset maksavat siis täyden     kea myös sen vuoksi, että näin asenteet ja
22076: hinnan junamatkastaan.                             edellytykset joukkoliikenteen käyttöön muo-
22077:    Toisaalta kuitenkin esimerkiksi peruskoulun     dostuvat myönteisemmiksi ja myös perhemat-
22078: ja lukion jälkeisten oppilaitosten opiskelijat     kailussa junan kilpailukyky yksityisautoiluun
22079: saavat ostaa puoleen hintaan opiskelijalippuja     verrattuna paranee.
22080: yli 75 kilometrin matkoille. Samoin 65 vuotta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22081: täyttäneillä henkilöillä on tuloista riippumatta   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22082: oikeus 65-kortilla ostaa Valtionrautateiltä mat-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22083: kalippuja puoleen hintaan. Vaikuttaakin varsin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22084: epäjohdonmukaiselta, että yli II-vuotiaat lap-
22085: siasiakkaat joutuvat maksamaan aikuisen lipun                 Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-
22086: hinnan päästäkseen tuntuvampien alennusten                 teiden epätarkoituksenmukaisesta hin-
22087: piiriin vasta opiskeluaikana. Koululaislipun               noittelusta lapsiasiakkaiden osalta, ja
22088: käyttöehdot ovat huomattavasti rajatummat ja                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22089: alennus pienempi kuin opiskelijalipuissa.                  ryhtyä Valtionrautateiden lastenlipun
22090:    Lastenlipun ikärajan ulottaminen 17 ikävuo-             ikärajan tarkistamiseksi?
22091:     Helsingissä I7 päivänä marraskuuta I989
22092: 
22093:           Kari Urpilainen              Tuula Paavilainen              Liisa Jaakonsaari
22094:           Lea Savolainen               Timo Roos                      Antti Kalliomäki
22095:           Marja-Liisa Tykkyläinen      Riitta Myller                  Erkki Pulliainen
22096: 
22097: 
22098: 
22099: 
22100: 2900100
22101: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 592
22102: 
22103: 
22104: 
22105: 
22106:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22107:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      fien yleinen taso pidetään siirtymäkauden ajan
22108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkoitukseen mornentille 31.57.40 myönnetty-
22109: olette 17 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        jen korvausten avulla markkinahinta- ja Val-
22110: kirjeenne n:o 2858 ohella toimittanut valtioneu-   tionrautateiden kustannustasoa alempana ylei-
22111: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sistä yhteiskuntapoliittisista ja joustavan siirty-
22112: kansanedustaja Kari Urpilaisen ym. näin kuu-       mävaiheen edellyttämistä syistä.
22113: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 592:           Valtionrautateiden markkinahintaa alhai-
22114:                                                    semman hintatason mahdollistavan tuen mää-
22115:           Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-    räksi on hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
22116:                                                    sessä esitetty 160 Mmk. Henkilöliikenteen eräil-
22117:        teiden epätarkoituksenmukaisesta hin-
22118:                                                    le käyttäjäryhmille myönnetään edelleen so-
22119:        noittelusta lapsiasiakkaiden osalta, ja
22120:                                                    siaalisin perustein alennuksia tähän tarkoituk-
22121:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22122:                                                    seen osoitettujen korvausten rajoissa. Tulo- ja
22123:        ryhtyä Valtionrautateiden lastenlipun
22124:                                                    menoarvioesityksessä on esitetty 61 Mmk:n
22125:        ikärajan tarkistamiseksi?
22126:                                                    määräraha tällaisiin yhteiskunta- tai sosiaalipo-
22127:                                                    liittisin perustein annettaviin alennuksiin.
22128:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22129:                                                        Päättäessään Valtionrautateiden henkilölii-
22130: vasti seuraavaa:
22131:                                                    kenteen yleisestä hintatasosta vuodelle 1990
22132:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden     valtioneuvosto on samalla vahvistanut eräät
22133: 1990 tulo- ja menoarvioksi ilmaistuissa Val-       em. perustein myönnettävät hinnanalennukset.
22134: tionrautateiden palvelu- ja muissa toimintata-     Tämän mukaisesti 1.1.1990 alkaen 30 päivän
22135: voitteissa katsotaan mm., että rautateiden hen-    lipun hinnasta alle 17-vuotiaat koululaiset ja
22136: kilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksenmu-     opiskelijat saavat 50 %:n alennuksen ja 17
22137: kaisena osana koko maan tarpeita palvelevasta      vuotta täyttäneet 25 %:n alennuksen (koulu-
22138: pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestelmästä      laislippu). Vastaavasti opiskelijat saavat meno-
22139: sekä osana pääkaupunkiseudun lähiliikennettä.      paluulipun hinnasta vähintään 30 %:n alen-
22140:    Esityksen mukaan Valtionrautateiden tarif-      nuksen (opiskelijalippu).
22141:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
22142: 
22143:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
22144:                                     1989 vp. -     KK n:o 592                                     3
22145: 
22146: 
22147: 
22148: 
22149:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22150: 
22151:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nivån i Statsjärnvägarnas tariffer under en
22152: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        övergångsperiod, med hjälp av ersättningar
22153: nr 2858 av den 17 november 1989 till vederbö-      som beviljats för ändamålet under moment
22154: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       31.57 .40, ligga under marknadsprisnivån och
22155: av följande av riksdagsman Kari Urpilainen         Statsjärnvägarnas kostnadsnivå, av allmänna
22156: m.fl. undertecknade spörsmål nr 592:               samhällspolitiska skäl och av skäl som ett
22157:                                                    smidigt övergångsskede förutsätter.
22158:           Är Regeringen medveten om Stats-
22159:                                                        Det stöd som skulle möjliggöra en lägre
22160:        järnvägarnas oändamålsenliga prissätt-
22161:                                                    prisnivå än Statsjärnvägarnas marknadspris
22162:        ning för barns del, och
22163:                                                    har i regeringens budgetproposition föreslagits
22164:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
22165:                                                    tili 160 mi1j. mk. Vissa användargrupper inom
22166:        ta för justering av den åldersgräns som
22167:                                                    persontrafiken beviljas fortfarande på sociala
22168:        gäller beträffande Statsjärnvägarnas
22169:                                                    grunder rabatter inom gränserna för de ersätt-
22170:        barnbiljett?                                ningar som anvisats för ändamålet. I budget-
22171:                                                    propositionen har föreslagits ett anslag om 61
22172:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
22173:                                                    milj. mk för sådana på social- eller samhälls-
22174: samt anföra följande:                              politiska grunder beviljade rabatter.
22175:    Beträffande de servicemål och övriga verk-          Då statsrådet fattade beslut om den allmän-
22176: samhetsmål som för Statsjärnvägarnas del har       na prisnivån i Statsjärnvägarnas persontrafik
22177: angivits i regeringens budgetproposition tili      1990, fastställde det samtidigt vissa prisned-
22178: riksdagen för 1990 konstateras bl.a. att järnvä-   sättningar som beviljas på ovan nämnda grun-
22179: garnas persontrafik skall utvecklas som en         der. Sålunda får skolelever under 17 år och
22180: ändamålsenlig del av det kollektivtrafiksystem     studerande en rabatt om 50 % på 30 dagars
22181: för långväga resor som betjänar hela landets       biljetter och 17 år fyllda en rabatt om 25 %
22182: behov samt som en del av huvudstadsregionens       (skolbiljett), räknat från 1.1.1990. På motsva-
22183: närtrafik.                                         rande sätt får studerande en rabatt om minst
22184:    Enligt propositionen skall den allmänna pris-   30 % på tur- och returbiljetter (studentbiljett).
22185: 
22186:     Helsingfors den 14 december 1989
22187: 
22188:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
22189:                                              1989 vp.
22190: 
22191: Kirjallinen kysymys n:o 593
22192: 
22193: 
22194: 
22195: 
22196:                                  Astala ym.: Kansallisen elokuvakirjastoverkon muodostamisesta
22197: 
22198: 
22199:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22200: 
22201:    Videotoimikunta julkaisi 4. osamietintönsä      Videotoimikunta on ehdottanut, että valtion
22202: 20.10.1988. Mietinnön keskeisin ajatus on, että    budjettiin varattaisiin 2 miljoonaa markkaa
22203: kunnan kirjastoista muodostetaan nykyisten         kotimaisten pitkien elokuvien tekijänoikeuksien
22204: toimintamuotojen lisäksi myös kansallinen elo-     ostamiseen kirjastolevitystä varten, jolloin kir-
22205: kuvakirjastoverkko. Etenkin kotimaisen eloku-      jastojen maksama hinta tietenkin halpenisi ny-
22206: vatuotannon levittämisessä kirjastoja pidetään     kyisestä. Sen lisäksi ehdotetaan samansuuruista
22207: keskeisenä kanavana.                               määrärahaa ulkomaisten klassikoiden hankki-
22208:    Kirjastojen kulttuuripoliittinen merkitys on    miseksi kirjastoille. Valtion tuki kattaisi osan
22209: ollut lähtökohtana kirjastojen videotoiminnan      tallenteiden ostohinnasta. Toimikunta ehdottaa
22210: kehittämisessä. Kirjastolaitos on koululaitok-     vielä 1 miljoonaa markkaa varattavaksi Yleis-
22211: sen ja Yleisradion ohella kattavin kulttuurilai-   radiolle, jotta se voisi ostaa myös kirjastolevi-
22212: toksemme.      Kirjastolaitoksemme saavuttaa       tysoikeudet joihinkin oman yhtiön ulkopuolel-
22213: huomattavan suuren osan väestöstä. Siksi uut-      ta hankkimiinsa ohjelmiin.
22214: ta tehtävää tarjotaankin nimenomaan kunnan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22215: kirjastoille.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22216:    Videotoimikunta näkee elokuvakirjastot          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22217: verkkona, joita kaukolainaus yhdistää. Keskus-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22218: kirjastojen ja maakuntakirjastojen kokoelmat
22219: olisivat suhteellisen kattavia, kunnan kirjasto-            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
22220: jen paikallisen tarpeen muovaamia.                        miin kansallisen elokuvakirjastoverkon
22221:    Kansallisen elokuvakirjastoverkon toiminta             muodostamiseksi ja riittävien voimava-
22222: tarvitsee toteutuakseen erityistä valtion tukea.          rojen osoittamiseksi sen toiminnalle?
22223:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1989
22224: 
22225:           Heli Astala                  Esko Helle                    Vappu Säilynoja
22226:           Claes Andersson              Arvo Kemppainen               Lauha Männistö
22227:           Esko Seppänen                Pekka Leppänen                :rimo Laaksonen
22228:           Raila Aho                    Asko Apukka                   Pertti Lahtinen
22229: 
22230: 
22231: 
22232: 
22233: 290010D
22234: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 593
22235: 
22236: 
22237: 
22238: 
22239:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käsittää 141 teosta videotallenteina. Mukana
22241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on myös teatterielokuvia. Muuta elokuvatar-
22242: o~e~te 17 päivänä ~arraskuuta 1989 päivätyn           jontaakio on jo useita satoja nimikkeitä, muun
22243: kirJeenne ohella tmmittanut valtioneuvoston           muassa kotimaisia elokuvia. Erityisesti koti-
22244: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         maisten elokuvien ongelmana on niiden korkea
22245: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        hinta ja pieni menekki, jotka luonnollisesti
22246: sesta kysymyksestä n:o 593:                           vaikuttavat toinen toisiinsa. Ulkomaiset eloku-
22247:                                                       vat ovat yleensä huomattavasti halvempia.
22248:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-         Noin sata kunnankirjastoa on hankkinut
22249:         miin kansallisen elokuvakirjastoverkon        videotallenteita. Määrät eivät toistaiseksi ole
22250:         muodostamiseksi ja riittävien voimava-        suuria, vuonna 1988 vajaat 10 000 kasettia. Se
22251:         rojen osoittamiseksi sen toiminnalle?         on kuitenkin melkein kaksi kertaa enemmän
22252:                                                       kuin edellisenä vuonna.
22253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Videotoimikunta ehdotti, että elokuvien saa-
22254: taen seuraavaa:                                       tavuutta lisättäisiin siten, että valtio ostaisi
22255:                                                       h~vien ~o~i- ja ulkomaisten elokuvien kirjasto-
22256:    Videotoimikunta piti videotallenteita kirjas-      mkeuksta Ja saattaisi niitä tällä tavoin markki-
22257: tokäyttöön sopivina niin kuin kirjoja ja ääni-        noille. Myös elokuvien hinta olisi tällöin hal-
22258: levyjäkin. Yleisten kirjastojen muodostama            vempi, kun siihen ei sisältyisi enää tekijäin
22259: koko maan kattava verkko on siten käytettä-           palkkioita.
22260: vissä kaikenlaisten elokuvateosten levitykseen.
22261:    Suurimmaksi rajoitukseksi todettiin, että vi-         Opetusministeriön asettama viestintäkulttuu-
22262: deotallenteita on toistaiseksi ollut varsin vähän     ritoimikunta ehdotti mietinnössään ( 1989: 15)
22263: myytävänä. Elokuvateos on tekijänoikeudelli-          elokuva-, televisio- ja videotuotannon ja -ja-
22264: sesti sikäli eri asemassa kuin kirjat ja äänilevyt,   kelun kehittämisohjelmaa, jossa se muun muas-
22265: että teoksen ostajalla ei ole automaattisesti         sa yhtyi videotoimikunnan edellä mainittuun
22266: lupaa levittää sitä edelleen vaan tarvitaan           ehdotukseen. Kehittämisohjelma on laadittu
22267: tekijäin lupa. Tämä rajoittaa edelleen kirjasto-      viisivuotiseksi ja edellyttää vuosittain kasvavia
22268: käyttöön saatavissa olevien teosten määrää.           määrärahoja valtion menoarvioon. Vuoden
22269: Elokuvateoksia on julkaistu videotallenteina          1990 menoarvioesityksessä oleva 10,5 miljoo-
22270: lähinnä kaupalliseen levitykseen ilman kirjasto-      nan markan lisäys kotimaisen elokuva-, televi-
22271: kä yttöoikeuksia.                                     sio- ja videotuotannon ja -jakelun tukemiseen
22272:    Saatavien teosten valikoima on kuitenkin           menomomentilla 29.90.52 ei vielä mahdollista
22273: koko ajan lisääntymässä. Kirjastojen kannalta         puheena olevaa kiljastolevityksen tukemista.
22274: toistaiseksi merkittävintä on ollut Yleisradion       Asiaan on tarkoitus palata seuraavien vuosien
22275: taliennepalvelun tarjonta, joka syksyllä 1989         menoarvion laadinnan yhteydessä.
22276: 
22277:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
22278: 
22279:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
22280:                                      1989 vp. -     KK n:o 593                                     3
22281: 
22282: 
22283: 
22284: 
22285:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22286: 
22287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dande. Hösten 1989 omfattar det 141 verk som
22288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         videoupptagningar, och även filmad teater.
22289: av den 17 november 1989 tili vederbörande           Annat utbud av filmer finns även i ett hun-
22290: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        dratal, bl.a. inhemska filmer. Ett särskilt pro-
22291: följande av riksdagsman Astala m.fl under-          blem med de inhemska filmerna är det höga
22292: tecknade spörsmål nr 593:                           priset och den ringa efterfrågan, som naturligt-
22293:                                                     vis påverkar varandra. 1 allmänhet är utländ-
22294:           Ämnar Regeringen vidta brådskande
22295:                                                     ska filmer betydligt biliigare.
22296:        åtgärder för att ett nationellt nät av
22297:                                                        Ett hundratal kommunala bibliotek har skaf-
22298:        filmbibliotek skall kunna byggas upp
22299:                                                     fat videoupptagningar. Antalet upptagningar
22300:        och för att tillräckliga resurser anvisas    är hittilis inte stort, knappa 10 000 kassetter
22301:        för dess verksamhet?                         1988. Detta är dock nästan dubbelt jämfört
22302:                                                     med föregående år.
22303:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
22304:                                                        Videokommissionen föreslog att tillgången
22305: följande:                                           på filmer kunde ökas så att staten köper
22306:    Videokommissionen ansåg videoinspelningar        biblioteksrättigheterna tili goda inhemska och
22307: liksom böcker och grammofonskivor vara              utländska filmer och introducerar dem på
22308: lämpliga för biblioteksutlåning. Det landsom-       marknaden på detta sätt. Priset på filmerna blir
22309: fattande nätet av allmänna bibliotek står såle-     billigare, om något upphovsmannaarvode inte
22310: des tili förfogande för spridning av alla slag av   mera ingår i dem.
22311: filmverk.                                              Den av undervisningsministeriet tillsatta
22312:     Den största begränsningen konstaterades va-     kommissionen för mediekultur föreslog i sitt
22313: ra att videoinspelningar tillsvidare har funnits    betänkande (1989: 15) ett utvecklingsprogram
22314: tili salu endast i ringa omfattning. Ett filmverk   för produktion och distribution av filmer,
22315: har upphovsrättsligt en annan ställning än          televisionsprogram och video där den bl.a.
22316: böcker eller grammofonskivor så tili vida att       förenade sig med videokommissionens förslag.
22317: köparen av verket inte automatiskt har tili-        Utvecklingsprogrammet har uppgjorts på fem
22318: stånd att sprida det vidare, utan för detta         års sikt och förutsätter ett årligt ökande anslag
22319: fordras upphovsmannens samtycke. Detta be-          i statsbudgeten. Ökningen på 10,5 miljoner
22320: gränsar fortfarande antalet verk som finns att      mark i budgetpropositionen 1990 i understöd
22321: tillgå på biblioteken. Filmverk har kommit ut       för produktion och distribution av filmer,
22322: som videoupptagningar närmast med syfte på          televisionsprogram och video under utgiftsmo-
22323: kommersiell spridning utan nyttjanderätt på         ment 29.90.52 gör det ännu inte möjligt att
22324: bibliotek.                                          stöda den ifrågavarande spridningen via bibli-
22325:     Urvalet tillgängliga verk håller dock på att    otek. A vsikten är att återkomma tili denna
22326: öka. Ur bibliotekens synvinkel har utbudet          fråga i samband med beredningen av statsbud-
22327: från Yleisradios kassettjänst varit mest bety-      geten för de följande åren.
22328:      Helsingfors den 22 december 1989
22329: 
22330:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
22331:                                                1989 vp.
22332: 
22333: Kirjallinen kysymys n:o 594
22334: 
22335: 
22336: 
22337: 
22338:                                   Särkijärvi: Poliitikoista valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa
22339: 
22340: 
22341:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22342: 
22343:    Poliitikkojen osallistuminen valtionyhtiöiden     alueisiin; vastaavasti monet ongelmat eivät ole
22344: hallintoneuvostoihin ja tilintarkastustehtäviin      kärjistyneet sen vuoksi, että hallintoneuvostot
22345: herättää jatkuvasti julkista keskustelua. Sen        ovat jo aiemmin asiaan puuttuneet. Tämä
22346: pohjaksi ei kuitenkaan ole riittävästi asiatietoa,   merkitys korostuu siirryttäessä tulospalkkaus-
22347: mikä näkyykin ennakkoluulojen määrässä ja            järjestelmiin myös yritysten ylimmässä johdos-
22348: laadussa.                                            sa.
22349:    Hallintoneuvostot eivät ole itsetarkoituksel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22350: lisia elimiä. Niiden jäsenten on voitava tuoda       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22351: jotain lisäarvoa yritykselle tai sen omistajille.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22352: Vastaavasti myös tilintarkastajien tulee kyetä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22353: arvioimaan yrityksen koko toimintaa osak-
22354: keenomistajien kannalta.                                       Aikooko Hallitus selvittää yksityis-
22355:    Yksittäisistä, hallintoneuvostojen jäseninä              kohtaisesti, mitä hyötyä valtionyhtiöille
22356: toimiviita kansanedustajilta saaduista tiedoista            ja valtiolle on ollut edellisten hallinto-
22357: päätellen valtionyhtiöiden hallintoneuvostot                neuvostoista ja erityisesti niissä jäseninä
22358: ovat olleet merkityksellisiä. Monet yhtiöiden               olleista poliitikoista, virkamiehistä ja
22359: ongelmat ovat johtuneet siitä, että operatiivi-             muista henkilöistä sekä poliittisesti va-
22360: nen johto ei ole riittävästi paneutunut ongelma-            littujen tilintarkastajien toiminnasta?
22361:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1989
22362: 
22363:                                          Jouni J. Särkijärvi
22364: 
22365: 
22366: 
22367: 
22368: 290010D
22369: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 594
22370: 
22371: 
22372: 
22373: 
22374:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22375:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perustein valittuja. Etupäässä he ovat kansan-
22376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        edustajia ja edustavat puolueita jokseenkin
22377: olette 22 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti.
22378: kirjeenne n:o 2911 ohella toimittanut valtioneu-     Muista jäsenistä noin neljännes on virkamiehiä
22379: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tai muita virka-asemansa perusteella valittuja,
22380: kansanedustaja Särkijärven näin kuuluvasta           ja loput edustavat lähinnä vähemmistöosakkai-
22381: kirjallisesta kysymyksestä n:o 594:                  ta, toimialajärjestöjä ja yhtiöiden asiakkaita.
22382:                                                         Näin laajan edustuksen valtionyhtiöiden hal-
22383:           Aikooko Hallitus selvittää yksityis-
22384:        kohtaisesti, mitä hyötyä valtionyhtiöille     lintoneuvostoissa voidaan katsoa koituvan sekä
22385:        ja valtiolle on ollut edellisten hallinto-    ao. yhtiöiden että pääomistajan eduksi muun
22386:        neuvostoista ja erityisesti niissä jäseninä   muassa seuraavasti:
22387:                                                         - Valtionyhtiöt kuuluvat suomalaisiin suur-
22388:        olleista poliitikoista, virkamiehistä ja
22389:                                                      yhtiöihin, joiden merkitys koko yhteiskunnan
22390:        muista henkilöistä sekä poliittisesti va-
22391:        littujen tilintarkastajien toiminnasta?       ja kansantalouden kannalta on laajakantoinen.
22392:                                                      Tästä syystä on tärkeää, että valtionyhtiöiden
22393:                                                      strategisessa päätöksenteossa tulevat hallinto-
22394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           neuvostojen kautta esille myös yhteiskunnalli-
22395: taen seuraavaa:                                      set (esim. alueelliset) yms. näkökohdat.
22396:    Suomessa valtionyhtiöiden hallintojärjestel-         - Valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa on
22397: mään on olennaisena osana kuulunut hallinto-         mukana myös eri alojen asiantuntemusta ja
22398: neuvosto, jonka lainmukainen tehtävä on yh-          vaikuttajia, jotka tätä kautta ovat ao. yhtiöiden
22399: tiön hallituksen ja toimitusjohtajan hoitaman        käytettävissä.
22400: hallinnon valvonta. Hallintoneuvostolle voi-            - Valtionyhtiöiden hallitukset on pääsään-
22401: daan antaa päätösvaltaa laissa nimenomaan            töisesti kokoonpantu ilman yhtiöidenjkonser-
22402: mainituissa tapauksissa: hallintoneuvosto voi        nien ulkopuolista edustusta, joten hallintoneu-
22403: päättää - jos yhtiöjärjestyksessä niin määrä-        vosto on yhtiön toimivalle johdolle tärkeä
22404: tään - asioista, jotka koskevat yhtiön toimin-       kanava saada esiin yhtiön ulkopuoliset näkö-
22405: nan huomattavaa supistamista tai laajentamista       kohdat laajakantoisia asioita koskevassa pää-
22406: taikka yhtiön organisaation olennaista muutta-       töksenteossa.
22407: mista.                                                  Edellä todettu huomioon ottaen voidaan
22408:    Valtionyhtiöiden hallintoneuvosteille on          perustellusti olettaa, että valtionyhtiöiden ny-
22409: yleensä päätösvaltaa annettu siinä määrin kuin       kymuotoisista hallintoneuvostoista on hyötyä
22410: se osakeyhtiölain puitteissa on ollut mahdollis-     sekä yhtiölle että pääomistajalle; ne tuottavat
22411: ta. Hallintoneuvosto edustaa omistajaa yhtiö-        lisäarvoa, mutta tämän lisärvon suuruutta on
22412: kokousten välillä, ja tässä ominaisuudessa sen       mittausongelmien ja hyvin monisäikeisten vai-
22413: rooli on tärkeä ja vastuunalainen. Tätä puolta       kutussuhteiden vuoksi erittäin vaikeaa, ehkä
22414: kauppa- ja teollisuusministeriökin (KTM) on          mahdotontakin arvioida. Lisäarvo on sitä suu-
22415: halunnut korostaa vuonna 1982 valtionyhtiöille       rempi mitä asiantuntevampia ja aktiivisempia
22416: antamissaan ohjeissa ja nimeämällä normaali-         hallintoneuvoston jäsenet ovat.
22417: tilanteessa edustajansa nimenomaan hallinto-            Tilintarkastajia valtionyhtiöissä on lähes 140
22418: neuvoston eikä hallituksen jäseneksi. Ohjeissa       henkilöä, joista noin puolet on valittu poliitti-
22419: KTM tähdentää muun muassa, että hallinto-            sin perustein. KTM:n vuonna 1982 antamien
22420: neuvoston tehtävien asianmukainen hoitami-           ohjeiden mukaisesti tilintarkastajien lukumäärä
22421: nen edellyttää ammatillisen osaamisen korosta-       valtionyhtiöissä on rajattu korkeintaan kah-
22422: mista hallintoneuvoston jäseniä valittaessa.         deksaan, joista yksi on valvontatilintarkastaja,
22423:    Tällä hetkellä valtionyhtiöiden hallintoneu-      yksi valtiontalouden tarkastusviraston edustaja
22424: vostoissa on yhteensä lähes 270 jäsentä, joista      ja yksi ao. ministeriön edustaja. Ns. poliittisin
22425: noin 200 eli kolme neljännestä on poliittisin        perustein valittujen luottamusmiestilintarkasta-
22426:                                       1989 vp. -      KK n:o 594                                      3
22427: 
22428: jien lukumäärä voi valtionyhtiössä siten enin-         reiden nykyistä suurempaa huomioon ottamis-
22429: tään olla viisi. Tämä lukumäärä on olennaisesti        ta myös luottamusmiestilintarkastajien valin-
22430: pienempi kuin aikaisemmin.                             nassa ja järjestämällä aika ajoin koulutustilai-
22431:    Kauppa- ja teollisuusministeriön kokemukset         suuksia valtionyhtiöiden tilintarkastajille.
22432: tilintarkastajien toiminnasta, koskien myös po-           Edellä todetun mukaisesti KTM katsoo, että
22433: liittisesti valittuja tilintarkastajia, ovat viime     nykymuodossaan valtionyhtiöiden hallintoneu-
22434: vuosina olleet myönteiset. Muun muassa puo-            vostot ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä ja että
22435: lueet ovat entistä enemmän kiinnittäneet huo-          tilintarkastus toimii - myös poliittisesti valit-
22436: miota tilintarkastajaehdokkaidensa koulutuk-           tujen tilintarkastajien osalta - tarkoituksen-
22437: seen ja ammattipätevyyteen kyseisessä tehtä-           mukaisella tavalla. KTM jatkuvasti seuraa ja
22438: vässä, mikä on myös näkynyt tilintarkastustoi-         arvioi kehitystä näiltä osin. Tällä hetkellä
22439: minnan kehityksenä. KTM pyrkii omalta osal-            olennaisiin uusiin korjaustoimenpiteisiin ei ole
22440:  taan edistämään tilintarkastustoiminnan edel-         aihetta.
22441:  leenkehittymistä korostamalla pätevyyskritee-
22442:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
22443: 
22444:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22445: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 594
22446: 
22447: 
22448: 
22449: 
22450:                               Till Riksdagens Herr Talman
22451:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          politiska grunder. Huvudsakligen är de riks-
22452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          dagsmän som representerar partierna enligt
22453: nr 2911 av den 22 november 1989 till vederbö-        någorlunda parlamentariska styrkeförhållan-
22454: rande medlern av statsrådet översänt avskrift        den. Av de övriga medlemmarna är ca en
22455: av följande av riksdagsman Särkijärvi under-         fjärdedel tjänstemän eller andra på basis av sin
22456: tecknade spörsmål nr 594:                            tjänsteställning valda personer och resten re-
22457:           Har Regeringen för avsikt att i detalj     presenterar     främst    minoritetsaktieägarna,
22458:        utreda viiken nytta statsbolagen och          branschorganisationerna och bolagens kunder.
22459:        staten har haft av de förras förvaltnings-       En så här omfattande representation i stats-
22460:        råd och i synnerhet av de politiker,          bolagens förvaltningsråd kan anses vara till
22461:        tjänstemän och andra personer som har         fördel både för vederbörande bolag och för
22462:        varit medlemmar i dessa samt av de            huvudägaren bl.a. på följande sätt:
22463:        politiskt valda revisorernas verksamhet?         - Statsbolagen hör till de finska storbola-
22464:                                                      gen, vilka är av vidsträckt betydelse för hela
22465:                                                      samhället och nationalhushållningen. Därför är
22466:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         det viktigt att också samhälleliga (t.ex. regio-
22467: samt anföra följande:                                nala) synpunkter via förvaltningsrådet kommer
22468:    Till förvaltningssystemet för de finska stats-    fram i statsbolagens strategiska beslutsfattande.
22469: bolagen har som en väsentlig del hört förvalt-          - I statsbolagens förvaltningsråd finns ock-
22470: ningsrådet, vars uppgift det enligt lagen är att     så sakkunskap och påverkare från olika bransch-
22471: övervaka den förvaltning som bolagets styrelse       er representerade. Dessa står på detta sätt till
22472: och verkställande direktör handhar. Förvalt-         vederbörande bolags förfogande.
22473: ningsrådet kan ges beslutanderätt i de fall som         - Statsbolagens styrelser har i regel sam-
22474: uttryckligen nämns i lagen: förvaltningsrådet        mansatts utan representation av parter som
22475: kan fatta beslut - om det i bolagsordningen så       står utanför bolagenjkoncernen, vilket gör att
22476: bestäms - i ärenden som gäller en betydande          förvaltningsrådet är en viktig kanal för bola-
22477: inskränkning eller utvidgning av bolagets verk-      gets verkställande ledning då det gäller att få
22478: samhet eller en beaktansvärd ändring av bola-        fram synpunkter utifrån i fråga om beslutsfat-
22479: gets organisation.                                   tandet i ärenden med stor räckvidd.
22480:    Statsbolagens förvaltningsråd har i allmän-          Med beaktande av det som har konstaterats
22481: het getts beslutanderätt i den utsträckning som      ovan kan man med fog anta att statsbolagens
22482: det inom ramen för aktiebolagslagen har varit        förvaltningsråd i sin nuvarande form är till
22483: möjligt. Förvaltningsrådet representerar ägaren      nytta både för bolaget och för huvudägaren.
22484: under tiden mellan bolagsstämmorna och i             De ger ett mervärde, men storleken på detta är
22485: denna egenskap är dess roll viktig och ansvars-      det ytterst svårt, kanske omöjligt, att uppskatta
22486: full. Denna sida har också handels- och indu-        på grund av mätproblem och de ytterst kom-
22487: striministeriet (HIM) velat betona genom sina        plicerade verkningsförhållandena. Ju sakkunni-
22488: direktiv till statsbolagen år 1982 och genom att     gare och aktivare förvaltningsrådets medlem-
22489: i normala fall utse en representant för sig          mar är desto större är mervärdet.
22490: uttryckligen i förvaltningsrådet och inte i sty-        Statsbolagens revisorer är nästan 140 till
22491: relsen. 1 direktiven framhåller HIM bl.a. att,       antalet, och av dem har ungefär hälften valts
22492: för att förvaltningsrådet sakenligt skall kunna      på politiska grunder. I enlighet med de direktiv
22493: sköta sina uppgifter, det förutsätts att yrkes-      HIM gav år 1982 har antalet revisorer i
22494: kunnandet framhävs vid valet av förvaltnings-        statsbolagen begränsats till högst åtta, av vilka
22495: rådets medlemmar.                                    en är en övervakningsrevisor, en representant
22496:    1 dagens läge finns det totalt nästan 270         för statens revisionsverk och en representant
22497: medlemmar i statsbolagens förvaltningsråd av         för vederbörande ministerium. I statsbolagen
22498: vilka ca 200, d.v.s. tre fjärdedelar, har valts på   kan följaktligen antalet förtroendevalda reviso-
22499:                                     1989 vp. -     KK n:o 594                                     5
22500: 
22501: rer som utsetts på politiska grunder vara högst     kriterierna bör beaktas mer än för närvarande
22502: fem. Detta antal är mycket mindre än tidigare.      också då de förtroendevalda revisorerna utses
22503:    Handels- och industriministeriets erfarenhe-     och genom att då och då organisera utbildning
22504: ter av revisorernas verksamhet - detta gäller       för statsbolagens revisorer.
22505: också de politiskt valda revisorerna - har             1 enlighet med det som konstateras ovan
22506: under de senaste åren varit positiva. Bland         anser HIM att statsbolagens förvaltningsråd i
22507: annat partierna har fäst allt mer uppmärksam-       sin nuvarande form är nödvändiga och nyttiga
22508: het vid sina revisorskandidaters utbildning och     och att revisionen - också i fråga om de
22509: yrkeskompetens i fråga om dessa uppgifter,          politiskt valda revisorerna - fungerar på ett
22510: vilket också kan ses i form av en utveckling av     ändamålsenligt sätt. HIM följer och bedömer
22511: revisorsverksamheten. HIM strävar för sin del       kontinuerligt utvecklingen tili dessa delar. 1
22512: efter att främja vidareutvecklingen av revisors-    dagens läge finns det inte orsak att vidta några
22513: verksamheten genom att betona att kompetens-        väsentliga nya åtgärder för att korrigera läget.
22514:     Helsingfors den 22 december 1989
22515: 
22516:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
22517:                                               1989 vp.
22518: 
22519: Kirjallinen kysymys n:o 595
22520: 
22521: 
22522: 
22523: 
22524:                                  Laitinen: Panttilainausliikkeen harjoittamisen kieltämisestä
22525: 
22526: 
22527:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22528: 
22529:    Panttilainausliikettä harjoitetaan ammatti-      keissä on pyritty rajoittamaan siten, että jos
22530: maisen panttilainausliikkeen harjoittamisoikeu-     myyjä on epäilyttävä henkilö tahi hänen saan-
22531: desta vuonna 1898 annetun asetuksen nojalla.        tonsa muutoin näyttää epäiltävältä, on liikkeen
22532: Tämän vanhan asetuksen nojalla sallitaan            harjoittajan, ennen kuin hän tavaran ostaa,
22533: panttilainausliikettä ammattina harjoitettavan      vaadittava selvitys myyjän omistusoikeudesta
22534: ainoastaan kaupungissa ja hyväntekevää tar-         siihen.
22535: koitusta varten. Epäilemättä panttilainaus täy-        Panttilainausliikkeiden osalta tulisi edellyttää
22536: densi silloisia puutteellisia rahamarkkinoita.      vähintäänkin, että liikkeen harjoittajan pitäisi
22537:    Tilanne on nykyisin toinen. Voimakkaan           aina vaatia selvitys pantin antajan omistusoi-
22538: taloudellisen kasvun ja rahamarkkinoiden va-        keudesta. Pikemminkin on todettava, että pant-
22539: pautumisen myötä on meille kehittyneet moni-        tilainausliikkeen harjoittaminen ei vastaa enää
22540: puoliset rahoitusmarkkinat. Erilaisia luot-         alkuperäistä "hyväntekevää tarkoitusta", eikä
22541: toinstrumentteja on syntynyt runsaasti. Tavan-      sovi nykyisiin rahoitusmarkkinoihin, vaan voi
22542: omaisen luoton saamisen varmistamiseksi ei          jopa aiheuttaa edellä kuvattuja yhteiskunnalli-
22543: tavaran panttaaminen ole enää välttämätöntä.        sesti epäterveitä piirteitä.
22544:    Liiketoimintana panttilainaaminen ei sovi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22545: nykyaikaisille rahoitusmarkkinoille ja houkut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22546: telee jopa väärinkäytöksiin. Poliisiviranomaisil-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22547: la ja tuomioistuimilla on lukuisia esimerkkejä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22548: varsin tavanomaisesta varastetun tavaran pant-
22549: taamisesta. Varastetun tavaran pantiksi anta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22550: misen vaivattomuus ja puutteellinen lainsää-                siin panttilainausliikkeiden harjoittami-
22551: däntö edistävät omalta osaltaan kätkemisrikos-              sen kieltämiseksi tai niiden toiminnan
22552: ten suorittamista. Samankaltaisen ongelman                  säätämiseksi oikeusvarmuusvaatimuk-
22553: syntymistä käytettyjen tavaroiden kauppaliik-               sia vastaavalle tasolle?
22554: 
22555:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1989
22556: 
22557:                                           Juhani Laitinen
22558: 
22559: 
22560: 
22561: 
22562: 290010D
22563: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 595
22564: 
22565: 
22566: 
22567: 
22568:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22569:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muksia vastaaviksi. Panttilainaustoiminnan säi-
22570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lyttämiseksi terveellä pohjalla on tärkeätä, että
22571: olette 23 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        sitä harjoitetaan julkisessa valvonnassa olevissa
22572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       laitoksissa. Esitys pyrkii saattamaan panttilai-
22573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      naustoiminnan asiakkaan kannalta mahdolli-
22574: edustaja Laitisen näin kuuluvasta kirjallisesta    simman turvalliseksi. Toimintaa valvoisi pank-
22575: kysymyksestä n:o 595:                              kitarkastusvirasto. Vakautta ja luotettavuutta
22576:                                                    lisäisivät osakepääoma- ja vakavaraisuusvaati-
22577:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22578:                                                    mukset Väärinkäytästen estämiseksi lakiehdo-
22579:        siin panttilainausliikkeiden harjoittami-
22580:                                                    tukseen sisältyy myös tarkat säännökset siitä,
22581:        sen kieltämiseksi tai niiden toiminnan
22582:                                                    miten panttilainauslaitoksen tulee menetellä
22583:        säätämiseksi oikeusvarmuusvaatimuk-
22584:                                                    panttia vastaanotettaessa tai sitä luovutettaessa
22585:        sia vastaavalle tasolle?
22586:                                                    taikka myytäessä.
22587:                                                       Panttilainauslaitoksen tehtävä nykyaikaisena
22588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22589:                                                    luottolaitoksena on tarjota yleisölle mahdolli-
22590: vasti seuraavaa:
22591:                                                    suus saada nopeasti ja vaivattomasti irtaimen
22592:    Hallitus on 25.11.1988 antanut eduskunnalle     esineen muodostamaa vakuutta vastaan lyhyt-
22593: esityksen laiksi panttilainauslaitoksista sekä     aikaista pienluottoa. Tällaisen toiminnan mer-
22594: laiksi pankkitarkastuslain 1 §:n muuttamisesta     kitys lähinnä pankkien antolainaustoimintaa
22595: (n:o 226/1988 vp.).                                täydentävänä toimintana korostuu erityisesti
22596:    Esityksen tarkoituksena on saattaa panttilai-   pankkien rajoittaessa luotonantoaan tai siitä
22597: nausta koskevat säännökset nykyajan vaati-         periitävien korkojen noustessa korkealle.
22598:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1989
22599: 
22600:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
22601:                                    1989 vp. -     KK n:o 595                                      3
22602: 
22603: 
22604: 
22605: 
22606:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22607:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      att kunna bibehålla pantlåneverksamheten på
22608: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       en sund bas är det viktigt att verksamheten
22609: av den 23 november 1989 tili vederbörande         bedrivs i inrättningar som är understälida
22610: medlem av statsrådet översänt avskrift av         offentlig tillsyn. Propositionen avser att göra
22611: följande av riksdagsman Laitinen underteckna-     pantlåneverksamheten så säker som möjligt ur
22612: de spörsmål nr 595:                               kundens synpunkt. Verksamheten skali överva-
22613:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      kas av bankinspektionen. Krav på aktiekapital
22614:        att förbjuda pantlåneaffärer elier att     och soliditet skall öka stabiliteten och förtroen-
22615:        reglera deras verksamhet tili en nivå      det. För att förhindra missbruk ingår i lagför-
22616:        som motsvarar kraven på rättssäkerhet?     slaget även noggranna stadganden om hur
22617:                                                   pantlåneinrättningen skall förfara då en pant
22618:                                                   emottas, återlämnas eller säljs.
22619:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
22620:                                                      Pantlåneinrättningens uppgift som en mo-
22621: samt anföra följande:
22622:                                                   dern kreditanstalt är att erbjuda allmänheten
22623:    Regeringen har 25.11.1988 tili riksdagen       möjlighet att mot säkerhet i lösöre snabbt och
22624: avlåtit en proposition med förslag tili lag om    utan besvär erhålla kortfristig kredit tili mindre
22625: pantlåneinrättningar samt tili lag om ändring     belopp. Denna verksamhets betydelse närmast
22626: av 1 § lagen om tilisyn över bank (nr 226/88      som en verksamhet som kompletterar banker-
22627: rd.).                                             nas utlåningsverksamhet framhävs särskilt då
22628:    Propositionens syfte är att stadgandena om     bankerna begränsar sin kreditgivning elier då
22629: pantlåneverksamhet skali fylia nutida krav. För   de räntor som uppbärs för denna stiger högt.
22630:     Helsingfors den 19 december 1989
22631: 
22632:                                                                         Minister Ulla Puolanne
22633:                                               1989 vp.
22634: 
22635: Kirjallinen kysymys n:o 596
22636: 
22637: 
22638: 
22639: 
22640:                                  Väänänen: Sairaaloiden kirjastojen aseman järjestämisestä
22641: 
22642: 
22643:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22644: 
22645:    Terveydenhoitoala on eräs maamme suurim-         koissairaanhoitolaiksi ja laiksi Helsingin yli-
22646: pia ammattialoja. Sen koulutusta on viime           opistollisesta keskussairaalasta ei sisällä mai-
22647: aikoina huomattavasti lisätty ja kehitetty.         nintaa kirjastoista.
22648: Myös tieteellinen tutkimustoiminta on alalla           Kirjastolaki ei myöskään sisällä mainintaa
22649: erittäin vilkasta. Näistä syistä alan tiedontarve   sairaaloiden kirjastoista eikä tieteellisistä kirjas-
22650: on lisääntynyt ja aiheuttanut kirjasto- ja infor-   toista yleensäkään. Ne eivät myöskään sisälly
22651: maatiopalvelujen kysynnän kasvua.                   minkään muun lain alaisuuteen. Lääketieteen
22652:    Suomessa toimii tätä nykyä 119 sairaalaa.        ja terveydenhoidon alalla kirjallisuus sekä ul-
22653: Niistä on 21 keskussairaalaa, joista viisi on       komailta ostettavat informaatiojärjestelmät
22654: yliopistollista keskussairaalaa.                    ovat kalliita.
22655:    Vuonna 1981 yliopistollisista keskussairaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22656: loista annetun lain mukaisesti yliopiston kuului    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22657: suorittaa keskussairaalan tieteellisen kirjaston    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22658: hankinta- ja hoitokustannukset. Tähän säädök-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22659: seen on perustunut alan valtakunnallisen kes-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22660: kuskirjaston, Lääketieteellisen keskuskirjaston,            ryhtyä sairaaloiden ja erityisesti Helsin-
22661: asema ja toiminta; se on Helsingin yliopistolli-            gin yliopistollisen keskussairaalan kir-
22662: sen keskussairaalan tieteellinen kirjasto ja Hel-           jaston aseman järjestämiseksi ja tervey-
22663: singin yliopiston erillislaitos.                            denhoitoalan yhä kasvavan kirjallisuu-
22664:    Vastikään hyväksytty hallituksen esitys eri-             den- ja tiedontarpeen tyydyttämiseksi?
22665:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1989
22666: 
22667:                                         Marjatta Väänänen
22668: 
22669: 
22670: 
22671: 
22672: 2900100
22673: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 596
22674: 
22675: 
22676: 
22677: 
22678:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22679:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         välineistä aiheutuvat kustannukset". Sosiaali-
22680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
22681: olette 23 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           osuudesta annetun lain (677/82) nojalla valtio-
22682: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          neuvoston hyväksymässä valtakunnallisessa
22683: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         suunnitelmassa edellytetään kuntien ja kuntain-
22684: edustaja Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta       liittojen harjoittavan tutkimus- ja kehittämis-
22685: kysymyksestä n:o 596:                                 toimintaa. Tällä perusteella kuntainliitoilla on
22686:                                                       velvollisuus ylläpitää tarvittavaa kirjastotoi-
22687:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22688:         ryhtyä sairaaloiden ja erityisesti Helsin-    mintaa.
22689:         gin yliopistollisen keskussairaalan kir-         Eduskunnan hyväksymässä uudessa erikois-
22690:         jaston aseman järjestämiseksi ja tervey-      sairaanhoitolaissa säädetään, että "sairaanhoi-
22691:                                                       topiirin kuntainliiton tulee alueellaan huolehtia
22692:         denhoitoalan yhä kasvavan kirjallisuu-
22693:                                                       tehtäväalaansa kohdistuvasta tutkimus-, kehit-
22694:         den- ja tiedontarpeen tyydyttämiseksi?
22695:                                                       tämis- ja koulutustoiminnasta". Näiden laissa
22696:                                                       asetettujen velvoitteiden kautta korostuu sai-
22697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          raanhoitopiirien kuntainliittojen tarve ylläpitää
22698: vasti seuraavaa:                                      tehtäväalansa kirjastotoimintaa, koska tutki-
22699:    Maamme tieteellisillä kirjastoilla ei ole yhte-    mus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan tulok-
22700: näistä lainsäädännöllisiä perustaa. Kirjastolaki      sellinen toteuttaminen edellyttää korkeatasois-
22701: ei määrittele tieteellisten kirjastojen asemaa.       ten informaatiopalvelujen olemassaoloa. Näin
22702: Maamme tieteellisten kirjastojen perinteet ovat       ollen uuden erikoissairaanhoitolain kautta on
22703: vanhat ja lähtökohdat moninaisia.                     turvattu sairaaloiden, muidenkin kuin yliopis-
22704:    Lääketieteellinen keskuskirjasto, joka toimii      tosairaaloiden, kirjastopalveluiden kehittämi-
22705: HYKSin yhteydessä, on yksi maamme kymme-              nen.
22706: nestä tieteellisestä keskuskirjastosta. Lääketie-        Kuten edellä olevasta yliopistosairaaloiden
22707: teellinen keskuskirjasto kuuluu niin sanottuna        kirjastotoiminnan nykytilanteen kuvauksesta il-
22708: erillislaitoksena Helsingin yliopistoon ja se toi-    menee, on yliopistojen lääketieteellisten tiede-
22709: mii samalla HYKSin tieteellisenä kirjastona.          kuntien panos lääketieteellisten kirjastojen yl-
22710: Helsingin yliopisto rahoittaa lääketieteellisen       läpidossa erittäin merkittävä. Lääketieteellisen
22711: keskuskirjaston toiminnan osittain erillislaitok-     tutkimustoiminnan toteuttaminen yliopistojen
22712: sena ja osittain lääketieteellisen tiedekunnan        toimesta edellyttää jatkossakin, että yliopistot
22713: kautta. Helsingin yliopiston hallinnonuudistuk-       panostavat kirjastotoiminnan ja muun infor-
22714: sessa lääketieteellinen keskuskirjasto on ehdo-       maatiopalvelutoiminnan kehittämiseen. Yli-
22715: tettu siirrettäväksi kokonaisuudessaan lääketie-      opistojen ja yliopistosairaaloiden välinen ny-
22716: teellisen tiedekunnan alaisuuteen.                    kyinen joustava yhteistyö tulee näillä lähtökoh-
22717:    Yliopistosairaaloiden yhteydessä tOimivia          dilla säilymään ja entisestään kehittymään.
22718: lääketieteellisiä kirjastoja on lisäksi Kuopiossa,       Helsingin yliopiston erillislaitoksena toimi-
22719: Oulussa, Tampereella ja Turussa. Näiden kir-          van lääketieteellisen keskuskirjaston asema ei
22720: jastojen toiminta perustuu yliopistojen lääketie-     johdu voimassa olevasta yliopistosairaalalaista
22721: teellisten tiedekuntien ja yliopistollisten keskus-   eikä tulevasta erikoissairaanhoitolaista, koska
22722: sairaalakuntainliittojen yhteistyöhön. Laissa         se kuuluu valtakunnallisiin tieteellisiin keskus-
22723: yliopistollisista keskussairaaloista vuodelta         kirjastoihin.
22724: 1981 on säädetty, että "yliopisto suorittaa              Maamme sairaaloiden, mukaan lukien Hel-
22725: myös keskussairaalan tieteellisen kirjaston han-      singin yliopistollisen keskussairaalan, kirjasto-
22726: kinta- ja hoitokustannukset sekä tieteellistä         jen asema ei ole uhattuna uuden erikoissairaan-
22727: tutkimustyötä tai opetusta varten tarvittavista       hoitolain tullessa voimaan. Terveydenhuolto-
22728:                                    1989 vp. -     KK n:o 596                                      3
22729: 
22730: alan yhä kasvavan kirjallisuuden- ja tiedontar-   voimaan, vaikka siinä ei nimenomaan säädetä-
22731: peen tyydyttämiseksi on olemassa hyvät edel-      kään yliopistojen velvoitteista yliopistollisten
22732: lytykset uuden erikoissairaanhoitolain tultua     sairaaloiden kirjastotoiminnassa.
22733: 
22734:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
22735: 
22736:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
22737: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 596
22738: 
22739: 
22740: 
22741: 
22742:                               Till Riksdagens Herr Talman
22743:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av den materiel som behövs för den vetenskap-
22744: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          liga forskningen eller undervisningen". 1 den
22745: av den 23 november 1989 till vederbörande            riksomfattande plan som statsrådet med stöd
22746: medlem av statsrådet översänt avskrift av            av lagen om planering av och statsandel för
22747: följande av riksdagsledamot Väänänen under-          social- och hälsovården (677 /82) har godkänt
22748: tecknade spörsmål nr 596:                            förutsätts att kommuner och kommunalför-
22749:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             bund skall bedriva forskning och utveckling.
22750:        vidta för att reglera ställningen för         På denna grund är kommunalförbunden skyl-
22751:        sjukhusbiblioteken och i synnerhet för        diga att upprätthålla den biblioteksverksamhet
22752:        biblioteket vid Helsingfors universitets-     som behövs.
22753:        centralsjukhus och för att tillfredsställa       1 den nya lag om specialiserad sjukvård som
22754:        det allt större behovet av litteratur och     riksdagen har antagit stadgas att "kommunal-
22755:        information inom hälsovårdsbranschen?         förbundet för ett sjukvårdsdistrikt inom sitt
22756:                                                      område skall sörja för den forskning, utveck-
22757:                                                      lingsverksamhet och utbildning som gäller dess
22758:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         uppgiftsområde". Genom de skyldigheter som
22759: samt anföra följande:
22760:                                                      uppställs i lagen betonas det behov som kom-
22761:     Det finns ingen gemensam lagstadgad grund        munalförbunden för sjukvårdsdistrikten har att
22762: för de vetenskapliga biblioteken i Finland.          upprätthålla biblioteksverksamhet inom sitt
22763: Bibliotekslagen definierar inte de vetenskapliga     område, eftersom ett framgångsrikt genomfö-
22764: bibliotekens ställning. De vetenskapliga biblio-     rande av forskning, utvecklingsverksamhet och
22765: teken i Finland har gamla anor och många             utbildning förutsätter att det finns en högklas-
22766: olika utgångspunkter.                                sig informationsservice. Sålunda har genom
22767:     Det medicinska centralbiblioteket vid HUCS       den nya lagen om specialiserad sjukvård tryg-
22768: är ett av de tio vetenskapliga centralbibliotek      gats en utveckling av biblioteksservicen vid
22769: som finns i Finland. Det medicinska central-         sjukhusen, också vid andra än universitetssjuk-
22770: biblioteket hör som en s.k. separat institution      husen.
22771: till Helsingfors universitet och fungerar samti-        Såsom framgår av ovan nämnda beskrivning
22772: digt som vetenskapligt bibliotek vid HUCS.           av nuläget för biblioteksverksamheten vid uni-
22773: Helsingfors universitet finansierar verksamhe-       versitetssjukhusen är den insats som universi-
22774: ten vid det medicinska centralbiblioteket dels       tetens medicinska fakulteter gör vid upprätt-
22775: så att biblioteket är en separat institution, dels   hållandet av biblioteken mycket viktig. Att
22776: via den medicinska fakulteten. Vid förvaltnings-     universiteten bedriver medicinsk forskning för-
22777: reformen vid Helsingfors universitet har det         utsätter även i fortsättningen att universiteten
22778: föreslagits att det medicinska centralbiblioteket    satsar på att utveckla biblioteksverksamheten
22779: helt skall underställas den medicinska fakulte-      och den övriga informationsservicen. Det nu-
22780: ten.                                                 varande smidiga samarbetet mellan universite-
22781:     Medicinska bibliotek som fungerar i sam-         ten och universitetssjukhusen kommer med
22782: band med universitetssjukhus finns dessutom i        dessa utgångspunkter att bibehållas och vida-
22783: Kuopio, Uleåborg, Tammerfors och Åbo.                reutvecklas.
22784: Verksamheten vid dessa bibliotek grundar sig            Ställningen för det medicinska centralbiblio-
22785: på samarbete mellan universitetens medicinska        teket, som fungerar som en separat institution
22786: fakulteter och kommunalförbunden för univer-         vid Helsingfors universitet, beror inte på gäl-
22787: sitetscentralsjukhusen. 1 lagen om universitets-     lande lag om universitetscentralsjuhus eller på
22788: centralsjukhus från 1981 stadgas att "universi-      den kommande lagen om specialiserad sjuk-
22789: tet står även för kostnaderna för anskaffning        vård, eftersom biblioteket hör till de för hela
22790: och vård av centralsjukhusets vetenskapliga          landet gemensamma vetenskapliga centralbib-
22791: bibliotek ävensom kostnaderna för anskaffande        lioteken.
22792:                                      1989 vp. -     KK n:o 596                                      5
22793: 
22794:    Bibliotekens ställning vid sjukhusen i Fin-       inom hälsovårdsbranschen då den nya lagen
22795: land, inklusive Helsingfors universitetscentral-     om specialiserad sjukvård har trätt i kraft, även
22796: sjukhus, hotas inte av att den nya lagen om          om det inte uttryckligen stadgas i den om
22797: specialiserad sjukvård träder i kraft. Det finns     universitetens skyldigheter i fråga om biblio-
22798: goda förutsättningar att tillfredsställa det allt    teksverksamheten vid universitetssjukhusen.
22799: större behovet av litteratur och information
22800:     Helsingfors den 21 december 1989
22801: 
22802:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
22803:                                              1989 vp.
22804: 
22805: Kirjallinen kysymys n:o 597
22806: 
22807: 
22808: 
22809: 
22810:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Vähennetyn luopumiseläkkeen määrästä
22811: 
22812: 
22813:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22814:   Luopumiseläkelain 8 §:n mukaan vähennet-         pumiseläkkeenä 800 mk kuukaudessa. Jos
22815: tyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle,       sama viljelijä siirtää viljelystä luopumisen 65-
22816: joka on täyttänyt 65 vuotta taikka joka saa        vuotispäivänsä yli, hän saa vähennettynä luo-
22817: kansaneläkelain mukaista työttömyyseläkettä,       pumiseläkkeenä pysyvästi l 200 mk kuukau-
22818: yksilöllistä varhaiseläkettä, vähintään kuudeksi   dessa, eli 400 mk enemmän.
22819: kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyselä-             Vähennetyn luopumiseläkkeen porrastamista
22820: kettä tai varhennettua vanhuuseläkettä. Täysi      tällä tavoin kahteen eri ryhmään ei voida pitää
22821: luopumiseläke muutetaan vähennetyksi luopu-        sellaisessa tilanteessa oikeudenmukaisena tai
22822: miseläkkeeksi eläkkeensaajan täytettyä 65          maatalouspoliittisesti perusteltuna. Käytännös-
22823: vuotta.                                            sä säännös voi johtaa luopumisen pitkittämi-
22824:    Lain 10 §:n mukaan sellaisen eläkkeensaajan     seen siihen saakka, kun viljelijä saavuttaa
22825: vähennetyn luopumiseläkkeen määrä, jonka           eläkeiän.
22826: luopumiseläke alkaa vähennettynä eläkkeenä,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22827: on 60 % hänen täyden luopumiseläkkeensä            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22828: määrästä, mutta muutoin vähennetyn luopumis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22829: eläkkeen määrä on 40% täydestä luopumis-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22830: eläkkeestä. Tämän mukaisesti esimerkiksi 64-
22831: vuotiaana viljelystä luopunut viljelijä, jonka                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22832: täysi luopumiseläke on 2 000 markkaa, saa 65              ryhtyä vähennetyn luopumiseläkkeen
22833: vuotta täytettyään kansaneläkkeen ja maata-               prosenttimäärien yhdenmukaistamisek-
22834: lousyrittäjäeläkkeen lisäksi vähennettynä Iuo-            si?
22835:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1989
22836: 
22837:           Pentti Lahti-Nuuttila        Timo Roos                     Matti Luttinen
22838:           Raimo Vuoristo               Pertti Lahtinen               Marja-Liisa Tykkyläinen
22839: 
22840: 
22841: 
22842: 
22843: 290010D
22844: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 597
22845: 
22846: 
22847: 
22848: 
22849:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä eläkkeellä olevien halukkuutta luopua tilas-
22851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taan. Tästä syystä lakia muutettiin siten, että
22852: olette 23 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          vähennetty luopumiseläkkeen määrä korotet-
22853: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tiin 40 prosentista 60 prosenttiin täydestä eläk-
22854: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        keestä sellaisissa tapauksissa, joissa eläke alkaa
22855: edustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta         suoraan vähennettynä eläkkeenä. Sen sijaan
22856: kirjallisesta kysymyksestä n:o 597:                  muiden vähennetty luopumiseläke säilytettiin
22857:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ennallaan eli 40 prosenttina.
22858:        ryhtyä vähennetyn luopumiseläkkeen               Toukokuun 25 päivänä 1988 asetettiin maa-
22859:        prosenttimäärien yhdenmukaistamisek-          talousyrittäjien luopumisjärjestelmien eläketoi-
22860:        si?                                           mikunta selvittämään sukupolvenvaihdos- ja
22861:                                                      luopumiseläkejärjestelmien jatkaminen vuoden
22862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1990 jälkeen ottaen huomioon järjestelmien
22863: vasti seuraavaa:                                     sosiaali- ja maatalouspoliittiset kehittämistar-
22864:                                                      peet.    Toimikunnan       määräaika       päättyy
22865:   Luopumiseläkkeen eräänä tavoitteena on             31.12.1989. Tässä toimikunnassa tulee muun
22866: korjata maatalouden ikääntynyttä väestöraken-        muassa ratkaistavaksi mahdollinen siirtyminen
22867: netta. Luopumiseläkelakia jatkettaessa 1.1.1986      yhteen vähennettyyn luopumiseläkkeeseen.
22868: lukien kolmella vuodella tarkoituksena oli lisä-
22869:     Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1989
22870: 
22871:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
22872:                                     1989 vp. -       KK n:o 597                                    3
22873: 
22874: 
22875: 
22876: 
22877:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22878:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Av denna orsak ändrades lagen så att beloppet
22879: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          för minskad avträdelsepension höjdes från
22880: av den 23 november 1989 tili vederbörande            40 % tili 60 % av en fuli pension i sådana fali
22881: medlem av statsrådet översänt avskrift av            då pensionen från början betalas i form av
22882: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila m.fl.         minskad pension. Däremot bibehölis den min-
22883: undertecknade spörsmål nr 597:                       skade avträdelsepensionen för övriga pensions-
22884:                                                      tagare som förut, dvs. vid 40 %.
22885:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
22886:        vidta för att förenhetliga procentbelop-         Den 25 maj 1988 tilisattes kommissionen för
22887:        pen för minskad avträdelsepension?            avträdelsepensionssystemen för lantbruksföre-
22888:                                                      tagare och den fick i uppgift att utreda frågan
22889:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         om en fortsättning av generationsväxlingspen-
22890: samt anföra följande:                                sions- och avträdelsepensionssystemen efter
22891:                                                      1990 med beaktande av de social- och lant-
22892:    Ett mål för avträdelsepensionen är att åtgär-     brukspolitiska utvecklingsbehoven inom syste-
22893: da den föråldrade befolkningsstrukturen inom         men. Kommissionens mandattid går ut
22894: lantbruket. Då giltighetstiden för lagen om          31.12.1989. Inom kommissionen kommer bl.a.
22895: avträdelsepension förlängdes med tre år, räknat      att fattas beslut om ett eventuelit införande av
22896: från 1.1.1986, var syftet att öka de pensione-       en minskad avträdelsepension.
22897: rades beredvillighet att avträda sin lägenhet.
22898:     Helsingfors den 28 december 1989
22899: 
22900:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
22901:                                            1989 vp.
22902: 
22903: Kirjallinen kysymys n:o 598
22904: 
22905: 
22906: 
22907: 
22908:                                Paloheimo: Maaningalla sijaitsevan Tuovilanlahden pudotus- ja
22909:                                    jäälleajopaikan siirtämisestä
22910: 
22911: 
22912:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22913:   Tuovilanlahden kylässä, Maaningan kunnas-         On kohtuutonta, että uittoyhdistys saa asuk-
22914: sa on Savo-Karjalan Uittoyhdistys käyttänyt      kaiden voimakkaasta vastustuksesta huolimat-
22915: Tuovilanlahden pohjukkaa veteenpudotukseen       ta edelleen jatkaa toimintaansa.
22916: vuodesta 1953 ja hakee nyt uittosääntöä, jota       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22917: varten katselmus on tarkoitus suorittaa vielä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22918: tämän vuoden puolella.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22919:   Tuovilanlahti on kuuluisa luonnonkauneu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22920: destaan. Sen päähän laskee mm. Korkeakoski,
22921: joka on Suomen korkein putous. Tuovilanlah-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
22922: den asukkaat ja kylätoimikunta ovat asettuneet          menpiteisiin Tuovilanlahden pudotus-
22923: yksin tuumin vastustamaan Kallaveden pohjoi-            ja jäälleajopaikan siirtämiseksi sille mai-
22924: simman lahden käyttöä uiton veteenpudotuk-              semallisesti sopivaan paikkaan?
22925: sen paikkana asukkaille aiheutuvan kohtuutto-
22926: man haitan ja veden roskaantumisen vuoksi.
22927: 
22928:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1989
22929: 
22930:                                        Eero Paloheimo
22931: 
22932: 
22933: 
22934: 
22935: 290010D
22936: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 598
22937: 
22938: 
22939: 
22940: 
22941:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22942: 
22943:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään 7 km. Se aiheuttaisi vuosittain lisää
22944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuljetuskustannuksia noin 100 000 markkaa.
22945: olette 23 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            Toisena vaihtoehtona esitetyn Viannan van-
22946: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         han kanavan alapuolelle rakennettava pudotus-
22947: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        paikan perustaminen maksaisi noin 4 500 000
22948: edustaja Eero Paloheimon näin kuuluvasta             markkaa. Viannankosken virtauksen aiheutta-
22949: kirjallisesta kysymyksestä n:o 598:                  man heikon jäätilanteen vuoksi aluetta ei voi
22950:                                                      käyttää talvivarastointiin. Sitä varten olisi ra-
22951:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     kennettava varastointialue maalle. Sen kustan-
22952:                                                      nukset on arvioitu 600 000 markaksi. Puutava-
22953:        menpiteisiin Tuovilanlahden pudotus-
22954:                                                      ran autokuljetusmatka jatkuisi 4---5 km ja siitä
22955:        ja jäälleajopaikan siirtämiseksi sille mai-
22956:                                                      aiheutuisi noin 80 000 markkaa vuotuisia lisä-
22957:        semallisesti sopivaan paikkaan?
22958:                                                      kustannuksia. Kyseessä olevan lahden ranta-
22959:                                                      alueet ovat lähes kaikki asuttuja ja siellä on
22960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös runsaasti kesäasuntoja.
22961: vasti seuraavaa:                                        Kolmantena vaihtoehtona on tutkittu edellä
22962:   Tuovilanlahden pudotus- ja jäälleajopaikan         mainitun lahden toista vaihtoehtoa, joka sijait-
22963: nykyinen käyttö perustuu korkeimman hallin-          see noin 0,5 km Viannan kanavasta länteen.
22964: to-oikeuden 8.10.1985 vahvistamaan väliaikai-        Tämän pudotuspaikan rakentaminen maksaisi
22965: seen lupaan. Pudotuspaikka käsittelyalueineen        n. 4 000 000 markkaa. Se soveltuu osittain
22966: on rakennettu valmiiksi ja on hyväkuntoinen.         myös talvivarastointiin.
22967: Se palvelee Pielaveden suunnasta tulevan puu-           Tuovilanlahden katselmustoimituksessa laa-
22968: tavaran uiton ajoa. Vuotuinen puumäärä on            dittu alustava lupaehtoesitys sisältää toiminta-
22969: 60 000-90 000 m 3 .                                  paikan käyttöä koskevia määräyksiä ja rajoi-
22970:    Tuovilanlahden toimintapaikka sisältyy met-       tuksia, joiden tarkoituksena on poistaa tai
22971: sähallituksen ja Savo-Karjalan Uittoyhdistyk-        vähentää uitosta aiheutuvia haittavaikutuksia.
22972: sen Itä-Suomen vesioikeudessa vireillä olevaan       Niistä mainittakoon puutavaran määrärajoitus
22973: hakemukseen Kallaveden pudotuspaikkoja               avovesikautena, uittajalle asetettu veden laatua
22974: koskevan uittosäännön lisäyksen vahvistami-          koskeva tarkkailumääräys Kuopion vesi- ja
22975: seksi.                                               ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman
22976:    Uittosäännön lisäystä koskevan katselmus-         mukaisesti ja puutavaran veteenajorajoitus
22977: toimituksen kuluessa on esitetty Tuovilanlah-        15.6.-31.8. välisenä aikana sunnuntaisin ja
22978: den toimintapaikan siirtoa nykyiseltä paikal-        muinakin päivinä klo 22.00-8.00. Lisäksi on
22979: taan. Katselmustoimitusta varten on sen vuoksi       määrätty, että uittajan on siivottava ympäröi-
22980: tehty selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista pai-   viitä rannoilta uiton mahdollisesti aiheuttamat
22981: koista. Selvityksessä on tullut esille kolme         roskat tarpeen mukaan.
22982: varsinaista vaihtoehtoista sijoituspaikkaa.             Lisäksi lupaehdoissa esitetään maksettavaksi
22983:    Ensimmäisen vaihtoehtoisen pudotuspaikan          korvauksia pudotus- ja jäälleajopaikkaa lähin-
22984: käyttäminen Ahkionlahden kanavan kaakkois-           nä oleville kiinteistöille aiheutuvista edunmene-
22985: puolella edellyttäisi alueen tuulisuuden johdos-     tyksistä (meluhaitta, myyntiarvon alentuminen,
22986: ta aallonmurtajan rakentamista. Tästä syystä         roskaantumishaitta). Lupaehtoesityksen mu-
22987: rakennuskustannukset         olisivat     runsaat    kaan käyttöoikeus olisi voimassa vuoden 1999
22988: 10 000 000 markkaa. Välittömästi pudotuspai-         loppuun saaakka. Mikäli uittotoimintaa aio-
22989: kasta kaakkoon alkaa tiheä ranta-asutus, jolle       taan jatkaa sen jälkeen, on sitä tarkoittava
22990: pudotuspaikasta saattaa aiheutua haittaa. Puu-       lupahakemus jätettävä vesioikeudelle vuoden
22991: tavaran autokuljetusmatka pidentyisi nykyises-       1998 loppuun mennessä.
22992:                                    1989 vp. -     KK n:o 598                                     3
22993: 
22994:    Hallitus toteaa, että katselmustoimituksen      Janlahden pudotus- ja jäälleajopaikan toimin-
22995: jälkeen hakemus siirtyy käsiteltäväksi vesioi-     nan jatkamiselle oikeudellisia edellytyksiä.
22996: keuteen, jonka ratkaistavaksi jää, onko Tuovi-
22997: 
22998:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
22999: 
23000:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23001: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 598
23002: 
23003: 
23004: 
23005: 
23006:                               Till Riksdagens Herr Talman
23007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          måste transporteras med bil skulle förlängas
23008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          med 7 km. Detta skulle förorsaka merkostna-
23009: av den 23 november 1989 till vederbörande            der om 100 000 mark per år.
23010: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Uppförandet av det som andra alternativ
23011: följande av riksdagsman Eero Paloheimo un-           föreslagna lossningsstället nedanför Vianta
23012: dertecknade spörsmål nr 598:                         gamla kanal skulle kosta ca 4 500 000 mark. På
23013:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          grund av den svaga issituationen, som förorsa-
23014:        åtgärder för att stället för lossning av      kas av forsen Viannankoskis strömning, kan
23015:        virke och utkörning på is i viken Tuo-        området inte användas för vinterförvaring. För
23016:        viJanlahti skall flyttas tili en landskaps-   detta skulle man vara tvungen att bygga ett
23017:        mässigt lämplig plats?                        lagringsställe på land. Kostnaderna för detta
23018:                                                      beräknas uppgå till 600 000 mark. Virkets
23019:                                                      biltransportväg skulle förlängas med 4--5 km
23020:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och detta skulle förorsaka merkostnader om
23021: samt anföra följande:                                80 000 mark per år. Den ifrågavarande vikens
23022:     Den nuvarande användningen av stället för        strandområden är nästan alla bebodda och där
23023: lossning och utkörning på is i Tuovilanlahti         finns även rikligt med sommarbostäder.
23024: grundar sig på det interimistiska tillstånd som          Som tredje alternativ har man undersökt det
23025: högsta förvaltningsdomstolen fastställde den 8       andra alternativet i ovan nämnda vik. Detta
23026: oktober 1985. Lossningsstället inklusive dess        ställe är beläget ca 0,5 km västerut från Vianta
23027: behandlingsområde har färdigställts och är i         kanal. Anläggandet av detta lossningsställe
23028: gott skick. Det används för utvältning av det        skulle kosta ca 4 000 000 mark och det lämpar
23029: virke som anländer från Pielavesihållet. Den         sig delvis även för vinterförvaring.
23030: årliga virkesvo1ymen är 60 000-90 000 m 3 .              Det vid syneförrättningen i Tuovilanlahti
23031:     Tuovilanlahti verksamhetsställe ingår i den      uppgjorda preliminära förslaget till tillstånds-
23032: ansökan som forststyrelsen och flottningsför-        villkor innehåller föreskrifter och begränsning-
23033: eningen Savo-Karjalan Uittoyhdistys 1ämnat in        ar, vilkas syfte är att eliminera eller minska på
23034: och som anhängiggjorts vid Östra Finlands            de skadeverkningar som flottningen förorsakar.
23035: vattendomstol. Ansökan gäller fastställandet av      Av dessa kan nämnas begränsningar i fråga om
23036: ett tillägg till flottningsstadgan för sjön Kalla-   virkesmängden under tiden för öppet vatten, på
23037: vesis lossningsställen.                              flottanden utställt förordnande om kontroll av
23038:     Under syneförrättningen angående tillägget       vattenkvaliteten i enlighet med det av Kuopio
23039: tili flottningsstadgan har en flyttning av Tuo-      vatten- och miljödistrikt godkända kontroll-
23040: viJanlahti verksamhetsställe från dess nuvaran-      programmet och begränsning av utvältning av
23041: de läge föreslagits. För syneförrättningen har       virke under tiden 15.6.-31.8. om söndagar och
23042: det därför uppgjorts en utredning över möjliga       även andra dagar kl. 22.00-8.00. Dessutom
23043: alternativa ställen. 1 utredningen har det fram-     har det förordnats att flottanden från de
23044: kommit tre egentliga alternativa förläggnings-       omgivande stränderna efter behov skall städa
23045: platser.                                             upp det skräp som flottningen möjligen föror-
23046:     Användningen av det första alternativa loss-     sakat.
23047: ningsstället på den sydöstra sidan av Ahkion-            Dessutom föreslås det i tillståndsvillkoren att
23048: lahti kanal skulle på grund av att området är        de fastigheter som är belägna närmast stället
23049: utsatt för vindar förutsätta att en vågbrytare       för lossning och utkörning på is skall erhålla
23050: byggs. Därför skulle byggnadskostnaderna             ersättning för förlust av förmåner (olägenheter
23051: uppgå tili drygt 10 000 000 mark. Omedelbart         av buller, nedsatt försäljningsvärde, olägenhe-
23052: sydost om lossningsstället vidtar en tät strand-     ter av nedskräpning). Enligt förslaget till till-
23053: bebyggelse, för viiken lossningsstället kan för-     ståndsvillkor skall nyttjanderätten vara i kraft
23054: orsaka o1ägenheter. Den sträcka som virket           tili utgången av år 1999. lfall man ämnar
23055:                                    1989 vp. -       KK n:o 598                                    5
23056: 
23057: fortsätta med flottningsverksamheten efter den-     för behand1ing. Det ankommer på vattendom-
23058: na tidpunkt skall ansökan om tillstånd härtill      sto1en att avgöra vi1ka de rätts1iga förutsätt-
23059: in1ämnas till vattendomsto1en före utgången av      ningarna är för fortsättande av verksamheten
23060: 1998.                                               vid stället för 1ossning och utkörning på is i
23061:    Regeringen konstaterar att ansökan efter         Tuovi1an1ahti.
23062: syneförrättningen övergår tili vattendomsto1en
23063:     Helsingfors den 14 december 1989
23064: 
23065:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23066:                                                1989 vp.
23067: 
23068: Kirjallinen kysymys n:o 599
23069: 
23070: 
23071: 
23072: 
23073:                                   Aaltonen ym.: Vaasan läänin nimeämisestä pohjoismaisen yhteis-
23074:                                       työn kokeilulääniksi
23075: 
23076: 
23077:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23078: 
23079:    Vaasan lääni on jo pitkään hankkinut koke-           Pohjoismaisen yhteistyön yksi keskeinen ke-
23080: musta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Yhteistyö        hittämisvisio, yksi kokeilun ydinajatus, on ns.
23081: on kanavoitu pääosin Merenkurkun neuvoston           Merenkurkun kaupunki-Kvarkenstad, eli
23082: ja Keskipohjolan komitean kautta. Yhteistyö          Vaasan ja Uumajan kuntien yhteistyön tiivis-
23083: on ollut kulttuuri-, elinkeino- ja hallintoyhteis-   täminen yhteiskuntaelämän eri lohkoilla.
23084: työtä. Yhteistyön on rahoittanut Pohjoismai-            Euroopan yhdentymiskehitys avaa valtioiden
23085: den ministerineuvosto. Suomen valtion suora-         rajoja tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja
23086: nainen rahoitus läänille on ollut vähäistä,          pääoman vapaammalle liikkumiselle. Yhdenty-
23087: lähinnä välttämättömän yhteydenpidon mah-            misprosessin keskeinen edellytys on myös rajo-
23088: dollistavaa.                                         jen yli tapahtuva alueiden (läänit ja talousmaa-
23089:    Valtion harjoittama aluepolitiikka korostaa       kunnat) yhteistyö nykyisen keskushallintokes-
23090: alueiden eli läänin omatoimisuutta lain tavoit-      keisen ja -vetoisen yhteistyön rinnalla. Tälle
23091: teiden täyttämisessä. Toisekseen valtioneuvos-       alueyhteistyölle, myös raja-alueiden ulkopuoli-
23092: ton pöytäkirjaan on erityisaluepäätöksiä teh-        selle yhteistyölle, on voitava kokeilun ja kehit-
23093: täessä    liitetty   kannanotto     ja    muistio    tämisen kautta etsiä uusia malleja.
23094: (27 .12.1988), joiden mukaisesti tulisi selvittää       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23095: mahdollisuudet laatia Vaasan läänille tuotan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23096: torakenteen uudistamiseksi erityinen ohjelma.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23097: Aluepolitiikan kannalta Vaasan läänin kehityk-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23098: selle on kaikkiaan olennaisen tärkeää kehittää                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23099: ja syventää pohjoismaista yhteistyötä mm. tuo-                ryhtyä Vaasan läänin nimeämiseksi
23100: tannollisen yhteistyön ja teknologian siirron                 pohjoismaisen yhteistyön kokeilulää-
23101: lohkoilla. Kansainvälistyminen on avainase-                   niksi ja riittävän määrärahan osoittami-
23102: massa Vaasan läänin tyyppiselle pienen ja                     seksi kokeiluun mukaan lukien tuotan-
23103: keskisuuren teollisuuden läänille.                            nollisen yhteistoiminnan?
23104:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
23105: 
23106:                       Markus Aaltonen                         Mats Nyby
23107: 
23108: 
23109: 
23110: 
23111: 290010D
23112: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 599
23113: 
23114: 
23115: 
23116: 
23117:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23118:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suutta. Aluepolitiikan uudet haasteet edellyttä-
23119: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vät lisäpanostuksia tutkimus- ja selvitystyöhön.
23120: olette 24 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         Tähän liittyen on tarkoitus arvioida nykyisen
23121: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rajaseutuyhteistyön laajuutta, sisältöä, organi-
23122: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sointia ja rahoitusta. Pyrkimyksenä on lisätä
23123: edustaja Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjal-       kansallista ja alueellista rahoitusta.
23124: lisesta kysymyksestä n:o 599:                          Muutama sana Vaasan läänin asemasta
23125:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maamme aluepolitiikassa. Vaasan läänin kehi-
23126:        ryhtyä Vaasan läänin nimeämiseksi            tys näytti vielä joitakin vuosia sitten suhteelli-
23127:        pohjoismaisen yhteistyön kokeilulää-         sen hyvältä valtakunnallisissa vertailuissa. Ti-
23128:        niksi ja riittävän määrärahan osoittami-     lanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viime
23129:        seksi kokeiluun mukaan lukien tuotan-        vuosien aikana. Eräät läänin avainaloista, ku-
23130:        nollisen yhteistoiminnan?                    ten turkistarhaus ja TEVANAKE-teollisuus,
23131:                                                     ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin ja läänin
23132:                                                     työttömyyskehitys on ollut keskimääräistä hei-
23133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kompaa.
23134: vasti seuraavaa:
23135:                                                        Läänin kehitysongelmat eivät ole jääneet
23136:    Kysymyksen perusteluissa viitataan sekä          hallitukselta huomaamatta. Keväällä 1989 ase-
23137: pohjoismaiseen yhteistyöhön yleensä että sen        tettiin laajapohjainen neuvottelukunta ministeri
23138: merkitykseen Vaasan läänin ongelmien hoita-         Norrbackin johdolla laatimaan kehittämisoh-
23139: misessa. Käsittelen ensin pohjoismaista rajaseu-    jelma Vaasan läänin tuotantorakenteen uudis-
23140: tuyhteistyötä ja Vaasan läänin asemaa siinä.        tamiseksi. Neuvottelukunta valmistelee parhail-
23141:    Kuten kysymyksessä todetaan, Vaasan lääni        laan väliraporttiaan, johon sisältyy runsaasti
23142: on jo pitkään saanut kokemusta pohjoismai-          konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Neuvot-
23143: sesta rajaseutuyhteistyöstä. Tähän Pohjoismai-      telukunnan on määrä saada työnsä päätökseen
23144: den ministerineuvoston osaksi rahoittamaan          ensi toukokuun loppuun mennessä.
23145: yhteistyöhön osallistuvat Suomesta Lapin,              Hallitus on viime vuosina ryhtynyt myös
23146: Vaasan, Keski-Suomen sekä Turun ja Porin            moniin muihin toimenpiteisiin läänin ongel-
23147: läänit. Vaasan lääni on ainoa alue koko Poh-        mien hoitamiseksi. Keväällä 1988 keskushallin-
23148: jolassa, joka on mukana kahdessa yhteistyö-         non rakennemuutostyöryhmä käsitteli Vaasan
23149: elimessä - Merenkurkku- ja Keskipohjolayh-          ja Kokkolan toimenpide-ehdotuksia. Kokkola
23150: teistyössä. Merenkurkkuyhteistyöhön on tänä         ja Oravainen nimettiin erityisalueiksi vuonna
23151: vuonna osoitettu n. 2,3 Mmk ja Keskipohjo-          1989. Hallitus on äskettäin jatkanut Kokkolan
23152: layhteistyöhön n. 1,5 Mmk pohjoismaista ra-         erityisasemaa vuodella ja nimennyt Alajärven,
23153: haa, eli yhteensä yli neljännes rajaseutuyhteis-    Isojoen ja Korsnäsin uusiksi erityisalueiksi sekä
23154: työhön varatuista rahoista. Merenkurkkuyh-          parantanut Oravaisten tukialueasemaa. Muuta-
23155: teistyössä on viime vuosina erityisesti panostet-   ma kuukausi sitten lääniin asetettiin erityinen
23156: tu lento- ja teleliikenneyhteyksien kehittämi-      työryhmä turkistarhauksen supistumisesta ai-
23157: seen Vaasan ja Uumajan välillä. Keskipohjo-         heutuvien ongelmien hoitoa varten. Työryh-
23158: layhteistyössä on paneuduttu maiden välisen         män määräaika on vuoden 1990 loppuun.
23159: kaupan esteiden poistamiseen sekä yrityksiä ja      Vuosien 1988 ja 1989 lisämenoarvioissa on
23160: kuntia palvelevien tietoverkkojen kehittämi-        myönnetty lähes 40 Mmk turkistarhaajien kor-
23161: seen.                                               kokustannusten tukemiseen. Läänissä on sisä-
23162:    Rajaseutuyhteistyö on hallinnollisesti osa       asiainministeriön toimeksiannosta valmisteltu
23163: pohjoismaista aluepoliittista yhteistyötä. Äsket-   laaja-alainen teknologiapoliittinen ohjelma
23164: täin valmistuneen uuden aluepoliittisen yhteis-     TEKPO 2000.
23165: työohjelman keskeisenä ajatuksena on lisätä            Mahdollisuudet edistää erilaisten alueellisten
23166: toiminnan joustavuutta ja ongelmapainottei-         kehittämishankkeiden toteutumista ovat paran-
23167:                                      1989 vp. -     KK n:o 599                                     3
23168: 
23169: tuneet läänin kehittämisrahan ja rakennemuu-        huomattavasti viime vuosina. Lääninrahan lää-
23170: tosmäärärahan myötä. Vaasan läänin osuus            neittäisessä jaossa on kiinnitetty huomiota poh-
23171: kehittämisrahasta on tänä vuonna 7 Mmk, eli         joismaisen yhteistyön tarpeisiin. Pohjoismaisten
23172: kolmanneksi suurin yhdessä Pohjois-Karjalan         yhteistyöhankkeiden tulee kuitenkin kilpailla
23173: läänin kanssa. Lääninhallitus on käyttänyt          yhtäläisin perustein muiden hankkeiden kanssa
23174: kehittämisrahaa myös pohjoismaisten yhteis-         rahoituksesta.
23175: työhankkeiden rahoittamiseen. Rakennemuu-              Kysymyksen perusteluissa ei ole tarkemmin
23176: tosmäärärahalla on Vaasan läänissä kuluvana         määritelty ehdotetun kokeilun tavoitteita, sisäl-
23177: vuonna rahoitettu jo kahtatoista hanketta yh-       töä, organisointia, kestoa tai rahoitusta. On
23178: teensä 5,7 Mmk:lla. Tukea saaneista hankkeis-       vaikea nähdä, mitä sisällöllisesti uutta Vaasan
23179: ta voidaan mainita Merenkurkun Innovaatio-          läänin nimeäminen pohjoismaisen yhteistyön
23180: keskus.                                             kokeilulääniksi toisi mukanaan. Hallitus pyrkii
23181:    Lääninhallitukset ovat saaneet tehtäväksi        kaikin tavoin tukemaan ja kehittämään poh-
23182: laatia ensi toukokuun loppuun mennessä ns.          joismaista yhteistyötä, mutta ei pidä ehdotettua
23183: keskusten kehittämisohjelmia. Vaasan läänissä       kokeilua nykymuodossaan tarkoituksenmukai-
23184: sellainen tulisi laatia ainakin Vaasan, Seinäjoen   sena. Kysymyksen perusteluissa mainittuja yh-
23185: ja Kokkolan-Pietarsaaren osalta. Ohjelmat           teistyöhankkeita tulisi tarkentaa, jotta niiden
23186: laaditaan yhteistyössä ao. kuntien kanssa.          edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ottaa
23187:    Edellä esittämäni perusteella totean, että       kantaa. Tämä voisi luontevasti tapahtua Vaa-
23188: pohjoismainen rajaseutuyhteistyö -         johon    san läänin kehittämisneuvottelukunnan yhtey-
23189: Vaasan lääni osallistuu voimallisesti - mah-        dessä. Vaasan ja Uumajan kuntien yhteistyö-
23190: dollistaa hyvin monimuotoisen yhteistyön.           muotoja voisi kehitellä myös keskusten kehit-
23191: Mahdollisuudet rahoittaa yhteistyöprojekteja        tämisohjelmissa.
23192: kansallisista rahoituslähteistä ovat parantuneet
23193:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
23194: 
23195:                                                                         Ministeri Erkki Liikanen
23196: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 599
23197: 
23198: 
23199: 
23200: 
23201:                               Till Riksdagens Herr Talman
23202:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         verksamhetens flexibilitet och probleminrikt-
23203: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ning. De nya regionalpolitiska utmaningarna
23204: av den 24 november 1989 till vederbörande           förutsätter att forsknings- och utredningsarbe-
23205: medlem av statsrådet översänt avskrift av           tet betonas ytterligare. Avsikten är att i sam-
23206: följande av riksdagsman Aaltonen m.fl. under-       band härmed uppskatta det nuvarande gräns-
23207: tecknade spörsmål nr 599:                           regionala samarbetets omfång, innehåll, orga-
23208:                                                     nisering och finansiering. A vsikten är att utöka
23209:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23210:                                                     den nationella och regionala finansieringen.
23211:        vidta för att utse Vasa län till försöks-
23212:        län för nordiskt samarbete och för att          Några ord om Vasa läns ställning i regional-
23213:        bevilja ett tillräckligt anslag för detta    politiken i vårt land. Utvecklingen i Vasa län
23214:        försök, samarbete i fråga om produk-         var ännu för några år sedan rätt positiv i
23215:        tion inberäknat?                             nationella jämförelser. Situationen har dock
23216:                                                     snabbt förändrats under de senaste åren. Vissa
23217:                                                     av länets nyckelbranscher, som t.ex. pälsfarm-
23218:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen och TEKO-industrin har mött stora
23219: samt anföra följande:                               problem och länets arbetslöshetsutveckling har
23220:     1 spörsmålets motiveringar hänvisas det både    varit svagare än medeltalet.
23221: till det nordiska samarbetet i allmänhet samt          Länets utvecklingsproblem har inte förblivit
23222: till dess betydelse för lösandet av problemen i     obeaktade från regeringens sida. Våren 1989
23223: Vasa län. Jag skall först behandla det nordiska     tillsattes en delegation med bred bas under
23224: gränsregionala samarbetet och viiken ställning      minister Norrbacks ledning för att uppgöra ett
23225: Vasa län intar i detta sammanhang.                  utvecklingsprogram för förnyande av Vasa läns
23226:     Såsom det i spörsmålet konstateras har Vasa     produktionsstruktur. Delegationen bereder som
23227: län redan länge erhållit erfarenheter av det        bäst sin mellanrapport, i viiken det ingår rikligt
23228: nordiska gränsregionala samarbetet. 1 Finland       med konkreta förslag till åtgärder. Avsikten är
23229: deltar i detta samarbete, som delvis finansieras    att delegationen skall få sitt arbete slutfört före
23230: av Nordiska ministerrådet, Lapplands, Vasa,         utgången av maj nästa år.
23231: Mellersta Finlands samt Åbo och Björneborgs            Regeringen har under senare år även vidtagit
23232: län. Vasa län är det enda området i hela            flera andra åtgärder för att lösa länets pro-
23233: Norden som deltar i två samarbetsorgan, Kvar-       blem. Under våren 1988 behandlade centralför-
23234: ken- och Mittnordensamarbetet. För Kvarken-         va1tningens      strukturomvandlingsarbetsgrupp
23235: samarbetet har i år anvisats 2,3 Mmk och för        Vasas och Karlebys förslag till åtgärder. Kar-
23236: Mittnordensamarbetet ca 1,5 Mmk nordiska            leby och Oravais utsågs till specialområden år
23237: medel, dvs. sammanlagt över en fjärdedel av de      1989. Regeringen har nyligen förlängt giltighets-
23238: medel som reserverats för gränsregionalt sam-       tiden för Karlebys särställning med ett år och
23239: arbete. lnom Kvarkensamarbetet har man un-          förordnat att A1ajärvi, Storå och Korsnäs skall
23240: der senare år särskilt betonat utvecklandet av      utgöra nya specia1områden samt föbättrat Ora-
23241: flyg- och teletrafikförbindelserna mellan Vasa      vais ställning som stödområde. För några
23242: och Umeå. lnom Mittnordensamarbetet har             månader sedan tillsattes i 1änet en särskild
23243: man koncentrerat sig på avskaffande av de           arbetsgrupp för att se över de problem som
23244: hinder för harrdel som existerar mellan länder-     uppstått på grund av att pä1sfarmningen redu-
23245: na samt på utvecklande av datanät som betjä-        cerats. Arbetsgruppens tidsfrist utgår vid ut-
23246: nar företag och kommuner.                           gången av år 1990. 1 tilläggsbudgeterna för
23247:     Det gränsregionala samarbetet är förvalt-       1988 och 1989 har bevi1jats nästan 40 Mmk för
23248: ningsmässigt en del av det nordiska regional-       stödande av pä1sfarmarnas räntekostnader. Ett
23249: politiska samarbetet. Den centrala tankegången      omfattande teknologipo1itiskt program, TEK-
23250: i det nyligen färdigställda nya regionalpolitiska   PO 2000, har på uppdrag av inrikesministeriet
23251: samarbetsprogrammet består av en ökning av          beretts i 1änet.
23252:                                     1989 vp. -     KK n:o 599                                      5
23253: 
23254:    1 och med länsutvecklingspengarna och           Möjligheterna att finansiera samarbetsprojekt
23255: strukturomvandlingsanslaget har möjligheterna      ur nationella finansieringskällor har förbättrats
23256: att främja genomförandet av olika regionala        betydligt under de senaste åren. Vid fördelning-
23257: utvecklingsprogram förbättrats. Vasa läns an-      en av länsutvecklingspengarna länsvis har det
23258: del av utvecklingspengarna är i år 7 Mmk, dvs.     nordiska samarbetets behov beaktats. Nordiska
23259: andelen är tredje störst tillsammans med den       samarbetsprojekt bör dock konkurrera om
23260: som tillkommer Norra Karelens Iän. Länssty-        finansiering med samma utgångspunkt som
23261: relsen har använt utvecklingspengarna även för     andra projekt.
23262: finansiering av nordiska samarbetsprojekt.            I spörsmålets motivering har det föreslagna
23263: Med strukturomvandlingsanslaget har under          försökets innehåll, organisering, varaktighet
23264: inhevarande år redan finansierats tolv projekt i   eller finansiering inte definierats närmare. Det
23265: Vasa Iän, tili ett belopp av inalles 5,7 Mmk.      är svårt att inse vad nytt i fråga om innehåll ett
23266: K varkens lnnovationscentrum kan nämnas            utnämnande av Vasa Iän tili försökslän för
23267: som ett exempel på de projekt som erhållit         nordiskt samarbete skulle föra med sig. Reger-
23268: stöd.                                              ingen strävar på allt sätt att stöda och utveckla
23269:    Länsstyrelserna har fått i uppgift att till     det nordiska samarbetet, men anser inte det
23270: utgången av maj nästa år uppgöra s.k. utveck-      föreslagna försöket i sin nuvarande form vara
23271: lingsprogram för centralorter. 1 Vasa Iän borde    ändamålsenligt. De i spörsmålets motivering
23272: sådana program uppgöras åtminstone för             nämnda samarbetsprojekten borde specificeras
23273: Vasa, Seinäjoki och Karleby-Jakobstad. Des-        för att man skall kunna ta ställning tili de
23274: sa program uppgörs i samarbete med ifrågava-       åtgärder dessa förutsätter. Detta kunde natur-
23275: rande kommuner.                                    ligt ske i samband med arbetet inom utveck-
23276:    På grund av det ovan anförda konstaterar        lingsdelegationen i Vasa Iän. Samarbetsformer-
23277: jag att det nordiska gränsregionala samarbetet     na mellan Vasa och U meå kommuner kunde
23278: - i vilket Vasa Iän mycket aktivt deltar -         utvecklas även i centralorternas utvecklingspro-
23279: möjliggör ett mycket mångformigt samarbete.        gram.
23280:     Helsingfors den 20 december 1989
23281: 
23282:                                                                         Minister Erkki Liikanen
23283:                                                1989 vp.
23284: 
23285: Kirjallinen kysymys n:o 600
23286: 
23287: 
23288: 
23289: 
23290:                                   Särkijärvi ym.: Asuntolainojen korkotukijärjestelmästä
23291: 
23292: 
23293:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23294: 
23295:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1988 lopulla            toa. Saadun tiedon mukaan oli syyskuun al-
23296: lain, jossa luotiin korkotukijärjestelmä omistus-    kuun mennessä kuitenkin myönnetty vasta
23297: asuntojen hankintaa varten. Laissa jätetään          kuusi korkotukilainaa. Syynä ei varmaankaan
23298: valtioneuvostolle oikeus määrätä järjestelmän        ole ollut valtion tukemien asuntojen kysynnän
23299: yksityiskohtaisista ehdoista. Niiden tuli kuiten-    rauhoittuminen, etenkin kun samaan aikaan on
23300: kin olla sellaiset, että lainan hakijan kannalta     myös ns. omistusaravatuotannon määrä yhä
23301: valtion asuntolaina ja korkotuki olisivat keske-     pudonnut valtion rahoituksen vähäisyyden
23302: nään yhtä edulliset.                                 vuoksi. Jo lain käsittelyn yhteydessä epäiltiin-
23303:    Valtiontalouden kannalta korkotuki on edul-       kin valtiovarainministeriön halukkuutta asettaa
23304: lisempaa kuin aravalainoitus. Yksityinen hen-        korkotuelle sellai::;et ehdot, että järjestelmästä
23305: kilö saa pankeilta periaatteessa edullisempia        tulisi toimiva.
23306: lainoja kuin valtio, jonka kanssa ei synny              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23307: samalla tallettajasuhdetta. Myös se rahamäärä,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23308: jonka tulee kulkea valtion budjetin tai asunto-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23309: rahaston läpi, on korkotukimallissa huomatta-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23310: vasti pienempi.
23311:    Korkotukilainojen määräksi arvioitiin val-                 Millä keinoin Hallitus aikoo toteut-
23312: tion tulo- ja menoarviossa tänä vuonna 365                  taa sillä itsellään ja eduskunnalla olleen
23313: miljoonaa markkaa. Lakiehdotuksen mukaista                  tavoitteen korkohyvityksen osoittami-
23314: tuotantoa olisi tällöin ollut arviolta 6 000 asun-          sesta 6 000 asuntoon vuonna 1989?
23315: 
23316:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
23317: 
23318:           Jouni J. Särkijärvi           Oiva Savela                    Martti Korkia-Aho
23319:                                         Riitta Saastamoinen
23320: 
23321: 
23322: 
23323: 
23324: 290010D
23325: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 600
23326: 
23327: 
23328: 
23329: 
23330:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       luottolaitokselta korkotukilainaa, koska tällöin
23332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hänellä on oikeus saada vastaava valtion laina.
23333: olette 24 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn             Valtiontaloudellisia vaikutuksia tarkastel-
23334: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taessa korkotukijärjestelmää ja valtion lainoi-
23335: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tusta ei voida verrata toisiinsa siten, että
23336: edustaja Jouni J. Särkijärven ym. näin kuulu-        rinnastetaan korkotuen määrä valtion lainan
23337: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 600:            määrään, koska valtion lainoituksessa on kor-
23338:                                                      kotukeen verrattavaa menoa ainoastaan val-
23339:          Millä keinoin Hallitus aikoo toteut-
23340:        taa sillä itsellään ja eduskunnalla olleen    tion lainoihin sisältyvä alikorkoisuus.
23341:                                                         Verrattaessa järjestelmiä, joista toinen perus-
23342:        tavoitteen korkohyvityksen osoittami-
23343:                                                      tuu korkotukijärjestelmään ja toinen valtion
23344:        sesta 6 000 asuntoon vuonna 1989?
23345:                                                      lainoitukseen, todellista valtiontaloudellista ra-
23346:                                                      situsta arvioitaessa on olennaista se, millä
23347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23348:                                                      ehdoilla toisaalta valtio ja toisaalta yksityinen
23349: vasti seuraavaa:
23350:                                                      henkilö voivat hankkia rahoituksen vapailta
23351:    Vuoden 1989 tulo- ja menoarvion mukaan            rahoitusmarkkinoilta. Jos molemmat näistä
23352: korkotukilainoille ei ole asetettu mitään erillis-   voivat hankkia lainoituksen samoin ehdoin,
23353: tä tavoitetta vaan valtion tukeman omistus-          muodostuvat valtion lainan alikorko ja korko-
23354: asuntotuotannon kokonaistavoite on 5 000             tukijärjestelmän korkotuki yhtä suuriksi. Val-
23355: asuntoa. Tämä määrä sisältää siis sekä valtion       tion 2.1.-30.11.1989 ottamien kotimaisten
23356: lainoittaman että valtion lainan sijasta myön-       luottojen keskikorko oli 9,8 prosenttia. Valtion
23357: nettävän korkotuen avulla tuettavan tuotan-          viimeisimmän eli 16.10.1989 liikkeelle lasketun
23358: non. Koska valtion asuntolainoilla ja valtion        tuotto-obligaatiolainan korko on 11,75 pro-
23359: lainan sijasta myönnettävillä korkotukilainoilla     senttia. Vaikka markkinakorot ovat tämän
23360: on yhteinen myöntämisvaltuus, lainoitettavien        jälkeen nousseet, jää valtion ottolainaustoimin-
23361: asuntojen määrä on riippumaton siitä, lainoi-        nan korkotaso kuluineen huomattavasti alhai-
23362: tetaanko asunnot valtion lainalla vai korkotu-       semmaksi kuin nykyisin yksityishenkilöille tar-
23363: kilainalla.                                          jottavien uusien asuntoluottojen korkotaso,
23364:    Lainansaajan kannalta valtion laina ja kor-       joka on tällä hetkellä vähintään 13,5-15 pro-
23365: kotukilaina ovat vaihtoehtoiset siten, että lai-     senttia. Jos halutaan saada asukkaiden makset-
23366: nan saamisen edellytykset täyttävä hakija voi        taviksi tulevat asumismenot yhtä suuriksi mo-
23367: itse valita haluaako hän ottaa valtion lainan        lemmissa järjestelmissä, korkotukijärjestelmä
23368: vai korkotukilainan. Hakijan asema ei järjes-        edellyttää edellä olevan perusteella suuremman
23369: telmässä vaarannu, vaikka hän ei saisikaan           valtion tuen.
23370:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
23371: 
23372:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
23373:                                       1989 vp. -     KK n:o 600                                     3
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23379:   I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen          som han då har rätt att få ett motsvarigt
23380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          statligt lån.
23381: av den 24 november 1989 tili vederbörande               I fråga om de statsekonomiska verkningarna
23382: medlem av statsrådet översänt avskrift av            kan systemet med räntestöd och de statliga
23383: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi          lånen inte jämföras med varandra så att belop-
23384: m.fl. undertecknade spörsmål nr 600:                 pet för räntestöd jämstälis med beloppet för
23385:                                                      statliga lån, eftersom de med räntestöd jämför-
23386:          Vilka medel ämnar Regeringen an-
23387:        vända för att förverkliga sitt och riks-      bara utgifterna i de statliga lånen endast
23388:                                                      omfattar den lägre räntan för statliga lån.
23389:        dagens mål om anvisande av räntegott-
23390:                                                         Vid jämförelse melian de två systemen, av
23391:        görelse tili 6 000 bostäder år 1989?
23392:                                                      vilka det ena bygger på räntestöd och det
23393:                                                      andra på statliga lån är det väsentliga vid
23394:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23395:                                                      bedömningen av den faktiska nationalekono-
23396: samt anföra fö1jande:
23397:                                                      miska belastningen de villkor på vilka å ena
23398:     Enligt statsbudgeten för år 1989 stälides        sidan staten och å andra sidan enskilda perso-
23399: inget separat mål upp för räntestöds1ånen, utan      ner har möjlighet att driva upp medel på den
23400: det övergripande må1et för produktion av             fria penningmarknaden. Om vardera kan skaf-
23401: ägarbostäder är 5 000 bostäder. 1 detta anta1        fa lånemedel på samma villkor, blir beloppet
23402: ingår alitså både den statligt belånade produk-      på den lägre räntan på det statliga lånet och
23403: tionen och den som stöds med räntestöd i             beloppet på räntestödet i räntestödssystemet
23404: stäliet för med statliga 1ån. Eftersom statens       lika stora. Den genomsnittliga räntan på de
23405: bostadslån och de räntestöds1ån som bevi1jas i       inhemska lån som staten tog under tiden
23406: stäliet för statliga lån falier inom samma           2.1-30.11.1989 uppgick tili 9,8 procent. Rän-
23407: beviliningsbefogenhet, är det antal bostäder för     tan på statens senaste obligationslån, som kom
23408: vilka lån beviljas oavhängigt av huruvida lånen      ut på marknaden 16.10.1989, uppgick tili11,75
23409: tili bostäderna beviljas ur lånemedel elier som      procent. Oavsett att marknadsräntorna därefter
23410: räntestödslån.                                       har stigit blir räntesatsen för statens upplåning
23411:     Ur låntagarens synvinkel är de statliga lånen    inklusive utgifter avsevärt lägre än räntesatsen
23412: och räntestödslånen alternativa så att en sö-        för de nya bostadslån som nu erbjuds privat-
23413: kande som uppfylier förutsättningarna för be-        personer och för vilka räntan för närvarande
23414: viljande av lån själv kan välja om han vili ta ett   uppgår tili minst 13,5-15 procent. Om man
23415: statligt lån elier ett räntestödslån. Sökandens      eftersträvar lika stora boendeutgifter inom vart-
23416: stälining kommer inte på spel ens om han inte        dera systemet, förutsätter räntestödssystemet
23417: får räntestödslån av en kreditinrättning, efter-     på basis av det föregående större statligt stöd.
23418:      Helsingfors den 20 december 1989
23419: 
23420:                                                                        Mi1jöminister Kaj Bärlund
23421:                                               1989 vp.
23422: 
23423: Kirjallinen kysymys n:o 601
23424: 
23425: 
23426: 
23427: 
23428:                                  Elo ym.: Kulkuväylän merkitsemisestä Kokemäenjoen patoal-
23429:                                     taassa
23430: 
23431: 
23432:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23433:    Kokemäenjoen patoallas muodostaa Harja-          myös odotettavissa oleva yhä lisääntyvä liiken-
23434: vallan alueella suuren järvimäisen maisemate-       nöinti joella asianmukaiseen järjestykseen.
23435: kijän. Jo nyt allasta hyödynnetään monin               TVL on uusimmissa kannanotoissaan anta-
23436: tavoin niin virkistystoiminnassa kuin muutoin-      nut ymmärtää, että vesiteiden rakentamisessa
23437: kin. Esimerkkeinä mainittakoon vireä vesihiih-      otetaan huomioon yhä enenevässä määrin vir-
23438: toharrastus, monimuotoinen ja elpyvä kalastus-      kistys- ja huviveneilyn tarpeet. Vesi- ja ympä-
23439: toiminta, veneily, uinti yms.                       ristöhallinnon rooli vesien virkistyskäytön ra-
23440:    Harjavallan kaupunki pyrkii jatkuvasti edis-     kentamisessa on myös merkittävä lähinnä "ke-
23441: tämään tämän arvokkaan ja Satakunnan alu-           veiden" hankkeiden rakentamisessa. Tällöinkin
23442: eella harvinaisen vesistön käyttöä. Kaupungis-      on yleensä edellytetty kuntien osallistuvan
23443: sa on esim. hyväksytty Kokemäenjoen moni-           hankkeisiin jollakin panoksella.
23444: naiskäyttösuunnitelma, Harjavallan kaupunki            Työnjaossa kuntien ja valtion viranomaisten
23445: on ollut aloitteentekijänä ja on edelleenkin        kanssa esiintyy alueittain selvää vaihtelua. Har-
23446: mukana Kokemäenjokilaakson matkailun ja             javallan kaupungin mielestä olisikin pyrittävä
23447: virkistyskäytön lisäämiseen tähtäävässä projek-     yhtenäisempään linjaan siten, että valtiovalta
23448: tissa, vesihiihtotoiminnalle on pyritty turvaa-     yhä enenevässä määrin osallistuisi myös sisäve-
23449: maan edellytykset pitkälle tulevaisuuteen, vene-    si1iikenteen kehittämistoimenpiteiden rahoituk-
23450: laitureita on rakennettu jne. Viime vuonna          seen.
23451: aloitti myös yksityinen jokilaivayhtiö liiken-         Harjavallan kaupunki on valmis siihen, että
23452: nöintinsä Harjavallan ja Kokemäen välillä.          se asianmukaisen luvan saatuaan omalta osal-
23453: Kokemäenjoen veden laatu on myös viime              taan ylläpitää vesikulkuväylän osoittamiseen
23454: vuosina selvästi parantunut.                        tarvittavia laitteita patoaltaassa Harjavallan ja
23455:    Näiden kaikkien edellä mainittujen kaupun-       Kokemäen välillä, mikäli valtio suorittaa kus-
23456: gin toimenpiteiden sekä Kokemäenjoen tarjoa-        tannuksellaan väylän ensikertaisen merkitsemi-
23457: mia mahdollisuuksia kohtaan heränneen ylei-         sen.
23458: sen mielenkiinnon johdosta on selvästi syntynyt        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23459: paineita veneilyharrastuksen lisäämiseen Harja-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23460: vallassa.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23461:    Kokemäenjoki on kuitenkin karikkoinen,           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23462: paikoitellen hyvinkin virtaava ja entisenä tukin-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23463: uittoväylänä "vaikea" väylä veneilyyn, jos ei               ryhtyä vesikulkuväylän ensikertaiseksi
23464: alan harrastajille pystytä osoittamaan reimari-             merkitsemiseksi patoaltaassa välillä
23465: merkein turvallista ajoreittiä. Tällä saataisiin            Harjavalta-Kokemäki?
23466:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
23467: 
23468:           Mikko Elo                    Timo Laaksonen                 Kalevi Lamminen
23469:           Raila Aho                    Timo Roos                      Einari Nieminen
23470: 
23471: 
23472: 
23473: 
23474: 290010D
23475: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 601
23476: 
23477: 
23478: 
23479: 
23480:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23481:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laitokselle tehty. Maastotietojen ja venekanta-
23482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tietojen puuttuessa hankkeen tarpeellisuutta ja
23483: olette 24 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            laajuutta ei voida arvioida.
23484: kirjeenne n:o 2936 ohella toimittanut valtioneu-          Tie- ja vesirakennushallitus valmistelee par-
23485: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           haillaan Sisävesien veneväyläohjelmaa 1990--
23486: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-              1997, johon kyseinen hanke voitaisiin sisällyt-
23487: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 601:              tää. Venereitin kulkusyvyys tulisi määrittää
23488:                                                        maastotutkimusten perusteella. Ruoppauksia
23489:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23490:         ryhtyä vesikulkuväylän ensikertaiseksi         väittämällä hankkeen kustannukset pysyisivät
23491:                                                        kohtuullisina.
23492:         merkitsemiseksi patoaltaassa välillä
23493:                                                           Harjavallan kaupungin tulisikin nyt kääntyä
23494:         Harjavalta-Kokemäki?
23495:                                                        tie- ja vesirakennushallituksen (1.3.1990 lukien
23496:                                                        merenkulkuhallituksen) puoleen, jotta väylän
23497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23498:                                                        merkitsemistä varten välttämättömät tutkimuk-
23499: vasti seuraavaa:
23500:                                                        set ja selvitykset saadaan käyntiin. Asian tässä
23501:    Tie- ja vesirakennushallituksella ei ole kysei-     vaiheessa ei hallitus enempää kuin liikennemi-
23502: selle alueelle suunnitteilla veneväyliä tai -reitte-   nisteriökään voi ryhtyä asiassa enempiin toi-
23503: jä. Myöskään mitään aloitteita asiassa ei ole          menpiteisiin.
23504:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
23505: 
23506:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
23507:                                    1989 vp. -     KK n:o 601                                    3
23508: 
23509: 
23510: 
23511: 
23512:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23513: 
23514:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       heller inkommit tili verket. Då det inte finns
23515: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       några uppgifter om terräng och båtbestånd,
23516: nr 2936 av den 24 november 1989 tili vederbö-     kan behovet och omfattningen av projektet inte
23517: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      bedömas.
23518: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl.           Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen bereder
23519: undertecknade spörsmål nr 601:                    som bäst ett båtledsprogram för insjövattnen
23520:                                                   (Sisävesien veneväyläohjelma). Programmet
23521:                                                   gäller åren 1990--1997, och i det kunde det
23522:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23523:                                                   aktuella projektet ingå. Båtruttens seglations-
23524:        vidta för att en vattenfarled för första
23525:                                                   djup bör fastställas på grundval av terrängun-
23526:        gången skall märkas ut i uppdämnings-
23527:                                                   dersökningar. Om uppmuddringar undviks,
23528:        bassängen mellan Harjavalta och
23529:                                                   kunde kostnaderna för projektet bli rimliga.
23530:        Kumo?
23531:                                                      Harjavalta stad bör nu vända sig tili väg-
23532:                                                   och vattenbyggnadsstyrelsen (från 1.3.1990 tili
23533:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23534:                                                   sjöfartsstyrelsen) så att de undersökningar och
23535: samt anföra följande:
23536:                                                   utredningar som behövs för en utmärkning av
23537:   Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har inga       farleden kan påbörjas. T det här skedet kan
23538: planer på några båtleder eller -rutter på det     varken regeringen eller trafikministeriet vidta
23539: aktuella området. Inga initiativ i saken har      andra åtgärder i ärendet.
23540: 
23541:     Helsingfors den 14 december 1989
23542: 
23543:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
23544:                                               1989 vp.
23545: 
23546: Kirjallinen kysymys n:o 602
23547: 
23548: 
23549: 
23550: 
23551:                                  Elo ym.: Nakkilan Järvikylän paikallisteiden kunnostamisesta
23552: 
23553: 
23554:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23555: 
23556:    Nakkilan Järvikylä sijaitsee noin 18 km          tä. Nakkilaan kuljetaan Tervasmäen paikallis-
23557: Porista ja 10 km Nakkilan keskustasta. Järvi-       tietä ja Kivimaan paikallistietä. Liikenne näillä
23558: kylän 145 taloudessa asuu noin 500 asukasta,        teillä ei aivan riitä TVL:n normien mukaan
23559: jotka omistivat toukokuussa 1989 354 rekiste-       perusparannuksen toteuttamiseen, mutta jos
23560: röityä moottoriajoneuvoa. Kylän asukkaat te-        yksi tie Poriin ja yksi tie Nakkilaan korjattai-
23561: kevät oman ilmoituksensa mukaan 2 292 mat-          siin, liikenne keskittyisi korjatuille teille.
23562: kaa viikoittain kylän ulkopuolelle, mikä mer-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23563: kitsee 327 matkaa päivittäin (haastattelututki-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23564: mus toukokuussa 1989). Oman lisänsä Järviky-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23565: län teille tuo alueen maanviljelyksen aiheutta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23566: ma kuljetusliikenne. Alueella tuotetaan viljaa
23567: vuosittain noin 6 milj. kiloa sekä sokerijuuri-
23568: kasta ja perunaa noin 2,5 milj. kiloa.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23569:    Nakkilan Järvikylästä kuljetaan Poriin Lat-             ryhtyä Nakkilan Järvikylän paikallistei-
23570: tomeren paikallistietä ja Haistilan paikallistie-          den kunnostamiseksi?
23571:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
23572: 
23573:           Mikko Elo                     Timo Laaksonen                Kalevi Lamminen
23574:           Raila Aho                     Timo Roos                     Einari Nieminen
23575: 
23576: 
23577: 
23578: 
23579: 2900100
23580: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 602
23581: 
23582: 
23583: 
23584: 
23585:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     eivätkä siten täytä esim. normaaleja soratien-
23587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      päällystämisen kriteereitä, pyritään alueen ties-
23588: olette 24 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        töä mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti pa-
23589: kirjeenne n:o 2937 ohella toimittanut valtioneu-   rantamaan lähinnä kunnossapito-organisaation
23590: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       varatöinä.
23591: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-             Poriin suuntautuva tie parani, kun kesällä
23592: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 602:          1989 valmistui perusparannustyö Lattomeren
23593:                                                    ja Porin välillä. Myös Lattomeren ja Friitalan
23594:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23595:        ryhtyä Nakkilan Järvikylän paikallistei-    väliä on parannettu ja työt jatkuvat vuonna
23596:        den kunnostamiseksi?                        1990.
23597:                                                       Alueen läpi kulkevalla Lattomeren paikallis-
23598:                                                    tiellä on Järvikylän ja Nakkilan välisellä osuu-
23599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23600:                                                    della Y rjölän painorajoitteinen silta. Sillasta
23601: vasti seuraavaa:
23602:                                                    aiheutuva haitta poistuu, kun vuonna 1990
23603:    Järvikylän-Lattomeren alue sijaitsee Porin      alkavan Nakkilan eritasoliittymän rakennus-
23604: eteläpuolella siten, ettei sen läpi kulje mitään   hankkeen yhteydessä Lattomeren paikallistien
23605: kauttakulkuliikenteen väylää, vaan kaikki          suuntausta muutetaan. Samalla järjestyy Järvi-
23606: alueen tiet ovat paikallista liikennettä varten.   kylän suunnasta joustava pääsy eritasossa val-
23607: Suhteellisen vähäisten liikennetarpeiden jakau-    tatien n:o 2 yli Nakkilan keskustaan.
23608: tuminen usealle paikallistielle on vaikuttanut        Mutkainen Haistilan paikallistie pyritään pa-
23609: siihen, että alueen tiestön parantamistoimenpi-    rantamaan kunnossapidon varatyökohteena
23610: teitä on saatu valitettavasti odottaa.             1990-luvun puolivälissä. Tämän suhteellisen
23611:    Vaikka Järvikylän alueen tiestön liikenne-      kalliin kohteen suunnittelu on tarkoitus aloit-
23612: määrät ovat vain luokkaa 200-300 autoajvrk         taa vuonna 1992.
23613:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
23614: 
23615:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
23616:                                     1989 vp. -     KK n:o 602                                    3
23617: 
23618: 
23619: 
23620: 
23621:                              Till Riksdagens Herr Talman
23622:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        t.ex. kriterierna för beläggning när det gäller
23623: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        normala grusvägar, försöker man i mån av
23624: nr 2937 av den 24 november 1989 till vederbö-      möjlighet fortgående förbättra områdets vägnät
23625: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       närmast i form av reservarbete inom under-
23626: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl.         hållsorganisationen.
23627: undertecknade spörsmål nr 602:                        Vägen tili Björneborg blev bättre då grund-
23628:                                                    förbättringsarbetet mellan Lattomeri och Björ-
23629:                                                    neborg blev färdigt. Också avsnittet mellan
23630:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23631:                                                    Lattomeri och Friitala har förbättrats och
23632:        vidta i syfte att iståndsätta bygdevägar-
23633:                                                    arbetena fortgår år 1990.
23634:        na i Järvikylä i Nakkila?
23635:                                                       Lattomeri bygdeväg som går genom området
23636:                                                    har på avsnittet mellan Järvikylä och Lattomeri
23637:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23638:                                                    en viktbegränsad bro i Y rjölä. De olägenheter
23639: samt anföra följande:
23640:                                                    bron medför försvinner då dragningen av
23641:    Området Järvikylä-Lattomeri är beläget på       Lattomeri bygdeväg ändras i samband med det
23642: södra sidan om Björneborg på så sätt att ingen     byggnadsprojekt som gäller Nakkila planskilda
23643: led för genomfartstrafik går genom området,        anslutning och som inleds år 1990. Samtidigt
23644: utan alla vägar på området är avsedda för          ordnas en smidig tillfart från Järvikylähållet
23645: loka! trafik. De relativt obetydliga trafikbeho-   genom en planskild anslutning över riksväg nr
23646: vens fördelning på ett flertal bygdevägar har      2 tili Nakkila centrum.
23647: lett tili att åtgärderna i syfte att förbättra        Man försöker förbättra Haistila slingriga
23648: områdets vägnät tyvärr har fått vänta.             bygdeväg som ett reservarbetsprojekt inom
23649:    Trots att trafikmängderna på vägnätet i         underhållet i mitten av 1990-talet. Avsikten är
23650: Järvikyläområdet endast befinner sig i klassen     att inleda planeringen av detta relativt dyra
23651: 200-300 bilarfdygn och sålunda inte uppfyller      projekt år 1992.
23652: 
23653:     Helsingfors den 14 december 1989
23654: 
23655:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
23656:                                                1989 vp.
23657: 
23658: Kirjallinen kysymys n:o 603
23659: 
23660: 
23661: 
23662: 
23663:                                   Alho ym.: Eteläafrikkalaisen uraanin käyttämisestä Olkiluodon
23664:                                       ydinvoimalan polttoaineena
23665: 
23666: 
23667: 
23668:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23669:    Teollisuuden Voima Oy hankki 20.1.1987            kaan kohdistuvista toimenpiteistä annetun lain
23670: länsisaksalaiselta Nukem-yhtiöltä 207 591 nau-       muuttamisesta (26.6.1987/599), joiden perus-
23671: lan (lbs) erän uraanioksidia U308, joka osto-        teella Etelä-Afrikan tasavallasta tai Namibiasta
23672: hetkellä oli ranskalaisen Comurhex-yhtiön va-        peräisin olevien tavaroiden tuonti Suomeen on
23673: rastossa. Uraani muutettiin Ranskassa uraani-        kielletty.
23674: heksafluoridiksi (UF6) ja kuljetettiin 20.5.1987        TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan polttoai-
23675: Neuvostoliittoon rikastettavaksi.                    neeksi tuoman uraanin alkuperämaa on vaih-
23676:    Nukemin TVO:lle myymän uraanierän alku-           dettu Etelä-Afrikasta Nigeriksi tavalla, jonka
23677: perämaaksi oli merkitty Niger. Kysymyksessä          yksinomaisena tarkoituksena näyttää olleen
23678: on kuitenkin sama uraanierä, jonka Nukem oli         varsinaisen alkuperämaan häivyttäminen ja
23679: ostanut 14.2.1986 eteläafrikkalaiselta Nufcor-       Etelä-Afrikan kauppasaarron kiertäminen. Al-
23680: yhtiöltä. Nukem ja EY-maiden ydinenergiajär-         kuperämaan vaihdon hyväksyjäksi on ilmoitet-
23681: jestö Euratom kävivät vuoden 1985 lopulla            tu EY-maiden ydinenergiajärjestö Euratom,
23682: kirjeenvaihtoa tästä uraanierästä. Nukem-yhtiö       jonka toimialaan alkuperän valvonta ei edes
23683: pyysi tällöin Euratomin suostumusta siihen,          kuulu.
23684: että 19.2.1986 vaihdettaisiin Ranskassa Comur-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23685: hexin varastossa olleen eteläafrikkalaisen uraa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23686: nin alkuperämerkintä vastaavaan määrään              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23687: Länsi-Saksassa Preussen-Elektran omistuksessa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23688: olevaa nigeriläistä uraania.                                     1) Minkä dokumenttien perusteella
23689:    Tätä alkuperämaan vaihtoa ovat sen jälkeen                 Suomen tulliviranomaiset ovat hyväksy-
23690: tutkineet mm. Länsi-Saksan liittopäivien tutki-               neet TVO:n hankkiman eteläafrikkalai-
23691: muskomitea, Hessenin osavaltion poliisilaitos                 sen uraanierän tuomisen Suomeen ja
23692: ja Luxemburgin yleinen syyttäjä.                              kenen myöntämä alkuperätodistus tä-
23693:    Hessenin osavaltion poliisin kuulusteluissa                hän uraanierään liittyy, ja
23694: Nukemin Luxemburgin johtaja, tri Horst Keese                     2) mikäli alkuperämaan hyväksymi-
23695: on kertonut, että Nukem suoritti kerrotun                     nen Nigeriksi on tapahtunut Nukemin
23696: uraanierän alkuperän vaihdon Etelä-Afrikasta                  ja Euratomin välisen kirjeenvaihdon pe-
23697: Nigeriksi "Euratomin 19.2.1986 päivätyllä lu-                 rusteella, pitääkö Hallitus oikeana ja
23698: valla".                                                       kansainvälisen lainsäädännön mukaise-
23699:     Länsi-Saksan liittopäivien 2. tutkimuskomi-               na kuvattua alkuperämaan vaihtoa,
23700: tean kuultavana ollut Euratomin hankintatoi-                  sekä
23701: miston pääjohtaja, tri George von Klitzing on                    3) mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
23702: puolestaan todennut, että "Euratomin puitteis-                koo ryhtyä kansainvälisen ydinpolttoai-
23703: sa ei suoriteta alkuperän valvontaa". von Klit-               neen myynti-, välitys-, rikastus- ja jäl-
23704:  zingin mukaan "alkuperätodistusten laatiminen                leenkäsittelyketjun valvonnan tehosta-
23705:  kuuluu (EY:n) jäsenvaltioille tai niiden valtuut-            miseksi siten, että kansalaisten ja poliit-
23706:  tamille virastoille".                                        tisten päättäjien mahdollisuudet seurata
23707:     Suomessa on voimassa laki eräistä Etelä-                  ydinteollisuuden toimintaa sekä siitä
23708:  Afrikkaan       kohdistuvista      toimenpiteistä            johtuvia ympäristö-, turvallisuus- ja ter-
23709:  (31.12.1985/1104) sekä laki eräistä Etelä-Afrik-             veysriskejä oleellisesti paranevat?
23710: 
23711: 290010D
23712: 2                                1989 vp. -   KK n:o 603
23713: 
23714:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1989
23715: 
23716:        Arja Alho                   Erkki Pulliainen           Pekka Haavisto
23717:        Osmo Soininvaara            Raimo Vuoristo             Esko Helle
23718:        Aimo Ajo                    Timo Kietäväinen           Matti Luttinen
23719:        Eero Paloheimo              Ilkka Joenpalo             Antero Kekkonen
23720:        Heikki Rinne                Jukka Roos                 Matti Ahde
23721:        Pirkko Ikonen               Arto Lapiolahti            Matti Vähänäkki
23722:        Riitta Myller               Risto Ahonen               Reino Paasilinna
23723:        Marita Jurva                Claes Andersson            Kerttu Törnqvist
23724:        Pertti Lahtinen             Mats Nyby                  Asko Apukka
23725:        Reijo Lindroos              Ensio Laine                Heli Astala
23726:        Juhani Vähäkangas           Lauha Männistö             Heikki Riihijärvi
23727:        Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Johannes Virolainen        Esko Almgren
23728:        Sauli Hautala               Jorma Fred                 Riitta Kauppinen
23729:        Annikki Koistinen           Tina Mäkelä                Lea Mäkipää
23730:        Vappu Säilynoja             Tytti Isohookana-Asunmaa   Esko Jokiniemi
23731:        Mirja Ryynänen              Jukka Vihriälä             Juhani Alaranta
23732:        Marjatta Väänänen           Gunnar Jansson             Per-Henrik Nyman
23733:        Matti Väistö                Kimmo Sarapää              Marjatta Stenius-Kaukonen
23734:        Sinikka Mönkäre             Tuulikki Hämäläinen        Jouni J. Särkijärvi
23735:        Jouko Skinnari              Kalle Röntynen             Kauko Heikkinen
23736:        Seppo Pelttari              Pauli Saapunki             Pekka Leppänen
23737:        Mauri Pekkarinen            Timo Laaksonen             Pauli Uitto
23738:        Toimi Kankaanniemi          Pekka Puska                Sakari Knuuttila
23739:        Lea Savolainen              Marja-Liisa Löyttyjärvi    Esko-Juhani Tennilä
23740:        Anna-Liisa Jokinen          Urpo Leppänen              Eino Siuruainen
23741:        Juho Sillanpää              Seppo Kääriäinen           Riitta Järvisalo-Kanerva
23742:        Lauri Metsämäki             Matti Saarinen             Jarmo Wahlström
23743:        Matti Maijala               Raila Aho                  Marja-Liisa Tykkyläinen
23744:        Mikko Elo                   Iiris Hacklin              Tellervo Renko
23745:        Gunnar Joutsensaari         Anneli Jäätteenmäki        Ilkka-Christian Björklund
23746:                                      1989 vp. -      KK n:o 603                                    3
23747: 
23748: 
23749: 
23750: 
23751:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräytyy eri säännösten perusteella sen mu-
23753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaan, missä tarkoituksessa alkuperäsääntöjä
23754: olette 23 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn          sovelletaan. Tullikohtelua koskevat muun
23755: kirjeenne n:o 2938 ohella toimittanut valtioneu-     muassa laki Suomen tasavallan sekä Euroopan
23756: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         talousyhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhtei-
23757: kansanedustaja Alhon ym. näin kuuluvasta             sön välisessä kaupassa sovellettavista alkuperä-
23758: kirjallisesta kysymyksestä n:o 603:                  säännöksistä (996/73) ja laki Suomen tasaval-
23759:                                                      lan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenval-
23760:           1) Minkä dokumenttien perusteella
23761:                                                      tioiden välisessä kaupassa sovellettavista alku-
23762:        Suomen tulliviranomaiset ovat hyväksy-
23763:                                                      peräsäännöksistä (243/73) samoin kuin eri Kev-
23764:        neet TVO:n hankkiman eteläafrikkalai-
23765:                                                      sos-maiden kanssa sovittuja alkuperäsääntöjä
23766:        sen uraanierän tuomisen Suomeen ja
23767:                                                      koskevat säädökset.
23768:        kenen myöntämä alkuperätodistus tä-
23769:        hän uraanierään liittyy, ja                      Tilastotarkoituksissa sovelletaan Kansainvä-
23770:           2) mikäli alkuperämaan hyväksymi-          lisen standardisoimisjärjestön ISO:n standar-
23771:        nen Nigeriksi on tapahtunut Nukemin           diin (ISO/DIS 3166) perustuvaa maaluetteloa
23772:        ja Euratomin välisen kirjeenvaihdon pe-       ja koodistoa. Sen mukaan alkuperämaaksi kat-
23773:        rusteella, pitääkö Hallitus oikeana ja        sotaan maa, jossa tavara on tuotettu tai val-
23774:        kansainvälisen lainsäädännön mukaise-         mistettu. Mikäli tavaraa on valmistettu kahdes-
23775:        na kuvattua alkuperämaan vaihtoa,             sa tai useammassa maassa, alkuperämaaksi
23776:                                                      katsotaan viimeisin valmistusmaa. Tavaran val-
23777:        sekä
23778:           3) mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      mistamisena ei kuitenkaan pidetä tavaran pak-
23779:        koo ryhtyä kansainvälisen ydinpolttoai-       kaamista, lajittelua tai muuta tähän verratta-
23780:        neen myynti-, välitys-, rikastus- ja jäl-     vaa käsittelyä, jos tavaran tullinimike pysyy
23781:                                                      samana.
23782:        leenkäsittelyketjun valvonnan tehosta-
23783:        miseksi siten, että kansalaisten ja poliit-      Edellä olevan lisäksi on voimassa laki kulu-
23784:        tisten päättäjien mahdollisuudet seurata      tustavaroiden alkuperämaan ilmoittamisesta
23785:        ydinteollisuuden toimintaa sekä siitä         (227 /83), jossa on oma, lähellä ISO-standardia
23786:        johtuvia ympäristö-, turvallisuus- ja ter-    oleva alkuperäkoodinsa.
23787:        veysriskejä oleellisesti paranevat?              Tullikohtelun kannalta TVO:n Suomeen tuo-
23788:                                                      mat polttoaineniput ovat olleet joko EC- tai
23789:                                                      EFT A-kohteluun oikeutettuja tavaroita sen
23790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23791:                                                      mukaan, onko ne tuotu maahan Saksan liitto-
23792: vasti seuraavaa:                                     tasavailasta vai Ruotsista. Mainitut maat ovat
23793:    1) Ydinenergialain (990/87) samoin kuin           olleet myös tilastollisia alkuperämaita näissä
23794: 1.3.1988 kumotun atomienergialainkin (356/57)        tuonneissa.
23795: mukaan uraanin maahantuonti on kielletty                Tullihallituksen antaman selvityksen mukaan
23796: ilman ydinenergialain (atomienergialain) mu-         TVO:n polttoainenippujen maahantuonnin yh-
23797: kaista lupaa. Maahantuonnin yhteydessä suo-          teydessä Rauman tullikamari on valvonut, että
23798: ritetussa tullivalvonnassa tarkastetaan normaa-      nippuihin käytetty raakauraani on ollut lu-
23799: lien tullausrutiinien lisäksi ydinenergialain mu-    paehtojen mukaisesti alkuperältään nigeriläistä.
23800: kaisen luvan voimassaolo. Teollisuuden Voima         Koska kysymyksessä ei ole ollut lopputuotteen
23801: Oy:lle ei ole myönnetty lupaa eteläafrikkalaisen     alkuperä, valvonnassa ei ole voitu käyttää
23802: uraanin maahantuonnille eikä tulliviran-             hyväksi tavaran lähetysmaan tulliviranomaisen
23803: omaisten tietoon ole tullut tapausta, jossa          vahvistamia EUR 1 -tavaratodistuksia. Tämän
23804: etelä-afrikkalaista alkuperää olevaa uraania         vuoksi alkuperävalvonta on näiltä osin perus-
23805: olisi yritetty tuoda maahan.                         tunut ulkomaisen myyjän kauppalaskuihin kir-
23806:    Tullikohtelun kannalta tavaran alkuperämaa        jattuihin myyjien vakuutuksiin. Kansainvälinen
23807: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 603
23808: 
23809: tullikäytäntö on tullihallituksen mukaan muu-        min tietoihin muiden kuin em. kolmen alkupe-
23810: toinkin nojautumassa entistä enemmän kaup-           rämaan osalta. Euratom Supply Agency on
23811: palaskuihin kirjattuihin myyjien vakuutuksiin,       eräässä Säteilyturvakeskukselle osoitetussa kir-
23812: koska viranomaisten antamien tavaratodistus-         jeessään todennut, että sen jälkeen kun uraa-
23813: ten saaminen maailmankaupan voimakkaasti             nierä on konvertoitu (olomuoto muutettu uraa-
23814: kasvaessa on koettu liian hitaaksi ja byrokraat-     nioksidista uraaniheksafluoridiksi) EY:n alueel-
23815: tiseksi menettelyksi.                                la Euratom katsoo omasta puolestaan sen
23816:    Ydinenergia-alan tiukan kansainvälisen val-       alkuperäksi Euroopan yhteisöt.
23817: vonnan huomioon ottaen Rauman tullikama-                 Ulkomaankaupassa termillä alkuperä voi
23818: rilla ei ole ollut syytä epäillä sille esitettyjen   olla erilaisia merkityksiä riippuen siitä, mistä
23819: raakauraanin alkuperätietojen oikeellisuutta.        kaupankäyntiä koskevasta säännöstöstä on ky-
23820:    Niger-alkuperäisenä Ranskasta hankittua           symys. Silloin kun on kysymys ydinaineilla
23821: uraanierää on kuitenkin ennen maahantuontia          käytävästä kaupasta, on alkuperällä oma ydin-
23822: useassa vaiheessa jatkojalostettu siten, että sen    sulkupoliittisiin syihin perustuva erityismerki-
23823: olomuoto ja tullinimike ovat muuttuneet (luon-       tyksensä, joka joissakin tapauksissa poikkeaa
23824: non uraani tariffoidaan kansainvälisen HS-           kaupallisista alkuperämääri ttelyistä.
23825: järjestelmän mukaan ryhmään 28.44.10 ja sä-              Seuraavassa selvitetään Teollisuuden Voima
23826: teilyttämättömät polttoaineniput ryhmään             Oy:n ydinpolttoainehankintojen erityispiirteitä,
23827: 84.01). Tullaussäännösten mukaan maahantuo-          kysymyksessä olevan uraanierän hankintaa
23828: tujen polttoainenippujen alkuperämaa määräy-         sekä maahantuontiin liittyvää Suomen viran-
23829: tyy sen mukaan, missä maassa polttoaineniput         omaisten valvontaa:
23830: on valmistettu eli missä uraanin tullinimike on          Uraanidioksidipolttoaineen valmistaminen
23831: viimeksi muuttunut. Tulliviranomaisten alku-         raakauraanista valmiiksi polttoainenipuiksi kä-
23832: perävalvonta on näiltä osin perustunut nor-          sittää useita prosessivaiheita:
23833: maaleihin tullausilmoituksiin, joiden mukaan             - uraanikaivoksesta louhittu raakauraani
23834: kysymyksessä tarkoitetusta uraanista valmistet-      puhdistetaan ja jalostetaan yleensä kaivospai-
23835: tujen polttoainenippujen alkuperämaa on ollut        kalla pulverimaiseksi uraanioksidiksi (U308),
23836: joko Ruotsi tai Saksan liittotasavalta.              josta ulkonäkönsä vuoksi käytetään nimitystä
23837:    2) Euratom on järjestö, jonka tehtäviin           "yellow cake",
23838: kuuluu ydinsulkuvalvonta (ns. safeguards-val-            - uraanioksidi konvertoidaan uraanioksi-
23839: vonta) EY-maita edustavana ylikansallisena           dista uraaniheksafluoridiksi (UF6), joka on
23840: viranomaisena. Euratomin erityisjärjestön Eu-        helposti höyrystyvä syövyttävä yhdiste,
23841: ratom Supply Agencyn tehtävänä on valvoa                 - uraani rikastetaan heksafluoridimuodos-
23842: EY:n alueella tapahtuvia ydinpolttoainekaup-         sa isotoopin U-235:n suhteen noin 3,5-prosent-
23843: poja ja varmistaa ensisijaisesti EY -maille ydin-    tiseksi (luonnon uraanissa on isotooppia U-235
23844: polttoaineen saatavuus tasapuolisesti. Uraani-       noin 0,7 %)
23845: kauppaa käyvien yhtiöiden on tämän vuoksi                - rikastettu uraaniheksafluoridi konvertoi-
23846: ilmoitettava uraanikaupoistaan Supply Agen-          daan uraanidioksidiksi (U02), joka on jauhe-
23847: cylle, jonka lupa tarvitaan uraanin viennille        mainen yhdiste,
23848: Euratomin ulkopuolelle.                                  - uraanidioksidijauheesta puristetaan pel-
23849:    Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien tie-     lettejä, jotka suljetaan tiiviisiin zirkonium-put-
23850: tojen mukaan NUKEM GmbH on tehnyt                    kiin. Näistä sauvoista kootaan ydinreaktoreissa
23851: Euratom Supply Agencylle tarvittavat ilmoi-          käytettävät polttoaineniput.
23852: tukset kysymyksessä esitetyistä vaihtokaupoista          Vaikka ydinpolttoaineen raaka-ainetuotanto
23853: ja Euratom on vastauksessaan todennut, että          ja käyttö on kansainvälisesti laajaa, ovat polt-
23854: esitetyt vaihtokaupat eivät ole ristiriidassa Eu-    toaineen valmistuksen eräät vaiheet keskitty-
23855: ratom Treaty -sopimuksen määräysten kanssa.          neet muutamaan maahan. Uraanin konversio-
23856: Euratom ei kuitenkaan anna vahvistuksia al-          palveluja on saatavissa länsimaissa vain viideltä
23857: kuperästä eikä valvo uraanierien alkuperää,          laitokselta neljästä maasta ja jonkin verran
23858: lukuun ottamatta sellaisia alkuperämaita kuten       Neuvostoliitosta. Kaupallisia rikastuspalveluja
23859: Australia, Kanada ja USA, joiden kanssa              myy länsimaissa kolme yritystä, joilla on rikas-
23860: Euratomilla on tätä koskevat sopimukset.             tuslaitoksia viidessä maassa. Näiden lisäksi
23861:     Edellä olevan perusteella myöskään Suomi ei      rikastuspalveluja on saatavissa Neuvostoliitos-
23862: voi perustaa alkuperämaavalvontaansa Eurato-          ta. Polttoaineen valmistuslaitoksia sen sijaan
23863:                                      1989 vp. -      KK n:o 603                                        5
23864: 
23865: on useissa ydinenergiaa laajasti käyttävissä         alaisen ydinaineen, ydinjätteen, malmin, mal-
23866: maissa.                                              mirikasteen tai 8 §:ssä tarkoitetun muun aineen
23867:    Ydinpolttoaineen valmistuksessa käytettävä        laitteen, laitteiston tai tietoaineiston hallussapi-
23868: uraani on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sa-       toon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutuk-
23869: manlaista riippumatta alkuperästä; tietystä          seen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin,
23870: uraanikaivoksesta peräisin olevaa uraania, joka      kuljetukseen, vientiin ja tuontiin".
23871: on puhdistettu ja konvertoitu (olomuoto muu-             Ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityk-
23872: tettu uraanioksidista uraaniheksafluoridiksi), ei    sellisiä ovat ne velvoitteet eli alkuperämaara-
23873: voida erottaa uraanista, joka on peräisin jos-       joitukset, joita materiaaliin liittyy. Normaalisti
23874: tain toisesta kaivoksesta.                           tällaisten velvoitteiden perustana on ydinsulku-
23875:    Uraanin jalostusprosessit kuten konversio,        sopimus ja sen mukainen valvontajärjestelmä.
23876: isotooppirikastus ja polttoaineen valmistus sa-      Velvoitteista sovitaan valtioiden välisillä bilate-
23877: moin kuin käytetyn polttoaineen jälleenkäsitte-      raalisopimuksilla tai hallitusten välisillä noot-
23878: lykin ovat jatkuvia teollisuusprosesseja. Laitok-    tienvaihdoilla, jolloin ne ovat kansainvälisoi-
23879: selle tuotujen uraanierien kulkua laitoksen läpi     keudellisesti sitovia. Velvoitteet, joita uraani-
23880: ei voida seurata eräkohtaisesti, vaan eri asiak-     eriin yleensä liitetään, koskevat esimerkiksi
23881: kaiden uraanierät prosessoidaan yhdessä tuo-         uraanin käyttöä (rajoitus rauhanomaiseen
23882: tantotarpeiden mukaan. Lopputuote, jossa eri         käyttöön), jälleenvientiä ja jälleenkäsittelyä.
23883: alkuperää olevat uraaniatomit ovat sekoittu-         Myös Suomi on ilmoittanut noudattavansa
23884: neet keskenään, jaetaan sitten asiakkaille kir-      omalta osaltaan viejämaiden yhteisesti hyväk-
23885: janpidon mukaan eikä sen mukaan, mitä ato-           symiä vientiehtoja (julkaistu IAEA:n asiakirjas-
23886: meja kukin asiakas on laitokselle toimittanut.       sa INFCIRC/254).
23887: Jos prosessissa on mukana esimerkiksi etelä-             Ydinmateriaalivalvonnan kannalta on oleel-
23888: afrikkalaista uraania, asiakkaat voivat saada        lista valvoa uraanimääriä ja näihin määriin
23889: sitä vastaanottamassaan lopputuotteessa, halu-       liittyvien velvoitteiden säilymistä eikä ydinma-
23890: sivatpa he sitä tai eivät. Muunlainen proses-        teriaalivalvonnassa ole sinänsä merkitystä sillä,
23891: sointi ei ole nykyisissä teollisen mittakaavan       mistä maasta uraaniatomit ovat fyysisesti pe-
23892: laitoksissa käytännössä mahdollista.                 räisin. Tämä perustuu myös siihen tosiasiaan,
23893:    Teollisuuden Voima Oy:n ydinpolttoaine-           että eri alkuperää olevat uraaniatomit joka
23894: hankinnat perustuvat raakauraanin ostoihin           tapauksessa sekoittuvat polttoaineen valmis-
23895: hajautetusti useilta eri toimittajilta. Yhtiö        tuksen eri vaiheissa keskenään eikä niitä ole
23896: hankkii uraanin jalostuksen ja polttoaineen          jälkeenpäin mitenkään mahdollista erottaa toi-
23897: valmistuksen eri vaiheet samoin kuin tarvitta-       sistaan. Kansainvälisessä ydinmateriaalivalvon-
23898: vat kuljetuspalvelutkin erikseen niin ikään          nassa onkin yleisesti käytössä ns. ekvivalenssi-
23899: useilta kaupallisilta toimittajilta. Koska polt-     periaate, jonka mukaisesti ominaisuuksiltaan
23900: toaine-erän valmistuksessa tarvittavan uraanin       samanlaiset ja saman suuruiset uraanierät voi-
23901: määrää ei voida täsmällisesti määrätä etukä-         daan vaihtaa keskenään edellyttäen, että uraa-
23902: teen, ostaa TVO tarvittaessa pieniä määriä           nieriin liittyvien velvoitteiden säilyvyys varmis-
23903: lisäuraania myös suoraan polttoaineen valmis-        tetaan. Tästä on erikseen todettu myös kysy-
23904: tajalta.                                             myksessä olevan uraanierän maahantuontilu-
23905:     Ydinenergia-asetuksen 51 §:n mukaan vienti-      vassa No 56/814/86 KTM, 29.7.1987, jonka
23906: ja tuontilupaa koskevassa hakemuksessa on            mukaan:
23907: ilmoitettava muun muassa hakemuksessa tar-               "Uraania voidaan korvata konversion ja
23908:  koitetun ydinaineen alkuperämaa. Vastaava           polttoainesauvojen valmistuksen eri vaiheissa
23909: alkuperää koskeva selvitys edellytettiin liitettä-   vastaavalla määrällä muuta saman isotooppi-
23910:  väksi myös atomienergialain mukaista lupaa          koostumuksen omaavaa uraania, mikäli kor-
23911:  koskevaan hakemukseen.                              vaavaan uraaniin ei tule sovellettavaksi sellaisia
23912:     Ydinenergia-asetuksen 1 §:n 5 kohdan mu-         lisävelvoitteita, jotka eivät koske korvattua
23913:  kaan                                                uraania."
23914:     "alkuperämaarajoituksella tarkoitetaan sel-         Ydinmateriaalierään mahdollisesti liittyvien
23915:  laista Suomen jonkun valtion tai valtioryhmit-      velvoitteiden säilyttämistä ja niiden noudatta-
23916:  tymän kanssa tekemästä ydinenergia-alan kan-        misen valvomista varten on toimittajamaiden
23917:  sainvälisestä sopimuksesta aiheutuvaa rajoitus-     vaatimuksesta rakentunut kansainvälinen val-
23918:  ta, joka kohdistuu sopimuksen määräysten            vontaverkosto, joka perustuu valtioiden välisiin
23919: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 603
23920: 
23921: bilateraalisopimuksiin. Toimittajamaan tehtä-       myksessä olevaa tapausta koskeva valvonta on
23922: vänä on tällöin huolehtia siitä, että vastaanot-    kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
23923: taja sitoutuu noudattamaan velvoitteita, jotka      mukaan ollut riittävää ja asianmukaista eikä
23924: se itse tai mikä tahansa uraanierän käsittelyyn     siinä ole havaittu mitään, mikä olisi ristiriidas-
23925: aikaisemmin osallistunut valtio on ko. erään        sa lainsäädännön tai kansainvälisten sopimus-
23926: liittänyt missä tahansa sen historian vaiheessa.    ten määräysten kanssa.
23927:    Edellä mainittujen vientiehtojen mukaan toi-        Ydinenergia-asetuksen 54 ja 55 §:ssä sääde-
23928: mittajavaltion asianomainen viranomainen ei         tään ydinmateriaalien maahantuontiin liittyväs-
23929: myönnä uraanierän vientiä varten oman lain-         tä tullausmenettelystä. Asetuksen 55 §:n mu-
23930: säädäntönsä mukaista maastavientilupaa ydin-        kaan ydinainelähetys saadaan luovuttaa tulli-
23931: aseettomaan maahan ennen kuin se on saanut          toimipaikasta vain sille, jolle on myönnetty
23932: vastaanottavan maan viranomaiselta riittävän        asianmukainen ydinenergialain mukainen maa-
23933: vahvistuksen sille, että vastaanottaja sitoutuu     hantuontilupa.
23934: noudattamaan uraaniin liittyviä velvoitteita.          Kysymyksessä olevan uraanierän maahan-
23935: Vastaanottajavaltio hyväksyy uraanierään mui-       tuonnin yhteydessä tulliviranomaiset eivät ole
23936: den valtioiden velvoitteita ainoastaan lähettä-     havainneet seikkoja, jotka olisivat ristiriidassa
23937: jävaltion esityksestä tämän kanssa tehtävän         ydinenergialain mukaisten lupien tai maahan-
23938: sopimuksen perusteella. Tällaiset sopimukset        tuontia koskevien kaupallisten alkuperärajoi-
23939: voivat olla joko pitkäaikaisia valtiosopimuksia     tussäädösten kanssa. Tullausilmoitusten ja al-
23940: tai tapauskohtaisia hallitusten välisiä noottien-   kuperää koskevien tullaussäännösten perusteel-
23941: vaihtoja.                                           la maahantuotujen polttoainenippujen alkupe-
23942:    Teollisuuden Voima Oy hankki kysymykses-         rämaa on ollut Ruotsi tai Saksan liittotasavalta
23943: sä tarkoitetun uraanin vasta sen jälkeen, kun       sen mukaan, missä niput on valmistettu.
23944: esitetyt vaihtokaupat oli jo tehty. Uraanierä          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
23945: konvertoitiin (uraanin olomuoto muutettiin          kuvattu alkuperän vaihto, mikäli sellainen on
23946: uraanioksidista uraaniheksafluoridiksi) TVO:n       todella tapahtunut, ei ole ristiriidassa Suomen
23947: toimeksiannosta Ranskassa. Ministeriön saa-         lainsäädännön eikä Suomen tekemien kansain-
23948: mien tietojen mukaan Euratom katsoo omasta          välisten sopimusten määräysten kanssa.
23949: puolestaan, että konvertoinnin jälkeen uraanin         3) Kansainvälinen ydinenergia-alan toiminta
23950: alkuperäksi tuli EY. Suurin osa konvertoidusta      on hyvin tiukasti säädeltyä ja valvottua erilai-
23951: uraanista vietiin Ranskasta rikastettavaksi         sin kansainvälisin sopimuksin, joista tärkein on
23952: Neuvostoliittoon, sieltä uudelleen konvertoita-     ydinsulkusopimus. Ydinsulkusopimukseen pe-
23953: vaksi Ruotsiin (olomuoto muutettiin uraani-         rustuvaa valvontajärjestelmää on täydennetty
23954: heksafluoridista uraanidioksidiksi), Ruotsista      bilateraalisopimuksin, joiden ensisijaisena tar-
23955: Saksan hittotasavaltaan polttoaineen valmis-        koituksena on edistää ydinsulkusopimuksen
23956: tusta varten ja Saksan hittotasavallasta valmii-    tavoitteiden toteutumista. Suomella on tällaisia
23957: na polttoainenippuina Suomeen. Osa uraanista        ydinenergia-alan bilateraalisopimuksia Austra-
23958: vietiin Neuvostoliitosta Ruotsiin ja sieltä Suo-    lian, Kanadan, USA:n, Ruotsin, Ison-Britan-
23959: meen ja osa Neuvostoliitosta Saksan Iiittotasa-     nian ja Neuvostoliiton kanssa. Tapauskohtaisia
23960: valtaan ja sieltä Suomeen. Uraanierän maahan-       hallitusten välisillä noottienvaihdoilla tehtyjä
23961: tuonti on tapahtunut kolmessa eri erässä vuo-       sopimuksia on lisäksi muun muassa Kiinan
23962: sien 1988 ja 1989 aikana.                           kansantasavallan ja Saksan Iiittotasavallan
23963:    Uraanin ollessa Suomessa siihen liittyy edellä   kanssa.
23964: kuvattujen vaiheiden johdosta Neuvostoliiton,          Uudistetussa, 1 päivänä maaliskuuta 1988
23965: Ruotsin ja Saksan hittotasavallan kanssa teh-       voimaan tulleessa ydinenergialaissa ja -asetuk-
23966: tyjen sopimusten velvoitteita. Lisäksi Ranskan      sessa on hyvin yksityiskohtaiset ydinenergian
23967: viranomaisia varten kauppa- ja teollisuusminis-     käyttöä koskevat määräykset, joissa on otettu
23968: teriö on antanut tuontia koskevan todistuksen.      huomioon myös ydinpolttoaineen hankinta- ja
23969: Mikään muu maa ei ole esittänyt Suomelle            jälleenkäsittelyketjuun liittyvät kansainväliset
23970: uraanierää koskevia vaatimuksia.                    ydinmateriaalisiirrot ja siirtoihin liittyvä val-
23971:    Ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin     vonta. Säteilyturvakeskuksessa on lisäksi val-
23972: liittyvä valvonta on ydinenergia-asetuksen          misteilla joukko ydinenergialaissa tarkoitettuja
23973: 118 §:ssä säädetty Säteilyturvakeskuksen tehtä-     valtioneuvoston päätöksiä, joihin sisällytetään
23974: väksi. Säteilyturvakeskuksen suorittama kysy-       tarkemmat turvallisuutta ja ydinmateriaalival-
23975:                                      1989 vp. -      KK n:o 603                                      7
23976: 
23977: vontaa koskevat määräykset. Nämä valtioneu-           tuetaan muun muassa kauppa- ja teollisuusmi-
23978: voston päätökset on tarkoitus saattaa voimaan         nisteriön energiatutkimusrahoituksen kautta.
23979: pääosaltaan vuoden 1990 aikana.                          Hallitus katsoo, että uudistettu ydinenergia-
23980:    Meneillään oleva turvallisuusmääräysten laa-       lainsäädäntö ja valmisteilla olevat turvallisuus-
23981: timinen sekä ydinvoimalaitosten ja niissä käy-        määräykset antavat kansalaisille ja poliittisille
23982: tettävän polttoaineen valmistuksen ja käytön          päättäjille hyvät mahdollisuudet seurata ydin-
23983: teknisen turvallisuuden kehittäminen ja ylläpito      energia-alan toimintaa ja siihen liittyvää pää-
23984: perustuvat paljolti siihen laajaan kansainväli-       töksentekoa. Ydinenergialakia sinänsä voidaan
23985: seen yhteistyöhön, johon Suomen turvallisuus-         pitää hyvin uudenaikaisena ja siinä säädetään
23986: viranomaiset ja alan tutkimuslaitokset osallis-       esimerkiksi tiedottamisvelvollisuudesta ehkä
23987: tuvat mm. Kansainvälisen atomienergiajärjes-          laaja-alaisemmin kuin missään muussa vastaa-
23988: tön ja OECD:n piirissä sekä pohjoismaiden             vassa laissa.
23989: välisessä yhteistyössä. Tällaista yhteistoimintaa
23990: 
23991:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
23992: 
23993:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23994: 8                                      1989 vp. -      KK n:o 603
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24000: 
24001:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            pas i handeln mellan Republiken Finland samt
24002: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse            Europeiska ekonomiska gemenskapen och Eu-
24003: nr 2938 av den 23 november 1989 tili vederbö-          ropeiska kol- och stålgemenskapen (996/73)
24004: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           samt lagen om de ursprungsregler som skall
24005: av följande av riksdagsman Alho m.fl. under-           tillämpas i handeln mellan Republiken Finland
24006: tecknade spörsmål nr 603:                              och medlemsstaterna i Europeiska frihandels-
24007:                                                        sammanslutningen (243/73) liksom även stad-
24008:            1) På basen av vilka dokument har
24009:                                                        ganden om ursprungsregler vid handel med
24010:         Finlands tullmyndigheter godkänt att
24011:                                                        olika Kevsos-länder.
24012:         ett av lndustrins Kraft anskaffat syd-
24013:                                                           För att föra statistik tillämpas den interna-
24014:         afrikanskt uranparti införts tili Finland
24015:                                                        tionella standardiseringsorganisationen ISO:s
24016:         och vem har beviljat det ursprungsintyg
24017:                                                        standard (ISO/DIS 3166) och dess förteckning
24018:         som hör tili detta uranparti, och
24019:                                                        över Iänder och koder. Enligt denna anses
24020:            2) såvida godkännandet av Niger
24021:                                                        såsom ursprungsland det land, där varan pro-
24022:         såsom ursprungsland har skett på basen
24023:                                                        ducerats eller framställts. Om varan framställts
24024:         av korrespondens mellan Nukem och
24025:                                                        i två eller flera länder, anses det sista framställ-
24026:         Euratom, anser Regeringen ett sådant
24027:                                                        ningslandet vara ursprungsland. Såsom fram-
24028:         utbyte av ursprungsland vara riktigt
24029:                                                        ställning av varan anses dock inte förpackning,
24030:         och i enlighet med internationell lag-
24031:                                                        sortering eller annan jämförbar hantering av
24032:         stiftning, samt
24033:                                                        varan, om dess tullposition förblir oförändrad.
24034:            3) vilka åtgärder ämnar Regeringen
24035:         vidta för att effektivera övervakningen           Förutom det ovan nämnda gäller lagen om
24036:                                                        angivande av konsumtionsvaras ursprungsland
24037:         av den internationella försäljnings-, för-
24038:                                                        (227 /83), som har en egen ursprungskod som är
24039:         medlings-, anriknings- och upparbet-
24040:                                                        nära ISO-standarden.
24041:         ningskedjan sålunda att nationella och
24042:         politiska beslutsfattares möjligheter att         För tullklareringens del har de bränsleknip-
24043:         följa med kärnkraftsindustrins verksam-        pen som lndustrins Kraft infört tili Finland
24044:         het samt därav följande miljö-, säker-         varit berättigade tili antingen EC- eller EFTA-
24045:         hets- och hälsorisker väsentligt förbätt-      klarering beroende på om de införts från
24046:         ras?                                           Förbundsrepubliken Tyskland eller Sverige.
24047:                                                        Dessa Iänder har även varit statistiska ur-
24048:                                                        sprungsländer för ifrågavarande import.
24049:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
24050:                                                           Enligt en utredning av tullstyrelsen har tull-
24051: samt framföra följande:
24052:                                                        kammaren i Raumo övervakat i samband med
24053:    1) En1igt kärnenergilagen (990/87) liksom           lndustrins Krafts import av bränsleknippen, att
24054: även atomenergilagen (356/57), som upphävdes           det råuran som använts i knippena i enlighet
24055: den 1.3.1988, är import av uran förbjudet utan         med tiliståndsvilikoren härstammat från Niger.
24056: tilistånd som nämns i kärnenergilagen (atom-           Eftersom det inte är fråga om slutproduktens
24057: energilagen). 1 samband med importen kontrol-          ursprung, har man i övervakningen inte kunnat
24058: lerar tullen att ett sådant tilistånd är i kraft vid   utnyttja EUR 1 - certifikat som fastställts av
24059: sidan av normala tullrutiner. lndustrins Kraft         tullmyndighet i varans leverantörsland. Ur-
24060: har inte beviljats tillstånd att importera syd-        sprungskontrollen har därför tili dessa delar
24061: afrikanskt uran och tullmyndigheterna känner           grundat sig på försäljarnas intyg som den
24062: inte tili något fall då man försökt införa uran        utländska försäljaren infört i fakturorna. lnter-
24063: av sydafrikanskt ursprung i landet.                    nationell tullpraxis håller enligt tullstyrelsen
24064:    Ur förtullningssynpunkt bestäms en varas            även i övrigt allt mera på att övergå tili
24065: ursprungsland på basen av olika bestämmelser           försäljarnas intyg på fakturorna, eftersom det
24066: i enlighet med i viiken avsikt ursprungsreglerna       när världshandeln kraftigt ökar visat sig gå
24067: skall tillämpas. Förtullningen beror bl.a. av          alltför långsamt och bli alltför byråkratiskt att
24068: lagen om de ursprungsregler som skall tilläm-          vänta på myndigheternas certifikat.
24069:                                       1989 vp. -     KK n:o 603                                      9
24070: 
24071:    Med beaktande av den noggranna interna-           område anser Euratom för sin del att dess
24072: tionella kontrollen på kärnenergiområdet har         ursprung är de Europeiska gemenskaperna.
24073: tullkammaren i Rauma inte haft anledning att             Inom utrikeshandeln kan termen ursprung
24074: betvivla riktigheten av de uppgifter om råura-       ha olika betydelser beroende på vilket regelverk
24075: nets ursprung som framförts tili den.                för handel det gäller. När det är fråga om
24076:    Det uranparti av Niger-ursprung som an-           handel med kärnämnen har ursprunget en egen
24077: skaffats från Frankrike har dock före importen       specialbetydelse, som grundar sig på kärn-
24078: vidareförädlats i flera skeden, så att dess be-      stoppspolitiska orsaker och i vissa fali avviker
24079: skaffenhet och tullposition ändrats (natururan       från kommersielia ursprungsdefinitioner.
24080: hänförs i tariffen enligt det internationelia            1 det följande utreds specialdrag i Industrins
24081: HS-systemet tili gruppen 28.44.10 och obestrå-       Krafts uranbränsleanskaffning, anskaffningen
24082: lade bränsleknippen tili gruppen 84.01). Enligt      av ifrågavarande uranparti samt de finländska
24083: tullbestämmelserna fastställs ursprungslandet        myndigheternas övervakning i samband med
24084: för importerat uran såsom det land i vilket          importen:
24085: bränsleknippena tiliverkats, dvs. där tulipositio-       Framstäliningen av urandioxidbränsle från
24086: nen senast ändrats. Tullmyndigheternas över-         råuran tili färdigt bränsleknippe omfattar flera
24087: vakning av ursprunget har grundat sig på             processkeden:
24088: normala förtullningsuppgifter, enligt vilka ur-         - råuranet som brutits i en urangruva renas
24089: sprungslandet för bränsleknippen som fram-           och förädlas i alimänhet på gruvområdet tili en
24090: ställts av det i spörsmålet avsedda uranet varit     pulverformad uranoxid (U308), som på grund
24091: antingen Sverige elier Förbundsrepubliken            av sitt utseende kaUas "yeliow cake",
24092: Tyskland.                                               - uranoxiden konverteras från uranoxid tili
24093:    2) Euratom är en organisation, tili vars          uranhexafluorid (UF6), som är en lättflyktig
24094: uppgifter hör kärnstoppskontroli (s.k. safe-         etsande förening,
24095: guards-kontroll) såsom övernationell myndig-            - uranet anrikas i hexafluoridform så att
24096: het som representerar EG-länderna. Euratoms          halten av dess isotop U-235 ökar tili ca 3,5
24097: specialorganisation Euratom Supply Agency            procent (i natururan utgörs ca 0,7% av isoto-
24098: har tili uppgift att övervaka kärnbränsleaffärer     pen U-235),
24099: som sker på EG:s område och att säkra en                - den anrikade hexafluoriden konverteras
24100: opartisk tiligång på kärnbränsle för i första        tili urandioxid (U02), som är en pulverformad
24101: hand EG-länderna. Företag som idkar handel           förening,
24102: med uran skali därför rapportera sina uranaf-           - av urandioxidpulvret pressas kutsar, som
24103: fårer tili Supply Agency, vars tilistånd behövs      innesluts i täta zirkoniumrör. Av dessa stavar
24104: för export av uran utanför Euratom.                  bildas bränsleknippen som kan användas i en
24105:    Enligt de uppgifter handels- och industrimi-      kärnreaktor.
24106: nisteriet fått har NUKEM GmbH sänt de                    Fastän råvaruproduktionen och användning-
24107: nödvändiga meddelandena om de bytesaffärer           en av kärnbränsle är internationellt utbredd
24108: som anförs i spörsmålet tili Euratom Supply          har vissa skeden av bränsleframstäliningen
24109:  Agency, och i sitt svar har Euratom konstate-       koncentrerats tili några länder. Urankonver-
24110:  rat, att de anförda bytesaffärerna inte strider     sionstjänster erbjuds i västländer av bara fem
24111: mot bestämmelserna i Euratom Treaty -avtalet.        anläggningar i fyra Iänder och i någon mån av
24112:  Euratom ger dock inte bekräftelser på ur-           Sovjetunionen. Kommersiella anrikningstjänst-
24113:  sprunget elier övervakar uranpartiernas ur-         er säljs i västländerna av tre företag, som har
24114:  sprung, med undantag för sådana ursprungs-          anrikningsanläggningar i fem länder. Dessutom
24115:  länder som Australien, Canada och USA, med          kan anrikningstjänster erhållas i Sovjetunionen.
24116:  vilka Euratom har avtal härom.                      Framstäliningsanläggningar för bränsle finns
24117:     På basen av det ovan anförda kan inte helier     däremot i flera Iänder som använder kärnener-
24118:  Finland grunda sin övervakning av ursprungs-        gi i större skala.
24119:  land på Euratoms uppgifter för andra ur-                Det uran som används vid framställning av
24120:  sprungsländer än de tre ovan nämnda. Eura-          bränsle är tili sina fysikaliska egenskaper lika-
24121:  tom Supply Agency har i ett brev tili strålsä-      dant oberoende av ursprung; uran från en
24122:  kerhetscentralen konstaterat att efter det uran-    bestämd urangruva, vilket renats och konver-
24123:  partiet konverterats (beskaffenheten förändrats     terats (beskaffenheten ändrats från uranoxid
24124:  från uranoxid tili uranhexafluorid) på EG:s         tili uranhexafluorid), kan inte skiljas från uran,
24125: 2 2900lOD
24126: 10                                   1989 vp.        KK n:o 603
24127: 
24128: som härstammar från någon annan gruva.               fördraget och till detta anslutet övervaknings-
24129:    Uranets förädlingsprocesser såsom konver-         system. Med bilaterala avtal eller notväxling
24130: sion, isotopanrikning och bränsleframställning       mellan regeringarna beslutar staterna om för-
24131: liksom även upparbetning av använt bränsle är        pliktelserna, varvid de blir internationellträtts-
24132: kontinuerliga industriprocesser. De till anlägg-     ligt bindande. De förpliktelser, vilka i allmän-
24133: ningen införda uranpartiernas gång genom             het förbinds med uranpartier, gäller t.ex. an-
24134: anläggningen kan inte följas parti för parti         vändningen av uranet (begränsning till fredligt
24135: utan olika kunders uranpartier processeras           bruk), återexport och upparbetning. Ä ven
24136: samtidigt beroende på produktionsbehovet.            Finland har meddelat att vi iakttar de export-
24137: Slutprodukten, i viiken uranatomer av olika          villkor som exportländerna gemensamt god-
24138: ursprung blandats med varandra, fördelas se-         känt     (publicerade     i   IAEA-dokumentet
24139: dan mellan kunderna enligt bokföringen och           INFCIRC/254).
24140: inte enligt vilka atomer varje kund levererat tili      När det gäller tillsynen av kärnmaterial är
24141: anläggningen. Om i processen ingår t.ex. syd-        det väsentligt att övervaka uranmängderna
24142: afrikanskt uran, kan kunderna erhålla detta i        samt att de förpliktelser som ansluter sig till
24143: den slutprodukt de mottar antingen de vill det       dem förblir i kraft och för denna tillsyn har det
24144: eller inte. En annan form av processering är         inte i sig någon betydelse från vilket land
24145: inte i praktiken möjlig i anläggningar av            uranatomerna fysiskt härstammar. Detta grun-
24146: nuvarande industriell skala.                         dar sig även på det faktum att uranatomer av
24147:    Industrins Krafts uranbränsleanskaffningar        olika ursprung i varje fall uppblandas med
24148: grundar sig på inköp av råuran utspritt på flera     varandra under bränsletillverkningens olika
24149: olika leverantörer. Företaget beställer olika        skeden och senare på intet sätt kan skiljas från
24150: skeden av uranförädling och bränsleframställ-        varandra. Inom internationell kärnmateria1till-
24151: ning likaså av flera olika leverantörer. Efter-      syn har man därför den s.k. ekvivalensprinci-
24152: som mängden uran som behövs vid framställ-           pen, enligt viiken uranpartier med samma
24153: ningen av ett bränsleparti inte noggrant kan         egenskaper och av samma storlek kan utbytas
24154: bestämmas på förhand, köper Industrins Kraft         sinsemellan under förutsättning att man tryg-
24155: vid behov små mängder tilläggsuran även              gar att de förplikte1ser som ans1uter sig till
24156: direkt av bränslefabrikanten.                        uranpartierna fortsätter att vara i kraft. Detta
24157:     Enligt 51 § kärnenergiförordningen skall i       konstateras även särskilt i importtillståndet för
24158: ansökan om tillstånd till export och import          ifrågavarande uranparti Nr 56/814/86 HIM,
24159: anges bl.a. ursprungsland för det kärnämne           29.7.1987, enligt vilket:
24160: som avses i ansökan. Motsvarande utredning              "Uranet kan ersättas i olika skeden av
24161: om ursprunget förutsattes också såsom bilaga         konversionen och framställningen av uransta-
24162: till ansökan om tillstånd enligt atomenergila-       var med motsvarande mängd annat uran med
24163: gen.                                                 samma isotophalt, såvida inte på det ersättande
24164:     Enligt 1 § 5 punkt kärnenergiförordningen        uranet måste tillämpas sådana tilläggsförp1ik-
24165: avses med:                                           telser, som inte gällde för det uran som
24166:     "ursprungslandsbegränsning en sådan be-          ersatts."
24167: gränsning som beror på ett internationellt avtal        För att upprätthålla de förpliktelser som
24168: på kärnenergiområdet mellan å ena sidan              möjligen ansluter sig tili ett kärnmaterialparti
24169: Finland och å andra sidan någon annan stat           och för att tillse att de uppfylls har på
24170: eller grupp av stater och som gäller innehav,        leverantörländernas begäran uppbyggts ett in-
24171: tillverkning, produktion, överlåtelse, hantering,    ternationellt kontrollnät, som grundar sig på
24172: användning, lagring, transport, utförsel eller       bilaterala avtal mellan staterna. Leverantörlan-
24173: införsel av kärnämne, kärnavfall, malm, anri-        dets uppgift är härvid att tillse att mottagaren
24174: kad malm eller andra ämnen, anordningar eller        förbundit sig att uppfylla förpliktelser som
24175: aggregat eller annat informationsmaterial som        landet självt eller viiken stat som helst som
24176: anges i 8 § och som avtalets bestämmelser            tidigare deltagit i hanteringen av uranpartiet
24177: gäller."                                             fogat till ifrågavarande parti under vilket skede
24178:     Av betydelse för tillsynen av kärnmaterial är    av dess historia som helst.
24179: de förpliktelser eller ursprungslandsbegräns-           Enligt ovan nämnda exportvillkor beviljar
24180: ningar som ansluter sig till materialet. Normalt     den ansvariga myndigheten i leverantörstaten
24181: baserar sig sådana förpliktelser på kärnstopps-      för ett uranparti enligt landets lagstiftning inte
24182:                                       1989 vp. -     KK n:o 603                                     11
24183: 
24184: exportlicens tili ett kärnvapenfritt land innan      får en kärnämnesförsändelse överlämnas på
24185: myndigheten fått en tillräcklig bekräftelse av       tullstationen endast tili den som beviljats ve-
24186: mottagarlandets myndigheter att mottagaren           derbörligt importtillstånd enligt kärnenergila-
24187: förbundit sig att uppfylia de förpliktelser som      gen.
24188: ansluter sig till uranet. Mottagarlandet godkän-        I samband med importen av ifrågavarande
24189: ner andra länders förpliktelser för uranpartiet      uranparti har tullmyndigheterna inte observe-
24190: endast på avsändarstatens framställning på           rat några omständigheter, som vore i strid med
24191: basen av ett avtal som görs med denna. Sådana        tilistånd som getts i enlighet med kärnenergi-
24192: avtal kan vara antingen långvariga statsfördrag      lagen eller i strid med kommersiella stadganden
24193: eller notväxling från fali tili fali mellan reger-   om ursprungsbegränsning som gäller import.
24194: ingarna.                                             På basen av förtullningsdokument och förtuli-
24195:     Industrins Kraft Ab anskaffade det i spörs-      ningsregler som gäller ursprung har de impor-
24196: målet avsedda uranet först när de ovan relate-       terade bränsleknippenas ursprungsland varit
24197: rade bytesaffärerna redan skett. Uranpartiet         Sverige elier Förbundsrepubliken Tyskland, be-
24198: konverterades (uranets beskaffenhet förändra-        roende på var knippena framstälits.
24199: des från uranoxid tili uranhexafluorid) på              På basen av det ovan sagda anser regeringen
24200: uppdrag av Industrins Kraft i Frankrike. Enligt      att det beskrina utbytet av ursprung, ifali något
24201: de uppgifter ministeriet inhämtat anser Eur-         sådant verkligen skett, inte står i strid med
24202: atom för sin del att uranets ursprung blev EG        finländsk lagstiftning elier med bestämmelserna
24203: efter konverteringen. Största delen av det kon-      i internationella avtal som ingåtts av Finland.
24204: verterade uranet sändes från Frankrike tili             3) Den internationelia verksamheten på kärn-
24205: anrikning i Sovjetunionen, och därifrån tili         energiområdet är mycket noggrant reglerad och
24206: Sverige för att konverteras på nytt (beskaffen-      kontrolierad i olika internationella fördrag, av
24207: heten ändrades från uranhexafluorid tili uran-       vilka det viktigaste är kärnstoppsfördraget. Det
24208: dioxid), från Sverige tili Förbundsrepubliken        kontrollsystem som baserar sig på kärnstopps-
24209: Tyskland för bränsleframställning och därifrån       fördraget har kompletterats med bilaterala
24210: som färdiga bränsleknippen tili Finland. En del      avtal, vars främsta uppgift är att främja att
24211: av uranet sändes från Sovjetunionen tili Sverige     kärnstoppsfördragets mål uppfylis. Finland har
24212: och därifrån tili Finland och en del sändes från     ingått sådana bilaterala avtal på kärnenergiom-
24213: Sovjetunionen tili Förbundsrepubliken Tysk-          rådet med Australien, Canada, USA, Sverige,
24214: land och därifrån tili Finland. Importen av hela     Starbritaunien och Sovjetunionen. Genom not-
24215: uranpartiet skedde i tre skeden under åren 1988      växling melian regeringarna i särskilda fall har
24216: och 1989.                                            avtal ingåtts med bl.a. Folkrepubliken Kina
24217:     När uranet är i Finland är det beroende på       och Förbundsrepubliken Tyskland.
24218: ovan beskrivna skeden underkastat förpliktel-           I den förnyade kärnenergilagen och kärn-
24219: ser i avtal med Sovjetunionen, Sverige och           energiförordningen, som trädde i kraft den 1
24220:  Förbundsrepubliken Tyskland. Handels- och           mars 1988, ingår mycket detaljerade bestäm-
24221: industriministeriet har dessutom utfärdat ett        melser angående användning av kärnenergi, i
24222:  intyg om importen för de franska myndighe-          vilka även beaktas internationella transporter
24223:  ternas räkning. Intet annat land har tili Fin-      av kärnmaterial och tili dem hörande övervak-
24224:  land anfört krav som gälier detta uranparti.        ning, vilka ansluter sig tili anskaffnings- och
24225:     Enligt 118 § kärnenergiförordningen stadgas      upparbetningscykeln för kärnbränsle. Strålsä-
24226:  att den kontroll som ansluter sig tili interna-     kerhetscentralen bereder dessutom ett antal
24227:  tionella avtal på kärnenergiområdet åligger         statsrådsbeslut som avses i kärnenergilagen,
24228:  strålsäkerhetscentralen. Den tilisyn som strål-     och som innefattar närmare bestämmelser om
24229:  säkerhetscentralen utövat i ifrågavarande fall      säkerheten och kärnmaterialtillsynen. A vsikten
24230:  har enligt handels- och industriministeriets        är att dessa statsrådsbeslut skall bringas i kraft
24231:  uppfattning varit tillräcklig och sakenlig och i    i huvudsak under år 1990.
24232:  den har inte framkommit något, som vore i              Det pågående arbetet med att utarbeta sä-
24233:  strid med lagstiftningen elier internationella      kerhetsbestämmelser samt med att utveckla och
24234:  avtal.                                              upprätthålia den tekniska säkerheten i kärn-
24235:      54 och 55 §§ kärnenergiförordningen stadgar     kraftverk samt vid framställning och använd-
24236:  om förtullningsförfarande i samband med im-         ning av bränsle i dem grundar sig tili stor del
24237:  port av kärnmaterial. Enligt förordningens 55§      på det vidsträckta internationella samarbete,
24238: 12                                   1989 vp. -     KK n:o 603
24239: 
24240: vari Finlands säkerhetsmyndigheter och forsk-        melser som är under beredning ger medborgar-
24241: ningsanstalter på området deltar bl.a. inom          na och de politiska beslutsfattarna goda möj-
24242: Internationella atomenergiorganet och OECD           ligheter att följa med verksamheten på kärne-
24243: samt såsom nordiskt samarbete. Denna samar-          nergiområdet och beslutsfattandet i samband
24244: betsverksamhet stöds bl.a. via handels- och          härmed. Kärnenergilagen i sig kan anses vara
24245: industriministeriets finansiering av energiforsk-    mycket modern och i den stadgas t.ex. om
24246: ning.                                                informationsplikt kanske mera omfattande än i
24247:   Regeringen anser att den förnyade kärn-            någon annan motsvarande lag.
24248: energilagstiftningen och de säkerhetsbestäm-
24249:      Helsingfors den 22 december 1989
24250: 
24251:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
24252:                                            1989 vp.
24253: 
24254: Kirjallinen kysymys n:o 604
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259:                                Lahti-Nuuttila ym.: Kotipalveluautojen hankinnan tukemisesta
24260: 
24261: 
24262:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24263: 
24264:    Vanhusten avohuolto-ja kotipalvelut lisään-   vastaavat tukitoimet olisivat vähintään yhtä
24265: tyvät voimakkaasti. Eri kunnissa saadut koke-    perusteltuja kuin takseille myönnettävät vero-
24266: mukset kotipalveluautojen käytöstä näissä teh-   helpotukset.
24267: tävissä ovat olleet hyvin myönteisiä. Kotipal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24268: veluautojen tarve onkin suuri ja kasvaa edel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24269: leen.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24270:    Olisikin syytä osoittaa kotipalveluautojen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24271: hankkimiseen SVOL-valtionosuuksien lisäksi
24272: selkeää valtion tukea. Tämä voisi tapahtua                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24273: palauttamaHa kotipalveluautojen hankintahin-             ryhtyä kuntien kotipalveluautojen han-
24274: taan sisältyvä autovero. Verohelpotukset ja              kinnan tukemiseksi?
24275:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
24276: 
24277:                     Pentti Lahti-Nuuttila                 Heikki Riihijärvi
24278:                     Timo Roos                             Tytti Isohookana-Asunmaa
24279:                                          Matti Maijala
24280: 
24281: 
24282: 
24283: 
24284: 290010D
24285: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 604
24286: 
24287: 
24288: 
24289: 
24290:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24291:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osuudesta annetun lain (SVOL) 16 §:n nojalla.
24292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Kysymyksessä ehdotetaan kuntien kotipalve-
24293: olette 28 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           luautojen hankkimisen tukemista myös autove-
24294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ron palautuksen muodossa. Viime vuosina ve-
24295: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         rotukiin on kuitenkin kiinnitetty yhä enemmän
24296: edustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta          huomiota ja niitä on pyritty karsimaan. Tällöin
24297: kirjallisesta kysymyksestä n:o 604:                   on periaatteena ollut, että valtion tuen ollessa
24298:                                                       tarpeen jossakin toiminnassa tuki olisi pyrittä-
24299:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24300:         ryhtyä kuntien kotipalveluautojen han-        vä järjestämään muulla tavoin kuin verotuksen
24301:                                                       kautta myönnettävänä.
24302:         kinnan tukemiseksi?
24303:                                                          Verotukea voidaan perustellusti käyttää sil-
24304:                                                       loin, kun verotuksen kautta tapahtuvalla talou-
24305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
24306:                                                       dellisella ohjauksena voidaan vaikuttaa vero-
24307: taen seuraavaa:
24308:                                                       velvollisen toimintaan siten, että se suuntautuu
24309:    Kotipalvelutyötä tehdään kunnissa osittain         tavoitteeksi asetettavalla tavalla. Tällöinkin
24310: puutteenisin työvälinein. Tilastoitua tietoa siitä,   edellytyksenä tulisi olla, että samaa ohjausvai-
24311: kuinka paljon kunnissa on käytössä kotipalve-         kutusta ei voida saada aikaan muulla tavoin.
24312: luautoja, ei ole saatavilla. Yleisesti ottaen            Koska verotuen käyttö ei edellä mainituista
24313: voidaan kuitenkin todeta, että niitä ei ole           yleisistä lähtökohdista käsin ole perusteltua,
24314: tarvetta vastaavasti. Tämän vuoksi on perus-          jää harkittavaksi ylimääräisen valtionavun
24315: teltua, että kunnat mahdollisimman suuressa           myöntäminen kunnille kotipalveluautojen han-
24316: määrin hankkisivat ajoneuvoja kotipalvelujen          kintaan SVOL:n mukaisen valtionosuuden li-
24317: toteuttamista varten. Niitä tarvitaan paitsi ko-      säksi. Avustuksen kohteena olisivat tällöin
24318: tipalveluhenkilöstön liikkumiseen asiakkaan           lähinnä henkilöautot, koska pakettiautoista ei
24319: luota toisen luo, myös työvälineiden kuljetta-        nykyisellään makseta lainkaan autoveroa.
24320: miseen sekä erilaisten palvelutehtävien, kuten           Ylimääräisen valtionavun myöntäminen ky-
24321: ateria- ja pyykkipalvelujen, suorittamisessa.         seiseen tarkoitukseen ei kuitenkaan ole tarkoi-
24322:    Kuntien kotipalvelujen toteuttamisessa käy-        tuksenmukaista, koska se näyttäisi tuovan val-
24323: tettävän välineistön, myös kotipalveluautojen,        tionapujärjestelmään sitä monimutkaisuutta ja
24324: hankintaan suoritetaan valtionosuutta sosiaali-       päällekkäisyyttä, josta nykyisellä lainsäädän-
24325: ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-        nöllä on haluttu päästä eroon.
24326:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
24327: 
24328:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
24329:                                      1989 vp. -     KK n:o 604                                     3
24330: 
24331: 
24332: 
24333: 
24334:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24335:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         även skall stödas genom återbäring av bilskatt.
24336: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Under senare år har det dock fästs allt större
24337: av den 28 november 1989 tili vederbörande           uppmärksamhet vid skatteutgifterna och strä-
24338: medlem av statsrådet översänt avskrift av           van är att minska på deras antal. Härvid har
24339: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila m.fl.        principen varit att beviljande av stöd, i de fall
24340: undertecknade spörsmål nr 604:                      då statligt stöd för någon verksamhet befinns
24341:                                                     vara nödvändig, borde organiseras på något
24342:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
24343:                                                     annat sätt än genom beskattningen.
24344:        vidta för att stöda anskaffandet av
24345:                                                        Det är motiverat att använda sig av stöd i
24346:        kommunala hemservicebilar?
24347:                                                     form av skatteutgift, när man genom ekono-
24348:                                                     misk styrning i beskattningen kan påverka den
24349:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skattskyldiges verksamhet så att den inriktar
24350: samt anföra följande:                               sig i enlighet med målsättningen. Ä ven då
24351:    Hemservicearbete utförs i kommunerna med         borde förutsättningen vara att samma styrnings-
24352: delvis bristfålliga arbetsredskap. Statistik över   verkan inte kan uppnås på annat sätt.
24353: hur många hemservicebilar som används i                Eftersom en användning av skatteutgifter
24354: kommunerna finns inte att få. Allmänt taget         inte med anledning av ovan nämnda allmänna
24355: kan det dock konstateras att det inte finns         utgångspunkter är motiverad, återstår möjlig-
24356: tillräckligt av dem. Det är därför motiverat att    heten att utom den statsandel som beviljas i
24357: kommunerna i så stor utsträckning som möjligt       enlighet med statsandelslagen överväga bevil-
24358: anskaffar fordon för hemservicens behov. Des-       jande av extraordinärt statsbidrag tili kommu-
24359: sa behövs förutom då hemservicepersonalen           nerna för anskaffande av hemservicebilar. Fö-
24360: förflyttar sig från en kund tili en annan även      remål för detta understöd skulle härvid när-
24361: för transport av arbetsredskap och för utföran-     mast vara personbilar, eftersom bilskatt för
24362: de av olika serviceuppgifter, t.ex. måltids- och    närvarande överhuvudtaget inte erläggs för
24363: byktvättsservice.                                   paketbilar.
24364:     För anskaffandet av den materiel som an-           Det är dock inte ändamålsenligt att bevilja
24365: vänds i samband med den kommunala hemser-           extraordinärt statsbidrag för ifrågavarande än-
24366: vicen, även för hemservicebilarna, betalas stats-   damål, eftersom detta skulle främja den kom-
24367: andel med stöd av 16 § lagen om planering av        plexitet och sådana varandra överlappande
24368: och statsandel för social- och hälsovården          stödformer inom systemet med statsbidrag som
24369: (statsandelslagen). I spörsmålet föreslås att       man genom den nuvarande lagstiftningen velat
24370: anskaffandet av kommunernas hemservicebilar         komma ifrån.
24371: 
24372:      Helsingfors den 22 december 1989
24373: 
24374:                                                                          Minister Tarja Halonen
24375:                                                1989 vp.
24376: 
24377: Kirjallinen kysymys n:o 605
24378: 
24379: 
24380: 
24381: 
24382:                                   Tenhiälä: Verotoimistojen palvelukyvyn turvaamiseksi tarvitta-
24383:                                       vista toimenpiteistä
24384: 
24385: 
24386:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24387: 
24388:    Verovirkailijoiden liiton Kuopiossa pitämän       olisi hallituksessa asioista päättämässä, niin
24389: liittokokouksen sanoma on ollut lohdutonta.          nykyinen tilanne olisi surkuhupaisa, ellei se
24390: Verovirkailijat ovat kyllästyneet verouudistuk-      olisi niin perin vakava.
24391: sen epäselvyyksiin ja alituisiin työruuhkiin.           Hallituksenkin "harjoitteluajan" pitäisi jo
24392: Verotoimistojen palvelutaso on laskenut eikä         nyt kohtuudella olla ohi ja todellisten ratkai-
24393: asioita pystytä enää hoitamaan monissakaan           sujen aika olisi jo paikallaan. Kaikenlainen
24394: verotoimistoissa säännösten edellyttämällä ta-       sanahelinä ja -lorotus milloin mistäkin valtion-
24395: valla. Liiton johdon käsitys on, että syypää         hallinnon palvelujen parantamisesta olisi jo
24396: tilanteen nopeaan huonontumiseen on ollut            syytä lopettaa ja ryhtyä konkreettisiin toimiin.
24397: valtiovarainministeriö. Liiton käsityksen mu-        Mielestäni sopiva aloitus olisi se, että verotoi-
24398: kaan valtiovarainministeriö elää aivan omassa        mistojen virkailijoiden joukkopako voitaisiin
24399: maailmassaan. Uudistukset ajetaan liiton mie-        estää kehittämällä heidän työolojaan kohtuul-
24400: lestä eteenpäin aivan liian nopeasti. Verotoi-       lisesti. Uudistamalla verotusta niin, että nykyi-
24401: mistoissa saadaan hyvin hitaasti tietoa verotuk-     nen monimutkainen verojärjestelmä yksinker-
24402: sen uudistuksista. Usein käy niin, että verovir-     taistuisi, voitaisiin toimistojen edellytyksiä
24403: kailijat lukevat järjestelmien uusimisesta sano-     myös parantaa. Tiedonkulkua verovirkailijoille
24404: malehdistä. Näin yksittäinen verovirkailija jou-     olisi syytä myös kohentaa, niin ettei nykyinen
24405: tuu ikävään tilanteeseen, kun kansalaiset kysy-      tilanne, jossa Helsingin ja Pohjoismaiden suu-
24406: vät häneltä neuvoja ja verovirkailija on vain        rin päivälehti muodostaa verovirkailijoille tär-
24407: lehtien antamien tietojen varassa.                   keimmän oikeuslähteen, jatkuisi loputtomiin.
24408:     Erilaiset "verouudistukset" sekä ennakkope-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24409: rintäjärjestelmän muutokset ovat johtaneet ve-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24410:  rotoimistoissa valtaviin ylityömääriin. Kylläs-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24411:  tyminen on sitten näkynyt siinä, että verovir-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24412:  kailijat ovat lähteneet muihin työpaikkoihin.
24413:  Esimerkiksi Vantaan verotoimistosta on lähte-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24414:  nyt joka kolmas työntekijä ja Helsingin vero-               epäonnistuneet verouudistuskokeilut ja
24415:  toimistossa on jatkuvasti auki yli 50 virkailijan           -sotkut ovat aiheuttaneet verovirkaili-
24416:  tointa.                                                     joiden joukkopaon verotoimistoista, ja
24417:     Kun muistaa, millä ponnekkuudella ja ulko-                  miten Hallitus aikoo ryhdistäytyä ja
24418:  kohtaisella asiantuntemuksella nykyinen vero-               millaisiin toimiin ryhtyä, jotta verotoi-
24419:  ministerikin kävi oppositioaikanaan selvittä-               mistojen palvelukyky voitaisiin palaut-
24420:  mässä niitä näkemyksiä, jotka valaisisivat ve-              taa entiselleen ja verovirkailijoiden
24421:  rotoimistojen polkuja sitten, kun ko. henkilö               työolosuhteet kohtuullistuttaa?
24422: 
24423:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
24424: 
24425:                                            Hannu Tenhiälä
24426: 
24427: 
24428: 
24429: 
24430: 290010D
24431: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 605
24432: 
24433: 
24434: 
24435: 
24436:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mään erityistoimenpitein mahdollisimman te-
24438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hokkaaksi jo ennen esityksen antamista.
24439: olette 28 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn           Kysymyksessä on viitattu verovirkailijoiden
24440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       joukkopakoon verouudistuksen johdosta. Ky-
24441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      symyksen muotoilun osalta kiistän ehdottomas-
24442: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta           ti, että missään vaiheessa olisi ollut kysymys
24443: kirjallisesta kysymyksestä n:o 605:                "epäonnistuneesta verouudistuskokeilusta ja
24444:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      -sotkuista", niin kuin kysymyksessä on mainittu.
24445:        epäonnistuneet verouudistuskokeilut ja      Työvoimatilanteen osalta voidaan todeta, että
24446:        -sotkut ovat aiheuttaneet verovirkaili-     kokonaisuutena verotoimistojen henkilöstön
24447:        joiden joukkopaon verotoimistoista, ja      määrä on nykyisin riittävä. Henkilöstön vaih-
24448:           miten Hallitus aikoo ryhdistäytyä ja     tuvuus ja työvoiman saanti on kuitenkin ollut
24449:        millaisiin toimiin ryhtyä, jotta verotoi-   vaikeata erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asia-
24450:        mistojen palvelukyky voitaisiin palaut-     kaspalvelukäyntien lisääntyminen on suurissa
24451:        taa entiselleen ja verovirkailijoiden       verovirastoissa, muun muassa pääkaupunkiseu-
24452:        työolosuhteet kohtuullistuttaa?             dulla, lisännyt yleisönpalveluun kohdistuvia
24453:                                                    paineita. Verotukseen tehtävät uudistukset ovat
24454:                                                    luonnollisesti lisänneet verotustyön vaativuutta,
24455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja tämä yhdessä asiakaspalvelun lisääntymisen
24456: vasti seuraavaa:                                   myötä on ilmeisesti osaltaan lisännyt työpainei-
24457:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu lain-      ta lähinnä pääkaupunkiseudulla.
24458: säädäntöuudistuksista verotoimistoille annetta-       Verohallinnon virkarakenteen kehittämiseksi
24459: van tiedon kulun hitauteen. Hallituksen anta-      nykyistä kilpailukykyisemmäksi ja henkilöstön
24460: mista esityksistä tiedotetaan verohallituksen      pysyvyyden turvaamiseksi on verohallinnossa
24461: kautta lääninverovirastoille välittömästi. Ny-     vireillä muun muassa virkajärjestelyjä, joita on
24462: kyisin veroviranomaisten toimintaa ohjaava,        jo osittain toteutettu. Verohallituksesta saadun
24463: operatiivinen viestintä ei kuitenkaan kykene       tiedon mukaan erityisesti pääkaupunkiseudun
24464: saavuttamaan verotoimiston henkilökuntaa           verovalmistelijoiden vakansseihin (noin 200) on
24465: yhtä nopeasti kuin sanomalehdistö ja sähköiset     tarkoitus kohdentaa 1.12.1989 lukien ansiota-
24466: viestimet. Verohallituksesta saadun tiedon mu-     soselvitysten edellyttämiä virkamiesten palk-
24467: kaan tiedonkulun viivettä lisää säädösmuutos-      kausten tarkistuksia. Edelleen verohallinnossa
24468: ten osalta ohjeiden laatimiseen tarvittava aika    on tarkoitus käynnistää vuoden 1990 alusta
24469: verohallituksessa. Toivottavaa olisi, että myös    lukien henkilön työsuoritukseen ja ammatin-
24470: verotoimistoille voitaisiin ilmoitusluonteisesti   hallintaan perustuva henkilökohtaisten palkan-
24471: tiedottaa lainsäädäntöuudistuksista riittävän      lisien kokeilu. Asiasta on sovittu tarkentavassa
24472: ajoissa. Asia on tältä osin kuitenkin järjestä-    virkaehtosopimuksessa. Lisäksi tehtävien vaa-
24473: mättä, mikä johtuu siitä, että verotoimistoissa    tivuusluokituskokeilun perusteella on selvitetty
24474: pääpaino on kulloinkin toimitettavassa vero-       verohallinnon virkanimikkeiden ja palkkausten
24475: tuksessa. Tulevaisuudessa sähköisen viestinnän     tarkistustarpeita, joiden pohjalta on vuoden
24476: kehittyminen tarjonnee osaltaan mahdollisuu-       1989 marraskuussa aloitettu tarvittavien pal-
24477: den postitusviiveen poistamiseen. Valtiovarain-    kantarkistusten kohdentaminen ja virkojen
24478: ministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota      vaativuuteen      perustuva     virkanimikkeiden
24479: nopeasti voimaansaatettavista laeista tiedotta-    muuttaminen.
24480: miseen, kuten tapahtui esimerkiksi vuoden 1989        Kysymyksessä esitettyihin seikkoihin voi jo
24481: rakennusverosta annetun lain osalta. Näissä        verohallitus vaikuttaa edellä mainituilla kei-
24482: tapauksissa tiedottaminen on pyritty järjestä-     noilla ja verohallinnon voimavarojen tarkoi-
24483:                                    1989 vp. -     KK n:o 605                                    3
24484: 
24485: tuksenmukaisella kohdentamisella. Verotoimis-     verohallinnon organisaatiouudistuksen kehittä-
24486: tojen palvelukyky ja verovirkailijoiden työolo-   mishankkeen yhteydessä. Organisaatiouudis-
24487: suhteet tulevat harkittavaksi myös muun muas-     tuksen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa vuo-
24488: sa valtiovarainministeriön käynnistämän laajan    den 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä.
24489:     Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989
24490: 
24491:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
24492: 4                                   1989 vp. -      KK n:o 605
24493: 
24494: 
24495: 
24496: 
24497:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24498: 
24499:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1989. 1 dessa fall har man i mån av möjlighet
24500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ordnat informationen genom specialåtgärder så
24501: av den 28 november 1989 tili vederbörande           att den är möjligast effektiv redan innan en
24502: medlem av statsrådet översänt avskrift av           proposition avlåts.
24503: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-             1 spörsmålet har det hänvisats tili skattefunk-
24504: dertecknade spörsmål nr 605:                        tionärers massflykt på grund av skatterefor-
24505:                                                     men. Beträffande formuleringen av spörsmålet
24506:           Är Regeringen medveten om att de
24507:        misslyckade experimenten och trasslig-       bestrider jag att det i något skede skulle har
24508:        heterna i samband med skattereformen         varit fråga om misslyckade experiment och
24509:                                                     trassligheter i samband med skattereformen,
24510:        har lett tili skattefunktionärernas mass-
24511:                                                     vilket nämnts i spörsmålet. 1 fråga om arbet-
24512:        flykt från skattebyråerna, och
24513:                                                     skraftssituationen kan det konstateras att an-
24514:           hur ämnar Regeringen rycka upp sig
24515:                                                     talet anställda vid skattebyråerna för närvaran-
24516:        och vilka åtgärder ämnar den vidta, för
24517:        att skattebyråernas servicefunktion          de är tiliräckligt från helhetssynpunkt sett.
24518:                                                     Särskilt inom huvudstadsregionen har problem
24519:        skall kunna återställas och skattefunk-
24520:                                                     dock uppstått på grund av personalomsättning-
24521:        tionärernas arbetsförhållanden göras
24522:                                                     en och den bristande tillgången på arbetskraft.
24523:        drägliga?
24524:                                                     Ett ökat antal kundservicebesök vid de stora
24525:                                                     skattebyråerna, bl.a. i huvudstadsregionen, har
24526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        medfört att trycket på kundservice ökat. Skat-
24527: samt anföra följande:                               tereformerna har givetvis lett tili att beskatt-
24528:    1 motiveringen tili spörsmålet har det hänvi-    ningsarbetet har blivit mera krävande, och
24529: sats tili att informationen om lagstiftningsre-     detta tilisammans med tilitagande kundservice
24530: former inte tillräckligt snabbt når skattebyråer-   har uppenbarligen bidragit tili att arbetstrycket
24531: na. Länsskatteverken informeras via skattesty-      ökat, främst i huvudstadsregionen.
24532: relsen omedelbart om regeringspropositioner-           För att tjänstestrukturen inom skatteförvalt-
24533: na. För närvarande kan den operativa kom-           ningen skall kunna utvecklas så att den blir
24534: munikation som styr skattemyndigheternas            konkurrenskraftigare än för närvarande och
24535: verksamhet dock inte nå personalen vid skat-        för tryggandet av personalens fortbestånd på-
24536: tebyråerna lika snabbt som tidningspressen och      går inom skatteförvaltningen bl.a. tjänsteregle-
24537: de elektroniska medierna. Enligt uppgift från       ringar, som delvis redan verkställts. Enligt
24538: skattestyrelsen ökas dröjsmålet med informa-        uppgifter från skattestyrelsen har man för
24539: tionen om stadgeändringarna av den tid som          avsikt att fr.o.m. 1.12.1989 särskilt inom hu-
24540: vid skattestyrelsen behövs för utarbetandet av      vudstadsregionen göra sådana justeringar av
24541: anvisningar. Det vore önskvärt att även skat-       lönerna för skatteberedarvakanser (ca 200) som
24542: tebyråerna i tillräckligt god tid genom ett         förutsätts i förtjänstnivåutredningarna. Dess-
24543: meddelande kunde informeras om lagstiftnings-       utom skall inom skatteförvaltningen vid ing-
24544: reformerna. Frågan är tili denna del fortfaran-     ången av år 1990 inledas ett experiment med
24545: de öppen, vilket beror på att huvudvikten vid       personliga lönetillägg som baserar sig på arbets-
24546: skattebyråerna ligger på den beskattning som        prestation och yrkeskunskaper. Om detta har
24547: vid ifrågavarande tidpunkt skall verkställas. 1     överenskommits i det preciserande tjänstekol-
24548: framtiden torde utvecklingen av de elektronis-      lektivavtalet. Utgående från experimentet med
24549: ka medierna bidra tili möjligheten att avskaffa     klassificering enligt kraven för uppgifterna har
24550: dröjsmålet med postningen. Finansministeriet        man utrett behovet att justera skatteförvalt-
24551: har fåst särskild uppmärksamhet vid den infor-      ningens tjänstebenämningar och avlöningar. På
24552: mation som skall ges om lagar som träder i          basis av dessa har inriktandet av nödvändiga
24553: kraft i brådskande ordning, vilket var fallet       lönejusteringar och ändringen av tjänstebenäm-
24554: exempelvis i fråga om byggskattelagen för           ningar utgående från de med tjänsterna för-
24555:                                     1989 vp.       KK n:o 605                                    5
24556: 
24557: knippade kraven inletts i november 1989.           kommer att utvärderas bl.a. i samband med det
24558:    Genom ovan nämnda åtgärder och genom            stora utvecklingsprojekt som hänför sig tili
24559: att fördela skatteförvaltningens resurser på ett   organisationsreformen inom skatteförvaltning-
24560: ändamålsenligt sätt kan skattestyrelsen för sin    en och som startats av finansministeriet. Av-
24561: del inverka på de i spörsmålet anförda omstän-     sikten är att verkställandet av organisationsre-
24562: digheterna. Skattebyråernas servicefunktion        formen skall inledas i budgetpropositionen för
24563: och skattefunktionärernas arbetsförhållanden       1991.
24564:     Helsingfors den 29 december 1989
24565: 
24566:                                                                         Minister Ulla Puolanne
24567:                                             1989 vp.
24568: 
24569: Kirjallinen kysymys n:o 606
24570: 
24571: 
24572: 
24573: 
24574:                                 Fred: Liikennejuopumustapausten vähentämiseksi tarvittavista
24575:                                     toimenpiteistä
24576: 
24577: 
24578:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24579: 
24580:    Tänä vuonna liikennejuopumustapausten          kuoli viime vuonna 126 ihmistä, mikä on 19,3
24581: määrä kasvaa ennätykselliseen lähes 30 OOO:een.   prosenttia liikenteessä kuolleista. Alkoholita-
24582: Tammi-lokakuussa poliisiviranomaisten pyy-        pauksissa loukkaantui 4 196 henkilöä, mikä on
24583: tämien päihdetutkimusten ja -lausuntojen          9,1 prosenttia kaikista tieliikenteessä loukkaan-
24584: määrä oli lähes 25 300. Tämä on yli 1 700         tuneista. Useimmiten onnettomuudessa kärsi-
24585: tapausta ja seitsemän ja puoli prosenttia enem-   mään joutuu syytön osapuoli.
24586: män kuin viime vuoden vastaavana aikana.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24587: Samalla liikennesuorite on TVH:n keräämien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24588: tietojen mukaan kasvanut vain kuutisen pro-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24589: senttia edellisvuodesta.                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24590:    Rattijuopumustapausten määrä on kasvanut
24591: myös mitattaessa niiden osuutta ratsiatutki-
24592: musten määrästä. Liikennejuopumustapausten                  Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
24593: määrää kuvaakin, että tämän vuoden ensim-                tus aikoo ryhtyä liikennejuopumuksen
24594: mäisen kymmenen kuukauden aikana on tullut               vähentämiseksi ja täysraittiuden pe-
24595: ilmi enemmän tapauksia kuin vuonna 1986                  riaatteen käyttöön ottamiseksi kaikessa
24596: yhteensä. Tieliikenteen alkoholitapauksissa              liikenteessä?
24597: 
24598:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
24599: 
24600:                                           Jorma Fred
24601: 
24602: 
24603: 
24604: 
24605: 2900100*
24606: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 606
24607: 
24608: 
24609: 
24610: 
24611:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      loukkaantuneistakin noin puolet on ollut itse
24613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rattijuoppona ja suurin osa muista loukkaan-
24614: olette 28 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         tuneista on rattijuopon kyydissä olleita. Muut
24615: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kysymyksessä tarkoitetut tieliikenteen alkoho-
24616: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       litapausten uhrit ovat puolestaan melkein poik-
24617: edustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta kirjal-       keuksetta humalaisia jalankulkijoita ja polku-
24618: lisesta kysymyksestä n:o 606:                       pyöräilijöitä. Vesiliikenteestä ei ole käytettävis-
24619:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    sä yhtä yksityiskohtaisia tilastoja, mutta vesi-
24620:        tus aikoo ryhtyä liikennejuopumuksen         liikennejuopumuksen vuoksi hukkuneet, joita
24621:        vähentämiseksi ja täysraittiuden pe-         arvioidaan olevan vähemmän kuin viidennes
24622:        riaatteen käyttöön ottamiseksi kaikessa      kaikista hukkuneista, lienevät erittäin harvinai-
24623:        liikenteessä?                                sia poikkeuksia lukuun ottamatta pelkästään
24624:                                                     vesiliikennejuopumukseen syyllistyneen kuljet-
24625:                                                     tajan aluksessa olleita.
24626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
24627:                                                        Liikennejuopumusten torjumiseen on perin-
24628: taen seuraavaa:
24629:                                                     teisesti käytetty valistusta ja rikosoikeudellisia
24630:    Ilma- ja raideliikenteessä liikennejuopumus      keinoja. Näiden käyttöä pyritään edelleen te-
24631: on harvinainen, esimerkiksi vuonna 1988 poliisi     hostamaan. Liikenneministeriö, sisäasiainmi-
24632: esitti päihdetutkimuspyynnön ilmaliikenteessä       nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Liiken-
24633: vain kaksi kertaa ja raideliikenteessä kymme-       neturva ja Oy Alko Ab ovat tänä vuonna
24634: nen kertaa. Vesiliikenteessä pyyntöjä tehtiin       aloittaneet valtakunnallisen "Selvä" -rattijuopu-
24635: noin 600. Liikennejuopumus on ongelma tielii-       muskampanjan, joka on suunnattu erityisesti
24636: kenteessä, jossa em. pyyntöjäkin tehtiin runsaat    nuoriin ja kouluille. Tätä kampanjaa tullaan
24637: 26 000.                                             jatkamaan ensi vuonna ja lisäksi on suunnit-
24638:    Poliisin kiinni ottamien rattijuoppojen määrä    teilla uusia teemoja. Myös alkoholin käyttöä
24639: kasvaa edelleen tänäkin vuonna. Ainakin osak-       vesillä koskeva valtakunnallinen kampanja on
24640: si tämä johtuu poliisin tehostuneesta toimin-       suunnitteilla. Poliisi on viime vuosina pystynyt
24641: nasta rattijuoppojen kiinni ottamiseksi, mutta      lisäämään puhallutuksiaan sekä vesillä että
24642: osaksi lienee myös kysymys rattijuoppouden          tieliikenteessä ja vastaisuudessakin liikennejuo-
24643: jonkinasteisesta lisääntymisestä. Tilanne ei rat-   pumus tulee olemaan liikennevalvonnan pää-
24644: siatutkimusten ja onnettomuustilastojen valos-      painopisteitä.
24645: sa ole kuitenkaan dramaattisesti huonontunut.          Ratsiatutkimusten perusteella näyttää siltä,
24646: Jos lisääntymistä on tapahtunut, se heijastanee     että ns. tavalliset kansalaiset ovat tällä vuosi-
24647: pikemminkin liikenteen kasvua ja yleistä alko-      kymmenellä aikaisempaa raittiimpia liikentees-
24648: holijuomien nauttimisen lisääntymistä, jotka        sä ja rattijuopumukset keskittyvät henkilöille,
24649: ovat molemmat tilastoista selvästi havaittavis-     jotka eivät muutoinkaan kykene hallitsemaan
24650: sa, kuin esimerkiksi rattijuoppoutta koskevan       alkoholinkäyttöään. Ilmeisesti ainakin kolmas-
24651: vallitsevan moraalikäsityksen höltymistä.           osa rattijuopoista on nykyisin alkoholiongel-
24652:    Kysymyksen perusteluissa esitetty toteamus,      maisia. Valistus ja rikosoikeudelliset keinot
24653: että liikenteen alkoholitapauksissa joutuisi        eivät näytä heihin vaikuttavan. Liikenneminis-
24654: useimmiten kärsimään syytön osapuoli, ei on-        teriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat käyn-
24655: neksi pidä paikkaansa. Rattijuopumusonnetto-        nistäneet yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa
24656: muuksissa kuolleista noin kaksi kolmasosaa on       kokeilun alkoholiongelmaisten hoitoonohjauk-
24657: ollut itse rattijuoppona ja suurin osa muista       sen parantamiseksi. Tuloksia kokeilusta odote-
24658: kuolleista on ollut rattijuopon kyydissä olleita    taan vuonna 1991.
24659: matkustajia, joita ei useinkaan voi pitää ratti-       Ruotsissa hallitus on ehdottanut rattijuopu-
24660: juopumuksen syntymistilanteen kannalta "syyt-       muksen promillerajan alentamista nykyisestä,
24661: töminä".        Rattijuopumusonnettomuuksissa       meilläkin käytössä ol~vasta 0,5 promillesta 0,4
24662:                                     1989 vp. -     KK n:o 606                                       3
24663: 
24664: promilleen. Ruotsin valtiopäivät saanevat eh-      avulla voitaisiin harkita siirtymistä veren alko-
24665: dotuksen käsiteltyä lähiaikoina. Muualla Län-      holipitoisuuden analysoinuin sijasta hengitysil-
24666: si-Euroopan maissa promilleraja on joko 0,8        man alkoholipitoisuuden analysointiin ja lan-
24667: tai 0,5. Yhdysvalloissa käytetään joissakin osa-   gettavan promillerajan määrittämiseen viimeksi
24668: valtioissa 1,0 promillen rajaa, mutta tämän        mainitun perusteella. Tämä helpottaisi rattijuo-
24669: rajan alentamisesta on keskusteltu.                pumuksen selville saamista, koska enää ei
24670:    Nykyisin meillä käytössä olevat poliisin pu-    tarvittaisi verikoetta. Laitteiden kallis hinta voi
24671: hallutuslaitteet antavat oikein käytettynä luo-    tosin muodostua ongelmaksi. Jos uuteen ana-
24672: tettavan tuloksen noin 0,2 tai 0,3 promillen       lysointimenetelmään siirryttäisiin, asia tulisi ri-
24673: kohdalla. Olen itse esittänyt tätä rajaa harkit-   koslain muutoksena eduskunnan käsittelyyn ja
24674: tavaksi uutena rangaistavan rattijuopumuksen       eduskunta voisi tällöin ottaa kantaa promille-
24675: rajana. Tarkempiakin puhallutuslaitteita on        rajaan.
24676: käytössä esim. Ruotsissa. Näiden laitteiden
24677:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1989
24678: 
24679:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
24680: 4                                      1989 vp. -      KK n:o 606
24681: 
24682: 
24683: 
24684: 
24685:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24686:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            diga" till att rattfyllerisituationen uppkommit.
24687: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse            Också av dem som har skadats i rattfylleri-
24688: av den 28 november 1989 till vederbörande              olyckor har rattfylleristerna utgjort ca hälften,
24689: medlem av statsrådet översänt avskrift av              och de flesta av de andra skadade har varit
24690: följande av riksdagsman Jorma Fred under-              personer som har fårdats med en rattfyllerist.
24691: tecknade spörsmål nr 606:                              De övriga i spörsmålet avsedda offren för
24692:            Vilka brådskande åtgärder ämnar             vägtrafikolycksfall, där alkoholen har andel, är
24693:         Regeringen vidta för att minska trafik-        åter nästan undantagslöst herusade fotgängare
24694:         fylleriet och för att principen om hel-        och cyklister. För sjötrafikens del finns inte
24695:         nykterhet skall införas vid all s1ags          lika noggrann statistik att tillgå, men de som
24696:         trafik?                                        har drunknat till följd av fylleri i sjötrafik
24697:                                                        vilkas antal beräknas utgöra mindre än en
24698:                                                        femtedel av alla drunknade, torde med några
24699:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ytterst få undantag utgöras enbart av personer
24700: samt anföra följande:                                  som befunnit sig i samma båt som en förare
24701:    lnom lufttrafiken och den spårbundna trafi-         som gjort sig skyldig till fylleri.
24702: ken är trafikfylleri ovanligt, och t.ex. år 1988          Vid bekämpningen av trafikfylleriet har tra-
24703: framförde polisen endast två gånger inom               ditionellt använts upplysning och straffrättsliga
24704: lufttrafiken och tio gånger inom spårtrafiken          medel. Syftet är att ytterligare försöka effekti-
24705: begäran om rusundersökning. lnom sjötrafiken           vera dessa medel. Trafikministeriet, inrikesmi-
24706: framfördes sådan begäran ca 600 gånger. Tra-           nisteriet, social- och hälsovårdsministeriet, Tra-
24707: fikfylleriet är ett problem inom vägtrafiken, där      fikskyddet och Oy Alko Ab har i år inlett den
24708: begäran om rusundersökning framfördes drygt            riksomfattande rattfyllerikampanjen "Klart
24709: 26 000 gånger.                                         fall", som inriktar sig i synnerhet på ungdomar
24710:    Antalet rattfyllerister, som grips av polisen,      och skolor. Kampanjen kommer att fortsätta
24711: fortsätter att öka också detta år. Åtminstone          nästa år. Dessutom planeras nya teman. En
24712: delvis beror detta på att polisen har effektiverat     riksomfattande kampanj som gäller använd-
24713: sin verksamhet för att få fast rattfyllerister,        ningen av alkohoi på sjön planeras också.
24714: men delvis torde det också vara fråga om att           Polisen har under de senaste åren kunnat öka
24715: antalet rattfyllerister har ökat något. Enligt         antalet alkotest både på sjön och i vägtrafiken,
24716: razziaundersökningar och olycksfallsstatistik          och vid trafikövervakningen kommer också
24717: har situationen dock inte försämrats drama-            framöver stor vikt att fästas vid trafikfylleriet.
24718: tiskt. Om det har skett någon ökning så                   På basis av razziaundersökningarna verkar
24719: återspeglar denna snarare det faktum att trafi-        det som om de s.k. vanliga medborgarna under
24720: ken har ökat och att konsumtionen av alko-             detta decennium har varit nyktrare i trafiken
24721: holdrycker allmänt har ökat, vilket tydligt kan        än tidigare och att rattfylleriet främst överkom-
24722: märkas i statistiken, än att den gängse moral-         mer bland personer som inte heller annars kan
24723: uppfattningen i fråga om rattfylleri skulle ha         kontrollera sitt alkoholbruk. Uppenbarligen är
24724: förslappats.                                           åtminstone en tredjedel av rattfylleristerna i
24725:    Den uppfattning som framförs i motivering-          dag personer med alkoholproblem. Upplysnin~
24726: en till spörsmålet, dvs. att det oftast är den         och straffrättsliga medel tycks inte ha någon
24727: osky1diga parten som får lida vid o1ycksfall där       inverkan på dem. Trafikministeriet och social·
24728: alkoholen har andel, stämmer lyckligtvis inte.         och hälsovårdsministeriet har i samarbete med
24729: Ca två tredjedelar av dem som avlidit i                stiftelsen A-klinikkasäätiö inlett ett försök i
24730: rattfylleriolycksfall har själva varit rattfylleris-   syfte att få allt flera personer med alkohol·
24731: ter, och de flesta av de andra döda har varit          problem hänvisade till vård. Resultaten a'
24732: passagerare som har färdats med en rattfyllerist       försöket väntas stå klara 1991.
24733: och som ofta inte kan betraktas som "oskyl-               1 Sverige har regeringen föreslagit en sänk
24734:                                          1989 vp. -      KK n:o 606                                    5
24735: 
24736: ning av promillegränsen för rattfylleri från den         Också noggrannare alkometrar används, t.ex. i
24737: gräns om 0,5 promille som tillämpas också hos            Sverige. Med hjälp av sådana noggrannare
24738: oss tili 0,4 promille. Sveriges riksdag torde            apparater kunde man överväga att övergå från
24739: slutföra behandlingen av förslaget inom den              analys av alkoholhalten i blodet tili analys av
24740: närmaste framtiden. I de övriga länderna i               alkoholhalten i andedräkten, och gränsen för
24741: Västeuropa är promillegränsen antingen 0,8               straffbarhet kunde fastställas på basis av sist-
24742: eller 0,5 promille. I en del delstater i Förenta         nämnda analys. Det skulle underlätta utred-
24743: Staterna tillämpas en gräns om l ,0 promille,            ningen av rattfyllerifallen, då blodprov inte
24744: men en sänkning av denna gräns har diskute-              längre skulle behövas. Det dyra priset på dessa
24745: rats.                                                    apparater kan dock bli ett problem. En över-
24746:    De alkometrar som polisen för närvarande              gång tili den nya analysmetoden skulle innebä-
24747: använder hos oss ger, om de används på rätt              ra att ärendet i form av ändring av strafflagen
24748: sätt, ett tillförlitligt resultat vid ca 0,2 eller 0,3   kommer upp tili behandling i riksdagen, som
24749: promille. Jag har själv föreslagit att gränsen för       då kan ta ställning tili promillegränsen.
24750: när rattfylleri är straffbart kunde dras här.
24751: 
24752:      Helsingfors den 22 december 1989
24753: 
24754:                                                                       Trafikminister Raimo Vistbacka
24755:                                                1989 vp.
24756: 
24757: Skriftligt spörsmäl nr 607
24758: 
24759: 
24760: 
24761: 
24762:                                   Nyman m.fl.: Om tryggande av pension för arbetstagare
24763:                                      samband med konkurs
24764: 
24765: 
24766:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24767: 
24768:   1 samband med de ekonomiska kriser som             nalförmån. Enligt nugällande lagstiftning finns
24769: under senare tid har drabbat vårt näringsliv         det ytterst begränsade möjligheter att rädda
24770: har det uppstått konsekvenser som har ställt         den ekonomiska situationen för de pensionärer
24771: enskilda oskyldiga medborgare, särskilt pensio-      som drabbas av ifrågavarande förfarande, de
24772: närer, i en ohållbar situation.                      blir tvungna att nöja sig med minimum av
24773:   Det senaste exemplet är den s.k. Bensow-           allmänt pensionsskydd.
24774: konkursen, där den privata pensionsstiftelsens          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
24775: medel synes ha konsumerats i samband med             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
24776: företagets ekonomiska krasch.                        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
24777:    Pensionärerna har numera från företagets          ställa följande spörsmål:
24778: pensionsstiftelse fått motta ett kallsinnigt brev,
24779: där det kortfattat har meddelats, att stiftelsen               Vilka möjligheter har Regeringen att
24780: inte mera utbetalar några pensioner.                        genom snabba åtgärder trygga en till-
24781:    Frågan har naturligtvis en moralisk aspekt               fredsställande pension för dem som
24782: eftersom de företag som haft egna privata                   t.ex. i fallet Bensow och i andra liknan-
24783: pensionsstiftelser under årens lopp har mark-               de situationer utan egen förskyllan går
24784: nadsfört detta faktum som en väsentlig perso-               förlustiga sin huvudsakliga utkomst?
24785:      Helsingfors den 29 november 1989
24786: 
24787:           Per-Henrik Nyman              Håkan Nordman                 Ole Wasz-Höckert
24788: 
24789: 
24790: 
24791: 
24792: 290010D
24793: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 607
24794: 
24795: Kirjallinen kysymys n:o 607                                                                 Suomennos
24796: 
24797: 
24798: 
24799: 
24800:                                    Nyman ym.: Eläkkeen turvaamisesta työntekijöille konkurssin
24801:                                       yhteydessä
24802: 
24803: 
24804:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24805:   Viime aikoina elinkeinoelämäämme kohdis-            Nykyään voimassa olevan lainsäädännön avul-
24806: tuneista taloudellisista kriiseistä on aiheutunut     la on äärimmäisen rajalliset mahdollisuudet
24807: seurauksia, jotka ovat asettaneet yksittäiset         turvata kyseisen menettelyn kohteeksi joutunei-
24808: syyttömät kansalaiset, erityisesti eläkeläiset        den eläkeläisten taloudellinen tilanne. He jou-
24809: kestämättömään tilanteeseen.                          tuvat tyytymään yleisen eläketurvan minimiin.
24810:   Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on ns. Ben-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24811: sow-konkurssi, jossa yksityisen eläkesäätiön          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24812: varoja näyttää kulutetun yrityksen taloudelli-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24813: sen luhistumisen yhteydessä.                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24814:    Eläkeläiset ovat nyttemmin saaneet vastaan-
24815: ottaa yrityksen eläkesäätiöltä kylmäkiskoisen                   Millaiset mahdollisuudet Hallituksel-
24816: kirjeen, jossa on lyhyesti ilmoitettu, ettei säätiö          la on nopein toimenpitein turvata tyy-
24817: enää maksa eläkkeitä.                                        dyttävä eläke henkilöille, jotka esim.
24818:    Kysymyksellä on tietysti moraalinen aspekti,              Bensowin tapauksessa ja muissa vastaa-
24819: koska yritykset, joilla on ollut omat yksityiset             vissa tilanteissa ilman omaa syytään
24820: eläkesäätiöt, ovat vuosien mittaan markkinoi-                menettävät pääasiallisen toimeentulon-
24821: neet tätä olennaisena henkilökuntaetuutena.                  sa?
24822:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1989
24823: 
24824:          Per-Henrik Nyman                Håkan Nordman                  Ole Wasz-Höckert
24825:                                        1989 vp. -      KK n:o 607                                      3
24826: 
24827: 
24828: 
24829: 
24830:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kee kuitenkin vain säätiön maksamia vapaaeh-
24832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toisia lisäeläkkeitä. Lakisääteisten eläkkeiden
24833: olette 29 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            jatkuvuus on aina turvattu luottovakuutuksel-
24834: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           la.
24835: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työn-
24836: edustaja Nymanin ym. näin kuuluvasta kirjal-           tekijöiden ja eläkeläisten etuuksien maksamisen
24837: lisesta kysymyksestä n:o 607:                          turvaaminen edellyttää lain muuttamista siten,
24838:            Millaiset mahdollisuudet Hallituksel-       että vastuuvajauksen mahdollisuus poistetaan.
24839:         la on nopein toimenpitein turvata tyy-         Myös riittävän vakuuden vaatiminen eläkesää-
24840:         dyttävä eläke henkilöille, jotka esim.         tiön työnantajalle lainaksi antamille varoille
24841:         Bensowin tapauksessa ja muissa vastaa-         osaltaan turvaisi säätiön taloudellista asemaa ja
24842:         vissa tilanteissa ilman omaa syytään           siten eläkkeiden maksamista.
24843:         menettävät pääasiallisen toimeentulon-             Sosiaali- ja terveysministeriö onkin asettanut
24844:         sa?                                            työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus
24845:                                                        toimenpiteiksi, joilla eläkesäätiöiden tarjoama
24846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vapaaehtoinen lisäeläketurva saadaan nykyistä
24847: vasti seuraavaa:                                       turvaavammaksi. Työryhmän tulee erityisesti
24848:    Vastuuvajauksen salliminen eläkesäätiöille          kiinnittää huomiota jo eläkkeellä olevien elä-
24849: johtuu historiallisista syistä. Eläkesäätiölaki        keturvan varmistamiseen, sallittavan vastuuva-
24850: säädettiin vuonna 1955 tilanteessa, jolloin laki-      jauksen enimmäismäärään, eläkevastuun katta-
24851: sääteistä työeläketurvaa ei vielä ollut. Vastuu-       miseen ja eläkesäätiön saatavien varmistami-
24852: vajauksen sallimisella katsottiin voitavan edis-       seen työnantajan konkurssissa. Työryhmän
24853: tää työnantajien halukkuutta perustaa eläke-           määräaika päättyy vuoden 1989 lopussa, jonka
24854: säätiöitä ja siten parantaa työntekijöiden elä-        jälkeen ministeriössä tullaan valmistelemaan
24855: keturvaa. Samaan päämäärään pyrittiin myös             lopullinen hallituksen esitys eläkesäätiölain
24856: sillä, että eläkesäätiöille säädettiin laissa oikeus   muuttamisesta. Hallituksen esitys tullaan anta-
24857: vakuutta vaatimatta antaa varojaan työnanta-           maan eduskunnalle todennäköisesti kevätistun-
24858: jalle velaksi. Vastuuvajauksen salliminen kos-         tokaudella 1990.
24859: 
24860:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
24861: 
24862:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
24863: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 607
24864: 
24865: 
24866: 
24867: 
24868:                               Till Riksdagens Herr Talman
24869:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nuitet är alltid tryggad genom kreditförsäkring.
24870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              För att betalningen av förmåner tili de
24871: av den 29 november 1989 tili vederbörande             arbetstagare och pensionstagare som berörs av
24872: medlem av statsrådet översänt avskrift av             en pensionsstiftelses verksamhetskrets skall
24873: följande av riksdagsman Nyman m.fl. under-            kunna tryggas förutsätts det att lagstiftningen
24874: tecknade spörsmål nr 607:                             ändras så att möjligheten tili ansvarighetsun-
24875:                                                       derskott avlägsnas. Om en tiliräcklig säkerhet
24876:           Vilka möjligheter har Regeringen att
24877:        genom snabba åtgärder trygga en tili-          krävs för de ruedel som pensionsstiftelsen lånar
24878:                                                       ut tili arbetsgivaren skulle också det bidra tili
24879:        fredsställande pension för dem som
24880:        t.ex. i fallet Bensow och i andra liknan-      att trygga stiftelsens ekonomiska situation och
24881:                                                       därigenom säkerställa betalningen av pensio-
24882:        de situationer utan egen förskylian går
24883:                                                       ner.
24884:        förlustiga sin huvudsakliga utkomst?
24885:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet har därför
24886:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tillsatt en arbetsgrupp, vars uppgift består i att
24887: samt anföra följande:                                 uppgöra ett förslag tili åtgärder genom vilka
24888:                                                       det friviliiga tiliäggspensionsskydd som pen-
24889:    Att ett ansvarighetsunderskott för pensions-       sionsstiftelserna erbjuder kunde ge en större
24890: stiftelser tiliåts beror på historiska orsaker.       trygghet än för närvarande. Arbetsgruppen
24891: Lagen om pensionsstiftelser stiftades år 1955 i       skall särskilt fästa uppmärksamhet vid tryggan-
24892: en situation då lagstadgat arbetspensionsskydd        det av pensionsskyddet för de personer som
24893: ännu inte existerade. Det ansågs att arbetsgi-        redan avgått med pension, vid det tiliåtna
24894: varnas viliighet att grunda pensionsstiftelser        ansvarighetsunderskottets maximibelopp, täck-
24895: kunde främjas genom att ett ansvarighetsun-           ande av pensionsansvaret och säkrande av
24896: derskott tiliåts och därigenom arbetstagarnas         pensionsstiftelsens fordringar i det fall att
24897: pensionsskydd förbättras. Samma mål försökte          arbetsgivaren går i konkurs. Arbetsgruppens
24898: man uppnå även genom att i lag ge pensions-           tidsfrist utgår vid utgången av år 1989, varefter
24899: stiftelserna rätt att utan att kräva säkerhet låna    en slutgiltig regeringsproposition om ändring
24900: ut av sina ruedel tili arbetsgivaren. Tiliåtandet     av lagen om penionsstiftelser kommer att be-
24901: av ansvarighetsunderskottet gäller dock enbart        redas i ministeriet. Regeringes proposition
24902: de friviliiga tiliäggspensioner som stiftelsen        kommer troligtvis att avlåtas tili riksdagen
24903: utbetalar. De lagstadgade pensionernas konti-         under vårsessionen 1990.
24904:     Helsingfors den 21 december 1989
24905: 
24906:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
24907:                                                1989 vp.
24908: 
24909: Kirjallinen kysymys n:o 608
24910: 
24911: 
24912: 
24913: 
24914:                                   Jääskeläinen: Turvallisuustietouden opetuksen lisäämisestä kou-
24915:                                       luissa
24916: 
24917: 
24918:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24919:    Varusmiespalvelustaan suorittavat miehet          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24920: saavat turvallisuustietoutta varusmiespalvelusta     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24921: suorittaessaan. Koska naiset ja nuoremmatkin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24922: ikäluokat tarvitsisivat yleistä, jokaista kansa-
24923: laista koskevaa turvallisuustietoa, olisi sitä                Millaista turvallisuustietoutta ny-
24924:                                                            kyään annetaan koululaitoksessamme
24925: pystyttävä antamaan tarpeelliseksi katsottu
24926: määrä eriasteisissa oppilaitoksissamme.                    ja minkälaisia suunnitelmia on turvalli-
24927:                                                            suustietouden sisällyttämisestä oppilai-
24928:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         tostemme opetusohjelmiin?
24929:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
24930: 
24931:                                          Keijo Jääskeläinen
24932: 
24933: 
24934: 
24935: 
24936: 2900100
24937: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 608
24938: 
24939: 
24940: 
24941: 
24942:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24943:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tönsuojeluviranomaiset. Näitä varten stsa-
24944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asiainministeriö toimitti kuntiin opetusmate-
24945: olette 30 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn         riaalia.
24946: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Ensiapuun liittyvää opetusta annetaan perus-
24947: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koulussa liikunnan opetuksen yhteydessä sekä
24948: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta         jossain määrin kansalaistaidossa. Näissä aineis-
24949: kirjallisesta kysymyksestä n:o 608:                 sa käsitellään myös liikenneturvallisuuteen liit-
24950:                                                     tyviä kysymyksiä. Myös poliisi antaa kouluissa
24951:           Millaista turvallisuustietoutta ny-
24952:                                                     liikenneturvallisuuteen liittyvää valistusta.
24953:        kyään annetaan koululaitoksessamme
24954:                                                        Ammattikasvatushallitus on laatinut amma-
24955:        ja minkälaisia suunnitelmia on turvalli-     tillista peruskoulutusta sekä jatkoiinjoina an-
24956:        suustietouden sisällyttämisestä oppilai-
24957:                                                     nettavaa lisäkoulutusta varten opetussuunnitel-
24958:        tostemme opetusohjelmiin?                    mien valtakunnalliset perusteet (laki 487 /87).
24959:                                                     Perusteiden pohjalta jokaisen oppilaitoksen on
24960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          laadittava oppilaitoskohtaiset opetussuunnitel-
24961: taen seuraavaa:
24962:                                                     mat (asetukset 491-501/87).
24963:   Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa (477/       Turvallisuustietouden opettaminen ei sisälly
24964: 83) todetut kasvatustavoitteet ovat koulun toi-     itsenäisenä osa-alueena oppimääriin. Kansa-
24965: mintaa ohjaavia toimintaperiaatteita, jotka tu-     laistiedon oppimäärän tavoitteena on, että
24966: lee ottaa huomioon eri aineiden kasvatus- ja        opiskelija tuntee yhteiskunnan toimintajärjes-
24967: opetustilanteissa. Tämän mukaisesti koulun          telmän. Yksi osa siitä on väestönsuojelu. Lii-
24968: opetus- ja muu toiminta tulee järjestää siten,      kunnan ja terveystiedon oppimäärään sisältyy
24969: että se antaa oppilaalle persoonallisuuden mo-      vaatimukset tapaturmariskitekijöiden tuntemi-
24970: nipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia       sesta ja niiden välttämisestä sekä työn ja
24971: valmiuksia. Peruskoululain mukaisesti koulun        työympäristön turvallisuuden arviointitaidosta.
24972: kasvatus ja opetus on järjestettävä oppilaiden          Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa
24973: ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.               on mahdollista ottaa huomioon turvallisuustie-
24974:    Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja turvalli-     touden antaminen paikallisten olosuhteiden
24975: suustietouteen kuuluvia asiasisältöjä käsitellään   mukaisesti. Oppilaitosten toimintaan kuuluu pe-
24976: peruskoulussa ja lukiossa pääosin historian ja      lastusharjoituksia ja alkusammutusharjoituksia
24977: yhteiskuntaopin opetuksessa.                        yhteistyössä paikallisen palolaitoksen kanssa.
24978:    Väestönsuojeluun liittyvien perusasioiden        Käytettävissä on myös oppimateriaalia, jota
24979: opettamista varten kouluhallitus lähetti vuonna     ammattikasvatushallitus on julkaissut yhteis-
24980: 1987 kaikille peruskoulun yläasteille Suomen        työssä Suomen Väestönsuojelujärjestön ja sisä-
24981: Väestönsuojelujärjestön tuottaman opetuskan-        asiainministeriön pelastusosaston kanssa.
24982: sion. Kouluhallitus suositti tämän opetusaineis-        Edellä todetun perusteella hallitus toteaa,
24983: ton käyttämistä peruskoulun 8. luokalla niin,       että turvallisuustietoutta sisältyy koulujen ja
24984: että osan opetuksesta hoitaisivat kunnan väes-       oppilaitosten opetusohjelmiin.
24985: 
24986:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
24987: 
24988:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
24989:                                       1989 vp. -      KK n:o 608                                    3
24990: 
24991: 
24992: 
24993: 
24994:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24995:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sköts av de kommunala befolkningsskydds-
24996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           myndigheterna. I detta syfte sände inrikesminis-
24997: av den 30 november 1989 tili vederbörande             teriet undervisningsmaterial tili kommunema.
24998: medlem av statsrådet översänt en avskrift av             Undervisning i förstahjälp ges i grundskolan
24999: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen            i samband med idrottsundervisningen samt i
25000: undertecknade spörsmål nr 608:                        viss mån i samband med medborgarfärdighet. I
25001:                                                       dessa ämnen behandlas även frågor med an-
25002:          Hurudan säkerhetskunskap meddelas
25003:                                                       knytning tili trafiksäkerhet. Ä ven polisen upp-
25004:        vid vårt skolväsende i dag och vilka
25005:                                                       lyser om trafiksäkerhetsfrågor i skoloma.
25006:        planer finns det för att säkerhetskun-
25007:                                                          Yrkesutbildningsstyrelsen har ifråga om den
25008:        skap skall kunna innefattas i läropla-
25009:                                                       grundläggande yrkesutbildningen och den tili-
25010:        nerna i våra läroanstalter?                    läggsutbildning som ges i form av påbyggnads-
25011:                                                       linjer utfårdat riksomfattande grunder för lä-
25012:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
25013:                                                       roplanerna (lag 487/87). Utgående från dessa
25014: följande:                                             grunder skall varje läroanstalt göra upp sina
25015:    De fostringsmål som fastslagits i grundsko-        egna läroplaner (förordningama 491-501/87).
25016: lelagen (476/83) och gymnasielagen (477/83) är           Undervisningen i säkerhetskunskap ingår in-
25017: principer som styr skolans verksamhet och som         te som något självständigt delområde i lärokur-
25018: måste tas hänsyn tili vid fostran och undervis-       sema. Målet för lärokursen i medborgarkun-
25019: ning i olika ämnen. I enlighet därmed skall           skap är att eleveroa skall känna tili hur
25020: skolans undervisning och övriga verksamhet            samhället fungerar. En del av den är befolk-
25021: ordnas så att den ger eleverna sådana fårdig-         ningsskydd. I lärokursen i idrott och hälsolära
25022: heter som erfordras för en allsidig personlig-        ingår kraven på kännedom om riskfaktorer vid
25023: hetsutveckling. I enlighet med grundskolelagen        olycksfall och hur man skall undvika dem samt
25024: skall den fostran och undervisning som ges i          förmågan att bedöma säkerheten i arbetet och
25025: skolan ordnas med beaktande av elevemas               arbetsmiljön.
25026: ålder och förutsättningar.                               I läroplanerna för varje läroanstalt är det
25027:    Det sakinnehåll som hör tili säkerhetspoliti-      möjligt att beakta säkerhetskunskap i enlighet
25028: ken och säkerhetskunskapen i Finland behand-          med lokala förhållanden. Tili läroanstalternas
25029: las huvudsakligen i historia och samhällslära i       verksamhet hör räddningsövningar och för-
25030: grundskolan och gymnasiet.                            släckningsövningar i samarbete med det lokala
25031:    Med tanke på undervisningen i de grundläg-         brandvärnet. Tili deras förfogande finns även
25032: gande frågoma inom befolkningsskyddet sände           det läromaterial som yrkesutbildningsstyrelsen
25033: skolstyrelsen 1987 en undervisningsmapp som           har publicerat i samarbete med Finlands Be-
25034: producerats av Finlands Befolkningsskyddsor-          folkningsskyddsorganisation och räddningsav-
25035: ganisation r.f. tili alla högstadier i grundskolan.   delningen vid inrikesministeriet.
25036: Skolstyrelsen rekommenderade att detta under-            Med anledning av det anförda konstaterar
25037: visningsmaterial används på 8 årskursen i             regeringen att säkerhetskunskap ingår i skolor-
25038: grundskolan så att en del av undervisningen           nas och läroanstalterna läroplaner.
25039:      Helsingfors den 4 januari 1990
25040: 
25041:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
25042:         1
25043: 
25044:         1
25045: 
25046: 
25047: 
25048: 
25049:     1
25050: 
25051:     1
25052: 
25053: 
25054: 
25055: 
25056: 1
25057: 
25058: 1
25059:                                               1989 vp.
25060: 
25061: Kirjallinen kysymys n:o 609
25062: 
25063: 
25064: 
25065: 
25066:                                  Pohjanoksa ym.: Ylitöiden tekemistä koskevien työaikasäännös-
25067:                                     ten muuttamisesta
25068: 
25069: 
25070:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25071:     Työelämän säännöstö on kehittynyt ja sään-      antajaa uhkaa jopa vankeusrangaistus, jos hän
25072: nöllistä työaikaa on lyhennetty pitkällä aikavä-    tarjoaa työhalukkaalle työntekijälle mahdolli-
25073: lillä huomattavasti. Ylitöiden kiintiöinti eri      suuden lisäansioihin ylittämällä ylityökiintiön.
25074: aloilla rajoittaa tuntuvasti työkykyisten ja työ-   Väljempi työaikalainsäädäntö tarjoaisi toi-
25075: haluisten ihmisten mahdollisuuksia lisätä toi-      meentulonsa rajamailla olevalle työntekijälle
25076: meen tuloansa.                                      mahdollisuuden lisäansioihin tutussa ympäris-
25077:     Säännöllisen työajan ylittämisestä säädetään    tössä. Mahdollisuuden tarjoaminen ei pakota
25078: useissa eri laeissa. Säännöllisen työajan ylittä-   ketään tekemään ylitöitä vasten tahtoaan.
25079: minen on mahdollista vain ns. hätätyötapauk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25080: sissa. Kyseiset säännökset eivät kuitenkaan estä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25081: työntekijää tekemästä lisätöitä toiselle työnan-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25082: tajalle. Tämä on johtanut vääristymiin työ-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25083: markkinoilla. Koska vakinaisen työn työnan-
25084: taja ei saa, työntekijän niin halutessa, teettää              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25085: tiettyä kiintiötä enempää töitä, ottaa työntekijä          siin työaikalainsäädännön väljentämi-
25086: lisätöitä toiselta työnantajalta. Tähän on tar-            seksi siten, että vapaaehtoisen ylityön
25087: jolla runsaasti mahdollisuuksia. Vakinaista työn-          kiintiöt poistetaan tai niitä lisätään?
25088:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
25089: 
25090:           Aino Pohjanoksa              Anssi Rauramo                  Ritva Vastamäki
25091:           Tuula Linnainmaa             Riitta Uosukainen              Lea Kärhä
25092:           Kalevi Lamminen              Matti Lahtinen                 Iiro Viinanen
25093:           Heikki Järvenpää             Keijo Jääskeläinen             Juhani Laitinen
25094:           Pirjo Rusanen                Kimmo Sasi                     Kirsti Ala-Harja
25095:           Tauno Valo                   Heikki Perho                   Riitta Saastamoinen
25096:                                        Anna-Kaarina Louvo
25097: 
25098: 
25099: 
25100: 
25101: 290010D
25102: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 609
25103: 
25104: 
25105: 
25106: 
25107:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25108: 
25109:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      set syyt sitä vaativat, tämän lisäksi pitää
25110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työntekijää hänen suostumuksellaan ylityössä
25111: olette 30 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn        lisäksi enintään 160 tuntia. Kansainvälisesti
25112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vertaillen ylitöiden vuotuiset enimmäismäärät
25113: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ovat Suomessa varsin korkeita.
25114: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvas-          Työministeriö on 21.9.1989 asettanut toimi-
25115: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 609:             kunnan, jossa työmarkkinajärjestöt ovat edus-
25116:                                                    tettuina ja jonka tehtävänä on 31.3.1990 men-
25117:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25118:                                                    nessä työaika- ja työsuojelulliset näkökohdat
25119:        siin työaikalainsäädännön väljentämi-
25120:                                                    huomioon ottaen selvittää, onko olemassa edel-
25121:        seksi siten, että vapaaehtoisen ylityön
25122:                                                    lytyksiä työsuojelupiirien poikkeuslupajaostoil-
25123:        kiintiöt poistetaan tai niitä lisätään?
25124:                                                    le kuuluvien poikkeuslupien käsittelytehtävien,
25125:                                                    erityisesti ylityölupia koskevien asioiden siirtä-
25126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25127:                                                    miseen muulla tavalla ratkaistavaksi. Toimi-
25128: vasti seuraavaa:
25129:                                                    kunnan tehtävänä ei kuitenkaan ole ylityömää-
25130:   Työaikalainsäädäntö on osa työsuojelulain-       rien arviointi.
25131: säädäntöä. Ylitöiden määrää koskevat sään-            Mahdolliseen talous- ja tulopoliittiseen ko-
25132: nökset perustuvat työsuojelulliseen lähtökoh-      konaisratkaisuun vuosille 1990--1991 liittyen
25133: taan. Näillä säännöksillä lainsäätäjä on pyrki-    hallitus on valmis asettamaan työaikalainsää-
25134: nyt suojelemaan työntekijöitä liian pitkiksi       däntökomitean, jonka tehtävänä on selvittää
25135: katsomiltaan työpäiviltä ja kokonaistyöajoilta.    laajalti työaikalainsäädännön kehittämismah-
25136:   Työaikalainsäädännön mukaan ylityötä saa         dollisuuksia. Tämän komitean tehtäviin kuului-
25137: teettää kalenterivuoden aikana enintään 320        si myös lainsäädännössä määriteltyjen ylitöiden
25138: tuntia. Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan     enimmäismäärien arviointi.
25139: poikkeuslupajaoston luvalla saa, milloin erityi-
25140: 
25141:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1990
25142: 
25143:                                                                     Työministeri Matti Puhakka
25144:                                      1989 vp. -      KK n:o 609                                     3
25145: 
25146: 
25147: 
25148: 
25149:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25150:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          detta, utöver nämnda antal övertidstimmar
25151: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           hållas i övertidsarbete under högst 160 timmar.
25152: tv den 30 november 1989 till vederbörande            1 internationell jämförelse visar sig de årliga
25153: nedlem av statsrådet översänt avskrift av            maximala antalen övertidstimmar vara rätt
25154: 'öljande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa          höga i Finland.
25155: n.fl. undertecknade spörsmål nr 609:                    Arbetsministeriet har 21.9.1989 tilisatt en
25156:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         kommission i viiken arbetsmarknadsorganisa-
25157:        uppmjukande av arbetstidslagstiftning-        tionerna är företrädda och som har tili upp-
25158:                                                      drag att före 31.3.1990 utreda, med beaktande
25159:        en så att kvoterna för friviliigt övertids-
25160:                                                      av arbetstids- och arbetarskyddssynpunkterna,
25161:        arbete antingen avskaffas eller höjs?
25162:                                                      om det finns förutsättningar för att överföra
25163:                                                      sådana uppgifter i anslutning tili behandling av
25164:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25165:                                                      undantagstilistånd som åligger arbetarskydds-
25166: ;amt anföra följande:
25167:                                                      distriktens undantagstiliståndssektioner för att
25168:   Arbetstidslagstiftningen utgör en del av ar-       avgöras på annat sätt, särskilt i ärenden röran-
25169: )etarskyddslagstiftningen. Stadgandena om            de tillstånd att utföra övertidsarbete. Till kom-
25170: )vertidsarbetets längd baserar sig på en arbe-       missionens uppdrag hör däremot inte en be-
25171: :arskyddslig utgångspunkt. Genom dessa stad-         dömning av antalet övertidstimmar.
25172: ~anden har lagstiftaren försökt skydda arbets-          Regeringen är redo att i ans1utning tili en
25173: :agaren från vad som anses vara för långa            eventuell ekonomisk- och inkomstpolitisk hel-
25174: trbetsdagar eller totalarbetstider.                  hetsuppgörelse för åren 1990-1991 tillsätta en
25175:   Enligt arbetstidslagstiftningen får övertidsar-    arbetstidslagstiftningskommitte med uppdrag
25176: )ete under ett kalenderår utföras under högst        att göra en omfattande utredning över möjlig-
25177: 320 timmar. Med tillstånd av undantagstill-          heterna att utveckla arbetstidslagstiftningen.
25178: ;tåndssektionen vid arbetarskyddsdistriktets ar-     Tili kommittens uppgifter skulle även höra att
25179: )etarskyddsnämnd får arbetstagaren, då sär-          bedöma det maximala antalet övertidstimmar
25180: ;kilda skä1 det kräver och han samtycker tili        enligt definitionen i lagstiftningen.
25181:     Helsingfors den 5 januari 1990
25182: 
25183:                                                                    Arbetsminister Matti Puhakka
25184:                                                 1989 vp.
25185: 
25186: Kirjallinen kysymys n:o 610
25187: 
25188: 
25189: 
25190: 
25191:                                   Apukka: Postipalveluauton säilyttämisestä välillä Petkula-Silta-
25192:                                       harju
25193: 
25194: 
25195:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25196: 
25197:    Postin liikelaitostamisen yhteydessä luvattiin    veluiden karsiminen sallitaan. Etelän ihmisten
25198: peruspalvelut säilyttää kaikissa osissa maata.       olisi syytä suhteuttaa tilanne omalle kohdalleen
25199: Missään tapauksessa sen ei tarkoitettu merkit-       ja ajatella, miltä esim. helsinkiläisten tuntuisi
25200: sevän palveluiden lopettamista. Toisin kuiten-       hakea postilähetykset Riihimäeltä tai kauem-
25201: kin tapahtuu kaiken aikaa. Eräs kaikkein             paakin.
25202: räikeimmistä esimerkeistä on postipalveluauton          Syynä linjan lakkauttamiseen on kuulemma
25203: linjan lakkauttaminen Sodankylän kunnassa            muutaman kymmenen markan päivätappio.
25204: välillä Petkula-Siltaharju.                          Syy tuntuu aivan käsittämättömältä, kun tie-
25205:    Lapissa matkat ovat pitkiä ja postitoimisto-      tää, että tämän jälkeen jokaiselle postissa käy-
25206: verkostoa on harvennettu jatkuvasti. Esimer-         välle aiheutuu asioinnistaan kuluja jopa 100
25207: kiksi Sodankylästä 4-tietä pohjoiseen päin on        mk kerralta, kun matkustamiseen tarvitut pos-
25208: postitoimipaikat karsittu kokonaan 70 kilomet-       tiautolinjat on jo viety ja matkan joutuu
25209: rin matkalta. Kun muutama vuosi sitten lak-          tekemään omalla autolla. Kummalliselta asia
25210: kautettiin Yli-Kitisen posti, luvattiin, että asia   tuntuu senkin vuoksi, että alueella on suhteel-
25211: korvataan postipalveluautolla. Niin onkin sitten     lisen paljon asutusta, erityisesti autottornia
25212: hoidettu tuo 70 kilometrin matka. Nyt kuiten-        eläkeläisiä, ja myös rakenteilla useampia uusia
25213: kin isommitta ennakkotiedotuksitta on päätetty       omakotitaloja.
25214: lakkauttaa postipalveluauton linja väliltä Pet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25215: kula-Siltaharju. Se tarkoittaa käytännössä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25216: sitä, että runsaan 40 km:n matkalla ei tule 4-tien   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25217: varren asutuksella olemaan minkäänlaisia pos-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25218: titoimistopalveluita. Käytännössä matka posti-
25219: palveluihin muodostuu huomattavasti pitem-                     Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
25220: mäksi, koska ne käytännön syistä joudutaan                  tus aikoo ryhtyä perusteluissa esitetyn
25221: hakemaan Sodankylän kirkolta siksi, että ei ole             kansalaisten eriarvoisuutta lisäävän ke-
25222: järkevää suunnata asiointiaan muutaman kym-                 hityksen välittömäksi pysäyttämiseksi ja
25223: menen kilometrin päähän pieneen kylään, josta               postipalveluautolinjan toiminnan jatka-
25224: ei löydy samalla reissulla muita palveluita.                miseksi keskeytyksettä myös välillä Pet-
25225:    Tuntuu käsittämättömältä, että tällainen pal-            kula-Siltaharju?
25226: 
25227:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
25228: 
25229:                                               Asko Apukka
25230: 
25231: 
25232: 
25233: 
25234: 290010D
25235: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 610
25236: 
25237: 
25238: 
25239: 
25240:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25241:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kolmella uudella jättöpaikalla voitaisiin sääs-
25242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyvä työpanos kohdentaa uudelleen Moskuvaa-
25243: olette 1 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           ran alueelle, jossa on 24 taloutta.
25244: kirjeenne n:o 3032 ohella toimittanut valtioneu-       Tällä uudelleenjärjestelyllä olisi voitu lak-
25245: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kauttaa yksi jakelulinja ja säästää postipalve-
25246: kansanedustaja Asko Apukan näin kuuluvasta          luautolinjan korvauksissa 42,3 km päivässä.
25247: kirjallisesta kysymyksestä n:o 610:                 Näistä muodostuva kustannussäästö tulisi tä-
25248:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    män hetken hintatason mukaan olemaan
25249:        tus aikoo ryhtyä perusteluissa esitetyn      24 000 mk vuodessa.
25250:        kansalaisten eriarvoisuutta lisäävän ke-        Esitetty muutos olisi tuonut mukanaan pos-
25251:        hityksen välittömäksi pysäyttämiseksi ja     tinsaannin aikaistumisen noin yhdellä tunnilla
25252:        postipalveluautolinjan toiminnan jatka-      Yli-Kitiseen ja peräti kolmen tunnin aikaistu-
25253:        miseksi keskeytyksettä myös välillä Pet-     misen Moskuvaaraan.
25254:        kula-Siltaharju?                                Lisäksi edellä olevaan suunnitelmaan vaikut-
25255:                                                     ti tilipalvelujen yllättävän vähäinen käyttö,
25256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vaikka linjalla on yhteensä 165 taloutta. Vii-
25257: vasti seuraavaa:                                    meksi tehdyn tilaston mukaan supistuksen koh-
25258:    Tällä hetkellä postipalveluautolinja liikennöi   teeksi aiotulla 70 kilometrin (edestakainen ajo-
25259: Sodankylästä 4-tietä pohjoiseen siten, että se      matka) osuudella oli vain 3 tilitapahtumaa.
25260: palvelee Sattasen, Kersilön, Petkulan ja Yli-          Ainoa kielteinen puoli aiotussa ratkaisussa
25261: Kitisen entisen postiaseman alueen asukkaita        on tilipalvelujen pois jääminen, koska paketti-
25262: palaten samaa reittiä takaisin postialuekontto-     postin saanti olisi mahdollista järjestää jättö-
25263: riin. Lisäksi alueella on yksi taksilla toimitet-   postin avulla.
25264: tava postinjakelulinja, joka lähtee Kersilöstä ja      Suunnitelman toteutus on keskeytetty. Posti
25265: jakaa postin Moskuvaaran asukkaille.                tutkii muutoksen toteuttamiseksi kaikki mah-
25266:    Sodankylän postialuekonttori lähti suunni-       dolliset ratkaisuvaihtoehdot Kyseeseen voi
25267: telmissaan siitä ajatuksesta, että korvaamalla      myös tulla linjan säilyttäminen entisellään esim.
25268: Petkulan-Yli-Kitisen 28 talouden postinsaanti       kaksi kertaa viikossa.
25269:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
25270: 
25271:                                                                         Ministeri Matti Puhakka
25272:                                    1989 vp. -     KK n:o 610                                    3
25273: 
25274: 
25275: 
25276: 
25277:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25278: 
25279:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hushåll i Petku1a- Y1i-Kitinen ersätts med tre
25280: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se       nya avlämningsställen kan omförde1as tili Mos-
25281: nr 3032 av den 1 december 1989 tili vederbö-      kuvaara-området, där det finns 24 hushåll.
25282: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         Genom detta nya arrangemang hade en ny
25283: av följande av riksdagsman Asko Apukka            utdelningslinje kunnat dras in och 42,3 km per
25284: undertecknade spörsmål nr 610:                    dag sparas in i ersättningar för postbetjänings-
25285:                                                   billinjen. Den kostnadsinbesparing detta skulle
25286:           Vilka snara åtgärder ämnar Rege-
25287:                                                   medföra, skulle enligt nuvarande prisnivå bli
25288:        ringen vidta för att omedelbart hejda
25289:                                                   24 000 mk per år.
25290:        den i motiveringen framförda utveck-
25291:                                                      Den föreslagna ändringen hade inneburit att
25292:        ling som ökar medborgarnas olikvär-
25293:                                                   posten fås ungefär en timme tidigare i Yli-
25294:        dighet och för att fortsätta postbetjä-
25295:                                                   Kitinen och rentav tre timmar tidigare i Mos-
25296:        ningsbillinjens verksamhet utan avbrott
25297:                                                   kuvaara.
25298:        också på sträckan Petkula-Siltaharju?
25299:                                                      Därtill påverkades nämnda pian av att kon-
25300:                                                   totjänster utnyttjades överraskande lite, trots
25301:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25302:                                                   att det vid linjen finns samman1agt 165 hushåll.
25303: samt anföra följande:                             Enligt senaste statistik fanns det endast 3
25304:    För närvarande trafikerar postbetjäningsbil-   transaktioner vid den sträcka på 70 km (tur-
25305: linjen från Sodankylä norrut längs med E 4-       retur körväg) som var föremål för den plane-
25306: vägen så att den betjänar invånarna inom det      rade indragningen.
25307: f.d. poststationsområdet för Sattanen, Kersilö,      Den enda nackde1en med den tänkta lösning-
25308: Petkula och Yli-Kitinen och återvänder längs      en är att kontotjänsterna skulle falla bort,
25309: med samma rutt till postområdeskontoret.          eftersom tillgången till paketpost kan ordnas
25310: Därtill finns det inom detta område en postut-    med hjälp av avlämningspost.
25311: delningslinje som sköts med taxi. Den går från       Genomförandet av planen har avbrutits.
25312: Kersilö och delar ut posten tili invånarna i      Posten undersöker alla eventuella alternativ
25313: Moskuvaara.                                       som finns för att ändringen skall kunna ge-
25314:    Sodankylä postområdeskontor utgick i sina      nomföras. Det kan även komma i fråga att
25315: planer från tanken att den arbetsinsats som       bevara linjen oförändrad t.ex. två gånger i
25316: sparas in genom att postutdelningen för 28        veckan.
25317:     Helsingfors den 4 januari 1990
25318: 
25319:                                                                       Minister Matti Puhakka
25320:                                              1989 vp.
25321: 
25322: Kirjallinen kysymys n:o 611
25323: 
25324: 
25325: 
25326: 
25327:                                  Savolainen: KalvoJan Äimäjärven säännöstelystä
25328: 
25329: 
25330:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25331: 
25332:    KalvoJan kunnan tärkein järvi, Äimä- eli        vuoksi heikkoon ravinteiden sedimentoitumi-
25333: KalvoJanjärvi on luonnostaan matala keskisy-       seen avovesiaikana. Ilmeistä on, että vesimää-
25334: vyyden jäädessä reilusti alle kolmen metrin.       rän väheneminen pahentaa rehevöitymisongel-
25335: Iittalan taajaman vieressä sijaitsevaan järveen    maa.
25336: kohdistuu vilkasta virkistyskäyttöä.                  Järjestely-yhtiö vetoaa hakemuksensa tueksi
25337:    Järveä on säännöstelty pohjapadolla. Äimä-      Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 26.4.1989
25338: eli KalvoJanjärven järjestely-yhtiön ajama         päivättyyn selvitykseen Äimä- eli KalvoJanjär-
25339: säännöstely on toteutettu Länsi-Suomen vesioi-     ven järjestelystä. Tuohon selvitykseen on koot-
25340: keuden 9.11.1978 antaman lupapäätöksen ja          tu tietoa järven vedenkorkeuksista ja toteute-
25341: 10.11.1983 annetun muutospäätöksen mukai-          tusta järjestelystä lupaehtojen valossa. Selvityk-
25342: sesti. Helmikuussa 1984 valmistunut hanke on       sessä ei sanallakaan viitata järven rehevöitymi-
25343: toteutettu valtion rahoituksella Helsingin vesi-   songelmiin tai niistä tehtyihin selvityksiin taik-
25344: ja ympäristöpiirin toimesta.                       ka säännöstelyn vaikutuksista kalastukseen ja
25345:    Nyt maanomistajia edustavan järjestely-yh-      järven muuhun virkistyskäyttöön. On varsin
25346: tiön käsityksen mukaan kuivatustilanne on          kummastuttavaa, että asiantuntijaviranomaise-
25347: oleellisesti huonontunut järjestelyn seuraukse-    na vesi- ja ympäristöpiiri on kiinnittänyt huo-
25348: na, ja yhtiö on hakenut vesioikeudelta lupa-       miota varsin kapeasti ainoastaan maanomista-
25349: määräysten muuttamista siten, että patoa ma-       jien mahdollisiin kuivatusintresseihin eikä lain-
25350: dallettaisiin 20 senttimetriä.                     kaan ympäristöarvoihin tai järvialueen käyt-
25351:    Toisaalta KalvoJan kunnan asukkaat ovat         töön. Valitettavasti saman tapaista ahdaskat-
25352: laajalti vastustaneet järven säännöstelyä ja ve-   seisuutta on ilmennyt myös monien muiden
25353: den korkeuden laskemista. KalvoJan kunnan-         säännöstelyhankkeiden yhteydessä.
25354: hallitus on huomioon ottaen Äimäjärven vir-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25355: kistyskäyttömerkityksen sekä järven rehevöity-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25356: misuhan vastustanut haettua järjestelypadon        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25357: lupamääräysten muuttamista.                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25358:     KalvoJan kunnan ympäristönsuojelulauta-
25359: kunta on vuonna 1988 teettänyt tutkimuksen
25360: Äimäjärven tilasta. Kokemäenjoen vesistön ve-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25361:  siensuojeluyhdistyksen tutkimuksessa on selvi-           ryhtyä KalvoJan Äimäjärven enemmän
25362:  tetty etenkin Äimäjärven luoteisaltaan rehevöi-          säännöstelyn estämiseksi ja laajemmin-
25363:  tymistä. Perussyiksi järven heikentyvään tilaan          kin ympäristöarvojen ja virkistyskäytön
25364:  havaittiin hajakuormitus ja eroosio yhdistetty-          suojelemiseksi nykyistä paremmin jär-
25365:  nä järvialtaan mataluuteen ja edelleen sen               vien järjestelyhankkeissa?
25366: 
25367:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
25368: 
25369:                                          Lea Savolainen
25370: 
25371: 
25372: 
25373: 
25374: 2900100
25375: 2                                   1989 vp. -      KK n:o 611
25376: 
25377: 
25378: 
25379: 
25380:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25381: 
25382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sasvetisemmistä vuosista. Tilanteen korjaami-
25383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seksi on esitetty järjestelypadon madaltamista.
25384: olette 1 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            Tätä tarkoittava järjestely-yhtiön hakemus on
25385: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jätetty Länsi-Suomen vesioikeudelle 10.5.1989.
25386: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Äimäjärven järjestelypadon lupamääräysten
25387: edustaja Lea Savolaisen näin kuuluvasta kirjal-      muuttamista koskeva hakemusasia käsitellään
25388: lisesta kysymyksestä n:o 611:                        ns. kuulutusmenettelyn tietä. Järjestely-yhtiön
25389:                                                      hakemuksesta on annettu asianasaisille tieto
25390:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25391:                                                      kuulutuksella, joka on toimitettu myös yleistä
25392:        ryhtyä Kalvolan Äimäjärven enemmän
25393:                                                      etua valvovalle valtion viranomaiselle ja hank-
25394:        säännöstelyn estämiseksi ja laajemmin-
25395:                                                      keen vaikutusalueen kunnille. Niille, joiden
25396:        kin ympäristöarvojen ja virkistyskäytön
25397:                                                      oikeutta tai etua asia saattaa koskea, on siten
25398:        suojelemiseksi nykyistä paremmin jär-
25399:                                                      varattu tilaisuus esittää mielipiteensä hankkees-
25400:        vien järjestelyhankkeissa?
25401:                                                      ta. Muistutukset ja vaatimukset tuli tehdä
25402:                                                      vesioikeudelle 1.12.1989 mennessä. Kun asia on
25403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25404:                                                      vesituomioistuimen ratkaistavana, ei se anna
25405: vasti seuraavaa:
25406:                                                      aihetta enempiin toimenpiteisiin.
25407:    Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksillään             Valtioneuvosto on 6.10.1988 tehnyt periaate-
25408: N:o 167/1978 A, 9.11.1978 ja N:o 87/1983 A,          päätöksen vesiensuojelun tavoiteohjelmasta
25409: 10.11.1983 myöntänyt Äimä- eli Kalvolanjär-          vuoteen 1995. Siinä edellytetään muun muassa,
25410: ven järjestely-yhtiölle luvan Äimäjärven järjes-     että vesistöhankkeita suunniteltaessa tehdään
25411: telyn toteuttamiseen. Järjestelyhankkeen tar-        ympäristövaikutuksista riittävät selvitykset ja
25412: koituksena on ollut vahingollisten tulvien estä-     että ympäristövaikutukset otetaan aiempaa pa-
25413: minen ja riittävän kuivavaran turvaaminen            remmin huomioon, kun harkitaan hankkeiden
25414: kevät- ja syysmuokkauskausina Äimäjärven             toteuttamisedellytyksiä. Vesistöhankkeet suun-
25415: rannoilla olevilla pelloilla sekä Äimäjärven         nitellaan ja toteutetaan nykyisin niin, että niistä
25416: alivedenkorkeuksien nostaminen.                      aiheutuu vesien käytölle, hoidolle, suojelulle ja
25417:    Järjestelyn toteuttamisen jälkeen on kuiten-      kalataloudelle mahdollisimman vähän haittaa.
25418: kin havaittu, että vedenkorkeudet ovat vuosina       Vesi- ja ranta-alueiden kunnostamisen tulee
25419: 1984-1988 olleet jonkin verran suunniteltuja         myös sisältyä hankkeiden suunnitteluun.
25420: korkeammat. Myös kuivatustilanne on eräiltä             Mainittu periaatepäätös velvoittaa vesi- ja
25421: osin huonontunut. Tämä johtunee järjestelypa-        ympäristöhallinnon ja muun hallinnon otta-
25422: don suunnittelussa tapahtuneesta virheestä ai-       maan toiminnassaan huomioon periaatepää-
25423: kaisemmin vallinneiden vedenkorkeuksien suh-         töksen tavoitteet. Vesituomioistuimia tämä pe-
25424: teen sekä ilmeisesti myös keskimääräistä run-        riaatepäätös ei luonnollisestikaan sido.
25425: 
25426:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1990
25427: 
25428:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25429:                                       1989 vp. -       KK n:o 611                                     3
25430: 
25431: 
25432: 
25433: 
25434:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25435: 
25436:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gits att regleringsdammen sänks. Regleringsbo-
25437: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            lagets ansökan om detta lämnades in till Västra
25438: av den 1 december 1989 till vederbörande               Finlands vattendomstol 10.5.1989.
25439: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 Ansökningsärendet, som gäller en ändring av
25440: följande av riksdagsledamot Lea Savolainen             tillståndsbestämmelserna för Äimäjärvi regle-
25441: undertecknade spörsmål nr 611:                         ringsdamm, behandlas genom s.k. kungörelse-
25442:                                                        förfarande. På ansökan av regeringsbolaget har
25443:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
25444:                                                        panerna informerats genom en kungörelse som
25445:        vidta för att hindra att Äimäjärvi i
25446:                                                        också har tillställts den statliga myndighet som
25447:        Kalvola regleras ytterligare och, i ett
25448:                                                        bevakar allmänt intresse och kommunerna på
25449:        vidare perspektiv, för att bättre än för
25450:                                                        projektets influensområde. För dem vilkas rätt
25451:        närvarande skydda miljövärdena och
25452:                                                        eller intresse ärendet kan gälla reserverades
25453:        rekreationsanvändningen i projekten
25454:                                                        således en möjlighet att framföra sin åsikt om
25455:        för en reglering av sjöarna?
25456:                                                        projektet. Anmärkningar och yrkanden skulle
25457:                                                        göras hos vattendomstolen före 1.12.1989. Ef-
25458:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25459:                                                        tersom ärendet är under avgörande hos vatten-
25460: samt anföra följande:
25461:                                                        domstolen, ger det inte upphov till vidare
25462:    Västra Finlands vattendomstol beviljade ge-         åtgärder.
25463: nom sina beslut nr 167/1978 A, 9.11.1978 och              Statsrådet fattade 6.10.1988 ett principbeslut
25464: nr 87/1983 A, 10.11.1983 bolaget som reglerar          om ett målprogram för vattenvården fram till
25465: Äimäjärvi, dvs. Kalvolm·~järvi regleringsbolag,        1995. Där förutsätts bl.a. att planeringen av
25466: tillstånd till reglering av Aimäjärvi. Syftet med      vattenbyggnadsprojekt skall baseras på tillräck-
25467: regleringsprojektet har varit att hindra skadliga      liga utredningar om deras miljökonsekvenser
25468: översvämningar och att säkerställa ett tillräck-       och att miljökonsekvenserna beaktas i högre
25469: ligt torrområde under vår- och höstbruksperio-         grad än tidigare vid prövning av förutsättning-
25470: derna på åkrarna vid Äimäjärvi stränder samt           arna för genomförande a v projekten. Vatten-
25471: att höja lågvattennivåerna i Äimäjärvi.                byggnadsprojekten planeras och genomförs nu-
25472:    Sedan regleringen genomfördes har det dock          mera så att de förorsakar så små olägenheter
25473: observerats att vattennivåerna under 1984--            som möjligt vid användningen, vården och
25474: 1988 i någon mån har varit högre än planerat.          skyddet av vatten samt för fiskerihushållning-
25475: Ä ven dräneringssituationen har till vissa delar       en. Planeringen av projekten skall även inklu-
25476: försämrats. Detta torde bero på att ett fel            dera restaurering av vattnen och stränderna.
25477: uppstått vid planeringen av regleringsdammen              Nämnda principbeslut förpliktar vatten- och
25478: med avseende på tidigare vattennivåer, samt            miljöstyrelsen och den övriga förvaltningen att
25479: tydligen också på att vattenmängden varit              i sin verksamhet beakta målen för principbe-
25480: rikligare än i genomsnitt under dessa år. För          slutet. Vattendomstolarna är givetvis inte
25481: att situationen skall rättas till har det föresla-     bundna av detta principbeslut.
25482:      Helsingfors den 5 januari 1990
25483: 
25484:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
25485:                                               1989 vp.
25486: 
25487: Kirjallinen kysymys n:o 612
25488: 
25489: 
25490: 
25491: 
25492:                                  Vähänäkki ym.: Lääkärin määräämän vaihtoehtoisen hoidon
25493:                                       saamisesta sairausvakuutuskorvausten piiriin
25494: 
25495: 
25496:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25497: 
25498:    Sairausvakuutuslain (364/63) 1 §:n mukaan        ja tunnustetulla käsilläparantajalla hoitoon ha-
25499: Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairau-        keutuneiden määrä on useita tuhansia.
25500: den varalta po. lain mukaisesti. Lain 5 §:n            Potilaiden kannalta olisi erittäin tärkeätä,
25501: mukaan sairaanhoitona korvataan mm. lääkä-          että annetusta hoidosta voitaisiin suorittaa
25502: rin antama hoito.                                   sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset. Sai-
25503:    Viime aikoina vaihtoehtoisista hoitomuo-         rausvakuutuslain perusteella suoritettava kor-
25504: doista ja niiden saavuttamista myönteisistä         vaus olisi kuitenkin syytä rajata niihin tapauk-
25505: tuloksista on keskusteltu eri yhteyksissä. Muun     siin, joissa laillistettu lääkäri katsoo olevan
25506: muassa asianomaisten viranomaisten toimesta         aihetta muun hoidon ohella lähettää potilaansa
25507: on järjestetty kaksi seminaaria, joissa keskus-     saamaan myös harkitsemiaan vaihtoehtoisia
25508: telun aiheena on ollut perinteisen lääketieteen     hoitoja.
25509: ja vaihtoehtoisten hoitomenetelmien yhteenso-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25510: vittaminen. Kolmannen seminaarin valmistele-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25511: minen on vireillä.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25512:    Vaihtoehtoista hoitoa saavalla henkilöllä ei     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25513: ole mahdollisuutta päästä osalliseksi sairausva-               Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
25514: kuutuslain perusteella suoritettavista korvauk-             lainsäädäntötoimenpiteisiin, että vaih-
25515: sista.                                                      toehtoisista hoitomuodoista lääkärin
25516:    Vaihtoehtoisiin hoitoihin osallistuvien henki-           määräämille asiakkaille aiheutuvat hoi-
25517: löiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Esi-                tokustannukset olisivat sairausvakuu-
25518: merkkinä mainittakoon, että eräällä tunnetulla              tuslain perusteella korvattavia?
25519:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
25520: 
25521:           Matti Vähänäkki              Pertti Lahtinen           Arto Lapiolahti
25522:           Reijo Lindroos               Raimo Vuoristo            Marja-Liisa Tykkyläinen
25523:           Jorma Rantanen               Matti Saarinen            Erkki Pulliainen
25524:           Kimmo Sarapää                Riitta Kauppinen          Lea Savolainen
25525:           Esko Jokiniemi               Jukka Roos                Kari Rajamäki
25526:           Pauli Saapunki               Kari Urpilainen           Claes Andersson
25527:           Ilkka Joenpalo               Iiris Hacklin             Pekka Haavisto
25528:           Arja Alho                    Jörn Donner               Esko Almgren
25529:           Matti Maijala                Toimi Kankaanniemi        Esko Seppänen
25530:           Anneli Jäätteenmäki          Tarja Kautto              Sinikka Hurskainen-Leppänen
25531:           Riitta Myller                Seppo Kääriäinen          Sirkka-Liisa Anttila
25532:           Heli Astala                  Jouko Skinnari            Sulo Aittoniemi
25533:           Osmo Soininvaara             Virpa Puisto              Marita Jurva
25534:           Matti Ahde                   Lauri Metsämäki           Jukka Gustafsson
25535:           Ensio Laine                  Marjatta Stenius-Kaukonen Paavo Väyrynen
25536:           Kalevi Lamminen              Eeva Turunen              Timo Roos
25537: 
25538: 
25539: 
25540: 290010D
25541: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 612
25542: 
25543: 
25544: 
25545: 
25546:                             Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
25547: 
25548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taan sairauden hoito, joten ehkäiseviksi tarkoi-
25549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettuja tutkimuksia, toimenpiteitä, neuvontaa
25550: olette 1 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           ja hoitoa ei voida vakuutetulle korvata. Sai-
25551: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rausvakuutuksen kehittämistoimikunta (Komi-
25552: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teanmietintö 1987:34) ehdotti, että terveyden
25553: edustaja Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kir-         edistämiseksi ja sairauden ehkäisemiseksi tehty
25554: jallisesta kysymyksestä n:o 612:                    lääkärissäkäynti ja siihen liittyvät lääkärin
25555:                                                     määräämät sairauden ehkäisemiseksi tehdyt
25556:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
25557:                                                     tutkimus- ja hoitotoimenpiteet otetaan sairaus-
25558:        lainsäädäntötoimenpiteisiin, että vaih-
25559:                                                     vakuutuskorvausten piiriin. Toimikunta piti
25560:        toehtoisista hoitomuodoista lääkärin
25561:                                                     siten periaatteessa tärkeänä sitä, että korvaus-
25562:        määräämille asiakkaille aiheutuvat hoi-
25563:                                                     järjestelmää yksilöllisessä hoidossa laajennettai-
25564:        tokustannukset olisivat sairausvakuu-
25565:                                                     siin sairauksien ehkäisyä tukevaksi. Toimikun-
25566:        tuslain perusteella korvattavia?
25567:                                                     ta totesi erääksi ehdotuksen toteuttamiseen
25568:                                                     liittyväksi ongelmaksi sen, että on sellaisia
25569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25570:                                                     terveydenhoidossa tärkeinä pidettyjä tutkimuk-
25571: vasti seuraavaa:
25572:                                                     sia ja hoitoja, joiden terveyttä edistävää vaiku-
25573:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-        tusta ei ole osoitettu lääketieteellisesti pätevällä
25574: tulla on oikeus saada sairauden perusteella         tavalla.
25575: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan-            Sairausvakuutuksen laajentaminen ehkäise-
25576: nuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:n mukaan          vää hoitoa korvaavaksi edellyttää toimikunnan
25577: sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan kor-       ehdotuksen pohjalta lisävalmistelua. Tutki-
25578: vausta siltä osin, minkä hoito tarpeettomia         muksen ja hoidon korvattavuutta arvioitaessa
25579: kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydenti-      keskeiseksi periaatteeksi soveltuu nykyisen sai-
25580: laa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut va-      rausvakuutuslain mukainen tarpellisen hoidon
25581: kuutetulle maksamaan. Tämän mukaan korva-           korvaamisen periaate. Myös ehkäiseväksi tar-
25582: taan vain sellaisia hoitotoimenpiteitä, joilla on   koitetun hoidon korvattavuuden tärkeänä edel-
25583: osoitettu luotettavasti olevan merkitystä sai-      lytyksenä olisi siksi oltava, että se on lääketie-
25584: rauksien hoidossa.                                  teellisesti pätevällä tavalla osoitettu hyödylli-
25585:    Vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat viime ai-        seksi. Näin voidaan varmistaa se, että yhteisiä
25586: koina saaneet runsaasti mielenkiintoa ja huo-       varoja myös ehkäisevää yksilöllistä hoitoa kor-
25587: miota osakseen.                                     vattaessa käytetään tarkoituksenmukaisesti.
25588:    Sairausvakuutuslain mukaan nykyisin korva-
25589: 
25590:     Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1989
25591: 
25592:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
25593:                                      1989 vp. -      KK n:o 612                                     3
25594: 
25595: 
25596: 
25597: 
25598:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25599: 
25600:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av sjukförsäkringen (Kommittebetänkande
25601: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           1987:34) föresiog att läkarbesök företagna i
25602: av den 1 december 1989 tili vederbörande              syfte ett främja hälsan och förebygga sjukdom
25603: medlem av statsrådet översänt avskrift av             samt tili sådana besök anknutna, av läkare
25604: följande av riksdagsman Vähänäkki m.fl. un-           ordinerade undersöknings- och vårdåtgärder
25605: dertecknade spörsmål nr 612:                          för förebyggande av sjukdom upptas bland
25606:                                                       sjukförsäkringsersättningarna. Kommissionen
25607:           Ämnar Regeringen vidta sådana lag-
25608:                                                       ansåg det sålunda i princip vara viktigt att
25609:        stiftningsåtgärder att vårdkostnader
25610:                                                       ersättningssystemet inom den individuella vår-
25611:        som åsamkas patienter av alternativa.
25612:                                                       den utvidgas så att det stöder också förebyg-
25613:        av läkare ordinerade vårdformer skulle
25614:                                                       gandet av sjukdom. Kommissionen konstatera-
25615:        bli ersättningsbara med stöd av sjukför-
25616:                                                       de att ett av problemen i samband med
25617:        säkringslagen?
25618:                                                       förverkligandet av förslaget är att det finns
25619:                                                       sådana undersökningar och vårdformer som
25620:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25621:                                                       anses vara viktiga inom hålsovården men vilkas
25622: samt anföra följande:
25623:                                                       hälsofrämjande verkan inte kunnat påvisas på
25624:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har en för-        ett i medicinskt hänseende godtagbart sätt.
25625: säkrad rätt att vid sjukdom få ersättning för            Utvidgandet av sjukförsäkringen tili att om-
25626: nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt 6 §         fatta ersättningar för förebyggande vård förut-
25627: sjukförsäkringslagen ersätts kostnaderna för          sätter ytterligare beredande utgående från kom-
25628: sjukvård tili den del, vartill kostnaderna för        missionens förslag. Den princip om ersättning
25629: vården skulle ha uppgått för den försäkrade           för nödvändiga kostnader för vård som ingår i
25630: med undvikande av onödiga kostnader, med              den nuvarande sjukförsäkringslagen lämpar sig
25631: utan äventyrande av den försäkrades hälsa. 1          som central princip då man bedömer ersätt-
25632: enlighet härmed ersätts enbart sådana vårdåt-         ningsbarheten i fråga om undersökning och
25633: gärder som på ett tillförlitligt sätt kunnat visas    vård. En viktig förutsättning för ersättandet
25634: ha betydelse vid behandling av sjukdomar.             även av förebyggande vård borde därför vara
25635:    Alternativa vårdformer har på senare tid           att vården kunnat påvisas vara nyttig på ett
25636: tilldragit sig stort intresse och uppmärksamhet.      medicinskt godtagbart sätt. På så vis kan man
25637:    Enligt sjukförsäkringslagen ersätts för närva-     försäkra sig om att gemensamma medel an-
25638: rande behandling av sjukdom. En försäkrad             vänds på ett ändamålsenligt sätt även då det är
25639: kan således inte ersättas för undersökningar,         fråga om ersättande av förebyggande individu-
25640: åtgärder, rådgivning och vård som avsetts vara        ell vård.
25641: förebyggande. Kommissionen för utvecklande
25642: 
25643:      Helsingfors den 29 december 1989
25644: 
25645:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25646:                                             1989 vp.
25647: 
25648: Kirjallinen kysymys n:o 613
25649: 
25650: 
25651: 
25652: 
25653:                                 Soininvaara ym.: Lehtipuumetsistä riippuvaisten eliölajien häviä-
25654:                                     misen estäruisestä
25655: 
25656: 
25657:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25658: 
25659:    Monen uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin tule-      Jäljellä olevan pienen valkoselkätikkakannan
25660: vaisuus on sidoksissa vanhojen lehtimetsien       pelastaminen edellyttää tikkojen elinympäristö-
25661: tulevaisuuteen. Tällaisia ovat mm. monet sie-     jen rauhoittamista ja muutosta nykyisissä met-
25662: net, kymmenet hyönteislajit, joukko lintulajeja   sänkäsittelytavoissa. Valkoselkätikan on arvel-
25663: sekä nisäkkäistä liito-orava. Esimerkiksi Suo-    tu tarvitsevan pesimäaikana yhteensä vähin-
25664: messa erittäin uhanalaisiksi luokitelluista 21    tään 50 hehtaarin verran lehtipuuvaltaista met-
25665: kovakuoriaislajista 14 on vanhojen lehtimetsien   sää. Jokainen jäljellä oleva valkoselkätikan
25666: lajeja. Vanhojen lehtimetsien hävitessä mene-     asuttama metsikkö on nykyään rauhoittamisen
25667: tämme myös osan suomalaista maisemaa.             arvoinen.
25668:    Lintumaailmamme suurharvinaisuudeksi vä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25669: hentynyt valkoselkätikka on myös riippuvainen     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
25670: vanhoista lehtimetsistä. 1940-luvulla Suomessa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25671: arvioitiin pesivän noin l 000 tikkaparia, mutta   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25672: nykyisin jäljellä on vain 30-50 pesivää paria.
25673: Valkoselkätikan voimakas väheneminen alkoi
25674: 1950-luvulla samaan aikaan, kun metsätalou-
25675: den tehostuessa vajaatuottoisia lehtipuuvaltai-             Hyväksyykö Hallitus valkoselkätikan
25676: sia metsiä ryhdyttiin uudistamaan. Nykyiset              ja muiden vanhoista lehtipuumetsistä
25677: metsänkäsittelytavat avohakkuineen ja kuusen-            riippuvaisten eliölajien häviämisen Suo-
25678: istutuksineen sekä vanhojen ja kuolleiden pui-           mesta, ja jos ei,
25679: den poistaminen metsistä ovat valkoselkätikan               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25680: taantumisen pääsyitä.                                    niiden pelastamiseksi?
25681:     Helsingissä l päivänä joulukuuta 1989
25682: 
25683:       Osmo Soininvaara                Erkki Pulliainen                 Esko Helle
25684:       Antero Kekkonen                 Arto Lapiolahti                  Marja-Liisa Löyttyjärvi
25685:       Juho Sillanpää                  Kimmo Sarapää                    Virpa Puisto
25686:       Jouni Backman                   Marja-Liisa Tykkyläinen          Eino Siuruainen
25687:       Matti Väistö                    Esko Jokiniemi                   Pekka Haavisto
25688:       Jukka Roos                      Matti Saarinen                   Raimo Vuoristo
25689:       Matti Vähänäkki                 Pirjo-Riitta Antvuori            Toimi Kankaanniemi
25690:       Sulo Aittaniemi                 Marita Jurva                     Pentti Kettunen
25691:       Lea Mäkipää                     Matti Ahde                       Timo Kietäväinen
25692:       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Hannu Tenhiälä                   Marjatta Väänänen
25693:       Ensio Laine                     Pauli Uitto                      Vappu Säilynoja
25694:       Esko-Juhani Tennilä             Timo Laaksonen                   Mauri Pekkarinen
25695:       Liisa Jaakonsaari               Tuulikki Hämäläinen              Esko Seppänen
25696:       Sinikka Mönkäre                 Tarja Kautto                     Iiris Hacklin
25697:       Jukka Vihriälä                  Mirja Ryynänen                   Lauri Metsämäki
25698:       Pauli Saapunki                  Riitta Myller                    Claes Andersson
25699:       Pertti Lahtinen                 Jörn Donner                      Lauha Männistö
25700: 
25701: 2900100
25702: 2                               1989 vp. -   KK n:o 613
25703: 
25704:     Jorma Rantanen                Jouni J. Särkijärvi         Eero Paloheimo
25705:     Ilkka-Christian Björklund     Pentti Lahti-Nuuttila       Markku Pohjola
25706:     Arvo Kemppainen               Marjatta Stenius-Kaukonen   Kalevi Lamminen
25707:     Sauli Hautala                 Anssi Rauramo               Sauli Niinistö
25708:     Kalle Röntynen                Ritva Vastamäki             Jorma Huuhtanen
25709:                                   Per-Henrik Nyman
25710:                                       1989 vp. -      KK n:o 613                                       3
25711: 
25712: 
25713: 
25714: 
25715:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25716:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taisissa tutkimuksissa aina osoittautuneet ar-
25717: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vokkaiksi muillekin lahoista lehtipuista riippu-
25718: olette 1 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn             vaisille uhanalaisille eliölajeille. Ympäristömi-
25719: kirjeenne n:o 3035 ohella toimittanut valtioneu-      nisteriö valmistelee parhaillaan yhdessä vesi- ja
25720: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          ympäristöntutkimuslaitoksen luonnonsuojelun
25721: kansanedustaja Soininvaaran ym. kirjallisesta         tutkimusyksikön kanssa Etelä-Suomen vanho-
25722: kysymyksestä n:o 613, jossa tiedustellaan:            jen luonnonmetsien suojeluohjelmaa, joka on
25723:                                                       tarkoitus saada valmiiksi vuoden 1991 loppuun
25724:           Hyväksyykö Hallitus valkoselkätikan
25725:        ja muiden vanhoista lehtipuumetsistä           mennessä. Tällä ohjelmalla on merkitystä kaik-
25726:        riippuvaisten eliölajien häviämisen Suo-       kien lahoista lehtipuista riippuvien uhanalais-
25727:                                                       ten eliölajien suojelussa.
25728:        mesta, ja jos ei,
25729:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Ympäristöministeriön tavoitteena on ollut
25730:        niiden pelastamiseksi?                         suojella valkoselkätikan esiintymispaikkoja jo
25731:                                                       ennen kuin suojelusuunnitelma on valmis. Jos
25732:                                                       on ilmennyt ristiriitoja maankäytön suhteen,
25733:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on pyritty käytettävissä olevin keinoin turvaa-
25734: vasti seuraavaa:                                      maan valkoselkätikan säilyminen kaikilla sen
25735:    Ympäristöministeriön tarkoituksena on teet-        nykyisillä esiintymispaikoilla.
25736: tää kaikille häviämisvaarassa oleville eliölajeille      Ympäristöministeriössä on myös valmisteltu
25737: yksityiskohtainen suojelusuunnitelma. Suunni-         luonnonsuojelulain muutosesitys, jonka mu-
25738: telman tekevät kunkin eliölajin parhaat asian-        kaan valtioneuvosto voisi määrätä erityisesti
25739: tuntijat maassamme. Se sisältää muun muassa           suojeltavaksi lajiksi sellaisen uhanalaisen lajin,
25740: ehdotuksen lajin suojeluun tarvittavista suoje-       jonka häviämisuhka on ilmeinen. Ympäristö-
25741: lualueista ja muista toimista lajin säilyttämisek-    ministeriön tulisi tarvittaessa laatia suojelu-
25742: si. Ympäristöministeriö vahvistaa suunnitelman        suunnitelma erityisesti suojeltavalle lajille. Y m-
25743: ja lähettää sen eri viranomaisille toimeenpanoa       päristöministeriö voisi antaa yleisiä hoito-oh-
25744: varten sekä otettavaksi huomioon maankäyt-            jeita suojeltavan lajin esiintymispaikan säilyttä-
25745: töä suunniteltaessa.                                  misestä ja hoidosta valtion mailla myös silloin,
25746:    Nyt on vasta muutamia suunnitelmia valmii-         kun erityisen suojelualueen perustaminen luon-
25747: na, useita kymmeniä on kuitenkin jo valmis-           nonsuojelulain nojalla ei ole mahdollista.
25748: teilla. Valkoselkätikan suojelusuunnitelman              Luonnonsuojelulain         muutosehdotukseen
25749: valmistelu aloitettiin vuoden 1989 alussa             kuuluu säännösehdotus, jonka tarkoituksena
25750: Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston              on estää erityisesti suojeltavan lajin esiintymis-
25751: ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Suunnitel-       paikan hävittäminen vahingossa tai niin, että
25752: ma valmistunee vuoden 1990 loppuun mennes-            luonnonsuojeluviranomaiset eivät ehdi ryhtyä
25753: sä. Tällä hetkellä on tiedossa noin 50 tämän          toimiin esiintymispaikan suojelemiseksi. Jos
25754: tikan säilyttämisen kannalta ehdottomasti suo-        tällainen laji esiintyy muualla kuin valtion
25755: jeltavaa aluetta ja mahdollisia pesimisalueita        omistamalla alueella ja lajin säilyttämiseksi on
25756: tunnetaan lisäksi lähes sata. Tähän mennessä          laadittu 1 momentissa tarkoitettu suojelusuun-
25757: vain pieni osa esiintymispaikoista on rauhoitet-      nitelma, lääninhallituksen olisi tarvittaessa an-
25758: tu tai kuuluu olemassa oleviin suojelualueoh-         nettava maanomistajalle riittävät tiedot lajin
25759: jelmiin. Suojelutoimien täytäntöönpanon suu-          esiintymisestä ja niistä toimista, jotka vaaran-
25760: rin ongelma on, että valkoselkätikan elinpaikat       taisivat lajin esiintymisen paikalla. Jos tieto
25761: miltei poikkeuksetta sijaitsevat rannoilla ja         olisi annettu, maanomistajan tulisi ilmoittaa
25762: osittain kasvavat hyvälaatuista vanerikoivua,         hankkeestaan       luonnonsuojeluviranomaiselle
25763: joka nyt on kuutiohinnaltaan kalleinta puuta          viimeistään yhtä kuukautta ennen kuin hän
25764: kelohongan jälkeen.                                   ryhtyy edellä tarkoitettuun toimeen. Lääninhal-
25765:     Valkoselkätikan elinpiirit ovat yksityiskoh-      lituksen olisi ilmoituksen saatuaan viipymättä
25766: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 613
25767: 
25768: ryhdyttävä neuvottelemaan maanomistajan               poja muuttamalla. Tähän on pyritty metsäam-
25769: kanssa lajin säilyttämiseksi tarpeellisista toimis-   mattimiesten koulutuksella, jota ympäristömi-
25770: ta.                                                   nisteriö on tehnyt yhdessä sekä metsähallituk-
25771:    Uhanalaisten lajien suojelusuunnitelmien           sen että Keskusmetsälautakunta Tapion kans-
25772: täytäntöönpanon yleinen vaikeus on, että nii-         sa. Tavoitteena on muun muassa lehtipuiden
25773: den toteuttaminen usein vaatii suuria lisäyksiä       osuuden lisääminen. Kokemukset ovat myös
25774: luonnonsuojelualueiden ostomäärärahoihin ja           osoittaneet, että lahoavaa taloudellisesti arvo-
25775: rauhoituksesta aiheutuvien menetysten kor-            tonta lehtipuuta voidaan jättää metsiin helposti
25776: vausmäärärahoihin. Pelkästään valkoselkäti-           paljon nykyistä enemmän sen vaikeuttamaHa
25777: kan tulevan suojeluohjelman täysimääräinen            mitenkään metsän uudistamista. Näitä toimia
25778: toimeenpano merkitsisi lähivuosina yhteensä           voitaisiin soveltaa myös valkoselkätikan suoje-
25779: jopa 50 miljoonaan markan lisäystarvetta näi-         lussa silloin, kun säilytettäväksi tarkoitettu
25780: hin määrärahoihin.                                    esiintymispaikka ei riitä yksinään turvaamaan
25781:     Osaa lehtipuiden varassa elävistä uhanalai-       tikalle riittävästi sopivaa ravintoa.
25782: sista lajeista voidaan auttaa metsänkäsittelyta-
25783:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1990
25784: 
25785:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
25786:                                      1989 vp. -     KK n:o 613                                     5
25787: 
25788: 
25789: 
25790: 
25791:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25792:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kvalitet som mätt enligt kubikpris är det
25793: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         dyraste virket näst efter torrfura.
25794: nr 3035 av den 1 december 1989 till vederbö-           Vitryggiga hackspettens revir har i detaljera-
25795: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        de undersökningar alltid visat sig vara värde-
25796: av följande av riksdagsman Soininvaara m.fl.        fulla också för andra utrotningshotade arter
25797: undertecknade spörsmål nr 613:                      som är beroende av murkna lövträd. Miljömi-
25798:           Godkänner Regeringen att vitryggiga       nisteriet bereder som bäst tillsammans med
25799:        hackspetten och andra arter av organis-      vatten- och miljöforskningsinstitutets forsk-
25800:        mer som är beroende av gamla lövsko-         ningsenhet för naturvård ett för södra Finlands
25801:        gar försvinner i Finland, och, om så         gamla naturskogar avsett skyddsprogram, som
25802:        inte är fallet,                              skall bli färdigt före utgången av år 1991. Detta
25803:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      program har betydelse för skyddet av alla
25804:        ta i syfte att rädda dem?                    utrotningshotade arter av organismer som är
25805:                                                     beroende av murkna lövträd.
25806:                                                        Miljöministeriets mål har varit att skydda
25807:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25808:                                                     vitryggiga hackspettens utbredningsområden
25809: samt anföra följande:                               redan innan skyddsplanen är färdig. Om kon-
25810:    Miljöministeriet har för avsikt att låta utar-   flikter vad markanvändningen beträffar har
25811: beta ett detaljerat skyddsprogram för alla arter    uppstått, har man försökt att med hjälp av
25812: av organismer som löper risk att bli utrotade.      tillbudsstående medel trygga bevarandet av
25813: Planen görs upp av de bästa experterna på de        vitryggiga hackspetten på alla dess nuvarande
25814: enskilda arterna av organismer i vårt land. Den     utbredningsområden.
25815: innehåller bl.a. ett förslag om de skyddsområ-         Vid miljöministeriet har man även berett ett
25816: den som behövs för att arten skall kunna            förslag till ändring av lagen om naturskydd.
25817: skyddas och om andra åtgärder i syfte att           Enligt förslaget skulle statsrådet kunna förkla-
25818: bevara arten. Miljöministeriet fastställer planen   ra en sådan utrotningshotad art som är i
25819: och sänder den till olika myndigheter för           uppenbar fara att dö ut för särskilt skyddskrä-
25820: verkställande och för beaktande vid planering       vande art. På miljöministeriet skulle ankomma
25821: av markanvändningen.                                att vid behov utarbeta en skyddsplan för
25822:    För närvarande är endast ett fåtal planer        bevarande av en särskilt skyddskrävande art.
25823: färdiga. Flera tiotal planer är likväl redan        Miljöministeriet skulle kunna meddela allmän-
25824: under beredning. Beredningen av skyddsplanen        na skötselanvisningar för bevarandet och sköt-
25825: för vitryggig hackspett inleddes i början av år     seln av en särskilt skyddskrävande arts utbred-
25826: 1989 som samarbete mellan Världsnaturfon-           ningsområde på områden som ägs av staten,
25827: dens Finlands Stiftelse och miljöministeriet.       också i det fall att det inte med stöd av lagen
25828: Planen torde bli färdig före utgången av år         om naturskydd är möjligt att grunda ett sär-
25829: 1990. För närvarande känner man till ca 50          skilt skyddsområde.
25830: områden som ovillkorligen borde skyddas med            Till förslaget om ändring av lagen om
25831: tanke på bevarandet av denna hackspett. Yt-         natur$kydd hör ett förslag till stadgande vars
25832: terligare känner man till närmare hundra möj-       avsikt är att förhindra att en särskilt skydds-
25833: liga häckningsområden. Hittills har endast en       krävande arts utbredningsområde förstörs av
25834: liten del av utbredningsområdena fredats eller      misstag eller så att naturskyddsmyndigheterna
25835: tagits med i existerande skyddsområdespro-          inte hinner vidta åtgärder i syfte att skydda
25836: gram. Det största problemet när det gäller          utbredningsområdet. Förekommer en sådan art
25837: verkställigheten av skyddsåtgärderna är att de      någon annanstans än på områden som ägs av
25838: platser där vitryggiga hackspetten lever nästan     staten och har en sådan skyddsplan som avses
25839: utan undantag är belägna vid stränder och           i 1 mom. utarbetats får artens bevarande,
25840: delvis bevuxna med sådan fanerbjörk av god          skulle på länsstyrelsen ankomma att vid behov
25841: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 613
25842: 
25843: ge jordägaren tillräckliga uppgifter om artens    vitryggiga hackspetten innebär under de när-
25844: förekomst och om sådana åtgärder som betyd-       maste åren ett behov av ett tillägg på upp till
25845: ligt skulle äventyra artens förekomst på områ-    50 milj. mk tili dessa anslag.
25846: det. Om information getts skulle på jordägaren       En del av de utrotningshotade arter som är
25847: ankomma att meddela naturskyddsmyndighe-          beroende av lövträd kan hjälpas genom att
25848: ten om sitt projekt senast en månad innan han     sätten att behandla skogen ändras. Man har
25849: eventuellt vidtar ovan avsedd åtgärd. Länssty-    strävat tili detta genom den utbildning för
25850: relsen skulle, när den mottagit meddelandet,      skogsyrkesmän som miljöministeriet har utar-
25851: ofördröjligen förhandla med jordägaren om         betat tillsammans med såväl forststyrelsen som
25852: åtgärder som är nödvändiga för bevarandet av      Keskusmetsälautakunta Tapio. Målet är bl.a.
25853: arten.                                            att öka lövträdens andel. Erfarenheterna har
25854:     Den allmänna svårigheten när det gäller       också visat att murknande, ekonomiskt värde-
25855: verkställandet av skyddsplaner för utrotnings-    lösa lövträd lätt kan lämnas kvar i skogarna i
25856: hotade arter är att detta ofta kräver stora       mycket större inverkar på skogens förnyelse.
25857: tillägg tili anslagen för inköp av naturskydds-   Dessa åtgärder skulle kunna tillämpas också på
25858: områden och att anslag för ersättande av de       skyddet av vitryggiga hackspetten, då det ut-
25859: förluster som fredningen medför inte har kun-     bredningsområde som enligt planerna skall
25860: nat erhållas. Ett fullständigt genomförande       skyddas inte ensamt räcker till för att trygga
25861: redan av det kommande skyddsprogrammet för        tillgången till lämplig föda för hackspetten.
25862:     Helsingfors den 8 januari 1990
25863: 
25864:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
25865:                                              1989 vp.
25866: 
25867: Kirjallinen kysymys n:o 614
25868: 
25869: 
25870: 
25871: 
25872:                                  Tennilä: Rajanylityspaikan avaamisesta Sallan Kelloselkään
25873: 
25874: 
25875:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25876:    Lapin ja Murmanskin alueen välisen yhteis-      tamisen Sallasta Murmanskin rataan, jolloin
25877: työn laajentamiseen on suuria mahdollisuuksia      meillä olisi käytössämme sulasatama sekä myös
25878: ja suuri tarve. Ongelmana ovat nyt kulkuyh-        Koillisväylä Kaukoidän kuljetuksiin. On siis
25879: teydet, jotka rajoittuvat Raja-Joosepin kautta     olemassa myös todella suuria näköaloja, kun-
25880: kulkevaan maantiehen. Tie on kaiken lisäksi        han suora kulkuyhteys saadaan aikaan.
25881: huonokuntoinen.                                       Alkuvaiheessa liikenne voi tapahtua nyt jo
25882:    Tien parantaminen on välttämätöntä, sa-         käytettävissä olevan talvitien puitteissa, mistä
25883: moin lentoyhteyden avaaminen, mutta ne eivät       sitten edetään varsinaisen maantien rakentami-
25884: riitä. On näet välttämätöntä saada toinen          seen. Yhteistyön kasvaessa tulee myös rauta-
25885: rajanylityspaikka Lappiin Kelloselkään. Rajan-     tieyhteys varmasti tarpeelliseksi.
25886: ylityspaikan avaaminen sekä kulkuyhteyden             Avaus kulkuyhteyksien parantamiseksi La-
25887: luominen mahdollistaisi suoran kulkemisen          pista Murmanskin alueen eteläosiin on joka
25888: Kantalahteen sekä Kovdoriin ja Kuolan alueen       tapauksessa tehtävä viivyttelemättä, ja siksi
25889: suurimmille malmikentille Apatityyn ja Kirovs-     esitänkin valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
25890: kiin, joissa suomalaisyritykset tulevat olemaan    menttiin viitaten asianomaisen valtioneuvoston
25891: laajalti mukana tuotantotoimintaa kehitettäes-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25892: sä. Kelloselän rajanylityspaikka palvelisi myös
25893: matkailua niin Rohmoivassa kuin Kirovskin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25894: vuoristossa sijaitseviin talviurheilukeskuksiin.          ryhtyä uuden rajanylityspaikan avaami-
25895:    Pääsihteeri Mihail Gorbatshov otti Suomes-             seksi Neuvostoliittoon Sallan Kellosel-
25896: sa vieraillessaan esille rautatieyhteyden raken-          kään?
25897:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
25898: 
25899:                                        Esko-Juhani Tennilä
25900: 
25901: 
25902: 
25903: 
25904: 290010D
25905: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 614
25906: 
25907: 
25908: 
25909: 
25910:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25911: 
25912:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mielisyyteen luettelosta, joka koskee Suomen ja
25913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Neuvostoliiton välille avattavia kansainvälisen
25914: olette 1 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            henkilöliikenteen rajanylityspaikkoja. Se sovit-
25915: kirjeenne n:o 3036 ohella toimittanut valtioneu-     tiin vahvistettavaksi noottien vaihdolla, joka ei
25916: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ole kuitenkaan vielä tapahtunut.
25917: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin                Tarkoitus on avata tuossa luettelossa olevia
25918: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 614:       uusia rajanylityspaikkoja sitä mukaa kuin niiltä
25919:                                                      avautuvat reitit ovat perusrakenteeltaan riittä-
25920:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25921:                                                      vässä kunnossa puolin ja toisin. Neuvotteluissa
25922:        ryhtyä uuden rajanylityspaikan avaami-
25923:                                                      sovittiin myös jatkuvasta yhteydenpidosta ra-
25924:        seksi Neuvostoliiton Sallan Kellose1-         janylityspaikkakysymyksissä Suomen ja Neu-
25925:        kään?                                         vostoliiton ulkoministeriöiden välillä. Näin on
25926:                                                      myös tapahtunut. Viimeksi ne olivat esillä
25927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25928:                                                      merkittävämmin presidentti Gorbatshovin vie-
25929: vasti seuraavaa:                                     railun yhteydessä.
25930:    Rajanylityspaikkojen avaaminen valtioiden            Tuolloin, kuten muissakin viime aikojen yh-
25931: välille edellyttäisi kummankin osapuolen välis-      teydenotoissa, olemme saaneet neuvostoliitto-
25932: tä yhteistä sopimusta.                               laisilta vastauksen, jonka mukaan he tulevat
25933:    Suomen ja Neuvostoliiton rajanylityspaikka-       palaamaan rajanylityspaikkakysymykseen sit-
25934: kysymyksistä neuvoteltiin Moskovassa joulu-          ten kun heidän sisäinen valmistelunsa sen sallii.
25935: kuussa 1988. Neuvottelut käytiin Suomen              Uskomme, että silloinjatketaan avoimien rajan-
25936: pyynnöstä ja niissä kartoitettiin rajanylitys-       ylityspaikkakysymysten tarkastelua ja otetaan
25937: paikkojen tarvetta ja hankkeita molemmin             esille mahdolliset muuttuneet tarpeet ja muut
25938: puolin. Tällöin Sallan Kelloselkä oli esillä         näkökohdat.
25939: hiihtokeskushankkeen yhteydessä. Neuvostolii-           Hallitus on ryhtynyt toimiin, jotta uusien
25940: tolla ei tuossa vaiheessa ollut riittävää valmiut-   rajanylityspaikkojen avaaminen voidaan aika-
25941: ta käsitellä asiaa.                                  naan toteuttaa hallinnon kannalta mahdolli-
25942:    Neuvotteluissa päästiin periaatteessa yksi-       simman nopeasti.
25943: 
25944:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
25945: 
25946:                                                                   Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
25947:                                    1989 vp. -    KK n:o 614                                      3
25948: 
25949: 
25950: 
25951: 
25952:                             Tili Riksdagens Herr Ta1man
25953:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     ställen för internationell persontrafik, vilka
25954: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se      skall öppnas mellan Finland och Sovjetunio-
25955: nr 3036 av den 1 december 1989 till vederbö-     nen. Det överenskoms att förteckningen skall
25956: rande med1em av statsrådet översänt avskrift     fastställas genom utbyte av noter, vilket dock
25957: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten-      ännu inte har ägt rum.
25958: nilä undertecknade spörsmål nr 614:                  Avsikten är att nya övergångsställen, som
25959:                                                  nämns i förteckningen, skall öppnas allterfter-
25960:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen
25961:                                                  som de leder som utgår från dessa till sin
25962:        vidta för att öppna ett nytt övergångs-
25963:                                                  grundstruktur sätts i tillräckligt gott skick på
25964:        ställe i Kelloselkä i Salla vid gränsen
25965:        mot Sovjetunionen?                        bägge sidor. Vid förhandlingarna överenskoms
25966:                                                  också om fortsatt kontakt mellan Finlands och
25967:                                                  Sovjetunionens utrikesministrar i frågor som
25968:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25969:                                                  gäller gränsövergångsställen. Så har också
25970: samt anföra fö1jande:                            skett. Senast dessa frågor togs upp i ett mera
25971:    För att öppna gränsövergångsställen mellan    betydelsefullt sammanhang var i samband med
25972: stater krävs ett gemensamt avta1 mellan båda     president Gorbatjovs besök.
25973: parterna.                                            Vid detta tillfälle, liksom vid övriga kontak-
25974:    Frågor om övergångsställen mellan Finland     ter på senare tid, fick vi av de sovjetiska
25975: och Sovjetunionen diskuterades i Moskva i        myndigheterna svaret att de skall återkomma
25976: december 1988. Förhandlingarna fördes på         till frågan om gränsövergångsställen när deras
25977: Fin1ands begäran och vid dessa kartlades be-     interna beredning tillåter det. Vi tror att
25978: hovet av gränsövergångsställen och projekt       granskningen av de öppna frågorna om gräns-
25979: som gäller sådana på bägge sidor. Härvid togs    övergångsställen då kommer att fortsätta och
25980: Kelloselkä i Salla upp i samband med ett         att eventuella förändrade behov och andra
25981: skidcenterprojekt. Sovjetunionen hade i detta    synpunkter då kommer att tas upp.
25982: skede inte tillräck1ig beredskap att behand1a        Regeringen har vidtagit åtgärder för att nya
25983: frågan.                                          gränsövergångsställen i sinom tid skall kunna
25984:    Vid förhand1ingarna uppnåddes i princip       öppnas så snabbt det rent administrativt är
25985: enighet om en förteckning över gränsövergångs-   möjligt.
25986: 
25987:     Helsingfors den 4 januari 1990
25988: 
25989:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
25990:                                               1989 vp.
25991: 
25992: Kirjallinen kysymys n:o 615
25993: 
25994: 
25995: 
25996: 
25997:                                  Knuuttila ym.: Rautatiekuljetusten lisäämisestä ja kehittämisestä
25998: 
25999: 
26000:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26001: 
26002:     Suomessa kuljetuskustannusten osuus brut-       nanvaunuun tai päinvastoin. Tällöin voisi käyt-
26003: tokansantuotteesta on maassamme pohjoismai-         tää myös siirrettäviä konttinostureita. Näillä
26004: den suurin. Siitä huolimatta maamme rautatie-       järjestelyillä voitaisiin vähentää oleellisesti pit-
26005: verkkoa käytetään kuljetuksissa vajaatehoises-      kän matkan maantiekuljetuksia siellä, missä on
26006: ti. Sen sijaan tieliikenteen absoluuttinen määrä    rataverkko käytettävissä. Puutavarankuljetus-
26007: on ollut jopa Ruotsin tieliikenteen määrää          ten osalta on tätä järjestelmää esitelty lähem-
26008: suurempi. Tämä on aiheuttanut muun muassa           min diplomi-insinööri Esko Pöntysen kirjoituk-
26009: kohtuuttoman suuren rasituksen tieverkollem-        sessa Rautatieläinen-lehdessä 10.8.1989.
26010: me ja heikentänyt tieliikenteen turvallisuutta.        Edellä selostettuja kuljetusjärjestelmiä tulisi
26011: Vastaahan yksi perävaunullinen kuorma-auto          ennakkoluulottomasti tutkia ja tehdä tarkem-
26012: tiehen kohdistuvalla rasituksenaan jopa 15 000      mat suunnitelmat sen perusteella niiden käy-
26013: henkilöautoa, joihin kuitenkin lähes yksin-         täntöön soveltamiseksi. Johtopäätöksiä teh-
26014: omaan tieliikenteen verotus kohdistuu. Ras-         täessä pitäisi ottaa huomioon myös ne edut,
26015: kaimmat kuljetukset teillämme muodostuvat           joita näin olisi saavutettavissa energiansäästön,
26016: pääosin puutavarankuljetuksista. Jo tieliiken-      ympäristön parantamisen ja liikenneturvalli-
26017: teen onnettomuuskustannukset ovat huomatta-         suuden ja työllisyyden turvaamisen osalta.
26018: vat, ja sekin antaa aiheen etsiä ratkaisuja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26019: tieliikenteen vähentämiseksi.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26020:     Yksi keino tieverkkoon kohdistuvan rasituk-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26021: sen vähentämiseen on rautatiekuljetusten kehit-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26022: täminen niin, että tieliikennettä siirretään rau-
26023: tateille. Se voisi tapahtua muun muassa kun-                   Aikooko Hallitus selvittää nykyisen
26024: nostamalla nykyisin lähes tyhjillään olevien                rataverkon hyödyntämismahdollisuudet
26025: asemien ja pysäkkien kuormausalueita niin,                  erityisesti puutavarankuljetuksissa ja
26026: että ne voisivat toimia puutavaran ja konttien              kanttikuljetuksissa tieverkon rasituksen
26027: lastauspaikkoina nykyaikaisin menetelmin.                   ja liikenteen ympäristöhaittojen vähen-
26028: Eräät niistä tulisi myös varustaa nostureilla               tämiseksi sekä liikenneturvallisuuden ja
26029: konttien nostamista varten kuorma-autosta ju-               työllisyyden parantamiseksi?
26030:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1989
26031: 
26032:           Sakari Knuuttila              Pentti Lahti-Nuuttila          Mauri Pekkarinen
26033: 
26034: 
26035: 
26036: 
26037: 290010D
26038: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 615
26039: 
26040: 
26041: 
26042: 
26043:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26044: 
26045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ketjun osalta ovat tärkeimpiä keinoja raskaan
26046: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tavaraliikenteen rautatiekuljetusten lisäämises-
26047: olette 1 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            sä. Puutavarankuljetukset muodostavat tär-
26048: kirjeenne n:o 3037 ohella toimittanut valtioneu-     keimmän yksittäisen tavararyhmän metsäteol-
26049: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lisuuden kuljetuksista. Koko metsäteollisuuden
26050: kansanedustaja Knuuttilan ym. näin kuuluvas-         osuus rautatiekuljetuksista on yli 50 prosenttia.
26051: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 615:                  Liikenneministeriön hallinnonalan keskipit-
26052:                                                      kän ajan suunnitelmassa pyritään rataverkkoa
26053:           Aikooko Hallitus selvittää nykyisen
26054:                                                      kehittämällä parantamaan rautatieliikenteen
26055:        rataverkon hyödyntämismahdollisuudet
26056:                                                      kilpailukykyä. Ratojen akselipainon nosto ja
26057:        erityisesti puutavarankuljetuksissa ja
26058:                                                      ratojen sähköistys ovat tärkeitä osatavoitteita
26059:        kanttikuljetuksissa tieverkon rasituksen
26060:                                                      tässä mielessä. Lähivuosien tavoitteena kysei-
26061:        ja liikenteen ympäristöhaittojen vähen-
26062:                                                      sen suunnitelman mukaan on lisätä 22,5 tonnin
26063:        tämiseksi sekä liikenneturvallisuuden ja
26064:                                                      akselipainon osuutta 39 prosenttiin ja 25,0
26065:        työllisyyden parantamiseksi?
26066:                                                      tonnin akselipainon osuutta 45 prosenttiin pää-
26067:                                                      raidepituudesta laskettuna.
26068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26069:                                                         Sähköistyksen toisessa vaiheessa on tarpeen
26070: vasti seuraavaa:
26071:                                                      sähköistää n. 1 300 ratakilometriä, jolloin rau-
26072:    Liikelaitoslain (627 /87) mukaan eduskunta        tatieliikenteestä voitaisiin hoitaa n. 77 % säh-
26073: hyväksyy vuosittain liikelaitoksena toimintansa      kövedolla, kun nykyisen sähkövedon osuus
26074: aloittavan Valtionrautateiden investointien tär-     junakilometreistä laskettuna on 53 %.
26075: keimmät kohteet sekä enimmäismäärän ja val-             Edellä esitettyjen radanpitoon liittyvien toi-
26076: tuutuksen tehdä investointeja koskevia sitou-        mintaedellytysten lisäksi liikelaitos Valtionrau-
26077: muksia. Valtaosan investointipäätöksistä Val-        tatiet pyrkii vaikuttamaan rautatiekuljetusten
26078: tionrautatiet tekee toimivaltansa nojalla itse.      kehittämiseen omalla, kalustoon ja terminaali-
26079: Vain laajakantoiset strategiset päätökset tai        järjestelmiin kohdistuvalla tuotekehittelyllä.
26080: asetettuihin palvelutavoitteisiin liittyvät inves-   Parantamalla rautateiden toiminnallisia edelly-
26081: tointipäätökset edellyttävät liikenneministeriön     tyksiä kuljetustarpeiden edellyttämällä tavalla
26082: vaikuttamista.                                       mahdollistuu myös raskaan tavaran kuljetusten
26083:    Rataverkon tekninen kehittäminen, tavaralii-      nykyistä voimakkaampi siirtyminen maanteiltä
26084: kenteen vaunukaluston tuotekehittely sekä kul-       rautateille.
26085: jetusjärjestelmien kehittäminen koko kuljetus-
26086: 
26087:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1989
26088: 
26089:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
26090:                                      1989 vp. -     KK n:o 615                                     3
26091: 
26092: 
26093: 
26094: 
26095:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26096: 
26097:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         metoderna för utökande av järnvägstranspor-
26098: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         terna inom den tunga godstrafiken. Trävaru-
26099: nr 3037 av den 1 december 1989 tili vederbö-        transporterna utgör den viktigaste enskilda
26100: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        varugruppen inom skogsindustrins transporter.
26101: av följande av riksdagsman Knuuttila m.fl.          Den totala skogsindustrins andel av järnvägs-
26102: undertecknade spörsmål nr 615:                      transporterna överstiger 50 %.
26103:                                                        1 trafikministeriets förvaltningsområdes pian
26104:           Ämnar Regeringen utreda möjlighe-
26105:                                                     på medellång sikt strävar man genom utveck-
26106:        terna att utnyttja det nuvarande bannä-
26107:                                                     lande av bannätet att förbättra järnvägstrafi-
26108:        tet specielit i fråga om trävarutranspor-
26109:                                                     kens konkurrenskraft. En förhöjning av banor-
26110:        ter och containertransporter för att
26111:                                                     nas axeltryck och elektrifieringen av banorna
26112:        minska på belastningen av vägnätet och
26113:                                                     är viktiga delmål i detta syfte. Målet under de
26114:        trafikens skadeverkningar på miljön
26115:                                                     närmaste ären är enligt den ifrågavarande
26116:        samt för att förbättra trafiksäkerheten
26117:                                                     planen att höja andelen 22,5 tons axeltryck tili
26118:        och sysselsättningsgraden?
26119:                                                     39 % och andelen 25 tons axeltryck till 45 %
26120:                                                     av huvudspårlängden.
26121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26122:                                                        1 det andra skedet av elektrifieringen är det
26123: samt anföra följande:
26124:                                                     nödvändigt att elektrifiera ca 1 300 bankilome-
26125:    Enligt lagen om statens affärsverk (627 /87)     ter, varvid ca 77 % av järnvägstrafiken kunde
26126: godkänner riksdagen årligen Statsjärnvägarnas,      skötas med eldrift, då eldriftens nuvarande
26127: som inleder sin verksamhet som affärsverk,          andel, räknat utgående från tågkilometrar, är
26128: viktigaste investeringsobjekt samt maximibe-        53%.
26129: loppet för investeringarna och bemyndigande            Förutom de ovan framstälida verksamhets-
26130: för affårsverket att ingå förbindelser för inves-   förutsättningarna i samband med banhålining-
26131: teringar. Största delen av investeringsbesluten     en strävar affärsverket Statsjärnvägarna att
26132: fattar Statsjärnvägarna själva med stöd av sina     inverka på utvecklandet av järnvägstranspor-
26133: befogenheter. Endast vittgående strategiska be-     terna genom egen produktutveckling som in-
26134: slut eller investeringsbeslut med anknytning tili   riktas på materiel och terminalsystem. Genom
26135: uppställda servicemål förutsätter ett ingripande    en förbättring av järnvägarnas verksamhetsbe-
26136: av trafikministeriet.                               tingelser på det sätt som transportbehovet
26137:    Det tekniska utvecklandet av bannätet, pro-      förutsätter, blir det även möjligt att i fråga om
26138: duktutvecklingen vad gälier godstrafikens           den tunga trafiken i alit större skala övergå
26139: vagnpark samt utvecklandet av hela transport-       från vägtrafik tili järnvägstrafik.
26140: kedjans transportsystem är de mest centrala
26141: 
26142:     Helsingfors den 27 december 1989
26143: 
26144:                                                                          Minister Matti Puhakka
26145:                                                 1989 vp.
26146: 
26147: Kirjallinen kysymys n:o 616
26148: 
26149: 
26150: 
26151: 
26152:                                    Gustafsson: Luokkakoon kasvun rajoittamisesta peruskouluissa
26153: 
26154: 
26155:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26156: 
26157:    Peruskoululain mukaan ala-asteen peruskou-         voi antaa käytössään olevasta tuntikehyksestä
26158: uille on olemassa minimioppilasmäärät, joiden         kouluille muutamia tunteja lisää. Myös koulun
26159: )Ohjalta valtionapuun oikeuttavat opettajan           johtokunnan vastuu on tärkeä sen hyväksyessä
26160: rirat määräytyvät. Eräässä tamperelaisessa            työsuunnitelman.
26161: coulussa oppilasmäärät ovat liikkuneet kuuden            Yksi merkittävä keino parantaa tilannetta on
26162: uokanopettajan valtionapuun oikeuttavan 130           peruskouluasetuksen muuttaminen. Opetusmi-
26163: )ppilaan tasolla. Kolmen vuoden oppilasmää-           nisteriön tulisi pikaisesti selvittää peruskoulu-
26164: ·ien jääminen rajan alle merkitsi yhden opet-         asetuksen 82 §:n 4 momentin muuttamista si-
26165: ajanviran lakkauttamista ja yhdysluokkien             ten, että mikäli kunnan jossakin koulussa
26166: nuodostamista.                                        peruskoulun ala-asteella on muodostettu ope-
26167:    Yhdistäminen johti alkusyksystä kohtuutto-         tusryhmiä vähemmän kuin säännösten mukaan
26168: nuuksiin niin oppilaiden kuin opettajienkin           olisi mahdollista, voitaisiin näin saavutettu
26169:  ~ohdalla. Eräillä tunneilla oppilaat joutuivat       "säästö" käyttää jonkin toisen koulun hyväksi.
26170: >piskelemaan suurehkoissa opetusryhmissä.                Erityisen hankala on tilanne silloin, kun
26171:  (ouluun on muodostettu yli 32 oppilaan ope-          kuusiluokkainen koulu muuttuu viisiluokkai-
26172:  usryhmiä seuraavasti:                                seksi. Opetusministeriön onkin myös syytä sel-
26173:                                                       vittää ja ryhtyä toimiin viisi- ja kuusiopetta-
26174: 3.---4. luokat    tunti äidinkieltä 38 oppilasta      jaisten koulujen ns. minimioppilasmäärien
26175:                   tunti uskontoa 36 oppilasta         määrittelemiseksi. Koulun minimioppilasmää-
26176: 4.-5. luokat      tunti äidinkieltä 40 oppilasta      räksi tulisi määritellä viisiopettajaisessa koulus-
26177: 5.--6. luokat     tunti äidinkieltä 44 oppilasta      sa 90 ja kuusiopettajaisessa koulussa 115.
26178:                   tunti uskontoa 40 oppilasta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26179:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26180:     Lisäksi on vuosiluokilla 4.--6. yksi äidinkie-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26181:  ~n ja yksi  kuvaamataidon oppitunti viikossa,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26182:  'lloin ryhmässä on 62 oppilasta. Todettakoon                    Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
26183:   uitenkin, että tällöin on käytössä kaksi opet-              keuksista, joihin kuusiluokkaisen kou-
26184:  ajaa.                                                        lun muuttuminen viisiluokkaiseksi joh-
26185:     Sivutoimisen tuntiopettajan ottaminen kou-                 taa luokkakoon kasvaessa aivan liian
26186:  lun käyttämätöntä tuntiresurssia hyödyntä-                   suureksi lasten koulumenestyksen ja
26187:  lällä on myöhemmin marraskuussa merkittä-                    viihtyvyyden kustannuksella, ja
26188:   ästi parantanut ja muuttanut tilannetta.                       aikooko Hallitus ryhtyä korjaaviin
26189:     Lasten koulumenestyksen turvaaminen vaatii                toimenpiteisiin määrittelemällä viisi- ja
26190:   uitenkin jatkossa rakenteellisia toimia. Silti on           kuusiluokkaisen koulun minimioppilas-
26191:   yvä, että koulu kokeilee erilaisia ryhmäratkai-             määrät ja muuttamalla peruskoulu-
26192:   llja. Koululautakunnan vastuu on suuri. Se                  asetuksen 82 §:n 4 momenttia?
26193:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1989
26194: 
26195:                                            Jukka Gustafsson
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 
26200:  IOOIOD
26201: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 616
26202: 
26203: 
26204: 
26205: 
26206:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26207:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       peruskoulun ala-asteen luokanopettajien virko·
26208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jen perustamiseen ja säilyttämiseen tarvittava!
26209: olette 4 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           oppilasmäärät, joiden mukaisesti perustettuihir
26210: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        opettajanvirkoihin koulun ylläpitäjä saa val·
26211: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tionosuutta. Hallitus on tietoinen siitä, ett~
26212: edustaja Jukka Gustafssonin näin kuuluvasta         kyseisessä säännöksessä määritellyt oppilas·
26213: kirjallisesta kysymyksestä n:o 616:                 määräminimit johtavat eräissä tapauksissa yh·
26214:                                                     dysluokkaopetukseen. Kysymyksessä tarkoitet-
26215:            Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
26216:                                                     tu opettajanvirkojen järjestely 5-6-opettajai-
26217:         keuksista, joihin kuusiluokkaisen kou-
26218:                                                     sissa ala-asteen kouluissa on ollut selvitettävä·
26219:         lun muuttuminen viisiluokkaiseksi joh-      nä opetusministeriön asettamassa koulutoimet
26220:         taa luokkakoon kasvaessa aivan liian
26221:                                                     sääntelyn purkutyöryhmässä (Muistio 1989:61)
26222:         suureksi lasten koulumenestyksen ja         Työryhmä ei ole kuitenkaan esittänyt muutok
26223:         viihtyvyyden kustannuksella, ja             sia nykyisiin oppilasmääriin.
26224:            aikooko Hallitus ryhtyä korjaaviin
26225:                                                        Hallitus on käynnistänyt selvitykset, jotk~
26226:         toimenpiteisiin määrittelemällä viisi- ja
26227:                                                     tähtäävät valtionosuusjärjestelmän kokonais
26228:         kuusiluokkaisen koulun minimioppi-          uudistukseen. Tavoitteena on järjestelmä, joss~
26229:         lasmäärät ja muuttamalla peruskoulu-
26230:                                                     valtionosuus määräytyisi laskennallisin perus·
26231:         asetuksen 82 §:n 4 momenttia?               tein. Uudistuksen periaatelinjasta riippuen jou
26232:                                                     dutaan selvittämään opettajien virkoja koskev~
26233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
26234:                                                     säätely. Siinä yhteydessä tulee selvitettäväks
26235: taen seuraavaa:                                     myös peruskoulun ala-asteen opettajien virko
26236:     Peruskouluasetuksen 82 §:ssä on määritelty      jen määrää koskevat säännökset.
26237:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1990
26238: 
26239:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
26240:                                      1989 vp. -     KK n:o 616                                     3
26241: 
26242: 
26243: 
26244: 
26245:                               Till Riksdagens Herr Talman
26246:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bibehålla k1asslärartjänsterna i grundskolans
26247: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lågstadium. Enligt detta antal får huvudman-
26248: av den 4 december 1989 tili vederbörande            nen för skolan statsandel för de inrättade
26249: med1em av statsrådet översänt en avskrift av        lärartjänsterna. Regeringen är medveten om att
26250: följande av riksdagsman Jukka Gustafsson            minimiantalet elever som fastställts i ifrågava-
26251: undertecknade spörsmå1 nr 616:                      rande stadgande i vissa fall leder tili undervis-
26252:                                                     ning i sammansatta klasser. Det i spörsmålet
26253:           Är Regeringen medveten om de svå-
26254:                                                     avsedda arrangemanget med lärartjänster i
26255:        righeter som uppstår när en skola med
26256:                                                     lågstadieskolor med 5-6 lärare har varit före-
26257:        sex årskurser ändras tili en med fem
26258:                                                     mål för utredning i den av undervisningsminis-
26259:        årskurser, vilket leder tili att antalet
26260:                                                     teriet tillsatta arbetsgruppen för slopande av
26261:        elever på årskursen blir alltför stort, på
26262:                                                     onödiga föreskrifter inom skolväsendet (Pro-
26263:        bekostnad av barnens skolframgång
26264:                                                     memoria 1989:61). Arbetsgruppen har dock
26265:        och trivsel, och
26266:                                                     inte föreslagit några ändringar i det nuvarande
26267:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder
26268:                                                     elevantalet.
26269:        för att korrigera situationen genom att
26270:                                                         Regeringen har inlett utredningar som syftar
26271:        fastställa minimiantalet elever i en skola
26272:                                                     tili en helhetsreform av statsande1ssystemet.
26273:        med fem och sex årskurser och genom
26274:                                                     Målet är ett system där statsandelen fastställs
26275:        att ändra 82 § 4 mom. grundskoleför-
26276:                                                     på beräknade grunder. Beroende av reformens
26277:        ordningen?
26278:                                                     principiella linje kommer man att bli tvungen
26279:                                                     att utreda regleringen angående lärartjänsterna.
26280:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
26281:                                                     I det sammanhanget kommer även stadgande-
26282: följande:                                           na om antalet lärartjänster i grundskolans
26283:   I 82 § grundskoleförordningen fastställs det      lågstadium att bli utredda.
26284: antal elever som behövs för att inrätta och
26285:     Helsingfors den 8 januari 1990
26286: 
26287:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
26288: 1
26289: 1
26290: 1
26291: 1
26292:     1
26293:     1
26294:     1
26295:     1
26296:         1
26297:         1
26298:         1
26299:         1
26300:             1
26301:             1
26302:             1
26303:             1
26304:                 1
26305:                 1
26306:                                               1989 vp.
26307: 
26308: Kirjallinen kysymys n:o 617
26309: 
26310: 
26311: 
26312: 
26313:                                  Turunen ym.: Aistivammaisten tekstipuhelinmaksujen alentami-
26314:                                      sesta
26315: 
26316: 
26317:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26318:    Sokeat, kuurot sekä varsinkin monivammai-        yhteydenottaminen vie vamman johdosta pi-
26319: set ovat kommunikaatioyhteyksissään pitkälti        demmän ajan. Näin kustannukset jakaantuvat
26320: tekstipuhelimien varassa. Tekstipuhelimien          vammaisen kannalta sosiaalisesti erittäin epäoi-
26321: käyttö on lisääntynyt tuntuvasti ja yhä useam-      keudenmukaisesti.
26322: malla on ollut mahdollisuus hankkia laite              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26323: käyttöönsä.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26324:    Tekstipuhelimien käytöstä Posti- ja telelaitos   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26325: perii myös vammaisilta normaalin taksan.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26326: Vammaiset ovat kuitenkin keskimäärin muita
26327: kansalaisia huomattavasti heikommassa talou-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26328: dellisessa asemassa. Lisäksi vammaisten kom-               aistivammaisten tekstipuhelimien takso-
26329: munikaatioyhteydet ovat pitkäkestoisia, sillä              jen alentamiseksi?
26330:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1989
26331: 
26332:           Eeva Turunen                 Aino Pohjanoksa                Lea Kautto
26333:           Tuula Linnainmaa             Kaarina Dromberg               Anneli Taina
26334: 
26335: 
26336: 
26337: 
26338: 290010D
26339: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 617
26340: 
26341: 
26342: 
26343: 
26344:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26345:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuotot ovat noin 200 000 mk vuodessa, ja
26346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksulla katetaan vain puhelinverkon käytöstä
26347: olette 4 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           aiheutuvat kustannukset. Palvelun hoito on
26348: kirjeenne n:o 3040 ohella toimittanut valtioneu-    kustannussyistä keskitetty Vaasan palvelukes-
26349: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kukseen, joten puheluyhteys joudutaan järjes-
26350: kansanedustaja Eeva Turusen ym. näin kuulu-         tämään aina Vaasan kautta. Tekstipuhelupal-
26351: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 617:           velun alijäämä muodostuu lähes suoraan pal-
26352:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       veluhenkilöstön kustannuksista, jotka vuonna
26353:                                                     1989 olivat noin 2,0 milj. mk. Palvelumaksujen
26354:        aistivammaisten tekstipuhelimien takso-
26355:        jen alentamiseksi?                           alentaminen tai poistaminen merkitsisi alijää-
26356:                                                     män kasvua 0,1---0,2 milj. markalla.
26357:                                                        Vammaisjärjestöt ovat esittäneet palvelu-
26358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26359:                                                     paikkojen lisäämistä ja palvelun avaamista
26360: vasti seuraavaa:
26361:                                                     myös yöajaksi. Palvelutason lisääminen aiheut-
26362:    PTL-Telen hoitaman tekstipuhelinpalvelun         taa välittömästi lisäkustannuksia, jotka Posti-
26363: maksu on 1.3.1989 alkaen ollut sama kuin eri        ja telelaitokselle asetetun tiukan tuottotavoit-
26364: lääneissä sijaitsevien vierekkäisten verkkoryh-     teen vuoksi jouduttaisiin perimään muilta te-
26365: mien välisen puhelun maksu eli päivisin 41          leasiakkailta.
26366: p/min, iltaisin ja viikonloppuisin 23 p/min. Sen       Palvelujen kehittämisen kannalta olisi kaik-
26367: lisäksi Posti- ja telelaitos ja puhelinlaitokset    kein selkeintä, että tarvittaessa yhteistyössä
26368: perivät paikallispuhelumaksun. Maksut sisältä-      vammaisjärjestöjen kanssa määritellään vuosit-
26369: vät liikevaihtoveron. Vuonna 1988 puhelumak-        tain yksityiskohtaisesti tekstipuhelinpalvelussa
26370: su oli 50 p/min eivätkä alennusajat olleet          edellytettävä palvelu- ja hintataso sekä niiden
26371: käytössä.                                           perusteella laskettu markkamääräinen korvaus
26372:    Palveluista Posti- ja telelaitokselle kertyvät   PTL-Telelle.
26373:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
26374: 
26375:                                                                         Ministeri Matti Puhakka
26376:                                     1989 vp. -     KK n:o 617                                      3
26377: 
26378: 
26379: 
26380: 
26381:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26382:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i året. A vgiften täcker endast de kostnader som
26383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        föranleds av användningen av telefonnätet.
26384: nr 3040 av den 4 december 1989 tili vederbö-       Skötseln av texttelefontjänsten har av kost-
26385: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       nadsskäl koncentrerats tili Vasa servicecentral,
26386: av följande av riksdagsledamot Eeva Turunen        så samtalsförbindelse måste alitid upprättas via
26387: m.fl. undertecknade spörsmål nr 617:               Vasa. Texttelefontjänstens underskott utgörs
26388:                                                    nästan direkt av kostnaderna för serviceperso-
26389:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
26390:                                                    nalen, vilka år 1989 uppgick tili ca 2,0 milj. mk.
26391:        vidta för att sänka taxorna för hörsel-
26392:                                                    Om serviceavgiften sänks elier slopas skulie
26393:        skadades och talhandikappades textte-
26394:                                                    detta innebära att underskottet växer med
26395:        lefoner?                                    0,1-0,2 mi1j. mk.
26396:                                                       Handikapporganisationerna har föreslagit
26397:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att antalet servicestälien skali ökas och att
26398: samt anföra följande:                              tjänsten skali vara öppen även nattetid. En
26399:    Avgiften för den texttelefontjänst som PTV-     ökning av servicenivån skulie omedelbart för-
26400: Tele handhar har sedan 1.3.1989 varit densam-      an1eda extra kostnader, som på grund av Post-
26401: ma som avgiften för samtai melian angränsan-       och te1everkets stränga vinstmålsättning måste
26402: de nätgrupper i olika Iän, dvs. 41 p/min., på      uppbäras hos de övriga telekunderna.
26403: kväliar och veckoslut 23 p/min. Därutöver             Med tanke på utvecklandet av servicen skulie
26404: uppbär Post- och televerket och telefoninrätt-     det vara alira klarast om den service- och
26405: ningarna lokalsamtalsavgift. Avgifterna inklu-     prisnivå som förutsätts inom texttelefontjänst-
26406: derar omsättningsskatt. Ar 1988 var samta1sav-     en samt det ersättningsbelopp tili PTV-Tele
26407: giften 50 p/min. och det fanns inga rabatterade    som räknats ut på basis härav vid behov
26408: tider.                                             årligen faststälis i detalj i samarbete med
26409:    De intäkter som inflyter tili Post- och tele-   handikapporganisationerna.
26410: verket av tjänsterna uppgår tili ca 200 000 mk
26411:     Helsingfors den 4 januari 1990
26412: 
26413:                                                                         Minister Matti Puhakka
26414:                                                  1989 vp.
26415: 
26416: Kirjallinen kysymys n:o 618
26417: 
26418: 
26419: 
26420: 
26421:                                     Turunen ym.: Yhteisen virkarehtorin saamisesta opettajankoulu-
26422:                                          tuslaitosten harjoittelukouluihin
26423: 
26424: 
26425:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26426: 
26427:    Maamme opettajankoulutuslaitosten hmjoittelu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26428: kouluissa on ala- ja yläasteella sekä lukiossa yhtei-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26429: nen nk. virkarehtori. Kouluissa rehtori toimii itse     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26430: rehtorin toimessa jollakin em. koulutasolla ja vas-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26431: taa varsinaisen toimensa ohella koko hatjoittelu-
26432: koulun virkarehtorin tehtävistä.                                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
26433:    Harjoittelukoulun johtaminen edellyttää                     jotta maamme jokaiseen opettajankou-
26434: mahdollisuutta paneutua yksinomaan koulun                      lutuslaitoksen harjoittelukouluun mää-
26435: ja sen eri tasojen hallinnolliseen kehittämiseen.              rättäisiin erillinen virkarehtori vastaa-
26436: Hallinnollisten tehtävien ohella virkarehtorin                 maan ainoastaan koulun hallinnosta ja
26437: on voitava arvioida koko harjoittelukoulun                     kehittämistyöstä?
26438: kokonaisvaltaista kehittämistyötä.
26439: 
26440:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1989
26441: 
26442:                        Eeva Turunen                              Aino Pohjanoksa
26443: 
26444: 
26445: 
26446: 
26447: 2900100
26448: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 618
26449: 
26450: 
26451: 
26452: 
26453:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26454: 
26455:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ruskoulun yläaste ja lukio tai peruskoulun ala-
26456: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhemies.        ja yläaste sekä lukio, rehtorin virassa oleva
26457: olette 4 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            henkilö toimii samalla yhden kouluasteen reh-
26458: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         torina. Toiselle kouluasteelle tai kummallekin
26459: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        muulle kouluasteelle määrätään lehtoreiden
26460: edustaja Eeva Turusen ym. näin kuuluvasta            joukosta kouluasteen rehtori. Näin on säädetty
26461: kirjallisesta kysymyksestä n:o 618:                  harjoittelukouluasetuksessa (336/85).
26462:                                                        Jotta koulun rehtorin virassa oleva henkilö
26463:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     voisi keskittyä koulun ja opetusharjoittelun
26464:          jotta maamme jokaiseen opettajankou-        kehittämiseen sekä koko koulua koskevien
26465:          lutuslaitoksen harjoittelukouluun mää-      hallintotehtävien hoitamiseen, tulisi asetusta
26466:          rättäisiin erillinen virkarehtori vastaa-   muuttaa siten, että kaksi- ja kolmeasteisissa
26467:          maan ainoastaan koulun hallinnosta ja       harjoittelukouluissa kummallekin tai jokaiselle
26468:          kehittämistyöstä?                           kouluasteelle määrätään oma kouluasteen reh-
26469:                                                      tori. Tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet
26470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tähän muutokseen tulo- ja menoarvion yhtey-
26471: taen seuraavaa:                                      dessä.
26472:     Niissä harjoittelukouluissa, joihin kuuluu pe-
26473: 
26474:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1990
26475: 
26476:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
26477:                                    1989 vp. -     KK n:o 618                                    3
26478: 
26479: 
26480: 
26481: 
26482:                             Tili Riksdagens Herr Talman
26483: 
26484:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen       och högstadium samt gymnasium fungerar den
26485: anger har Ni Herr Talman, med Er skrivelse av     person som innehar rektorstjänsten samtidigt
26486: den 4 december 1989 tili vederbörande medlem      som rektor för ett skolstadium. På ett annat
26487: av statsrådet översänt en avskrift av följande    skolstadium eller på de bägge övriga skolsta-
26488: av riksdagsman Eeva Turunen m.fl. underteck-      dierna utses rektorerna för dessa stadier bland
26489: nade spörsmål nr 618:                             lektorerna. Så stadgas i övningsskoleförord-
26490:                                                   ningen (336/85).
26491:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
26492:                                                      För att denperson som fungerar som rektor
26493:        vidta för att det vid varje övningsskola
26494:                                                   skall kunna koncentrera sig på utvecklingen av
26495:        för lärarutbildningen utses en särskild
26496:                                                   skolan och undervisningsövningarna samt sköt-
26497:        tjänsterektor för att ansvara enbart för   seln av de förvaltningsuppgifter som gäller hela
26498:        skolans förvaltning och utveckling?        skolan borde förordningen ändras så att vid
26499:                                                   övningsskolor med två eller tre stadier rektorer
26500:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      utses för bägge eller alla skolstadier. Avsikten
26501: följande:                                         är att möjligheterna tili en sådan förändring
26502:   Vid övningsskolor med grundskolans högsta-      skall utredas i samband med statsbudgeten för
26503: dium och gymnasium eller grundskolans låg-        detta år.
26504:     Helsingfors den 10 januari 1990
26505: 
26506:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
26507:                                                1989 vp.
26508: 
26509: (irjallinen kysymys n:o 619
26510: 
26511: 
26512:                                   Melin: Arvonlisäverojärjestelmän toteuttamisesta
26513: 
26514: 
26515:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26516: 
26517:    Lainaan jäljempänä entisen valtiovarainmi-        kulkiessa kohti kriisiä olisi oikea aika ryhdis-
26518: tisterin, ministeri Esko Rekolan kirjoitusta         täytyä päätöksen tekoon.
26519: US 21.11.89) arvonlisäverouudistuksen tar-              Ruotsissa on juuri tehty poliittinen sopimus
26520: ,eellisuudesta.                                      todella laajasta verouudistuksesta. Siinä on
26521:    "Vuonna 1990 on välttämätöntä pysäyttää           välitön ja välillinen verotus yhdistetty samaan
26522: raihtotaseen heikkeneminen." Tämä tavoite            ratkaisuun.
26523: tsetetaan budjettiesityksen yleisperusteluissa.         Arvonlisäverotukseen siirtyminen ja tulove-
26524:    Selkeä tie vaihtotaseen kohentumiseen olisi       rotuksen uudistuksen loppuun vieminen ovat
26525: riennin lisääntyminen. Budjettiesityksen talou-      niin laajoja lainsäädäntötoimia, että niitä ei
26526: Ieilisessa katsauksessa kerrotaan kuitenkin ta-      voida ratkaista budjettiriihen öinä. Eduskun-
26527: 'aroiden ja palvelusten viennin kasvavan ensi        nallekin on varattava käsittelyaikaa. Uudistuk-
26528: ruonna vain 2 prosenttia, "kun hintakilpailu-        set olisi täten valmistettava ja esitykset annet-
26529: ~yky ja kansainväliset suhdanteet heikentyvät        tava jo keväällä.
26530: :delleen".                                              Työmarkkinoilla on kokonaisratkaisun teke-
26531:    Kansainvälisille suhdanteille emme mahda          minen vaikeata. Pallo näyttää olevan hukassa.
26532: nitään. Meidän on siis keskitettävä ponnistuk-       Akava on esittänyt perin järkevän ajatuksen
26533: emme viennin hintakilpailukyvyn olennaiseen          voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimuksien
26534: mrantamiseen.                                        jatkamisesta puolella vuodella. Tämä sopisi
26535:    Viime toukokuussa julkaistussa valtiovarain-      erinomaisen hyvin verouudistuksenkin aikatau-
26536: ninisteriön katsauksessa todetaan, että sinänsä      luun.
26537: rerottomiin vientihintoihin sisältyy piilevää lii-      Ensi keväänä olisivat hallituksen ja työmark-
26538: ~evaihtoveroa, jonka määräksi eri toimialojen        kinajärjestön pöydillä todellisen suuren ratkai-
26539: uotannossa arvioidaan keskimäärin 4,5 pro-           sun osat. Vuoden 1991 tuloverotuksen perus-
26540: enttia. Piilevä vero rasittaa toisaalta tuonnin      teet, siirtyminen arvonlisäveroon sekä työ- ja
26541: ~anssa kilpailevaa tuotantoa.                        virkaehtosopimukset syksyllä 1990 alkavaksi
26542:    Liikevaihtoverolakiin luvataan vuoden 1991        sopimuskaudeksi. Niiden sisältö ja vaikutukset
26543: tlusta teknillisiä muutoksia, jotka pienentäisi-     punnittaisiin ja mitattaisiin yhdellä kertaa.
26544: rät piilevää veroa. Olennaiseen viennin hinta-       Budjettiriihessä elokuussa käsiteltäisiin vain
26545: ~ilpailukyvyn parantamiseen voidaan kuitenkin        menot.
26546: >äästä vain siirtymällä arvonlisäverojärjestel-         Kokonaisratkaisu olisi hallituskauden komea
26547: nään. Veropohja laajentuisi tällöin olennaisesti     päätepiste. Eduskuntavaaleihin lähdettäisiin
26548: nyös palveluihin.                                    osoittaen hallituksen päättäväisyyttä taloutem-
26549:    Jo vuonna 1983 lausuttiin valtiovarainminis-      me turvaamisessa. Tulopolitiikan järjestötkin
26550: eriön katsauksessa: "Palvelujen veronalaiseksi       vahvistaisivat arvovaltaansa."
26551: aattamisen tulisi ensisijaisesti koskea kaikkia         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26552: :linkeinotoiminnan käyttämiä palveluja, koska        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26553: rain täten voitaisiin estää veron kertaantumi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26554: ten tätä kautta."                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26555:    Keino viennin kilpailukyvyn lisäämiseksi ja
26556:  raihtotaseen vajauksen supistamiseksi on täten               Onko Hallitus valmis sisällyttämään
26557:  iedossa. Vain poliittista voimaa on puuttunut.             vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
26558: (iennin kasvun nyt hidastuessa ja taloutemme                seen arvonlisäverouudistuksen?
26559:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1989
26560: 
26561:                                           Ingvar S. Melin
26562: 
26563: :90010D
26564: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 619
26565: 
26566: 
26567: 
26568: 
26569:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      leen toimikunnan mietinnön ja siitä saatavie
26571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lausuntojen pohjalta. Esitys pyritään antamaa
26572: olette 4 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 1990 aikan
26573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ja saattamaan voimaan vuonna 1991.
26574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Tässä yhteydessä on syytä viitata valtiova
26575: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta      rainministeriössä tehtyyn selvitykseen arvonli
26576: kysymyksestä n:o 619:                               säverojärjestelmään siirtymisen vaikutuksista.'
26577:                                                     Selvityksen mukaan vaihtoehdossa, jossa Oi
26578:          Onko Hallitus valmis sisällyttämään
26579:                                                     arvonlisäverojärjestelmän mukainen tuotanto
26580:        vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
26581:                                                     panosten laaja vähennysoikeus ja laaja vero
26582:        seen arvonlisäverouudistuksen?
26583:                                                     pohja siten mukautettuna, että asuntoinves
26584:                                                     tointeihin kohdistuu vain niiden nykyistä piile
26585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vää verosisältöä vastaava avoin liikevaihtoveri
26586: vasti seuraavaa:                                    ja elintarvikkeiden verokohtelu on säilytett
26587:    Liikevaihtoverotuksen kehittämislinjaksi on      nykyisen liikevaihtoverotuksen mukaisena, ve
26588: valittu järjestelmän vaiheittainen uudistaminen.    rotuotto vähenisi vuodessa 4,1 mrd. markaU
26589: Liikevaihtoverotusmenettelyn ja hallinnon           vuoden 1987 tasolla ja 16 prosentin verokan
26590: uudistaminen on toteutettu vuoden 1989 alusta.      nalla laskettuna. Toisessa selvitysvaihtoehdos
26591: Uudistuksella pyrittiin parantamaan liikevaih-      sa, jossa elintarvikkeisiin ja asuntoinvestointei
26592: toverovelvollisten oikeusturvaa ja vähentämään      hin kohdistettaisiin täysi normaaliverokanna1
26593: hallinnon toimenpiteiden tarvetta.                  mukainen liikevaihtovero, valtion verotulot li
26594:    Verotusmenettelyn ja organisaatiouudistuk-       sääntyisivät 1,1 mrd. markalla vuodessa. Kum
26595: sen toteuduttua liikevaihtoverotuksen kehittä-      massakin vaihtoehdossa veron tuottoarvioiss:
26596: misen keskeiseksi kysymykseksi on muodostu-         on lisäksi otettava huomioon muissa välillisiss:
26597: nut liikevaihtoverolain aineellisten säännösten     veroissa tapahtuvat muutokset, esimerkiks
26598: selkeyttäminen. Tämän liikevaihtoverouudis-         tuonnin tasausveron poistaminen.
26599: tuksen toisen vaiheen valmistelu on parasta-           Edellä selvitetyn mukaisesti voimassa oleva:
26600: aikaa meneillään. Tässä yhteydessä on tarkoi-       liikevaihtoverojärjestelmää kehitetään vaiheit
26601: tus uudistaa vuonna 1963 säädetty ja voimas-        tain siten, että vuonna 1991 on tarkoitu
26602: saoloaikanaan lukuisten muutosten johdosta          saattaa voimaan järjestelmän lakiteknine1
26603: vaikeasti hallittavaksi ja lainsäädäntöteknisesti   uudistaminen. Tämän jälkeen tulee harkitta
26604: epäonnistuneeksi kokonaisuudeksi muodostu-          vaksi jäljellä olevan veron kertaantuvuude1
26605: nut liikevaihtoverolaki sellaiseksi, että se pa-    poistaminen veropohjaa ja tuotantopanoste1
26606: remmin vastaa nykyajan vaatimuksia ja ottaa         vähennysoikeuksia laajentamalla. Kehitettäessi
26607: myös huomioon yleisen kulutusverotuksen alu-        liikevaihtoverotuksen         aineellisoikeudellisi:
26608: eella tapahtuneen kansainvälisen kehityksen.        säännöksiä edellä mainitulla tavalla joudutaa1
26609: Lakiteknistä uudistamista valmistellut liike-       erityistä huomiota kiinnittämään mm. muutos
26610: vaihtoverotoimikunta sai työnsä päätökseen          ten valtiontaloudellisiin vaikutuksiin. Liike
26611: vuoden 1989 toukokuussa. Asian valmistelu           vaihtoverojärjestelmän uudistamisen tavoittee
26612: jatkuu valtiovarainministeriössä vuoden 1989        na on kuitenkin kaikissa vaiheissa kehittäi
26613: syksyllä asetetun virkamiestyöryhmän toimes-        järjestelmää siten, että se rakentuu arvonlisä
26614: ta. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
26615: esityksen mukaan liikevaihtoverotuksen aineel-       •) Valtiovarainministeriön finanssipolitiikan johtoryhmää avus
26616: lisoikeudellisia säännöksiä uudistetaan ja veron        tava työryhmä: Arvonlisäverotuksen vaikutuksia arvioivru
26617: kertaantuvuutta vähennetään asiaa valmistel-            työryhmän raportti, Helsinki 1989.
26618:                                      1989 vp. -     KK n:o 619                                    3
26619: 
26620: verojärjestelmän periaatteille. Tällä tavoin luo-   valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
26621: daan edellytykset järjestelmän hallitulle kehit-    seen edellä kuvatuista suunnitelmista poikkea-
26622: tämiselle myös jatkossa.                            vaa liikevaihtoverouudistusta.
26623:   Hallituksen tarkoituksena ei ole sisällyttää
26624:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1990
26625: 
26626:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
26627: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 619
26628: 
26629: 
26630: 
26631: 
26632:                              Till Riksdagens Herr Talman
26633:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avlåts till riksdagsbehandling under 1990 och
26634: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        att en lag träder i kraft 1991.
26635: av den 4 december 1989 till vederbörande               Det är skäl att i detta sammanhang hänvisa
26636: medlem av statsrådet översänt avskrift av          till en i finansministeriet gjord utredning om
26637: följande av riksdagsman Melin undertecknade        verkningarna av övergången till ett mer-
26638: spörsmål nr 619:                                   värdesskattesystem. l) Enligt utredningen skulle
26639:                                                    det alternativ som innebär en sådan omfattan-
26640:          Är Regeringen beredd att i budget-
26641:        propositionen för år 1991 inta en mer-      de avdragsrätt för produktionsinsatserna som
26642:        värdesska ttereform?                        ingår i mervärdesskattesystemet, och ett brett
26643:                                                    skatteunderlag så jämkat att bostadsinveste-
26644:                                                    ringarna endast berörs av en öppen omsätt-
26645:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       ningsskatt som motsvarar deras nuvarande
26646: samt anföra fö1jande:
26647:                                                    dolda skatteinnehåll, samt bibehållande av den
26648:     Som utvecklingslinje för omsättningsbeskatt-   skattemässiga behandlingen av livsmedel på
26649: ningen har man valt en stegvis revidering av       sådan nivå som den gällande omsättningsbe-
26650: systemet. Revideringen av omsättningsskatte-       skattningen förutsätter, medföra en minskning
26651: förfarandet och förvaltningsreformen har ge-       av skatteintäkterna med 4,1 mrd mk per år på
26652: nomförts från ingången av år 1989. Avsikten        1987 års nivå och beräknad enligt en skattesats
26653: med revideringen var att förbättra de omsätt-      om 16 procent. Enligt det andra alternativet
26654: ningsskattep1iktigas rättsskydd och att reducera   som framställs i utredningen och går ut på att
26655: behovet av förvaltningsåtgärder.                   livsmedel och bostadsinvesteringarna berörs av
26656:     Sedan beskattningsförfarandet och organisa-    full omsättningsskatt enligt normal skattesats,
26657: tionsreformen verkställts blev förtydligandet av   skulle statens skatteintäkter öka med 1,1 mrd
26658: de materiella stadgandena i lagen angående         mk per år. För de båda alternativens del skall
26659: omsättningsskatt en central fråga. Beredningen     i skatteintäktskalkylerna dessutom beaktas de
26660: av detta andra skede av omsättningsskattere-       ändringar som kommer att beröra andra indi-
26661: formen pågår som bäst. Avsikten är att sam-        rekta skatter, exempelvis avskaffandet av
26662: tidigt revidera den år 1963 stiftade lagen         utjämningsskatten för import.
26663: angående omsättningsskatt, som på grund av            Enligt vad som utretts ovan utvecklas det
26664: de talrika ändringar som gjorts under lagens       gällande omsättningsskattesystemet stegvis så
26665: giltighetstid blivit en svårbehärskad och lag-     att en lagteknisk reform av systemet avses
26666: stiftningstekniskt misslyckad helhet, så att den   träda i kraft år 1991. Frågan om avskaffande
26667: bättre motsvarar dagens krav, och att samtidigt    av resterande dubbelbeskattning genom ett
26668: även beakta den allmänna internationella ut-       breddat skatteunderlag och utvidgad avdrags-
26669: vecklingen inom konsumtionsbeskattningen.          rätt för produktionsinsatserna skall därefter
26670: Omsättningsskattekommissionen som beredde          avgöras. Då stadgandena om materiell rätt i
26671: revideringen slutförde sitt arbete i maj 1989.     omsättningsbeskattningen på ovan nämnt sätt
26672: Beredningen av ärendet fortsätter vid finansmi-    utvecklas, måste särskild uppmärksamhet äg-
26673: nisteriet i en tjänstemannaarbetsgrupp som         nas bl.a. de statsekonomiska verkningar som
26674: tillsattes hösten 1989. Enligt budgetpropositio-   dessa ändringar medför. Målsättningen med
26675: nen för år 1990 kommer stadgandena om              revideringen av omsättningsskattesystemet är
26676: materiell rätt i omsättningsbeskattningen att      dock att i alla skeden utveckla systemet så att
26677: förnyas och dubbelbeskattning minskas på
26678: basis av ett betänkande av den kommission          ') En arbetsgrupp som bistår finansministeriets finanspolitiska
26679:                                                       ledningsgrupp: Rapport angiven av en arbetsgrupp som
26680: som har berett ärendet och därom erhållna             bedömer verkningarna av mervärdesbeskattningen, Helsing-
26681: utlåtanden. Avsikten är att en proposition            fors 1989.
26682:                                    1989 vp. -     KK n:o 619                                    5
26683: 
26684: det baserar sig på principerna för mervärdes-        Regeringen har inte för avsikt att i budget-
26685: skattesystemet. På detta sätt skapas förutsätt-   propositionen för 1991 inta någon sådan om-
26686: ningarna för en balanserad utveckling av syste-   sättningsskattereform som avviker från ovan-
26687: met även i fortsättningen.                        stående planer.
26688:     Helsingfors den 5 januari 1990
26689:                                                                        Minister Ulla Puolanne
26690:                                               1989 vp.
26691: 
26692: Kirjallinen kysymys n:o 620
26693: 
26694: 
26695: 
26696: 
26697:                                  Pulliainen: Rehuherneen tuonnin rajoittamisesta
26698: 
26699: 
26700:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26701:    Agro Trade -mmmen yhtiö on aloittanut               On varsin perusteltua saattaa herneen tuonti
26702: rehuherneen tuonnin maahan, vaikka koti-            lisensioinnin piiriin. Tämä puolestaan vaatii
26703: maassa voitaisiin tuottaa vähintään vastaavan       lainsäädäntötoimia, joihin hallituksen olisi syy-
26704: ravintoainesisällön omaavaa hernettä. Tuonti        tä pikaisesti ryhtyä.
26705: on aiheuttanut huolestuneisuutta viljelijöiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26706: piirissä.                                           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
26707:    Maamme pohjoisesta sijainnista seuraa, että      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26708: tuontisuojan avulla on pakko säädellä mm.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26709: valkuaisrehun tuontia maahan. Jonkin verran
26710: tuontia on välttämätöntä toteuttaa. Jos on
26711: syytä epäillä, että rehuteollisuus käyttää väärin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-
26712: tätä tuontia voittojensa kasvattamiseen, on                  laisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
26713: siihen puututtava valtakunnan sisäisin säätely-              jolla säädellään rehuherneen tuontia ul-
26714: keinoin.                                                     komailta?
26715:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1989
26716: 
26717:                                           Erkki Pulliainen
26718: 
26719: 
26720: 
26721: 
26722: 2900100
26723: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 620
26724: 
26725: 
26726: 
26727: 
26728:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26729:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Rehuherneen tuonti aiheuttaa kuitenkin vaka-
26730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       via ongelmia omalle rehuviljantuotannollemme.
26731: olette 5 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           Tuontirehuherne syrjäyttää kotoista viljaamme,
26732: kirjeenne n:o 3116 ohella lähettänyt valtioneu-     mistä aiheutuu rehuviljan lisävientitarvetta ja
26733: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lisävientikustannuksia.
26734: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-          Hallitus on joulukuussa 1989 hyväksynyt
26735: myksestä n:o 620:                                   periaatepäätöksen koskien vuonna 1990 soimit-
26736:                                                     tavia kesannointisopimuksia. Jotta kotimaisen
26737:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-
26738:                                                     herneen tuotantoa saataisiin elvytettyä, salli-
26739:        laisen lainsäädännön aikaansaamiseksi,
26740:                                                     taan viherkesannointipelloilla herneen kasvatus
26741:        jolla säädellään rehuherneen tuontia ul-     siten, että kesannointipalkkion lisäksi saa pel-
26742:        komailta?                                    lolta korjata herneen rehuksi. Täten pyritään
26743:                                                     lisäämään kotimaisen herneen tuotantoa ja
26744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
26745:                                                     vähentämään tuontiherneen tarvetta, jotta
26746: taen seuraavaa:
26747:                                                     tuonnilla ei syrjäytettäisi kotimaisen pellon
26748:   Agro Trade -nimisen yhtiön aloittama rehu-        käyttöä.
26749: herneen tuonti Suomeen on osoittanut tuonti-           Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuuk-
26750: suojassamme olevan puutJeellisuuksia. Meneil-       sia ulkomaisen rehuherneen hinnan saattami-
26751: lään olevat GATT-neuvottelut asettavat kui-         seksi kotimaisen herneen kanssa samalle hinta-
26752: ten~dn esteitä tilanteen nopealle korjaamiselle.    tasolle.
26753:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1990
26754: 
26755:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
26756:                                    1989 vp. -     KK n:o 620                                     3
26757: 
26758: 
26759: 
26760: 
26761:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26762:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lertid allvarliga problem för vår egen produk-
26763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tion av fodersäd. Den importerade foderärten
26764: nr 3116 av den 5 december 1989 tili vederbö-       distanserar den inhemska säden, vilket gör att
26765: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       behovet att exportera fodersäd och exportkost-
26766: av följande av riksdagsman Pulliainen under-       naderna ökar.
26767: tecknade spörsmål nr 620:                             Regeringen godkände i december 1989 ett
26768:                                                    principbeslut om de trädesavtal som skall ingås
26769:          Har Regeringen för avsikt att vidta
26770:                                                    år 1990. För att den inhemska ärtproduktionen
26771:        åtgärder för att åstadkomma en sådan
26772:                                                    skall kunna stimuleras tillåts ärtodling på
26773:        lagstiftning genom viiken foderärtim-
26774:                                                    grönfoderåkrar som ligger i träda på så sätt att
26775:        porten från utlandet kan regleras?
26776:                                                    odlaren utöver trädespremien också får skörda
26777:                                                    ärterna för foderbruk. På detta sätt strävar
26778:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26779:                                                    man efter att öka den inhemska ärtproduktio-
26780: samt anföra följande:                              nen och att minska behovet av importerade
26781:    Den foderärtimport som bolaget Agro Trade       ärter för att användningen av den inhemska
26782: har påbörjat visar att det finns brister i vårt    åkern inte skall förfördelas av denna import.
26783: importskydd. De pågående GATT-förhand-                Regeringen utreder som bäst möjligheterria
26784: lingarna förhindrar dock en snabb korrigering      att höja den utländska foderärtens pris tili
26785: av situationen. Foderärtimporten medför emel-      samma nivå som den inhemska ärtens.
26786:     Helsingfors den 8 januari 1990
26787: 
26788:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
26789:                       j
26790:                      j
26791:                     j
26792:                    j
26793:                   j
26794:                  j
26795:                 j
26796:                j
26797:               j
26798:              j
26799:             j
26800:            j
26801:           j
26802:          j
26803:         j
26804:        j
26805:       j
26806:      j
26807:     j
26808:    j
26809:   j
26810:  j
26811: j
26812:                                                1989 vp.
26813: 
26814: Kirjallinen kysymys n:o 621
26815: 
26816: 
26817: 
26818: 
26819:                                   Kohijoki: Yrittäjien saatavien aseman parantamisesta konkurs-
26820:                                      seissa
26821: 
26822: 
26823:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26824:    Konkurssipesästä maksettavien saamisten              Käytännössä yrittäjät etuoikeussäädöksien
26825: järjestys määrätään etuoikeusasetuksessa. Ny-        johdosta menettävät useimmiten saamisensa
26826: kyisin voimassa olevien määräysten mukaan            kokonaan. Tällä tavoin nykyisin voimassa ole-
26827: konkurssipesän veloista maksetaan etuoikeute-        vat säädökset saattavat yrittäjät räikeän epäoi-
26828: tusti pantilla tai kiinnityksellä turvattujen saa-   keudenmukaiseen asemaan verrattuna muihin
26829: misten lisäksi muun muassa työntekijäin palk-        konkurssipesän velkojiin.
26830: ka- ja muut saatavat sekä valtiolle suoritettavat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26831: verot ja työnantajan sosiaaliturvamaksut ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26832: maksut eläkelaitoksille.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26833:    Yrittäjien normaaleista liikesuhteista aiheu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26834: tuvat saatavat konkurssipesästä jäävät lukuisia
26835: etuoikeutettuja saamisia heikompaan asemaan.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26836: Näin siitä huolimatta, että yrittäjien saatavat             siin yrittäjien aseman saattamiseksi
26837: ovat luonteeltaan rinnastettavissa työntekijöi-             tasa-arvoiseen asemaan konkurssipesäs-
26838: den palkkasaataviin ja käsittävät yleensä kor-              tä maksettavien muiden saamisten
26839: vauksen tehdystä työstä sekä siihen käytetyistä             kanssa?
26840: materiaaleista.
26841:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1989
26842: 
26843:                                           Maunu Kohijoki
26844: 
26845: 
26846: 
26847: 
26848: 290010D
26849: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 621
26850: 
26851: 
26852: 
26853: 
26854:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisääntyy. Tähän päämäärään pyritään takai-
26856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sinsaantia konkurssipesään koskevan lainsää-
26857: olette 5 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn              dännön uudistamisella. Takaisinsaantisäännös-
26858: kirjeenne n:o 3117 ohella toimittanut valtioneu-       tön nojalla voidaan peräyttää konkurssivelalli-
26859: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           sen ennen konkurssia tekemät velkojien oi-
26860: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-              keuksia loukkaavat oikeustoimet. Säännöksillä
26861: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 621:              pyritään suojaamaan velkojia nykyistä tehok-
26862:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kaammin ja estämään velallista siirtämästä
26863:                                                        omaisuuttaan ennen konkurssia velkojien ulot-
26864:         siin yrittäjien aseman saattamiseksi
26865:                                                        tumattomiin.
26866:         tasa-arvoiseen asemaan konkurssipesäs-
26867:                                                           Parantuvien takaisinsaantimahdollisuuksien
26868:         tä maksettavien muiden saamisten
26869:                                                        ohella konkurssivelkojien kannalta ovat keskei-
26870:         kanssa?
26871:                                                        sen tärkeitä ne lainsäädännölliset toimenpiteet,
26872:                                                        joilla vaikutetaan konkurssipesän varojen ja
26873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
26874:                                                        konkurssista aiheutuvien tappioiden jakautu-
26875: taen seuraavaa:
26876:                                                        miseen velkojien kesken. Tässä suhteessa kysy-
26877:    Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta           mykseen tulee lähinnä kaksi vaihtoehtoista
26878: valmistellaan oikeusministeriön asettamassa            linjaa.
26879: työryhmässä. Uudistustyö on laajamittainen ja             Ensiksikin on mahdollista vähentää, rajoittaa
26880: se on tarkoitus toteuttaa osittaisuudistuksina.        tai poistaa nykyisiä etuoikeuksia. Tämänsuun-
26881: Ensimmäisenä osittaisuudistuksena annetaan             taisia ratkaisuja on jo pitkään pidetty perustel-
26882: eduskunnalle alkuvuodesta takaisinsaantia              tuina asiantuntijoiden kannanotoissa meillä sa-
26883: konkurssipesään koskeva esitys. Etuoikeuslain-         moin kuin muissa pohjoismaissa sekä muual-
26884: säädännön uudistamiseen tähtäävä valmistelu-           lakin Euroopassa. Itävallassa on tässä suhteessa
26885: työ on työryhmässä kesken.                             päädytty selkeään ratkaisuun. Siellä kaikki
26886:    Konkurssivelkojien tasavertaisuus on kon-           yleiset etuoikeudet konkurssissa poistettiin jo
26887: kurssioikeuden eräs keskeinen periaate. Tasa-          vuonna 1984 ja muutoksen pääasiallisena pe-
26888: arvon toteutuminen edellyttäisi, että konkurs-         rusteena oli velkojien tasa-arvoisuuden periaate.
26889: sipesän varat jaettaisiin velkojille suhteellisuus-       Toinen mahdollisuus on lisätä etuoikeutettu-
26890: periaatetta noudattaen eli saatavien suuruuden         ja velkojaryhmiä. Etuoikeuksien lisääminen
26891: mukaisessa suhteessa. Etuoikeusasetus merkit-          suosii tiettyä velkojaryhmää ja huonontaa vält-
26892: see meillä huomattavaa poikkeamista tasaver-           tämättä jonkin muun ryhmän asemaa. Valmis-
26893: taisuusperiaatteesta.                                  telutyössä vaihtoehto on todettu vallitsevan
26894:    Etuoikeusjärjestystä sääntelevässä lain tasoi-      suuntauksen vastaiseksi. Etuoikeutettujen vel-
26895: sessa etuoikeusasetuksessa on nykyisin kaiken          kojaryhmien lisääminenhän ei yleisesti ottaen
26896: kaikkiaan jo 16 etuoikeusryhmää. Niistä mer-           edistä velkojien tasa-arvoisuutta. Valmistelu-
26897: kittävimpiä ovat työpalkkasaatavien, ennakon-          työssä onkin asetettu kyseenalaiseksi, voidaan-
26898: pidätysmaksujen ja sosiaaliturvamaksujen, työ-         ko etuoikeuskysymyksiä ylipäänsä tyydyttäväs-
26899: eläkevakuutusmaksujen,         yrityskiinnityksen      ti ratkaista tätä tietä etenemällä.
26900: sekä verojen etuoikeus. Tosiasia on, että nämä            Ratkaisun tekeminen etuoikeuskysymyksissä
26901: saatavat ovat hyvin usein suuria ja konkurssi-         on merkityksellinen ja myös kiireellinen tehtävä.
26902: pesät ovat vähävaraisia. Näistä syistä varoja on       Oikeusministeriössä valmistellaan etuoikeus-
26903: yleensä riittänyt etuoikeudettomille velkojille        lainsäädännön uudistamisen vaihtoehtoja kos-
26904: vain poikkeuksellisesti.                               kevaa selvitystä. Sen valmistuttua alkuvuodesta
26905:    Konkurssivelkojien asema paranee, jos kon-          on etuoikeussäännöstön uudistamisen suunta-
26906: kurssipesästä jaettavissa olevien varojen määrä        viivoista tarkoitus tehdä periaateratkaisu.
26907:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1989
26908: 
26909:                                                                    Oikeusministeri Matti Louekoski
26910:                                      1989 vp. -     KK n:o 621                                      3
26911: 
26912:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26913:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         återvinning kan de rättshandlingar som kon-
26914: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kursgäldenären gjort före konkursen och vilka
26915: nr 3117 av den 5 december 1989 tili vederbö-        kränker borgenärernas rättigheter gå åter. Med
26916: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        hjälp av stadgandena försöker man skydda
26917: av följande av riksdagsman Maunu Kohijoki           borgenärerna effektivare än för närvarande och
26918: undertecknade spörsmål nr 621:                      förhindra gäldenären att före konkursen för-
26919:                                                     flytta egendom utom räckhåll för borgenärer-
26920:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
26921:                                                     na.
26922:        att försätta företagarna i en jämbördig
26923:                                                        Vid sidan av de förbättrade möjligheterna tili
26924:        ställning med de övriga fordringar som
26925:                                                     återvinning är de lagstiftningsåtgärder av cen-
26926:        utbetalas ur konkursboet?
26927:                                                     tral betydelse, genom vilka man påverkar
26928:                                                     fördelningen mellan borgenärerna av konkurs-
26929:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26930:                                                     boets tiligångar och de förluster som konkur-
26931: nadsfullt anföra följande:
26932:                                                     sen förorsakar. I detta avseende kommer två
26933:    En totalreform av konkurslagstiftningen be-      alternativa linjer i fråga.
26934: reds av en arbetsgrupp tillsatt av justitieminis-      För det första är det möjligt att minska,
26935: teriet. Reformarbetet är omfattande och det är      begränsa elier avlägsna de nuvarande förmåns-
26936: avsett att genomföras som delreformer. Såsom        rätterna. Sådana lösningar har redan länge
26937: första delreform avges tili riksdagen i början av   ansetts motiverade i de sakkunnigas ställnings-
26938: nästa år en proposition om återvinning tili         taganden hos oss såväl som i övriga nordiska
26939: konkursboet. En reform av förmånsrättslag-          Iänder och även på annat håli i Europa. 1
26940: stiftningen är under beredning i arbetsgruppen.     Österrike har man i detta avseende kommit till
26941:    Konkursborgenärernas jämställdhet är en          en klar lösning. Där avlägsnades alla allmänna
26942: central princip i konkursrätten. Förverkligan-      förmånsrätter redan år 1984 och den huvud-
26943: det av jämställdheten förutsätter att boets         sakliga grunden för ändringen var jämställd-
26944: tiligångar delas mellan borgenärerna med iakt-      hetsprincipen mellan borgenärerna.
26945: tagande av proportionalitetsprincipen, dvs. en-        En annan möjlighet är att öka de borgenärs-
26946: ligt fordringarnas storlek. Förordningen om         grupper som är berättigade till förmånsrätt. En
26947: förmånsrätt innebär hos oss ett betydande           ökning av förmånsrätterna gynnar en viss
26948: undantag från jämställdhetsprincipen.               borgenärsgrupp och försämrar nödvändigtvis
26949:    I förordningen om förmånsrätt som har            någon annan grupps stälining. I beredningsar-
26950: ställning av lag och som reglerar förmånsrätts-     betet har det konstaterats att alternativet stri-
26951: ordningen finns det för närvarande allt som allt    der mot den rådande tendensen. En ökning av
26952: redan 16 förmånsrättsgrupper. De mest bety-         de borgenärsgrupper som är berättigade till
26953: dande är lönefordringarnas, förskottsinnehåll-      förmånsrätt befrämjar ju inte allmänt taget
26954: ningarnas och socialskyddsavgifternas, pen-         jämställdheten mellan borgenärerna. I bered-
26955: sionsförsäkringsavgifternas, företagsinteckning-    ningsarbetet har det också ifrågasatts, om
26956: ens samt skatternas förmånsrätt. Faktum är att      frågorna om förmånsrätt överhuvudtaget kan
26957: dessa fordringar ofta är mycket stora och           lösas tillfredsstäliande genom att gå tiliväga på
26958: konkursbona har små tillgångar. Av denna            detta sätt.
26959: orsak har tiligångarna bara i undantagsfali            Att fatta ett avgörande i förmånsrättsfrågor-
26960: räckt tili för de borgenärer som inte har           na är en viktig och brådskande uppgift. Vid
26961: förmånsrätt.                                        justitieministeriet bereds en utredning beträf-
26962:     Konkursborgenärernas ställning förbättras,      fande alternativen för en reform av förmåns-
26963: om tillgångarna som kan delas ut ur konkurs-        rättslagstiftningen. När den blir färdig i början
26964:  boet ökar. Tili detta syfte strävar man genom      av nästa år är avsikten att fatta ett principbe-
26965: revideringen av lagstiftningen om återvinning       slut om riktlinjerna för en reform av reglerna
26966: tili konkursboet. Med stöd av stadgandena om        om förmånsrätt.
26967:      Helsingfors den 19 december 1989
26968: 
26969:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
26970: 1
26971: 1
26972: 1
26973:     1
26974:     1
26975:     1
26976:         1
26977:         1
26978:         1
26979:             1
26980:             1
26981:             1
26982:                 1
26983:                 1
26984:                 1
26985:                     1
26986:                     1
26987:                     1
26988:                         1
26989:                         1
26990:                                               1989 vp.
26991: 
26992: Kirjallinen kysymys n:o 622
26993: 
26994: 
26995: 
26996: 
26997:                                  Kietäväinen: Pienituloisille suunnitellusta kunnallisverovähennyk-
26998:                                      sestä
26999: 
27000: 
27001:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27002: 
27003:    Hallituksen tiedotteessa tulopoliittiseen rat-   köyhiin, korkean veroäyrin hinnan kuntiin,
27004: kaisuun liittyvistä hallituksen toimenpiteistä      koska niissä pienituloisten osuus on suuri.
27005: kerrotaan, että hallitus aikoo esittää vuodelle     Kuntien verotulojen täydennysjärjestelmä ei
27006: 1991 toimitettavaan verotukseen pienituloisille     korvaa menetyksiä kuin vain osaksi. Esitetty
27007: erillistä kunnallisverosta tehtävää vähennystä.     järjestelmä siirtää ilman korvaavia toimenpitei-
27008: Tällä vähennyksellä pyrittänee korvaamaan           tä osaltaan painopistettä valtionverotuksesta
27009: matalapalkka-alojen kannalta heikkoa tulorat-       kunnallisverotukseen, mikä on jakovero. Näin
27010: kaisuesitystä. Jos tulopoliittista ratkaisua pai-   lisätään toisaalta köyhempien kansalaisten ve-
27011: kataan vähennysten kautta, on vähennyksen           rotusta muita enemmän.
27012: suorittaminen kunnallisverosta sinänsä luon-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27013: nollista, koska kaikkein pienituloisimmat eivät     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27014: maksa valtion veroa. Toimenpiteestä aiheutu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27015: vat menetykset on korvattava kunnille täysi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27016: määräisesti.
27017:    Kuntien menetysten on asiantuntijoiden mu-                  Mihin tuloihin ylimääräinen kunnal-
27018: kaan arvioitu nousevan 450-750 miljoonan                    lisverovähennys aiotaan kohdentaa, ja
27019: markan luokkaan riippuen siitä, mihin tulola-                  miten Hallitus aikoo korvata kunnille
27020: jeihin vähennys kohdistuu. Hallitus on itse                 aiheutuvat menetykset täysimääräisesti
27021: arvioinut menetyksiksi noin 200 miljoonaa                   niin, ettei järjestelmä aiheuta paineita
27022: markkaa. Menetykset kohdistuvat raskaimmin                  kunnallisverotuksen kiristämiseen?
27023:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
27024: 
27025:                                          Timo Kietäväinen
27026: 
27027: 
27028: 
27029: 
27030: 2900100
27031: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 622
27032: 
27033: 
27034: 
27035: 
27036:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27037: 
27038:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      allekirjoittavat valtakunnansovittelijan asetta-
27039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maan päivämäärään mennessä työ-, toimi- ja
27040: olette 7 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          virkaehtosopimukset      valtakunnansovittelijan
27041: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ehdotuksen mukaisesti. Näihin toimenpiteisiin
27042: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sisältyy kohta, jonka mukaan hallitus tulee
27043: edustaja Timo Kietäväisen näin kuuluvasta          esittämään vuodelta 1991 toimitettavaan vero-
27044: kirjallisesta kysymyksestä n:o 622:                tukseen kunnallisverosta tehtävää vähennystä,
27045:                                                    jolla kevennetään pienituloisten verotusta. Tätä
27046:           Mihin tuloihin ylimääräinen kunnal-
27047:                                                    vähennystä koskevan esityksen antaminen ja
27048:        lisverovähennys aiotaan kohdentaa, ja
27049:                                                    tarkempi sisältö ratkaistaan tulopoliittisen ti-
27050:           miten Hallitus aikoo korvata kunnille
27051:                                                    lanteen selvittyä.
27052:        aiheutuvat menetykset täysimääräisesti
27053:                                                       Valtiovarainministeriön arvion mukaan edel-
27054:        niin, ettei järjestelmä aiheuta paineita
27055:                                                    lä mainittu vähennys, mikäli se koskee yksin-
27056:        kunnallisverotuksen kiristämiseen?
27057:                                                    omaan palkansaajia, vähentäisi kunnallisveron
27058:                                                    tuottoa vuodelta 1991 toimitettavassa verotuk-
27059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27060:                                                    sessa runsaalla 200 milj. markalla.
27061: vasti seuraavaa:
27062:                                                       Hallitusohjelman mukaan verouudistuksen
27063:    Hallitus on marraskuussa päättänyt toimen-      eräänä lähtökohtana on, että valtion ja kuntien
27064: piteistä, jotka se pyrkii toteuttamaan siinä       verotulot turvataan uudistuksen kaikissa vai-
27065: tapauksessa, että työmarkkinoiden keskusjär-       heissa. Tämän takia nyt esillä oleva uusi
27066: jestöt osaltaan hyväksyvät valtakunnansovitte-     kunnallisverotusta koskeva vähennys otetaan
27067: lijan 30.11.1989 tekemän ehdotuksen talous- ja     huomioon, mikäli se toteutetaan mitoitettaessa
27068: tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi vuosille     muita kunnallisverotusta koskevia veroperuste-
27069: 1990--1991 ja että keskusjärjestöjen jäsenliitot   muutoksia vuodelle 1991.
27070: 
27071:     Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1990
27072: 
27073:                                                            Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
27074:                                     1989 vp. -     KK n:o 622                                     3
27075: 
27076: 
27077: 
27078: 
27079:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27080:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        undertecknar arbets-, funktionärs- och tjänste-
27081: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kollektivavtalen i enlighet med riksförliknings-
27082: av den 7 december 1989 till vederbörande           mannens förslag. Dessa åtgärder omfattar en
27083: medlem av statsrådet översänt avskrift av          punkt enligt viiken regeringen kommer att
27084: följande av riksdagsman Timo Kietäväinen           föreslå ett avdrag som gäller beskattningen för
27085: undertecknade spörsmål nr 622:                     1991 och som skall göras från kommunalskat-
27086:                                                    ten. Avsikten är att härigenom lindra beskatt-
27087:           Vilka inkomster skall det extra avdra-
27088:        get från kommunalskatten gälla och på       ningen av småinkomsttagarna. A vlåtandet av
27089:                                                    en proposition härom och propositionens när-
27090:        vilket sätt ämnar Regeringen till fullt
27091:        belopp ersätta de förluster kommuner-       mare innehåll avgörs då den inkomstpolitiska
27092:                                                    situationen klarnat.
27093:        na åsamkas så att systemet inte medför         Enligt finansministeriets bedömning skulle
27094:        ett behov av att strama åt kommunal-
27095:                                                    det ovan nämnda avdraget, ifall det gäller
27096:        beska ttningen?
27097:                                                    enbart löntagare, minska intäkterna av kom-
27098:                                                    munalskatten i beskattningen för 1991 med
27099:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       drygt 200 milj. mk.
27100: samt anföra följande:                                 Enligt regeringsprogrammet är en av utgångs-
27101:    Regeringen beslöt i november om åtgärder        punkterna för skattereformen att statens och
27102: som den försöker förverkliga i det fall att        kommunernas skatteintäkter tryggas i alla ske-
27103: arbetsmarknadens centralorganisationer för sin     den av reformen. Därför beaktas det nu före-
27104: del godkänner riksförlikningsmannens förslag       slagna nya avdrag som gäller kommunalbe-
27105: av 30.11.1989 tili en ekonomisk- och inkomst-      skattningen, i det fall att det förverkligas, vid
27106: politisk helhetslösning för åren 1990-1991 och     dimensioneringen av andra ändringar av skat-
27107: att centralorganisationernas medlemsförbund        tegrunderna för kommunalsbeskattningen för
27108: före ett av riksförlikningsmannen utsatt datum     1991.
27109: 
27110:     Helsingfors den 11 januari 1990
27111: 
27112:                                                                  Finansminister Erkki Liikanen
27113:                   j
27114:                  j
27115:                 j
27116:                j
27117:               j
27118:              j
27119:             j
27120:            j
27121:           j
27122:          j
27123:         j
27124:        j
27125:       j
27126:      j
27127:     j
27128:    j
27129:   j
27130:  j
27131: j
27132:                                                 1989 vp.
27133: 
27134: Kirjallinen kysymys n:o 623
27135: 
27136: 
27137: 
27138: 
27139:                                    Renko ym.: Merenkulkupiirien lukumäärän säilyttämisestä ny-
27140:                                       kyisellään
27141: 
27142: 
27143:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27144: 
27145:    Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk-        lään ja niin, että Oulu toimii keskuspaikkana.
27146: sen n:o 148 laiksi merenkulkulaitoksesta. Lii-           Laki merenkulkulaitoksesta on "raamilaki",
27147: kennevaliokunnan mietinnössä n:o 9 valiokun-          jonka mukaan mm. merenkulkupiirien luku-
27148: ta katsoo, että merenkulkupiirien lukumäärää          määrästä päättäminen jää liikenneministeriön
27149: ei tule ilman erityisen painavia syitä supistaa       ratkaisujen varaan.
27150: nykyisestään. Samalla valiokunta edellyttää,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27151: että merenkulun turvallisuusvalvonnan itsenäi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27152: syys kaikilla tasoilla turvataan ja ettei piireistä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27153: tule muodostaa alueellisesti niin suuria. että        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27154: pitkät ja hankalat etäisyydet vaikeuttavat nii-
27155:                                                                Aikooko Hallitus valvoa, että liiken-
27156: den toimintaa.
27157:                                                              neministeriö noudattaa eduskunnan ii-
27158:    Merenkulkuhallituksen pääjohtajan asiantun-               maisemaa tahtoa päättäessään meren-
27159: tijalausunto valiokunnassa puolsi vahvasti mm.               kulkulaitoksen hallinnosta ja merenkul-
27160: Oulun merenkulkupiirin säilyttämistä nykyiset-               kupiirien lukumäärästä?
27161: 
27162:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1989
27163: 
27164:           Tellervo Renko                 Vappu Säilynoja                Oiva Savela
27165:           Paavo Väyrynen                 Pertti Lahtinen                Asko Apukka
27166:           Aimo Ajo                       Kalevi Mattila                 Kauko Heikkinen
27167:           Eino Siuruainen                Pauli Saapunki                 Erkki Pulliainen
27168:           Seppo Pelttari                 Kimmo Sarapää                  Markku Lehtosaari
27169:                                          Pentti Kettunen
27170: 
27171: 
27172: 
27173: 
27174: 2900100
27175: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 623
27176: 
27177: 
27178: 
27179: 
27180:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27181:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Rationalisoinnin lisäksi yhdistämisen lähtö-
27182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kohtana oli aluehallinnon vahvistaminen siten,
27183: olette 5 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn kirjeen-   että olisi suhteellisen harvalukuinen määrä
27184: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     vahvoja piirejä, joille keskushallinnosta käsin
27185: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Rengon   voitaisiin siirtää itsenäistä päätösvaltaa.
27186: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 623:              Alueilla nykyisin olevat paikallistoiminnot, ku-
27187:                                                      ten luotsiasemat ja luotsaus sekä väylänhoito
27188:          Aikooko Hallitus valvoa, että liiken-
27189:        neministeriö noudattaa eduskunnan ii-         tukikohtineen säilyisivät tässä vaiheessa ennal-
27190:                                                      laan. Lisäksi keskushallintopaikkojen alai-
27191:        maisemaa tahtoa päättäessään meren-
27192:        kulkulaitoksen hallinnosta ja merenkul-       sena voisi tarpeen mukaan toimia aluetoimis-
27193:                                                      toja.
27194:        kupiirien lukumäärästä?
27195:                                                         Eduskunta on tulo- ja menoarvioesityksen
27196:                                                      luvun 31.30 selvitysosan perusteluihin viitaten
27197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27198:                                                      hyväksynyt perustettavaksi 1.3.1990 lukien
27199: vasti seuraavaa:
27200:                                                      neljä piiripäällikön virkaa piirihallinnon johto-
27201:    Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistusta        tehtäviä varten.
27202: valmisteltaessa piirihallinnon osalta todettiin         Merenkulun turvallisuusvalvonnan itsenäi-
27203: olevan epätaloudellista ja resurssien tuhlausta,     syys on valmistellussa asetusluonnoksessa taat-
27204: että merenkulkulaitoksella on kaksi erillistä        tu siten, että merenkulkupiirissä merenkulun
27205: piirihallintoa, luotsipiirit ja merenkulkupiirit.    turvallisuusvalvontaan kuuluvat asiat ratkaisee
27206: Lisäksi katsottiin, että tie- ja vesirakennuslai-    pnnn merenkuluntarkastuksen ylitarkastaja
27207: toksen vesitietoimialan piirit on tarkoituksen-      eikä piiripäällikkö. Merenkuluntarkastuksen
27208: mukaista yhdistää merenkulkulaitoksen piirior-       ylitarkastajan tehtävänä on lisäksi ilmoittaa
27209: ganisaatioon. Tämän vuoksi päädyttiin, kuten         syytteeseen merenkulkua koskevien säännösten
27210: vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen luvun        rikkomiset.
27211: 31.30 (Merenkulkulaitos) selvitysosan peruste-          Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa,
27212: luissa todetaan, ehdottamaan maan jakamista          että eduskunnan tahtoa tullaan noudattamaan
27213: alueellisesti neljään merenkulkupiiriin: Pohjan-     päätettäessä merenkulkulaitoksen hallinnosta
27214: lahden, 5aaristomeren, Suomenlahden ja Järvi-        ja merenkulkupiirien lukumäärästä.
27215: Suomen piireihin.
27216:     Helsingissä l 0 päivänä tammikuuta 1990
27217: 
27218:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
27219:                                       1989 vp. -      KK n:o 623                                     3
27220: 
27221: 
27222: 
27223: 
27224:                                Till Riksdagens Herr Talman
27225:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Utgångspunkten för sammanslagningen var,
27226: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           förutom en rationalisering, en önskan att stär-
27227: av den 5 december 1989 tili vederbörande              ka regionalförvaltningen så att det skulle finnas
27228: medlem av statsrådet översänt avskrift av             ett relativt litet antal starka distrikt, som
27229: följande av riksdagsledamot Renko m.fl. un-           centralförvaltningen kunde ge självständig be-
27230: dertecknade spörsmål nr 623:                          slutanderätt. De lokala funktioner som nu
27231:                                                       ankommer på regionerna, såsom lotsstationer
27232:           Ämnar Regeringen se tili att trafik-
27233:        ministeriet, när det beslutar om sjöfarts-     och lotsning samt farledsskötsel och stödje-
27234:                                                       punkter, kommer i detta skede att förbli
27235:        väsendets förvaltning och om antalet
27236:        sjöfartsdistrikt, iakttar den önskan som       oförändrade. Dessutom skall det vid behov
27237:                                                       under centralförvaltningsorterna kunna finnas
27238:        riksdagen uttalat?                             regionbyråer.
27239:                                                          Riksdagen har med hänvisning tili motive-
27240:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
27241:                                                       ringarna i förklaringsdelen av sagda kapitel 30
27242: samt anföra följande:
27243:                                                       godkänt att fyra distriktschefstjänster inrättas
27244:    Vid beredningen av revideringen av sjöfart-        1.3.1990 för ledningsuppgifter inom distrikts-
27245: sväsendets organisation konstaterades det be-         förvaltningen.
27246: träffande distriktsförvaltningen att det var             Övervakningen av sjöfartens säkerhet har i
27247: dålig ekonomi och slöseri med resurser att            ett utkast tili förordning garanterats en själv-
27248: sjöfartsväsendet hade två separata distriktsför-      ständig ställning genom att ärenden, som gäller
27249: valtningar, lotsfördelningarna och sjöfartsdi-        övervakningen av sjöfartens säkerhet, i sjöfarts-
27250: strikten. Dessutom ansågs det att det vore            distriktet avgörs av distriktets överinspektör
27251: ändamålsenligt att sammanslå väg- och vatten-         för sjöfartsinspektionen och inte av distrikts-
27252: byggnadsverkets vattenvägsdistrikt med sjöfarts-      chefen. Överinspektören för sjöfartsinspektio-
27253: väsendets distriktsorganisation. Därför beslöt        nen har dessutom i uppgift att för åtal anmäla
27254: man, såsom det konstateras i motiveringarna i         överträdelser av stadgandena om sjöfart.
27255: förklaringsdelen av kapitel 31.30 (Sjöfartsvä-           Med hänvisning tili vad som anförts ovan
27256: sendet) i budgetpropositionen för 1990, föreslå       konstaterar regeringen att riksdagens önskan
27257: att landet indelas i fyra sjöfartsdistrikt: Bottni-   kommer att iakttas när beslut fattas om sjö-
27258: ska vikens, Skärgårdshavets, Finska vikens och        fartsväsendets förvaltning och om antalet sjö-
27259: Insjöfinlands distrikt.                               fartsdistrikt.
27260:      Helsingfors den 10 januari 1990
27261: 
27262:                                                                    Trafikminister Raimo Vistbacka
27263:                                                   1989 vp.
27264: 
27265: Skriftligt spörsmål nr 624
27266: 
27267: 
27268: 
27269: 
27270:                                      Westerlund m.fl.: Om stadganden om hästhållning och hästin-
27271:                                         tresse
27272: 
27273: 
27274:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27275:    Den väldiga ökning av hästar som ägs av               ökad avsättning tili hästfoder. Den ökade
27276: personer och företag som inte har tillgång tili          hästhållningen spelar en betydande och viktig
27277: egna markområden har lett tili att det på                roll i våra nuvarande strävanden att hålla
27278: många orter uppstått allvarliga problem. Detta           landsbygden levande och befrämja stödnäring-
27279: gäller särskilt inom huvudstadsregionen och              ar tili jordbruket.
27280: därtill angränsande Iandskommuner. Dels ut-                 Därför är det viktigt att begreppen och
27281: gör hästarna en fara i trafiken, dels skadas             förhållandet mellan markägarna och dem som
27282: terräng och marker som inte är avsedda för               håller hästar klargörs. Att röra sig med häst på
27283: denna i och för sig positiva form av aktivt              annans mark utan klara regler kan inte anses
27284: fritidsintresse.                                         höra tili den s.k. allemansrätten. Tillstånd
27285:     Ridhästar på allmänna vägar utgör en viss            behövs alltid av markägarna, vilka bör få
27286: trafikfara med tanke på att de ofta framförs av          vederbörlig ersättning för de skador och det
27287: orutinerade ryttare, nybörjare (ofta t.o.m.              förfång användningen av vägar och mark
27288: småflickor), som ej behärskar hästarna, samti-           förorsakar. Att etablera ett stall med ett flertal
27289: digt som många bilister ej förstår att iaktta            hästar borde förutsätta tillgång tili vissa mark-
27290: erforderlig försiktighet då hästar finns på vä-          områden, antingen egna eller arrenderade.
27291: gen. Travhästar borde överhuvudtaget ej få                  Vi har all anledning förmoda att fritidsakti-
27292: tränas på allmänna vägar då de vanligen rör sig          viteten kring hästhållning ytterligare starkt
27293: mycket snabbt.                                           kommer att öka. Därför är det viktigt att regler
27294:    Hästar sliter och söndrar vägar och stigar på         och bestämmelser fås så klara som möjligt
27295: ett helt annat sätt än hjulfordon. Speciellt             inom denna sektor. De nuvarande lagarna som
27296: utsatta för detta blir i enskilda fall privata           stundom hänvisas tili är oklara och skapar ofta
27297: skogs- och åkervägar. Frågan huruvida man                nog irritation och missnöje mellan berörda
27298: har rätt att röra sig med häst i naturen är              parter, varför preciseringar är av nöden.
27299: oklar. Den allmänna tolkningen har ofta varit               1 lagen om enskilda vägar finns vissa stad-
27300: att tillfållig ritt är jämställd med friluftsliv eller   ganden med hänvisning bl.a. tili hästfordon,
27301: någonting av allemansrätt och har ofta även              men ingenting ifråga om ex. ridhästar. Lagen
27302: tillåtits. 1 närheten av ridstall, som etablerat sig     som begränsar användningen av motordrivna
27303: utan tillgång tili markområden, har detta lett           fordon i terräng på annans mark utan markä-
27304: tili att det inte längre är fråga om att spora-          garens eller -innehavarens tillstånd kund.e möj-
27305: diskt röra sig i naturen och då uppstår med-             ligen på lämpligt sätt utvidgas.
27306: vetet eller omedvetet en viss skadegörelse som              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
27307: i enskilda fall rentav kan vara betydande.               ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
27308:     Det bör helt klart konstateras, att det ökade        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
27309: hästintresset för med sig en mängd positiva              ställa följande spörsmål:
27310: faktorer: det är i alla avseenden en sund
27311: sysselsättning för såväl Iands- som stadsbor.                      Är Regeringen medveten om att den
27312: För landsbygden är det inte alltid endast fråga                 starkt ökade och i och för sig positiva
27313: om fritidssysselsättning utan det skapar därtill                fritidsaktiviteten kring hästhållningen
27314: arbetstillfällen och jordbrukets produkter får                  medför problem, och
27315: 290010D
27316: 2                                1989 vp. -     KK n:o 624
27317: 
27318:          vilka åtgärder har Regeringen vidta-         bestämmelser för utövandet av fritids-
27319:       git eller ämnar vidtaga för att skapa           intresset kring hästhållningen?
27320:       förutsättningar med klara regler och
27321: 
27322:     Helsingfors den 7 december 1989
27323: 
27324:                    Henrik Westerlund                   Håkan Malm
27325:                                       1989 vp. -     KK n:o 624                                      3
27326: 
27327: Kirjallinen kysymys n:o 624                                                                Suomennos
27328: 
27329: 
27330: 
27331: 
27332:                                   Westerlund ym.: Hevosenpitoa ja hevosharrastusta koskevista
27333:                                       säännöksistä
27334: 
27335: 
27336:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27337: 
27338:    Sellaisten henkilöiden ja yritysten, joilla ei    vaan tämän lisäksi syntyy työpaikkoja ja maa-
27339: ole käytettävissä omia maa-alueita, omistamien       taloustuotteiden menekki hevosten rehuksi kas-
27340: hevosten määrän valtava lisääntyminen on             vaa. Lisääntyvällä hevosenpidolla on merkittä-
27341: johtanut monin paikoin vakaviin ongelmiin.           vä ja tärkeä tehtävä nykyisissä pyrkimyksis-
27342: Tämä koskee erityisesti pääkaupunkiseutua ja         sämme maaseudun elävänä pitämiseksi ja maa-
27343: siihen rajoittuvia maalaiskuntia. Toisaalta he-      talouden tukielinkeinojen edistämiseksi.
27344: voset muodostavat liikennevaaran, toisaalta ne          Tämän vuoksi on tärkeää, että käsitteet ja
27345: vahingoittavat maastoa ja maita, joita ei ole        maanomistajien ja hevosenpitäjien välinen suhde
27346: tarkoitettu tähän sinänsä myönteiseen vapaa-         selvitetään. Hevosella liikkumista toisen maalla
27347: ajan harrastukseen.                                  ilman selviä sääntöjä ei voida katsoa kuuluvak-
27348:     Ratsuhevoset muodostavat yleisillä teillä lii-   si ns. jokamiehen oikeuteen. Lupa tarvitaan
27349: kennevaaran ottaen huomioon, että niitä oh-          aina maan omistajilta, joiden tulisi saada asian-
27350: jastavat usein vailla rutiinia olevat ratsastajat,   mukainen korvaus vaurioista ja haitoista, joita
27351: aloittelijat (usein jopa pikku tytöt), jotka eivät   teiden ja maan käytöstä aiheutuu. Useita hevo-
27352: hallitse hevosia, ja samalla monet autoilijat        sia käsittävän tallin perustamisen tulisi edellyt-
27353: eivät ymmärrä noudattaa vaadittavaa varovai-         tää tiettyjen joko omien tai vuokrattujen maa-
27354: suutta hevosten liikkuessa tiellä. Ravihevosia ei    alueiden käyttömahdollisuutta.
27355:  ylipäänsäkään saisi harjoittaa yleisillä teillä,       Meillä on kaikki syyt olettaa, että hevosen-
27356: koska ne tavallisesti liikkuvat hyvin nopeasti.      pitoon liittyvä vapaa-ajan toiminta edelleenkin
27357:     Hevoset kuluttavat ja rikkovat teitä ja pol-     kasvaa voimakkaasti. Tämän vuoksi on tär-
27358: kuja täysin eri tavalla kuin pyörillä varustetut     keää, että säännöt ja määräykset saadaan
27359: ajoneuvot Erityisesti tästä kärsivät yksittäisissä   mahdollisimman selviksi tällä sektorilla. Nykyi-
27360:  tapauksissa yksityiset metsä- ja peltotiet Ky-      set lait, joihin toisinaan viitataan, ovat epäsel-
27361: symys oikeudesta liikkua hevosella luonnossa         viä ja aiheuttavat usein ärtymystä ja tyytymät-
27362:  on epäselvä. Yleinen tulkinta on usein ollut,       tömyyttä asianomaisten osapuolten välillä,
27363: että tilapäistä ratsastusta voidaan verrata ul-      minkä vuoksi täsmennyksiä tarvitaan.
27364:  koiluun tai eräänlaiseen jokamiehen oikeuteen,         Yksityistielaissa on eräitä säännöksiä, jotka
27365: ja se on usein myös sallittu. Sellaisten ratsas-     sisältävät viittauksia mm. hevosajoneuvoon.
27366:  tustallien läheisyydessä, jotka on perustettu       Säännöksissä ei kuitenkaan ole mitään mainin-
27367:  vailla käytettävissä olevia maa-alueita, tämä on    taa esim. ratsuhevosista. Lakia, joka rajoittaa
27368: johtanut siihen, ettei kyse enää ole tilapäisestä    moottoriajoneuvojen käytön maastossa toisen
27369:  luonnossa liikkumisesta. Tällöin syntyy tietoi-     maalla ilman maanomistajan tai -haltijan lu-
27370:  sesti tai tiedostamatta tiettyä haittaa, joka       paa, voitaisiin mahdollisesti laajentaa sopivasti.
27371:  yksittäisessä tapauksessa voi olla suorastaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27372:  merkittävä.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27373:     On täysin selkeästi todettava, että lisääntyvä   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27374:  kiinnostus hevosista tuo mukanaan joukon            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27375:  myönteisiä tekijöitä: kyseessä on kaikin puolin                 Onko Hallitus tietoinen, että hevo-
27376:  terve toiminta sekä maaseudun että kaupun-                   senpitoon liittyvä sinänsä myönteinen
27377:  kien asukkaille. Maaseudun kannalta kyse ei                  vapaa-ajan toiminta aiheuttaa ongel-
27378:  aina ole ainoastaan vapaa-ajan toiminnasta,                  mia, ja
27379: 4                                 1989 vp. -     KK n:o 624
27380: 
27381:         mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-         vosenpitoon liittyvälle vapaa-ajan toi-
27382:       tynyt tai aikoo ryhtyä luodakseen selvin         minnalle?
27383:       säännöin ja määräyksin edellytykset he-
27384: 
27385:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1989
27386: 
27387:                    Henrik Westerlund                    Håkan Malm
27388:                                    1989 vp. -      KK n:o 624                                        5
27389: 
27390: 
27391: 
27392: 
27393:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27394: 
27395:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liikenteessä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita
27396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       erityisesti silloin, kun moottoriajoneuvoilla liik-
27397: olette 7 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           kuvat eivät halua tai ymmärrä ottaa ratsukkoa
27398: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tai hevosajoneuvoa asianmukaisella tavalla
27399: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       huomioon.
27400: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu-           Ravihevosten harjoittaminen yleisellä tiellä ei
27401: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 624:           ole mahdollista, minkä vuoksi niitä harjoite-
27402:                                                     taan lähinnä raviradoilla harjoitteluun varattu-
27403:          Onko Hallitus tietoinen, että hevo-
27404:                                                     na aikana. Hevosseurat ja -yhteisöt ovat myös
27405:       senpitoon liittyvä sinänsä myönteinen
27406:                                                     rakennuttaneet noin 50 harjoitusrataa ravihe-
27407:       vapaa-ajan toiminta aiheuttaa ongelmia,
27408:                                                     vosten valmennusta varten. Useimmilla merkit-
27409:       ja                                            tävillä ravihevostalleilla on lisäksi omat harjoi-
27410:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
27411:                                                     tusrataosa talliosa läheisyydessä.
27412:       tynyt tai aikoo ryhtyä luodakseen selvin
27413:                                                        Hevosalan järjestöt antavat ohjeita hevosella
27414:       säännöin ja määräyksin edellytykset he-
27415:                                                     liikkumisesta yleisellä tiellä. Kokonaan uusien
27416:       vosenpitoon Iiittyvälie vapaa-ajan toi-
27417:                                                     määräysten antaminen hevosenpitoon liittyväs-
27418:       minnalle?
27419:                                                     tä vapaa-ajan toiminnasta ei ole tarkoituksen-
27420:                                                     mukaista. Kun olemassa olevien säännösten ja
27421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
27422:                                                     ohjeiden tiedottamisessa on ilmennyt puutteita,
27423: taen seuraavaa:
27424:                                                     on tiedottamista lisättävä, jotta eri osapuolet
27425:   Hevosella liikkumiseen toisen omistamalla         saataisiin tietoisiksi velvollisuuksistaan. Halli-
27426: maalla on aina syytä hankkia maanomistajan          tus seuraa hevosharrastuksesta mahdollisesti
27427: lupa eikä sen voida katsoa kuuluvan ns. joka-       aiheutuvia haittoja sekä kehottaa hevostalou-
27428: miehen oikeuden piiriin.                            den järjestöjä ja yhteisöjä tehostamaan kysees-
27429:   Ratsukon tai hevosajoneuvon mukanaolo             sä olevasta asiasta tiedottamista.
27430:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
27431: 
27432:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27433: 6                                    1989 vp. -      KK n:o 624
27434: 
27435: 
27436: 
27437: 
27438:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27439: 
27440:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rör sig med motorfordon inte vill eller förstår
27441: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           att ta hänsyn tili ekipaget eller hästfordonet på
27442: av den 7 december 1989 till vederbörande              rätt sätt.
27443: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Att träna travhästar på allmänna vägar är
27444: följande av riksdagsman Henrik Westerlund             inte möjligt och därför tränas de främst på
27445: m.fl. undertecknade spörsmål nr 624:                  travbanor de tider som är reserverade för
27446:                                                       träning. Hästföreningar och -organisationer
27447:           Är Regeringen medveten om att den
27448:                                                       har också låtit bygga ca 50 träningsbanor för
27449:        starkt ökade och i och för sig positiva
27450:                                                       träning av travhästar. De flesta betydande
27451:        fritidsaktiviteten kring hästhållningen
27452:                                                       travhäststall har dessutom egna träningsbanor i
27453:        medför problem, och
27454:                                                       närheten av stallet.
27455:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-
27456:                                                          Organisationer i hästbranschen utfärdar an-
27457:        git eller ämnar vidtaga för att skapa          visningar om hur man rör sig med häst på
27458:        förutsättningar med klara regler och           allmänna vägar. Att utfärda helt nya bestäm-
27459:        bestämmelser för utövandet av fritids-
27460:                                                       melser om den fritidsverksamhet som ansluter
27461:        intresset kring hästhållningen?
27462:                                                       sig till hästhållning är inte ändamålsenligt.
27463:                                                       Eftersom det har visat sig att det finns brister
27464:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          i informationen om de stadganden och anvis-
27465: samt anföra följande:                                 ningar som existerar bör informationen ökas
27466:    Det är alltid skäl att skaffa markägarens          för att olika parter skall bli medvetna om sina
27467: tillstånd om man vill röra sig med häst på en         skyldigheter. Regeringen ger akt på de olägen-
27468: annans mark, vilket inte kan anses höra tili den      heter som eventuellt föranleds av hästhållning
27469: s.k. allemansrätten.                                  samt uppmanar organisationer och samman-
27470:    Ett ekipage eller hästfordon i trafiken kan        slutningar inom hästhållningen att effektivera
27471: förorsaka farliga situationer speciellt då de som     informationen om denna sak.
27472: 
27473:     Helsingfors den 12 januari 1990
27474: 
27475:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27476:                                                1989 vp.
27477: 
27478: Skriftligt spörsmål nr 625
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 
27483:                                   Westerlund: Om åtgärder för att förbättra skogarnas hälsotill-
27484:                                      stånd i Östra Nyland
27485: 
27486: 
27487:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27488: 
27489:     1 en rätt detaljerad mellanrapport av det        anledning att acceptera att bl.a. kväveutsläp-
27490: pågående skogsundersökningsprojektet, som            pens minimering med ytterligare 30 procent
27491: omfattar bl.a. 15 nyländska kommuner öster           kan förverkligas först intiii 1998.
27492: om Helsingfors, framkommer skrämmande,                  Särskilt då det gäller reningstekniken för
27493: men inte direkt oväntade dokumentationer.            industriutsläpp är Finland en av de främsta i
27494: Miljön och människors hälsa är numera i              vär1den varför vi har speciellt goda möj1igheter
27495: farozonen på ett helt annat sätt än vad man i        att i första hand tillgodose vårt eget behov av
27496: allmänhet tidigare behövt befara. Att skogarna       den erforderliga tekniska utrustningen.
27497: i Östra Nyland inte mår bra har redan under             Med tanke på frågans vikt får åtgärdandet
27498: flere år kunnat konstateras, men de nu förelig-      av föroreningsbelastningen på inga villkor
27499: gande resultaten ter sig minst sagt skrämman-        framskjutas av ekonomiska orsaker. Staten
27500: de. 1 den av ljo miljövårdsinstitut utförda          förväntas i egenskap av ägare tili Neste bolaget
27501: omfattande undersökningen påvisas att skogs-         vidtaga alla tänkbara åtgärder (härmed avses
27502: beståndet är ytterst illa angripet söder om          bl.a. tillsättande av tekniska expertarbetsgrupp-
27503: linjen Borgnäs-Lappträsk med speciell tyngd-         er) för att i skyndsam ordning avsevärt minska
27504: punkt för Borgå lk och delar av Sibbo. Vidare        belastningen av utsläpp och föroreningar.
27505: framgår klart på basen av denna och tidigare            På grund av frågans oerhörda vikt och
27506: undersökningar att den väldiga petrokemiska          betydelse bör påskyndandet av åtgärder vidta-
27507: anläggningen Neste i Sköldvik utgör den av-          gas omedelbart, trots att undersökningen fort-
27508: gjort största belastningsfaktorn. Då Neste an-       sätter och redan efter några månader kan
27509: läggningen av den totala inhemska förorenings-       ytterligare specificerade rapporter emotses.
27510: andelen ensam står för närmare 100 procent av           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
27511: de sammanlagda svavel-, kväve- och kolväteut-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
27512: släppen i kombination med ungefär samma              föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
27513: procentandel smutssubstanser står det med all        rådet ställa följande spörsmål:
27514: önskvärd tydlighet klart var åtgärder i första
27515: hand måste vidtagas.                                           Vi1ka åtgärder har Regeringen vidta-
27516:     Att graden av sjukdomsfrekvensen som                    git eller ämnar den vidtaga på grund av
27517: drabbat de östnyländska skogarna därtill tilltar            den speciellt kraftigt tilltagande luftför-
27518:  i en allt snabbare takt förutsätter att alla slag          oreningen i Östra Nyland och det därav
27519:  av förbättringsåtgärder tidsmässigt måste be-              förorsakade      sjukdomstillståndet      i
27520:  traktas i ett långt mera forcerat tempo än vad             skogsbeståndet samt
27521:  Neste-ledningen i sin åtgärdande planering                    när och hur kommer Regeringen att
27522:  avsett. Den avancerade reningstekniken för                 beakta de förorsakade skogsskadorna i
27523:  effektiv rening av utsläppen finns redan nu                samband med beskattningen av skogs-
27524:  tillgänglig i vårt eget land och det finns ingen           sektorn?
27525:      Helsingfors den 11 december 1989
27526: 
27527:                                          Henrik Westerlund
27528: 
27529: 
27530: 
27531: 290010D
27532: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 625
27533: 
27534: Kirjallinen kysymys n:o 625                                                                  Suomennos
27535: 
27536: 
27537: 
27538: 
27539:                                    Westerlund: Toimenpiteistä Itä-Uudenmaan metsien terveydenti-
27540:                                       lan parantamiseksi
27541: 
27542: 
27543:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27544: 
27545:    Käynnissä olevan metsäntutkimushankkeen,           30 prosentilla voitaisiin toteuttaa vasta vuoteen
27546: joka käsittää mm. 15 Uudenmaan kuntaa                 1998 mennessä.
27547: Helsingin itäpuolella, varsin yksityiskohtaisessa        Erityisesti teollisuuspäästöjen puhdistustek-
27548: väliraportissa on pelottavaa mutta ei aivan           niikan osalta Suomi on eräs maailman edisty-
27549: odottamatonta dokumentaatiota. Ympäristö ja           neimpiä maita, minkä vuoksi meillä on erityi-
27550: ihmisten terveys on nykyään vaaravyöhykkees-          sen hyvät mahdollisuudet tyydyttää ensi sijai-
27551: sä aivan eri tavoin kuin yleensä aikaisemmin          sesti omat tarvittavaa teknistä laitteistoa kos-
27552: on ollut pelättävissä. Jo useiden vuosien aikana      kevat tarpeemme.
27553: on voitu todeta, etteivät Itä-Uudenmaan met-             Ottaen huomioon asian tärkeyden saaste-
27554: sät voi hyvin. Nyt esitetyt tulokset vaikuttavat      kuormituksen vaatimia toimenpiteitä ei missään
27555: kuitenkin vähintään pelottavilta. Iin ympäris-        tapauksessa saa lykätä taloudellisista syistä. Val-
27556: tönsuojelulaitoksen suorittamassa laajassa tut-       tiolta Neste-yhtiön omistajana odotetaan kaik-
27557: kimuksessa osoitetaan, että metsät ovat äärim-        kia mahdollisia toimenpiteitä (tällä tarkoitetaan
27558: mäisen pahoin vaurioituneita Pornaisen-La-            mm. teknisten asiantuntijatyöryhmien asetta-
27559: pinjärven Iinjan eteläpuolella painottuen erityi-     mista) päästö- ja saastekuormituksen kiireelli-
27560: sesti Porvoon maalaiskuntaan ja osiin Sipoota.        seksi vähentämiseksi huomattavassa määrin.
27561: Edelleen tämän tutkimuksen ja aikaisempien               Asian suunnattoman tärkeyden ja merkityk-
27562: tutkimusten perusteella käy selvästi ilmi, että       sen vuoksi on kaikkien toimenpiteiden kiireh-
27563: Sköldvikissä sijaitseva Nesteen valtava petra-        timiseen ryhdyttävä välittömästi, vaikka tutki-
27564: kemian laitos muodostaa ratkaisevasti suurim-         mus jatkuukin ja joidenkin kuukausien kuluessa
27565: man rasitustekijän. Kun Nesteen laitoksen             on odotettavissa lisää yksityiskohtaisia raport-
27566: osuus kotimaan jalostuksesta yksin vastaa lä-         teja.
27567: hes sataprosenttisesti rikki-, typpi- ja hiilivety-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27568: päästöistä ja niihin liittyy suunnilleen sama         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27569: prosenttiosuus Iikaavia aineita, on toivottavasti     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27570: täysin selvää, mihin toimenpiteisiin olisi ensi       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27571: sijaisesti ryhdyttävä.
27572:    Itä- Uudenmaan metsien sairastumisasteen                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
27573: kasvaessa yhä nopeammin edellytyksenä on,                     ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Itä-Uudella-
27574: että kaikenlaisia parannustoimenpiteitä on tar-               maalla erityisen voimakkaasti lisäänty-
27575: kasteltava huomattavasti nopeammassa aika-                    neen ilmansaastumisen sekä siitä aiheu-
27576: taulussa kuin Nesteen johto on toimenpide-                    tuvan metsien sairastumisen vuoksi,
27577: suunnitelmissaan edellyttänyt. Pitkälle kehitetty             sekä
27578: puhdistustekniikka päästöjen tehokkaaksi puh-                    milloin ja miten Hallitus tulee otta-
27579: distamiseksi on jo tällä hetkellä käytettävissä               maan huomioon aiheutuneet metsävau-
27580: maassamme, ja ei ole mitään syytä hyväksyä                    riot metsäverotuksen yhteydessä?
27581: sitä, että rikkipäästöjen vähentäminen edelleen
27582: 
27583:      Helsingissä 11 päivänä juotukuuta 1989
27584: 
27585:                                           Henrik Westerlund
27586:                                       1989 vp. -      KK n:o 625                                      3
27587: 
27588: 
27589: 
27590: 
27591:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27592:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muista maista. Suomi on ollut aloitteellinen
27593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neuvoteltaessa sopimuksesta ilman epäpuh-
27594: olette II päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            tauksien kaukokulkeutumisesta valtiosta toi-
27595: kirjeenne n:o 3I85 ohella lähettänyt valtioneu-       seen ja sopimukseen liittyvistä pöytäkirjoista
27596: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          rikin- ja typenoksidien päästöjen vähentämises-
27597: kansanedustaja Westerlundin kirjallisesta kysy-       tä. Kummankin pöytäkirjan eräs tavoite on
27598: myksestä n:o 625, jossa tiedustellaan:                metsien suojelu ilmansaasteilta. Syksyllä I989
27599:                                                       Suomi ja Neuvostoliitto tekivät ilmansuojelu-
27600:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on           sopimuksen, jonka ensimmäinen tavoite on
27601:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Itä-Uudella-         vähentää Suomen ja lähellä Suomea olevien
27602:        maalla erityisen voimakkaasti lisäänty-        Neuvostoliiton alueiden rikkipäästöjä 50 pro-
27603:        neen ilmansaastumisen sekä siitä aiheu-        senttia vuoden 1980 määrästä.
27604:        tuvan metsien sairastumisen vuoksi,               Suomi on jo vähentänyt omia rikkipäästä-
27605:        sekä                                           jään noin 45 prosenttia vuoden I980 määrästä,
27606:           milloin ja miten Hallitus tulee otta-       joka oli lähes 600 000 tonnia rikkidioksidiksi
27607:        maan huomioon aiheutuneet metsävau-            laskettuna. Ilmansuojelulain nojalla tehdyt seit-
27608:        riot metsäverotuksen yhteydessä?               semän valtioneuvoston päätöstä pienentävät
27609:                                                       päästöjä edelleen. Itä-Uudellamaalla sijaitse-
27610:                                                       vien Neste Oy:n laitosten rikkidioksidipäästöt
27611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olivat vuonna I980 yli 50 000 tonnia vuodessa.
27612: vasti seuraavaa:                                      Ne ovat nyt noin 45 prosenttia ja vuonna 1993
27613:    Ilman epäpuhtauksien alueellisia vaikutuksia       arviolta 25 prosenttia vuoden 1980 määrästä.
27614: Suomessa on viime vuosina tutkittu ympäris-           Helsingin seudun rikkipäästöt olivat vuonna
27615: töministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön        I980 yli 30 000 tonnia ja niiden arvioidaan
27616: yhteisessä viisivuotisessa tutkimusohjelmassa,        vähenevän tällä vuosikymmenellä kolmannek-
27617: ns. happamoitumisprojektissa (HAPRO), jonka           seen vuoden 1980 määrästä.
27618: loppuselvitykset valmistuvat keväällä 1990. Il-          Typenoksidipöytäkirjaa      allekirjoitettaessa
27619: mansaasteiden vaikutusten varhaisoireet on to-        Suomi julisti yhdessä II muun maan kanssa
27620: dettu Oulun ja Kuusamon välisen linjan etelä-         vähentävänsä typenoksidien päästöjä ainakin
27621: puolella sekä metsissä että vesistöissä. Selvim-      noin 30 prosenttia I980-luvun alun määrästä
27622: min ovat muuttuneet metsien jäkäläkasvillisuus        vuoteen I998 mennessä. Kaikkia keinoja Suo-
27623: ja pienten latvajärvien eliöstö. Puuston kasvu        men typenoksidipäästöjen vähentämiseksi selvi-
27624: lienee lisääntynyt, niin kuin yleisen käsityksen      tetään ympäristöministeriön syyskuussa I989
27625: mukaan tällaisten suurelta osalta kaukaa kul-         asettamassa typenoksiditoimikunnassa. Ilman-
27626: keutuvien ilmansaasteiden alkaessa vaikuttaa          suojelulain nojalla huhtikuussa 1988 tehdyn
27627: aluksi tapahtuukin.                                   periaatepäätöksen mukaisesti otetaan Suomes-
27628:    Hallitus seuraa erityisesti ilmansaasteille eni-   sa vuosina 1990-I992 uusille henkilöautoille
27629: ten alttiiden maamme alueiden tilaa. Tällaisiin       asteittain käyttöön yhtä tiukat määräykset
27630: alueisiin kuuluu muun muassa Itä-Uusimaa.             kuin tiukimmat Euroopassa käyttöönotetut pa-
27631: Minkään alueen ongelmia ei kuitenkaan rat-            kokaasumääräykset ovat.
27632: kaista irrallaan koko Suomen ilmansuojelusta             Metsävauriot on mahdollista ottaa nykyisen
27633: ja luontomme tulevaisuuden turvaavista toimis-        lainsäädännön mukaan huomioon metsävero-
27634: ta. HAPROn tulosten perusteella arvioidaan            tuksessa, jos metsän tuottokyvyn voidaan
27635: tarve tehostaa ilmansuojelua sekä eri vaihtoeh-       osoittaa vähentyneen. Nykyisessä metsävero-
27636: tojen hyötyjä ja kustannuksia.                        järjestelmässä nimittäin otetaan huomioon
27637:    Suomen rikkilaskeumasta on nykyisin kol-           muutokset metsien kasvussa valtakunnan met-
27638: mannes peräisin omasta maasta, kolmannes              sien inventoinnissa saatujen tietojen mukaisesti.
27639: Neuvostoliiton alueen päästöistä ja kolmannes         Näin ollen täytyy tehdä erillisselvityksiä, jos
27640: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 625
27641: 
27642: halutaan näyttää toteen, että metsänkasvu on      jestelmän suunnittelussa selvitetään mahdolli-
27643: olennaisesti heikentynyt metsäalueella, joka on   suudet havaita ilman epäpuhtauksien aiheutta-
27644: pienempi kuin metsälautakunnan metsäalue.         ma metsien tuoton aleneminen hyvinkin pienil-
27645: Uuden valtakunnan metsien tilan seurantajär-      lä alueilla.
27646: 
27647:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
27648: 
27649:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
27650:                                      1989 vp. -      KK n:o 625                                    5
27651: 
27652: 
27653: 
27654: 
27655:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27656: 
27657:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Av svavelnedfallet i Finland härstammar
27658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          numera en tredjedel från vårt eget land, en
27659: nr 3185 av den 11 december 1989 tili vederbö-        tredjedel från utsläpp i Sovjetunionen och en
27660: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         tredjedel från andra länder. Finland visade
27661: av följande av riksdagsman Westerlund under-         initiativkraft vid förhandlingarna om konven-
27662: tecknade spörsmål nr 625:                            tionen om långväga gränsöverskridande luftför-
27663:                                                      oreningar och de tili konventionen hörande
27664:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
27665:                                                      protokolien om minskning av utsläppen av
27666:        git eller ämnar den vidtaga på grund av
27667:        den speciellt kraftigt tilltagande luftför-   svavel och kväveoxider. Ett av syftena med de
27668:                                                      båda protokolien är att skydda skogarna mot
27669:        oreningen i Östra Nyland och det därav
27670:                                                      luftföroreningar. Hösten 1989 ingicks melian
27671:        förorsakade      sjukdomstillståndet
27672:                                                      Finland och Sovjetunionen ett luftvårdsavtal,
27673:        skogsbestånder samt
27674:                                                      som uppstälier som ett första mål att minska
27675:           när och hur kommer Regeringen att
27676:                                                      svavelutsläppen i Finland och inom de sovjeti-
27677:        beakta de förorsakade skogsskadorna i
27678:                                                      ska områden som ligger nära Finland med
27679:        samband med beskattningen av skogs-
27680:                                                      50%, jämfört med deras storlek år 1980.
27681:        sektorn?
27682:                                                         Finland har redan minskat sina egna svavel-
27683:                                                      utsläpp med ca 45 % jämfört med nivån år
27684:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1980, då utsläppen var nästan 600 000 ton
27685: samt anföra följande:
27686:                                                      omräknat tili svaveldioxid. De sju beslut som
27687:    De regionala verkningarna av luftförorening-      statsrådet utfärdat med stöd av luftvårdslagen
27688: arna i Finland har under de senaste åren             medför ytterligare minskningar av utsläppen.
27689: undersökts inom ramen för miljöministeriets          Svaveldioxidutsläppen från bolaget Nestes an-
27690: och jord- och skogsbruksministeriets gemen-          läggningar i Östra Nyland översteg 50 000 ton
27691: samma femåriga forskningsprojekt, det s.k.           år 1980. Nu är utsläppen ca 45% och kommer
27692: försurningsprojektet (HAPRO). Projektets slut-       år 1993 att vara uppskattningsvis 25 % av
27693: liga utredningar blir färdiga våren 1990. Tidiga     utsläppen år 1980. 1 Helsingforstrakten över-
27694: symptom på luftföroreningarnas verkningar            steg svavelutsläppen år 1980 30 000 ton och
27695: har konstaterats söder om linjen Uleåborg-           under detta årtionde beräknas de minska tili en
27696: Kuusamo både i skogarna och i vattendragen.          tredjedel av vad de var år 1980.
27697: De tydligaste förändringarna märks i fråga om           Vid undertecknandet av kväveoxidprotokol-
27698: lavvegetationen i skogarna och organismerna i        let förklarade sig Finland tilisammans med elva
27699: små källsjöar. Tillväxten inom trädbeståndet         andra Iänder intill år 1998 ämna minska på
27700: torde ha ökat, vilket enligt allmän uppfattning      utsläppen av kväveoxider med åtminstone ca
27701: i början vanligen sker när dylika, tili stor del     30% från vad de var i början av 1980-talet.
27702: långväga luftföroreningar börjar påverka mil-        Alla medel för minskning av Finlands kväve-
27703: jön.                                                 oxidutsläpp utreds i den kväveoxidkommission
27704:    Regeringen följer tillståndet särskilt inom de    som miljöministeriet tillsatte i september 1989.
27705: områden av Jandet som är mest utsatta för            I enlighet med ett principbeslut, som med stöd
27706: luftföroreningar. Tili dessa områden hör bl.a.       av luftvårdslagen fattades i april 1988, skali i
27707: östra Nyland. Det är dock inte möjligt att lösa      Finland åren 1990-1992 gradvis införas lika
27708: något områdes problem lösryckt från hela             stränga bestämmelser för nya personbilar som
27709: Finlands luftvård och från de åtgärder varmed        de strängaste avgasbestämmelser som införts i
27710: en framtid för vår natur tryggas. Utgående från      Europa.
27711: resultaten av försurningsprojektet (HAPRO)              Skogsskador kan enligt gällande lagstiftning
27712: kommer man att bedöma behovet av att                 beaktas vid skogsbeskattningen, om det kan
27713: effektivera luftvården samt den nytta och de         påvisas att skogens avkastningsförmåga mins-
27714: kostnader som olika alternativ medför.               kat. 1 det nuvarande skogsskattesystemet beak-
27715: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 625
27716: 
27717: tas nämligen förändringar i skogstillväxten         skogsnämnds skogsområde. Vid planeringen av
27718: utgående från de uppgifter som erhållits genom      ett nytt system för kontroll av tillståndet hos
27719: inventering av rikets skogar. Därigenom måste       rikets skogar utreds möjligheterna att upptäcka
27720: särskilda utredningar företas, om man önskar        sådana minskningar av skogsavkastningen som
27721: bevisa att skogstillväxten har försvagats väsent-   beror på luftföroreningar också beträffande
27722: ligt på ett skogsområde som är mindre än en         mycket små områden.
27723:     Helsingfors den 19 januari 1990
27724: 
27725:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
27726:                                                 1989 vp.
27727: 
27728: Kirjallinen kysymys n:o 626
27729: 
27730: 
27731: 
27732: 
27733:                                    Backman ym.: Savonlinnan rautatieyhteyksien järjestämisestä
27734: 
27735: 
27736:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27737: 
27738:     Liikenneministeriö asetti syksyllä 1988 työ-      vissä muihin tarkoituksiin ja vaihto- ja huolto-
27739: ryhmän selvittämään Savonlinnan rautatielii-          kustannukset alenisivat. Pikajunat n:o 13 ja 14
27740: kenteen kehittämistä. Kyseisen työryhmän esi-         voitaisiin ajaa tavarajunien n:o 2389 (14) ja n:o
27741: tyksen pohjalta käynnistettiin keväällä 1989          2372 (13) pareina, jolloin saavutettaisiin kalus-
27742: kokeiluna uudet varhaisaamun ja myöhäisillan          ton tehokkaampi käyttö, vältettäisiin pelkkää
27743: junavuorot (n:ot 13 ja 14) Savonlinnan ja             veturiajoa sekä lisättäisiin veturiparin ansiosta
27744: Helsingin välille.                                    aikatauluvarmuutta nopeuksien kasvaessa.
27745:     Kokeilun luvattiin jatkuvan ainakin kaksi            Aikataulu- ym. järjestelyjen suhteen Savon-
27746: vuotta. Nyt on kuitenkin esiintynyt tietoja, että     linnasta on esitetty VR:n henkilöstön taholta
27747: em. vuorot lakkaisivat jo aiemmin vähäisen            muitakin esityksiä, jotka kuluja lisäämättä pa-
27748: matkustajamäärän ja suurten kustannusten              rantaisivat yhteyksiä niin Parikkalan kuin
27749: vuoksi.                                               Huutokoskenkin suuntaan. Näitä esityksiä ei
27750:     Kokeiltavien uusien pikajunavuorojen käy-         ole otettu huomioon.
27751: tännön toteutus ei vastaa em. työryhmän esi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27752: tyksiä, joten tuloskaan ei voi olla odotusten         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27753: mukainen. Koska vaihto sähköveturista diesel-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27754: veturiin tapahtuu Imatran sijasta Parikkalassa,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27755: aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia mm. pelk-
27756: kien veturien ajamisesta välillä Savonlinna-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27757: Parikkala ja sähköveturin seisottamisesta Pa-                ryhtyä Savonlinnan rautatieyhteyksien
27758:  rikkalassa.                                                 järjestämiseksi liikenneministeriön työ-
27759:     Vaihtoehtoisesti veturin vaihto voitaisiin teh-          ryhmän ja VR:n henkilöstön esittämällä
27760: dä Imatralla, jolloin sähköveturi olisi käytettä-            tavalla?
27761:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1989
27762: 
27763:                       Jouni Backman                            Markku Lehtosaari
27764: 
27765: 
27766: 
27767: 
27768: 2900100
27769: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 626
27770: 
27771: 
27772: 
27773: 
27774:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27775:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kaasti junaliikenteen markkinointia yhteistyös-
27776: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sä Valtionrautateiden ja matkailuelinkeinon
27777: olette 8 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           harjoittajien kanssa.
27778: kirjeenne n:o 3139 ohella toimittanut valtioneu-       Valtionrautateiden työryhmän suositusten
27779: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mukaisesti liikenteeseen asettama junapari 13/
27780: kansanedustaja Jouni Backmanin ym. näin             14 on ollut kulussa nyt runsaan puoli vuotta.
27781: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 626:      Keskimääräiset matkustajamäärät ovat olleet
27782:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      viime marraskuun tilanteen perusteella keskellä
27783:        ryhtyä Savonlinnan rautatieyhteyksien        viikkoa 18 henkilöä junaa kohti ja viikonlop-
27784:        järjestämiseksi liikenneministeriön työ-     puisin 40 henkilöä junaa kohti laskettuina.
27785:        ryhmän ja VR:n henkilöstön esittämällä          Kokeiluajaksi on sovittu kaksi vuotta, joten
27786:        tavalla?                                     tässä vaiheessa järjestelmään ei ole syytä tehdä
27787:                                                     oleellisia muutoksia. Edellä mainittujen vähäis-
27788:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ten matkustajamäärien ja käytettävissä olevien
27789: vasti seuraavaa:                                    muiden tietojen perusteella on kuitenkin arvioi-
27790:    Savonlinnan-Helsingin henkilöliikennettä ja      tavissa, että liikenteen jatkuminen kokeiluajan
27791: sen kehittämistä selvittänyt liikenneministeriön    jälkeen näyttää epävarmalta, ellei liikenteen
27792: asettama työryhmä on 27.1.1989 jättämässään         kysynnässä tapahdu oleellista nousua.
27793: raportissa suosittanut mm. uuden päiväjunapa-          Junaliikenteen hoitoon liittyen on todettava,
27794: rin liikenteeseen asettamista kokeiluluonteisesti   että Valtionrautateiden suorittaman selvityksen
27795: kyseiselle välille. Työryhmä selvitti myös juna-    mukaan nykyisin käytössä oleva liikennejärjes-
27796: liikenteen hoitoon, sen kannattavuuteen ja lii-     telmä on kustannuksiltaan edullisin, joten se on
27797: kenteen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.         tarkoituksenmukaisinta säilyttää pääpiirteittäin
27798:    Työryhmä edellytti lisäksi suosituksessaan,      samanlaisena myös uudella, 27.5.1990 alkavalla
27799: että Savonlinnan kaupunki tehostaa voimak-          aikataulukaudella.
27800:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1990
27801: 
27802:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
27803:                                      1989 vp. -     KK n:o 626                                    3
27804: 
27805: 
27806: 
27807: 
27808:                               Till Riksdagens Herr Talman
27809:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Statsjärnvägarna och utövarna av turistnäring-
27810: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         en på ett omfattande sätt skali effektivera
27811: nr 3139 av den 8 december 1989 till vederbö-        marknadsföringen av tågtrafiken.
27812: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           Tågparet 13/14, som Statsjärnvägarna har
27813: av följande av riksdagsman Jouni Backman            satt i trafik i överensstämmelse med arbets-
27814: m.fl. undertecknade spörsmål nr 626:                gruppens rekommendationer, har nu trafikerat
27815:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           under ett drygt halvt år. Enligt situationen i
27816:                                                     november i fjol var det genomsnittliga passa-
27817:        vidta för att järnvägsförbindelserna till
27818:                                                     gerarantalet mitt i veckan 18 personer per tåg
27819:        Nyslott skali arrangeras på det sätt som
27820:        har föreslagits av en arbetsgrupp inom       och under veckoslut 40 personer, räknat per
27821:                                                     tåg.
27822:        trafikministeriet och av personalen vid
27823:                                                        Prövotiden är bestämd tili två år. 1 detta
27824:        SJ?                                          skede finns det därför ingen orsak att genom-
27825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        föra några väsentliga ändringar i systemet. Tili
27826:                                                     följd av de ovan nämnda uppgifterna om låga
27827: samt anföra följande:
27828:                                                     passagerarantal och andra tillgängliga uppgif-
27829:    Den arbetsgrupp som trafikministeriet tillsatt   ter är det ändå osäkert om trafiken kommer att
27830: har utrett persontrafiken melian Nyslott och        fortsätta efter att prövotiden löpt ut, ifali
27831: Helsingfors samt dess utveckling och har den        efterfrågan på trafik inte stiger väsentligt.
27832: 27 januari 1989 inlämnat en rapport i viiken           1 fråga om underhåliet av tågtrafiken är det
27833: arbetsgruppen bl.a. rekommenderat att ett nytt      skäl att konstatera att det nuvarande trafikar-
27834: dagtågspar på försök skali sättas in på sträck-     rangemanget, enligt en utredning av Statsjärn-
27835: an. Arbetsgruppen utredde även frågor i an-         vägarna, med tanke på kostnaderna är det
27836: slutning till tågtrafikens underhåli, dess lön-     förmånligaste. Därför är det motiverat att i
27837: samhet och utvecklandet av trafiken.                stora drag bibehålia detta system även under
27838:    Vidare förutsatte arbetsgruppen i sin rekom-     den kommande perioden viiken inleds med nya
27839: mendation att staden Nyslott i samarbete med        tidtabelier den 27 maj 1990.
27840:     Helsingfors den 8 januari 1990
27841: 
27842:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
27843:                                                1989 vp.
27844: 
27845: Kirjallinen kysymys n:o 627
27846: 
27847: 
27848: 
27849: 
27850:                                   Häkämies: Suomenlahden merenkulkupiirin muodostamisesta
27851: 
27852: 
27853:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27854: 
27855:    Eduskunta on hyväksynyt lain merenkulku-          Helsingin sataman kanssa Suomenlahden me-
27856: laitoksesta (HE n:o 148). Liikennevaliokunta         renkulkupiiriin. Kolmen näin suuren sataman
27857: on mietinnössään todennut, että päätösvallan         sisällyttäminen samaan merenkulkupiiriin ei
27858: merenkulkupiirien lukumäärästä, keskushallin-        toteuta liikennevaliokunnan ja eduskunnan ii-
27859: topaikoista ja piirirajoista tulisi olla liikenne-   maisemaa tahtoa siitä, että pitkät ja hankalat
27860: ministeriössä.                                       etäisyydet eivät saisi vaikeuttaa merenkulkupii-
27861:    Edelleen liikennevaliokunta toteaa, että me-      rien toimintaa ja että paikallistuntemuksen
27862: renkulkupiireistä ei tulisi muodostaa niin suu-      merenkulkupiireissä tulisi olla hyvä.
27863: ria, että pitkät ja hankalat etäisyydet vaikeut-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27864: tavat niiden toimintaa. Tärkeää on myös, että        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27865: merenkulkupiirien paikallistuntemus säilyy hy-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27866: vänä.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27867:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion
27868: perusteluissa todetaan, että muodostetaan                      Aikooko Hallitus noudattaa edus-
27869: uuden lainsäädännön perusteella neljä meren-                kunnan ilmaisemia kriteerejä muodos-
27870: kulkupiiriä: Pohjanlahden, Saaristomeren, Suo-              tettaessa merenkulkupiirejä ja päätet-
27871: menlahden ja Järvi-Suomen piirit. Tällöin Kot-              täessä merenkulkupiirien keskushallin-
27872: kan ja Haminan satamat kuuluisivat yhdessä                  topaikoista?
27873:      Helsingissä ll päivänä joulukuuta 1989
27874: 
27875:                                            Kari Häkämies
27876: 
27877: 
27878: 
27879: 
27880: 290010D
27881: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 627
27882: 
27883: 
27884: 
27885: 
27886:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27887:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pyritty sellaiseen ratkaisuun, joka parhaalla
27888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mahdollisella tavalla ottaisi huomioon niin
27889: olette 11 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden kuin
27890: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taloudellisuudenkin. Ollakseen toiminnallisesti
27891: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       tehokas on piirihallinnon yksikön oltava nykyi-
27892: Häkämiehen kirjallisesta kysymyksestä n:o 627:       siä piirihallintoyksiköitä laajempi ja toiminnal-
27893:                                                      taan monipuolisempi. Myös päätösvallan siir-
27894:           Aikooko Hallitus noudattaa edus-
27895:                                                      täminen keskushallinnosta piireille edellyttää
27896:        kunnan ilmaisemia kriteerejä muodos-
27897:                                                      suhteellisen suurta yksikköä.
27898:        tettaessa merenkulkupiirejä ja päätet-
27899:                                                         Uudessa piirijaossa suunniteltu Suomenlah-
27900:        täessä merenkulkupiirien keskushallin-
27901:                                                      den merenkulkupiiri on alueeltaan pienin ja
27902:        topaikoista?
27903:                                                      liikenneyhteyksiltään paras. Näin ollen kolmen
27904:                                                      suuren sataman sijoittumista saman piirin
27905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27906:                                                      alueelle ei voida pitää ratkaisevana kriteerinä
27907: vasti seuraavaa:
27908:                                                      piirijakoa suunniteltaessa. Lisäksi on korostet-
27909:    Liikenneministeriössä on MKH-88-työryh-           tava sitä, että merenkulkulaitoksen organisaa-
27910: män loppuraportin pohjalta valmisteltu ehdo-         tiouudistuksessa yhdistetään ainoastaan piirien
27911: tus merenkulkulaitoksesta annettavaksi asetuk-       hallintotoiminnot. Sen sijaan paikalliset toimin-
27912: seksi. Asetusluonnoksen mukaan liikenneminis-        not kuten luotsiasemat ja luotsaus sekä väylän-
27913: teriö määrää eduskunnan liikennevaliokunnan          hoito tukikohtineen säilyvät ennallaan. Lisäksi
27914: kannanoton mukaisesti merenkulkupiirien lu-          Kotkassa on tarkoitus säilyttää piirin aluetoi-
27915: kumäärän, rajat ja keskushallintopaikat              misto, jossa olisi merenkulun tarkastustoimiala.
27916:    Kuten valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-           Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo,
27917: vioesityksen luvun 31.30 (Merenkulkulaitos)          että eduskunnan ilmaisemat kriteerit tulevat
27918: selvitysosan perusteluissa todetaan, alueellisesti   huomioon otetuiksi, kun uusien merenkulku-
27919: maa ehdotetaan jaettavaksi neljään merenkul-         piirien muodostamisesta ja niiden keskushallin-
27920: kupiiriin: Pohjanlahden, Saaristomeren, Suo-         to- ja aluetoimistopaikkojen määräämisestä
27921: menlahden ja Järvi-Suomen piireihin. Meren-          päätetään edellä mainittujen periaatteiden mu-
27922: kulkulaitoksen uutta piirijakoa harkittaessa on      kaisesti.
27923:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1990
27924: 
27925:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
27926:                                      1989 vp. -     KK n:o 627                                     3
27927: 
27928: 
27929: 
27930: 
27931:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27932:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att en enhet inom distriktsförvaltningen skall
27933: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vara effektiv i funktionellt avseende måste den
27934: av den 11 december 1989 tili vederbörande           täcka ett större område och ha en mångsidigare
27935: medlem av statsrådet översänt avskrift av           verksamhet än de nuvarande distriktsförvalt-
27936: följande av riksdagsman Häkämies underteck-         ningsenheterna. Ä ven möjligheten att överföra
27937: nade spörsmål nr 627:                               beslutanderätt från centralförvaltningen tili di-
27938:                                                     strikten förutsätter att enheterna är relativt
27939:           Ämnar Regeringen, när sjöfartsdi-
27940:                                                     stora.
27941:        strikten bildas och beslut fattas om
27942:                                                        Av de sjöfartsdistrikt som planerats enligt
27943:        deras centralförvaltningsorter, följa de
27944:                                                     den nya distriktsindelningen är Finska vikens
27945:        kriterier som riksdagen uttalat?
27946:                                                     distrikt det minst~ samtidigt som det har de
27947:                                                     bästa trafikförbinpelserna. Sålunda kan det
27948:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
27949:                                                     faktum att tre stota hamnar ligger inom sam-
27950: samt anföra följande:                               ma distrikt inte anses vara ett avgörande
27951:    Ett förslag tili förordning om sjöfartsväsen-    kriterium när distriktsindelningen planeras.
27952: det har beretts vid trafikministeriet på basis av   Dessutom bör det poängteras att det bara är
27953: MKH-88-arbetsgruppens slutrapport. Enligt           distriktens förvaltningsfunktioner som sam-
27954: utkastet tili förordning besluta~ trafikministe-    manslås vid revideringen av sjöfartsväsendets
27955: riet i enlighet med riksdagens trafikutskotts       organisation. Däremot kommer de lokala funk-
27956: ståndpunkt om antalet sjöfartsdistrikt samt om      tionerna, såsom lotsstationerna och lotsningen
27957: sjöfartsdistriktens gränser och centralförvalt-     samt farledsskötseln och stödjepunkterna, att
27958: ningsorter.                                         förbli oförändrade. Dessutom ämnar man i
27959:    Såsom det konstateras i motiveringarna i         Kotka bibehålla distriktets regionbyrå, som
27960: förklaringsdelen av kapitel 31.30 (Sjöfartsvä-      skall handha sjöfartsinspektionen.
27961: sendet) i budgetpropositionen för 1990, föreslås       Med hänvisning tili vad som anförts ovan
27962: landet indelat i fyra sjöfartsdistrikt: Bottniska   anser regeringen att de kriterier som riksdagen
27963: vikens, Skärgårdshavets, Finska vikens och          uttalat blir beaktade i och med att beslut om
27964: Insjöfinlands distrikt. Vid planeringen av den      bildande av nya sjöfartsdistrikt samt om orter-
27965: nya distriktsindelningen av sjöfartsväsendet har    na för deras centralförvaltning och regionby-
27966: man eftersträvat en lösning som på bästa            råer fattas i enlighet med de ovan nämnda
27967: möjliga sätt skulle tiligodose behoven av funk-     principerna.
27968: tionell ändamålsenlighet och lönsamhet. För
27969:     Helsingfors den 10 januari 1990
27970: 
27971:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
27972:                                               1989 vp.
27973: 
27974: Kirjallinen kysymys n:o 628
27975: 
27976: 
27977: 
27978: 
27979:                                  Kärhä: Rintamalisän määräämisestä etuoikeutetuksi tuloksi
27980: 
27981: 
27982:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27983: 
27984:    Eri kuntien ja kaupunkien sosiaalilautakun-      saan käyttövaroihin. Sosiaali- ja terveysmmis-
27985: nat suhtautuvat eri tavaiia pysyvässä laitoshoi-    teriön antamissa ohjeissa rintamalisä ja ylimää-
27986: dossa olevien rintamaveteraanien rintamalisään      räinen rintamalisä kuitenkin rinnastetaan eläk-
27987: ja ylimääräiseen rintamalisään. Toiset kunnat       keeseen eikä veteraanin tuloihin kuulumatto-
27988: katsovat, että kysymyksessä on eläke, joka on       maksi avustukseksi tai etuudeksi. Tämä tulkin-
27989: luettava veteraanin tuloksi ja jota näin oiien      ta on johtanut erilaiseen            käytäntöön
27990: voidaan käyttää hoitomaksujen kattamiseen.          Kansaneläkelaitoksen ja sosiaali- ja terveysmi-
27991: Toiset kunnat vuorostaan katsovat, että rinta-      nisteriön ohjeissa.
27992: malisä on yhteiskunnan antama tunnustus ja             Eri puoliiia Suomea asuvien veteraanien ta-
27993: kunniavelka sodassa oiieiiie eikä sitä sen vuoksi   holta on usean vuoden ajan ihmetelty käytän-
27994: voida lukea seiiaiseksi tuloksi, joka otetaan       nön kirjavuutta puheena olevassa asiassa.
27995: huomioon hoitomaksuja määrättäessä.                 Myös ministeriössä on oiiut tieto ongelman
27996:    Kansaneläkelain 43 §:n mukaan on laitoshoi-      olemassaolosta ja se on luvattu poistaa, mutta
27997: dossa olevan eläkkeensaajan henkilökohtaiseen       jäänyt ilmeisesti hoitamatta.
27998: käyttöön jätettävä asetuksessa erikseen määrät-        Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes-
27999: tävä osa eläkkeensaajan eläkkeestä. Pysyvässä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28000: laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle on jä-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28001: tettävä vähintään 20% tuloista, mutta kuiten-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28002: kin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suu-
28003: ruinen määrä kuukaudessa.                                     Aikooko Haiiitus ryhtyä toimenpitei-
28004:    Kansaneläkelaitoksen antamien ohjeiden                  siin, jotta rintamalisä luettaisiin henki-
28005: mukaan rintamalisä ja ylimääräinen rintamali-              lön tuloihin kuulumattomaksi etuudeksi
28006: sä edeilytetään annettavaksi kokonaisuudes-                laitoshoitomaksuja määrättäessä?
28007: 
28008:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
28009: 
28010:                                              Lea Kärhä
28011: 
28012: 
28013: 
28014: 
28015: 2900100
28016: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 628
28017: 
28018: 
28019: 
28020: 
28021:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28022: 
28023:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen käyttöön tulevana osuutena 20 %, kuiten-
28024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suu-
28025: olette 12 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           ruinen määrä.
28026: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kysymyksessä tarkoitettu ongelma rintama-
28027: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lisän käsitteleruisestä eri lailla eläkkeensaajalle
28028: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjalli-        henkilökohtaisesti annettavana käyttövarana
28029: sesta kysymyksestä n:o 628:                          johtuu kansaneläkelain 43 §:n tulkinnasta. Sen
28030:                                                      mukaan, jos laitoshoidossa olevan eläkkeensaa-
28031:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28032:                                                      jan kansaneläke suoritetaan joko hoitolaitok-
28033:        siin, jotta rintamalisä luettaisiin henki-
28034:                                                      selle tai kunnalliselle viranomaiselle käytettä-
28035:        lön tuloihin kuulumattomaksi etuudeksi
28036:                                                      väksi eläkkeensaajan hoitomaksun maksami-
28037:        laitoshoitomaksuja määrättäessä?
28038:                                                      seen, eläkkeensaajalle itselleen on henkilökoh-
28039:                                                      taisia tarpeita varten annettava hoitomaksun ja
28040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28041:                                                      eläke-erän välinen erotus, kuitenkin aina kan-
28042: vasti seuraavaa:
28043:                                                      saneläkkeen pohjaosan määrä. Kansaneläke-
28044:    Sosiaalihuoltolain 17 §:ssä tarkoitetuista so-    laissa ei ole määritelty, mitä eläke-erällä tässä
28045: siaalipalveluista peritään maksuja sosiaalipal-      yhteydessä tarkoitetaan. Tarkastuslautakunta,
28046: veluista perittävistä maksuista 2.12.1983 anne-      joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuas-
28047: tun asetuksen mukaisesti (887/83). Vanhainko-        teena kansaneläkelaitoksen antamista päätök-
28048: dissa ja muussa huoltolaitoksessa järjestetystä      sistä, on katsonut, että rintamalisää on pidet-
28049: jatkuvasta laitoshuollosta peritään hoitoa saa-      tävä sellaisena erillisenä eläke-eränä, josta on
28050: neelta maksukyvyn mukaan määräytyvä mak-             laskettava oma erillinen käyttövara. Kansan-
28051: su, joka on hänen kuukautta kohti laskettujen        eläkelaitos on joutunut päätöksissään näin
28052: tulojensa määrä, kuitenkin enintään 4 680            eläkkeensaajalle ja edellä mainitulle laitokselle
28053: markkaa kalenterikuukaudelta.                        ja viranomaisille ilmoittamaan.
28054:    Maksuasetuksen 10-12 §:n mukaan tulojen              Kansaneläkelaitoksen omaksuma käytäntö
28055: perusteella määräytyvät maksut määrätään             henkilökohtaisten käyttövarojen määräytymi-
28056: palvelun saajan normaalien jatkuvien nettotu-        sessä johtaa eräissä tapauksissa ristiriitaisiin
28057: lojen mukaan. Tällöin myös verottomat tulot          tilanteisiin maksuasetuksen säännösten kanssa.
28058: otetaan huomioon. Tuloihin luetaan muun              Vakuutetulle Kansaneläkelaitoksen noudatta-
28059: muassa ansiotulot, eläkkeet ja elinkorot sekä        ma käytäntö on yksittäistapauksissa edullinen.
28060: muut henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääo-        Toisaalta, jos rintamalisää ei jää maksettavaksi
28061: matulot. Tuloina ei oteta huomioon eräitä            maksuasetuksen säännösten mukaan, vakuutet-
28062: sosiaalisiin avustuksiin rinnastettavia tuloja ku-   tua kohdellaan tällöin samalla tavoin kuin
28063: ten asumistukea, lapsilisää, opintotukea, erilai-    muitakin sosiaalihuollon asiakkaita.
28064: sia kulukorvauksia eikä eläkkeisiin sisältyviä,         Eläkekomitea 1987 on mietinnössään tarkas-
28065: huollettavista aiheutuvia korotuksia. Kansan-        tellut eräitä vaihtoehtoisia uudistusmahdolli-
28066: eläkkeensaajalle maksettava rintamalisä ja yli-      suuksia, jotka koskevat kansaneläkkeen mak-
28067: määräinen rintamalisä eivät ole maksuasetuk-         samista laitoshoidon ajalta. Komitean jatko-
28068: sen mukaan tässä tarkoitettuja etuoikeutettuja       työn yhteydessä on tarkoituksenmukaista sel-
28069: tuloja, vaan ne otetaan huomioon eläkkeensaa-        vittää, onko kansaneläkelainsäädännön käyttö-
28070: jan henkilökohtaisina tuloina hänen maksuky-         varaa koskevia säännöksiä mahdollista tarken-
28071: kyään määrättäessä.                                  taa siten, että rintamaveteraaneilla olisi aina
28072:    Edellä mainitulla tavalla kuukautta kohti         oikeus pidättää rintamalisä henkilökohtaiseksi
28073: lasketuista tuloista vähennetään pitkäaikaisessa     käyttövaraksi.
28074: laitoshuollossa olevan henkilön henkilökohtai-
28075: 
28076:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1990
28077: 
28078:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
28079:                                        1989 vp. -     KK n:o 628                                     3
28080: 
28081: 
28082: 
28083: 
28084:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28085:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som den andel som tillkommer person i lång-
28086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           varig anstaltsvård för dennes personliga bruk,
28087: av den 12 december 1989 tili vederbörande             likväl minst ett belopp som motsvarar folkpen-
28088: medlem av statsrådet översänt avskrift av             sionens grunddel.
28089: följande av riksdagsledamot Lea Kärhä under-             Det i spörsmålet åsyftade problemet vilket
28090: tecknade spörsmål nr 628:                             gäller behandlingen av fronttillägget på ett
28091:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         annorlunda sätt, dvs. som medel vilka tilldelas
28092:        att fronttillägget skall betraktas som en      pensionären för hans personliga bruk, beror på
28093:        sådan förmån som inte hör tili en              tolkningen av 43 § folkpensionslagen. Enligt
28094:        persons inkomster då avgifterna för            denna paragraf skall, i det fall att den pension
28095:        anstaltsvård fastställs?                       som tillkommer en pensionstagare som intagits
28096:                                                       för vård på anstalt utbetalas antingen tili
28097:                                                       vårdanstalten eller tili kommunal myndighet
28098:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att användas för betalning av pensionstagarens
28099: samt anföra följande:                                 vårdavgift, tili pensionstagaren själv för hans
28100:    För socialvård som avses i 17 § socialvårds-       personliga behov betalas skillnaden mellan
28101: lagen uppbärs avgifter i enlighet med förord-         vårdavgiften och pensionsraten, likväl alltid ett
28102: ningen den 2 december 1983 om avgifter för            belopp som motsvarar folkpensionens grund-
28103: socialservice (887 /83). För kontinuerlig anstalts-   del. 1 folkpensionslagen har inte angetts vad
28104: vård i åldringshem eller annan vårdanstalt            som i detta sammanhang avses med pensions-
28105: uppbärs hos vårdtagaren en avgift som bestäms         rat. Prövningsnämnden, viiken verkar som
28106: enligt betalningsförmågan och som utgör be-           första besvärsinstans när det gäller beslut som
28107: loppet av hans per månad beräknade inkoms-            fattats av folkpensionsanstalten, har ansett att
28108: ter, likväl högst 4 680 mk per kalendermånad.         fronttillägget bör betraktas som en sådan
28109:    Enligt 10-12 §§ förordningen om avgifter           särskild pensionsrat, på grund av viiken en
28110: för socialservice bestäms de avgifter som utgår       skild disponibel resurs bör uträknas. Folkpen-
28111: enligt vederbörandes inkomst enligt servicemot-       sionsanstalten har i sina beslut meddelat såväl
28112: tagarens normala kontinuerliga nettoinkom-            pensionstagaren och den ovan nämnda anstal-
28113: ster. Härvid beaktas även de skattefria inkoms-       ten samt myndigheterna härom.
28114: terna. Tili inkomsterna hänförs bl.a. förvärvs-          Den praxis Folkpensionsanstalten omfattat
28115: inkomster, pensioner och livräntor samt andra         när det gäller fastställandet av de personliga
28116: personliga inkomster och likaså inkomster av          disponibla medlen råkar i vissa fall i konflikt
28117: kapital. Som inkomster beaktas inte vissa med         med stadgandena i förordningen om avgifter
28118: sociala understöd jämförbara inkomster, t.ex.         för socialservice. F ör den försäkrade är den
28119: bostadsbidrag, barnbidrag, studiestöd, olika          praxis som Folkpensionsanstalten iakttar i en-
28120: slag av kostnadsersättningar eller sådana höj-        skilda fall förmånlig. A andra sidan, om
28121: ningar som ingår i pensioner och som föranleds        fronttillägget inte enligt stadgandena i förord-
28122: av försörjningstagare. Fronttillägg och extra         ningen om avgifter för socialservice skall beta-
28123: fronttillägg, som betalas tili en folkpensionär,      las, behandlas den försäkrade härvid på samma
28124: betraktas enligt förordningen om avgifter för         sätt som andra klienter inom socialvården.
28125: socialservice inte som här avsedda privilegiera-         Pensionskommitten 1987 har i sitt betänkan-
28126: de inkomster, utan de beaktas som pensionsta-         de granskat vissa alternativa reformmöjlighe-
28127: garens personliga inkomster då hans betalnings-       ter, som gäller betalningen av folkpension för
28128: förmåga fastställs.                                   den tid under viiken en person är intagen för
28129:    Från de på ovan nämnt sätt per månad               vård på anstalt. 1 samband med kommittens
28130: beräknade inkomsterna avdras 20 procent så-           fortsatta arbete är det ändamålsenligt att utre-
28131: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 628
28132: 
28133: da huruvida stadgandena om disponibla medel        innehålla fronttillägget som medel vilka kan
28134: i folkpensionslagstiftningen kan preciseras så     användas för personliga ändamål.
28135: att frontveteranerna alltid skulle ha rätt att
28136: 
28137:     Helsingfors den 16 januari 1990
28138: 
28139:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
28140:                                               1989 vp.
28141: 
28142: Kirjallinen kysymys n:o 629
28143: 
28144: 
28145: 
28146: 
28147:                                  Tennilä: Nuorisotilojen rakentamisesta Takajärven kaupungin-
28148:                                     osaan Kemissä
28149: 
28150: 
28151:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28152: 
28153:    Kemissä on nopeasti kasvanut ja edelleen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28154: kasvava Takajärven kaupunginosa. Alueella on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28155: hyvin paljon, jopa tuhansia nuoria. Nuorisolle      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28156: on nuorisotilaiksi osoitettu kuitenkin vain erit-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28157: täin ahtaat kellaritilat.
28158:    Alueen nuoret, muun muassa nuorisojärjestö                 Onko Hallitus valmis edistämään
28159: Kemin Ay-klubi, ovatkin vaatineet uusien ja                nuorisotilojen rakentamisen aloittamis-
28160: ajanmukaisten tilojen saamista nuorison käyt-              ta Takajärven kaupunginosaan välittö-
28161: töön heti. Suunnitelmiakin on laadittu, mutta              mästi myöntämällä hankkeeseen val-
28162: niissä on se vika, että nuorisotilat tulisivat             tiontukea Kemin kaupungille?
28163: käyttöön vasta vuosien päästä.
28164:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
28165: 
28166:                                         Esko-Juhani Tennilä
28167: 
28168: 
28169: 
28170: 
28171: 2900100
28172: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 629
28173: 
28174: 
28175: 
28176: 
28177:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28178:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nuorisotalo on Lapin läänin nuorisotilasuunni-
28179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     telmassa toisella sijalla koko läänin vuosien
28180: olette 12 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn        1990-1994 nuorisotilahankkeista.
28181: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Kemin kaupungin Takajärven nuorisotalo
28182: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     on kaupungin rakennusohjelmassa vasta vuon-
28183: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta   na 1991. Kemin kaupunki ei ole myöskään
28184: kysymyksestä n:o 629:                             vielä lähettänyt nuorisotalon rakennussuunni-
28185:                                                   telmia opetusministeriöön ennakkotarkastuk-
28186:           Onko Hallitus valmis edistämään
28187:        nuorisotilojen rakentamisen aloittamis-    seen. Opetusministeriön kunnille lähettämien
28188:        ta Takajärven kaupunginosaan välittö-      ohjeiden mukaan avustusta voidaan hakea en-
28189:        mästi myöntämällä hankkeeseen val-         nakkotarkastuksessa hyväksyttyjen suunnitel-
28190:                                                   mien mukaiseen rakentamiseen. Kaupunki on
28191:        tiontukea Kemin kaupungille?
28192:                                                   varannut vuoden 1990 talousarvioonsa nuori-
28193:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        sotalon suunnittelumäärärahan ja valtionavus-
28194: taen seuraavaa:                                   tusta on tarkoitus hakea vuoden 1991 määrä-
28195:                                                   rahasta.
28196:    Kuntien nuorisotilojen perustamiskustan-          Kuntien nuorisotilojen rakentamiseen hae-
28197: nuksiin myönnetään nuorisokasvatustyöhön          taan vuosittain valtionavustusta yhteensä 50-
28198: osoitetuista veikkausvoittovaroista harkinnan-    70 kohteeseen 50-70 miljoonaa markkaa.
28199: varaista valtionavustusta nuorisotyölain (1068/   Vuonna 1989 avustuksia myönnettiin yhteensä
28200: 85) perusteella. Opetusministeriö päättää avus-   3 miljoonaa markkaa.
28201: tusmäärärahan jaosta vuosittain kuntien hake-        Hankkeen kiireellisyys huomioon ottaen on
28202: muksesta. Kuntasuunnitelmiin otetut nuoriso-      myös Kemin kaupungilla mahdollisuus saada
28203: tilahankkeet ovat läänien nuorisotilasuunnitel-   valtionavustusta vuoden 1991 määrärahoista.
28204: missa tärkeysjärjestyksessä. Kemin Takajärven
28205:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
28206: 
28207:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
28208:                                    1989 vp. -     KK n:o 629                                    3
28209: 
28210: 
28211: 
28212: 
28213:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28214:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       länsvisa planerna för ungdomslokaler. Av pro-
28215: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       jekten för åren 1990-1994 finns Takajärvi
28216: av den 12 december 1989 tili vederbörande         ungdomshus i Kemi upptagen på andra plats i
28217: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      Lapplands läns pian för ungdomslokaler.
28218: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-         Takajärvi ungdomshus i Kemi stad är inte
28219: de spörsmål nr 629:                               antecknat på stadens byggnadsprogram förrän
28220:                                                    1991. Kemi stad har inte heller sänt några
28221:          Är Regeringen beredd att omedelbart
28222:                                                   byggnadsplaner gällande ungdomshuset tili un-
28223:        verka för att ungdomslokaler börjar
28224:                                                   dervisningsministeriet för förhandsgranskning.
28225:        byggas i Takajärvi stadsdel genom att
28226:                                                   Enligt anvisningar som ministeriet har sänt till
28227:        bevilja Kemi stad statsunderstöd för
28228:                                                   kommunerna kan understöd sökas för byggan-
28229:        detta projekt?
28230:                                                   de enligt de planer som godkänts i förhands-
28231:                                                   granskningen. Staden har i sin budget för 1990
28232:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      reserverat ett planeringsanslag för ungdomshu-
28233: följande:                                         set, och avsikten är att statsunderstöd skall
28234:    För kommunala ungdomslokalers anlägg-          sökas ur anslagen för 1991.
28235: ningskostnader beviljas med stöd av ungdoms-         För byggande av kommuna1a ungdomshus
28236: arbetslagen (1068/85) prövning underkastat        ansöks det årligen 50-70 miljoner mark för
28237: statsunderstöd ur de tippningsvinstmedel som      sammanlagt 50-70 olika projekt. Sammanlagt
28238: anvisats för ungdomsfostran. Undervisningsmi-     3 mi1joner mark beviljades i understöd 1989.
28239: nisteriet fattar årligen beslut om fördelningen      Med hänsyn till angelägenhetsordningen i
28240: av understödet på ansökan av kommunerna.          fråga om detta projekt har Kemi stad möjlighet
28241: Ungdomslokalprojekten i kommunplanerna            att få statsunderstöd ur anslagen för 1991.
28242: finns i angelägenhetsordning upptagna i de
28243:     Helsingfors den 12 januari 1990
28244: 
28245:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
28246:                                                1989 vp.
28247: 
28248: Kirjallinen kysymys n:o 630
28249: 
28250: 
28251: 
28252: 
28253:                                   Urpilainen: Alikulkutunnelin rakentamisesta kantatiellä n:o 85
28254:                                       Kannuksen Roikolan kohdalla
28255: 
28256: 
28257:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28258:    Kannuksen kaupungissa on kantatien n:o 85         !aan adressilla kantatien n:o 85 alikulkutunne-
28259: ja teiden n:ot 7714 ja 18073 risteysalueella         lin rakentamista pikaisesti.
28260: sattunut viisi kuolemaan johtanutta ja viisi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28261: loukkaantumisiin johtanutta liikenneonnetto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28262: muutta. Autoliikenne kantatiellä on vilkasta ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28263: nopeudet korkeita. Roikolan kylän kohdalla           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28264: tien vaarallisuutta lisää se, että läheisen koulun
28265: oppilaat joutuvat ylittämään tien.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28266:    Kevyen liikenteen väylän rakentamistyöt                   ryhtyä liikenneturvallisuuden paranta-
28267: Kannuksen ke:-kustasta Ala-Viirteen-Väli-                    miseksi kantatiellä n:o 85 ja määrära-
28268: Viirteen tien risteykseen on aloitettu, mutta                hojen osoittamiseksi alikulkutunnelin
28269: risteysalueelle ei tässäkään yhteydessä ole osoi-            rakentamiseen Roikolaan kantatien ja
28270: tettu rahoja alikulkutunnelin rakentamiseksi.                Ala-Viirteen-Väli-Viirteen tien risteyk-
28271:  Roikolan kylän asukkaat ovatkin vaatineet                   seen?
28272: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirille osoittamal-
28273:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
28274: 
28275:                                            Kari Urpilainen
28276: 
28277: 
28278: 
28279: 
28280: 2900100
28281: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 630
28282: 
28283: 
28284: 
28285: 
28286:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28287:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Alueen ala-asteen koulu sijaitsee maantien
28288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      n:o 7714 varressa, joten kantatien n:o 85
28289: olette 12 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         eteläpuolelta tulevat koululaiset joutuvat ylit-
28290: kirjeenne n:o 3180 ohella toimittanut valtioneu-   tämään kantatien. Sellaisia koululaisia, jotka
28291: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       eivät kuulu koulukuljetuksen piiriin ja joutuvat
28292: kansanedustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvas-      tekemään ylityksen jalan, on kuitenkin vain 18.
28293: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 630:                Kysymyksessä mainitut liittymässä tapahtu-
28294:                                                    neet onnettomuudet ovat monien vuosien ta-
28295:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28296:                                                    kaisia ja tieolosuhteita on niiden jälkeen paran-
28297:        ryhtyä liikenneturvallisuuden paranta-
28298:                                                    nettu merkittävästi. Viimeisimmät henkilöva-
28299:        miseksi kantatiellä n:o 85 ja määrära-
28300:                                                    hinko-onnettomuudet ovat jalankulkijan (hu-
28301:        hojen osoittamiseksi alikulkutunnelin
28302:                                                    malainen) kuolema vuonna 1978 ja pyöräilijän
28303:        rakentamiseen Roikolaan kantatien ja
28304:                                                    loukkaantuminen vuonna 1981.
28305:        Ala-Viirteen-Väli-Viirteen tien risteyk-
28306:                                                       Tieviranomaisten käsityksen mukaan Roiko-
28307:        seen?
28308:                                                    lan liittymää ei voida pitää erityisen vaarallise-
28309:                                                    na. Päätieverkolla on valitettavasti paljon sel-
28310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28311:                                                    laisia kohteita, joissa pienetkin koululaiset jou-
28312: vasti seuraavaa:
28313:                                                    tuvat ylittämään päätien tai kulkemaan sen
28314:    Roikolan liittymä sijaitsee Kokkolan-Ka-        pientareella. Rahallisia mahdollisuuksia ei ole
28315: jaanin kantatiellä n:o 85, haja-asutusalueella,    kaikkien näiden kohteiden yhtäaikaiseen eikä
28316: noin 3 km Kannuksen keskustasta länteen.           nopeaankaan parantamiseen.
28317: Tästä liittymästä pohjoiseen suuntautuu maan-         Todettakoon lopuksi, että rakenteilla oleva
28318: tie n:o 7714 Väli- ja Ala-Viirteelle.              kevyen liikenteen väylä parantaa tilannetta
28319:    Kantatien n:o 85 eteläpuolelle on rakenteilla   merkittävästi: tarve kävellä kantatien pienta-
28320: kevyen liikenteen väylä, jonka suunnittelun        reella poistuu ja nykyisin satunnaisissa paikois-
28321: yhteydessä paikalliset asukkaat ovat ehdotta-      sa viistosti tapahtuneet tienylitykset voidaan
28322: neet alikulkutunnelin rakentamista Roikolan        keskittää yhteen selkeästi havaittavaan paik-
28323: risteykseen.                                       kaan.
28324: 
28325:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1990
28326: 
28327:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
28328:                                      1989 vp. -     KK n:o 630                                     3
28329: 
28330: 
28331: 
28332: 
28333:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28334:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Områdets lågstadieskola är belägen intill
28335: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         landsväg nr 7714. De skolelever som kommer
28336: nr 3180 av den 12 december 1989 till vederbö-       från området söder om stamväg nr 85 är därför
28337: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        tvungna att korsa stamvägen. De skolelever
28338: av följande av riksdagsman Kari Urpilainen          som inte får skolskjuts och måste korsa vägen
28339: undertecknade spörsmål nr 630:                      till fots är dock endast 18 tili antalet.
28340:                                                         De olyckor som skett vid anslutningen och
28341:                                                     som nämns i spörsmålet skedde för många år
28342:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
28343:        vidta för att förbättra trafiksäkerheten     sedan. Vägförhållandena har därefter förbätt-
28344:                                                     rats anmärkningsvärt. De senaste olyckorna
28345:        på stamväg nr 85 och för att anvisa
28346:                                                     med personskador tili följd skedde 1978 då en
28347:        anslag för byggande av en underfart vid
28348:                                                     (berusad) fotgängare förolyckades, och 1981 då
28349:        korsningen av Roikola stamväg och
28350:                                                     en cyklist skadades.
28351:        Ala-Viirre-Väli-Viirrevägen?
28352:                                                         Enligt vägmyndigheterna kan anslutningen
28353:                                                     tili Roikola inte anses vara speciellt farlig. På
28354:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28355:                                                     de viktigaste vägarna inom området finns det
28356: samt anföra fö1jande:                               tyvärr många sådana ställen vid vilka även
28357:    Anslutningen tili Roikola befinner sig inom      yngre skolelever måste korsa vägen eller gå
28358: ett glesbygdsområde på stamväg nr 85 mellan         längs vägrenen. Det finns inga finansiella möj-
28359: Karleby och Kajana, ca 3 km västerut från           ligheter att samtidigt eller snabbt förbättra
28360: centrum i Kannus. 1 nordlig riktning från           dessa ställen.
28361: denna ans1utning går landsväg nr 7714 till              Till slut bör det konstateras att situationen
28362: Väli-Viirre och Ala-Viirre.                         genom byggandet av en led för lätt trafik
28363:    På södra sidan av stamväg nr 85 byggs som        kommer att hjälpas upp betydligt. Det kommer
28364: bäst en led för lätt trafik. Ortsbefolkningen har   inte längre att vara nödvändigt att gå längs
28365: vid p1aneringen av 1eden föreslagit att en          stamvägen och de tillfälliga sneddningarna över
28366: underfart skall byggas i korsningen vid Roiko-      vägen på olika ställen kan koncentreras tili ett
28367: 1a.                                                 enda ställe, som tydligt kan upptäckas.
28368:     Helsingfors den 10 januari 1990
28369: 
28370:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
28371:                                             1989 vp.
28372: 
28373: Kirjallinen kysymys n:o 631
28374: 
28375: 
28376: 
28377: 
28378:                                 Sarapää ym.: Rintamamiestunnuksen myöntämisestä v. 1926
28379:                                    syntyneille rintamamiehille
28380: 
28381: 
28382:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28383: 
28384:    Jatkosodan aikana virallisten kutsuntojen      poikina kotirintamalla it-joukko-osastoissa pal-
28385: kautta astuivat viimeisinä varusmiespalveluun     velleet, on kelpuutettu näiden etuuksien piiriin.
28386: III-luokan nostomiehinä vuoden 1926 lopulla       Niinikään sotatoimia1ueella koulutettavien
28387: syntyneet miehet. Palvelukseen astuessaan he      miesten kanssa samoissa koulutuskeskuksissa
28388: olivat vasta 17-vuotiaita. Monelta jäi koulun-    työskennelleet !otat on otettu näiden etuuksien
28389: käynti pahasti kesken ja ammattiin valmistu-      pnnm.
28390: minen lykkääntyi. Suurimmat ongelmat koulu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28391: tuksen keskeytymisestä koituivat karjalaisille,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28392: jotka menettivät sodassa koulunsa ja kotinsa.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28393: Sodan päätyttyä tämä ikäluokka kotiutettiin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28394: välittömästi, mutta koulutuskeskuksissa nuoru-
28395: kaiset ehtivät palvella pisimmillään lähes vuo-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28396: den.                                                      vuonna 1926 syntyneiden jatkosodan
28397:    Nykyisten säännösten mukaan kyseinen ikä-              aikana riviin kutsuttujen ottamiseksi
28398: luokka on jätetty kaikkien rintamamiesetuuk-              rintamamiestunnukseen ja -!isään oi-
28399: sien ulkopuolelle. Tämä tuntuu epäoikeuden-               keutettujen piiriin?
28400: mukaiselta, kun nuoremmat, esimerkiksi sotilas-
28401: 
28402:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1989
28403: 
28404:                     Kimmo Sarapää                          Juho Sillanpää
28405:                     Eino Siuruainen                        Pauli Saapunki
28406:                                        Seppo Kääriäinen
28407: 
28408: 
28409: 
28410: 
28411: 2900IOD
28412: 2                                        1989 vp. -      KK n:o 631
28413: 
28414: 
28415: 
28416: 
28417:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28418: 
28419:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sotilastunnuksen, mikä on lähes 22 % koko
28420: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ikäluokan miehistä.
28421: olette 12 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn                  Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-
28422: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen
28423: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle
28424: edustaja Kimmo Sarapään ym. näin kuuluvasta              laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
28425: kirjallisesta kysymyksestä n:o 631:                      (HE n:o 100/1987 vp.). Vastauksessaan edellä
28426:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           mainittuun hallituksen esitykseen eduskunta
28427:         vuonna 1926 syntyneiden jatkosodan               edellytti hallituksen selvittävän mahdollisuudet
28428:         aikana riviin kutsuttujen ottamiseksi            rintamasotilaseläkelain soveltamisalan laajen-
28429:         rintamamiestunnukseen ja -!isään oi-             tamiseen koskemaan kaikkia sellaisia henkilöi-
28430:         keutettujen piiriin?                             tä, jotka palvelus- tai työtehtäviensä johdosta
28431:                                                          ovat joutuneet olemaan rintamaolosuhteita
28432:                                                          vastaavissa olosuhteissa, kuten rautateiden
28433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28434:                                                          henkilöstö, viestintätehtävissä olleet ja kauppa-
28435: vasti seuraavaa:
28436:                                                          laivastossa palvelleet. Samoin on selvitettävä
28437:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  mahdollisuudet lain soveltamisalan laajentami-
28438: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            seen koskemaan miinanraivaukseen osallistu-
28439: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-   neita, sairaanhoitohenkilöstöä, Itä-Karjalan
28440: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              sotilashallinnon alaisuudessa palvelleita ja so-
28441: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          tatarviketeollisuudessa työskennelleitä. Kor-
28442: maan sotatoimiin.                                        vausten maksamista myös sotatoimien johdos-
28443:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 ta toisen valtion vangiksi joutuneille siviileille
28444: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rinta-            on selvitettävä. Aikaisemmassa ponnessaan
28445: masotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)            eduskunta on edellyttänyt selvitettäväksi mieli-
28446: mukaan rintamasotilaalla tarkoitetaan henki-             piteittensä vuoksi vangittujen asemaa.
28447: löä, joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana                Kuten eduskunnan vastauksiin sisällytetyistä
28448: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-           ponsistakin ilmenee, kysymys erityisen sosiaa-
28449: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe-          liturvan antamisesta muille kuin varsinaisiin
28450: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-            sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa osallis-
28451: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis-         tuneille on erittäin vaikeasti ratkaistavissa.
28452: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta-          Rintamatunnusten jatkuvat laajentamisvaati-
28453: vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa         mukset ovat herättäneet arvostelua sotavete-
28454: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen               raanien keskuudessa. Asiaan on kiinnittänyt
28455: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-           huomiota rintamaveteraaniasiain neuvottelu-
28456: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-            kunta sosiaali- ja terveysministeriölle antamas-
28457: voimien lentoyksiköissä. Koulutuskeskuksen               saan lausunnossa. Neuvottelukunta vaatii laa-
28458: tehtävissä palvelleita ei ole pidetty sellaisiin         jentamisesitysten pysäyttämistä ja puoltaa puo-
28459: joukko-osastoihin kuuluneina, jotka olisivat             lustusministeriön sosiaali- ja terveysministeriöl-
28460: tunnukseen oikeutettuja edellä lueteltujen mui-          le tekemää ehdotusta tunnuksen myöntämis-
28461: den joukko-osastoissa palvelleiden tapaan. Sillä         käytännön lopettamiseksi. Rintamaveteraani-
28462: seikalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei            asiain neuvottelukunnan lausunnossa viitataan
28463: ole rintamasotilastunnuksen saamisen kannalta            muun muassa siihen, että tunnuksen saamisen
28464: merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko hen-            piirin jatkuva laajentaminen hämärtää tunnuk-
28465: kilöllä asetuksessa tarkoitettua palvelusta vai          siin oikeutettujen etuuksien alkuperäisen mer-
28466: ei. Hyvin suurella osalla vuonna 1926 synty-             kityksen. Enteenä tästä on rintamasotilaiden
28467: neistä miehistä on oikeus saada rintamasotilas-          piiristä noussut vaatimus erityisen taistelijalisän
28468: tunnus. Vuoden 1988 lopussa noin 5 000 vuon-             maksamisesta eläkkeen yhteydessä.
28469: na 1926 syntynyttä miestä on saanut rintama-                Eduskunnan ponsien johdosta sosiaali- ja
28470:                                     1989 vp. -     KK n:o 631                                      3
28471: 
28472: terveysministeriö on 8.11.1989 asettanut työ-      raaniasiain neuvottelukunnan lausunnossa esi-
28473: ryhmän selvittämään, onko mahdollista saattaa      tettyihin näkökohtiin ja niihin vaikutuksiin,
28474: niissä tarkoitetut henkilöryhmät rintamasotilas-   joita veteraanietuuksien saajien piirin laajenta-
28475: eläkelain ja muiden veteraanietuuksien piiriin.    minen saattaa aiheuttaa. Työryhmän tulee saa-
28476: Työryhmän on myös selvitettävä, miten puo-         da työnsä valmiiksi 15.10.1990 mennessä.
28477: lustusministeriön tekemä esitys aikataulun aset-      Koska kysymyksessä tarkoitetun henkilöryh-
28478: tamisesta rintamasotilas-, rintamapalvelus- ja     män asema selvitetään edellä mainitussa työ-
28479: rintamatunnusten myöntämiselle voitaisiin to-      ryhmässä, tarvittavista toimenpiteistä pääte-
28480: teuttaa. Ehdotuksia tehdessään työryhmän tu-       tään työryhmän saatua työnsä valmiiksi.
28481: lee kiinnittää erityistä huomiota rintamavete-
28482: 
28483:     Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1990
28484: 
28485:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
28486: 4                                       1989 vp. -      KK n:o 631
28487: 
28488: 
28489: 
28490: 
28491:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28492:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             nästan 22 % av männen i hela denna ålders-
28493: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse             klass.
28494: av den 12 december 1989 till vederbörande                  Frågan om en reform av lagen om frontman-
28495: medlem av statsrådet översänt avskrift av               napension var hösten 1987 uppe för behandling
28496: följande av riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl.             i riksdagen då den behandlade regeringens
28497: undertecknade spörsmål nr 631:                          proposition till Riksdagen med förslag till lag
28498:                                                         om ändring av lagen om frontmannapension
28499:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               (RP nr 100/1987 rd.). 1 sitt svar på ovan
28500:         vidta för att den åldersklass som fötts         nämnda proposition förutsatte riksdagen att
28501:         1926 och som inkallats under fortsätt-          regeringen reder ut möjligheterna att utvidga
28502:         ningskriget skall vara berättigad till          tillämpningsområdet för lagen om frontmanna-
28503:         fronttecken och fronttillägg?                   pension till att beröra alla de personer som till
28504:                                                         följd av sina tjänste- eller arbetsuppgifter varit
28505:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            tvungna att verka i förhållanden jämförbara
28506: samt anföra fö1jande:                                   med förhållandena vid fronten, t.ex. personalen
28507:                                                         vid järnvägarna, personer i kommunikations-
28508:     Enligt gällande lagstiftning ges på basis av        uppgifter och personer som tjänstgjort inom
28509: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd till             handelsflottan. Samtidigt bör utredas vilka
28510: sådana personer som var tvungna att delta i             möjligheterna är att utvidga lagens tillämpnings-
28511: krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-            område till att omfatta de personer som delta-
28512: per eller under förhållanden som kan jämställas         git i minröjning, sjukvårdspersonalen, dem som
28513: med dessa.                                              tjäntsgjort underställda Östkarelens militärför-
28514:     Männen bevi1jas frontmannatecken som in-            valtning och dem som varit anställda inom
28515: tyg över deltagande i krig. Enligt förordningen         krigsindustrin. Betalningen av ersättning till
28516: om frontmannatecken (772/69) avses med                  civila personer, som på grund av krigshand-
28517: frontman en person som under krigen 1939-               lingar blivit tillfångatagna av en annan stat,
28518: 1945 deltagit i de egentliga krigshandlingarna          bör även klarläggas. I en tidigare kläm har
28519: inom försvarsväsendets trupper såsom reser-             riksdagen förutsatt att situationen för dem som
28520: vist, lantvärnsman, frivillig eller i aktiv tjänst. I   fängslats på grund av sina åsikter skall utredas.
28521: de egentliga krigshandlingarna anses den ha                Såsom det även framgår av klämmarna i
28522: deltagit som bevisligen tagit del i strider inom        riksdagens svar är frågan huruvida man skall
28523: trupper, som hört till en operativ enhet med            ge speciellt socialskydd till andra personer än
28524: frontansvar eller inom dess område, eller i             dem som deltagit i de egentliga krigshandling-
28525: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-       arna inom försvarets trupper mycket svår att
28526: ternas fartygsenheter eller inom luftstridskraf-        lösa. De fortsatta kraven på att utvidga den
28527: ternas flygenheter. De som verkat i uppgifter           kategori av personer som är berättigad till
28528: inom utbildningscentraler har inte ansetts höra         fronttecken har väckt kritik bland krigsvetera-
28529: till de truppavdelningar som, liksom de tidigare        nerna. Delegationen för frontveteranfrågor har
28530: nämnda personerna som tjänstgjort inom an-              fäst uppmärksamhet vid denna fråga i ett
28531: dra truppavdelningar, är berättigade till front-        utlåtande till social- och hälsovårdsministeriet.
28532: tecken. Den omständighet vilket år en person            Delegationen kräver att förslagen om utvidg-
28533: är född spelar ingen roll när det gäller rätten         ning stoppas och förordar försvarsministeriets
28534: till frontmannatecken. Det som är avgörande             förslag, enligt vilket beviljandet av teeken skall
28535: är endast om personen i fråga har tjänstgjort           avslutas. Delegationen för frontveteranfrågor
28536: på sätt som avses i förordningen eller inte. En         hänvisar i sitt utlåtande bl.a. till att en fortsatt
28537: mycket stor andel av de män som är födda år             utvidgning av den grupp av personer som
28538: 1926 har rätt till frontmannatecken. Fram till          erhåller tecknet fördunklar den ursprungliga
28539: slutet av år 1988 hade ungefär 5 000 män födda          betydelsen av förmånerna för dem som är
28540: år 1926 mottagit frontmannatecken, vilket gör           berättigade till tecken. Ett varsel om detta är
28541:                                      1989 vp. -     KK n:o 631                                     5
28542: 
28543: kravet på utbetalning av ett särskilt kämpartill-    fronttecken skall kunna genomföras. Arbets-
28544: lägg i samband med pensionen, som uppstått           gruppen bör i sina förslag särskilt beakta
28545: bland frontveteranerna.                              synpunkterna i utlåtandet från delegationen för
28546:    Med anledning av riksdagens klämmar har           frontveteranfrågor och de verkningar som ut-
28547: social- och hälsovårdsministeriet den 8 novem-       vidgningen av den grupp som är berättigad tili
28548: ber 1989 tillsatt en arbetsgrupp för att reda ut     veteranförmåner kan få. A vsikten är att arbets-
28549: huruvida det är möjligt att de persongrupper         gruppen skall slutföra sitt arbete före den 15
28550: som avses i dessa klämmar skall börja omfattas       oktober 1990.
28551: av lagen om frontmannapension och andra                 Emedan situationen för den persongrupp
28552: veteranförmåner. Arbetsgruppen bör dessutom          som avses i spörsmålet klarläggs av den tidi-
28553: klarlägga på vilket sätt försvarsministeriets        gare nämnda arbetsgruppen, kommer beslut
28554: förslag om fastställandet av en tidtabell för        om nödvändiga åtgärder att fattas när arbets-
28555: beviljandet av frontmanna-, fronttjänst- eller       gruppen slutfört sitt arbete.
28556: 
28557:      Helsingfors den 16 januari 1990
28558: 
28559:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
28560:                                                1989 vp.
28561: 
28562: Kirjallinen kysymys n:o 632
28563: 
28564: 
28565: 
28566: 
28567:                                   Antvuori: Suomalaisen ajokortin kelpoisuudesta muissa maissa
28568: 
28569: 
28570:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28571: 
28572:   Suomella on sopimus muun muassa Pohjois-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28573: maiden, eräiden EY-maiden, Sveitsin ja Itäval-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28574: lan kanssa ajokorttien vastaavuudesta niin, että
28575: ilman erillistä kuljettajantutkintoa suomalainen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28576: ajokortti voidaan vaihtaa asianomaisen maan                ryhtyä ajokorttia koskevan vastaavuu-
28577: ajokorttiin.                                               den laajentamiseksi muihinkin maihin,
28578:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         tässä tapauksessa esimerkiksi Hongkon-
28579: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 giin ja Singaporeen?
28580: 
28581:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1989
28582: 
28583:                                         Pirjo-Riitta Antvuori
28584: 
28585: 
28586: 
28587: 
28588: 2900100
28589: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 632
28590: 
28591: 
28592: 
28593: 
28594:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28595: 
28596:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtion kanssa, joissa ajokortin saamista kos-
28597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kevat vaatimukset vastaavat meillä voimassa
28598: olette 13 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          olevia vaatimuksia. Tarkemmat edellytykset
28599: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ajokortin vaihtamiselle ja valtiot, joiden kanssa
28600: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sopimukset on tehty, ilmenevät ajokorttiase-
28601: edustaja Antvuoren näin kuuluvasta kirjallises-     tuksen 17 a §:stä (352/88). Kysymyksessä ovat
28602: ta kysymyksestä n:o 632:                            pääosin kansainväliseen tieliikennesopimukseen
28603:                                                     liittyneet valtiot, joiden liikenteelliset olosuh-
28604:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28605:                                                     teet ovat vastaavat kuin meillä Suomessa.
28606:        ryhtyä ajokorttia koskevan vastaavuu-
28607:                                                     Näitä valtioita ovat mm. Iso-Britannia, Itäval-
28608:        den laajentamiseksi muihinkin maihin,
28609:                                                     ta, Ranska ja Saksan liittotasavalta. Ennen
28610:        tässä tapauksessa esimerkiksi Hongkon-
28611:                                                     vastavuoroisuuteen perustuvan sopimusmenet-
28612:        giin ja Singaporeen?
28613:                                                     telyn käyttöönottoa on Belgian kanssa sen
28614:                                                     kansalaisten osalta sovittu eri järjestelyin vas-
28615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28616:                                                     taavasta järjestelystä.
28617: vasti seuraavaa:
28618:                                                        Parhaillaan vireillä olevan ajokorttisäännös-
28619:    Suomessa voimassa olevan ajokorttilainsää-       ten kokonaisuudistuksen yhteydessä on tarkoi-
28620: dännön mukaan ulkomailla annettu ajokortti,         tus laajentaa ulkomailla annettujen ajokorttien
28621: Pohjoismaissa annettuja ajokortteja lukuun ot-      vaihtokelpoisuutta ilman uutta kuljettajantut-
28622: tamatta, oikeuttaa tietyin edellytyksin kuljetta-   kintoa. Kun ulkomaisen ajokortin kelpoisuu-
28623: maan ajoneuvoa Suomessa vain niin kauan             den edellytyksenä Suomessa yleensäkin on, että
28624: kuin henkilö asuu vakinaisesti ulkomailla. Ul-      se on annettu Geneven tai Wienin tieliikenne-
28625: komaisen ajokortin vaihtaminen vastaavaan           sopimukseen liittyneessä valtiossa, menettely
28626: suomalaiseen ajokorttiin edellyttää pääsääntöi-     koskisi tällaisessa valtiossa annettua ajokorttia.
28627: sesti uuden kuljettajantutkinnon suorittamista.     Kansainvälisesti noudatetun tavan mukaan me-
28628:    Pohjoismaiden kesken on ajokorttisopimuk-        nettely tulisi koskemaan henkilö- ja pakettiau-
28629: sin sovittu ajokorttien laajemmasta kelpoisuu-      ton kuljettamiseen oikeuttavaa B-luokan ajo-
28630: desta ja vaihtamisesta uutta kuljettajantutkin-     korttia.
28631: toa vaatimatta. Järjestely on toteutettu säätä-        Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
28632: mällä siitä kunkin maan kansallisella lainsää-      ulkomaisten ajokorttien vaihtamista koskeviin
28633: dännöllä. Sen lisäksi mitä ulkomailla annettu-      säännöksiin tullaan esittämään muutoksia vi-
28634: jen ajokorttien voimassaolosta ja kelpoisuudes-     reillä olevan ja todennäköisesti kuluvana vuon-
28635: ta Suomessa on säädetty, liikenneministeriö voi     na voimaan tulevan ajokorttilainsäädännön uu-
28636: ajokorttiasetuksen 37 §:n 4 momentin (694/79)       distuksen yhteydessä. Ajokorttien vaihtokelpoi-
28637: mukaan valtioiden välisen vastavuoroisuuden         suuden ilman vaatimusta uuden kuljettajantut-
28638: perusteella määrätä milloin ulkomailla annettu      kinnon suorittamisesta laajentuessa voidaan
28639: A- tai AB-luokan ajokortti saadaan kuljetta-        luopua valtioiden välisten vastavuoroisten ajo-
28640: jantutkinnon suorittamista vaatimaita antaa         korttisopimusten tekemisestä. Edellä todetun
28641: hakijalle, jolla on vastaava ulkomainen ajo-        sisältöisenä muutos tulisi koskemaan myös
28642: kortti. Tämän säännöksen nojalla on asian-          Hongkongissa ja Singaporessa annettuja ajo-
28643: omaisen valtion aloitteesta solmittu vastavuo-      kortteja.
28644: roiset ajokorttisopimukset seitsemän Euroopan
28645:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
28646: 
28647:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
28648:                                      1989 vp. -     KK n:o 632                                       3
28649: 
28650: 
28651: 
28652: 
28653:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28654: 
28655:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avtal ingåtts med sju europeiska stater. I dessa
28656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         avtal motsvarar kraven för erhållande av kör-
28657: av den 13 december 1989 tili vederbörande           kort de krav som är gällande i Finland. Ur
28658: medlem av statsrådet översänt avskrift av           17 a § (352/88) förordningen om körkort fram-
28659: följande av riksdagsledamot Antvuori under-         går de närmare förutsättningarna för att byta
28660: tecknade spörsmål nr 632:                           körkort och de stater med vilka avtal har
28661:                                                     ingåtts. Det är i huvudsak fråga om sådana
28662:                                                     stater som anslutit sig tili det internationella
28663:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
28664:                                                     vägtrafikavtalet och vars trafikmässiga förhål-
28665:        vidta i syfte att utvidga det system som
28666:                                                     Ianden motsvarar dem vi har i Finland. Sådana
28667:        innebär motsvarighet i fråga om kör-         stater är bl.a. Storbritannien, Österrike, Frank-
28668:        kort tili att även omfatta andra länder,     rike och Förbundsrepubliken Tyskland. Med
28669:        i detta fall exempelvis Ronkong och
28670:                                                     Belgien har man, innan man börjar tillämpa ett
28671:        Singapore?                                   förfarande som baserar sig på ömsesidighet,
28672:                                                     genom olika arrangemang kommit överens om
28673:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28674:                                                     ett motsvarande system som gäller belgiska
28675: samt anföra följande:                               medborgare.
28676:    Enligt gällande körkortslagstiftning i Finland      Genom den pågående totalreformen av kör-
28677: berättigar ett körkort som utfärdats utomlands,     kortslagstiftningen har man för avsikt att ut-
28678: bortsett från körkort utfärdade i de nordiska       vidga möjligheten att byta ut utomlands utfär-
28679: Iänderna, under vissa förutsättningar tili att      dade körkort utan att ny förarexamen avläggs.
28680: framföra ett fordon i Finland endast under den      Då förutsättningen för ett utländskt körkorts
28681: tid personen är stadigvarande bosatt utom-          giltighet i Finland vanligtvis är att det är
28682: lands. För att ett utländskt körkort skall kunna    utfärdat i en stat som anslutit sig tili vägtrafik-
28683: bytas ut mot ett motsvarande finländskt, för-       avtalet i Geneve eller Wien, skulle förfarandet
28684: utsätts i regel att en ny förarexamen avläggs.      gälla körkort som utfärdats i en sådan stat.
28685:    Inom de nordiska länderna har man genom          Enligt internationell praxis skulle förfarandet
28686: körkortsavtal kommit överens om att körkor-         gälla körkort av klass B, som berättigar tili att
28687: ten skall gälla i vidare omfattning och att de      framföra person- och paketbilar.
28688: kan utbytas utan att en ny förarexamen krävs.          Med stöd av vad som ovan anförts konsta-
28689: Detta har ordnats genom att stadga om saken         terar regeringen att det i samband med den
28690: i varje lands nationella lagstiftning. Utöver vad   pågående reformen av körkortslagstiftningen,
28691: som i Finland stadgas om giltigheten och            som troligtvis träder i kraft under innevarande
28692: behörigheten vad gäller körkort som blivit          år, kommer att föreslås ändringar vad gäller de
28693: utfärdade utomlands kan trafikministeriet en-       stadganden som berör utbytandet av utländska
28694: ligt 37 § 4 mom. (694/79) förordningen om           körkort.
28695: körkort på basis av mellanstatlig ömsesidighet         Då utbytbarheten i fråga om körkort utan
28696: bestämma när körkort som utfärdats utom-            krav på avläggande av ny förarexamen utvid-
28697: lands och som är av klass A eller AB utan krav      gas, kan man avstå från att uppgöra mellan-
28698: på avläggande av förarexamen kan utfärdas åt        statliga, ömsesidiga körkortsavtal. En ändring
28699: sökande som har motsvarande utländskt kör-          med ovan nämnda innehåll skulle även gälla
28700: kort. Med stöd av detta stadgande har på            körkort som utfärdats i Hongkong och Singa-
28701: initiativ av staten i fråga ömsesidiga körkorts-    pore.
28702: 
28703:      Helsingfors den 19 januari 1990
28704: 
28705:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
28706:                                                1989 vp.
28707: 
28708: ~irjallincn   kysymys n:o 633
28709: 
28710: 
28711: 
28712: 
28713:                                   Elo ym.: Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä
28714: 
28715: 
28716:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28717: 
28718:    Uusi työllisyyslaki tuli voimaan porrastetusti       Työllisyyslaki on tuonut esille myös sosiaa-
28719:  .1.1988. Työllisyyslain tarkoituksena on järjes-    liturvaan liittyviä ongelmia. Nämä koskevat
28720: ää Suomen kansalaisille mahdollisuus tehdä           lähinnä työttömyyspäivärahan suuruutta ja elä-
28721: yötä. Työllisyyslain ensisijaisena tavoitteena       kettä.
28722: ,n katkaista työttömyys alle 20-vuotiaiden              Niinpä työvoimaministeriö asetti 16.3.1989
28723: ,salta enintään kolmeen kuukauteen ja muiden         työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää työl-
28724: ,salta enintään vuoteen.                             lisyyslain vaikutukset velvoitetyöllistettyjen so-
28725:    Työllisyyslaki on suurelta osin täyttänyt sii-    siaaliturvaan ja selvittää erityisesti vanhenevien
28726: ten kohdistetut odotukset. Nuoriso- ja pitkäai-      pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvollisuu-
28727: :aistyöttömyys ovat oleellisesti alentuneet niis-    den vaikutus heidän eläkeoikeuksiinsa. Työryh-
28728: ä työvoimapiireissä, joissa työllisyyslaki tuli      mä saikin työnsä valmiiksi säädetyssä ajassa
28729: ·oimaan 1.1.1988. Kuitenkin lain soveltamises-       tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä.
28730: a on jo ilmennyt ongelmia, jotka tulisi mah-            Työryhmä teki konkreettisia ehdotuksia sekä
28731: lollisimman pikaisesti poistaa.                      työttömyyspäivärahan että eläketurvan osalta.
28732:    Työllisyysasetuksen 24 §:n 4 momentin mu-         Niinpä työryhmä esitti, että ansioon suhteute-
28733: :aan työvoimatoimisto ei kuitenkaan tee työ-         tun työttömyyspäivärahan perusteena olevan
28734:  tönosoitusta, mikäli kunnan tai valtion järjes-     palkan määrittämisestä annetun asetuksen
28735: ämä työntekomahdollisuus pitkäaikaistyöttö-          (754/84) 5 §:ään otettaisiin säännös, jonka mu-
28736:  nälle olisi merkityksetön tai tarpeeton henki-      kaan säännöksen 1 momentista poiketen palk-
28737: ön pysyvän työllistämisen edistämiseksi, ellei       katuloa ei määrättäisi ilman henkilön omaa
28738:  tän sitä itse vaadi.                                vaatimusta uudelleen, kun henkilö on täyttänyt
28739:    Kun valtion ja kuntien tehtävä on velvoite-       55 vuotta sekä ollut vähintään 10 vuotta
28740:  yöpaikkojen osoittaminen, on useimmissa ta-         työssä, ja uusi työsuhde on kestänyt 5-12
28741:  ,auksissa lähes mahdotonta osoittaa pitkäai-        kuukautta.
28742:  :aistyöttömälle työtä, joka vastaisi hänen ai-         Eläkkeen osalta työryhmä toteaa korjauskei-
28743:  :aisempaa työkokemustaan. Niinpä esim. teol-        nona mm. seuraavaa: "Eläketurvan heikkene-
28744:  isuudessa tai liikealalla pitkään toimineiden       misen estämiseksi olisi esimerkiksi mahdollista
28745:  tenkilöiden on käytännössä mahdotonta saada         muuttaa tulevaa aikaa tai tulevan ajan palkan
28746:  :oulutustaan tai työkokemustaan vastaavaa           laskemista koskevia säännöksiä siten, että eläke
28747:  yötä julkiselta sektorilta. Tämä vähentää luon-     vastaisi henkilön vakiintunutta ansiotasoa ja
28748:  tollisesti työntekijän työmotivaatiota. Siksi       hänen työhistoriaansa ja ettei lyhyt, esimerkiksi
28749:  yövoimahallinnon tulisikin luoda entistä sel-       kuuden kuukauden työsuhde pääse kohtuutto-
28750:   emmät ohjeet siitä, miten työllisyysasetuksen      masti heikentämään eläketurvaa."
28751:  4 §:n 4 momentin säännöstä voitaisiin soveltaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28752:  .oko maassa niin, ettei kunnan tai valtion          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28753:  :irjestämää työtarjousta tehtäisi pitkäaikais-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28754:  yöttömälle, mikäli työntekomahdollisuus olisi       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28755:  nerkityksetön henkilön pysyvän työllistymisen
28756:   distämiseksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnit-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28757:  ää niihin pitkäaikaistyöttömiin, jotka ovat                 ryhtyä entistä selvempien ohjeiden an-
28758:  1lleet työelämässä 30-40 vuotta -          usein            tamiseksi työllisyysasetuksen 24 §:n 4
28759:   aman työnantajan palveluksessa - ja ovat jo                momentin säännöksestä, jonka mukaan
28760:   äyttäneet 50 vuotta.                                       työvoimatoimisto ei tee työhönosoitus-
28761: 900100
28762: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 633
28763: 
28764:       ta, mikäli kunnan tai valtion järjestämä         ryhtyä velvoitetyöllistettävien työttc
28765:       työntekomahdollisuus pitkäaikaistyöt-            myyspäivärahan ja eläketurvan korjaa
28766:       tömälle olisi merkityksetön tai tarpee-          miseksi työvoimaministeriön 16.3.198
28767:       ton henkilön pysyvän työllistämisen              asettaman työryhmän ehdotusten poh
28768:       edistämiseksi. ja                                jalta?
28769:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28770: 
28771:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
28772: 
28773:                    Mikko Elo                            Timo Roos
28774:                    Timo Laaksonen                       Reijo Lindroos
28775:                                         Risto Ahonen
28776:                                       1989 vp. -     KK n:o 633                                       3
28777: 
28778: 
28779: 
28780: 
28781:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28782: 
28783:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dollisimman       pitkälti    työvoimatoimistoille.
28784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Työntekomahdollisuuden merkityksettömyy-
28785: olette 14 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           den tai tarpeettomuuden arviointiin vaikuttavat
28786: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         yksittäisen työnhakijan olosuhteet ja paikalliset
28787: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        olosuhteet eikä työministeriö ole katsonut voi-
28788: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta              vansa antaa yleish määräyksiä tai ohjeita siitä,
28789: kirjallisesta kysymyksestä n:o 633:                  milloin työntekomahdollisuutta olisi pidettävä
28790:                                                      merkityksettömänä tai tarpeettomana henkilön
28791:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28792:                                                      pysyvän työllistymisen kannalta. Työllistämis-
28793:        ryhtyä entistä selvempien ohjeiden an-
28794:                                                      velvollisuuden perusteella järjestetyn määräai-
28795:        tamiseksi työllisyysasetuksen 24 §:n 4
28796:                                                      kaistyön järjestämismahdollisuuksia tulee sel-
28797:        momentin säännöksestä, jonka mukaan
28798:                                                      vittää ennalta käyttämällä tehokkaasti hyväksi
28799:        työvoimatoimisto ei tee työhönosoitus-
28800:                                                      mm. työllisyyslaissa säädettyä työllistymisselvi-
28801:        ta, mikäli kunnan tai valtion järjestämä
28802:                                                      tystä ja toimenpideohjelmaa. Työllistymisselvi-
28803:        työntekomahdollisuus pitkäaikaistyöt-
28804:                                                      tys on aina tehtävä pitkään työttömänä olleille
28805:        tömälle olisi merkityksetön tai tarpee-
28806:                                                      henkilöille jo ennen työllistämisvelvollisuuden
28807:        ton henkilön pysyvän työllistämisen
28808:                                                      voimaantuloa. Näin ollen esimerkiksi iäkkäi-
28809:        edistämiseksi, ja
28810:                                                      den henkilöiden työllistymisongelmat tulee sel-
28811:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28812:                                                      vittää siten, että selvityksestä käyvät ilmi mah-
28813:        ryhtyä velvoitetyöllistettävien työttö-
28814:                                                      dollisuudet työllistyä aikaisempaa ammattitai-
28815:        myyspäivärahan ja eläketurvan korjaa-
28816:                                                      toa ja kokemusta vastaaviin työtehtäviin sekä
28817:        miseksi työvoimaministeriön 16.3.1989
28818:                                                      vaihtoehtoisesti muut mahdolliset työllistymistä
28819:        asettaman työryhmän ehdotusten poh-
28820:                                                      tai muuta elämäntilanteeseen soveltuvaa ratkai-
28821:        jalta?
28822:                                                      sua edistävät suunnitelmat. Huolellisesti tehty
28823:                                                      henkilön kokonaistilanteen selvitys saattaa
28824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osaltaan olla vähentämässä ongelmatilanteiden
28825: vasti seuraavaa:                                     syntymistä. Lisäksi on huomattava, että työ-
28826:    Työllisyysasetuksen 24 §:ssä on säädetty ti-      voimatoimistolla on mahdollisuus ja sen myös
28827: lanteista, joissa työvoimatoimisto ei tee työllis-   tulee pyrkiä työllistämään pitkäaikaistyöttömiä
28828: tämisvelvoitteiden toimeenpanemiseksi työhön-        yksityiselle sektorille työllistämistuen avulla tai
28829: osoitusta sillä perusteella, että järjestettävä      ohjaamaan heitä koulutukseen ja vasta viime-
28830: työntekomahdollisuus ei edistä henkilön pysy-        sijaisena toimenpiteenä valtion tai kunnan jär-
28831: vää työllistymistä, ellei henkilö itse työhön-       jestämiin töihin.
28832: osoitusta vaadi. Tällöin työvoimatoimiston tu-          Työllisyyslain vaikutuksia velvoitetyöllistet-
28833: lee laatia toimenpideohjelma henkilön työllis-       tyjen sosiaaliturvaan selvittäneen työministe-
28834: tymis- ja koulutusedellytysten parantamiseksi.       riön työryhmän ehdotusten pohjalta on ryhdyt-
28835:    Työhönosoitus voidaan jättää tekemättä, jos       ty toimenpiteisiin. Sosiaali- ja terveysministe-
28836: valtion tai kunnan järjestämä työntekomahdol-        riön asettamassa työryhmässä on valmisteltu
28837: lisuus olisi pitkäaikaistyöttömälle tai nuorelle     muutosehdotusta mm. ansioon suhteutetun
28838: merkityksetön tai tarpeeton hänen pysyvän            työttömyyspäivärahan perusteena olevan pal-
28839: työllistymisensä edistämiseksi. Säännöksen tar-      kan määrittämisestä annetun asetuksen 5 §:ään.
28840: koituksena on näin ollen antaa työvoimatoi-          Tarkoituksena on muuttaa mainittua säännös-
28841: mistolle mahdollisuus poiketa muutoin ehdot-         tä siten, ettei päivärahan perusteena olevaa
28842: tomasta velvollisuudesta järjestää työllistämis-     palkkatuloa ja näin ollen myöskään työttö-
28843: velvoitteiden piiriin kuuluville henkilöille työn-   myyspäivärahaa määriteltäisi uudelleen, kun
28844: tekomahdollisuus määräajaksi. Työhallinnossa         työsuhde on kestänyt kuusi kuukautta. Palkan
28845: on pyritty paikallisen asiantuntemuksen hyö-         uudelleenmäärittelyjakson pidentäminen mer-
28846: dyntämiseen delegoimalla päätösvaltaa mah-           kitsisi sitä, ettei mikään enintään kuusi kuu-
28847: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 633
28848: 
28849: kautta kestänyt työsuhde johtaisi aiemman           tettyjen henkilöiden eläketurvan heikkenemisen
28850: ansiopäivärahan alenemiseen. Koska työllistä-       estämiseksi ovat myös sosiaali- ja terveysminis-
28851: misvelvoitteiden perusteella järjestetään kuuden    teriössä sekä Eläketurvakeskuksessa jatkoval-
28852: kuukauden työntekomahdollisuus, voitaisiin          mistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on
28853: muutoksella korjata työllisyyslain velvoitteiden    pyytänyt eläketurvakeskusta 30.4.1990 mennes-
28854: toimeenpanossa ilmitulleet työttömyyspäivära-       sä selvittämään ja tekemään tarvittavat ehdo-
28855: han alenemista koskevat epäkohdat. Palkan           tukset siitä, miten velvoitetyöllistettyjen eläke-
28856: uudelleenmäärittelysäännöksen muutosehdotus         turvassa syntyvät mahdolliset eläketurvan hei-
28857: oli sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tie-   kennykset voidaan korjata ottaen samalla huo-
28858: don mukaan valtioneuvoston istunnossa käsi-         mioon mahdollisten muutosehdotusten yhteen-
28859: teltävänä 4.1.1990.                                 sopivuus eläkejärjestelmien yleisten periaattei-
28860:    Työministeriön asettaman työryhmän ehdo-         den kanssa.
28861: tukset työllistämisvelvoitteiden nojalla työllis-
28862: 
28863:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
28864: 
28865:                                                                     Työministeri Matti Puhakka
28866:                                      1989 vp. -     KK n:o 633                                      5
28867: 
28868: 
28869: 
28870: 
28871:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28872:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         distriktets sysselsättningsskyldighet. Inom ar-
28873: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         betsförvaltningen har man försökt utnyttja den
28874: av den 19 december 1989 tili vederbörande           lokala sakkännedomen genom att så långt som
28875: medlem av statsrådet översänt avskrift av           möjligt delegera beslutsfattandet tili arbets-
28876: följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. un-         kraftsbyråer. Bedömningen av när en arbets-
28877: dertecknade spörsmål nr 633:                        möjlighet bör anses vara betydelselös eller
28878:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           onödig påverkas av den enskilda arbetssökan-
28879:                                                     dens omständigheter samt lokala förhållanden,
28880:        vidta för att förtydliga anvisningarna
28881:                                                     varför arbetsministeriet inte har ansett sig
28882:        om stadgandet i 24 § 4 mom. sysse1sätt-
28883:                                                     kunna ge allmänna bestämmelser eller anvis-
28884:        ningsförordningen, enligt vilket arbets-
28885:                                                     ningar om när en arbetsmöjlighet bör anses
28886:        kraftsbyrån inte gör sysselsättningsan-
28887:        visning om den arbetsmöjlighet som           vara betydelselös eller onödig för den ifråga-
28888:                                                     varande personens sysselsättning. Möjligheter-
28889:        kommunen eller staten anordnar vore
28890:                                                     na att ordna tidsbestämda arbeten som baserar
28891:        betydelselös eller onödig med tanke på
28892:                                                     sig på sysselsättningsskyldighet bör alltid utre-
28893:        främjande av varaktig sysselsättning för
28894:        personen i fråga, samt                       das på förhand genom att effektivt utnyttja
28895:                                                     bl.a. den sysselsättningsutredning och det åt-
28896:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
28897:                                                     gärdsprogram om vilka det stadgas i sysselsätt-
28898:        ta för att enligt de förslag som den av
28899:        arbetskraftsministeriet 16.3.1989 tillsat-   ningslagen. Då det gäller personer som länge
28900:                                                     varit arbetslösa, skall sysselsättningsutredning-
28901:        ta arbetsgruppen gjort förbättra arbets-
28902:        löshetsdagpenningen och pensionsskyd-        en alltid göras redan innan sysselsättningsskyl-
28903:        det för dem vilkas sysselsättning baserar    digheten trätt i kraft. Därför bör t.ex. äldre
28904:        sig på sysselsättningsskyldighet?            personers sysselsättningsproblem utredas på så
28905:                                                     sätt att det av utredningen framgår såväl dessa
28906:                                                     personers möjligheter att bli sysselsatta i upp-
28907:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gifter som motsvarar deras yrkeskunnighet eller
28908: samt anföra följande:                               erfarenhet som alternativa andra planer som
28909:    I 24 § sysselsättningsförordningen stadgas       kan främja deras sysselsättning eller en annan
28910: det om situationer där arbetskraftsbyrån inte       med tanke på deras livssituation lämplig lös-
28911: då den verkställer sysselsättningsförpliktelserna   ning. En omsorgsfullt gjord utredning av per-
28912: gör sysselsättningsanvisning med motiveringen       sonens totalsituation bidrar tili en minskad risk
28913: att den arbetsmöjlighet som ordnas inte främ-       för eventuella problemsituationer. Dessutom
28914: jar en varaktig sysselsättning för personen i       bör man märka att arbetskraftsbyrån har
28915: fråga, om denne inte själv kräver att bli           möjlighet och att den också skall försöka
28916: anvisad arbete. I sådana fall skall arbetskrafts-   sysselsätta långtidsarbetslösa på den privata
28917: byrån uppgöra ett åtgärdsprogram för att            sektorn med hjälp av sysselsättningsstöd eller
28918: förbättra personens sysselsättnings- och utbild-    handleda dem tili utbildning, och att arbeten
28919: ningsförutsättningar.                               anordnade av staten eller kommunen skall
28920:    Man kan underlåta att göra arbetsanvisning,      tillgripas först i sista hand.
28921: om den möjlighet att arbeta som staten eller           De förslag som arbetsministeriets arbets-
28922: kommunen ordnar för den långtidsarbetslösa          grupp gjort för utredande av sysselsättningsla-
28923: eller unga personen vore betydelselös eller         gens verkningar på de garantisysselsattas so-
28924: onödig med tanke på främjande av hans               cialskydd har lett tili åtgärder. En av social-
28925: bestående sysselsättning. A vsikten med stad-       och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp
28926: gandet är alltså att ge arbetskraftsbyrån möj-      har berett ett förslag tili ändring av 5 § förord-
28927: lighet att avvika från den annars ovilikorliga      ningen om fastställande av lön som läggs tili
28928: förpliktelsen att anordna en arbetsmöjlighet för    grund för dagpenning avvägd enligt förtjäns-
28929: viss tid för personer som faller inom ramen för     ten. Avsikten är att stadgandet skall ändras så
28930: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 633
28931: 
28932: att den lön som ligger till grund för dagpen-     de stadgandet om justering av lön upp vid
28933: ning, och på samma sätt arbetslöshetsdagpen-      statsrådets sammanträde 4.1.1990.
28934: ningen, inte skall behöva justeras när anställ-      De förslag som arbetsministeriets arbets-
28935: ningen har varat i sex månader. En förlängning    grupp har gjort för förhindrande av en försäm-
28936: av den period efter viiken lönen skall justeras   ring av de garantisysselsattas pensionsskydd
28937: innebär att inget anställningsförhållande som     håller på att beredas också vid social- och
28938: varar högst sex månader leder till en sänkning    hä1sovårdsministeriet samt pensionsskyddscen-
28939: av den förtjänstrelaterade dagpenningen. Efter-   tralen. Social- och hälsovårdsministeriet har
28940: som sysselsättningen enligt skyldighet innebär    bett att pensionsskyddscentralen före 30.4.1990
28941: att det ordnas arbetsmöjlighet på sex månader,    utreder och gör behövliga förslag om hur
28942: kunde man samtidigt genom denna ändring           eventuella försämringar av de garantisysselsat-
28943: rätta till de olägenheter i form av sänkt         tas pensionsskydd kan avhjälpas med beaktan-
28944: arbetslöshetsdagpenning som kommit fram vid       de av hur de eventuella ändringsförslagen kan
28945: verkställande av sysselsättningslagens förplik-   sammanjämkas med pensionssystemens allmän-
28946: telser. Enligt uppgift från social- och hälso-    na principer.
28947: vårdsministeriet togs ändringsförslaget angåen-
28948: 
28949:     Helsingfors den 12 januari 1990
28950: 
28951:                                                                Arbetsminister Matti Puhakka
28952:                                                 1989 vp.
28953: 
28954: Kirjallinen kysymys n:o 634
28955: 
28956: 
28957: 
28958: 
28959:                                    Nyby ym.: Kotikuntaa vailla olevien oppilaiden koulutuskustan-
28960:                                       nusten korvaamisesta musiikkioppilaitoksille
28961: 
28962: 
28963:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28964: 
28965:     Vuoden 1985 alussa voimaan tulleella lailla       ei ole tehty lisäystä kotikuntaa vailla olevien
28966: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta (494/       opiskelijoiden koulutuskustannusten korvaami-
28967: 83) velvoitettiin oppilaiden kotikunnat osallis-      sesta, mikä muiden ammatillisten oppilaitosten
28968: tumaan ammatillista peruskoulutusta antavien          osalta tuli voimaan jo vuoden 1988 alussa.
28969: oppilaitosten koulutuskustannuksiin. Tuolloin            Näissä oppilaitoksissa oppilaitoksen ylläpitä-
28970: lakiin jäi aukko niiden oppilaiden osalta, joilla     jän vastattavaksi jää siis suuri osa niiden
28971: ei ollut kotipaikkaa Suomessa. Lainmuutoksel-         oppilaiden kustannuksista, joilla ei ole kotikun-
28972: la (1249 /87) lisättiin lakiin uusi 21 b § kotikun-   taa Suomessa. Esimerkiksi Svenska konserva-
28973: taa vailla olevien oppilaiden koulutuskustan-         toriet i Jakobstad voi menettää tämän lainsää-
28974: nusten korvaamisesta. Sen mukaan kotikun-             dännön aukon johdosta jopa 100 000 markkaa
28975: nan maksuosuutta tai korvausta vastaavat kus-         vuodessa. Tämä epäoikeudenmukainen tilanne
28976: tannukset suoritetaan valtion varoista valtio-        on johtunut ilmeisestä erehdyksestä lakeja sää-
28977: neuvoston vahvistamien perusteiden mukaises-          dettäessä, kun lakia ammatillisten oppilaitosten
28978: ti.                                                   rahoituksesta korjattiin vasta sen jälkeen, kun
28979:     Kun vuonna 1987 uudistettiin eräiden yleis-       mainitut erityislait oli jo valmisteltu, vaikka ne
28980: sivistävää ja ammatillista koulutusta järjestä-       eivät vielä olleet tulleet voimaan.
28981: vien oppilaitosten rahoitusta sekä opintososiaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28982: lisia etuja koskevaa lainsäädäntöä, piti halli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28983: tuksen esityksen mukaan mm. kansanopistojen,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28984: lastentarhanopettajaopistojen, musiikkioppilai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28985: tosten ja urheiluopistojen rahoitussäännösten
28986: muuttua siten, että oppilaitosten ylläpitäjät                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
28987: saisivat ammatillisen koulutuksen järjestämises-             tus aikoo ryhtyä musiikkioppilaitosten
28988: tä aiheutuviin kustannuksiin varoja samoin                   ja vastaavien oppilaitosten saattamisek-
28989: perustein kuin ne oppilaitokset, joihin sovelle-             si yhtäläiseen asemaan muiden ammat-
28990: taan edellä viitattua lakia ammatillisten oppi-              tioppilaitosten kanssa niiden oppilaiden
28991: laitosten rahoituksesta. Muutokset lakiin val-               koulutuskustannusten korvaamisessa,
28992: tionosuutta saavista musiikkioppilaitoksista                 joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, ja
28993: (93/88) ja vastaaviin lakeihin Jastentarhanopet-             tarvittavan rahoituksen osoittamiseksi
28994: tajaopistoista, kansanopistoista ja urheiluopis-             oppilaitoksille takautuvasti myös kulu-
28995: toista tulivat voimaan 1.8.1988. Näihin lakeihin             valta vuodelta?
28996: 
28997:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1989
28998: 
28999:                       Mats Nyby                                Iiris Hacklin
29000:                       Pentti Lahti-Nuuttila                    Marja-Liisa Tykkyläinen
29001:                                           Kari Urpilainen
29002: 
29003: 
29004: 
29005: 
29006: 2900100
29007: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 634
29008: 
29009: 
29010: 
29011: 
29012:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29013:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jolla musiikkioppilaitoksia, lastentarhanopetta-
29014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     jaopistoja, kansanopistoja ja urheiluopistoja
29015: olette 8 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         koskeviin lakeihin lisättiin mm. oppilaiden ko-
29016: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tikuntien velvollisuus osallistua näissä oppilai-
29017: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     toksissa järjestettävästä ammatillisesta koulu-
29018: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta           tuksesta aiheutuviin kustannuksiin, ei ongelma
29019: kirjallisesta kysymyksestä n:o 634:               kotikuntaa Suomessa vailla olevien oppilaiden
29020:                                                   koulutuskustannusten korvaamisesta tullut esil-
29021:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
29022:       tus aikoo ryhtyä musiikkioppilaitosten      le.
29023:       ja vastaavien oppilaitosten saattamisek-        Valmisteltaessa ja annettaessa samana vuon-
29024:                                                   na hallituksen esitystä (HE n:o 159/1987 vp.)
29025:       si yhtäläiseen asemaan muiden ammat-
29026:                                                   ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta anne-
29027:       tioppilaitosten kanssa niiden oppilaiden
29028:                                                   tun lain muuttamisesta ongelma havaittiin ja
29029:       koulutuskustannusten korvaamisessa,
29030:                                                   lainmuutokseen sisällytettiin säännökset koti-
29031:       joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, ja
29032:                                                   kuntaa vailla olevien oppilaiden koulutuskus-
29033:       tarvittavan rahoituksen osoittamiseksi
29034:       oppilaitoksille· takautuvasti myös kulu-    tannusten korvaamisesta.
29035:                                                       Opetusministeriön käsityksen mukaan pu-
29036:       valta vuodelta?
29037:                                                   heena olevien kouluhallituksen alaisten oppilai-
29038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tosten asianomaiset säännökset on tarpeen
29039:                                                   muuttaa vastaamaan ammatillisia oppilaitoksia
29040: taen seuraavaa:
29041:                                                   koskevia säännöksiä. Opetusministeriön tarkoi-
29042:   Valmisteltaessa ja annettaessa hallituksen      tuksena on ryhtyä asiassa toimenpiteisiin ensi
29043: esitystä eduskunnalle (HE n:o 110/1987 vp.),      tilassa.
29044:     Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1990
29045: 
29046:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
29047:                                      1989 vp. -     KK n:o 634                                    3
29048: 
29049: 
29050: 
29051: 
29052:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29053: 
29054:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stadganden om skyldighet för elevernas hem-
29055: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kommuner att delta i kostnaderna för yrkesut-
29056: av den 8 december 1989 tili vederbörande            bildningen vid dessa läroanstalter hade fogats
29057: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        tili lagarna om musikläroanstalter, barnträd-
29058: följande av riksdagsman Mats Nyby m.fl.             gårdslärarinstitut, folkhögskolor och idrottsin-
29059: undertecknade spörsmål nr 634:                      stitut, framkom inte problemet i fråga om
29060:                                                     ersättning för utbildningskostnaderna för de
29061:          Vilka brådskande åtgärder ämnar
29062:                                                     elever som saknade hemkommun i Finland.
29063:        Regeringen vidta för att musikläroan-
29064:        stalterna och liknande läroanstalter            När regeringspropositionen med förslag tili
29065:        skall få samma stälining som andra           ändring av lagen om finansiering av yrkeslä-
29066:        yrkesläroanstalter i fråga om ersättning-    roanstalter (RP nr 159/1987 rd.) samma år
29067:        en av utbildningskostnaderna för såda-       bereddes och avgavs, kom problemet i dagen
29068:        na elever, som inte har sin hemkommun        och tili lagändringen fogades stadganden om
29069:        i Finland? Åtgärderna bör retroaktivt        ersättning för dessa kostnader.
29070:        gälia behövliga medel åt läroanstalterna        Enligt undervisningsministeriets uppfattning
29071:        även för innevarande år.                     är det nödvändigt att ändra vederbörande
29072:                                                     stadganden om de ifrågavarande läroanstalter
29073:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        som är understälida skolstyrelsen, så att de
29074: följande:                                           motsvarar stadgandena om yrkesläroanstalter-
29075:   När regeringens proposition (RP nr 110/1987       na. Undervisningsministeriet har för avsikt att
29076: rd.) tili riksdagen bereddes och avgavs, i viiken   utan dröjsmål vidta åtgärder i detta ärende.
29077: 
29078:     Helsingfors den 2 februari 1990
29079: 
29080:                                                                   Minister Anna-Liisa Kasurinen
29081:                                               1989 vp.
29082: 
29083: Kirjallinen kysymys n:o 635
29084: 
29085: 
29086: 
29087: 
29088:                                   Aittoniemi: Suojatyökeskusten yhteydessä tOimlVlen pesuJoiden
29089:                                       vaikutuksesta muiden pesuJoiden toimintaedellytyksiin
29090: 
29091: 
29092:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29093:    Suojatyökeskusten yhteyteen on eri puolille       nä suuntauksena. Sen kautta eri palveluiden ja
29094: maata perustettu viime aikoina pesuloita, jotka      tuotteiden hinnat pyritään pitämään kurissa.
29095: saavat toimintaansa valtion tukea ja voivat          Valtion tuella tapahtuvaa kilpailua ei kuiten-
29096: täten tarjota palvelujaan huomattavasti yksi-        kaan voitane pitää asianmukaisena, koska se
29097: tyistä pesulasektoria halvemmalla. Liikevaihto-      käsiteltävässä asiassa saattaa alan yrittäjät kil-
29098: verolain 85 §:n 2 momentin mukaan voidaan            pailutilanteessa epäoikeudenmukaiseen ase-
29099: asetuksella säätää, ettei tilapäistä, vähäistä tai   maan ja saattaa aiheuttaa sen, että alan yksi-
29100: laadultaan erityistä liiketöimintaa ole pidettävä    tyinen yrittäjä joutuu lopettamaan yrityksensä
29101: liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimin-     kannattamattomana.
29102: tana. Tämän valtuutussäännöksen nojalla on-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29103: kin liikevaihtoveroasetuksen 3 §:n 2 momentis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29104: sa säädetty, ettei mm. sairaaloiden, työlaitosten    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29105: ja invalidihuoltolaitosten katsota harjoittavan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29106: liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaran
29107: myyntiä silloin, kun ne myyvät hoito-, askarte-                Mitä Hallitus aikoo tehdä suojatyö-
29108: lu- tai opetustarkoituksessa valmistettuja tuot-            keskuksissa valtion tuella tapahtuvan
29109: teitaan.                                                    pesulatoiminnan kautta alan yksityisille
29110:    Kilpailun edistämistä voidaan pitää yhteis-              yrittäjille aiheutuvien kohtuuttomien
29111: kunnan taholta tärkeänä, jopa välttämättömä-                haittojen poistamiseksi?
29112:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
29113: 
29114:                                           Sulo Aittoniemi
29115: 
29116: 
29117: 
29118: 
29119: 2900100
29120: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 635
29121: 
29122: 
29123: 
29124: 
29125:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29126: 
29127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rallisuuteen vaikuttaa myös liikevaihtoverolain
29128: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        9 §:n 2 momentti, jonka mukaan kunta, maa-
29129: olette 14 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           kunta ja kuntainliitto eivät ole verovelvollisia
29130: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         omistamassaan yrityksessä valmistetuista, yh-
29131: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dyskunnan omaan käyttöön otetuista tavarois-
29132: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-       ta. Oikeuskäytännössä esimerkiksi kunnallisko-
29133: sesta kysymyksestä n:o 635:                          dissa sijaitsevan pesulan pesulatoiminta on
29134:                                                      katsottu liikevaihtoverottomaksi siltä osin kuin
29135:          Mitä Hallitus aikoo tehdä suojatyö-
29136:                                                      pesulassa suoritettiin pesulapalveluja kuntain-
29137:        keskuksissa valtion tuella tapahtuvan
29138:                                                      liiton terveyskeskukselle tai kotona asuville
29139:        pesulatoiminnan kautta alan yksityisille
29140:                                                      vanhuksille, jotka saivat sosiaalisin perustein
29141:        yrittäjille aiheutuvien kohtuuttomien
29142:                                                      kunnallista kodinhoitoapua ja siihen liittyen
29143:        haittojen poistamiseksi?                      myös pesulapalveluja. Vanhusten pesulatoimin-
29144:                                                      nan katsottiin lähinnä liittyvän kuntien velvol-
29145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29146:                                                      lisuuksiin sosiaalitoimen alalla. Tällainen kun-
29147: vasti seuraavaa:
29148:                                                      nan sosiaalisiin, terveydenhoidollisiin, puhtaa-
29149:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan tavaraan         napito- yms. tehtäviin liittyvä toiminta on
29150: kohdistuvasta puhdistustyöstä on suoritettava        oikeuskäytännössä yleensä katsottu liikevaihto-
29151: liikevaihtoveroa, jos toiminta tapahtuu liiketoi-    verottomaksi.
29152: minnan muodossa. Liiketoiminnan käsitettä on             Suojatyökeskusten pesulatoiminnan liike-
29153: rajattu liikevaihtoverolain 8 §:ssä ja 85 §:n 2      vaihtoverovapaus on liikevaihtoverotuksen
29154: momentissa. Ensin mainitun säännöksen nojal-         neutraliteettiperiaatteiden vastainen. Jos suoja-
29155: la vähäinen, liiketoiminnan muodossa harjoi-         työkeskus lisäksi kilpailee yksityisen yrittäjän
29156: tettu toiminta jää liikevaihtoverotuksen ulko-       kanssa, toiminnan tulisi olla liikevaihtoverollis-
29157: puolelle. Jälkimmäisen säännöksen mukaan             ta. Tällainen verovelvollisuus olisi viime kesänä
29158: asetuksella voidaan säätää, ettei tilapäistä, vä-    mietintönsä luovuttaneen liikevaihtoverotoimi-
29159: häistä tai laadultaan erityistä liiketoimintaa ole   kunnan ehdotuksen mukainen. Verovelvolli-
29160: pidettävä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna lii-   suus olisi yhdenmukainen myös muissa Euroo-
29161: ketoimintana.                                        pan maissa noudatetun käytännön kanssa, sa-
29162:    Liikevaihtoverolain 85 §:n 2 momentin nojal-      moin kuin arvonlisäverotusta koskevan Euroo-
29163: la liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 11 kohdassa        pan yhteisön 6. direktiivin kanssa.
29164: säädetään, että liikevaihtoverolaissa tarkoitet-        Voimassa olevaa liikevaihtoverojärjestelmää
29165: tuna liiketoimintana ei pidetä sairaaloiden,         kehitetään vaiheittain siten, että vuonna 1991
29166: vanhainkotien, erityishuollon toimintayksiköi-       on tarkoitus saattaa voimaan järjestelmän la-
29167: den, vammaisille tarkoitettujen laitosten ja         kitekninen uudistaminen. Tämän jälkeen tulee
29168: muiden sellaisten huoltolaitosten ja huoltoloi-      harkittavaksi jäljellä olevan veron kertaantu-
29169: den harjoittamaa hoito-, askartelu- tai opetus-      vuuden poistaminen veropohjaa ja tuotantopa-
29170: tarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myyn-       nosten vähennysoikeuksia laajentamalla. Liike-
29171: tiä eikä niissä sanotussa tarkoituksessa tehtyjä     vaihtoverojärjestelmän uudistamisen tavoittee-
29172: tavaraan kohdistuvia töitä. Jos suojatyökes-         na on kaikissa vaiheissa kehittää järjestelmää
29173: kuksessa harjoitetaan esimerkiksi hoitotarkoi-       siten, että se rakentuu arvonlisäjärjestelmän
29174: tuksessa pesulatoimintaa, toiminta ei ole liike-     periaatteille. Verovelvollisuutta koskevat muu-
29175: vaihtovero llis ta.                                  tokset tulevat ratkaistaviksi liikevaihtovero-
29176:    Suojatyökeskus voi olla myös kunnan tai           tuksen uudistamisen yhteydessä.
29177: kuntainliiton omistama. Tällöin liikevaihtove-
29178:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1990
29179: 
29180:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
29181:                                      1989 vp. -     KK n:o 635                                     3
29182: 
29183: 
29184: 
29185:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29186:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         omsättningsskatt, enligt viiken kommuner,
29187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         1andskap och kommunalförbund inte är skatt-
29188: av den 14 december 1989 tili vederbörande           skyldiga för varor vilka tillverkats i företag
29189: medlem av statsrådet översänt avskrift av           som de äger och vilka tagits i samfundets eget
29190: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck-       bruk. 1 rättspraxis ansågs t.ex. tvätteriverksam-
29191: nade spörsmål nr 635:                               heten vid ett tvätteri som var beläget i ett
29192:          Vad ämnar Regeringen göra för att          kommunalhem vara omsättningsskattefri tili
29193:        avhjälpa de oskäliga olägenheter som         den del tvätteriet utförde tvätteritjänster för
29194:        den tvätteriverksamhet som bedrivs           kommunalförbundets hälsovårdscentral eller
29195:        med statens stöd i verkstäder för skyd-      för åldringar som bodde hemma och som på
29196:        dat arbete orsakar de privata företagar-     socia1a grunder fick kommunal hemvårdshjälp
29197:                                                     och i anslutning därtill också tvätteritjänster.
29198:        na inom branschen?
29199:                                                     Åldringarnas tvätteriverksamhet ansågs när-
29200:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mast anknyta tili kommunens skyldigheter på
29201:                                                     socialvårdens område. Sådan verksamhet i an-
29202: samt anföra följande:
29203:                                                     s1utning tili kommunens socia1-, hälsovårds-,
29204:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt       renhållnings- och andra sådana uppgifter har i
29205: utgår omsättningsskatt på rengöring av en           rättspraxis i allmänhet ansetts vara omsättnings-
29206: vara, om verksamheten sker i form av rörelse.       skattefri.
29207: Begreppet rörelse begränsas i 8 § och 85 § 2           Omsättningsskattefriheten för tvätteriverk-
29208: mom. lagen angående omsättningsskatt. Med           samhet vid verkstäder för skyddat arbete stri-
29209: stöd av det förstnämnda stadgandet står obe-        der mot omsättningsbeskattningens neutralitets-
29210: tydlig verksamhet i form av rörelse utanför         princip. Om en verkstad för skyddat arbete
29211: omsättningsbeskattningen. Enligt det andra          dessutom konkurrerar med en privat företagare
29212: stadgandet kan genom förordning stadgas att         borde verksamheten vara omsättningsskatte-
29213: tilifäliig, obetydlig eller tili sin art speciell   pliktig. En sådan skattskyldighet skulle över-
29214: affärsverksamhet inte skall betraktas som i         ensstämma med omsättningsskattekommissio-
29215: lagen avsedd affärsverksamhet.                      nens förslag. Kommissionen avlät sitt betän-
29216:     Med stöd av 85 § 2 mom. lagen angående          kande senaste sommar. Skattskyldigheten skul-
29217: omsättningsskatt stadgas i 1 § 11 punkten           le också överensstämma med den praxis som
29218: omsättningsskatteförordningen att försäljning       fö1js i de övriga europeiska 1änderna och även
29219: på sjukhus, på ålderdomshem, i verksamhets-         med de Europeiska gemenskapernas 6. direktiv
29220: enheter för specialomsorger, på anstalter för       om mervärdesbeskattning.
29221: handikappade samt på andra liknande vårdin-            Det gällande omsättningsskattesystemet ut-
29222: rättningar av produkter som tillverkats i vård-,    veck1as stegvis så, att en lagteknisk revidering
29223: sysselsättnings- eller undervisningssyfte eller     a v systemet a vses träda i kraft år 1991.
29224: arbeten på varor som i nämnda syfte utförs där      Därefter skall ett slopande av ackumuleringen
29225: inte anses som rörelse enligt lagen angående        av skatten, som skall ske genom breddning av
29226: omsättningsskatt. Om det i en verkstad för          skattebasen och utvidgning av avdragsrätten
29227: skyddat arbete t.ex. i vårdsyfte bedrivs tvätte-    för produktionsinsatser, övervägas. Målet med
29228: riverksamhet, är verksamheten inte omsätt-          revideringen av omsättningsskattesystemet är
29229: ningsskattepliktig.                                 att i alla skeden utveckla systemet så, att det
29230:     En verkstad för skyddat arbete kan också        bygger på mervärdesskattesystemets principer.
29231: ägas av en kommun eller ett kommunalför-            Ändringar som gäller skattskyldighet skall av-
29232: bund. På omsättningsskatteplikten inverkar          göras i samband med omsättningsskatterefor-
29233: härvid också 9 § 2 mom. lagen angående              men.
29234:      Helsingfors den 23 januari 1990
29235: 
29236:                                                                           Minister Ilkka Kanerva
29237:                                               1989 vp.
29238: 
29239: Kirjallinen kysymys n:o 636
29240: 
29241: 
29242: 
29243: 
29244:                                  Rusanen: Verohallinnon uudistamista koskevista suunnitelmista
29245: 
29246: 
29247:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29248: 
29249:    Verotus on huomattavan monipuolinen yh-          mien antamisessa käytetään poliittista valtaa,
29250: teiskunnan sääntelyn väline. Kansanedustuslai-      jota käyttää kollegiaalinen elin. Koska verotus-
29251: toksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valta päät-     vallan painopiste kuuluu eduskunnalle, ei ve-
29252: tää kansalaisilta ja yhteisöiltä kannettavista      rohallinnon johtoon sovi samankaltainen jär-
29253: veroista ja kannettujen verojen käyttötavoista.     jestely, mitä kaavaillaan toteutettavaksi joissa-
29254: Tähän ''kansan itseverotusperiaatteeseen" kuu-      kin muissa keskusvirastoissa eli kollegion kor-
29255: luu, ettei verotuksen norminantovaltaa delegoi-     vaaminen johtokunnalla. Tämä merkitsisi käy-
29256: da edes hallitukselle saati keskusvirastolle ta-    tännössä kaiken muodollisen vallan ja sitä
29257: vallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Kun edus-    kautta myös poliittisen harkintavallan keskit-
29258: kunta päättää verolaeista ja verotuksen teknis-     tämistä pääjohtajalle. Samalla perusteella tulisi
29259: luonteiseen järjestämiseen liittyvistä säädöksis-   myös nimitysvalta säilyttää nykyisellään. Kos-
29260: tä, joissa määrätään hallinnollisesta menettelys-   ka keskusvirastolla ei ole poliittista vastuuta
29261: tä, se osallistuu tuotantoelämän ja kansalaisten    harkintavallan käytössä, tulisi erityisesti poliit-
29262: toiminnan sääntelyyn.                               tiseen harkintavaltaan liittyvää normienauto-
29263:    Hallinnon kehittäminen koskee myös vero-         valtaa päinvastoin rajoittaa ja kehittää keskus-
29264: hallintoa. Julkista hallintoa kehitettäessä on      virastojen strategista luonnetta.
29265: lähtökohtana ihmisten tarpeet ja verohallinnon         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29266: osalta erityisesti verotuksen oikeudenmukai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29267: suuden toteuttaminen. Kun hallitusohjelman          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29268: mukaan ministeriöiden asemaa oman hallinnon-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29269: alansa yleisessä ohjaamisessa ja kehittämisessä
29270: on tarkoitus vahvistaa, ei ole perusteltua kes-                Aikooko Hallitus uudistaa verohal-
29271: kittää valtaa keskusvirastoon, eikä varsinkaan              lintoa ja muuttaa verohallituksen luon-
29272: sen sisällä pääjohtajalle, niin perustavaa laatua           netta siten, että siihen sisältyy muun
29273: olevissa kysymyksissä kuin verotuksessa. Nii-               ohella verohallituksen kollegion lak-
29274: nikään lääninverövirastojen hallinnolliseen ja              kauttaminen, vallan keskittäminen vi-
29275: ohjausvaltaan puuttuminen ei sovi hallinnon                 raston päällikölle ja poliittista harkin-
29276: uudistuksen periaatteisiin.                                 taa sisältävän normienautovallan nykyi-
29277:    Verotukseen liittyvien hallinnollisten nor-              sen menettelyn muuttaminen?
29278: 
29279:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
29280: 
29281:                                            Pirjo Rusanen
29282: 
29283: 
29284: 
29285: 
29286: 2900IOD
29287: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 636
29288: 
29289: 
29290: 
29291: 
29292:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on siten koottu jäsenistö, että johtokunnasta
29294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tulee virastolle merkittävä lisäresurssi ajatellen
29295: olette 14 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         toiminnan sisällön asiantuntemusta, yleisjohta-
29296: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mista ja sidosryhmäkontaktien hoitoa. Johta-
29297: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      misen kehittämisessä ja uusien johto-organisaa-
29298: edustaja Pirjo Rusasen näin kuuluvasta kirjal-     tioiden työn määrittelyssä tulee ottaa huo-
29299: lisesta kysymyksestä n:o 636:                      mioon johto-organisaatiotoimikunnan ehdo-
29300:           Aikooko Hallitus uudistaa verohal-       tukset ja suositukset.
29301:        lintoa ja muuttaa verohallituksen luon-        Johto-organisaatiotoimikunta ei pitänyt
29302:        netta siten, että siihen sisältyy muun      mahdollisena yhtä yhtenäistä ratkaisumallia
29303:        ohella verohallituksen kollegion lak-       keskushallinnon johto-organisaatioksi. Tämän
29304:        kauttaminen, vallan keskittäminen vi-       vuoksi toimikunta esitti virastokohtaisten jat-
29305:        raston päällikölle ja poliittista harkin-   koselvitysryhmien asettamista arvioimaan kes-
29306:        taa sisältävän normienautovallan nykyi-     kusvirastojen johto-organisaatioita vuosien
29307:        sen menettelyn muuttaminen?                 1989-1990 aikana.
29308:                                                       Toimikunnan esittämien suuntaviivojen mu-
29309:                                                    kaisesti      valtiovarainministeriö     käynnisti
29310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       14.3.1989 verohallinnon organisaatiouudistuk-
29311: vasti seuraavaa:                                   sen kehittämishankkeen. Hankkeen tavoitteena
29312:    Valtioneuvosto päätti hallinnon uudistamis-     on määritellä verohallinnon keskeiset toimin-
29313: toimenpiteistä 12.5.1988 tekemässään periaate-     not 1990-luvulla, täsmentää vastuualueet ja
29314: päätöksessä. Valtiovarainministeriö asetti pe-     selkeyttää päätöksentekojärjestelmää karsimal-
29315: riaatepäätöksen nojalla toimikunnan selvittä-      la organisaatiotasoja.
29316: mään keskushallinnon yksiköiden johto-orga-           Hankkeen määräaika päättyy vuoden 1990
29317: nisaatioiden kehittämisperiaatteita ja valmiste-   lopussa, ja siihen sisältyy ehdotusten tekeminen
29318: lemaan tarvittavia uudistuksia. Tämä toimi-        verohallituksen johto-organisaation uudistami-
29319: kunta,     joka     otti    nimekseen     johto-   sesta, tietohallinnon organisaation tarkistami-
29320: organisaatiotoimikunta, sai työnsä päätökseen      sesta, piiri- ja paikallishallinnon kehittämistar-
29321: 28.2.1989.                                         peista ja taloushallinnon kehittämisohjelmasta
29322:    Mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen      sekä muista tarpeellisiksi katsotuista toimenpi-
29323: nojalla annetuista valtiovarainministeriön val-    teistä verotuksen hallinnon kehittämiseksi.
29324: misteluohjeista käy ilmi muun muassa, että            Ehdotuksissa on otettava huomioon hallitus-
29325: johto-organisaatioiden uudistamisen tavoittee-     ohjelma ja sen lisäpöytäkirja, jonka mukaan
29326: na on parantaa erityisesti keskusvirastojen joh-   hallinnon palvelukykyä parannetaan, tuotta-
29327: tamisedellytyksiä ja lisätä keskusvirastojen oh-   vuutta nostetaan ja joustavuutta lisätään. Li-
29328: jattavuutta sen varmistamiseksi, että eduskun-     säksi on otettava huomioon valtioneuvoston
29329: nan, valtioneuvoston ja asianomaisen ministe-      12.5.1988 tekemä päätös toimenpiteistä hallin-
29330: riön asettamat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet   non uudistamiseksi, erityisesti ohjausjärjestel-
29331: toteutuvat virastojen ja laitosten toiminnassa.    miä, ministeriöiden alaisen keskushallinnon yk-
29332:    Johto-organisaatiotoimikunnan tekemien eh-      siköiden ohjattavuutta ja yksiköiden johtamis-
29333: dotusten pohjalta hallinnon kehittämisen mi-       edellytysten parantamista koskevat kohdat.
29334: nisterivaliokunta hyväksyi 18.8.1989 periaatteet      Hanketta varten asetetun johtoryhmän pu-
29335: noudatettavaksi johto-organisaatioita uudistet-    heenjohtajana toimii virastovaltuutettu Pekka
29336: taessa. Mainittujen periaatteiden mukaan kes-      Ojala ja jäseninä ylijohtaja Jukka Tammi ja
29337: kusvirastojen virkamieskollegiot korvataan         pääjohtaja Lauri Honkavaara.
29338: pääsääntöisesti valtioneuvoston määräajaksi           Näin ollen myös verohallituksen johto-orga-
29339: asettamilla johtokunnilla, jotka ovat luonteel-    nisaation erityistarpeet, joihin kysymyksen pe-
29340: taan suppeita asiantuntijaelimiä. Tavoitteena      rusteluissa on viitattu, tulevat otettaviksi huo-
29341:                                    1989 vp. -     KK n:o 636                                    3
29342: 
29343: mioon mainitussa verohallinnon organisaa-         sisälly norminantoon liittyvien toimivaltakysy-
29344: tiouudistuksen kehittämishankkeessa.              mysten selvittäminen tai laajentaminen siten,
29345:    Kysymyksessä ja sen perusteluissa on lisäksi   että verohallituksen norminantovalta suhteessa
29346: viitattu norminantovallan nykyisen menettelyn     eduskuntaan, valtiovarainministeriöön tai val-
29347: muuttamiseen. Tältä osin valtiovarainministe-     tioneuvostoon muuttuisi nykyisestään. Asiaan
29348: riö toteaa, ettei verohallinnon organisaatiouu-   ei tässä vaiheessa ole muutoinkaan suunnitteil-
29349: distuksen kehittämishankkeen toimeksiantoon       la muutoksia.
29350:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
29351: 
29352:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
29353: 4                                     1989 vp. -     KK n:o 636
29354: 
29355: 
29356: 
29357: 
29358:                                Till Riksdagens Herr Talman
29359:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          natur snäva sakkunnigorgan. Syftet är sålunda
29360: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          en medlemskår som är sammansatt på ett
29361: av den 14 december 1989 till vederbörande            sådant sätt att direktionen med tanke på
29362: medlem av statsrådet översänt avskrift av            sakkunskapen inom området, den allmänna
29363: följande av riksdagsledamot Pirjo Rusanen            ledningen och kontakterna med intressegrupper
29364: undertecknade spörsmål nr 636:                       utgör en betydande tilläggsresurs för ämbets-
29365:           Ämnar Regeringen förnya skatteför-         verket. När ledningen utvecklas och de nya
29366:        valtningen och ändra skattestyrelsens         ledningsorganisationernas arbete definieras
29367:        karaktär så, att den utöver det övriga        skall ledningsorganisationskommissionens för-
29368:        skall innebära att skattestyrelsens kol-      slag och rekommendationer beaktas.
29369:        legium indras, makten centraliseras till         Ledningsorganisationskommissionen ansåg
29370:        ämbetsverkets chef och att det nuvaran-       inte en enhetlig lösningsmodell till ledningsor-
29371:        de, politisk prövning innefattande, för-      ganisation inom centralförvaltningen vara möj-
29372:        farandet i fråga om befogenhet att ge         lig. Därför föreslog kommissionen att grupper
29373:        normer ändras?                                tillsätts för fortsatt utredning inom de enskilda
29374:                                                      ämbetsverken, för att bedöma de centrala
29375:                                                      ämbetsverkens ledningsorganisationer under
29376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         åren 1989 och 1990.
29377: samt anföra följande:                                   I enlighet med de riktlinjer som kommissio-
29378:    Statsrådet fattade i ett principbeslut av den     nen framförde påbörjade finansministeriet den
29379: 12 maj 1988 beslut om åtgärder för förnyande         14 mars 1989 ett projekt för utvecklande av en
29380: av förvaltningen. Finansministeriet tillsatte        organisationsreform inom skatteförvaltningen.
29381: med stöd av principbeslutet en kommission för        Syftet med projektet är att definiera skatteför-
29382: att reda ut principerna för en utveckling av         valtningens centrala funktioner under 1990-
29383: ledningsorganisationerna vid centralförvalt-         talet, precisera ansvarsområdena och göra bes-
29384: ningsenheterna och bereda nödvändiga refor-          lutfattandesystemet redigare genom att slopa
29385: mer. Denna kommission, som tog namnet                en del organisationsnivåer.
29386: ledningsorganisationskommissionen, slutförde            Tidsfristen för projektet går ut i slutet av
29387: sitt arbete den 28 februari 1989.                    1990, och inom ramen för projektet skall
29388:    Av de beredningsdirektiv som finansministe-       förslag framläggas angående förnyandet av
29389: riet gav med stöd av nämnda statsrådets              skattestyrelsens ledningsorganisation, revide-
29390: principbeslut framgår bl.a. att syftet med för-      ring av organisationen inom informationsadmi-
29391: nyandet av ledningsorganisationerna är att           nistrationen, behovet att utveckla distrikts- och
29392: förbättra i synnerhet de centrala ämbetsverkens      lokalförvaltningen, programmet för utvecklan-
29393: ledningsförutsättningar och öka dessa ämbets-        de av ekonomiförvaltningen samt angående
29394: verks styrbarhet, för att säkerställa att de         övriga nödvändiga åtgärder för utvecklandet
29395: samhällspolitiska mål som riksdagen, statsrådet      av skatteförvaltningen.
29396: och ministeriet i fråga ställer uppnås i ämbets-        I förslagen skall man beakta regeringspro-
29397: verkens och inrättningarnas verksamhet.              grammet och dess tilläggsprotokoll, enligt vil-
29398:    Utgående från de förslag som ledningsorga-        ket serviceförmågan inom förvaltningen skall
29399: nisationskommissionen framförde, godkände            förbättras, produktiviteten höjas och flexibili-
29400: ministerutskottet för utvecklande av förvalt-        teten ökas. Vidare skall det beslut om åtgärder
29401: ningen den 18 augusti 1989 de principer som          för förnyande av förvaltningen som statsrådet
29402: skall följas när ledningsorganisationerna för-       fattade den 12 maj 1988 beaktas, i synnerhet de
29403: nyas. Enligt dessa principer skall de centrala       punkter som gäller styrningssystem, styrbarhe-
29404: ämbetsverkens tjänstemannakollegier i regel          ten hos centralförvaltningsenheter under mini-
29405: ersättas med direktioner som statsrådet tillsät-     sterieroa och förbättrande av enheternas led-
29406: ter för bestämd tid. Dessa direktioner är till sin   ningsföru tsättningar.
29407:                                     1989 vp. -     KK n:o 636                                     5
29408: 
29409:   Ordförande för den ledningsgrupp som till-       rande i fråga om befogenhet att ge normer. Tili
29410: satts för projektet är ämbetsverksfullmäktige      denna del konstaterar finansministeriet att nå-
29411: Pekka Ojala, och medlemmar är överdirektör         gon uppgift att reda ut eller utvidga de kom-
29412: Jukka Tammi och generaldirektör Lauri Hon-         petensfrågor som har samband med normgiv-
29413: kavaara.                                           ning så att skattestyrelsens befogenhet att ge
29414:    Sålunda blir också de specialbehov för skat-    normer i förhållande tili riksdagen, finansmi-
29415: testyrelsens ledningsorganisation tili vilka det   nisteriet eller statsrådet skulle ändras från det
29416: hänvisas i motiveringen tili spörsmålet beakta-    den är i dag inte ingår i det uppdrag som gäller
29417: de i nämnda projekt för utvecklande av en          projektet för utvecklande av en organisations-
29418: organisationsreform inom skatteförvaltningen.      reform inom skatteförvaltningen. I detta skede
29419:    I spörsmålet och i dess motivering hänvisas     planeras inte heller i övrigt några ändringar i
29420: dessutom tili en ändring av nuvarande förfa-       denna fråga.
29421: 
29422:     Helsingfors den 19 januari 1990
29423: 
29424:                                                                          Minister Ulla Puolanne
29425:                                               1989 vp.
29426: 
29427: Kirjallinen kysymys n:o 637
29428: 
29429: 
29430: 
29431: 
29432:                                  T. Roos ym.: Asuntolainojen myöntämismenettelyn kehittämi-
29433:                                       sestä
29434: 
29435: 
29436:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29437: 
29438:    Valtion tulo- ja menoarvion määrittelemien      tä ja hidasliikkeisyyttä vuokratalorakentamisen
29439: asunto- ja parannuslainojen myöntämisval-          käynnistämisessä. Onkin pelättävissä, että mää-
29440: tuuksien puitteissa lainat on jaettu kuntakoh-     rärahoja jää käyttämättä, ellei niitä riittävän
29441: taisiin kiintiöihin. Eri syistä kunnissa käyttä-   joustavasti ja nopeasti voida ohjata esimerkiksi
29442: mättä jääneet myöntämisoikeudet ovat palau-        juuri vajaaksi jääneiden henkilökohtaisten lai-
29443: tuneet asuntohallitukselle ja niitä on perintei-   nojen täydentämiseen.
29444: sesti käytetty kuntien hakemusten pohjalta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29445: lisämyöntämisoikeutena ns. viimeisten vajaaksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29446: jäävien lainojen täydentämiseen. Näin varat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29447: voidaan käyttää maksimaalisesti asuntotuotan-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29448: toon, vaikka tuotantotavoitteista jonkin loh-
29449: kon osalta jouduttaisiin tinkimäänkin. Lisä-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29450: myöntämisoikeuksien saanti on kuitenkin han-                 ryhtyä asuntolainojen myöntämisme-
29451: kaloitunut.                                                  nettelyn keventämiseksi ja määräraho-
29452:    Valtion asuntolainoituksen painopisteen pe-               jen täysimääräisen käytön varmistami-
29453: rusteltu siirtäminen vuokra-asuntotuotantoon                 seksi oikeudenmukaisella tavalla?
29454: on paljastanut monilla paikkakunnilla jähmeyt-
29455: 
29456:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1989
29457: 
29458:                      Timo Roos                                      Mikko Elo
29459:                      Reijo Lindroos                                 Mats Nyby
29460:                                           Antti Kalliomäki
29461: 
29462: 
29463: 
29464: 
29465: 2900100
29466: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 637
29467: 
29468: 
29469: 
29470: 
29471:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     budjetissa asetettujen asuntotavoitteiden puit-
29473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teissa. Jollei myöntämisvaltuutta voida käyttää
29474: olette 14 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         budjettivuoden kuluessa, se ei mene hukkaan,
29475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vaan se saadaan käyttää seuraavana vuonna
29476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      myöntämisvaltuuden lisäyksenä. Todettakoon,
29477: edustaja T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjal-     että vuonna 1989 päästiin budjetissa asetettuun
29478: lisesta kysymyksestä n:o 637:                      aikavien vuokra-asuntojen tavoitteeseen, joten
29479:                                                    tästä syystä ei myöntämisvaltuutta jäänyt käyt-
29480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tämättä.
29481:        ryhtyä asuntolainojen myöntämisme-             Uustuotanto- ja perusparannusomakotilai-
29482:        nettelyn keventämiseksi ja määräraho-       nojen myöntämiseen on viime vuosina kevään
29483:        jen täysimääräisen käytön varmistami-       ensimmäisessä jaossa voitu osoittaa myöntämis-
29484:        seksi oikeudenmukaisella tavalla?           oikeutta melko niukasti sen vuoksi, että on
29485:                                                    haluttu turvata erityisesti asetetut vuokra-asun-
29486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       totavoitteet ja kokonaismääräraha on ollut
29487: vasti seuraavaa:                                   niukka. Kuntien viime vuoden keväällä teke-
29488:                                                    miin lisämäärärahatiedusteluihin voitiin todeta,
29489:    Asuntohallitus osoittaa kunnille myöntämis-     että lisää myöntämisoikeutta pyritään osoitta-
29490: oikeutta     henkilökohtaisten    osakelainojen    maan lähinnä kuntien asettamassa etuoikeus-
29491: myöntämistä varten ensimmäisen kerran jo           järjestyksessä ensimmäisen myöntämättä jää-
29492: tammi-helmikuun vaihteessa ja sen jälkeen ha-      neen uustuotanto- tai perusparannusomakoti-
29493: kemuksesta viipymättä sitä mukaa kuin tarvet-      lainan myöntämiseen, jos myöntämisoikeuden
29494: ta esiintyy. Näin tapahtuu siinäkin tapaukses-     vajaus on ollut vähemmän kuin puolet myön-
29495: sa, että hankkeen käynnistyminen jostain syys-     nettävästä lainasta. Siinä vaiheessa ei voitu
29496: tä viivästyy. Myöntämisoikeuksien saaminen ei      vielä ennakoida, kuinka paljon myöntämisval-
29497: siten ole ollut hankalaa eikä se ole hankaloi-     tuutta eri hankkeisiin lopulta sitoutuu.
29498: tunut osakelainoituksen osalta.                       Kun kunnista oli viime syyskuun alkupuo-
29499:    Kysymyksen perusteluissa mainittu vuokra-       lelle mentäessä tullut tiedot myöntämisvaltuu-
29500: talorakentamisen käynnistymisen "jähmeys ja        den käytöstä ja lisäksi oli käynyt ilmi, ettei
29501: hidasliikkeisyys" ei sinänsä vielä aiheuta sitä,   erityisesti ns. isoihin perusparannushankkeisiin
29502: että myöntämisvaltuutta jäisi käyttämättä.         tule sitoutumaan sinne varattua koko myöntä-
29503: Vuokratalokohteissa myöntämisvaltuus sitou-        misvaltuutta, voitiin lokakuussa edellä maini-
29504: tuu vasta sen jälkeen, kun kohteen rakennus-       tun lisäksi osoittaa omakoti- ja perusparannus-
29505: työt saa aloittaa ja lainapäätös tehdään. Jollei   lainojen myöntämistä varten lisää myöntämis-
29506: kohde lähde liikkeelle, se ei sido myöntämis-      oikeutta niin, että lähes kaikki silloin toteut-
29507: valtuutta. Aikamattomille vuokratalokohteille      tamiskelpoiset hankkeet voitiin lainoittaa.
29508: varattua myöntämisvaltuutta voidaan käyttää        Nämä lisäjaot tapahtuivat jonkin verran edel-
29509: samana budjettivuotena muiden arava-asunto-        lisvuosia myöhemmin, mutta lopputulos oli
29510: jen lainoittamiseen, mikäli se on mahdollista      sama.
29511: 
29512:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1990
29513: 
29514:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
29515:                                      1989 vp. -     KK n:o 637                                       3
29516: 
29517: 
29518: 
29519: 
29520:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29521: 
29522:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inom det budgetåret, går den inte för1orad utan
29523: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kan användas nästa år som ett tillägg tili
29524: av den 14 december 1989 tili vederbörande           beviljningsfullmakten. Det kan konstateras att
29525: medlem av statsrådet översänt avskrift av           det mål som i budgeten ställts upp för hyres-
29526: följande av riksdagsman T. Roos m.fl. under-        bostäder som skall påbörjas uppnåddes 1989,
29527: tecknade spörsmål nr 637:                           så beviljningsfullmakten b1ev inte av denna
29528:                                                     orsak oanvänd.
29529:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               För beviljande av lån för nyproduktion och
29530:        vidta för att underlätta förfarandet vid     grundförbättring av egnahemshus har det un-
29531:        beviljande av bostadslån och för att         der de senaste åren i vårens första fördelning
29532:        säkerställa att de totala anslagsbelop-      kunnat anvisas beviljningsrätter i rätt ringa
29533:        pen används på ett rättvist sätt?            utsträckning, eftersom man särskilt har velat
29534:                                                     trygga de uppställda hyresbostadsmålen och
29535:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det totala anslaget har varit knappt. På de
29536: samt anföra följande:                               förfrågningar som kommunerna gjorde senaste
29537:                                                     vår angående tilläggsanslag kunde det konsta-
29538:    Bostadsstyrelsen anvisar kommunerna bevilj-      teras, att syftet är att anvisa mer bevi1jningsrätt
29539: ningsrätt för beviljande av personliga aktielån     främst för beviljande av det lån för nyproduk-
29540: första gången redan i månadsskiftet januari-        tion eller grundförbättring av egnahemshus
29541: februari och därefter på ansökan utan dröjsmål      som bland de obeviljade lånen är viktigast
29542: i den takt behov uppstår. Detta är fallet även      enligt den prioriteringsordning som kommuner-
29543: då påbörjandet av ett projekt av någon orsak        na meddelat, om deficitet i beviljningsrätten
29544: fördröjs. Det har således inte varit svårt att få   har varit mindre än hälften av det lån som
29545: beviljningsrätter, och det har inte vad aktielå-    beviljas. 1 det skedet kunde det inte ännu
29546: nen beträffar blivit svårare.                       förutspås hur mycket beviljningsfullmakt som
29547:    Den omständighet att byggandet av hyreshus       slutligen förbinds tili de olika projekten.
29548: inletts på ett "stelt och trögt" sätt, vilket          Då kommunerna inom början av september
29549: nämndes i motiveringen tili spörsmålet, medför      senaste år hade lämnat in uppgifter om an-
29550: i sig inte ännu att något av beviljningsfullmak-    vändningen av beviljningsfullmakten och det
29551: ten blir oanvänt. 1 fråga om hyreshus blir          därtill hade framgått att tili i synnerhet s.k.
29552: beviljningsfullmakten bunden tili ett visst pro-    stora grundförbättringsprojekt inte kommer att
29553: jekt först efter det att byggarbetena får påbör-    bindas hela den beviljningsfullmakt som har
29554: jas och lånebeslutet fattas. Om projektet inte      reserverats därtill, kunde man i oktober utöver
29555: tar fart, binder det inte beviljningsfullmakten.    det som redan nämnts anvisa mer beviljnings-
29556: Den beviljningsfullmakt som har reserverats         rätt för beviljande av egnahemshus- och grund-
29557: för opåbörjade hyreshusprojekt kan under            förbättringslån så, att så gott som alla dåva-
29558: samma budgetår användas tili lån för andra          rande förverklingsbara projekt kunde belånas.
29559: aravabostäder, ifall det är möjligt inom ramen      Dessa tilläggsfördelningar skedde en aning
29560: för de bostadsmål som ställts upp i budgeten.       senare än föregående år, men slutresultatet var
29561: Om beviljningsfullmakten inte kan användas          detsamma.
29562:      Helsingfors den 18 januari 1990
29563: 
29564:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
29565:                                               1989 vp.
29566: 
29567: Kirjallinen kysymys n:o 638
29568: 
29569: 
29570: 
29571: 
29572:                                  Tenhiälä: Uusista asunnoista turhaan maksettujen leimaverojen
29573:                                     palauttamisesta
29574: 
29575: 
29576:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29577: 
29578:    Asunto-osakekaupoissa maksettujen leima-         "verotuksen keventämistä" koskeva tiedotta-
29579: verojen palautusmahdollisuus perustuu kor-          minen on tuonut hallitukselle jo kosolti koke-
29580: keimman hallinto-oikeuden vuonna 1985 anta-         musta, voisi hallitus näin hankkimaansa koke-
29581: maan päätökseen, joka muutti aikaisemman            musta hyödyntää niin, että se tiedottaisi asun-
29582: lain tulkinnan. Tämän päätöksen mukaan uudes-       nonostajille, että heillä on eräissä tapauksissa
29583: ta asunto-osakeyhtiöstä asunnon ostaneiden ei       mahdollisuus saada takaisin turhaan maksa-
29584: tarvitse maksaa 1,6 prosentin leimaveroa, jos       mansa leimaverot. Kun palautus yksittäisen
29585: yhtiötä ei ole rekisteröity. Leimaverolain mu-      asunnonostajan osalta on suuruudeltaan paris-
29586: kaan leimaveroa on maksettava arvopaperei-          ta tuhannesta markasta jopa noin 10 000 mark-
29587: den vaihtaessa omistajaa. Jos yhtiötä ei ole        kaan, määrä olisi merkittävä apu kohtuutto-
29588: ennätetty merkitä kaupparekisteriin, osakkeita-     man korkeiden asuntovelkakorkojen kanssa
29589: kaan ei ole.                                        kamppailevalle velalliselle.
29590:    Turhaa leimaveroa asunnonostajat ovat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29591: maksaneet mahdollisesti yhteensä jopa kymme-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29592: niä miljoonia markkoja. Asunnonostajille mah-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29593: dollisuus palautuksen hakemiseen on paljastu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29594: nut vasta vähitellen. Eri lääninverovirastojen
29595: kesken on suuria eroja. Joissakin lääneissä
29596: palautushakemuksia on muutamia kymmeniä                      Mihin toimenpiteisim Hallitus aikoo
29597: ja joissakin useita satoja.                                ryhtyä, jotta jokaiselle sellaiselle asun-
29598:    Kun kuitenkin kysymys on sellaisista leima-             nonostajalle, joka on turhaan maksanut
29599: verojen maksuista, joita asunnonostajien ei olisi          asunnostaan leimaveroa, saataisiin tieto
29600: tarvinnut suorittaa, voisi olettaa, että myös              mahdollisuudesta hakea leimaveron pa-
29601: valtiovalta jotenkin toimisi tässä asiassa. Kun            lautusta lääninverovirastolta?
29602: 
29603:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1989
29604: 
29605:                                           Hannu Tenhiälä
29606: 
29607: 
29608: 
29609: 
29610: 2900100
29611: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 638
29612: 
29613: 
29614: 
29615: 
29616:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29617:   Valtiopäiväjä1jestyksen 37 §:n 1 momentissa       mättömiä osakkeita, koska rahalaitosten neu-
29618: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vottelukunnan suosittamassa asunnonostajien
29619: olette 15 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          suojajärjestelmässä eli ns. RS-järjestelmässä on
29620: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ollut edellytyksenä, että asunto-osakeyhtiö on
29621: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ollut merkittynä kaupparekisteriin ennen osak-
29622: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta            keiden myynnin alkamista ja yhtiön liittymistä
29623: kirjallisesta kysymyksestä n:o 638:                 RS-järjestelmään. Lääninverovirastoille tehty-
29624:                                                     jen palautushakemusten määrän, alueellisen ja-
29625:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29626:        ryhtyä, jotta jokaiselle sellaiselle asun-   kautumisen ja luovutusten ajankohdan perus-
29627:                                                     teella on ilmeistä, että rahalaitokset ovat viime
29628:        nonostajalle, joka on turhaan maksanut
29629:                                                     vuosiin asti pitäneet huolen tämän keskeisen
29630:        asunnostaan leimaveroa, saataisiin tieto
29631:        mahdollisuudesta hakea leimaveron pa-        RS-järjestelmän edellytyksen toteutumisesta. Il-
29632:                                                     meisesti viime vuosien ylikuumentunut tilanne
29633:        lautusta lääninverovirastolta?
29634:                                                     asuntomarkkinoilla, rekisteröintien ruuhkautu-
29635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        minen rekisteriviranomaisessa sekä korkeim-
29636:                                                     man hallinto-oikeuden päätöksen antama mah-
29637: vasti seuraavaa:
29638:                                                     dollisuus välttää leimavero ovat johtaneet sii-
29639:    Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1985         hen, että RS-järjestelmän edellytys ei ole kai-
29640: antamasta ratkaisusta (KHO 1985 II 633)             kissa tapauksissa toteutunut. Verohallituksen
29641: ilmenee periaate, jonka mukaan kaupparekis-         saamien tietojen mukaan maan eri osissa ja eri
29642: teriin merkitsemättömän osakeyhtiön osakkeet        rahalaitosten kesken on selviä eroja. Oulun
29643: eivät ole leimaverolaissa tarkoitettuja arvopa-     Iääninverovirastolie on tehty vuoden 1989 ai-
29644: pereita. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkai-       kana noin 500 palautushakemusta, Hämeen
29645: susta ei kuitenkaan ilman muuta voida tehdä         Iääninverovirastolie noin 80 ja Uudenmaan
29646: sellaista johtopäätöstä, että siitä ilmenevä pe-    Iääninverovirastolie noin 150.
29647: riaate olisi sovellettavissa kaikkiin erilaisiin       Verovelvollisiin kohdistuvasta verotuksen
29648: luovutustilanteisiin, joissa luovutuksen kohtee-    toimeenpanoa koskevasta tiedotustoiminnasta
29649: na ovat muodollisesti rekisteröimättömän yh-        huolehtii verohallinnosta annetun lain (960/87)
29650: tiön osakkeet. Useissa tapauksissa ei ole niin-     4 §:n nimenomaisen säännöksen mukaan vero-
29651: kään selvää, mitä todella on luovutettu. Oi-        hallitus. Hallituksen tehtäviin ei kuulu tiedot-
29652: keuskäytännössä on ratkaisematta esimerkiksi        taa verovelvollisille mahdollisesti aiheettomasti
29653: se, onko periaate ulotettavissa niihin tapauk-      maksetun leimaveron palauttamisesta.
29654: siin, joissa omistusoikeus kaupan kohteena             Kuten edellä esitetystä käy ilmi, leimavero-
29655: oleviin osakkeisiin siirtyy vasta sen jälkeen,      velvollisuus niissä tapauksissa, joissa osakeyh-
29656: kun yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, mikä       tiötä ei ole vielä rekisteröity, on olennaisilta
29657: asunto-osakkeiden luovutuksissa on hyvin ylei-      osin tällä hetkellä tulkinnallinen. Tämän vuok-
29658: nen tilanne. Oikeuskäytännössä on myös rat-         si ei ole perusteita yleisesti tiedottaa verovel-
29659: kaisematta, pitäisikö rekisteröimättömän yh-        vollisille mahdollisuudesta saada takaisin lei-
29660: tiön osakkeiden kauppana toteutettu kiinteis-       mavero. Leimaverolain mukaan osakkeiden
29661: tön luovutus leimaverottaa kiinteistön luovu-       merkitseminen yhtiön rekisteriin edellyttää lei-
29662: tuksena. Tällaisista luovutuksista on vireillä      maveron suorittamista, ja asunnon ostaja jou-
29663: useita valituksia muutoksenhakuasteissa.            tuu tällöin asioimaan verotoimistossa. Jos ky-
29664:    Uusien asunto-osakkeiden luovutuksissa ei        symyksessä on selkeästi sellainen tapaus, jossa
29665: useimmissa tapauksissa pitäisi edes olla mah-       ei ole suoritettava leimaveroa, voi verotoimisto
29666: dollista luovuttaa kaupparekisteriin merkitse-      antaa tarvittavan ohjauksen.
29667:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
29668: 
29669:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
29670:                                       1989 vp. -     KK n:o 638                                      3
29671: 
29672: 
29673: 
29674: 
29675:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29676:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har förutsatt att ett bostadsaktiebolag varit
29677: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse          infört i handelsregistret innan försäljningen av
29678: av den 15 december 1989 tili vederbörande            dess aktier börjat och bolaget anslutits tili
29679: mediem av statsrådet översänt avskrift av            RS-systemet. På basis av det antal ansökningar
29680: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-           om återbäring som inlämnats hos länsskatte-
29681: dertecknade spörsmål nr 638:                         verken samt deras geografiska fördelning och
29682:                                                      tidpunkten för överlåtelserna är det uppenbart
29683:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
29684:                                                      att penninginstituten ända tili de senaste åren
29685:        vidta för att varje bostadsköpare, som i
29686:                                                      har sörjt för att detta centraia villkor i RS-
29687:        onödan har erlagt stämpelskatt för sin
29688:                                                      systemet uppfyllts. Tydligen har under de
29689:        bostad, skall bli upplyst om möjligheten
29690:                                                      senaste åren det överhettade läget på bostads-
29691:        att hos länsskatteverket söka återbäring
29692:                                                      marknaden, anhopningen av registreringsären-
29693:        av stämpelskatten?
29694:                                                      den vid registermyndigheterna och den möjlig-
29695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         het som hösta förvaltningsdomstolens avgöran-
29696: samt anföra följande:                                de erbjudit att undvika stämpelskatt Jett tili att
29697:                                                      detta villkor i RS-systemet inte alltid blivit
29698:    Av ett avgörande som högsta förvaltnings-
29699:                                                      uppfylit. Enligt de uppgifter som skattestyrel-
29700: domstolen meddelade år 1985 (HFD 1985 II             sen erhållit finns det tydliga skillnader melian
29701: 633) framgår principen att aktierna i ett aktie-
29702:                                                      olika delar av iandet och olika penninginstitut.
29703: bolag, som inte införts i handelsregistret, inte
29704:                                                      År 1989 mottog länsskatteverket i Uleåborg ca
29705: är sådana värdepapper som avses i lagen
29706:                                                      500, länsskatteverket i Tavastehus ca 80 och
29707: angående stämpelskatt. Dock kan man inte
29708:                                                      Nylands länsskatteverk ca 150 ansökningar om
29709: utan vidare av högsta förvaitningsdomstolens
29710:                                                      återbäring.
29711: avgörande dra den slutsatsen att denna princip
29712: skulie kunna tillämpas på alla de överlåteisesi-        Enligt ett uttryckiigt stadgande i 4 § lagen
29713: tuationer där föremålet för överlåtelsen är          om skatteförvaltningen (960/87) sörjer skatte-
29714: aktier i ett formellt oregistrerat bolag. 1 flera    styreisen för den information om verkställighe-
29715: fall är det inte alls så klart vad som i själva      ten av beskattningen som riktar sig tili de
29716: verket har överlåtits. En olöst fråga i rättsprax-   skattskyldiga. Det hör inte tili regeringens
29717: is är t.ex. om principen kan utsträckas tili att     uppgifter att ge de skattskyldiga information
29718: gälia alla de fall då äganderätten tili de aktier    om återbäring av stämpeiskatt som eventuellt
29719: som köpet avser övergår först sedan bolaget          betalts i onödan.
29720: har införts i handelsregistret, vilket är mycket        Såsom av det ovan nämnda framgår är det
29721: vanligt i fråga om överlåtelse av bostadsaktier.     för närvarande i väsentliga delar en tolknings-
29722: 1 rättspraxis är det också oavgjort om en            fråga om stämpelskatt skall eriäggas i de fall då
29723: fastighetsöverlåtelse, som skett i form av köp       ett aktieboiag inte ännu har registrerats. Därför
29724: av aktier i ett oregistrerat bolag, skall beläggas   finns det inga grunder för att allmänt informe-
29725: med stämpelskatt såsom överlåtelse av fastig-        ra de skattskyldiga om möjligheten att få
29726: het. Flera besvär som gäller dylika överlåtelser     tilihaka stämpeiskatten. Enligt lagen angående
29727: är anhängiga i besvärsinstanserna.                   stämpelskatt är en förutsättning för införande
29728:    Vid överlåtelse av nya bostadsaktier borde        av aktier i bolagets register att stämpelskatten
29729: det i de flesta fallen inte ens vara möjligt att     betaits, och bostadsköparen är i detta samman-
29730: överlåta aktier som inte har införts i handels-      hang tvungen att uppsöka skattebyrån. Om det
29731: registret, eftersom det av penninginstitutens        tydligt är ett sådant fali att stämpeiskatt inte
29732: delegation rekommenderade skyddssystemet             behöver erläggas, kan skattebyrån ge den väg-
29733: för bostadsköpare, dvs. det s.k. RS-systemet,        ledning som behövs.
29734: 
29735:      Helsingfors den 12 januari 1990
29736: 
29737:                                                                            Minister Ulla Puolanne
29738:                                                1989 vp.
29739: 
29740: Kirjallinen kysymys n:o 639
29741: 
29742: 
29743: 
29744: 
29745:                                   Mäkelä: Rehuksi käytettävän teurasjätteen laadun valvonnasta
29746: 
29747: 
29748:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29749: 
29750:   Turkistarhaajille teurasjätettä myytäessä ei       kasvattajan, vaan rehun toimittaneen yrityksen
29751: normaalisti vakuustodistusta rehulain edellyttä-     joka ilmoitti virheellisesti rehunsa sisällön.
29752: mässä muodossa voida kyseisen tavaran epä-              Kyseisen tapauksen, joita käytännössä on
29753: homogeenisen koostumuksen takia antaa. Tä-           huomattavasti runsaamminkin, on selvästi
29754: män takia on erittäin tärkeätä, että ostajalle       osoittautunut tarpeelliseksi saada tuotevastuu-
29755: tavaran toimittamisen yhteydessä tai muutoin         laki nykyistä sitovammaksi myös rehujen osal-
29756: annettavat tiedot rehun koostumuksesta ovat          ta kuin nykyisin voimassa oleva rehulaki (376/
29757: oikeita.                                             86) tällä hetkellä säätää. Myös eläinten rehuksi
29758:    Multialla tapahtuneessa esimerkissä on kui-       käytetyn teurasjätteen koostumuksesta tulisi
29759: tenkin käynyt niin, että eräälle turkistarhaajalle   käyttäjän olla vakuuttunut ostaessaan tuotetta.
29760: Ostrobotnia Turkis Oy:n toimesta toimitettu          Mikäli osoittautuu, ettei ostettu tavara ole
29761: KONVEX-tiivisteeksi väitetty rehu on osoit-          ilmoitetun mukaista, tulee selkeästi saattaa
29762: tautunut aivan muuksi kuin mitä sen on               tavaran myynyt rehuyritys vastuuseen aiheut-
29763: pitänyt olla. Tämä on tullut todistetuksi mm.        tamistaan vahingoista.
29764: Valtion maatalouskemianlaitoksen sekä Suo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29765: men Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry:n          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29766: turkiseläinlaboratorion analyysituloksissa ky-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29767: seisestä rehusta. Tiivisteeksi väitetty rehu on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29768: osoittautunut tavalliseksi teurasjätteeksi.
29769:    Kyseisessä tapauksessa turkistarhaajan us-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29770: kottua hänelle myydyn tavaran olleen luullun                että eläinrehuksi käytettävän teurasjät-
29771: mukaista on hänelle aiheutunut huomattavia                  teen osalta päästäisiin normaalin tuote-
29772: taloudellisia tappioita. Nämä johtuvat siitä,               vastuulain mukaiseen käytäntöön niin,
29773: että ketut ovat jääneet turkiltaan huomattavas-             että virheellistä tuotetta toimittanut yri-
29774: ti normaalia heikommaksi väärän ruokinnan                   tys joutuu korvaamaan vahinkonsa?
29775: takia. Syy heikoista turkiksista ei suinkaan ole
29776:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1989
29777: 
29778:                                             Tina Mäkelä
29779: 
29780: 
29781: 
29782: 
29783: 2900100
29784: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 639
29785: 
29786: 
29787: 
29788: 
29789:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telemätön teurasjäte suljettiin lain soveltamis-
29791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alan ulkopuolelle siitä syystä, että sen laatu on
29792: olette 15 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn             niin epätasainen, että siitä ei voi antaa tavan-
29793: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           omaista vakuustodistusta ja myös siitä syystä,
29794: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          että tällaisen jätteen laadun tavanomainen val-
29795: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-          vonta ei ole käytännössä mahdollista.
29796: lisesta kysymyksestä n:o 639:                             Kuivattujen ja erityisesti käsiteltyjen teuras-
29797:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         jätteiden kauppa kuuluu rehulain ja valvonnan
29798:        että eläinrehuksi käytettävän teurasjät-        piiriin. Kuitenkin tällaisenkin rehun hygieeni-
29799:        teen osalta päästäisiin normaalin tuote-        sen tason määrittely ja laadun ilmoittaminen
29800:        vastuulain mukaiseen käytäntöön niin,           on osoittautunut ongelmalliseksi. Teurastamo-
29801:        että virheellistä tuotetta toimittanut yri-     järjestöjen ja Turkiseläinten Kasvattajain Lii-
29802:        tys joutuu korvaamaan vahinkonsa?               ton kesken on neuvoteltu siitä, miten turkise-
29803:                                                        läinten rehuksi käytettävän teurasjätteen käsit-
29804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tely, laadun määrittäminen ja laadun valvonta
29805: taen seuraavaa:                                        yleensä järkevästi voitaisiin järjestää.
29806:                                                           Teurasjätteiden kaupassa esiintyneiden epä-
29807:    Eläinten rehuksi myytävien tuotteiden kaup-
29808:                                                        kohtien vuoksi on jo ryhdytty toimiin teuras-
29809: paa koskevat säännökset sisältyvät vuonna
29810:                                                        jätteiden kauppaa koskevien säännösten selven-
29811: 1986 annettuun rehulakiin (376/86). Laki sisäl-
29812:                                                        tämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi.
29813: tää myös säännökset myyjän vastuusta, kun on
29814: myyty virheellistä tuotetta. Laki koskee pe-              Lopuksi on syytä todeta, että kysymyksen
29815: riaatteessa kaikkia aineita, jotka on tarkoitettu      perusteluissa esitetyssä tapauksessa asiaa oi-
29816: käytettäväksi eläinten ruokana tai eläinten            keusasteissa käsiteltäessä ei ollut kysymys siitä,
29817: ruuan valmistusaineina. Lain mukaan asetuk-            etteikö virheellistä tuotetta toimittanut yritys
29818: sella voidaan säätää, että lakia ei sovelleta          olisi joutunut korvaamaan aiheuttamaansa va-
29819: määrättyyn rehuun.                                     hinkoa. Jutussa riideltiin siitä, oliko tuote
29820:    Rehuasetuksessa (379/86) on säädetty, että          virheellistä.
29821: lakia ei sovelleta mm. kotimaisten teurastamoi-           Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
29822: den kuivaamattomiin ja muuten erityisesti kä-          että kysymys ei anna aihetta enempiin toimen-
29823: sittelemättömiin sivutuotteisiin. Tällainen käsit-     piteisiin.
29824:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
29825: 
29826:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29827:                                      1989 vp. -      KK n:o 639                                      3
29828: 
29829: 
29830: 
29831: 
29832:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29833:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tillämpningsområde på grund av att dess kva-
29834: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Iitet är så ojämn att ett sedvanligt garantibevis
29835: av den 15 december 1989 tili vederbörande             inte kan utfärdas, samt också därför att en
29836: med1em av statsrådet översänt avskrift av             sedvanlig kontroll av kvaliteten på dylikt avfall
29837: följande av riksdagsledamot Tina Mäkelä un-           i praktiken inte är möjlig.
29838: dertecknade spörsmål nr 639:                              Handel med torkat och specialbehandlat
29839:                                                       avfall omfattas av fodermedelslagen och av en
29840:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
29841:                                                       kontroll. Det har dock visat sig att det uppstår
29842:        vidta för att en praxis som överens-
29843:                                                       problem när det gäller att definiera den hygie-
29844:        stämmer med en normal produktan-
29845:                                                       niska nivån och uppge kvaliteten på sådant
29846:        svarslag skall uppnås när det gäller
29847:                                                       foder. Slakteriorganisationerna och Finlands
29848:        slaktavfall som används som djurfoder,         Pälsdjursuppfödares Förbund har sinsemellan
29849:        så att ett företag som levererat felaktiga
29850:                                                       förhandlat om hur hanteringen av det slaktav-
29851:        produkter blir tvunget att ersätta ska-        fall som används som pälsdjursfoder, faststäl-
29852:        dan?                                           landet av kvaliteten och kontrollen av kvalite-
29853:                                                       ten överhuvudtaget skall kunna ordnas förnuf-
29854:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tigt.
29855: samt anföra följande:                                     På grund av de missförhållanden som har
29856:    Stadgandena om handel med produkter som            förekommit i handeln med slaktavfall har
29857: säljs som djurfoder ingår i fodermedels1agen,         åtgärder redan vidtagits för att stadgandena
29858: som gavs 1986 (376/86). Lagen innehåller även         om handel med slaktavfall skall förtydligas och
29859: stadganden om försäljarens ansvar när felakti-        kontrollen effektiveras.
29860: ga produkter har sålts. Lagen gäller i princip            1 fråga om det fall som anförs i motiveringen
29861: alla ämnen som skall användas som djurfoder           tili spörsmålet är det slutligen skäl att konsta-
29862: eller som tillverkningsämnen för djurfoder.           tera att det vid behandligen av ärendet i
29863: Enligt lagen är det möjligt att genom förord-         rättsinstanserna inte var fråga om att företaget
29864: ning stadga att lagen inte tillämpas på ett visst     som levererat den felaktiga produkten inte
29865: foder.                                                skulle ha blivit tvunget att ersätta den skada
29866:    1 fodermede1sförordningen (379/86) stadgas         som det förorsakat. 1 ärendet tvistades om
29867: att lagen inte tillämpas bl.a. på sådana bipro-       huruvida produkten var felaktig.
29868: dukter från inhemska slakterier som inte är               På grundval av det som anförts ovan anser
29869: torkade eller på annat sätt specialbehandlade.        regeringen att spörsmålet inte föranleder vidare
29870: Obehandlat slaktavfalllämnades utanför lagens         åtgärder.
29871: 
29872:     Helsingfors den 12 januari 1990
29873: 
29874:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29875:                                               1989 vp.
29876: 
29877: Kirjallinen kysymys n:o 640
29878: 
29879: 
29880: 
29881: 
29882:                                  Saapunki: Postipalveluiden turvaamisesta Ylikiimingin Yliperän
29883:                                     kylässä
29884: 
29885: 
29886:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29887: 
29888:    Harvaanasutuilla kuntien sivukylillä on pos-        Eräs ko. palveluiden menettäjistä on Ylikii-
29889: tinjakelu pystytty hoitamaan viimeisten 20 vuo-     mingin Yliperän kyläyhteisö. Jotta postipalve-
29890: den aikana esimerkillisellä ja tarkalla jakeluai-   luiden hoidon tulevaisuudesta haja-asutus-
29891: kataululla. Useat ko. kylien asukkaat ovat          alueilla saataisiin epävarmuutta poistavaa tie-
29892: postinjakelun ja postitoimen turvaamiseksi          toa, käytän kysymykseni esimerkkitapauksena
29893: käyttäneet uskollisesti myös Postipankin palve-     Ylikiimingin Yliperän kylän vaikeaa tilannetta.
29894: luita.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29895:    Nyt kun Suomi on hyvinvointivaltiona             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29896: maailman kärkimaita on käsittämätöntä, että         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29897: postin liikelaitostumisen myötä ollaan postipal-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29898: veluita viemässä haja-asutusalueilta minimiin.
29899:    Kyseisillä haja-asutusalueiden sivukylillä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29900: asuvat ihmiset ovat olleet rakentamassa isän-              ryhtyä haja-asutusalueella Ylikiimingin
29901: maan hyvinvointia useimmiten aina sota-ajoilta             kunnassa olevan Yliperän kylän asuk-
29902: saakka. Vähin mitä heidän osaltaan voidaan                 kaiden postin palveluiden turvaamisek-
29903: toivoa on se, että heidän postipalvelunsa tur-             si?
29904: vattaisiin jatkossakin.
29905:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1989
29906: 
29907:                                           Pauli Saapunki
29908: 
29909: 
29910: 
29911: 
29912: 2900100
29913: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 640
29914: 
29915: 
29916: 
29917: 
29918:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29919: 
29920:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sisällytettävistä toimenpiteistä.
29921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Ylikiimingin kunnassa sijaitsevan Arkalan
29922: olette 15 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           postikonttorin vaikutusalueella on 127 taloutta.
29923: kirjeenne n:o 3233 ohella toimittanut valtioneu-     Kylässä on yksi palveluyrittäjä, jonka hallin-
29924: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nassa on huoltoasema, elintarvikekioski, baari,
29925: kansanedustaja Pauli Saapungin näin kuulu-           taksi ja maasiirtokalustoa. Kylällä on toimiva
29926: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 640:            koulu, ja postikonttorissa on myös lääkekaap-
29927:                                                      pi. Aikaisemmin postikonttori oli avoinna klo
29928:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29929:                                                      8.00-11.30 ja 13.00-14.00 sekä torstaisin
29930:        ryhtyä haja-asutusalueella Ylikiimingin
29931:                                                      jatkoaika klo 16.30:een. 20.12.1989 lukien au-
29932:        kunnassa olevan Yliperän kylän asuk-
29933:                                                      kioloaika on ollut 3 tuntia päivässä: ma, to, pe
29934:        kaiden postin palveluiden turvaamisek-
29935:         .?                                           klo 10.30-13.30, ti klo 8.00-11.00 ja ke klo
29936:        Sl.
29937:                                                      14.00-17.00. Em. aukioloajat on neuvoteltu
29938:                                                      asiakkaiden toivomusten mukaisesti.
29939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Asiointietäisyys toimipaikan alueelta omaan
29940: vasti seuraavaa:                                     kuntakeskukseen (Ylikiiminkiin) on 20-30
29941:    Liikenneministeriö antoi 11.1.1989 posti- ja      km, lähimpään asiointikeskukseen (Kiiminkiin)
29942: telehallitukselle yleisohjeet maaseutu- ja haja-     15-20 km sekä Oulun kaupunkiin noin 40 km.
29943: asutusalueen postitoimipaikkaverkon kehittä-         Linja-autoyhteydet Kiiminkiin ja Ouluun ovat
29944: misestä. Niiden mukaan toimipaikkaverkon ja          hyvät, 12 vuoroa päivässä. Omaan kuntakes-
29945: palveluvalikoiman, joilla alueelliset palvelut       kukseen yhteydet ovat heikommat, esim. kou-
29946: tuotetaan, tulee voida kehittyä ja muuttua           lujen lomien aikana vain kaksi kertaa viikossa.
29947: toisaalta palvelujen kysynnän ja toisaalta kan-         Asiakaspalvelun suoriteseurantajärjestelmän
29948: nattavuuden mukaisesti. Postitoimipaikkaver-         mukaan Arkalan postikanttorilla vuonna 1988
29949: kon kehittämisen lähtökohtana on, että kiin-         oli 1 682 ptl-suoritetta (15 %) ja 9 751 psp-
29950: teiden postitoimipaikkojen määrä ei oleellisesti     suoritetta (85 %) eli yhteensä 11 433 suoritetta.
29951: vähene nykyisestään edellyttäen, että kiinteiksi     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että em.
29952: postitoimipaikoiksi luetaan myös postipalvelu-       suoritteita oli 8, 7 kpl/aukio1otunti ja välittö-
29953: pisteet. Hallitus on iltakoulussaan 11.1.1989        mästä asiakaspalvelusta aiheutuva työmäärä
29954: hyväksynyt liikenneministeriön määrittelemät         yhtä aukiolotuntia kohden vuonna 1988 oli
29955: postitoimipaikkaverkon kehittämisperiaatteet.        noin 17 minuuttia. Toimipaikan välittömät
29956:    PTL-Postin 15.6.1989 antamat postitoimi-          tulot vuonna 1988 olivat 67 800 mk ja kustan-
29957: paikkapalvelujen ja -verkon kehittämisen suun-       nukset 204 300 mk.
29958: nitteluohjeet perustuvat liikenneministeriön            Postikonttorin tulot kattoivat siten 33 %
29959: posti- ja telehallitukselle antamiin postitoimi-     kustannuksista eli toimipaikan toiminta tuotti
29960: paikkaverkon kehittämistä koskeviin yleisohjei-      tappiota 136 500 mk. Toimipaikan kustannuk-
29961: siin, mikä merkitsee mm. sitä, että postitoimi-      set olivat 27 000 mk normaalia korkeammat
29962: paikkaverkon kehittämisen tulee perustua en-         sairauden      aiheuttamien     sijaiskustannusten
29963: nalta laadittuihin suunnitelmiin ja niistä tiedot-   vuoksi.
29964: tamisen tulee olla avointa ja aktiivista henki-         Arkalan postikonttorin käyttöasteen ollessa
29965: löstön, asiakkaiden, kuntien ja muiden mah-          näin alhainen ja tuloksen ollessa heikko ei
29966: dollisten        intressiryhmien       suuntaan.     toimipaikan toiminnan jatkaminen entisessä
29967: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että alueel-        laajuudessa ollut perusteltua etenkin, kun pää-
29968: lista palveluvalikoimaa ja palvelujen tarjonnan      osa toiminnan tappiollisuudesta aiheutuu toi-
29969: muotoja tulee kehittää alueellisessa yhteistyös-     meksiantotehtävinä hoidettavista Postipankki
29970: sä asiakkaiden ja heidän edustajiensa kanssa.        Oy:n pankkipalveluiden tarjonnasta. Posti-
29971: Myös henkilöstön kanssa on neuvoteltava              pankki Oy ei ole valmis maksamaan erillistä
29972: ajoissa kehittämis- ja toimenpidesuunnitelmiin       lisäkorvausta pankkipalvelujen tarjoamisesta.
29973:                                       1989 vp. -     KK n:o 640                                    3
29974: 
29975:    Kun Arkalassa toimipaikan hoitaja ja pos-         ole siirtänyt laatikkoaan postin osoittamaan
29976: tinjakaja jäivät viime vuoden lopussa lähes          paikkaan, vaikka näiden kohdalla on kysymys
29977: yhtäaikaisesti eläkkeelle, tuli mahdolliseksi jär-   lähinnä laatikkoryhmittelystä.
29978: jestää ArkaJan postikonttorin palvelujen tar-           Samanaikaisesti toisaalta Ylikiimingin kun-
29979: jonta kysyntää vastaavalle tasolle. Tämä toteu-      nan alueella on suoritettu samanlaisia järjeste-
29980: tettiin yhdistämällä postikonttorin hoito ja         lyjä. Kaikkiaan jakelujärjestelyt ovat koskeneet
29981: postin jakelu yhden henkilön tehtäväksi. Em.         20 taloutta ArkaJan kahdeksan taloutta mu-
29982: postikonttorin aukioloajoista sovittiin kyläläis-    kaan lukien. Lisäksi on huomattava, että yk-
29983: ten kanssa. Toimipaikka on päivittäin auki           sittäiset vanhukset ovat terveydellisistä syistä
29984: kolme tuntia. Jakelun tarvitsema työaika on 3 t      saaneet pitää postilaatikkonsa entisessä paikas-
29985: 55 min päivässä. Yhden henkilön työpanok-            sa.
29986: sen sovittamiseksi työaikalain puitteisiin jou-         Lopuksi voidaan todeta, että ArkaJan posti-
29987: duttiin aukiolojärjestelyjen lisäksi sijoittamaan    konttorin palvelujärjestelyt ovat em. liikenne-
29988: jakelussa postilaatikoita uudelleen, jolloin Yli-    ministeriön ohjeiden mukaisesti toteutettu ja
29989: perän kylän alueelle annettiin siirtokehotus         jakelujärjestelyissä on noudatettu PTL-Postin
29990: kahdeksan talouden laatikolle, joista viisi kap-     postinjakelun järjestämisestä antamia ohjeita.
29991: paletta on ns. yksittäistalouksia.                   Toimenpiteillä turvataan postin palvelut kysei-
29992:    Kokonaisuudessaan näistä kolme taloutta ei        sessä kylässä.
29993: 
29994:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1990
29995: 
29996:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
29997: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 640
29998: 
29999: 
30000: 
30001: 
30002:                              Till Riksdagens Herr Talman
30003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i fråga om de åtgärder som skall inbegripas i
30004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utvecklings- och åtgärdsplanerna.
30005: nr 3233 av den 15 december 1989 till vederbö-         lnfluensområdet för Arkala postkontor i
30006: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       Ylikiiminki kommun omfattar 127 hushåll. 1
30007: av följande av riksdagsman Pauli Saapunki          byn finns en företagare inom servicebranschen,
30008: undertecknade spörsmål nr 640:                     som förfogar över en servicestation, en livsme-
30009:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           delskiosk, en bar, en taxi och schaktmaskiner.
30010:        vidta i syfte att trygga postservicen för   Det finns en verksam skola i byn och postkon-
30011:        invånarna i byn Yliperä, som är be1ägen     toret har ett medicinskåp. Tidigare var post-
30012:        inom ett glesbygdsområde i Ylikiiminki      kontoret öppet kl. 8.00---11.30 och 13.00---
30013:        kommun?                                     14.00. Torsdagar var öppettiden förlängd till kl.
30014:                                                    16.30. Räknat från den 20 december 1989 har
30015:                                                    kontoret hållit öppet tre timmar per dag,
30016:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       måndagar, torsdagar och fredagar kl. 10.30---
30017: samt anföra fö1jande:                              13.30, tisdagar kl. 8.00-11.00 och onsdagar kl.
30018:    Trafikministeriet meddelade den 11 januari      14.00-17.00. De ovan nämnda öppettiderna
30019: 1989 post- och telestyrelsen allmänna anvis-       har gjorts upp i enlighet med kundernas önske-
30020: ningar för utvecklandet av landsbygdens och        mål.
30021: glesbygdsområdenas postanstaltsnät. Enligt an-        Från anstalten är avståndet, om man skall
30022: visningarna bör det nät av anstalter och det       uträtta ärenden, 20---30 km till det egna kom-
30023: urva1 av tjänster genom vilka de regionala         muncentrumet (Ylikiiminki), 15-20 km till det
30024: tjänsterna tillhandahålls kunna utvecklas och      närmast belägna servicecentrumet (Kiiminki)
30025: förändras i enlighet med såväl efterfrågan på      samt ca 40 km till Uleåborgs stad. Bussförbin-
30026: tjänster som lönsamheten. Utgångspunkten för       delserna till Kiiminki och Uleåborg är goda
30027: utvecklandet av postanstaltsnätet är att antalet   och omfattar 12 turer per dag. Förbindelserna
30028: fasta postanstalter inte skall minska väsent1igt   är sämre till det egna kommuncentrumet. T.ex.
30029: jämfört med de nuvarande förhållandena, un-        under skolloven är turerna per vecka endast
30030: der förutsättning att också posttjänstställena     två.
30031: betraktas som fasta postansta1ter. Regeringen         Enligt kundtjänstens system för uppföljning
30032: godkände i sin aftonskola den 11 januari 1989      av prestationer var under 1988 antalet ptv-
30033: de utvecklingsprinciper för postanstaltsnätet      prestationer vid Arkala postkontor 1 682
30034: vilka trafikministeriet fastställt.                (15 %) och antalet psb-prestationer 9 751
30035:    De planeringsanvisningar för utvecklandet       (85 %), dvs. sammanlagt 11 433 prestationer.
30036: av postanstaltstjänsterna och -nätet som PTV-      Detta innebär i praktiken att de ovan nämnda
30037: Posten medde1ade den 15 juni 1989 baserar sig      prestationernas antal var 8,7 stjöppettimme
30038: på de allmänna anvisningar för utvecklandet av     och arbetsmängden till följd av den direkta
30039: postanstaltsnätet som trafikministeriet medde-     kundservicen var 1988 ca 17 minuter per
30040: lat post- och telestyrelsen. Detta innebär bl.a.   öppettimme. Anstaltens direkta inkomster 1988
30041: att utvecklandet av postanstaltsnätet skall ba-    var 67 800 mk och utgifterna 204 300 mk.
30042: sera sig på planer som gjorts upp på förhand       Postkontorets inkomster täckte således 33 %
30043: och att informationen om dem bör vara öppen        av kostnaderna. Anstaltens verksamhet gick
30044: och aktiv gentemot personal, kunder, kommu-        alltså med en förlust av 136 500 mk. Kostna-
30045: ner och andra eventuella intressegrupper. 1        derna för anstalten var 27 000 mk högre än
30046: praktiken innebär detta att det regionala urva-    normalt på grund av kostnader för vikarier till
30047: let av tjänster och formerna för utbudet av        följd av sjukdomar.
30048: tjänster bör utvecklas i regionalt samarbete          Eftersom Arkala postkontor utnyttjas i så
30049: med kunderna och deras representanter. Dis-        låg grad och eftersom resultatet varit dåligt, är
30050: kussioner bör i tid föras också med personalen     det inte motiverat att verksamheten i fortsätt-
30051:                                      1989 vp. -     KK n:o 640                                     5
30052: 
30053: ningen skali vara så omfattande, i synnerhet då     vid Yliperä by uppmaningen att postlådorna
30054: största delen av verksamhetens förlust föran-       för åtta hushåll skulle flyttas. Av dessa var fem
30055: leds av Postbanken Ab:s utbud av bankservice,       enskilda hushåll.
30056: viiken sköts som uppdrag. Postbanken Ab är             Totalt sett har tre av dessa hushåll inte
30057: inte beredd att betala någon särskild tiliäggser-   flyttat sin postlåda tili det ställe som posten
30058: sättning för utbudet av banktjänster.               anvisat, trots att det i dessa fall närmast är
30059:    Då föreståndaren och postutdelaren vid Ar-       fråga om att placera lådorna i grupper.
30060: kala postanstalt båda gick i pension nästan            Inom Ylikiiminki kommuns område har man
30061: samtidigt vid utgången av förra året var det        visserligen samtidigt genomfört likadana ar-
30062: möjligt att få utbudet av tjänster vid Arkala       rangemang. Utdelningsarrangemangen har alit
30063: postkontor att motsvara efterfrågan. Det blev       som allt berört 20 hushåli, om Arkalas åtta
30064: möjligt genom att postkontorets förvaltning         hushåli medräknas. Dessutom bör man beakta
30065: och postutdelningen sammanslogs så att de           att enstaka åldringar av hälsoskäl inte behövt
30066: sköts av en person. Tillsammans med byborna         flytta sina postlådor.
30067: kom man överens om postkontorets öppettider.           Tili slut kan man konstatera att servicear-
30068: Anstalten hålier dagligen öppet i tre timmar.       rangemangen vid Arkala postkontor genom-
30069: Postutdelningen tar per dag i anspråk 3 timmar      förts i enlighet med ovan nämnda anvisningar
30070: och 55 minuter av arbetstiden. För att arbets-      från trafikministeriet och vad gäller arrange-
30071: insatsen för en person skulie överensstämma         mangen med utdelningen har man iakttagit de
30072: med arbetstidslagen måste man, bortsett från        anvisningar som PTV-Posten utfårdat för ord-
30073: arrangemangen i fråga om öppettider, dess-          nandet av postutdelningen. Genom dessa åtgär-
30074: utom med tanke på utdelningen omplacera             der tryggas postservicen i byn.
30075: postlådorna. Tili följd av detta fick området
30076:      Helsingfors den 10 januari 1990
30077: 
30078:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
30079:                            j
30080:                           j
30081:                          j
30082:                         j
30083:                        j
30084:                       j
30085:                      j
30086:                     j
30087:                    j
30088:                   j
30089:                  j
30090:                 j
30091:                j
30092:               j
30093:              j
30094:             j
30095:            j
30096:           j
30097:          j
30098:         j
30099:        j
30100:       j
30101:      j
30102:     j
30103:    j
30104:   j
30105:  j
30106: j
30107:                                                  1989 vp.
30108: 
30109: Kirjalli()en kysymys n:o 641
30110: 
30111: 
30112: 
30113: 
30114:                                    Renko ym.: Kyläkoulujen säilymisen turvaamisesta
30115: 
30116: 
30117:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30118: 
30119:    Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen luo              Kyläkoulut toimivat kulttuurikeskuksina ja
30120: uhkia kunnallisen koulutoimen tason laskuun.           monitoimitaJoina sekä toimivat usein ainoana
30121: Erityisesti pienten kyläkoulujen lakkauttamista        kokoontumispaikkana.
30122: pelätään.                                                 Kyläkoulujen säilymiseksi olisi kiireesti neu-
30123:     Koulukasvatuksen, väkivaltatutkimuksen ja          voteltava posti- ja telelaitoksen, sosiaali- ja
30124: lasten psyykkisen turvallisuuden näkökulmasta          terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön
30125: ei ole eduksi lisätä koulukuljetusmatkoja, op-         kanssa kyläkoulujen kiinteistökulujen ylläpito-
30126: pilasasuntoloita eikä liioin suuria kouluyksiköi-      kustannuksien yhteisvastuusta, mikä puoles-
30127: tä.                                                    taan vähentäisi taloudellisin perustein kyläkou-
30128:    Ongelmaksi nousevat kyläkoulujen ylläpito-          lujen lakkauttamispaineita.
30129: kustannukset pelkän koulutoimen turvin. Pos-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30130: ti- ja telelaitos puolestaan ratianalisoi palvelu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30131: jaan kylien palvelupisteisiin ja etsii kiinteistöyh-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30132: teistyökumppaneita. Kunnan sosiaalitoimi laa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30133: jentaa ateriapalvelupisteitä syrjäkylille ja toimii
30134: yhteistyössä koulujen kanssa. Kansalais- ja                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30135: työväenopistot ja eri kansalaisjärjestöt käyttä-              siin kyläkoulujen toiminnan varmista-
30136: vät iltaisin kyläkouluja.                                     miseksi?
30137: 
30138:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
30139: 
30140:                        Tellervo Renko                           Mirja Ryynänen
30141:                        Kauko Heikkinen                          Pirkko Ikonen
30142: 
30143: 
30144: 
30145: 
30146: 2900!00
30147: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 641
30148: 
30149: 
30150: 
30151: 
30152:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30153: 
30154:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kunta saa valtionosuutta yksiopettajaisen
30155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    peruskoulun opettajanviran palkkaukseen, jos
30156: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn       kouluun tulevia oppilaita on vähintään kuusi.
30157: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     Kaksiopettajaisessa koulussa vastaava vähim-
30158: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    mäisoppilasmäärä on kaksitoista. Lisäksi ope-
30159: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta     tusministeriö voi myöntää peruskouluasetuksen
30160: kirjallisesta kysymyksestä n:o 641:              (718/84) 82 §:n mukaisesti erityisestä syystä
30161:                                                  poikkeuksia edellä todetuista oppilasmääristä.
30162:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30163:                                                     Hallitus pitää tärkeänä, että kouluverkon
30164:        siin kyläkoulujen toiminnan varmista-
30165:                                                  rakenne pidetään oppilaiden koulumatkojen
30166:       ,miseksi?                                  kannalta mahdollisimman tiheänä. Kouluver-
30167:                                                  kon rakennetta ohjataan peruskoulun piirija-
30168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       koa ja oppilaskuljetuksien järjestämistä koske-
30169: taen seuraavaa:                                  vin säännöksin ja määräyksin. Kouluja ei tulisi
30170:    1980-luvulla on peruskoulun ala-asteen kou-   lakkauttaa kustannussyistä. Tämän vuoksi on
30171: luja lakkautettu koko maassa vuosittain 15-      tarpeen, että valtionosuusjärjestelmän avulla
30172: 30. Kyläkoulujen lakkauttaminen on viime         tuetaan omaksuttua koulujen säilyttämiseen
30173: vuosina vähentynyt. Kuluvan lukuvuoden al-       tähtäävää linjaa.
30174: kaessa lakkautettiin 15 ala-asteen koulua.
30175:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
30176: 
30177:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
30178:                                     1989 vp. -     KK n:o 641                                     3
30179: 
30180: 
30181: 
30182: 
30183:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30184:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av lärartjänsten i grundskolor med en lärare
30185: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        om antalet skolelever uppgår tili minst sex. I
30186: av den 18 december 1989 tili vederbörande          skolor med två lärare är det motsvarande
30187: medlem av statsrådet översänt avskrift av          minimiantalet elever tolv. Vidare kan undervis-
30188: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl.       ningsministeriet med stöd av 82 § grundskole-
30189: undertecknade spörsmål nr 641:                     förordningen (718/84) och av särskilda skäl
30190:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       bevilja avvikelser från de nämnda antalen
30191:        att verksamheten vid byskolorna skall       elever.
30192:        kunna tryggas?                                  Regeringen anser det vara angeläget att
30193:                                                    skolnätet är så tätt som möjligt med hänsyn tili
30194:                                                    elevernas skolresor. Skolnätets uppbyggnad re-
30195:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
30196:                                                    gleras genom stadganden och föreskrifter an-
30197: följande:
30198:                                                    gående distriktsindelningen och elevskjutsning-
30199:   Under 1980-talet har varje år 15-30 lågsta-      arna i grundskolan. Skolorna borde inte indras
30200: dieskolor i grundskolan indragits i hela landet.   av kostnadsskäl. Av denna anledning är det
30201: När senaste läsår började indrogs 15 lågstadie-    nödvändigt att den antagna linjen som syftar
30202: skolor.                                            tili att bibehålla skolorna får stöd med hjälp av
30203:   Kommunerna får statsandel för avlöningen         statsandelssystemet.
30204:     Helsingfors den 12 januari 1990
30205: 
30206:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
30207:                                               1989 vp.
30208: 
30209: Kirjallinen kysymys n:o 642
30210: 
30211: 
30212: 
30213: 
30214:                                  Renko ym.: Jatketun lapsilisän vaikutuksesta opintotukeen
30215: 
30216: 
30217:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30218: 
30219:   Jatkettua lapsilisää saavat 16-17-vuotiaat        ammatillisten oppilaitosten oppilaille. Lapsili-
30220: nuoret, mutta sen markkamäärä on pienempi           sät maksetaan vanhemmille, joten ne eivät
30221: kuin 15-16-vuotiaiden saama lapsilisä. Jatket-      useinkaan auta nuorten rahapulaa. Tämä puo-
30222: tua lapsilisää saavat eivät saa opintotukea,        lestaan lisää työssäkäyntiä ja hidastaa opintoja.
30223: vaan lapsilisä evää opintotukiedun.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30224:   Vallitseva tilanne on vaikea keskiasteen opis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30225: kelijoille, jotka itse kustantavat oppikirjansa,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30226: asuntonsa ja muut elinkustannukset sekä vii-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30227: konloppumatkat lukiopaikkakunnalta kotiinsa.                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30228: Valtio ei vielä toistaiseksi kaikilta osin korvaa          siin jatkettua lapsilisää saavien opinto-
30229: lukiolaisille samoja opintososiaalisia etuja kuin          tukiedun parantamiseksi?
30230:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
30231: 
30232:                      Tellervo Renko                          Mirja Ryynänen
30233:                      Kauko Heikkinen                         Pirkko Ikonen
30234: 
30235: 
30236: 
30237: 
30238: 290010D
30239: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 642
30240: 
30241: 
30242: 
30243: 
30244:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30245: 
30246:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppi-
30247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      laiden saarnat opintososiaaliset edut ovat pää-
30248: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         osiltaan yhtäläiset. Etuja ovat maksuton opetus
30249: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ja riittävä maksuton kouluateria sekä oppilai-
30250: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      toksen ylläpitäjän harkinnan mukaan maksu-
30251: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta       ton koulukuljetus tai koulumatkasta aiheutu-
30252: kirjallisesta kysymyksestä n:o 642:                vien kulujen korvaus. Lisäksi asuminen oppi-
30253:                                                    laskodissa tai oppilasasuntolassa on maksuton-
30254:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30255:                                                    ta niin hyvin lukion kuin ammatillisen oppilai-
30256:        siin jatkettua lapsilisää saavien opinto-
30257:                                                    toksen oppilaalle.
30258:        tukiedun parantamiseksi?
30259:                                                       Koulumatkaetu ei koske viikonloppumatko-
30260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja kotiseudulle. Kuluvan vuoden tulo- ja me-
30261: taen seuraavaa:                                    noarvioon on kuitenkin sisällytetty 400 000
30262:                                                    markkaa käytettäväksi lisäavustusten maksa-
30263:   Opintotukilain 10 §:n mukaan opintorahan         miseen Lapin läänin kunnille keskiasteen oppi-
30264: perusasaa ei myönnetä henkilölle, joka saa         laitosten pitkämatkaisten oppilaiden koulun-
30265: lapsilisää. Sen sijaan lapsilisä ei ole esteenä    käyntiin liittyvistä viikonloppumatkoista aiheu-
30266: muun opintotuen myöntämiselle. Näin ollen          tuviin menoihin. Opetusministeriön esittämä
30267: muualla kuin vanhempien luona asuva alaikäi-       malli opetustoimen valtionosuuden kehittämi-
30268: nen opiskelija voi saada opintorahan asumisli-     seksi merkitsisi, että myös viikonloppumatkat
30269: sää sekä opintolainan valtiontakauksen ja kor-     tulisivat valtionosuuden piiriin.
30270: kotuen.                                               Kodin ulkopuolella asuvien lukion oppilaiden
30271:    Lapsilisä on 16-vuotiaalle 255 markkaa kuu-     mahdollisuuksia maksuttomaan oppilasasumi-
30272: kaudessa eli 3 060 markkaa vuodessa. Opinto-       seen on rajoittanut asuntoloiden puute. Sen
30273: rahan perusosa myönnetään lukiossa opiskele-       sijaan varsin monilla ammatillisilla oppilaitok-
30274: valle enintään 9 kuukaudeksi ja ammatillisessa     silla on oma oppilasasuntola. Etuuksissa oleva
30275: oppilaitoksessa opiskelevalle enintään 9\12 kuu-   ero ei siis johdu säännösten erilaisuudesta.
30276: kaudeksi. Alaikäisen vanhempien luona asuvan
30277: lukiotaisen opintorahan perusosa on enintään          Edellä mainituista syistä kysymyksessä esitet-
30278: 213,75 markkaa kuukaudessa eli enintään 1 924      tyä ongelmaa ei voida pitää merkittävänä.
30279: markkaa vuodessa ja muualla asuvan perusosa        Perhekustannusten tasauksen kannalta merkit-
30280: on enintään 285 markkaa kuukaudessa eli            tävämpi ongelma sen sijaan on, että lapsilisä-
30281: enintään 2 565 markkaa vuodessa. Ammatilli-        kauden jälkeen saatava opintorahan perusosa
30282: sessa oppilaitoksessa opiskelevan vanhempien       on tasoltaan erityisesti 18 vuotta täyttäneillä
30283: luona asuvan alaikäisen perusosa on enintään       lapsilisää alhaisempi. Syynä tähän on se, että
30284: 292,50 markkaa kuukaudessa eli enintään 2 779      vanhempiensa luona asuva alle 18-vuotias saa
30285: markkaa vuodessa ja muualla asuvan perusosa        yleensä 75% opintorahan perusosasta ja 18
30286: enintään 390 markkaa kuukaudessa eli enin-         vuotta täyttänyt vain 50 %. 18 vuotta täyttä-
30287: tään 3 705 markkaa vuodessa.                       neillä opintorahan perusosan määrä on siis
30288:    Opintorahan perusasaa alle 20-vuotiaalle        lukiossa 142,50 markkaa ja ammatillisessa op-
30289: myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon van-        pilaitoksessa 195 markkaa kuukaudessa. Van-
30290: hempien tulot ja varallisuus. Hyvätuloisten        hempien hyvä taloudellinen asema saattaa li-
30291: vanhempien lapset eivät siis välttämättä saa       säksi laskea opintorahan määrää tai kokonaan
30292: täyttä opintorahan perusosaa. Lapsilisä myön-      estää sen saannin. Tätä kysymystä on tarkoitus
30293: netään taas vanhempien taloudellisesta tilan-      kosketella käynnissä olevan opintotukea kos-
30294: teesta riippumatta.                                kevan selvitystyön yhteydessä.
30295: 
30296:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1990
30297: 
30298:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
30299:                                      1989 vp. -    KK n:o 642                                      3
30300: 
30301: 
30302: 
30303: 
30304:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30305: 
30306:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de i gymnasierna och yrkesläroanstalterna åt-
30307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        njuter är i huvudsak lika stora. Förmånerna är
30308: av den 18 december 1989 tili vederbörande          avgiftsfri undervisning och tillräckliga avgifts-
30309: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       fria skolmåltider samt avgiftsfria skolskjuts-
30310: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl.       ningar eller ersättning för skolresekostnader
30311: undertecknade spörsmål nr 642:                     efter prövning av den som upprätthåller lä-
30312:                                                    roanstalten. Dessutom får en elev vid såväl ett
30313:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
30314:                                                    gymnasium som en yrkesläroanstalt bo gratis i
30315:        att förbättra studiestödsförmånerna för
30316:                                                    ett elevhem eller en studentbostad.
30317:        dem som åtnjuter utökat barnbidrag?
30318:                                                       Förmånen med skolresor gäller inte resor tili
30319:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       hemorten under veckosluten. I årets statsbud-
30320: följande:                                          get har dock 400 000 mark reserverats för
30321:                                                    användning i form av extra understöd för de
30322:    Enligt 10 § studiestöds1agen bevi1jas studie-   utgifter som föranleds av längre resor under
30323: penningens grunddel inte sådana personer som       veckosluten bland eleverna vid läroanstalter på
30324: åtnjuter barnbidrag. Däremot utgör barnbidra-      mellanstadiet i kommunerna i Lapplands Iän.
30325: get inget hinder för att övrigt studiestöd skall   Den modell som undervisningsministeriet har
30326: kunna beviljas. Sålunda kan en minderårig          framlagt i fråga om att utveckla statsande1arna
30327: studerande som bor annorstädes än hos sina         inom undervisningsväsendet skulle innebära att
30328: föräldrar erhålla bostadstillägg tili studiepen-   även resorna under veckoslutet innefattas i
30329: ningen samt statsgaranti och räntestöd för         statsandelssystemet.
30330: studielån.
30331:    Barnbidraget är 255 mark i månaden för en          Bristen på studentbostäder har begränsat
30332: 16-åring, dvs. 3 060 mark om året. Studiepen-      möjligheterna för gymnasieelever som bor an-
30333: ningens grunddel beviljas för högst 9 månader      norstädes än i sina hem att kunna bo avgifts-
30334: åt den som studerar vid ett gymnasium och för      fritt i studentbostäder. Däremot har rätt många
30335: högst 9V2 månader åt den som studerar vid en       yrkesläroanstalter sina egna studentbostäder.
30336: yrkesläroanstalt. Studiepenningens grunddel        Skillnaden i förmånerna beror inte på olikheter
30337: för en gymnasist som bor hos sina föräldrar är     i stadgandena.
30338: högst 213,75 mark i månaden, dvs. högst 1 924         Av nämnda skäl kan inte problemet som
30339: mark om året och grunddelen för en som bor         framställs i spörsmålet anses vara betydande.
30340: annorstädes är högst 285 mark i månaden, dvs.      Med tanke på en utjämning av fami1jekostna-
30341: högst 2 565 mark om året. Studiepenningens         derna är det däremot ett större problem att
30342: grunddel för en minderårig hos sina föräldrar      studiepenningens grunddel efter den tid man
30343: boende studerande vid en yrkesläroanstalt är       har erhållit barnbidrag i fråga om dem som har
30344: högst 292,50 mark i månaden, dvs. högst 2 779      fyllt 18 år är mindre än barnbidraget. Orsaken
30345: mark om året och grunddelen för en som bor         är att en elev under 18 år som bor hos sina
30346: annorstädes är högst 390 mark i månaden, dvs.      föräldrar i allmänhet får 75 % av studiepen-
30347: högst 3 705 mark om året.                          ningens grunddel medan den som har fyllt 18
30348:    Då studiestödets grunddel beviljas en elev      år endast får 50%. Studiepenningens grunddel
30349: som är under 20 år, beaktas dessutom föräld-       för dem som har fyllt 18 år är således 142,50
30350: rarnas inkomster och förmögenhet. Barn tili        mark i månaden i gymnasiet och 195 mark i en
30351: föräldrar med goda inkomster får således inte      yrkesläroanstalt. En god ekonomisk situation
30352: nödvändigtvis studiepenningens grunddel tili       hos föräldrarna kan dessutom sänka studiepen-
30353: fullo. Barnbidraget beviljas däremot tili fullo    ningen eller rentav medföra att den inte erhålls
30354: oberoende av föräldrarnas ekonomiska situa-        över huvud taget. Avsikten är att denna fråga
30355: tion.                                              skall behandlas i samband med nästa utredning
30356:    De studiesociala förmåner som de studeran-      som gäller studiestödet.
30357:     Helsingfors den 15 januari 1990
30358: 
30359:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
30360:                             j
30361:                             j
30362:                         j
30363:                         j
30364:                     j
30365:                     j
30366:                 j
30367:                 j
30368:             j
30369:             j
30370:         j
30371:         j
30372:     j
30373:     j
30374: j
30375: j
30376:                                              1989 vp.
30377: 
30378: Kirjallinen kysymys n:o 643
30379: 
30380: 
30381: 
30382: 
30383:                                  Renko ym.: Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vaikutuksesta
30384:                                      koulutuksen tasoon
30385: 
30386: 
30387:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30388: 
30389:    Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30390: voitteeksi on hallituksen taholta asetettu vuosi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30391: 1991. Ns. Hiltusen esityksen mukaan alenisi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30392: koulutuksen valtionosuus merkittävästi, mikä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30393: suoraan alentaisi koulutuksen tasoa.
30394:    Kansainvälistyminen ja työelämän kasvavat                Miten Hallitus aikoo taata suomalai-
30395: vaatimukset edellyttävät vankkaa peruskoulu-              sen koulutuksen tason myös valtion-
30396: tusta ja keskiasteen koulutusta. Valtionosuus-            osuusjärjestelmän uudistuttua?
30397: järjestelmän uudistaminen tulisi heikentämään
30398: koulutuksen tasoa oleellisesti.
30399: 
30400:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
30401: 
30402:                      Tellervo Renko                         Mirja Ryynänen
30403:                      Kauko Heikkinen                        Pirkko Ikonen
30404: 
30405: 
30406: 
30407: 
30408: 2900IOD
30409: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 643
30410: 
30411: 
30412: 
30413: 
30414:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30415: 
30416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tionapujärjestelmän       kokonaisuudistuksesta.
30417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Opetusministeriön tavoitteena on ollut yhdistää
30418: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         oman hallinnonalan valtionavut yhtenäiseksi
30419: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       järjestelmäksi. Lisäksi valtionapujen määräyty-
30420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      misperusteet tulisi ministeriön mielestä säätää
30421: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta       laskennallisiksi, jolloin nykyisestä valtionapu-
30422: kirjallisesta kysymyksestä n:o 643:                jen tilitys- ja tarkastusmenettelystä voitaisiin
30423:                                                    luopua. Opetusministeriön käsityksen mukaan
30424:          Miten Hallitus aikoo taata suomalai-
30425:                                                    nämä uudistusperiaatteet eivät ole ristiriidassa
30426:        sen koulutuksen tason myös valtion-
30427:                                                    selvitysmiehen ehdotusten kanssa.
30428:        osuusjärjestelmän uudistuttua?
30429:                                                       Opetusministeriö on pitänyt välttämättömä-
30430:                                                    nä säilyttää valtionapujärjestelmässä toiminnan
30431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30432:                                                    ja rahoituksen välisen yhteyden. Valtionavuissa
30433: vasti seuraavaa:
30434:                                                    tulee ottaa huomioon toiminnan laajuus, laatu
30435:   Valtionapujärjestelmiä on syytä uudistaa. Eri    sekä toimintaolosuhteiden erilaisuudesta johtu-
30436: toimintojen valtionapujärjestelmät poikkeavat      vat erityistekijät. Tästä syystä opetusministeriö
30437: menettelytavoiltaan ja aineellisilta säännöksil-   on valmistellut ehdotuksensa koulu-, kulttuuri-
30438: tään epäjohdonmukaisesti toisistaan, lisäksi       ja vapaa-aikatoimen valtionapujärjestelmäksi,
30439: valtionapumenettely vaatii runsaasti työtä niin    jossa ministeriön tärkeänä pitämät uudistuksen
30440: valtionavun saajan kuin valtionavun myöntä-        reunaehdot tulevat huomioon otetuiksi. Kou-
30441: jän kannalta. Valtionapujärjestelmään on kyt-      lutoimessa valtionosuuksien määrä sidottaisiin
30442: ketty sellaisia ohjausmekanismeja, jotka eivät     kunnan opetustuntien kertymään, jolloin kou-
30443: enää ole välttämättömiä.                           luverkon erilaisesta rakenteesta johtuvat kus-
30444:    Opetusministeriössä aloitettiin mm1stenon       tannuserot tulevat täysipainoisesti huomioon
30445: alaisen valtionapujärjestelmän uudistamista        otetuiksi. Ministeriön käsityksen mukaan täl-
30446: koskevat valmistelut ennen kuin valtioneuvosto     laisella ratkaisulla voidaan turvata koulutuksen
30447: asetti selvitysmiehen laatimaan ehdotusta vai-     järjestämisedellytykset maan kaikissa kunnissa.
30448: 
30449:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
30450: 
30451:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
30452:                                     1989 vp. -     KK n:o 643                                     3
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 
30457:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30458: 
30459:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        derstöden på sitt förvaltningsområde tili ett
30460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        enhetligt system. Vidare borde enligt ministe-
30461: av den 18 december 1989 tili vederbörande          riets uppfattning grunderna för fastställande av
30462: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       statsunderstöden stadgas bli kalkylerade, var-
30463: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl.       vid man kunde avstå från den nu gällande
30464: undertecknade skriftliga spörsmål nr 643:          redovisningen och kontrollen när det gäller
30465:                                                    statsunderstöden. Undervisningsministeriet har
30466:                                                    den uppfattningen att dessa reformprinciper
30467:          På vilket sätt kommer Regeringen att
30468:                                                    inte står i strid med de förslag som utrednings-
30469:        garantera nivån på utbildningen i Fin-
30470:                                                    mannen har framlagt.
30471:        land även efter det att statsandelssyste-
30472:                                                       Undervisningsministeriet har ansett det vara
30473:        met har omarbetats?
30474:                                                    oundgängligt att bibehålla sambandet mellan
30475:                                                    verksamheten och finansieringen i statsandels-
30476:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
30477:                                                    systemet. I fråga om understöden bör man visa
30478: följande:                                          hänsyn tili omfattningen och beskaffenheten i
30479:    Det är skäl att omarbeta statsandelssyste-      verksamheten samt särdragen som beror på
30480: men. Systemen för olika funktioner avviker tili    olikheter i verksamhetsbetingelserna. Av denna
30481: sitt förfarande och materiella innehåll från       anledning har undervisningsministeriet berett
30482: varandra på ett inkonsekvent sätt. Vidare          sitt förslag tili ett sådant statsandelsystem för
30483: kräver statsandelsförfarandet drygt arbete så-     skolväsendet, kulturen och fritidsverksamheten
30484: väl för den som tar emot statsunderstöd som        där de randanmärkningar i fråga om reformen
30485: för den som beviljar dem. Statsandelssystemet      som ministeriet anser vara viktiga blir beakta-
30486: hänger samman med sådana styrningsmekanis-         de. Inom skolväsendet skulle summan statsun-
30487: mer som inte längre är nödvändiga.                 derstöd sammankopplas med det sammanlagda
30488:    Vid undervisningsministeriet inleddes bered-    antalet undervisningstimmar i en kommun,
30489: ningen av de statsandelssystem som står under      varvid de kostnadsavvikelser som beror på
30490: ministeriet innan statsrådet tillsatte en utred-   olikheterna i skolnätets uppbyggnad blir beak-
30491: ningsman för att framlägga förslag tili en         tade tili fullo. Enligt ministeriets uppfattning
30492: helhetsreform av detta system. Undervisnings-      kan en sådan lösning tillgodose betingelserna
30493: ministeriet har som mål att sammanslå statsun-     för utbildningen i alla landets kommuner.
30494: 
30495:     Helsingfors den 19 januari 1990
30496: 
30497:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
30498:                                              1989 vp.
30499: 
30500: ~irjallinen   kysymys n:o 644
30501: 
30502: 
30503: 
30504: 
30505:                                 Tenhiälä: Japanilaisen automerkin suosimisesta valtion hankin-
30506:                                     noissa
30507: 
30508: 
30509:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30510: 
30511:   Olen aikaisemmin, esimerkiksi kirjallisissa      tanut, että hallitus ryhtyisi Itävallan esimerkin
30512:  ysymyksissä n:ot 331/1987 vp. ja 108/1988         mukaisesti toimiin, joilla Japanin autotehtailta
30513: p., pohtinut niitä ongelmia, joita aiheutuu        edellytettäisiin Suomesta tehtyjä, autoihin liit-
30514: iitä, että Japani nauttii Suomen taholta va-       tyviä vastaostoja, esimerkiksi 20 %:n osuutta
30515: laan kaupan etuja ja saa näin viiden miljardin     tänne tuotujen autojen arvosta.
30516: :uomen markan ylijäämän kaupassaan, kun               Vastauksessaan hallitus ansiokkaasti totesi
30517: aas Japani kaikin tavoin pyrkii estämään           muun muassa seuraavaa: "Hallitus on valmis
30518: ;uomen vientiponnisteluja Japaniin. Esimer-        niin tässä asiassa kuin muissakin suomalais-
30519: iksi Suomen ja Japanin välisen suoran lento-       japanilaisiin taloussuhteisiin liittyvissä kysy-
30520: .ikenteen tarpeellisuudesta on puhuttu jo tar-     myksissä kaikin tavoin jatkamaan ponnisteluja
30521: 'eeksi, mutta mitään ei tapahdu.                   Suomen vientiteollisuuden kanssa Suomen kau-
30522:   Uuden ja täysin käsittämättömän käänteen         pallisten etujen turvaamiseksi ja kaupankäyn-
30523:  siassa saa aikaan se, että valtio ryhtyy hauk-    nin edellytysten saamiseksi samoiksi Japaniin
30524: imaan kaksilitraisien autojen luokassa japani-     Suuntautuvalle viennille kuin jo sieltä tulevalla
30525: lisautoja. Nykyisen hallituksen väheksyvä          tuonnilla on Suomessa."
30526: uhtautuminen suomalaisiin ja suomalaiseen             Tällaisen sanahelinän sijasta toivoisi kuiten-
30527: yöhön näkyy tässäkin ratkaisussa. Enää ei          kin hallitukselta enemmän tekoja ja toimenpi-
30528: ~elpaa valtion autoksi suomalainen Saab, vaan      teitä, ponnisteluja sekä suuntaviivoja Suomen
30529: en sijalle halutaan kaikesta vientialijäämäisyy-   oikeutettujen etujen turvaamisessa Suomen ja
30530: lestämme huolimatta japanilainen auto. On          Japanin välisessä kaupankäynnissä.
30531: otta, että suosituslistan joukossa vielä on           Nyt hankintalistalla olevaa japanilaisautoa
30532: uomalainen ja eurooppalainen auto, mutta           on ajateltu mm. poliisiautoiksi. Tämänkin toi-
30533: armaa on, että ne mallit kaikessa hiljaisuudes-    men järjellisyys voidaan asettaa kyseenalaisek-
30534: a poistetaan vähitellen listalta.                  si, koska tiettävästi poliisit itse ovat vastusta-
30535:    Kotimaisen auton valmistuksen työllistävän      neet tällaista suunnitelmaa.
30536: aikutuksen lisäksi on huomattava, että eu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30537: ooppalainenkin auto tarjoaa tälläkin hetkellä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30538:  unsaasti vientimahdollisuuksia suomalaiselle
30539:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30540: eollisuudelle. Suomesta viedään erilaisia tuot-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30541:  eita mm. sekä Ruotsiin että Länsi-Saksaan ja
30542:  iedään luonnollisesti sitä enemmän, mitä
30543:  nemmän näissä maissa valmistettuja autoja                   Mitkä ovat ne todelliset syyt, joiden
30544:  aeillä ja muualla maailmassa myydään.                    perusteella Suomessa valmistettu auto
30545:    Sen sijaan Japanin autotehtaat eivät juuri-            aiotaan valtion hankinnoissa syrjäyttää
30546:  ~aan osta mitään osia Suomesta. Olen ehdot-              japanilaisella autolla?
30547:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
30548: 
30549:                                          Hannu Tenhiälä
30550: 
30551: 
30552: 
30553: 
30554: 90010D
30555: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 644
30556: 
30557: 
30558: 
30559: 
30560:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Ie 2000-kuutioisten ryhmään. Pienempien her
30562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kilöautojen sekä maastoajoneuvojen ryhmäss
30563: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           japanilaisia merkkejä on ollut mukana useide
30564: kirjeenne n:o 3240 ohella toimittanut valtioneu-     vuosien ajan, eikä niiden osalta ole edes tee
30565: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         reettista kilpailutilannetta kotimaisen valmi~
30566: kansanedustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kir-        tuksen kanssa. Hinnaltaan ja käyttökustannu~
30567: jallisesta kysymyksestä n:o 644:                     siltaan edullisimpien vaihtoehtojen jättämine
30568:           Mitkä ovat ne todelliset syyt, joiden      pois suosituslistalta olisi jyrkästi ristiriidass
30569:                                                      olemassa olevien hankintamääräysten kanssa.
30570:        perusteella Suomessa valmistettu auto
30571:        aiotaan valtion hankinnoissa syrjäyttää          Valtio on ollut suomalaisten henkilöautoje
30572:        japanilaisella autolla?                       huomattava ostaja ja käyttäjä koko sen ajar
30573:                                                      kun Suomessa autoja on valmistettu. Uuder
30574:                                                      kaupungin autotehtaan alkuaikojen keskihir
30575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taiset Saab-merkkiset autot soveltuivat laajal·
30576: taen seuraavaa:
30577:                                                      virastojen ja laitosten käyttöön niiden tarpeit
30578:    Valtion virastojen ja laitosten käyttöön oste-    vastaavinaja hinnoiltaan kohtuullisina. Tehda
30579: taan vuosittain noin 1 800-2 000 moottori-           ei kuitenkaan voi rakentaa mallipolitiikkaans
30580: käyttöisiä ajoneuvoa. Henkilö- tai henkilöfar-       julkisen hallinnon tarpeiden varaan. Autc
30581: mariautoja näistä on noin puolet. Hankintojen        markkinoiden yleisen kilpailutilanteen pakotta
30582: ja ajoneuvojen käytön sekä huollon rationali-        mana tehtaan tuotanto on viime vuosina sii1
30583: soimiseksi on liiallista merkkikirjavuutta pyrit-    tynyt kalliimpiin, lähinnä edustuskäyttöön se
30584: ty välttämään valmistelemalla kutakin vuotta         veltuviin ajoneuvoihin. Pienemmät ja huc
30585: varten hankittavien ajoneuvojen suosituslista.       keammat mallit ovat jääneet valmistuksest
30586: Valtion hankinnoista annettujen määräysten           pois. Suuritehoisten edustusautojen ja vastaa
30587: mukaisesti suosituslistan laatimisen lähtökoh-       vien käyttötarve valtionhallinnossa on kuiten
30588: tana on eri automerkkien välillä järjestetty         kin rajoitettu, ja muihin tarpeisiin on silloi
30589: tarjouskilpailu. Valtion hankintakeskuksen           jouduttu valitsemaan muita, ulkomailla valmi5
30590: pyytämät merkkikohtaiset tarjoukset käsitel-         tettavia merkkejä. Ennakkotiedot Uudenkau
30591: lään ajoneuvojen suurimpien käyttäjävirastojen       pungin tehtaan mallipolitiikasta edessä olevie
30592: asiantuntijoista koostuvassa valtion ajoneuvo-       omistusjärjestelyjen jälkeen eivät myöskää
30593: työryhmässä, joka suorittaa myös tarpeelliset        viittaa siihen, että valtion käyttöön soveltuvie:
30594: lisäselvitykset ja koeajot. Ajoneuvotyöryhmän        ajoneuvojen valmistus lisääntyisi tulevina vuo
30595: laatiman suosituslistan vahvistaa nykyisin Val-      sina.
30596: tion hankintakeskus sen hoidettavana olevia             Todellinen kilpailuasetelma 2000-kuutioisten
30597: valtion hankintoja koskevien määräysten puit-        muuhun kuin edustuskäyttöön astettavien hen
30598: teissa.                                              kilöautojen ryhmässä onkin valtion hankinto
30599:    Virastot ja laitokset voivat vapaasti tehdä       jen osalta siis keskieurooppalaisten ja japani
30600: valintansa suosituslistaan sisältyvien vaihtoeh-     laisten autojen välinen, ja tämä tilanne koros
30601: tojen puitteissa, eli kilpailutilanne on listan      tunee tulevina vuosina. Kauppapoliittisesti Ja
30602: puitteissakin olemassa. Kutakin käyttötarkoi-        pani kuuluu multilateraali- ja OECD-maihi1
30603: tusta varten listassa on tarjolla useita vaihtoeh-   kuten EY-maatkin, joten perusteita japanilais
30604: toja, joista esim. poliisi voi tehdä valintansa      ten tuotteiden syrjimiselle julkisessa hallinnoss:
30605: oman tarpeensa mukaan. Myös listaan kuulu-           ei ole. On huomattava, että Japani kute1
30606: mattomien merkkien hankinta on tarpeen mu-           Suomikin kuuluvat molemmat v. 1980 tehdy1
30607: kaan mahdollista. Kansanedustaja Tenhiälän           julkisia hankintoja koskevan GA TTin sopi
30608: kysymys tarkoittanee japanilaisen automerkin         muksen (Agreement on Government Procure
30609: ottamista mukaan tämän vuoden suosituslistal-        ment) allekirjoittaneisiin ja ratifioineisiin mai
30610:                                       1989 vp. -      KK n:o 644                                       3
30611: 
30612: hin. Tämän sopimuksen allekirjoittajat ovat           tuksen mukaan Japanin autoteollisuus ostaa
30613: nimenomaan sitoutuneet olemaan syrjimättä             Suomesta ainakin tuulilaseja, alumiinia, pape-
30614: toisia sopimusmaita valtion hankinnoissa.             ria ja hirsitaloja. Johtavat japanilaiset autoteh-
30615:    Japani on maailman johtava autonvalmista-          taat ovat myös aloittamassa valmistusta Eu-
30616: ja, jonka tuotantokustannukset yksikköä kohti         roopassa, mikä lisää suomalaisen alihankinta-
30617: ovat edullisemmat kuin kilpailijamaissa. Kan-         teollisuuden vientimahdollisuuksia ja edesaut-
30618: santaloudellisesti ajatellen on siten edullista       taa pyrkimyksiä vähentää Japanin kaupan ali-
30619: tuoda autoja juuri Japanista. Tätä etua lisää         jäämää.
30620: vielä valtion japanilaisista autoista perimä tulli,      Yhteenvetona voidaan todeta, että valtio ei
30621: jonka tuotto v. 1988 oli noin 125 milj. mark-         hankinnoissaan millään tavoin syrji kotimaassa
30622: kaa. Eurooppalaisista autoista ei tätä tullia         valmistettuja autoja, vaan niitä ostetaan jatku-
30623: peritä.                                               vasti suhteuttaen hankitut määrät valtionhal-
30624:    Vuonna 1988 Suomen vienti Japaniin kasvoi          linnon ko. taso- ja hintaluokan autojen tarpee-
30625: 33,2% ja tuonti 6,3 %. Maahantuojien ilmoi-           seen.
30626: 
30627:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1990
30628: 
30629:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
30630: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 644
30631: 
30632: 
30633: 
30634: 
30635:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30636:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medtagandet av japanska bilmärken på rekom-
30637: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mendationslistan för i år i fråga om 2000-
30638: nr 3240 av den 18 december 1989 tili vederbö-      kubikgruppen. I grupperna för mindre person-
30639: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       bilar samt terrängfordon har japanska märken
30640: av följande av riksdagsman Tenhiälä under-         varit med redan flera år och i fråga om dem
30641: tecknade spörsmå1 nr 644:                          förekommer det inte ens i teorin någon kon-
30642:                                                    kurrens från den inhemska tillverkningen. Om
30643:            Vilka är de verkliga skälen tili att
30644:        man i statens upphandlingar har för         man i rekommendationslistan inte tog med de
30645:                                                    alternativ som tili sitt pris och sina driftskost-
30646:        avsikt att förbigå de inhemska bilarna
30647:                                                    nader är billigast skulle detta grovt strida mot
30648:        tili förmån för japanska?
30649:                                                    gällande upphandlingsbestämmelser.
30650:                                                       Staten har varit en betydande köpare och
30651:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
30652:                                                    användare av finska personbilar hela den tid
30653: samt anföra följande:
30654:                                                    bilar har tillverkats i Finland. De bilar av
30655:    Årligen köps 1 800-2 000 motorfordon för        märket Saab, i medelprisklass, som bilfabriken
30656: de statliga ämbetsverkens och inrättningarnas      i Nystad tillverkade under sin första tid läm-
30657: bruk. Ungefär hälften av dessa är person- eller    pade sig väl för ämbetsverken och inrättning-
30658: farmarbilar. För att rationalisera anskaffning-    arna eftersom dessa bilar var rimliga tili sitt
30659: arna och användningen av samt servicen på          pris och motsvarade användarnas behov. Fa-
30660: fordonen har man försökt undvika alltför stor      briken kan emellertid inte bygga sin politik i
30661: brokighet i fråga om märken genom att för          fråga om modeller på den offentliga förvalt-
30662: varje år göra upp en rekommendationslista          ningens behov. Tvingad därtill av den allmänna
30663: över de fordon som skall anskaffas. I enlighet     konkurrenssituationen på bilmarknaden har
30664: med de bestämmelser som utfärdats om statens       fabriken under de senaste åren övergått tili
30665: upphandlingar har utgångspunkten för utarbe-       dyrare fordon, som närmast lämpar sig för
30666: tandet av rekommendationslistan varit en of-       representationsändamål. De mindre och billi-
30667: ferttävling som anordnats mellan olika bilmär-     gare bilarna har utgått ur tillverkningen. Stats-
30668: ken. De märkesvisa offerter som Statens upp-       förvaltningens behov av representationsbilar
30669: handlingscentral inbegär behandlas i en statlig    och andra motsvarande bilar med stor effekt är
30670: fordonsarbetsgrupp som består av sakkunniga        dock begränsat och för övriga behov har man
30671: från de ämbetsverk som är stora fordonsan-         då varit tvungen att välja andra märken som
30672: vändare. Denna arbetsgrupp utför också nöd-        tillverkas utomlands. Förhandsuppgifterna om
30673: vändiga tilläggsutredningar och provkörningar.     Nystadsfabrikens kommande modellpolitik, se-
30674: Den av fordonsarbetsgruppen uppgjorda re-          dan de ägararrangemang som står för dörren
30675: kommendationslistan bekräftas numera av Sta-       har vidtagits, tyder inte heller på att tillverk-
30676: tens upphandlingscentral inom ramen för be-        ningen av sådana fordon som lämpar sig för
30677: stämmelserna om de statliga upphandlingarna,       statens bruk skulle öka i framtiden.
30678: vilka sköts av centralen.                             Den verkliga konkurrensen i gruppen per-
30679:    Ämbetsverken och inrättningarna kan välja       sonbilar på 2000-kubik, som köps för annat
30680: fritt bland de alternativ som finns på rekom-      ändamål än representation, försiggår således
30681: mendationslistan. Detta betyder alltså att det     vad gäller statens upphandlingar mellan mellan-
30682: förekommer konkurrens också mellan dessa           europeiska och japanska bilar. Denna situation
30683: förslag. För varje användningsändamål står         kommer att bli ännu påtagligare i framtiden.
30684: flera alternativ tili buds, vilket gör att t.ex.   Handelspolitiskt hör Japan tili multilateral- och
30685: polisen kan välja enligt sina speciella behov.     OECD-länderna, vilket också EG-länderna
30686: Om det är nödvändigt kan man också välja           gör. Därför finns det inga motiveringar tili att
30687: något märke som inte finns med på listan.          förbigå japanska produkter i den offentliga
30688: Riksdagsman Tenhiäläs spörsmål torde avse          förvaltningen. Det bör observeras att Japan,
30689:                                      1989 vp. -     KK n:o 644                                      5
30690: 
30691: såsom även Finland, hör tili de Iänder som har         År 1988 ökade den finska exporten tili Japan
30692: undertecknat och ratificerat det GATT -avtal        med 33,2% och importen därifrån med 6,3 %.
30693: om offentliga upphandlingar som ingicks år          Enligt vad importörerna meddelar köper den
30694: 1980 (Agreement on Government Procure-              japanska bilindustrin åtminstone vindrutor,
30695: ment). De som har undertecknat detta avtal          aluminium, papper och stockhus från Finland.
30696: har uttryckligen förbundit sig att inte diskrimi-   De ledande japanska bilfabrikerna står också i
30697: nera andra avtalsländer vid de statliga upp-        begrepp att börja med tillverkning i Europa,
30698: handlingarna.                                       vilket kommer att öka den finska underleve-
30699:    Japan är den ledande biltillverkaren i värl-     rantörsindustrins exportmöjligheter och främja
30700: den, vars produktionskostnader per enhet är         strävandena att minska underskottet i handeln
30701: förmånligare än konkurrentländernas. Med            med Japan.
30702: tanke på nationalekonomin är det alitså fördel-        I sammandrag kan det konstateras att staten
30703: aktigt att importera bilar just från Japan.         i sina upphandlingar inte på något sätt förbigår
30704: Denna fördelaktighet blir ännu större i och         de inhemska bilarna. Sådana köps kontinuer-
30705: med den tuli som staten uppbär på japanska          ligt och då sätts de mängder som upphandlas i
30706: bilar. Intäkterna av den uppgick tili ca 125        relation tili statsförvaltningens behov av bilar i
30707: milj. mark år 1988. För europeiska bilar            ifrågavarande nivå- och prisklass.
30708: uppbärs ingen dylik tuli.
30709:      Helsingfors den 29 januari 1990
30710: 
30711:                                                                        Minister Pertti Salolainen
30712:                                                1989 vp.
30713: 
30714: Kirjallinen kysymys n:o 645
30715: 
30716: 
30717: 
30718: 
30719:                                   Pulliainen: Dosenttien antaman opetuksen turvaamisesta Helsin-
30720:                                       gin yliopistossa
30721: 
30722: 
30723:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30724: 
30725:    Helsingin yliopiston dosenttien oikeuksia ja         Eurooppa muuttuu nama pmvma nopeam-
30726: velvollisuuksia koskevat säädökset ovat olleet       min kuin se on rauhanomaisesti muuttunut
30727: suuressa merkityksessä vaalittaessa opetuksen        koskaan historiansa aikana. Samalla sivistyk-
30728: vapauden ja humboldtilaisen sivistysyliopiston       selliset haasteet lisääntyvät: tämän päivän eväät
30729: ihanteita "Keisarillisen Aleksanterin yliopistos-    eivät ehkä riitä huomispäivän vaatimustilan-
30730: sa". Helsingin yliopisto on ollut näiden ihan-       teessa. Nyt on annettava kaikkien kukkien
30731: teiden vankka tyyssija.                              kukkia. Juuri tuossa kukkaloisteessa voivat
30732:    Ihanteet ovat murskattavissa säädöksiä            syntyä ne ratkaisumallit, joilla on käyttöä
30733: muuttamatta, kun rahoittaja jättää rahoituksen       huomisen maailmassa. Dosenttiopetuksen mar-
30734: hoitamatta. Juuri tätä keinoa on käytetty Hel-       kat voivat henkisen kehityksen kautta tuottaa
30735: singin yliopistossa. Valtiovalta ei antanut ao.      miljoonakertaiset voitot ajan myötä.
30736: momentin ylityslupaa kuluneena syksynä, jol-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30737: loin yliopiston johtavat virkamiehet päätyivät       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30738: rajoittamaan dosenttiopetusta loukaten siten         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30739: käytännössä säädösten suomaa opetuksen va-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30740: pautta, oikeutta ilmoittaa opetuksestaan yli-
30741: opiston opetusohjelmaan. Tämä on johtanut                        Aikooko Hallitus toimillaan varmis-
30742: dosentit yhdistyksensä kautta järjestöllisten toi-            taa sen, että Helsingin yliopiston dosen-
30743: menpiteiden tielle. Ottaen huomioon yliopistol-               tit voivat perinteiseen tapaan ilmoittaa
30744: lisen autonomian ja Helsingin yliopiston mer-                 opetuksestaan yliopiston opetusohjel-
30745: kityksen sivistyselämämme henkisen uudistumi-                 maan ja opetuksen pidettyään saada
30746: sen lähteenä vastatoimiin ryhtyminen on ollut                 ansaitun palkkion yliopistolta?
30747: hyvin perusteltua ja kunnioitettavaa.
30748: 
30749:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
30750: 
30751:                                            Erkki Pulliainen
30752: 
30753: 
30754: 
30755: 
30756: 290010D
30757: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 645
30758: 
30759: 
30760: 
30761: 
30762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Helsingin yliopiston dosenteilla on yliopiston
30764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sääntöjen mukaan huomattavan laaja opetus-
30765: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          vapaus. He saavat tiedekunnalle ilmoituksen
30766: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tehtyään pitää julkisia ja yksityisiä luentoja ja
30767: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       antaa muuta opetusta. Tämän oikeuden toteut-
30768: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      tamiseksi yliopiston on käytettävissä olevien
30769: jallisesta kysymyksestä n:o 645:                    mahdollisuuksiensa mukaisesti huolehdittava
30770:                                                     tämän opetuksen ulkoisista edellytyksistä.
30771:           Aikooko Hallitus toimillaan varmis-
30772:                                                        Yliopiston tehtävänä on päättää sille osoitei-
30773:        taa sen, että Helsingin yliopiston dosen-
30774:                                                     tujen määrärahojen käytöstä ja niiden kohden-
30775:        tit voivat perinteiseen tapaan ilmoittaa
30776:                                                     tamisesta eri käyttötarkoituksiin. Korkeakou-
30777:        opetuksestaan yliopiston opetusohjel-
30778:                                                     lujen päätösvaltaa näissä kysymyksissä on vii-
30779:        maan ja opetuksen pidettyään saada
30780:                                                     me vuosien tulo- ja menoarvioissa jatkuvasti
30781:        ansaitun palkkion yliopistolta?
30782:                                                     laajennettu. Valtion tulo- ja menoarviossa osoi-
30783:                                                     teituja määrärahoja ei kuitenkaan saa ylittää.
30784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Ministeriö saa antaa luvan ylitykseen vain
30785: taen seuraavaa:                                     niissä tapauksissa, joissa määräraha osoittau-
30786:    Helsingin yliopiston dosenteilla on yliopiston   tuu riittämättömäksi vahvistettujen maksupe-
30787: säännöt sisältävän asetuksen mukaan oikeus          rusteiden mukaisten palkkausten suorittami-
30788: "tiedekunnalle ilmoituksen tehtyään, pitää jul-     seen. Jos lisäystä palkkausmäärärahoihin tarvi-
30789: kisia ja yksityisiä luentoja ja antaa muuta         taan lisähenkilöstön ottamista varten, on siihen
30790: opetusta. Tiedekunnan esityksestä voi pieni         saatava eduskunnan suostumus. Opetusminis-
30791: konsistori velvoittaa dosentin eri palkkiosta       teriö ilmoitti kirjeellään 21.10.1988 korkeakou-
30792: antamaan opetusta aineessaan." Dosentti on          luille, että vuoden 1989 tuntiopetukseen varattu
30793: asetuksen mukaan myös velvollinen eri palk-         määräraha on kokovuotinen kokonaissumma.
30794: kiosta ottamaan suorittaakseen muita yliopis-          Mikäli yliopistolle aiheutuisi maksuvelvolli-
30795: tollisia tehtäviä, joiden suorittamiseen hänet      suus yksinomaan dosenttien ilmoituksen perus-
30796: voidaan katsoa päteväksi.                           teella, merkitsisi se sitä, että yliopiston mah-
30797:    Yliopiston kanslerin vahvistamaan opetus-        dollisuudet vähenisivät suunnitella opetuksen
30798: suunnitelmaan sisältyvästä dosenttiopetuksesta      ja tutkimuksen tasapainoista kehittämistä ja
30799: dosenteille on maksettu palkkio. Palkkio mak-       kohdentaa yliopistolle osoitetut määrärahat
30800: setaan yliopiston tulo- ja menoarvioon sisälty-     oman päätösvaltansa mukaisesti. Yliopiston
30801: västä luento- ja tuntiopetuspalkkiot -määrära-      tehtävänä kuitenkin on päättää siitä opetukses-
30802: hasta sivutoimisen tuntiopetuksen palkkioina        ta, johon yliopistolle osoitettuja määrärahoja
30803: kuten maamme kaikissa muissakin korkeakou-          käytetään.
30804: luissa.                                                Vuoden 1990 erityismenoarviossa Helsingin
30805:    Helsingin yliopiston luento- ja tuntiopetus-     yliopistolle on myönnetty yhteensä 93 367 000
30806: määräraha oli vuoden 1989 erityismenoarviossa       markkaa määräaikaisen henkilökunnan palk-
30807: 33 736 900 markkaa. Opetusministeriö myönsi         kauksiin, mihin sisältyvät tilapäisen (1 376 900
30808: päätöksellään (9.6.1989 nro 53, 54/204/89) yli-     mk) ja työsuhteisen henkilökunnan (43 663 800
30809: opistolle oikeuden ylittää luento- ja tuntiope-     mk), luento-opetuksen (33 750 000 mk), joka
30810: tusmäärärahaa 4 426 000 markalla. Yliopiston        sisältää myös dosenttiopetuksen, sekä kausi-
30811: luento- ja tuntiopetusmäärärahat olivat vuonna      apulaisten palkkaukset (8 139 600 mk) ja palk-
30812: 1989 näin ollen yhteensä 38 162 900 markkaa,        kiot (6 436 700 mk). Yliopisto voi omilla pää-
30813: josta dosenttiopetuksen osuuden arvioidaan          töksillään kohdentaa nämä määrärahat eri
30814: olevan n. 7 000 000 markkaa.                        käyttötarkoituksiin oman arviointinsa mukai-
30815:                                     1989 vp. -     KK n:o 645                                    3
30816: 
30817: sesti, jolloin myös siirtoja eri määrärahojen         Opetusministeriön tarkoituksena on vastai-
30818: välillä voidaan tehdä tarvetta vastaavasti. Mää-   suudessa entistä perusteellisemmin selvittää
30819: rärahojen voidaan katsoa riittävän myös do-        tuntiopetusmäärärahojen tarve ja jakoperus-
30820: senttiopetuksen tarkoituksenmukaiseen järjes-      teet.
30821: tämiseen.
30822:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1990
30823: 
30824:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
30825: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 645
30826: 
30827: 
30828: 
30829: 
30830:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30831: 
30832:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt universitetets stadgar har docenterna
30833: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          vid Helsingfors universitet en mycket omfattan-
30834: av den 18 dccember 1989 till vederbörande            de undervisningsfrihet. Sedan de har gjort
30835: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         anmälan tili fakulteten får de hålla offentliga
30836: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-         och enskilda föreläsningar och meddela annan
30837: dertecknade spörsmål nr 645:                         undervisning. För att denna rätt skall kunna
30838:                                                      tillgodoses skall universitetet inom ramen för
30839:           Ämnar Regeringen genom sin verk-
30840:                                                      sina möjligheter sköta om de yttre betingelser-
30841:        samhet se till att docenterna vid Hel-
30842:                                                      na för denna undervisning.
30843:        singfors universitet på sedvanligt sätt
30844:                                                          Universitetet skall besluta om användningen
30845:        kan anmäla om sin undervisning till
30846:                                                      av de anvisade anslagen och inriktningen av
30847:        universitctets undervisningsplan och se-
30848:                                                      dem för olika ändamål. Högskolornas beslu-
30849:        dan de meddelat undervisningen få ett
30850:                                                      tanderätt i dessa frågor har kontinuerligt ut-
30851:        införtjänat arvode av universitetet?
30852:                                                      vidgats i de senaste årens budgeter. Anslagen i
30853:                                                      statsbudgeten får dock inte överskridas. Minis-
30854:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         teriet kan ge tillstånd till en överskridning
30855: följande:                                            endast i de fall där anslaget visar sig vara
30856:    Enligt den förordning som stadgar om Hel-         otillräckligt för att betala löner enligt fastställ-
30857: singfors univeritet har universitetets docenter      da betalningsgrunder. Om tilläggsanslag för
30858: rätt att "hålla offentliga och enskilda föreläs-     löner behövs för att anställa ytterligare perso-
30859: ningar och meddela annan undervisning sedan          nai, skall tillstånd av riksdagen inhämtas. Med
30860: de anmält om detta till fakulteten. Vid före-        sitt brev 21.10.1988 meddelade undervisnings-
30861: dragning från fakulteten kan Iilla konsistoriet      ministeriet högskolorna att det anslag som
30862: förplikta docenterna att mot särskilt arvode         1989 har reserverats för timundervisning är ett
30863: meddela undervisning i sitt ämne." Enligt            totalbelopp som gäller hela året.
30864: förordningen är docenterna även skyldiga att             Om universiteten får en betalningsskyldighet
30865: åta sig andra universitetsuppgifter för vilka de     enbart på basis av anmälan från docenterna,
30866: kan anses vara kompetenta.                           skulle detta innebära att universiteten förlorar
30867:    För den docentundervisning som ingår i den        sin rätt att planera en balanserad utveckling av
30868: av universitetskanslern fastställda undervis-        undervisningen och forskningen och att inrikta
30869: ningsplanen har arvode betalats åt docenterna.       de anvisade anslagen i enlighet med sina
30870: Arvodet betalas ur anslaget för föreläsningar        befogenheter. Universitetet har dock tili upp-
30871: och timundervisning som ingår i universitetets       gift att besluta om den undervisning för viiken
30872: budget i form av arvoden för timundervisning         de anvisade anslagen används.
30873: som bisyssla liksom i alla andra högskolor i             1 specialbudgeten för 1990 har Helsingfors
30874: vårt land.                                           universitet beviljats sammanlagt 93 367 000
30875:    Anslaget för föreläsningar och timundervis-       mark för avlöning av personai för viss tid, i
30876: ning vid Helsingfors universitet utgjorde            vilket ingår tillfällig personai (1 376 900 mark),
30877: 33 736 900 mark i statsbudgeten 1989 . Under-        ordinarie personai (43 663 800 mark), föreläs-
30878: visningsministeriet beviljade genom sitt beslut      ningsundervisning (33 750 000 mark), som även
30879: (9.6.1989 nr 53, 54/204/89) universitetet rätt att   inkluderar docentundervisningen, samt lönerna
30880: överskrida anslaget med 4 426 000 mark. Uni-         för säsongbiträden (8 139 600 mark) och arvo-
30881: versitetets ans1ag för föreläsningar och timun-      den (6 436 700 mark). Universiteten kan genom
30882: dervisning var 1989 sålunda sammanlagt               sina beslut inrikta dessa anslag för olika syften
30883: 38 162 900 mark, av vilka andelen för docent-        efter eget gottfinnande, varvid även överföring-
30884: undervisning beräknas vara ca 7 000 000 mark.        ar mellan olika anslag kan göras efter behov.
30885:                                   1989 vp. -    KK n:o 645                                    5
30886: 
30887: Anslagen kan anses räcka tili även för att      framdeles grundligare utreda behovet av ansla-
30888: docentundervisningen skall kunna ordnas på      gen för timundervisning och fördelningsgrun-
30889: ett ändamålsenligt sätt.                        derna för dem.
30890:    Undervisnngsministeriet har för avsikt att
30891: 
30892:     Helsingfors den 18 januari 1990
30893: 
30894:                                                    Undervisningsminister Christoffer Taxell
30895:                                                1989 vp.
30896: 
30897: Kirjallinen kysymys n:o 646
30898: 
30899: 
30900: 
30901: 
30902:                                   Pulliainen: Kauhajoen Nummijärven kunnostamisesta virkistys-
30903:                                       käyttöön sopivaksi
30904: 
30905: 
30906:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30907:    Kauhajoen asukkaat ovat huolissaan Num-              Tilanne on nykyisin sellainen, että on ryh-
30908: mijärvensä tilasta. Paikallisesti puhutaan järven    dyttävä toimiin pilattujen vesistöjen lisäpilaa-
30909: yhteydessä jopa "lietelantalasta". Järven poh-       misen estämiseksi ja niiden kunnostamiseksi.
30910: jalle on kasaantunut paksu kerros lietettä, josta    Vastuu tästä kuuluu valtiolle.
30911: melkoinen osa on peräisin valtionyhtiö Vapon            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30912: turvesuolta. Suolle on rakennettu lietealtaita,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30913: mutta ne eivät pysäytä kaikkea lietettä. Lietty-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30914: mistä esiintyy myös läheisessä Säkkijärvessä.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30915: Järvet madaltuvat lietteen johdosta, niiden
30916: merkitys virkistysalueena on jo vähentynyt,                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
30917: mihin on osaltaan vaikuttanut kalakantojen                    Kauhajoen Nummijärven ja Säkkijär-
30918: heikentyminen. On jopa viitattu mahdollisuu-                  ven saastuttamisen lopettamiseksi ja nii-
30919: teen, että järviin joutuneet aineet aiheuttaisivat            den kunnostamiseksi takaisin virkistys-
30920: terveyshaittoja.                                              alueiksi sopiviksi?
30921:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
30922: 
30923:                                            Erkki Pulliainen
30924: 
30925: 
30926: 
30927: 
30928: 290010D
30929: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 646
30930: 
30931: 
30932: 
30933: 
30934:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      täväksi 30.1.1990. Lupahakemuksen käsittelys-
30936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sä selvitetään turvetuotannon haitat ja niiden
30937: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          estämiseksi tarvittavat toimet sekä päätetään
30938: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mahdollisten korvausten maksamisesta.
30939: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kun turvetuotannon vesiensuojelutoimet
30940: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä      tehdään, paranevat myös Nummijärven kun-
30941: n:o 646, jossa tiedustellaan:                       nostusmahdollisuudet Järven kunnostusta, lä-
30942:           Aikooko hallitus ryhtyä toimiin Kau-      hinnä vedenpinnan nostamista, on selvitetty jo
30943:        hajoen Nummijärven ja Säkkijärven            1970-luvun alussa. Eräät rannanomistajat vas-
30944:        saastuttamisen lopettamiseksi ja niiden      tustivat kuitenkin suunniteltua kesävedenpin-
30945:                                                     nan nostamista puoli metriä. Nummijärven
30946:        kunnostamiseksi takaisin virkistys-
30947:        alueiksi sopiviksi?                          kunnostaruismahdollisuuksista tehtiin uusi sel-
30948:                                                     vitys vuonna 1986. Tärkeimmiksi kunnostaruis-
30949:                                                     toimiksi esitettiin vedenpinnan nostoa, järven
30950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vesimassan ilmastamista ja järven kuormituk-
30951: vasti seuraavaa:                                    sen vähentämistä. Vedenpinnan nosto näyttää-
30952:    Kauhajoen kunnan Nummijärven kylässä             kin mahdolliselta, kun matalat ranta-alueet
30953: sijaitsevan Nummijärven pinta-ala on 488 ha.        kuivatetaan pengertämällä. Myös asianosaiset
30954: Järvi on hyvin matala. Sen keskisyvyys on 1,8       ovat hyväksyneet nämä kunnostustoimet
30955: m ja suurin syvyys 3,4 m. Järven valuma-alue           Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille on 1980-
30956: on 48 km 2 • Valuma-alueella on ojitettuja metsiä   luvun loppupuolella osoitettu varoja Nummi-
30957: 11 km 2 • Vapo Oy on kuivannut järven valuma-       järven ilmastusta varten. Nummijärven kun-
30958: alueen soita turvetuotantokäyttöön 1970-luvun       nostussuunnitelman laatiminen kuuluu Vaasan
30959: puolivälistä lähtien. Vapo Oy:n hallussa oleva      vesi- ja ympäristöpiirin vuoden 1990 suunnit-
30960: ala on noin 500 ha, mistä tuotantokunnossa on       teluohjelmaan. Suunnitelman on määrä valmis-
30961: yli 300 ha. Turvetuotantoa on harjoitettu vuo-      tua vuonna 1991. Nykyisin kunnostushankkei-
30962: desta 1980 lähtien. Nummijärven itäpuolella         siin sovellettavien valtion osallisturuisperiaattei-
30963: olevan Säkkijärven pinta-ala on 190 ha. Sen         den mukaan valtion osuus tällaisten kunnos-
30964: keskisyvyys on 1,0 m ja valuma-alue 11 km 2 .       tushankkeiden kokonaiskustannuksista voi olla
30965:    Nummijärven arvo vesistönä ja merkitys           korkeintaan puolet. Kunnostussuunnitelman
30966: luonnon virkistyskäytölle Etelä-Pohjanmaalla        toimeenpano riippuu siten myös siitä, missä
30967: on erittäin suuri. Järven rannalla on runsaasti     määrin järven pilaantumista aiheuttaneet voi-
30968: kesäasutusta. Säkkijärvellä on on tässä suhtees-    daan velvoittaa kunnostaruistoimiin ja siitä,
30969: sa huomattavasti pienempi merkitys.                 missä määrin hyödynsaajat ovat halukkaita
30970:    Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on usean          osallistumaan kunnostuksen kustannuksiin.
30971: vuoden ajan tutkinut Nummijärven veden laa-            Kunnostuksella saavutettavien tulosten var-
30972: tua ja järven tilan muutoksia. Myös turvetuo-       mistamiseksi tulisi järvelle laatia myös vesien-
30973: tantoalueilta tulevien vesien laatua ja niiden      suojelusuunnitelma. Siinä käsiteltäisiin Num-
30974: vaikutuksia järveen on tutkittu. Vesi- ja ympä-     mijärven valuma-alueen kuormitusta ja sen
30975: ristöpiiri on katsonut, että turvetuotannosta       vähentämistä.
30976: aiheutuu Nummijärvessä vesilain 1 luvun                Säkkijärven kunnostaminen olisi saavutetta-
30977: 19 §:ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista.       viin hyötyihin nähden kallista. Vedenpintaa ei
30978: Tästä syystä Vapo Oy velvoitettiin hakemaan         voida juurikaan nostaa matalalle rakennettujen
30979: vuoden 1986 loppuun mennessä vesioikeuden           loma-asuntojen takia. Kalastuskunta nostaa
30980: lupa. Asia on vireillä Länsi-Suomen vesioikeu-      nykyisin järven vedenpintaa talvisin 20----30 cm
30981: dessa, joka on määrännyt sen katselmustoimi-        kalojen pitämiseksi hengissä. Säkkijärven tilan
30982: tukseen. Katselmuskokous on ilmoitettu pidet-       parantaminen edellyttäisi ennen kaikkea ve-
30983:                                   1989 vp. -    KK n:o 646                                    3
30984: 
30985: siensuojelusuunnitelman laatimista ja vesien-   Oy:n vireillä oleva suunnitelma Säkkijärveen
30986: suojelutoimia, että järveen tuleva kuormitus    laskevan turvetuotantoalueen vesien johtami-
30987: pienenisi. Osana näitä toimenpiteitä on Vapo    sesta toiseen suuntaan.
30988:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
30989: 
30990:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
30991: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 646
30992: 
30993: 
30994: 
30995: 
30996:                               Till Riksdagens Herr Taiman
30997: 
30998:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         år 1986. Måiet är anhängigt vid Västra Fin-
30999: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise         Iands vattendomstoi, som har forordnat om
31000: av den 18 december 1989 tili vederbörande           syneförrättning. Det har meddelats att syne-
31001: mediem av statsrådet översänt avskrift av           sammanträde skall hållas 30.1.1990. Vid be-
31002: föijande av riksdagsman Pulliainen underteck-       handiingen att tiliståndsansökan utreds oiägen-
31003: nade spörsmåi nr 646:                               heterna med torvproduktionen och viika åtgär-
31004:                                                     der som krävs för att dessa skall kunna
31005:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        aviägsnas samt besiuts om betaining av even-
31006:        att göra siut på nedsmutsningen av           tuella ersättningar.
31007:        sjöarna Nummijärvi och Säkkijärvi i             När åtgärder vidtas för att skydda vattnet
31008:        Kauhajoki och för att iståndsätta dem så     vid produktioneo av torv, förbättras också
31009:        att de åter Iämpar sig som rekreations-      möjligheterna att iståndsätta Nummijärvi.
31010:        områden?                                     Möjiigheterna att iståndsätta sjön, närmast
31011:                                                     genom en höjning av vattenytan, utreddes
31012:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        redan i början av 1970-taiet. Vissa strandägare
31013: samt anföra följande:
31014:                                                     motsatte sig emellertid den pianerade höjningen
31015:    Areaien av sjön Nummijärvi i Nummijärvi          av sommarvattenståndet med en haiv meter. En
31016: by i Kauhajoki är 488 ha. Sjön är mycket            ny utredning om möjiigheterna att iståndsätta
31017: grund. Dess genomsnittliga djup är 1,8 m och        Nummijärvi gjordes år 1986. Som de viktigaste
31018: största djup 3,4 m. Sjöns avrinningsområde är       åtgärderna för iståndsättande av sjön föresiogs
31019: 48 km 2 . Inom avrinningsområdet finns 11 km 2      höjning av vattenytan, Iuftning av sjöns vatten-
31020: utdikad skog. Vapo Oy har torrlagt myrar            massa och minskning av be1astningen på sjön.
31021: inom sjöns avrinningsområde för torvproduk-         Det ser ut att vara möjiigt att höja vattenytan,
31022: tion sedan mitten av 1970-taiet. Areaien av den     då grunda strandområden torrläggs genom
31023: mark som Vapo Oy besitter är c. 500 ha, varav       invallning. Ä ven sakägarna har godkänt dessa
31024: över 300 ha är i produktionsdugiigt skick.          iståndsä ttningsåtgärder.
31025: Torvproduktionen har bedrivits sedan år 1980.          Vasa vatten- och miljödistrikt har i slutet av
31026: Sjön Säkkijärvi, som Iigger öster om Nummi-         1980-talet anvisats medel för Iuftning av Num-
31027: järvi, har en areai om 190 ha. Dess genom-          mijärvi. Uppgörandet av en pian för iståndsät-
31028: snittliga djuf är 1,0 m och dess avrinningsom-      tande av Nummijärvi hör tili Vasa vatten- och
31029: råde 11 km.                                         miljödistrikts planeringsprogram för år 1990.
31030:    Nummijärvis värde som vattendrag och dess        Planen avses bli fårdig år 1991. Enligt de
31031: betydeise för rekreationsbruket av naturen i        principer för statens medverkan som för när-
31032: Sydösterbotten är synnerligen stort. Längs          varande skall tiliämpas på iståndsättningspro-
31033: sjöns stränder finns rikiigt med sommarbosätt-      jekt kan statens andel av de totala kostnaderna
31034: ning. Säkkijärvi är i detta avseende av avsevärt    för sådana projekt utgöra högst hälften. Verk-
31035: mindre betydeise.                                   ställandet av iståndsättningsplanen beror såle-
31036:    Vasa vatten- och miijödistrikt har under flera   des också på i viiken mån de som orsakat
31037: års tid undersökt kvaiiteten hos vattnet i          föroreningen av sjön kan åiäggas att vidta
31038: Nummijärvi och förändringar i sjöns tilistånd.      åtgärder för iståndsättande av sjön och i viiken
31039: Ä ven kvaiiteten hos det vatten som kommer          mån de som har nytta av iståndsättandet är
31040: från torvproduktionsområdena och dess inver-        villiga att delta i kostnaderna.
31041: kan på sjön har undersökts. Vatten- och                För att resultaten av iståndsättandet skall
31042: miijödistriktet har ansett att torvproduktionen     kunna säkras, bör också en vattenskyddsplan
31043: i Nummijärvi orsakar sådan förorening av            uppgöras för sjön. I den skall behandias
31044: vattendrag som avses i 19 § 1 kap. vatteniagen.     belastningen på Nummijärvis avrinningsområ-
31045: Av denna orsak åiades Vapo Oy att ansöka om         de och hur den skall minskas.
31046: tillstånd av vattendomstoien före utgången av          Att iståndsätta Säkkijärvi skulle bli dyrt i
31047:                                        1989 vp. -     KK n:o 646                                   5
31048: 
31049:  förhållande till de fördelar detta skulle ge. På     och att vattenskyddsåtgärder vidtas för att
31050:  grund av de lågt belägna semersterbostäderna         belastningen på sjön skall minska. Bland dessa
31051:  kan vattenytan inte höjas nämnvärt. Fiskelaget       åtgärder ingår en pian som är aktuell vid Vapo
31052:  höjer för närvarande sjöns vattenyta med 20---       Oy och som går ut på att det vatten som från
31053:  30 cm vintertid för att hålla fiskarna vid liv. En   torvproduktionsområdet rinner ut i Säkkijärvi
31054:  förbättring av Säkkijärvis tillstånd förutsätter     skall ledas i en annan riktning .
31055: .framför allt att en vattenskyddsplan uppgörs
31056:      Helsingfors den 19 januari 1990
31057: 
31058:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
31059:                                                1989 vp.
31060: 
31061: Kirjallinen kysymys n:o 647
31062: 
31063: 
31064: 
31065: 
31066:                                   Pulliainen: Luonnonkalojen alkuperämaan ilmoittamisesta kala-
31067:                                       kaupan yhteydessä
31068: 
31069: 
31070:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31071: 
31072:    Integraatiokehitys lisännee niin luonnonka-       rikastuneena ympäristömyrkkyjä ja raskasme-
31073: lojen kuin kalatuotteidenkin Euroopan maasta         talleja. Suomalaiset kalat puolestaan voivat
31074: toiseen siirtämistä, useimmiten selkeässä kau-       olla hyvinkin "puhtaita" tässä suhteessa.
31075: pantekomielessä. Näillä siirroilla voi olla nyky-       Edellä sanottu merkitsee, että on ehdotto-
31076: tilanteeseen nähden monenlaisia seuraamuksia.        masti velvoitettava merkitsemään jokaiseen ka-
31077:    Ensinnäkin kalatautien siirtyminen alueelta       laerään, pieneenkin, sen alkuperämaa. Halli-
31078: toiselle lisääntynee merkittävästi. Tällä voi olla   tuksen on ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toi-
31079: todella suuri merkitys kalankasvatukselle ja         miin välittömästi, sillä kalakaupan vapautumi-
31080: luonnonkalakannoille alueella, sellaiselle alu-      nen tapahtunee EFT An piirissä heinäkuussa
31081: eelle mihin uusi kalatauti on siirtynyt. Kannat       1990.
31082: eivät ehkä lainkaan kestä ko. kalatautia.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31083:    Toiseksi kaloja elintarvikkeena pilaavat bak-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31084: teerit voivat uusiutua ja uusiutumattakin siirtyä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31085: tuoreen kala-aineksen mukana uusille alueille.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31086: Tästäkin on jo esimerkkejä Englannista ja                        Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
31087: Yhdysvalloista.                                               toimenpiteisiin ulkomailta peräisin ole-
31088:    Kolmanneksi kysymys on kuluttajan suoje-                   vien luonnonkalojen alkuperämaan pa-
31089: lusta. Kuluttajan on tiedettävä, miltä alueelta               kolliseksi ilmoittamiseksi kalakaupan
31090: kala on peräisin. Kalassahan voi olla myös                    yhteydessä?
31091: 
31092:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
31093: 
31094:                                            Erkki Pulliainen
31095: 
31096: 
31097: 
31098: 
31099: 2900IOD
31100: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 647
31101: 
31102: 
31103: 
31104: 
31105:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31106: 
31107:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaupan pidettävästä kalasta on säädetty, nou-
31108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       datettava elintarvikeasetuksen (408/52) sään-
31109: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          nöksiä, jonka 18 §:ään sisältyy velvoite, jonka
31110: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mukaan valmiiksi pakatun elintarvikkeen
31111: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       myyntipäällyksessä tulee olla merkintä valmis-
31112: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   tusmaan nimestä. Tätä säännöstä ei voida
31113: kysymyksestä n:o 647, jossa tiedustellaan:          kuitenkaan soveltaa kalan kasvatusta varten
31114:                                                     tuotuihin eläviin kaloihin eikä myyntitarkoi-
31115:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
31116:                                                     tukseen tuotaviin muihin kuin myyntipäällyk-
31117:        toimenpiteisiin ulkomailta peräisin ole-
31118:                                                     seen pakattuihin kaloihin.
31119:        vien luonnonkalojen alkuperämaan pa-
31120:                                                        Alkuperämaamerkinnän tarkoitus on ilmoit-
31121:        kolliseksi ilmoittamiseksi kalakaupan
31122:                                                     taa kuluttajalle tuotteen alkuperämaa. Merkin-
31123:        yhteydessä?
31124:                                                     tä ei liity tuotteen laadun valvontaan eikä sen
31125:                                                     avulla voida myöskään estää tuontia. Alkupe-
31126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
31127:                                                     rämaamerkintää ei näin ollen voida pitää kei-
31128: taen seuraavaa:
31129:                                                     nona kysymyksen perusteluissa viitattuun ym-
31130:    Kalakaupan vapauttamista koskeva EFTA-           päristömyrkkyjä ja raskasmetalleja sisältävien
31131: konvention muutossopimus on tarkoitus saat-         kalojen maahantuonnin estämiseen ja alkupe-
31132: taa voimaan 1.7.1990 alkaen. Sopimus ei vai-        rämaamerkinnän ulottaminen irtokaloihin olisi
31133: kuta kalalähetysten päällysmerkintöihin eikä        käytännössä myös erittäin vaikeata.
31134: tullilaboratorion tuonnin yhteydessä suoritta-         Tuotteiden korkean kuluttajan- ja ympäris-
31135: miin elintarvikehygieenisiin toimenpiteisiin eikä   tösuojan ylläpitämisestä huolehditaan maahan-
31136: sillä siten ole myöskään vaikutusta kysymyksen      tuonnin yhteydessä rajavalvonnan avulla. Tul-
31137: perusteluissa viitattuun tuotujen kalojen ympä-     lilaboratorio seuraa jatkuvasti tuotavan kalan
31138: ristölle ja kuluttajille aiheuttamiin vaaroihin.    laatua. Näin varmistetaan, että Suomeen tuo-
31139:    Alkuperämaamerkintöjä koskeva voimassa           tava istutuskala ja kauppaan tuleva kala täyt-
31140: oleva lainsäädäntö ei koske luonnonkaloja.          tävät ihmisten terveydelle ja ympäristölle ase-
31141:    Asetus kaupan pidettävästä kalasta (443/68)      tetut vaatimukset.
31142: koskee kalaa, jonka kalastaja tai muu kalan-           Hallitus ei näin ollen pidä tarpeellisena eikä
31143: tuottaja on luovuttanut myytäväksi tai valmis-      myöskään mahdollisena ulottaa alkuperämer-
31144: tettavaksi sekä maahantuotua kalaa. Asetuksen       kintäpakkoa luonnonkaloihin kysymyksessä
31145: 5 §:n mukaan on sen ohella, mitä asetuksessa        esitetyllä tavalla.
31146: 
31147:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1990
31148: 
31149:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
31150:                                       1989 vp. -     KK n:o 647                                      3
31151: 
31152: 
31153: 
31154: 
31155:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31156: 
31157:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förordningen (408/52), vars 18 § innehåller en
31158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skyldighet att anteckna tillverkningslandets
31159: av den 18 december 1989 tili vederbörande            namn på försäljningshöljet tili färdigförpacka-
31160: medlem av statsrådet översänt avskrift av            de livsmedel. Detta stadgande kan dock inte
31161: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        tillämpas på levande fiskar som importeras för
31162: nade spörsmål nr 647:                                fiskodling och inte heller på fisk som importe-
31163:                                                      ras i försäljningssyfte om den inte är förpackad
31164:          Har Regeringen för avsikt att snabbt
31165:                                                      i försäljningshölje.
31166:        vidta åtgärder för att få tili stånd att
31167:                                                         Avsikten med anteckningen om ursprungs-
31168:        ursprungslandet för den vildfisk som
31169:                                                      land är att konsumenten skall få veta varifrån
31170:        härstammar från utlandet måste med-
31171:                                                      produkten kommer. Anteckningen samman-
31172:        delas i samband med fiskhandeln?
31173:                                                      hänger inte med övervakningen av produktens
31174:                                                      kvalitet och import kan inte heller förhindras
31175:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31176:                                                      med hjälp av den. Sålunda kan anteckningen
31177: samt anföra följande:
31178:                                                      om ursprungsland inte anses som en metod
31179:    Avsikten är att det ändringsavtal som gäller      med viiken man kan förhindra importen av
31180: EFT A-konventionen om frisläppande av fisk-          sådana fiskar som innehåller miljögifter och
31181: handeln skall fås att träda i kraft 1.7.1990.        tungmetaller, såsom det föreslås i motivering-
31182: Avtalet inverkar inte på de anteckningar som         arna tili spörsmålet, och rent praktiskt skulle
31183: skall göras på försäljningshöljet tili fiskförsän-   det vara mycket svårt att utvidga anteckning-
31184: delser och inte heller på de livsmedelshygie-        arna om ursprungsland tili att gälla också fisk
31185: niska åtgärder som tullaboratoriet vidtar i          i lösvikt.
31186: samband med importen och därför har detta               Det höga konsument- och miljöskyddet i
31187: avtal inte heller någon inverkan på de faror för     fråga om produkter upprätthålls genom över-
31188: miljön och konsumenterna som den importera-          vakningen vid gränsen i samband med impor-
31189: de fisken har och som det hänvisas tili i            ten. Tullaboratoriet följer kontinuerligt med
31190: motiveringarna tili spörsmålet.                      kvaliteten på den importerade fisken. På detta
31191:     Gällande lagstiftning om anteckningarna om       sätt garanteras det att den fisk som importeras
31192: ursprungsland gäller inte vildfisk.                  för att planteras ut i Finland och för försälj-
31193:     Förordningen om fisk, som hålles tili salu       ning fyller de krav som ställs i fråga om
31194: (443/68) gäller sådan fisk som en fiskare eller      människornas hälsa och miljön.
31195: någon annan fiskproducent har överlåtit för             Regeringen anser det därför inte nödvändigt
31196: försäljning eller tillredning samt importerad        och inte heller möjligt att utvidga tvånget att
31197: fisk. Enligt 5 § i förordningen skall, utöver vad    meddela ursprungsland tili att gälla också
31198: som stadgas i förordningen om fisk, som hålles       vildfisk, såsom det föreslås i spörsmålet.
31199: tili salu, också iakttas stadgandena i livsmedels-
31200:      He1singfors den 15 januari 1990
31201: 
31202:                                                                         Minister Pertti Salolainen
31203: \
31204:                                                 1989 vp.
31205: 
31206: Kirjallinen kysymys n:o 648
31207: 
31208: 
31209: 
31210: 
31211:                                    Ala-Harja ym.: Lihan ruiskusuolauksen järjestämisestä
31212: 
31213: 
31214:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31215: 
31216:    Useat marketit ja tavaratalot, joissa myy-         kinkun paino lisääntyy kolmanneksella, koska
31217: dään lihaa, ovat vuosia palvelleet asiakkaitaan       ei ole mitään määräystä, miten paljon suola-
31218: ruiskusuolaamaHa asiakkaiden ostamat kinkut           vettä voidaan lihaan ruiskuttaa, joten asiakas
31219: ja broilerit asiakkaiden toivomalla tavalla. Tätä     maksaa myös suolavedestä samaa kilohintaa.
31220: toimintaa varten kyseiset marketit ja kaupat          Sama tulee esiin myös broilereita grillattaessa,
31221: ovat rakentaneet erilliset suolaustilat ja ruiskut    jolloin 1/3 painosta valahtaa vetenä ulos. Kui-
31222: kyseisen kunnan terveystarkastajan ohjeiden           tenkin vuosikausia useat kauppaliikkeet ovat
31223: mukaan. Tämä toiminta on kuitenkin lopetettu          palvelleet asiakkaitaan ruiskusuolaamalla li-
31224: liha-asetuksen (898/88) 21 §:n säännöksellä ja        haa.
31225: poikkeuslupaa ei ole myönnetty.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31226:    Asiakaskunta tiedostaa teollisesti suolatun        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31227: lihan sisältämän vesimäärän, noin 30 prosent-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31228: tia. Lisäksi teollisesti suoJatuissa kinkuissa suo-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31229: lan ja veden lisäksi on eri lisäaineita, jotka
31230: voivat aiheuttaa oireita allergisille henkilöille.
31231: Suolan määrä kinkussa on vakio eikä näin                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31232: ollen vähän suoJattua kinkkua ole mahdollista                  ryhtyä kumotakseen ruiskusuolausase-
31233:  saada. Esimerkkitapauksessa tuore kinkku                      tuksen ja -lain ja varmistaakseen suola-
31234: kauppiaalle maksaa 34,90 markkaa, suolatusta                   veden enimmäismäärän ruiskusuolatus-
31235: asiakas maksaa saman hinnan. Kuitenkin kin-                    sa lihassa näin vähentäen asiakkaan
31236: kussa voi olla suolavettä niin runsaasti, että                 kustannuksia?
31237:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1989
31238: 
31239:           Kirsti Ala-Harja               Eva-Riitta Siitonen           Riitta Saastamoinen
31240:           Oiva Savela                    Ritva Vastamäki               Heikki A. Ollila
31241:                      Heikki Rinne                               Pekka Puska
31242: 
31243: 
31244: 
31245: 
31246: 2900100
31247: 2                                   1989. vp. -     KK n:o 648
31248: 
31249: 
31250: 
31251: 
31252:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31253: 
31254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misessä on kuitenkin ongelmia erityisesti luo-
31255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettavan menetelmän löytämisessä, koska ana-
31256: olette 19 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           lyyttisin keinoin ei ole helppoa erottaa lihan
31257: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vieraan veden ja siinä luontaisesti olevan veden
31258: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        määriä.
31259: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-            Vesipitoisuuden valvonta tapahtunee luotet-
31260: jallisesta kysymyksestä n:o 648:                     tavimmin valmistuspaikoilla. Valvonnan kan-
31261:                                                      nalta on eduksi, jos suolausta suoritetaan
31262:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31263:                                                      harvemmissa lihan käsittelyyn erikoistuneissa
31264:        ryhtyä kumotakseen ruiskusuolausase-
31265:                                                      pisteissä. Todettakoon, että osana kuluttajahal-
31266:        tuksen ja -lain ja varmistaakseen suola-
31267:                                                      linnon uudelleen järjestelyitä aloittaa 1.6.1990
31268:        veden enimmäismäärän ruiskusuolatus-
31269:                                                      toimintansa uusi elintarvikevirasto, jonka toi-
31270:        sa lihassa näin vähentäen asiakkaan           minnassa projektiluonteiset valvontatoimenpi-
31271:        kustannuksia?
31272:                                                      teet tulevat olemaan keskeisellä sijalla. Eräänä
31273:                                                      varteenotettavana valvontakohteena on nähtä-
31274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vä lihan ja yleensäkin elintarvikkeiden veden
31275: vasti seuraavaa:                                     määrä ja sen kytkennät tuotteiden hinnan
31276:    Lihan ruisku- ja laukkasuolauksen rajoitta-       muodostukseen.
31277: miseen liittyvät ongelmat kohdistuvat paljolti          Kaikkinainen lihan käsittely, siis myös ruis-
31278: joulukinkkuihin. Niiden myynti keskittyy ai-         ku- ja laukkasuolaaminen, on mahdollista li-
31279: kaan, jolloin kaupoissa on muutoinkin nor-           hantarkastuslain nojalla valvotuissa laitoksissa,
31280: maalia enemmän kylmäsäilytystä vaativia elin-        joista on säädetty tarkemmin lihavalmisteiden
31281: tarvikkeita. Niiden säilyvyys on vaarassa huo-       valmistuksen valvonnasta annetussa asetukses-
31282: nontua, koska liikkeiden kylmätilat on mitoi-        sa. Mikäli marketin tai muun myymälän lihan-
31283: tettu kaupan normaalia myyntiä silmällä pitäen       käsittelytarpeet ovat riittävän suuret, ei ole
31284: eikä joulukinkkujen suolausta varten yleensä         estettä sille, että elinkeinonharjoittajat hakevat
31285: ole omia tiloja. Lisäksi joulukiireessä tapahtu-     toimipisteilleen tämän asetuksen mukaista hy-
31286: vassa kinkkujen suolaamisessa voi hygienia           väksymistä, jolloin lihan käsittely- ja jalostus-
31287: muutoinkin herkästi kärsiä.                          mahdollisuudet laajenevat muutenkin.
31288:    Koska lihan märkäsuolausmenetelmissä vet-            Edellä sanotun lisäksi maa- ja metsätalous-
31289: tä käytetään suolan kantajana, siirtyy suolan        ministeriö seuraa liha-asetuksessa säädettyjen
31290: ohella lihaan myös vettä. Tämän Iihalie vieraan      lihan ruisku- ja laukkasuolaamisrajoitusten vai-
31291: veden määrää ei ole lainsäädännössä toistaisek-      kutuksia sekä kaupan että viranomaisten kan-
31292: si rajoitettu, mutta raja-arvon asettaminen ote-     nalta sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin
31293: taan harkittavaksi. Vesipitoisuusrajan määrää-       säädösten muuttamiseksi.
31294: 
31295:     Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1990
31296: 
31297:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31298:                                     1989 vp. -       KK n:o 648                                      3
31299: 
31300: 
31301: 
31302: 
31303:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31304:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          synnerhet i fråga om att hitta en tillförlitlig
31305: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          metod, eftersom det inte är lätt att med
31306: av den 19 december 1989 tili vederbörande            analytiska medel skilja mellan det vatten som
31307: medlem av statsrådet översänt avskrift av            är främmande för köttet och det vatten som
31308: följande av riksdagsledamot Ala-Harja m.fl.          naturligt finns där.
31309: undertecknade spörsmål nr 648:                          Övervakningen av vattenhalten torde mest
31310:                                                      tillförlitligt kunna ske på tillverkningsställena.
31311:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
31312:                                                      Med tanke på övervakningen är det en fördel
31313:        vidta för att upphäva den lagstiftning
31314:        som gäller snabbsaltning och för att          om saltningen görs på de få ställen som har
31315:        trygga maximimängden saltvatten i             specialiserat sig på köttbehandling. Det kan
31316:                                                      konstateras att som en del av omorganiseringen
31317:        snabbsaltat kött, i syfte att sålunda
31318:                                                      av konsumentförvaltningen inleder det nya
31319:        minska kundernas kostnader?
31320:                                                      livsmedelsverket sin verksamhet den 1 juni
31321:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1990. Inom dess verksamhet kommer projekt-
31322:                                                      artade övervakningsåtgärder att inta en viktig
31323: samt anföra följande:
31324:                                                      position. Ett beaktansvärt övervakningsobjekt
31325:    Problemen i samband med en begränsning av         bör anses vara vattenmängden i kött och i
31326: snabbsaltning av kött och saltning av kött i         allmänhet i livsmedel och dess koppling tili hur
31327: lake gäller i hög grad julskinkorna. F örsälj-       produktpriserna bildas.
31328: ningen av dem koncentreras tili en tid, då              Allt slag av köttbehandling, och således även
31329: butikerna också annars har exceptionellt myck-       snabbsaltning och saltning i lake, är med stöd
31330: et sådana livsmedel som fordrar kylförvaring.        av lagen om köttbesiktning möjlig i övervakade
31331: Det finns fara för att deras hållbarhet försäm-      inrättningar, om vilka närmare stadgas i fö-
31332: ras, eftersom affårernas kylutrymmen har di-         rordningen om övervakning av tillverkningen
31333: mensionerats med tanke på butikens normala           av köttprodukter. Ifall en affår har ett tillräck-
31334: försäljning, och i allmänhet finns det inte egna     ligt stort behov av köttbehandling är det inget
31335: utrymmen för saltning av julskinkor. Dessutom        som hindrar att näringsidkare för sina affärer
31336: kan hygienen också i övrigt lätt bli lidande av      ansöker om ett godkännande i enlighet med
31337: den skinksaltning som sker i julbrådskan.            denna förordning, varvid möjligheterna att
31338:    Eftersom vatten i metoder för våtsaltning av      behandla och förädla kött också i övrigt
31339: kött används som saltets bärarsubstans, kom-         utvidgas.
31340: mer det vid sidan av sait också vatten i köttet.        Utöver det som anförts ovan följer jord- och
31341: Denna för köttet främmande vattenmängd har           skogsbruksministeriet hur köttförordningens
31342: inte ännu begränsats genom lagstiftning, men         begränsningar i fråga om snabbsaltning och
31343: ett fastställande av ett gränsvärde kommer att       saltning i lake inverkar, såväl från affårens som
31344: övervägas. Fastställandet av denna vattenhalts-      från myndigheternas synpunkt sett, samt vidtar
31345: gräns kommer dock att medföra problem i              vid behov åtgärder för att ändra stadgandena.
31346:     Helsingfors den 23 januari 1990
31347: 
31348:                                                    Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31349:                                              1989 vp.
31350: 
31351: Kirjallinen kysymys n:o 649
31352: 
31353: 
31354: 
31355: 
31356:                                  Urpilainen ym.: Henkilötodistuksen ja sairausvakuutuskortin
31357:                                     yhdistämissuunnitelmista
31358: 
31359: 
31360:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31361: 
31362:    Kansaneläkelaitos on valmistellut henkilöto-    menpide yleensäkään sopusoinnussa työnteki-
31363: distuksen ja sairausvakuutuskortin yhdistämis-     jöiltä ja työnantajilta kerättävien sosiaaliturva-
31364: tä sisäasiainministeriön ja valtiovarainministe-   maksujen käytön kanssa.
31365: riön virkamiesten kanssa yhteistyössä vuodesta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31366: 1985 lähtien. Kansaneläkelaitokselta on kuiten-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31367: kin jäänyt selvittämättä, millä tavalla esimer-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31368: kiksi henkilöstörekisterilain takaama intimi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31369: teettisuoja olisi otettava huomioon. Kansan-
31370: eläkelaitos on jo ehtinyt tiettävästi kouluttaa
31371: henkilökuntaansa uuden kortin jakamiseen ja                 Onko Hallitus tietoinen Kansanelä-
31372: on jopa teettänyt yli 100 markkaa maksavien               kelaitoksen teettämien yli 100 mk kap-
31373: korttien aihiot. Nyt nämä aihiot ovat käyttä-             paleelta maksavien noin 4 miljoonan
31374: mättöminä Kansaneläkelaitoksen tiloissa, kos-             henkilö- ja sairausvakuutuskortin to-
31375: ka tietosuojavaltuutetun mukaan sairausvakuu-             teuttamisesta ja siitä, kuka korvaa ja
31376: tuksen intimiteettisuojaa on loukattu. Kortteja           vastaa kortin mahdollisesta käytön es-
31377: on tiettävästi yhteensä noin 4 miljoonaa kap-             tymisestä ja yli 400 miljoonan markan
31378: paletta. Voidaan myös kysyä, onko tämä toi-               kustannuksista?
31379:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1989
31380: 
31381:           Kari Urpilainen              Lauri Metsämäki               Risto Ahonen
31382:           Antero Kekkonen              Raimo Vuoristo                Marja-Liisa Tykkyläinen
31383:                                        Iiris Hacklin
31384: 
31385: 
31386: 
31387: 
31388: 290010D
31389: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 649
31390: 
31391: 
31392: 
31393: 
31394:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teella Kansaneläkelaitoksen antama kortti olisi
31396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myös vakuutetun niin halutessa todistus hen-
31397: olette 19 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         kilöllisyydestä.
31398: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Marraskuussa osoittautui, ettei uudistus ole
31399: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      toteutettavissa asetuksen muutoksella. Oikeus-
31400: edustaja Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-    kansleri on tietosuojavaltuutetun lausuntoon
31401: lisesta kysymyksestä n:o 649:                      nojautuen katsonut, ettei asetuksella voida
31402:                                                    antaa Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi henki-
31403:          Onko Hallitus tietoinen Kansanelä-        lökortin antamista, vaan siihen tarvitaan lain-
31404:        kelaitoksen teettämien yli 100 mk kap-      säädäntömuutos.
31405:        paleelta maksavien noin 4 miljoonan            Kansaneläkelaitoksen mukaan on uudistuk-
31406:        henkilö- ja sairausvakuutuskortin to-       sen toteuttamiseksi alun perin suunnitellussa
31407:        teuttamisesta ja siitä, kuka korvaa ja      aikataulussa Suomen Pankin setelipainossa teh-
31408:        vastaa kortin mahdollisesta käytön es-      ty eräitä valmistelevia toimenpiteitä. Setelipai-
31409:        tymisestä ja yli 400 miljoonan markan       no on muun muassa hankkinut henkilökortin
31410:        kustannuksista?                             korttipohjia, joiden kustannukset ovat noin
31411:                                                    180 000 markkaa. Muutamia mallikappaleita
31412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lukuun ottamatta kortteja ei ole painettu.
31413: vasti seuraavaa:                                   Lisäksi setelipaino on hankkinut korttien pai-
31414:    Kansaneläkelaitoksessa on jo useiden vuo-       namiseen tarvittavia laitteita.
31415: sien ajan valmisteltu 25 vuotta vanhan sairaus-       Kansaneläkelaitos jatkaa saadun selvityksen
31416: vakuutuskortin korvaamista uudella Kansan-         mukaan sen toiminnan kannalta välttämätöntä
31417: eläkelaitoksen kaikki toiminnot kattavalla asia-   omaa asiakaskortin aikaansaamista. Näin ollen
31418: kaskortilla. Asiakaskortin suunnittelun edetes-    Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan sille
31419: sä on alettu vaatia kortin käyttötarkoituksen      ei ole syntynyt sellaisia kustannuksia, joita
31420: laajentamista muun muassa viralliseksi henki-      kysymyksessä väitetään syntyneen. Suunnitte-
31421: lökortiksi. Tämä ilmenee valtiovarainministe-      lu- ja koulutustoimenpiteet on toteutettu ja
31422: riön henkilökorttityöryhmän muistiosta (työ-       toteutetaan normaalilla työvoimalla ilman lisä-
31423: ryhmämuistio 1985:VM3). Tämän jälkeen asiaa        kustannuksia.
31424: on Kansaneläkelaitoksessa valmisteltu yhteis-         Kansaneläkelaitos on valtiopäiväjärjestyksen
31425: työssä valtiovarainministeriön ja sisäasiainmi-    83 a §:n nojalla eduskunnan valvonnassa toimi-
31426: nisteriön kanssa.                                  va sosiaalivakuutuslaitos. Kansaneläkelaitok-
31427:    Kansaneläkelaitoksesta saadun selvityksen       sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan
31428: mukaan henkilökorttiuudistuksen yleisistä pe-      valitsemat valtuutetut. Asia on ollut esillä
31429: riaatteista ja toteuttamisajankohdasta on sovit-   valtuutettujen työvaliokunnan kokouksissa
31430: tu valtiovarainministeriön, sisäasiainministe-     13.10.1983 ja 18.9.1987.
31431: riön ja Kansaneläkelaitoksen edustajien välises-       Mitä tulee henkilökorttiuudistuksen edellyt-
31432: sä neuvottelussa 23.5.1989 siten, että Kansan-     tämään lainvalmistelutyöhön, sosiaali- ja ter-
31433: eläkelaitoksen myöntämä kuvallinen henkilö-        veysministeriö on omalta osaltaan valmis sel-
31434: kortti voisi korvata virallisen henkilötodistuk-   vittämään tarvittavia lainsäädäntötoimenpitei-
31435: sen. Sisäasiainministeriön esittelystä oli tar-    tä kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain osal-
31436: koitus säätää henkilökorttiasetus, jonka perus-    ta.
31437:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
31438: 
31439:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
31440:                                      1989 vp. -     KK n:o 649                                     3
31441: 
31442: 
31443: 
31444:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31445: 
31446:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kort som Folkpensionsanstalten gett även kun-
31447: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          na användas som ett bevis för en försäkrads
31448: av den 19 december 1989 tili vederbörande            identitet, om så önskas.
31449: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Det visade sig i november att reformen inte
31450: följande av riksdagsman Urpilainen m.fl. un-         kan genomföras genom en ändring av förord-
31451: dertecknade spörsmål nr 649:                         ningen. Justitiekanslern har med stöd av ett
31452:                                                      utlåtande av dataombudsmannen ansett att
31453:           Är Regeringen medveten om förverk-
31454:                                                      Folkpensionsanstalten genom förordning inte
31455:        ligandet av de ca 4 miljoner identifika-
31456:                                                      kan ges som uppgift att producera personkor-
31457:        tions- och sjukförsäkringskort som
31458:        Folkpensionsanstalten Jätit tillverka och     tet. För detta ändamål krävs en ändring i
31459:                                                      lagstiftningen.
31460:        som kostar över 100 mk per styck samt
31461:                                                         Enligt folkpensionsanstalten har man vid
31462:        medveten om vem som ersätter och
31463:                                                      Finlands Banks sedeltryckeri med beaktande av
31464:        ansvarar för kostnaderna på över 400
31465:                                                      den tidtabell som ursprungligen planerades för
31466:        milj. mk ifall att ibruktagandet av
31467:                                                      genomförandet av reformen vidtagit en del
31468:        kortet eventuellt förhindras?
31469:                                                      förberedande åtgärder. Sedeltryckeriet har bl.a.
31470:                                                      skaffat kortbottnar för vilka kostnaderna upp-
31471:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31472:                                                      går tili ca 180 000 mk. Förutom några modell-
31473: samt anföra följande:
31474:                                                      exemplar har man inte tryckt några kort.
31475:    Redan under flera år har man vid Folkpen-         Dessutom har sedeltryckeriet skaffat anlägg-
31476: sionsanstalten förberett ersättandet av det 25 år    ningar som behövs för tryckningen av korten.
31477: gamla sjukförsäkringskortet med ett nytt kund-          Enligt den utredning som inhämtats fortsät-
31478: kort som täcker alla funktioner inom folkpen-        ter man vid Folkpensionsanstalten att utforma
31479: sionsanstalten. Vid planeringen av kundkortet        ett sådant kundkort som är nödvändigt för
31480: har krav uppkommit på att kortets använd-            anstaltens verksamhet. Härigenom har kostna-
31481: ningssyfte skall utvidgas tili att bl.a. vara ett    derna, enligt folkpensionsanstaltens meddelan-
31482: officiellt personkort. Detta framgår av den          de, inte varit av den storleksklass som det
31483: promemoria som gjorts upp av finansministe-          påstås i spörsmålet. Åtgärderna för planering
31484: riets arbetsgrupp för personkort (arbetsgrup-        och utbildning har genomförts och genomförs i
31485: pens PM 1985:VM3). Härefter har ärendet              fortsättningen med hjälp av normal arbetskraft
31486: beretts vid Folkpensionsanstalten i samarbete        utan merkostnader.
31487: med finansministeriet och inrikesministeriet.           Med stöd av 83 a § riksdagsordningen är
31488:    Enligt den utredning som inhämtats hos            folkpensionsanstalten en socialförsäkringsan-
31489: Folkpensionsanstalten har man genom för-             stalt som verkar under riksdagens övervakning.
31490: handlingar den 23 maj 1989 tillsammans med           Folkpensionsanstaltens förvaltning och verk-
31491: representanter från finansministeriet, inrikesmi-    samhet övervakas av fullmäktige som riksda-
31492: nisteriet och Folkpensionsanstalten kommit           gen utser. Ärendet har varit uppe för behand-
31493: överens om allmänna principer för reformen           ling i fullmäktiges arbetsutskotts sammanträ-
31494: vad gäller personkorten samt tidpunkten för          den den 13 oktober 1983 och den 18 september
31495: förverkligandet så att det är möjligt att ersätta    1987.
31496: det officiella identitetskortet med ett person-         I fråga om det lagberedningsarbete som en
31497: kort som är försett med ett fotografi och som        personkortsreform förutsätter är social- och
31498: utfärdas av Folkpensionsanstalten.                   hälsovårdsministeriet för sin del berett att
31499:    På initiativ av inrikesministeriet var det        utreda vilka lagstiftningsåtgärder som behövs
31500: meningen att en förordning om personkort             med tanke på folkpensionslagen och sjukförsäk-
31501: skulle ges och i enlighet med denna skulle det       ringslagen.
31502: 
31503:      Helsingfors den 19 januari 1990
31504: 
31505:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
31506:                                             1989 vp.
31507: 
31508: Cirjallinen kysymys n:o 650
31509: 
31510: 
31511: 
31512: 
31513:                                 Pekkarinen ym.: Perhon ja Kinnulan välisen maantien peruskor-
31514:                                     jauksesta
31515: 
31516: 
31517:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31518: 
31519:   Maantie n:o 752 Perho-Salamajärvi-Kin-          lisäksi 4,0 milj. mk:n lisärahoituksen. Tämä
31520: tula yhdistää Kinnulan ja Perhon kuntakes-        jatkorahoitus on siis vielä täysin avoin.
31521: :ukset. Tie on valtaosaltaan sorapintainen ja        Lisäksi tien huonoin osuus TVL:n Keski-
31522: >itkiltä tieosuuksiltaan poikkeuksellisen heik-   Suomen piirin puolella Kinnulassa vaatii usean
31523: :okuntoinen. Sen varrella sijaitsee useampikin    miljoonan markan määrärahan.
31524: sompi kylä, niin Kinnulan kuin Perhonkin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31525: molella.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitarnme
31526:   Perhon-Salamajärven tieosuuden paranta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31527: niseen on nyt osoitettu 2,0 milj. mk:n suumi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31528: ten aloitusmääräraha. Tämä on kuitenkin täy-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31529: in riittämätön koko tieosuuden peruskunnos-               siin Perhon-Kinnulan maantien perus-
31530: ukseen. Pelkästään tien Perhon puoleisen                  korjaustyön toteuttamiseksi koko tie-
31531: >suuden tarpeellinen kunnostus vaatii esitetyn            osuudella?
31532: 
31533:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1989
31534: 
31535:                     Mauri Pekkarinen                       Esko Aho
31536: 
31537: 
31538: 
31539: 
31540: 900100
31541: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 650
31542: 
31543: 
31544: 
31545: 
31546:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31547: 
31548:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hankkeita. Salamajärven-Kinnulan tieosuu
31549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den kustannusarvio on yhteensä noin 20-2:
31550: olette 18 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         Mmk, joten koko tien parantaminen maksais
31551: kirjeenne n:o 3282 ohella toimittanut valtioneu-   noin 40 Mmk.
31552: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Liikenneministeriö on pitänyt tien paranta
31553: kansanedustaja Mauri Pekkarisen ym. näin           mista kiireellisenä erityisesti tavoitteiden mu
31554: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 650:     kaiselta osuudelta. Siksi vuoden 1990 tulo- j:
31555:                                                    menoarvioesitystä käsiteltäessä Keski-Pohjan
31556:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31557:                                                    maan piirille lisättiin 2 Mmk tien parantami
31558:        siin Perhon-Kinnulan maantien perus-
31559:                                                    seksi kaikkein kiireellisimmältä osuudelta el
31560:        korjaustyön toteuttamiseksi koko tie-
31561:                                                    Perhon taajama-alueen kohdalla. Tämä hank'
31562:        osuudella?
31563:                                                    toteutetaan kesällä 1990. Parannustöiden jatka
31564:                                                    misesta päätetään erikseen tulevien vuosie1
31565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31566:                                                    tienpitoa suunniteltaessa.
31567: vasti seuraavaa:
31568:                                                       Perhon-Salamajärven tieosuus oli pitkää1
31569:    Maantie n:o 752 Perho-Salamajärvi-Kin-          tienpidon toimenpideohjelmissa ajoitettun:
31570: nula on pääosin kunnoltaan vaatimaton sora-        1980-1uvun lopulle. Päätieverkon liikenne 01
31571: päällysteinen ja kapea kokoojatie. Tie on kan-     lisääntynyt merkittävästi ennakoitua enemmän
31572: tavuudeltaan varsin heikko. Näistä syistä tien     Liikenneturvallisuuden kehitys on kääntyny
31573: kunto ei aina tyydytä tien käyttäjiä. Soratie-     huolestuttavasti onnettomuusmäärien kasvuun
31574: osuudella on kuntien rajalla liikennettä noin      Tienpitoon ei ole voitu osoittaa liikenneminis
31575: 100 autoa vuorokaudessa, kuntakeskusten lä-        teriön aktiivisesti vaatimia ja ehdottamia rahoi
31576: heisyydessä vähän enemmän ja Perhon päässä         tuslisäyksiä. Pääasiassa näistä syistä tienpido1
31577: jopa noin 460.                                     tavoitteet ja toimenpiteiden kiireellisyysjärjes
31578:    Tienpidon tavoitteena on parantaa ja pääl-      tykset on jouduttu arvioimaan uudelleen. Täss.
31579: lystää vuosikymmenen puoliväliin mennessä          uudelleen arvioinnissa tie- ja vesirakennuslaita
31580: sellaiset soratiet, joiden liikennemäärät ovat     on siirtänyt pääosan Perhon-Salamajärve1
31581: kesäisin yli 350 autoa vuorokaudessa. Per-         hankkeesta toteutettavaksi vasta 1990-luvu·
31582: hon-Kinnulan tiestä tämän tavoitteen täyttää       lopulla.
31583: noin 10 kilometriä Perhon puoleisesta päästä.         Liikenneministeriö tulee kuitenkin edellee1
31584:   Tie- ja vesirakennuslaitos on laatinut vuonna    esittämään tienpidon rahoituksen lisäämist
31585: 1986 vahvistetun parantamissuunnitelman tie-       liikenteen tarpeita ja kansan odotuksia parem
31586: osuudelle Perho-Salamajärvi. Sen kustannus-        min vastaaviksi. Mikäli tiemäärärahat saadaa
31587: arvio on noin 18 Mmk. Muista osuuksista ei         tarpeen mukaiselle tasolle, arvioidaan kys:y
31588: ole suunnitelmia eikä niiden laatiminen kuulu      myksessä mainitun ja monen muun vastaava
31589: lähivuosien ohjelmiin, koska molempien piirien     tien parantamismahdollisuudet uudelleen ja p:y
31590: alueilla on huomattavasti kiireellisempiäkin       ritään aikaistamaan niiden aloittamista.
31591: 
31592:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
31593: 
31594:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
31595:                                      1989 vp. -     KK n:o 650                                     3
31596: 
31597: 
31598: 
31599: 
31600:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31601: 
31602:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mk. En förbättring av hela vägen skulle alltså
31603: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kosta ca 40 milj. mk.
31604: 1r 3282 av den 18 december 1989 tili vederbö-          Trafikministeriet har ansett att förbättringen
31605: ·ande medlem av statsrådet översänt avskrift        av vägen brådskar, särskilt då det gäller den
31606: 1v följande av riksdagsman Mauri Pekkarinen         sträcka för viiken man satt upp målsättningar.
31607: n.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 650:     Vid behandlingen av budgetpropositionen för
31608:                                                     1990 ökades därför anslaget tili Mellanöster-
31609:          Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-
31610:                                                     bottens distrikt med 2 milj. mk för en förbätt-
31611:        der i syfte att grundligt reparera hela
31612:                                                     ring av vägen på den viktigaste sträckan, dvs.
31613:        vägsträckan på landsvägen mellan Per-
31614:        ho och Kinnula?       '                      i området vid Perhos tätort. Projektet kommer
31615:                                                     att genomföras sommaren 1990. Vid planering-
31616:                                                     en av kommande års väghållning avgörs skilt
31617:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31618:                                                     frågan om fortsatta förbättringsarbeten.
31619: ;amt anföra följande:
31620:                                                        1 åtgärdsprogrammen för väghållningen var
31621:    Landsväg nr 752 på sträckan Perho-Sala-          de arbeten som gäller vägsträckan Perho-
31622: najärvi-Kinnula är en smal, grusbelagd ma-          Salamajärvi länge avsedda att bli aktuella i
31623: arväg som tili största delen är i anspråklöst       slutet av 1980-talet. Trafiken inom nätet av de
31624: ;kick. Vägens bärighet är synnerligen dålig. Tili   viktigaste vägarna har ökat betydligt mer än
31625: oljd av detta är de som använder vägen inte         väntat. lnom trafiksäkerheten har utvecklingen
31626: tlltid nöjda med dess skick. Vid kommungrän-        varit sådan att antalet olyckor vuxit oroväck-
31627: ;en trafikeras den sträcka som är belagd med        ande. Det har inte varit möjligt att för väghåll-
31628: ~rus av ca 100 bilar i dygnet och i närheten av     ningen anvisa de finansieringstillägg som tra-
31629: communcentrumen av något flera. 1 närheten          fikministeriet aktivt fordrat och föreslagit. Hu-
31630: tv Perho är antalet bilar t.o.m ca 460 i dygnet.    vudsakligen av dessa skäl har man varit tvung-
31631:    Målsättningen med väghållningen är att före      en att ompröva målsättningarna för väghåll-
31632: nitten av årtiondet förbättra och ytbelägga         ningen och den viktighetsordning i viiken
31633: :ådana grusvägar där trafikvolymen sommartid        åtgärderna vidtas. Tili följd av denna ombe-
31634: iverstiger 350 bilar per dygn. Av Perho-            dömning av situationen har väg- och vatten-
31635: (innula-vägen uppfyller ca 10 km nära Perho         byggnadsverket uppskjutit största delen av
31636:  lenna målsättning.                                 projektet Perho-Salamajärvi tili utgången av
31637:    Väg- och vattenbyggnadsverket har för            1990-ta! et.
31638: .träckan Perho-Salamajärvi gjort upp en för-           Trafikministeriet kommer likväl i fortsätt-
31639:  >ättringsplan som fastställdes 1986. Kostnads-     ningen att föreslå att medlen för väghållningen
31640:  'örslaget för projektet är ca 18 milj. mk. För     skall ökas så att de bättre motsvarar trafikbe-
31641:  mdra sträckor finns det inga planer och            hoven och medborgarnas förväntningar. lfall
31642:   ådana ingår inte heller programmen för de         väganslagen uppnår den nivå som behövs,
31643:  1ärmaste åren, eftersom det för båda distrikten    kommer förbättringsmöjligheterna vad gäller
31644:  :xisterar betydligt mer brådskande projekt.        den väg som nä:-:ms i spörsmålet och många
31645:  (ostnadsförslaget för sträckan Salamajärvi-        andra motsvarande vägar att värderas på nytt
31646:  Gnnula uppgår tili sammanlagt 20-25 milj.          och förbättringac1a att tidigareläggas.
31647:     Helsingfors den 12 januari 1990
31648: 
31649:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
31650:                                              1989 vp.
31651: 
31652: Kirjallinen kysymys n:o 651
31653: 
31654: 
31655: 
31656:                                  Koistinen ym.: Vammaispalvelulakiin sisältyvästä kustannusvel-
31657:                                      voitteesta
31658: 
31659: 
31660:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31661: 
31662:    Vuoden 1989 alusta lukien on invalidijärjes-    vammaistukea voida myöntää, koska kustan-
31663: telmä muuttunut vammaistukijärjestelmäksi ja       nuskynnys ei ylity.
31664: siirtynyt Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.         Vammaistuen hakijat ja tiedustelijat ovat
31665: Vammaistuen tarkoituksena on tukea muiden          pitäneet tällaista kustannuskynnystä täysin
31666: kuin eläkkeellä olevien 16--64-vuotiaiden vam-     kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaisena ja
31667: maisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväi-      selvästi huononnuksena entiseen invalidiraha-
31668: sessä elämässä sekä tukea heidän osallistumis-     järjestelmään nähden.
31669: taan työelämään ja opiskeluun.                        Asia olisi korjattavissa lainsäädännön muut-
31670:    Järjestelmä on kolmiportainen: se jakautuu      tamisella tältä osin niin, että kustannuskynnys
31671: vammaistukeen 339 mk, korotettuun vammais-         poistettaisiin kokonaan tai sitä lievennettäisiin
31672: tukeen 792 mk ja erityisvammaistukeen 1 470        merkittävästi.
31673: mk/kk.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31674:    Järjestelmän käytäntöön sovellutuksessa on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31675: koettu hyvin merkittävänä epäkohtana vam-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31676: maistukilain 2 §:n 1 momentin 3 kohta, jossa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31677: edellytetään olennaisen haitan lisäksi jatkuvia
31678: erityiskustannuksia, joiden on noustava mak-
31679: settavan vammaistuen määrään (339 mk/kk).                    Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
31680:    Muiden kuin alimpaan vammaistukiryhmään                käsitellystä vammaistukijärjestelmään
31681: oikeutettujen kohdalla ei vastaavaa erityiskus-           sisältyvästä epäkohdasta vammaistuki-
31682: tannusvelvoitetta ole. Käytännössä tämä johtaa            laissa, ja jos on,
31683: siihen, että sairaudesta, viasta taikka vammasta             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31684: aiheutuvan olennaisen haitan perusteella ei               siin epäkohdan korjaamiseksi?
31685:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
31686: 
31687:           Annikki Koistinen            Pekka Leppänen                Juhani Vähäkangas
31688:           Toimi Kankaanniemi           Kalevi Mattila                Riitta Kauppinen
31689:           Pirkko Ikonen                Taisto Tähkämaa               Jorma Fred
31690:           Matti Väistö                 Jukka Vihriälä                Marjatta Stenius-Kaukonen
31691:           Kalle Röntynen               Sauli Hautala                 Pekka Puska
31692:           Mirja Ryynänen               Markku Lehtosaari             Kimmo Sarapää
31693:           Eino Siuruainen              Esko Almgren                  Osmo Soininvaara
31694:           Kai Kalima                   Jukka Roos                    Matti Saarinen
31695:           Raimo Vuoristo               Matti Maijala                 Einari Nieminen
31696:           Lauha Männistö               Heli Astala                   Vappu Säilynoja
31697:           Anna-Liisa Jokinen           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Hannele Pokka
31698:           Juho Sillanpää               Hannu Tenhiälä                Aapo Saari
31699:           Arto Lapiolahti              Heikki Rinne                  Tina Mäkelä
31700:           Timo Roos                    Ensio Laine                   Johannes Virolainen
31701:           Timo Laaksonen               Aimo Ajo                      Iiris Hacklin
31702:           Raila Aho                    Pertti Lahtinen               Asko Apukka
31703:           Marita Jurva                 Sirkka-Liisa Anttila          Lauri Metsämäki
31704:                                        Claes Andersson
31705: 
31706: 290010D
31707: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 651
31708: 
31709: 
31710: 
31711: 
31712:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31713: 
31714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sia." Tämän mukaisesti alimman vammaistuen
31715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saamisen edellytykseksi säädettiin, että sairau-
31716: olette 20 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            desta tai vammasta aiheutuu henkilölle olen-
31717: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          naista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia.
31718: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Jotta tuella pystyttäisiin korvaamaan olennais-
31719: edustaja Annikki Koistisen ym. näin kuuluvas-         ta haittaa, vammaistukiasetuksen (989/88) 4 §:n
31720: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 651:                2 momentissa säädettiin, että alimman luokan
31721:                                                       mukaisen vammaistuen saamisen edellytyksenä
31722:                                                       on, että sairauden tai vamman aiheuttamien
31723:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
31724:                                                       erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan
31725:         käsitellystä vammaistukijärjestelmään
31726:                                                       vähintään maksettavan vammaistuen määrään.
31727:         sisältyvästä epäkohdasta vammaistuki-
31728:                                                       Näin siksi, ettei korvausta ole tarkoituksenmu-
31729:         laissa, ja jos on,
31730:                                                       kaista maksaa, jos kustannuksia ei ole tai ne
31731:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31732:                                                       ovat vähäisiä.
31733:         siin epäkohdan korjaamiseksi?
31734:                                                          Kansaneläkelaitos, jonka toimialaan vam-
31735:                                                       maistuen myöntäminen kuuluu, on omalta
31736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31737:                                                       osaltaan erilaisilla seurantapäivillä selvittänyt
31738: vasti seuraavaa:
31739:                                                       vammaistuen soveltamiskäytäntöä paikallistoi-
31740:    Vuoden 1989 alusta voimaan tulleella vam-          mistoissa. Vammaistuen kohdentumisesta saa-
31741: maistukilailla ( 124/88) invalidirahajärjestelmä      dun tilastoaineiston perusteella Kansaneläkelai-
31742: muutettiin vammaistukijärjestelmäksi. Asiaa           tos on kääntynyt sosiaali- ja terveysministeriön
31743: koskevan hallituksen esityksen mukaan vam-            puoleen todeten, että vammaistukilainsäädän-
31744: maistuen tarkoituksena on tukea pääasiallisesti       nön etuuksien hakijamäärä on etenkin alim-
31745: muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten            man vammaistuen osalta osoittautunut odotet-
31746: vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäi-         tua huomattavasti vähäisemmäksi.
31747: väisessä elämässä sekä työelämään ja opiske-             Kun järjestelmä on ollut voimassa vasta
31748: luun osallistumisessa. Vammaistuella tasoitet-        yhden vuoden, on vaikea tehdä johtopäätöksiä
31749: taisiin toisaalta vaikeavammaisuudesta aiheu-         siitä, millaiseksi vammaistukijärjestelmä oi-
31750: tuvaa haittaa ja toisaalta sillä korvattaisiin sitä   keuskäytännönkin ratkaisujen perusteella muo-
31751: avuntarvetta ja niitä jatkuvia erityiskustannuk-      dostuu. Jotta kuitenkin vammaisten henkilöi-
31752: sia, joita vammaisuudesta aiheutuu.                   den toimeentuloturvaan mahdollisesti tehtävien
31753:    Vamman aiheuttaman haitan, avuntarpeen,            parannusten takana olisi riittävää tutkimusai-
31754: palvelusten ja erityiskustannusten korvaami-          neistoa, sosiaali- ja terveysministeriö on käyn-
31755: seksi vammaistuki on porrastettu kolmeen eri          nistänyt tutkimuksen, jossa selvitetään syyt
31756: luokkaan. Suurin vammaistuki on 1 574 mark-           vammaistuen ja eläkkeen saajien hoitotuen
31757: kaa kuukaudessa, keskimmäinen 848 markkaa             vähäiseen käyttöön. Tarkoituksena on kysely-
31758: kuukaudessa ja alin 363 markkaa kuukaudessa.          tutkimuksen avulla selvittää, onko esimerkiksi
31759: Alimman vammaistuen osalta hallituksen esi-           vammaistuen etuuksien myöntämisedellytyksis-
31760: tyksessä on todettu: "Lievästäkin toiminnanva-        sä, lain soveltamiskäytännössä tai muissa niihin
31761: javaisuudesta aiheutuva jatkuva haitta merkit-        rinnastettavissa määräyksissä sellaisia tekijöitä,
31762: see usein henkilölle ylimääräisiä kustannuksia.       jotka vaikeuttaisivat etuuden kohdentumista
31763: Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Vam-         siihen oikeutetulle henkilöpiirille. Selvitys to-
31764: maistuella korvataan myös sairaudesta tai vam-        teutetaan toukokuun loppuun 1990 mennessä.
31765: masta johtuva olennainen haitta edellyttäen,          Selvityksen saatuaan sosiaali- ja terveysminis-
31766: että siitä aiheutuu jatkuvia erityiskustannuk-        teriö päättää mahdollisista toimenpiteistä.
31767:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1990
31768: 
31769:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
31770:                                     1989 vp. -     KK n:o 651                                       3
31771: 
31772: 
31773:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31774: 
31775:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         handikappbidraget förutsätter att sjukdomen
31776: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         eiier skadan åsamkar personeo väsentligt men
31777: av den 20 december 1989 tili vederbörande           och fortående särskilda kostnader. För att
31778: med1em av statsrådet översänt avskrift av           väsenligt men skaii kunna ersättas med hjälp av
31779: fö1jande av riksdagsledamot Annikki Koistinen       bidraget stadgades i 4 § 2 mom. förordningen
31780: m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 651:                om handikappbidrag (989/88) att rätten tili
31781:                                                     handikappbidrag enligt den lägsta klassen för-
31782:          Är Regeringen medveten om det
31783:                                                     utsätter att de särskilda kostnader som sjukdo-
31784:        missförhållande i handikappbidragssys-
31785:                                                     men eiier skadan medfört kan beräknas stiga
31786:        temet som ingår i 1agen om handikapp-
31787:                                                     minst tili beloppet av det handikappbidrag som
31788:        bidrag och som behandlas i motivering-
31789:                                                     betalas, detta för att det inte är ändamålsenligt
31790:        en, och om så är faiiet,
31791:                                                     att ersättning betalas om det inte existerar
31792:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för
31793:                                                     några kostnader eiier om kostnaderna är ringa.
31794:        att avhjälpa missförhåiiandet?
31795:                                                        Folkpensionsanstalten, tili vars verksamhets-
31796:                                                     område beviljandet av handikappbidrag hör,
31797:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31798:                                                     har för sin del vid olika uppföljningsdagar
31799: samt anföra följande:
31800:                                                     utrett handikappbidragspraxis vid lokalbyråer-
31801:    Genom den 1ag om handikappbidrag                 na. På grundval av det statistiska materialet
31802: (124/88) som trädde i kraft i början av 1989        om inriktningen av handikappbidraget har
31803: ändrades invalidpenningssystemet tili ett han-      Folkpensionsanstalten vänt sig tili social- och
31804: dikappbidragssystem. Enligt regeringens pro-        hälsovårdsministeriet och konstaterat att anta-
31805: position om denna sak är avsikten med handi-        let personer som ansökt om förmånerna i
31806: kappbidraget att hjälpa handikappade personer       lagstiftningen om handikappbidrag har visat
31807: i arbetsför ålder som inte är pensionstagare så     sig vara betydligt mindre än väntat i synnerhet
31808: att de kan klara sig i det dagliga 1ivet samt       i fråga om det lägsta handikappbidraget.
31809: delta i arbetslivet och bedriva studier. Med           Eftersom systemet har varit i kraft bara ett
31810: hjälp av handikappbidraget kan en utjämning         år är det svårt att dra några slutsatser om
31811: ske i fråga om de men som höggradigt handi-         hurudant handikappbidragssystemet blir när
31812: kapp medför. Bidraget ersätter också kostna-        avgöranden börjat förekomma även inom rätts-
31813: derna för det hjälpbehov och de fortlöpande         praxis. För att det dock skaii finnas tillräckligt
31814: särskilda kostnader som handikappet medför.         med forskningsmaterial bakom de förbättring-
31815:    För ersättande av kostnader för men, hjälp-      ar som eventuellt görs i utkomstskyddet för
31816: behov och service samt särskilda kostnader          handikappade, har social- och hälsovårdsminis-
31817: som handikappet förorsakar har handikapp-           teriet satt i gång en undersökning där orsaker-
31818: bidraget graderats i tre olika klasser. Det         na tili att handikappbidraget och vårdbidraget
31819: största handikappbidraget är 1 574 mk/månad,        för pensionstagare utnyttjas så litet utreds.
31820: det meiiersta 848 mkjmånad och det lägsta 363       A vsikten är att genom en gaiiupundersökning
31821: mk/månad. När det gäiier det lägsta handi-          utreda om det t.ex. i förutsättningarna för
31822: kappbidraget konstateras i regeringens propo-       beviljande av handikappbidragsförmånerna, i
31823: sition: "Också ett fortgående men som föran-        praxis vid tiiiämpningen av lagen eller i andra
31824: leds av en lindrig funktionsnedsättning innebär     jämförbara bestämmelser finns faktorer som
31825: ofta extra kostnader för en person. Därför är       försvårar en inriktning av förmånen tili den
31826: det ändamålsenligt att handikappbidraget er-        personkategori som är berättigad därtill. Ut-
31827: sätter även ett väsentligt men som beror på         redningen skall genomföras före utgången av
31828: sjukdom eiier skada, förutsatt att detta föran-     maj 1990. När social- och hälsovårdsministeriet
31829: leder fortgående särskilda kostnader." 1 enlig-     har fått utredningen beslutar det om eventueiia
31830:  het härmed stadgades att rätten tili det lägsta    åtgärder.
31831: 
31832:      Helsingfors den 24 januari 1990
31833: 
31834:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
31835:                                                   1989 vp.
31836: 
31837: Kirjallinen kysymys n:o 652
31838: 
31839: 
31840: 
31841: 
31842:                                    Mäkelä: Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitamisesta kotiseu-
31843:                                         dullaan
31844: 
31845: 
31846:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31847:    Pääkaupunkiseudulla ja muissakin suurissa           den kanssa. Mikäli nyt nämä potilaat siirretään
31848: asutuskeskuksissa vallitsee tällä hetkellä vaikea      useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien
31849: työvoimapula hoitoalalla. Tästä on aiheutunut          päähän omaisistaan, jäävät he täysin vaille
31850: useita ongelmia, joista kärjistynein on viime          todellisia mahdollisuuksia tavata sukulaisiaan
31851: viikkoina pääkaupunkiseudulla toteutettu van-          ja tuttaviaan. Tätä voidaan pitää yksilön tur-
31852: hojen pitkäaikaispotilaiden siirtäminen pois ko-       van ja inhimillisyyden kannalta varsin kyseen-
31853: tipaikkakunniltaan varsin kaukana sijaitseviin         alaisena toimenpiteenä.
31854: laitoksiin. Eräs esimerkki tästä on Katriinan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31855: sairaalan pitkäaikaispotilaiden siirto Orimatti-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31856: laan. Lisäksi on kuulunut tietoja, että eräitä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31857: Helsingin hoitolaitosten potilaita ollaan siirtä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31858: mässä peräti Kuopioon saakka.
31859:    Mikäli tämä linja otetaan normaalikäytän-
31860: nöksi ja nimenomaan pitkäaikaispotilaita ja                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31861: vanhuksia siirretään kotipaikkakuntansa hoito-                ainakin pääkaupunkiseudulla ollaan
31862: laitoksista kauas muualle Suomeen, ollaan var-                pitkäaikaissairaita ja vanhuksia siirtä-
31863: sin kyseenalaisella tiellä. Tähänkin saakka eräs              mässä kotipaikkakuntansa sairaanhoi-
31864: suurimpia ongelmia pitkäaikaissairaiden laitos-               tolaitoksista muualle Suomeen hyvinkin
31865: hoidossa olevien henkilöiden kohdalla on ollut                kauas kotiseudultaan pois omaistensa
31866: se, että heillä ei ole riittävästi sosiaalista kans-          tapaamismahdollisuuksien ulottuvilta,
31867: sakäymistä omaistensa ja tuttujensa kanssa.                   Ja
31868: Tämän on jopa osoitettu heikentävän heidän                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31869: kuntoaan ja aiheuttavan henkistä masennusta,                  pääkaupunkiseudun hoitohenkilöstöpu-
31870: mikä kärjistyy vielä siksi, että hoitohenkilökun-             lan vähentämiseksi ja mainitun kaltais-
31871: nalla ei ole riittävästi aikaa seurustella potilai-           ten tapausten ehkäisemiseksi jatkossa?
31872:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1989
31873: 
31874:                                               Tina Mäkelä
31875: 
31876: 
31877: 
31878: 
31879: 2900100
31880: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 652
31881: 
31882: 
31883: 
31884: 
31885:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31886:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaat ja pienimuotoisemmat ja sen vuoksi usein
31887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         viihtyisämmät kuin vastaavat tilat Helsingissä.
31888: olette 19 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn            Helsinki maksaa myös potilasta kohti tästä
31889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hoidosta enemmän kuin keskimäärin Helsingis-
31890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sä toteutetusta hoidosta, mikä osaltaan takaa
31891: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta        myös hoidon laatutason ylläpitämisen. Helsinki
31892: kysymyksestä n:o 652:                                 suorittaa myös seurantaa siitä, miten potilaat
31893:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         viihtyvät uudessa hoitopaikassaan.
31894:        ainakin pääkaupunkiseudulla ollaan                Vantaan kaupungilta saatujen tietojen mu-
31895:        pitkäaikaissairaita ja vanhuksia siirtä-       kaan Vantaalta ei lähetetä terveyskeskuksen
31896:        mässä kotipaikkakuntansa sairaanhoi-           vuodeosastohoidon tarpeessa olevia potilaita
31897:        tolaitoksista muualle Suomeen hyvinkin         Vantaan ulkopuolisiin hoitopaikkoihin. Lääke-
31898:                                                       tieteellisen hoitojakson päätyttyä terveyskes-
31899:        kauas kotiseudultaan pois omaistensa
31900:        tapaamismahdollisuuksien ulottuvilta,          kuksen vuodeosastolla on sosiaalitoimen puo-
31901:        ja                                             lella jouduttu usein ohjaamaan asiakas johon-
31902:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kin toipilaskotiin tai sairaskotiin, joka sijaitsee
31903:        ryhtyä pääkaupunkiseudun hoitohenki-           kunnan ulkopuolella. Sosiaalihuollon käytössä
31904:        löstöpulan vähentämiseksi ja mainitun          on ollut muun muassa Kotivalli Sipoon kun-
31905:        kaltaisten tapausten ehkäisemiseksi jat-       nassa sekä Diakonissalaitoksen Kotikallio Es-
31906:        kossa?                                         poon kaupungissa. Vantaalle on nyt tarjottu
31907:                                                       vanhainkotipaikkoja Orimattilan hoivakodista.
31908:                                                          Vantaalla korostetaan, että Vantaan ulko-
31909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puolisiin laitoksiin siirrettäessä on pyritty otta-
31910: vasti seuraavaa:                                      maan huomioon potilaan tahto ja valitsemaan
31911:    Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön        nimenomaan henkilöt, joilla ei ole ollut aktii-
31912: mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää            visesti käyviä vierailijoita.
31913: asukkailleen muun muassa sairaala- tai laitos-           Edellä kuvatuissa esimerkkitapauksissa ei ole
31914: hoito. Tämä hoito toteutetaan vanhusten ja            vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoidossa ter-
31915: pitkäaikaissairaiden osalta useimmiten kunnan         veydenhuollon viranomaisten osalta tapahtu-
31916: tai kuntainliiton terveyskeskuksen vuodeosas-         nut mitään sellaista, mikä olisi määräysten
31917: toilla tai sosiaalihuollon laitoksissa. Kunta voi     vastaista. Erilaisia hoitovaihtoehtoja järjestet-
31918: myös hankkia palveluja sosiaali- ja terveyden-        täessä on kiinnitetty huomiota asiakkaan oman
31919: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an-        tahdon kuulemiseen sekä omaisten yhteydenpi-
31920: netun lain (677 /82) 3 §:n 1 momentin 3 koh-          tomahdollisuuksiin eli on otettu mahdollisuuk-
31921: dassa tarkoitetulla tavalla joko valtakunnalli-       sien mukaan huomioon potilaiden ja omaisten
31922: selta palvelujen tuottajalta tai toiselta kunnalta,   näkemyksiä.
31923: kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai yksityi-       Pääkaupunkiseudulla vallinneeseen hoitohen-
31924: seltä palvelujen tuottajalta. Lainsäädännössä ei      kilöstöpulaan on pyritty vastaamaan perusta-
31925: ole esitetty hoitopaikan maantieteelliseen sijain-    malla alueelle uusia alan oppilaitoksia sekä
31926: tiin liittyviä määräyksiä.                            lisäämällä koulutukseen otettavien aloituspaik-
31927:    Helsingin kaupunki on vuokrannut 30 hoi-           koja. Pääkaupunkiseudulla on voitu lisätä myös
31928: topaikkaa vanhusten hoitoa varten Vaajasalon          niin sanottuja väliaikaiskoulutuspaikkoja. Li-
31929: sairaalasta. Sairaala on valtakunnallisten pal-       säksi alueen kunnat ovat omilla kampanjoillaan
31930: velujen tuottaja. Sairaalaan on toistaiseksi siir-    tiedottaneet työntekijöilleen varaamistaan työ-
31931: tynyt kaksikymmentä potilasta Helsingistä.            suhde-eduista kuten työsuhdeasunnoista. Hoi-
31932: Siirto on jokaisessa tapauksessa perustunut           tohenkilöstön palkkausluokitteluissa on otettu
31933: potilaan omaan ja omaisten tahtoon. Helsingin         enenevästi käyttöön palkkaluokkaliukumia eri-
31934: taholta korostetaan, että hoitotilat ovat kodik-      tyisesti juuri työvoimapularyhmien kohdalla.
31935:                                    1989 vp. -     KK n:o 652                                      3
31936: 
31937:    Hoitohenkilökunnan palkkausjärjestelyihin      toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muas-
31938: on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota       sa selvittää kunnallisen terveydenhuoltoalan
31939: sekä vuoden 1989 lopulla tehdyissä että           hoitohenkilöstön ansiokehitystä ja tehdä ehdo-
31940: 15.1.1990 allekirjoitetun tulopoliittisen koko-   tuksensa siitä, miten hoitohenkilöstön palk-
31941: naisratkaisun mukaisissa virkaehtosopimuksis-     kausta tulisi kehittää ja lisäksi tehdä ehdotuk-
31942: sa. Lisäksi tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun   sia hoitohenkilöstön työ- ja asunto-olojen sekä
31943: liittyen sosiaali- ja terveysministeriö asettaa   koulutuksen kehittämiseksi.
31944: 
31945:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1990
31946: 
31947:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
31948: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 652
31949: 
31950: 
31951: 
31952: 
31953:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31954:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         därför ofta trivsammare än motsvarande ut-
31955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         rymmen i Helsingfors. För denna vård betalar
31956: av den 19 december 1989 tili vederbörande           Helsingfors även mer per patient än för vård i
31957: medlem av statsrådet översänt avskrift av           genomsnitt i Helsingfors, vilket för sin del
31958: följande av riksdagsledamot Mäkelä underteck-       också garanterar att kvalitetsnivån hos vården
31959: nade spörsmål nr 652:                               upprätthålis. Helsingfors undersöker även hur
31960:                                                     patienterna trivs på sin nya vårdplats.
31961:           Är Regeringen medveten om att man
31962:        åtminstone inom huvudstadsregionen              Enligt uppgift från Vanda stad sänds de
31963:        ämnar flytta kroniker och åldringar          patienter i Vanda som är i behov av vård på
31964:                                                     bäddavdelning vid en hälsovårdscentral inte tili
31965:        från sjukvårdsanstalter på hemorten tili
31966:        andra platser i Finland mycket långt         vårdplatser utanför Vanda. Då den medicinska
31967:        från hemtrakten så att de anhöriga inte      vårdperioden upphör, har man vid hälsovårds-
31968:        har möjlighet att besöka dem och             centralens bäddavdelning från socialväsendets
31969:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      sida ofta varit tvungen att hänvisa klienten tili
31970:        ta för att bristen på sjukvårdspersonal      något konvalescenthem elier sjukhem, som är
31971:        inom huvudstadsregionen skall avhjäl-        beläget utanför kommunen. Tili socialvårdens
31972:                                                     förfogande har bl.a. stått Kotivalli i Sibbo
31973:        pas och för att sådana situationer som
31974:        nämndes ovan i fortsättningen skali          kommun samt Kotikaliio, som hör tili diako-
31975:        kunna undvikas?                              nissanstalten, i Esbo stad. Vanda har nu
31976:                                                     erbjudits platser på åldringshem vid Orimattila
31977:                                                     vårdhem.
31978:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           I Vanda betonas att man vid överföringen av
31979: samt anföra följande:                               patienter tili anstalter utanför Vanda har strä-
31980:    Enligt lagstiftningen om social- och hälsovår-   vat efter att ta i betraktande patientens vilja
31981: den är det kommunens skyldighet att ordna           och att välja ut i synnerhet sådana personer
31982: bl.a. sjukhusvård elier anstaltsvård för sina       som inte aktivt får besök.
31983: invånare. I fråga om åldringar och kroniker            Vad gäller de ovan beskrivna falien har
31984: arrangeras denna vård oftast på bäddavdel-          hälsovårdsmyndigheterna vid vården av åld-
31985: ningar vid kommunernas eller kommunalför-           ringar och kroniker inte i något hänseende
31986: bundens hälsovårdscentraler eller vid socialvår-    handlat i strid med föreskrifterna. Vid ordnan-
31987: dens inrättningar. En kommun kan också              det av olika vårdalternativ har man fåst vikt
31988: ordna service på det sätt som avses i 3 § 1         vid att höra vad patienten själv önskar samt
31989: mom. 3 punkten lagen om planering av och            vid vilka möjligheter de anhöriga har att hålia
31990: siatsandel för social- och hälsovården (677 i82),   kontakt med patienten. Patientens och de
31991: antingen genom någon riksomfattande servi-          anhörigas åsikter har alitså så långt som
31992: ceproducent eller annan kommun, något kom-          möjligt tagits i betraktande.
31993: munalförbund elier någon annan offentlig elier         Genom att inom huvudstadsregionen inrätta
31994: privat serviceproducent. Lagstiftningen inne-       nya läroanstalter inom branschen samt genom
31995: håller inga föreskrifter om vårdplatsernas geo-     att öka antalet utbildningsplatser har man
31996: grafiska läge.                                      försökt hjälpa upp bristen på vårdpersonal på
31997:    Helsingfors stad har för vården av åldringar     området. Inom huvudstadsregionen har det
31998: hyrt 30 vårdplatser av Vaajasalo sjukhus. Sjuk-     även varit möjligt att öka antalet temporära
31999: huset är en riksomfattande serviceproducent.        utbildningsplatser. Dessutom har kommunerna
32000: Hittilis har 20 patienter flyttats tili sjukhuset   på området genom egna kampanjer informerat
32001: från Helsingfors. I varje enskilt fall har över-    sina arbetstagare om förmånerna, t.ex. arbets-
32002: föringen grundat sig på patientens egen och de      bostäder i anslutning tili arbetsförhållandet. I
32003: anhörigas vilja. I Helsingfors betonar man att      fråga om vårdpersonalens löneklassificering
32004: vårdutrymmena är hemtrevliga och mindre och         har man i alit högre grad börjat införa en
32005:                                     1989 vp. -     KK n:o 652                                     5
32006: 
32007: flexibilitet i fråga om löneklasser speciellt då    nisteriet med anslutning tili den inkomstpoli-
32008: det gäller grupper inom vilka det råder brist på    tiska helhetsuppgörelsen att tillsätta en kom-
32009: arbetskraft.                                        mission med uppgift bl.a. att utreda vårdper-
32010:    Man har speciellt haft som mål att fästa         sonalens förtjänstutveckling inom den kommu-
32011: uppmärksamhet vid lönearrangemangen för             nala hälsovården och lägga fram ett förslag om
32012: vårdpersonalen både i de tjänstekollektivavtal      hur man borde förbättra avlöningen för vård-
32013: som träffades i slutet av år 1989 och i dem som     personalen och dessutom förslag om att ut-
32014: överensstämmer med den inkomstpolitiska hel-        veckla vårdpersonalens arbets- och bostadsför-
32015: hetsuppgörelse som undertecknades 15.l.l990.        hållanden samt utbildning.
32016: Därutöver kommer social- och hälsovårdsmi-
32017: 
32018:     Helsingfors den 24 januari 1990
32019: 
32020:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32021:                                               1989 vp.
32022: 
32023: Kirjallinen kysymys n:o 653
32024: 
32025: 
32026: 
32027: 
32028:                                  Gustafsson ym.: Rattijuoppouden vähentämiseksi tarvittavista
32029:                                     toimenpiteistä
32030: 
32031: 
32032:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32033: 
32034:    Rattijuoppous on maassamme jatkuvasti li-        tisten päättäjien tehdä jotain. On erityisesti
32035: sääntynyt. Teillämme ja kaduillamme ajavista        mietittävä kahta asiaa:
32036: rattijuopoista jää poliisin verkkoon vuosittain        - keinoja moisen holtittomuuden vähentä-
32037: keskimäärin n. 20 000 tapausta (vuonna 1977         miseksi (loppumaan sitä tuskin saadaan kos-
32038: n. 18 000, vuonna 1987 n. 24 000 ja vuonna          kaan)
32039: 1988 26 804 tapausta). Näistä vielä keskimäärin        - keinoja sen vääryyden oikaisemiseksi,
32040: uusijoita on noin 47 %.                             että raittiina ratissa ajavat autoilijat ja toiselta
32041:    Rattijuoppoudesta johtuvat liikenneonnetto-      puolen veronmaksajat joutuvat suurelta osalta
32042: muudet ovat lisääntyneet samassa suhteessa          maksamaan tämän yhteiskuntaamme vaivaa-
32043: rattijuoppouden kanssa. Niinpä rattijuoppous-       van vastuuttomuuden kustannukset.
32044: tapauksissa esim. vuonna 1985 loukkaantui 933          Edellä oleviin ongelmiin oikeita vastauksia
32045: ja kuoli 93 henkeä, 1986 loukkaantui 1109 ja        etsiessä onkin todettava, että koska vankeus- ja
32046: kuoli 137 henkeä.                                   sakkotuomiot eivät näy auttavan, niin jospa
32047:    Inhimillisten kärsimysten lisäksi tuo ratti-     raha auttaisi.
32048: juoppous yhteiskunnalle myös melkoisia talou-          Edellä esitetyn vuoksi esitämme erillisen rat-
32049: dellisia menetyksiä. Laskelmien mukaan ai-          tijuoppoudesta johtuvien taloudellisten mene-
32050: heuttaa yksi rattijuoppoudesta aiheutunut kuo-      tysten korvausrahastoa maahamme. Rahaston,
32051: lemantapaus vakuutusyhtiöille 1 000 000 mar-        johon jokainen kiinni saatu rattijuoppo velvoi-
32052: kan korvaukset. Loukkaantumisista aiheutuvat        tettaisiin suorittamaan varsinaisen vakuutusyh-
32053: kustannukset ovat puolestaan keskimäärin            tiöille suorittamaosa moottoriajoneuvovakuu-
32054: noin 27 000 markkaa tapausta kohden. Kor-           tuksen lisäksi kahtena kolmena seuraavana
32055: kein kustannus oli esim. vuonna 1987 noin           vuonna rattijuoppoushetkellä ajamansa moot-
32056: 2 000 000 markkaa. Vuonna 1986 olivat ratti-        toriajoneuvon bonuksettoman moottoriajoneu-
32057: juoppoudesta aiheutuneiden kuolemantapaus-          von vakuutusmaksun kaksinkertaisena. Tästä
32058: ten ja vammautumisten yhteiskustannukset            rahastosta sitten suoritettaisiin rattijuoppojen
32059: noin 87 000 000 markkaa. Tämän lisäksi tule-        uhreille ja heidän omaisilleen lain mukaan
32060: vat vielä omaisuusvahingot, keskimäärin 5 500       tulevat korvaukset. Kaksinkertaisen bonus-
32061: markkaa kolaria kohden.                             maksun kerääminen rattijuopailta merkitsee
32062:    Tie- ja vesirakennushallituksen laskelmien       noin 162 milj. markan (27 000 x 6 000 mk)
32063: mukaan ovat vastaavat kulut (sairaala- yms.         kertymistä rahastoon vuodessa.
32064:  kulut) yhteiskunnan kannalta vielä huomatta-          Esitetyn tyyppinen rahasto ja sitä koskeva
32065: vasti suuremmat: kuolemantapaus keskimäärin         laki ja asetus olisivat omiaan hillitsemään
32066:  noin 3 250 000 markkaa ja vammautuminen            rattijuoppouden kasvua ja tekisivät samalla
32067:  90 000 markkaa sekä kolarikulut 8 000 mark-        oikeutta raittiina ratissa ajaville kansalaisille.
32068:  kaa tapausta kohden, eli yhteensä 400 000 000         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32069:  markkaa vuodessa.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32070:     Kysymys ei ole siis taloudellisestikaan vähä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32071:  merkityksellisestä asiasta, vaan varsin suurista   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32072:  taloudellisista menetyksistä, jotka koituvat
32073:  pääasiassa meidän autovakuuttajien ja veron-                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
32074:  maksajien maksettaviksi.                                   miin rattijuoppouden vähentämiseksi ja
32075:     Rattijuoppouden yhä kasvaessa tulee poliit-             rattijuoppoudesta aiheutuvien taloudel-
32076: 2900100
32077: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 653
32078: 
32079:       Iisten menetysten korvaamiseksi ratti-           rattijuoppojen korotetuista vakuutus-
32080:       juoppojen uhreille ja omaisille perusta-         maksuista esimerkiksi kahden kolmen
32081:       malla rahaston, johon varat kerättäisiin         vuoden ajalta?
32082:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
32083: 
32084:        Jukka Gustafsson             Matti Saarinen              Matti Luttinen
32085:        Jukka Roos                   Raimo Vuoristo              Ilkka Joenpalo
32086:        Antero Kekkonen              Iiris Hacklin               Arto Lapiolahti
32087:        Lauri Metsämäki              Tarja Kautto                Sinikka Mönkäre
32088:        Markku Pohjola               Virpa Puisto                Jouni Backman
32089:        Saara-Maria Paakkinen        Mikko Elo                   Lea Savolainen
32090:        Kerttu Törnqvist             Marja-Liisa Tykkyläinen     Riitta Myller
32091:        Tuula Paavilainen            Heikki Rinne                Mats Nyby
32092:        Reijo Lindroos               Antti Kalliomäki            Timo Roos
32093:        Arja Alho                    Risto Ahonen                Sinikka H urskainen-Leppänen
32094:        Jouko Skinnari               Tuulikki Hämäläinen         Pentti Lahti-Nuuttila
32095:        Kari Urpilainen              Pertti Hietala              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
32096:        Anna-Liisa Jokinen           Heli Astala                 Vappu Säilynoja
32097:        Jarmo Wahlström              Ensio Laine                 Marjatta Stenius-Kaukonen
32098:        Marja-Liisa Löyttyjärvi      Esko-Juhani Tennilä         Esko Helle
32099:        Timo Laaksonen               Esko Seppänen               Claes Andersson
32100:        Pertti Lahtinen              Asko Apukka                 Raila Aho
32101:        Pekka Leppänen               Osmo Soininvaara            Kai Kalima
32102:        Erkki Pulliainen             Urpo Leppänen               Pauli Saapunki
32103:        Tina Mäkelä                  Gunnar Joutsensaari         Marita Jurva
32104:        Matti Väistö                 Timo Kietäväinen            Hannele Pokka
32105:        Sulo Aittaniemi              Toimi Kankaanniemi          Esko Almgren
32106:        Pekka Puska                  Mirja Ryynänen              Kalle Röntynen
32107:        Sauli Hautala                Eeva-Liisa Moilanen         Keijo Jääskeläinen
32108:        Ritva Vastamäki              Maunu Kohijoki              Päivi Varpasuo
32109:        Jorma Fred                   Annikki Koistinen           Riitta Kauppinen
32110:        Anneli Jäätteenmäki          Esko Jokiniemi              Jorma Huuhtanen
32111:        Pekka Haavisto               Tellervo Renko              Kauko Heikkinen
32112:        Seppo Pelttari               Jukka Vihriälä              Heikki Kokko
32113:        Tytti Isohookana-Asunmaa     Pirkko Ikonen               Mauri Pekkarinen
32114:        Marjatta Väänänen            Matti Maijala               Sirkka-Liisa Anttila
32115:        Pauli Uitto                  Juhani Vähäkangas           Seija Karkinen
32116:        Sakari Knuuttila             Riitta Järvisalo-Kanerva    Markus Aaltonen
32117:        Aimo Ajo                     Ilkka-Christian Björklund   Pentti Kettunen
32118:                                     Heikki Riihijärvi
32119:                                       1989 vp. -     KK n:o 653                                      3
32120: 
32121: 
32122: 
32123: 
32124:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös rattijuoppojen aiheuttamat onnettomuu-
32126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        det. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole - edellä
32127: olette 21 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           sanottuun viitaten - seurausta humalassa aja-
32128: kirjeenne n:o 3299 ohella toimittanut valtioneu-     misen yleistymisestä. Alkoholi ei myöskään ole
32129: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         aikaisempaa merkittävämpi tekijä onnetto-
32130: kansanedustaja Jukka Gustafssonin ym. näin           muuksien syiden joukossa. Vuonna 1986 liiken-
32131: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 653:       teessä kuolleista oli osallisena rattijuopumuson-
32132:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     nettomuudessa 16,2 %, vuonna 1988 luku oli
32133:        miin rattijuoppouden vähentämiseksi ja         14,8 %. Alkoholin osuus loukkaantumisissa on
32134:        rattijuoppoudesta aiheutuvien taloudel-       niinikään pysynyt samana vuosina 1986-1988
32135:        listen menetysten korvaamiseksi ratti-        (10,3 %). Vuoden 1989 ennakkotiedot antavat
32136:        juoppojen uhreille ja omaisille perusta-      ensimmäisen vuosineljänneksen osalta synkem-
32137:        malla rahaston, johon varat kerättäisiin      män kuvan, joka kuitenkin tasoittuu toisella
32138:        rattijuoppojen korotetuista vakuutus-         vuosineljänneksellä. Näin lyhyen jakson tietoi-
32139:                                                      hin ei päätelmiä kuitenkaan voi perustaa.
32140:        maksuista esimerkiksi kahden kolmen
32141:        vuoden ajalta?                                   Kysymyksessä on esitetty tilastotietoja, joi-
32142:                                                      den mukaan rattijuoppousonnettomuuksissa
32143:                                                      olisi vuonna 1985 kuollut 93 henkilöä ja
32144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vuonna 1986 137. Luvut eivät koske pelkkiä
32145: taen seuraavaa:                                      rattijuoppoustapauksia, vaan mukana ovat
32146:    Vaikka poliisin tietoon tulleiden rattijuopu-     kaikki alkoholitilanteet (myös esim. humalaiset
32147: musrikosten määrä onkin tasaisesti kasvanut,         jalankulkijat). Eri vuosia koskevat luvut eivät
32148: ei tuo kehitys aivan tarkoin kuvaa rikollisuu-       ole vertailukelpoisia, sillä vuodesta 1986 lähtien
32149: den todellista kehitystä. Rattijuopumuksen kal-      tietoja on täydennetty liikennevahinkojen tut-
32150: taisissa rikostyypeissä, joissa kiinnijoutumisris-   kijalautakuntien aineistolla. Myöhempiä (tai
32151: ki on kovin alhainen, ilmitulleiden tapausten        aikaisempia) vuosia koskevat vertailut antavat-
32152: määrä on olennaisesti riippuvainen rikollisuus-      kin erilaisen tuloksen: kun vuonna 1986 ratti-
32153: kontrollin tehosta ja sen muutoksista. Vuonna        juopumustapauksissa kuoli 99 henkeä, surman-
32154: 1977, jolloin poliisin tietoon tuli 18 000 ratti-    sa saaneita vuonna 1988 oli 97. Näistä sivullisia
32155: juoppoa, liikkuva poliisi suoritti kaikkiaan         (muu kuin rattijuoppo tai hänen matkustajan-
32156: 8 000 puhallutusta. Vuonna 1988 kiinnijäänei-        sa) oli 10.
32157: den rattijuopumustapausten määrä oli kasva-             Kaikki järjestelyt, joilla pyritään vahvista-
32158: nut 27 000 tapaukseen. Samana vuonna liikku-         maan uhrien mahdollisuutta korvausten saami-
32159: va poliisi yksin puhallutti jo 322 000 kuljetta-     seen, ovat kehittämisen arvoisia. Esitettyyn
32160: jaa. On ymmärrettävää, että puhallutusten ne-        korvausrahastoon liittyy joukko ongelmia.
32161: likymmenkertaistuminen näkyy ilmitulleiden ri-          Eräissä maissa paikoin käytössä olevat rikos-
32162: kosten lukumäärän nousuna. Tämä ei välttä-           vahinkorahastot ovat näissä maissa tarpeen,
32163: mättä merkitse, että todellinen rikollisuus olisi    koska uhri jäisi muussa tapauksessa (mm.
32164: kasvanut, kuten kysymyksessä oletetaan. Ri-          puutteellisen vakuutusturvan vuoksi) kokonaan
32165: kostilannetta poliisitilastoa Juotettavammin ku-     vaille korvauksia. Meillä uhrin aseman turvaa
32166: vaavat ratsiatutkimukset osoittavatkin, että         vakuutus. Uhrin oikeuksien sijasta tarkastelta-
32167: rattijuopumusrikollisuus aleni vuosikymmenen         van ehdotuksen tausta-ajatuksena on pikem-
32168: ensimmäisen puoliskon kuluessa puoleen enti-         minkin veronmaksajien ja raittiiden autoilijoi-
32169: sestä. Tämän jälkeen humalassa ajaminen on           den oikeuksien turvaaminen siten, että kor-
32170: pysytellyt jokseenkin samoilla lukemilla.            vauksista syntyvistä rasitteista vastaavat ne,
32171:    Vaikkei rattijuopumusrikollisuus ole kasva-       jotka vahinkoja aiheuttavatkin.
32172: nut, niin tieliikenneonnettomuudet ovat sitä            Tuon hyväksyttävän ajatuksen osalta on
32173: vastoin yleisesti lisääntyneet - niiden mukana       syytä todeta, että liikennevakuutusmaksujen
32174: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 653
32175: 
32176: perusteet vahvistetaan jo nykyisellään siten,            Lisäksi lakiin sisältyy jo nykyisellään run-
32177: että maksu yleensä on suurempi niistä vakuu-          saasti rajoituksia, joilla vähennetään vakuutus-
32178: tuksista, joista on jouduttu suorittamaan kor-        yhtiöiden Ua sitä kautta vakuutusmaksujen
32179: vauksia. Liikennevahingon aiheuttamisesta seu-        suorittajien) vastuuta rattijuopon aiheuttamista
32180: raa myös rattijuopumustapauksissa liikenneva-         vahingoista. Sekä juopuneen kuljettajan että
32181: kuutuksen bonusmenetys eli siis yleensä vakuu-        rattijuopon matkustajan oikeutta saada kor-
32182: tusmaksun korotus. Jo toteutetuista kustannus-        vaus omista vahingoista on tuntuvasti rajoitet-
32183: ten tasaamisjärjestelmistä ehdotus eroaa kui-         tu. Muille osallisille aiheutuneet vahingot tosin
32184: tenkin siinä, ettei maksun suorittamisvelvol-         kyllä korvataan, mutta korvaukset peritään
32185: lisuus edellyttäisi syntynyttä vahinkoa.              takaisin vahingon aiheuttaneelia törkeän ratti-
32186:    Vaikka järjestelyyn liittyvät tekniset ongel-      juopumuksen tapauksissa. Vaikka takaisinpe-
32187: mat (esim. tilanteet, joissa kuljettajan nimissä ei   rintä ei aina onnistu etenkään kuolemanta-
32188: ole liikennevakuutusta) ratkaistaisiinkin, ehdo-      pauksissa, on huomattava, että suurimmassa
32189: tettuun järjestelmään liittyisi tietty mielivaltai-   osassa kuolemantapauksia ei korvauksia mak-
32190: suus. Kustannukset kasattaisiin yhden selvästi        seta lainkaan. Noin 90 %:ssa tapauksista uhri-
32191: erottuvan ryhmän harteille tavalla, joka ei           na on joko rattijuoppo itse tai hänen matkus-
32192: perustu sen enempää tuon ryhmän aiheutta-             tajansa, jolloin oikeus korvauksiin yleensä evä-
32193: maan riskiin, kuin vahinkojen korvaamisesta           tään liikennevakuutuslain 7 §:n nojalla.
32194: aiheutuneisiin kustannuksiinkaan. Tämä käy               Rattijuopumusrikollisuus on keskeisiä teki-
32195: ilmeiseksi verrattaessa rattijuopumukseen liitty-     jöitä liikenneturvallisuuden alalla. Kasvaneen
32196: vää liikenneriskiä esim. muiden liikennerikos-        liikenneturvattomuuden syitä on kuitenkin ny-
32197: ten tuottamaan riskiin: Kun vuosittain tuomi-         kytilanteessa etsittävä muualtakin. Hallituksen
32198: tuista rattijuopumusrikoksista loukkaantumi-          taholta ongelmaan on puututtu korottamalla
32199: seen johtaa vuosittain noin l %, liikenteen           ylinopeudesta langetettavia rikesakkoja, anka-
32200: vaarantaminen on yhteydessä ruumiinvamman             roittamalla ylinopeuden rangaistusmääräyssak-
32201: tuottamukseen yli 3 % :ssa ja törkeä liikenteen       koja sekä alentamalla sitä rajaa, jonka jälkeen
32202: vaarantaminen yli 4 %:ssa tapauksia. Kuole-           ylinopeusrikkomuksesta joutuu vastaamaan
32203: mantuottamus liittyy noin 0,1 %:iin tuomituis-        tuomioistuimen edessä. Nämä uudistukset tuli-
32204: ta rattijuopumustapauksista. Tavallinen liiken-       vat voimaan kuluvan vuoden alusta.
32205: teen vaarantaminen on yhteydessä kuoleman-
32206: tuottamukseen 0,2 %:ssa ja törkeä liikenteen             Rattijuopumusrikollisuudesta         aiheutuvien
32207: vaarantaminen 2,4 %:ssa tapauksia. Näin las-          haittojen vähentämiseen ja oikeudenmukaisem-
32208: kettuna kuoleman mahdollisuus on liikenteen           paan jakamiseen on syytä etsiä uusia keinoja
32209: vaarantamisessa kaksinkertainen ja tärkeässä          myös rikollisuuskehityksen kannalta suhteelli-
32210: liikenteen vaarantamisessa yli 20-kertainen           sen rauhallisina kausina. Kysymyksessä onkin
32211: rattijuopumukseen verrattuna. Jos tavoitteena         ajatuksia herättävällä tavalla etsitty vanhaan
32212: on jakaa kustannukset riskin tuottajien mak-          ongelmaan lääkkeitä uudesta näkökulmasta.
32213: settaviksi, olisi paremmat perusteet korottaa         Vaikka tässä nimenomaisessa tapauksessa esi-
32214: esim. liikenteen vaarantamisesta tuomittujen          tetyltä korvausrahastolta puuttuvat kriminaali-
32215: liikennevakuutusmaksuja tai poistaa vaikkapa          ja liikennepoliittiset perusteet, saattavat tämän-
32216: bonukset kaikilta liikennerikoksiin syyllistyneil-    kaltaiset ajatukset olla joissain toisissa yhteyk-
32217: tä. Tällä vertailulla ei kuitenkaan haluta vä-        sissä - esim. liikennevakuutusjärjestelmää laa-
32218: heksyä rattijuoppouden tuomittavuutta ja vaa-         jemmin kehitettäessä - hyvinkin soveltamis-
32219: rallisuutta.                                          kelpoisia.
32220: 
32221:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1990
32222: 
32223:                                                                    Oikeusministeri Matti Louekoski
32224:                                      1989 vp. -      KK n:o 653                                      5
32225: 
32226: 
32227: 
32228: 
32229:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32230:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sakats av rattfyllerister. Denna utveckling är
32231: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          likväl inte - med hänvisning tili vad som ovan
32232: nr 3299 av den 21 december 1989 tili vederbö-        sagts - en följd av att det skulle ha blivit
32233: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         vanligare än förr att köra i berusat tillstånd.
32234: av följande av riksdagsman Jukka Gustafsson          Alkoholen är inte heller en mer betydande
32235: m.fl. undertecknade spörsmål nr 653:                 faktor än förut bland orsakerna tili olyckshän-
32236:                                                      delserna. Av dem som omkom i trafiken år
32237:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-
32238:        ning vidta åtgärder i syfte att minska         1986 var 16,2 % delaktiga i rattfyllerio1yckor,
32239:        rattfylleriet och i syfte att ersätta ratt-   medan andelen var 14,8% år 1988. A1koholens
32240:        fylleristernas offer och deras anhöriga       andel när det gäller skadade har likaså förblivit
32241:                                                      densamma åren 1986-1988 (10,3 %). För-
32242:        för de ekonomiska förluster rattfylleriet
32243:                                                      handsuppgifterna för år 1989 utvisar för årets
32244:        medför genom att grunda en fond, tili
32245:                                                      första kvarta1 en dystrare bild, som likväl
32246:        viiken medlen skulle insamlas från för-
32247:                                                      utjämnas under det andra kvartalet. Det är
32248:        höjda försäkringsavgifter för rattfylleri-
32249:                                                      likväl inte möj1igt att dra några slutsatser på
32250:        ster under t.ex. 2--3 års tid?
32251:                                                      basen av uppgifterna från en så kort period.
32252:                                                         1 spörsmålet anförs statistiska uppgifter,
32253:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         enligt vilka 93 personer skulle ha omkommit i
32254: samt anföra följande:                                rattfylleriolyckor år 1985 och 137 år 1986.
32255:     Även om antalet rattfylleribrott som kommit      Siffrorna gäller inte bara rattfyllerifall, utan
32256: tili polisens kännedom vuxit i jämn takt,            medräknade är alla situationer i vilka alkoho-
32257: avspeglar denna utveckling inte alldeles exakt       len har haft del (t.ex. också herusade fotgäng-
32258: brottslighetens verkliga utveckling. När det         are). Siffror som gäller skilda år är inte heller
32259: gäller brott av typen rattfylleri, där risken att    jämförbara, eftersom uppgifterna från och med
32260: råka fast är mycket liten, beror antalet fall som    år 1986 kompletterats med materia! från tra-
32261: uppdagats väsentligt på brottslighetskontrol-        fikhaverikommissionerna. Jämförelser som gäl-
32262: lens effektivitet och förändringar i den. År         ler senare (eller tidigare) år ger redan ett annat
32263: 1977, då 18 000 rattfyllerifall kom tili polisens    resultat: då 99 personer omkom i rattfyllerifall
32264: kännedom, företog rörliga polisen sammanlagt         år 1986 var antalet avlidna år 1988 97. Av
32265: 8 000 utandningsprov. Ar 1988 hade antalet           dessa personer var 10 utomstående (andra än
32266: uppdagade fall av rattfylleri ökat tili 27 000.      rattfyllerister eller deras passagerare).
32267: Samma år företog enbart rörliga polisen utand-          Alla arrangemang som syftar tili att förbätt-
32268: ningsprov med 322 000 förare. Det är förståe-        ra offrens möjlighet att få ersättning är värda
32269: ligt att den omständigheten att antalet utand-       att utveckla. Ett antal problem är förknippade
32270: ningsprov fyrtiofaldigats märks som en ökning        med den föreslagna ersättningsfonden.
32271: av antalet uppdagade brott. Detta innebär inte          De brottsskadefonder som ställvis är i an-
32272: nödvändigtvis att den faktiska brottsligheten        vändning i vissa Iänder behövs i dessa länder,
32273: skulle ha ökat, vilket antas i spörsmålet. De        eftersom offret i annat fall (t.ex. på grund av
32274: undersökningar som gäller razzior och som            bristfälligt försäkringsskydd) skulle b1i helt
32275: bättre än polisstatistiken avspeglar brottssitua-    utan ersättningar. Hos oss tryggas offrets ställ-
32276: tionen visar också att rattfylleribrottsligheten     ning genom försäkringen. 1 stället för tryggan-
32277: sjönk under förloppet av årtiondets första hälft     det av offrets rättigheter är den grundläggande
32278: tili hälften av vad den varit. Efter detta har       tanken bakom det förs1ag som är föremål för
32279: antalet personer som kört i berusat tillstånd        granskning snarare tryggandet av skattebeta-
32280: fortgående varit så gott som oförändrat.             larnas och de nyktra bi1förarnas rättigheter så
32281:     Även om rattfylleribrottsligheten inte ökat      att de som orsakar skadorna även svarar för
32282: har antalet vägtrafikolyckor däremot allmänt         den ekonomiska belastning ersättningarna in-
32283: ökat, och därmed också de olyckor som föror-         nebär.
32284: 6                                     1989 vp. -     KK n:o 653
32285: 
32286:     Vad denna godtagbara tanke beträffar är det      som gjort sig sky1diga tili trafikbrott. A vsikten
32287: skäl att konstatera att grunderna för trafikför-     med denna jämföre1se är 1ikvä1 inte att förringa
32288: säkringspremierna redan för närvarande fast-         rattfylleriets förkastlighet och farlighet.
32289: ställs så att premien i allmänhet är större för de      Ytterligare finns i 1agen redan för närvaran-
32290: försäkringar för vilka man redan blivit tvungen      de ett flerta1 begränsningar genom vilka försäk-
32291: att betala ersättningar. För den som förorsakat      ringsbo1agens (och därigenom försäkringspre-
32292: en trafikskada är följden också då det gäller        miebeta1arnas) ansvar för skador som förorsa-
32293: rattfyllerifall förlust av trafikförsäkringens bo-   kats av rattfyllerister minskas. Rätten att få
32294: nus, dvs. i allmänhet en höjning av försäkrings-     ersättning för egna skador är kännbart begrän-
32295: premien. Förslaget skiljer sig likväl från de        sad när det gäller såvä1 herusade förare som
32296: redan genomförda systemen för kostnads-              deras passagerare. Skador som åsamkats andra
32297: utjämning i det att sky1digheten att beta1a          ersätts visserligen, men ersättningarna återin-
32298: premien inte skulle förutsätta att en skada          drivs hos den som förorsakat skadan i fali som
32299: UPP.Stått.                                           gälier grovt rattfylieri. Även om återindrivning-
32300:     Aven om de tekniska problem som ansluter         en inte alltid 1yckas, särskilt inte vid dödsfall,
32301: sig tili arrangemanget (t.ex. den situationen att    bör det observeras att i de flesta dödsfall
32302: det inte finns någon trafikförsäkring i förarens     utbeta1as överhuvudtaget inte några ersättning-
32303: namn) skulle kunna 1ösas, skulle det föreslagna      ar. I ungefär 90 % av fallen är offret antingen
32304: arrangemanget vara behäftat med ett visst            rattfylleristen själv eller hans passagerare, var-
32305: godtycke. Kostnaderna skulle överföras på en         vid rätten tili ersättning van1igen förvägras med
32306: tyd1igt urskiljbar grupp på ett sätt som inte        stöd av 7 § trafikförsäkrings1agen.
32307: grundar sig varken på den risk ifrågavarande            Rattfylleribrottsligheten är en betydande fak-
32308: grupp ger upphov tili eller på de kostnader          tor på trafiksäkerhetens område. Orsakerna tili
32309: ersättandet av skadorna medför. Detta framgår        den ökade otryggheten i trafiken står i den
32310: då man jämför den trafikrisk som ansluter sig        nuvarande situationen 1ikvä1 att finna även på
32311: tili rattfylleri t.ex. med andra risker som tra-     annat håll. Regeringen har för sin del åtgärdat
32312: fikbrotten ger upphov tili: då årligen ca 1 % av     prob1emet genom att höja den ordningsbot som
32313: de rattfylleribrott för vilka straff ådömts 1eder    föreläggs för fortkörning, genom att höja de
32314: tili skada, är äventyrande av trafiksäkerheten       böter för fortkörning som före1äggs genom
32315: förbundet med vållande av kroppsskada i över         strafforder samt genom att sänka den gräns
32316: 3 % av fallen och grovt äventyrande av trafi-        vars överträdande har som påfö1jd att den som
32317: ken är förbundet med vållande av kroppsskada         gjort sig skyldig tili fortkörning måste svara för
32318: i över 4 % av fallen. Ca 0,1 % av de fall där        sitt handlande inför domstol. Dessa reformer
32319: dom avkunnats för rattfylleri har varit för-         trädde i kraft i början av året.
32320: bundna med dödsvållande. Van1igt äventyran-             För att de olägenheter som rattfylleribrotts-
32321: de av trafiksäkerheten står i samband med            ligheten medför skall kunna minskas och för-
32322: dödsvållande i 0,2 % och grovt äventyrande av        de1as på ett rättvisare sätt är det skä1 att söka
32323: trafiken i 2,4 % av fallen. Beräknad på detta        efter nya mede1 under sådana perioder som är
32324: sätt är möj1igheten för att ett trafikoffer skall    re1ativt 1ugna också med tanke på brotts1ighe-
32325: avlida dubbelt så stor när det gäller äventyran-     tens utveck1ing. I spörsmålet har man också på
32326: de av trafiksäkerheten och mer än 20 gånger så       ett tankeväckande sätt och från en ny synvinke1
32327: stor när det gäller grovt äventyrande av trafi-      föres1agit botemedel för ett gammalt prob1em.
32328: ken jämfört med rattfylleriet. Om målet är att       Fastän den i just detta fall föres1agna ersätt-
32329: förde1a kostnaderna så att de beta1as av dem         ningsfonden saknar krimina1- och trafikpo1i-
32330: som förorsakat risken, skulle det vara mera          tiska grunder kan tankar av detta s1ag i vissa
32331: motiverat att höja t.ex. trafikförsäkringspre-       andra sammanhang - t.ex. då trafikförsäk-
32332: mierna för dem som dömts för äventyrande av          ringssystemet utvecklas på ett mera omfattande
32333: trafiken, eller att t.ex. s1opa bonusen för alla     sätt - vara synnerligen tillämpningsbara.
32334: 
32335:     Helsingfors den 18 januari 1990
32336: 
32337:                                                                   Justitieminister Matti Louekoski
32338:                                              1989 vp.
32339: 
32340: Kirjallinen kysymys n:o 654
32341: 
32342: 
32343: 
32344: 
32345:                                  Renko ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta oppikirjoilta ja koti-
32346:                                     maiselta kaunokirjallisuudelta
32347: 
32348: 
32349:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32350:    Kuntien varallisuuserot ovat lisääntyneet,         Kansallisen kulttuurin kannalta on tärkeää
32351: mikä heijastuu suoraan koulujen hankintoihin,      myös kotimaisen kaunokirjallisuuden liikevaih-
32352: mm. kirjoihin. Koulukirjastot ovat rempallaan      toveron poistaminen ja sitä kautta lisätä kirjo-
32353: ja oppikirjoja käytetään takaisinkeruuperiaat-     jen saatavuutta.
32354: teella niin kauan kuin ne kestävät.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32355:    Peruskoululaki ja asetus edellyttävät kuiten-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32356: kin oppilaskohtaista etua omiin ja ilmaisiin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32357: oppikirjoihin. Osaa peruskoulukirjoista tarvi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32358: taan vielä lukiossa ja 3. luokan tenttiaikana
32359: sekä ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttaessa.             Aikooko Hallitus alentaa kirjojen lii-
32360: Kuntien varallisuuseroista riippuen oppilailla            kevaihtoveroa Euroopan yhteisön di-
32361: joko on tai ei ole tätä sivistyksellistä etua.            rektiivin suositusten tasolle tai poistaa
32362:    Suomessa kirjojen liikevaihtovero on noin              liikevaihtovero kokonaan oppikirjoilta
32363: kaksi kertaa suurempi kuin Euroopan yhteisön              ja kotimaiselta kaunokirjallisuudelta?
32364: direktiivin suosituksen maksimi on.
32365:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
32366: 
32367:           Tellervo Renko               Seppo Kääriäinen              Kalle Röntynen
32368:           Juho Sillanpää               Eino Siuruainen               Heli Astala
32369:           Matti Väistö                 Aapo Saari                    Seppo Pelttari
32370:           Sirkka-Liisa Anttila         Pentti Lahti-Nuuttila         Tytti Isohookana-Asunmaa
32371:           Kauko Heikkinen              Jukka Vihriälä                Erkki Pulliainen
32372:                                        Esko Aho
32373: 
32374: 
32375: 
32376: 
32377: 290010D
32378: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 654
32379: 
32380: 
32381: 
32382: 
32383:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32384:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sanomalehdet ja usein myös lääkkeet. Euroo-
32385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pan maissa alempien verokantojen käyttöönot-
32386: olette 20 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn           toon on vaikuttanut se, että maat säilyttivät
32387: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         verokantarakenteensa siirtyessään arvonlisäve-
32388: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        rojärjestelmään. Ennen arvonlisäverojärjestel-
32389: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        mään siirtymistä aiemmin verotettujen tavaroi-
32390: sesta kysymyksestä n:o 654:                          den verorasitusta ei haluttu lisätä. Pohjoismaat,
32391:                                                      jotka aloittivat yleisesti yhden verokannan jär-
32392:           Aikooko Hallitus alentaa kirjojen lii-
32393:                                                      jestelmillä, eivät myöskään vähäisiä poikkeuk-
32394:        kevaihtoveroa Euroopan yhteisön di-
32395:                                                      sia lukuun ottamatta luopuneet siitä siirtyes-
32396:        rektiivin suositusten tasolle tai poistaa
32397:                                                      sään arvonlisäverojärjestelmään.
32398:        liikevaihtovero kokonaan oppikirjoilta
32399:                                                         Euroopan yhteisön komissio teki vuonna
32400:        ja kotimaiselta kaunokirjallisuudelta?        1987 ehdotuksen arvonlisäverojärjestelmien yh-
32401:                                                      tenäistämiseksi vuoden 1992 loppuun mennes-
32402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32403:                                                      sä. Verokantojen harmonisoimiseksi komissio
32404: vasti seuraavaa:
32405:                                                      on ehdottanut siirtymistä kahden verokannan
32406:    Suomen liikevaihtoverojärjestelmässä kaikki       järjestelmään, jossa normaaliverokanta olisi ve-
32407: tavarat ovat periaatteessa saman verokannan          rottamista hinnoista laskettuna 14-20 % ja
32408: mukaan verollisia. Tavaroiden hintojen suh-          alempi verokanta 4-9 %. Komission ehdotuk-
32409: teelliset verosisällöt vaihtelevat kuitenkin suu-    sen mukaan alempi verokanta koskisi elintar-
32410: resti, koska osa tavaroista on säädetty verot-       vikkeita, lämmitys- ja valaistusenergiaa, vettä,
32411: tomiksi tai osittain verollisiksi ja eräiden tava-   lääkkeitä, sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja
32412: roiden ostajille myönnetään tavaroiden osto-         sekä henkilökuljetuksia. Komission ehdotusta
32413: hintaan sisältyvää veroa suurempi ostovähen-         ei ole vielä hyväksytty.
32414: nys. Verottomiksi tavaroiksi on säädetty vain           Suomen liikevaihtoverojärjestelmää kehite-
32415: sellaisia tavaroita, joita ei myydä vähittäiskau-    tään vaiheittain siten, että vuonna 1991 on
32416: passa, esimerkiksi tilatut sanoma- ja aikakaus-      tarkoitus saattaa voimaan järjestelmän lakitek-
32417: lehdet. Osittain verollisiksi tavaroiksi on niin     ninen uudistaminen. Tämän jälkeen tulee har-
32418: sanotun alkutuotevähennysjärjestelmän avulla         kittavaksi veron kertaantuvuuden poistaminen
32419: säädetty peruselintarvikkeet, rehut ja lannoit-      veropohjaa ja tuotantopanosten vähennysoi-
32420: teet sekä lääkkeet. Kirjojen osalta liikevaihto-     keuksia laajentamalla. Liikevaihtoverojärjestel-
32421: verolaissa ei ole erityissäännöksiä, joten kirjat    män uudistamisen tavoitteena on kaikissa vai-
32422: ovat yleisen verokannan mukaan verollisia.           heissa kehittää järjestelmää siten, että se raken-
32423:    Muissa Euroopan maissa, Pohjoismaita lu-          tuu arvonlisäverojärjestelmän periaatteille. Eri-
32424: kuun ottamatta, käytetään alempaa ja 0-vero-         laisten verokantojen käyttöönotto tulee ratkais-
32425: kantaa muun muassa kirjoihin. Muita aiemmin          tavaksi liikevaihtoverotuksen uudistamisen yh-
32426: verotettuja tavaroita ovat peruselintarvikkeet,      teydessä.
32427:     Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1990
32428: 
32429:                                                                            Ministeri Ilkka Kanerva
32430:                                       1989 vp. -      KK n:o 654                                     3
32431: 
32432: 
32433: 
32434: 
32435:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32436: 
32437:   1 det ~;yfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          europeiska länderna bibehöll sin skattesats-
32438: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           struktur vid övergången tili mervärdesskattesys-
32439: av den :20 december 1989 tili vederbörande            temet har inverkat på ibruktagandet av lägre
32440: medlem av statsrådet översänt avskrift av             skattesatser i dessa länder. Före övergången tili
32441: följande av riksdagsledamot Renko m.fl. un-           mervärdesskattesystemet ville man inte öka
32442: dertecknade spörsmål nr 654:                          skattebördan på de varor som beskattades
32443:                                                       lindrigare. De nordiska länderna, som allmänt
32444:          Ämnar Regeringen sänka omsätt-
32445:                                                       utgick från ett system med en skattesats, avstod
32446:        ningsskatten på böcker tili den nivå
32447:                                                       med få undantag inte heller från detta när de
32448:        som de Europeiska gemenskaperna re-
32449:                                                       övergick tili mervärdesskattesystemet.
32450:        kommenderar i sitt direktiv eller helt
32451:                                                          Europeiska gemenskapernas kommission
32452:        sbpa omsättningsskatten på läroböcker
32453:                                                       framlade år 1987 ett förslag tili harmonisering
32454:        och inhemsk skönlitteratur?
32455:                                                       av mervärdesskattesystemen före utgången av
32456:                                                       år 1992. För harmonisering av skattesatserna
32457:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32458:                                                       har kommissionen föreslagit en övergång tili ett
32459: samt anf5ra följande:
32460:                                                       system med två skattesatser, i vilket den nor-
32461:    I Finlands omsättningsskattesystem är alla         mala skattesatsen skulle vara 14--20 % och
32462: varor i princip skattepliktiga enligt samma           den lägre skattesatsen 4--9 % av det skattefria
32463: skattesats. Det relativa skatteinnehållet i varor-    priset. Enligt kommissionens förslag skulle den
32464: nas priser varierar dock kraftigt, eftersom det       lägre skattesatsen gälla livsmedel, uppvärm-
32465: stadgas att en del varor är skattefria eller delvis   nings- och belysningsenergi, vatten, läkemedel,
32466: skattepliktiga och eftersom köparna av vissa          tidningar och tidskrifter, böcker samt person-
32467: varor beviljas ett inköpsavdrag som är större         transporter. Kommissionens förslag har ännu
32468: än den skatt som inkluderas i varornas inköps-        inte godkänts.
32469: pris. Skattefrihet har stadgats endast för såda-         Finlands omsättningsskattesystem utvecklas
32470: na varor som inte säljs i minuthandeln, t.ex.         stegvis så, att en lagteknisk revidering av
32471: prenumerade tidningar och tidskrifter. Enligt         systemet a vses träda i kraft år 1991. Därefter
32472: det s.k. primärproduktavdragssystemet är bas-         skall ett slopande av ackumuleringen av skat-
32473: livsmedel, foder och gödsel samt läkemedel            ten, som skall ske genom breddning av skatte-
32474: delvis skattepliktiga varor. I fråga om böcker        basen och utvidgning av avdragsrättigheterna
32475: finns det i lagen angående omsättningsskatt           för produktionsinsatser, övervägas. Målet för
32476: inga särskilda stadganden, så böcker är skat-         revideringen av omsättningsskattesystemet är
32477: tepliktiga enligt den allmänna skattesatsen.          att i alla skeden utveckla systemet så, att det
32478:    I de ÖHiga europeiska länderna, med undan-         bygger på mervärdesskattesystemets princip.
32479: tag av Norden, används en lägre skattesats och        Frågan om ibruktagande av olika skattesatser
32480: 0-skattesats bl.a. för böcker. Andra varor som        skall avgöras i samband med omsättningsskat-
32481: beskattas lindrigare är baslivsmedel, tidningar       tereformen.
32482: och ofta också läkemedel. Det faktum att de
32483: 
32484:      Helsingfors den 23 januari 1990
32485: 
32486:                                                                             Minister Ilkka Kanerva
32487:                                              1989 vp.
32488: 
32489: Kirjallinen kysymys n:o 655
32490: 
32491: 
32492: 
32493: 
32494:                                  Renko ym.: Opettajapulan poistamiseksi tarvittavista toimen-
32495:                                     piteistä
32496: 
32497: 
32498:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32499:    Eduskunnan sivistysvaliokunta on usean          asetuksen muutos lisäisi joustavuutta kuntien
32500: vuoden ajan kiirehtinyt hallitukselta toimenpi-    virkasuhteiden järjestelyihin ja mahdollistaisi
32501: teitä maamme opettajapulan poistamiseksi.          ns. "FM-kotiäitien" käytön myös ala-asteen
32502:    Poikkeuskoulutuksen lisäämisen ohella tulee     opettajina.
32503: tutkia myös muita toimenpiteitä, joilla lisätään      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32504: opettaja voimia.                                   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
32505:    Eräänä lisätoimena tulisi harkita mm. ase-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32506: tuksen muutosta, jolla mahdollistetaan opetta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32507: japätevyys ala-asteen opetukseen riippumatta
32508: siitä, onko hakijalla lukio- tai yläasteen opet-            Mitä eri keinoja Hallitus aikoo käyt-
32509: tajapätevyys. Kyseisellä asetuksen muutoksella            tää poistaakseen opettajapulan niin
32510: vähennettäisiin paineita erivapausanomuksiin,             kuin eduskunnan sivistysvaliokunta on
32511: joita nykyisin on 200-300 vuosittain. Lisäksi             edellyttänyt?
32512:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
32513: 
32514:           Tellervo Renko               Heli Astala                   Kalle Röntynen
32515:           Juho Sillanpää               Matti Väistö                  Eino Siuruainen
32516:           Aapo Saari                   Seppo Pelttari                Jukka Vihriälä
32517:           Sirkka-Liisa Anttila         Kauko Heikkinen               Tytti Isohookana-Asunmaa
32518:           Erkki Pulliainen             Seppo Kääriäinen              Esko Aho
32519: 
32520: 
32521: 
32522: 
32523: 2900IOD
32524: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 655
32525: 
32526: 
32527: 
32528: 
32529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32530: 
32531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     että vuodesta 1989 lukien koulutukseen otetaan
32532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vähintään 880 opiskelijaa. Opintonsa aloitta-
32533: olette 20 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         neita oli vuonna 1987 801 ja vuonna 1985 735.
32534: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Korkeakouluille osoitetaan koulutuksen lisää-
32535: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      miseen tarvittavat voimavarat.
32536: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta          Kirjallisen kysymyksen perusteluissa maini-
32537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 655:                taan asetuksen muuttaminen siten, että aineen-
32538:                                                    opettajat saavat nykyistä laajemman kelpoisuu-
32539:            Mitä eri keinoja Hallitus aikoo käyt-
32540:                                                    den peruskoulun ala-asteen opetukseen. Myös
32541:          tää poistaakseen opettajapulan niin
32542:                                                    tällaiset toimenpiteet ovat selvitettävinä ja tar-
32543:          kuin eduskunnan sivistysvaliokunta on
32544:                                                    vittavia säännösten muutoksia valmistellaan.
32545:          edellyttänyt?
32546:                                                       Opettajankoulutuksen kehittämistoimikunta
32547:                                                    on esittänyt mietinnössään (Komiteanmietintö
32548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32549:                                                    1989:26) useita ehdotuksia, joiden tavoitteena
32550: vasti seuraavaa:
32551:                                                    on opettajien nykyistä joustavampi käyttö eri-
32552:    Luokanopettajien vajauksen poistamiseksi        laisissa opetustehtävissä.
32553: opetusministeriö on ryhtynyt seuraaviin toi-          Erivapaustyöryhmän tällä hetkellä lausun-
32554: menpiteisiin, joita jatketaan tarpeen mukaan:      nolla olevaan muistioon (opetusministeriön
32555:    1) Korkeakoulut tehostavat koulutustaan si-     työryhmien muistiaita 1989:58) sisältyy muun
32556: ten, että uusien opettajien määrä kasvaa. Ti-      muassa seuraava ehdotus: Teoreettisten yleissi-
32557: lanne on korjautumassa, sillä vuonna 1988          vistävien aineiden opettajan kelpoisuuden
32558: kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon suorit-    omaavan opettajan tulisi saada rajoitettu luo-
32559: ti 607 luokanopettajaa. Vastaava määrä oli         kanopettajan kelpoisuus edellyttäen, että hänel-
32560: vuonna 1987 583 ja lukuvuonna 1985/86 vain         lä olisi riittävä kokemus ala-asteella tapahtu-
32561: 397.                                               vasta opettamisesta. Ehdotus koskee jo luok-
32562:    2) Poikkeuskoulutusta järjestetään tarpeen ja   kien 3-6 teoreettisten aineiden opetusta.
32563: koulutushalukkuuden mukaisesti. Tähän kou-            Koulutuksen kehittämistoimenpiteet, sään-
32564: lutukseen on otettu vuonna 1987 noin 20,           nösten tarkistaminen, varsinaisen koulutuksen
32565: vuonna 1988 noin 60 ja vuonna 1989 noin 150        lisääminen ja poikkeuskoulutuksen järjestämi-
32566: opiskelijaa.                                       nen koskevat myös muita peruskoulun ja lu-
32567:    3) Varsinaista koulutusta on lisätty siten,     kion opettajaryhmiä tarpeen mukaan.
32568:        Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
32569: 
32570:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
32571:                                     1989 vp. -     KK n:o 655                                      3
32572: 
32573: 
32574: 
32575: 
32576:                              Till Riksdagens Herr Talman
32577: 
32578:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1987 och 735 1985. Högskolorna anvisas de
32579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        medel som behövs för att utvidga utbildningen.
32580: av den 20 december 1989 tili vederbörande             I motiveringen tili spörsmålet nämns en
32581: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       ändring av förordningen enligt viiken ämneslä-
32582: följande av riksdagsman Tellervo Renko m.fl.       rarna skulle få utvidgad behörighet för lågsta-
32583: undertecknade spörsmål nr 655:                     dieundervisning i grundskolan. Ä ven dylika
32584:          Vilka olika åtgärder ämnar Regering-      åtgärder är föremål för utredningar och behöv-
32585:        en vidta för att avhjälpa lärarbristen på   liga ändringar i olika stadganden håller på att
32586:        det sätt som riksdagens kulturutskott       beredas.
32587:        förutsätter?                                   1 sitt betänkande (Kommittebetänkande
32588:                                                    1989:26) har kommissionen för utveckling av
32589:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       lärarutbildningen framlagt många förslag som
32590: följande:                                          syftar tili ett smidigare utnyttjande av lärarna i
32591:                                                    olika undervisningsuppgifter.
32592:     För att avhjälpa bristen på klasslärare har
32593: undervisningsministeriet vidtagit följande åt-        1 den promemoria (promemorior av under-
32594: gärder som vid behov kommer att fortsättas:        visningsministeriets arbetsgrupper 1989:58) av
32595:     1) Högskolorna håller på att effektivera sin   arbetsgruppen för dispensfrågor som för när-
32596: utbildning så att antalet nya lärare ökar.         varande är på remiss ingår bl.a. följande
32597: Situationen håller på att rättas tili, ty 1988     förslag: En lärare som innehar behörighet för
32598: avlade 607 klasslärare pedagogie kandidatexa-      lärare i teoretiska allmänbildande ämnen borde
32599: men. Motsvarande antal 1987 var 583 och            få begränsad behörighet för klasslärare under
32600: läsåret 1985/86 endast 397.                        förutsättning att han har tillräcklig erfarenhet
32601:     2) undantagsutbildning ordnas vid behov        av undervisningen i lågstadiet. Förslaget gäller
32602: och med hänsyn tili benägenheten tili utbild-      undervisningen i teoretiska ämnen redan på
32603: ning. Tili denna form av utbildning har intagits   årskurserna 3--6.
32604: ca 20 studerande 1987, ca 60 1988 och ca 150          Utvecklingsåtgärderna inom utbildningen,
32605: 1989.                                              revideringen av olika stadganden, utökningen
32606:     3) Den egentliga utbildningen har utvidgats    av den egentliga utbildningen och undantagsut-
32607: så att sedan 1989 intas minst 880 studerande       bildningen gäller vid behov även andra lärar-
32608: tili utbildning. Antalet nya studerande var 801    grupper i grundskolan och gymnasiet.
32609:     Helsingfors den 19 januari 1990
32610: 
32611:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
32612:                                                1989 vp.
32613: 
32614: Kirjallinen kysymys n:o 656
32615: 
32616: 
32617: 
32618: 
32619:                                   Saapunki: Sairauksien ennaltaehkäisyä ja kuntoutustoiminnan
32620:                                      järjestämistä koskevista suunnitelmista
32621: 
32622: 
32623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32624: 
32625:    Kansaneläkelaitos on suorituttanut kansan-           Muutosesitys on herättänyt ihmetystä ja pa-
32626: eläkelain 34 §:n ja sairausvakuutuslain 60 §:n 2     heksuntaa esim. vammaisjärjestöjen keskuudes-
32627: momentin suomin mahdollisuuksin sairauksien          sa, joiden jäsenet ovat usein hyvin riippuvaisia
32628: ennaltaehkäisyä sekä invalidien, reumapotilai-       jatkuvan kuntoutuksen saannista.
32629: den yms. kuntoutustoimintaa.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32630:    Nyt kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriös-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32631: sä virkamiestyönä valmisteltu lakiluonnos tulisi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32632: kumoamaan edellä mainitut pykälät niin sano-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32633: tusti tarpeettomina. Lisäksi lakiluonnoksen                    Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
32634: mukaan kyseinen ennalta ehkäisevä sairaanhoi-               tarkoitetusta sairauksien ennaltaehkäi-
32635: to ja kuntoutus kuuluvat julkisen terveydenhoi-             syä ja kuntoutustoimintaa koskevasta
32636: tojärjestelmän piiriin.                                     lakiluonnoksesta, jolla mainitut hoito-
32637:    Kyseinen lakiesitys on tuomassa kunnille                 velvoitteet siirrettäisiin kuntien hoidet-
32638: jälleen lisävelvoitteita niin taloudellisessa mie-          tavaksi, ja
32639: lessä kuin henkilökunnan lisätarpeenkin muo-                   miten suuret lisäkustannukset kunnil-
32640: dossa. Potilaiden näkökulmasta katsottuna                   le olisi tulossa ja miten aiotaan taata
32641: muutos tuo epävarmuutta hoitovarmuuden                      potilasturvallisuus, kun tunnetaan kun-
32642: suhteen.                                                    tien rajalliset voimavarat?
32643: 
32644:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
32645: 
32646:                                            Pauli Saapunki
32647: 
32648: 
32649: 
32650: 
32651: 290010D
32652: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 656
32653: 
32654: 
32655: 
32656: 
32657:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32658:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       vän lainsäädäntöhankkeen yhteydessä selvite-
32659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tään myös Kansaneläkelaitoksen antaman kun-
32660: olette 21 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          toutuksen rooli.
32661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Lakiluonnoksessa ehdotetaan Kansaneläke-
32662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laitoksen kuntoutustoimintaa selvennettäväksi
32663: edustaja Saapungin näin kuuluvasta kirjallises-     niin, että kansaneläkelain ja sairausvakuutus-
32664: ta kysymyksestä n:o 656:                            lain kuntoutusta koskevat, vanhentuneet sään-
32665:                                                     nökset kumottaisiin ja korvattaisiin uudella
32666:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
32667:        tarkoitetusta sairauksien ennaltaehkäi-      lailla Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoimin-
32668:                                                     nasta.
32669:        syä ja kuntoutustoimintaa koskevasta
32670:                                                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudis-
32671:        lakiluonnoksesta, jolla mainitut hoito-
32672:                                                     tamishankkeen tavoitteena on eri viranomais-
32673:        velvoitteet siirrettäisiin kuntien hoidet-
32674:                                                     ten ja muiden kuntoutustahojen järjestämän
32675:        tavaksi, ja
32676:                                                     kuntoutustoiminnan nykyistä parempi yhteen-
32677:           miten suuret lisäkustannukset kunnil-
32678:                                                     sovittaminen sekä eri tahojen selkeä työnjako
32679:        le olisi tulossa ja miten aiotaan taata
32680:                                                     ja siihen liittyvä vastuu kuntoutuspalvelujen
32681:        potilasturvallisuus, kun tunnetaan kun-
32682:                                                     järjestämisestä. Kuntoutuksen tarpeessa olevan
32683:        tien rajalliset voimavarat?
32684:                                                     ihmisen kannalta se merkitsee riittävän varhain
32685:                                                     aloitettua kuntoutusta ja sen keskeytymätöntä
32686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32687:                                                     jatkumista.
32688: vasti seuraavaa:
32689:                                                        Lisäksi lainsäädäntöuudistuksella pyritään
32690:    Valtioneuvoston asettamassa kuntoutus-           kuntoutuspalvelujen käyttäjän kuntoutushaluk-
32691: asiain neuvottelukunnassa on käsiteltävänä          kuuden parantamiseen ja kuntoutusajan toi-
32692: luonnos kuntoutuksen yhteistoiminnan ja työn-       meentuloturvan kehittämiseen.
32693: jaon kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi.          Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että kaikkien
32694: Neuvottelukunnassa ovat edustettuina kaikki         kuntoutukseen osallistuvien tahojen (sosiaali-
32695: kuntoutuksen järjestämisen kannalta keskeiset       ja terveydenhuollon, työterveydenhuollon, työ-
32696: tahot: sosiaali- ja terveysministeriö, opetusmi-    voimapalvelujen, perus- ja ammattiopetuksen,
32697: nisteriö, työministeriö, Kansaneläkelaitos, työ-    kansaneläke- ja sairausvakuutuksen sekä työ-
32698: eläke- ja tapaturmavakuutusjärjestelmät, lää-       ja liikennevakuutuksen) peruslainsäädäntöä
32699: kintöhallitus, sosiaalihallitus, työmarkkinaosa-    täydennettäisiin kuntoutusvelvollisuutta koske-
32700: puolet, kuntien keskusjärjestöt sekä vammais-       valla säännöksellä sekä yhteistyövelvoitteella.
32701: järjestöt.                                             Lain tarkoitus ja sisältö on parhaillaan kä-
32702:    Käsiteltävänä olevan esitysluonnoksen taus-      siteltävänä kuntoutusasiain neuvottelukunnas-
32703: tana on neuvottelukunnan aikaisemmin laati-         sa. Lain tarkoituksena ei ole muuttaa Kansan-
32704: ma selvitys kuntoutuksen nykyisistä epäkohdis-      eläkelaitoksen ja kunnallisen terveydenhuollon
32705: ta. Tässä selvityksessä todettiin kuntoutuksen      välistä kustannusosuutta kuntoutuksen järjes-
32706: keskeisten ongelmien olevan eri tahojen puut-       tämisessä. Sen tarkoituksena on selkeyttää näi-
32707: teellinen yhteistyö sekä epäselvä työnjako ja       den kahden osapuolen välistä työnjakoa ja
32708: kuntoutusajan puutteellinen toimeentuloturva.       luoda paremmat edellytykset kuntoutettavan
32709: Ministeriössä vireillä olevan kuntoutusta kos-      kannalta tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikai-
32710: kevan yhteistoiminnan selkeyttämiseen tähtää-       sen kuntoutuksen järjestämiselle.
32711:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1990
32712: 
32713:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32714:                                       1989 vp. -      KK n:o 656                                       3
32715: 
32716: 
32717: 
32718:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32719: 
32720:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mer det även att utredas viiken roll den
32721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           rehabilitering har som folkpensionsanstalten
32722: av den 21 december 1989 tili vederbörande             erbjuder.
32723: medlem av statsrådet översänt avskrift av                I lagutkastet föreslås ett sådant förtydligande
32724: följande av riksdagsman Saapunki underteck-           av folkpensionsanstaltens rehabiliteringsverk-
32725: nade spörsmål nr 656:                                 samhet att de föråldrade stadgandena om
32726:                                                       rehabilitering i folkpensionslagen och sjukför-
32727:           Är Regeringen medveten om det i
32728:                                                       säkringslagen upphävs och ersätts med en ny
32729:        motiveringen avsedda utkastet tili en
32730:                                                       Iag om Folkpensionsanstaltens rehabiliterings-
32731:        Iag om förebyggande av sjukdomar och
32732:        om rehabiliteringsverksamhet, genom            verksamhet.
32733:                                                          Projektet för revidering av Iagstiftningen om
32734:        viiken Iag de nämnda vårdförpliktelser-
32735:                                                       rehabilitering syftar tili ett bättre samordnande
32736:        na skulie överföras på kommunerna,
32737:                                                       än nu av den rehabiliteringsverksamhet som
32738:        och                                            olika myndigheter och andra rehabiliseringsor-
32739:           hur stora extra kostnader skulie detta
32740:                                                       ganisationer anordnar samt en klar arbetsför-
32741:        medföra för kommunerna och på vilket
32742:        sätt ämnar man trygga patientsäkerhe-          delning mellan olika instanser och i samband
32743:                                                       därmed ansvar för anordnande av rehabilite-
32744:        ten, med kännedom om kommunernas
32745:                                                       ringsservice. Från den persons synpunkt som är
32746:        begränsade resurser?                           i behov av rehabilitering betyder detta att
32747:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          rehabiliteringen inleds tillräckligt tidigt och att
32748:                                                       den fortgår utan avbrott.
32749: samt anföra följande:                                    En ytterligare strävan med lagstiftningsrefor-
32750:    Ett utkast tili lagstiftning om utvecklande av     men är att öka rehabiliteringsbenägenheten hos
32751: samarbetet och arbetsfördelningen vid rehabi-         dem som anlitar rehabiliteringsservicen och att
32752: Iitering är under behandling i delegationen för       utveckla utkomstskyddet för rehabiliteringsti-
32753: rehabiliteringsärenden, som tillsatts av statsrå-     den.
32754: det. I delegationen är alla de instanser före-           I Iagutkastet föreslås att den grundläggande
32755: trädda som är centrala med tanke på ordnan-           lagstiftningen om alla de instanser som deltar i
32756: det av rehabilitering, nämligen social- och           rehabilitering (social- och hälsovården, före-
32757: hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet,      tagshälsovården, arbetskraftsservicen, grund-
32758: arbetsministeriet, Folkpensionsanstalten, ar-         och yrkesundervisningen, folkpensions- och
32759: betspensions- och olycksfalisförsäkringssyste-        sjukförsäkringen samt arbets- och trafikförsäk-
32760: men, medicinalstyrelsen, socialstyrelsen, arbets-     ringen) kompletteras med ett stadgande om
32761: marknadsparterna, kommunernas centralorga-            rehabiliteringsskyldighet och med en samar-
32762: nisationer samt handikapporganisationerna.            betsförpliktelse.
32763:    Det lagutkast som här avses bygger på en              Syftet med lagen och dess innehåll behandlas
32764: utredning som delegationen tidigare gjort om          som bäst i delegationen för rehabiliteringsären-
32765: de missförhållanden som råder inom rehabili-          den. Lagen syftar inte tili att ändra på folk-
32766: teringen. I utredningen konstaterades de cen-         pensionsanstaltens och den kommunala hälso-
32767: trala problemen i fråga om rehabilitering vara        vårdens inbördes kostnadsandelar för ordnan-
32768: bristerna i samarbetet mellan olika instanser         de av rehabilitering. Syftet med Iagen är att
32769: och en oklar arbetsfördelning samt det brist-         förtydliga arbetsfördelningen mellan dessa två
32770: fäliiga utkomstskyddet under rehabiliteringsti-       parter och skapa bättre förutsättningar för att
32771: den. I samband med ett vid ministeriet aktuellt       anordna en rehabilitering som från den reha-
32772: Iagstiftningsprojekt, som syftar tili att förtydli-   biliteringsbehövande personens synpunkt är
32773: ga samarbetet i fråga om rehabilitering, kom-         ändamålsenlig och sker vid rätt tidpunkt.
32774:      Helsingfors den 24 januari 1990
32775: 
32776:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32777:                                              1989 vp.
32778: 
32779: Kirjallinen kysymys n:o 657
32780: 
32781: 
32782: 
32783: 
32784:                                  Rinne: Retkeilyalueen perustamisesta Pyhärannan Rihtniemeen
32785: 
32786: 
32787:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32788: 
32789:    Rihtniemen alue Pyhärannan kunnassa on          vuosina kärsinytankarastaluonnon rakentami-
32790: Rauman seudun viimeisiä luonnonalueita, jois-      sesta. Ihmisillä, jotka eivät omista tai halua
32791: sa meriluonto yhdistyy monipuoliseen metsä-        omistaa maata, on suuria ongelmia vapaan
32792: luontoon.                                          luonnon saavuttamisessa. Myös vapaat rannat
32793:    Puuston ikä on satoja vuosia. Rauman kau-       ovat täyttymässä.
32794: punki on syväväylän toisella puolella rauhoit-        Lopullisena tavoitteena tulee olla luonnon-
32795: tanut lintusaaria.                                 suojelualue.
32796:    Ympäristöministeri Kaj Bärlund on antanut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32797: joulukuun II päivänä 1989 vastauksen Vihrei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32798: den kansanedustaja Erkki Pulliaisen kirjalliseen   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32799: kysymykseen, joka koskee Rihtniemen alueen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32800: muodostamista luonnonsuojelualueeksi.
32801:    Ministeri Bärlund toteaa vastauksessaan,                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy retkei-
32802: että Rihtniemen alueen merkitys virkistysaluee-           lyalueen perustamiseksi Pyhärannan
32803: na on kiistaton. Rauman seutu on viime                    Rihtniemeen?
32804:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
32805: 
32806:                                           Heikki Rinne
32807: 
32808: 
32809: 
32810: 
32811: 2900100
32812: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 657
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 
32817:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32818:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksessani kansanedustaja Pulliaisen ky-
32819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      symykseen mainitsin myös, että "Rihtniemen
32820: olette 21 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn         maisemaa muuttavat rajusti Olkiluodon ja
32821: kirjeenne n:o 3303 ohella toimittanut valtioneu-   Forsmarkin ydinvoimaloiden välisen tasavir-
32822: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tayhteyden Suomen puolella vaatima suurjän-
32823: kansanedustaja Rinteen kirjallisesta kysymyk-      nitelinja ja tasasuuntauslaitteiden vaatimat ra-
32824: sestä n:o 657, jossa tiedustellaan:                kenteet." Nämä huonontavat luonnollisesti
32825:                                                    alueen virkistysarvoa.
32826:          Mihin toimiin Hallitus ryhtyy retkei-
32827:        lyalueen perustamiseksi Pyhärannan             Vastauksessani kansanedustaja Pulliaisen ky-
32828:        Rihtniemeen?                                symykseen esitin alueen maankäytön suunnit-
32829:                                                    telusta seuraavaa: "Maankäyttötilannetta sel-
32830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kiinnyttäisi Rihtniemelle laadittava osayleis-
32831: vasti seuraavaa:                                   kaava, jossa otettaisiin huomioon virkistys- ja
32832:   Kysymys koskee samaa asiaa kuin kansan-          luonnonsuojelutarpeet Tämä on kuitenkin Py-
32833: edustaja Pulliaisen 7 päivänä marraskuuta 1989     härannan kunnan asia, sillä koko maan kan-
32834: päivätty kysymys. Siihen olen vastannut 11         nalta merkityksellisiä erityisiä luonnonarvoja ei
32835: päivänä joulukuuta 1989, jolloin ilmoitin, että    alueella enää valitettavasti ole tähän asti hei-
32836: "Pyhärannan Rihtniemen merkitys virkistys-         kosti säännellyn rakentamisen takia." Sama
32837: alueena on kiistaton. Sinne on jo pitkään          koskee yhtä lailla myös luonnon virkistyskäyt-
32838: rakennettu loma-asuntoja eikä alueella siksi ole   töä. Rihtniemen metsissä voi kuitenkin yhä
32839: enää kovinkaan suurta arvoa luonnonsuojelun        marjastaa ja sienestää, sillä, kuten kansan-
32840: kannalta." Myös yleisen virkistyskäytön kan-       edustaja Pulliaisenkin kysymykseen antamassa-
32841: nalta Rihtniemen tärkein osa, rannat, on ku-       ui vastauksessa mainitsin: "Jokamiehenoikeu-
32842: takuinkin menetetty. Virkistysalueen perusta-      della kaikilla on mahdollisuus liikkua vapaasti
32843: miseksi eivät ainakaan valtion toimet tule         ja maksutta toisen omistamalla maalla, ellei
32844: kysymykseen.                                       sitä ole erityisin määräyksin kielletty."
32845: 
32846:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1990
32847: 
32848:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32849:                                      1989 vp. -     KK n:o 657                                    3
32850: 
32851: 
32852: 
32853: 
32854:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32855:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mål nämnde jag även att "Landskapet vid
32856: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Rihtniemi påverkas drastiskt av den högspän-
32857: nr 3303 av den 2I december I989 tili vederbö-       ningslinje som likströmsförbindelsen på den
32858: rande mediem av statsrådet översänt avskrift        finländska sidan mellan kärnkraftverken i OI-
32859: av följande av riksdagsman Rinne underteck-         kiluoto och Forsmark fordrar och de konstruk-
32860: nade spörsmål nr 657:                               tioner som fordras för likriktarna." Dessa
32861:                                                     försämrar naturligtvis områdets rekreationsvär-
32862:          Vilka åtgärder kommer Regeringen
32863:        att vidta för att ett friluftsområde skall   de.
32864:                                                        1 mitt svar på riksdagsman Pulliainens spörs-
32865:        inrättas i Rihtniemi i Pyhäranta?
32866:                                                     mål anförde jag följande om planeringen av
32867:                                                     markanvändningen på området: En delgene-
32868:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32869:                                                     ralpian för Rihtniemi, i viiken behoven av
32870: samt anföra följande:
32871:                                                     rekreation och naturskydd beaktas, skulle klar-
32872:    Spörsmålet gäller samma sak som riksdags-        göra situationen då det gäller markanvändning-
32873: man Pulliainens spörsmål av den 7 november          en. Detta är likväl en sak för Pyhäranta
32874: I989. På det svarade jag den II december I989,      kommun, eftersom området tili föijd av den
32875: varvid jag meddelade att "Rihtniemi i Pyhä-         dåiigt reglerade byggnadsverksamheten tyvärr
32876: ranta är obestridligen betydelsefullt som re-       inte längre erbjuder några naturvärden, som
32877: kreationsområde. Här har redan under en lång        vore speciella med tanke på hela landet. Det-
32878: tid byggts semesterbostäder och området är tili     samma gäller likaså även en rekreationsan-
32879: följd av detta inte längre av så stort värde från   vändning av naturen. I skogarna i Rihtniemi är
32880: naturvårdssynpunkt sett." Också när det gäller      det dock ännu möjligt att ploeka bär och
32881: en allmän rekreationsanvändning är den vikti-       svamp, ty liksom jag nämnde i mitt svar på
32882: gaste delen av Rihtniemi, stränderna, tämligen      riksdagsman Pulliainens spörsmål: "Till följd
32883: förstörda. Några statliga åtgärder för inrättan-    av allemansrätten har var och en rätt att fritt
32884: de av ett rekreationsområde kommer åtminsto-        och för intet röra sig på mark, som ägs av
32885: ne inte i fråga.                                    någon annan, förutsatt att det inte utfärdats
32886:    I mitt svar på riksdagsman Pulliainens spörs-    särskilda föreskrifter som förbjuder detta."
32887: 
32888:     Helsingfors den 29 januari 1990
32889: 
32890:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
32891: 1
32892: 
32893: 1
32894: 
32895: 1
32896: 
32897: 1
32898: 
32899:     1
32900: 
32901:     1
32902: 
32903:     1
32904: 
32905:     1
32906: 
32907:         1
32908: 
32909:         1
32910: 
32911:         1
32912: 
32913:         1
32914: 
32915:             1
32916: 
32917:             1
32918:                                              1989 vp.
32919: 
32920: Kirjallinen kysymys n:o 658
32921: 
32922: 
32923: 
32924: 
32925:                                  Melin: Asuntotuotantolain mukaisten etujen myöntämisestä työ-
32926:                                     suhdeasunnoiksi rakennettaville vuokrataloille
32927: 
32928: 
32929:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32930: 
32931:    Asuntolain (81/82) 6 §:n mukaan yritys ei voi   rakentamaan työsuhdeasuntoja valtion asunto-
32932: saada valtion asuntolainaa vuokratalon raken-      lainan turvin varmistaakseen siten työvoiman
32933: tamista varten. Valtioneuvosto voi kuitenkin       saatavuuden ja pysyvyyden nykyisen työvoima-
32934: yksittäistapauksissa erityisistä syistä myöntää    ja asuntopulan aikana.
32935: luvan lainan saantia varten.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32936:    Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32937: lain (867 /80) 2 §:n mukaan yritys ei voi saada    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32938: myöskään korkotukilainaa vuokratalon raken-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32939: tamista varten.                                               Onko Hallitus valmis esittämään
32940:    Mainittujen lakien rajoituksien vuoksi yritys           lainmuutoksen, joka mahdollistaisi yri-
32941: ei voi rakentaa omistukseensa valtion osalai-              tyksille asuntotuotantolain mukaisen
32942: noittamia tai korkotukea saavia vuokra-asun-               asuntolainan ja korkotukilain mukaisen
32943: toja henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi.                     korkotuen saamisen vuokratalojen ra-
32944:    Monet yritykset työvoimapulan alueilla oli-             kentamiseen henkilökunnan työsuhde-
32945: sivat omalta osaltaan valmiita rahoittamaan ja             asunnoiksi?
32946: 
32947:     Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1989
32948: 
32949:                                          Ingvar S. Melin
32950: 
32951: 
32952: 
32953: 
32954: 2900100
32955: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 658
32956: 
32957: 
32958: 
32959: 
32960:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuokratalon rakentamiseen asunto-osakeyhtiö-
32962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muodossa, jolloin asukkailla on omaksilunas-
32963: olette 21 päivänä joulukuuta 1989 päivätyn          tamisoikeus kahden vuoden asumisen jälkeen.
32964: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Valtioneuvosto voi asuntotuotantolain 6 §:n 1
32965: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       momentin 1 kohdan nojalla myös yksittäista-
32966: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          pauksessa erityisistä syistä antaa luvan asunto-
32967: kirjallisesta kysymyksestä n:o 658:                 lainan myöntämiseen esimerkiksi yritykselle
32968:           Onko Hallitus valmis esittämään           vuokratalon rakentamista varten.
32969:        lainmuutoksen, joka mahdollistaisi yri-         Yritysten kiinnostus aravavuokratalojen ra-
32970:        tyksille asuntotuotantolain mukaisen         kentamiseen on ollut suhdanteista riippuen
32971:                                                     hyvin vaihtelevaa. Työvoimapulan aikana yri-
32972:        asuntolainan ja korkotukilain mukaisen
32973:                                                     tykset ovat kiinnostuneita myös arava-vuokra-
32974:        korkotuen saamisen vuokratalojen ra-
32975:                                                     asunnoista, mutta suhdanteiden muuttuessa
32976:        kentamiseen henkilökunnan työsuhde-
32977:                                                     vuokra-asunnoista halutaan yleensä päästä
32978:        asunnoiksi?
32979:                                                     eroon. Yritykset ovat esimerkiksi 1980-luvun
32980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alkupuoliskolla myyneet noin 40 000 vapaara-
32981:                                                     hoitteista vuokra-asuntoa.
32982: vasti seuraavaa:
32983:                                                        Pysyvän vuokra-asuntokannan säilyttämisen
32984:    Asuntotuotantolain (81 /82) 6 §:n nojalla val-   ja vuokralaisten asumisturvan kannalta on
32985: tion asuntolainaa vuokratalon rakentamista,         perusteltua, että aravavuokra-asuntoja tuote-
32986: laajentamista tai peruskorjausta varten ei pää-     taan pääsääntöisesti kuntien, kuntainliittojen ja
32987: sääntöisesti voida myöntää yrityksille. Yrityk-     asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein
32988: sille ei voida myöskään myöntää vuokra-asun-        harjoittavien yhteisöjen toimesta. Työpaikko-
32989: tolainojen korkotuesta annetussa laissa (867 j      jen kehitys otetaan huomioon asuntolainoja
32990: 80) tarkoitettuja korkotukilainoja.                 myönnettäessä. Työsuhdeasuntojen rakenta-
32991:     Edellä mainitusta huolimatta yritykset voivat   mista voitaisiin tehostaa esimerkiksi korkotu-
32992: nykyisinkin eräissä tapauksissa saada valtion       kijärjestelmää kehittämällä siten, että rahoitus
32993: asuntolainaa työsuhdeasuntoja varten. Valtion       koostuisi valtion korkotukilainan lisäksi yritys-
32994: asuntolainaa voidaan myöntää yritykselle            ten ja vakuutusyhtiöiden rahoituksesta.
32995:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1990
32996: 
32997:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32998:                                     1989 vp. -     KK n:o 658                                      3
32999: 
33000: 
33001: 
33002: 
33003:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33004:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hyreshus i form av bostadsaktiebolag, varvid
33005: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        invånarna har rätt att inlösa sin bostad sedan
33006: av den 21 december 1989 tili vederbörande          de bott där två år. Statsrådet kan med stöd av
33007: medlem av statsrådet översänt avskrift av          6 § 1 mom. 1 punkten lagen om bostadspro-
33008: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin un-        duktion även i enskilda fall av särskilda skäl ge
33009: dertecknade spörsmål nr 658:                       tillstånd att bevilja t.ex. ett företag bostadslån
33010:                                                    för uppförande av hyreshus.
33011:          Är Regeringen beredd att föreslå en
33012:                                                       Företagens intresse för att bygga aravahyres-
33013:        lagändring som skulle göra det möjligt
33014:        för företagen att med stöd av lagen om      hus har varierat mycket beroende på konjunk-
33015:        bostadsproduktion få bostadslån och         turerna. När det råder brist på arbetskraft är
33016:        med stöd av lagen om räntestöd för          företagen intresserade av aravahyresbostäder,
33017:        hyresbostadslån få räntestöd för byg-       men när konjunkturerna förändras vill företa-
33018:                                                    gen i allmänhet göra sig av med hyresbostä-
33019:        gande av hyreshus som arbetsbostäder
33020:                                                    derna. T.ex. under den första hälften av 1980-
33021:        åt personalen?
33022:                                                    talet sålde företagen ungefär 40 000 fritt finan-
33023:   Säsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sierade hyresbostäder.
33024:                                                       Med tanke på vikten av att bevara ett
33025: samt anföra följande:
33026:                                                    permanent bestånd av hyresbostäder och tryg-
33027:    Med stöd av 6 § lagen om bostadsproduktion      ga boendet för hyresgästerna är det motiverat
33028: (81/82) kan statligt bostadslån, som är avsett     att aravahyresbostäder produceras huvudsakli-
33029: för uppförande, utvidgande eller grundrepara-      gen av kommuner, kommunalförbund och så-
33030: tion av hyreshus, i regel inte beviljas företag.   dana samfund som hyr ut bostäder på sociala
33031: Företagen kan inte heller beviljas räntestödslån   grunder. Utvecklingen beträffande arbetsplat-
33032: som avses i lagen om räntestöd för hyresbo-        serna beaktas när bostadslån beviljas. Byggan-
33033: stadslån (867 /80).                                det av arbetsbostäder kunde effektiveras t.ex.
33034:    Oberoende av vad som anförts ovan kan           genom att räntestödssystemet utvecklas så att
33035: företagen också numera i vissa fall få statliga    finansieringen skulle bestå inte bara av statliga
33036: bostadslån för arbetsbostäder. Ett företag kan     räntestödslån utan också av finansiering från
33037: beviljas statligt bostadslån för uppförande av     företag och försäkringsbolag.
33038:     Helsingfors den 29 januari 1990
33039: 
33040:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
33041:                                             1989 vp.
33042: 
33043: Skriftligt spörsmål nr 659
33044: 
33045: 
33046: 
33047: 
33048:                                 Lax: Om tryggande av jakträtten för lokalbefolkningen mom
33049:                                    Ekenäs skärgårds nationalpark
33050: 
33051: 
33052:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33053: 
33054:    Vi har idag tre nationalparker inom våra       reglerad jakt med tilihörande viltvård bättre
33055: skärgårdsområden. Lagen om Ekenäs skär-           går att upprätthålia en mångsidig artfauna än
33056: gårds nationalpark trädde i kraft den 1 oktober   genom att passivt fridlysa djuren och låta dem
33057: 1989. Syftet med nationalparken är enligt lagen   helt ta vara på sig själva. Genom jakten går det
33058: att bevara en representativ del av skärgårds-     också att motverka att balansen i naturen
33059: och havsområdet i genuint skick och att främja    rubbas och att skadedjursbeståndet utsätter de
33060: miljöforskningen och intresset för naturen. Det   närliggande områdena och där bedrivna nä-
33061: är alitså fråga om att slå vakt om den            ringar för en oskäligt stor påfrestning. Syftet
33062: ursprungliga skärgården och att upprätthålia      med nationalparken skulie uppenbarligen ock-
33063: området i naturtillstånd bl.a. genom att hindra   så bättre kunna nås om den jaktutövande
33064: att det exploateras som byggnadsmark.             lokalbefolkningens intresse för vården av djur-
33065:    I fråga om de nationalparker som hittilis      arterna inom området kunde stimuleras.
33066: grundats i våra skärgårdsområden har en reg-         Tili min kännedom har likväl kommit att
33067: lerad jakt av en viss omfattning tiliåtits i      beredningen av den förordning som skali gälia
33068: enlighet med vad som enligt naturskyddslagen      Ekenäs nationalpark avser att helt förbjuda
33069: är möjligt på särskilda skyddsområden.            den traditionelia jakten och fångandet av ska-
33070:    En naturahushålining på naturens vilikor har   dedjur på nationalparkens område.
33071: sedan urminnestider varit grunden för skär-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
33072: gårdsbefolkningens tillvaro. Möjligheterna att    den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
33073: bedriva naturanäringar såsom jakt och fiske       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
33074: bidrar fortfarande på ett avgörande sätt och i    rådet stälia följande spörsmål:
33075: högre grad än vad antagits tili att en levande
33076: bosättning skali kunna upprätthålias i skärgår-             Hur ämnar Regeringen se tili att
33077: den. Också med tanke på att skärgårdens                  lokalbefolkningens hävdvunna rätt att
33078: kulturtraditioner skali kunna hålias vid liv är          jaga inom skärgårdsområdet också
33079: det därför angeläget att naturahushålining i             framgent tryggas inom gränserna för
33080: form av jakt på ett fågel- och viltbestånd som           Ekenäs nationalpark, att denna befolk-
33081: förökar och förnyar sig fortfarande skali vara           nings likstäliighet tryggas och att dess
33082: tillåtet i våra nationalparker.                          rättigheter tiligodoses lika väl som inom
33083:    Erfarenheterna visar att det med hjälp av en          övriga nationalparker i skärgården?
33084: 
33085:      Helsingfors den 2 januari 1990
33086: 
33087:                                           Henrik Lax
33088: 
33089: 
33090: 
33091: 
33092: 2900100
33093: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 659
33094: 
33095: Kirjallinen kysymys n:o 659                                                                Suomennos
33096: 
33097: 
33098: 
33099: 
33100:                                   Lax: Paikallisväestön metsästysoikeuden turvaamisesta Tammi-
33101:                                      saaren saariston kansallispuiston alueella
33102: 
33103: 
33104:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33105: 
33106:    Meillä on nykyään kolme kansallispuistoa          eläimet ja jättämällä ne täysin oman onnensa
33107: saaristoalueillamme. Laki Tammisaaren saaris-        nojaan. Metsästyksen avulla pystytään myös
33108: ton kansallispuistosta tuli voimaan 1 päivänä        estämään se, että luonnon tasapaino horjuu ja
33109: lokakuuta 1989. Kansallispuiston tarkoitukse-        että vahinkoeläinkanta asettaa lähialueet ja
33110: na on lain mukaan säilyttää edustava osa             niillä harjoitetut elinkeinot kohtuuttoman suu-
33111: saaristo- ja merialuetta aitona ja edistää ympä-     relle rasitukselle. Kansallispuiston tarkoitus
33112: ristötutkimusta ja luonnonharrastusta. Kyse on       pystyttäisiin myös saavuttamaan ilmeisesti pa-
33113: siis alkuperäisen saariston vaalimisesta ja          remmin, jos metsästystä harjoittavan paikallis-
33114: alueen luonnontilassa säilyttämisestä mm. estä-      väestön kiinnostusta eläinlajien vaalintaan alu-
33115: mällä sen käyttö rakennusmaana.                      eella voitaisiin kannustaa.
33116:    Tähän saakka saaristoalueillemme peruste-            Tietooni on kuitenkin tullut, että Tammisaa-
33117: tuissa kansallispuistoissa on tietynlaajuinen        ren kansallispuistoa koskevan asetuksen val-
33118: säännelty metsästys sallittu sen mukaisesti kuin     mistelussa on tarkoitus täysin kieltää perintei-
33119: luonnonsuojelulaki on sen mahdollistanut eri-        nen metsästys ja vahinkoeläinten pyytäminen
33120: tyisillä suoja-alueilla.                             kansallispuiston alueella.
33121:    Luonnontalous luonnon ehdoilla on kautta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33122: aikojen ollut saaristolaisväestön olemassaolon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33123: perusta. Mahdollisuudet luontaiselinkeinojen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33124: kuten metsästyksen ja kalastuksen harrastami-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33125: seen edistävät edelleenkin ratkaisevasti ja ole-
33126: tettua suuremmassa määrin elävän asutuksen                     Miten Hallitus aikoo huolehtia pai-
33127: ylläpitämistä saaristossa. Saariston kulttuuripe-           kallisväestön perinteisen metsästysoi-
33128: rinteiden elävinä pitämiseksi on tärkeää, että              keuden turvaamisesta saaristoalueelia
33129: luonnontalous lisääntyvän ja uusiutuvan lintu-              myös tulevaisuudessa Tammisaaren
33130: ja riistakannan metsästyksenä olisi edelleen                kansallispuiston rajojen sisäpuolella, tä-
33131: sallittua kansallispuistoissamme.                           män väestön yhdenvertaisuuden turvaa-
33132:    Kokemukset osoittavat, että säännellyn met-              misesta ja sen oikeuksien tyydyttämises-
33133: sästyksen ja siihen kuuluvan riistanhoidon                  tä yhtä hyvin kuin muissakin saariston
33134: avulla voidaan paremmin ylläpitää monipuolis-               kansallispuistoissa?
33135: ta eläinlajistoa kuin rauhoittamalla passiivisesti
33136: 
33137:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1990
33138: 
33139:                                              Henrik Lax
33140:                                      1989 vp. -     KK n:o 659                                       3
33141: 
33142: 
33143: 
33144: 
33145:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33146:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säilyttää edustava osa Suomen luonnon arvok-
33147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaimpia alueita mahdollisimman luonnontilai-
33148: olette 2 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           sena, jotta yleisöllä olisi mahdollisuus tutustua
33149: kirjeenne n:o 3305 ohella toimittanut valtioneu-    koskemattomaan luontoon. Luonnonvarojen
33150: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        hyödyntäminen ja metsästys ovat kansallispuis-
33151: kansanedustaja Henrik Laxin kirjallisesta kysy-     toissa yleensä kiellettyjä. Paikalliselle väestölle
33152: myksestä n:o 659, jossa tiedustellaan:              on eräissä tapauksissa annettu oikeus mm.
33153:                                                     metsästykseen, jos sen katsotaan olevan sille
33154:           Miten Hallitus aikoo huolehtia pai-
33155:        kallisväestön perinteisen metsästysoi-       merkityksellistä.
33156:        keuden turvaamisesta saaristoalueelia           Tammisaaren saariston kansallispuisto on
33157:        myös tulevaisuudessa Tammisaaren             maapinta-alaltaan Suomen pienin kansallis-
33158:        kansallispuiston rajojen sisäpuolella, tä-   puisto. Kansallispuistoa koskeva asetus on
33159:        män väestön yhdenvertaisuuden turvaa-        tarkoitus antaa ja saattaa voimaan lähiaikoina.
33160:        misesta ja sen oikeuksien tyydyttämises-        Siinä on tarkoitus antaa paikalliselle väestöl-
33161:        tä yhtä hyvin kuin muissakin saariston       le oikeus metsästykseen entisen Jussarön luon-
33162:        kansallispuistoissa?                         nonpuiston eteläpuolisilla luodoilla siten kuin
33163:                                                     järjestyssäännössä tarkemmin määrätään. Näil-
33164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lä samoilla luodoilla on perinteisesti metsästet-
33165: vasti seuraavaa:                                    ty. Tätä oikeutta ei siis ole tarkoitus poistaa,
33166:   Kansallispuistojen perustamisen tarkoitus on      mutta sitä ei voida laajentaakaan.
33167: 
33168:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
33169: 
33170:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33171: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 659
33172: 
33173: 
33174: 
33175: 
33176:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33177:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        områdena i Finlands natur så långt som möjligt
33178: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skall bevaras i naturtillstånd för att allmänhe-
33179: nr 3305 av den 2 januari 1990 tili vederbörande    ten skall ha en möjlighet att bekanta sig med
33180: medlem av statsrådet översänt avskrift av          orörd natur. Att exploatera naturrikedomar
33181: följande av riksdagsman Henrik Lax under-          och jaga är i allmänhet förbjudet i national-
33182: tecknade spörsmål nr 659:                          parker. Lokalbefolkningen har i vissa fall fått
33183:                                                    rätt bl.a. att jaga, om det anses vara betydel-
33184:           Hur ämnar Regeringen se tili att
33185:                                                    sefullt för den.
33186:        lokalbefolkningens hävdvunna rätt att
33187:        jaga inom skärgårdsområdet också               Nationalparken i Ekenäs skärgård är tili
33188:        framgent tryggas inom gränserna för         arealen Finlands minsta nationalpark. Avsikten
33189:        Ekenäs nationalpark, att denna befolk-      är att en förordning som gäller denna natio-
33190:        nings likställighet tryggas och att dess    nalpark skall ges och träda ikraft inom kort.
33191:        rättigheter tillgodoses lika väl som inom      1 förordningen är avsikten att lokalbefolk-
33192:        övriga nationalparker i skärgården?         ningen skall ges rätt tili jakt på de sydliga
33193:                                                    kobbarna i f.d. Jussarö naturpark på det sätt
33194:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som bestäms närmare i ordningsstadgan. Av
33195: samt anföra följande:                              tradition har det jagats på dessa kobbar.
33196:                                                    Avsikten är således inte att denna rätt skall
33197:   Avsikten med grundandet av nationalparker        slopas, men den kan inte heller utvidgas.
33198: är att en representativ del av de värdefullaste
33199:     Helsingfors den 9 februari 1990
33200: 
33201:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
33202:                                               1989 vp.
33203: 
33204: Skriftligt spörsmål nr 660
33205: 
33206: 
33207: 
33208: 
33209:                                  Melin: Om bibehållande av den förmånligare beskattningen av
33210:                                     blyfri bensin
33211: 
33212: 
33213:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33214: 
33215:     1 samband med att bränslepriserna höjdes           Nu har emellertid effekten blivit den rakt
33216: vid årsskiftet har det väckt allmän förvåning       motsatta, nämligen att konsumentpriset på den
33217: att priset på blyfri bensin stigit mera än priset   blyfria bensinen stigit såväl absolut som relativt
33218: på annan bensin och på dieselolja. Detta står       mest. Den blyfria bensinens pris steg vid
33219: stick i stäv med den av regeringen uttalade         årsskiftet med 39,29 pennijli ter eller 12, 1 %.
33220: principen om att användningen av mindre             Den blyade 99-oktaniga bensinens pris steg
33221: miljöskadliga bränslen skall främjas. Detta         med 38,78 pennijliter eller 10,8 %, medan
33222: framgår bl.a. av motiveringen tili regeringens      dieselbränslets pris steg med endast 6,65 %
33223: proposition nr 122. "1 statsrådets redogörelse      eller 18,69 penni/liter.
33224: tili riksdagen om miljöpolitiken från år 1988          Ur miljömässig synvinkel är det helt otill-
33225: meddelade regeringen att den kommer att             fredsställande att utforma beskattningen av
33226: förnya beskattningen av trafikbränslen så att       bränslen så att prisskillnaden mellan blyfri och
33227: skatten står i relation tili den miljöbelastning    blyad bensin utjämnas, när den blyfria bensi-
33228: som bränslet förorsakar. Ibruktagandet av bly-      nen tvärtom borde göras billigare för att
33229: fri bensin stimuleras med skattepolitiska medel.    stimulera konsumenterna att i första hand
33230: Regeringen ansåg att skatter och avgifter över-     använda den mindre miljöfarliga blyfria bensi-
33231: lag borde användas mer aktivt än hittills för att   nen.
33232: styra utvecklingen i en miljövänligare riktning        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
33233: och uttryckte som sin uppfattning att det           den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
33234: föreligger ett behov av att undersöka också         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
33235: energibeskattningen separat med tanke på må-        rådet ställa följande spörsmål:
33236: len för miljövärden."
33237:     När riksdagen stiftade lagar om miljöskatter              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
33238: var avsikten således uttryckligen att beskatt-              vidta för att utan dröjsmål korrigera
33239: ningen skulle utformas så att miljöaspekterna               beskattningen av bränslen så att priset
33240: skulle beaktas. Detta skulle således i praktiken            på den blyfria bensinen fortsättningsvis
33241: innebära att bränsleacciserna utformas så att               skall vara minst lika mycket förmånli-
33242: beskattningen av den blyfria bensinen blir                  gare som under slutet av 1989?
33243: lindrigare än av övriga bränslen.
33244: 
33245:      Helsingfors den 3 januari 1990
33246: 
33247:                                           Ingvar S. Melin
33248: 
33249: 
33250: 
33251: 
33252: 2900100
33253: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 660
33254: 
33255: Kirjallinen kysymys n:o 660                                                               Suomennos
33256: 
33257: 
33258: 
33259: 
33260:                                  Melin: Lyijyttömän bensiinin edullisemman verotuksen säilyttä-
33261:                                      misestä
33262: 
33263: 
33264:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33265: 
33266:    Polttoaineiden hintojen korotuksen yhtey-           Nyt kuitenkin vaikutuksesta on tullut täysin
33267: dessä vuodenvaihteessa yleistä hämmästystä          päinvastainen, nimittäin lyijyttömän bensiinin
33268: herätti, että lyijyttömän bensiinin hinta nousi     kuluttajahinta on noussut sekä absoluuttisesti
33269: enemmän kuin muun bensiinin ja dieselöljyn          että suhteellisesti eniten. Lyijyttömän bensiinin
33270: hinta. Tämä on vastoin hallituksen lausumaa         hinta nousi vuodenvaihteessa 39,29 penniä lit-
33271: periaatetta, jonka mukaan ympäristölle vähem-       ralta eli 12,1 %. Lyijyllisen 99-oktaanisen ben-
33272: män haitallisten polttoaineiden käyttöä tulee       siinin hinta nousi 38,78 penniä litralta eli
33273: edistää. Tämä ilmenee mm. hallituksen esityk-       10,8 %, kun taas dieselpolttoaineen hinta nousi
33274: sen n:o 122 perusteluista. "Valtioneuvoston         ainoastaan 6,65 % eli 18,69 penniä litralta.
33275: selonteossa eduskunnalle ympäristöpolitiikasta         Ympäristönäkökohdista katsottuna on täy-
33276: vuodelta 1988 on hallitus ilmoittanut uudista-      sin epätyydyttävää, että polttoaineiden verotus
33277: vansa liikenteen polttoaineiden verotusta siten,    muotoillaan siten, että lyijyttömän ja lyijyllisen
33278: että polttoaineen aiheuttama ympäristönkuor-        bensiinin hinnaneroa tasoitetaan, kun lyijytön
33279: mitus otetaan huomioon. Lyijyttömän bensii-         bensiini päinvastoin tulisi tehdä halvemmaksi,
33280: nin käyttöönottoa edistetään veropoliittisin toi-   jotta kuluttajia kannustettaisiin ensisijaisesti
33281: min. Hallitus katsoi, että veroja ja maksuja        käyttämään ympäristön kannalta vähemmän
33282: olisi yleensä käytettävä tähänastista aktiivisem-   vaarallista lyijytöntä bensiiniä.
33283: min ympäristönsuojelun ohjaukseen ja ilmoitti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33284: käsityksenään, että tarvetta on tarkastella ener-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33285: giaverotustakin erikseen ympäristönsuojelun         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33286: tavoitteiden kannalta."                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33287:    Eduskunnan säätäessä ympäristöveroja kos-
33288: kevia lakeja nimenomaisena tarkoituksena siis
33289: oli verotuksen muotoileminen siten, että ympä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33290: ristönäkökohdat otettaisiin huomioon. Tämä                  ryhtyä korjatakseen viipymättä polt-
33291: merkitsisi siis käytännössä polttoaineverojen               toaineiden verotusta siten, että lyijyttö-
33292: muotoilemista siten, että lyijyttömän bensiinin             män bensiinin hinta edelleenkin olisi
33293: verotus olisi lievempää kuin muiden polttoai-               vähintään yhtä paljon edullisempaa
33294: neiden.                                                     kuin vuoden 1989 lopussa?
33295: 
33296:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1990
33297: 
33298:                                           Ingvar S. Melin
33299:                                         1989 vp. -      KK n:o 660                                       3
33300: 
33301: 
33302: 
33303: 
33304:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Näin ollen edellä todettu ero jäi vain lasken-
33306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nalliseksi.
33307: olette 3 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn                  Moottoribensiinin kulutusrakenteessa on ta-
33308: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            pahtunut voimakas siirtyminen lyijyllisestä
33309: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           moottoribensiinistä lyijyttömään moottoriben-
33310: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta          siiniin. Vuoden 1989 alussa lyijyttömän moot-
33311: kysymyksestä n:o 660:                                   toribensiinin osuus kokonaiskulutuksesta oli
33312:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vielä huomattavasti alle 10 prosenttia. Kuluva-
33313:         ryhtyä korjatakseen viipymättä polt-            na vuonna osuuden arvioidaan nousevan lähes
33314:         toaineiden verotusta siten, että lyijyttö-      60 prosenttiin. Tämä kulutusrakenteen muutos
33315:         män bensiinin hinta edelleenkin olisi           on otettava huomioon arvioitaessa verotuksen
33316:         vähintään yhtä paljon edullisempaa              muutoksia ja verrattaessa moottoribensiinin ja
33317:         kuin vuoden 1989 lopussa?                       dieselöljyn polttoaineveromäärien korotuksia
33318:                                                         toisiinsa.
33319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Kun kulutusrakenteen muutos otetaan huo-
33320: taen seuraavaa:                                         mioon, arvioidaan moottoribensiinin veron ole-
33321:    Vuoden 1990 alussa nousivat sekä lyijyttö-           van vuonna 1990 noin 18 penniä litralta kor-
33322: män että lyijyllisten moottoribensiinilaatujen          keampi kuin vuonna 1989. Nousu on noin 15
33323: hinnat polttoaineveromäärien korotusten joh-            prosenttia. Vastaavasti dieselöljyn polttoaine-
33324: dosta. Lyijyttömän moottoribensiinin vero               vero on 16 penniä litralta korkeampi kuin
33325: nousi 95,39 pennistä 128,00 penniin litralta eli        edellisenä vuonna. Korotus on prosentuaalises-
33326: 32,61 penniä litralta. Lyijyllisen moottoriben-         ti noin 22 prosenttia.
33327: siinin vero nousi 122,81 pennistä 155,00 pen-              Lyijyllisen ja lyijyttömän moottoribensiinin
33328: niin litralta eli 32,19 pennillä litralta. Liikevaih-   välinen hintaero on kasvanut vuoden aikana.
33329: toveron vaikutuksen huomioon ottaen lyijyttö-           Hintojen ero oli vuoden 1989 alussa 19 penniä
33330: män moottoribensiinin vero nousi 39,29 penniä           litralta. Tällä hetkellä ero on 32 penniä litralta.
33331: ja lyijyllisen 38,78 penniä litralta. Ero johtuu        Tämä ero saavutettiin vuoden 1989 elokuussa,
33332: siitä, että uudessa polttoaineverolaissa lyijylli-      jolloin öljyala siirsi lyijyttömän moottoribensii-
33333: sen ja lyijyttömän moottoribensiinin veromää-           nin verohelpotuksen vaikutuksen täysimääräi-
33334: rät on ilmoitettu tasapenneinä litraa kohti.            sesti polttoaineiden hintoihin. Ero säilyi muut-
33335: Tällöin myös veromäärissä aikaisemmin ollut             tumattomana uusien veromäärien tullessa voi-
33336: 27,42 pennin ero supistui 27,00 penniin litralta.       maan kuluvan vuoden alussa. Näin ollen lyi-
33337: Pyöristyksen vaikutus on keskivertokuluttajaa           jyttömän moottoribensiinin hinta on kulutta-
33338: kohti laskettuna noin 8 markkaa vuodessa.               jalle edelleen 32 penniä litralta edullisempi kuin
33339:    Koska moottoribensiini myydään käytännös-            lyijyllisen moottoribensiinin hinta. Keskiverto-
33340: sä hinnoiteltuna litrahintaan, jossa pennin osat        kuluttajalle tämä merkitsee noin 660 markan
33341: pyöristyvät tasapenneiksi, nousivat sekä lyijyl-        säästöä vuodessa lyijyllisen moottoribensiinin
33342: lisen että lyijyttömän moottoribensiinin kulut-         käyttöön verrattuna. Mikäli ero on supistunut,
33343: tajahinnat kuluvan vuoden alussa valtiovallan           ei muutos johdu polttoaineveromäärien muu-
33344: toimenpiteiden johdosta 39 pennillä litralta.           toksista.
33345:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
33346: 
33347:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
33348: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 660
33349: 
33350: 
33351: 
33352: 
33353:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33354:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Således var den ovan nämnda skillnaden endast
33355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kalkylmässig.
33356: av den 3 januari 1990 tili vederbörande medlem        Inom motorbensinens konsumtionsstruktur
33357: av statsrådet översänt avskrift av följande av     har skett en kraftig övergång från blyad mo-
33358: riksdagsledamot Melin undertecknade spörs-         torbensin tili blyfri motorbensin. Vid ingången
33359: mål nr 660:                                        av 1989 var den blyfria motorbensinens andel
33360:                                                    av totalkonsumtionen ännu klart under 10
33361:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
33362:                                                    procent. Under innevarande år beräknas ande-
33363:        vidta för att utan dröjsmål korrigera
33364:                                                    len stiga tili närmare 60 procent. Denna för-
33365:        beskattningen av bränslen så att priset
33366:        på den blyfria bensinen fortsättningsvis    skjutning inom konsumtionsstrukturen bör
33367:        skali vara minst lika mycket förmånli-      beaktas vid bedömningen av ändringarna av
33368:                                                    beskattningen och vid jämförelse av höjningar-
33369:        gare som under slutet av 1989?
33370:                                                    na av bränsleaccisbeloppen på motorbensin
33371:                                                    och dieselolja med varandra.
33372:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33373: samt anföra följande:                                 Vid beaktande av ändringen inom konsum-
33374:                                                    tionsstrukturen beräknas accisen på motorben-
33375:     Med anledning av höjningen av bränsleaccis-    sin vara ungefär 18 penni högre 1990 än 1989.
33376: be1oppen vid årsskiftet steg priserna på både      Höjningen är cirka 15 procent. Bränsleaccisen
33377: blyfri och blyad bensin. Accisen på blyfri         på dieselolja är 16 penni högre per liter än
33378: motorbensin steg från 95,39 penni tili 128,00      föregående år. Höjningen är procentuellt cirka
33379: penni/liter elier 32,61 penni/liter. Accisen på    22 procent.
33380: blyad motorbensin steg från 122,81 penni tili         Prisskillnaden melian blyad och blyfri mo-
33381: 155,00 penni/liter elier 32,19 penni/liter. Med    torbensin har stigit under årets lopp. I början
33382: beaktande av omsättningsskattens inverkan          av 1989 var prisskilinaden 19 penni/liter. För
33383: steg skatten på blyfri motorbensin med 39,29       närvarande är skilinaden 32 penni/ liter. Denna
33384: penni och skatten på blyad bensin med 38,78        skilinad uppnåddes i augusti 1989 då oljebran-
33385: penni/1iter. Skillnaden beror på att accisbelop-   chen överförde effekten av skattelättnaden på
33386: pen på blyad och blyfri motorbensin i den nya      blyfri motorbensin tili dess fulla belopp på
33387: bränsleaccislagen är givna i jämna penni per       bränsleprisen. Skillnaden förblev oförändrad
33388: liter. Härvid minskade också skillnaden i ac-      då de nya accisbeloppen trädde i kraft vid
33389: cisbeloppen från att tidigare ha varit 27,42       årsskiftet. Således är priset på blyfri motorben-
33390: penni till 27,00 penni/liter. Avrundningens in-    sin för konsumenten fortfarande 32 penni
33391: verkan per genomsnittskonsument innebär cir-       fördelaktigare per liter än priset på blyad
33392: ka åtta mark på årsnivå.                           motorbensin. För genomsnittskonsumenten in-
33393:     Eftersom motorbensin i praktiken säljs pris-   nebär detta en inbesparing på ungefär 660
33394: satt per 1iter, varvid delar av penni avrundats    mark i året jämfört med användning av blyad
33395: tili jämna penni, steg konsumentprisen på både     motorbensin. Ifall skillnaden har krympt, beror
33396: b1yad och blyfri motorbensin vid årsskiftet        ändringen inte på ändringarna av bränsleaccis-
33397: genom statens åtgärder med 39 penni/liter.         beloppen.
33398:     Helsingfors den 19 januari 1990
33399: 
33400:                                                                          Minister Ulla Puolanne
33401:                                               1989 vp.
33402: 
33403: Skriftligt spörsmål nr 661
33404: 
33405: 
33406: 
33407: 
33408:                                  Westerlund m.fl.: Om skärpta säkerhetskrav för tankfartyg
33409: 
33410: 
33411:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33412:    Vårt land med sina väldiga kustområden och           För vår del är det ytterst viktigt för oljetan-
33413: sin känsliga marina miljö kräver ett alldeles       kers som besöker finländsk hamn att vi kräver
33414: speciellt beaktande med tanke på de betydande       högsta kvalitet och säkerhet. I detta hänseende
33415: oljetransporter som sker med tankfartyg.            får man hoppas, kommer vi i internationella
33416:    Särskilt under hela 1980-talet har ctt flertal   sammanhang säkert inte att vara ensamma.
33417: initiativ och framställningar gjorts tili landets       En viss skärpning av bestämmelserna med
33418: regeringar med förhoppning om åtgärder av           tanke på tankfartygens konstruktion och sålun-
33419: olika slag som kan tänkas minimera olyckstill-      da oljetransporternas säkerhet har visserligen
33420: buden med tankfartyg.                               skett men långt ifrån tillräckligt. Att bl.a.
33421:    Under de senaste åren har vi redan haft          genom differentierad avgiftspolitik sträva tili
33422: några direkt svåra olyckor med avsevärda            utökade oljetransporter med dubbelbottnade
33423: oljeutsläpp för att inte tala om otaliga s.k.       tankfartyg är inte ens på kortare sikt någon
33424: mindre men nog så allvarliga tillbud. För           lösning på problemet. Det senaste beslutet om
33425: närvarande har vi två storolyckor i världen         dubbel oljeskyddsavgift för tankfartyg som
33426: med tankbåtar som enskilt och tillsammans           saknar dubbelbotten är alltså endast en halv-
33427: kan medföra en miljökatastrof av oanade             mesyr. Man kan helt enkelt inte komma tili
33428: dimensioner, som ytterligare aktualiserar spörs-    någon annan slutsats än att endast de bestäm-
33429: målet i fråga. Härmed avses självfallet den         melser som grundar sig på direkt lagstiftning
33430: iranska supertankern Kharg 5, som drabbades         beträffande tankfartygens konstruktionskrav
33431: av en explosion den 19 december och som             om bl.a. dubbla bottnar vore tillfyllest. Det är
33432: tillsvidare enligt uppgifter läckt ut inte mindre   nödvändigt att vi i Finland visavi kravet
33433: än ca 80 000 ton råolja och som hotar ned-          gällande tankfartygens konstruktion och säker-
33434: smutsa enorma kustområden.                          het om bl.a. dubbelbottnar är bland de första
33435:     Från den spanska oljetankern Aragon har         som i lagstiftningshänseende garanterar att
33436: likaså enligt uppgift minst 25 000 ton råolja       kravet sålunda även efterlevs.
33437: runnit ut i havet. Då dessa bägge oljetankers           Konventionen från internationella sjöfartsor-
33438: påstås dels vara överåriga och dels belastade       ganisationen IMO MARPOL 73/78 och kon-
33439: med påtagliga uppenbara brister i utrustnings-      ventionen om skydd av Östersjöområdet, som
33440: hänseende, frågar man sig varför inte övervak-      tills vidare reglerar bestämmelserna om tank-
33441: ningen på internationellt pian fungerar.            fartygen i förhållandet tili den marina miljön
33442:     Med tanke på den farliga last tankfartyg        kan på intet sätt anses tillfyllest. 1 USA
33443:  transporterar borde säkerhetskraven skärpas        behandlar man för närvarande ett lagförslag
33444:  betydligt på internationell nivå. Besiktningen     som just gäller tankbåtarnas konstruktion och
33445: av tankfartyg bör göras oftare och avsevärt         krav om att varje tankfartyg som anlöper
33446: större krav ställas på fartygens konstruktion,      hamnar i USA måste vara försett med dubbel-
33447:  utrustningsnivå, kondition etc. Utbildningsni-     botten.
33448:  vån hos besättningen ombord på tankfartyg              Det amerikanska lagförslaget förutsätter inte
33449:  bör höjas och särskild tonvikt läggas på skol-     endast att nya tankfartyg bör förses med
33450:  ning i säkerhetsfrågor.                            dubbelbotten utan kräver även att gamla tank-
33451:     Dessutom borde man maximera storleken på        fartyg inom en viss övergångstid bör byggas
33452:  tankfartyg, så att de överstora supertankers       om tili samma nivå. Dessa krav kommer även
33453:  som f.n.v. utnyttjas för oljetransporter skulle    att gälla alla utländska fartyg som anlöper
33454:  elimineras.                                        amerikanska hamnar.
33455: 290010D
33456: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 661
33457: 
33458:     Då man också inom ett flertal andra väst-                 Kommer Regeringen att vidta lag-
33459: länder inte bara överväger utan redan skrider              stiftningsåtgärder genom att tili riksda-
33460: till direkt lagstiftning gällande tankfartygs kon-         gen överlåta en proposition om krav
33461: struktion har man all anledning att fråga sig:             gällande tankfartygens konstruktion
33462: Har vi i Finland råd eller anledning att vidare            och säkerhetsbestämmelser om dubbla
33463: dra ut på tiden med tanke på direkta lagstift-             bottnar och i så fall när kan detta
33464: ningsåtgärder gällande tankfartygens konstruk-             tänkas inträffa samt
33465: tionskrav?                                                    vilka initiativ ämnar Regeringen ta
33466:     Hänvisande till det ovan anförda får vi i den          på internationell nivå för att avsevärt
33467: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-                skärpa säkerhetskraven på tankfartyg?
33468: skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
33469: ställa följande spörsmål:
33470: 
33471:     Helsingfors den 4 januari 1990
33472: 
33473:                       Henrik Westerlund                     Håkan Malm
33474:                                       1989 vp. -      KK n:o 661                                    3
33475: 
33476: Kirjallinen kysymys n:o 661                                                               Suomennos
33477: 
33478: 
33479: 
33480: 
33481:                                    Westerlund ym.: Säiliöalusten turvallisuusvaatimusten tiukenta-
33482:                                        misesta
33483: 
33484: 
33485:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33486: 
33487:     Maamme valtavine rannikkoalueineen ja                Lisäksi säiliöalusten koolle tulisi määrätä
33488: herkkine meriympäristöineen vaatii aivan eri-         yläraja siten, että nykyisin öljynkuljetuksiin
33489: tyistä huomiota säiliöaluksilla tapahtuvia mer-       käytettävät ylisuuret supertankkerit poistettai-
33490: kittäviä öljykuljetuksia ajatellen.                   siin.
33491:     Erityisesti koko 1980-luvun ajan on maamme           Meidän osaltamme on äärimmäisen tärkeää,
33492: hallituksille tehty useita aloitteita ja esityksiä,   että vaadimme Suomen satamissa käyviltä öl-
33493: joissa on toivottu erilaisia toimenpiteitä, joiden    jysäiliöaluksilta korkeinta laatua ja turvalli-
33494: voidaan ajatella minimoivan säiliöalusten ai-         suutta. Tässä mielessä emme toivon mukaan
33495: heuttamat vaaratilanteet.                             varmastikaan jää kansainvälisissä yhteyksissä
33496:     Viime vuosina meillä on jo ollut joitakin         yksin.
33497: suoranaisesti vaikeita onnettomuuksia huomat-            Jonkinlaista säiliöalusten rakennetta ja näin
33498: tavine öljypäästöineen puhumattakaan lukui-           ollen öljykuljetusten turvallisuutta koskevien
33499: sista ns. pienemmistä mutta kylläkin vakavista        määräysten tiukentamista on tosin tapahtunut,
33500: vaaratilanteista. Tällä hetkellä maailmalla on        mutta se on kaukana riittävästä. Pyrkimys mm.
33501: tapahtunut kaksi säiliöalusten aiheuttamaa            maksupolitiikkaa eriyttämällä öljynkuljetusten
33502: suuronnettomuutta, jotka yksittäisesti tai yh-        lisäämiseen kaksoispohjalla varustetuilla säi-
33503: dessä voivat aiheuttaa arvaamattomiin mitta-          liöaluksilla ei edes lyhyellä tähtäyksellä ole
33504: suhteisiin yltävän ympäristökatastrofin, mikä         ratkaisu ongelmaan. Viimeisin päätös sellaisten
33505: tekee tämän asian erityisen ajankohtaiseksi.          säiliöalusten öljysuojamaksun kaksinkertaista-
33506: Tässä tietenkin tarkoitetaan iranilaista super-       misesta, joilla ei ole kaksoispohjaa, on siis
33507: tankkeria Kharg 5, jossa tapahtui räjähdys 19         ainoastaan puolinainen toimenpide. Ei voi yk-
33508: päivänä joulukuuta ja josta toistaiseksi tietojen     sinkertaisesti tulla mihinkään muuhun kuin
33509: mukaan on valunut jopa noin 80 000 tonnia             siihen päätelmään, että ainoastaan suoranai-
33510: raakaöljyä, joka uhkaa saastuttaa suunnatto-          seen lainsäädäntöön perustuvat määräykset säi-
33511: mat rannikkoalueet.                                   liöalusten rakennevaatimuksesta mm. kaksois-
33512:     Espanjalaisesta öljytankkerista Aragonista        pohjien osalta olisivat riittävät. On välttämä-
33513: on myös tietojen mukaan päässyt vähintään             töntä, että me Suomessa olemme ensimmäisten
33514:  25 000 tonnia raakaöljyä mereen. Kun näiden          joukossa mitä vaatimukseen säiliöalusten ra-
33515: molempien öljytankkereiden väitetään toisaalta        kenteesta ja turvallisuudesta mm. kaksoispoh-
33516:  olevan yli-ikäisiä ja toisaalta huomattavan          jan osalta tulee, ja takaamme täten myös
33517:  puutteellisesti varustettuja, joutuukin kysy-        tämän vaatimuksen noudattamisen.
33518:  mään, miksei valvonta kansainvälisellä tasolla          Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO
33519:  toimi.                                               MARPOLin sopimusta 73/78 ja sopimusta
33520:     Säiliöalusten kuljettaman vaarallisen lastin      Itämeren alueen suojelemisesta, joissa toistai-
33521:  huomioon ottaen turvallisuusvaatimuksia tulisi       seksi säädellään säiliöaluksia koskevista mää-
33522:  tiukentaa huomattavasti kansainvälisellä tasol-      räyksistä suhteessa meriympäristöön, ei voida
33523:  la. Säiliöalukset olisi katsastettava useammin,      millään tavoin pitää riittävinä. Yhdysvalloissa
33524: ja niiden rakenteelle, varustetasolle, kuunolle       käsitellään tällä hetkellä lakiehdotusta, joka
33525: jne. olisi asetettava huomattavasti suurempia         nimenomaisesti koskee säiliöalusten rakennetta
33526:  vaatimuksia. Säiliöalusten miehistön koulutus-       ja vaatimusta siitä, että jokaisen Yhdysvaltojen
33527:  tasoa tulisi nostaa ja panna erityistä painoa        satamiin saapuvan säiliöaluksen täytyy olla
33528:  koulutukselle turvallisuuskysymyksissä.              varustettu kaksoispohjalla.
33529: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 661
33530: 
33531:    Amerikkalaisessa lakiehdotuksessa ei ainoas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33532: taan edellytetä uusien säiliöalusten varustamis-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
33533: ta kaksoispohjalla, vaan vaaditaan myös van-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33534: hojen säiliöalusten muuttamista tietyn siirty-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33535: mäajan kuluessa samalle tasolle. Nämä vaati-
33536: mukset tulevat myös koskemaan kaikkia ulko-
33537: maisia aluksia, jotka saapuvat Yhdysvaltojen                 Ryhtyykö Hallitus lainsäädäntötoi-
33538: satamiin.                                                 menpiteisiin antamalla eduskunnalle
33539:    Kun myös useissa muissa länsimaissa ei                 esityksen säiliöalusten rakennetta ja
33540: ainoastaan harkita vaan ryhdytään suoranai-               kaksoispohjaa koskevista turvallisuus-
33541: siin lainsäädäntötoimenpiteisiin säiliöalusten            määräyksistä, ja milloin tämän voidaan
33542: rakenteiden osalta, on kaikki syy kysyä: Onko             ajatella tapahtuvan, sekä
33543: meillä Suomessa varaa tai syytä edelleenkin                  mihin aloitteisiin Hallitus aikoo ryh-
33544: viivyttää suoranaisia lainsäädäntötoimenpitei-            tyä kansainvälisellä tasolla säiliöalusten
33545: tä, jotka koskisivat säiliöalusten rakennevaati-          turvallisuusmääräysten huomattavaksi
33546: muksia?                                                   tiukentamiseksi?
33547:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
33548: 
33549:                      Henrik Westerlund                      Håkan Malm
33550:                                      1989 vp. -     KK n:o 661                                        5
33551: 
33552: 
33553: 
33554: 
33555:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33556:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tunut Exxon Valdezin öljyonnettomuus ja sen
33557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seurauksena syntyneet laajat ympäristövauriot
33558: olette 4 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           ovat kuitenkin muuttaneet Yhdysvaltojen suh-
33559: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tautumista asiaan. Yhdysvaltojen kongressissa
33560: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on parhaillaan käsiteltävänä lakiehdotus, joka
33561: edustaja Westerlundin ym. kirjallisesta kysy-       sisältää vaatimuksen siitä, että Yhdysvaltojen
33562: myksestä n:o 661:                                   satamiin saapuvien säiliöalusten tulee tietyn
33563:           Ryhtyykö Hallitus lainsäädäntötoi-        siirtymäkauden jälkeen olla varustettuja kak-
33564:        menpiteisiin antamalla eduskunnalle          soispohjalla. Viime aikoina monet varustamot
33565:        esityksen säiliöalusten rakennetta ja        ovat alkaneetkin tilata kaksoispohjalla varus-
33566:        kaksoispohjaa koskevista turvallisuus-       tettuja säiliöaluksia, vaikka ne ovat hinnaltaan
33567:                                                     huomattavasti kalliimpia kuin ilman kaksois-
33568:        määräyksistä, ja milloin tämän voidaan
33569:                                                     pohjaa olevat alukset.
33570:        ajatella tapahtuvan, sekä
33571:           mihin aloitteisiin Hallitus aikoo ryh-       Säiliöalusten turvallisuusvaatimusten tiuken-
33572:        tyä kansainvälisellä tasolla säiliöalusten   taminen ja kansainvälinen yhteistyö öljyntor-
33573:        turvallisuusmääräysten huomattavaksi         junnan alalla tulevat Yhdysvaltojen ehdotuk-
33574:        tiukentamiseksi?                             sesta esille myös IMOn tulevan kevätkauden
33575:                                                     kokouksissa. Asiaa on valmistavasti käsitelty
33576:                                                     tammikuussa Oslossa pidetyssä yhteispohjois-
33577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maisessa kokouksessa. Pohjoismaista käsittelyä
33578: vasti seuraavaa:                                    on tarkoitus jatkaa helmikuussa. Kaksoispoh-
33579:    Hallitus katsoo, että Suomen kulkuvesillä        ja- ja kaksoiskylkivaatimusten osalta ei poh-
33580: liikennöivien säiliöalusten turvallisuusvaati-      joismaisella tasolla ole toistaiseksi saavutettu
33581: muksia tulisi kehittää laaja-alaisen, kansalliset   yksimielisyyttä.
33582: ja kansainväliset näkökohdat huomioon otta-            Helsingin komission merenkulkukomitean
33583: van kokonaissuunnitelman puitteissa. Meren-         syksyllä 1989 Leningradissa pidetyssä kokouk-
33584: kulun kansainvälisyys aiheuttaa sen, että kan-      sessa Suomi esitti suositusehdotuksen, jonka
33585: sainvälisessä liikenteessä olevien alusten raken-   mukaan kaksoispohjalla varustettujen säiliö-
33586: teellisten vaatimusten tulee perustua ensisijai-    alusten käyttöä tulisi edistää Itämeren piirissä
33587: sesti monenkeskisiin kansainvälisiin sopimuk-       esimerkiksi maksupoliittisin keinoin. Ehdotusta
33588: siin. Käytännössä alusten rakennetta koskevis-      ei suoranaisesti vastustettu, mutta asiaa käsi-
33589: ta säännöistä sovitaan kansainvälisessä me-         teltäessä esitettiin, että myös muilla vastaaviin
33590: renkulkujärjestössä IMO:ssa.                        tavoitteisiin tähtäävillä teknisillä sovellutuksilla
33591:    MARPOL 73/78 -yleissopimus (SopS 51/83)          varustetut säiliölaivat tulisi sisällyttää mahdol-
33592: muodostaa sen säännöstön, jota sopimuspuolet        listen maksuhelpotusten piiriin. Asia siirrettiin
33593: ovat keskenään sitoutuneet noudattamaan. So-        kuitenkin seuraavan merenkulkukomitean ko-
33594: pimus ei sisällä öljysäiliöaluksille vaatimusta     kouksen käsiteltäväksi. Asian käsittely Helsin-
33595: pakollisesta kaksoispohjasta, vaikka kysymys        gin komission piirissä osoittaa, että kaksois-
33596: sopimuksen tekovaiheessa olikin esillä. Suomi       pohjalla varustettujen aluksien suos1mmen
33597: on myös vuoden 1974 Itämeren alueen merel-          maksupolitiikalla ei sekään ole saavuttanut
33598: lisen ympäristön suojelua koskevan yleissopi-       toistaiseksi varauksetonta hyväksyntää edes
33599: muksen (SopS 11-12/80) sopimuspuoli. Tä-            Itämeren valtioiden piirissä.
33600: hänkään sopimukseen ei sisälly kaksoispohja-           Kansainvälisten toimintojen lisäksi Suomi on
33601: vaatimusta öljysäiliöaluksille.                     omilla sisäisillä toimenpiteillään pyrkinyt edis-
33602:    Kuten edellä on todettu, kaksoispohjavaati-      tämään säiliöaluskuljetusten turvallisuutta. Mt.
33603: mus on ollut TMOssa esillä, mutta muun              Antonio Gramscin Suomenlahdella helmikuus-
33604: muassa Yhdysvallat on sitä aikaisemmin vas-         sa 1987 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen
33605: tustanut. Alaskassa alkuvuodesta 1989 tapah-        asetettiin toimikunta selvittämään, mitkä ovat
33606: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 661
33607: 
33608: ympäristövahinkojen ennalta ehkäisemiseksi          haillaan käsiteltävänä alusjätelain 3 §:n muu-
33609: riittävät ja asianmukaiset turvallisuusvaatimuk-    tosehdotus, joka mahdollistaisi säiliöalusten
33610: set säiliöaluksille, jotka kuljettavat öljyä Suo-   liikennöintiä koskevien kieltojen tai rajoitusten
33611: men rannikon satamiin ja satamista. Toimikun-       antamisen Suomen sisävesialueella.
33612: nan tuli erityisesti kiinnittää huomiota kaksois-      Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa, että
33613: pohja- ja kaksoiskylkivaatimuksiin. Mietinnös-      tässä vaiheessa ei ole perusteltua ryhtyä yksi-
33614: sään (Komiteanmietintö 1987:58), jota yleisesti     puolisiin kansallisiin lainsäädäntötoimenpitei-
33615: on pidetty monipuolisena ja hyvänä, säiliöalus-     siin, joilla Suomeen liikennöiviltä säiliöaluksilta
33616: ten turvallisuustoimikunta ei kuitenkaan pää-       vaadittaisiin kaksoispohja tai kaksoiskylki.
33617: tynyt kaksoispohjavaatimuksen esittämiseen.         Hallituksen mielestä Suomen tulee kuitenkin
33618: Toimikunta totesi, että Suomen ei pitäisi kan-      kansainvälisellä tasolla sekä Itämeren ympäris-
33619: sallisesti asettaa säiliöalusten rakenteelle kan-   tönsuojelukomissiossa että IMOssa toimia ak-
33620: sainvälisistä säännöistä poikkeavia vaatimuk-       tiivisesti sen hyväksi, että mahdollisuus tavan-
33621: sia. Sen sijaan voitaisiin käyttää taloudellisia    omaista tiukempien rakenteellisten turvallisuus-
33622: ohjauskeinoja, jotta edistettäisiin öljyn kuljet-   vaatimusten, kuten kaksoispohja- ja kaksois-
33623: tamista kaksoispohjalla varustetuilla säiliöaluk-   kylkivaatimuksen, antamiseen herkillä alueilla
33624: silla. Lisäksi toimikunta esitti lukuisia muita     (kuten esimerkiksi Itämerellä) saataisiin kan-
33625: säiliöaluskuljetusten turvallisuutta parantavia     sainvälisesti hyväksyttyä viimeistään vuoden
33626: ehdotuksia. Toimikunta ehdotti muun muassa,         1991 aikana. Mikäli asia ei edellä mainituissa
33627: että entistä enemmän huomiota tulee kiinnittää      kansainvälisissä järjestöissä etene toivotulla ta-
33628: väylien suunnitteluun ja merkintään sekä luot-      valla, Suomessa joudutaan harkitsemaan mah-
33629: sien koulutukseen.                                  dollisten kansainvälistä sääntelyä tiukempien
33630:    Säiliöalusten turvallisuustoimikunnan ehdo-      kansallisten lainsäädäntötoimenpiteiden käyt-
33631: tukseen pohjautuen Suomessa on saatettu voi-        töönottoa. Toimenpiteet tulisi kohdistaa kui-
33632: maan öljysuojarahastolain muutos (1287/89),         tenkin ensisijaisesti kotimaan rannikkoliiken-
33633: jolla sellaisten säiliöalusten öljysuojamaksu       teessä käytettäviin säiliöaluksiin. Kansainväli-
33634: kaksinkertaistetaan, joilla ei ole kaksoispohjaa.   sessä liikenteessä toimivien säiliöalusten raken-
33635: Eräillä tahoilla on mainitunlainen ympäristö-       nevaatimusten tulisi perustua edelleen pääsään-
33636: turvallisempien öljysäiliöalusten käyttöä suosi-    töisesti kansainväliseen sääntelyyn. Tämän li-
33637: va laki katsottu protektionistiseksi toimenpi-      säksi hallitus tulee toteuttamaan muita muun
33638: teeksi.                                             muassa säiliöalusten turvallisuustoimikunnan
33639:    Saimaan sisävesialueella on jo tällä hetkellä    mietinnössä mainittuja toimenpiteitä säiliöalus-
33640: kaikilla öljysäiliöaluksilla käytännössä kaksois-   kuljetusten turvallisuuden parantamiseksi.
33641: pohjavaatimus. Lisäksi eduskunnassa on par-
33642:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
33643: 
33644:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33645:                                       1989 vp. -     KK n:o 661                                     7
33646: 
33647: 
33648: 
33649: 
33650:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33651:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         oljekatastrofen i Alaskai början av år 1989 och
33652: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          de omfattande miljöskador som var en följd av
33653: av den 4 januari 1990 till vederbörande medlem       den har dock lett till att Förenta Staterna
33654: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ändrat sin inställning till frågan. I kongressen
33655: riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade           behandlas för närvarande ett lagförslag, i vilket
33656: spörsmål nr 661:                                     det ingår ett krav på att oljetankrar som
33657:                                                      anlöper Förenta Staters hamnar efter en viss
33658:           Kommer Regeringen att vidta 1ag-
33659:                                                      övergångsperiod skall vara försedda med dub-
33660:        stiftningsåtgärder genom att till riksda-
33661:        gen överlåta en proposition om krav           belbotten. På senaste tid har också många
33662:        gällande tankfartygens konstruktion           rederier beställt oljetankrar med dubbelbotten
33663:                                                      trots att priset på dessa är väsentligt högre än
33664:        och säkerhetsbestämmelser om dubb1a
33665:                                                      på oljetankrar som saknar dubbelbotten.
33666:        bottnar och i så fall när kan detta
33667:                                                          En skärpning av säkerhetsbestämmelserna
33668:        tänkas inträffa samt
33669:           vilka initiativ ämnar Regeringen ta        för tankfartyg och ett internationellt samarbete
33670:        på internationell nivå för att avsevärt       i fråga om oljebekämpning kommer på Förenta
33671:        skärpa säkerhetskraven på tankfartyg?         Staters förslag även att tas upp inom IMO
33672:                                                      under den kommande vårsessionen. Ärendet
33673:                                                      behandlades preliminärt vid ett samnordiskt
33674:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         möte i januari i Oslo. A vsikten är att den
33675: samt anföra följande:                                nordiska behandlingen skall fortsätta i februa-
33676:    Regeringen anser att säkerhetskraven för de       ri. Beträffande kraven på dubbelbotten och
33677: tankfartyg som trafikerar de finska farvattnen       dubbelbordläggning har enighet ännu inte kun-
33678: bör utvecklas inom ramen för en omfattande           nat nås på nordisk nivå.
33679: helhetsp1an i viiken såväl de nationella som de          Vid Helsingforskommissionens sjöfartskom-
33680: internationella synpunkterna är beaktade.            mittes möte hösten 1989 i Leningrad framlade
33681: Emedan sjöfarten är internationell bör kon-          Finland ett rekommendationsförslag, enligt vi1-
33682: struktionskraven på fartyg i internationell tra-     ket användningen av tankfarty,g med dubbel-
33683: fik i första hand basera sig på multilatera1a        botten bör främjas inom Ostersjöområdet
33684: internationella avtal. I praktiken är den inter-     exempelvis genom avgiftspolitiska metoder.
33685: nationella sjöfartsorganisationen IMO forum          Detta förslag mötte inte något direkt motstånd
33686: för träffandet av överenskommelsen om de             men när ärendet behandlades föreslogs det att
33687: normer som gäller fartygskonstruktion.               även tankfartyg som försetts med andra teknis-
33688:    Konventionen MARPOL 73/78 (FördrS                 ka tillämpningar med motsvarande syfte skulle
33689: 51/83) utgör det komp1ex av stadganden och           beröras av eventuella avgiftslindringar. Ärendet
33690: bestämmelser som parterna sinsemellan förbun-        överfördes dock till sjöfartskommittens följan-
33691: dit sig att följa. 1 konventionen finns inte något   de möte. Behandlingen av ärendet inom Hel-
33692: krav på obligatorisk dubbelbotten för oljetank-      singforskommissionen visar att inte heller prio-
33693: rar, trots att frågan var aktuell då konventio-      riteringen av dubbelbottnade fartyg genom
33694: nen ingicks. Finland är även en av parterna i        avgiftspolitik ännu förbehållslöst har godkänts
33695: den år 1974 ingångna konventionen om skydd           ens bland Östersjöstaterna.
33696: av Östersjöområdets marina miljö (FördrS                Utöver den internationella verksamheten har
33697:  11-12/80). lnte heller i denna konvention           Finland genom egna interna åtgärder försökt
33698: ingår något krav på dubbelbotten för oljetank-       främja säkerheten vid tankfartygstransporter.
33699: rar.                                                 Efter den olycka som m/t Antonio Gramsci
33700:    Enligt vad som konstaterats ovan har kravet       förorsakade på Finska viken i februari 1987
33701: på dubbelbotten diskuterats inom IMO, men            tillsattes en kommission med uppgift att utreda
33702: bl.a. Förenta Staterna har tidigare motsatt sig      vilka tillräckliga och relevanta säkerhetskrav
33703: detta krav. Den av Exxon Valdez förorsakade          man i syfte att förhindra miljöskador bör ställa
33704: 8                                    1989 vp. -      KK n:o 661
33705: 
33706: på tankfartyg som transporterar olja tili och        fallslagen som skulle ge möjlighet att utfärda
33707: från hamnar vid Finlands kust. Kommissionen          förbud och begränsningar rörande tankfartygs-
33708: skulie ägna särskild uppmärksamhet åt kraven         trafiken på Finlands insjöområde.
33709: på dubbelbotten och dubbelbordläggning. I sitt          Med hänvisning tili det ovan anförda kon-
33710: betänkande (Kommittebetänkande 1987:58),             staterar regeringen att det för närvarande inte
33711: som alimänt anses vara mångsidigt och vä1-           är motiverat att vidta ensidiga nationella lag-
33712: gjort, stannade dock tankfartygens säkerhets-        stiftningsåtgärder med stöd av vi1ka dubbelbot-
33713: kommission inte för att lägga fram något krav        ten eller dubbelbordläggning skulle krävas av
33714: på dubbelbotten. Kommissionen konstaterade           tankfartyg som trafikerar på Finland. Enligt
33715: att Finland inte bör uppstälia egna nationelia       regeringens åsikt bör Finland dock såväl på
33716: krav som avviker från internationelia stadgan-       internationell nivå som inom kommissionen för
33717: den om tankfartygs konstruktion. Däremot             skydd av Östersjöns marina miljö och inom
33718: kunde ekonomiska styrmetoder användas för            IMO verka aktivt för att möj1ig~eten att för
33719: att främja transporten av o1ja med dubbelbott-       känsliga områdens (såsom t.ex. Ostersjön) del
33720: nade tankfartyg. Dessutom framlade kommis-           införa strängare krav på konstruktiv säkerhet
33721: sionen ta1rika andra förslag rörande främjandet      än normalt, såsom krav på dubbelbotten och
33722: av säkerheten vid tankfartygstransporter.            dubbelbordläggning, skall kunna godkännas
33723: Kommissionen föreslog bl.a. att merfl upp-           internationellt senast år 1991. Om inte ärendet
33724: märksamhet bör ägnas planeringen och märk-           framskrider på önskat sätt i de ovan nämnda
33725: ningen av farlederna samt lotsarnas utbildning.      internationella organisationerna, blir det nöd-
33726:    Utgående från tankfartygens säkerhetskom-         vändigt att i Finland överväga ibruktagandet
33727: missions förslag har en ändring företagits i         av eventuella nationella lagstiftningsåtgärder
33728: lagen om oljeskyddsfonden (1287/89). I enlig-        som är strängare än de internationella normer-
33729: het med denna ändring fördubblas i Finland           na. Åtgärderna bör dock främst inriktas på
33730: oljeskyddsavgiften för sådana tankfartyg som         sådana tankfartyg som används i den inhemska
33731: saknar dubbelbotten. På vissa håli har stiftan-      kusttrafiken. Konstruktionskraven på tankfar-
33732: det av lagar av ovan nämnda typ, dvs. lagar          tyg i internationell trafik bör i regel fortfarande
33733: som gynnar användningen av miljösäkrare ol-          grunda sig på de internationella normerna.
33734: jetankrar, ansetts vara en protektionistisk åt-      Utöver detta kommer regeringen att genomföra
33735: gärd.                                                även andra bl.a. i tankfartygens säkerhetskom-
33736:    På Saimens insjöområde gälier kravet på           missions betänkande nämnda åtgärder i syfte
33737: dubbelbotten i praktiken redan nu samtliga           att förbättra säkerheten vid tankfartygstrans-
33738: oljetankrar. Dessutom behandlas i riksdagen          porter.
33739: just nu ett förslag tili ändring av 3 § fartygsav-
33740: 
33741:      Helsingfors den 8 februari 1990
33742: 
33743:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
33744:                                                1989 vp.
33745: 
33746: Kirjallinen kysymys n:o 662
33747: 
33748: 
33749: 
33750: 
33751:                                   T. Roos ym.: Valtion rautateiden kuukausilippujen hinnankoro-
33752:                                       tuksen vaikutuksesta henkilöliikenteeseen
33753: 
33754: 
33755:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33756: 
33757:     Henkilöliikenteen liput kallistuivat vuoden-     tieliikenteeseen siirtyminen on myös epäsuotui-
33758: vaihteessa keskimäärin 9 %. Kuukausilippujen         saa kehitystä.
33759: hinnat nousivat kuitenkin paikoin jopa 45 %.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33760: Tällaisia nousuprosentteja esiintyi mm. Tampe-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33761: reen alueella. Kuukausilippuja käyttävät etu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33762: päässä ne, jotka suorittavat työmatkansa junal-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33763: la.
33764:     Nousun jälkeen moni vakavasti miettii, oli-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33765: siko työmatkat halvempi tehdä esim. henki-                  ryhtyä, jotta rautateiden kuukausilippu-
33766: löautolla. Monelle ratkaisu saattaa olla asuin-             jen kohtuuttoman suuren hinnankoro-
33767: paikan vaihto. Se taas edistää maaseudun                    tuksen johdosta ei henkilöliikenne rau-
33768: autioitumista. Yksityisautolla kulkeminen on                tateillä vähenisi ja siirtyisi monella ta-
33769: liikenteellisesti vaarallisempaa kuin junalla kul-          paa haitallisempaan maantieliikentee-
33770: keminen. Ympäristöhaittojen kannalta maan-                  seen?
33771:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
33772: 
33773:           Timo Roos                     Antti Kalliomäki               Jorma Rantanen
33774: 
33775: 
33776: 
33777: 
33778: 290010D
33779: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 662
33780: 
33781: 
33782: 
33783: 
33784:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leillä harvennettiin. Samalla poistettiin aikai-
33786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sempi pikajunan lisämaksu ja liitettiin se kuu-
33787: olette 4 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn            kausilipun hintaan, mikä osaltaan johti siihen,
33788: kirjeenne n:o 3308 ohella toimittanut valtioneu-     että korotukset joillakin lyhyillä välimatkoilla
33789: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         saattavat olla jopa 45 %:n suuruusluokkaa.
33790: kansanedustaja Timo Roosin ym. näin kuulu-           Tämä tietenkin merkitsi juuri paikallisjunalii-
33791: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 662:            kennettä käyttäville muita suurempaa korotus-
33792:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ta. Toisaalta tämän jälkeen kaikkien kuukau-
33793:        ryhtyä, jotta rautateiden kuukausilippu-      silippulaisten matkalippujen hinnat ovat samat
33794:                                                      junalajista riippumatta. Näin pyrittiin myös
33795:        jen kohtuuttoman suuren hinnankoro-
33796:                                                      parantamaan paikallisjunien varsin heikkoa
33797:        tuksen johdosta ei henkilöliikenne rau-
33798:                                                      kannattavuutta ja varmistamaan niiden pysy-
33799:        tateillä vähenisi ja siirtyisi monella ta-
33800:                                                      minen liikenteessä valtiovallan tuen avulla.
33801:        paa haitallisempaan maantieliikentee-
33802:        seen?                                            Valtionrautateiden 30 päivän lippu on edel-
33803:                                                      leenkin huomattavasti huokeampi kuin vastaa-
33804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         va linja-autoliikenteen 50 matkan lippu, kuten
33805: vasti seuraavaa:                                     seuraavat esimerkit osoittavat:
33806:    Valtionrautateistä annetun asetuksen mu-                                       VR        Linja-auto
33807: kaan valtioneuvosto päättää henkilöliikenteen                                 30 pv lippu   50 matkan
33808: yleisestä hintatasosta. Tekemällään päätöksellä                                                lippu
33809: valtioneuvosto vahvisti vuodelle 1990 Valtion-                                    mk            mk
33810: rautateiden henkilöliikenteen keskimääräiseksi       matka 10 km               210,-         262,50
33811: hinnankorotukseksi 9 %.                              matka 18 km               350,-         385,-
33812:    Valtionrautateillä on oikeus yhteysväleittäin     matka 38 km               544,-         700,-
33813: ja lippulajeittain soveltaa virallisesta taulukko-   matka 60 km               720,-        1050,-
33814: tariffista poikkeavia hintoja. Mm. kuukausilip-
33815: putariffin keskimääräistä suurempi korotus on           Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
33816: perusteltavissa sillä, että kuukausiliput ovat       viimeaikaiset polttonesteiden hinnankorotuk-
33817: olleet selvästi alihinnoiteltuja.                    set on mitä ilmeisintä, että Valtionrautateiden
33818:    Kuukausilipun hinnankorotus toteutettiin si-      henkilöliikenne ei tule vähenemään hinnanko-
33819: ten, että kilometriporrastusta eri hinnoitteluvä-    rotusten takia.
33820: 
33821:     Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1990
33822: 
33823:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33824:                                         1989 vp. -      KK n:o 662                                           3
33825: 
33826: 
33827: 
33828: 
33829:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33830: 
33831:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             valler gjordes g1esare. Samtidigt avskaffades
33832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             den tidigare tilläggsavgiften för snälltåg. Denna
33833: nr 3308 av den 4 januari 1990 tili vederbörande         avgift ans1öts tili månadsbi1jettens pris, vi1ket
33834: medlem av statsrådet översänt avskrift av               för sin del ledde till att höjningarna på vissa
33835: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl.                 korta avsnitt kan vara t.o.m. av storleksklassen
33836: undertecknade spörsmål nr 662:                          45 %. Detta innebär givetvis just för dem som
33837:                                                         använder lokaltågtrafiken en större höjning än
33838:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen
33839:                                                         för andra. Å andra sidan är priserna på
33840:         vidta för att följden av den oskäligt
33841:                                                         resebiljetterna härefter desamma för alla inne-
33842:         stora höjningen av priset på månadsbil-
33843:                                                         havare av månadsbiljett, oberoende av vilket
33844:         jetterna vid järnvägarna inte skall leda
33845:                                                         slag av tåg det är fråga om. På detta sätt
33846:         tili att persontrafiken på järnvägarna
33847:                                                         försökte man också förbättra lokaltågens rätt
33848:         minskar och flyttas över tili den i
33849:                                                         dåliga lönsamhet och säkra deras förekomst i
33850:         många avseenden menligare landsvägs-            trafiken med hjälp av statsmaktens stöd.
33851:         trafiken?
33852:                                                            Statsjärnvägarnas 30-dagarsbiljett är alltjämt
33853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            betydligt fördelaktigare än motsvarande 50-
33854: samt anföra följande:                                   resorsbiljett inom busstrafiken, vilket följande
33855:                                                         exempel visar:
33856:    Enligt förordningen om Statsjärnvägarna be-
33857: slutar statsrådet om persontrafikens allmänna                                         SJ           Buss
33858: prisnivå. Statsrådet fastställde genom sitt beslut                                30-d biljett   50 resors
33859: den genomsnittliga prishöjningen för år 1990                                                       biljett
33860:                                                                                      mark          mark
33861: för Statsjärnvägarnas persontrafik tili 9 %.
33862:    Statsjärnvägarna har rätt att enligt förbin-         resa 10 km                 210,-          262,50
33863: delseintervall och biljettyp tillämpa priser som        resa 18 km                 350,-          385,-
33864: skiljer sig från den officiella tabelltariffen. Bl.a.   resa 38 km                 544,-          700,-
33865: kan höjningen av tariffen för månadsbiljetter,          resa 60 km                 720,-         1050,-
33866: viiken är större än genomsnittet, motiveras
33867: med att månadsbiljetterna uppenbart varit pris-           Med stöd av vad som anförts ovan och med
33868: satta tili underpris.                                   beaktande av den senaste tidens prishöjningar
33869:    Höjningen av månadsbiljettens pris genom-            på bränsle är det i hög grad uppenbart att
33870: fördes så att differentieringen på basis av             Statsjärnvägarnas persontrafik inte kommer att
33871: antalet kilometer för olika prissättningsinter-         minska på grund av prishöjningarna.
33872: 
33873:      Helsingfors den 30 januari 1990
33874: 
33875:                                                                      Trafikminister Raimo Vistbacka
33876:                                               1989 vp.
33877: 
33878: Kirjallinen kysymys n:o 663
33879: 
33880: 
33881: 
33882: 
33883:                                  Urpilainen: Turkistarhauksen jatkuvuuden turvaamisesta
33884: 
33885: 
33886:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33887: 
33888:    Tällä hetkellä lähes henkitoreissaan riutuva     työpaikkojen menetyksiä. Esim. vuoden 1989
33889: suomalainen tarhaustoiminta sai joulukuun           aikana jäi Vaasan läänissä turkistarhauksesta
33890: huutokaupassa uuden iskun: esim. minkin kes-        työttömäksi noin 200 henkeä.
33891: kihinta laski 10-20 markkaa Kööpenhaminan              Tarhauselinkeino on tuonut vuosittain tär-
33892: hintatasoa alhaisemmaksi. Minkin päätyypin,         keitä vientituloja jopa satoja miljoonia mark-
33893: scanblackin, keskihinnaksi tuli 56 markkaa.         koja.
33894: Tuloksen synkkyyden ymmärtää täysin vain               Viimeisten vuosien aikana on tarhaustoimin-
33895: tarhaaja, jolle jokainen myyty nahka tuotti         nasta jo menetetty satoja tarhoja. Tämä on
33896: tappiota, sillä pelkkä rehukustannus nahkaa         merkinnyt tuotannon karsiutumista, jolloin yli-
33897: kohden on jo 55 markkaa. Eräiden arvioiden          tuotanto on supistunut merkittävästi. Tällä
33898: mukaan joulukuun myyntitulokset eivät anna          hetkellä näyttää siltä, että edessäpäin on jo
33899: tarhaajalle muuta mahdollisuutta kuin nahkoa        kolmas perättäinen tappiollinen toimintavuosi,
33900: siitoseläimet. Tuotantoa on vaikea jatkaa.          joka ilman tukitoimia saattaa karsia tuotannon
33901:    Kettujen kohdalla tilanne ei ole olennaisesti    niin vähäiseksi, että pahimmillaan maaltamme
33902: tätä parempi. Huutokaupan myyntituloksen            menee edellytykset koko elinkeinon harjoitta-
33903: vaikutukset ovat ilmeisen selvät.                   miseen.
33904:    Raskaimpien arvioiden mukaan jopa puolet            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33905: nykyisistä 4 000 tarhasta joutuu lopettamaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33906: tuotantonsa. Lopettajien mukana putoaa esim.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33907: Suomen minkintuotanto nykyisestä 3,8 miljoo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33908: nasta nahasta eri arvioiden mukaan kahteen tai
33909: jopa alle miljoonaan nahkaan.                                  Onko Hallitus tietoinen maamme tur-
33910:    Tarhauselinkeino on ollut perinteisesti hyvin            kiselinkeinon kokemasta viimeisimmäs-
33911: yleistä Vaasan läänissä, jolta alueelta edelleen-           tä takaiskusta, ja
33912: kin tuotetaan vuosittaisesta turkistuotoksesta                 mihin nopeisiin toimenpiteisiin Halli-
33913: runsaat 80 %. Muutoinkin vaikeasta rakenne-                 tus aikoo osaltaan ryhtyä tarhaajien
33914: muutoksesta kärsivä lääni tulee saamaan lisää               tilanteen helpottamiseksi sekä tarhaus-
33915: työttömiä tarhaustoiminnan supistuessa. Pa-                 elinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi
33916: himmillaan tämä voi merkitä jopa tuhansien                  maassamme?
33917: 
33918:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1990
33919: 
33920:                                           Kari Urpilainen
33921: 
33922: 
33923: 
33924: 
33925: 2900!0D
33926: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 663
33927: 
33928: 
33929: 
33930: 
33931:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33932: 
33933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen. Tarhauksen laman jatkuttua odotettua
33934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kauemmin valtioneuvosto lisäsi 30.11.1989 kor-
33935: olette 3 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn              kotuen prosenttimäärää. Samana päivänä val-
33936: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tioneuvosto päätti myös uudesta korkotukijär-
33937: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          jestelmästä, joka perustui vuoden 1989 II lisä-
33938: edustaja Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallises-       menoarviossa osoitettuun 19,5 milj. mk:n mää-
33939: ta kysymyksestä n:o 663:                               rärahaan ja 150 milj. mk:n korkotukilainojen
33940:                                                        myöntövaltuuteen.
33941:           Onko Hallitus tietoinen maamme tur-
33942:                                                           Minkinnahkojen laadun parantamiseksi ja
33943:        kiselinkeinon kokemasta viimeisimmäs-
33944:                                                        tarhauksen tuottavuuden lisäämiseksi osoite-
33945:        tä takaiskusta, ja
33946:                                                        taan vuoden 1989 II lisämenoarviossa 4 milj.
33947:           mihin nopeisiin toimenpiteisiin Halli-
33948:                                                        mk käytettäväksi valtioneuvoston määräämin
33949:        tus aikoo osaltaan ryhtyä tarhaajien
33950:                                                        perustein avustusten maksamiseen turkistar-
33951:        tilanteen helpottamiseksi sekä tarhaus-
33952:                                                        haajille eläinkannan uudistamiseen plasmasy-
33953:        elinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi
33954:                                                        toosiviruksen johdosta. Valtioneuvosto tulee
33955:        maassamme?
33956:                                                        päättämään avustuksen myöntämisen perus-
33957:                                                        teista helmikuun kuluessa. Plasmasytoosiviruk-
33958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33959:                                                        sen torjunnan tehostamiseksi lisättiin kuluvan
33960: vasti seuraavaa:
33961:                                                        vuoden tulo- ja menoarviossa myös Suomen
33962:    Turkistarhauselinkeino joutui vakaviin ta-          Turkiseläinten Kasvattajain Liiton saaman val-
33963: loudellisiin vaikeuksiin turkisnahkojen hintojen       tionavun määrää.
33964: laskettua joulukuussa 1987 selvästi alle tuotan-          Joulukuussa 1989 Vantaalla pidetyssä turkis-
33965: tokustannusten. Poikkeuksellisen kauan jatku-          huutokaupassa odotettiin erityisesti ketunnah-
33966: nut taantuma on saattanut koko elinkeinon              kojen hintatason elpyvän. Kun näin ei kuiten-
33967: perustan uhanalaiseksi ja vaarantanut tarhauk-         kaan tapahtunut, kärjistyi turkistarhauksen
33968: sen tulevaisuuden maassamme.                           kriisi edelleen. Iltakoulussaan 10.1.1990 hallitus
33969:    Hallitus on seurannut tarkasti turkistarhaus-       asetti ministeriryhmän valmistelemaan toimen-
33970: elinkeinon kehitystä sekä ollut tietoinen tarhaa-      piteitä, joilla turkistarhauksen jatkuvuuden
33971: jien taloudellisista vaikeuksista ja on jo toteut-     kannalta riittävä elinkeinon laajuus voitaisiin
33972: tanutkin useita toimenpiteitä elinkeinon har-          turvata maassamme. Hallitus tulee kuluvan
33973: joittajien aseman helpottamiseksi pääasiassa           helmikuun kuluessa tekemään periaatepäätök-
33974: maa- ja metsätalousministeriön 24.1.1989 aset-         sen turkisnahkojen väliaikaisen, osittaisen ta-
33975: taman turkistarhaustyöryhmän ehdotusten                kuuhintajärjestelmän käyttöön ottamisesta
33976: pohjalta.                                              sekä esittämään järjestelmän edellyttämän
33977:    Tarhauselinkeinon rahoitusongelmien hel-            määrärahan varaamista lisämenoarvioon. Sa-
33978: pottamiseksi eduskunta myönsi vuoden 1988 II           malla lisätään myös tarhaajien saamaa korko-
33979: lisämenoarviossa 20 milj. mk siirtomääräraha-          tukea. Pitkän aikavälin kehittämistoimenpitei-
33980: na käytettäväksi valtioneuvoston tarkemmin             siin tullaan ottamaan kantaa turkistarhaustyö-
33981: määräämin perustein turkistarhaajien enintään          ryhmän saatua työnsä päätökseen maaliskuus-
33982: 300 milj. mk:n määräisten kolmivuotisten kor-          sa 1990.
33983: kotukilainojen korkokustannusten alentami-
33984: 
33985:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
33986: 
33987:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33988:                                      1989 vp. -      KK n:o 663                                      3
33989: 
33990: 
33991: 
33992: 
33993:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33994: 
33995:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          väntat höjde statsrådet 30.11.1989 räntestödets
33996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           procentsats. Samma dag beslöt statsrådet också
33997: av den 3 januari 1990 tili vederbörande medlem        om ett nytt räntestödssystem, som baserade sig
33998: av statsrådet översänt avskrift av följande av        på det i den andra tilläggsbudgeten för år 1989
33999: riksdagsman Urpilainen undertecknade spörs-           anvisade anslaget på 19,5 milj. mk och på en
34000: mål nr 663:                                           bevillningsfullmakt angående 150 milj. mk för
34001:                                                       räntestödslån.
34002:           Är Regeringen medveten om det se-
34003:        naste bakslag som landets pälsnäring               I syfte att förbättra kvaliteten på minkskinn
34004:        drabbats av och                                och öka pälsdjursuppfödningens lönsamhet an-
34005:           vilka åtgärder ämnar Regeringen för         visas i den andra tilläggsbudgeten för år 1989
34006:        sin del vidta i syfte att underlätta           4 milj. mk att på grunder som statsrådet
34007:        farmarnas situation samt trygga päls-          närmare bestämmer användas för betalning av
34008:        djursnäringens fortbestånd i vårt land?        understöd tili pälsdjursfarmare tili att förnya
34009:                                                       djurbeståndet tili följd av plasmacytosviruset.
34010:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Statsrådet kommer att besluta om grunderna
34011: samt anföra följande:                                 för beviljandet av understödet under förloppet
34012:                                                       av februari månad. I syfte att effektivera
34013:     Pälsdjursnäringen råkade i allvarliga ekono-      bekämpningen av plasmacytosviruset fogades
34014: miska svårigheter då priserna på skinn i de-          tili anslaget i budgeten för innevarande år
34015: cember 1987 sjönk så att de befann sig på en          också beloppet av det statsbidrag som Finlands
34016: nivå uppenbart under produktionskostnaderna.          Pälsdjursuppfödares Förbund erhåller.
34017: Den ovanligt långvariga regressionen har inne-
34018: burit ett hot mot grunden för hela näringen               Vid den auktion på skinn som hölls i
34019: och äventyrat pälsdjursskötseln i vårt land.          december 1989 i Vanda förväntades särskilt
34020:     Regeringen har noga följt med pälsdjursnä-        prisnivån på rävskinn genomgå ett uppsving.
34021: ringens utveckling samt varit medveten om             Då detta likväl inte skedde, tillspetsades päls-
34022: uppfödarnas ekonomiska svårigheter och redan          djursuppfödningens kris ytterligare. Vid sin
34023: förverkligat ett flertal åtgärder i syfte att         kvällsskola 10.1.1990 tillsatte regeringen en
34024: underlätta dessa yrkesutövares ställning på           ministergrupp för att bereda åtgärder genom
34025: basis av de förslag som framlagts av den av           vilka en med tanke på pälsdjursuppfödningens
34026: jord- och skogsbruksministeriet 24.1.1989 till-       kontinuitet tillräcklig omfattning för näringen
34027: satta arbetsgruppen för pälsdjursuppfödningen.        skall kunna tryggas i landet. Regeringen kom-
34028:     I syfte att underlätta pälsdjursnäringens fi-     mer att inom förloppet av februari månad fatta
34029: nansieringsproblem beviljade riksdagen i den          ett principbeslut om införande av ett tempo-
34030: andra tilläggsbudgeten för år 1988 20 milj. mk        rärt, partiellt garantiprissystem för skinn samt
34031: som reservationsanslag att enligt grunder som         föreslå reservering av det anslag systemet för-
34032: statsrådet närmare bestämmer användas för att         utsätter i tilläggsbudgeten. Samtidigt höjs ock-
34033: sänka räntekostnaderna för pälsdjursfarmarnas         så det räntestöd som farmarna får. Tili utveck-
34034: tili högst 300 milj. mk uppgående räntestödslån       lingsåtgärderna på längre sikt fattas ställning
34035: med tre års återbetalningstid. Sedan lågkon-          sedan arbetsgruppen för pälsdjursuppfödning
34036: junkturen inom branschen fortgått längre än           avslutat sitt arbete i mars 1990.
34037: 
34038:      Helsingfors den 8 februari 1990
34039: 
34040:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34041:                                               1989 vp.
34042: 
34043: Kirjallinen kysymys n:o 664
34044: 
34045: 
34046: 
34047: 
34048:                                  Tennilä: Ministereiden ja kansanedustajien kuulumisesta yritys-
34049:                                       ten ja yhteisöjen johto- ja hallintoelimiin
34050: 
34051: 
34052:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34053: 
34054:    Ministereiden kuulumisesta yritysten johto-      maatiollaan ja muilla keinoilla. On täysin
34055: elimiin on käyty melko laajaa keskustelua.          selvää, että yritykset ja pankit koettavat tehdä
34056: Keskustelu on syntynyt siksi, ettei ministerin      hallintonsa jäsenistä "omia" edustajiaan.
34057: tehtävän hoitaminen ja samanaikainen kuulu-            Ministereiden ja kansanedustajien kuulumi-
34058: minen yritysten, pankkien, liikelaitosten ja mui-   sesta yksityisten ja valtion yritysten, pankkien,
34059: den vastaavien liike-elämän organisaatioiden        liikelaitosten ja muiden liike-elämässä toimi-
34060: johtamiseen ole yleisen käsityksen mukaan           vien organisaatioiden johto- ja hallintoelimiin
34061: missään nimessä suotavaa. Sosialidemokraat-         ei ole olemassa kattavaa selvitystä. Julkinen
34062: tien taholla on tehty jo johtopäätöksiä eräiden     selvitys on kuitenkin syytä tehdä, jotta saadaan
34063: ministereiden jätettyä paikkansa valtionyhtiöi-     selkeä käsitys siitä, kuinka laajasti ministerit ja
34064: den hallintoneuvostoissa.                           kansanedustajat oman työnsä lisäksi mainitun-
34065:    Kansanedustajien osalta tilanne on sama          laisia tehtäviä ovat itselleen ottaneet. Selvityk-
34066: kuin ministereillä: kuuluminen jonkin teollisuus-   sen laatiminen tulee suorittaa välittömästi, jot-
34067: yrityksen, pankin tai muun liike-elämässä toi-      ta viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jäl-
34068: mivan organisaation johtoelinten työhön joh-        keen päästään yhdenmukaiseen käytäntöön si-
34069: taa kansanedustajan vääjäämättä sen kysymyk-        ten, etteivät ministerit ja kansanedustajat yri-
34070: sen eteen, ketä hän edustaa: teollisuusyritystä     tysten, pankkien ja muun liike-elämän johto- ja
34071: vai pankkia vaiko esim. saastepäästöjen vähen-      hallintoelimiin osallistu.
34072: tämistä vaativia tai pankkimaksun kieltämistä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34073: koskevia kannattajiaan.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34074:    Kansanedustajan tulee voida toimia äänestä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34075: jiensä etujen mukaisesti eikä häntä saa puolue-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34076: rangaistuksilla kahlita. Mutta hänen on oltava
34077: täysin riippumaton myös yritysmaailman suun-                  Onko Hallitus valmis suorittamaan
34078: taan. Kuuluminen liike-elämän johto- ja hallin-            julkisuuteen saatettavan selvityksen mi-
34079: toelimiin on sellainen kytkentä, joka voi vai-             nistereiden ja kansanedustajien osallis-
34080: kuttaa kansanedustajan kannanottoihin. On-                 tumisesta yritysten, pankkien, liikelai-
34081: han yrityksillä ja pankeilla mahdollisuus vai-             tosten ja muiden liike-elämän organi-
34082:  kuttaa hallintoelimissään mukana oleviin niin             saatioiden johto- ja hallintoelimiin?
34083:  ministereihin kuin myös kansanedustajiin infor-
34084: 
34085:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
34086: 
34087:                                         Esko-Juhani Tennilä
34088: 
34089: 
34090: 
34091: 
34092: 2900100
34093: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 664
34094: 
34095: 
34096: 
34097: 
34098:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimielimissä on vastikään käyty keskustelua
34100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eduskunnassa (kansanedustaja Vähänäkin ym.
34101: olette 4 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn             suullinen kysymys n:o 88).
34102: kirjeenne n:o 3310 ohella toimittanut valtioneu-         Kansanedustajan toiminta ei ole yleisten
34103: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          esteellisyyssäännösten alaista. Kansanedustajaa
34104: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin              koskee ainoastaan valtiopäiväjärjestyksen 62 §.
34105: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 664:        Sen mukaan kansanedustaja ei saa olla muka-
34106:           Onko Hallitus valmis suorittamaan           na päätöstä tekemässä häntä henkilökohtaisesti
34107:                                                       koskevassa asiassa. Tällöinkin hän saa kuiten-
34108:        julkisuuteen saatettavan selvityksen mi-
34109:        nistereiden ja kansanedustajien osallis-       kin olla mukana keskustelemassa. Yleisillä vaa-
34110:        tumisesta yritysten, pankkien, liikelai-       leilla valitun edustajan toiminnan rajoittaminen
34111:                                                       tiukoilla esteellisyyssäännöksillä tai muilla vas-
34112:        tosten ja muiden liike-elämän organi-
34113:        saatioiden johto- ja hallintoelimiin?          taavilla kielloilla ei olisi sopusoinnussa edus-
34114:                                                       tuksellisen järjestelmän tarkoitusperien kanssa.
34115:                                                       Valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n perusteella kan-
34116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
34117: taen seuraavaa:                                       sanedustajalla on oikeudellisesti hyvin itsenäi-
34118:                                                       nen asema.
34119:    Ministereiden ja kansanedustajien kuulumis-           Yhtiöiden johtoelinten kokoonpanosta on
34120: ta yritysten, pankkien, liikelaitosten ja muiden      ilmoitettava kaupparekisteriin. Julkisuuspe-
34121: liike-elämän organisaatioiden johto- ja hallin-       riaatteen mukaisesti kaupparekisteristä voi jo-
34122: toelimiin ei ole lainsäädännöllä rajoitettu. Hei-     kainen saada tiedon. Tiedot ovat siten muun
34123: dän oikeutensa toimia tällaisissa organisaatiois-     muassa lehdistön käytettävissä. Ministereiden
34124: sa on yhtäläinen kuin muillakin kansalaisilla.        ja kansanedustajien kuulumisesta kauppa- ja
34125:    Ministerin esteellisyys valtioneuvostossa ja       teollisuusministeriön toimialaan kuuluvien val-
34126: ministeriössä määräytyy hallintomenettelylain         tionyhtiöiden johtoelimiin saa kootusti tiedon
34127: mukaan. Yhtenä esteellisyysperusteena on se,          ministeriön vuosittain laatimasta julkaisusta.
34128: että henkilö on hallituksen tai siihen rinnastet-     Yleisiä tietoja poliitikkojen osallistumisesta val-
34129: tavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjoh-        tionyhtiöiden hallintoneuvostoihin ja poliitti-
34130: tajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa      sesti valituista tilintarkastajista näissä yhtiöissä
34131: yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa       on hiljattain annetussa vastauksessa kansan-
34132: laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian     edustaja Särkijärven kirjalliseen kysymykseen
34133: ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai     n:o 594.
34134: vahinkoa. Ministeri on velvollinen ottamaan              Kun otetaan huomioon nykyiset säännökset
34135: huomioon esteellisyytensä, mikä merkitsee ta-         ja julkisesti käytettävissä olevat tiedot, ei hal-
34136: vallisesti sitä, ettei hän saa käsitellä asiaa eikä   lituksen käsityksen mukaan ole yleisiä perus-
34137: olla läsnä sitä käsiteltäessä.                        teita laatia kysymyksessä tarkoitettua erillissel-
34138:    Ministerien toimimisesta valtionyhtiöiden          vitystä.
34139:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1990
34140: 
34141:                                                                    Oikeusministeri Matti Louekoski
34142:                                        1989 vp. -      KK n:o 664                                      3
34143: 
34144: 
34145: 
34146: 
34147:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34148:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ministrarnas deltagande i verksamheten i
34149: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            statsbolagens organ har nyligen diskuterats i
34150: nr 3310 av den 4 januari 1990 tili vederbörande        riksdagen (riksdagsman Vähänäkkis m.fl.
34151: medlem av statsrådet översänt avskrift av              muntliga spörsmål nr 88).
34152: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä               Riksdagsmännens verksamhet är inte under-
34153: undertecknade spörsmål nr 664:                         kastad de allmänna stadgandena om jäv. Riks-
34154:                                                        dagsmännen berörs endast av 62 § riksdagsord-
34155:            Är Regeringen redo att företa och           ningen. Enligt den får en riksdagsman inte
34156:         offentliggöra en utredning av i viiken         delta i beslutsfattandet i ett ärende som rör
34157:         utsträckning ministrarna och riksdags-         honom personligen. Han får emellertid nog
34158:         männen är medlemmar av styrelse- och           delta i överläggningen. Att med stränga jävs-
34159:         förvaltningsorganen för företag, ban-          bestämmelser eller motsvarande förbud begrän-
34160:         ker, affärsföretag och andra organisa-         sa den verksamhet som en representant som
34161:         tioner inom affärslivet?                       valts genom allmänna vai får bedriva vore inte
34162:                                                        förenligt med syftemålen för ett representativt
34163:                                                        system. En riksdagsman intar med stöd av 11 §
34164:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           riksdagsordningen en mycket självständig ställ-
34165: samt anföra följande:                                  ning i rättsligt hänseende.
34166:    Ministrarnas och riksdagsmännens rätt att              Sammansättningen av bolagens styrelseorgan
34167: vara medlemmar av styrelse- och förvaltnings-          skall meddelas handelsregistret. 1 enlighet med
34168: organen för företag, banker, affärsföretag och         offentlighetsprincipen kan var och en få uppgift
34169: andra organisationer inom affärslivet är inte          om saken ur handelsregistret. Bl.a. pressen har
34170: begränsad i lag. De har samma rätt att delta i         alltså tillgång tili uppgifterna i registret. 1
34171: verksamheten i sådana organisationer som an-           handels- och industriministeriets årligen ut-
34172: dra medborgare.                                        kommande publikation är uppgifter om minis-
34173:    Lagen om förvaltningsförfarande fastställer         trarnas och riksdagsmännens medlemskap i
34174: grunderna för när en minister är jävig i               styrelseorganen för statsbolagen inom handels-
34175: statsrådet och ministeriet. En av jävsgrunderna        och industriministeriets verksamhetsområde
34176: är att personen i fråga är medlem av styrelsen         samlade. Allmänna uppgifter om politikernas
34177: eller därmed jämförbart organ eller är verkstäl-       deltagande i statsbolagens förvaltningsråd och
34178: lande direktör eller intar motsvarande ställning       om politiskt valda revisorer i dessa bolag ingår
34179: i samfund, stiftelse eller offentligrättslig anstalt   i det nyligen avgivna svaret på riksdagsman
34180: som är part eller för viiken avgörandet i              Särkijärvis skriftliga spörsmål nr 594.
34181: ärendet kan väntas medföra synnerlig nytta                Med beaktande av de nu gällande stadgan-
34182: eller skada. En minister är skyldig att beakta         dena och de allmänt tillgängliga uppgifterna
34183: att han är jävig, vilket i allmänhet innebär att       anser regeringen inte att det föreligger några
34184: han inte får handlägga ärendet eller vara              allmänna skäl för att utföra en sådan särskild
34185: närvarande vid dess handläggning.                      utredning som nämns i spörsmålet.
34186:      Helsingfors den 1 februari 1990
34187: 
34188:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
34189:                                              1989 vp.
34190: 
34191: Kirjallinen kysymys n:o 665
34192: 
34193: 
34194: 
34195: 
34196:                                  Tennilä: Maaseudun postipalveluiden turvaamisesta
34197: 
34198: 
34199:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34200: 
34201:   Posti- ja telelaitoksen muuttaminen liikelai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34202: tokseksi on alkanut vaikuttaa jo nyt siten, että   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34203: paine erityisesti maaseudun palvelujen heiken-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34204: tämistä kohtaan on kasvanut, kuten varsinkin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34205: uuden pääjohtajan Pekka Vennamon esiintymi-
34206: set osoittavat.
34207:    On ryhdytty jo myös toimiin palvelujen                    Hyväksyykö liikenneministeri sen,
34208: huonontamiseksi. Eräs näyttö tästä on Petku-              että postipalveluauto välillä Petkula-
34209: lan ja Lohijoen välisen postipalveluauton lo-             Lohijoki on lopetettu vastoin asukkaille
34210: pettaminen Sodankylän kunnassa. Seurauksena               aiemmin annettuja lupauksia ja heidän
34211: tästä on se, että postissakäyntimatka monilla             kanssaan asiasta neuvottelematta, ja
34212: asukkailla on kymmeniä kilometrejä.                          mitä liikenneministeri aikoo tehdä,
34213:    Postin puolelta lakkautuspäätös tehtiin hyvin          jotta maaseudun postipalvelujen turvaa-
34214: töykeästi asukkaat ja heidän kylätoimikuntan-             misessa Posti- ja telelaitos toimisi tiiviis~
34215: sa täysin sivuuttaen. Myös tällaiseen sanelu-             sä yhteistyössä kuntien ja kylätoimikun-
34216: henkiseen asioiden ratkoruistapaan tulee puut-            tien kanssa?
34217: tua.
34218:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1990
34219: 
34220:                                        Esko-Juhani Tennilä
34221: 
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 290010D
34226: 2                                      1989 vp. -      KK n:o 665
34227: 
34228: 
34229: 
34230: 
34231:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tällä uudelleenjärjestelyllä olisi voitu lak-
34233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kauttaa yksi jakelulinja ja säästää postipalve-
34234: olette tammikuun 4 päivänä 1990 päivätyn               luautolinjan korvauksissa 42,3 km päivässä.
34235: kirjeenne n:o 3311 ohella toimittanut valtioneu-       Näistä muodostuva kustannussäästö tulisi tä-
34236: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           män hetken hintatason mukaan olemaan
34237: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-           24 000 markkaa vuodessa.
34238: jallisesta kysymyksestä n:o 665:                          Esitetty muutos olisi tuonut mukanaan pos-
34239:           Hyväksyykö liikenneministeri sen,            tinsaannin aikaistumisen n. yhdellä tunnilla
34240:        että postipalveluauto välillä Petkula-          Yli-Kitiseen ja peräti kolmen tunnin aikaistu-
34241:        Lohijoki on lopetettu vastoin asukkaille        misen Moskuvaaraan.
34242:        aiemmin annettuja lupauksia ja heidän              Lisäksi edellä olevaan suunnitelmaan vaikut-
34243:                                                        ti tilipalvelujen yllättävän vähäinen käyttö,
34244:        kanssaan asiasta neuvottelematta, ja
34245:                                                        vaikka linjalla on yhteensä 165 taloutta. Vii-
34246:           mitä liikenneministeri aikoo tehdä,
34247:                                                        meksi tehdyn tilaston mukaan supistuksen koh-
34248:        jotta maaseudun postipalvelujen turvaa-
34249:                                                        teeksi aiotulla 70 kilometrin (edestakainen ajo-
34250:        misessa Posti- ja telelaitos toimisi tiiviis-
34251:        sä yhteistyössä kuntien ja kylätoimikun-        matka) osuudella oli vain 3 tilitapahtumaa.
34252:        tien kanssa?                                       Ainoa kielteinen puoli aiotussa ratkaisussa
34253:                                                        on tilipalvelun pois jääminen, koska paketti-
34254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           postin saanti olisi mahdollista järjestää jättö-
34255: vasti seuraavaa:                                       postin avulla.
34256:                                                           Suunnitelman toteutus on keskeytetty. Posti
34257:    Postipalveluautolinja liikennöi edelleenkin         tutkii muutoksen toteuttamiseksi kaikki mah-
34258: Sodankylästä 4-tietä pohjoiseen siten, että se         dolliset ratkaisuvaihtoehdot. Kyseeseen voi tul-
34259: palvelee Sattasen, Kersilön, Petkulan ja Yli-          la linjan säilyttäminen entisellään esim. kaksi
34260: Kitisen entisen postiaseman alueen asukkaita           kertaa viikossa. Valmistelun kuluessa on posti
34261: palaten samaa reittiä takaisin postialuekontto-        ollut yhteydessä alueen asukkaisiin, ja näin
34262: riin. Lisäksi alueella on yksi taksilla toimitet-      tullaan menettelemään myös jatkovalmistelu-
34263: tava postinjakelulinja, joka lähtee Kersilöstä ja      työn kuluessa. Postin tarkoituksena ei ole
34264: jakaa postin Moskuvaaran asukkaille.                   toimeenpanna suunnitelmia alueen asukkaiden
34265:    Sodankylän postialuekonttori lähti suunni-          mielipiteitä kuulematta.
34266: telmissaan siitä ajatuksesta, että korvaamalla            Liikenneministeriö on ohjeissaan maaseutu-
34267: Petkulan-Yli-Kitisen 28 talouden postinsaanti          ja haja-asutusalueiden postitoimipaikkaverkon
34268: kolmella uudella jättöpaikalla voitaisiin sääs-        kehittämisestä velvoittanut Posti- ja telelaitosta
34269: tyvä työpanos kohdentaa uudelleen Moskuvaa-            toimimaan yhteistoiminnassa asiakkaiden ja
34270: ran alueelle, jossa on 24 taloutta.                    heidän edustajiensa kanssa.
34271:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1990
34272: 
34273:                                                                  Liikenneministeri Raimo Vistbacka
34274:                                      1989 vp. -     KK n:o 665                                     3
34275: 
34276: 
34277: 
34278: 
34279:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34280:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utdelningslinje kunnat dras in och 42,3 km per
34281: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         dag sparas in i ersättningar för postbetjänings-
34282: nr 3311 av den 4 januari 1990 tili vederbörande     bilens linje. Den · kostnadsinbesparing detta
34283: medlem av statsrådet översänt avskrift av           skulle medföra, skulle enligt nuvarande prisni-
34284: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-        vå bli 24 000 mk per år.
34285: de spörsmål nr 665:                                    Den föreslagna ändringen hade inneburit att
34286:           Godkänner trafikministern att post-       pasten hade kunnat fås ungefär en timme
34287:        betjäningsbilen på sträckan Petkula-         tidigare i Yli-Kitinen och rentav tre timmar
34288:        Lohijoki har indragits trots tidigare        tidigare i Moskuvaara.
34289:        löften tili invånarna och utan att ären-        Därtill påverkades nämnda pian av att kon-
34290:        det diskuterats med dem, och                 totjänsterna utnyttjades överraskande lite, trots
34291:           vad ämnar trafikministern göra för        att det vid linjen finns sammanlagt 165 hushåll.
34292:        att Post- och televerket skall kunna         Enligt senaste statistik fanns det endast 3
34293:        upprätthålla ett intimt samarbete med        transaktioner vid den sträcka på 70 km (tur-
34294:        kommunerna och byaråden i syfte att          retur körväg) som var föremål för den plane-
34295:        trygga posttjänsterna på landsbygden?        rade indragningen.
34296:                                                        Den enda nackdelen med den tänkta lösning-
34297:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        en är att kontotjänsterna skulle falla bort,
34298: samt anföra följande:                               eftersom tillgången tili paketpost kan ordnas
34299:    Postbetjäningsbillinjen trafikerar fortfarande   med hjälp av avlämningspost.
34300: från Sodankylä norrut längs med E 4-vägen så           Genomförandet av planen har avbrutits.
34301: att den betjänar invånarna inom det f.d.            Pasten undersöker alla eventuella alternativ
34302: poststationsområdet för Sattanen, Kersilö, Pet-     som finns för att ändringen skall kunna ge-
34303: kula och Yli-Kitinen och återvänder längs           nomföras. Det kan även komma i fråga att
34304: samma rutt tili postområdeskontoret. Därtill        bevara linjen oförändrad t.ex. två gånger i
34305: finns det inom detta område en postutdelnings-      veckan. Under beredningen har pasten varit i
34306: linje som sköts med taxi. Den går från Kersilö      kontakt med områdets invånare och så kom-
34307: och delar ut pasten tili invånarna i Moskuvaa-      mer att ske även under den fortsatta bered-
34308: ra.                                                 ningen. Pasten har inte för avsikt att verkställa
34309:    Sodankylä postområdeskontor utgick i sina        planerna utan att höra vad områdets invånare
34310: planer från tanken att den arbetsinsats som         har att säga.
34311: sparas in genom att postutdelningen för 28             Trafikministeriet har i sina anvisningar om
34312: hushåll i Petkula-Yli-Kitinen ersätts med tre       utvecklande av postanstaltsnätet på landsbyg-
34313: nya avlämningsställen kan omfördelas tili Mos-      den och i glesbygderna förpliktat post- och
34314: kuvaara-området, där det finns 24 hushåll.          televerket att verka i samarbete med kunderna
34315:    Genom detta nya arrangemang hade en ny           och deras representanter.
34316: 
34317:      Helsingfors den 7 februari 1990
34318: 
34319:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
34320:                                               1989 vp.
34321: 
34322: Skriftligt spörsmål nr 666
34323: 
34324: 
34325: 
34326: 
34327:                                  Melin: Om tryggande av polisresurserna i Helsingfors
34328: 
34329: 
34330:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34331: 
34332:    I Helsingfors polisdistrikt har brottsfrekven-      I regeringens proposition med förslag tili
34333: sen under första halvåret 1989 ökat synnerligen     lagstiftning om förundersökning och tvångsåt-
34334: kännbart i jämförelse med samma halvår 1988.        gärder i samband med brottmål förutsattes att
34335: Som exempel kan nämnas att brotten riktade          det i samband med förundersökningsreformen
34336: mot egendom ökade under de första sex må-           inrättas 450 nya tjänster vid polisen. I sitt svar
34337: naderna 1989 i Helsingfors från 23 414 tili         förutsatte riksdagen detsamma. Stadgandena
34338: 30 060 under motsvarande tid 1988. Procentu-        trädde i kraft 1.1.1989. Av sparsamhetsskäl och
34339: ellt ökade dessa brott med 28 %. Brotten mot        av organisatoriska orsaker lär ett stort antal av
34340: offentlig myndighet, allmän ordning, trafikfyl-     dessa tjänster ännu vara oinrättade.
34341: leri och övriga brott mot strafflagen ökade            Under de senaste månaderna har även ett
34342: under samma tid med 95 %. Statistiken över          ökat antal bankrån i huvudstaden väckt upp-
34343: alla brott begångna i Helsingfors under första      märksamhet. Ä ven dessa företeelser motiverar
34344: halvåret 1989 utvisar en ökning om 24 % i           att ett tillräckligt antal av de tjänster som ovan
34345: jämförelse med brottsfrekvensen ett år tidigare.    berörs inrättas vid Helsingfors polisdistrikt.
34346:    Sett mot denna bakgrund förefaller planerna         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
34347: att en del av Helsingforspolisens vakanser          den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
34348: skulle indras medan en motsvarande förstärk-        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
34349: ning av polisresurserna i den övriga huvud-         rådet ställa följande spörsmål:
34350: stadsregionen skulle genomföras helt omotive-
34351: rade. A ven om det i den snabbt växande
34352: huvudstadsregionen utanför Helsingfors säkert                  Är Regeringen medveten om den
34353: behövs förstärkning av polisen bör en sådan                 starkt ökade brottsfrekvensen i Helsing-
34354: åtgärd inte drabba polisresurserna i Helsing-               fors och om så är fallet
34355: fors. Mot denna bakgrund är tvärtom en                        är Regeringen beredd att bibehålla
34356: förstärkning av polisens personalresurser i Hel-            Helsingforspolisens resurser och vid be-
34357: singfors välmotiverad.                                      hov även förstärka dessa?
34358: 
34359:      Helsingfors den 9 januari 1990
34360: 
34361:                                           Ingvar S. Melin
34362: 
34363: 
34364: 
34365: 
34366: 2900100
34367: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 666
34368: 
34369: Kirjallinen kysymys n:o 666                                                                 Suomennos
34370: 
34371: 
34372: 
34373: 
34374:                                    Melin: Poliisin voimavarojen turvaamisesta Helsingissä
34375: 
34376: 
34377:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34378: 
34379:    Helsingin poliisipiirissä on rikosten määrä           Hallituksen esityksessä esitutkintaa ja pak-
34380: vuoden 1989 ensimmäisellä puoliskolla lisään-         kokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädän-
34381: tynyt erityisen tuntuvasti verrattuna vuoden          nöksi edellytettiin, että esitutkintauudistuksen
34382: 1988 samaan vuosipuoliskoon. Esimerkkinä              yhteydessä perustetaan 450 uutta virkaa polii-
34383: voidaan mainita, että omaisuusrikokset lisään-        siin. Eduskunta edellytti samaa vastauksessaan.
34384: tyivät vuoden 1989 ensimmäisenä kuutena kuu-          Säännökset tulivat voimaan 1.1.1989. Säästä-
34385: kautena 30 060:een oltuaan vastaavana aikana          väisyys- ja organisatoristen syiden vuoksi suuri
34386: vuonna 1988 23 414. Prosentuaalisesti nämä            osa näistä viroista kuuluu olevan vielä perus-
34387: rikokset lisääntyivät 28 %. Julkiseen viran-          tamatta.
34388: omaiseen, yleiseen järjestykseen ja liikennejuo-         Viime kuukausina myös pankkiryöstöjen li-
34389: pumukseen kohdistuneet rikokset ja muut ri-           sääntyminen pääkaupunkiseudulla on herättä-
34390: koslain vastaiset rikokset lisääntyivät samanai-      nyt huomiota. Myös nämä ilmiöt tekevät pe-
34391: kaisesti 95 %. Kaikkia Helsingissä vuoden             rustelluksi perustaa riittävä määrä edellä mai-
34392: 1989 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tehtyjä ri-       nittuja virkoja Helsingin poliisipiiriin.
34393: koksia koskeva tilasto osoittaa 24 %:n kasvua            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34394: verrattuna rikosten määrään vuotta aikaisem-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34395: mm.                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34396:    Tätä taustaa vasten suunnitelmat osan Hel-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34397: singin poliisin toimien lakkauttamisesta ja vas-
34398: taavien resurssien vahvistamisesta muualla pää-
34399: kaupunkiseudulla vaikuttavat olevan täysin                       Onko Hallitus tietoinen voimakkaasti
34400: vailla perusteita. Vaikka nopeasti kasvavalla                 lisääntyneestä rikosten määrästä Hel-
34401: pääkaupunkiseudulla Helsingin ulkopuolella                    singissä, ja jos on,
34402: varmasti tarvitaankin poliisin vahvistamista,                    onko Hallitus valmis säilyttämään
34403: Helsingin poliisiresurssit eivät saa kärsiä tällai-           Helsingin poliisin voimavarat nykyisel-
34404: sista toimenpiteistä. Tätä taustaa vasten Hel-                lään ja tarvittaessa myös vahvistamaan
34405: singin poliisiresurssien voimistaminen onkin                  niitä?
34406: päinvastoin hyvin perusteltua.
34407: 
34408:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1990
34409: 
34410:                                             Ingvar S. Melin
34411:                                    1989 vp. -     KK n:o 666                                       3
34412: 
34413: 
34414: 
34415: 
34416:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34417: 
34418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-
34419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
34420: olette 9 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         1990 todennut, että esitutkintalainsäädännön
34421: kirjeenne n:o 3312 ohella lähettänyt valtioneu-   aiheuttamia lisähenkilöstötarpeita lukuun otta-
34422: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      matta poliisin henkilöstövoimavarat ovat riit-
34423: kansanedustaja Ingvar S. Melinin kirjallisesta    tävät, mutta niiden kohdentamista on edelly-
34424: kysymyksestä n:o 666, jossa tiedustellaan:        tetty korjattavaksi. Tarpeen on todettu olevan
34425:                                                   suurin nopeasti kasvavilla paikkakunnilla.
34426:           Onko Hallitus tietoinen voimakkaasti
34427:        lisääntyneestä rikosten määrästä Hel-         Eduskunta on edellyttänyt hallituksen ryhty-
34428:        singissä, ja jos on,                       vän toimenpiteisiin poliisin käytettävissä ole-
34429:           onko Hallitus valmis säilyttämään       vien voimavarojen uudelleensuuntaamiseksi si-
34430:        Helsingin poliisin voimavarat nykyisel-    ten, että virat sisäisesti siirretään tarpeen mu-
34431:        lään ja tarvittaessa myös vahvistamaan     kaan sinne, missä poliisipalveluja eniten tarvi-
34432:        niitä?                                     taan ja että henkilöstö työskentelee painopis-
34433:                                                   teaikoina.
34434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Toimenpiteitä harkittaessa ja toteutettaessa
34435: vasti seuraavaa:                                  tullaan tarkasteltavaksi ottamaan tilanne koko
34436:                                                   maassa ja siten myös Helsingin poliisilaitoksen
34437:    Hallitus on tietoinen rikollisuuden määrän     voimavarojen osalta.
34438: huolestuttavasta lisääntymisestä koko maassa
34439: varsinkin viime vuosina. Poliisi suhtautuu mai-      Poliisin vuosien 1990-1994 toiminta- ja
34440: nittuun ilmiöön vakavasti, ja sen torjumiseen     taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on
34441: on ryhdytty käytettävissä olevin voimavaroin      saada poliisin henkilöstömäärä vastaamaan
34442: lisäämällä näkyvää valvontaa ja tehostamalla      kunkin toimialueen tehtävämääriä. Henkilös-
34443: toimintaa. Jatkuvaa poliisivalvontaa on pyritty   töä suunnataan uudestaan ensi sijassa kunkin
34444: pitämään yllä pahimmissa häiriöpisteissä sekä     läänin sisäisin, poliisipiiristä toiseen tapahtuvin
34445: sen ohella suorittamaan teema- ja iskuluonteis-   siirroin.
34446: ta valvontaa.
34447:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1990
34448: 
34449:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
34450: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 666
34451: 
34452: 
34453: 
34454: 
34455:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34456:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Riksdagen har i sitt svar på regeringens
34457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        proposition med förslag tili statsbudget för år
34458: nr 3312 av den 9 januari 1990 tili vederbörande    1990 konstaterat att med undantag av det
34459: medlem av statsrådet översänt avskrift av          ökade behovet av personalresurser som förun-
34460: följande av riksdagsman Ingvar S. Melins           dersökningslagstiftningen medfört är personal-
34461: undertecknade spörsmål nr 666:                     resurserna vid polisen tillräckliga, men att det
34462:                                                    har förutsatts att inriktningen av resurserna
34463:           Är Regeringen medveten om den
34464:                                                    skall rättas tili. Behovet har konstaterats vara
34465:        starkt ökade brottsfrekvensen i Helsing-
34466:                                                    störst på snabbt växande orter.
34467:        fors och om så är fallet
34468:           är Regeringen beredd att bibehålla           Riksdagen har förutsatt att regeringen vidtar
34469:        Helsingforspolisens resurser och v.id be-   åtgärder för att polisens tillgängliga resurser
34470:        hov även förstärka dessa?                   skall omorganiseras så att tjänsterna förflyttas
34471:                                                    internt efter behov tili ställen där polisens
34472:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tjänster mest behövs och så att personalen
34473: samt anföra följande:                              arbetar under de känsligaste tidpunkterna.
34474:                                                        Då åtgärder övervägs och genomförs kom-
34475:    Regeringen är medeveten om att brotts1ighe-     mer situationen i hela Jandet och därmed även
34476: ten har ökat i oroväckande grad i hela Jandet      för Helsingfors polisinrättnings del att upptas
34477: i synnerhet under de senaste åren. Polisen ser     tili granskning.
34478: allvarligt på företeelsen och åtgärder för dess
34479: avvärjning har vidtagits inom ramen för till-          Målet enligt polisens verksamhets- och eko-
34480: gängliga resurser genom ökning av den synliga      nomipian för åren 1990-1994 är att personal-
34481: övervakningen och genom effektivering av           mängden vid polisen skall motsvara uppgifts-
34482: verksamheten. Man har strävat att upprätthål-      mängden inom vart och ett verksamhetsområ-
34483: la en fortlöpande polisövervakning vid de          de. Personalen avses att omplaceras i första
34484: värsta orosplatserna och dessutom att anordna      hand genom interna förflyttningar inom vart
34485: övervakning i form av teman eller sådan            och ett Iän, dvs. så att förflyttningen sker från
34486: övervakning där polisen snabbt och oväntat         ett polisdistrikt tili ett annat.
34487: slår tili.
34488:     Helsingfors den 22 januari 1990
34489: 
34490:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
34491:                                               1989 vp.
34492: 
34493: Skriftligt spörsmål nr 667
34494: 
34495: 
34496: 
34497: 
34498:                                  Melin: Om bindande av den finska marken tili EMS-valutorna
34499: 
34500: 
34501: 
34502:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34503:    Inom ramen för det europeiska monetära           sidan av dollarn och yenen att få en ökande
34504: samarbetet (EMS) startade de centrala EG-           betydelse som internationell valuta.
34505: länderna med undantag av Storbritannien 1979            EMS innebär inte politisk integration, det är
34506: ett valutakurssamarbete med syftet att skapa        i själva verket ett avtalssystem mellan central-
34507: ett område med stabila valutor i Europa.            bankerna, i vilket också andra än EG:s full-
34508:    Den uttalade avsikten med EMS var att            värdiga medlemmar kan delta. Medlemsländer-
34509: skapa "en zon av monetär stabilitet i Europa".      na i växelkurssamarbetet inom EMS är för
34510: Målet var också att gå vidare bl.a. genom att       närvarande Belgien, Luxemburg, Danmark,
34511: skapa en europeisk valutafond. Man planerade        Frankrike, Västtyskland, Irland, Italien, Hol-
34512: att den nya europeiska valutan, ECU:n (Euro-        land och Spanien. Alla medlemmarna i EMS är
34513: pean Currency Unit), steg för steg skulle få        sålunda också medlemmar i EG, även om detta
34514: ökad betydelse som ett gemensamt europeiskt         inte är ett uttryckligt krav.
34515: betalningsmedel. Som ett mera avlägset mål              De som står utanför växelkurssamarbetet är
34516: hägrade en europeisk valutaunion med gemen-         de tili EG nyligen anknutna medelhavsländerna
34517: sam valuta.                                         samt Storbritannien. Skälet tili att Portugal och
34518:    EMS resultat på 1980 talet talar för sig:        Grekland står utanför har varit den höga
34519: inflationstakten har sjunkit avsevärt i medlems-    inhemska inflationstakten i dessa länder, vilket
34520: länderna, och skillnaderna i inflation mellan       gör att de inte är mogna för en anknytning tili
34521: dessa Iänder har minskat. Valutakursföränd-         ett system med fasta växelkurser. Storbritan-
34522: ringarna inom EMS har blivit klart sällsyntare      nien och de övriga nordiska länderna kommer
34523: och mindre, vilket betydligt har minskat spe-       sannolikt med i EMS inom ett par år. Om
34524: kulationstrycket på de däri deltagande valutor-     Finland inte finns med i laget, kan vi bereda
34525: na. EMS har också i form av beredskapskre-          oss på mycket värre och fortgående valutakurs-
34526: diter gett medlemmarna stöd mot valutaosäker-       stormar än t.ex. den som pågår just nu. Det
34527: het.                                                bästa sättet att eliminera valutaspekulationen
34528:    Exemplen från enskilda Iänder är uppmunt-        vore för oss att följa EMS.
34529: rande: Irland, sedan gammalt ett inflationsbe-          Ett beslut att följa EMS innebär en bindning
34530: näget land, har förmått få ner sin inflation tili   tili lägre inflation och stabila valutakurser. En
34531: en låg nivå och har förbättrat sin externa          dylik stram ekonomisk politik skulle stöda
34532: balans. Spanien försöker sig som bäst på            strävandena att pressa vår egen ekonomiska
34533: samma sak.                                          politik inom samma ram som de ekonomiskt
34534:    Om Storbritannien hade varit med i EMS,          ledande länderna i Europa. Det vore ett steg
34535: vore enligt undersökningar inflationen där nu       mot en stabil mark, men det skulle samtidigt
34536: betydligt lägre. I det turbulenta Europa i          innebära en begränsning av vårt penningpoli-
34537: början av 1990-talet syftar EG tili att det         tiska manöverutrymme. Ett sådant steg skulle
34538: monetära samarbetet skall bli ankaret eller         förmodligen tili en början innebära en ekono-
34539: koordinatorn för en vidare synergi i den            misk hästkur.
34540: ekonomiska politiken. Europa kan därigenom              Ett centralt argument i debatten är att
34541: lättare avvärja ekonomiska störningar och           stabila växelkurser i ett område underlättar
34542: obalanser. ECU beräknas som ett vägt genom-         handel och investeringar över gränserna. Insta-
34543: snitt av EG-valutorna och utgör en räkneenhet       bila växelkurser skapar däremot osäkerhet och
34544: och värdemätare i systemet. ECU börjar vid          blir därigenom ett gränshinder. Med detta
34545: 2900!0D
34546: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 667
34547: 
34548: synsätt är en strävan mot en zon av stabila       vår valuta tili EMS en så viktig principiell fråga
34549: växelkurser en naturlig del av en ekonomisk       att även finansministeriet och därigenom rege-
34550: integrationsprocess, där rivande av tullar och    ringen bör förväntas ta stälining tili spörsmålet.
34551: andra handelshinder är delar. Ett annat argu-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
34552: ment är att en stabilisering av växelkurserna     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
34553: kan bidra till att uppnå gemensamma mål med       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
34554: de ekonomiskt ledande europeiska länderna i       rådet ställa följande spörsmål:
34555: den ekonomiska politiken.
34556:    En harmonisering av den ekonomiska poh-                   Är Regeringen, för att eliminera va-
34557: tiken är en nödvändighet för att ett system som           lutaspekulation och för att möjliggöra
34558: EMS skall kunna fungera.                                  en stram ekonomisk politik, beredd att
34559:    Ä ven om jag är medveten om att samman-                i samråd med Finlands Bank gå in för
34560: sättningen av vår valutakorg, som nu tili ca              att följa det europeiska monetära syste-
34561: 60 % består av EMS-länders valutor, är en                 met, d.v.s. binda den finska marken tili
34562: fråga för Finlands Bank vore en bindning av               EMS-valutorna?
34563: 
34564:     Helsingfors den 9 januari \990
34565: 
34566:                                         Ingvar S. Melin
34567:                                      1989 vp. -     KK n:o 667                                      3
34568: 
34569: Kirjallinen kysymys n:o 667                                                               Suomennos
34570: 
34571: 
34572: 
34573: 
34574:                                  Melin: Suomen markan sitomisesta EMS-valuuttoihin
34575: 
34576: 
34577:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34578: 
34579:     Euroopan        valuuttayhteistyöjärjestelmän   on itse asiassa keskuspankkien välinen sopi-
34580: (EMS) puitteissa keskeiset EY-maat Isoa-Bri-        musjärjestelmä, johon voivat osallistua muut-
34581: tanniaa lukuun ottamatta käynnistivät vuonna        kin kuin EY:n täysjäsenet. EMS:n valuutta-
34582: 1979 valuuttakurssiyhteistyön, jonka tarkoituk-     kurssiyhteistyön jäsenmaat ovat nykyään Bel-
34583: sena oli luoda Eurooppaan vakaiden valuutto-        gia, Luxemburg, Tanska, Ranska, Länsi-Saksa,
34584: jen alue.                                           Irlanti, Italia, Hollanti ja Espanja. Kaikki
34585:     EMS:n lausuttuna tavoitteena oli luoda "va-     EMS:n jäsenet ovat siis myös EY:n jäseniä,
34586: kaan rahan vyöhyke Eurooppaan". Tavoittee-          vaikka tämä ei olekaan nimenomainen vaati-
34587: na oli myös edetä mm. luomalla Euroopan             mus.
34588: valuuttarahasto. Suunnitelmien mukaan Eu-              Valuuttakurssiyhteistyön ulkopuolella ovat
34589: roopan uusi valuutta ECU (European Curren-          äskettäin EY:hyn liittyneet Välimeren maat
34590: cy Unit) saisi asteittain suuremman merkityk-       sekä Iso-Britannia. Portugalin ja Kreikan ul-
34591: sen yhteisenä eurooppalaisena maksuvälineenä.       kopuolella olemisen syynä on ollut näiden
34592: Kaukaisempana tavoitteena oli Euroopan va-          maiden korkea kotimainen inflaatiovauhti,
34593: luuttaunioni, jolla olisi yhteinen valuutta.        minkä vuoksi ne eivät ole kypsiä liittymään
34594:     EMS:n tulokset 1980-luvulla ovat vakuutta-      kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään. Jso-
34595: via: inflaatiovauhti jäsenmaissa on pudonnut        Britannia ja muut Pohjoismaat tulevat EMS:iin
34596: ratkaisevasti ja inflaatioerot näiden maiden        todennäköisesti parin vuoden sisällä. Jos Suo-
34597: välillä supistuneet. Valuuttakurssimuutokset        mi ei ole siinä joukossa, voimme varautua
34598:  EMS:n sisällä ovat tulleet selvästi harvemmiksi    paljon kovempiin ja jatkuviin valuuttakurssi-
34599: ja pienemmiksi, mikä on ratkaisevasti pudotta-      myrskyihin kuin esim. juuri nyt vallitseva.
34600: nut spekulaatiopaineita siihen osallistuviin va-    Paras keino valuuttaspekulaation eliminoimi-
34601: luuttoihin. EMS on tarjonnut jäsenmaille myös       seen olisi olla mukana EMS:ssä.
34602: valmiusluottojen muodossa tuen valuuttaepä-            Päätös sitoutumisesta EMS:iin merkitsee
34603:  varmuutta vastaan.                                 alempaa inflaatiota ja vakaita valuuttakursseja.
34604:     Yksittäisten maiden esimerkit ovat rohkaise-    Tällainen tiukka talouspolitiikka tukisi ponnis-
34605:  via: Irlanti vanhastaan inflaatioherkkänä maa-     tuksia oman talouspolitiikkamme puristamiseksi
34606:  na on pystynyt pudottamaan inflaation vähäi-       samoihin raameihin kuin Euroopan johtavat
34607:  seksi ja parantanut ulkoista tasapainoaan. Es-     talousmaat. Se olisi askel kohti vakaata mark-
34608:  panja yrittää parhaillaan samaa.                   kaa, mutta rajoittaisi samalla rahapoliittista
34609:     Jos Iso-Britannia olisi ollut EMS:ssä, tutki-   itsenäisyyttämme. Se saattaisi aluksi merkitä
34610:  musten mukaan siellä olisi nyt olennaisesti        talouden hevoskuuria.
34611:  alhaisempi inflaatio. EY tähtää 1990-luvun            Keskeisenä argumenttina keskustelussa on,
34612:  alun kuohuvassa Euroopassa siihen, että raha-      että vakaat valuuttakurssit tietyllä alueella hel-
34613:  taloudellisesta yhteistyöstä tulee ankkuri tai     pottavat kauppaa ja investointeja yli rajojen.
34614:  koordinaattori talouspolitiikan laajemmalle sy-    Vaihtelevat valuuttakurssit sen sijaan luovat
34615:  nergialle. Näin Eurooppa voi helpommin tor-        epävarmuutta ja muodostuvat täten rajaesteek-
34616: jua taloudellisia häiriöitä ja tasapainottomuuk-    si. Tämän näkemyksen mukaan pyrkimys va-
34617:  sia. ECU on EY-valuuttojen yhteinen lasken-        kaiden valuuttakurssien vyöhykkeeseen on
34618:  nallinen keskiarvo ja järjestelmän arvonmitta.     luonnollinen osa taloudellista integraatiopro-
34619:  ECU alkaa dollarin ja jenin ohella saada           sessia, jossa osana on tullien ja muiden kaupan
34620:  lisämerkitystä kansainvälisenä valuuttana.         esteiden poistaminen. Toisena argumenttina
34621:     EMS ei merkitse poliittista integraatiota. Se   on, että vaihtokurssien vakauttaminen voi edis-
34622: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 667
34623: 
34624: tää yhteisten tavoitteiden saavuttamista Euroo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34625: pan johtavien maiden kanssa talouspolitiikassa.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34626:    Talouspolitiikan harmonisointi on välttämä-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34627: töntä, jotta EMS:n kaltainen järjestelmä voisi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34628: toimia.
34629:    Vaikka olenkin tietoinen, että valuuttako-
34630: rimme koostumus, joka nyt noin 60-prosentti-                 Onko Hallitus valuuttaspekulaation
34631: sesti muodostuu EMS-maiden valuutoista, on                poistamiseksi ja täten tiukan talouspo-
34632: Suomen pankin asia, on valuuttamme sitomi-                litiikan mahdollistamiseksi valmis yh-
34633: nen EMS:iin niin tärkeä periaatteellinen kysy-            teistyössä Suomen Pankin kanssa seu-
34634: mys, että myös valtiovarainministeriön ja täten           raamaan Euroopan valuuttayhteistyö-
34635: hallituksen odottaisi ottavan kantaa tähän ky-            järjestelmää, ts. sitomaan Suomen mar-
34636: symykseen.                                                kan EMS-valuuttoihin?
34637: 
34638:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1990
34639: 
34640:                                         Ingvar S. Melin
34641:                                     1989 vp. -     KK n:o 667                                     5
34642: 
34643: 
34644: 
34645: 
34646:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valuuttayhteistyön kestävyys vaikeissa olois-
34648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa ei toisin sanoen ole joutunut koetukselle.
34649: olette 9 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn          Myöskään sen toimivuus täysin vapaiden pää-
34650: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       omaliikkeiden oloissa on koettelematta, sillä
34651: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      EY :n suurista maista Ranska poisti jäljellä
34652: edustaja Melinin näin kuuluvasta ki1jallisesta     olevan säännöstelyn vasta tämän vuoden alus-
34653: kysymyksestä n:o 667·                              sa, ja Italialta odotetaan vastaavia päätöksiä
34654:                                                    ensi kesään mennessä.
34655:           Onko Hallitus valuuttaspekulaation
34656:        poistamiseksi ja täten tiukan talouspo-        Ranskan kehitystä on pidetty ehkä selvim-
34657:        litiikan mahdollistamiseksi valmis yh-      pänä esimerkkinä EMS:n myönteisistä vaiku-
34658:        teistyössä Suomen Pankin kanssa seu-        tuksista talouspolitiikan uskottavuuteen. Tässä
34659:        raamaan Euroopan valuuttayhteistyö-         ei kuitenkaan ollut yksinomaan kyse EMS:stä
34660:        järjestelmää, ts. sitomaan Suomen mar-      vaan ennen kaikkea siitä, että Ranska teki
34661:        kan EMS-valuuttoihin?                       talouspoliittisen täyskäännöksen sen jälkeen,
34662:                                                    kun ekspansiivinen talouspolitiikka oli johta-
34663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nut maan talouden umpikujaan. Myöskään
34664: vasti seuraavaa:                                   Irlannissa talouspolitiikan uskottavuus ei syn-
34665:                                                    tynyt hetkessä sen jälkeen, kun maa oli liittynyt
34666:    Euroopan valuuttajärjestelmä (EMS) luotiin      EMS:iin. Siellä inflaation kitkeminen edellytti
34667: vuonna 1979 vuodesta 1972 voimassa olleen          laajan ja pitkäaikaisen vakauttaruisohjelman
34668: valuuttojen yhteiskelluntakokeilun jälkeen.        toteuttamista. Inflaatiovauhti aleni vasta työt-
34669: Vaikka järjestelmä ei muodollisesti rajoitu vain   tömyysasteen noustua 17 prosenttiin.
34670: EY:n jäsenmaihin, käytännössä näin on tois-
34671: taiseksi ollut. Järjestelmään kuuluvaan Euroo-        Myös Tanska tarjoaa esimerkin siitä, että
34672: pan valuuttayksikköön (ECU) luetaan mukaan         EMS-jäsenyys yksistään ei luo uskottavuutta
34673: kaikkien EY -maiden valuutat, syyskuusta 1989      kiinteään valuuttakurssiin. EMS-jäsenyytensä
34674: lukien myös Espanjan peseta ja Portugalin          alkuaikoina siellä jatkettiin elvyttävää talous-
34675: escudo. Kaikki EY-maat ovat liittyneet EMS:        politiikkaa ja valuutan annettiin heikentyä.
34676: iin, mutta Iso-Britannia, Portugali ja Kreikka     Vaikka vuonna 1982 toteutettu talouspolitiikan
34677: ovat pysytelleet poissa EMS:n valuuttakurssi-      suunnanmuutos paransikin tilannetta muuta-
34678: järjestelmästä (ERM) ja siten myös siihen          maksi vuodeksi, Tanskalla on omista instituu-
34679: liittyvän valuuttayhteistyön ulkopuolella.         tioistaan ja työmarkkinaperinteittensä johdosta
34680:    Valuuttayhteistyön alkuajan paineiden jäl-      ollut jatkuvasti vaikeuksia saada talouspolitiik-
34681: keen on kokemuksia yhteistyöstä EMS:n puit-        kaansa sellaista kurinalaisuutta, jota sitoutumi-
34682: teissa yleensä pidetty myönteisinä ja mm. inf-     nen Saksan Iiittotasavallan inflaatiovauhtiin
34683: laatioerojen kaventumista yhteistyöhön osallis-    edellyttäisi. Italian kokemukset ovat vastaavan-
34684: tuvien maiden välillä on tapahtunut.               laisia. Siellä jatkuvana vaikeutena on ollut
34685:    Tällaista tulosta ei voida kuitenkaan koko-     saada valtiontalous tasapainoon.
34686: naan lukea EMS:n ansioksi. Kaikissa maissa            Nämä esimerkit osoittavat, että valuuttayh-
34687: inflaation alentaminen asetettiin 1980-luvun       teistyö EMS:n puitteissa ei automaattisesti tii-
34688: alussa tärkeimmäksi talouspolitiikan tavoit-       vistä talouspolitiikan koordinaatiota tai luo
34689: teeksi. Tavoitteen saavuttaminen on ollut mah-     edellytyksiä kivuttomalle sopeutumiselle alhai-
34690: dollista lähinnä öljyn hinnan laskun ja korkean    seen inflaatioon.
34691: työttömyyden takia. Lisäksi Euroopan, kuten           Itävalta on esimerkki siitä, että kiinteään
34692: koko OECD-alueenkin, taloudellinen kasvu on        kurssiin perustuva valuuttakurssijärjestelmä voi
34693: voinut jatkua poikkeuksellisen pitkään johta-      toimia hyvin ilman, että sitä on sinetöity
34694: matta kuitenkaan ylikuumenemiseen, koska re-       muodollisella jäsenyydellä. Sveitsi taas on esi-
34695: sursseja on ollut käytettävissä.                   merkki siitä, miten myös keHuvien valuutta-
34696: 6                                    1989 vp. -      KK n:o 667
34697: 
34698: kurssien järjestelmässä kurssi voidaan pitää         viime vuosien ulkomaankaupan vaihtosuhteen
34699: vakaana ja inflaatio alhaisena ilman, että ta-       kehitys, joka meillä on vuodesta 1986 lukien
34700: loudellinen kasvu ja työllisyys kärsisivät.          vahvistunut yli 20 prosenttia, kun EY -maissa
34701:    Kiinteitä valuuttakursseja on puolustettu         vaihtosuhde samana aikana säilyi suurin piir-
34702: myös sen vuoksi, että niiden on katsottu             tein ennallaan. Ulkomaankaupan rakenteen
34703: edistävän kansainvälistä kauppaa kurssiriskien       vuoksi myös dollarin kurssin vaihtelut vaikut-
34704: poistuessa. Vaikka kurssiepävarmuuden vaiku-         tavat Suomen talouteen huomattavasti enem-
34705: tuksista kauppaan on tehty monia tutkimuksia,        män kuin tyypilliseen pieneen EY-maahan.
34706: niistä mikään ei selvästi osoita tällaisen vaiku-    EMS-jäsenyys ei anna turvaa tällaisia kurssi-
34707: tussuhteen olemassaoloa. Myöskään EY-alueen          riskejä vastaan.
34708: sisäinen kauppa ei EMS:n aikana ole kasvanut            Toistaiseksi kysymys EY:n ulkopuolisten
34709: sen nopeammin kuin aikaisemmin. Tämä ei              maiden mahdollisuuksista liittyä EMS:iin ja
34710: tarkoita sitä, etteikö kurssien vakaus muista        osallistua sen valuuttayhteistyöhön ja sitä kos-
34711: syistä voisi olla hyödyllinen tavoite.               kevaan päätöksentekoon on avoin. Edellytyk-
34712:    Onnistuneen valuuttayhteistyön ja etenkin         set ulkopuolisten maiden mukaantulolle saat-
34713: sen pisimmälle kehitetyn muodon, rahaunionin,        tavat huonontua, mikäli EMS:n kehittäminen
34714: edellytys on tavaroiden, palvelusten, pääoman        kohti rahaunionia etenee. Asia ei ole myöskään
34715: ja työvoiman täysin vapaa liikkuvuus. Lisäksi        esillä EFT An ja EY:n välisissä neuvotteluissa
34716: yhteistyöhön osallistuvien maiden talouden ra-       Euroopan talousalueen luomiseksi.
34717: kenteen tulisi olla suhteellisen yhdenmukainen          EFTA-maista Itävalta on jättänyt anomuk-
34718: ja taloudellisten instituutioiden toiminnan sa-      sen EY:n jäsenyydestä. On todennäköistä, että
34719: mankaltaista. Mikäli näin ei ole ja mikäli           se myös aikanaan pyrkii jäseneksi EMS:iin.
34720: kansainväliset häiriöt kohtaavat eri maita eri       Sveitsi on ilmoittanut pitävänsä edelleen kiinni
34721: tavalla, taloudellinen sopeutumiskyky joutuu         rahapoliittisesta itsenäisyydestään. Norjan hal-
34722: koetukselle. Erityisesti tämä koskee työvoima-       litus on äskettäin ilmoittanut ryhtyvänsä selvit-
34723: markkinoita. Työvoiman liikkuvuuden tulisi           tämään mahdollisuuksia EMS:iin liittymiseksi
34724: olla suurta tai reaalipalkkojen täytyisi joustaa,    sen ulkojäsenenä. Ruotsissa on hallituksen ta-
34725: tarvittaessa myös alaspäin.                          holta ilmoitettu, että talouden tasapainotto-
34726:    Näistä syistä varsinkaan Pohjoismaille pää-       muus ei tee liittymistä lähiaikoina mahdollisek-
34727: tös EMS:iin liittymisestä ja sen valuuttayhteis-     si. Islannin kohdalla osallistuminen EMS:n
34728: työhön osallistumisesta ei ole ongelmatonta.         valuuttayhteistyöhön tuskin tulee kysymykseen
34729: Norjan, Ruotsin ja Suomen talouden rakenne           niin kauan kuin valuutansäännöstely jatkuu.
34730: poikkeaa monessa suhteessa muusta Euroopas-
34731: ta, ja kaikissa niissä työmarkkinat ovat hyvin          Suomen tilanne on samankaltainen kuin
34732: keskittyneitä.                                       Ruotsin. Tämänhetkiset taloudelliset tasapai-
34733:    Suomessa käytävissä keskusteluissa olisikin       nottomuudet eivät tee mahdolliseksi EMS:n
34734: pidettävä mielessä se, että Suomen työvoima-         jäseneksi pyrkimistä. Silti on tärkeätä, että
34735: markkinat eivät toistaiseksi ole riittävän jous-     meillä tiiviisti seurataan EMS:n kehitystä ja
34736: tavia, jotta siirtyminen EMS:iin voisi tapahtua      että kaikki vaihtoehdot tarkasti selvitetään.
34737: kivuttomasti. Toisen ongelman muodostaa                 EMS on Suomen kannalta vksi harkinnanar-
34738: puutteellinen kilpailu talouden ns. suljetuilla      voinen vaihtoehto. Olisi kuitenkin väärin kuvi-
34739: toimialoilla. Mikäli muu integraatioprosessi saa     tella, että liittyminen EMS:iin sellaisenaan
34740: aikaan nykyistä avoimemmat ja joustavammat           olennaisesti vähentäisi talouspolitiikan ongel-
34741: työvoimamarkkinat ja kilpailullisemmat koti-         mia tai tavoiteristiriitoja.
34742: markkinat, myös edellytykset EMS-jäsenyydel-            Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
34743: le paranevat.                                        liittyminen EMS:n jäseneksi ei ole tällä hetkellä
34744:    Talouden sopeutumiskyvyn ja joustavuuden          ajankohtaista. EMS:n kehitystä tullaan kuiten-
34745: lisääminen korostuu myös sen takia, että Suo-        kin yhteistyössä Suomen Pankin kanssa tiiviisti
34746: men kansantalous on varsin herkkä ulkoisille         seuraamaan samalla kaikki vaihtoehdot tarkas-
34747:  kysyntä- ja hintahäiriöille. Siitä on osoituksena   ti selvittäen.
34748: 
34749:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
34750: 
34751:                                                              Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
34752:                                       1989 vp. -     KK n:o 667                                     7
34753: 
34754: 
34755: 
34756: 
34757:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34758: 
34759:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den skull leda tili överhettning. Orsaken är att
34760: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          resurser har funnits tillgängliga.
34761: av den 9 januari 1990 tili vederbörande medlem           Hur varaktigt valutasamarbetet kommer att
34762: av statsrådet översänt avskrift av följande av       vara under svåra förhållanden har således inte
34763: riksdagsman Melin undertecknade spörsmål nr          satts på prov. Det har inte heller prövats hur
34764: 667:                                                 samarbetet fungerar under förhållanden av
34765:                                                      totalt liberaliserad kapitalrörelse, eftersom det
34766:           Är Regeringen, för att eliminera va-       betydande EG-landet Frankrike avskaffade sin
34767:        lutaspekulation och för att möjliggöra        kvarvarande reglering först i början av detta
34768:        en stram ekonomisk politik, beredd att        år, och eftersom motsvarande beslut av Italien
34769:        i samråd med Finlands Bank gå in för          väntas fram tili inkommande sommar.
34770:        att följa det europeiska monetära syste-          Utvecklingen i Frankrike har ansetts som det
34771:        met, d.v.s. binda den finska marken tili      kanske klaraste exemplet på den positiva inver-
34772:        EMS-valutorna?                                kan som EMS har på den ekonomiska politi-
34773:                                                      kens trovärdighet. I detta fall var det dock inte
34774:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         enbart fråga om EMS, utan framför allt om att
34775: samt anföra följande:                                Frankrike gjorde en ekonomiskpolitisk helom-
34776:                                                      vändning efter att en expansiv ekonomisk
34777:     Det europeiska monetära systemet (EMS)           politik hade fört landet i en ekonomisk åter-
34778: skapades år 1979 efter experimentet med ge-          vändsgränd. Inte heller i Irland vann den
34779: mensamt flytande valutor, som hade pågått            ekonomiska politiken trovärdighet genast efter
34780: sedan 1972. Ä ven om systemet formellt sett inte     att Jandet hade anslutit sig tili EMS, utan för
34781: enbart gäller medlemsländerna i EG, har det i        att få bukt på inflationen krävdes där att ett
34782: praktiken hittills varit så. Samtliga EG-länders     omfattande och långvarigt stabiliseringspro-
34783: valutor anses höra tili systemets europeiska         gram genomfördes. Inflationstakten dämpades
34784: valutaenhet (ECU), från september 1989 även          först när arbetslöshetsgraden hade stigit tili
34785: den spanska pesetan och den portugisiska             17%.
34786: escudon. Samtliga EG-länder har anslutit sig             Ä ven Danmark erbjuder ett exempel på att
34787: tili EMS, men Storbritannien, Portugal och           enbart medlemskap i EMS inte skapar trovär-
34788: Grekland har hållit sig utanför valutakurssys-       dighet för en fast valutakurs. Landet fortsatte
34789: temet (ERM) i EMS och därmed även utanför            under den första tiden av sitt medlemskap i
34790: det därtill anslutna valutasamarbetet.               EMS en stimulerande ekonomisk politik och
34791:     Efter initialsvårigheterna med valutasamar-      valutan fick försvagas. Ä ven om den omlägg-
34792: betet har erfarenheterna av samarbete inom           ning av den ekonomiska politiken som genom-
34793: ramen för EMS i allmänhet ansetts positiva           fördes 1982 förbättrade situationen för ett par
34794: och det har bl.a. skett en utjämning av infla-       år, har Danmark på grund av sina institutioner
34795: tionsskillnaderna mellan de Iänder som deltar i      och arbetsmarknadstraditioner ständigt haft
34796: samarbetet.                                          problem med att föra en så stram ekonomisk
34797:     Ett dylikt resultat kan dock inte i sin helhet   politik som det krävs för att Jandet skall kunna
34798: anses vara EMS förtjänst. Samtliga Iänder            anknytas tili Förbundsrepubliken Tysklands
34799: uppställde i början av 1980-talet en dämpad          inflationstakt. Italien har motsvarande erfaren-
34800: inflation som det viktigaste målet för den           heter. Landets kontinuerliga problem har varit
34801: ekonomiska politiken. Målet har kunnat upp-          att få statshushållningen i balans.
34802: nås närmast beroende på att priset på olja har          Dessa exempel visar att ett valutasamarbete
34803: sjunkit samt genom den höga arbetslösheten.          inom ramen för EMS inte automatiskt intensi-
34804: Dessutom har den ekonomiska tillväxten i             fierar koordinationen av den ekonomiska po-
34805: Europa, liksom inom hela OECD-området,               litiken eller skapar förutsättningar för en
34806: kunnat fortsätta ovanligt länge utan att för         smärtfri anpassning tili en låg inflation.
34807: 8                                      1989 vp. -      KK n:o 667
34808: 
34809:    Österrike är ett exempel på att ett valuta-         förbättras även förutsättningarna för medlem-
34810: kurssystem som grundar sig på en fast kurs kan         skap i EMS.
34811: fungera väl utan att systemet bekräftats genom            Att öka ekonomins anpassningsförmåga och
34812: något formellt medlemskap. Schweiz däremot             tlexibilitet är av vikt också därför att den
34813: är ett exempel på hur en fast kurs kan                 finländska samhällsekonomin är synnerligen
34814: upprätthållas även i ett system med tluktueran-        känslig för externa störningar i efterfrågan och
34815: de valutakurs och hur intlationen kan hållas           beträffande prisläget. Ett bevis på detta är de
34816: nere utan att den ekonomiska tillväxten och            senaste årens utveckling av utrikeshandelns by-
34817: sysselsättningsläget lider av det.                     tesförhållande, som i Finland sedan 1986 har
34818:    Fasta valutakurser har försvårats också där-        förstärkts med över 20 %, medan samma för-
34819: för att de har ansetts främja internationell           hållande i EG-länderna under samma period i
34820: handel i och med att kursriskerna avlägsnas.           stort sett förblev oförändrat. På grund av
34821: Ä ven om tlera undersökningar genomförts               utrikeshandelns struktur påverkar även väx-
34822: angående de osäkra kursernas verkningar på             lingarna i dollarkursen den finländska ekono-
34823: handeln, påvisar ingen av dessa klart att en           min i betydligt större utsträckning än den
34824: dylik påverkan finns. Handeln inom EG har              påverkar ett typiskt litet EG-land. Medlemskap
34825: inte heller vuxit snabbare än tidigare sedan           i EMS skyddar inte mot dylika kursrisker.
34826: EMS inrättades. Detta innebär inte att fasta              Frågan om möjligheterna för Iänder utanför
34827: kurser inte av andra orsaker kunde vara ett            EG att ansluta sig tili EMS och att delta i dess
34828: nyttigt mål.                                           valutasamarbete samt i det därtill anslutna
34829:    En förutsättning för ett lyckat valutasamar-        beslutsfattandet är tills vidare öppen. Förut-
34830: bete och framför allt dess mest utvecklade             sättningarna för att icke-medlemmar skall kun-
34831: form, en monetär union, är en helt fri rörlighet       na ansluta sig kan försämras, om utvecklandet
34832: för varor, tjänster, kapital och arbetskraft.          av EMS till en monetär union framskrider.
34833: Dessutom bör den ekonomiska strukturen i de            Frågan tas inte heller upp vid förhandlingarna
34834: Iänder som deltar i samarbetet vara relativt           mellan EFTA och EG om skapandet av en
34835: enhetlig och de ekonomiska institutionernas            europeisk ekonomisk sfär.
34836: verksamhet sinsemellan överensstämmande.                  Av EFTA-länderna har Österrike lämnat in
34837: Ifall detta inte är fallet och ifall internationella   ansökan om medlemskap i EG. Det är sanno-
34838: störningar drabbar olika Iänder på olika sätt,         likt att Jandet i sinom tid även ansöker om
34839: sätts den ekonomiska anpassningsförmågan på            medlemskap i EMS. Schweiz har meddelat sig
34840: prov. Detta gäller särskilt marknaden för ar-          stå fast vid sin penningspolitiska självständig-
34841: betskraft. Arbetskraftens rörlighet bör vara           het. Norges regering meddelade för en tid
34842: omfattande eller så bör reallönerna kunna              sedan att den kommmer att börja utreda
34843: anpassas, vid behov även sänkas.                       möjligheterna att ansluta sig tili EMS som
34844:    Särskilt av dessa orsaker är ett beslut att gå      extern medlem. I Sverige har det meddelats
34845: med i EMS och att delta i dess valutasamarbete         från regeringshåll att den ekonomiska instabi-
34846: inte problemfritt för de nordiska länderna.            liteten omöjliggör en anslutning tili EMS inom
34847: Norges, Sveriges och Finlands ekonomiska               en nära framtid. För Islands del kommer ett
34848: struktur avviker i tlera hänseenden från den           deltagande i EMS valutasamarbete knappast i
34849: som är gängse i det övriga Europa och arbets-          fråga så länge som valutaregleringen fortsätter.
34850: marknaden i dessa tre Iänder är mycket cen-               Finlands situation är Iikadan som Sveriges.
34851: traliserad.                                            Den nuvarande ekonomiska instabiliteten
34852:    I den diskussion som förs i Finland bör man         omöjliggör en ansökan om medlemskap i EMS.
34853: komma ihåg att vår arbetskraftsmarknad än så           Trots det är det viktigt att man i Finland noga
34854: länge inte är tillräckligt tlexibel för att en         följer med utvecklingen av EMS och att alla
34855: övergång tili EMS skall kunna ske smärtfritt.          alternativ utreds noggrant.
34856: Ett annat problem utgörs av den bristfälliga              EMS är ur Finlands synvinkel ett alternativ
34857: konkurrensen inom ekonomins s.k. slutna                värt att övervägas. Det skulle dock vara felak-
34858: branscher. Om den övriga integrationsproces-           tigt att föreställa sig att ett medlemskap i EMS
34859: sen får till stånd en öppnare och mer tlexibel         som sådant skulle minska problem i och
34860: arbetskraftsmarknad än för närvarande samt             kontlikter gällande målen för den ekonomiska
34861: en mer konkurrensbetonad hemmamarknad,                 politiken.
34862:                                   1989 vp. -   KK n:o 667                                   9
34863: 
34864:   Med hänvisning tili det ovan anförda anser   kommer dock att noga följas i samarbete med
34865: regeringen att medlemskap i EMS inte är        Finlands Bank samtidigt som samtliga alterna-
34866: aktuellt för tillfället. Utvecklingen av EMS   tiv utreds noggrant.
34867: 
34868:      Helsingfors den 9 februari 1990
34869: 
34870:                                                             Finansminister Erkki Liikanen
34871: 
34872: 
34873: 
34874: 
34875: 2   2900100
34876:                                               1989 vp.
34877: 
34878: Skriftligt spörsmål nr 668
34879: 
34880: 
34881: 
34882: 
34883:                                   Melin: Om beviljande av frontmannatecken åt utlänningar som
34884:                                       deltagit som frivilliga i våra krig
34885: 
34886: 
34887:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34888:     I våra senaste krig deltog utländska medbor-    vore väl förtjänta av frontmannatecknet. Som
34889: gare, bl.a. svenskar, ester, norrmän, som frivil-   exempel kan nämnas att det under år 1989 tili
34890: liga i frontförband.                                staben för Helsingfors militärdistrikt riktats
34891:     Enligt förordning som trädde i kraft 1.4.1989   30-40 ansökningar gällande frontmannateck-
34892: kan fronttilllägg även utbetalas tili utomlands     en som inte kunnat beviljas på grund av att de
34893: bosatta frontmän.                                   berörda personerna var utländska medborgare.
34894:     Enligt förordningen om frontmannatecken            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
34895: (340/86) kan frontmannatillägg som berättigar       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
34896: tili fronttillägg och övriga förmåner som bevil-    föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
34897: jas frontmän endast ges åt finsk medborgare         rådet ställa följande spörsmål:
34898: eller person viiken såsom finsk medborgare                     Är Regeringen beredd att vidta åtgär-
34899: deltagit i de egentliga krigshandlingarna i våra            der för att ändra förordningen om
34900: krig 1939--45. Detsamma gäller för utländsk                 frontmannatecken så att frontmanna-
34901: medborgare som deltagit i våra krig, men som                tecken skulle kunna ges även åt perso-
34902: nu är finsk medborgare.                                     ner som inte är finska medborgare och
34903:     Emellertid finns det fortfarande ett antal              ej heller varit finska medborgare då de
34904: utländska frivilliga som deltog i de egentliga              deltog i egentliga krigshandlingar i våra
34905: krigshandlingarna i våra krig 1939--45, som                 krig 1939--45?
34906:      Helsingfors den 9 januari 1990
34907: 
34908:                                           Ingvar S. Melin
34909: 
34910: 
34911: 
34912: 
34913: 2900100
34914: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 668
34915: 
34916: Kirjallinen kysymys n:o 668                                                                 Suomennos
34917: 
34918: 
34919: 
34920: 
34921:                                    Melin: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vapaaehtoisena
34922:                                       sotiimme osallistuneille ulkomaalaisille
34923: 
34924: 
34925:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34926:    Viime sotiimme osallistui ulkomaan kansa-          saitsisivat rintamasotilastunnuksen. Esimerkki-
34927: laisia, mm. ruotsalaisia, virolaisia ja norjalaisia   nä voidaan mainita, että vuoden 1989 aikana
34928: vapaaehtoisina rintamajoukkoihimme.                   Helsingin sotilaspiirin esikunnalle on osoitettu
34929:    Vuoden 1989 huhtikuun 1 päivänä voimaan            30-40 hakemusta rintamasotilastunnuksesta,
34930: tulleen asetuksen mukaan rintamalisää voidaan         jota ei ole voitu myöntää asianomaisten hen-
34931: maksaa myös ulkomailla asuville rintamamie-           kilöiden ulkomaan kansalaisuuden vuoksi.
34932: hille.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34933:    Rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34934: sen (340/86) mukaan rintamalisään ja muihin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34935: rintamamiehille tuleviin etuuksiin oikeuttava         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34936: rintamasotilastunnus voidaan antaa vain Suo-                     Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
34937: men kansalaiselle tai henkilölle, joka on osal-               menpiteisiin muuttaakseen rintamasoti-
34938: listunut varsinaisiin sotatoimiin sodissamme                  lastunnuksesta annettua asetusta siten,
34939: 1939-45. Sama koskee sotiimme osallistunutta                  että rintamasotilastunnus voitaisiin
34940: ulkomaan kansalaista, joka kuitenkin nyt on                   myöntää myös henkilöille, jotka eivät
34941: Suomen kansalainen.                                           ole Suomen kansalaisia ja jotka eivät
34942:    Edelleen on kuitenkin joukko varsinaisiin                  myöskään ole olleet Suomen kansalaisia
34943: sotatoimiin sodissamme 1939-45 osallistuneita                 osallistuessaan varsinaisiin sotatoimiin
34944: ulkomaalaisia vapaaehtoisia, jotka hyvin an-                  sodissamme 1939-45?
34945: 
34946:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1990
34947: 
34948:                                             Ingvar S. Melin
34949:                                      1989 vp. -     KK n:o 668                                      3
34950: 
34951: 
34952: 
34953: 
34954:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34955: 
34956:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mien joukoissa linnoitusrakentajilla olleiden
34957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työvelvollisten miesten rintamapalveluksesta.
34958: olette 9 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           Muunlainen osallistuminen vuosien 1939-
34959: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        1945 sotiin ei ole oikeuttanut tunnusten saan-
34960: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tiin. Koska rintamaetuudet annetaan tavallaan
34961: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          kansalaisvelvollisuuden täyttämisen seuraukse-
34962: kirjallisesta kysymyksestä n:o 668:                 na, tunnusten saamisen edellytyksenä on ollut,
34963:                                                     että tunnuksen saaja on joko nyt Suomen
34964:           Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
34965:                                                     kansalainen tai hän on ainakin Suomen kan-
34966:        menpiteisiin muuttaakseen rintamasoti-
34967:                                                     salaisena joutunut osallistumaan kysymyksessä
34968:        lastunnuksesta annettua asetusta siten,
34969:                                                     oleviin sotatoimiin.
34970:        että rintamasotilastunnus voitaisiin
34971:                                                         Rintamalisän maksamisessa ulkomailla asu-
34972:        myöntää myös henkilöille, jotka eivät
34973:                                                     valle veteraanille on kysymys erityisturvan an-
34974:        ole Suomen kansalaisia ja jotka eivät
34975:                                                     tamisesta niille entisille Suomen kansalaisille,
34976:        myöskään ole olleet Suomen kansalaisia
34977:                                                     jotka ovat joutuneet osallistumaan vuosien
34978:        osallistuessaan varsinaisiin sotatoimiin
34979:                                                     1939-1945 sotiin samalla tavoin kuin ne vete-
34980:        sodissamme 1939-45?
34981:                                                     raanit, jotka saavat rintamasotilaseläkelain mu-
34982:                                                     kaista rintamalisää. Tunnustusta sotiin osallis-
34983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34984:                                                     tumisesta ei siten anneta sellaisille ulkomaalai-
34985: vasti seuraavaa:
34986:                                                     sille henkilöille, jotka esimerkiksi vapaaehtoisi-
34987:    Vuoden 1989 huhtikuun alusta tuli voimaan        na liittyivät sotaa käyviin joukkoihin.
34988: laki ulkomaille maksettavasta rintamaJisästä            Kysymys rintamaetuuksien antamisesta vuo-
34989: (988/88). Ulkomailla asuvalla rintamaveteraa-       sien 1939-1945 sotiin osallistumisesta muille
34990: nilla on oikeus erilliseen rintamalisään, joka on   kuin edellä mainitulla tavalla valikoidulle jou-
34991: samansuuruinen kuin Suomessa maksettava             kolle on erittäin vaikea. Sosiaali- ja terveysmi-
34992: rintamasotilaseläkelain (119/77) mukainen rin-      nisteriö on 8.11.1989 asettanut työryhmän sel-
34993: tamalisä.                                           vittämään, miten niiden henkilöiden, jotka pal-
34994:    Laissa ulkomaille maksettavasta rintamaJi-       velus- tai työtehtäviensä johdosta ovat joutu-
34995: sästä rintamaveteraani määritellään samalla         neet olemaan rintamaolosuhteita vastaavissa
34996: tavoin kuin rintamasotilaseläkelaissa. Rintama-     olosuhteissa kuten rautateiden henkilöstö, vies-
34997: veteraanina pidetään henkilöä, joka on saanut       tintätehtävissä olleet, sairaanhoitohenkilöstö,
34998: rintamasotilastunnuksesta annetussa asetukses-      sotatarviketeollisuudessa     työskennelleet ja
34999: sa (772/69) tarkoitetun rintamasotilastunnuk-       muut heihin rinnastettavat henkilöt olisi rinta-
35000: sen, rintamapalvelustunnuksesta annetussa ase-      matunnusten myöntämisessä otettava huo-
35001: tuksessa (554/78) tarkoitetun rintamapalvelus-      mioon. Työryhmän, jonka tulee saada työnsä
35002: tunnuksen tai rintamatunnuksesta annetussa          valmiiksi 15.10.1990 mennessä, on kiinnitettävä
35003: asetuksessa (256/88) tarkoitetun rintamatun-        huomiota myös niihin vaikutuksiin, joita vete-
35004: nuksen. Tunnusten saamisen edellytyksenä on,        raanietuuksien saajien piirin laajentaminen
35005: että tunnuksen saaja on joko asevelvollisuus-       saattaa aiheuttaa.
35006: lain nojalla joutunut osallistumaan vuosien            Koska kysymyksessä tarkoitetun henkilöryh-
35007:  1939-1945 sotiin sotatoimiyhtymien alueilla        män asema on tarkoituksenmukaista selvittää
35008: tai muutoin joutunut olemaan vastaavanlaisissa      muiden edellä mainittujen henkilöryhmien
35009: tehtävissä rintamalla. Kysymyksessä tällöin on      kanssa, tarvittavista toimenpiteistä päätetään
35010: naisten rintamapalveluksesta tai puolustusvoi-      työryhmän saatua työnsä valmiiksi.
35011: 
35012:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
35013: 
35014:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
35015: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 668
35016: 
35017: 
35018: 
35019: 
35020:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35021: 
35022:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn!ngen         gavarande tecken. Eftersom frontförmånerna
35023: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse           på sätt och vis beviljas som f~ljd a': att en
35024: av den 9 januari 1990 tili vederbörande medlem       person uppfyllt sin medborgerhga phkt, h~r
35025: av statsrådet översänt avskrift av följande av       förutsättningen för erhållande av tecknen vant
35026: riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade            att den som erhåller tecknet antingen för
35027: spörsmål nr 668:                                     närvarande är finsk medborgare eller åtminsto-
35028:           Är Regeringen beredd att vidta åtgär-      ne som finsk medborgare deltagit i de ifråga-
35029:                                                      varande krigshandlingarna.
35030:        der för att ändra förordningen om
35031:        frontmannatecken så att frontmanna-               När det gäller utbeta1ning av fronttillägg tili
35032:        tecken skulle kunna ges även åt perso-        en veteran som är bosatt utomlands är det
35033:        ner som inte är finska medborgare och         fråga om att bevilja de förutvarande finska
35034:        ej heller varit finska medborgare då de       medborgare som deltagit i krigen 1939-1945
35035:        deltog i egentliga krigshadlingar i våra      ett speciellt socia1skydd på samma sätt ~o~ d~
35036:        krig 1939-45?                                 det gäller de veteraner som får fronttilla~g 1
35037:                                                      en1ighet med lagen om frontmannapenswn.
35038:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Erkänsla för deltagande i krigen ges så1unda
35039: samt anföra följande:                                inte sådana utomlands bosatta personer vilka
35040:                                                      t.ex. som frivilliga ans1öt sig tili de krigförande
35041:    Vid ingången av april år 1989 trädde lagen        trupperna.
35042: om betalning av fronttillägg utomlands                   Frågan om att bevilja andra än dem som hör
35043: (988/88) i kraft. En utomlands bosatt frontve-       tili den på ovan nämnt sätt utvalda gruppen
35044: teran har rätt tili ett särskilt fronttillägg, som   frontförmåner för deltagande i krigen 1939-
35045: är av samma storlek som det fronttillägg som         1945 är synnerligen svår. Social- och hä1so-
35046: skall betalas i Finland i enlighet med lagen om      vårdsministeriet tillsatte 8.11.1989 en arbets-
35047: frontmannapension (119/77).                          grupp med uppgift att utreda hur de personer
35048:    I lagen om betalning av fronttillägg utom-        som tili följd av sina tjänste- eller arbetsupp-
35049: lands definieras frontveteranen på samma sätt        gifter har verkat i förhållanden jämförbara m~d
35050: som i lagen om frontmannapension. Med                förhållandena vid fronten, t.ex. personalen v1d
35051: frontman avses en person som tilldelats front-       järnvägarna, personer i signaltjänst, sjukvårds-
35052: mannatecken enligt förordningen om front-            personal, personer som arbetat inom krigsin-
35053: mannatecken (772/69), fronttjänsttecken enligt       dustrin och andra med dem jämförbara perso-
35054: förordningen om fronttjänsttecken (554/78) el-       ner kan beaktas då fronttecken beviljas. Ar-
35055: ler fronttecken enligt förordningen om front-        betsgruppen, som skall b1i färdig med sitt
35056: tecken (256/88). Förutsättningen för att ifråga-     arbete före 15.10.1990, skall fästa uppmärk-
35057: varande teeken skall kunna erhållas är att           samhet också vid de verkningar som en utvidg-
35058: mottagaren antingen med stöd av värnpli~tsla­        ning av antalet personer som erhåller veteran-
35059: gen har deltagit i krigen ~ren 1939-1945 m?m         förmåner kan medföra.
35060: området för en operatlv enhet eller elJest
35061: handhaft motsvarande uppgifter vid fronten.              Eftersom det är ändamålsen1igt att utreda
35062: Det är härvid fråga om fronttjänst för kvinnor       den i spörsmålet avsedda gruppens ställning
35063: eller fronttjänst för arbetsp1iktiga män vilka       tillsammans med de andra ovan nämnda grup-
35064: tjänstgjort som befästningsbyggare i försvars:       pernas, fattas beslutet om erforderliga åtgärd.er
35065: maktens trupper. Deltagande av annat slag 1          sedan arbetsgruppen blivit färdig med s1tt
35066: krigen 1939-1945 har inte berättigat tili ifrå-      arbete.
35067: 
35068:     Helsingfors den 9 februari 1990
35069: 
35070:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
35071:                                                1989 vp.
35072: 
35073: Kirjallinen kysymys n:o 669
35074: 
35075: 
35076: 
35077: 
35078:                                   Sarapää: Kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Utsjoelle
35079: 
35080: 
35081:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35082: 
35083:    Utsjoen kunta on vuosina 1979-89 tehnyt           Tenojoen vesistön alueella on oltava varmuus
35084: useita esityksiä Suomen valtiolle kalanviljelyn      kalakantojen alkuperästä, pitää Utsjoen kunta
35085: järjestämiseksi saamelaiskunnassa. Kunta huo-        ajankohtaisena, että kalahautomo jo suunnit-
35086: mauttaa, että tunturivesien kalakantojen tila on     teluvaiheessa kytketään yhteiskunnan omista-
35087: käynyt ja edelleen käy erityisen huolestuttavak-     maan ja asiantuntevaan hallintoon sekä vas-
35088: si, koska vuonna 1987 annettiin maa- ja met-         tuulle. Koska metsähallitus hallitsee suurelta
35089: sätalousministeriön toimesta Inarista tuotetuille    osalta tunturivesiä, kuuluu sillekin kalastuslain
35090: istukkaille Paatsjoessa oletetun lohenpaisetau-      mukainen kalavesien hoitovelvoite. Alustavan
35091: din esiintymisen vuoksi kalanpoikasten istutus-      suunnitelman mukaan Utsjoen kalanviljelylai-
35092: kielto Utsjoen tunturivesiin. Tämän vuoksi olisi     toksen kustannusarvio on 1,5-2 milj. mark-
35093: erityisen kiireellistä ryhtyä toimenpiteisiin ark-   kaa.
35094: tisen raudun ja taimenkantojen turvaamiseksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35095: ja edistämiseksi Utsjoen tunturivesistöalueella.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35096: Utsjoen kalahautomohanke on kiireellinen,            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35097: koska kunnan alueella ei ole yhtään kalanvil-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35098: jelylaitosta, josta voitaisiin istukkaita tuottaa.
35099:    Kalahautomohanke on toisestakin syystä                      Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
35100: erittäin ajankohtainen. Maa- ja metsätalousmi-              toimenpiteisiin Utsjoen tunturivesien
35101: nisteriön alainen Riista- ja kalatalouden tutki-            arktisen raudun ja taimenkantojen tur-
35102: muslaitos on nimittäin ryhtynyt suunnittele-                vaamiseksi sekä kalanviljelylaitoksen
35103: maan Utsjoelle kalantutkimusasemaa, ja kun                  rakentamiseksi Utsjoen kuntaan?
35104: 
35105:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1990
35106: 
35107:                                            Kimmo Sarapää
35108: 
35109: 
35110: 
35111: 
35112: 290010D
35113: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 669
35114: 
35115: 
35116: 
35117: 
35118:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35119:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuotantokapasiteetti. Tähän laitokseen suunni-
35120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tellaan muutoksia kalatautivaaran takia. Maa-
35121: olette 9 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn             ja metsätalousministeriö voi ottaa Inarista kä-
35122: kirjeenne n:o 3315 ohella toimittanut valtioneu-      sin tapahtuvan siikaistutustoiminnan kehittä-
35123: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          misen harkittavaksi sen jälkeen kun on saatu
35124: kansanedustaja Sarapään kirjallisesta kysymyk-        varmuus tehokkaan kalatautitorjunnan onnis-
35125: sestä n:o 669:                                        tumisesta Inarin laitoksessa.
35126:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin         Paikkakuntalaisten ja Utsjoen kunnan tahol-
35127:         toimenpiteisiin Utsjoen tunturivesien         ta on esitetty, että Riista- ja kalatalouden
35128:         arktisen raudun ja taimenkantojen tur-        tutkimuslaitoksen Utsjoelle suunnitteilla olevan
35129:         vaamiseksi sekä kalanviljelylaitoksen         tutkimusasemahankkeen yhteyteen voitaisiin si-
35130:         rakentamiseksi Utsjoen kuntaan?               joittaa kalahautomo.
35131:                                                          Tenojoki laskee Pohjois-Atlanttiin ja on
35132:                                                       luonteeltaan erilainen kuin maan muut vesistöt.
35133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tenojoessa on arvokas luonnonvarainen lohi-
35134: vasti seuraavaa:                                      kanta, jolla myös on suuri taloudellinen mer-
35135:    Utsjoen kunnan ja kalastuskuntien taholta          kitys paikkakunnan väestön toimeentulolle.
35136: on viimeisten 20 vuoden ajan toistuvasti esitet-      Tätä kantaa vaarantavia toimia ei tule sallia.
35137: ty valtion kalanviljelylaitoksen perustamista         Siksi alue on kalanistutuksiin liittyvän kalatau-
35138: Utsjoelle tunturivesien kalakantojen hoidon           tivaaran osalta erityisen huolenpidon kohteena.
35139: edistämiseksi. Tunturivedet kuuluvat Tenojoen            Tarkasteltaessa kalanviljelylaitoksen perusta-
35140: vesistöön ja ovat valtaosin metsähallituksen ja       mista Utsjoelle on myös otettava huomioon
35141: pieneltä osin kalastuskuntien hallinnassa.            Tenojoen uusi kalastussopimus, joka on tullut
35142:    Maa- ja metsätalousministeriön toimeksian-         voimaan 1.1.1990 (SopS 94/89). Sopimuksen 11
35143: nosta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on       artiklassa on kalatautivaaran vuoksi erittäin
35144: tehnyt selvitykset näiden luonnontilaisten ve-        tiukat määräykset kalanviljelystä ja kalanistu-
35145: sien hoitotarpeesta. Ensimmäinen selvitys val-        tuksesta Tenojoen vesistön alueella, johon tun-
35146: mistui 1980 ja sen seurantaselvitys 1987 "Uts-        turivedetkin kuuluvat. Näiden määräysten mu-
35147: joen tunturivesien kalakantojen käyttö- ja hoi-       kaan Suomi ja Norja ryhtyvät toimenpiteisiin
35148: tosuunnitelma" -nimisenä. Tässä varsin perus-         estääkseen kalatautien, kalaloisten ja uusien
35149: teellisessa suunnitelmassa on päädytty siihen,        kalalajien leviämisen Tenojoen vesistöön. Sopi-
35150: että tunturivesien rautu- ja taimenkantoja tulee      muksen määräysten mukaan kaikenlainen ka-
35151: hoitaa kalastussäätelyn lisäksi vain siirtoistu-      lanistutus on kielletty joissa ja järvissä lohen
35152: tusten avulla (siirtämällä kaloja järvestä toi-       nousualueella. Myös hautomotoiminnan har-
35153: seen). Ainoastaan siikakantojen hoitoon tarvit-       joittaminen Tenojoen vesistön sadealueelia on
35154: taisiin kalanviljelyä. Viljelytarve olisi kuitenkin   luvanvaraista. Pienenkin mätimäärän hautomi-
35155: erittäin vähäinen (poikasten istutuskoosta riip-      nen Utsjoella sijaitsevassa hautomossa voi olla
35156: puen joko 2 litraa mätiä = yksi seitsenlitrainen      omiaan levittämään kalatauteja Tenojoen ve-
35157: haudontasuppilo ja 10 ha luonnonravintolam-           sistöön. Ottaen huomioon, että tällaisen laitok-
35158: mikkopinta-alaa tai 9 litraa mätiä = kolme            sen aiheuttamat vaarat Tenojoen lohikannalle
35159: haudontasuppiloa).                                    ovat paljon suuremmat kuin laitoksesta saatava
35160:    Valtion     kalanviljelyn      tavoitetyöryhmä     hyöty, maa- ja metsätalousministeriö ei pidä
35161: (MMM 1988:44) on mietinnössään asettanut              kalanviljelylaitoksen rakentamista Utsjoelle
35162: valtion kalanviljelyn tavoitteeksi mädinhankin-       solmitun sopimuksen hengen mukaisena eikä
35163: nan ja pienpoikasten tuottamisen. Työryhmä ei         myöskään tarkoituksenmukaisena.
35164: esittänyt kalanviljelylaitoksen rakentamista             Utsjoen tunturivesien arktinen rautu ja tai-
35165: Utsjoelle. Pohjoisten kuntien alueella toimii         menkannat eivät ole sellaisessa tilassa, että
35166: Inarin kalanvi1jelylaitos, jossa on tarvittava        niiden suojelemiseksi tarvitaan välittömästi val-
35167:                                      1989 vp. -     KK n:o 669                                       3
35168: 
35169: tion viranomaisen toimenpiteitä. Kalastuslain       on jo aloittanut hoitosuunnitelman mukaisten
35170: mukaan kalaveden omistaja on ensi sijassa           siirtoistutusten suorittamisen. Jos tilanne vaatii,
35171: vastuussa kalastuksen järjestämisestä siten, että   voi Lapin lääninhallitus kieltää tai rajoittaa
35172: kalakannat turvataan. Noudattamalla laadittua       kalastuksen mainittujen kalakantojen luonnon-
35173: käyttö- ja hoitosuunnitelmaa metsähallitus ja       mukaisen säilymisen turvaamiseksi. Toistaisek-
35174: kalastuskunnat voivat turvata tunturivesien         si tällaisille toimille ei ole ollut tarvetta.
35175: arktisen raudun ja taimenkannat Metsähallitus
35176: 
35177:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1990
35178: 
35179:                                                                           Ministeri Ole Norrback
35180: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 669
35181: 
35182: 
35183: 
35184: 
35185:                                Till Riksdagens Herr Talman
35186:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i Utsjoki. lnom de nordligaste kommunernas
35187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           område verkar Enare fiskodlingsanstalt, som
35188: nr 3315 av den 9 januari 1990 till vederbörande       har erfoderlig odlingskapacitet. På grund av
35189: medlem av statsrådet översänt avskrift av             faran för fisksjukdomar planeras ändringar i
35190: följande av riksdagsman Sarapää underteckna-          denna anstalt. Jord- och skogsbruksministeriet
35191: de spörsmål nr 669:                                   kan ta till prövning utvecklandet av sikutsätt-
35192:                                                       ningsverksamheten utgående från anläggningen
35193:           Avser Regeringen att vidta skynd-
35194:                                                       i Enare efter det att man har förvissat sig om
35195:        samma åtgärder för att trygga fjällrö-
35196:                                                       att en effektiv fisksjukdomsbekämpning lyckas
35197:        dingen och öringsstammarna i fjällvat-
35198:                                                       vid anläggningen i Enare.
35199:        tendragen i Utsjoki samt bygga en
35200:                                                           Utsjoki kommun och lokalbefolkningen har
35201:        fiskodlingsanstalt i Utsjoki kommun?
35202:                                                       föreslagit att man kunde placera en fiskkläck-
35203:                                                       ningsstation i samband med den forskningssta-
35204:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tion som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet
35205: samt anföra följande:                                 planerar i Utsjoki.
35206:    Utsjoki kommun och fiskelagen i området                Tana älv rinner ut i Nord-Atlanten och är
35207: har under de senaste 20 åren upprepade gånger         till sin karaktär annorlunda än andra vatten-
35208: gjort framställningar om grundandet av en             drag i vårt land. 1 Tana älv finns en värdefull
35209: statlig fiskodlingsanstalt i Utsjoki i syfte att      naturlig laxstam, som även har en stor ekono-
35210: främja vården av fiskstammarna i fjällvatten-         misk betydelse för den lokala befolkningens
35211: dragen. Dessa vatten hör till Tana älvs vat-          utkomst. Åtgärder som kan medföra fara för
35212: tendrag och är till största delen i forststyrelsens   denna laxstam kan inte tillåtas. Därför är
35213: och i ringa utsträckning i fiskelagens besittning.    området föremål för särskild omsorg beträffan-
35214:    På uppdrag av jord- och skogsbruksministe-         de riskerna för fisksjukdomar i samband med
35215: riet har Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet        fisk utp lan teringar.
35216: gjort utredningar om vårdbehovet av dessa i               Vid en granskning av frågan om grundandet
35217: naturtillstånd varande vattenområden. Den             av en fiskodlingsanstalt i Utsjoki bör man även
35218: första utredningen blev färdig 1980 och dess          beakta den nya fiskeriöverenskommelsen för
35219: uppföljningsutredning år 1987 under namnet            Tana älv, viiken har trätt i kraft 1.1.1990
35220: "Plan för nyttjande och vård av fiskstammarna         (FördrS 94/89). 1 överenskommelsens 11 artikel
35221: i Utsjoki fjällvattendrag." 1 denna ganska            ingår på grund av faran för fisksjukdomar
35222: detaljerade plan har man kommit till att              mycket stränga bestämmelser beträffande fisk-
35223: fjällvattendragens rödings- och öringsstammar         odling och utplantering av fisk. Enligt dessa
35224: bör utöver fiskeregleringar vårdas enbart med         bestämmelser vidtar Finland och Norge åtgär-
35225: hjälp av omplanteringar (genom att flytta             der för att förhindra spridningen av fisksjuk-
35226: fiskar från en sjö till en annan). Endast vården      domar, fiskparasiter och nya fiskarter i områ-
35227: av sikstammarna skulle förutsätta fiskodling.         det för Tana älvs vattendrag, dit även fjällvat-
35228: Odlingsbehovet skulle dock vara mycket litet          tendragen hör. Enligt avtalsbestämmelserna är
35229: (beroende på ynglens utsättningsstorlek anting-       all slags fiskutplantering förbjuden i de laxfö-
35230: en 2 liter rom = en sjuliters kläckningsbägare        rande delarna av vattendragets sjöar och älvar.
35231: och 10 ha naturdammsområde eller 9 liter rom          Ä ven bedrivandet av fiskkläckeriverksamhet
35232:  = tre kläckningsbägare).                             inom Tana älvs nederbördsområde är beroende
35233:    Målsättningsarbetsgruppen för statens fisk-        av tillstånd. Kläckningen även av en liten
35234: odling (MMM 1988:44) har i sitt betänkande            mängd rom i ett fiskkläckeri i Utsjoki kan vara
35235: uppställt som mål för statens fiskodling att          ägnat att sprida fisksjukdomar till Tana älvs
35236: omhänderha romanskaffningen och produktio-            vattendrag. Med beaktande av att de faror för
35237: nen av nysskläckta fiskyngel. Arbetsgruppen           Tana älvs laxstam som en dylik anläggning
35238: föreslog inte byggandet av en fiskodlingsanstalt      medför är mycket större än den nytta som kan
35239:                                      1989 vp. -     KK n:o 669                                   5
35240: 
35241: erhållas av anläggningen anser jord- och skogs-     tryggas. Genom att följa den uppgjorda planen
35242: bruksministeriet att byggandet av en fiskod-        för nyttjande och vård kan forststyrelsen och
35243: lingsanstalt i Utsjoki inte är i överensstämmelse   fiskelagen trygga fjällrödingen och öringsstam-
35244: med andan i det avtal som har ingåtts och inte      marna i fjällvattendragen. Forststyrelsen har
35245: heller ändamålsenligt.                              redan påbörjat genomförandet av omplante-
35246:    Fjällrödingen och öringsstammarna i fjäll-       ringsverksamhet i enlighet med vårdplanen.
35247: vattendragen i Utsjoki är inte i ett sådant         Om situationen det förutsätter kan Lapplands
35248: tillstånd att vidtagandet av skyddsåtgärder         länsstyrelse förbjuda eller begränsa fisket för
35249: skulle förutsätta omedelbara åtgärder av sta-       att trygga det naturliga fortbeståndet av sagda
35250: tens myndigheter. Enligt lagen om fiske är          fiskstammar. Tillsvidare har dylika åtgärder
35251: fiskevattnets ägare i första hand ansvarig för      inte varit av nöden.
35252: att fisket arrangeras så att fiskstammarna kan
35253: 
35254:     Helsingfors den 15 februari 1990
35255: 
35256:                                                                          Minister Ole Norrback
35257:                                                1989 vp.
35258: 
35259: Kirjallinen kysymys n:o 670
35260: 
35261: 
35262: 
35263: 
35264:                                   Tennilä: Kalojen tuonnin vaikutuksesta kalastajien toimeentu-
35265:                                       loon
35266: 
35267: 
35268:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35269:    Lapissa ja myös Koillismaalla pelätään, että      kausi, mutta kokonaan suojaa vaille jätettäisiin
35270: EFT An puitteissa toteutettava sisävesien kalo-      sisävesillä kalastavat. Kalastajat pitävätkin
35271: jen vapaa kauppa aiheuttaa suuria vaikeuksia         välttämättömänä säilyttää nykyisen tilanteen
35272: alueen muikun- ja siianpyytäjille.                   myös ns. makean veden kalastuksen osalta,
35273:    Lapissa ja Kuusamon alueella on panostettu        joiJoin kalan tuonti on luvanvaraista.
35274: kovasti muikun samoin kuin siian pyyntiin.              Edeiiä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35275: Kalastus antaa työtä sadoille ihmisilJe kalastus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35276: välineisiin, veneisiin ja satamiin suoritettujen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35277: mittavien investointien jälkeen. Kalastajat pel-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35278: käävät, että vapaa kauppa aiheuttaa niin ko-
35279: van tuontipaineen, että pohjoisen kalastajilta                 Mitä Haiiitus aikoo tehdä estääkseen
35280: loppuvat kotimaassa markkinat ja sitä kautta                EFTA-maiden taholta kalojen vapaan
35281: mahdollisuus jatkaa ammatissa.                              maahantuonnin Lapin ja Koillismaan
35282:    Erikoista asiassa on se, että merikalastukselle          muikun- ja siianpyytäjien toimeentulon
35283: on EFTAn puitteissa turvattu pitkä ylimeno-                 turvaamiseksi?
35284: 
35285:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
35286: 
35287:                                         Esko-Juhani Tennilä
35288: 
35289: 
35290: 
35291: 
35292: 290010D
35293: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 670
35294: 
35295: 
35296: 
35297: 
35298:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    lukuun ottamatta. Tullit vaihtelevat enimmäk-
35300: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     seen välillä 1-5 %. Muikun ja siian kohdalla
35301: olette 12 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn        tulli on 5 %. Määrälliset tuontirajoitukset ovat
35302: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      myös lieviä. Tuontilisensseihin on vuosittain
35303: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     varattu 2,5 milj. markkaa, mutta lisenssejä on
35304: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta   myönnetty säännöllisesti n. 15 milj. markan
35305: kysymyksestä n:o 670:                             arvosta vuodessa eli lähes tuontitarvetta vas-
35306:                                                   taavasti. Huolimatta tästä, kalakaupan vapau-
35307:           Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
35308:                                                   tuessa EFT An piirissä, voi tuonnissa tapahtua
35309:        EFTA-maiden taholta kalojen vapaan
35310:                                                   lisäystä, mikä voi johtaa kotimaisen kalan
35311:        maahantuonnin Lapin ja Koillismaan
35312:                                                   kohdalla ainakin jossakin määrin tilapäisiin ja
35313:        muikun- ja siianpyytäjien toimeentulon
35314:                                                   paikallisiin markkinahäiriöihin. Neuvoteltaessa
35315:        turvaamiseksi?                             kalakaupan vapauttamisesta EFTAssa oli taus-
35316:                                                   talla yleinen pyrkimys vapaaseen kauppaan
35317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
35318:                                                   niin EFT An kuin EY:n kanssa. Näin ollen
35319: taen seuraavaa:
35320:                                                   Suomella ei ollut mahdollisuutta estää päätöstä
35321:    Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut     kaupan vapauttamisesta, joskin tärkeimpien
35322: työryhmän, jonka tehtäviin kuuluu mm. seura-      kalalajien, lohen ja silakan, kohdalla on saatu
35323: ta kalakaupan vapautumisen vaikutuksia ka-        kohtuullinen ylimenoaika.
35324: lastuselinkeinoon. Myös kotimaisen kalan käy-        Mikäli kaupan vapauttaminen tulee aiheut-
35325: tön edistämistoimikunta pyrkii löytämään kei-     tamaan kalastuselinkeinolle häiriöitä, tullaan
35326: noja kotimaisen kalan kulutuksen lisäämiseksi.    edellä mainitun työryhmän ja toimikunnan
35327:    Kalan ja kalatuotteiden tuontisuoja Suomes-    toimesta kiinnittämään asiaan huomiota ja
35328: sa on verrattain alhainen silakkaa ja lohta       esittämään toimenpiteitä sen korjaamiseksi.
35329:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
35330: 
35331:                                                                        Ministeri Ole Norrback
35332:                                      1989 vp. -     KK n:o 670                                    3
35333: 
35334: 
35335: 
35336: 
35337:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35338:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1-5 %. För sik1öjans och sikens del uppgår
35339: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tullen tili 5 %. Även de kvantitativa importbe-
35340: av den 12 januari 1990 tili vederbörande            gränsningarna är mycket lindriga. Årligen har
35341: medlem av statsrådet översänt avskrift av           2,5 miljoner mark reserverats för importlicen-
35342: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-        ser, men licenser har årligen återkommande
35343: de spörsmål nr 670:                                 beviljats tili ett värde av ca 15 miljoner mark,
35344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           dvs. i det närmaste i en utsträckning som
35345:                                                     motsvarar importbehovet. Oberoende av detta
35346:        vidta för att förhindra fri import av fisk
35347:                                                     kommer frigörandet av fiskhandeln inom EF-
35348:        från EFT A-länderna för att därmed
35349:                                                     TA förmodligen att medföra en utökad import,
35350:        trygga utkomsten för de fiskare i Lapp-
35351:                                                     vilket åtminstone i någon mån kan leda tili
35352:        land och nordöstra Finland som idkar
35353:                                                     tillfålliga och 1okala marknadsstörningar för
35354:        fiske av siklöja och sik?
35355:                                                     inhemsk fisk. Då man förhandlade om frigö-
35356:                                                     randet av fiskhandeln inom EFTA fanns i
35357:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
35358:                                                     bakgrunden en allmän strävan tili frihandel
35359: samt anföra följande:
35360:                                                     såväl inom EFTA som med EG. Sålunda hade
35361:    Jord- och skogsbruksministeriet har tillsatt     Finland inte möj1ighet att förhindra beslutet
35362: en arbetsgrupp tili vars uppgifter bl.a. hör att    om frihandel, om än man för de viktigaste
35363: följa upp de följder fri~~randet av fiskhandeln     fiskarterna, strömming och lax, har erhållit en
35364: får på fiskerinäringen. Aven kommissionen för       skälig övergångstid.
35365: främjandet av användningen av inhemsk fisk              Om frigörandet av handeln medför störning-
35366: strävar efter att finna lösningar för att öka       ar för fiskerinäringen kommer i det föregående
35367: bruket av inhemsk fisk.                             avsedda arbetsgrupp och kommission att fåsta
35368:    lmportskyddet för fisk och fiskprodukter är      uppmärksamhet vid detta och göra förslag tili
35369: ganska lågt med undantag av strömming och           åtgärder för att rätta tili saken.
35370: lax. Tulltarifferna varierar för det mesta mellan
35371:     Helsingfors den 16 februari 1990
35372: 
35373:                                                                           Minister Ole Norrback
35374: 1
35375: 
35376: 1
35377: 
35378: 1
35379: 
35380:     1
35381: 
35382:     1
35383: 
35384:     1
35385: 
35386:         1
35387: 
35388:         1
35389: 
35390:         1
35391: 
35392:             1
35393: 
35394:             1
35395: 
35396:             1
35397: 
35398:                 1
35399: 
35400:                 1
35401: 
35402:                 1
35403:                                               1989 vp.
35404: 
35405: Kirjallinen kysymys n:o 671
35406: 
35407: 
35408: 
35409: 
35410:                                   Sasi ym.: Lehtien liikevaihtoverokohtelun yhdenmukaistamisesta
35411: 
35412: 
35413:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35414: 
35415:    Liikevaihtoverolain mukaan vähintään kuu-         dottanut, että sanoma- ja aikakauslehtien ti-
35416: kauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakaus-        lausmyynnin verottomuus tulisi säilyttää ja
35417: lehtien myynti ja maahantuonti on verotonta          lisäksi että yleisesti tilattuina myytävien sano-
35418: (3 §:n 1 momentin a kohta). Samoin verotonta         ma- ja aikakauslehtien ilmaiseksi luovutetut
35419: on vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän        kuukausi- ja vuosikerrat tulisi vapauttaa veros-
35420: sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynti          ta (Komiteanmietintö 1989:22).
35421: aatteelliselle yhdistykselle, joka harjoittamatta       Myös jäsenlehtien verovapauden säilyttämis-
35422: sanoma- ja aikakauslehtien osalta liikevaihto-       tä ja laajentamistakin toimikunta puoltaa. Se
35423: verolain 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimintaa jul-    ehdottaa, että kaikkien tulo- ja varallisuusve-
35424: kaisee sanoma- tai aikakauslehteä pääasiassa         rolain 13 §:n 2 momentissa määriteltyjen yleis-
35425: jäseninään tai jäsenyhdistystensä jäseninä ole-      hyödyllisten yhteisöjen jäsenlehdet vapautettai-
35426: via luonnollisia henkilöitä varten, samoin kuin      siin liikevaihtoverosta.
35427: sellaisen lehden maahantuonti (3 §:n 2 mom.).           Sen sijaan toimikunta katsoo, että ilmaisja-
35428:    Hallituksen esityksessä n:o 29/1963 vp. sano-     kelulehtien verotus tulisi säilyttää nykyisellään.
35429: malehtien verottomuutta perusteltiin sillä ylei-     Se toteaa, että ilmaisjakelulehtien julkaisijalla
35430: sellä merkityksellä, mikä niillä on uutisten         ei nykyisin ole oikeutta vähentää kirjapainolta
35431: levittäjänä. Aikakauslehdet olisivat sitä vastoin    ostetun painotyön verollista ostohintaa. Vas-
35432: jääneet verollisiksi. Eduskuntakäsittelyn aikana     taavasti on katsottu verovelvollisen julkaisijan,
35433: katsottiin kuitenkin, että painotuotteiden jaka-     milloin hän on itse painanut ilmaisjakeluleh-
35434: misesta sanoma- ja aikakauslehtiin sekä sano-        den, ottavan lehden verolliseen omaan käyt-
35435: malehtien myynnistä kertyneiden maksujen             töön. Toimikunta ei perustele kantaansa miten-
35436: erillään pitämisestä vähittäismyyntipaikoissa        kään. Mietinnöstä ei muutoinkaan selviä, miksi
35437: syntyisi käytännön vaikeuksia (VaVM n:o              ilmaisjakelulehden pitäisi olla verovelvollisena
35438:  1/1963 vp.). Tämän vuoksi säädettiin verotto-       eri asemassa kuin sanoma- ja aikakauslehdet ja
35439: maksi myös aikakauslehdet ja verottomuus             jäsenlehdet
35440:  rajattiin vain sanoma- ja aikakauslehtien tilaus-      Ilmaisjakelulehdissä on nykyisin paljon toi-
35441: myyntiin. Verotuskäytännössä on katsottu, että       mituksellista aineistoa ja ne välittävät muuta-
35442:  ilmaiseksi luovutetuista kuukausi- ja vuosiker-     kin tietoa kuin kaupallista. Toisaalta sanoma-
35443:  roista on suoritettava veroa.                       ja aikakauslehtien tuloista yhä enemmän kertyy
35444:     Jäsenlehtien osalta verovapaus perustuu la-      ilmoitustuloista, joten suurta eroa tilauspoh-
35445:  kialoitteeseen, joka hyväksyttiin vuoden 1964       jaisten ja ilmaisjakeluun perustuvien lehtien
35446:  valtiopäivillä (LA n:o 48/1964 vp.). Aloitteessa    välillä ei monestikaan enää ole.
35447:  verovapautta puollettiin sillä, että näin jäsen-       Liikevaihtoverotoimikunta on kirjannut jou-
35448:  lehdet saataisiin samaan verotukselliseen ase-      kon ominaisuuksia, jotka kuuluvat hyvään
35449:  maan tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien          liikevaihtoverojärjestelmään. Niitä ovat muun
35450:  kanssa. Koska yhdistykset eivät yleensä harjoi-     muassa fiskaalinen tehokkuus, neutraalisuus ja
35451:  ta julkaisutoimintaa liiketoiminnan muodossa,       ohjausvaikutuksellinen tehokkuus. Neutraali-
35452:  niillä ei ole oikeutta vähentää kirjapainon         suus edellyttää, että kaikki hyödykkeet ovat
35453:  verollista laskua kuten tilattujen sanoma- ja       saman veroprosentin mukaan verollisia ja että
35454:  aikakauslehtien julkaisijalla. Vero olisi siten     verovelvollisuus on mahdollisimman laaja.
35455:  ilman erityissäännöstä jäänyt rasittamaan jä-       Neutraalisuuden kannalta paras verojärjestel-
35456:  senlehtien painoksia.                               mä on ristiriidassa yhteiskuntapoliittisen oh-
35457:     Liikevaihtoverotoimikunta on 31.5.1989 eh-       jaus- ja tulonjakopoliittisten tavoitteiden kans-
35458: 
35459: 290010D
35460: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 671
35461: 
35462: sa. Toimikunnan mielestä verojärjestelmän            ne ovat myös ainoita lehtiä, jotka tavoittaval
35463: käyttö ohjaaviin tehtäviin tulisi rajoittaa niihin   joka kodin paikkakunnalla. Monille eläkeläisil·
35464: tapauksiin, joissa se on yhteiskuntapoliittisesti    le ja pienituloisille ne ovat ainoita lehtiä, joit2
35465: tärkeää ja joissa tavoiteitua ohjausvaikutusta ei    kotiin kannetaan.
35466: voida saavuttaa tehokkaammin muiden järjes-             Liikevaihtovero on niin merkittävä kustan-
35467: telmien avulla.                                      nustekijä, että sen tulisi olla kaikilla lehdillä
35468:     Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyynnin         samansuuruinen.
35469: verotuen määrä vuonna 1987 oli 480 000 000              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35470: markkaa.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35471:    Yhteiskunnalla on epäilemättä viestintäpo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35472: liittisia tavoitteita, joiden vuoksi pidetään ai-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35473: heellisena tukea sanoma- ja aikakauslehtiä ja
35474: jäsenlehtiä. Samoilla perusteilla voidaan kui-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35475: tenkin tukea myös ilmaisjakelulehtiä. Useissa                ryhtyä ilmaisjakelulehtien saattamiseksi
35476: tapauksissa ne ovat ainoita lehtiä, jotka julkai-            samaan liikevaihtoverotukselliseen ase-
35477: sevat ilmaiseksi yhteiskunnallisia tiedotuksia               maan sanoma-, aikakaus- ja jäsenleh-
35478: kuten tietoja työpaikoista, ja useissa tapauksissa           tien kanssa?
35479: 
35480:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1990
35481: 
35482:                       Kimmo Sasi                              Jouko Skinnari
35483:                                       1989 vp. -     KK n:o 671                                       3
35484: 
35485: 
35486: 
35487: 
35488:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35489: 
35490:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta soveltaa. Jos ilmaisjakelulehteä julkaisevalla
35491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        yrityksellä ei ole muuta liikevaihtoverollista
35492: olette 12 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           toimintaa, ilmaisjakelulehden julkaiseminen ei
35493: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ole liikevaihtoverollista. Liikevaihtoverolliset
35494: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ostot, esimerkiksi painotöiden ostaminen kirja-
35495: edustaja Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     painolta, eivät myöskään ole vähennyskelpoi-
35496: kysymyksestä n:o 671:                                sia, joten ilmaisjakelulehteä rasittaa niiden
35497:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       osalta liikevaihtovero. Kustannusliike, joka jul-
35498:                                                      kaisee myös ilmaisjakelulehteä, on sitä vastoin
35499:        ryhtyä ilmaisjakelulehtien saattamiseksi
35500:                                                      verovelvollinen ilmaisjakelulehden käyvän
35501:        samaan liikevaihtoverotukselliseen ase-
35502:                                                      myyntihinnan perusteella. Käyväliä myyntihin-
35503:        maan sanoma-, aikakaus- ja jäsenleh-
35504:                                                      nalla tarkoitetaan hintaa, jolla lehti olisi toimi-
35505:        tien kanssa?
35506:                                                      tustöineen myytävissä ulkopuolisille. Ostot ja
35507:                                                      investoinnit ovat liikevaihtoverolain yleisten
35508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         periaatteiden mukaan vähennyskelpoiset.
35509: vasti seuraavaa:                                        Ilmaisjakelulehtien liikevaihtoverotusta on
35510:    Liikevaihtoverolain 3 §:n 1 momentin a koh-       viimeksi muutettu vuonna 1987, jolloin liike-
35511: dan mukaan vähintään kuukauden ajaksi tilat-         vaihtoverolain 1 §:n 2 momenttia muutettiin
35512: tujen sanoma- ja aikakauslehtien myynti on           siten, että tavaran ottaminen muuhun kuin
35513: verotonta. Sanoma- ja aikakauslehtien irto-          myyntitarkoitukseen on verollista vain siinä
35514: myynti on kuitenkin verollista. Ilmaiseksi luo-      tapauksessa, että omaan käyttöön otto tapah-
35515: vutetuista kuukausi- ja vuosikerroista on myös       tuu tavaran myynnin tai muun liikevaihtovero-
35516: suoritettava liikevaihtoveroa niiden arvioidun       laissa tarkoitetun liiketoiminnan yhteydessä.
35517: käyvän myyntihinnan perusteella. Verotus pe-         Lain muuttamista pidettiin tarpeellisena, koska
35518: rustuu tällöin liikevaihtoverolain 1 §:n 2 mo-       verohallitus antoi korkeimman hallinto-oikeu-
35519: menttiin, jonka mukaan tavaran myyntinä pi-          den päätösten perusteella vuonna 1986 liike-
35520: detään myös tavaran ottamista käytettäväksi          vaihtoverotoimistoille ohjeen, jonka mukaan
35521: sen myynnin tai muun liikevaihtoverolaissa           ilmaisjakelulehdistä oli aina suoritettava liike-
35522: tarkoitetun liiketoiminnan harjoittamisen yh-        vaihtoveroa niin kuin tavaran ottamisesta käy-
35523: teydessä muuhun kuin myyntitarkoitukseen.            tettäväksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen.
35524:    Liikevaihtoverolain 3 §:n 2 momentin mu-          Aikaisemmin ilmaisjakelulehdistä oli ollut suo-
35525: kaan verotonta on myös vähintään neljä kertaa        ritettava veroa vain, jos lehden kustantaja
35526: vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakausleh-         painoi lehden itse. Verohallituksen ohjeiden
35527: den painoksen myynti aatteelliselle yhdistyksel-     mukaan lehden käypään myyntihintaan oli
35528: le. Verottomuuden edellytyksenä on, että aat-        vastoin aikaisempaa käytäntöä luettava myös
35529: teellisen yhdistyksen jäsenlehti ilmestyy vähin-     lehden toimitustyöstä aiheutuneet kustannuk-
35530: tään neljä kertaa vuodessa ja että yhdistys          set.
35531: julkaisee lehteä pääasiassa jäseniään tai jäsen-        Liikevaihtoverolain 1 §:n 2 momentin muut-
35532: yhdistystensä jäseninä olevia luonnollisia hen-      tamisen yhteydessä hallitus totesi tarkoitukse-
35533: kilöitä varten.                                      naan olevan selvittää, miten verotuksenisin tai
35534:    Jlmaisjakelulehtien liikevaihtoverotus mää-       muin keinoin voitaisiin edistää mainonnan
35535: räytyy sen mukaan, julkaistaanko ilmaisjakelu-       suuntautumista sellaisiin sanoma-, paikallis- tai
35536: lehteä liikevaihtoverolaissa tarkoitetun liiketoi-   muihin lehtiin, jotka sisältävät mainosten ohel-
35537: minnan yhteydessä eli voidaanko liikevaihtove-       la journalistisin periaattein toteutettua toimi-
35538: rolain 1 §:n 2 momentin oman käytön verotus-         tuksellista aineistoa. Valtiovarainministeriön
35539: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 671
35540: 
35541: käsityksen mukaan hallituksen lausumassa tar-     mahdollisten lehdistöä koskevien selvitysten
35542: koitettu selvitys oli tarkoituksenmukaista suo-   yhteydessä. Tämän vuoksi valtiovaraiministeriö
35543: rittaa parlamentaarisen lehdistökomitean (Ko-     saattoi hallituksen lausuman 2.4.1987 päivätyl-
35544: miteanmietintö 1986:29) mietintöön liittyvien     lä kirjeellään liikenneministeriön tietoon tarvit-
35545: jatkoselvitysten tai liikenneministeriön muiden   tavia toimenpiteitä varten.
35546: 
35547:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
35548: 
35549:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
35550:                                      1989 vp. -     KK n:o 671                                        5
35551: 
35552: 
35553: 
35554: 
35555:                               Tili Riksdagens Herr Ta1man
35556: 
35557:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mom. samma 1ag kan tillämpas. Om det
35558: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         företag som ger ut en gratistidning inte bedri-
35559: av den 12 januari 1990 tili vederbörande            ver annan omsbelagd verksamhet, är publice-
35560: med1em av statsrådet översänt avskrift av           ringen av gratistidningen inte omsbelagd. Oms-
35561: fö1jande av riksdagsman Sasi m.fl. underteck-       belagda köp, t.ex. köp av trycksaker från ett
35562: nade spörsmå1 nr 671:                               boktryckeri, är inte helier avdragsgilia och
35563:                                                     därmed betungas gratistidningarna beträffande
35564:          Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen
35565:        vidta för att gratistidningar skall få       dessa köp av omsättningsskatt. Ett förlag som
35566:        samma ställning beträffande omsätt-          även publicerar en gratistidning är däremot
35567:        ningsskatt som tidningar, tidskrifter och    sky1digt att betala på basis av tidningens
35568:                                                     gångbara försäljningspris. Med ett gångbart
35569:        med1emstidningar?
35570:                                                     försäljningspris avses det pris tili vilket tidning-
35571:                                                     en med redaktionsarbetet inberäknat kunde
35572:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        sä1jas tili utomstående. Köp och investeringar
35573: samt anföra fö1jande:                               är enligt de allmänna principerna för 1agen
35574:    En1igt 3 § 1 mom. a punkt 1agen angående         angående omsättningsskatt avdragsgilia.
35575: omsättningsskatt är försä1jning av tidningar            Beskattningen av gratistidningar beträffande
35576: och tidskrifter som prenumererats för minst en      omsättningsskatt ändrades senast år 1987, då
35577: månad skattefri. Lösnummerförsä1jning av tid-       1 § 2 mom. lagen angående omsättningsskatt
35578: ningar och tidskrifter är dock skattep1iktig.       ändrades så att tagande i bruk av vara för
35579: Omsättningsskatt skall också betalas för gratis     annat ändamål än försäljning är skattepliktig
35580: erhållna hela månadsupplagor och årgångar på        endast om varan tas i eget bruk i samband med
35581: basis av deras uppskattade gångbara försälj-        försäljning av den elier någon annan affärs-
35582: ningspris. Beskattningen grundar sig i så fall på   verksamhet som avses i nämnda lag. Det
35583: 1 § 2 mom. 1agen angående omsättningsskatt,         ansågs nödvändigt att ändra lagen eftersom
35584: enligt vilket även ibruktagande av en vara i        skattestyrelsen på basis av högsta förvaltnings-
35585: samband med försäljning av den eller för annat      domstolens utslag år 1986 till omsättningsskat-
35586: ändamål än försäljning, i samband med idkan-        tebyråerna utfårdade ett direktiv, enligt vi1ket
35587: de av annan rörelse som avses i lagen, anses        omsättningsskatt alitid skall betalas för gratis-
35588: såsom försäljning av vara.                          tidningar på samma sätt som för tagande i
35589:    En1igt 3 § 2 mom. 1agen angående omsätt-         bruk av en vara för annat ändamå1 än försälj-
35590: ningsskatt är även försäljning av en upplaga av     ning. Tidigare skulie omsättningsskatt betalas
35591: en minst fyra gånger om året utkommande             för gratistidningar endast om tidningsförlägga-
35592: tidning eller tidskrift tili en ideell förening     ren själv tryckte tidningen. Enligt skattestyrel-
35593: skattefri. En förutsättning för skattefrihet är     sens direktiv skali i motsats till tidigare praxis
35594: att den ideella föreningens medlemstidning          även kostnaderna för redaktionsarbetet inräk-
35595: utkommer minst fyra gånger om året och att          nas i det pris som kan anses skäligt för
35596: föreningen publicerar tidningen i huvudsak för      tidningen.
35597: sina medlemmar eller de fysiska personer som            1 samband med att 1 § 2 mom. lagen
35598: är medlemmar av föreningens medlemsföre-            angående omsättningsskatt ändrades konstate-
35599: ningar.                                             rade regeringen att den har för avsikt att
35600:    Omsättningsskatten för gratistidningar be-       utreda hur man genom beskattningnsmässiga
35601: stäms enligt huruvida tidningen i fråga publi-      eller andra åtgärder kan främja att rek1am styrs
35602: ceras i samband med sådan affärsverksamhet          till sådana dagstidningar, 1oka1tidningar elier
35603: som avses i lagen angående omsättningsskatt,        andra tidningar som förutom rek1am innehålier
35604: dvs. om beskattning av eget bruk enligt 1 § 2       materia! som tillkommit enligt journalistiska
35605: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 671
35606: 
35607: principer. Enligt finansministeriets uppfattning   1986:29) elier trafikministeriets eventuelia an-
35608: var det ändamålsenligt att genomföra en sådan      dra utredningar gäliande pressen. Därför bring-
35609: utredning som avses i regeringens utlåtande i      ade finansministeriet genom sitt brev av den 2
35610: samband med de fortsatta utredningarna i           april 1987 regeringens utlåtande tili trafikmini-
35611: anknytning tili den parlamentariska presskom-      steriets kännedom för behövliga åtgärder.
35612: mittens betänkande (Kommittebetänkande
35613:     Helsingfors den 9 februari 1990
35614: 
35615:                                                                          Minister Ulla Puolanne
35616:                                             1989 vp.
35617: 
35618: Kirjallinen kysymys n:o 672
35619: 
35620: 
35621: 
35622: 
35623:                                 Seppänen: Työmatkakulujen verottamisesta eräissä tapauksissa
35624: 
35625: 
35626:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35627:    Suomalainen kansanterveysjärjestelmä toi-      tulojen saajia ei veroteta täysimääräisesti, vaan
35628: mii, ja sen pitääkin toimia, vaikka yhteiskun-    esimerkiksi myyntivoitoista menee veroa vain
35629: nassa muut toiminnot eivät toimisikaan.           viidennes siitä mitä vastaavista palkkatuloista
35630:    Näin oli asia myös joulun aikana. Työnteki-    joudutaan maksamaan veroa.
35631: jät joutuivat tulemaan töihin, vaikka julkiset       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35632: liikennevälineet eivät kulkeneet. Ainoa mahdol-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35633: lisuus päästä töihin oli käyttää taksia.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35634:    Hallituksen    "verouudistuksen"      mukaan   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35635: työntekijän taksikulut ovat hänen veronalaista
35636: tuloaan. Kuitenkaan työntekijällä ei esimerkik-             Aikooko Hallitus kehittää verojärjes-
35637: si joulun aikaan ole vaihtoehtoa, vaan hän               telmää niin, että se on esimerkiksi kan-
35638: joutuu ajamaan taksilla. On kohtuutonta, että            santerveystyötä tekevien mutta omaa
35639: työntekijää verotetaan siitä, että hän tulee             autoa omistamattomien työntekijöiden
35640: töihin hoitamaan muita ihmisiä. Erityisen koh-           kannalta oikeudenmukainen esimerkiksi
35641: tuutonta on, että samaan aikaan kun työnte-              joulunajan työmatkakulujen verotta-
35642: kijöitä verotetaan työmatkakuluista, pääoma-             matta jättämisen suhteen?
35643:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1990
35644: 
35645:                                          Esko Seppänen
35646: 
35647: 
35648: 
35649: 
35650: 290010D
35651: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 672
35652: 
35653: 
35654: 
35655: 
35656:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35657: 
35658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuin julkista kulkuneuvoa, vähennys lasketaan
35659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siten kuin verohallitus vuosittain tarkemmin
35660: olette 15 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         määrää ottaen huomioon sen kohtuullisen kus-
35661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tannusten lisäyksen, joka aiheutuu kulkuneu-
35662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      von käytöstä asunnon ja työpaikan välisiin
35663: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal-     matkoihin.
35664: lisesta kysymyksestä n:o 672:                         Jos verovelvollisen ei ole mahdollista käyttää
35665:                                                    työmatkoillansa muuta kulkuneuvoa kuin tak-
35666:           Aikooko Hallitus kehittää verojärjes-
35667:        telmää niin, että se on esimerkiksi kan-    sia, kuten usein on meneteltävä muulloinkin
35668:                                                    kuin jouluna ja muillakin toimialoilla kuin
35669:        santerveystyötä tekevien mutta omaa
35670:                                                    kysymyksessä mainitulla hoitoalalla, pidetään
35671:        autoa omistamattomien työntekijöiden
35672:                                                    sitä halvimpana kulkuneuvona. Taksimaksut
35673:        kannalta oikeudenmukainen esimerkiksi
35674:                                                    ovat tällöin edellä tarkoitetun matkakustannus-
35675:        joulunajan työmatkakulujen verotta-
35676:                                                    vähennyksen määrittämissä rajoissa tavan-
35677:        maita jättämisen suhteen?
35678:                                                    omaiseen tapaan verotuksessa vähennyskelpoi-
35679:                                                    sia. Jos työnantaja kuitenkin on korvannut
35680:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taksin käytöstä johtuvat kulut eikä kysymyk-
35681: vasti seuraavaa:                                   sessä ole niin sanottu yhteiskuljetus, korvaus
35682:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 43 §:n   luetaan verovelvollisen veronalaiseen tuloon ja
35683: mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä          vastaava kustannus vähennetään tulonhankki-
35684: laissa mainituin rajoituksin verovelvollisen ra-   miskuluna edellä selostettuun tapaan.
35685: hana tai rahanarvoisena etuutena saarnat tulot.       Kun työnantaja on järjestänyt henkilöstöl-
35686: Veronalaista tuloa on siten periaatteessa esi-     leen taksilla tai muulla kulkuneuvolla yhteis-
35687: merkiksi työnantajalta saatu asunnon ja työ-       kuljetuksen, on ilmaisen tai tavanomaista mat-
35688: paikan välisiä matkoja varten tarkoitettu mat-     kustamista halvemman kuljetuksen tuottama
35689: kakustannusten korvaus. Kustannuskorvauk-          etu tulo- ja varallisuusverolain 49 §:n 1 momen-
35690: sen katsominen veronalaiseksi tuloksi perustuu     tin 5 kohdan nojalla poikkeuksellisesti koko-
35691: siihen, että korvausta ei ole erikseen säädetty    naan verosta vapaa, koska edun määrittäminen
35692: verosta vapaaksi, eikä sitä voida sulkea yleisen   ja arviointi verovelvolliskohtaisesti erilaisten
35693: tulokäsitteen ulkopuolelle.                        kuljetustapojen yhteydessä monimutkaistaisi
35694:    Tulo- ja varallisuusverolain 81 §:n mukaan      verotusta tuntuvasti. Yhteiskuljetusedun vero-
35695: verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää     kohtelu on siten eräs erikseen säädetty poik-
35696: tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtu-      keus pääsääntöön, jonka mukaan raha, kuten
35697: neet menot jäljempänä laissa säädetyin poik-       palkka tai kustannusten korvaus, tai rahanar-
35698: keuksin. Myös kustannuskorvauksen verotta-         voinen etu, kuten taksiseteli tai kustannusten
35699: miseen liittyy siten vähennysoikeus, joka mah-     säästö, luetaan veronalaiseen tuloon, josta on
35700: dollistaa todellisten, korvauksen määrästä riip-   mahdollista vähentää vastaavat tosiasiallisesti
35701: pumattomien tulonhankkimiskustannusten vä-         syntyneet kustannukset.
35702: hentämisen verotuksessa. Tulon hankkimisesta          Verosta vapaan kustannuskorvauksen suorit-
35703: johtuneina menoina pidetään tulo- ja varalli-      taminen on sekä työnantajalle että työntekijälle
35704: suusverolain 83 §:n mukaan muun ohessa mat-        palkan maksua tai sen korottamista edullisem-
35705: kakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja ta-        paa. Mahdollisuus suorittaa korvauksia vero-
35706: kaisin halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheu-       vapaina saattaa johtaa ylikompensaatioon, eli
35707: tuvien kustannusten mukaan laskettuna. Näitä       palkan maksuun erilaisten kustannuskorvaus-
35708: matkakustannuksia voidaan vähentää enintään        ten muodossa. Verovelvollinen, joka voi esi-
35709: 16 000 markkaa ja vain siltä osin kuin niiden      merkiksi kodin ja työpaikan välisistä matkoista
35710: määrä verovuonna ylittää 2 000 markkaa. Jos        johtuvina kuluina vähentää vain tietyn määrän
35711: halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta             yli omavastuun nousevia, enimmäismäärältään-
35712:                                      1989 vp. -     KK n:o 672                                     3
35713: 
35714: kin raJOitettuja matkakustannuksia, olisi siten     työnantajan määräyksestä tehdyn työ- tai vir-
35715: verotuksessa verovapaita matkakorvauksia            kamatkan aiheuttamia kustannuskorvauksia
35716: nostavaan verovelvolliseen verrattuna varsin        laissa määrättävään enimmäismäärään saakka.
35717: eriarvoisessa asemassa. Kokonaisverouudistuk-       Kodin ja työpaikan välisten matkakulujen tai
35718: sen tavoitteiden mukaista ei ole tällaisen kehi-    niistä saatujen korvausten verokohteluun ei
35719: tyksen tukeminen.                                   esityksessä ehdoteta muutoksia. Jos tulo- ja
35720:    Kustannuskorvauskysymykset ovat myös äs-         varallisuusverolain säännöksiä on tältä osin
35721: kettäin käydyissä talous- ja tulopoliittisissa      tarpeen ja perusteltua jossain vaiheessa tarkis-
35722: neuvotteluissa olleet keskeisellä sijalla palkka-   taa, hallitus pyrkii muutoksiin kokonaisve-
35723: ja työsuhteen ehdoista sovittaessa. Verovapaina     rouudistuksen tavoitteiden pohjalta, ei kysy-
35724: olisi hallituksen 26 päivänä tammikuuta 1990        myksessä ehdotettuun tapaan erityisiä ammat-
35725: antaman tulo- ja varallisuusverolain muutos-        tialakohtaisia tai muita poikkeussäännöksiä
35726: esityksen (HE n:o 256/1989 vp.) mukaan edel-        verolainsäädäntöön lisäten.
35727: leenkin mahdollista suorittaa pääasiassa vain
35728:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35729: 
35730:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
35731: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 672
35732: 
35733: 
35734: 
35735: 
35736:                               Till Riksdagens Herr Talman
35737:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ruedel som billigaste fortskaffningsmedel, räk-
35738: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nas avdraget ut på det sätt som skattestyrelsen
35739: av den 15 januari 1990 till vederbörande            årligen närmare bestämmer med beaktande av
35740: medlem av statsrådet översänt avskrift av           den skäliga kostnadsökning som användningen
35741: följande av riksdagsman Esko Seppänen under-        av fortskaffningsmedlet för resor mellan bosta-
35742: tecknade spörsmål nr 672:                           den och arbetsplatsen medför.
35743:           Ämnar Regeringen utveckla skattesys-          Har den skattskyldige inte möjlighet att för
35744:        temet så att det blir rättvist exempelvis    sina arbetsresor använda något annat fortskaff-
35745:        för personer som utför folkhälsoarbete       ningsmedel än en taxi, vilket ofta är fallet
35746:        och saknar egen bil, t.ex. genom att inte    under julen och även inom andra branscher än
35747:        beskatta kostnaderna för arbetsresor         den i spörsmålet nämnda vårdbranschen, anses
35748:        vid jultiden?                                den vara det billigaste fortskaffningsmedlet.
35749:                                                     Taxiavgifterna är då inom ramen för faststäl-
35750:                                                     landet av det ovan avsedda resekostnadsavdra-
35751:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        get på normalt sätt avdragsgilla vid beskatt-
35752: samt anföra följande:                               ningen. Har arbetsgivaren dock ersatt kostna-
35753:    Enligt 43 § lagen om skatt på inkomst och        derna för användningen av taxi och är det inte
35754: förmögenhet (1240/88) är skattepliktig in-          fråga om s.k. gemensam transport, betraktas
35755: komst, med nedannämnda begränsningar, den           ersättningen som den skattskyldiges skatteplik-
35756: skattskyldiges inkomster i pengar eller pengars     tiga inkomst, och då avdras motsvarande kost-
35757: värde. Skattepliktig inkomst är alltså i princip    nad i form av kostnad för inkomstens förvär-
35758: exempelvis den ersättning som av arbetsgivaren      vande på ovan nämnt sätt.
35759: erhålls för sådana kostnader som föranleds av           Då arbetsgivaren för sin personai har anord-
35760: resor mellan bostaden och arbetsplatsen. Att        nat gemensam transport med taxi eller med
35761: kostnadsersättningen betraktas som skatteplik-      något annat fortskaffningsmedel, är den för-
35762: tig inkomst beror på att det inte stadgas           mån som uppstår genom gratis transport eller
35763: särskilt om skattefrihet för sådan ersättning       transport som är billigare än sedvanligt resande
35764: och att den inte kan uteslutas från det allmän-     enligt 49 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt på
35765: na begreppet inkomst.                               inkomst och förmögenhet, undantagsvis helt fri
35766:    Enligt 81 § lagen om skatt på inkomst och        från skatt, emedan fastställandet och bedöm-
35767: förmögenhet har den skattskyldige rätt att från     ningen av förmånerna i fråga om olika trans-
35768: sin inkomst dra av utgifterna för inkomstens        portsätt och för olika skattskyldiga skulle leda
35769: förvärvande eller bibehållande, med de undan-       till att beskattningen blev betydligt mera kom-
35770: tag om vilka stadgas nedan i lagen. Därför är       plicerad. Den skattemässiga behandlingen av
35771: även beskattningen av kostnadsersättningen          förmånen av gemensam transport är alltså ett
35772: förknippad med avdragsrätt, vilket gör det          särskilt stadgat undantag från huvudregeln,
35773: möjligt att vid beskattningen dra av de faktis-     enligt viiken pengar, såsom lön eller kostnads-
35774: ka, av ersättningbeloppet oavhängiga kostna-        ersättning, eller en förmån i pengars värde,
35775: derna för inkomstens förvärvande. Enligt 83 §       såsom en taxisedel eller kostnadsbesparing,
35776: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet           betraktas som skattepliktig inkomst, från vii-
35777: anses som utgifter för inkomstens förvärvande       ken motsvarande faktiska kostnader kan av-
35778: även kostnader för resor mellan bostaden och        dras.
35779: arbetsplatsen, beräknade enligt kostnaderna för         En skattefri kostnadsersättning är såväl för
35780: anlitande av det billigaste fortskaffningsmedlet.   arbetsgivaren som för arbetstagaren förmånli-
35781: Sådana kostnader kan dock dras av till ett          gare än en lön eller en lönehöjning. Möjlighe-
35782: belopp av högst 16 000 mk och endast till den       ten att erlägga ersättningar som skattefria kan
35783: del de under skatteåret överstiger 2 000 mk.        leda till överkompensation, dvs. utbetalning av
35784: Anses något annat än ett allmänt fortskaffnings-    lön i form av olika kostnadsersättningar. En
35785:                                     1989 vp. -     KK n:o 672                                     5
35786: 
35787: skattskyldig som t.ex. i utgifter som förorsakas   rd.) är det fortfarande möjligt att såsom skat-
35788: av resor melian hemmet och arbetsplatsen           tefria och upp tili ett i Iagen stadgat maximi-
35789: endast kan avdra ett visst belopp av resekost-     belopp erlägga kostnadsersättningarna för en
35790: nader som överstiger självriskandelen och som      arbets- elier tjänsteresa som företagits huvud-
35791: även i fråga om maximibeloppet är begränsade,      sakligen endast på arbetsgivarens befalining. I
35792: skulle därför vid beskattningen vara synnerli-     propositionen föreslås inte några ändringar i
35793: gen olikvärdig i jämförelse med en sådan           den skattemässiga behandlingen av kostnader-
35794: skattskyldig som uppbär skattefria reseersätt-     na för resor melian hemmet och arbetsplatsen
35795: ningar. Att stödja en sådan utveckling motsva-     och ersättningarna för dessa. Visar det sig vara
35796: rar inte målsättningen för helhetsskatterefor-     nödvändigt och motiverat att i något skede tili
35797: men.                                               denna del ändra stadgandena i lagen om skatt
35798:    Ä ven de frågor som gälier kostnadsersätt-      på inkomst och förmögenhet, försöker rege-
35799: ningen betraktades som centrala vid de ekono-      ringen genomföra dem utgående från målsätt-
35800: misk- och inkomstpolitiska förhandlingarna         ningen för helhetsskattereformen och inte på
35801: nyligen då vilikoren för löne- och arbetsförhål-   det sätt som föreslås i spörsmålet genom att tili
35802: landet fastställdes. Enligt regeringens proposi-   skattelagstiftningen foga stadganden som hän-
35803: tion med förslag tili ändring av lagen om skatt    för sig tili särskilda branscher, eller att i den
35804: på inkomst och förmögenhet (RP nr 256/1989         inta andra undantagsstadganden.
35805: 
35806:     Helsingfors den 13 februari 1990
35807: 
35808:                                                                          Minister Ulla Puolanne
35809: 1
35810: 1
35811: 1
35812: 1
35813:     1
35814:     1
35815:     1
35816:     1
35817:         1
35818:         1
35819:         1
35820:         1
35821:             1
35822:             1
35823:             1
35824:             1
35825:                 1
35826:                                               1989 vp.
35827: 
35828: Kirjallinen kysymys n:o 673
35829: 
35830: 
35831: 
35832: 
35833:                                  Seppänen: Yksityisen terveydenhoitojärjestelmän valvonnan te-
35834:                                     hostamisesta
35835: 
35836: 
35837:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35838:    Suomessa kansanterveystyöstä vastaa pää-         Iisissa herättää ihmetystä se, että oman toimen
35839: asiallisesti järjestelmä, jossa julkinen valta on   ohella mainittu lääkäri saa pitää sivutoimia,
35840: avainasemassa.                                      jotka näyttävät olevan päätoimia.
35841:    Julkisen vallan hoitaman kansanterveystyön          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35842: rinnalle on viime vuosina kehitetty yksityistä      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
35843: järjestelmää. Siinä omistajina ja toimitsijoina     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35844: on samoja henkilöitä kuin julkisen vallan vi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35845: roissa ja toimissa.
35846:    Kun lääkärit omistavat yksityisiä lääkäriase-             Tietääkö Hallitus, että monet lääkärit
35847: mia ja laboratorioita, joissa he myös työsken-             ovat yksityisen lääkintäbusinesstoimin-
35848: televät, yleinen ja yksityinen etu saattavat               nan suuromistajia,
35849: mennä sekaisin: lääkärit saattavat valita poti-              aikooko Hallitus tehostaa tällaisen
35850: laita rinnakkaisten järjestelmien tutkimuksiin             toiminnan valvontaa niin, että yksityi-
35851: sen perusteella, miten tutkiminen hyödyttää                nen ja julkinen etu eivät sekoitu, ja
35852: heidän yksityistä intressiään.                               tietääkö Hallitus, että myös ns. eri-
35853:    Esimerkki moraaliongelmista on tapaus, jos-             koismaksuluokkaan sisältyy epäkohtia:
35854: sa puolustusvoimain kuukausipalkalla toimiva               monet lääkärit saavat tuloja virka-ase-
35855: lääkäri omistaa muun businesstoimintansa                   mansa perusteella huolimatta siitä, että
35856: ohella suuria osuuksia yksityisistä lääkäriase-            he eivät osallistu lainkaan potilaan tut-
35857: mista, laboratorioista ja sairaaloista. Ulkopuo-           kintaan ja hoitoon?
35858:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1990
35859: 
35860:                                           Esko Seppänen
35861: 
35862: 
35863: 
35864: 
35865: 2900100
35866: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 673
35867: 
35868: 
35869: 
35870: 
35871:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35872:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eduskunta on hyväksynyt joulukuussa 1989
35873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lain yksityisestä terveydenhuollosta ja siihen
35874: olette 15 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         liittyvät ammatinharjoittamista koskevien la-
35875: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kien muutokset. Tämän lainsäädännön pää-
35876: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      asiallisena tarkoituksena on yksityisen tervey-
35877: edustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta    denhuollon kehittäminen, laadunvalvonnan
35878: kysymyksestä n:o 673:                              seuranta sekä yksityisen terveydenhuollon pal-
35879:                                                    veluja antavien valvonta.
35880:          Tietääkö Hallitus, että monet lääkärit
35881:                                                        Hyväksyessään         erikoissairaanhoitolain
35882:        ovat yksityisen lääkintäbusinesstoimin-
35883:                                                    (1062/89) lokakuussa 1989 eduskunta on otta-
35884:        nan suuromistajia,
35885:                                                    nut kantaa erikoismaksuluokkaan. Erikoissai-
35886:          aikooko Hallitus tehostaa tällaisen
35887:                                                    raanhoitolain 38 §:n mukaan laissa tarkoite-
35888:        toiminnan valvontaa niin, että yksityi-
35889:                                                    tuissa muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa
35890:        nen ja julkinen etu eivät sekoitu, ja
35891:                                                    voi asetuksella säädettävien yleisten maksu-
35892:           tietääkö Hallitus, että myös ns. eri-
35893:                                                    luokkien lisäksi olla erikoismaksuluokka niitä
35894:        koismaksuluokkaan sisältyy epäkohtia:
35895:                                                    potilaita varten, jotka haluavat päästä sellaisen
35896:        monet lääkärit saavat tuloja virka-ase-
35897:                                                    lääkärin hoitoon, jolla on lääninhallituksen
35898:        mansa perusteella huolimatta siitä, että
35899:                                                    myöntämässä laajuudessa oikeus hoitaa poti-
35900:        he eivät osallistu lainkaan potilaan tut-
35901:                                                    laita erikoismaksuluokissa.
35902:        kintaan ja hoitoon?
35903:                                                        Erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta
35904:                                                    voidaan periä lisämaksuja sen mukaan kuin
35905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35906:                                                    asetuksella säädetään. Lääkärillä on oikeus
35907: vasti seuraavaa:
35908:                                                    saada palkkioina erikoismaksuluokassa hoita-
35909:    Hakeuduttaessa virkaan tai toimeen määri-       mittaan potilailta perittäviä lisämaksuja vastaa-
35910: tellään palkkauksen lisäksi myös muut työnte-      va määrä.
35911: koon liittyvät ehdot. Työnantajan tehtävänä on         Edellä mainitun lainsäädännön nojalla ja
35912: valvoa, että virkaan tai työhön liittyviä ehtoja   ottaen erityisesti huomioon erikoissairaanhoi-
35913: noudatetaan.                                       toa ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevan
35914:    Voimassa olevan sairaanhoitotoimen amma-        lainsäädännön voimaantulon vuoden 1991
35915: tinharjoittamista koskevan lainsäädännön no-       alusta lääninhallitukset, lääkintöhallitus ja so-
35916: jalla lääkintöhallitus valvoo sekä lääkärintoi-    siaali- ja terveysministeriö valvovat tiukasti ja
35917: men että muiden sairaanhoitotoimen ammatin-        seuraavat huolella niille kuuluvien tehtävien
35918: harjoittajien toimintaa myös silloin, kun kysy-    mukaisesti yksityisen terveydenhuollon toimin-
35919: myksessä ovat yksityisesti annettavat palvelut.    taa ja erikoismaksuluokan käyttöä.
35920:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35921: 
35922:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
35923:                                      1989 vp. -     KK n:o 673                                     3
35924: 
35925: 
35926: 
35927: 
35928:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35929: 
35930:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de lagar om yrkesutövning som hänför sig tili
35931: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          den. Det huvudsakliga syftet med denna lag-
35932: av den 15 januari 1990 tili vederbörande             stiftning är att utveckla den privata hälsovår-
35933: medlem av statsrådet översänt avskrift av            den, följa med kontrollen av dess kvalitet samt
35934: följande av riksdagsman Seppänen underteck-          att övervaka dem som ger privat hälso- och
35935: nade spörsmål nr 673:                                sjukvårdsservice.
35936:           Vet Regeringen att många läkare är            Riksdagen tog ställning tili en specialav-
35937:        storföretagare inom privat sjukvårdsbu-       giftsklass när den antog en lag om specialiserad
35938:        smess,                                        sjukvård (1062/89) i oktober 1989. Enligt 38 §
35939:           ämnar Regeringen effektivera över-         lagen om specialiserad sjukvård kan andra
35940:        vakningen av dylik verksamhet så att          sjukhus som avses i lagen än psykiatriska
35941:        privata och offentliga intressen inte         sjukhus utom allmänna avgiftsklasser, om vilka
35942:        blandas ihop och                              stadgas genom förordning, ha en specialav-
35943:           vet Regeringen att även den s.k.           giftsklass för sådana patienter som vill få
35944:        specialavgiftsklassen innehåller missför-     behandling av en läkare som har rätt att
35945:        hållanden: många läkare får inkomster         behandla patienter i specialavgiftsklass i den
35946:        på grund av sin tjänsteställning trots att    omfattning som länsstyrelsen fastställer.
35947:        de inte alls deltar i undersökningen och         Hos patienter som behandlas i specialav-
35948:        vården av patienten?                          giftsklassen kan tilläggsavgifter uppbäras i en-
35949:                                                      lighet med förordning. Läkaren har rätt att i
35950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         arvode få ett belopp som motsvarar de tilläggs-
35951: samt anföra följande:                                avgifter som uppbärs hos de patienter som han
35952:     När någon söker sig tili en tjänst eller         behandlar i specialavgiftsklassen.
35953: befattning definieras utöver lönen även andra           Med stöd av den lagstiftning som nämns
35954: villkor i anslutning tili arbetet. Arbetsgivarens    ovan och med särskilt beaktande av att lag-
35955: uppgift är att övervaka att villkor i anslutning     stiftningen om specialiserad sjukvård och pri-
35956: tili en tjänst eller ett arbete iakttas.             vat hälso- och sjukvård träder i kraft vid
35957:     Med stöd av den gällande lagstiftningen om       ingången a v 1991 övervakar länsstyrelserna,
35958: utövning av sjukvårdsyrke övervakar medici-          medicinalstyrelsen och social- och hälsovårds-
35959: nalstyrelsen både dem som utövar läkaryrke           ministeriet strängt och följer noga med verk-
35960: och dem som utövar annat sjukvårdsyrke, så           samheten inom den privata hälso- och sjukvår-
35961: också då det är fråga om privat service.             den och användningen av specialavgiftsklassen
35962:     Riksdagen antog i december 1989 en lag om        i enlighet med de uppgifter som ankommer på
35963: privat hälso- och sjukvård samt ändringar av         dem.
35964: 
35965:     Helsingfors den 13 februari 1990
35966: 
35967:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
35968:                                                1989 vp.
35969: 
35970: Kirjallinen kysymys n:o 674
35971: 
35972: 
35973: 
35974: 
35975:                                   Seppänen: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän omai-
35976:                                      suudesta
35977: 
35978: 
35979:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35980: 
35981:    Eri oikeusistuimissa on ilmennyt epäselvyyt-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35982: tä sen suhteen, mikä on Suomen valtion kanta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35983: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän
35984:                                                               Mikä kanta Suomen valtiolla on
35985: omaisuuden käyttöön. Asia kuitenkin kosket-
35986:                                                            Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurs-
35987: taa välittömästi ja välillisesti 40 000-50 000
35988:                                                            sipesän omaisuuden käytön suhteen, ja
35989: suomalaista.
35990:                                                               miten valtio suhtautuu Masa Yards
35991:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         Oy -nimisen telakan toiminnan jatkami-
35992: tyksen 37§:n 1 momenttiin viitaten esitän                  seen?
35993: 
35994:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1990
35995: 
35996:                                            Esko Seppänen
35997: 
35998: 
35999: 
36000: 
36001: 2900100
36002: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 674
36003: 
36004: 
36005: 
36006: 
36007:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36008: 
36009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riteollisuus Oy:n konkurssihetken tilauskan-
36010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan sisältyneet alukset. Tämä oli lähtökohtana
36011: olette 15 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn          uutta yhtiötä perustettaessa. Lisäksi todetta-
36012: kirjeenne n:o 3320 ohella toimittanut valtioneu-    koon se, että valtion ollessa osakkaana Masa
36013: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Yards Oy:ssä sen, kuten jokaisen muunkin
36014: kansanedustaja Seppäsen näin kuuluvasta kir-        osakkaan, velvollisuutena on huolehtia yhtiön
36015: jallisesta kysymyksestä n:o 674:                    menestyksestä ja samalla omista eduistaan
36016:                                                     mahdollisimman hyvin sekä tukea yhtiön toi-
36017:           Mikä kanta Suomen valtiolla on
36018:                                                     mintaa kaikin sellaisin keinoin, joita on pidet-
36019:        Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurs-
36020:                                                     tävä tarkoituksenmukaisina ja koko Suomen
36021:        sipesän omaisuuden käytön suhteen, ja
36022:                                                     telakkateollisuuden kannalta perusteltuina.
36023:           miten valtio suhtautuu Masa Yards
36024:                                                        Suunniteltaessa mahdollisia tukitoimenpitei-
36025:        Oy -nimisen telakan toiminnan jatkami-
36026:                                                     tä koko suomalaisen laivanrakennusteollisuu-
36027:        seen?                                        den - ei vain Masa Yards Oy:n - toiminnan
36028:                                                     jatkuvuuden takaamiseksi tulee suomalaisen
36029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36030:                                                     telakkakapasiteetin sopeuttaminen markkinoita
36031: vasti seuraavaa:                                    vastaavaksi olemaan oleellinen tekijä. Kapasi-
36032:    Suomen valtion kanta Wärtsilä Meriteolli-        teetin sopeuttamisen on liityttävä elimellisesti
36033: suus Oy:n konkurssipesän omaisuuden käytös-         laivanrakennustoimialan yritysrakenteen mah-
36034: sä on se, että konkurssipesän hoitajat toimivat     dolliseen uudelleenjärjestelyyn. Valtion mu-
36035: lain hengen ja kirjaimen mukaan. Tällöin val-       kaantulo toiminnan rahoittamiseen ja tukemi-
36036: tion ollessa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n vel-      seen edellyttää myös hallinnollista rationali-
36037: kajana sen intressit tulevat tarkoituksenmukai-     sointia ja mukana olevien intresenttien yhteis-
36038: sella tavalla hoidetuksi. Muunlaista kantaa         työtä. Tämä on kauppa- ja teollisuusministe-
36039: valtiolla ei tässä vaiheessa konkurssipesän suh-    riön omaksuma lähtökohta suunniteltaessa val-
36040: teen voi olla.                                      tion mahdollisia jatkotoimenpiteitä laivan-
36041:    Telakkayhtiö Masa Yards Oy:n ensisijaisena       rakennuksen hyväksi.
36042: tehtävänä on rakentaa valmiiksi Wärtsilä Me-
36043: 
36044:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
36045: 
36046:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
36047:                                        1989 vp. -      KK n:o 674                                     3
36048: 
36049: 
36050: 
36051: 
36052:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36053:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             den tidpunkt då bolaget gick i konkurs. Detta
36054: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             var utgångspunkten då det nya bolaget grun-
36055: nr 3320 av den 15 januari 1990 till vederbö-            dades. Dessutom kan det konstateras att, ef-
36056: rande medlem av statsrådet översänt avskrift            tersom staten är delägare i Masa Yards Ab,
36057: av följande av riksdagsman Seppänen under-              den liksom de andra delägarna är skyldig att
36058: tecknade spörsmål nr 674:                               värna om bolagets framgång och samtidigt
36059:                                                         också att så väl som möjligt bevaka sina egna
36060:            Viiken inställning har finska staten
36061:        till hur egendomen i Wärtsilä-Marin-             intressen samt att stöda bolagets verksamhet
36062:                                                         med alla de medel som kan anses ändamålsen-
36063:        industri Ab:s konkursbo skall användas
36064:                                                         liga och motiverade med tanke på den finska
36065:        och                                              varvsindustrin som helhet.
36066:            hur förhåller sig staten tili en förläng-
36067:                                                             Då eventuella stödåtgärder planeras för att
36068:        ning av verksamheten vid varvet Masa
36069:                                                         hela den finska skeppsbyggnadsindustrins verk-
36070:        Yards Ab?
36071:                                                         samhet - inte bara Masa Yards Ab:s - skall
36072:                                                         kunna fortgå, bör en viktig faktor vara att den
36073:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
36074:                                                         finska varvskapaciteten skall kunna anpassas
36075: samt anföra följande:
36076:                                                         tili marknaden. Anpassningen av kapaciteten
36077:    Finska statens inställning tili hur egendomen        skall organiskt sammankopplas med den even-
36078: i Wärtsilä Marinindustri Ab:s konkursbo skall           tuella nyorganiseringen av företagsstrukturen
36079: användas är den att konkursboets förvaltare             inom skeppsbyggnadsbranschen. Det att staten
36080: skall följa lagens anda och bokstav. Härvid blir        är med om att finansiera och stöda verksam-
36081: statens intressen som borgenär i Wärtsilä Ma-           heten gör att det också förutsätts att förvalt-
36082: rinindustri Ab skötta på ett ändamålsenligt             ningen rationaliseras och att intressenterna kan
36083: sätt. Någon annan inställning till konkursboet          samarbeta. Detta är den utgångspunkt handels-
36084: kan staten i detta skede inte ha.                       och industriministeriet omfattar vad gäller pla-
36085:    Varvsbolaget Masa Yards Ab:s främsta upp-            neringen av statens eventuella fortsatta åtgär-
36086: gift är att färdigställa de fartyg som ingick i         der skeppsbyggnaden tili fromma.
36087: Wärtsilä Marinindustri Ab:s orderstock vid
36088: 
36089:     Helsingfors den 9 februari 1990
36090: 
36091:                                                        Handels- och industriminister Ilkka Suominen
36092:                                               1989 vp.
36093: 
36094: Kirjallinen kysymys n:o 675
36095: 
36096: 
36097: 
36098: 
36099:                                  Zyskowicz: TSekkoslovakian presidentin pohjoismaihin suuntau-
36100:                                     tuvasta vierailuohjelmasta
36101: 
36102: 
36103:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36104: 
36105:    Tsekkoslovakian presidentti Vaclav Ravel           Luonnollisesti on niin, että esillä olevan
36106: tekee tänä keväänä vierailun Norjaan, Ruotsiin      kaltaisen vierailun toteuttamiseen tarvitaan
36107: ja Tanskaan. Vierailujen tarkoituksena on leh-      aina molempien osapuolten yhteinen pyrkimys.
36108: titietojen mukaan mm. tutustuminen näiden             Tämänkin seikan huomioon ottaen esitän
36109: maiden poliittiseen elämään eli ns. pohjoismai-     edellä lausumani perusteella valtiopäiväjärjes-
36110: seen demokratiaan.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioitta-
36111:    Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Suo-         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36112: mi ei kuulu presidentti Havelin vierailukohtei-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36113: siin. Kuitenkin hänen käyntinsä myös Suomes-
36114: sa tarjoaisi Suomen kansalle ja maamme po-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36115: liittiselle johdolle ensi käden tietoa TSekkoslo-          ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sen seikan
36116: vakian tilanteesta ja erinomaisen tilaisuuden              selvittämiseksi, olisiko TSekkoslovakian
36117: ilmaista tukensa TSekkoslovakian demokrati-                presidentin perusteluissa mainittuun
36118: soitumisprosessille. Samoin vierailu tarjoaisi             pohjoismaihin suuntautuvaan vierai-
36119: tilaisuuden esitellä korkealle ja henkilökohtai-           luohjelmaan sisällytettävissä vierailu
36120: sestikin kunnioitettavalle vieraalle samoin kuin           myös Suomeen?
36121: ilmeisen laajalle kansainväliselle yleisölle Suo-
36122: mea pohjoismaisena puolueettomana demokra-
36123: tiana.
36124:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1990
36125: 
36126:                                           Ben Zyskowicz
36127: 
36128: 
36129: 
36130: 
36131: 2900100
36132: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 675
36133: 
36134: 
36135: 
36136: 
36137:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36138:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vieraillessaan   Tsekkoslovakiassa   vuonna
36139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1987 tasavallan presidentti esitti isäntämaan
36140: olette 17 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         valtionpäämiehelle kutsun vierailla Suomessa.
36141: kirjeenne n:o 3321 ohella toimittanut valtioneu-   Käydessäni keskusteluja TSekkoslovakian suur-
36142: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       lähettilään kanssa 11.1.1990 viittasin tähän
36143: kansanedustaja Ben Zyskowiczin näin kuulu-         olemassa olevaan kutsuun. Toivoin, että presi-
36144: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 675:          dentti Havel vierailisi hänelle sopivana aikana
36145:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        Suomessa.
36146:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sen seikan          Tämä on Suomen taholta esitetty presidentti
36147:        selvittämiseksi, olisiko TSekkoslovakian    Havelille myös Prahassa. Hän on hyväksynyt
36148:        presidentin perusteluissa mainittuun        kutsun vierailla Suomessa erikseen sovittavana
36149:        pohjoismaihin suuntautuvaan v1era1-         ajankohtana.
36150:        luohjelmaan sisällytettävissä vierailu        Todettakoon lisäksi, että TSekkoslovakian
36151:        myös Suomeen?                               pääministeri Marian Calfa vierailee Suomessa
36152:                                                     15.~16.3.1990.
36153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36154: vasti seuraavaa:
36155:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
36156: 
36157:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
36158:                                    1989 vp. -     KK n:o 675                                     3
36159: 
36160: 
36161: 
36162: 
36163:                             Tili Riksdagens Herr Talman
36164: 
36165:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då republikens president avlade ett besök i
36166: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Tjeckoslovakien 1987 inbjöd han värdlandets
36167: nr 3321 av den 17 januari 1990 till vederbö-      statsöverhuvud till Finland. I mitt samtai med
36168: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      Tjeckoslovakiens ambassadör 11.1.1990 hänvi-
36169: av följande av riksdagsman Ben Zyskowicz          sade jag till denna inbjudan, som alltjämt är i
36170: undertecknade spörsmål nr 675:                    kraft. Jag hoppades att president Havel ville
36171:                                                   besöka Finland vid en för honom lämplig
36172:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
36173:                                                   tidpunkt.
36174:        git eller ämnar den vidta för att utreda
36175:                                                      Från finländskt håll har detta framförts till
36176:        huruvida det är motiverat att i pro-
36177:                                                   president Havel i Prag. Han har antagit inbju-
36178:        grammet för Tjeckoslovakiens presi-
36179:                                                   dan att besöka Finland vid en tidpunkt som
36180:        dents ovan i motiveringen nämnda be-
36181:                                                   kommer att avtalas separat.
36182:        sök i de nordiska länderna även inne-
36183:                                                      Ytterligare kan det konstateras att Tjecko-
36184:        fatta ett besök i Finland?
36185:                                                   slovakiens statsminister Marian Calfa avlägger
36186:                                                   ett besök i Finland 15-16.3.1990.
36187:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
36188: samt anföra följande:
36189: 
36190:     Helsingfors den 14 februari 1990
36191: 
36192:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
36193:                                               1989 vp.
36194: 
36195: Kirjallinen kysymys n:o 676
36196: 
36197: 
36198: 
36199: 
36200:                                  Skinnari: Valtionrautateiden paikallisliikenteen kuukausilippujen
36201:                                      hintojen korottamisesta
36202: 
36203: 
36204:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36205: 
36206:   Valtionrautateiden muuttuminen liikelaitok-       kunnan, hallituksen ja Suomen Pankin inflaa-
36207: seksi vuoden alusta ei ole ainakaan kaikilta        tion vastaisen toiminnan selvä poikkeama.
36208: osin merkinnyt edistystä VR:n vakituisille          Kauko- ja paikallisjunien kuukausilippujen
36209: asiakkaille, työmatkaliikenteessä kuukausilip-      hinnan yhdistäminen esimerkiksi Lahden ja
36210: pua käyttäville. Esimerkiksi väliltä Lahti-         Riihimäen välillä ei ole oikeudenmukaista, kos-
36211: Riihimäki VR suunnittelee nykyisinkin vähäis-       ka väliasemille ei pääse kaukojunilla. VR perii
36212: ten pysäkkien karsimista. Liiketaloudellinen        nyt korkeampaa maksua palvelusta, jota se ei
36213: VR:n menettely ei ainakaan ole. Se ei vastaa        anna. Tällaisilla tempauksilla VR menettää
36214: myöskään eduskunnan hyväksymiä periaatteita         vakituisia asiakkaita.
36215: muutettaessa VR liikelaitokseksi. Paikallislii-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36216: kennettä pitäisi päinvastoin kehittää asiakkai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36217: den tarpeiden mukaan. Myös junissa päivittäin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36218: työskenteleviltä saa hyviä esityksiä liikennepal-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:.
36219: velujen kehittämiseksi mm. aikataulujen osalta.
36220:    Paikallisjunien kuukausilippujen hinnat ko-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
36221: hoavat vuoden alusta väleillä Lahti-Herrala                jotta VR:n päätös nostaa paikallislii-
36222: 223 markasta 280 markkaan, Lahti-Järvelä                   kenteen kuukausilippujen hinnat pai-
36223: 329 markasta 476 markkaan ja Lahti-Oitti                   kallisjunissa kohtuuttomasti ylöspäin
36224: 469 markasta 660 markkaan. Tämä on edus-                   vuoden 1990 alusta peruttaisiin?
36225: 
36226:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1990
36227: 
36228:                                           Jouko Skinnari
36229: 
36230: 
36231: 
36232: 
36233: 290010D
36234: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 676
36235: 
36236: 
36237: 
36238: 
36239:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36240:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siihen, että korotukset joillakin lyhyillä väli-
36241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        matkoilla saattavat olla huomattavia. Valitet-
36242: olette 17 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           tavasti tämä on merkinnyt juuri paikallisjuna-
36243: kirjeenne n:o 3322 ohella toimittanut valtioneu-     liikennettä käyttäville muita suurempaa koro-
36244: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tusta, mutta toisaalta tämän jälkeen kaikkien
36245: kansanedustaja Jouko Skinnarin näin kuulu-           kuukausilippulaisten matkalippujen hinnat
36246: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 676:            ovat samat junalajista riippumatta. Tällä taval-
36247:                                                      la on pyritty osaltaan parantamaan paikallis-
36248:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
36249:                                                      junien varsin heikkoa kannattavuutta ja var-
36250:        jotta VR:n päätös nostaa paikallislii-
36251:                                                      mistamaan niiden pysyminen liikenteessä.
36252:        kenteen kuukausilippujen hinnat pai-
36253:        kallisjunissa kohtuuttomasti ylöspäin            Valtionrautateiden 30 päivän lippu on koro-
36254:        vuoden 1990 alusta peruttaisiin?              tuksen jälkeen edelleenkin huomattavasti huo-
36255:                                                      keampi kuin vastaava linja-autoliikenteen 50
36256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         matkan lippu.
36257: vasti seuraavaa:                                        Paikallisjunien kannattavuuden parantami-
36258:    Valtionrautateistä annetun asetuksen (936/        seksi välillä Lahti-Riihimäki on sieltä poistet-
36259: 89) mukaan valtioneuvosto päättää henkilölii-        tu seitsemän erittäin vähän käytettyä seisaket-
36260: kenteen yleisestä hintatasosta. Tekemällään          ta. Muualta saatujen kokemusten perusteella
36261: päätöksellä valtioneuvosto vahvisti vuodelle         tällaisten toimenpiteiden on todettu lisäävän
36262: 1990 Valtionrautateiden henkilöliikenteen kes-       junan matkustajamääriä matka-aikojen lyhene-
36263: kimääräiseksi hinnankorotukseksi 9 %.                misen takia. Riihimäen ja Lahden välillä voi-
36264:    Valtionrautateillä on oikeus yhteysväleittäin     daan kaikilla paikoilla pysähtyvien sähköjunien
36265: ja lippulajeittain soveltaa virallisesta taulukko-   kulkuaikoja lyhentää nykyisestä 60 minuutista
36266: tariffista poikkeavia hintoja. Mm. kuukausilip-      48 minuuttiin, mikä merkitsee palvelutason
36267: putariffin keskimääräistä suurempi korotus on        nousua niille paikoille, jotka ovat varsinaisia
36268: perusteltavissa sillä, että kuukausiliput ovat       junankäyttäjiä.
36269: olleet selvästi alihinnoiteltuja.                       Toteutetun liikelaitosuudistuksen toiminta-
36270:    Kuukausilipun hinnankorotus on toteutettu         periaatteen mukaista on taata Valtionrautateil-
36271: siten, että kilometriporrastusta eri hinnoittelu-    le tietty liiketaloudellinen toimintavapaus. Täs-
36272: väleillä on harvennettu. Samalla on aikaisempi       sä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä tätä toiminta-
36273: pikajunan lisämaksu poistettu ja liitetty kuu-       politiikkaa muuttamaan tai ainakaan peruutta-
36274: kausilipun hintaan. Tämä on osaltaan johtanut        maan.
36275:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1990
36276: 
36277:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
36278:                                      1989 vp. -     KK n:o 676                                      3
36279: 
36280: 
36281: 
36282: 
36283:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36284:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tåg slopats och fogats tili månadsbiljettens pris.
36285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Detta har för sin del lett tili att höjningarna
36286: nr 3322 av den 17 januari 1990 tili vederbö-        kan vara stora på vissa korta sträckor. Tyvärr
36287: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        har detta inneburit en större höjning för dem
36288: av följande av riksdagsman Jouko Skinnari           som använder lokaltågstrafiken än för andra,
36289: undertecknade spörsmål nr 676:                      men å andra sidan är resebiljettspriserna för
36290:                                                     alla som har månadsbiljett härefter samma,
36291:          Vilka åtgärder skall Regeringen vidta
36292:                                                     oberoende av tågslag. A vsikten har varit att
36293:        för att SJ:s beslut om en oskäligt hög
36294:                                                     lokaltågens mycket dåliga lönsamhet skall för-
36295:        höjning av priserna på månadsbiljetter-
36296:                                                     bättras och ett fortsatt trafikerande säkerställas
36297:        na i lokaltågen inom lokaltrafiken från      på detta sätt.
36298:        början a v 1990 skall återkallas?               Statsjärnvägarnas 30-dagars biljett är även
36299:                                                     efter höjningen betydligt billigare än motsva-
36300:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rande 50-resors biljett inom busstrafiken.
36301: samt anföra följande:                                  För att lokaltågens lönsamhet skall förbätt-
36302:    Enligt förordningen om Statsjärnvägarna          ras mellan Lahtis och Riihimäki har sju ytterst
36303: (936/89) bestämmer statsrådet den allmänna          lite använda hållplatser tagits bort. På grund-
36304: prisnivån inom persontrafiken. Genom ett be-        val av erfarenheter från andra platser har det
36305: slut fastställde statsrådet den genomsnittliga      konstaterats att sådana här åtgärder ökar
36306: prisförhöjningen för Statsjärnvägarnas person-      passagerarantalen i tåget, tack vare att resti-
36307: trafik 1990 tili 9 %.                               derna blir kortare. Mellan Riihimäki och Lah-
36308:    Statsjärnvägarna har rätt att för varje en-      tis kan marschtiden för eltåg som stannar på
36309: skild förbindelsesträcka och biljettslag tillämpa   alla hållplatser förkortas från nuvarande 60
36310: priser som avviker från den officiella tabellta-    minuter tili 48 minuter, vilket innebär en
36311: riffen. Bl.a. höjningen av månadsbiljettariffen,    höjning av servicenivån för de platser där de
36312: som är större än höjningarna i genomsnitt, kan      egentliga tågresenärerna finns.
36313: motiveras med att prissättningen på månads-            Att garantera Statsjärnvägarna en viss före-
36314: biljetterna klart har varit i underkant.            tagsekonomisk handlingsfrihet överensstämmer
36315:    Prishöjningen på månadsbiljetten har ge-         med verksamhetsprincipen för affärsverksrefor-
36316: nomförts så att kilometergraderingen på olika       men. 1 det här skedet är det inte skäl att börja
36317: prissättningssträckor har gjorts glesare. Samti-    ändra eller överhuvudtaget göra avkall på
36318: digt har den tidigare tilläggsavgiften för snäll-   denna verksamhetspolitik.
36319:      Helsingfors den 1 februari 1990
36320: 
36321:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
36322:                                               1989 vp.
36323: 
36324: Skriftligt spörsmål nr 677
36325: 
36326: 
36327: 
36328: 
36329:                                  Melin: Om utökad rehabilitering av frontveteraner
36330: 
36331: 
36332:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36333:    Frontveteranerna från våra två senaste krig      absoluta tai kan börja minska. Det räcker inte
36334: blir allt äldre. De yngsta ålderskategorierna har   heller med att erbjuda varje frontveteran som
36335: redan fyllt 63 år. Med tilltagande ålder ökar       det önskar rehabilitering en enda gång, utan
36336: veteranernas behov av rehabilitering och kon-       många är i själva verket i behov av återkom-
36337: ditionsbefrämjande verksamhet. Statsstödet för      mande behandlingar.
36338: frontveteranernas rehabilitering har visserligen       Det är en hederssak för vårt land att se till
36339: stigit, men i långsam takt. Samtidigt har           att våra frontveteraner bereds en dräglig tiliva-
36340: kretsen av dem som kan få rehabilitering            ro under sin återstående livstid. Därför bör en
36341: utvidgats till att gälla även anhöriga. Därige-     kraftig satsning på just rehabiliteringsverksam-
36342: nom har konkurrensen ökat om de platser som         heten göras, vilket kräver att statsanslagen
36343: står till förfogande. Detta innebär emellertid      kännbart höjs i kommande budgetförslag.
36344: att inte på långt när alla de frontveteraners          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
36345: som behöver rehabilitering önskemål kan tili-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
36346: mötesgås. Det finns nu många veteraner som          föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
36347: skulle vara i behov av rehabilitering, men som      rådet ställa följande spörsmål:
36348: ännu inte erbjudits tillfälle tili sådan behand-
36349: ling.                                                          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
36350:    Trots att antalet frontveteraner minskar, är             vidta för att kraftigt höja kapaciteten
36351: en allt större del av de kvarlevande i ökat                 på och statsanslagen för rehabilitering
36352: behov av rehabilitering. Totalbehovet ökar för              av våra frontveteraner och deras anhö-
36353: närvarande mycket snabbt, och först om 10---                riga?
36354: 15 år kan man räkna med att behovet i
36355:     Helsingfors den 23 januari 1990
36356: 
36357:                                           Ingvar S. Melin
36358: 
36359: 
36360: 
36361: 
36362: 290010D
36363: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 677
36364: 
36365: Kirjallinen kysymys n:o 677                                                                  Suomennos
36366: 
36367: 
36368: 
36369: 
36370:                                   Melin: Rintamaveteraanien kuntoutuksen lisäämisestä
36371: 
36372: 
36373:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36374: 
36375:    Kahden viime sotamme rintamaveteraanit            jokaiselle kuntoutukseen haluavalle rintamave-
36376: tulevat yhä vanhemmiksi. Nuorimmat ikäluo-           teraanille tarjotaan kuntoutusta vain yhden
36377: kat ovat jo täyttäneet 63 vuotta. Kasvavan iän       kerran, vaan itse asiassa monet tarvitsevat
36378: mukana lisääntyy veteraanien kuntoutuksen ja         toistuvaa hoitoa.
36379: kuntoa edistävän toiminnan tarve. Valtion tuki          Maamme kunnia-asiana on huolehtia siitä,
36380: rintamaveteraanien kuntoutukseen on tosin            että rintamaveteraaneille järjestetään kohtuul-
36381: kasvanut, mutta hitaasti. Myös rintamaveteraa-       liset olot jäljellä olevaksi elinajaksi. Siksi juuri
36382: nien omaisille on ryhdytty antamaan kuntou-          kuntoutukseen tulee panostaa voimakkaasti, ja
36383: tusta. Siten kilpailu tarjolla olevista kuntoutus-   sen vuoksi määrärahoja tulisikin korottaa tun-
36384: paikoista on lisääntynyt. Tämän vuoksi lähes-        tuvasti valtion seuraavassa tulo- ja menoarvio-
36385: kään kaikkien kuntoutusta tarvitsevien rinta-        esityksessä.
36386: maveteraanien toivomuksia ei voida täyttää.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36387: Tällä hetkellä on paljon veteraaneja, jotka          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36388: tarvitsisivat kuntoutusta, mutta joille ei vielä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36389: kuitenkaan ole tarjoutunut tilaisuutta sellaiseen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36390: hoitoon.
36391:    Vaikka rintamaveteraanien joukko harvenee,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36392: yhä suurempi osa elossa olevista on kuntou-                  ryhtyä lisätäkseen voimakkaasti rinta-
36393: tuksen tarpeessa. Kokonaistarve kasvaa tällä                 maveteraanien ja heidän omaistensa
36394: hetkellä hyvin nopeasti, ja vasta 10-15 vuoden               kuntoutuspalveluja ja kuntoutukseen
36395: kuluttua voidaan arvioida absoluuttisten luku-               käytettäviä määrärahoja?
36396: jen alkavan pienetä. Ei myöskään riitä, että
36397:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1990
36398: 
36399:                                            Ingvar S. Melin
36400:                                     1989 vp. -     KK n:o 677                                      3
36401: 
36402: 
36403: 
36404: 
36405:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36406: 
36407:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ikään järjestetty kuntoutus valtion varoin 1980-
36408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      luvun alkuvuosista alkaen.
36409: olette 23 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn             Rintamaveteraanien kuntoutuksen kehittä-
36410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       minen on hallitusohjelmassa mainittuna paino-
36411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      pisteenä. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu-
36412: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta     dessa toimii rintamaveteraaniasiain neuvottelu-
36413: kysymyksestä n:o 677:                              kunta, joka tekee ehdotuksia rintamaveteraa-
36414:                                                    nien sosiaaliturvan ja terveyspalvelujen paran-
36415:                                                    tamiseksi. Kuntoutuksen lisääminen ja kehittä-
36416:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36417:                                                    minen on neuvottelukunnan työn tärkeimpiä
36418:        ryhtyä lisätäkseen voimakkaasti rinta-
36419:                                                    tavoitteita. Kuntoutukseen tarkoitetun määrä-
36420:        maveteraanien ja heidän omaistensa
36421:                                                    rahan lisäämisen ohella on neuvottelukunta
36422:        kuntoutuspalveluja ja kuntoutukseen
36423:                                                    kiinnittänyt huomiota kuntoutuksen järjestä-
36424:        käytettäviä määrärahoja?
36425:                                                    mistapojen kehittämiseen ja monipuolistami-
36426:                                                    seen niin, että kuntoutusta voitaisiin järjestää
36427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36428:                                                    jokaisen veteraanin kuntoutustarpeen ja kun-
36429: vasti seuraavaa:                                   toutumisedellytysten mukaisesti. Lisäksi neu-
36430:    Rintamaveteraaneille on vuodesta 1977 al-       vottelukunta selvittää, millä tavalla rintamave-
36431: kaen järjestetty kuntoutusta valtion tulo- ja      teraaneille tarkoitettuja muita erityispalveluja
36432: menoarvioon varatun määrärahan turvin. Kun-        kuten esim. hammashuoltoa voitaisiin järjestää.
36433: toutus, joka oli aluksi kokeilunluonteista, tuli       Valtion varoin järjestettävän kuntoutuksen
36434: lakisääteiseksi vuodesta 1983 alkaen.              lisääminen tapahtuu valtion tulo- ja menoar-
36435:    Vuoden 1989 alusta lakia uudistettiin. Uu-      vion sallimissa rajoissa. Tarkoitukseen varattua
36436: distuksen tarkoituksena oli saattaa erilliseksi    määrärahaa on lisätty vuosittain. Vuoden 1977
36437: muodostunut rintamaveteraanien kuntoutusjär-       määräraha oli 5 milj. markkaa, jolla voitiin
36438: jestelmä selvemmin osaksi terveydenhuollon         kuntouttaa noin 1 500 veteraania; vuoden 1983
36439: yleisiä kuntoutusjärjestelmiä.                     25 milj. markan määrärahalla kuntoutettiin
36440:    Rintamaveteraanien kuntoutuksen tavoittee-      5 500 veteraania tai sotainvalidin puolisoa.
36441: na on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistä-      Vuoden 1989 kuntoutusmäärärahalla (112 milj.
36442: minen ja säilyttäminen niin, että hän mahdol-      mk) kuntoutettiin yhteensä 19 500 henkilöä.
36443: lisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäi-   Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on varattu
36444: väisistä toiminnoistaan. Kuntoutukseen valit-      rintamaveteraanien kuntoutukseen 118 milj.
36445: taessa otetaan huomioon kuntoutuksen tarve ja      markkaa, millä määrärahalla arvioidaan vuon-
36446: kiireellisyys.                                     na 1990 kuntoutettavan 19 700 henkilöä, ja
36447:    Vuodesta 1977 vuoden 1989 loppuun men-          sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen 8
36448: nessä on arviolta runsas kolmannes Suomen          milj. markkaa 1 080 henkilön kuntouttamiseksi
36449: sotien 1939-1945 veteraaneista ollut valtion       2-3 viikon kuntoutusjaksoina.
36450: varoin järjestetyssä kuntoutuksessa. Osa heistä        Rintamaveteraanikuntoutus sovitetaan yh-
36451:  on ollut kuntoutuksessa toistamiseen. Sodassa     teen veteraaneille järjestettävien muiden sosiaa-
36452: vammautuneille sotainvalideille on järjestetty     li- ja terveyspalvelujen kanssa niin, että saavu-
36453:  kuntoutus erikseen sotilasvammalain nojalla.      tetaan kunkin veteraanin ikään ja terveydenti-
36454: Sotainvalidien puolisoille sekä vaikeavammais-     laan nähden mahdollisimman hyvät elämisen ja
36455:  ta sotainvalidia hoitaneille leskille on niin     toimimisen edellytykset.
36456: 
36457:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
36458: 
36459:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
36460: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 677
36461: 
36462: 
36463: 
36464: 
36465:                              Till Riksdagens Herr Talman
36466:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        valider räknat från ingången av 1980-talet fått
36467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rehabilitering med hjälp av statsmedel.
36468: av den 23 januari 1990 till vederbörande               1 regeringsprogrammet nämns utveck1ingen
36469: medlem av statsrådet översänt avskrift av          av frontveteranernas rehabilitering som ett
36470: följande av riksdagsman Melin undertecknade        område av särskild vikt. 1 anslutning till social-
36471: spörsmål nr 677:                                   och hälsovårdsministeriet verkar en delegation
36472:                                                    för frontveteranfrågor. Den framlägger förslag
36473:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          till förbättring av frontveteranernas social-
36474:                                                    skydd och hä1sovårdsservice. Att öka och
36475:        vidta för att kraftigt höja kapaciteten
36476:                                                    utveckla rehabiliteringen hör till de viktigaste
36477:        på och statsanslagen för rehabilitering
36478:                                                    målsättningarna som delegationen arbetar för.
36479:        av våra frontveteraner och deras anhö-
36480:                                                    Delegationen har utom att verka för att det
36481:        riga?
36482:                                                    anslag som anvisas för rehabilitering skall ökas
36483:                                                    också betonat att de olika sätten att arrangera
36484:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
36485:                                                    rehabilitering bör utvecklas och göras mångsi-
36486: samt anföra följande:
36487:                                                    digare så att rehabiliteringen kan ordnas i
36488:    Frontveteranerna har, räknat från år 1977,      enlighet med varje veterans behov av och
36489: kunnat få rehabilitering med hjälp av ett anslag   förutsättningar för rehabilitering. Dessutom
36490: som anvisats i statsbudgeten. Rehabiliteringen,    utreder delegationen på vilket sätt övrig spe-
36491: som inleddes på prov, blev lagstadgad räknat       cialservice, t.ex. tandvård, kan ordnas för
36492: från 1983.                                         frontveteranerna.
36493:    Vid ingången av 1989 genomfördes en re-             En ökning av den rehabilitering som sker
36494: form av lagen. Avsikten med reformen var att       med hjälp av statsmedel sker inom gränserna
36495: systemet för rehabi1itering av frontveteranerna    för statsbudgeten. Årligen har det anslag som
36496: som hade varit fristående nu på ett tydligare      reserverats för ändamålet ökats. Anslaget för
36497: sätt skulle bli en del av hälsovårdens allmänna    år 1977 var 5 milj. mark, med vilket man kunde
36498: rehabiliteringssystem.                             rehabilitera ungefär 1 500 veteraner; med an-
36499:    Målsättningen för frontveteranernas rehabi-     slaget för år 1983, dvs. 25 milj. mark, rehabi-
36500: litering är att främja och upprätthålla frontve-   literades 5 500 veteraner eller makor till krigs-
36501: teranernas funktionsförmåga så att de så långt     invalider. Med rehabiliteringsanslaget för år
36502: som möjligt självständigt klarar av de dagliga     1989 (112 milj. mk) rehabiliterades sammanlagt
36503: aktiviteterna. Då frontveteranerna utses för       19 500 personer. 1 budgeten för år 1990 har en
36504: rehabilitering beaktas behovet av rehabilitering   summa om 118 milj. mark reserverats för reha-
36505: och den skyndsamhet som härvid krävs.              biliteringen av frontveteraner. Detta anslag
36506:    Räknat från 1977 till utgången av 1989 har      beräknas förslå till en rehabilitering av 19 700
36507: uppskattningsvis mer än en tredjedel av de         personer år 1990. För makar till krigsinva1ider
36508: veteraner som deltog i krigen i Finland 1939-      har en summa om 8 mi1j. mark reserverats och
36509: 1945 deltagit i rehabilitering som ordnats med     den används till rehabi1itering av 1 080 perso-
36510: hjälp av statsmedel. En del av dessa har           ner under perioder om 2-3 veckor.
36511: genomgått rehabilitering mer än en gång. För           Rehabi1iteringen av frontveteraner samman-
36512: krigsinvalider, som blivit handikappade i krig,    jämkas med andra social- och hälsovårds-
36513: har rehabilitering ordnats särskilt för sig med    tjänster för veteraner så att varje veteran har så
36514: stöd av lagen om skada, ådragen i militärtjänst.   goda förutsättningar som möjligt att leva och
36515: Likaledes har krigsinvalidernas makar samt de      verka med beaktande av hans ålder och hälso-
36516: änkor som vårdat gravt handikappade krigsin-       tillstånd.
36517: 
36518:     Helsingfors den 23 februari 1990
36519: 
36520:                                                                          Minister Tarja Halonen
36521:                                                1989 vp.
36522: 
36523: Skriftligt spörsmål nr 678
36524: 
36525: 
36526: 
36527: 
36528:                                   Melin: Om befrielse från förseningsräntor på restskatt under
36529:                                      bankstrejken
36530: 
36531: 
36532:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36533:   Den drastiska vändning som den uppseglan-          bankerna är i strejk är det omöjligt att få ut
36534: de arbetskonflikten i bankbranschen tagit har i      redan inlämnade betalningsuppdrag.
36535: högsta grad försvårat skattebetalarnas möjlig-         Mot denna bakgrund och med stöd av 37 § 1
36536: heter att betala t.ex. sina restskatter, som         mom. riksdagsordningen vill jag tili vederbö-
36537: förfaller tili betalning under den tid som en        rande medlem av statsrådet ställa följande
36538: bankstrejk hotar. Enligt uppgift fattade finans-     spörsmål:
36539: ministeriet under föregående bankstrejk 1976
36540: beslut om att förseningar av i lag stadgade                     Är Regeringen medveten om att det
36541: betalningar inte leder tili indrivning av förse-             för många skattebetalare i praktiken är
36542: ningsavgifter eller -räntor. Denna gång har                  omöjligt att betala utestående restskat-
36543: emellertid finansministeriet intagit en motsatt              ter som förfaller tili betalning under
36544: och mera ogin hållning. Restskatterna skall                  tiden för den hotande bankstrejken, och
36545: inbetalas direkt tili t.ex. länskontoren.                    om så är fallet,
36546:   I praktiken är ett sådant förfarande omöjligt                 är Regeringen på samma sätt som
36547: för t.ex. skattebetalare som inlämnat sina                   under föregående bankstrejk beredd att
36548: restskatter tili notariat och betalnin~stjänster i           befria i lag stadgade betalningar från
36549: banker som redan nu såsom fredagen den 19                    förseningsavgifter och -räntor?
36550: januari befinner sig i strejk i Helsingfors. Då
36551:      Helsingfors den 19 januari 1990
36552: 
36553:                                            Ingvar S. Melin
36554: 
36555: 
36556: 
36557: 
36558: 290010D
36559: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 678
36560: 
36561: Kirjallinen kysymys n:o 678                                                             Suomennos
36562: 
36563: 
36564: 
36565: 
36566:                                 Melin: Lisäveroja koskevien viivästyskorkojen perimättä jättämi-
36567:                                    sestä pankkilakon aikana
36568: 
36569: 
36570:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36571:    Pankkialalla uhkaavan työriidan yllättävät     riaattiin tai maksupalveluun. Etukäteen jätet-
36572: käänteet ovat mitä suurimmassa määrin vai-        tyjä maksumääräyksiä on mahdotonta saada
36573: keuttaneet veronmaksajien mahdollisuuksia         pois pankin maksupalvelusta pankkilakon ai-
36574: esim. uhkaavan pankkilakon aikana eräänty-        kana.
36575: vien jälkiverojen maksamiseen. Saatujen tieto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36576: jen mukaan valtiovarainministeriö päätti vuon-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36577: na 1976 edellisen pankkilakon yhteydessä, että    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36578: lakisääteisten maksujen viivästyessä ei peritä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36579: viivästysmaksuja tai -korkoja. Tällä kertaa
36580: valtiovarainministeriö on kuitenkin ottanut                 Onko Hallitus tietoinen, että monen
36581: päinvastaisen ja tylymmän asenteen. Jälkiverot            veronmaksajan on käytännössä mahdo-
36582: on maksettava esim. suoraan lääninkonttorei-              tonta maksaa erääntyviä jälkiveroja uh-
36583: hin.                                                      kaavan pankkilakon aikana, ja jos on,
36584:    Käytännössä tällainen menettely on kuiten-               onko Hallitus valmis samoin kuin
36585: kin mahdotonta esim. niille veronmaksajille,              edellisen pankkilakon aikana vapautta-
36586: jotka ovat jättäneet jälkiveronsa maksettavaksi           maan lakisääteiset maksut viivästys-
36587: jo nyt lakossa olevien - kuten Helsingissä                maksuista ja -koroista?
36588: perjantaina 19. tammikuuta- pankkien nota-
36589: 
36590:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1990
36591: 
36592:                                         Ingvar S. Melin
36593:                                      1989 vp. -     KK n:o 678                                      3
36594: 
36595: 
36596: 
36597: 
36598:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36599: 
36600:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lain 7 a §:n mukaan määrätä, ettei viivästyskor-
36601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koa ja jäämämaksua peritä ajalta, jonka veron
36602: olette 19 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn          suorittaminen on viivästynyt maksuvelvollisista
36603: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        riippumattomien esteiden vuoksi.
36604: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Vuodelta 1988 toimitetussa säännönmukai-
36605: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          sessa verotuksessa verovelvolliselle maksuun-
36606: kirjallisesta kysymyksestä n:o 678:                 pantujen verojen ja maksujen 2. kantoerä
36607:                                                     erääntyi maksettavaksi 6 päivänä helmikuuta
36608:          Onko Hallitus tietoinen, että monen        1990. Pankkien maksuliikenteessä esiintyvien
36609:        veronmaksajan on käytännössä mahdo-          häiriöiden vuoksi valtiovarainministeriö päätti
36610:        tonta maksaa erääntyviä jälkiveroja uh-      1 päivänä helmikuuta 1990 puheena olevan
36611:        kaavan pankkilakon aikana, ja jos on,        7 a §:n nojalla, että mainittu kantoerä saadaan
36612:          onko Hallitus valmis samoin kuin           suorittaa ilman viivästysseuraamuksia, siltä
36613:        edellisen pankkilakon aikana vapautta-       osin kuin se suoritetaan veronkantolain 27 §:n
36614:        maan lakisääteiset maksut viivästys-         2 momentissa ja eräiden verojen ja maksujen
36615:        maksuista ja -koroista?                      jälkikannasta annetussa valtiovarainministe-
36616:                                                     riön päätöksessä (787 /81) tarkoitetuin tavoin.
36617:                                                     Edellytyksenä viivästysseuraamusten perimättä
36618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36619:                                                     jättämiselle on lisäksi, että mainittu kantoerä
36620: vasti seuraavaa:                                    suoritetaan maksuliikenteen häiriöiden lakat-
36621:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu valtio-     tua viimeistään valtiovarainministeriön myö-
36622: varainministeriön 25.2.1976 tekemään päätök-        hemmin erikseen määräämänä päivänä. Vero-
36623: seen jälkikantoajasta ja viivästyskorosta. Toisin   hallitus on antanut asiasta ministeriön päätök-
36624: kuin kysymyksen perusteluissa on todettu ei         sen edellyttämät ohjeet niille maksupaikoille,
36625: valtiovarainministeriö tuolloin päättänyt jättää    jotka tällä hetkellä ottavat vastaan verosuori-
36626: verojen viivästysseuraamuksia perimättä. Sa-        tuksia ns. jälkikantoaikana.
36627: nottuna aikana oli voimassa laki veronmaksun           Pankkien työsulusta ja mahdollisesta lakosta
36628: laiminlyömisen johdosta suoritettavasta veron-      riippumatta verojen yleisinä maksupaikkoina
36629: lisäyksestä ( 1077/43). Laki ei sisältänyt sään-    ovat avoinna Postipankki Oy:n konttorit, mak-
36630: nöksiä, joiden nojalla ministeriö olisi voinut      suliikettä välittävät postitoimipaikat, valtio-
36631: määrätä, ettei viivästysseuraamuksia peritä.        konttori ja lääninhallitukset. Useilla yrityksillä
36632: Verojen viivästysseuraamusjärjestelmä uudistet-     ja yhteisöillä on käytössään postisiirtotili. Li-
36633: tiin 1.6.1976 voimaan tulleella lailla veron        säksi helmikuun 6 päivänä erääntyneet erät
36634: viivästyskorosta ja jäämämaksusta (145/76).         saadaan jälkikannassa maksaa vielä viimeis-
36635: Tähän liittyen ja osaksi kevään maksuliiken-        tään 30.3., eli niiden osalta on voimassa mitä
36636: teen häiriöiden johdosta valtiovarainministeriö     verojen jälkikannasta on säädetty veronkanto-
36637: pidensi muun muassa verovuodelta 1974 toimi-        lain 27 §:ssä ja sen nojalla annetussa valtiova-
36638: tetun säännönmukaisen verotuksen 1. ja 2.           rainministeriön päätöksessä (787 /81 ).
36639: kantoerän sekä vuoden 1976 ennakkoveron                Valtiovarainministeriö ei ole tässä vaiheessa
36640: 1.-3. erän jälkikantoaikoja. Jälkikantoaikana       pankkien työtaistelun jatkuessa katsonut tar-
36641: maksetuille veroerille perittiin säädetyt viiväs-   peelliseksi jättää perimättä viivästysseuraamuk-
36642: tysseuraamukset. Valtiovarainministeriölle an-      sia muiden kuin lisäveron toisen maksuerän
36643: nettiin oikeus määrätä viivästysseuraamusten        osalta. Ministeriö seuraa tilannetta ja päättää
36644: perimättä jättämisestä vasta 3.12.1976 annetul-     maksuliikenteen häiriöiden kulloinkin edellyt-
36645: la lailla (938/76), joka tuli voimaan vuoden        tämistä toimenpiteistä. Päätöksiä tehtäessä mi-
36646:  1977 alusta.                                       nisteriön on otettava huomioon myös niistä
36647:    Valtiovarainministeriö voi mainitun veron        veronsaajien taloudelle aiheutuvat haitalliset
36648: viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun           vaikutukset.
36649: 4                                1989 vp. -   KK n:o 678
36650: 
36651:    Mainitun helmikuun kantoerän kokonais-     markkaa. Viivästymisestä aiheutuu myös kor-
36652: maara on 2 623 miljoonaa markkaa, josta       komenetyksiä, kun viivästysseuraamuksia ei
36653: arvioidaan kantoaikana kertyvän noin 800      peritä. Jo tällä hetkellä voidaan todeta, että
36654: miljoonaa markkaa. Valtion verotuloja jää     viivästysseuraamusten perimätiä jättäminen
36655: siten ajallaan kertymäitä yli 700 miljoonaa   vaikuttaa myös niiden verovelvollisten maksu-
36656: markkaa ja muiden veronsaajien, muun muassa   käyttäytymiseen, joilla tosiasiallisesti olisi mah-
36657: kuntien, verotuloja vajaat 1 100 miljoonaa    dollisuus maksaa vero ajallaan.
36658:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
36659: 
36660:                                                                     Ministeri Ulla Puolanne
36661:                                      1989 vp. -     KK n:o 678                                      5
36662: 
36663: 
36664: 
36665: 
36666:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36667:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1976 (938/76), som trädde i kraft vid ingången
36668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av 1977.
36669: av den 19 januari 1990 tili vederbörande               Finansministeriet kan enligt 7 a § i nämnda
36670: medlem av statsrådet översänt avskrift av           lag om dröjsmålsränta och restavgift på skatt
36671: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin un-         besluta att dröjsmålsränta och restavgift inte
36672: dertecknade spörsmål nr 678:                        uppbärs för den tid skattebetalningen försenats
36673:           Är Regeringen medveten om att det         på grund av hinder som inte beror på de
36674:        för många skattebetalare i praktiken är      betalningsskyldiga.
36675:        omöjligt att betala utestående restskat-        Uppbördsraten 2 för de skatter och avgifter
36676:        ter som förfaller tili betalning under       som de skattskyldiga debiterats för vid den
36677:        tiden för den hotande bankstrejken, och      ordinarie beskattningen för år 1988, förföli tili
36678:        om så är fallet,                             betalning den 6 februari 1990. På grund av
36679:           är Regeringen på samma sätt som           störningar i bankernas betalningsrörelse beslöt
36680:        under föregående bankstrejk beredd att       finansministeriet den 1 februari 1990 med stöd
36681:        befria i lag stadgade betalningar från       av berörda 7 a § att den nämnda uppbördsra-
36682:        förseningsavgifter och -räntor?              ten får erläggas utan påföljder av dröjsmål tili
36683:                                                     den del den erläggs i enlighet med det som
36684:                                                     avses i 27 § 2 mom. lagen om skatteuppbörd
36685:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och i finanministeriets beslut om efteruppbörd
36686: samt anföra följande:                               av vissa skatter och avgifter (787 /81 ). En
36687:    I motiveringen tili spörsmålet finns en hän-     förutsättning för att dröjsmålspåföljderna inte
36688: visning tili finansministeriets beslut den 25       skall uppbäras är dessutom att den nämnda
36689: februari 1976 om efteruppbördstid och dröjs-        uppbördsraten efter att störningarna i betal-
36690: målsränta. Med avvikelse från det som konsta-       ningsrörelsen upphört erläggs senast på den
36691: terats i motiveringen tili spörsmålet beslöt inte   dag som finansministeriet bestämmer särskilt
36692: finansministeriet vid den tidpunkten att lämna      om senare. Skattestyrelsen har tili de betalnings-
36693: påföljderna av dröjsmål i fråga om skatterna        ställen som för närvarande tar emot skattepre-
36694: oindrivna. Under den nämnda tidsperioden var        stationer under den s.k. efteruppbördstiden gett
36695: en lag om skattetillägg, som skali erläggas vid     de anvisningar i ärendet som ministeriets beslut
36696: försummad skattebetalning (1 077 /43) i kraft.      förutsätter.
36697: Lagen innehöli inga stadganden med stöd av             Oberoende av bankernas lockout och even-
36698: vilka ministeriet kunde ha bestämt att påfölj-      tuella strejk håller följande ställen öppet i
36699: derna av dröjsmålet inte uppbärs. Systemet          egenskap av allmänna skattebetalningsstälien:
36700: med påföljder av dröjsmål i fråga om räntor         Postbanken Ab:s kontor, de postanstalter som
36701: förnyades genom lagen om dröjsmålsränta och         förmedlar betalningsrörelse, statskontoret och
36702: restavgift på skatt (145/76), som trädde i kraft    länsstyrelserna. Många företag och samfund
36703: den 1 juni 1976. I anslutning tili detta och        använder sig av postgirokonton. Dessutom kan
36704: de1vis beroende på störningar i vårens beta1-       de rater som förfaller tili betalning den 6
36705: ningsröre1se förlängde finansministeriet efter-     februari vid efteruppbörden betalas ännu se-
36706: uppbördstiderna för den ordinarie beskatt-          nast den 30 mars. För dessa rater gäller alitså
36707: ningens 1 och 2 uppbördsrater för bl.a. skat-       vad som stadgas om efteruppbörden av skatter
36708: teåret 1974 samt efteruppbördstiderna 1-3           i 27 § lagen om skatteuppbörd och i finansmi-
36709: raten av förskottsskatten för år 1976. För de       nisteriets beslut (787 /81 ), som givits med stöd
36710: skattebelopp som betalades under efterupp-          av denna lag.
36711: bördstiden uppbars stadgade dröjsmålspåfölj-           Finansministeriet har under bankernas på-
36712: der. Finansministeriet gavs inte rätten att be-     gående arbetsstrid inte i detta skede ansett det
36713: sluta om att lämna dröjsmålspåföljderna oupp-       vara nödvändigt att lämna dröjsmålspåföljder-
36714: burna förrän genom en lag av den 3 december         na, förutom tilläggsskattens andra betalnings-
36715: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 678
36716: 
36717: rat, ouppburna. Ministeriet följer hur situatio-   härav över 700 milj. mk som inte uppbärs i tid
36718: nen utvecklas och beslutar i varje enskilt fall    och av andra skattetagares skatteinkomster,
36719: vilka åtgärder störningarna i betalningsrörelsen   bl.a. kommunernas, nästan 1 100 milj. mk. Då
36720: påkallar. Då ministeriet fattar beslut bör det     dröjsmålspåföljderna inte uppbärs, förorsakar
36721: också beakta de skadliga verkningar som be-        dröjsmålet även ränteförluster. Redan i detta
36722: sluten har på skattetagarnas ekonomi.              skede kan man konstatera att det faktum att
36723:    Det totala beloppet av februari månads          dröjsmålspåföljderna inte uppbärs även inver-
36724: uppbördsrat är 2 623 milj. mk, varav ca 800        kar på betalningsförfarandet hos de skattskyl-
36725: milj. mk beräknas inflyta under uppbördstiden.     diga som i verkligheten kunde betala sin skatt
36726: Av statens skatteinkomster är det till följd       i tid.
36727: 
36728:     Helsingfors den 22 februari 1990
36729:          ~
36730:                                                                        Minister Ulla Puolanne
36731:                                                1989 vp.
36732: 
36733: Kirjallinen kysymys n:o 679
36734: 
36735: 
36736: 
36737: 
36738:                                  Särkijärvi:  Pakkolunastusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta
36739:                                      valtioneuvostossa
36740: 
36741: 
36742:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36743: 
36744:    Espoon kaupunki päätti 25.l.l989 hakea           set ovat kohdistaneet pääkaupunkiseudun kun-
36745: valtioneuvostolta rakennuslain 53 §:n mukaista      tiin pakkolunastuksen vähäisen käyttämisen
36746: lunastuslupaa erään n. 23,8 hehtaarin maa-          vuoksi.
36747: alueen saamiseksi kaupungin haltuun.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36748:    Luvan hakemisesta on kulunut jo lähes            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36749: vuosi, mutta asia ei ole vieläkään edennyt          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36750: valtioneuvoston käsittelyyn. Tällä välin valtio-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36751: neuvosto on kuitenkin ottanut kantaa lunas-
36752: tusmahdollisuuksien laajentamisen ja niiden                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36753: käytön lisäämisen puolesta. Tämä ei tunnu                  ryhtyä rakennuslain 53 §:n mukaisten
36754: johdonmukaiselta.                                          lunastuslupien käsittelyn nopeuttami-
36755:    Tällaisessa tilanteessa ei myöskään tunnu               seksi ympäristöministeriössä?
36756: korrektilta se arvostelu, jota valtion viranomai-
36757:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1990
36758: 
36759:                                          Jouni J. Särkijärvi
36760: 
36761: 
36762: 
36763: 
36764: 290010D
36765: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 679
36766: 
36767: 
36768: 
36769: 
36770:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36771:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisäksi asian käsittelyaikaan ministeriössä vai-
36772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuttivat osaltaan myös hakemuksen puutteet
36773: olette 22 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         sekä kaupungilta tarvitut lisäselvitykset.
36774: kirjeenne n:o 3323 ohella toimittanut valtioneu-      Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
36775: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       rakennuslain muuttamisesta (HE n:o 103) siten,
36776: kansanedustaja Särkijärven kirjallisesta kysy-     että kunnan näyttövelvollisuutta asuntopoliitti-
36777: myksestä n:o 679, jossa tiedustellaan:             sessa lunastuksessa kevennettäisiin. Asuntora-
36778:                                                    kennusmaan hankkimisen edistämiseksi tämä
36779:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36780:        ryhtyä rakennuslain 53 §:n mukaisten        muutos on jo saatettu voimaan 15.12.1988
36781:        lunastuslupien käsittelyn nopeuttami-       pääkaupunkiseutua koskevana (RakL 53 §:n 4
36782:                                                    mom.). Tosin Espoon tapauksessa kevennettyä
36783:        seksi ympäristöministeriössä?
36784:                                                    menettelyä ei yleiskaavan puuttumisen vuoksi
36785:                                                    voitu hyödyntää.
36786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
36787: vasti seuraavaa:                                      Edellä mainittuun esitykseen sisältyy lisäksi
36788:                                                    eräitä muita ehdotuksia rakennuslain mukais-
36789:    Rakennuslain mukaisia lunastuslupahake-         ten lunastuslupamenettelyjen yksinkertaistami-
36790: muksia käsiteltäessä noudatetaan lunastuslaissa    seksi ja jouduttamiseksi. Muun ohella ehdote-
36791: (603/77) säädettyä menettelyä. Asian valmiste-     taan lunastuslupahakemusten käsittelyn siirtä-
36792: luun liittyy aina maanomistajien ja -haltijoiden   mistä valtioneuvostotta ympäristöministeriölle.
36793: kuuleminen sekä muiden tarpeellisten lausun-       Rakentamiskehotukseen perustuvissa lunastuk-
36794: tojen hankkiminen. Lupahakemusten käsitte-         sissa ehdotetaan erillisestä lupamenettelystä
36795: lyajat vaihtelevat riippuen asian laadusta ja      1uovutta vaksi.
36796: asianosaisten lukumäärästä. Lupahakemusten            Hallituksen tarkoituksena on edelleenkin tu-
36797: keskimääräinen käsittelyaika on ollut 1-1 1/2      kea kuntien yhdyskuntarakentamiseen tarvitta-
36798: vuotta.                                            van maan hankintaa jatkamalla lainsäädännön
36799:    Kysymyksessä tarkoitettua Espoon lunastus-      uudistamista ja parantamalla kuntien maapo-
36800: lupahakemusta käsiteltäessä kului hakemuksen       liittista asemaa. Uutena keinona tulee kuluvan
36801: saapumisesta sen käsittelyyn valtioneuvostossa     kevään aikana harkittavaksi maanhankinnan
36802: vajaa vuosi. Kuulemis- ja lausuntomenettelyn       luvanvaraistaminen pääkaupunkiseudulla.
36803:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
36804: 
36805:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36806:                                     1989 vp. -     KK n:o 679                                      3
36807: 
36808: 
36809: 
36810: 
36811:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36812:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utredningarna från staden på behand1ingstiden
36813: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        i ministeriet.
36814: nr 3323 av den 22 januari 1990 tili vederbö-          Regeringen har tili riksdagen överlämnat en
36815: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       proposition om ändring av byggnadslagen (RP
36816: av följande av riksdagsman Särkijärvi under-       nr 103) så att kommunernas bevisskyldighet,
36817: tecknade spörsmål nr 679:                          när det gäller bostadspolitisk inlösning, borde
36818:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           underlättas. För att befrämja anskaffning av
36819:                                                    mark för bostadsbyggande har denna föränd-
36820:        vidta för att inom miljöministeriet på-
36821:        skynda behandlingen av inlösningstill-      ring trätt i kraft den 15 december 1988 gällande
36822:        stånd enligt 53 § byggnadslagen?            för huvudstadsregionen (ByggnadsL 53 § 4
36823:                                                    mom.). 1 Esbo-fallet kunde dock underlättad
36824:                                                    bevisskyldighet inte utnyttjas p.g.a. avsaknad
36825:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
36826:                                                    av generalplan.
36827: anföra följande:
36828:                                                       Den ovan nämnda propositionen innehåller
36829:    Vid behandlingen av ansökningar om inlös-       ännu vissa förslag tili förenkling och påskyn-
36830: ningstillstånd enligt byggnadslagen iakttas        dande av förfarandet i enlighet med byggnads-
36831: det förfarande som anges i inlösningslagen         lagens inlösningstillstånd. Bl.a. föreslås att be-
36832: (630/77). Tili ärendets beredning hör alltid att   handlingen av inlösningstillstånd överflyttas
36833: markägarna och -innehavarna hörs, samt in-         från statsrådet tili miljöministeriet. När det
36834: förskaffning av andra nödvändiga utlåtanden.       gäller inlösen i fall av byggnadsuppmaning
36835: Behandlingstiden för inlösningsansökningarna       rekommenderas att man frångår tillståndsför-
36836: varierar, beroende på ärendets art och antalet     farande.
36837: sakägare. 1 medeltal har behandlingstiden för         Regeringen har för avsikt att också i fram-
36838: inlösningsrätt varit 1-1 1/2 år.                   tiden stöda kommunerna med markanskaffning
36839:    För den i spörsmålet åsyftade ansökan om        för deras samhällsbyggande genom att i fort-
36840: inlösningstillstånd i Esbo, tog det, fr.o.m. det   sättningen förnya och förbättra kommunernas
36841: ansökan kommit tili statsrådet tili behandlings-   markpolitiska ställning. En av de nya metoder
36842: dagen knappa året. Utöver hörande- och utlå-       som under vårens lopp skall undergå behand-
36843: tandeförfarandet inverkade för sin del också       ling är att vid markköp kräva tiHståndstvång i
36844: bristerna i ansökan och de nödvändiga tilläggs-    h uvudstadsregi on en.
36845:     Helsingfors den 16 februari 1990
36846: 
36847:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
36848:                                                  1989 vp.
36849: 
36850: Kirjallinen kysymys n:o 680
36851: 
36852: 
36853: 
36854: 
36855:                                    Anttila: Metsien kasvun hidastumisen aiheuttaneiden syiden
36856:                                         selvittämisestä
36857: 
36858: 
36859:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36860:    Keskustelua Suomen metsien tilasta ja tule-         metsiemme puiden kuntoa ja kasvua, ovat
36861: vaisuudesta ovat leimanneet ristiriitaiset käsi-       erittäin huolissaan nykytilanteesta. Metsänkas-
36862: tykset ja näkemykset. Metsänhoitomenetelmis-           vu on Suomen kansantalouden selkäranka, ja
36863: täkin ollaan monta eri mieltä, ja tutkijat             siksi sen selkärangan pettäminen saattaa viedä
36864: hukkaavat voimavarojaan myös sisäiseen kähi-           peruspilarin koko hyvinvoinniltamme. Metsien
36865: nöintiin. Tämä oppiriitatilanne vaikeuttaa tar-        kunnosta huolestuneet ihmiset ovat aivan ym-
36866: vittavien ratkaisumallien löytämistä ja samalla        märrettävästi ottaneet yhteyttä myös päätök-
36867: tarvittavien päätösten tekemistä.                      sentekijöihin ja odottavat poliitikoilta toimia
36868:    Ongelmasta on ilmaissut huolensa myös ta-           asian korjaamiseksi.
36869: savallan presidentti. Metsäalan asiantuntijat,            Itse olen saanut vastaanottaa seuraavan kuu-
36870: jotka omassa työssään päivittäin seuraavat             sipuun kasvua kuvaavan mittaustaulukon:
36871:                     Eri metsiköiden kasvut prosentteina vuoden 1985 kasvusta
36872: Kuusi                                                1985     1986     1987     1988      1989
36873: Huittinen Huhtamo ..........................         100     83        75       88       69
36874: Säkylä korpi ..................................      100     76        61       77       41
36875: Säkylä Huovinrinne ..........................        100     81        51       77       33
36876: Säkylä Löytäne ...............................       100     80        51       80       62
36877: Alastaro ·vännilä l ...........................      100     93        67       70       52
36878: Alastaro Vännilä 2 ...........................       100     93        67       70       52
36879: Jokioinen Kuuma ............................         100     86        52       58       28
36880: Jokioinen Siltalankulma ......................       100     71        46       64       36
36881: Forssa Lempää ...............................        100     88        57       74       45
36882: Tammela kk ··································        100     82        63       72       56
36883: Loimaa Kojonperä ...........................         100     82        62       69       46
36884: Forssa Raitoo ................................       100     73        44       81       46
36885: Urjala Annula ................................       100     77        62       65       45
36886: Karkkila Tuorila .............................       100     97        78       68       62
36887: Nummi-Pusula Seterinkulma .................          100     83        60       59        II suojusp.
36888: Siilinjärvi ......................................   100     90        83       72       54
36889: 
36890: 
36891:    Edellä esitetyn taulukon kasvuluvut vuodesta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36892: 1985 vuoteen 1989 kertovat nopeasta puun               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36893: kasvun pysähtymisestä. Erityisesti vuoden 1989
36894: mitatut kasvuluvut ovat todella huolestuttavia.
36895: Siksi ratkaisuilla metsien tilan kohentamiseksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36896: on todella kiire. Suomella ei ole varaa hukata                ryhtyä sellaisten nopeiden toimenpitei-
36897: eri oppiriitojen selvittelyyn ja keskinäiseen ka-             den toteuttamiseksi, joilla saadaan tut-
36898: hinointiin yhtäkään kuukautta.                                kittua tietoa siitä, mitkä ovat Suomen
36899:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            metsien kasvua häiritsevät todelliset
36900: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                    syyt,
36901: 2900100
36902: 2                                 1989 vp. -     KK n:o 680
36903: 
36904:          missä aikataulussa Hallitus aikoo tä-          Metsäntutkimuslaitos jatkossa todella
36905:       män tutkimuksen käytännössä toteut-               tekee sellaista tutkimustyötä, että Suo-
36906:       taa,                                              men metsien todellinen koko kuva tut-
36907:          milloin Hallitus aikoo saada Metsän-           kitusti saadaan selville, ja
36908:       tutkimuslaitoksen toimivaksi vastaa-                 kuka kantaa vastuun siitä, että met-
36909:       maan niistä tehtävistä, jotka sille lain          siemme kasvukehityksen heikkenemisen
36910:       mukaan kuuluvat, sekä                             tiedostamiseen ollaan heräämässä vasta
36911:          miten Hallitus aikoo valvoa, että              nyt?
36912: 
36913:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1990
36914: 
36915:                                      Sirkka-Liisa Anttila
36916:                                     1989 vp. -     KK n:o 680                                      3
36917: 
36918: 
36919: 
36920: 
36921:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36922: 
36923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtakunnan metsien tilan seurantaa tullaan
36924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      edelleen tehostamaan Metsäntutkimuslaitokses-
36925: olette 24 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         sa käynnistämällä uusi inventointijärjestelmä,
36926: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       joka tulee tuottamaan jatkuvasti ajan tasalla
36927: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      olevaa tietoa metsien kasvusta, terveydentilasta
36928: edustaja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta    ja metsissä tapahtuvista muutoksista.
36929: kysymyksestä n:o 680:                                 Metsien terveydentilan kehittymisen ja siitä
36930:                                                    metsien puuntuotoskyvylle aiheutuvien muu-
36931:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36932:        ryhtyä sellaisten nopeiden toimenpitei-     tosten selvittämiseksi Metsäntutkimuslaitos
36933:                                                    käynnistää vuoden 1990 aikana metsien tervey-
36934:        den toteuttamiseksi, joilla saadaan tut-
36935:                                                    dentilan tutkimusohjelman. Suomen Akate-
36936:        kittua tietoa siitä, mitkä ovat Suomen
36937:                                                    miassa valmisteltavan ilmakehän suurmuutos-
36938:        metsien kasvua häiritsevät todelliset
36939:                                                    ten laajapohjaisen tutkimusohjelman muotou-
36940:        syyt,
36941:                                                    tuminen tulee osaltaan vaikuttamaan Metsän-
36942:           missä aikataulussa Hallitus aikoo tä-
36943:                                                    tutkimuslaitoksen metsien terveydentilan tutki-
36944:        män tutkimuksen käytännössä toteut-
36945:                                                    musohjelman lopulliseen sisältöön. Metsäntut-
36946:        taa,
36947:                                                    kimuslaitoksen      koordinoimassa       Itä-Lapin
36948:           milloin Hallitus aikoo saada Metsän-
36949:                                                    metsävaurioprojektissa tullaan myös tutkimaan
36950:        tutkimuslaitoksen toimivaksi vastaa-
36951:                                                    ilman epäpuhtauksien ja metsien kasvun kehi-
36952:        maan niistä tehtävistä, jotka sille lain
36953:                                                    tyksen yhteyttä.
36954:        mukaan kuuluvat, sekä
36955:           miten Hallitus aikoo valvoa, että           Metsien puuntuotoskyvyn ennustamiseen
36956:                                                    liittyvää tutkimusta tehdään paljon myös Met-
36957:        Metsäntutkimuslaitos jatkossa todella
36958:        tekee sellaista tutkimustyötä, että Suo-    säntutkimuslaitoksen ulkopuolella, lähinnä
36959:                                                    Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa, Val-
36960:        men metsien todellinen koko kuva tut-
36961:        kitusti saadaan selville, ja                tion teknillisessä tutkimuskeskuksessa ja Geo-
36962:           kuka kantaa vastuun siitä, että met-     logian tutkimuskeskuksessa. Suomalainen met-
36963:        siemme kasvukehityksen heikkenemisen        säntutkimus on kansainvälisesti arvostettua, ja
36964:        tiedostamiseen ollaan heräämässä vasta      alan tutkimusyhteistyö Euroopan ja Pohjois-
36965:                                                    maiden suuntaan on vilkasta.
36966:        nyt?
36967:                                                       Voidaankin todeta, että Metsäntutkimuslai-
36968:                                                    tos on yhdessä muiden metsäntutkimusta har-
36969:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
36970:                                                    joittavien organisaatioiden kanssa tehtäviensä
36971: taen seuraavaa:                                    tasalla sekä metsien kehitystä kuvaavan inven-
36972:    Kahdeksannen valtakunnan metsien inven-         tointitiedon että ilman epäpuhtauksien metsien
36973: toinnin tiedot osoittavat eri puulajien puukoh-    puuntuotoskyvylle aiheuttamien vaikutusten
36974: taisten kasvuindeksien säilyneen viime vuosi-      tutkimuksen osalta. Lähinnä tutkimusongel-
36975: kymmeninä likimain ennallaan. Kysymyksen           man monitahoisuuden ja laajuuden johdosta
36976: perusteluissa esitetyt metsiköiden kasvutiedot     ei luotettavia ennusteita metsien tulevan puun-
36977: eivät siten kuvaa metsien todellista kehitystä.    tuotoskyvyn kehityksestä ole toistaiseksi pys-
36978:    Kertyneet tutkimustulokset osoittavat kui-      tytty esittämään.
36979: tenkin kiistatta, että kasvun jatkumisesta huo-       Metsäntutkimuslaitoksen organisaatiota ja
36980: limatta metsät ovat jo nyt vaurioituneet ja että   tutkimusvoimavarojen ohjausjärjestelmää ol-
36981: vauriot tulevat lisääntymään, jos päästöjä ei      laan parhaillaan uudistamassa tutkimustoimin-
36982: pystytä merkittävästi vähentämään. Nykyinen        nan joustavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi.
36983: tutkimustieto tukee myös käsitystä, että ilman     Tämä tulee edelleen parantamaan laitoksen
36984: epäpuhtauksien aiheuttamien metsävaurioiden        kykyä selviytyä sille asetetuista tehtävistä. Met-
36985: etenemistä on mahdollista jossain määrin hi-       sien terveydentilan tutkimusohjelman käynnis-
36986: dastaa metsänhoidollisin keinoin.                  täminen ja metsien tilan seurantajärjestelmän
36987: 4                                    1989 vp. -      KK n:o 680
36988: 
36989: luominen ovat esimerkkejä laitoksen uudesta           uhattuna ilmansaasteiden vaikutuksesta. Tä-
36990: tutkimusotteesta, jossa tutkimusongelmasta            män vuoksi hallitus on myös edeltäjiänsä mää-
36991: lähtevällä tutkimuksen suunnittelulla ja moni-        rätietoisemmin ryhtynyt toimenpiteisiin päästö-
36992: tieteellisellä tutkimusohjelmiin ja -projekteihin     jen vähentämiseksi sekä päästöjen aiheuttamien
36993: tähtääväHä lähestymistavalla pyritään vastaa-         metsävaikutusten ja niiden torjuntakeinojen
36994: maan laitoksen lisääntyviin haasteisiin.              selvittämiseksi. Metsäntutkimuslaitos on tässä
36995:    Ilmapäästöt ja niiden vahingollinen vaikutus       yhteydessä täyttänyt tehtävänsä asiantuntijaor-
36996: metsiin on ollut tiedossa jo pitkään. Niinpä          ganisaationa ja tieteellisesti kestävän tiedon
36997: nykyinen hallitus on alusta lähtien ollut tietoi-     tuottajana.
36998: nen siitä, että metsien puuntuotoskyky on
36999:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
37000: 
37001:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37002:                                      1989 vp. -     KK n:o 680                                       5
37003: 
37004: 
37005: 
37006: 
37007:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37008:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gar kommer att effektiveras vid Skogsforsk-
37009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsinstitutet genom införande av ett nytt
37010: av den 24 januari 1990 tili vederbörande            inventeringssystem, som kommer att producera
37011: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ständigt uppdaterad information om skogarnas
37012: följande av riksdagsledamot Anttila ställda         tillväxt och hälsotillstånd samt om de föränd-
37013: spörsmål nr 680:                                    ringar som sker i skogarna.
37014:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              För att utreda hur skogarnas hälsotillstånd
37015:        vidta för genomförande av sådana             utvecklas och vilka förändringar detta förorsa-
37016:        snabba åtgärder som ger forskningsre-        kar i skogarnas avkastningsförmåga kommer
37017:        sultat om vilka de faktiska orsakerna är     Skogsforskningsinstitutet under år 1990 att
37018:        som stör tillväxten av Finlands skogar,      inleda ett forskningsprogram om skogarnas
37019:           enligt vilket tidsschema ämnar Rege-      hälsotillstånd. Utformningen av det forsknings-
37020:        ringen i praktiken företa denna under-       program på bred bas rörande stora förändring-
37021:        sökning,                                     ar i atmosfären som bereds vid Finlands
37022:           när ämnar Regeringen få Skogsforsk-       Akademi kommer för sin del att inverka på det
37023:        ningsinstitutet att fungera så att det       slutliga innehållet i Skogsforskningsinstitutets
37024:        ansvarar för de uppgifter som det har        forskningsprogram om skogarnas hälsotill-
37025:        enligt Iag samt                              stånd. 1 det projekt för skogsskadorna i Östra
37026:           hur ämnar Regeringen tillse att           Lappland som koordineras av Skogsforsknings-
37027:        Skogsforskningsinstitutet i fortsättning-    institutet kommer man även att undersöka
37028:        en faktiskt utför sådant forskningsarbe-     sambandet mellan luftföroreningarna och ut-
37029:        te att en sann och fullständig bild av       vecklingen av skogstillväxten.
37030:        våra skogar erhålls, och                        Mycken forskning som har samband med
37031:           vem bär ansvaret för att vi först nu      förutsägandet av skogarnas avkastningsförmå-
37032:        håller på att vakna tili insikt om att       ga utförs också utanför Skogsforskningsinsti-
37033:        tillväxten i våra skogar har försvagats?     tutet, närmast vid Helsingfors universitet,
37034:                                                     Uleåborgs universitet, Statens tekniska forsk-
37035:                                                     ningscentral och Geologiska forskningscentra-
37036:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        len. Den finländska skogsforskningen uppskat-
37037: samt anföra följande:
37038:                                                     tas internationellt och på området förekommer
37039:    Den åttonde inventeringen av Iandets skogar      även ett Iivligt forskningssamarbete med andra
37040: gav vid handen att tillväxtindexen för de           europeiska Iänder och med det övriga Norden.
37041: enskilda träden i fråga om olika trädslag under        Sålunda kan det konstateras att Skogsforsk-
37042: de senaste årtiondena har hållit sig så gott som    ningsinstitutet, tillsammans med andra organi-
37043: oförändrade. De uppgifter om skogsbeståndens        sationer som bedriver skogsforskning, väl kla-
37044: tillväxt som anförts i motiveringen tili spörs-     rar av sina uppgifter både i fråga om invente-
37045: målet återger sålunda inte skogarnas faktiska       ringsdata som beskriver skogarnas utveckling
37046: utveckling.                                         och i fråga om forskning som gäller luftför-
37047:     Forskningsresultaten visar dock obestridli-     oreningarnas effekter på skogarnas avkastnings-
37048: gen att skogarna, trots att tillväxten fortsatt,    förmåga. Närmast på grund av att forsknings-
37049: redan nu har skadats och att skadorna kommer        problemet är så mångfacetterat och vittomfat-
37050: att öka, om inte utsläppen kan reduceras            tande har man inte ännu erhållit pålitliga
37051: avsevärt. De nuvarande forskningsrönen stöder       förutsägelser rörande den framtida utveckling-
37052: dessutom den uppfattningen att det genom            en av skogarnas avkastningsförmåga.
37053: skogsvård är möjligt att i någon mån fördröja          Som bäst förnyas Skogsforskningsinstitutets
37054: framskridandet av de skogsskador som beror          organisation och systemet för styrning av in-
37055: på Iuftföroreningarna.                              stitutets forskningsresurser i syfte att öka forsk-
37056:     Observeringen av tillståndet hos Iandets sko-   ningsverksamhetens smidighet och effektivitet.
37057: 6                                  1989 vp. -      KK n:o 680
37058: 
37059: Detta kommer ytterligare att förbättra institu-        Redan länge har man känt tillluftförorening-
37060: tets förmåga att klara av de uppgifter som          arna och deras skadeeffekter på skogarna.
37061: blivit det ålagt. Att ett forskningsprogram som     Sålunda har den sittande regeringen redan från
37062: gäller skogarnas hälsotillstånd inleds och ett      början varit medveten om att skogarnas av-
37063: system för observation av skogarnas tillstånd       kastningsförmåga är hotad till följd av luftför-
37064: skapas är exempel på institutets nya grepp om       oreningarna. Därför har också regeringen mera
37065: forskningen, nämligen att man, genom att            målmedvetet än sina föregångare vidtagit åt-
37066: planera forskningen utgående från forsknings-       gärder för reducering av utsläppen samt för
37067: problemet och genom att på ett tvärvetenskap-       utredande av utsläppens effekter på skogarna
37068: ligt sätt angripa problemen i avsikt att genom-     och av möjliga bekämpningsåtgärder. Skogs-
37069: föra forskningsprogram och -projekt, försöker       forskningsinstitutet har i detta sammanhang
37070: svara på de ökande utmaningar som institutet        fyllt sin uppgift som expertorganisation och som
37071: ställs inför.                                       producent av vetenskapligt hållbar kunskap.
37072: 
37073:     Helsingfors den 23 februari 1990
37074: 
37075:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
37076:                                              1989 vp.
37077: 
37078: Kirjallinen kysymys n:o 681
37079: 
37080: 
37081: 
37082: 
37083:                                  Melin: ETYKin sihteeristön suomalaisten virkamiesten palkka-
37084:                                     tulojen verottamisesta
37085: 
37086: 
37087:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37088:    Vuonna 1972 Helsingin ETYK-konsultaa-           mää palkkatuloa, ei Suomessa verovelvollinen
37089: tion aikana aloitettiin Suomen aloitteesta käy-    verosyiden johdosta voi palkattuna henkilö-
37090: täntö, jonka mukaan ETYKin ajoittaisia ko-         kuntana enää osallistua ETYKin työhön.
37091: kouksia varten palkattu henkilökunta on kun-          Edellä olevan johdosta olisi haliituksen sel·
37092: kin järjestävän maan päätöksellä samaistettu       vitettävä mahdollisuudet rinnastaa ETYKin
37093: YK:n järjestöjen virkamiehiin, mitä tulee hei-     maksamat palkat muualla kuin Suomessa suo-
37094: dän työsuhteidensa ehtoihin, ts. heidän palk-      ritetusta asiantuntijatehtävästä YK:n tai jonkin
37095: kioihinsa, erioikeuksiinsa ja koskemattomuu-       sen erityisjärjestön maksamiin vastaaviin palk-
37096: teensa. Tämän edelleenkin voimassa olevan          koihin sillä edellytyksellä, että ETYKin henki-
37097: käytännön mukaisesti edellytetään ETYKin           lökunta on päätetty rinnastaa YK:n järjestöjen
37098: henkilökunnalle maksettujen palkkaetujen ole-      henkilökuntaan.
37099: van vapautettuja kansallisesta verotuksesta kai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37100: kissa osallistujamaissa, mistä jokaisen työsuh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37101: dekauden jälkeen ETYK-pääsihteeri allekirjoit-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37102: taa kirjallisen todistuksen.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37103:    ETYKin henkilökuntaan kuuluu Suomen
37104: kansalainen, jonka ETYK-sihteeristöltä saa-                   Onko Hallitus Suomen kansalaisten
37105: maa tuloa on verotuskäytännössä aina vuoteen               osalta valmis verotuskohtelussa rinnas-
37106:  1983 pidetty verovapaana. Vuoden 1984 vero-               tamaan Euroopan turvallisuus- ja yh-
37107: tuksessa ja sen jälkeen on verotuskäytäntöä                teistyökonferenssin (ETYK) sihteeris-
37108: kuitenkin muutettu ja katsottu em. tulo vero-              tön virkamiehet Yhdistyneiden Kansa-
37109: tettavaksi tuloksi. Koska Suomi ainoana maa-               kuntien tai sen erityisjärjestöjen sihtee-
37110: na verottaa ETYKin nettopalkaksi edellyttä-                ristöissä palveleviin virkamiehiin?
37111:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1990
37112: 
37113:                                          Ingvar S. Melin
37114: 
37115: 
37116: 
37117: 
37118: 290010D
37119: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 681
37120: 
37121: 
37122: 
37123: 
37124:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37125:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kansalainen. Suomessa asuva henkilö kansalai-
37126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suudestaan riippumatta ja Suomen kansalainen
37127: olette 25 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn          riippumatta siitä, asuuko hän Suomessa vai ei,
37128: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on siis velvollinen suorittamaan Suomessa ve-
37129: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       roa tällaisesta palkasta. Ulkomailla valtioiden
37130: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta      väliselle kokoukselle tehdystä työstä saadun
37131: kysymyksestä n:o 681:                               palkan verotusta ei ole Suomessa nimenomaan
37132:                                                     säännelty. Suomessa asuva henkilö voi niin
37133:           Onko Hallitus Suomen kansalaisten
37134:                                                     ollen täällä vapautua suorittamasta tällaisesta
37135:        osalta valmis verotuskohtelussa rinnas-
37136:                                                     palkasta veroa niiden säännösten perusteella,
37137:        tamaan Euroopan turvallisuus- ja yh-
37138:                                                     jotka yleisesti koskevat työskentelyä ulkomail-
37139:        teistyökonferenssin (ETYK) sihteeris-
37140:                                                     la. Tulo- ja varallisuusverolain 54 §:n mukaan
37141:        tön virkamiehet Yhdistyneiden Kansa-
37142:                                                     veronalaista palkkatuloa ei ole ulkomailla teh-
37143:        kuntien tai sen erityisjärjestöjen sihtee-
37144:                                                     dystä työstä saatu palkka, jos palkansaajan
37145:        ristöissä palveleviin virkamiehiin?
37146:                                                     tästä työstä aiheutuva oleskelu ulkomailla on
37147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kestänyt tai sen voidaan olettaa kestävän yh-
37148:                                                     täjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja
37149: vasti seuraavaa:
37150:                                                     eräät muut edellytykset täyttyvät (ns. kuuden
37151:    ETYK-yhteistyö rakentuu poliittiselle julis-     kuukauden sääntö). Velvollisuus suorittaa Suo-
37152: tukselle, joka sisältyy Helsingissä 1 päivänä       messa veroa palkasta, joka on saatu ulkomai-
37153: elokuuta 1975 allekirjoitettuun Euroopan tur-       selta työnantajalta ulkomailla tehdystä työstä,
37154: vallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasia-     lakkaa myös silloin, kun palkansaaja riippu-
37155: kirjaan. Tämän yhteistyön harjoittamiseksi ei       matta siitä, onko hän Suomen kansalainen, ei
37156: ole perustettu kansainvälistä järjestöä, eikä       enää asu Suomessa.
37157: ETYKillä myöskään ole pysyvää sihteeristöä.            Koska ei ole mitään yhteistä ETYKin sih-
37158: ETYKin kokousten kulloinenkin isäntämaa             teeristössä tehdystä työstä saadun palkan ve-
37159: asettaa kokouksen yhteyteen sihteeristön, joka      rotusta koskevaa kansainvälistä järjestelyä, jo-
37160: puretaan kokouksen päättymisen jälkeen.             hon ETYKin osanottajavaltiot olisivat sitoutu-
37161: ETYKin toiminnasta johtuneet menot jäsen-           neet, kohdellaan tällaista palkkaa verotuksessa
37162: maat maksavat kiinteiden jakoperusteiden mu-        valtioittain osittain eri tavoin. Esim. Nor-
37163: kaan.                                               jassa, Ruotsissa tai Sveitsissä asuva henkilö,
37164:    Kansainvälisesti ei, toisin kuin Yhdistynei-     joka kotivaltionsa ulkopuolella työskentelee
37165: den Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen osal-    ETYKin sihteeristössä, on kotivaltiassaan vel-
37166: ta, ole sovittu ETYKin osanottajavaltioita si-      vollinen suorittamaan veroa sihteeristöitä saa-
37167: tovasta järjestelystä, jonka mukaan ETYKin          mastaan palkasta. Verosta vapautuminen voi,
37168: sihteeristössä palvelevan henkilön saamasta         samoin kuin Suomessa vastaavanlaisissa ta-
37169: palkkiosta ei veroteltaisi tämän henkilön koti-     pauksissa, tietyin edellytyksin tulla kysymyk-
37170: valtiossa. Suomessa palkka tai palkkio, joka on     seen ulkomailla työskentelystä saadun pal-
37171: saatu Suomessa pidetylle valtioiden väliselle       kan verotusta yleisesti koskevien sääntöjen
37172: kokoukselle, esim. ETYKin kokoukselle, teh-         nojalla.
37173: dystä työstä, ei tulo- ja varallisuusverolain          Edellä olevan perusteena on ETYKin sihtee-
37174: (1240/88) 80 §:n 3 kohdan mukaan ole veron-         ristössä työskentelevien Suomen kansalaisten
37175: alaista tuloa, jos työn on tehnyt muualla kuin      verotusta pidettävä tarkoituksenmukaisesti jär-
37176: Suomessa asuva muu henkilö kuin Suomen              jestettynä.
37177:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
37178: 
37179:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
37180:                                      1989 vp. -      KK n:o 681                                    3
37181: 
37182: 
37183: 
37184: 
37185:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37186: 
37187:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utförs av någon som är bosatt utanför Finland
37188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och inte är finsk medborgare. Person som är
37189: av den 25 januari 1990 tili vederbörande             bosatt i Finland är, oberoende av medborgar-
37190: med1em av statsrådet översänt avskrift av            skap, och finsk medborgare, oberoende av om
37191: följande av riksdagsman Melin undertecknade          han är bosatt i Finland eller inte, är således
37192: skriftliga spörsmå1 nr 681:                          skyldiga att erlägga skatt i Finland för sådan
37193:                                                      lön. Beskattningen av lön för arbete som utförs
37194:                                                      utomlands för mellanstatligt möte har inte
37195:           Är Regeringen beredd att i fråga om
37196:                                                      uttryckligen reglerats i Finland. En person som
37197:        finska medborgare vid beskattningen
37198:                                                      är bosatt i Finland kan sålunda bli befriad från
37199:        jämställa tjänstemännen vid sekretaria-
37200:                                                      att här erlägga skatt på sådan lön enligt de
37201:        tet för Konferensen om säkerhet och
37202:                                                      stadganden som allmänt gäller utlandsarbete.
37203:        samarbete i Europa (KSSE) med de
37204:                                                      Lön som uppbärs för arbete som utförs utom-
37205:        tjänstemän som är anställda hos sekre-
37206:                                                      lands utgör enligt 54 § lagen om skatt på
37207:        tariat för Förenta Nationerna eller dess
37208:                                                      inkomst och förmögenhet inte skattepliktig
37209:        fackorgan?
37210:                                                      inkomst, om löntagaren på grund av detta
37211:                                                      arbete vistas eller kan antas komma att vistas
37212:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
37213:                                                      utomlands minst sex månader utan avbrott och
37214: samt anföra följande:
37215:                                                      vissa andra villkor är uppfyllda (den s.k.
37216:    KSSE-samarbetet bygger på en politisk för-        sexmånadersregeln). Skyldigheten att erlägga
37217: klaring som ingår i den europeiska säkerhets-        skatt i Finland för lön, som uppbärs från
37218: och samarbetskonferensens slutdokument som           utländsk arbetsgivare för arbete som utförs
37219: undertecknades i Helsingfors den 1 augusti           utomlands, upphör också när löntagaren, obe-
37220: 1975. Någon internationell organisation har          roende av om han är finsk medborgare, inte
37221: inte grundats för att bedriva detta samarbete,       längre är bosatt i Finland.
37222: och KSSE har inte heller något ständigt sek-            Eftersom någon sådan gemensam reglering i
37223: retariat. Respektive värdland för KSSEs möten        fråga om beskattning av lön för arbete hos
37224: tillsätter i samband med varje möte ett sekre-       KSSE som de deltagande länderna i KSSE
37225: tariat som upplöses efter det mötet har avslu-       skulle ha förklarat sig vara bundna av inte
37226: tats. Medlemsländerna betalar enligt fasta för-      föreligger, behandlas sådan lön vid beskatt-
37227: delningsgrunder utgifterna för KSSEs verksam-        ningen delvis på olika sätt i olika stater.
37228: het.                                                 Exempelvis en person som är bosatt i Norge,
37229:    I motsats tili vad fallet är i fråga om Förenta   Sverige eller Schweiz och som utanför sin
37230: Nationerna och dess fackorgan har internatio-        hemviststat är anställd hos ett KSSE-sekretari-
37231: nellt inte kommits överens om en sådan regle-        at är skyldig att i hemviststaten erlägga skatt
37232: ring som binder de deltagande staterna och           på lön från sekretariatet. Befrielse från skatt
37233: enligt viiken arvode som en person som är            kan, i likhet med vad som gäller i Finland i
37234: anställd hos ett KSSE-sekretariat uppbär inte        liknande fall, under vissa förutsättningar kom-
37235: beskattas i personens hemviststat. Lön eller         ma i fråga enligt de allmänna regler som gäller
37236: arvode som erhållits för arbete för en mellan-       beskattning av lön för utlandsarbete.
37237: statlig konferens, exempelvis ett KSSE-möte, i          På grund av vad ovan har anförts bör
37238: Finland utgör enligt 80 § 3 mom. lagen om            beskattningen av finska medborgare med an-
37239: skatt på inkomst och förmögenhet (1240/88)           ställning hos ett KSSE-sekretariat anses vara
37240: inte skattepliktig inkomst i Finland, om arbetet     ordnad på ett ändamålsenligt sätt.
37241: 
37242:      Helsingfors den 22 februari 1990
37243: 
37244:                                                                           Minister Ulla Puolanne
37245: 1
37246: 
37247: 1
37248: 
37249: 1
37250: 
37251:     1
37252: 
37253:     1
37254: 
37255:     1
37256: 
37257:         1
37258: 
37259:         1
37260: 
37261:         1
37262: 
37263:             1
37264: 
37265:             1
37266: 
37267:             1
37268: 
37269:                 1
37270: 
37271:                 1
37272:                                                   1989 vp.
37273: 
37274: Kirjallinen kysymys n:o 682
37275: 
37276: 
37277: 
37278: 
37279:                                     Väänänen: Elintarvikkeiden puhtautta valvovan toimielimen aset-
37280:                                        tamisesta
37281: 
37282: 
37283:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37284:    Tammikuussa 1990 lääkintöhallitus ilmoitti           na pidetään, olisi voitu rauhallisemmin keinoin
37285: ~lintarviketeollisuuden    raaka-aineena käytetyn       poistaa.
37286: ;;ianmaksan sisältävän siinä määrin A-vitamii-             Syntynyt tilanne kuitenkin osoittaa, että
37287: nia, että siitä valmistetuissa ruoissa ko. vita-        vaikka elintarvikkeiden puhtautta Suomessa eri
37288: miinimäärät ovat hälyttävän suuret ihmisen              laitosten toimesta seurataan, Suomesta puuttuu
37289: terveyttä ajatellen. Lääkintöhallitus kehotti           koordinoiva elin, joka kokonaisvaltaisesti seu-
37290: varsinkin lasten sekä odottavien äitien ravin-          raa ravintoketjua ·alusta lähtien ja valvoo vita-
37291: nossa sen vuoksi välttämään maksaruokia.                miinien, hivenaineiden ja lisäaineiden käyttöä
37292: Jälkimmäisille ilmoitettiin sikiövaurioiden ole-        elintarvikkeissa sekä antaa tarvittaessa suosi-
37293: van maksaa syötäessä mahdollisia.                       tukset ravintoketjun eri vaiheissa sallittavista
37294:    Tiedotteesta nousi ymmärrettävästi häly,             määristä sekä myös informoi suurta yleisöä
37295: koska maksaa ovat ravitsemuksen asiantuntijat           tarvittaessa.
37296: pitäneet suositeltavana ja maksaruoat ovat suo-            Koordinoiva neuvotteluelin tulisi viipymättä
37297: ;;ittuja. Kun terveysviranomaisia, mm. äitiys- ja       perustaa. Siinä tulisi olla jäseninä tutkimuksen,
37298: lastenneuvoloita, ei ollut etukäteen informoitu         lannoite- ja torjunta-aineteollisuuden sekä rehu-
37299: tiedotteen julkitulosta, nämä olivat valmistau-         teollisuuden, lääketeollisuuden ja laajalti elin-
37300: tumattomia vastaamaan yleisön asiaa koskeviin           tarviketeollisuuden edustajia, ja sen tulisi seu-
37301: tiedusteluihin. Odottaville äideille aiheutetun le-     rata myös tuontielintarvikkeiden pitoisuuksia.
37302: vottomuuden ohessa huomattavia taloudellisia               Instituutiona tulisi viimeksi mainituista pitoi-
37303: menetyksiä aiheutettiin elintarviketeollisuu-           suuksista olla käytettävissään tietorekisteri.
37304: jelle, kaupalle ja joukkoruokailusta vastaaville.          Seurantainstituution tulisi ennalta ehkäisten
37305:     Myöhemmin kävi selville, että tutkimus on           vaikuttaa terveellisen ravinnon turvaamiseen,
37306: 10 pidemmän aikaa ollut tietoinen sianmaksan            jolloin yhtäkkiset sensaatiot voidaan välttää.
37307: lisääntyneestä A-vitamiinipitoisuudesta. Suosi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37308: tuksia ei kuitenkaan ole katsottu voitavan              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37309: mtaa. Ongelma olisi eräiden asiantuntijoiden            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37310: mukaan poistunut, mikäli A-vitamiinin lisää-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37311: minen sian rehuihin olisi lopetettu tai annosta
37312: vähennetty. Selville myös kävi, että tutkimuk-                     Onko Hallituksen tarkoituksena pe-
37313: ;;elta puuttuvat luotettavat mittarit elimistön                 rustaa koordinoiva seurantaelin ja kii-
37314: 1\.-vitamiinimäärien määrittämiseksi samoin                     rehtiä jo suunnitteilla olleen tietorekis-
37315: kuin se, että tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että           terin aikaansaamista kotimaisten ja
37316: runsas A-vitamiinimäärä olisi keskenmenojen                     tuontielintarvikkeiden puhtauden koko-
37317: ;;yy. Ainakaan sitä ei ole huomattu Suomessa                    naisvaltaiseksi valvomiseksi sekä ravin-
37318: nimenomaisesti tutkia.                                          toketjun eri vaiheissa käytettävien vita-
37319:     Vaikuttaa siltä, että tilanteesta nostettiin                miini-, hiven- ja lisäaineiden sallittujen
37320: turhaan sensaatio. Ongelma, jos asiaa sellaise-                 pitoisuuksien määrittämiseksi ja suosit-
37321:                                                                 tamiseksi?
37322:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1990
37323: 
37324:                                            Marjatta Väänänen
37325: 
37326: !900IOD
37327: 2                                     1989 vp. -     KK n:o 682
37328: 
37329: 
37330: 
37331: 
37332:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37333:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyksissä on osoitettu, että suuret A-vitamiini
37334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrät raskauden alkuvaiheessa voivat aiheut-
37335: olette 25 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           taa sikiövaurioita. Laskennallisesti ja myö1
37336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tutkimustuloksin voitiin puolestaan päätellä
37337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        että pienten lasten A-vitamiinin saannin turva!·
37338: edustaja Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta      Iinen taso y1ittyy, jos nyt nautitaan maksaruo·
37339: kysymyksestä n:o 682:                                kia. Elintarvikkeiden koostumustietoja julkais·
37340:                                                      taan tavallisesti ns. ruoka-ainetaulukkoina ta
37341:           Onko Hallituksen tarkoituksena pe-
37342:                                                      elintarviketiedostoina. Elintarvikekoostumus·
37343:        rustaa koordinoiva seurantaelin ja kii-
37344:                                                      tietoa tarvitsevat toiminnassaan valvontaviran·
37345:        rehtiä jo suunnitteilla olleen tietorekis-
37346:                                                      omaiset, ravitsemus- ja lääketieteellinen tutki·
37347:        terin aikaansaamista kotimaisten ja
37348:                                                      mus ja terveydenhuollon sekä joukkoruokailur
37349:        tuontielintarvikkeiden puhtauden koko-
37350:                                                      sektorit, opetus-, valistus- ja neuvontatoimin·
37351:        naisvaltaiseksi valvomiseksi sekä ravin-
37352:                                                      taa harjoittavat sekä elintarviketeoiiisuus.
37353:        toketjun eri vaiheissa käytettävien vita-
37354:        miini-, hiven- ja lisäaineiden sallittujen       Myös A-vitamiinin saantiarviot ja tutkimus·
37355:        pitoisuuksien määrittämiseksi ja suosit-      tulokset ennen uusien analyysitulosten saanti2
37356:        tamiseksi?                                    perustuivat julkaistuihin ruoka-ainetaulukkoi·
37357:                                                      hin, joista uusimmat ovat Kansaneläkelaitok-
37358:                                                      sen syksyllä 1989 julkaisemat taulukot ja atk-
37359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perusteisten laskentaohjelmien tiedostot. Näis-
37360: vasti seuraavaa:                                     sä esitetyt vitamiinipitoisuudet ovat huomatta-
37361:    Kansanedustaja Väänänen on kirjallisessa          vasti pienemmät kuin em. analyysitulokset.
37362: kysymyksessään kiinnittänyt huomiota tilantee-          Elintarvikkeiden koostumustiedoston tieto-
37363: seen, joka syntyi siitä. että elintarvikkeiden       pankkijärjestelmän kehittäminen on nähty tar-
37364: A-vitamiinipitoisuuksia koskevissa tutkimuksis-      peelliseksi. Valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
37365: sa todettiin ravinnoksi käytettävien maksojen,       noarviossa on myönnetty Kansanterveyslaitok-
37366: erityisesti sianmaksan, kohonneita A-vitamiini-      sen momentille 33.65.29 elintarvikkeiden koos-
37367: pitoisuuksia. Tutkimukset suoritettiin Helsingin     tumustietopankin perustamiseen 100 000 mk.
37368: yliopiston elintarvikekemian ja -teknologian         Toimintaa ollaan parhaillaan käynnistämässä.
37369: laitoksella osana suomalaisten elintarvikkeiden         Valtion ravitsemusneuvottelukunta on val-
37370: ravintoainekoostumusta koskevaa tutkimusten          tioneuvoston asettama elin, jonka tehtävänä on
37371: sarjaa. Tutkimuksen tulokset tulivat viran-          tehdä viranomaisille aloitteita ja ehdotuksia
37372: omaisten tietoon syksyllä 1989. Ensimmäiset          sekä antaa lausuntoja kansanravitsemukseen ja
37373: analyysit oli tehty jo vuosina 1985-86.              -terveyteen liittyvistä kysymyksistä ottaen eri-
37374:    Saatuaan tiedon tuloksista ja suoritettuaan       tyisesti huomioon alkutuotannon merkityksen
37375: tarkistustutkimuksia viranomaiset ryhtyivät          sekä tehdä selvityksiä ja antaa lausuntoja al-
37376: valmistelemaan toimenpiteitä tilanteen korjaa-       kutuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa tar-
37377: miseksi. Asiasta käytyihin neuvotteluihin osal-      vittavista toimenpiteistä kansan terveydentilaan
37378: listui viranomaisten ohella elintarviketutkijoita,   vaikuttavien virheiden poistamiseksi ja kansan-
37379: kotieläinruokinnan tutkijoita ja asiantuntijoita     ravitsemustilan parantamiseksi. Neuvottelu-
37380: sekä elintarviketeollisuuden edustajia. Neuvot-      kunta on laatinut mietinnön ravitsemussuosi-
37381: teluissa kävivät selvästi ilmi eläinten ruokinnas-   tusten toteuttamisesta käytännössä (Komitean-
37382: sa ja lääkinnässä esiintyneet epäkohdat, jotka       mietintö 1989:39). Mietinnössä todetaan mm.,
37383: olivat johtaneet tähän tilanteeseen. Samanai-        että elintarvikkeiden laatua ohjataan myös
37384: kaisesti terveydenhuollon taholla selvitettiin ti-   toimenpiteillä, joilla on vaikutettu viljelyssä
37385: lanteen vaikutuksia ihmisten ravitsemukseen ja       oleviin kasvilajikkeisiin, kasvi- ja eläinjalostuk-
37386: terveyteen ja harkittiin maksan käyttörajoituk-      seen sekä ruokintaan, lannoitukseen ja torjun-
37387: sia. Kansainvälisten asiantuntijatahojen selvi-      ta- sekä lääkeaineiden ~äyttöön.
37388:                                   1989 vp. -    KK n:o 682                                      3
37389: 
37390:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen     Elintarvikevalvonnan koordinoinnille 1.6.
37391: mukaan valtion ravitsemusneuvottelukunta        1990 perustettava elintarvikevirasto antaa ny-
37392: voisi edelleenkin olla ravitsemussuunnittelua   kyistä paremmat mahdollisuudet, kun nykyisin
37393: koordinoiva elin, jossa on luonteva yhteys      kolmen ministeriön alaisuudessa toimiva val-
37394: elintarvikkeiden perustuotannon, ruokahuol-     vonta järjestetään yhteen virastoon.
37395: lon, terveydenhuollon ja kuluttajien välillä.
37396:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
37397: 
37398:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
37399: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 682
37400: 
37401: 
37402: 
37403: 
37404:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37405:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningar på människornas näringsintag och hä1sa
37406: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           och man övervägde att införa begränsningar i
37407: av den 25 januari 1990 tili vederbörande              fråga om användningen av lever. I utredningar
37408: med1em av statsrådet översänt avskrift av             gjorda av internationella experter har det på-
37409: följande av riksdagsledamot Väänänen under-           visats att stora mängder A-vitamin under de
37410: tecknade spörsmål nr 682:                             första skedena av en graviditet kan medföra
37411:                                                       fosterskador. Av uträkningar och resultat av
37412:           Har Regeringen för avsikt att grunda
37413:                                                       undersökningar kunde man däremot dra den
37414:        ett koordinerande uppföljningsorgan
37415:                                                       slutsatsen att den säkra nivån för småbarns
37416:        och påskynda inrättandet av ett datare-
37417:                                                       intag av A-vitamin överskrids om de i det här
37418:        gister, som redan har planerats, för en
37419:                                                       skedet äter levermat. Uppgifterna om livsme-
37420:        genomgripande övervakning av renhe-
37421:                                                       dels sammansättning publiceras i allmänhet
37422:        ten hos inhemska och importerade livs-
37423:                                                       genom att tabeller över födoämnen eller regis-
37424:        medel samt att fastställa och rekom-
37425:                                                       ter över livsmedel publiceras. För sin verksam-
37426:        mendera tillåtna halter av vitaminer,
37427:                                                       het behöver övervakningsmyndigheterna, nä-
37428:        spårämnen och tilisatsämnen som skall
37429:                                                       ringsforskningen och den medicinska forsk-
37430:        användas vid olika skeden i näringsked-        ningen samt hälsovärdens och massbespisning-
37431:        jan?
37432:                                                       ens sektorer, de som bedriver undervisning,
37433:                                                       upplysning och rädgivning samt livsmedelsin-
37434:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          dustrin uppgifterna om livsmedlenas samman-
37435: samt anföra följande:                                 sättning.
37436:    Riksdagsledamot Väänänen har i sitt spörs-            Ä ven uppskattningarna om tillgången på
37437: mål uppmärksammat den situation som upp-              A-vitamin och resultaten av undersökningar
37438: stod tili följd av att man vid undersökningar av      grundade sig, innan man fick de nya analysre-
37439: A-vitaminhalterna i livsmedel konstaterade att        sultaten, på tabeller som publicerats om fö-
37440: lever, speciellt svinlever, som var avsedd tili att   doämnen. De nyaste av dessa är tabeller samt
37441: användas som näring, innehöll högre A-vita-           ADB-baserade register över kalkyleringspro-
37442: minhalter än normalt. Undersökningarna ut-            gram, som folkpensionsanstalten publicerat
37443: fördes vid institutionen för livsmedelskemi och       hösten 1989. De vitaminhalter som anges i
37444: -teknologi vid Helsingfors universitet som en         dessa tabeller och register är betydligt lägre än
37445: del av en serie undersökningar som gälier             vad de förut nämnda resultaten av olika
37446: finländska livsmedels näringsämnessamman-             ana1yser anger.
37447: sättning. Myndigheterna underrättades först              En utveckling av databankssystemet för re-
37448: hösten 1989 om resultaten a v undersökningar-         gistret över 1ivsmedels sammansättning har
37449: na. De första analyserna hade gjorts redan            ansetts vara nödvändig. I statsbudgeten för
37450: under åren 1985-86.                                   1989 har under folkhälsoinstitutets moment
37451:    Då myndigheterna fått kännedom om resul-           33.65.29 beviljats 100 000 mk för grundandet
37452: taten och då de hade utfört undersökningar för        av en databank för livsmedels sammansättning.
37453: att granska dem började man förbereda åtgär-          Verksamheten hålier som bäst pä att inledas.
37454: der för att rätta tili situationen. Vid förhand-         Statens näringsdelegation är ett organ som
37455: 1ingar i ärendet deltog förutom myndigheterna         statsrådet tillsatt och vars uppgift är att inläm-
37456: livsmedelsforskare, forskare och experter i frå-      na förslag och initiativ tili myndigheterna. Tili
37457: ga om utfodringen av husdjur samt represen-           delegationens åligganden hör vidare att ge
37458: tanter för livsmedelsindustrin. Vid förhandling-      utlåtanden i frågor som ansluter sig tili folk-
37459: arna framkom tydligt de missförhållanden i            näringen och folkhälsan med särskilt beaktan-
37460: utfodringen och medicineringen av djur som            de av betydelsen av primärproduktionen samt
37461: hade lett tili det rådande läget. Inom hälsovår-      att göra utredningar och avge utlåtanden om
37462: den utredde man samtidigt situationens verk-          de åtgärder som behövs i primärproduktionen,
37463:                                      1989 vp. -     KK n:o 682                                     5
37464: 
37465: förädlingen och distributionen för att avhjälpa         Enligt social- och hälsovårdsministeriets
37466: missförhållanden som inverkar på människor-          uppfattning kunde statens näringsdelegation
37467: nas hälsotillstånd och för att förbättra förpläg-    även i fortsättningen vara det organ som
37468: nadssituationen inom folkets breda lager. De-        koordinerar näringsplaneringen och inom vil-
37469: legationen har gjort upp ett betänkande om det       ket det existerar en naturlig kontakt mellan
37470: praktiska förverkligandet av rekommendatio-          primärproduktionen av livsmedel, kosthållning-
37471: nerna angående förplägnaden (Kommittebetän-          en, hälsovården och konsumenterna.
37472: kande 1989:39). I betänkandet konstateras bl.a.         Den Iivsmedelsmyndighet som den 1 juni
37473: att kvaliteten på livsmedel även styrs med hjälp     1990 skall grundas för en koordinering av
37474: av åtgärder genom vilka man har påverkat             livsmedelsövervakningen kommer att ha bättre
37475: växtsorterna inom odlingen, växt- och djurför-       förutsättningar än för närvarande att verka då
37476: ädlingen samt utfodringen, gödslingen och an-        övervakningen, i stället för att handhas av tre
37477: vändningen av bekämpningsmedel och läkeme-           inisterier, sköts av en myndighet.
37478: del.
37479:     Helsingfors den 6 mars 1990
37480: 
37481:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
37482:                                               1989 vp.
37483: 
37484: Kirjallinen kysymys n:o 683
37485: 
37486: 
37487: 
37488: 
37489:                                  Moilanen: Psykologien antaman psykoterapian saamisesta sai-
37490:                                     rausvakuutuskorvausten piiriin
37491: 
37492: 
37493:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37494:    Psykoterapeuteista yli puolella on perustana        Tilanne on kohtuuton psykoterapiaa tarvit-
37495: psykologin koulutus. Psykiatreja terapeuteista      sevien ihmisten kannalta. Psykoterapia on kal-
37496: on vähemmistö. Valtaosa psykiatreista toimii-       lista, keskimäärin 200 markkaa kerta, ja käyn-
37497: kin muissa tehtävissä, ja psykiatreista on jopa     tejä tulee tavallisesti kahdesti viikossa vuoden
37498: pulaa.                                              ajan tai pidempäänkin. Näin suurin osa tarjol-
37499:    Psykoterapeuttien koulutus on järjestetty si-    la olevasta psykoterapiasta jää käytännössä
37500: ten, että koulutukseen voivat hakeutua lääkä-       tavallisten ihmisten ulottumattomiin. Kuiten-
37501: rit, psykologit ja jossain määrin myös sosiaa-      kin psykologeilla on paitsi sama erikoiskoulu-
37502: lityöntekijät ja erikoissairaanhoitajat. Koulutus   tus myös alaan liittyvä perustutkinto, ja useim-
37503: kestää kaikille saman, kolme (erityistaso) tai      miten psykoterapeuttien kouluttajanakin toimii
37504: kuusi (vaativa erityistaso) vuotta, mutta kou-      psykologi.
37505: lutuksensa jälkeen psykoterapeutit ovatkin yl-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37506: lättäen eri asemassa, sillä ainoastaan lääkäri-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37507: koulutuksen saaneiden psykiatrien antama            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37508: psykoterapia korvataan sairausvakuutuksen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37509: piirissä.
37510:     Ainoan poikkeuksen tekevät KELAn kun-                    Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
37511: toutukseen osallistuvat sekä kuntien ostopalve-            tus aikoo ryhtyä myös psykologien an-
37512: lusopimuksella lähettämät henkilöt, joille kor-            taman psykoterapian saattamiseksi sai-
37513: vataan myös KELAn hyväksymän psykologin                    rausvakuutuksesta korvattavaksi hoi-
37514: antama psykoterapia.                                       doksi?
37515:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1990
37516: 
37517:                                        Eeva-Liisa Moilanen
37518: 
37519: 
37520: 
37521: 
37522: 290010D
37523: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 683
37524: 
37525: 
37526: 
37527: 
37528:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lääkintöhallitus on 7.11.1984 määritellyt pe-
37530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rusteet, jotka tulee ottaa huomioon järjestet-
37531: olette 26 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn        täessä ostopalveluna psykoterapiapalveluita.
37532: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      Lääkintöhallitus on määritellyt julkisessa ter-
37533: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     veydenhuollossa annettavan psykoterapian
37534: edustaja Moilasen näin kuuluvasta kirjallisesta   käyttöalueet sekä antanut psykoterapiaa anta-
37535: kysymyksestä n:o 683:                             via psykologeja koskevat koulutussuositukset,
37536:                                                   jotka ovat samalla ammattitaidon edellytykset.
37537:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-   Lääkintöhallituksen ohjeita ja suosituksia so-
37538:        tus aikoo ryhtyä myös psykologien an-      velletaan sekä sairausvakuutuksen korvaamaan
37539:        taman psykoterapian saattamiseksi sai-     kuntoutuksena annettavaan psykoterapiaan
37540:        rausvakuutuksesta korvattavaksi hoi-       että SVOL-ostopalveluina hankittuun psykote-
37541:        doksi?                                     rapiaan.
37542:                                                      Psykologin ammatinharjoittamista koskevia
37543:                                                   säädöksiä on valmisteltu pitkään. Säädösten
37544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
37545:                                                   antaminen on edellytys psykologitoiminnan
37546: vasti seuraavaa:
37547:                                                   valvomiselle ja psykologin antaman psykotera-
37548:    Sairausvakuutuslaki korvaa psykologien an-     pian korvaamiselle muutoin sairausvakuutuk-
37549: taman psykoterapian lääkinnällisenä kuntou-       sen luokittelemana toimenpiteenä.
37550: tuksena. Korvauksen lähtökohtana on lääkärin         Sairauskuluvähennyksen korvaamista selvit-
37551: lähetteellä määrätty rajattu psykoterapiajakso.   tävän toimikunnan (Komiteanmietintö 1989:
37552: Psykoterapiaa voidaan korvata myös sosiaali-      29) mietinnössä psykoterapiapalveluiden kehit-
37553: ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-    täminen on arvioitu keskeiseksi painopiste-
37554: osuudesta annetun lain (SVOL) 3 §:n 1 momen-      alueeksi, koska sillä katsotaan voitavan tukea
37555: tin 3 kohdan mukaisena ostopalvelutoiminta-       nykyisiä terveyspoliittisia tavoitteita. Oikea-
37556: na. Muutoin psykologin antamaa psykotera-         aikainen, oikein suunnattu asiantuntijan anta-
37557: piaa ei tällä hetkellä korvata sairausvakuutus-   ma psykoterapia onkin merkittävä hoitokeino
37558: lain mukaan.                                      mielenterveyspotilaiden hoidossa.
37559:    Sairausvakuutusasetuksen 5 §:n 2 momentin         Psykoterapiaa korvataan siis tällä hetkellä
37560: mukaan psykologia voidaan pitää sairausva-        sekä sairausvakuutuksen kuntoutuksen että
37561: kuutuslain tarkoittamalla tavalla asianmukai-     SVOL-toiminnan kautta. Psykologin antaman
37562: sen ammattikoulutuksen saaneena henkilönä         psykoterapian korvaaminen sairausvakuutuk-
37563: vain hänen suorittaessaan lääkärin määrää-        sen kautta edellyttää psykologitoimen valvon-
37564: mään tutkimukseen tai hoitoon liittyvää tes-      nan järjestämistä lakisääteisesti. Tämän jälkeen
37565: tausta tai muuta siihen verrattavaa psykologis-   kyseinen hoito voidaan ottaa sairausvakuutuk-
37566: ta tutkimusta.                                    sen korvattavien toimenpiteiden luetteloon.
37567:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
37568: 
37569:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
37570:                                    1989 vp. -     KK n:o 683                                      3
37571: 
37572: 
37573: 
37574: 
37575:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37576: 
37577:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        råden psykoterapi kan användas inom den
37578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        offentliga hälsovården samt utfärdat rekom-
37579: av den 26 januari 1990 tili vederbörande           mendationer om de psykologers utbildning som
37580: medlem av statsrådet översänt avskrift av          ger psykoterapi. Dessa rekommendationer är
37581: följande av riksdagsledamot Moilanen under-        samtidigt förutsättningar för yrkesskicklighet.
37582: tecknade spörsmål nr 683:                          Medicinalstyrelsens anvisningar och rekom-
37583:                                                    mendationer tillämpas både på sådan psykote-
37584:           Vilka snara åtgärder ämnar Rege-
37585:                                                    rapi som ges i fonn av rehabilitering och ersätts
37586:        ringen vidta för att också sådan psyko-
37587:                                                    av sjukförsäkringen och på sådan psykoterapi
37588:        terapi som ges av en psykolog skall
37589:                                                    som ordnas i form av köpta tjänster som avses
37590:        betraktas som vård som ersätts av
37591:                                                    i statsandelslagen.
37592:        sjukförsäkringen?
37593:                                                       En lagstiftning om utövningen av psykolog-
37594:                                                    yrket har länge beretts. En sådan lagstiftning är
37595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
37596:                                                    en förutsättning för att psykologverksamheten
37597: samt anföra följande:
37598:                                                    skall kunna övervakas och för att psykoterapi
37599:    Sjukförsäkringslagen ersätter sådan psykote-    som ges av psykologer skall kunna ersättas
37600: rapi som en psykolog ger i form av medicinsk       också när den klassificeras som en åtgärd bland
37601: rehabilitering. Utgångspunkten för ersättning      övriga sådana inom ramen för sjukförsäkringen.
37602: är en begränsad psykoterapiperiod, som ordi-          Kommissionen för utredning av frågan om
37603: nerats genom läkarremiss. Psykoterapi kan          kompensation för sjukdomskostnadsavdragen
37604: ersättas också i egenskap av köpta tjänster som    har i sitt betänkande (Kommittebetänkande
37605: avses i 3 § 1 mom. 3 punkten lagen om              1989:29) betraktat utvecklandet av psykotera-
37606: planering av och statsandel för social- och        pitjänsterna som ett centralt preferensområde,
37607: hälsovården (statsandelslagen). I övriga fall      då denna verksamhet anses kunna stöda de
37608: kan psykoterapi, som ges av en psykolog, för       nuvarande hälsopolitiska målen. Rätt riktad
37609: närvarande inte ersättas med stöd av sjukför-      psykoterapi av en expert vid rätt tidpunkt har
37610: säkringslagen.                                     visat sig vara en betydande vårdmetod för
37611:    Enligt 5 § 2 mom. sjukförsäkringsförordning-    mentalpatienter.
37612: en kan en psykolog anses som en i sjukförsäk-         För närvarande ersätts således psykoterapi
37613: ringslagen avsedd person med behörig yrkes-        både i form av rehabilitering enligt sjukförsäk-
37614: utbildning bara när han utför testning eller       ringen och genom verksamhet som avses i
37615: annan därmed jämförbar psykologisk under-          statsandelslagen. För att psykoterapi, som ges
37616: sökning i anslutning tili undersökning eller       av en psykolog, skall kunna ersättas genom
37617: vård som föreskrivits av läkare.                   sjukförsäkringen förutsätts först lagstadganden
37618:    Medicinalstyrelsen fastställde den 7 novem-     om övervakningen av psykologverksamheten.
37619: ber 1984 de grunder som skall beaktas när          Sedan kan denna vård intas i förteckningen
37620: psykoterapi ordnas i form av köpta tjänster.       över de åtgärder som ersätts av sjukförsäkring-
37621: Medicina1styrelsen har definierat på vilka om-     en.
37622: 
37623:     Helsingfors den 23 februari 1990
37624: 
37625:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
37626:                                                1989 vp.
37627: 
37628: Skriftligt spörsmål nr 684
37629: 
37630: 
37631: 
37632: 
37633:                                   Westerlund m.fl.: Om förberedelser för en tvångssammanslagning
37634:                                      av Borgå stad och Borgå landskommun
37635: 
37636: 
37637:                               Till Riksdagens Herr Talman
37638: 
37639:    Inrikesministeriet har tili länsttyrelsen i Ny-   vara grundad på medborgerlig självstyrelse,
37640: lands Iän medelst en skrivelse av den 23 dennes      vilket i klartext innebär i enlighet med kom-
37641: uppmanat länsstyrelsen att i enlighet med 8 a        munmedlemmarnas vilja och målsättning.
37642: och b §§ i lagen om kommunindelning (559/88)             Beslut som går emot kommunmedlemmarnas
37643: göra upp kommunplaner. Planerna gäller or-           vilja kan endast förverkligas i extremfall och
37644: ganisering av servicen inom kommunförvalt-           inte ens med bästa vilja (juridik) kan den
37645: ningen och statens lokalförvaltning i ärendet        aktuella kommunsammanslagningsfrågan hän-
37646: gällande ändring av kommunindelningen mel-           föras tili en sådan kategori.
37647: lan Borgå stad och Borgå landskommun. Inri-              Som ytterst förvånande måste betecknas
37648: kesministeriet anhåller om erforderliga hand-        regeringens strävan tili tvångssammanslagning
37649: lingar jämte länsstyrelsens utlåtande före ut-       av två av våra större kommuner i Nyland som
37650: gången av oktober innevarande år.                    därtili är synnerligen välskötta. Servicenivån är
37651:    Rent konkret innebär framställningen från         god och likaså kommunernas ekonomi och
37652: inrikesministeriet förberedelser för en tvångs-      därtili kan ytterligare som exempel framhållas
37653: sammanslagning av de bägge kommunerna.               att centralförvaltningens utgifter per innevåna-
37654: Regeringens agerande i denna fråga måste             re i de bägge kommunerna ligger på en skälig
37655: lindrigt uttryckt betecknas som häpnadsväck-         och moderat nivå.
37656: ande och därtill oroande. Dessa regeringens              De allmänna förvaltningskostnaderna per
37657: åtgärder står helt i strid med gällande regerings-   kommunmedlem räknat uppgick under år 1988
37658: program.                                             för Borgå stads del tili 773 mk. För Borgå
37659:    I samband med regeringsbildningen överens-        landskommuns del var motsvarande belopp
37660: koms klart och entydigt att tvångssammanslag-        endast 586 mk, vilket överskreds av inte mindre
37661: ningar inte kommer att genomföras. I regerings-      än 408 av landets totalt 461 kommuner.
37662: programmet sägs bl.a. att den kommunala                  Vad det interkommunala samarbetet mellan
37663: självstyrelsen skall stärkas och att formerna för    Borgå stad och Borgå landskommun beträffar
37664: samarbetet mellan kommunerna utvecklas så            är det som känt välfungerande och en strävan
37665: att även friviliiga kommunala indelningar            tili ytterligare utveckling av detsamma är en
37666: främjas. En tvångssammanslagning av kommu-           målsättning som omfattats av de bägge berörda
37667: ner innebär i sak en grov kränkning av den           kommunerna.
37668: kommunala självbestämmanderätten och sam-                Borgå landskommuns officiella ståndpunkt
37669: tidigt sålunda även den enskildes demokratiska       har klart framkommit och i upprepade sam-
37670: rä ttigheter.                                        manhang framställts vilket innebär att Borgå
37671:    Samarbetsförutsättningarna mellan kommu-          landskommun även i fortsättningen vili fungera
37672: nerna framhålles därtill som ytterst väsentliga i    som en självständig kommunenhet.
37673: den mening att dessa ytterligare bör utvecklas.          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
37674: Det tilläggsprotokoll som senare bifogats rege-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
37675: ringsprogrammet rubbar på intet sätt dessa           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
37676: sakförhållanden.                                     ställa följande spörsmål:
37677:    I detta sammanhang kan det vara skäl att
37678: ytterligare hänvisa tili Regeringsformens 51 §                Är Regeringen medveten om att den
37679: som säger att kommunernas förvaltning skall                 fortsatta aktiviteten för en tvångssam-
37680: 2900100
37681: 2                                1989 vp. -   KK n:o 684
37682: 
37683:       manslagning av Borgå stad och Borgå              kommer Regeringen det oaktat att
37684:       landskommun skapar oro i de berörda           vidareutveckla tvångssammanslagnings-
37685:       kommunerna och innebär framförallt i          förberedelserna eller kommer Regering-
37686:       Borgå landskommun betydande svårig-           en möjligen att avföra tvångssamman-
37687:       heter med tanke på kommunens skötsel          slagningsprojekt från dagordningen?
37688:       och utveckling och om så är fallet,
37689:     Helsingfors den 26 januari 1990
37690: 
37691:                    Henrik Westerlund                 Marjatta Väänänen
37692:                    Päivi Varpasuo                    Eeva-Liisa Moilanen
37693:                                     Mauri Pekkarinen
37694:                                        1989 vp. -      KK n:o 684                                       3
37695: 
37696: Kirjallinen kysymys n:o 684                                                                   Suomennos
37697: 
37698: 
37699: 
37700: 
37701:                                     Westerlund ym.: Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan
37702:                                         pakkoliitoksen valmistelusta
37703: 
37704: 
37705:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37706:    Sisäasiainministeriö on Uudenmaan läänin-           laisten itsehallintoon, siis selkokielellä kunnan
37707: hallitukselle tämän kuun 23 päivänä osoitta-           asukkaiden tahdon ja tavoitteiden toteuttami-
37708: manaan kirjelmällä kehottanut lääninhallitusta         seen.
37709: kuntajaosta annetun lain 8 a ja b §:n (559/88)            Kunnan asukkaiden vastaisia päätöksiä voi-
37710: mukaisesti      laatimaan       kuntasuunnitelmat      daan toteuttaa ainoastaan äärimmäistapauksis-
37711: Suunnitelmat koskevat kunnallishallinnon ja            sa, eikä edes parhaalla tahdolla (juridiikkaa)
37712: valtion paikallishallinnon palvelujen järjestä-        kyseistä kuntaliitosasiaa voida laskea tällaiseen
37713: mistä asiassa, joka koskee kuntajaon muutta-           kategoriaan.
37714: mista Porvoon kaupungin ja Porvoon maalais-               Äärimmäisen hämmästyttävänä on pidettävä
37715: kunnan välillä. Sisäasiainministeriö pyytää tar-       hallituksen pyrkimystä pakkoliittää kaksi suu-
37716: vittavia asiakirjoja sekä lääninhallituksen lau-       rimmista kunnistamme Uudellamaalla, jotka
37717: suntoa kuluvan vuoden lokakuun loppuun                 lisäksi ovat erittäin hyvin hoidettuja. Palvelu-
37718: mennessä.                                              taso on hyvä ja samoin kuntien talous. Esi-
37719:    Aivan konkreettisesti sisäasiainministeriön         merkkinä voidaan lisäksi mainita, että keskus-
37720: esitys merkitsee molempien kuntien pakkolii-           hallinnon menot asukasta kohden molemmissa
37721: toksen valmistelua. Hallituksen toimintaa tässä        kunnissa ovat kohtuullisella tasolla.
37722: kysymyksessä on lievästi ilmaistuna pidettävä             Yleiset hallintokustannukset kunnan asukas-
37723: hämmästyttävänä ja lisäksi huolestuttavana.            ta kohden olivat vuonna 1988 Porvoon kau-
37724: Nämä hallituksen toimenpiteet ovat selvästi            pungissa 773 markkaa. Porvoon maalaiskun-
37725: ristiriitaisia voimassa olevan hallitusohjelman        nassa vastaava summa oli ainoastaan 586
37726: kanssa.                                                markkaa, jonka ylitti jopa 408 maan kaikista
37727:    Hallituksen muodostamisen yhteydessä so-            461 kunnasta.
37728: vittiin selkeästi ja yksiselitteisesti, ettei pakko-      Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskun-
37729: liitoksia toteuteta. Hallitusohjelmassa todetaan       nan välinen yhteistyö on tunnetusti hyvin
37730: muun muassa, että kunnallista itsehallintoa on         toimivaa, ja tavoitteena on sen edelleen kehit-
37731: vahvistettava ja että kuntien välisen yhteistyön       täminen, mistä molemmat kunnat ovat samaa
37732: muotoja on kehitettävä siten, että myös va-            mieltä.
37733: paaehtoista kunnallisen jaotuksen muutosta                Porvoon maalaiskunnan virallinen näkökan-
37734: edistetään. Kuntien pakkoliitokset merkitsevät         ta on tullut selkeästi esiin ja on esitetty useissa
37735: asiallisesti kunnallisen itsemääräämisoikeuden         yhteyksissä. Tämä merkitsee, että Porvoon
37736: ja samalla siis myös yksittäisen kansalaisen           maalaiskunta haluaa edelleenkin toimia itsenäi-
37737: demokraattisten oikeuksien karkeaa loukkaa-            senä kuntayksikkönä.
37738: mista.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37739:    Kuntien välisen yhteistyön edellytyksiä pide-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
37740: tään lisäksi erittäin olennaisina niiden edelleen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37741: kehittämisen kannalta. Hallitusohjelmaan myö-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37742: hemmin liitetty lisäpöytäkirja ei millään tavoin
37743: muuta tätä asiaintilaa.                                          Onko Hallitus tietoinen, että jatkuva
37744:    Tässä yhteydessä on ehkä syytä edelleen                    toiminta Porvoon kaupungin ja Por-
37745: viitata Hallitusmuodon 51 §:ään, jonka mu-                    voon maalaiskunnan pakkoliitoksen to-
37746: kaan kuntain hallinnon tulee perustua kansa-                  teuttamiseksi aiheuttaa huolestuneisuut-
37747: 4                                 1989 vp. -    KK n:o 684
37748: 
37749:       ta asianomaisissa kunnissa ja merkitsee         pakkoliitosvalmistelujen edelleen kehit-
37750:       erityisesti Porvoon maalaiskunnassa             telemistä vai poistaako Hallitus mah-
37751:       huomattavia vaikeuksia kunnan hoita-            dollisesti pakkoliitoshankkeen päiväjär-
37752:       miselle ja kehittämiselle, ja jos on,           jestyksestä?
37753:          jatkaako Hallitus tästä huolimatta
37754:     Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1990
37755: 
37756:                    Henrik Westerlund                 Marjatta Väänänen
37757:                    Päivi Varpasuo                    Eeva-Liisa Moilanen
37758:                                     Mauri Pekkarinen
37759:                                     1989 vp. -     KK n:o 684                                      5
37760: 
37761: 
37762: 
37763: 
37764:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     momentin mukaan kiinnitettävä huomiota
37766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      asianomaisten kuntien valtuustojen kantaan ja
37767: olette 26 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn         sen alueen asukkaiden mielipiteisiin, jota kun-
37768: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-   tajaon muutos koskisi tai johon se välittömästi
37769: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-        vaikuttaisi, samoin kuin maantieteellisiin olo-
37770: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu-       suhteisiin, talous- ja liike-elämän ja liikenneyh-
37771: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 684:          teyksien kannalta asiaan vaikuttaviin näkökoh-
37772:                                                    tiin sekä pyrkimyksiin kehittää aluejako hallin-
37773:           Onko Hallitus tietoinen, että jatkuva
37774:                                                    non ja muiden yhteiskunnallisten toimintojen
37775:        toiminta Porvoon kaupungin ja Por-
37776:        voon maalaiskunnan pakkoliitoksen to-       kannalta muutoinkin tarkoituksenmukaiseksi.
37777:                                                    Milloin sen kunnan valtuusto, jota kuntajaon
37778:        teuttamiseksi aiheuttaa huolestuneisuut-
37779:                                                    muutos koskisi, vastustaa muutosta, muutos
37780:        ta asianomaisissa kunnissa ja merkitsee
37781:                                                    saadaan lain 3 §:n nojalla määrätä toimeenpan-
37782:        erityisesti Porvoon maalaiskunnassa
37783:                                                    tavaksi vain, jos tärkeän yleisen edun on
37784:        huomattavia vaikeuksia kunnan hoita-
37785:                                                    katsottava sitä vaativan.
37786:        miselle ja kehittämiselle, ja jos on,
37787:                                                       Lain 4 §:n nojalla esityksen kuntajaon muut-
37788:           jatkaako Hallitus tästä huolimatta       tamisesta voi tehdä kunnan jäsen, kunnanval-
37789:        pakkoliittosvalmistelujen edelleen kehit-
37790:                                                    tuusto tai lääninhallitus. Esityksen Porvoon
37791:        telemistä vai poistaako Hallitus mah-
37792:                                                    maalaiskunnan alueen liittämisestä Porvoon
37793:        dollisesti pakkoliitoshankkeen päiväjär-
37794:                                                    kaupunkiin on tehnyt 11.7.1989 Uudenmaan
37795:        jestyksestä?
37796:                                                    lääninhallitus. Vireille tullut esitys on valmis-
37797:                                                    tehava mainitussa laissa säädetyssä järjestyk-
37798:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:
37799:                                                    sessä. Kysymyksessä tarkoitetun suunnitelman
37800:    Kuntajaotuksen tulee olla sellainen, että       laatiminen on osa laissa säädettyä esityksen
37801: kaikki kunnat pystyvät huolehtimaan kunnal-        valmistelua.
37802: lishallinnon vastuulla olevista kansalaisten pe-      Yhteiskunnan elinkeino- ja väestörakenne on
37803: ruspalveluista. Kuntajaon muuttamisesta päät-      muuttunut ja muuttumassa edelleen. Kuntien
37804: tää valtioneuvosto. Kuntajakoa voidaan kun-        rajat ovat ajalta, jolloin liikenteelliset olot
37805: tajaosta annetun lain (73/77) 2 §:n mukaan         olivat toiset kuin nykyisin. Näistä syistä on
37806: muuttaa, jos se on perusteltua kunnallishallin-    olemassa tarpeita kuntajaon kehittämiseksi.
37807: non palvelusten järjestämisen helpottamiseksi      Pakkoliitos on äärimmäinen keino, mutta se on
37808: tai kunnallishallinnon väestöpohjan ja talou-      kuitenkin edellä mainituin ehdoin käytettävis-
37809: dellisten voimavarojen vahvistamiseksi taikka      sä. Hallitus pyrkii edistämään vapaaehtoisia
37810: jos sitä muusta sellaisesta syystä on pidettävä    kuntaliitoksia, joiden toteuttaminen vaatii kui-
37811: tarpeellisena. Kuntajaon muuttamisen tarvetta      tenkin kuntien omaa aktiviteettia ja valmiutta
37812: ja mahdollisuuksia harkittaessa on lain 2 §:n 2    kunnallishallinnon kehittämiseen.
37813:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
37814: 
37815:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
37816: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 684
37817: 
37818: 
37819: 
37820: 
37821:                              Till Riksdagens Herr Talman
37822:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kommuners fullmäktiges ståndpunkt och åsik-
37823: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       terna hos invånarna inom det område som
37824: av den 26 januari 1990 till vederbörande          ändringen i kommunindelning skulle beröra
37825: medlem av statsrådet översänt avskrift av         eller direkt påverka, ävensom vid geografiska
37826: följande av riksdagsman Henrik Westerlund         förhållanden, vid synpunkter som med tanke
37827: m.fl. undertecknade spörsmål nr 684:              på näringsliv och trafikförbindelser inverkar på
37828:           Är Regeringen medveten om att den       saken samt vid strävandena att utveckla områ-
37829:        fortsatta aktiviteten för en tvångssam-    desindelningen på ett för förvaltningen och
37830:        manslagning av Borgå stad och Borgå        andra samhälleliga verksamheter även eljest
37831:                                                   ändamålsenligt sätt. Motsätter sig fullmäktige i
37832:        landskommun skapar oro i de berörda
37833:        kommunerna och innebär framförallt i       kommun, som skulle komma att beröras av
37834:                                                   ändring i kommunindelningen, sådan ändring,
37835:        Borgå landskommun betydande svårig-
37836:                                                   får det med stöd av 3 § bestämmas att den kan
37837:        heter med tanke på kommunens skötsel
37838:        och utveckling och om så är fallet,        genomföras endast om ändringen bör anses
37839:                                                   påkallad av vägande allmänt intresse.
37840:           kommer Regeringen det oaktat att
37841:        vidareutveckla tvångssammanslagnings-         Med stöd av lagens 4 § kan framställning om
37842:        förberedelserna eller kommer Regering-     ändring i kommunindelning göras av kommun-
37843:                                                   medlem, kommunfullmäktige eller länsstyrel-
37844:        en möjligen att avföra tvångssamman-
37845:        slagningsprojekt från dagordningen?        sen. Framställningen om Borgå landskommuns
37846:                                                   områdes sammanslagning till Borgå stad har
37847:                                                   gjots den 11.7.1989 av länstyrelsen i Nylands
37848:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
37849:                                                   Iän. Ett anhängiggjort ärende skall beredas i
37850: samt anföra följande:
37851:                                                   den ordning som är stadgad i den ifrågavaran-
37852:    Kommunindelningen skall vara sådan att         de lagen. Uppgörandet av den i spörsmålet
37853: alla kommuner förmår ombesörja sådan bas-         åsyftade planen är en del av den i lag stadgade
37854: service för medborgarna för viiken kommunal-      beredningen av ärendet.
37855: förvaltningen har ansvaret. Angående ändring         Samhällets närings- och befolkningsstruktur
37856: av kommunindelningen beslutar statsrådet. En-     har förändrats och förändras alltjämt. Kom-
37857: ligt 2 § lagen om kommunindelning (73/77) kan     munernas gränser härstammar från en tid då
37858: kommunindelning ändras försåvitt detta är         de trafikmässiga förhållandena var annorlunda
37859: motiverat för underlättande av ordnandet av       än vad de för närvarande är. Av dessa skäl
37860: den service som kommunalförvaltningen erbju-      föreligger behov av att utveckla kommunindel-
37861: der, eller för förstärkande av kommunalförvalt-   ningen. En tvångssammanslagning är en ytter-
37862: ningens befolkningsunderlag och ekonomiska        lighetsåtgärd, men den står likväl under ovan
37863: resurser eller försåvitt detta av annan sådan     nämnda villkor till buds. Regeringen strävar till
37864: orsak bör anses vara påkallat. Vid övervägan-     att främja frivilliga sammanslagningar, vilkas
37865: det av behovet och möjligheterna att ändra        förverkligande likväl kräver att kommunerna
37866: kommunindelning skall enligt lagens 2 § 2         själva är aktiva och har beredskap att utveckla
37867: mom. uppmärksamhet fästas vid vederbörande        kommunalförvaltningen.
37868:     Helsingfors den 16 februari 1990
37869: 
37870:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
37871:                                               1989 vp.
37872: 
37873: Kirjallinen kysymys n:o 685
37874: 
37875: 
37876: 
37877: 
37878:                                  Kohijoki: Koulujen rakentamismäärärahojen lisäämisestä
37879: 
37880: 
37881:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37882: 
37883:    Valtion tulo- ja menoarviossa yleisen koulun,    valtionosuutta. Näiden kantokykyluokkien
37884: peruskoulun ja lukion rakentamis- ja peruskor-      kunnista kuitenkin löytyvät myös ne kunnat,
37885: jausmäärärahat ovat pitkään olleet alimitoite-      jotka ovat joutuneet suorittamaan kouluraken-
37886: tut. Se on aiheuttanut välttämättömien hank-        tamista ilman valtionosuutta, jälkirahoitukseen
37887: keiden viivästymistä ja ruuhkaantumista. Erit-      tyytyen.
37888: täin suuri määrä koulujen rakentamis- ja pe-           Välttämätöntä olisi, että vastaisuudessa kou-
37889: ruskorjaushankkeita on valtionosuusmäärära-         lurakentamismäärärahoja entistä enemmän
37890: hojen puuttuessa vuosi vuoden jälkeen joudut-       kohdistettaisiin niihin lääneihin, joissa oppilas-
37891: tu siirtämään tuonnemmaksi. Sen seurauksena         määrien perusteella tarve on suurin, jälkeenjää-
37892: monissa kouluissa vallitseva tilanahtaus haittaa    neisyyttä eniten ja kysymyksessä ovat kunnat,
37893: vakavasti opetustyötä samoin kuin se, että          joiden osuus käyttökustannusten valtionosuu-
37894: monissa tapauksissa opetusta joudutaan anta-        den luovuttajina (menettäjinä) kasvattaa lain
37895: maan opetustiloissa, joiden käyttö viranomais-      (1147/88) tarkoittamaa kertymää kouluraken-
37896: ten toimesta kiellettäisiin, mikäli kysymyksessä    tamiseen.
37897: olisivat aikuisten ihmisten työhuonetilat Ah-          Edellä mainitun lain sisältämän velvoitteen,
37898: taista ja heikkokuntoisista opetustiloista kärsi-   kustannustason nousun ja erittäin vakavan
37899: vät tietenkin eniten oppilaat, mutta luonnolli-     jälkeenjääneisyyden huomioon ottaen tulisi pe-
37900: sesti myös aina koko koulun henkilökunta.           ruskoulu- ja lukiorakentamisen määrärahaa
37901:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-    lisätä jo kuluvan vuoden 1990 ensimmäisessä
37902: tionosuuksista ja -avustuksista annettua lakia      lisätalousarviossa ja sen jälkeen vuodesta 1991
37903: (1147/88) muutettiin 23.12.1988 siten, että         alkaen vuosittain, kunnes tilanne kouluraken-
37904: 4.-1 0. kantokykyluokkiin kuuluvien kuntien         nusten osalta muodostuu tyydyttäväksi.
37905: osalta alennettiin vuosiksi 1989-1993 käyttö-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37906: kustannusten valtionosuusasteikkoa yhdellä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37907: prosentilla ja sitä vastaavasti oli tarkoitus       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37908: lisätä mainittuina vuosina määrärahoja kun-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37909: tien peruskoulujen ja lukioiden rakentamista
37910: varten.                                                       Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
37911:    Kun esimerkiksi Turun ja Porin läänin 95                toimenpiteisiin talousarviomääräraho-
37912: kunnasta 48 eli yli puolet kuuluu 4.-1 0.                  jen lisäämiseksi koulurakentamisessa
37913: kantokykyluokkaan, menettävät kunnat vuo-                  vuosikausien ajan kestäneen jälkeenjää-
37914: sittain erittäin suuren summan, yli 10 miljoo-             neisyyden poistamiseksi?
37915: naa markkaa, koulujen käyttökustannusten
37916: 
37917:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1990
37918: 
37919:                                          Maunu Kohijoki
37920: 
37921: 
37922: 
37923: 
37924: 2900100
37925: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 685
37926: 
37927: 
37928: 
37929: 
37930:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaikean koulurakentamistilanteen vuoksi pe-
37932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
37933: olette 30 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn            osuuksista ja -avustuksista annettua lakia on
37934: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muutettu 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla
37935: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         lailla (1147 /88) väliaikaisesti siten, että kuntien
37936: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta               peruskoulun, lukion ja kirjaston käyttökustan-
37937: kirjallisesta kysymyksestä n:o 685:                   nusten valtionosuusprosenttia alennettiin vuo-
37938:                                                       siksi 1989-1993 yhdellä prosenttiyksiköllä.
37939:                                                       Näin säästyneet varat siirretään perustaruiskus-
37940:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
37941:                                                       tannuksiin käytettävien määrärahojen lisäämi-
37942:        toimenpiteisiin talousarviomääräraho-
37943:                                                       seen mainittuina vuosina. Lain voimaantulopy-
37944:        jen lisäämiseksi koulurakentamisessa
37945:        vuosikausien ajan kestäneen jälkeenjää-        kälään otettiin säännös, jossa säädetään koro-
37946:                                                       tuksen vähimmäistasosta. Säännöksen mukaan
37947:        neisyyden poistamiseksi?
37948:                                                       perustaruiskustannuksiin myönnetään vuosina
37949:                                                       1989-93 valtionosuutta ja -avustusta siten,
37950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            että luvan saaneiden hankkeiden normaalihin-
37951: taen seuraavaa:                                       noista lasketun valtionosuuden määrä on ylei-
37952:    Opetusministeriö ja lääninhallitukset myön-        sen kustannustason muutokset huomioon ot-
37953: tävät peruskoulun ja lukion perustamiskustan-         taen keskimäärin 50, vuosittain kuitenkin vä-
37954: nushankkeille rakentamisluvat kiireellisyyden         hintään 40 prosenttia suurempi kuin vuosina
37955: perusteella. Lääninhallitukset laativat kuntien       1983-87 myönnetyistä luvista aiheutuneen
37956: hakemusten perusteella läänikohtaiset kiireelli-      vastaavalla tavalla lasketun valtionosuuden ja
37957: syysjärjestysluettelot, joista kouluhallitus laatii   -avustuksen määrä.
37958: puolestaan valtakunnallisen kiireellisyysjärjes-         Koulurakentamiseen varattuja määrärahoja
37959: tyksen. Opetusministeriö on myöntänyt raken-          on siis viime vuosina tuntuvasti lisätty. Kun
37960: tamisluvat vähäisiä poikkeuksia lukuun otta-          tulo- ja menoarvion rakentamislupien myöntä-
37961: matta kouluhallituksen esityksen mukaisesti.          misvaltuus oli vuonna 1988 140 miljoonaa
37962: Rakennustarpeen kiireellisyyttä on arvioitava         markkaa, nousi se vuonna 1989 210 miljoo-
37963: tapauskohtaisesti koulutilojen saatavuuden pe-        naan markkaan. Vuoden 1990 tulo- ja menoar-
37964: rusteella. Asutuskeskuksen suuren koulun tai          viossa myöntämisvaltuus on 240 miljoonaa
37965: haja-asutusalueen pienen koulun kiireellisyys-        markkaa. Opetusministeriön hallinnonalan
37966: järjestystä ei voida suoraviivaisesti johtaa op-      yleissuunnitelmassa on varauduttu rakentamis-
37967: pilasluvusta. Rakentamismäärärahoja ei myös-          lupien myöntämisvaltuuden nostamiseen siten,
37968: kään tule kiintiöidä lääneittäin, koska kiireei-      että se vuosina 1991-93 olisi 259 miljoonaa
37969: lisyyttä on arvioitava koko maata koskevien           markkaa vuodessa vuoden 1990 kustannusta-
37970: kriteerien perusteella. Valtionosuusjärjestel-        sossa laskettuna.
37971: mien muutokset eivät oikeuta suosimaan joi-              Tyydyttävään koulutilojen riittävyyteen pää-
37972: hinkin kantokykyluokkiin kuuluvia kuntia.             syä on viime vuosina vaikeuttanut raken-
37973:    Peruskoulun ja lukion rakentamistarvetta ei        nusmarkkinoiden ylikuumeneminen, joka on
37974: voida valtiontaloudellisista syistä tyydyttää ly-     heijastunut myös koulurakentamiseen. Koulu-
37975: hyellä aikavälillä, koska rakentamisen myöntä-        rakentamisen kustannustaso on 1980-luvulla
37976: misvaltuutta ei voida nopeasti korottaa siinä         kohonnut yleistä kustannustason nousua jyr-
37977: määrin kuin kuntien omat suunnitelmat tai             kemmin. Valtionosuuden perusteena olevia
37978: toiveet edellyttäisivät. Lisäksi valtion on huo-      normaalihintoja on jouduttu korottamaan odo-
37979: lehdittava tasapuolisesti myös muiden koulu-          tettua enemmän, ja osa lisäresursseista on
37980: tusmuotojen rakentamistarpeista.                      kulunut näin hintatason nousun kompensoimi-
37981:                                     1989 vp. -     KK n:o 685                                    3
37982: 
37983: seen. Myös kansantaloudellisia näkökohtia on       mista. Opetusministeriö seuraa tnvnstJ raken-
37984: arvioitava ratkaistaessa, kuinka paljon julkinen   nusmarkkinoiden kehitystä ja sen vaikutusta
37985: valta eri suhdannevaiheissa rahoittaa rakenta-     koulurakentamiseen.
37986: 
37987:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1990
37988: 
37989:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
37990: 4                                     1989 vp. -      KK n:o 685
37991: 
37992: 
37993: 
37994: 
37995:                                Till Riksdagens Herr Talman
37996:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           måste staten rättvist tillgodose byggnadsbeho-
37997: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ven även i fråga om andra utbildningsformer.
37998: av den 30 januari 1990 till vederbörande                 På grund av den svåra situationen har lagen
37999: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          om statsandelar och statsunderstöd åt grund-
38000: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-            skolor, gymnasier och allmänna bibliotek tem-
38001: dertecknade spörsmål nr 685:                          porärt ändrats genom lagen av den 23 decem-
38002:                                                       ber 1988 (1147 /88) så att statsandelsprocenten
38003:           Ämnar Regeringen vidta brådskande           för grundsko1ornas, gymnasiernas och de all-
38004:        åtgärder för ökade budgetanslag i fråga        männa bib1iotekens driftskostnader är en pro-
38005:        om byggandet av skolor så att den              centenhet lägre för åren 1989-1993. De bespa-
38006:        eftersläpning som varat i åratal skall         rade medlen överförs till ökade anslag i anlägg-
38007:        kunna korrigeras?                              ningskostnaderna för dessa år. 1 lagens para-
38008:                                                       graf om ikraftträdande intogs ett stadgande om
38009:                                                       miniminivån på förhöjningen. Enligt detta
38010:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          stadgande beviljas statsandel och statsunder-
38011: följande:                                             stöd för anläggningskostnader under åren
38012:    Undervisningsministeriet och länsstyrelserna       1989-93 på så sätt att statsandelen uträknad
38013: beviljar byggnadstillstånd i angelägenhetsord-        på normalpriset för de projekt som fått till-
38014: ning för anläggning av grundskolor och gym-           stånd med beaktande av ändringarna i den
38015: nasier. På basis av kommunernas ansökningar           allmänna kostnadsnivån genomsnittligt är 50,
38016: gör länsstyrelserna upp förteckningar i angelä-       dock minst 40 procent högre än statsandelen
38017: genhetsordning länsvis, och skolstyrelsen gör         och statsunderstödet som på samma sätt uträk-
38018: för sin del upp en motsvarande ordning på             nats för de beviljade tillstånden för åren 1983-
38019: riksplan. Undervisningsministeriet har med            87.
38020: smärre undantag beviljat byggnadstillstånden i           Byggnadsanslagen för skolor har således
38021: enlighet med skolstyrelsens framställningar.          kännbart ökats under de senaste åren. Då
38022: Angelägenheten i byggnadsbehovet bör bedö-            befogenheterna att bevilja byggnadstillstånd
38023: mas från fall till fall på basis av tillgången till   1988 var 140 miljoner mark, steg de 1989 till
38024: skolutrymmen. Angelägenhetsordningen när              210 miljoner mark. Befogenheterna att bevilja
38025: det gäller en större skola i ett bosättningscen-      byggnadstillstånd är 240 miljoner mark i stats-
38026: trum eller en mindre skola i en glesbygd kan          budgeten 1990. Den allmänna planen för un-
38027: inte rätlinjigt härledas av elevantalet. Bygg-        dervisningsministeriets förvaltningsområde in-
38028: nadsanslagen får inte heller kvoteras länsvis         kluderar en reservation för att öka befogenhe-
38029: eftersom angelägenheten bör utvärderas ut-            terna att bevilja byggnadstillstånd för upp till
38030: g,ående från kriterier som gäller hela landet.        259 miljoner mark under åren 1991-93 enligt
38031: Andringarna i statsandelssystemen berättigar          kostnadsnivån 1990.
38032: inte till att prioritera kommuner som hör till           Överhettningen på byggmarknaden har un-
38033: vissa bärkraftsklasser.                               der de senaste åren försvårat möjligheterna att
38034:    På kort sikt är det av statsfinansiella skäl       få till stånd tillräckliga skolutrymmen. Kost-
38035: inte möjligt att tillfredsställa behovet av           nadsnivån för att bygga skolor har stigit
38036: grundskolor och gymnasier eftersom befogen-           brantare än de allmänna kostnadsstegringarna
38037: heterna att bygga inte snabbt kan höjas i en          på 1980-talet. Man har blivit tvungen att höja
38038: sådan takt att de motsvarar kommunernas               normalpriserna som utgör grunden för statsan-
38039: egna planer eller förhoppningar. Dessutom             delarna mera än förväntat, och en del av
38040:                                    1989 vp. -    KK n:o 685                                    5
38041: 
38042: tilläggsresurserna har gått åt tili kompensera   byggande under olika konjukturväxlingar. Un-
38043: den förhöjda kostnadsnivån. Nationalekonomis-    dervisningsministeriet följer intensivt utveck-
38044: ka aspekter bör även beaktas när man skall       lingen på byggmarknaden och verkningarna av
38045: avgöra i viiken mån statsmakten finansierar      den på byggandet av skolor.
38046: 
38047:     Helsingfors den 7 mars 1990
38048: 
38049:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
38050:                                              1989 vp.
38051: 
38052: Skriftligt spörsmål nr 686
38053: 
38054: 
38055: 
38056: 
38057:                                  Nordman: Om befriande av enskilda personers hjälpsändningar
38058:                                      tili utlandet från porto
38059: 
38060: 
38061:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38062: 
38063:    I dag står enskilda människor för ett värde-    på 10 kg tili exempelvis Po1en kostar 105 mk.
38064: fullt biståndsarbete vid sidan av det officiella   Detta begränsar självfaliet verksamheten.
38065: biståndsarbete som staten bedriver. Det sker           I Sverige har staten och postverket på prov
38066: exempelvis i form av hjälpsändningar tili Iänder   befriat försändelser tili Polen från porto. Ge-
38067: och tili enskilda familjer, som är i skriande      nom annonsering uppmuntrades alimänheten
38068: behov av förnödenheter av olika slag. Hur          tili att sända kläder mm. tili hjälpbehövande.
38069: vanligt är det inte att sortera kläder och annat   Aktionen pågick melian den 29 december 1981
38070: för vidarebefordran!                               och den 1 juli 1982. I dagens situation vore
38071:    Av gammalt har det handlat om utvecklings-      denna stödform värd att prövas även i vårt
38072: länderna och Iänder som drabbats av svåra          land, utan att begränsas tili ett enda land. Vissa
38073: naturkatastrofer eller väpnade och politiska       villkor i fråga om innehåll, transportsätt, tull-
38074: konflikter. De senaste åren har Polen varit        och införselbestämmelser mm. skulle härvid
38075: föremål för hjälpinsatser och för närvarande       följas.
38076: riktas blickarna även mot Rumänien och andra           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
38077: öststater.                                         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
38078:    Den här typen av frivillighjälp bör uppmunt-    föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
38079: ras i en värld, där människors levnadsvillkor      rådet ställa följande spörsmål:
38080: varierar så mycket från land tili land. Bara en
38081: del av hjälpsändningarna förmedlas via med-                   Vad är Regeringen beredd att göra
38082: borgar- och missionsorganisationer och med                 ifråga om post- och transportkostna-
38083: statsstöd för utvecklingsarbete. Många försän-             derna för enskilda personers hjälpsänd-
38084: delser bekostas helt av enskilda personer och              ningar tili nödställda i u-länder och
38085: familjer. Kostnaderna blir betydande: ett paket            andra länder?
38086: 
38087:      Helsingfors den 30 januari 1990
38088: 
38089:                                         Håkan Nordman
38090: 
38091: 
38092: 
38093: 
38094: 2900100
38095: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 686
38096: 
38097: Kirjallinen kysymys n:o 686                                                                Suomennos
38098: 
38099: 
38100: 
38101: 
38102:                                    Nordman: Yksityishenkilöiden ulkomaille osoittamien avustus-
38103:                                       lähetysten vapauttamisesta postimaksusta
38104: 
38105: 
38106:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38107: 
38108:    Nykyään yksityiset ihmiset vastaavat valtion          Ruotsissa valtio ja postilaitos ovat kokeeksi
38109: virallisen kehitysavun ohella arvokkaasta kehi-       vapauttaneet Puolaan osoitetut lähetykset pos-
38110: tysaputyöstä. Tämä tapahtuu esim. avustuslä-          timaksuista. Ilmoitusten avulla ihmisiä kannus-
38111: hetyksinä maihin ja yksittäisille perheille, joilla   tettiin lähettämään vaatteita ym. apua tarvitse-
38112: on huutava pula erilaisista tarvikkeista. Kuinka      ville. Toiminta kesti 29 päivästä joulukuuta
38113: tavallista onkaan vaatteiden ja muiden tarvik-        1981 aina 1 päivään heinäkuuta 1982. Nykyi-
38114: keiden lajittelu edelleen toimitettavaksi!            sessä tilanteessa tätä tukimuotoa kannattaisi
38115:    Vanhastaan kyse on ollut kehitysmaista ja          kokeilla myös maassamme siten, että sitä ei
38116: maista, jotka ovat joutuneet vaikeiden luon-          rajoitettaisi koskemaan vain yhtä ainoaa maa-
38117: nonkatastrofien tai aseellisten ja poliittisten       ta. Tiettyjä sisältöä, kuljetustapaa, tulli- ja
38118: konfliktien kohteeksi. Viime vuosina Puola on         maahantuontimääräyksiä ym. koskevia ehtoja
38119: ollut avustustoimien kohteena, ja tällä hetkellä      tulisi tällöin noudattaa.
38120: katseet kohdistuvat myös Romaniaan ja mui-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38121: hin itävaltioihin.                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38122:    Tällaista vapaaehtoisapua tulee kannustaa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38123: maailmassa, jossa ihmisten elinolot vaihtelevat       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38124: maittain hyvin paljon. Vain osa avustuslähetyk-
38125: sistä välitetään kansalais- ja lähetysjärjestöjen
38126: kautta ja kehitysyhteistyöhön tarkoitetun val-                 Mitä Hallitus on valmis tekemään
38127: tion tuen avulla. Yksittäiset henkilöt ja perheet            yksityishenkilöiden kehitysmaissa ja
38128: kustantavat kokonaan monet lähetykset. Kus-                  muissa maissa hätää kärsiville osoitta-
38129: tannukset muodostuvat huomattaviksi: kymme-                  mien avustuslähetysten posti- ja kulje-
38130: nen kilon paketti esim. Puolaan maksaa 105                   tuskustannusten hyväksi?
38131: markkaa. Tämä rajoittaa tietenkin toimintaa.
38132: 
38133:     Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1990
38134: 
38135:                                            Håkan Nordman
38136:                                    1989 vp. -    KK n:o 686                                     3
38137: 
38138: 
38139: 
38140: 
38141:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38142: 
38143:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    maksuista on sinänsä mielenkiintoinen ja kan-
38144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    natettava ajatus, on toiminnan järjestäminen ja
38145: olette 30 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn       valvonta käytännössä varsin hankalaa. Hyvän
38146: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     tarkoituksen varjolla olisi mahdollista ilman
38147: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kontrolloimismahdollisuutta toimittaa ulko-
38148: edustaja Håkan Nordmanin näin kuuluvasta         maille periaatteessa mitä tahansa lähetyksiä
38149: kirjallisesta kysymyksestä n:o 686:              yksityisinä avustuslähetyksinä. Yksityisen hy-
38150:                                                  väntekijän pienestä säästöstä koituisi Posti- ja
38151:          Mitä Hallitus on valmis tekemään
38152:                                                  telelaitokselle ja ; , :iskunnalle hallitsematto-
38153:        yksityishenkilöiden kehitysmaissa ja
38154:                                                  masti paisuva kustannuserä.
38155:        muissa maissa hätää kärsiville osoitta-
38156:                                                     Edellä olevan perusteella ei voida pitää edes
38157:        mien avustuslähetysten posti- ja kulje-
38158:                                                  asian kokeilua tarkoituksenmukaisena. Lienee-
38159:        tuskustannusten hyväksi?
38160:                                                  kin tarkoituksenmukaista, että yksityishenkilöt
38161:                                                  pyrkisivät avustusten lähettämisessä yhteistyö-
38162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38163:                                                  hön esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin kans-
38164: vasti seuraavaa:
38165:                                                  sa, jolloin apu varmimmin menee kontrolloi-
38166:   Vaikka yksityishenkilöiden ulkomaille osoit-   dusti perille oikeaan osoitteeseen apua tarvit-
38167: tamien avustuslähetysten vapauttaminen posti-    seville.
38168: 
38169:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
38170: 
38171:                                                           Liikenneministeri Raimo Vistbacka
38172: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 686
38173: 
38174: 
38175: 
38176: 
38177:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38178:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i praktiken synnerligen svårt att arrangera och
38179: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         övervaka en sådan verksamhet. Under före-
38180: av den 30 januari 1990 till vederbörande            vändningen att något sker för ett gott ändamål
38181: medlem av statsrådet översänt avskrift av           skulle det vara möjligt att som enskilda hjälp-
38182: följande av riksdagsman Håkan Nordman un-           sändningar sända i princip hurudana försän-
38183: dertecknade spörsmå1 nr 686:                        delser som helst till utlandet, utan att det finns
38184:                                                     några möjligheter att kontrollera dem. Av de
38185:           Vad är Regeringen beredd att göra
38186:                                                     enskilda välgörarnas små besparingar skulle
38187:        ifråga om post- och transportkostna-
38188:        derna för enskilda personers hjä1psänd-      Post- och televerket och samhället åsamkas
38189:                                                     kostnader som sväller okontrollerbart.
38190:        ningar till nödställda i u-länder och
38191:                                                        Till följd av vad som anförts ovan kan det
38192:        andra länder?
38193:                                                     inte anses vara ändamålsen1igt ens med försök
38194:                                                     i saken. Det torde också vara ändamålsenligt
38195:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38196:                                                     att privatpersoner försöker sända sina under-
38197: samt anföra följande:
38198:                                                     stöd i samarbete med t.ex. Röda Korset, varvid
38199:   Fastän befriandet av enskilda personers           hjälpen säkrast och på ett kontrollerat sätt
38200: hjälpsändningar till utlandet från porto i sig är   kommer fram till de hjälpbehövande.
38201: en intressant tanke värd att understödas, är det
38202:     Helsingfors den 22 februari 1990
38203: 
38204:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
38205:                                                1989 vp.
38206: 
38207: Skriftligt spörsmål nr 687
38208: 
38209: 
38210: 
38211: 
38212:                                   Nyman: Om minskningen av utsläpp från Neste Oy:s anlägg-
38213:                                      ningar i Sköldvik
38214: 
38215: 
38216:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38217:    1 sitt svar på det skriftliga spörsmålet nr 625   Nestes förvaltningsråd, svarar undvikande på
38218: om åtgärder för att förbättra skogarnas hälso-       frågan om Nestes roll i luftföroreningarna i
38219: tillstånd i Östra Nyland har miljöminister Kaj       Östra Nyland frågar man sig om det finns
38220: Bärlund i synnerligen allmänna ordalag givit         något som förlamar regeringens möjligheter att
38221: ett svar, där han undvikit att ge entydiga           kräva snabbare åtgärder och öppnare informa-
38222: besked om vilka åtgärder regeringen egentligen       tion när det gäller utsläppen från Neste. Un-
38223: är beredd att vidta.                                 dertecknad efterlyser därför ett ingående svar
38224:    Svaret handlar om tillsättande av utredning-      på frågan vilka alla ämnen som ingår i Nestes
38225: ar, om internationella avtal på lång sikt och om     utsläpp, hur stora de är, och hur de är
38226: förhoppningar om minskningar av förorenande          relaterade tili gränsvärden som är relevanta
38227: utsläpp under en rundligt tilitagen framtid.         med tanke på påverkan på miljön och männi-
38228: Svaret är ingalunda ägnat att lugna de oroliga       skornas hälsa. Hälsovårdsmyndigheterna bör
38229: medborgare, som ställer sig frågan om den            beordras tili strängare kontroll av de utsläpp,
38230: nuvarande och framtida miljökvaliteten i sina        som tili synes hämningslöst förekommer från
38231: hemtrakter. Befolkningen i den Östra delen av        Neste särskilt på för iakttagare obekväm tid av
38232: Nyland, det gäller i synnerhet kommunerna            dygnet.
38233: Borgå landskommun, Borgå stad, Sibbo, Borg-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
38234: näs, Askola, Pukkila, Mörskom, Pernå, Liljen-        den ordning 37 § l mom. riksdagsordningen
38235: dal, Lappträsk, Lovisa och Strömfors har nu i        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
38236: allt större skaror börjat samlas kring medbor-       rådet ställa följande spörsmål:
38237: garrörelser med öppet uttalade målsättningar
38238: att tiligripa utomparlamentariska metoder.                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen
38239: Miljövårdsfrågan är beträffande luftförorening-             vidta i syfte att förutom utredningar,
38240: arna central för skogarnas del, men självfallet             förhandlingar och teoretiska resone-
38241: särskilt fundamental för människornas hälsa,                mang komma med konkreta och klara
38242: och frammanar idag något som kunde likna en                 yrkanden med krav på nedskärning av
38243: tidsinställd bomb.                                          utsläpp som förstör naturen och inver-
38244:     1 svaret uppehåller sig minister Bärlund                kar menligt på de omkringboendes häl-
38245: beträffande Östra Nyland enbart vid frågan om               sa vid Nestes anläggningar i Sköldvik
38246: svavelutsläpp. Det är ingen hemlighet att det               samt
38247: som oroar östnylänningarna mest är utsläppen                  ge fullständig information om dessa
38248: från Nestes anläggningar i Sköldvik. När mil-               utsläpp och deras inverkan på miljö och
38249: jöministern, som själv har säte och stämma i                hälsa?
38250:      Helsingfors den 31 januari 1990
38251: 
38252:                                          Per-Henrik Nyman
38253: 
38254: 
38255: 
38256: 
38257: 290010D
38258: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 687
38259: 
38260: Kirjallinen kysymys n:o 687                                                              Suomennos
38261: 
38262: 
38263: 
38264: 
38265:                                  Nyman: Neste Oy:n Sköldvikin laitosten päästöjen vähentämi-
38266:                                      sestä
38267: 
38268: 
38269:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38270:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen n:o       tulevat päästöt. Kun ympäristöministeri, jolla
38271: 625, joka koski toimenpiteitä Itä-Uudenmaan        itsellään on puhevalta Nesteen hallintoneuvos-
38272: metsien terveydentilan parantamiseksi, ympä-       tossa, vastaa vältellen kysymykseen Nesteen
38273: ristöministeri Kaj Bärlund on hyvin yleisin        roolista Itä-Uudenmaan ilmansaasteisiin, jou-
38274: sanakääntein antanut vastauksen, jossa hän on      tuu kysymään, onko olemassa jotakin, joka
38275: välttänyt antamasta selkeää tietoa toimenpiteis-   lamaannuttaa hallituksen mahdollisuudet vaa-
38276: tä, joihin hallitus olisi oikeastaan valmis ryh-   tia nopeampia toimenpiteitä ja avoimempaa
38277: tymään.                                            informaatiota Nesteen päästöjen osalta. Alle-
38278:    Vastauksessa puhutaan selvitysten asettami-     kirjoittanut pyytääkin tämän vuoksi perusteel-
38279: sesta, pitkän tähtäyksen kansainvälisistä sopi-    lista vastausta kysymykseen, mitkä kaikki ai-
38280: muksista ja toiveista saastuttavien päästöjen      neet sisältyvät Nesteen päästöihin, kuinka suu-
38281: vähenemisestä kaukana tulevaisuudessa. Vas-        ria ne ovat ja miten ne suhtautuvat ympäristön
38282: taus ei suinkaan ole omiaan rauhoittamaan          ja ihmisen terveyden kannalta relevantteihin
38283: huolestuneita kansalaisia, jotka ihmettelevät      raja-arvoihin. Terveydenhuoltoviranomaiset tu-
38284: kotiseutujensa ympäristön nykyistä ja tulevaa      lee määrätä tiukentamaan niiden päästöjen
38285: laatua. Itäisen Uudenmaan väestö erityisesti       valvontaa, joita tulee estottomasti Nesteeltä
38286: Porvoon maalaiskunnassa, Porvoon kaupun-           erityisesti tarkkailun kannalta epämukavaan
38287: gissa, Sipoossa, Pornaisissa, Askolassa, Pukki-    vuorokaudenaikaan.
38288: lassa, Myrskylässä, Pernajassa, Liljendalissa,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38289: Lapinjärvellä, Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38290: on nyt yhä suurempina joukkoina alkanut            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38291: kokoontua kansalaisliikkeiksi, jotka avoimesti     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38292: ovat asettaneet tavoitteekseen ulkoparlamen-
38293: taaristen menetelmien käytön. Ympäristökysy-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38294: mys on ilmansaasteiden osalta keskeinen met-              ryhtyä selvitysten, neuvottelujen ja teo-
38295: sien kannalta, mutta tietysti erityisen perusta-          reettisten pohdiskelujen lisäksi esittääk-
38296: vanlaatuinen ihmisten terveydelle, ja se on               seen konkreettisia ja selviä vaatimuksia
38297: tuomassa nykyään esiin aikapommiin verratta-              luontoa tuhoavien ja ympäristössä asu-
38298: vaa ilmiötä.                                              vien ihmisten terveyteen haitallisesti
38299:    Vastauksessaan ministeri Bärlund pitäytyy              vaikuttavien päästöjen vähentämiseksi
38300: Itä-Uudenmaan osalta ainoastaan rikkipäästö-              Nesteen laitoksilla Sköldvikissä sekä
38301: jä koskevaan kysymykseen. Ei kuitenkaan ole                 antaakseen täydellistä tietoa näistä
38302: mikään salaisuus, että itäuusmaalaisia huoles-            päästöistä ja niiden ympäristö- ja ter-
38303: tuttavat eniten Nesteen laitoksilta Sköldvikistä          veysvaikutuksista?
38304:            i
38305:     Helsin~ssä 31 päivänä tammikuuta 1990
38306: 
38307:                                         Per-Henrik Nyman
38308:                                                     1989 vp. -    KK n:o 687                                               3
38309: 
38310: 
38311: 
38312: 
38313:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                    Vinyylikloridi . . . . . . . . . . . . . . . 1983-89   60%
38315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                     Org. hapot .................. 1987-89                  95%
38316: olette 31 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn
38317: kirjeenne n:o 3333 ohella toimittanut valtioneu-                     Koska edellä mainitutkaan parannukset ei-
38318: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                      vät ole riittäviä, sisältyy Neste Oy:n investoin-
38319: kansanedustaja Nymanin näin kuuluvasta kir-                       tiohjelmaan vuosille 1989-92 Porvoon tehtai-
38320: jallisesta kysymyksestä n:o 687:                                  den päästöjä vähentäviä investointeja yhteensä
38321:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                 440 milj. mk. Näiden investointien ansiosta
38322:           ryhtyä selvitysten, neuvottelujen ja teo-               rikkidioksidipäästöjen väheneminen verrattuna
38323:           reettisten pohdiskelujen lisäksi esittääk-              vuoden 1980 tasoon muodostuu 83 %:ksi ja
38324:           seen konkreettisia ja selviä vaatimuksia                typen oksidien päästöjen vähenemä 43 %:ksi
38325:           luontoa tuhoavien ja ympäristössä asu-                  vuodesta 1987. Toteutettavana olevien inves-
38326:           vien ihmisten terveyteen haitallisesti                  tointien ansiosta myös hiilivetypäästöt ilmaan
38327:           vaikuttavien päästöjen vähentämiseksi                   alenevat tämän ja ensi vuoden aikana vähin-
38328:           Nesteen laitoksilla Sköldvikissä sekä                   tään 50%.
38329:              antaakseen täydellistä tietoa näistä                    Vuonna 1987 eli ennen vastikään toteutettuja
38330:           päästöistä ja niiden ympäristö- ja ter-                 ja valmisteilla olevia ympäristönsuojelutoimen-
38331:           veysvaikutuksista?                                      piteitä Neste Oy:n osuus rikkilaskeumasta 10
38332:                                                                   km:n etäisyydellä Sköldvikistä oli Ilmatieteen
38333:                                                                   laitoksen selvityksen mukaan noin 17 %. Neste
38334:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                      Oy:n rikkidioksidipäästöjen kokonaismääräksi
38335: vasti seuraavaa:                                                  v. 1992 arvioidaan noin 9 000 t, kun vielä
38336:    Päästöt ilmaan ovat kiistatta vaikuttamassa                    vuonna 1980 päästöt olivat 54 000 t ja vuonna
38337: haitallisesti Suomen luontoon. Vaikka sekä                         1989 noin 17 000 t. Siten jalostustekniikan ke-
38338: tehtyjen laskelmien että Ilmatieteen laitoksen                    hittämisellä on voitu eliminoida huomattava
38339: suorittamien mittausten mukaan pääosa Suo-                        osa Porvooseen tulevan raakaöljylaadun rikki-
38340: men ilmatilassa olevista haitta-aineista on pe-                   pitoisuuden erityisesti metsille aiheuttamista
38341: raiSln Suomen rajojen ulkopuolelta, tarvitaan                     ongelmista. On arvioitavissa, että myös vastai-
38342: myös kotimaassa tehokkaita toimenpiteitä.                         suudessa Suomeen jalostettavaksi saatava öljy
38343: Neste Oy on uhrannut huomattavasti varoja                         sisältää rikkiä, joten rikinpoistomenetelmien
38344: erilaisiin Itä-Uudenmaan ympäristöä suojele-                      kehittämiseen on edelleen kiinnitettävä huo-
38345: viin toimenpiteisiin, ja tällä toiminnalla on                     miota.
38346: kiistatta saavutettu jo tuloksia erityisesti ver-                    Typen oksidien osalta tietoja päästöjen kau-
38347: rattaessa nykytilannetta vaikkapa 1980-luvun                      kokulkeutumista ei ole saatavissa. Neste Oy:n
38348: alun tilanteeseen.                                                tuotantolaitosten osuus alueen pääkaupunki-
38349:    Neste Oy:n Porvoon laitosten investoinnit                      seutu-Riihimäki-Lahti-Kuusankoski-An-
38350: ympäristön suojelemiseksi ja tuotteiden ympä-                     jalankoski-Kotka typen oksidien päästöistä
38351: ristöominaisuuksien parantamiseksi ovat nyky-                     oli ympäristönsuojelurekisterin mukaan n.
38352: rahassa laskettuna olleet tähän mennessä kaik-                    10 % eli suhteellisesti selvästi pienempi kuin
38353: kiaan noin 1,5 mrd mk. Näillä investoinneilla                     Nesteen osuus vastaavan alueen rikkidioksidi-
38354: on mm. vähennetty jätevesipäästöjä ratkaise-                      päästöistä (35 % ).
38355: vasti ja saatu haitalliset yhdisteet lähes elimi-                    Valtakunnallisissa ohjelmissa edellytetään
38356: noiduksi jätevesistä. Ilmaan tapahtuvissa pääs-                   rikkidioksidipäästöjen vähenemistä 50 %:lla
38357: töissä on vähentymistä tapahtunut seuraavasti:                    vuoteen 1993 mennessä ja typen oksidien pääs-
38358:                                                                   töjen vähentämistä 30 %:lla vuoteen 1998 men-
38359: S0 2 -päästöt . . . . . . . . . . . . . . . . . 1980--89   70 %   nessä, joten Neste Oy:n toimenpiteillä päästöjä
38360: NOx-päästöt. ................ 1987-89                      30%    on jo nyt vähennetty selvästi enemmän kuin
38361: Styreeni ...................... 1987-90                    70%    valtakunnalliset tavoitteet edellyttäisivät. Neste
38362: 4                                   1989 vp. -     KK n:o 687
38363: 
38364: Oy:n ja yleensäkin Suomen teollisuuden aiheut-      netta eikä vuosien takaisia olosuhteita koske-
38365: taman ympäristökuormituksen vähentyessä on          viin tietoihin.
38366: niin Itä-Uudenmaan kuin muunkin Suomen                 Kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyi jo
38367: metsien tila entistäkin suuremmalta osin riip-      runsas vuosi sitten toimenpiteisiin ympäristön-
38368: puvainen siitä, missä määrin naapurimaat pys-       suojelunäkökohtien saamiseksi entistä keskei-
38369: tyvät vähentämään omia päästöjään.                  semmin osaksi energiapolitiikkaa ja yleistä teol-
38370:    Vaikka      ympäristönsuojelutoimenpiteistä,     lisuuspolitiikkaa. Tätä tehtävää helpottaa se,
38371: meneillään olevista investoinneista ja ympäris-     että valtion omistuksessa olevat yhtiöt ovat
38372: tönsuojelussa saavutetuista tuloksista onkin        keskeisessä asemassa eniten ympäristövaiku-
38373: saatavissa sekä viranomaisilta että teollisuus-     tuksia omaavilla toimialoilla maassamme.
38374: yrityksiltä runsaasti tietoa, ei näitä tietoja      Kauppa- ja teollisuusministeriö on todennut,
38375: useinkaan käytetä hyväksi ympäristöasioista         että valtionyhtiöiden ympäristönsuojelutehtä-
38376: käytävässä keskustelussa. Tämä on tullut eri-       vät on organisoitu hyvin ja vastuut kaikilla
38377: tyisen selvästi esille viime aikoina Sköldvikin     tasoilla määritelty selkeästi. Valtionyhtiöiden
38378: laitosten päästöjen ja ympäristövaikutusten         ympäristönsuojelutoimenpiteitä on jo nyt te-
38379: julkisessa käsittelyssä. Tiedotusta Sköldvikin      hostettu huomattavasti valtakunnallisia koko-
38380: laitosten päästöjen kehityksestä, niiden vaiku-     naistavoitteita nopeammin, ja kauppa- ja teol-
38381: tuksista ja päästöjen vähentämiseksi toteute-       lisuusministeriö on parhaillaan selvittämässä,
38382: tuista ja suunnitelluista toimenpiteistä ollaan-    onko ympäristöpäästöjen vähentämisohjelmien
38383: kin tehostamassa, jotta keskustelu entistä          edelleennopeuttamiselle teknisiä ja taloudellisia
38384: useammin pohjautuisi olemassa olevaa tilan-         edellytyksiä.
38385: 
38386:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1990
38387: 
38388:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
38389:                                     1989 vp. -     KK n:o 687                                                       5
38390: 
38391: 
38392: 
38393: 
38394:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38395:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        S0 2-utsläpp . . . . . . . . . . . . . . . . . 1980-89         70%
38396: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        NOx-utsläpp ................. 1987-89                          30%
38397: nr 3333 av den 31 januari 1990 tili vederbö-       Styren . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1987-90   70%
38398: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       Vinylklorid . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1983-89        60%
38399: av följande av riksdagsman Nyman underteck-        Org. syror ................... 1987-89                         95%
38400: nade spörsmål nr 687:
38401:                                                        Eftersom inte heller de ovan nämnda förbätt-
38402:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ringarna är tillräckliga ingår det i Neste Oy:s
38403:        vidta i syfte att förutom utredningar,      investeringsprogram för åren 1989-92 investe-
38404:        förhandlingar och teoretiska resone-        ringar för totalt 440 milj. mk för en minskning
38405:        mang komma med konkreta och klara           av utsläppen från Borgå-fabrikerna. Tack vare
38406:        yrkanden med krav på nedskärning av         dessa investeringar blir minskningen av svavel-
38407:        utsläpp som förstör naturen och inver-      dioxidutsläppen 83 % jämfört med nivån år
38408:        kar menligt på de omkringboendes häl-       1980 och kväveoxidutsläppen 43 % jämfört
38409:        sa vid Nestes anläggningar i Sköldvik       med år 1987. Som en följd av dessa investe-
38410:                                                    ringar kommer också kolväteutsläppen i luften
38411:        samt
38412:          ge fullständig information om dessa       under detta och nästa år att sjunka med
38413:        utsläpp och deras inverkan på miljö och     åtminstone 50%.
38414:        hälsa?                                          År 1987, d.v.s. innan de nyligen genomförda
38415:                                                    och planerade miljövårdsåtgärderna vidtagits,
38416:                                                    var Neste Oy:s andel av svavelnedfallet på ett
38417:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38418:                                                    avstånd av 10 km från Sköldvik enligt Meteo-
38419: samt anföra följande:                              rologiska institutets utredning ca 17 %. Den
38420:   Utsläppen i luften inverkar obestridligen        totala mängden svaveldioxidutsläpp från Neste
38421: negativt på naturen i Finland. Också om            Oy beräknas år 1992 vara ca 9 000 t då den
38422: huvuddelen av de skadliga ämnen som finns i        ännu år 1980 uppgick tili 54 000 t och år 1989
38423: det finska luftrummet enligt gjorda beräkning-     tili ca 17 000 t. Följaktligen har man genom att
38424: ar och av Meteorologiska institutet utförda        utveckla ratfineringstekniken kunnat eliminera
38425: mätningar kommer in över gränserna behövs          en avsevärd del av de problem som i synnerhet
38426: det även här hemma effektiva åtgärder. Neste       skogarna förorsakas av svavelhalten i kvalite-
38427: Oy har använt mycket resurser på olika åtgär-      ten på den råolja som kommer tili Borgå. Man
38428: der som skyddar miljön i Östra Nyland. Med         kan förvänta sig att den olja som kommer tili
38429: denna verksamhet har det obestridligen redan       Finland för raffinering också i framtiden kom-
38430: åstadkommits resultat i synnerhet om man           mer att innehålla svavel, vilket gör att upp-
38431: jämför nuläget med t.ex. situationen vid början    märksamhet fortsättningsvis bör fästas vid ut-
38432: av 1980-talet.                                     vecklingen av avsvavlingsmetoderna.
38433:   De investeringar som har gjorts vid Neste            1 fråga om kväveoxiderna finns det inga
38434: Oy:s anläggningar i Borgå för att skydda           uppgifter att tillgå om de utsläpp som kommer
38435: miljön och förbättra produkternas miljöegen-       in över gränserna fjärran ifrån. Neste Oy:s
38436: skaper har hittills uppgått tili ca 1,5 mrd mk     produktionsanläggningars andel av kväveoxid-
38437: omräknat i nutida penningvärde. Genom dessa        utsläppen i området huvudstadsregionen-Riihi-
38438: investeringar har bl.a. utsläppen av avfallsvat-   mäki-Lahtis-Kuusankoski-Anjalankoski-
38439: ten minskats i avgörande grad och de skadliga      Kotka var enligt miljövårdsregistret ca 10 %,
38440: föreningarna så gott som helt eliminerats ur       d.v.s. relativt sett klart mindre än Nestes andel
38441: avfallsvattnet. De utsläpp som sker i luften har   av svaveldioxidutsläppen i samma område
38442: minskat enligt följande:                           (35 %).
38443: 6                                   1989 vp. -     KK n:o 687
38444: 
38445:     1 de riksomfattande programmen förutsätts       na de var för flera år sedan har man följakt-
38446: att svaveldioxidutsläppen minskas med 50 %          ligen börjat effektivera informationen om ut-
38447: till utgången av år 1993 och kväveoxidutsläp-       vecklingen vad gäller utsläppen från anlägg-
38448: pen med 30 % till utgången av år 1998, vilket       ningarna i Sköldvik, verkningarna av dessa och
38449: gör att utsläppen med de åtgärder Neste Oy          de åtgärder som vidtagits och som planeras för
38450: har vidtagit redan nu har minskat klart mera        att minska utsläppen.
38451: än de riksomfattande målen skulle förutsätta. 1        Handels- och industriministeriet vidtog re-
38452: och med att den miljöbelastning Neste Oy och        dan för drygt ett år sedan åtgärder för att få
38453: den finska industrin i allmänhet står för min-      med miljövårdssynpunkterna som en allt vikti-
38454: skar, är situationen för skogarna både i Östra      gare del av energipolitiken och av industripo-
38455: Nyland och i det övriga Finland i allt högre        litiken i allmänhet. Denna uppgift underlättas
38456: grad beroende av hur mycket grannländerna           av att de bolag staten äger intar en central
38457: kan minska sina utsläpp.                            ställning inom de branscher som mest inverkar
38458:     Fastän det finns mycket information att få      på miljön i vårt land. Handels- och industri-
38459: både av myndigheterna och industriföretagen         ministeriet har konstaterat att statsbolagens
38460: om miljövårdsåtgärder, pågående investeringar       miljövårdsuppgifter är välorganiserade och att
38461: och de resultat som uppnåtts inom miljövården       ansvaret har definierats klart på alla nivåer.
38462: utnyttjas denna information inte särskilt ofta i    Statsbolagens miljövårdsåtgärder har redan nu
38463: debatten om miljöfrågor. Detta har särskilt         effektiverats avsevärt mycket snabbare än vad
38464: tydligt kommit fram i den aktuella behandling-      som förutsatts i de riksomfattande totalmål-
38465: en i offentligheten av utsläppen från och           sättningarna och handels- och industriministe-
38466: miljöverkningarna av anläggningarna i Sköld-        riet håller som bäst på att utreda om det finns
38467: vik. För att denna diskussion i högre grad än       tekniska och ekonomiska förutsättningar att få
38468: tidigare skall basera sig på uppgifter om det       de program som gäller en minskning av mil-
38469: aktuella läget och inte om förhållandena såda-      jöutsläppen att gå ännu snabbare.
38470:     Helsingfors den 12 mars 1990
38471: 
38472:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
38473:                                             1989 vp.
38474: 
38475: Skriftligt spörsmål nr 688
38476: 
38477: 
38478: 
38479: 
38480:                                 Nyman: Om miljöministerns medlemskap i Neste Oy:s förvalt-
38481:                                    ningsråd
38482: 
38483: 
38484:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38485: 
38486:    U nder den senaste tiden har frågan om         laget Neste är inte tiliräckligt för att övertyga
38487: medlemmars av statsrådet jäv i olika samman-      medborgarna om att statsrådet handlar med
38488: hang diskuterats. Likaså har den diskuterats      fuli opartiskhet och objektivitet när det gälier
38489: inom olika partier. Väldigt långt handlar det     miljökraven på Neste-bolaget.
38490: om medborgarnas tilitro tili och förtroende för      Jävsfrågor är svåra och får självfaliet inte
38491: beslutsfattarnas förmåga att fatta sina beslut    leda tili orimligheter, men med tanke på rege-
38492: utgående ifrån sin roli som företrädare för       ringens trovärdighet vore det skäl att verkligen
38493: folket, opåverkade av motstridiga personliga      noggrant se över och pröva en linje där inte
38494: intressen.                                        intressekonflikter föreligger.
38495:    Som ett konkret exempel på ovanstående            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
38496: kan hänvisas tili den oroliga medborgaropinion    den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
38497: som finns i Östra Nyland, som tar sig uttryck i   föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
38498: bekymmer för luftföroreningarnas inverkan på      rådet ställa följande spörsmål:
38499: miljö och hälsa. Där är statsbolaget Neste den
38500: överlägset största miljöbelastaren genom sin                Anser Regeringen det vara förenligt
38501: petrokemiska anläggning i Sköldvik.                      med sin trovärdighet att medlem av
38502:    Det som i mycket hög grad oroar medbor-               statsrådet sitter med i statsbolags för-
38503: garna är det faktum att den medlem av                    valtningsråd där intressekonflikt upp-
38504: statsrådet som är landets miljöminister, samti-          står såsom miljöministern i Neste samt
38505: digt sitter som medlem av statsbolaget Nestes               vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
38506: förvaltningsråd, dvs. det beslutande organet.            ta för att öka sin trovärdighet genom
38507: Ett besked om att miljöministern jävar sig när           att eliminera dylika missförhållanden?
38508: statsrådet behandlar frågor som berör statsbo-
38509:     Helsingfors den 31 januari 1990
38510: 
38511:                                        Per-Henrik Nyman
38512: 
38513: 
38514: 
38515: 
38516: 2900100
38517: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 688
38518: 
38519: Kirjallinen kysymys n:o 688                                                                Suomennos
38520: 
38521: 
38522: 
38523: 
38524:                                  Nyman: Ympäristöministerin jäsenyydestä Neste Oy:n hallinto-
38525:                                      neuvostossa
38526: 
38527: 
38528:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38529:    Viime aikoina on eri yhteyksissä keskusteltu     vosto toimii täysin puolueettomasti ja objektii-
38530: valtioneuvoston jäsenten jääviyskysymyksestä.       visesti Neste-yhtiöön kohdistuvien ympäristö-
38531: Samoin asiasta on keskusteltu eri puolueissa.       vaatimusten osalta.
38532: Hyvin pitkälle kyse on kansalaisten uskosta ja         Jääviyskysymykset ovat vaikeita, eivätkä ne
38533: luottamuksesta päätöksentekijöiden kykyyn           tietenkään saa johtaa kohtuuttomuuksiin. Kui-
38534: tehdä päätöksensä kansan edustajina antamat-        tenkin hallituksen uskottavuuden huomioon
38535: ta ristiriitaisten henkilökohtaisten intressien     ottaen olisi todellakin perusteellisesti tarkastel-
38536: vaikuttaa niihin.                                   tava ja kokeiltava linjaa, jossa ei olisi eturisti-
38537:    Konkreettisena esimerkkinä edellä mainitus-      riitoja.
38538: ta voidaan viitata Itä-Uudellamaalla esiinty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38539: vään huolestuneeseen kansalaismielipiteeseen,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38540: joka ilmenee huolena ilmansaasteiden ympäris-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38541: tö- ja terveysvaikutuksista. Siellä valtionyhtiö    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38542: Neste on ehdottomasti suurin ympäristökuor-
38543: mittaja Sköldvikin petrokemian laitoksen                       Katsooko Hallitus olevan uskotta-
38544: vuoksi.                                                     vuutensa kanssa sopusoinnussa, että
38545:    Hyvin suuresti kansalaisia huolestuttaa, että            valtioneuvoston jäsen on valtionyhtiön,
38546: maan ympäristöministerinä toimiva valtioneu-                kuten ympäristöministeri Nesteen, hal-
38547: voston jäsen samanaikaisesti on valtionyhtiö                lintoneuvostossa tilanteessa, jossa syn-
38548: Nesteen hallintoneuvoston eli päättävän elimen              tyy eturistiriita, sekä
38549: jäsen. Tieto siitä, että ympäristöministeri jää-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38550: vää itsensä valtioneuvoston käsitellessä valtion-           ryhtyä lisätäkseen uskottavuuttaan
38551: yhtiö Nestettä koskevia asioita, ei riitä saamaan           poistamalla tällaiset epäkohdat?
38552: kansalaisia vakuuttuneiksi siitä, että valtioneu-
38553: 
38554:     Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1990
38555: 
38556:                                         Per-Henrik Nyman
38557:                                       1989 vp. -      KK n:o 688                                      3
38558: 
38559: 
38560: 
38561: 
38562:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueetto-
38564: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        muutta vaarantavan vaikutuksen on oltava
38565: hemies, 31 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn           suunnilleen samanasteinen kuin erityisesti mää-
38566: kirjeenne n:o 3334 ohella toimittanut valtioneu-      ritellyissä esteellisyysperusteissa. Vertailukoh-
38567: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          teeksi soveltuu näistä erityisesti säännös yhtei-
38568: kansanedustaja Nymanin näin kuuluvasta kir-           sön hallituksen jäsenyydestä aiheutuvasta es-
38569: jallisesta kysymyksestä n:o 688:                      teellisyydestä. Tämän lähtökohtana on ollut,
38570:                                                       että mainitussa asemassa oleva henkilö vaikut-
38571:           Katsooko Hallitus olevan uskotta-
38572:        vuutensa kanssa sopusoinnussa, että            taa välittömästi yhteisön päätösten tekemiseen,
38573:                                                       jolloin hän on myös sille toiminnastaan vas-
38574:        valtioneuvoston jäsen on valtionyhtiön,
38575:                                                       tuussa. Yleislausekkeenomainen esteellisyyspe-
38576:        kuten ympäristöministeri Nesteen, hal-
38577:                                                       ruste saattaisi soveltua hallintoneuvoston jäse-
38578:        lintoneuvostossa tilanteessa, jossa syn-
38579:                                                       nyyteen valtionyhtiöissä ottaen huomioon, että
38580:        tyy eturistiriita, sekä
38581:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        näissä on hallintoneuvostolle yleensä pidätetty
38582:                                                       osakeyhtiölain sallimat enimmät toimivaltuudet
38583:        ryhtyä lisätäkseen uskottavuuttaan
38584:                                                       ja siten myös päätösvaltaa erinäisissä yhtiön
38585:        poistamalla tällaiset epäkohdat?
38586:                                                       kannalta merkityksellisissä asioissa.
38587:                                                          Oikeudellisesti on vaikea yksiselitteisesti ar-
38588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vioida esteellisyyden rajoja hallintomenettely-
38589: vasti seuraavaa:                                      lain yleislausekkeen perusteella. Säännöstä on
38590:    Kysymys valtioneuvoston jäsenen osallistu-         kuitenkin tulkittava suppeasti muun muassa
38591: misesta valtionyhtiön hallintoneuvoston toi-          aiheettomien jääväysten välttämiseksi. Valtio-
38592: mintaan on kaksitahoinen. Yhtäältä on arvioi-         neuvostossa onkin noudatettu käytäntöä, jon-
38593: tava esteellisyyden syntymistä ja sen vaikutuk-       ka mukaan hallintoneuvoston puheenjohtaja
38594: sia, toisaalta taas tarkasteltava kysymystä, oli-     on valtioneuvostossa esteeilinen osallistumaan
38595: siko valtioneuvoston jäsenen pidättäydyttävä          asian käsittelyyn, muu jäsen taas yleensä ei,
38596: mainitunlaisesta osallistumisesta.                    paitsi milloin hän on ollut käsittelemässä val-
38597:    Vuoden 1983 alusta voimaan tullut hallinto-        tioneuvostossa esillä olevaa asiaa jo asianomai-
38598: menettelylaki sisältää yksityiskohtaiset mää-         sen yhtiön hallintoneuvostossa. Käytäntö on
38599: räykset esteellisyysperusteista. Laki koskee          muovautunut jo ennen hallintomenettelylain
38600: myös valtioneuvoston jäseniä hallintoasioiden         voimaantuloa, ja se perustunee käsitykselle
38601: osalta. Laissa mainittuja erityisiä esteellisyyspe-   hallintoneuvoston puheenjohtajan suuremmas-
38602: rusteita täydentää yleislausekkeenomaisena es-        ta tosiasiallisesta vaikutusvallasta hallintoneu-
38603: teellisyysperusteena säännös, jonka mukaan            voston muiden jäsenten asemaan verrattuna.
38604: esteellisyys syntyy myös, jos luottamus virka-        Mikäli tätä nykyisenkin hallituksen omaksu-
38605: miehen puolueettomuuteen vaarantuu muusta             maa käytäntöä nähtäisiin tarpeelliseksi tiuken-
38606: kuin laissa nimenomaan mainitusta syystä.             taa, sen perusteet olisi haettava ilmeisesti ylei-
38607: Esteellisyyssäännöstön tarkoituksena on turva-        semmältä tasolta, ei lainsäädännöstä.
38608: ta käsittelyn puolueettomuus ja toisaalta suo-           Mitä tulee kysymyksessä erityisesti mainit-
38609: jata yleisön luottamusta hallinnon toimintaan,        tuun ympäristöministerin asemaan Neste Oy:n
38610: josta viimeksi mainitusta yleislauseke on nimen-      hallintoneuvoston jäsenenä, ei hän edellä tode-
38611: omaisena ilmauksena.                                  tun mukaisesti ole yleensä esteeilinen ao. yhtiön
38612:    Yhtiön hallintoneuvoston jäsenyys ei sellai-       asioita valtioneuvostossa käsiteltäessä. Milloin
38613: senaan aiheuta esteellisyyttä. Esteellisyys voi       ministeri on esteellinen, ei hän voi valtioneu-
38614: kuitenkin syntyä myös tämän tehtävän johdos-          vostossa osallistua asian käsittelyyn ja hänen on
38615: ta edellä mainitun yleislausekkeen perusteella.       itse oma-aloitteisesti todettava esteellisyytensä.
38616: Hallintomenettelylain perusteluissa on katsot-        Vakiintunut on myös menettely, että valtioneu-
38617: tu, että tällaisen syyn on oltava yleensä myös        voston pöytäkirjaan merkitään esteellisyydet.
38618: 4                                      1989 vp. -       KK n:o 688
38619: 
38620:    Hallitusmuodossa säädetyistä valtioneuvos-           kunnan jäsenenä. Perusteluna tälle on lausuttu,
38621: ton jäsenten kelpoisuusehdoista ei ilmene eikä          että asianomaisen ministerin toimintaa valtio-
38622: niitä ole tulkittu siten, että ne estäisivät valtio-    neuvoston jäsenenä ja yhtiön edustajana ei ole
38623: neuvoston jäsentä toimimasta eri yhteisöjen             mahdollista riittävällä selvyydellä erottaa toi-
38624: hallintoelinten jäsenenä. Virkamiesoikeudelli-          sistaan.
38625: nen sivutoimikielto ei liioin ole sovellettavissa          Edellä mainittu eduskunnan perustuslakiva-
38626: valtioneuvoston jäseniin. Yksittäistapauksissa          liokunnan lausuma voisi toimia suositusluon-
38627: esteellisyyden vaikutus on eliminoitu, kuten            teisena ohjeena asianomaisten valtioneuvoston
38628: edellä jo on todettu, siten, että ministeri on          jäsenten harkitessa tehtäviensä asianmukaisen
38629: pidättäytynyt asian käsittelystä valtioneuvos-          hoidon vaatimia edellytyksiä. Eräät valtioneu-
38630: tossa.                                                  voston jäsenet ovatkin oma-aloitteisesti pidät-
38631:    Esteellisyydestä asioiden käsittelyyn mahdol-        täytyneet mainitunlaisista tehtävistä.
38632: lisesti aiheutuvien haittavaikutusten johdosta
38633: on toisinaan myös esitetty, että valtioneuvoston           Periaatteessa ei ole mitään estettä sille, että
38634: jäsenet pidättäytyisivät hallintoelinten jäsenyy-       hallituksen nimityksen yhteydessä sen jäseniltä
38635: destä ainakin valtionyhtiöissä. Muun muassa             tarvittaessa edellytettäisiin eroamista määrä-
38636: eduskunnan perustuslakivaliokunta on vuonna             tyistä tehtävistä. Luonnollisesti näistä asioista
38637: 1981 lausunut, että sen mielestä ei ollut asian-        voidaan myös antaa tarvittaessa suosituksia.
38638: mukaista eikä suotavaa, että kauppa- ja teolli-         Kun osallistumisjärjestelyistä on saatavissa
38639: suusministeri tai muu valtioneuvoston jäsen             kiistattomia etuja, on näitä kuitenkin verratta-
38640: ministeriössä, jonka alainen valtionyhtiö on tai        va niihin mahdollisiin epäkohtiin, joiden pois-
38641: jonka tehtäviin kuuluu valtionyhtiöitä koske-           taminen vaatisi yleisiä valtioneuvoston jäseniin
38642: vien päätöksien valmistelu, toimii valtionyhtiön        kohdistuvia rajoituksia valtionyhtiöiden hallin-
38643: hallintoneuvoston puheenjohtajana tai johto-            toneuvostotyöskentelyyn osallistumiselle.
38644: 
38645:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1990
38646: 
38647:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
38648:                                     1989 vp. -    KK n:o 688                                      5
38649: 
38650: 
38651: 
38652: 
38653:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38654:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        allmänhet också skall kunna upptäckas av en
38655: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utomstående och att den äventyrande inverkan
38656: nr 3334 av den 31 januari 1990 tili vederbö-       detta har på opartiskheten skall vara ungefär
38657: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       lika stor som i de särskilt definierade jävsgrun-
38658: av följande av riksdagsman Nyman underteck-        derna. Av dessa passar särskilt stadgandet om
38659: nade spörsmål nr 688:                             jäv på grund av medlemskap i en sammanslut-
38660:           Anser Regeringen det vara förenligt      nings styrelse såsom jämförelseobjekt. Utgångs-
38661:        med sin trovärdighet att medlem av          punkten för detta har varit att en person i
38662:        statsrådet sitter med i statsbolags för-    nämnda ställning direkt påverkar sammanslut-
38663:        valtningsråd där intressekonflikt upp-      ningens beslutsfattande, varvid han också an-
38664:        står såsom miljöministern i Neste samt      svarar för sin verksamhet inför denna. Jävs-
38665:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     grunder i form av en allmän klausul kunde
38666:        ta för att öka sin trovärdighet genom       även lämpa sig i fråga om medlemskap i
38667:        att eliminera dylika missförhållanden?     förvaltningsrådet i ett statsbolag med beaktan-
38668:                                                   de av att förvaltningsråden i dessa i allmänhet
38669:                                                   har getts största möjliga befogenheter som
38670:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       aktiebolagslagen tillåter och därmed även be-
38671: samt anföra följande:                             slutanderätten i vissa ärenden som är av
38672:    Frågan om statsrådets medlemmars delta-         betydelse för bolaget.
38673: gande i verksamheten inom statsbolagens för-          Juridiskt är det svårt att entydigt bedöma
38674: valtningsråd är tudelad. A ena sidan bör man      gränserna för jäv på basis av den allmänna
38675: bedöma när jäv uppkommer och inverkan av          klausulen i lagen om förvaltningsförfarande.
38676: detta, å andra sidan bör man granska frågan       Stadgandet måste dock toikas snävt bl.a. för
38677: om statsrådets medlemmar borde avhålla sig        att obefogad jäv skall kunna undvikas. I
38678: från dylikt deltagande.                           statsrådet har man följaktligen iakttagit en
38679:    Lagen om förvaltningsförfarande, som träd-     praxis enligt viiken förvaltningsrådets ordfö-
38680: de i kraft vid ingången av år 1983, innehåller    rande är jävig att delta i behandlingen av ett
38681: detaljerade bestämmelser om grunderna för         ärende i statsrådet medan övriga medlemmar i
38682: jäv. Lagen gäller också statsrådsmedlemmarna      allmänhet inte är det, förutom då de redan i
38683: i förvaltningsärenden. De speciella jävsgrunder   vederbörande bolags förvaltningsråd har varit
38684: som nämns i lagen kompletteras av ett stad-       med om att behandla ett ärende som tas upp i
38685: gande om grunderna för jäv i form av en           statsrådet. Denna praxis har utkristalliserat sig
38686: allmän klausul. Enligt detta stadgande upp-       redan innan lagen om förvaltningsförfarande
38687: kommer jäv också i de fall då tilltron tili en    trädde i kraft och den torde basera sig på
38688: tjänstemans opartiskhet äventyras av andra        åsikten att förvaltningsrådets ordförande har
38689: orsaker än de i lagen uttryckligen nämnda.        ett större faktiskt inflytande än de övriga
38690: Avsikten med de rättsinstitut som gäller jäv är   medlemmarna. Om det anses nödvändigt att
38691: att garantera att behandlingen är opartisk och    göra denna praxis, som också den nuvarande
38692: dessutom att trygga allmänhetens förtroende       regeringen omfattar, strängare bör grunderna
38693: för verksamheten inom förvaltningen. På det       för detta uppenbarligen sökas på högre nivå,
38694: sistnämnda är den allmänna klausulen en           inte i lagstiftningen.
38695: uttrycklig yttring.                                   Vad gäller miljöministerns ställning som
38696:    Medlemskap i ett bolags förvaltningsråd        medlem i Neste Oy:s förvaltningsråd, vilket
38697: medför inte i sig jäv. Jäv kan dock också         särskilt nämns i spörsmålet, är han i enlighet
38698: uppkomma med anledning av detta uppdrag på        med det ovan konstaterade allmänt taget inte
38699: basis av ovan nämnda allmänna klausul. I          jävig då ifrågavarande bolags ärenden behand-
38700: motiveringarna tili lagen om förvaltningsförfa-   las i statsrädet. Om ministern är jävig kan han
38701: rande har det ansetts att ett dylikt skäl i       inte delta i behandlingen av ärendet i statsrådet
38702: 6                                    1989 vp. -     KK n:o 688
38703: 
38704: och han skall själv på eget initiativ konstatera     område statsbolag hör eller till vars uppgifter
38705: att han är jävig. Det är också praxis att jäv        det hör att bereda beslut som gäller statsbolag.
38706: antecknas i statsrådets protokoll.                   Såsom grund för detta har det uttryckts att det
38707:    Ur de behörighetsvillkor för statsrådets med-     inte är möjligt att tillräckligt klart skilja åt
38708: lemmar som stadgas i regeringsformen framgår         vederbörande ministers verksamhet som med-
38709: inte och de har inte heller tolkats så att de        lem av statsrådet och som representant för
38710: skulle hindra statsrådets medlemmar från att         bolaget.
38711: vara medlemmar i olika sammanslutningars                Det ovan nämnda uttalandet av riksdagens
38712: förvaltningsorgan. Det tjänstemannarättsliga         grundlagsutskott kan fungera som en anvisning
38713: förbudet mot bisysslor skall inte i alltför hög      av rekommenderande karaktär då vederböran-
38714: grad tillämpas på statsrådets medlemmar. 1           de statsrådsmedlemmar överväger vad som
38715: enskilda fall har inverkan av jäv eliminerats,       krävs för att deras uppgifter skall kunna skötas
38716: såsom ovan redan har konstaterats, på så sätt        på ett ändamålsenligt sätt. Vissa statsrådsmed-
38717: att ministern har avhållit sig från behandlingen     lemmar har följaktligen på eget initiativ avstått
38718: av ifrågavarande ärende i statsrådet.                från dylika uppdrag.
38719:    På grund av de eventuella negativa verkning-
38720: arna av jäv vid behandlingen av ärenden har             1 princip finns det inga hinder för att man, i
38721: man ibland även föreslagit att statsrådets med-      samband med utnämningen av regeringen, av
38722: lemmar skulle avstå från medlemskap åtmin-           dess medlemmar vid behov kunde förutsätta att
38723: stone i statsbolagens förvaltningsorgan. Bland       de avstår från vissa uppdrag. Naturligtvis kan
38724: andra riksdagens grundlagsutskott uttalade sig       rekommendationer också ges i dessa frågor om
38725: år 1981 om att det enligt dess åsikt inte är         det behövs. Eftersom arrangemanget med del-
38726: lämpligt och inte heller rekommendabelt att          tagande medför obestridliga fördelar måste
38727: handels- och industriministern eller någon an-       dessa emellertid jämföras med de eventuella
38728: nan medlem av statsrådet verkar som ordfö-           missförhållanden för vilkas undanröjande det
38729: rande för förvaltningsrådet eller som medlem         krävs allmänna, på statsrådsmedlemmarna in-
38730: av direktionen för ett statsbolag om han             riktade begränsningar av deltagandet i arbetet
38731: arbetar på ett ministerium till vars verksamhets-    inom statsbolagens förvaltningsråd.
38732: 
38733:     Helsingfors den 12 mars 1990
38734: 
38735:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
38736:                                               1989 vp.
38737: 
38738: Skriftligt spörsmål nr 689
38739: 
38740: 
38741: 
38742: 
38743:                                  Rehn: Om ratificering av konventionen om skydd av kulturellt
38744:                                      värdefull egendom
38745: 
38746: 
38747:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38748: 
38749:    År 1954 slöts i Haag ett internationellt avtal      Haag-konventionen från 1954 rörande kul-
38750: om skydd för kulturellt värdefull egendom vid       turellt värdefulla föremål har inte ratificerats
38751: väpnad konflikt (Convention for the protection      av Finland. Frågan har blivit speciellt aktuell
38752: of cultural property in case of armed conflict,     då Rumäniens nationalbibliotek förstördes i
38753: The Hague 1954). Fram tili år 1966 hade 54          brand vid den väpnade konflikten i december
38754: Iänder biträtt konventionen och till det anslut-    1989. Årtusendens kulturarv kan förgöras ge-
38755: na protokollet hade 50 Iänder anslutit sig.         nom en enskild brandbomb. Det vore väsent-
38756: Principen om att skydda och undantaga vissa         ligt att Finland skulle ratificera avtalet för att
38757: mål och områden och freda dem från alla             sedan kunna vara aktivt med om att utvidga
38758: krigshandlingar även i fall av väpnad konflikt      området för föremål fredade för krigshandling-
38759: är viktig. Traditionellt har barn, kvinnor,         ar.
38760: sårade, sjuka, krigsfångar och civilbefolkning         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
38761: ansetts skyddade, liksom sjukhus och vissa          den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
38762: byggnadskonstruktioner som dammar i princip         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
38763: är förbjudna mål för bombningar.                    rådet ställa följande spörsmål:
38764:    I dagens värld vore det skäl att utvidga
38765: kretsen av föremål förbjudna att utsättas för                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
38766: krigshandlingar. Som exempel kan nämnas                    vidta för att Finland i skyndsam ord-
38767: kärnkraftverk, kemiska fabriker, oljefält, fartyg          ning skall ratificera Haag-konventionen
38768: med kemikalie- eller oljelast och liknande                 om skydd av kulturellt värdefull egen-
38769: föremål, vars förstörelse kan förorsaka ekoka-             dom samt för att verka för ett utvidgat
38770: tastrofer, och som i värsta fall kan drabba icke           skydd av föremål som skyddas vid
38771: krigföran_Sle land.                                        väpnade konflikter?
38772: 
38773:      Helsingfors den 30 januari 1990
38774: 
38775:                                           Elisabeth Rehn
38776: 
38777: 
38778: 
38779: 
38780: 290010D
38781: 2                                     1989 vp. -      KK n:o 689
38782: 
38783: Kirjallinen kysymys n:o 689                                                                   Suomennos
38784: 
38785: 
38786: 
38787: 
38788:                                    Rehn: Kulttuuriomaisuuden suojelua koskevan yleissopimuksen
38789:                                       ratifioimisesta
38790: 
38791: 
38792:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38793: 
38794:    Vuonna 1954 solmittiin Haagissa kansainvä-             Suomi ei ole ratifioinut vuodelta 1954 peräi-
38795: linen sopimus kulttuuriomaisuuden suojelusta          sin olevaa arvokkaita kulttuurikohteita koske-
38796: aseellisen selkkauksen sattuessa (Convention          vaa Haagin sopimusta. Kysymyksestä on tullut
38797: for the protection of cultural property in case       erityisen ajankohtainen, koska Romanian kan-
38798: of armed conflict, The Hague 1954). Vuoteen           salliskirjasto tuhoutui aseellisesta selkkauksesta
38799: 1966 mennessä 54 maata oli liittynyt sopimuk-         aiheutuneessa tulipalossa joulukuussa 1989.
38800: seen ja 50 maata sopimukseen liitettyyn pöytä-        Yksittäinen palopommi voi tuhota vuosituhan-
38801: kirjaan. Periaate tiettyjen kohteiden ja alueiden     sien kulttuuriperinnön. Olisi tärkeää, että Suo-
38802: suojelemisesta ja erottamisesta sekä niiden rau-      mi ratifioisi sopimuksen, jotta tämän jälkeen
38803: hoittamisesta kaikilta sotatoiminnoilta myös          voisimme olla aktiivisesti mukana laajentamas-
38804: aseellisen selkkauksen sattuessa on tärkeä. Pe-       sa sotatoimilta rauhoitettujen kohteiden aluet-
38805: rinteisesti lapsia, naisia, haavoittuneita, sairai-   ta.
38806: ta, sotavankeja ja siviiliväestöä on pidetty              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38807: suojattuna. Samoin sairaalat ja eräät rakennel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38808: mat kuten padot ovat periaatteessa kiellettyjä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38809: pommituskohteita.                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38810:    Nykymaailmassa olisi syytä laajentaa sota-
38811: toimilta kiellettyjen kohteiden piiriä. Esimerk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38812: kinä voidaan mainita ydinvoimalat, kemialliset                ryhtyä, jotta Suomi kiireellisesti ratifioi-
38813: tehtaat, öljykentät, kemikaali- tai öljylastia                si Haagin yleissopimuksen kulttuuri-
38814: kuljettavat alukset ja vastaavat kohteet, joiden              omaisuuden suojelusta ja toimisi aseel-
38815: tuhoaminen voi aiheuttaa ekokatastrofin, joka                 lisissa selkkauksissa suojeltavien kohtei-
38816: voi pahimmassa tapauksessa kohdistua sotaa-                   den suojan laajentamiseksi?
38817: käymättömään maahan.
38818: 
38819:     Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1990
38820: 
38821:                                             Elisabeth Rehn
38822:                                       1989 vp. -      KK n:o 689                                       3
38823: 
38824: 
38825: 
38826: 
38827:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38828:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kavarikoimaan edellä mainitun omaisuuden
38829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alueellaan ja palauttamaan sen takaisin.
38830: olette 30 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn                Liittyminen Haagin vuoden 1954 yleissopi-
38831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mukseen ja pöytäkirjaan on vuosien kuluessa
38832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ollut useita kertoja esillä, mutta liittymisestä
38833: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta         vastaavien viranomaisten kesken ei ole saavu-
38834: kysymyksestä n:o 689:                                 tettu riittävää yksimielisyyttä.
38835:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Viime syksyn aikana opetusministeriö ja
38836:        ryhtyä, jotta Suomi kiireellisesti ratifioi-   toisaalta myös ulkoasiainministeriö ovat pyy-
38837:        si Haagin yleissopimuksen kulttuuri-           täneet eri viranomaisilta lausunnot sopimuk-
38838:        omaisuuden suojelusta ja toimisi aseel-        seen ja pöytäkirjaan liittymisestä. Kaikilta ta-
38839:        lisissa selkkauksissa suojeltavien kohtei-     hoilta saatujen liittymistä puoltavien lausunto-
38840:        den suojan laajentamiseksi?                    jen perusteella opetusministeriö on helmikuun
38841:                                                       alussa esittänyt ulkoasiainministeriölle toimen-
38842:                                                       piteisiin ryhtymistä Suomen liittymiseksi Haa-
38843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38844:                                                       gin vuoden 1954 yleissopimukseen ja pöytäkir-
38845: vasti seuraavaa:                                      jaan. Ulkoasiainministeriö näin ollen jatkaa
38846:    Haagin vuoden 1954 yleissopimus, joka kos-         liittymistä koskevia valmisteluja tarkoitukse-
38847: kee kulttuuriomaisuuden suojelua aseellisen           naan, että se tapahtuisi ensi tilassa.
38848: selkkauksen sattuessa, asettaa velvollisuuksia           Suomi on saattanut voimaan vuonna 1981
38849: sekä rauhan ajalle että sodan tai muun aseel-         kansainvälisten ja kansainvälistä luonnetta
38850: lisen selkkauksen varalta. Yleissopimus määrit-       vailla olevien aseellisten selkkausten yleissopi-
38851: telee kulttuuriomaisuuden käsitteen yksityis-         muksesta vuonna 1977 tehdyt Geneven vuoden
38852: kohtaisesti. Yleissopimuksen mukaan kulttuu-           1949 yleissopimuksen lisäpöytäkirjat Molem-
38853: riomaisuuden suojelu tarkoittaa tämän omai-           mat lisäpöytäkirjat sisältävät määräyksiä vaa-
38854: suuden turvaamista ja kunnioittamista. Edellä         rana olevia voimia sisältävien laitosten ja ra-
38855: mainittu suojelu koskee myös kulttuuriomai-           kennelmien suojelemisesta. Edellä mainittuihin
38856: suutta, joka on toisen sopimusvaltion alueella.       laitoksiin, kuten patoihin, valleihin ja ydinkäyt-
38857: Tästä voidaan poiketa vain pakottavien soti-          töisiin sähkövoimalaitoksiin ei saa kohdistaa
38858: laallisten syiden ehdottomasti niin vaatiessa.        aseellista toimintaa tai kostotoimia. Lisäpöytä-
38859: Kulttuuriomaisuudelle voidaan myöntää eri-            kirjat kieltävät myös sellaiset sodankäyntime-
38860: koissuojelua merkitsemällä se "Kansainväliseen        netelmät, joiden tarkoituksena tai oletettavana
38861: luetteloon erikoissuojelun alaisesta kulttuuri-       seurauksena on vahinko luonnolliselle ympäris-
38862: omaisuudesta". Sopimusvaltiot sitoutuvat ta-          tölle ja siten vaara väestön terveydelle tai
38863: kaamaan erikoissuojelussa olevan kulttuuri-           eloonjäämiselle. Laajan tulkinnan mukaan so-
38864: omaisuuden koskemattomuuden.                          tatoimia ei siten saa kohdistaa esimerkiksi
38865:    Rauhan aikana sopimusvaltioiden tulee yleis-       öljykenttiin eikä kemiallisiin tai muihin vaaral-
38866: sopimuksen mukaan mm. sisällyttää armeijan            lisia aineita tuottaviin tehtaisiin tai laitoksiin.
38867: ohjesääntöihin tai ohjeisiin määräyksiä, jotka           Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on
38868: varmistavat sen, että sopimusta noudatetaan.          vuodesta 1982 alkaen käsitellyt joka toinen
38869: Lisäksi koulutuksessa tulisi sotavoimia opettaa       vuosi mainittujen Geneven lisäpöytäkirjojen
38870: kunnioittamaan kaikkien kansojen kulttuuria           allekirjoittamis- ja ratifiointitilannetta Suomen,
38871: ja kulttuuriomaisuutta.                               Ruotsin, Norjan ja Tanskan aloitteesta. Asia
38872:    Yleissopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan       on jälleen syksyllä alkavan Yhdistyneiden Kan-
38873: mukaan osapuolet sitoutuvat estämään kult-            sakuntien 45. yleiskokouksen asialistalla. Yleis-
38874: tuuriomaisuuden viennin miehitetyltä alueelta.        kokous on hyväksymässään päätöslauselmassa
38875: Lisäksi pöytäkirja velvoittaa sopimusvaltiot ta-      säännönmukaisesti vedonnut jäsenvaltioihin,
38876: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 689
38877: 
38878: että ne harkitsisivat pöytäkirjojen ratifioimista   Geneven vuoden 1977 lisäpöytäkirjat ja on
38879: tai niihin liittymistä.                             aktiivisesti toiminut niiden allekirjoittamisen ja
38880:    Koska Suomi on liittymässä Haagin vuoden         ratifioinnin edistämiseksi, Hallitus katsoo, että
38881: 1954 yleissopimukseen ja pöytäkirjaan ja koska      kansanedustaja Rehnin kysymys ei anna aihet-
38882: Suomi on omalta osaltaan saattanut voimaan          ta laajempiin toimenpiteisiin.
38883:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
38884: 
38885:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
38886:                                       1989 vp. -     KK n:o 689                                      5
38887: 
38888: 
38889: 
38890: 
38891:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38892: 
38893:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          parterna att på sitt eget territorium beslagta
38894: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ovan nämnd egendom och återbörda den tili
38895: av den 30 januari 1990 tili vederbörande             ursprungslandet.
38896: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Frågan om Finlands anslutning tili 1954 års
38897: följande av riksdagsledamot Rehn underteck-          Haag-konvention och det tili konventionen
38898: nade spörsmål nr 689:                                fogade protokoliet har under årens lopp flera
38899:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             gånger behandlats, men tiliräcklig enighet har
38900:                                                      inte nåtts melian de myndigheter som ansvarar
38901:        vidta för att Finland i skyndsam ord-
38902:                                                      för en anslutning.
38903:        ning skali ratificera Haag-konventionen
38904:        om skydd av kulturelit värdefuli egen-           Förra hösten inbegärde dels undervisnings-
38905:        dom samt för att verka för ett utvidgat       ministeriet, dels utrikesministeriet utlåtanden
38906:        skydd av föremål som skyddas vid              av olika myndigheter rörande en anslutning tili
38907:        väpnade konflikter?                           konventionen och protokollet. På basis av
38908:                                                      utlåtandena, vilka alla förordade en anslutning,
38909:                                                      gjorde undervisningsministeriet i början av
38910:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38911:                                                      februari en framstälining hos utrikesministeriet
38912: samt anföra följande:
38913:                                                      om vidtagande av åtgärder för Finlands anslut-
38914:    Haag-konventionen av år 1954, som gälier          ning tili 1954 års Haag-konvention och det tili
38915: skydd av kulturelit värdefuli egendom vid            konventionen fogade protokoliet. Sålunda fort-
38916: väpnad konflikt, uppstälier förpliktelser både       sätter utrikesministeriet sina förberedelser för
38917: för fredstid och med tanke på krig elier annan       en anslutning i den avsikten att denna skali ske
38918: väpnad konflikt. I konventionen definieras           så snart som möjligt.
38919: begreppet kulturelit värdefuli egendom ingåen-          År 1981 bringade Finland för sin del i kraft
38920: de. Enligt konventionen betyder skydd av             de tili 1949 års Geneve-konventionen fogade
38921: kulturelit värdefuli egendom att denna egen-         tiliäggsprotokolien av år 1977 rörande skydd
38922: dom tryggas och respekteras. Skyddet gälier          för offren i internationella väpnade konflikter
38923: också sådan kulturelit värdefuli egendom som         och rörande skydd för offren i väpnade kon-
38924: befinner sig på en annan konventionsstats            flikter utan internationeli karaktär. Båda tili-
38925: territorium. Avvikelser från detta kan göras         1äggsprotokollen innehåller bestämme1ser om
38926: bara om tvingande militära skäl absolut så           skydd av anläggningar och instaliationer som
38927: kräver. Kulturelit värdefuli egendom kan be-         innehålier far1iga krafter. Ovan avsedda an-
38928: viljas särskilt skydd genom att den antecknas i      läggningar, dammar, vallar och kärnkraftverk,
38929: den internationelia förteckningen över kultu-        får inte göras till föremål för anfall eller
38930: relit värdefuli egendom, som är föremål för          repressalier. Tiliäggsprotokollen förbjuder även
38931: särskilt skydd. Konventionsstaterna förbinder        användning av stridsmetoder som syftar tili att
38932: sig att garantera integritet för kulturelit värde-   elier kan förväntas förorsaka skada på den
38933: fuli egendom som är föremål för särskilt skydd.      naturliga miljön och därigenom inverka men-
38934:    Under fredstid skali konventionsstaterna en-      ligt på befolkningens hälsa eller möjligheter tili
38935: ligt konventionen i bl.a. armens reglementen         överlevnad. Enligt en vid tolkning får krigs-
38936: elier anvisningar inta föreskrifter som säker-       handlingar sålunda inte gälia t.ex. oljefält samt
38937: ställer att konventionen följs. Dessutom skali       fabriker och anläggningar som producerar ke-
38938: militären i samband med sin utbildning lära sig      miska elier andra farliga ämnen.
38939: att respektera varje folks kultur och kulturelia        Förenta Nationernas generalförsamling har
38940: egendom.                                             sedan år 1982, på initiativ av Finland, Sverige,
38941:    Enligt ett protokoli som fogats tili konven-      Norge och Danmark vartannat år behandlat
38942: tionen förbinder sig parterna att hindra utförsel    undertecknings- och ratifikationsläget för de
38943: av kulturelit värdefuli egendom från ockupera-       nämnda tiliäggsprotokolien. Ärendet står igen
38944: de områden. Dessutom förpliktar protokoliet          på föredragningslistan för Förenta Nationernas
38945: 6                                     1989 vp. -     KK n:o 689
38946: 
38947: 45:e generalförsamling, som inleds nästa höst.       tionen fogade protokoliet samt då Finland för
38948: Generalförsamlingen har regelbundet i en reso-       egen del har bringat i kraft de i Geneve år 1977
38949: lution vädjat tili medlemsstaterna om att de         uppgjorda tilläggsprotokolien och aktivt har
38950: skali överväga att ratificera protokollen eller      verkat för främjande av deras undertecknande
38951: att ansluta sig tili dem.                            och ratificering, anser regeringen att det av
38952:    Eftersom Finland hålier på att ansluta sig till   riksdagsledamot Rehn stälida spörsmålet inte
38953: 1954 års Haag-konvention och det till konven-        föranleder vidare åtgärder.
38954: 
38955:     Helsingfors den 6 mars 1990
38956: 
38957:                                                                     Utrikesminister Pertti Paasio
38958:                                                 1989 vp.
38959: 
38960: Skriftligt spörsmål nr 690
38961: 
38962: 
38963: 
38964:                                    Rehn: Om rättsskyddet för tvångsintagna på mentalsjukhus
38965: 
38966: 
38967:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38968: 
38969:    J Finland omhändertas fortsättningsvis inter-      kommer att vara ekonomiskt handikappade.
38970: nationellt sett många personer för vård på            Prognosen för tillfrisknande blir inte bättre av
38971: mentalsjukhus mot sin vilja. Mera än hälften          detta. Därför kunde reglerna för avgifterna för
38972: av intagningarna sker med s.k. MT 1 och               vården på mentalsjukhus utformas så att de
38973: beslut om intagning för längre tid sker på basis      svagaste inte drabbas. Idag är vårdavgiften för
38974: av ett s.k. MT 2 -beslut. Över MT 2 -beslut kan       intagna under kortare tid än 6 månader 80 mk
38975: den tvångsintagna anföra besvär tili länsrätten.      per dag, dvs. 2 400 mk/månad. Om då t.ex. en
38976:    De på mentalsjukhus tvångsintagnas rätts-          person är förtidspensionerad och har en hyres-
38977: skydd är i många avseenden bristfälligt. Det          bostad och andra löpande utgifter, blir det inga
38978: nya förslaget tili mentalvårdslag innebär i och       pengar över för att sköta dessa utgifter, vilket
38979: för sig en rad goda förbättringar. Bl.a. föreslås     leder tili att bostaden går förlorad. Detsamma
38980: att tiden för slutligt beslut för tvångsintagning     gäller även långtidsintagna som garanteras en
38981: förkortas från fem dagar tili två dagar, att          "fickpeng" som motsvarar folkpensionens
38982: besvärsmöjligheterna förbättras och att preci-        grunddel, dvs. knappt 400 mkjmån. I princip
38983: seringar görs i reglerna för intagning mot egen       borde kravet vara att personer som intas för
38984: vilja. Bra är också visionerna om vård i små          vård mot sin vilja inte skulle betala vårdaygift
38985: vårdenheter och ökningen av den öppna vår-            överhuvudtaget. Men ett minimikrav är i varje
38986: dens resurser. Det viktiga är att se tili att detta   fall att man åtminstone för den s.k. observa-
38987: även förverkligas.                                    tionstiden inte skall behöva betala vårdavgift.
38988:    När det gäller rättsskyddet och framför allt          Mentalvårdslagen har samma brist som
38989: övriga sociala, ekonomiska och andra åtgärder         många andra lagar, att man försöker bota
38990: som syftar tili rehabilitering av de mentalsjuka      symptomen hos de berörda, men inte tillräck-
38991: finns det dock fortfarande övrigt att önska.          ligt bemödar sig om eftervården. Därför vore
38992:    För de tvångsintagna vore en opartisk kon-         det viktigt att även de tvångsintagna på men-
38993: taktperson viktig eftersom alla avgöranden            talsjukhus skulle tas om hand så att de kan
38994: rörande tvångsintagning sker på medicinska            inlemmas i ett människovärdigt Iiv i samhället,
38995: grunder. En patientombudsman på exempelvis            dvs. bostads-, ekonomiska och sociala förhål-
38996: länsnivå vore en sådan instans som vid behov          landen.
38997: kunde bistå de tvångsintagna. Patientombuds-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
38998: mannen skulle undersöka även andra faktorer           den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
38999: som har betydelse för intagningsbeslutet än de        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
39000: rent medicinska, t.ex. familjeförhållanden och        rådet ställa följande spörsmål:
39001: sociala faktorer.
39002:    J vissa fall vore det skäl att se över de                    Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
39003: ekonomiska konsekvenserna för tvångsintagna.                 att öka rättsskyddet hos på mentalsjuk-
39004: Särskilt schizofrena insjuknar i unga år, vilket             hus mot sin vilja intagna samt för att
39005: i svårare fall leder tili arbetsoförmögenhet och             förbättra deras ekonomiska och sociala
39006: på sikt tili att dessa personer enbart har                   ställning och levnadsomständigheter
39007: folkpension att leva på. Det innebär att de                  överhuvudtaget, bl.a. genom att avlyfta
39008: förutom sin sjukdom även under hela sitt Iiv                 vårdavgifterna för tvångsintagna?
39009:      Helsingfors den 29 januari 1990
39010: 
39011:                                             Elisabeth Rehn
39012: 
39013: 
39014: 290010D
39015: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 690
39016: 
39017: Kirjallinen kysymys n:o 690                                                               Suomennos
39018: 
39019: 
39020:                                  Rehn: Mielisairaalaan pakolla hoitoon otettujen oikeusturvasta
39021: 
39022:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39023:    Suomessa otetaan kansainvälisesti katsottuna     koko elinajakseen taloudellisesti vammaisiksi.
39024: edelleenkin monia henkilöitä mielisairaalaan        Paranemisennuste ei tästä kohene. Tämän
39025: hoidettavaksi vastoin tahtoaan. Yli puolet näis-    vuoksi mielisairaalassa annettavan hoidon
39026: tä tapahtuu ns. MT 1 -päätöksellä, ja päätös        maksuja koskevat määräykset voitaisiin muo-
39027: hoitoon ottamisesta pidemmäksi aikaa tapahtuu       toilla siten, etteivät heikoimmat joudu kärsi-
39028: ns. MT 2 -päätöksellä. MT 2 -päätöksestä pa-        maan. Nykyään hoitomaksu lyhyemmäksi
39029: kolla hoitoon otettu voi valittaa lääninoikeu-      ajaksi kuin kuudeksi kuukaudeksi hoitoon ote-
39030: teen.                                               tulta on 80 markkaa päivältä eli 2 400 markkaa
39031:    Mielisairaalaan pakolla hoitoon otettujen        kuukaudessa. Jos esim. henkilöllä on varhais-
39032: oikeusturva on monessa mielessä puutteellinen.      eläke ja vuokra-asunto sekä muita juoksevia
39033: Uudessa mielisairaslakiehdotuksessa on sinänsä      menoja, rahaa ei jää näiden menojen hoitami-
39034: joukko hyviä parannuksia. Siinä ehdotetaan          seen, mikä johtaa asunnon menettämiseen.
39035: muun muassa, että pakkohoitoa koskevan lo-          Sama koskee pitkäaikaisesti hoidettavia, joille
39036: pullisen päätöksen aikaa lyhennetään viidestä       taataan kansaneläkkeen perusosaa eli vajaata
39037: päivästä kahteen päivään, valitusmahdollisuuk-      400 markkaa kuukaudessa vastaava "taskura-
39038: sia parannetaan ja tahdonvastaista hoitoonot-       ha". Periaatteessa vaatimuksena pitäisi olla,
39039: toa koskevia määräyksiä täsmennetään. Hyvää         ettei vastoin tahtoaan hoitoon otettujen tarvit-
39040: ovat myös näkymät pienissä hoitoyksiköissä          sisi maksaa minkäänlaista hoitomaksua. Vä-
39041: tapahtuvasta hoidosta ja avohoidon resurssien       himmäisvaatimuksena olisi joka tapauksessa,
39042: lisäämisestä. On tärkeää huolehtia myös tämän       ettei ainakaan ns. tarkkailuajalta tarvitsisi
39043: toteutumisesta.                                     maksaa hoitomaksua.
39044:    Oikeusturvan ja ennen kaikkea muiden so-            Mielisairaslaissa on sama puute kuin monis-
39045: siaalisten, taloudellisten ja kuntoutukseen täh-    sa muissakin laeissa - asianomaisten oireet
39046: täävien toimenpiteiden osalta on kuitenkin          pyritään parantamaan huolehtimaita kuiten-
39047: edelleen toivomisen varaa.                          kaan riittävästi jälkihoidosta. Tämän vuoksi
39048:    Puolueettoman yhdyshenkilön olemassaolo          olisi tärkeää, että mielisairaalaan pakolla otet-
39049: olisi pakolla hoitoon otettujen kannalta tär-       tuja kohdeltaisiin siten, että he voisivat päästä
39050: keää, koska kaikki pakkohoitoa koskevat rat-        osallisiksi ihmisarvoisesta elämästä yhteiskun-
39051: kaisut tapahtuvat lääketieteellisin perustein.      nassa asunto-, taloudellisten ja sosiaalisten
39052: Esimerkiksi läänin tasolla potilasasiamies olisi    olojen osalta.
39053: tällainen taho, joka tarvittaessa voisi avustaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39054: pakolla hoitoon otettuja. Potilasasiamies tutki-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
39055: si myös muita kuin pelkästään lääketieteellisiä,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39056: pakkohoitopäätöksen kannalta merkittäviä            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39057: seikkoja, kuten esim. perheoloja ja sosiaalisia
39058: tekijöitä.
39059:    Eräissä tapauksissa olisi syytä tarkistaa pak-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39060: kohoidon taloudellisia seurauksia. Erityisesti             siin vastoin tahtoaan mielisairaalaan
39061: skitsofreenikot sairastuvat nuorina, mikä vai-             otettujen oikeusturvan parantamiseksi
39062: keissa tapauksissa johtaa työkyvyttömyyteen ja             ja heidän taloudellisen ja sosiaalisen
39063: pitkällä tähtäyksellä näiden henkilöiden elämi-            asemansa ja ylipäänsä elinolojensa pa-
39064: seen pelkästään kansaneläkkeen varassa. Tämä               rantamiseksi mm. poistamalla pakolla
39065: merkitsee, että he sairautensa lisäksi jäävät              hoitoon otettujen hoitomaksut?
39066: 
39067:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1990
39068: 
39069:                                           Elisabeth Rehn
39070:                                      1989 vp. -     KK n:o 690                                      3
39071: 
39072: 
39073: 
39074: 
39075:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39076: 
39077:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulisi selkeästi myös tarpeellisten perustervey-
39078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       denhuollon mielenterveyspalvelujen tuottami-
39079: olette 29 päivänä tammikuuta 1990 päivätyn          nen.
39080: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Jälkihoidon edellytyksiä ja sairaalahoidossa
39081: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       olleiden mielenterveyspotilaiden sosiaalisia olo-
39082: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta       suhteita parantaa myös vuonna 1988 voimaan
39083: kysymyksestä n:o 690:                               tullut vammaispalvelulaki, joka ottaa huo-
39084:                                                     mioon myös psykososiaalisen vammautumisen
39085:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39086:                                                     lain tarkoittamiin etuuksiin, mm. tuki- ja pal-
39087:        siin vastoin tahtoaan mielisairaalaan
39088:        otettujen oikeusturvan parantamiseksi        veluasumiseen oikeuttavana. Täten perusteita
39089:                                                     avohoidon ensisijaisuudelle on oleellisella taval-
39090:        ja heidän taloudellisen ja sosiaalisen
39091:                                                     la parannettu.
39092:        asemansa ja ylipäänsä elinolojensa pa-
39093:        rantamiseksi mm. poistamalla pakolla            Vuoden 1991 alussa voimaan tulevan erikois-
39094:        hoitoon otettujen hoitomaksut?               sairaanhoitolain myötä yhdentyy erikoissai-
39095:                                                     raanhoitona annettavan psykiatrisen ja yleissai-
39096:                                                     rauksien hoidon hallinto. Laki parantaa oi-
39097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keusturvaa asettamalla psykiatrisen hoidon
39098: vasti seuraavaa:                                    hallinnollisesti tasaveroiseen asemaan muun
39099:    Sekä Euroopan neuvostossa että Yhdisty-          erikoissairaanhoidon kanssa. Psykiatrista hoi-
39100: neissä Kansakunnissa tapahtuneessa valmiste-        toa tarvitsevat potilaat ovat tasaveroisessa ase-
39101: lussa on korostettu sekä oikeudellisten toimien     massa muista sairauksista kärsivien kanssa
39102: että hoidon sisällön ja hoitoresurssien samanai-    hoitopalvelujen saajina.
39103: kaista merkitystä oikeusturvan toteutumiselle.         Mielenterveyslakiesityksen mukaan lääninoi-
39104: Molempiin näkökohtiin on kiinnitetty huomio-        keus voi määrätä tahdostaan riippumatta hoi-
39105: ta myös Suomessa.                                   toon otetulle potilaalle avustajan. Lääninoi-
39106:    Hallituksen esitys eduskunnalle mielenter-       keuksista tuli itsenäisiä tuomioistuimia vuonna
39107: veyslaiksi sisältää parannusehdotuksen tahdos-      1989 voimaan tulleen lääninoikeuslain muutok-
39108: taan riippumatta mielisairauden vuoksi hoi-         sen yhteydessä. Tällöin myös tahdostaan riip-
39109: toon otettujen oikeusturvaan. Esityksen mukai-      pumatta hoidossa oleva potilas voi saada itsel-
39110: sesti hoitoon ottamisen edellytys tullaan tar-      leen oikeusavustajan. Lääninoikeuslain muut-
39111: kentamaan ja selkiyttämään. Uutena hoitoon          tamisen yhteydessä lääninoikeuksiin tulivat
39112: määräämisen edellytyksenä hallituksen esityk-       psykiatrian alan erityisasiantuntemusta edusta-
39113: sessä on ehto, että muut mielenterveystyön          vat lisäjäsenet. Täten myös lääketieteellisen
39114: vaihtoehdot ovat joko osoittautuneet riittämät-     asiantuntemuksen osalta lääninoikeuksissa on
39115: tömiksi tai eivät sovellu käytettäviksi. Täten on   jo nyt puolueeton asiantuntija turvaamassa
39116: haluttu korostaa erityisesti potilaan elinolojen    oikeusturvan toteutumista myös itse valitusten
39117: parantamisen ja huomioon ottamisen merkitys-        oikeuskäsittelyn aikana.
39118: tä. Tahdosta riippumaton hoito on aina äärim-          Terveyskeskusten palvelut ovat maksuttornia
39119: mäinen toimenpide, johon tulee turvautua vain,      myös mielenterveyshäiriön vuoksi hoitoa hake-
39120: jollei muita vaihtoehtoja ole. Tämä edellyttää,     valle potilaalle. Eri potilasryhmien tasaveroi-
39121: että tahdosta riippumattomalle hoidolle aktii-      suusperiaatteen mukaisesti kaikkien potilaiden
39122: visesti kehitetään avohoitovaihtoehtoja.            maksut erikoissairaanhoidon sairaaloissa ovat
39123:    Hallituksen esitykseen mielenterveyslaiksi       yhdenmukaiset. Tätä yhdenmukaisuutta on
39124: liittyy myös esitys kansanterveyslain muuttami-     noudatettu myös tahdostaan riippumatta hoi-
39125: sesta. Sen mukaan terveyskeskuksen tehtävänä        toon otettujen osalta. Tämä on perusteltua
39126: olisi sellaisten mielenterveyspalvelujen tuotta-    myös siksi, että tahdosta riippumatta sairaa-
39127: minen, joita ei ole tarkoituksenmukaista tuot-      laan ottamisen edellytykset ovat lääketieteelli-
39128: taa muualla. Terveyskeskuksen velvoitteisiin        siä, ja kysymys on potilaan hoidosta kuten
39129: 4                                    1989 vp. -     KK n:o 690
39130: 
39131: muussakin sairaalahoidossa. Täten ei ole pe-        Suomen lainsäädäntö on mielenterveyshäiriöis-
39132: rusteita pitää yhtä potilasryhmää maksajan          tä kärsivien oikeusturvakysymyksissä kansain-
39133: osalta eri asemassa kuin muita. Tämä periaate       välisesti hyvin edistyksellinen. Lainsäädäntöä
39134: on tärkeä myös siksi, että psykiatrista hoitoa ei   kehittämällä on voitu parantaa oikeudellista
39135: koettaisi leimaavana. Hoitoympäristön ja hoi-       valvontaa ja valitusten käsittelyä. Samalla on
39136: dollisten olosuhteiden samanveroisuuden peri-       myös hyvin painokkaasti pyritty turvaamaan
39137: aate sisältyy myös Euroopan neuvoston oikeus-       potilaan oikeus hoitoon, joka on korkeatasois-
39138: turvaa koskevaan suositukseen.                      ta ja laadukasta, sekä kehittämään jälkihoidon
39139:    Hallitus on eri tavoin parantanut tahdostaan     toteuttamista ja sosiaalista turvaa.
39140: riippumatta hoitoon määrättyjen oikeusturvaa.
39141: 
39142:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
39143: 
39144:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
39145:                                       1989 vp. -     KK n:o 690                                      5
39146: 
39147: 
39148: 
39149: 
39150:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39151: 
39152:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Tili hälsovårdscentralernas skyldigheter bör
39153: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          också klart höra att producera nödvändiga
39154: av den 29 januari 1990 tili vederbörande             mentalvårdstjänster inom primärvården.
39155: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Förutsättningarna för eftervård och de so-
39156: följande av riksdagsledamot Rehn underteck-          ciala förhållandena för mentalvårdspatienter
39157: nade spörsmål nr 690:                                som vårdats vid sjukhus förbättras också ge-
39158:                                                      nom den lag om service och stöd på grund av
39159:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
39160:                                                      handikapp som trädde i kraft 1988 och där
39161:        att öka rättsskyddet hos på mentalsjuk-
39162:                                                      även psykosocialt handikapp beaktas såsom en
39163:        hus mot sin vilja intagna samt för att
39164:                                                      orsak som berättigar tili sådana förmåner som
39165:        förbättra deras ekonomiska och sociala
39166:                                                      avses i lagen, bl.a. stöd- och serviceboende.
39167:        ställning och levnadsomständigheter
39168:                                                      Sålunda har grunderna för att öppenvården
39169:        överhuvudtaget, bl.a. genom att avlyfta
39170:                                                      skall komma på första plats väsentligt förbätt-
39171:        vårdavgifterna för tvångsintagna?
39172:                                                      rats.
39173:                                                         I och med den lag om specialiserad sjukvård
39174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som träder i kraft vid ingången av år 1991
39175: samt anföra följande:                                integreras förvaltningen av den psykiatriska
39176:     Både vid beredning i Europarådet och i           vård som ges i form av specialiserad sjukvård i
39177: Förenta Nationerna har betonats den samtidi-         vården av allmänna sjukdomar. Lagen förbätt-
39178: ga betydelsen av juridiska åtgärder och inne-        rar rättsskyddet genom att förvaltningsmässigt
39179: hållet i vården och vårdresurserna för att           ge den psykiatriska vården en ställning som är
39180: rättsskyddet skall fungera. Båda synvinklarna        likvärdig med den som ges den övriga sjukvår-
39181: har uppmärksammats även i Finland.                   den. I egenskap av mottagare av vårdservice är
39182:     Regeringens proposition tili riksdagen med       patienter som behöver psykiatrisk vård i en
39183: förslag tili mentalvårdslag innehåller ett förslag   likvärdig ställning med sådana som lider av
39184: tili en förbättring av rättsskyddet för sådana       andra sjukdomar.
39185: som oberoende av sin vilja har tagits in för            Enligt propositionen om en mentalvårdslag
39186: vård på grund av en mentalsjukdom. Enligt            kan länsrätten utse ett biträde åt en patient
39187: propositionen kommer förutsättningen för vård        som oberoende av sin vilja har intagits för
39188: oberoende av patientens vilja att preciseras och     vård. Länsrätterna blev självständiga domsto-
39189: förtydligas. En ny förutsättning för beslut om       \ar i samband med den ändring av lagen om
39190: vård är kriteriet i propositionen att andra          länsrätter som trädde i kraft år 1989. Härige-
39191: mentalvårdsåtgärder antingen har visat sig vara      nom kan även en patient som vårdas oberoen-
39192: olämpliga eller otillräckliga. Avsikten har varit    de av sin vilja få ett rättsbiträde. I samband
39193: att betydelsen av att patientens levnadsförhål-      med ändringen av lagen om länsrätter fick
39194: landen förbättras och beaktas på detta sätt          länsrätterna adjungerade medlemmar som rep-
39195: speciellt skall betonas. Vård oberoende av           resenterar speciell sakkunskap inom psykiatrins
39196: patientens vilja är alltid en ytterlighetsåtgärd     område. Således 1-'>ar länsrätterna redan nu
39197: som tillgrips endast om det inte finns andra         sakkunniga som ä';en i fråga om medicinsk
39198: alternativ. Detta förutsätter att det inom öp-       sakkunskap är opa:·tiska och som säkerställer
39199: penvården aktivt utvecklas alternativ tili vård      rättsskyddet även vid domstolsförhandlingen
39200: oberoende av patientens vilja.                       om själva besvären.
39201:     Tili regeringens proposition med förslag tili       Servicen vid hälsovårdscentralerna är avgifts-
39202: mentalvårdslag ansluter sig även en proposition      fri även för patienter som söker vård på grund
39203: om ändring av folkhälsolagen. Enligt denna           av störningar i de;1 mentala hälsan. Enligt
39204: har hälsovårdscentralerna tili uppgift att pro-      principen om jämlikhet för olika patientgrup-
39205: ducera sådana mentalvårdstjänster som det inte       per är avgifterna enhctliga för alla patienter vid
39206: är ändamålsenligt att producera på annat håll.       sjukhus med specialiserad sjukvård. Denna
39207: 6                                  1989 vp. -     KK n:o 690
39208: 
39209: enhetlighet har även iakttagits i fråga om            Regeringen har på olika sätt förbättrat rätts-
39210: patienter som oberoende av sin vilja har           skyddet för dem som intas för vård oberoende
39211: intagits för vård. Detta är motiverat även         av sin vilja. Lagstiftningen i Finland är inter-
39212: därför att förutsättningarna för intagning tili    nationellt sett mycket framstegsvänlig i rätts-
39213: sjukhus oberoende av patientens vilja är medi-     skyddsfrågor som gäller dem som lider av
39214: cinska och det är frågan om patientvård liksom     mentala störningar. Genom att lagstiftningen
39215: inom annan sjukhusvård. Det är således inte        har utvecklats har den juridiska övervakningen
39216: motiverat att en patientgrupp skall anses vara     och behandlingen av besvären kunnat förbätt-
39217: i en annan ställning än andra i fråga om den       ras. Samtidigt har det funnits en mycket
39218: betalande. Denna princip är viktig också därför    allvarlig strävan att trygga patientens rätt tili
39219: att psykiatrisk vård inte skall upplevas som       en vård som är högstående och äger kvalitet
39220: stämplande. Principen med likvärdighet i vård-     samt att utveckla eftervården och det sociala
39221: miljö och -förhållanden finns också med i          skyddet.
39222: Europarådets rekommendation om rättsskydd.
39223:     Helsingfors den 6 mars 1990
39224: 
39225:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
39226:                                                1989 vp.
39227: 
39228: Kirjallinen kysymys n:o 691
39229: 
39230: 
39231: 
39232: 
39233:                                   Seppänen: Hitas-järjestelmän kehittämiseksi tarvittavista toimen-
39234:                                      piteistä
39235: 
39236: 
39237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39238:    Helsingissä on käytössä asuntojen hintasään-      tai sen vaikutuksia lieventämättä vanhojen
39239: telyn toteuttamiseksi erityinen Hitas-järjestel-     asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla
39240: mä. Siinä asukkaat maksavat itse kaupungin           nousseet järjettömällä tavalla. Asuntojen va-
39241: vuokratonteille rakennettavien asuntojensa           paan hintakehityksen ja väärän hintaindeksin
39242: kustannukset sekä tontin vuokran. Järjestel-         yhteisvaikutuksesta monet Hitas-asujat ovat
39243: mään ei sisälly julkista subventiota asuntojen       joutuneet asumisloukkuun: heillä ei ole reaalis-
39244: omistajille.                                         ta mahdollisuutta asunnon vaihtoon.
39245:    Koska ei ole sellaista lakia, jossa säänneltäi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39246: siin tällaista järjestelmää, Helsingin kaupungin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39247: byrokraatit ovat voineet johtaa järjestelmää         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39248: mielensä mukaan. Käytössä on muun muassa             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39249: asuntojen jälleenmyyntihinnan indeksoinnissa
39250: rakennuskustannusindeksi, joka ei kuvaa asun-                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
39251: tojen todellista hintakehitystä pääkaupunkiseu-             lakiesityksen Hitas-järjestelmän laillista-
39252: dulla.                                                      misesta tai laajemmasta käyttöönotosta,
39253:    Asukkaat, jotka ovat luottaneet julkiseen                ja jos aikoo,
39254: valtaan ja uskoneet sen turvaavan asuntopoli-                  miten siinä tapauksessa turvataan
39255: tiikallaan vanhojen asuntojen kohtuullisen hin-             vanhojen Hitas-asukkaiden edut eri elä-
39256: tatason, ovat tulleet petetyiksi. Suomen Pankin             mänvaiheisiin liittyvissä asunnonvaihto-
39257: politiikan johdosta hallituksen sitä estämättä              tapauksissa?
39258:     Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1990
39259: 
39260:                                            Esko Seppänen
39261: 
39262: 
39263: 
39264: 
39265: 2900IOD
39266: 2                                    1989 vp. -      KK n:o 691
39267: 
39268: 
39269: 
39270: 
39271:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39272:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lakia sovellettaisiin vuoden kuluttua lain voi-
39273: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maantulosta tällaisiin yhtiöihin ja niiden osak-
39274: olette 2 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            keisiin, jollei sijaintikunta sitä ennen päätä, että
39275: kirjeenne n:o 3337 ohella toimittanut valtioneu-     näihin yhtiöihin ja niiden osakkeisiin ei lakia
39276: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sovellettaisi. Ehdotettua lakia saatetaan siten
39277: kansanedustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta         soveltaa myös lain voimaan tullessa ns. Hitas-
39278: kirjallisesta kysymyksestä n:o 691:                  järjestelmän piiriin kuuluviin yhtiöihin ja nii-
39279:                                                      den osakkeisiin vuoden kuluttua lain voimaan-
39280:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
39281:                                                      tulosta, mikäli Helsingin kaupunki ei toisin
39282:        lakiesityksen Hitas-järjestelmän laillista-
39283:                                                      päätä.
39284:        misesta tai laajemmasta käyttöönotosta,
39285:        ja jos aikoo,                                    Jos yhtiön kuuluminen ns. Hitas-järjestel-
39286:           miten siinä tapauksessa turvataan          mään ei ole aikanaan syntynyt voimassa ole-
39287:        vanhojen Hitas-asukkaiden edut eri elä-       vien säännösten mukaan, eivät nyt ehdotetta-
39288:        mänvaiheisiin liittyvissä asunnonvaihto-      van lain säännökset tällaista puutetta korjaisi.
39289:        tapauksissa?                                  Sama koskisi osakkeenomistajaa, jonka ei kat-
39290:                                                      sota Hitas-ehdoin osakkeita koskevaa kauppaa
39291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tehneen.
39292: vasti seuraavaa:                                        Suunnitellun voimaantulosäännöksen mu-
39293:                                                      kaan osakkeiden enimmäishinta ja osakkeiden
39294:    Valtioneuvosto on tehnyt 12 päivänä syys-
39295:                                                      lunastushinta laskettaisiin sen mukaan, kumpi
39296: kuuta 1989 periaatepäätöksen pääkaupunki-            on suurempi: tämän lain mukaan laskettu
39297: seudun toimenpidealueen toimenpideohjelmak-
39298:                                                      osakkeiden enimmäishinta vai lunastushinta
39299: si. Periaatepäätöksen mukaan luodaan edelly-
39300:                                                      verrattuna yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan
39301: tyksiä asuntojen hintakehityksen tasapainotta-
39302:                                                      laskettuun osakkeiden lunastushintaan.
39303: miselle etenkin pääkaupunkiseudulla. Tähän
39304: pyritään muun muassa luomalla edellytykset              Ehdotettavassa laissa annettaisiin säännök-
39305: Hitas- tai muun hintavalvotun järjestelmän           siä, paitsi osakkeiden enimmäishinnan määräy-
39306: ulottamiseksi koko maahan. Periaatepäätökses-        tymisestä ja lunastushinnasta, myös osakkeiden
39307: sä tarkoitettua lainsäädäntöä on valmisteltu         välitysmenettelystä ym. vastaavista seikoista,
39308: ympäristöministeriössä ja hallituksen esitys voi-    joista nyt on puuttunut säännöksiä. Myös
39309: taneen antaa eduskunnalle lähiaikoina.               osakkeiden enimmäishinnan määräytyminen ja
39310:    Ehdotetulla lailla ei ole tarkoitus laillistaa    kunnan päätösvallan rajat asetettaisiin nyt lais-
39311: Helsingin kaupungin ns. Hitas-järjestelmää           sa.
39312: eikä muutoinkaan ottaa kantaa Helsingissä               Nykyisten ns. Hitas-asukkaiden etuja ei suin-
39313: noudatetun menettelyn laillisuuteen. Lakia on        kaan ole tarkoitus huonontaa, vaan tekemällä
39314: kuitenkin tarkoitus ehdottaa sovellettavaksi         mahdolliseksi lain soveltaminen myös heihin
39315: myös eräisiin jo olemassa oleviin yhtiöihin ja       saadaan aikaan kysymyksessäkin kaivattua
39316: niiden osakkeisiin, jos yhtiön yhtiöjärjestykseen    varmuutta, ja kunnan toimivallan määrittely
39317: lain voimaan tullessa sisältyy määräys kunnan        selkiinnyttänee osakkeiden jälleenmyyntitilan-
39318: oikeudesta lunastaa yhtiön siirtyviä osakkeita.      netta myyjän, ostajan ja kunnan kannalta asiaa
39319: Suunnitellun voimaantulosäännöksen mukaan            katsottuna.
39320:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
39321: 
39322:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
39323:                                       1989 vp. -      KK n:o 691                                       3
39324: 
39325: 
39326: 
39327: 
39328:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39329:    I det syfte 37 § riksdagsordningen anger har       rättighet att inlösa bolagets överlåtbara aktier.
39330: Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 3337 av          Enligt den planerade ikraftträdandebestämmel-
39331: den 2 februari 1990, tili vederbörande medlem         sen skulle lagen tillämpas ett år efter det den
39332: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har trätt i kraft på dylika bolag och deras
39333: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade               aktier, om kommunen inte före det bestämmer
39334: spörsmål nr 691:                                      att lagen inte skall tillämpas på dessa bolag och
39335:            Har Regeringen för avsikt att ge           deras aktier. Lagförslaget kan således, när det
39336:                                                       trätt i kraft, tillämpas på bolag och aktier som
39337:         riksdagen ett lagförslag om att legalise-
39338:         ra eller utvidga Hitas-systemet, och om       hör tili det s.k. Hitas-systemet, ett år efter det
39339:         så är fallet,                                 lagen trätt i kraft, om inte Helsingfors stad
39340:                                                       beslutar annat.
39341:            hur kommer de gamla Hitas-invånar-
39342:                                                          Om bolaget på sin tid inte har anslutit sig tili
39343:         nas intressen i bostadsbytessituationer
39344:                                                       det s.k. Hitas-systemet enligt gällande bestäm-
39345:         under olika livsperioder att tryggas?
39346:                                                       melser, rättar den förslagna lagens bestämmel-
39347:                                                       ser inte tili detta missförhållande. Detsamma
39348:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
39349:                                                       gäller en aktieägare som inte kan anses ha köpt
39350: anföra följande:                                      aktierna enligt Hitas-villkor.
39351:    Statsrådet har den 12 september 1989 gjort            Enligt den planerade ikraftträdandebestäm-
39352: ett principbeslut om ett program för åtgärder i       melsen räknas aktiernas maximipris och aktier-
39353: huvudstadsregionen. Enligt principbeslutet            nas inlösningspris utgående från det pris som
39354: kommer förutsättningar för att jämna bostä-           är högre, enligt denna lag uträknat maximipris
39355: dernas prisutveckling speciellt i huvudstadsre-       eller inlösningspris för aktier, jämfört med det
39356: gionen att skapas. Detta eftersträvas bl.a.           enligt bolagsordningen uträknade inlösnings-
39357: genom att skapa förutsättningar för att utvidga       priset för aktier.
39358: Hitas-systemet, eller något annat prisreglerat           I lagförslaget ges bestämmelser dels om
39359: system, att gälla hela landet. Lagstiftningen         fastställandet av maximipris och inlösningspris,
39360: som principbeslutet hänför sig tili har utarbe-       dels om förmedlingsförfarande och andra mot-
39361: tats i miljöministeriet och regeringens proposi-      svarande ärenden, som hittills saknat bestäm-
39362: tion torde kunna överlämnas tili riksdagen            melser. Lagen kommer nu att ställa gränser
39363: inom den allra närmaste framtiden.                    också för aktiernas maximipris och kommuner-
39364:    Lagförslaget avser inte att legalisera Helsing-    nas beslutanderätt.
39365: fors stads s.k. Hitas-system eller pä något              De nuvarande s.k. Hitas-invånarnas förmå-
39366: annat sätt ta ställning tili lagligheten i systemet   ner kommer ingalunda att försämras, utan när
39367: som tillämpas i Helsingfors. Det har föreslagits      lagen kommer att kunna tillämpas också på
39368: att lagen också skall tillämpas på vissa redan        dem, ger detta visshet i hela frågan och
39369: existerande bolag och deras aktier, om det i          definierar kommunens befogenheter vilket gör
39370: bolagets bolagsordning, när lagen träder i            återförsäljningssituationen klarare både ur säl-
39371: kraft, finns en bestämmelse om kommunens              jarens, köparens och kommunens synvinkel.
39372:      Helsingfors den 6 mars 1990
39373: 
39374:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
39375:                             j
39376:                         j
39377:                         j
39378:                     j
39379:                     j
39380:                 j
39381:                 j
39382:             j
39383:             j
39384:         j
39385:         j
39386:     j
39387:     j
39388: j
39389: j
39390:                                                1989 vp.
39391: 
39392: Kirjallinen kysymys n:o 692
39393: 
39394: 
39395: 
39396: 
39397:                                   Seppänen: Katalysaattoriautoille myönnettävän verohelpotuksen
39398:                                       kohdenlumisesta
39399: 
39400: 
39401:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39402:    Lehtitiedon (Uusi Suomi 23.1.1990) mukaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39403: valtiovarainministeriössä tiedetään, että auto-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39404: jen katalyyttipuhdistimien verotuki ei mene
39405: henkilöautojen ostajille vaan jää autokaupan                  Onko Hallitus havainnut epäkohtia
39406: hyväksi. Katalyyttiautojen hinnat eivät näin               katalyyttiautoille osoitetun verotuen
39407: ollen ole niin alhaiset kuin niiden tulisi tuen            suuntautumisessa, ja jos on,
39408: ansiosta olla.                                                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39409:    Saman lehtitiedon mukaan jälkiasennuskata-              mainitun verotuen ohjaamiseksi auto-
39410: lyytit tulevat huomattavasti halvemmiksi kuin              kaupan sijasta kuluttajille, ja
39411: valtiovarainvaliokunnan verojaoston asiantun-                 aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle
39412: tijakuulemisissa on käynyt selville.                       esityksen verotueksi luultua halvemmik-
39413:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         si    tulevien jälkiasennuskatalyyttien
39414: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 käyttöönoton kannustamiseksi?
39415:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1990
39416: 
39417:                                            Esko Seppänen
39418: 
39419: 
39420: 
39421: 
39422: 2900100
39423: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 692
39424: 
39425: 
39426: 
39427: 
39428:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39429:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta. Tuon jälkeen vähennys korotettiin 4 500
39430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      markkaan (Laki auto- ja moottoripyöräverosta
39431: olette 2 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          annetun lain muuttamisesta, 17.11.1989, 986/
39432: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       89). Tällä hetkellä vähennyksen vaikutus auto-
39433: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      veroon ja sille laskettavaan liikevaihtoveroon
39434: edustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta    on yhteensä 7 160 markkaa verojen määrää
39435: kysymyksestä n:o 692:                              alentava.
39436:                                                       Vähäpäästäisilie autoille myönnettävää vä-
39437:           Onko Hallitus havainnut epäkohtia
39438:                                                    hennystä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaes-
39439:        katalyyttiautoille osoitetun verotuen
39440:                                                    sa yhtenä keskeisenä selvityskohteena oli kus-
39441:        suuntautumisessa, ja jos on,
39442:                                                    tannusten määrä, joka aiheutuu auton varus-
39443:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39444:                                                    tamisesta asianomaiset vaatimukset täyttäväk-
39445:        mainitun verotuen ohjaamiseksi auto-        si. Tuolloin vähäpäästäisiä autoja ei vielä ollut
39446:        kaupan sijasta kuluttajille, ja             tuotu Suomeen eikä tulliasiakirjoihin perustu-
39447:           aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle
39448:                                                    via tietoja siten ollut käytettävissä.
39449:        esityksen verotueksi luultua halvemmik-
39450:                                                       Vähennyksen määrä mitoitettiin lähinnä
39451:        si tulevien jälkiasennuskatalyyttien
39452:                                                    eräistä kansainvälisistä lähteistä saatujen tieto-
39453:        käyttöönoton kannustamiseksi?               jen perusteella. Hallituksen 29.11.1988 anta-
39454:                                                    massa esityksessä (HE n:o 167/1988 vp.) oli
39455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39456:                                                    lähtökohtana OECD:n arvio, jonka mukaan
39457: vasti seuraavaa:
39458:                                                    tavanomaisen eurooppalaisen auton varustami-
39459:    Autoverotuksessa on myönnetty 15.12.1988        nen US-83-tason mukaiseksi aiheuttaisi suun-
39460: lukien vähennystä vähäpäästöiseksi 1uokitelluil-   nilleen 2 400-3 200 markan kustannukset.
39461: le uusille bensiinikäyttöisille henkilöautoille.   Tästä puolet muodostuu polttoaineen suihku-
39462: Vähennyksen saavat ne autot, joiden päästäta-      tusjärjestelmästä. Eri tahoilta esitettiin tuolloin
39463: so alittaa US-83-nimellä tunnetun säännöstön       kustannusten olevan huomattavasti tätä kor-
39464: mukaiset enimmäispäästömäärät. Vähennystä          keampia.
39465: ei suoranaisesti myönnetä katalysaattorin tai         Nykyisellä 4 500 markan suuruisella verovä-
39466: muunkaan teknisen ratkaisun käytön perusteel-      hennyksellä olisi auto laskennallisesti myytävis-
39467: la, joskin käytännössä päästöjen alentaminen       sä kuluttajalle ilman hintalisää vanhanmalli-
39468: vaadittavalle tasolle edellyttää nykytekniikalla   seen muutoin vastaavaan autoon verrattuna,
39469: auton varustamista yleensä säädetyllä kolmitoi-    jos vähäpäästäisyyden aiheuttama lisäkustan-
39470: mikatalysaattorilla. Tämän toiminta puoles-        nus olisi suunnilleen 2 500 markkaa. Saastee-
39471: taan edellyttää tavanomaiseen kaasutinmootto-      nestotekniikan aiheuttama laskennallinen ku-
39472: riin verrattuna polttoaineseasta tarkemmin sää-    luttajahintavaikutus verrattuna rinnakkaismal-
39473: televän suihkutusmoottorin käyttöä.                liin on lisäkustannusten määrän mukaan ny-
39474:    Verovähennyksen määrä oli 15.12.1988-           kyisen verovähennyksen huomioon ottaen seu-
39475: 22.11.1989 3 500 markkaa auton verotusarvos-       raavan kuvion mukainen.
39476:                                      1989 vp. -     KK n:o 692                                     3
39477: 
39478: 
39479:                   Vähäpäästöisten autojen verovähennys
39480:                            laskennallinen vaikutus kuluttajahintaan
39481: 
39482:             kuluttajahintavai~utus 1000 mk
39483:       10~--~------~----~--------~---,----,----,--~
39484: 
39485: 
39486: 
39487: 
39488:         5
39489: 
39490: 
39491: 
39492: 
39493:       -5
39494: 
39495: 
39496:      -10
39497: 
39498:      -15L_--~          ___ L_ __ i_ _~L---L---~---L--~----~--~
39499:             0    500    1000    1500    2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
39500:                                        tuontihintalisä mk
39501:                                      - - kuluttajahintaero
39502: 
39503:   Vähäpäästöisten autojen tuontihintoja on          menettely on, eikä myöskään vielä ole voitu
39504: seurattu valtiovarainministeriössä pistokokeen      muodostaa käsitystä siitä, onko hinnoittelu
39505: omaisesti. Verrattaessa näitä vastaavien tavan-     markkinoiden laajentuessa tasaantumassa.
39506: omaisten rinnakkaismallien tuontihintoihin on       Tarkoituksena on, että myös nämä tiedot
39507: osoittautunut, että tuontihintalisä useissa ta-     hankitaan riittävän kattavina. Tämä on lähin-
39508: pauksissa on ollut sitä suuruusluokkaa kuin         nä hinta- ja kilpailuviranomaisille kuuluva
39509: sen OECD:n selvitysten mukaan voitiin olettaa       tehtävä. Valtiovarainministeriö tulee tarvittaes-
39510: olevan. Myös niitä tapauksia, joissa hintalisä      sa tekemään aloitteita tällaisiin selvityksiin
39511: on tätä selvästikin pienempi, esiintyy.             ryhtymisestä.
39512:   Autojen ohjevähittäishintoja vertailtaessa           Pistokokeen omaisessa seurannassa on havait-
39513: näyttää siltä, että joissakin tapauksissa kataly-   tu katalysaattoritekniikan aiheuttaneen tuonti-
39514: saattoriversiota tarjotaan kuluttajalle jonkin      hinnan lisäystä suunnilleen välillä 0-4 000
39515: verran vanhaa mallia halvemmalla ja pääosassa       markkaa.
39516: tapauksia on toteutettu samahintaisuus. Otok-          Autojen kuluttajahinnat ovat autokaupan
39517: sen perusteella voidaan arvioida, että ainakin      vapaasti määrättävissä. Viranomaisilla ei ole
39518: osittain hinnoittelu vastannee myös tuontihin-      valtuuksia puuttua autojen hinnoitteluun. Val-
39519: noissa olevia eroja. Näin lienee asian laita        tiovarainministeriö on pyrkinyt vaikuttamaan
39520: myös joissakin niistä tapauksista, joissa kata-     asiaan kiinnittämällä kuluttajien ja muidenkin
39521: lysaattoritekniikasta aiheutuu jonkin verran        asianosaisten huomiota ympäristöystävällisen
39522: kuluttajahinnan nousua, jos vastaavasti tuonti-     vaihtoehdon hinnoitteluun. Tiedon lisääminen
39523: hinta on ollut tavanomaista korkeampi.              ja hinnoittelun asettuminen tämän seurauksena
39524:   Myös niitä tapauksia on kuitenkin esiinty-        kohdalleen on ainoa viranomaisten käytettävis-
39525: nyt, joissa kuluttajahinta on suurempi kuin         sä oleva keino.
39526: sen tuontihinta ja verovähennys huomioon               Katalysaattoritekniikan käyttöönotto jälki-
39527: ottaen tulisi olla. Tällöin voidaan katsoa          asennuksena tarkoittaa yleensä yksinkertaisen
39528: menetellyn verovähennykselle asetettujen ta-        säätämättämän katalysaattorin asentamista
39529: voitteiden vastaisesti. Toistaiseksi ei kuiten-     käytössä jo olevaan autoon. Jälkiasennuskata-
39530: kaan ole tiedossa, kuinka laajaa tällainen          lysaattori voidaan asentaa autoon, jossa voi-
39531: 4                                  1989 vp. -     KK n:o 692
39532: 
39533: daan käyttää lyijytöntä bensiiniä ja jonka           Useissa ympäristönsuojelutoimenpiteitä kos-
39534: moottori muutoinkin on riittävän uudenaikai-      kevissa yhteyksissä ollaan parhaillaan selvittä-
39535: sesti suunniteltu. Edellytyksenä ei kuitenkaan    mässä mahdollisuuksia ottaa jälkikäteisasen-
39536: ole polttoaineen suihkutuksen käyttö tavan-       nettavia katalysaattoreita käyttöön meilläkin
39537: omaisen kaasuttimen sijasta. Useimpiin 1980-      sekä tämän toiminnan ehkä tarvitseman tuen
39538: luvulla valmistettuihin henkilöautomalleihin      järjestämistä. Kun katalysaattorin asentaminen
39539: voitaisiin asentaa katalysaattori myös jälki-     jälkikäteen ei aiheuta veroseuraamuksia, ei
39540: asennuksena.                                      verotuen käyttö tässä kohden näytä ensisijai-
39541:    Jälkiasennuskatalysaattorin käyttö alentaisi   selta vaihtoehdolta. Asiaan liittyy monia tekni-
39542: pakokaasupäästöjä suunnilleen 40-50 prosent-      siä kysymyksiä ja muun muassa joudutaan
39543: tia, kun säädetyn kolmitoimikatalysaattorin       harkitsemaan mahdollisuuksia määrätä jälkikä-
39544: vaikutus on vastaavasti suunnilleen 80-90         teen asennettava katalysaattori pakolliseksi jos-
39545: prosenttia. Jälkiasennuskatalysaattorin hinnak-   sakin osassa käytettyä autokantaa. Vasta näi-
39546: si asennuskustannuksineen on arvioitu noin        den kysymysten tultua ratkaistuksi voidaan
39547: 2 000 markkaa.                                    ottaa kantaa siihen, tulisiko katalysaattoreiden
39548:    Jos autoon asennetaan lisävarusteena kata-     jälkikäteisasennusta myös taloudellisesti tukea
39549: lysaattori sen jälkeen kun autosta on jo suori-   ja miten tuki olisi järjestettävä. Tässä vaiheessa
39550: tettu autovero, ei katalysaattorin asentaminen    ei ole valmisteilla jälkiasennuskatalysaattorei-
39551: enää vaikuta verotukseen.                         den verotukea koskevaa esitystä.
39552: 
39553:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
39554: 
39555:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
39556:                                       1989 vp. -      KK n:o 692                                     5
39557: 
39558: 
39559: 
39560: 
39561:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39562:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Skatteavdraget, avräknat på bilens beskatt-
39563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ningsvärde, uppgick under tiden 15.12.1988-
39564: av den 2 februari 1990 tili vederbörande med-         22.11.1989 tili 3 500 mk. Därefter höjdes av-
39565: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande       draget tili 4 500 mk (Lagen om ändring av
39566: av riksdagsman Seppänen undertecknade                 lagen om bil- och motorcykelskatt, 17.11.1989,
39567: spörsmål nr 692:                                      986/89). För närvarande medför avdragets ef-
39568:           Har Regeringen upptäckt missförhål-         fekt på bilskatten och på omsättningsskatten,
39569:        Ianden i fråga om vem som åtnjuter             som beräknas på bilskatten, att skatternas
39570:                                                       belopp minskar med sammanlagt 7 160 mk.
39571:        skattestödet för katalysatorbilar och, i
39572:                                                          Vid beredningen av lagstiftningen om avdra-
39573:        så fall,
39574:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        get för bilar med låga utsläppshalter var en
39575:                                                       centra1 utredningsfråga vilka kostnader det
39576:        ta för att omdirigera det nämnda skat-
39577:        testödet från bilhandeln tili konsumen-        medför att utrusta en bil så att de aktuelia
39578:        terna och                                      kraven uppfylis. Vid den tiden hade bilar med
39579:           ämnar Regeringen förelägga riksda-          låga utsläppshalter inte ännu importerats tili
39580:                                                       Finland och sålunda fanns det inte tiligång tili
39581:        gen en proposition om skattestöd för
39582:                                                       uppgifter från tulidokumenten.
39583:        att Iocka tili att i efterskott låta instal-
39584:                                                          A vdraget dimensionerades närmast på basis
39585:        Iera katalysatorer, vilka visat sig bli
39586:        billigare än vad man trott?                    av uppgifter från vissa internationelia kälior. 1
39587:                                                       den proposition som 29.11.1988 förelades riks-
39588:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          dagen (RP nr 167/1988 rd.) var utgångspunk-
39589:                                                       ten en OECD-kalkyl, en1igt viiken det medför
39590: samt anföra följande:
39591:                                                       kostnader om ca 2 400-3 200 mk att utrusta
39592:    lnom bilbeskattningen har sedan 15.12.1988         en sedvanlig europeisk bil så att den motsvarar
39593: ett avdrag beviljats för sådana nya bensindriv-       US-83-nivån. Hälften av kostnaderna beror på
39594: na personbilar som klassificerats såsom bilar         systemet för bränsleinsprutning. Från olika håli
39595: med låga halter av utsläpp. Avdraget beviljas         anfördes det då att kostnaderna var avsevärt
39596: de bilar vilkas utsläppsnivå understiger de           högre än de nämnda beloppen.
39597: maximala utsläppen enligt det s.k. US-83-                Med det nuvarande skatteavdraget om 4 500
39598: reglementet. A vdraget beviljas inte direkt på        mk kan det beräknas att en bil kan säljas tili
39599: basis av användning av katalysator elier någon        konsumenten utan prispåslag, i jämförelse med
39600: annan teknisk Iösning, fastän det i praktiken         priset på en annars motsvarande bil av gamma!
39601: för att utsläppen skall minska tili den erforder-     modeli, om merkostnaden för den låga ut-
39602: Iiga nivån med den nuvarande tekniken förut-          släppsnivån är ungefar 2 500 mk. Diagrammet
39603: sätts att bilen i alimänhet förses med en             nedan visar viiken kalkylerad effekt en teknik
39604: reglerad trevägskatalysator. Dess funktion för-       som hindrar nedsmutsning, i jämförelse med
39605: utsätter i sin tur användning av en insprutnings-     parallelimodelien, har på konsumentpriserna,
39606: motor, som reglerar bränsleblandningen mer            beroende på merkostnaderna och med beaktan-
39607: noggrant än en sedvanlig förgasarmotor.               de av det nuvarande skatteavdraget.
39608: 6                                   1989 vp. -      KK n:o 692
39609: 
39610: 
39611:                   Skatteavdrag för bilar med lågt utsläpp
39612:                             kalkylerad effekt på konsumentpriset
39613: 
39614: 
39615: 
39616: 
39617:       -15L___L---~---L--~--~----L---L---~~~~~
39618:          0  500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
39619:                         diffferens i jämförelse med nortnalmodell
39620:                                    - - importprispåslag mk
39621: 
39622:    Finansministeriet har genom stickprov följt       kunnat bilda sig någon uppfattning om pris-
39623: importpriserna på bilar med låga utsläppshal-        sättningen håller på att jämna ut sig genom att
39624: ter. När man jämfört dessa priser med im-            marknaden vidgas. Avsikten är att skaffa fram
39625: portpriserna på motsvarande sedvanliga paral-        tillräckligt uttömmande uppgifter också härom.
39626: lellmodeller, har det visat sig att importprispå-    Det ankommer närmast på pris- och konkur-
39627: slaget i flera fall har haft den storleksordning     rensmyndigheterna att inhämta uppgifterna.
39628: som man kunnat förmoda med stöd av                   Finansministeriet kommer vid behov att ta
39629: OECD:s utredningar. Det förekommer även              initiativ till inledande av dylika utredningar.
39630: fall då prispåslaget är klart mindre.                   Stickprov har visat att katalysatortekniken
39631:    Vid en jämförelse av riktminutpriserna på         förorsakar tillägg om ungefär 0--4 000 mk till
39632: bilar förefaller det som om katalysatorversio-       importpriserna.
39633: nen i vissa fall erbjöds konsumenten till ett           Priserna på bilar kan bestämmas fritt av
39634: något billigare pris än den gamla modellen och       bilhandeln. Myndigheterna har inga befogen-
39635: att priset i de flesta fall är detsamma. På basis    heter att ingripa i prissättningen av bilar.
39636: av stickproven kan det beräknas att prissätt-        Finansministeriet har försökt påverka saken
39637: ningen åtminstone delvis torde motsvara skill-       genom att fästa konsumenternas och andra
39638: naderna i importpriserna. Så torde även vara         berörda instansers uppmärksamhet vid prissätt-
39639: fallet i en del av de fall då katalysatortekniken    ningen av det miljövänliga alternativet. Den
39640: förorsakar en viss stegring av konsumentpriset,      enda metod som myndigheterna har tillgång till
39641: om importpriset också har varit högre än             är att sprida information och därigenom få
39642: vanligt.                                             prissättningen att bli den rätta.
39643:    Likväl har det även förekommit fall då               lnförande av katalysatorteknik i efterskott
39644: konsumentpriset varit högre än vad det med           betyder i allmänhet att en enkel oreglerad
39645: beaktande av importpriset och skatteavdraget         katalysator installeras i en bil som redan är i
39646: borde ha varit. 1 sådana fall kan förfarandet        bruk. 1 efterskott kan katalysatorer installeras i
39647: anses strida mot syftena med skatteavdraget.         sådana bilar som kan drivas med blyfri bensin
39648: Tillsvidare är dock inte omfattningen av detta       och vilkas motorer även annars är tillräckligt
39649: förfarande känd och inte heller har man              modernt konstruerade. Det förutsätts dock inte
39650:                                      1989 vp. -     KK n:o 692                                     7
39651: 
39652: bränsleinsprutning i stället för en vanlig förga-   installeras i efterskott och hur det stöd kunde
39653: sare. 1 de flesta av 1980-talets personbilsmodel-   ordnas som verksamheten eventuellt kräver.
39654: ler är det möjligt att installera katalysatorer     Eftersom det inte medför skattepåföljder när en
39655: också i efterskott.                                 katalysator installeras i efterskott, förefaller
39656:    En katalysator som installerats i efterskott     skattestöd på denna punkt inte vara det främs-
39657: sänker avgasutsläppen med ungefär 40-50 %,          ta alternativet. Saken är förbunden med flera
39658: medan den motsvarande effekten av en regle-         tekniska frågor och man blir bl.a. tvungen att
39659: rad trevägskatalysator är ungefär 80-90 %.          överväga möjligheterna att göra det obligato-
39660: Priset på en katalysator som installeras i          riskt att i en del begagnade bilar installera
39661: efterskott har jämte monteringskostnader upp-       katalysatorer i efterskott. Först när dessa frå-
39662: skattats tili ca 2 000 mk.                          gor lösts blir det möjligt att ta ställning tili
39663:    Om en bil förses med katalysator som extra       huruvida det är motiverat att även ekonomiskt
39664: utrustning efter det att bilskatten erlagts, in-    stöda installerandet av katalysatorer i efter-
39665: verkar katalysatorn inte mera på beskattning-       skott och hur stödet borde ordnas. 1 detta
39666: en.                                                 skede är ingen proposition under beredning om
39667:    1 flera sammanhang som gäller miljövårds-        skattestöd för katalysatorer som installeras i
39668: åtgärder håller man på att utreda möjligheterna     efterskott.
39669: att också hos oss ta i bruk katalysatorer som
39670:     Helsingfors den 9 mars 1990
39671: 
39672:                                                                          Minister Ulla Puolanne
39673:                                             1989 vp.
39674: 
39675: Kirjallinen kysymys n:o 693
39676: 
39677: 
39678: 
39679: 
39680:                                 Melin: Työvoiman maasta toiseen tapahtuvan liikkumisen vai-
39681:                                    kutuksista Suomessa
39682: 
39683: 
39684:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39685: 
39686:   Suomi valmistautuu osallistumaan Jaajan yh-        Periaatteessa kaikkeen työvoimaan noudate-
39687: tenäisen Länsi-Euroopan talousalueen toimin-      taan samoja työsuhteen ehtoja. Viranomaisten
39688: taan myös työvoiman liikkuvuuden osalta. Ei       valvonta, ennakkoveron periminen ja muut
39689: ole aihetta olettaa, että EY -maiden piiristä     yhteiskunnan toiminnot eivät saisi pettää
39690: meille suuntautuisi poikkeuksellista muuttolii-   myöskään nykyistä vilkkaamman matkustelun
39691: kettä. Vastavuoroisuusperiaatteen mukaan saa-     ja työskentelyn vallitessa.
39692: vat nuoret ja koulutetut suomalaiset paremman        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39693: mahdollisuuden hankkia kokemusta työelä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39694: mässä muissa Länsi-Euroopan maissa.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39695:    Liikkuvuuden lisääntyminen, valvonnan vä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39696: heneminen ja yksilöiden omien päätösten pe-
39697: rusteella tapahtuva muutto maasta toiseen on                 Kuinka Hallitus aikoo huolehtia työ-
39698: nyt saamassa erityisen suuren merkityksen Itä-            markkinoidemme avautumisesta sekä
39699: Euroopan sosialististen maiden kansalaisten               Länsi- että erityisesti Itä-Euroopan
39700: saatua myös mahdollisuudet etsiä parempia                 maista tuleville työnhakijoille tai työ-
39701: ansioita mm. Suomesta. Elintasoerot ja palk-              harjoittelijoille nykyisen kansainvälisen
39702: katasossa oleva lähes huikea ero merkitsevät              kehityksen mukaisesti niin, että kansan-
39703: erilaisten työntekijäryhmien lisääntyvää halua            taloutemme kilpailukykyä vahvistetaan
39704: työskennellä myös meillä.                                 myös ulkomaisen työvoiman avulla?
39705: 
39706:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
39707: 
39708:                                         Ingvar S. Melin
39709: 
39710: 
39711: 
39712: 
39713: 290010D
39714: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 693
39715: 
39716: 
39717: 
39718: 
39719:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39720:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentisse~         Pohjoismaisella työmarkkinayhteistyöllä on
39721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jo pitkät perinteet. Kokemuksia tästä yhteis-
39722: olette 5 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           työstä yleensä ja erityisesti työnvälitysyhteis-
39723: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työstä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää
39724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       myös EES-maiden kesken tulevaisuudessa ke-
39725: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          hitettävässä työmarkkina- ja työnvälitysyhteis-
39726: kirjallisesta kysymyksestä n:o 693:                 työssä. Työvoiman kansainväliseen liikkuvuu-
39727:                                                     teen liittyvät kysymykset ja kansainväliset työ-
39728:           Kuinka Hallitus aikoo huolehtia työ-
39729:                                                     voimapalvelut sisältyvät työhallinnon henkilös-
39730:        markkinoidemme avautumisesta sekä
39731:                                                     tökoulutukseen.      Työvoimatoimistoissa     on
39732:        Länsi- että erityisesti Itä-Euroopan
39733:                                                     mvös näihin asioihin erikoistuneita kansainvä-
39734:        maista tuleville työnhakijoille tai työ-
39735:                                                     lisiä työvoimaneuvojia. Työhallinnolla on siten
39736:        harjoittelijoille nykyisen kansainvälisen
39737:                                                     perusvalmiudet vastata niihin haasteisiin, joita
39738:        kehityksen mukaisesti niin, että kansan-
39739:                                                     EES-maiden muodostama työmarkkina-alue
39740:        taloutemme kilpailukykyä vahvistetaan
39741:                                                     sille tulevaisuudessa asettaa.
39742:        myös ulkomaisen työvoiman avulla?
39743:                                                        Toistaiseksi kuitenkin vain Pohjoismaiden
39744:                                                     kansalaiset voivat saapua Suomeen työhön
39745:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ilman viisumia ja oleskella ja työskennellä
39746: vasti seuraavaa:                                    Suomessa ilman oleskelu- ja työlupaa. Muiden
39747:    EFTA- ja EY -maiden välisissä alustuvissa        ulkomaalaisten työhöntuloa säädellään työlu-
39748: virkamiesneuvotteluissa molemmat osap:.lCkt         valla, joka on hankittava ennen Suomeen
39749: ovat ilmaisseet halunsa edetä kohti EES-            saapumista. Näin kohdellaan myös Suomen
39750: työmarkkinoiden luomista. EES-työmarkkinat          kansalaisia muualla kuin Pohjoismaissa. Kysy-
39751: pohjautuisivut pitkälti Rooman sopimuksen           myksessä viitataan erityisesti Itä-Euroopan so-
39752: artikloihin 48-51, Neuvoston asetukseen             sialististen maiden kansalaisten saamiin mah-
39753: 1612/68 työntekijöiden liikkuvuuden vapautta-       dollisuuksiin etsiä parempia ansioita mm. Suo-
39754: misesta sekä näitä tarkentaviin säädöksiin.         mesta. Maastamuutolle näissä maissa asetetut
39755:    Työministeriössä on selvitetty, mitä lainsää-    esteet ja rajoitukset näyttävätkin olevan vähi-
39756: däntö- ym. toimenpiteitä edelh mainittujen          tellen poistumassa. On kuitenkin huomattava,
39757: EY-maiden välistä liikkuvuutta koskevien mää-       että tämä ei sinänsä merkitse heille Suomen
39758: räysten hyväksyminen edellyttäisi työhallinnon      kuten muidenkaan Länsi-Euroopan maiden
39759: osalta. Mihinkään merkittäviin säädösmuutok-        työmarkkinoiden avautumista, ellei siitä erik-
39760: siin ei ole todettu olevan tarvetta. Työministe-    seen ole sovittu. Heidän työhön tuloon~a Suo-
39761: riön hallinnonalan ulkomaalaisia k0skevat           meen ja työskentelyynsä täällä sovelletaan siten
39762: säännökset ja määräykset koskevat niitä ulko-       samoja säännöksiä kuin muihinkin ulkomaalai-
39763: maalaisia, joilta edellytetään työlupa Suomessa     siin, jotka eivät ole Pohjoismaiden kansalaisia.
39764: työskentelyyn. EES-maiden kansalaisten työn-           Työlupamenettelyllä säädellään ulkomaisen
39765: haku- ja työsuhteen solmiruisoikeus edellyttää      työvoiman maahantuloa, sijoittumista ja käyt-
39766: ulkomaalaislakiin (400/83) säännöstä, jolla työ-    töä Suomen työmarkkinoiden tarpeista lähtien
39767: lupavaatimus poistetaan EES-maiden kansalai-        ottaen huomioon sekä lyhyen että pitkän aika-
39768: silta. Vastaavalla tavalla ulkomaalaislaissa sää-   välin kehitysnäkymät. Perusedellytys on, että
39769: detään Pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta        ulkomaiseen työvoimaan sovelletaan vastaavia
39770: työskennellä Suomessa ilman oleskelu- ja työ-       palkka- ja muita työehtoja kuin suomalaisiin
39771: lupaa. Työministeriön hallinnonalan ulkomaa-        työntekijöihin. Työvoimapoliittisin perustein
39772: laisia koskevat säännökset ja määräykset eivät      ulkomaisen työvoiman käyttö tulee lähinnä
39773: siis tulevaisuudessa koskisi EES-maiden kansa-      kysymykseen koulutusta ja ammattitaitoa edel-
39774: laisia kuten eivät ole tähän saakka koskeneet       lyttävissä tehtävissä. Tehtäviin, jotka perustu-
39775: Pohjoismaiden kansalaisiakaan.                      vat kansainväliseen kanssakäymiseen ja vuoro-
39776:                                       1989 vp. -     KK n:o 693                                      3
39777: 
39778: vaikutukseen sekä yritysten kansainväliseen yh-         Vuonna 1989 Suomeen saapui noin 1 100
39779: teistyöhön, työluvat myönnetään näillä perus-        ulkomaalaista harjoittelijaa, mikä on runsaat
39780: teilla ilman työmarkkinanäkökohtiin perustu-         400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys
39781: vaa harkintaa.                                       perustuu lähinnä maatalousohjelman laajen-
39782:    Kansainvälinen harjoittelijainvaihto maas-        nukseen, joka avautui ensimmäistä kertaa
39783: samme on jatkunut vuodesta 1948, jolloin             myös virclaisille harjoittelijoille. Vaikka Suomi
39784: suomalaiset opiskelijat olivat mukana perusta-       ei ole sopinut Neuvostoliiton kanssa kahden-
39785: massa kansainvälistä teknisten alojen ja kau-        välisestä vaihdosta, ei mitään estettäkään ole
39786: pallisten ja taloustieteen alojen opiskelijoiden     sille, että maamme on vastaanottanut harjoit-
39787: harjoittelijainvaihtojärjestöjä (ns. IAESTE ja       telijoita myös yhteistyömaiden ulkopuolelta.
39788: AIESEC). Työhallinto on vuodesta 1952 huo-           Esimerkkinä mainittakoon harjoittelijoiden
39789: lehtinut harjoittelijainvaihdosta, jonka osaksi      vastaanotto Kiinan kansantasavallasta. Puola-
39790: em. teknisten alojen vaihto liitettiin vuonna        laisten maatalousharjoittelijoiden määrää lisät-
39791: 1967. Muutoin vaihto on perustunut kahden-           tiin IOO:lla.
39792: välisiin sopimuksiin tai viranomaisten välisiin          Harjoittelijoiden työluvat myöntää työminis-
39793: yhteistyöjärjestelyihin. Tällä hetkellä maamme       teriö enintään kolmeksi kuukaudeksi määrätyt
39794: vaihtaa harjoittelijoita yhteensä 37 maan kans-      ehdot täyttävilie henkilöille harjoittelun kritee-
39795: sa, joista kahdenvälisin sopimuksin 12 maan          rit tiiyttävään työhön. Ministeriö myös esittelee
39796: kanssa.                                              työlupien pidennykset, mikä on mahdollista
39797:    Vaihdon volyymi on vuosittain kasvanut            korkeintaan 18 kuukauteen saakka. Kun har-
39798: (liite). Vaihto on maittain vastavuoroista, vaik-    joittelijainvaihto on työvoiman kehittämiseen
39799: kakaan lukumääräistä vastavuoroisuutta ei ole        tähtäävä työvoimapalvelu, ei työlupien myön-
39800: asetettu ehdoksi. Suomesta lähtevien harjoitte-      tämisessä tule kysymykseen työvoimapoliitti-
39801: lijoiden määrä on aina ylittänyt Suomeen             nen harkinta.
39802: saapuvien määrän. Eräs keskeinen syy tähän               Kuluvana vuonna ulkomaalaisten harjoitte-
39803: on se, että monille aloille ei ole voitu sijoittaa   lijoiden määrä pysytetään edellisen vuoden
39804: suomen kieltä taitamattomia työntekijöitä; li-       tasolla. Harjoitteluyhteistyö NL:n kanssa selvi-
39805: säksi myös suomalaisten intressi oppia vieraita      tetään vuoden loppuun mennessä erillisenä
39806: kieliä on ollut yleisesti ottaen suurempi kuin       projektina.
39807: ulkomaalaisten intressi oppia suomen kieltä.
39808:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
39809: 
39810:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
39811: 4                                          1989 vp. -   KK n:o 693
39812: 
39813: TYÖMINISTERIÖ                                                                                 Liite
39814: Kansainvälisen harjoittelun yksikkö
39815: 7.9.1989/AJ
39816: 
39817: HARJOITTELIJOIDEN MÄÄRÄLLINEN KEHITYS
39818:           Suomalaisia ulkomailla                                     Ulkomaalaisia Suomessa
39819:       1977                         1000                                   300
39820:       1978                         1 330                                  280
39821:       1979                         1 350                                  370
39822:       1980                         1 600                                  400
39823:       1981                         1 500                                  350
39824:       1982                         1 270                                  340
39825:       1983                         1 080                                  440
39826:       1984                         1 100                                  470
39827:       1985                         1 170                                  510
39828:       1986                         1 100                                  500
39829:       1987                         1 250                                  600
39830:       1988                         1 365                                  660
39831:       1989                         1 400                                  800-900 (arvio)*>
39832: 
39833:    Luvut on saatettu vertailukelpoisiksi poistamalla vuoden 1983 ja sitä aikaisemmista tilastoista
39834: suomalaisten harjoittelijoiden määrästä au pair-tytöt ja Suomeen saapuneista perheohjelmaan
39835: osallistuneet.
39836:    Mainittakoon, että 1970-luvun alkupuolelle saakka kansainväliseksi harjoitteluksi katsottiin
39837: myös kesätyö Ruotsissa, joka nyt tilastoidaan pohjoismaisena työnvälityksenä. Nämä tilastot eivät
39838: siis ole vertailukelpoisia nykyisiin.
39839: *l toteutui 1 100
39840:                                      1989 vp. -     KK n:o 693                                      5
39841: 
39842: 
39843: 
39844: 
39845:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39846:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         borgare, på samma sätt som de hittills inte gällt
39847: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nordiska medborgare.
39848: av den 5 februari 1990 tili vederbörande med-           Det nordiska arbetsmarknadssamarbetet har
39849: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     långa anor. .Erfarenheter av detta samarbete i
39850: av riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade        allmänhet och av arbetsförmedlingssamarbete i
39851: spörsmål nr 693:                                    synnerhet kan utnyttjas också i det framtida
39852:           På vilket sätt ämnar Regeringen sörja     arbetsmarknads- och platsförmedlingssamarbe-
39853:        för att vår arbetsmarknad öppnas sär-        tet mellan EES-länderna. Frågor i anslutning
39854:        skilt för arbetssökande och praktikanter     tili arbetskraftens internationella rörlighet och
39855:        från både väst- och östeuropeiska Iän-       den internationella arbetskraftsservicen ingår i
39856:        der i enlighet med den nuvarande inter-      arbetsförvaltningens personalutbildning. Arbets-
39857:        nationella utvecklingen så att vår na-       kraftsbyråerna har särskilt på dessa frågor
39858:        tionalekonomis konkurrenskraft stärks        specialiserade internationella arbetskraftskon-
39859:        också mcd hjälp av utländsk arbets-          sulenter. Arbetsförvaltningen har alltså basfår-
39860:        kraft?                                       digheter för att möta de utmaningar som ett
39861:                                                     särskilt EES-arbetsmarknadsområde kommer
39862:                                                     att medföra.
39863:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39864:                                                         Än så länge kan dock endast nordiska
39865: samt anföra följande:                               medborgare utan visum komma tili Finland för
39866:    I de förberedande förhandlingarna mellan         att arbeta samt vistas och arbeta här utan
39867: EFTA- och EG-länderna på tjänstemannani-            uppehålls- och arbetstillstånd. Arbete för övri-
39868: vån har båda parterna uttryckt sin vilja att        ga utlänningar regleras genom arbetstillstånd,
39869: avancera mot skapandet av en EES-arbets-            som måste skaffas före inresa i Finland. Så här
39870: marknad. EES-arbetsmarknaden skulle mycket          bemöts också finska medborgare i länderna
39871: långt basera sig på artiklarna 48-51 i Rom-         utanför Norden. I spörsmålet hänvisas tili de
39872: fördraget, Rådets förordning 1612/68 om friare      östeuropeiska ländernas medborgares möjlighe-
39873: rörlighet för arbetstagare samt preciserande        ter att söka sig bättre inkomster i bl.a. Finland.
39874: stadganden.                                         Det verkar som om hinder och begränsningar
39875:    Vid arbetsministeriet har man utrett vilka       för utvandring från dessa Iänder så småningom
39876: lagstiftnings- och andra åtgärder ett godkänna-     skulle avskaffas. Man bör dock märka att detta
39877: de av ovan nämnda föreskrifter om rörligheten       inte automatiskt innebär ett öppnande av
39878: mellan EG-Iänderna skulle förutsätta av arbets-     arbetsmarknaden i Finland eller andra västeu-
39879: förvaltningen. Inga nämnvärda behov av stad-        ropeiska Iänder för dem utan särskild överens-
39880: geändringar har konstaterats. Stadgandena och       kommelse. För deras inresa i Finland och
39881: föreskrifterna i arbetsministeriets förvaltnings-   arbete här gäller alltså samma regler som för
39882: område om utlänningar berör de utlänningar          andra utlänningar som inte är nordiska med-
39883: som avkrävs arbetstillstånd för att kunna ar-       borgare.
39884: beta i Finland. EES-Iändernas medborgares               Genom arbetstillståndsförfarandet regleras
39885: rätt att söka arbete och ingå arbetsavtal förut-    den utländska arbetskraftens inresa i Jandet
39886: sätter i utlänningslagen (400/83) ett stadgande     samt deras placering och användning utgående
39887: genom vilket kravet om arbetstillstånd för          från den finländska arbetsmarknadens behov
39888: EES-ländernas medborgare avskaffas. På mot-         på både kort och läng sikt. Grundförutsätt-
39889: svarande sätt stadgas i utlänningslagen om          ningen är att de löne- och andra anställnings-
39890: nordiska medborgares rätt att arbeta utan           villkor som gäller finländska arbetstagare ock-
39891: uppehålls- och arbetstillstånd i Finland. Stad-     så skall gälla utländsk arbetskraft. Använd-
39892: gandena och föreskrifterna i arbetsministeriets     ningen av utländsk arbetskraft med arbets-
39893: förvaltningsområde om utlänningar skulle allt-      kraftspolitiska motiveringar kommer i fråga
39894: så i framtiden inte beröra EES-ländernas med-       främst i uppgifter som kräver utbildning och
39895: 6                                    1989 "P· -     KK n:o 693
39896: 
39897: yrkeskunskap. I fråga om uppgifter i anslut-        varit större än utlänningarnas intresse för att
39898: ning tili internationellt umgänge och det inter-    lära sig finska.
39899: nationella samarbetet i företag, beviljas arbets-      Tili Finland kom år 1989 ca 1 100 utländska
39900: tillstånden på dessa grunder utan hänsyn tili       praktikanter, vilket är drygt 400 fler än året
39901: arbetsmarknadssynpunkterna.                         innan. Ökningen beror främst på det utvidgade
39902:    Internationellt praktikantutbyte inleddes i      lantbruksprogrammet, som första gången öpp-
39903: vårt land år 1948, då finländska studerande var     nades för estniska praktikanter. Trots att Fin-
39904: med om att grunda en internationell praktikant-     land inte har någon överenskommelse med
39905: utbytesorganisation för studerande inom tek-        Sovjetunionen om bilateralt utbyte, finns det
39906: nik, handel och ekonomivetenskap (s.k. IAE-         inget hinder för att vårt land mottagit prakti-
39907: STE och AIESEC). Sedan 1952 sörjer arbets-          kanter också från andra än samarbetsländerna.
39908: förvaltningen för praktikantutbytet, som            Som exempel kan nämnas praktikanter som
39909: fr.o.m. 1967 också omfattar utbyte inom tek-        mottagits från folkrepubliken Kina. Antalet
39910: niska branscher. Annars bygger utbytet på           polska lantbrukspraktikanter ökadc med 100.
39911: bilaterala avtal eller samarbetsarrangemang            Praktikanternas arbetstillstånd beviljas av
39912: mellan myndigheterna. För närvarande utbyter        arbetsministeriet för högst tre månader för
39913: vårt land praktikanter med sammanlagt 37            personer och arbete som uppfyller vissa krav.
39914: länder, av vilka 12 Iänder har bilateralt avtal     Också förlängningar av arbetstillstånd, tili
39915: med Finland.                                        maximalt 18 månader, föredras av arbetsminis-
39916:    Utbytcts volym har ökat årligen (se bilaga).     tcriet. Eftersom praktikantutbytet är arbets-
39917: Utbytct är ömsesidigt mellan länderna, men          kraftsservice för utvecklande av arbetskraften,
39918: ömsesidigheten gäller inte numerärt. Antalet        kan arbet5tillstånd inte beviljas utgående från
39919: praktikanter från Finland har alltid överskridit    arbetskraftspolitiska synpunkter.
39920: antalet utländska praktikanter i Finland. En           Innevarande år kommer antalet utländska
39921: viktig orsak till detta är att många branscher      praktikanter att hållas på samma nivä som i
39922: inte kan placera arbetstagare som inte kan          fjol. Praktikantsamarbetet med Sovjetunionen
39923: finska, och dessutom har finländarnas intresse      kommer att utredas som separat projekt före
39924: för att lära sig främmande språk i allmänhet        slutet av året.
39925: 
39926:     Helsingfors den 23 februari 1990
39927: 
39928:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
39929:                                          1989 vp. -   KK n;o 693                                 7
39930: 
39931: ARBETSMINISTERIET                                                                           Bilaga
39932: Enheten för internationell praktik
39933: 7.9.1989/AJ
39934: UTVECKLING AV ANTALET PRAKTlKANTER
39935: 
39936:               Finlåndska praktikanter
39937:                     i utlandet                                 Utlänningar i Finland
39938:       1977                       1 000                                300
39939:       1978                       1 330                                280
39940:       1979                       1 350                                370
39941:       1980                       1 600                                400
39942:       1981                       1 500                                350
39943:       1982                       1 270                                340
39944:       1983                       1 080                                440
39945:       1984                       1 100                                470
39946:       1985                       1 170                                510
39947:       1986                       1 100                                500
39948:       19X7                       1 250                                600
39949:       1988                       1 365                                660
39950:       1989                       l 400                                800-900
39951:                                                                       (uppskattningfl
39952: 
39953:    Siffrorna har gjorts sinsemellan jämförbara genom att i fråga om år 1983 och tidigare ta bort
39954: antalet au pair-flickor från antalet finländska praktikanter i utlandet och antalet deltagare i
39955: familjeprogrammen från antalet utländska praktikanter i Finland.
39956:    Fram till början av 1970 räknades sommararbete i Sverige som internationell praktik. Numera
39957: hänförs det tili nordisk arbetsförmedling. Dessa statistiker kan alltså inte jämföras med varandra.
39958: *J den slutliga siffran är 1 100
39959:                                               1989 vp.
39960: 
39961: Kirjallinen kysymys n:o 694
39962: 
39963: 
39964: 
39965: 
39966:                                  Tennilä: UKK-puiston opastuskeskuksen toimintaedellytysten
39967:                                     turvaamisesta Savukoskella
39968: 
39969: 
39970:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39971: 
39972:    Savukoskelie on valmistumassa UKK-kan-           vuoksi saataisi aikaan suurta skandaalia val-
39973: sallispuiston kolmas opastuskeskus. Maalis-         tion rahoilla rakennetusta tyhjillään seisovasta
39974: kuussa valmistuvan keskuksen osalta tilanne         rakennuksesta.
39975: on kuitenkin sikäli järjetön, että keskuksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39976: käyttöönottoon tarvittavaan kalustoon ja hen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39977: kilöstön palkkaamiseen ei ole määrärahoja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39978: olemassa. Pahimmillaan kävisi niin, että noin 7     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39979: miljoonaa markkaa maksanut opastus- ja neu-
39980: vontapiste seisoisi tyhjillään koko loppuvuo-
39981: den.                                                          Mihin t01mnn Hallitus aikoo ryhtyä
39982:    Opastuskeskuksen avaamisen turvaava tar-                Savukaskelle tulevan UKK-puiston
39983: vittava rahamäärä kalustoon ja henkilöstön                 opastuskeskuksen välittömän käyttöön-
39984: palkkaamiseen on noin 1,5 miljoonaa markkaa.               oton turvaamiseksi, so. rahoituksen jär-
39985: Se tuleekin keskukselle järjestää, jottei valtio-          jestämiseksi kaluston hankintaan ja
39986: varainministeriön virkamiesten munauksen                   henkilöstön palkkaamiseen?
39987: 
39988:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
39989: 
39990:                                         Esko-Juhani Tennilä
39991: 
39992: 
39993: 
39994: 
39995: 200070S
39996: 2                                    1989 vp. -     KK n:o 694
39997: 
39998: 
39999: 
40000: 
40001:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40002: 
40003:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       gan ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Lisäksi
40004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on Saaristomeren kansallispuiston opastuskes-
40005: olette 5 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           kuksen suunnittelu aloitettu. Urho Kekkosen
40006: kirjeenne n:o 21 ohella toimittanut valtioneu-      kansallispuiston uusimman opastuskeskuksen
40007: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        rakennus valmistuu vielä tänä keväänä Savu-
40008: kansanedustaja Tennilän kirjallisesta kysymyk-      kaskelle hotelli Samperin savotan viereen.
40009: sestä n:o 694, jossa tiedustellaan:                    Kansallispuistojen opastuskeskusten ja mui-
40010:                                                     den opastuspalveluiden rakentaminen on ollut
40011:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
40012:                                                     viime vuosina jopa niin nopeaa, että näyttelyi-
40013:        Savukoskelie tulevan UKK-puiston
40014:                                                     den suunnittelu on jäämässä jälkeen rakenta-
40015:        opastuskeskuksen välittömän käyttöön-
40016:                                                     misesta. Tällainen vaara on olemassa myös
40017:        oton turvaamiseksi, so. rahoituksen jär-
40018:                                                     Savukoskella. Kun näyttelyn suunnittelua ei
40019:        jestämiseksi kaluston hankintaan ja
40020:                                                     päästy aloittamaan rakennussuunnittelun kans-
40021:        henkilöstön palkkaamiseen?
40022:                                                     sa yhtä aikaa, saattaa opastuskeskuksen käyt-
40023:                                                     töönotto hieman viivästyä. Tämä viive antaa
40024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
40025:                                                     kuitenkin entistä paremmat mahdollisuudet
40026: vasti seuraavaa:
40027:                                                     asianmukaiseen näyttelyn suunnitteluun ja ra-
40028:    Suomessa on nyt kaksikymmentäviisi kansal-       kentamiseen, kun näihin tehtäviin perehtynyttä
40029: lispuistoa, joista kuusitoista on perustettu vii-   henkilöstöä vapautuu Savukosken opastuskes-
40030: meisten kymmenen vuoden aikana. Laki Urho           kuksen käyttöön. Suomessa on vielä valitetta-
40031: Kekkosen kansallispuistosta tuli voimaan 1          van vähän opastuskeskusten näyttelysuunnitte-
40032: päivänä toukokuuta 1983. Sen jälkeen kansal-        lun taitavia ammattilaisia. Seitsemän miljoonaa
40033: lispuistoon on rakennettu opastuskeskus Tan-        markkaa maksanut opastuskeskusrakennus
40034: kavaaraan ja parannettu kaikin puolin puiston       vaatii huolellisesti ja riittävällä asiantuntemuk-
40035: muita palveluita. Samanaikaisesti on parannet-      sella tehdyn näyttelyn. Opastuskeskuksen val-
40036: tu myös muiden kansallispuistojen retkeily- ja      mistuttua sen hoitoon ja yleisön opastamiseen
40037: opastuspalveluita. Lyhyessä ajassa on raken-        on mahdollisuuksien mukaan patkattava am-
40038: nettu opastuskeskukset Pyhätunturin, Oulan-         mattitaitoista henkilökuntaa.
40039: 
40040:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
40041: 
40042:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
40043:                                     1989 vp. -      KK n:o 694                                    3
40044: 
40045: 
40046: 
40047: 
40048:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40049: 
40050:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gårdshavets nationalpark påbörjats. Den nyas-
40051: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         te byggnaden vid informationscentret i Urho
40052: nr 21 av den 5 februari 1990 tili vederbörande      Kekkonens nationalpark blir klart ännu i vår i
40053: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Savukoski invid hotell Samperis skogsarbets-
40054: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-        plats.
40055: de spörsmål nr 694:                                    Byggandet av informationscentra och annan
40056:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            informationsservice i nationalparkerna har un-
40057:        vidta för att trygga ett omedelbart          der de senaste åren skett rentav så snabbt att
40058:        ibruktagande av det informationscenter       planeringen av utställningar håller på att kom-
40059:        som skall byggas i UKK-parken i Sa-          ma på efterkälken. En dylik fara föreligger
40060:        vukoski genom att ordna finansieringen       även i Savukoski. Då man inte kom i gång med
40061:        av inredning och avlöning av personal?       planeringen av utställningen samtidigt med
40062:                                                     byggnadsplaneringen kan ibruktagandet av in-
40063:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        formationscentret fördröjas litet. Detta dröjs-
40064: samt anföra följande:                               mål erbjuder emellertid bättre möjligheter än
40065:                                                     tidigare för planering och byggande av ifråga-
40066:    För tillfället finns det tjugofem nationalpar-   varande utställning då det för informationscen-
40067: ker i Finland, av vilka sexton har inrättats        tret i Savukoski frigörs personai som är för-
40068: under de senaste tio åren. Lagen om Urho            trogen med dylika uppgifter. Det finns fortfa-
40069: Kekkonens nationalpark trädde i kraft den 1         rande beklagligt få skickliga yrkeskunniga per-
40070: maj 1983. Därefter har det i nationalparken         soner för planering av utställningar i informa-
40071: byggts ett informationscenter i Tankavaara och      tionscentra. En byggnad som inrymmer ett
40072: övrig service i parken har förbättrats på många     informationscenter och som kostat 7 milj. mk
40073: sätt. Samtidigt har även servicen i fråga om        kräver en noggrant utformad utställning, som
40074: friluftsliv och information förbättrats i andra     gjorts med tillräcklig sakkunskap. Sedan infor-
40075: nationalparker. Inom en kort tid har det byggts     mationscentret blivit klart skall yrkesskicklig
40076: informationscenter i Pyhätunturi, Oulanka och       personai i mån av möjlighet avlönas för dess
40077: Seitseminens nationalparker. Därutöver har          skötsel och för vägledning av publik.
40078: planeringen av ett informationscenter i Skär-
40079: 
40080:     Helsingfors den 9 mars 1990
40081: 
40082:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
40083:                                              1989 vp.
40084: 
40085: Kirjallinen kysymys n:o 695
40086: 
40087: 
40088: 
40089: 
40090:                                  Tennilä: Haaparannassa asuvien suomenkielisten kieliongelmista
40091: 
40092: 
40093:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40094: 
40095:    Haaparannassa on erittäin paljon suomea         odottavat saavansa oikeuksiaan puolustaessaan
40096: puhuvia. Suomen kieltä pidetäänkin perustel-       tukea Lapin kansanedustajilta ja Suomen hal-
40097: lusti paikkakunnan alkuperäiskielenä. Nyt kui-     litukselta.
40098: tenkin Haaparannan kunta on ryhtymässä syr-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40099: jimään suomenkielisiä lapsia päiväkodeissa ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40100: eräiden tietojen mukaan myös kouluissa. Kun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40101: nallisessa päivähoitosuunnitelmassa näet tode-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40102: taan, että henkilökunnan kielenä suunnittelussa
40103: ja lapsiryhmien kanssa keskusteluissa tulee olla             Aikooko Hallitus ottaa yhteyttä
40104: ruotsi. Haaparannan Suomi-seuran mielestä                 Ruotsin viranomaisiin siten, että Haa-
40105: kannanotto loukkaa yksilön oikeutta omaan                 parannassa asuvien suomenkielisten oi-
40106: kieleen ja on ristiriidassa YK:n peruskirjan              keudet tulevat turvatuiksi muun muassa
40107: kanssa.                                                   päiväkotien ja koulujen kasvatuksessa
40108:    Haaparannassa asuvat suomea puhuvat                    ja opetuksessa?
40109: 
40110:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
40111: 
40112:                                        Esko-Juhani Tennilä
40113: 
40114: 
40115: 
40116: 
40117: 2900100
40118: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 695
40119: 
40120: 
40121: 
40122: 
40123:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40124: 
40125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    vastoin jatkuu Haaparannassa Ruotsin perus-
40126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     koulujen suomenkielinen pedagoginen kehitys-
40127: olette 5 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         toiminta (PUFF-pedagogisk utvecklingsverk-
40128: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      samhet för finskspråkiga elever). Kokeilutoi-
40129: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     minnasta saadut tähänastiset tulokset ovat sekä
40130: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta   hyviä että rohkaisevia. Haaparannan ohella
40131: kysymyksestä n:o 695:                             kokeilutoimintaa on kolmessatoista muussa
40132:                                                   kunnassa Ruotsissa. Lisäksi Haaparannassa on
40133:           Aikooko Hallitus ottaa yhteyttä
40134:                                                   toiminut viime syksystä lähtien ainutlaatuinen
40135:        Ruotsin viranomaisiin siten, että Haa-
40136:                                                   kielikoulu, jossa Tornion suomenkielisiä lapsia
40137:        parannassa asuvien suomenkielisten oi-     ja Haaparannan ruotsinkielisiä lapsia opete-
40138:        keudet tulevat turvatuiksi muun muassa
40139:                                                   taan yhdessä päämääränä molempien ryhmien
40140:        päiväkotien ja koulujen kasvatuksessa      kaksikielisyys.
40141:        ja opetuksessa?
40142:                                                      Ruotsinsuomalaisille tarjottavat omakieliset
40143:                                                   sosiaali- ja terveyspalvelut, myös lasten päivä-
40144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
40145:                                                   hoito, ovat olleet jatkuvan kehittämistyön koh-
40146: taen seuraavaa:                                   teena Ruotsin ja Suomen sosiaali- ja opetusvi-
40147:    Haaparannan kunnanvaltuusto on vahvista-       ranomaisten kesken. Useilla Ruotsin "suoma-
40148: nut kunnallisen päivähoitosuunnitelman vuo-       laispaikkakunnilla" toimii suomen- tai kaksi-
40149: siksi 1990-94, jonka mukaan päivähoidon           kielisiä päiväkoteja. Lisäksi kotikielen opetus
40150: henkilökunnan yhteinen kieli on ruotsi, silloin   päiväkodeissa on turvattu. Kuitenkin on todet-
40151: kun henkilökunta keskustelee keskenään suun-      tava, että joillakin alueilla suomenkielisen päi-
40152: nittelukokouksissa ja lapsiryhmiä ohjatessaan.    vähoidon kysyntä ajoittain on ollut suurempi
40153:    Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliitto on      kuin tarjottavat päivähoitopaikat.
40154: 19.2.1990 päivätyssä kannanotossaan paheksu-         Kouluasioiden ja päivähoitoasioiden kehitys-
40155: nut tätä kohtaa päivähoitosuunnitelmassa pe-      tä seurataan jatkuvasti suomalais-ruotsalaisessa
40156: riaatteellisista syistä. Haaparannan Suomi-seu-   koulutusneuvostossa sekä sosiaali- ja tervey-
40157: ra on puolestaan jättänyt asiasta kantelun        denhuollon suomalais-ruotsalaisessa työryh-
40158: Ruotsin syrjintäasiamiehelle. Lisäksi eräät yk-   mässä (SFINKS), jotka ovat molempien mai-
40159: sityishenkilöt ovat jättäneet kantelun Ruotsin    den hallitusten pysyvät kahdenväliset sekako-
40160: oikeusasiamiehelle.                               missiot ja asiantuntijaelimet näissä asioissa.
40161:    Opetusministeriön tiedossa ei ole mitään       Näiden kautta hallituksella on jatkuva yhteys
40162: vastaavanlaista kouluopetuksen alalta. Päin       Ruotsin viranomaisiin.
40163: 
40164:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1990
40165: 
40166:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
40167:                                      1989 vp. -     KK n:o 695                                      3
40168: 
40169: 
40170: 
40171: 
40172:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40173:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Undervisningsministeriet har inte kännedom
40174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         om något liknande fall inom skolundervisning-
40175: av den 5 februari 1990 tili vederbörande med-       en. Tvärtom fortsätter PUFF, den pedagogiska
40176: lem av statsrådet översänt en avskrift av           utvecklingsverksamheten för finskspråkiga ele-
40177: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-        ver i Haparanda. Resultaten av försöksverk-
40178: de spörsmål nr 695:                                 samheten har hittills varit både goda och
40179:                                                     uppmuntrande. Vid sidan av Haparanda finns
40180:                                                     det försöksverksamhet i tretton andra kommu-
40181:           Ämnar Regeringen kontakta myndig-
40182:                                                     ner i Sverige. Vidare verkar sedan senaste höst
40183:        heterna i Sverige så att de i Haparanda
40184:                                                     en unik språkskola i Haparanda, där finsksprå-
40185:        boende finskspråkigas rättigheter blir
40186:                                                     kiga barn från Torneå och svenskspråkiga barn
40187:        tillgodosedda bl.a. när det gäller fostran
40188:                                                     från Haparanda undervisas gemensamt i syfte
40189:        och undervisningen i daghemmen och i
40190:                                                     att bägge grupper skall bli tvåspråkiga.
40191:        skolorna?                                       Den social- och hälsoservice, även barndag-
40192:                                                     vården som erbjuds sverigefinländarna har kon-
40193:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
40194:                                                     tinuerligt varit föremål för utveckling mellan
40195: följande:                                           social- och undervisningsmyndigheterna i Sve-
40196:    Kommunfullmäktige i Haparanda har fast-          rige och Finland. På flera "finnorter" i Sverige
40197: ställt planen för den korumunala barnomsor-         arbetar finsk- eller svenskspråkiga daghem.
40198: gen för åren 1990-94 enligt viiken det gemen-       Dessutom är undervisningen i hemspråket till-
40199: samma språket för personalen inom barnom-           godosedd i daghemmen. Det bör dock observe-
40200: sorgen är svenska när den diskuterar sinsemel-      ras att i vissa regioner har efterfrågan på finsk-
40201: lan vid planeringssammanträden och när den          språkig dagvård tidvis varit större än utbudet.
40202: leder barngrupper.                                     Utvecklingen när det gäller skolfrågor och
40203:    I ett ställningstagande 19.2.1990 har Riksför-   dagvården följs kontinuerligt i finsk-svenska
40204: bundet finska föreningar i Sverige av princi-       utbildningsrådet samt i den finsk-svenska ar-
40205: piella skäl ondgjort sig över denna punkt i         betsgruppen inom social- och hälsovård
40206: dagvårdsplanen. Finska föreningen i Haparan-        (SFINKS). Dessa organ är bägge permanenta
40207: da har för sin del besvärat sig hos jämställd-      bilaterala blandkommissioner och sakkunnig-
40208: hetsombudsmannen i Sverige. Dessutom har en         organ utsedda av regeringarna i bägge länder.
40209: del privatpersoner besvärat sig hos justitieom-     Genom dem har regeringen fortlöpande kon-
40210: budsmannen i Sverige.                               takter med myndigheterna i Sverige.
40211: 
40212:     Helsingfors den 7 mars 1990
40213: 
40214:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
40215:                                                1989 vp.
40216: 
40217: Kirjallinen kysymys n:o 696
40218: 
40219: 
40220: 
40221: 
40222:                                   Laine: Työllisyyttä turvaavien investointien toteuttamisesta Var-
40223:                                       sinais-Suomessa
40224: 
40225: 
40226:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40227: 
40228:    Kun eduskunta hyväksyi valtion vuoden                Ottaen huomioon monet muut mm. laivan-
40229: 1990 tulo- ja menoarvion, se sisällytti budjettiin   rakennustoimintaan ja tekstiili- ja vaateteolli-
40230: monia investointihankkeita, joiden valmistelu        suuteen kohdistuneet konkurssit ja työpaikko-
40231: oli kestänyt monia vuosia. Näin oli asia myös        jen menetykset on mainittuja työohjelman yh-
40232: monien Lounais-Suomen investointien osalta.          teydessä päätettyjä ratkaisuja pidettävä tahal-
40233:    Yllättäen kävi kuitenkin niin, että vain muu-     lisena yrityksenä vaikeuttaa työllisyyttä ja tar-
40234: tamia päiviä budjetin hyväksymisen jälkeen eli       peellisten investointien toteuttamista Turussa ja
40235: 5.1.1990 työministeriö esitti työohjelman, jolla     sen lähiseudulla.
40236: "säästetään" 151 milj. markkaa budjettiin mer-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40237: kityistä Turun ja Porin läänin, Uudenmaan ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40238: Hämeen läänien määrärahoista. Peräti 1/3 eli         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40239: n. 50 milj. markkaa oli vähennetty Varsinais-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40240: Suomen osalta siirtämällä Turun teknillisen
40241: oppilaitoksen, TVL:n Turun konekorjaamon,
40242: Turun yliopiston kemian ja biologian laitoksen                 Milloin Hallitus korjaa työohjelmaa
40243: ja liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden                koskevaa päätöstään siten, että se myös
40244: pienehköjen silta- ja tietöiden sekä valtatien n:o          Varsinais-Suomen investointien osalta
40245: 1 ym. investointien toteuttamista myöhemmin                 vastaa eduskunnan hyväksymää budjet-
40246: tapahtuvaksi.                                               tia?
40247: 
40248:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
40249: 
40250:                                              Ensio Laine
40251: 
40252: 
40253: 
40254: 
40255: 2900100
40256: 2                                   1989 vp. -     KK n:o 696
40257: 
40258: 
40259: 
40260: 
40261:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     joissa valtion investoinnit lisääntyvät eniten.
40263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Työministeriö jakoi 5.1.1990 em. säästöoh-
40264: olette 5 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          jelman sisältävän esittelylistan seuraavan vii-
40265: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kon raha-asiainvaliokuntaan ja maanantaina
40266: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      8.1. korjauslistan, jossa ilmoitettiin, että sääs-
40267: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjal-     töohjelmaan sisältyvistä hankkeista ei ole tässä
40268: lisesta kysymyksestä n:o 696:                      vaiheessa neuvoteltu ko. työvirastojen kanssa.
40269:                                                    Esittelymuistiossa todettiin seuraavaa: "Mikäli
40270:           Milloin Hallitus korjaa työohjelmaa
40271:                                                    rakennusalan ja valtiontalouden kehitys anta-
40272:        koskevaa päätöstään siten, että se myös
40273:                                                    vat aihetta ottaa em. säästöohjelma uudelleen
40274:        Varsinais-Suomen investointien osalta
40275:                                                    harkittavaksi, voidaan hankkeita ottaa työoh-
40276:        vastaa eduskunnan hyväksymää budjet-
40277:                                                    jelmaan varsinaisen työohjelman tarkistamisen
40278:        tia?                                        yhteydessä. Säästöohjelmaan sisältyvistä hank-
40279:                                                    keista ei ole tässä vaiheessa neuvoteltu ko.
40280:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
40281:                                                    työvirastojen kanssa." Esitys vuoden 1990
40282: vasti seuraavaa:
40283:                                                    työohjelmaksi käsiteltiin raha-asiainvaliokun-
40284:    Työministeriön ehdotus vuoden 1990 työoh-       nassa 10.1.1990, jonka jälkeen valtioneuvosto
40285: jelmaksi oli valtioneuvoston raha-asiainvalio-     hyväksyi sen 11.1.1990 pitämässään istunnos-
40286: kunnan käsittelyssä 20.12.1989 ja 28.12.1989,      sa.
40287: mutta asian käsittely jäi pöydälle molemmilla          Työministeriö on sittemmin neuvotellut työ-
40288: kerroilla. Tämä ehdotus oli valmisteltu yhteis-    virastojen ja valtiovarainministeriön kanssa
40289: työssä työvirastojen kanssa ja sisälsi työohjel-   em. säästöohjelman tarkistustarpeista. Neuvot-
40290: maesityksestä myöhemmin poistetut 150,5 mil-       teluihin ovat tiehankkeiden osalta osallistuneet
40291: joonan markan työmäärärahat.                       myös liikenneministeriön edustajat.
40292:    Työministeriön ja valtiovarainministeriön           Valtioneuvosto on jo istunnossaan 22.2.1990
40293: virkamiesten kesken 3.1.1990 käydyissä jatko-      hyväksynyt puolustusministeriön ja rakennus-
40294: neuvotteluissa kävi ilmi, että valtiovarainmi-     hallituksen osalta työohjelmien tarkistukset,
40295: nisteriössä oli jo aiemmin laadittu valtion        joissa on ohjelmoitu työvirastojen käytettäväk-
40296: investointeihin kohdistuva 155 miljoonan mar-      si eräitä valtioneuvoston 11.1.1990 kuluvan
40297: kan säästöohjelma. Neuvottelussa laadittiin        vuoden työohjelman hyväksymisen yhteydessä
40298: hankekohtainen 150,5 miljoonan markan sääs-        poistamia työmäärärahoja. Lisäksi ammatti-
40299: töohjelma siten, että yhtään käynnissä olevaa      kasvatushallitus on ilmoittanut, että työohjel-
40300: investointia ei keskeytettäisi. Säästöohjelma      maesityksestä poistetun Järvenpään koulutilan
40301: sisälsi ammattikasvatushallituksen työmäärära-     rakennushankkeen aloitus siirtyy hankesuunni-
40302: hojen supistamisen 0, 7 miljoonalla markalla,       telmien tarkistamisen johdosta vuodelle 1991.
40303: puolustusministeriön 15,0 miljoonalla markal-          Neuvottelut tie- ja vesirakennushallituksen
40304: la, rakennushallituksen 81,8 miljoonalla mar-      säästökohteiden mahdollisesta palauttamisesta
40305: kalla ja tie- ja vesirakennuslaitoksen 53,0        työohjelmaan ovat vielä kesken. Esitys tie- ja
40306: miljoonalla markalla. Hankkeet valittiin Uu-       vesirakennuslaitoksen työohjelman tarkistami-
40307: denmaan, Turun ja Hämeen työvoimapiirien           seksi on tarkoitus tuoda valtioneuvoston käsi-
40308: alueilta, joilla työllisyystilanne on hyvä ja       teltäväksi lähiviikkoina.
40309:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1990
40310: 
40311:                                                                     Työministeri Matti Puhakka
40312:                                      1989 vp. -     KK n:o 696                                     3
40313: 
40314: 
40315: 
40316: 
40317:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40318: 
40319:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jande veckas finansutskott en föredragningslis-
40320: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ta, som innehöli ovan nämnda sparprogram,
40321: av den 5 februari 1990 tili vederbörande med-       och måndagen 8.1. en rättelseförteckning, där
40322: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     man meddelade att man i detta skede inte
40323: av riksdagsman Ensio Laine undertecknade            förhandlat om de i sparprogrammet ingående
40324: spörsmål nr 696:                                    projekten med arbetsverken i fråga. I föredrag-
40325:                                                     ningsmemorialet konstaterades följande: "Ifali
40326:           När ämnar Regeringen korrigera sitt
40327:                                                     utvecklingen inom byggnadsbranschen och
40328:        beslut om arbetsprogrammet på så sätt
40329:                                                     statshushåliningen ger skäl tili ett nytt övervä-
40330:        att detta även med tanke på Egentliga
40331:                                                     gande av ovan nämnda sparprogram, kan
40332:        Finlands investeringar motsvarar den         projekten medtas i arbetsprogrammet i sam-
40333:        av riksdagen godkända budgeten?              band med revideringen av det ordinarie arbets-
40334:                                                     programmet. I detta skede har man inte för-
40335:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
40336:                                                     handlat om de i sparprogrammet ingående
40337: samt anföra följande:
40338:                                                     projekten med arbetsverken i fråga." Förslaget
40339:    Arbetsministeriets förslag tili arbetsprogram    tili arbetsprogram för 1990 behandlades i fi-
40340: för 1990 var uppe för behandling hos statsrå-       nansutskottet 10.1.1990, varefter statsrådet
40341: dets finansutskott 20.12.1989 och 28.12.1989,       godkände det vid sitt sammanträde 11.1.1990.
40342: men behandlingen av frågan bordlades båda               Arbetsministeriet har därefter förhandlat
40343: gångerna. Förslaget hade beretts i samarbete        med arbetsverken och finansministeriet om
40344: med arbetsverken, och innehöli det arbetsan-        revideringsbehovet beträffande ovan nämnda
40345: slag på 150,5 miljoner mark som senare ströks       sparprogram. För vägprojektens vidkommande
40346: från förslaget tili arbetsprogrammet.               har även representanter för trafikministeriet
40347:    Vid fortsatta förhandlingar melian tjänste-      deltagit i förhandlingarna.
40348: män från arbetsministeriet och finansministe-           Statsrådet har redan vid sitt sammanträde
40349: riet 3.l.l990 framgick det att man vid finans-      22.2.1990 för försvarsministeriets och bygg-
40350: ministeriet redan tidigare hade uppgjort ett        nadsstyrelsens vidkommande godkänt revide-
40351: sparprogram på 155 miljoner mark, som rikta-        ringar av arbetsprogrammet, i vilka man för
40352: de sig mot statens investeringar. Vid förhand-      arbetsverken programmerat tillgång tili en del
40353: lingarna uppgjorde man ett projektinriktat          arbetsanslag, som strukits av statsrådet i sam-
40354: sparprogram på 150,5 miljoner mark på så sätt       band med godkännandet av innevarande års
40355: att ingen pågående investering skulie avbrytas.     arbetsprogram 11.1.1990. Dessutom har yrkes-
40356: Sparprogrammet innehöli en inskränkning på          utbildningsstyrelsen meddelat att påbörjandet
40357: 0,7 miljoner mark av yrkesutbildningsstyrelsens     av byggnadsprojektet för Träskända skoliägen-
40358: arbetsanslag, 15,0 miljoner mark av försvars-       het förflyttas tili år 1991 på grund av revide-
40359: ministeriets anslag, 81,8 miljoner mark av          ringen av projektplanerna.
40360: byggnadsstyrelsens anslag och 53,0 miljoner             Förhandlingarna om ett eventuelit återupp-
40361: mark av väg- och vattenbyggnadsverkets an-          tagande av väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
40362: slag. Projekten valdes från Nylands, Åbo och        sparobjekt i arbetsprogrammet är ännu oavslu-
40363: Tavastehus arbetskraftsdistrikt, där sysselsätt-    tade. Det är meningen att förslaget tili revide-
40364: ningsläget är gott och där statens investeringar    ring av väg- och vattenbyggnadsverkets arbets-
40365: ökar mest.                                          program kommer att behandlas vid statsrådet
40366:    Arbetsministeriet delade 5.l.l990 ut tili fol-   inom de närmaste veckorna.
40367:      Helsingfors den 7 mars 1990
40368: 
40369:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
40370:                         j
40371:                     j
40372:                     j
40373:                 j
40374:                 j
40375:             j
40376:             j
40377:         j
40378:         j
40379:     j
40380:     j
40381: j
40382: j
40383:                                                 1989 vp.
40384: 
40385: Kirjallinen kysymys n:o 697
40386: 
40387: 
40388: 
40389: 
40390:                                    Pulliainen ym.: Alkuperävesistön merkitsemisestä ulkomailta
40391:                                        tuotaviin kalaeriin
40392: 
40393: 
40394:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40395:    On hyvin todennäköistä, että kaupanesteiden        omaisten tehtävänä on puolestaan hankkia
40396: poistaminen tai vähentäminen lisää kalojen            tiedot ko. vesistöjen puhtaudesta ja kalojen
40397: tuontia myös tuoreena ulkomailta. Tuotaviin           myrkkypitoisuuksista ylipäätään.
40398: kalaeriin sisältyy tuoreusriskin ohella myös             Kuluttajan kannalta on välttämätöntä, että
40399: riski siitä, että kalat ovat luontaisesti kasvaneet   hänellä on tarkat tiedot eri kalaerien alkupe-
40400: tai kasvatettu saastuneissa vesissä. Useilla ka-      rästä, jotta hän voi tehdä itsensä ja ruokakun-
40401: lalajeilla kuuluu vuotuiseen elämänrytmiin ke-        tansa puolesta oikeita valintaratkaisuja.
40402: rätä kehoonsa rasvavarastoja, joiden määrät              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40403: vaihtelevat vuodenaikojen ja lisääntymisrytmin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40404: mukaan. Rasvakudoksien olemassaolo puoles-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40405: taan lisää mahdollisuuksia sille, että rasvaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40406: rikastuu myös rasvaliukoisia myrkkyjä, myrk-                     Aikooko Hallitus toimia niin, että
40407: kyjäämiä ja raskasmetalleja.                                  kalakauppaa harjoittavat liikkeet vei-
40408:    Tämän vuoksi on tarpeellista, että jokaiseen               voitetaan merkitsemään näyttävästi nä-
40409: kalalaatikkoon ja kaupan olevaan kalaerään                    kyviin jokaiseen ulkomailta peräisin
40410: on näyttävästi merkitty näkyviin, mistä vesis-                olevaan kalaerään se vesistö ja maa,
40411: töstä ja maasta kalaerä on peräisin. Viran-                   josta kalaerä on peräisin?
40412:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
40413: 
40414:                       Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
40415: 
40416: 
40417: 
40418: 
40419: 2900100
40420: 2                                  1989 vp. -     KK n:o 697
40421: 
40422: 
40423: 
40424: 
40425:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40426:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     olevassa uudessa pakkausmerkintäasetuksessa
40427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     alkuperän merkintäpakko on ulotettu koske-
40428: olette 5 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         maan vain valmiiksi pakattuja elintarvikkeita.
40429: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee kuitenkin
40430: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     pakkausmerkintäehdotuksesta saamiensa lau-
40431: edustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta kysymyk-    suntojen pohjalta harkitsemaan, tullaanko ja
40432: sesta n:o 697:                                    missä määrin tämä velvoite ulottamaan myös
40433:                                                   irtomyynnissä oleviin elintarvikkeisiin, esim.
40434:          Aikooko Hallitus toimia niin, että
40435:                                                   kaloihin.
40436:        kalakauppaa harjoittavat liikkeet vei-
40437:        voitetaan merkitsemään näyttävästi nä-        Alkuperämaan tai alkuperävesistön ilmoitta-
40438:        kyviin jokaiseen ulkomailta peräisin       minen saattaa sinänsä helpottaa valistuneen
40439:        olevaan kalaerään se vesistö ja maa,       kuluttajan valintoja ostotilanteessa. Sillä ei
40440:        josta kalaerä on peräisin?                 kuitenkaan merkittävästi pystyttäne vaikutta-
40441:                                                   maan myytävän kalan laatuun. Elintarvikkei-
40442:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        den laatu onkin pyritty varmistamaan antamal-
40443: taen seuraavaa:                                   la raja-arvot mm. tavallisimpien raskasmetal-
40444:                                                   lien ja eräiden muiden vieraiden aineiden enim-
40445:   Valmistusmaan/alkuperämaan ilmoi ttaminen       mäismäärille kalassa ja kalavalmisteissa. Raja-
40446: vaaditaan pääsääntöisesti vain kuluttajalle tai   arvojen noudattamista valvotaan normaalin
40447: suurtaloudelle myytäväksi tarkoitettuihin pa-     elintarvikevalvonnan yhteydessä.
40448: kattuihin elintarvikkeisiin. Myös valmisteilla
40449:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
40450: 
40451:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
40452:                                    1989 vp. -     KK n:o 697                                      3
40453: 
40454: 
40455: 
40456: 
40457:                              Till Riksdagens Herr Talman
40458:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       anteckna produktens ursprung utsträckts tili
40459: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       att gälla endast färdigförpackade livsmedel.
40460: av den 5 februari 1990 tili vederbörande med-     Handels- och industriministeriet kommer emel-
40461: lem av statsrådet översänt avskrift av foljande   lertid, på basis av de utlåtanden ministeriet får
40462: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade     över förslaget tili förordning om anteckningar
40463: spörsmål nr 697:                                  på förpackningar, att överväga om denna plikt
40464:                                                   också borde utsträckas tili att gälla livsmedel
40465:           Har Regeringen för avsikt att verka
40466:        så att de affårer som idkar fiskhandel     som säljs i lösvikt, t.ex. fisk, och i så fall i
40467:                                                   viiken omfattning.
40468:        förpliktas att för varje fiskparti som
40469:        kommer från utlandet på ett synligt           Angivandet av ursprungsland eller -vatten-
40470:        ställe ange från vilket vattendrag och     drag kan i sig underlätta för den upplysta
40471:                                                   konsumenten att göra sina vai vid köptillfållet.
40472:        land fiskpartiet i fråga kommer?
40473:                                                   Genom detta förfarande torde man emellertid
40474:                                                   inte i någon högre grad kunna påverka kvali-
40475:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
40476:                                                   teten på den fisk som är tili salu. Livsmedlens
40477: samt anföra följande:
40478:                                                   kvalitet har man följaktligen försökt garantera
40479:    Angivande av tillverkningsland/ursprungs-      genom att ge gränsvärden bl.a. för maximi-
40480: land krävs i huvudsak endast för förpackade       mängderna av de vanligaste tungmetallerna och
40481: livsmedel som är avsedda att säljas tili konsu-   vissa andra främmande ämnen i fisk och
40482: menter eller storhushåll. Också i den nya         fiskprodukter. Att gränsvärdena följs överva-
40483: förordningen om anteckningar på förpackning-      kas i samband med den normala livsmedels-
40484: ar, som bereds som bäst, har plikten att          övervakningen.
40485:     Helsingfors den 6 mars 1990
40486: 
40487:                                                                      Minister Pertti Salolainen
40488:                                               1989 vp.
40489: 
40490: Kysymys valtioneuvostolle n:o l
40491: 
40492: 
40493: 
40494: 
40495:                                   Karkinen ym.: Lapsiin kohdistuvan rikollisuuden poistamisesta
40496: 
40497: 
40498:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40499:             Mitä Hallitus aikoo tehdä lapsiin               ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi?
40500:           kohdistuvan rikollisuuden poistamiseksi
40501: 
40502:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
40503: 
40504:            Seija Karkinen               Sinikka Mönkäre              Heikki Rinne
40505:            Marja-Liisa Tykkyläinen      Tuula Paavilainen            Mikko Elo
40506:            Raimo Vuoristo               Markku Pohjola               Iiris Hacklin
40507:            Aimo Ajo                     Ilkka Joenpalo               Sinikka H urskainen-Leppänen
40508:            Jukka Gustafsson             Jukka Roos                   Jouko Skinnari
40509:            Matti Vähänäkki              Jouni Backman                Tuulikki Hämäläinen
40510:                                         Risto Ahonen
40511: 
40512: 
40513: Ei vastausta, rauennut
40514: 
40515: 
40516: 
40517: 
40518: 200007Z
40519: 2                                              1989 vp.
40520: 
40521: Kysymys valtioneuvostolle n:o 2
40522: 
40523: 
40524: 
40525: 
40526:                                   Pekkarinen ym.: Verouudistuksen epäkohtien korjaamisesta
40527: 
40528: 
40529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40530: 
40531:    Hallitus on tunnustanut päätöksellään                    Miten Hallitus aikoo korjata tunnus-
40532: 16.3.1989, että verouudistuksen epäkohdat, eri-           tamansa epäkohdat ja aikooko se pa-
40533: tyisesti pieni- ja keskipaikkaisten sekä lapsiper-        lauttaa kuluvana vuonna yli luvatun
40534: heiden kohdalla, vaativat korjauksia. Hallitus            kerätyt verot verovelvollisille korkojen
40535: on siten toistamiseen rikkonut lupauksensa                kanssa, ja
40536: toteuttaa verouudistus niin, että verotus vuon-             aikooko Hallitus luopua hankkeista
40537: na 1989 kevenee, yksinkertaistuu ja oikeuden-             uudeksi kiinteistöveroksi ja metsävero-
40538: mukaistuu.                                                tuksen edelleen kiristämiseksi?
40539: 
40540:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
40541: 
40542:          Mauri Pekkarinen          Sirkka-Liisa Anttila         Esko Aho
40543:          Juhani Alaranta           Kauko Heikkinen              Kalevi Mattila
40544:                     Tellervo Renko                      Matti Väistö
40545: 
40546: 
40547: Vastattu 6.4.1989
40548:                                            1989 vp.                                         3
40549: 
40550: Kysymys valtioneuvostolle n:o 3
40551: 
40552: 
40553: 
40554: 
40555:                                Moilanen ym.: Kansaneläkeuudistuksen jatkamisesta
40556: 
40557: 
40558:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40559: 
40560:   Eläke-erot maassamme ovat erittäin suuret.     on ollut pysähdyksissä, mistä kärsivät muu-
40561: Jopa alle 2 000 markan kuukausieläkkeen va-      toinkin taloudellisesti kaikkein ahtaimmalla
40562: rassa joutuvat elämään mm. monet raskaan,        olevat yksinäiset ja avioparieläkeläiset.
40563: pitkän ja ansiokkaan elämäntyön kotona teh-
40564: neet perheenäidit.                                       Aikooko Hallitus pikaisesti tuoda
40565:   Pelkän kansaneläkkeen varassa elävät ovat            eduskunnan hyväksyttäväksi esityksen
40566: monessa suhteessa hyvin epäoikeudenmukai-              kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen to-
40567: sessa asemassa, mm. heikon indeksijärjestelmän         teuttamiseksi?
40568: johdosta. Kansaneläkeuudistuksen jatkaminen
40569:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
40570: 
40571:                     Eeva-Liisa Moilanen                 Esko Almgren
40572:                     Jorma Fred                          Toimi Kankaanniemi
40573: 
40574: 
40575: Ei vastausta, rauennut
40576: 4                                          1989 vp.
40577: 
40578: Kysymys valtioneuvostolle n:o 4
40579: 
40580: 
40581: 
40582: 
40583:                                Siitonen ym.: Osakekaupoista saatujen ulkomaille menevien
40584:                                    voittojen verottamisesta
40585: 
40586: 
40587:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40588:    Keinotteluluonteisten ja ns. nurkanvaltaus-           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
40589: ten yhteydessä, silloin kun suorittajana on           näiden voittojen saamiseksi verotuksen
40590: ulkomaille sellaiseen maahan rekisteröity yri-        piiriin Suomessa?
40591: tys, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimus-
40592: ta, menevät voitot verottomasti ulkomaille.
40593:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1989
40594: 
40595:         Eva-Riitta Siitonen          Ben Zyskowicz             Heikki A. Ollila
40596:         Päivi Varpasuo               Kari Häkämies             Oiva Savela
40597: 
40598: 
40599: Ei vastausta, rauennut
40600:                                             1989 vp.                                            5
40601: 
40602: Kysymys valtioneuvostolle n:o 5
40603: 
40604: 
40605: 
40606: 
40607:                                 Kortesalmi ym.: Veroilmoituksen täyttämisen yksinkertaistami-
40608:                                    sesta
40609: 
40610: 
40611:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40612: 
40613:    Suomessa on tavalliset veronmaksajat ja        todella vähällä vaivalla tulojensa ja omaisuu-
40614: poliitikot kaivanneet kunnollista verouudistus-   tensa ilmoittamisessa.
40615: ta, joka tekisi veroilmoituksen laatimisen ny-
40616: kyistä paljon yksinkertaisemmaksi. Nykyisen                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
40617: hallituksen verouudistus merkitsee askelta oi-           miin veroilmoituksen täyttämisen teke-
40618: keaan suuntaan, mutta on vielä riittämätön.              miseksi Suomessa nykyistä huomatta-
40619: Naapurimaassamme Ruotsissa on jo otettu                  vasti helpommaksi ja yksinkertaisem-
40620: pitkä harppaus verotuksen yksinkertaistamises-           maksi?
40621: sa. Ruotsissa veroilmoituksen tekijä pääsee
40622:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1989
40623: 
40624:                     J. Juhani Kortesalmi                  Marita Jurva
40625:                     Heikki Riihijärvi                     Lea Mäkipää
40626: 
40627: 
40628: Ei vastausta, rauennut
40629: 6                                          1989 vp.
40630: 
40631: Kysymys valtioneuvostolle n:o 6
40632: 
40633: 
40634: 
40635: 
40636:                                Pohjola ym.: Ns. kasinotaloudessa tapahtuvan keinottelun estä-
40637:                                   misestä
40638: 
40639: 
40640:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40641:          Mitä Hallitus aikoo tehdä rajoittaak-      Viittaan viime kuun puolessa välissä tapah-
40642:       seen liikepankkien harjoittamaa miljar-    tuneeseen toistaiseksi räikeimpään tapaukseen,
40643:       diluokan ns. kasinotalouden pyöriitä-      jossa suuri liikepankki rahoitti kasinopelurin
40644:       mistä ja siinä tapahtuvaa keinottelijoi-   keinottelutarkoituksessa tekemät miljardikau-
40645:       den rahoittamista tavallisten pankki-      pat, jotka koskivat toisen liikepankin ja va-
40646:       asiakkaiden rahoilla ja kustannuksella     kuutusyhtiön osakkeita niin, että keinottelija
40647:       ja siten estääkseen suomalaiseen yhteis-   sai useiden satojen miljoonien markkojen voi-
40648:       kuntaan syntymästä uudenlaisen kei-        tot, kun samanaikaisesti pankki laskutti taval-
40649:       nottelulla rikastuvien ihmisten luokan?    liselta asiakkaalta pienimmänkin palvelun.
40650:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1989
40651: 
40652:                     Markku Pohjola                       Sinikka Mönkäre
40653:                     Raimo Vuoristo                       Ilkka Joenpalo
40654:                                       Jukka Gustafsson
40655: 
40656: 
40657: Vastattu 6.4.1989
40658:                                            1989 vp.                                          7
40659: 
40660: Kysymys valtioneuvostolle n:o 7
40661: 
40662: 
40663: 
40664: 
40665:                                Seppänen ym.: Osakekaupoista saatujen myyntivoittojen verot-
40666:                                   tamisesta
40667: 
40668: 
40669:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40670:   Suuryhtiöiden osakkeilla on viime viikkoina         tään 13 % ja että yrityksille ne saatta-
40671: tehty miljardiluokan kauppoja, ja näissä kau-         vat olla kokonaan verottomia?
40672: poissa myyjät ovat jopa vain noin kuukaudessa            Jos Hallitus tietää, aikooko se ryhtyä
40673: saaneet satojen miljoonien markkojen voitot.          toimenpiteisiin niin, että nämä saajansa
40674:                                                       omaan työhön perustumattomat myyn-
40675:           Tietääkö Hallitus, että myyntivoitot        tivoitot joutuvat verolle työtulojen ta-
40676:        ovat verotuksessa etuoikeutettua tuloa         paan tai että tämä hyödytön ja tarpee-
40677:        niin että näistä satojen miljoonien            ton toiminta pannaan entistä enemmän
40678:        markkojen suuruisista voitoista verote-        leima verolle?
40679:        taan luonnollisia henkilöitä vain enin-
40680:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40681: 
40682:                     Esko Seppänen                      Claes Andersson
40683:                     Esko Helle                         Lauha Männistö
40684: 
40685: 
40686: Ei vastausta, rauennut
40687: 8                                         1989 vp.
40688: 
40689: Kysymys valtioneuvostolle n:o 8
40690: 
40691: 
40692: 
40693: 
40694:                                Siitonen ym.: Vuokra-asuntotilanteen parantamisesta pääkau-
40695:                                     punkiseudulla
40696: 
40697: 
40698:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40699:   Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä     Kuitenkaan vuokra-asuntojen tarjontaa ei ole
40700: on vähentynyt vuodesta 1970 vuoteen 1985        tehty taloudellisesti kannattavaksi.
40701: yhteensä 226 500 asunnolla. Aravavuokra-
40702: asuntotuotanto ei ole kyennyt korvaamaan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40703: poistuman määrää. Vuokra-asuntotarjonnan              ryhtyä, jotta vapaarahoitteisten vuokra-
40704: vähyyden ohella toisena keskeisenä ongelmana          asuntojen tarjonta tehdään maassamme
40705: on ollut omistusasumisen hinta. Korkeasta             mielekkääksi etenkin pääkaupunkiseu-
40706: omistusasuntojen hintatasosta on seurauksena          dulla ja kasvukeskuksissa, joissa vuok-
40707: ollut etenkin pääkaupunkiseudulla yhä suurem-         ra-asuntotilanne on vakavin?
40708: pi paine vähenevään vuokra-asuntokantaan.
40709:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40710: 
40711:                    Eva-Riitta Siitonen                  Kaarina Dromberg
40712:                    Pirjo Rusanen                        Martti Tiuri
40713: 
40714: 
40715: Ei vastausta, rauennut
40716:                                                1989 vp.                                        9
40717: 
40718: Kysymys valtioneuvostolle n:o 9
40719: 
40720: 
40721: 
40722: 
40723:                                  Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämiseksi
40724:                                     tarvittavista toimenpiteistä
40725: 
40726: 
40727:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40728:    Neuvostoliiton kaupassa tapahtuneen jatku-       maankaupassa ja valuuttatulojen käyttöön laa-
40729: van supistamisen vuoksi tarvitaan välttämättä       jenevat.
40730: tehokkaita toimia. Uusia ja määrätietoisia toi-
40731: mia kiirehtii lisäksi myös Neuvostoliitossa huh-             Tiedustelemmekin Hallitukselta, mitä
40732: tikuun alussa tapahtunut ulkomaankauppajär-                Suomessa aiotaan tehdä tämän Neuvos-
40733: jestelmän muutos. Neuvostoliitossahan on siir-             toliiton kaupassa muodostuneen koko-
40734: rytty siihen, että oikeuden ulkomaankauppaan               naan uudenlaisen tilanteen avaamien
40735: ovat nyt saaneet periaatteessa kaikki yritykset.           mahdollisuuksien hyödyntämiseksi?
40736: Myös tasavaltojen ja alueiden oikeudet ulko-
40737:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40738: 
40739:                      Esko-Juhani Tennilä                    Ensio Laine
40740:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                Marjatta Stenius-Kaukonen
40741: 
40742: 
40743: Ei vastausta, rauennut
40744: 10                                        1989 vp.
40745: 
40746: Kysymys valtioneuvostolle n:o 10
40747: 
40748: 
40749: 
40750: 
40751:                                M. Lahtinen ym.: Lapsiperheiden aseman turvaamisesta vero-
40752:                                   uudistuksessa
40753: 
40754: 
40755:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40756:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        heiden taloudellisen aseman turvaami-
40757:        ryhtyä verouudistuksen yhteydessä kär-        seksi?
40758:        simään joutuneiden monilapsisten per-
40759: 
40760:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40761: 
40762:          Matti Lahtinen           Ritva Vastamäki         Keijo Jääskeläinen
40763:          Tuula Linnainmaa         Martti Korkia-Aho       Pirjo-Riitta Antvuori
40764:                     Anssi Rauramo                   Maunu Kohijoki
40765: 
40766: 
40767: Ei vastausta, rauennut
40768:                                                1989 vp.                                            11
40769: 
40770: Kysymys valtioneuvostolle n:o 11
40771: 
40772: 
40773: 
40774: 
40775:                                   Kohijoki ym.: Avoinna olevia koulutus- ja työpaikkoja koskevan
40776:                                      tiedottamisen tehostamisesta
40777: 
40778: 
40779:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40780:    Maamme työvoimatoimistoille ilmoitettavien        voisivat olla esillä lähes ympäri vuorokauden.
40781: voimakkaasti lisääntymässä olevien avoimien          Silloin tiedot olisivat kaikkien kiinnostuneiden
40782: koulutus- ja työpaikkojen nopeaa ja tehokasta        helposti saatavissa.
40783: täyttämistä voitaisiin pysyvästi tehostaa tieto-
40784: tekniikan avulla. Työvoimatoimistojen omien                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40785: tietojärjestelmien ohella ajantasatiedossa olevia           siin sellaisten mahdollisuuksien järjestä-
40786: koulutus- ja työpaikkalistoja voitaisiin ryhtyä             miseksi työvoimahallinnolle, että työ-
40787: heti ainakin kokeiluluonteisesti julkistamaan               voimatoimistot voisivat eri paikkakun-
40788: erilaisten tietotekniikka-alan yritysten ja erito-          tien tietotekniikan mahdollisuuksia hy-
40789: ten myös Posti- ja telelaitoksen tietotekniikkaa            väksi käyttäen nykyistä tehokkaammin
40790: hyväksi käyttäen. Isommissa taajamissa avoi-                tiedottaa avoinna olevista koulutus- ja
40791: mia koulutus- ja työpaikkoja koskevat listat                työpaikoista?
40792: 
40793:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40794: 
40795:                       Maunu Kohijoki                         Mikko Elo
40796:                       Päivi Varpasuo                         Sulo Aittaniemi
40797:                                              Timo Roos
40798: 
40799: 
40800: Ei vastausta, rauennut
40801: 12                                          1989 vp.
40802: 
40803: Kysymys valtioneuvostolle n:o 12
40804: 
40805: 
40806: 
40807: 
40808:                                 Kohijoki ym.: Vesiliikennejuopumuksen promillerajan alentami-
40809:                                    sesta
40810: 
40811: 
40812:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40813:    Vesiliikenteen valvonnassa on käytännössä      tomuuksissa valtaosassa vahva humalatila on
40814: jokseenkin mahdotonta todeta ja todistaa ve-      liittynyt hukkumiskuolemaan.
40815: neen kuljettajan tehtävien edellyttämää kykyä
40816: huonontanutta humalatilaa ellei vahinkoa ole                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40817: ehtinyt sattua. Vesiliikennejuopumuksesta voi-            siin vesiliikennejuopumuksen tunnus-
40818: daan syytteeseen saattaa vain ne tapaukset,               merkistön muuttamiseksi alentamalla
40819: jolloin veneen kuljettajan veren alkoholimäärä            promillerajaa?
40820: on ollut vähintään 1,5 promillea. Veneilyonnet-
40821: 
40822:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40823: 
40824:                     Maunu Kohijoki                         Raimo Vistbacka
40825:                     Mikko Elo                              Timo Roos
40826:                                          Päivi Varpasuo
40827: 
40828: 
40829: Ei vastausta, rauennut
40830:                                             1989 vp.                                          13
40831: 
40832: Kysymys valtioneuvostolle n:o 13
40833: 
40834: 
40835: 
40836: 
40837:                                 T. Roos ym.: Varautumisesta määräaikaistalletusten vapautumi-
40838:                                    seen vuoden 1990 lopulla
40839: 
40840: 
40841:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40842: 
40843:    Verouudistukseen ja talletusten verottami-               Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
40844: seen liittyen vuoden 1988 loppupuolella talle-           varautua vuoden 1990 lopussa vapautu-
40845: tettiin 24 kuukauden määräaikaistileille rahaa           vista määräaikaistalletuksista mahdolli-
40846: merkittävä määrä. Viime vuoden päättyessä                sesti kansantaloudelle aiheutuviin kiel-
40847: noilla tileillä Tilastokeskuksen mukaan oli va-          teisiin vaikutuksiin ottaen huomioon
40848: roja 96 968 miljoonaa markkaa. Lisäystä edel-            vaihtotaseen nykyisen vajauksen ja kan-
40849: lisen vuoden joulukuusta siinä oli 71,5 %.               salaisten tämänhetkiset kulutustottu-
40850:    Summa on niin merkittävä, että hallituksen            mukset?
40851: ja Suomen Pankin tulisi hyvissä ajoin siihen
40852: varautua, kun se vuoden 1990 lopulla purkau-
40853: tuu.
40854:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40855: 
40856:         Timo Roos                     Antti Kalliomäki             Jorma Rantanen
40857:         Reijo Lindroos                Jouni Backman                Jukka Gustafsson
40858:         Marja-Liisa Tykkyläinen       Mikko Elo                    Pirjo Ala-Kapee
40859:                                       Pentti Lahti-Nuuttila
40860: 
40861: 
40862: Ei vastausta, rauennut
40863: 14                                        1989 vp.
40864: 
40865: Kysymys valtioneuvostolle n:o 14
40866: 
40867: 
40868: 
40869: 
40870:                                Jääskeläinen ym.: Verouudistusta koskevan tiedotustoiminnan
40871:                                    tehostamisesta
40872: 
40873: 
40874:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40875:   Verouudistuksen ensimmäinen vaihe on to-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40876: teutumassa. Kun verovelvolliset saivat vero-          siin verouudistuksesta annettavien tie-
40877: korttinsa ja ennakkoverolippunsa tuottivat ne         toiskujen toteuttamiseksi televisiossa,
40878: monelle tulkintavaikeuksia.                           radiossa ja muissa tiedotusvälineissä?
40879: 
40880: 
40881:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40882: 
40883:          Keijo Jääskeläinen         Matti Lahtinen              Martti Korkia-Aho
40884:          Ritva Vastamäki            Oiva Savela                 Kirsti Ala-Harja
40885: 
40886: 
40887: Ei vastausta, rauennut
40888:                                              1989 vp.                                           15
40889: 
40890: Kysymys valtioneuvostolle n:o 15
40891: 
40892: 
40893: 
40894: 
40895:                                  Ala-Harja ym.: Hautausavustuksen myöntämisestä alle 16-vuo-
40896:                                      tiaan lapsen kuoleman jälkeen
40897: 
40898: 
40899:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40900:    Suomessa kuolee alle 16-vuotiaita lapsia vuo-   ikään saakka. Laskelmien mukaan alle 16-
40901: sittain yli 300. Yleisin kuolinsyy on pahanlaa-    vuotiaina menetetyille lapsille tarvittava raha-
40902: tuinen sairaus. Lapsen sairastuminen vaka-         määrä on vain 2,5 miljoonaa markkaa.
40903: vaan tautiin on perheelle aina suuri henkinen
40904: järkytys. Se vaatii myös aina taloudellisia                  Milloin ja miten Hallitus aikoo kor-
40905: menetyksiä työstä poissaolojen matka-, lääke-             jata tämän epäkohdan niin, että myös
40906: ja hoitokustannusten muodossa. Alle 16-vuo-               alle 16-vuotiaitten lasten vanhemmilla
40907: tiaan lapsen kuoleman tapahduttua vanhem-                 olisi mahdollisuus lapsen kuoleman jäl-
40908: mat eivät saa lapsesta hautausavustusta, jota             keen hautausavustukseen?
40909: maksetaan yli 16-vuotiaille aina kansaneläke-
40910:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
40911: 
40912:                      Kirsti Ala-Harja                      Anneli Taina
40913:                      Kari Häkämies                         Ritva Laurila
40914: 
40915: 
40916: Ei vastausta, rauennut
40917: 16                                            1989 vp.
40918: 
40919: Kysymys valtioneuvostolle n:o 16
40920: 
40921: 
40922: 
40923: 
40924:                                  Pulliainen ym.: Ympäristökatastrofien ennaltaehkäisemisestä
40925: 
40926: 
40927:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40928: 
40929:    Tiedotusvälineet kertovat lähes päivittäin       vaa. Kokonaistaloudellisesti se on sitä varmasti
40930: ympäristökatastrofeista, joko uusista tai entis-    luonnon tulevaisuus huomioon ottaen. Aiheu-
40931: ten kielteisten kehityskulkujen pahenemisesta.      tettujen vaurioiden korjaaminen saattaa olla
40932: Niitä ei ole riittävän tehokkaasti pyritty ennal-   vahingon tapahduttua jopa mahdotonta.
40933: taehkäisemään, eikä vaurioiden tehokkaaseen
40934: korjaamiseen ole varauduttu. Näyttää ilmeisel-                Millaisen strategian Hallitus on ke-
40935: tä, että riskien minimoiminen on jopa lyhyeh-              hittänyt ympäristökatastrofien ennal-
40936: köllä aikavälillä liiketaloudellisesti kannatta-           taehkäisemiseksi?
40937: 
40938:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989
40939: 
40940:                      Erkki Pulliainen                       Pekka Haavisto
40941:                      Osmo Soininvaara                       Eero Paloheimo
40942: 
40943: 
40944: Ei vastausta, rauennut
40945:                                             1989 vp.                                           17
40946: 
40947: Kysymys valtioneuvostolle n:o 17
40948: 
40949: 
40950: 
40951: 
40952:                                 Taina ym.: Lasten kotihoidon tuen tason nostamisesta ja
40953:                                    osittaisen verovapauden toteuttamisesta
40954: 
40955: 
40956:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40957:    Vuoden 1990 alusta voimaan tulevat lait        hoitajan. Verovapaus voidaan toteuttaa salli-
40958: lasten päivähoidosta ja kotihoidon tuesta ta-     malla lastenhoitajien palkan vähennysoikeus
40959: kaavat perheille valinnanmahdollisuuden alle      verollisesta kotihoidon tuesta. Ilman vähennys-
40960: 3-vuotiaiden lasten hoidon järjestämisessä. To-   oikeutta kotihoidon tuesta joudutaan maksa-
40961: dellisen valinnanmahdollisuuden toteuttamisek-    maan vero kahteen kertaan.
40962: si lain hengen mukaisesti kotihoidon tuen
40963: määrää olisi olennaisesti korotettava ja sille              Aikooko Hallitus ryhtyä edellä esitet-
40964: olisi säädettävä osittainen verovapaus silloin,          tyihin tai muihin toimenpiteisiin perhei-
40965: kun perhe palkkaa kotihoidon tuella lapsilleen           den valintaoikeuden toteuttamiseksi?
40966:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
40967: 
40968:                     Anneli Taina                          Kirsti Ala-Harja
40969:                     Kari Häkämies                         Kimmo Sasi
40970: 
40971: 
40972: Ei vastausta, rauennut
40973: 
40974: 
40975: 
40976: 
40977: 2 200007Z
40978: 18                                         1989 vp.
40979: 
40980: Kysymys valtioneuvostolle n:o 18
40981: 
40982: 
40983: 
40984: 
40985:                                Jaakonsaari ym.: Naistutkimuksen opetuksen järjestämisestä
40986: 
40987: 
40988:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40989:    Naistutkimuksen opetus on oleellinen osa        Tasa-arvolakiin ja YK:n naisten vuosikym-
40990: naisten kamppailua tasa-arvosta. Useissa Suo-    menen loppuasiakirjaan (artiklat 82, 200, 203,
40991: men korkeakouluissa aloitettu naistutkimuksen    204, 312, 357, 364) vedoten kysymme,
40992: opetus onkin saavuttanut suuren suosion opis-
40993: kelijoiden keskuudessa. Nyt kuitenkin opetus              aikooko valtioneuvosto huolehtia
40994: uhkaa jopa lakata yliopistojen tuntiopetusmää-          naistutkimuksen määrärahojen riittä-
40995: rärahojen supistamisen vuoksi. Myös yliopisto-          vyydestä?
40996: jen nihkeä suhtautuminen on hidastanut nais-
40997: tutkimuksen käynnistymistä.
40998:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
40999: 
41000:                     Liisa Jaakonsaari                    Sirpa Pietikäinen
41001:                     Marjatta Stenius-Kaukonen            Riitta Myller
41002: 
41003: 
41004: Ei vastausta, rauennut
41005:                                               1989 vp.                                           19
41006: 
41007: Kysymys valtioneuvostolle n:o 19
41008: 
41009: 
41010: 
41011: 
41012:                                  Zyskowicz ym.: Pienten lasten kotona tapahtuvan hoidon tuke-
41013:                                     misesta
41014: 
41015: 
41016:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41017:    Kuntien on 1.1.1990 alkaen kyettävä tarjoa-      kodinomaisissa olosuhteissa tapahtuvaa hoitoa.
41018: maan alle 3-vuotiaille lapsille päivähoitopaik-
41019: ka. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa tä-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41020: män velvoitteen toteuttaminen uhkaa heikentää              päivähoito-ongelman       ratkaisemiseksi
41021: yli 3-vuotiaiden lasten päivähoitopalveluja. Il-           ryhtyä sen hyväksi, että pienimpiä lap-
41022: meistä on, että ongelman ratkaisu edellyttää               sia voitaisiin nykyistä useammin hoitaa
41023: erilaisia toimenpiteitä, joilla nykyistä paremmin          kotona?
41024: tuetaan alle 3-vuotiaiden lasten kotona tai
41025:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
41026: 
41027:          Ben Zyskowicz              Eva-Riitta Siitonen        Pirjo Rusanen
41028:          Liisa Hilpelä              Kimmo Sasi                 Pekka Puska
41029:                      Toimi Kankaanniemi                 Henrik Westerlund
41030: 
41031: 
41032: Ei vastausta, rauennut
41033: 20                                            1989 vp.
41034: 
41035: Kysymys valtioneuvostolle n:o 20
41036: 
41037: 
41038: 
41039: 
41040:                                  Seppänen ym.: Liikevaihtoveron pohjan laajentamissuunnitel-
41041:                                     mista
41042: 
41043: 
41044:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41045:    Sen ohella, että hallitus liikevaihtoveroa ko-          Onko Hallitus tietoinen, että liike-
41046: rottamalla leikkaa kuluttajilta pois heidän re-          vaihtovero on tulonjaon tasoittamisen
41047: valvaatiohyötynsä, hallitus näyttää suunnittele-         näkökulmasta paljon epäoikeudenmu-
41048: van liikevaihtoverouudistusta. Uusien suuritu-           kaisempi vero kuin valtion tulo- ja
41049: loisille ja rikkaille luvattujen verohelpotusten         varallisuusvero, ja jos on,
41050: rahoittamiseksihan hallitus tarvitsee muita ve-            aikooko Hallitus siitä huolimatta eh-
41051: rotuloja, ja on ilmeistä, että niitä hankitaan           dottaa liikevaihtoveron pohjan laajen-
41052: liikevaihtoveron pohjaa laajentamalla.                   tamista?
41053: 
41054:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
41055: 
41056:                      Esko Seppänen                        Lauha Männistö
41057:                      Vappu Säilynoja                      Raila Aho
41058: 
41059: 
41060: Ei vastausta, rauennut
41061:                                            1989 vp.                                         21
41062: 
41063: Kysymys valtioneuvostolle n:o 21
41064: 
41065: 
41066: 
41067: 
41068:                                Luttinen ym.: Verouudistuksen epäkohtien korjaamisesta
41069: 
41070: 
41071:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41072: 
41073:   Verouudistus on herättänyt kansalaisten kes-        don saannin turvaamiseksi ja palvelun
41074: kuudessa useita kysymyksiä.                           parantamiseksi, ja toisaalta keskipalk-
41075:                                                       kaisten, erityisesti yksinhuoltajien ja
41076:          Mitä Hallitus aikoo tehdä toisaalta          elatusvelvollisten verotuksessa havaittu-
41077:        verouudistusta koskevan oleellisen tie-        jen epäkohtien korjaamiseksi?
41078:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
41079: 
41080:                     Matti Luttinen                     Tuulikki Hämäläinen
41081:                     Liisa Jaakonsaari                  Pertti Hietala
41082:                                    Saara-Maria Paakkinen
41083: 
41084: 
41085: Ei vastausta, rauennut
41086: 22                                          1989 vp.
41087: 
41088: Kysymys valtioneuvostolle n:o 22
41089: 
41090: 
41091: 
41092: 
41093:                                 Tiuri ym.: Saasteiden ja kasvihuoneilmiön vaikutuksen selvittä-
41094:                                     misestä metsien kasvuun
41095: 
41096: 
41097:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41098: 
41099:    Suomessa inventoidaan nykyään metsiä si-       keudenmukaiseen metsäverotukseen ja liian hi-
41100: ten, että tieto metsien kasvusta saadaan yhdek-   taisiin toimiin ilmansuojelussa. Tavoitteena tu-
41101: sän vuoden välein. Toistaiseksi inventoinnit      lee olla inventointi niin, että ollaan jatkuvasti
41102: ovat osoittaneet, että kasvu on jatkuvasti li-    joka vuosi selvillä metsien kasvusta eri puolilla
41103: sääntynyt. On kuitenkin pelättävissä, että il-    Suomea.
41104: man saasteet alkavat nopeasti hidastuttaa kas-
41105: vua ja myös kasvihuoneilmiö tulee vaikutta-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä metsien
41106: maan siihen.                                             inventoinnin tehostamiseksi niin, että
41107:    Yhdeksän vuoden kierto on nykyisessä tilan-           tiedot ovat ajantasalla jatkuvasti?
41108: teessa aivan liian hidas. Se voi johtaa epäoi-
41109: 
41110:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1989
41111: 
41112:         Martti Tiuri                  Riitta Jouppila               Kaarina Dromberg
41113:         Pirjo Rusanen                 Tellervo Renko                Eino Siuruainen
41114:         Seppo Pelttari                Matti Hokkanen                Lea Savolainen
41115:         Tuula Liunaiomaa              Matti Lahtinen                Aapo Saari
41116:         Sulo Aittaniemi               Timo Laaksonen                Matti Saarinen
41117:         Juhani Laitinen               Kari Rajamäki                 Eeva-Liisa Moilanen
41118:                                       Tapio Holvitie
41119: 
41120: 
41121: Ei vastausta, rauennut
41122:                                            1989 vp.                                           23
41123: 
41124: Spörsmål tili statsrådet nr 23
41125: 
41126: 
41127: 
41128: 
41129:                                  Rehn m.fl.: Om etiska och moraliska normer för den moderna
41130:                                     forskningen
41131: 
41132: 
41133:                             Tili Riksdagens Herr Talman
41134:   Under den senaste tiden har i offentligheten      Det finns ett behov av allmänt omfattade
41135: förts en diskussion om utnyttjande av foster i   etiska, moraliska och sociala normer inom
41136: forskningsverksamhet. Denna diskussion foku-     vilkas ram forskningen bör bedrivas och vilka
41137: serar intresset på de etiska och moraliska       bör ställas upp på samhälleliga, politiska vill-
41138: problemen kring den moderna forskningen.         kor.
41139:   Det är å ena sidan fråga om användningen
41140: av vävnader från levande och döda inom                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen
41141: forskning och medicinsk vård. A andra sidan             vidta för att det för den moderna
41142: är det fråga om gen- och reproduktionstekno-            forskningen i vårt land uppställs all-
41143: logins möjlighet att manipulera levande varel-          mänt omfattade etiska, moraliska och
41144: sers utveckling, egenskaper m.m.                        socialpsykologiska normer?
41145: 
41146:      Helsingfors den 21 april 1989
41147: 
41148:          Elisabeth Rehn               Boris Renlund               Ole Wasz-Höckert
41149:          Gunnar Jansson               Håkan Nordman               Per-Henrik Nyman
41150:          Henrik Westerlund            Riitta Jouppila             Sakari Valli
41151:          Vappu Säilynoja              Ilkka-Christian Björklund   Jouko Skinnari
41152:          Claes Andersson              Erkki Pulliainen            Urpo Leppänen
41153:          Pekka Puska                  Pirjo-Riitta Antvuori       Kari Häkämies
41154:          Mauri Miettinen              Arja Alho                   Tytti Isohookana-Asunmaa
41155:          Ensio Laine                  Esko Helle                  Pentti Lahti-Nuuttila
41156:          Mikko Elo                    Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Mauri Pekkarinen
41157:          Markku Lehtosaari            Lea Mäkipää                 Osmo Soininvaara
41158:          Lauri Metsämäki              Anna-Kaarina Louvo          Esko-Juhani Tennilä
41159:          J. Juhani Kortesalmi         Ingvar S. Melin             Gustav Björkstrand
41160:                                       Eeva-Liisa Moilanen
41161: 
41162: Inget svar, förfallit
41163: 24                                           1989 vp.
41164: 
41165: Kysymys valtioneuvostolle n:o 23                                                         Suomennos
41166: 
41167: 
41168: 
41169: 
41170:                                  Rehn ym.: Eettisten ja moraalisten normien asettamisesta nykyai-
41171:                                     kaiselle tutkimukselle
41172: 
41173: 
41174:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41175:    Viime aikoina julkisuudessa on käyty kes-       eettisistä, moraalisista ja sosiaalisista normeis-
41176: kustelua sikiöiden käyttämisestä tutkimustoi-      ta, joiden puitteissa tutkimusta tulee harjoittaa
41177: minnassa. Tässä keskustelussa mielenkiinto on      ja joiden tulee perustua yhteiskunnallisiin ja
41178: kohdistunut nykyaikaisen tutkimuksen eettisiin     poliittisiin edellytyksiin.
41179: ja moraalisiin ongelmiin.
41180:    Kyse on toisaalta eläviltä ja kuolleilta saa-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41181: tujen kudosten käyttämisestä tutkimukseen ja              ryhtyä yleisesti hyväksyttävien eettisten,
41182: lääketieteelliseen hoitoon sekä toisaalta geeni-          moraalisten ja sosiaalipsykologisten
41183: ja reproduktiotekniikkaan sisältyvistä mahdol-            normien asettamiseksi maassamme har-
41184: lisuuksista manipuloida elävien olentojen kehi-           joitettavalle nykyaikaiselle tutkimuksel-
41185: tystä, ominaisuuksia jne.                                 le?
41186:    On olemassa tarve yleisesti hyväksytyistä
41187: 
41188:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
41189: 
41190:          Elisabeth Rehn                Boris Renlund                 Ole Wasz-Höckert
41191:          Gunnar Jansson                Håkan Nordman                 Per-Henrik Nyman
41192:          Henrik Westerlund             Riitta Jouppila               Sakari Valli
41193:          Vappu Säilynoja               Ilkka-Christian Björklund     Jouko Skinnari
41194:          Claes Andersson               Erkki Pulliainen              Urpo Leppänen
41195:          Pekka Puska                   Pirjo-Riitta Antvuori         Kari Häkämies
41196:          Mauri Miettinen               Arja Alho                     Tytti Isohookana-Asunmaa
41197:          Ensio Laine                   Esko Helle                    Pentti Lahti-Nuuttila
41198:          Mikko Elo                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Mauri Pekkarinen
41199:          Markku Lehtosaari             Lea Mäkipää                   Osmo Soininvaara
41200:          Lauri Metsämäki               Anna-Kaarina Louvo            Esko-Juhani Tennilä
41201:          J. Juhani Kortesalmi          Ingvar S. Melin               Gustav Björkstrand
41202:                                        Eeva-Liisa Moilanen
41203: 
41204: 
41205: Ei vastausta, rauennut
41206:                                             1989 vp.                                          25
41207: 
41208: Kysymys valtioneuvostolle n:o 24
41209: 
41210: 
41211: 
41212: 
41213:                                 Holvitie ym.: Koulutusjärjestelmän kehittämiseksi tarvittavista
41214:                                    toimenpiteistä
41215: 
41216: 
41217:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41218: 
41219:    Koulutusjärjestelmämme on jäänyt monin                   Mitä Hallitus aikoo tehdä koulutus-
41220: kohdin pahasti jälkeen yhteiskuntakehityksen             järjestelmämme kehittämiseksi niin, että
41221: asettamista vaatimuksista. On välttämätöntä              pystymme vastaamaan niin kansainvä~ >,
41222: saada aikaan koulutuksen uudistamista kaikilla           lisiin kuin kansallisiinkin koulutukselli-
41223: tasoilla sekä koulutuksen rakenteissa että var-          siin haasteisiin?
41224: sinkin opetuksen sisällöissä.
41225:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
41226: 
41227:         Tapio Holvitie                Aino Pohjanoksa              Riitta Uosukainen
41228:         Johannes Virolainen           Jukka Gustafsson             Tellervo Renko
41229:         Pekka Haavisto                Heli Astala                  Erkki Pystynen
41230: 
41231: 
41232: Ei vastausta, rauennut
41233: 26                                           1989 vp.
41234: 
41235: Kysymys valtioneuvostolle n:o 25
41236: 
41237: 
41238: 
41239: 
41240:                                 Rinne ym.: Havumetsien pelastamiseksi tarvittavista toimenpi-
41241:                                     teistä
41242: 
41243: 
41244:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41245:    Taloutemme kansainvälinen selkäranka on        Luonto ei ole syyllinen. Mahdollista on, että
41246: puu. Kilpailukykyistä laadukasta havupuutam-      tuho olisi jo niin pitkällä, että olisi ryhdyttävä
41247: me, kulttuurimaisemaamme, uhkaa tuho.             keräämään tervettä havupuun siementä havu-
41248: Luonnon ystävät, metsissä työskentelevät työn-    puun turvaamiseksi tulevaisuudessa Suomessa.
41249: tekijät ja yksittäiset tutkijat ovat havainneet
41250: tuhot jo tämän vuosikymmenen alussa. He                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
41251: ovat havaintonsa julkituoneet Turhaan. Viral-            tämän vuoden aikana Suomen havu-
41252: linen metsäntutkimus on nyt myöntämässä,                 metsien pelastamiseksi?
41253: että tuho on ihmisen toiminnan aiheuttama.
41254:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989
41255: 
41256:         Heikki Rinne                  Raimo Vuoristo                Jukka Roos
41257:         Jukka Gustafsson              Matti Saarinen                Matti Vähänäkki
41258:                                       Reijo Lindroos
41259: 
41260: 
41261: Ei vastausta, rauennut
41262:                                              1989 vp.                                           27
41263: 
41264: Kysymys valtioneuvostolle n:o 26
41265: 
41266: 
41267: 
41268: 
41269:                                  Pulliainen ym.: Metsien terveydentilan parantamiseksi tarvitta-
41270:                                      vista toimenpiteistä
41271: 
41272: 
41273:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41274: 
41275:    Suomen metsien tilasta on saatu viime vuo-      jemmat tuhot. Tuhoja on havaittu jo 300 000
41276: sien aikana vain kielteisiä uutisia. Itä-Lapin     hehtaarilla. Parannusta tilanteeseen ei voi saa-
41277: metsät ovat pahoin harsuuntuneet, samoin           da muutoin kuin poistamalla syyt, jotka edes-
41278: monet Etelä-Suomen havumetsät Kun ilman-           auttavat metsien terveydentilan heikentymistä.
41279: saasteet ovat heikentäneet puita, on niihin
41280: iskeytynyt sienitauteja ja tuhohyönteisiä. Tuore            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41281: raportti kertoo, että männynversosyöpä ja                 ryhtyä metsiemme terveydentilan olen-
41282: muut sienitaudit ovat aiheuttaneet Etelä-Suo-             naiseksi parantamiseksi nykyisestään?
41283: men metsissä kymmenen kertaa oletettua Jaa-
41284:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1989
41285: 
41286:                      Erkki Pulliainen                      Pekka Haavisto
41287:                      Osmo Soininvaara                      Eero Paloheimo
41288: 
41289: 
41290: Ei vastausta, rauennut
41291: 28                                            1989 vp.
41292: 
41293: Kysymys valtioneuvostolle n:o 27
41294: 
41295: 
41296: 
41297: 
41298:                                  Astala ym.: Eläketurvan epäkohtien poistamisesta
41299: 
41300: 
41301:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41302: 
41303:    Eläketurvan puutteet liittyvät vähimmäis-        indeksisuojaa ei parannettaisi eikä kansaneläk-
41304: eläkkeen tasoon ja indeksisuojaan sekä puoli-       keen jälkeenjääneisyyttä korjattaisi.
41305: soiden epäoikeudenmukaiseen kohteluun. En-
41306: nakkotiedot osoittavat, että komitea asetettiin               Aikooko Hallitus korottaa eläkeläis-
41307: näiden asioiden hautaamiseksi. Eläkeuudistuk-              puolisoiden kansaneläkkeen normaalin
41308: sen IV vaihetta ei toteutettaisi. Nykyisille elä-          lisäosan tasolle, korjata kansaneläkkeen
41309: keläispuolisoille ei annettaisi mitään. Muiden-            indeksistä aiheutuvan jälkeenjääneisyy-
41310: kin puolisoiden kansaneläke madallettaisiin yk-            den ja sitoa kansaneläkkeet TEL-indek-
41311: sinäisen eläkettä pienemmäksi. Pientä työelä-              siin?
41312: kettä saavan asemaa ja vähimmäiseläkkeen
41313: 
41314:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41315: 
41316: 
41317:                      Heli Astala                            Asko Apukka
41318:                      Timo Laaksonen                         Lauha Männistö
41319: 
41320: 
41321: Ei vastausta, rauennut
41322:                                               1989 vp.                                           29
41323: 
41324: Kysymys valtioneuvostolle n:o 28
41325: 
41326: 
41327: 
41328: 
41329:                                  Vistbacka ym.: Kotiäitien eläketurvan parantamisesta
41330: 
41331: 
41332:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41333: 
41334:    Suomessa on kansalaisten eläketurva pystyt-      kotona työtä tehneitä henkilöitä kohtaan, että
41335: ty järjestämään kansainvälisesti esimerkillisellä   he joutuvat eläkeiässään tyytymään kaikkein
41336: tavalla. Kansaneläkejärjestelmän ja sitä täyden-    pienimpään eläketurvaan verrattuna muihin
41337: tävien työeläkejärjestelmien avulla lähes kaik-     kansalaisiin.
41338: kien kansalaisten toimeentulo on työelämästä
41339: poissiirtymisen jälkeen kohtuullisella tasolla.               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
41340: Merkittävin niistä kansalaisryhmistä, joiden               tiäitien ja muiden kotona palkatta työtä
41341: eläketurva jää liian pieneksi, ovat kotiäidit ja           tehneiden kansalaisten nykyisen heikon
41342: muut kotityötä tekevät henkilöt. He ovat teh-              eläketurvan parantamiseksi perustamal-
41343: neet yhteiskunnalle erittäin arvokasta työtä               la heille oman eläkejärjestelmän samoin
41344: palkatta kasvattaessaan lapsia ja hoitaessaan              kuin muilla kansalaisilla on erityyppisiä
41345: perhettään. On varsin epäoikeudenmukaista                  työeläkejärjestelmiä?
41346:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41347: 
41348:          Raimo Vistbacka               Marita Jurva                  Heikki Riihijärvi
41349:          Sulo Aittaniemi               Tina Mäkelä                   1. Juhani Kortesalmi
41350: 
41351: 
41352: Ei vastausta, rauennut
41353: 30                                             1989 vp.
41354: 
41355: Kysymys valtioneuvostolle n:o 29
41356: 
41357: 
41358: 
41359: 
41360:                                   Aittoniemi ym.: Suomalaisen kulttuurin säilymisen turvaamisesta
41361:                                       Euroopan yhdentymiskehityksessä
41362: 
41363: 
41364:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41365:    Useissa Euroopan yhteisön jäsenmaissa, mm.        kulkeminen yhteisön sisällä on vailla kansallisia
41366: Länsi-Saksassa, on massoittain muualta saapu-        rajoituksia. Tämä saattaa tietää massamuuttoa
41367: neita siirtotyöläisiä sekä muuta irralliseksi luo-   Suomeen eräänlaisena uusien mahdollisuuksien
41368: kiteltavaa väestöä. Työttömyyden lisääntyessä        maana.
41369: ja suhteiden alkuperäisväestön suuntaan kiris-
41370: tyessä tällainen juureton väestönosa on altis                  Miten Hallitus aikoo toimia odotet-
41371: etsimään uusia olosuhteita asemansa paranta-                tavissa olevan ongelman suhteen, jotta
41372: miseksi.                                                    suomalainen kulttuuri ja omien kansa-
41373:    Suomen osallistuessa suunnitellulla tavalla              laisten elinolosuhteet voitaisiin uusissa
41374: Euroopan yhteisön toimintaan, se joutuu tilan-              olosuhteissa riittävästi turvata?
41375: teeseen, jossa työvoiman ja yleensä ihmisten
41376:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41377: 
41378:                       Sulo Aittoniemi                         Tina Mäkelä
41379:                       Marita Jurva                            Raimo Vistbacka
41380: 
41381: 
41382: Ei vastausta, rauennut
41383:                                              1989 vp.                                         31
41384: 
41385: Kysymys valtioneuvostolle n:o 30
41386: 
41387: 
41388: 
41389: 
41390:                                  Kohijoki ym.: Määräaikaistalletusten verotuksen keventämisestä
41391:                                     säästämisasteen nostamiseksi
41392: 
41393: 
41394:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41395: 
41396:    Säästämisaste on Suomessa huolestuttavasti      ton enimmäiskorko nousisi.
41397: vähentynyt. Talouselämän monien asiantunti-
41398: joiden mielestä talletusten verotuskohtelu on                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41399: tärkein yksittäinen säästämisasteeseen vaikutta-          siin määräaikaistalletusten verotuskoh-
41400: va tekijä.                                                telun muuttamiseksi niin, että määräai-
41401:    Säästämisasteen elvyttämiseksi tulisi verola-          kaistilien veroton enimmäiskorko nou-
41402: keja muuttaa niin, että määräaikaistilien vero-           sisi?
41403: 
41404:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41405: 
41406:                      Maunu Kohijoki                        Oiva Savela
41407:                      Matti Viljanen                        Tauno Valo
41408:                                          Päivi Varpasuo
41409: 
41410: 
41411: 
41412: Ei vastausta, rauennut
41413: 32                                          1989 vp.
41414: 
41415: Kysymys valtioneuvostolle n:o 31
41416: 
41417: 
41418: 
41419: 
41420:                                 Jokinen ym.: Asunto-ongelmien poistamiseksi tarvittavista toi-
41421:                                     menpiteistä
41422: 
41423: 
41424:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41425:    Vallitsee pula asunnoista. Ja asunnot ovat     voille rakennusliikkeille estävät hinnan pysymi-
41426: kalliita. Yhteiskunnan osuutta ja sääntelyä       sen alhaisena. Asuntopula, vuokrien huima
41427: asuntomarkkinoilla on vähennetty. Asuntome-       nousu sekä keinottelu maalla ja asunnoilla
41428: nojen osuutta budjeteissa on tietoisesti supis-   jatkuvat.
41429: tettu. Aravalainojen ehtoja on heikennetty,
41430: järjestelmä on menettänyt sosiaalista luonnet-             Aikooko Hallitus laatia asunto-on-
41431: taan. Maan hinnan nousuun ei ole puututtu.               gelmien poistamisen pikaohjelman ja
41432: Asuminen on jätetty markkinavoimille, mutta              suunnata asuntosektorille oleellisesti
41433: rakennustoiminnan keskittyminen ja rakennus-             enemmän varoja?
41434: kelpoisen maan omistuksen kertyminen har-
41435:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41436: 
41437:                     Anna-Liisa Jokinen                     Arvo Kemppainen
41438:                     Raila Aho                              Claes Andersson
41439: 
41440: 
41441: Ei vastausta, rauennut
41442:                                               1989 vp.                                          33
41443: 
41444: Kysymys valtioneuvostolle n:o 32
41445: 
41446: 
41447: 
41448: 
41449:                                  Männistö ym.: Lasten päivähoidon järjestämiseksi tarvittavista
41450:                                    toimenpiteistä
41451: 
41452: 
41453:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41454:    Päivähoidon kehittämisen hitauden osoittaa       niin, että neljän vuoden aikana noin 15 000
41455: kouriintuntuvasti se, että samalla kun pienim-      paikkaa jäi saamatta. Nykyinen hallitus on
41456: mille lapsille lain nojalla on osoitettava päivä-   jatkanut kutakuinkin samaa linjaa.
41457: hoitopaikka, joudutaan useissa kunnissa tätä
41458: vanhemmilta lapsilta eväämään päivähoito-                    Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
41459: paikka, joka heillä tähän asti on ollut. Aina             että pienten lasten päivähoitopaikat tur-
41460: 1980-luvun alkuun saakka päivähoitopaikat                 vataan ottamatta paikkoja vanhemmil-
41461: lisääntyivät vuosittain noin 10 OOO:lla. Sorsan           ta lapsilta?
41462: IV hallitus hidasti päivähoitopaikkojen lisäystä
41463:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41464: 
41465:                      Lauha Männistö                        Vappu Säilynoja
41466:                      Asko Apukka                           Raila Aho
41467: 
41468: 
41469: Vastattu 4.5.1989
41470: 
41471: 
41472: 
41473: 
41474: 3 200007Z
41475: 34                                          1989 vp.
41476: 
41477: Kysymys valtioneuvostolle n:o 33
41478: 
41479: 
41480: 
41481: 
41482:                                 Stenius-Kaukonen ym.: Terveyskeskusmaksun palauttamisen es-
41483:                                     tämisestä
41484: 
41485: 
41486:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41487:   Terveyskeskusmaksut esitettiin poistettaviksi   huomattavaa säästöä myöhemmissä sairaan-
41488: kansanterveyslakia säädettäessä hoitoon ha-       hoitokuluissa.
41489: keutumisen nopeuttamiseksi. Maksujen hoi-
41490: toon hakeutumista hidastava vaikutus oli to-               Aikooko Hallitus torjua ministeri Pe-
41491: dettu erityisen suureksi vähävaraisten potilai-         solan esittämän terveyskeskusmaksun
41492: den osalta. Ajoissa tapahtuvalla hoitoon ha-            sekä kansanterveydellisesti että kansan-
41493: keutumisella voi vaikuttaa sairauden paranemi-          taloudellisesti virheellisenä ratkaisuna?
41494: seen oleellisesti. Tämä puolestaan voi merkitä
41495:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41496: 
41497:                     Marjatta Stenius-Kaukonen            Ensio Laine
41498:                     Marja-Liisa Löyttyjärvi              Esko-Juhani Tennilä
41499: 
41500: 
41501: Ei vastausta, rauennut
41502:                                               1989 vp.                                           35
41503: 
41504: Spörsmål tili statsrådet nr 34
41505: 
41506: 
41507: 
41508: 
41509:                                   Donner m.fl.: Om utvecklande av den nationella kulturen
41510: 
41511: 
41512:                                Till Riksdagens Herr Talman
41513: 
41514:    Den snabba internationaliseringen, den           videoproduktioneo samt framställningen av un-
41515: ökande turismen och fritiden, massmediaut-          dervisningsprogram", vars tänkta ekonomiska
41516: vecklingen och den fortsatta urbaniseringen         ramar framgår i ett den 26 april avgivet
41517: ställer nya krav på den nationella kulturen.        kommittebetänkande.
41518: Kulturell verksamhet i vidaste mening är tvek-
41519: löst socialt nyttig, dvs. har betydelse för indi-
41520: videns andliga och fysiska hälsa.                           Vilka konkreta åtgärder ämnar Re-
41521:    1 regeringsprogrammet 1987 talas om stöd               geringen vidta för att infria i regerings-
41522: för nationell kultur. 1 budgetpropositionen för           programmet och i budgetpropositionen
41523: år 1989 aviseras ett åtgärdsprogram för att               angivna mål för utvecklande av den
41524: "främja den inhemska film-, televisions- och              nationella kulturen?
41525: 
41526:      Helsingfors den 25 april 1989
41527: 
41528:                         Jörn Donner                         Elisabeth Rehn
41529:                         Ole Wasz-Höckert                    Gustav Björkstrand
41530: 
41531: 
41532: lnget svar, förfallit
41533: 36                                           1989 vp.
41534: 
41535: Kysymys valtioneuvostolle n:o 34                                                        Suomennos
41536: 
41537: 
41538: 
41539: 
41540:                                  Donner ym.: Kansallisen kulttuurin kehittämisestä
41541: 
41542: 
41543:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41544:    Nopea kansainvälistyminen, matkailun ja         "kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuotan-
41545: vapaa-ajan lisääntyminen, joukkoviestimien ke-     non sekä opetusohjelmien valmistuksen edistä-
41546: hitys sekä jatkuva urbanisoituminen asettavat      miseksi". Ohjelman kaavaillut taloudelliset
41547: uusia vaatimuksia kansalliselle kulttuurille.      puitteet ilmenevät 26 päivänä huhtikuuta an-
41548: Kulttuuritoiminta on hyvin laajasti ottaen epäi-   netusta komiteanmietinnöstä.
41549: lemättä sosiaalisesti hyödyllistä, toisin sanoen
41550: sillä on merkitystä yksilön henkiselle ja fyysi-            Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
41551: selle terveydelle.                                        Hallitus aikoo ryhtyä lunastaakseen
41552:    Hallitusohjelmassa vuodelta 1987 puhutaan              hallitusohjelmassa ja valtion tulo- ja
41553: kansallisen kulttuurin tukemisesta. Valtion               menoarvioesityksessä esitetyt tavoitteet
41554: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä il-             kansallisen kulttuurin kehittämiseksi?
41555: moitetaan toimenpideohjelman laatimisesta
41556:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41557: 
41558:                      Jörn Donner                           Elisabeth Rehn
41559:                      Ole Wasz-Höckert                      Gustav Björkstrand
41560: 
41561: 
41562: Ei vastausta, rauennut
41563:                                            1989 vp.                                             37
41564: 
41565: Kysymys valtioneuvostolle n:o 35
41566: 
41567: 
41568: 
41569: 
41570:                                Andersson ym.: Terveyskeskusten toimintaedellytysten paranta-
41571:                                   misesta
41572: 
41573: 
41574:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41575:    Maamme terveydenhoito on kriisitilassa.       avun saanti olisi välttämätöntä. Valtio sen
41576: Varsinkin terveyskeskusten toiminta on vai-      sijaan lisää tukeaan yksityissektorille sairausva-
41577: keuksissa. Lääkärin vakansseista lähes kolman-   kuutuksen kautta korottamalla korvausosuuk-
41578: nes on täyttämättä. Pulaa on myös muusta         sia.
41579: henkilökunnasta, varsinkin Suur-Helsingin alu-
41580: eella, missä vaikea asuntotilanne vaikeuttaa              Mitä Hallitus aikoo tehdä terveyden-
41581: henkilökuntapulaa. Hoitoa tarvitsevien ihmis-           hoidon kriisin, ja erityisesti terveyskes-
41582: ten kannalta tilanne on vaikea; janotusaika             kusten toiminnassa ilmenneiden epä-
41583: terveyskeskuksissa on usein kohtuuttoman pit-           kohtien korjaamiseksi?
41584: kä, varsinkin päivystysaikaan, jolloin nopean
41585:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41586: 
41587:                     Claes Andersson                       Asko Apukka
41588:                     Heli Astala                           Vappu Säilynoja
41589: 
41590: 
41591: Ei vastausta, rauennut
41592: 38                                           1989 vp.
41593: 
41594: Kysymys valtioneuvostolle n:o 36
41595: 
41596: 
41597: 
41598: 
41599:                                  Kohijoki ym.: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista
41600:                                     toimenpiteistä
41601: 
41602: 
41603:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41604:    Vuonna 1988 liikenneturvallisuustilanne         suorittama tieliikenteen valvonta on tunnetusti
41605: maassamme heikkeni huolestuttavasti. Saman-        kaikkein tehokkaimpia ja nopeimmin tehoavia
41606: kaltainen kehityssuunta on jatkunut myös ku-       keinoja ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi lii-
41607: luvana vuotena ainakin ensimmäisen vuosinel-       kenteessä.
41608: jänneksen aikana. Liikennekuolemien ja -vam-
41609: mautumisten estämiseksi ja vähentämiseksi tu-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41610: lisi välittömästi voida ryhtyä kaikkiin tarpeel-          siin huolestuttavasti heikentyneen lii-
41611: lisiin toimenpiteisiin. Tehostamista kaipaavan            kenneturvallisuustilanteen johdosta?
41612: liikenneturvallisuusvalistuksen lisäksi poliisin
41613: 
41614:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41615: 
41616:                      Maunu Kohijoki                         Pirjo Rusanen
41617:                      Sirpa Pietikäinen                      Riitta Saastamoinen
41618: 
41619: 
41620: Ei vastausta, rauennut
41621:                                             1989 vp.                                          39
41622: 
41623: Kysymys valtioneuvostolle n:o 37
41624: 
41625: 
41626: 
41627: 
41628:                                 Moilanen ym.: Tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamises-
41629:                                     ta
41630: 
41631: 
41632:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41633:    Viime vuosien aluepolitiikan ja rakennemuu-    edellytyksiä lisätty. Sisäasiainministeriön uu-
41634: toksen vuoksi muuttotappiot ovat useilla          simpien väestö- ja työpaikkaennusteiden mu-
41635: maamme alueilla varsin mittavat. Monissa lää-     kaan tilanne pahenee entisestään, ellei aluepo-
41636: neissä väestö on joutunut muuttamaan haja-        litiikkaa tehosteta.
41637: asutusalueilta kasvukeskuksiin ja jopa muihin
41638: lääneihin aina pääkaupunkiseutua myöten me-                Mihin tehostettuihin toimiin Hallitus
41639: netettyään työpaikkansa kotiseudultaan. Tämä             aikoo ryhtyä maaseudun autioitumisen
41640: koko maamme kannalta kielteinen kehitys olisi            pysäyttämiseksi ja mahdollisimman ta-
41641: voitu ainakin osaksi välttää, mikäli muutoksen           sapainoisen alueellisen kehityksen tur-
41642: edellyttämällä tavalla maataloutta ja sen sivu-          vaamiseksi maassamme?
41643: elinkeinoja olisi kehitetty ja yritystoiminnan
41644:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41645: 
41646:          Eeva-Liisa Moilanen       Jorma Fred                     Sirkka-Liisa Anttila
41647:          Mirja Ryynänen            Esko Almgren                   Marjatta Väänänen
41648:          Hannele Pokka             Hannu Tenhiälä                 Erkki Pulliainen
41649:                     Juhani Vähäkangas                     Juhani Alaranta
41650: 
41651: 
41652: Ei vastausta, rauennut
41653: 40                                            1989 vp.
41654: 
41655: Kysymys valtioneuvostolle n:o 38
41656: 
41657: 
41658: 
41659: 
41660:                                  Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämiseksi
41661:                                      tarvittavista toimenpiteistä
41662: 
41663: 
41664:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41665:    Neuvostoliiton kaupassamme tarvitaan päät-                Mitä Hallitus aikoo tehdä uusien
41666: täväisiä toimia ratkaisujen aikaansaamiseksi               suurten hankkeiden vauhdittamiseksi ja
41667: mm. sellaisten suurten hankkeiden kuin Kuola-              suomalaisyritysten aktivoimiseksi avau-
41668: projektin ja vapaakauppavyöhykkeen edistämi-               tuneiden suorien ulkomaankauppayh-
41669: sen sekä maakaasun tuonnin lisäämisen osalta.              teyksien hyödyntämiseen Neuvostolii-
41670: Uusia mahdollisuuksia ja samalla haastetta                 ton kaupan ja talousyhteistyön lisäämi-
41671: merkitsee myös se, että huhtikuun alusta läh-              seksi?
41672: tien merkittävä osa neuvostoliittolaisista yrtyk-
41673: sistä on saanut oikeudet suoriin ulkomaan-
41674: kauppayhteyksiin.
41675:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1989
41676: 
41677:                      Esko-Juhani Tennilä                    Marja-Liisa Löyttyjärvi
41678:                      Marjatta Stenius-Kaukonen              Ensio Laine
41679: 
41680: 
41681: Ei vastausta, rauennut
41682:                                              1989 vp.                                           41
41683: 
41684: Kysymys valtioneuvostolle n:o 39
41685: 
41686: 
41687: 
41688: 
41689:                                  Pohjola ym.: Terveyskeskusten toimintaedellytysten parantami-
41690:                                     sesta
41691: 
41692: 
41693:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41694: 
41695:    Suomen suurimpiin sosiaalipoliittisiin uudis-     Terveyskeskusmaksun palauttaminen olisi
41696: tuksiin kuuluvan 17-vuotiaan kansanterveys-        vain murto-osa perusterveydenhuollon kustan-
41697: lain nojalla toteutettu terveyskeskusjärjestel-    nuksista eikä kriisi sillä ratkeaisi. Yksityinen
41698: mämme on joutunut syvään kriisiin. A voter-        sektori ei liioin pysty kriisiä laukaisemaan.
41699: veydenhuoltojärjestelmämme ei toimi. Terveys-
41700: keskuslääkäriin ei useinkaan pääse. Terveys-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ai-
41701: keskuksista puuttuu noin 700--800 lääkäriä.               nutlaatuiset terveyskeskuksemme saa-
41702: Työ on byrokratisoitunut ja ammatin arvostus              daan toimimaan kansanterveyslain edel-
41703: on heikko.                                                lyttämällä tavalla?
41704:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41705: 
41706:                      Markku Pohjola                    Sinikka Mönkäre
41707:                      Virpa Puisto                      Timo Roos
41708:                                   Marja-Liisa Tykkyläinen
41709: 
41710: 
41711: 
41712: Ei vastausta, rauennut
41713: 42                                           1989 vp.
41714: 
41715: Kysymys valtioneuvostolle n:o 40
41716: 
41717: 
41718: 
41719: 
41720:                                  Pohjola ym.: Asuntopoliittisen kokonaisremontin toteuttamisesta
41721: 
41722: 
41723:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41724:    Taloudellinen markkinamekanismi ei ole          kannasta. Tuolloin vuokra-asunnot olivat koko
41725: kyennyt ratkaisemaan asuntopulaa. Pikemmin-        1950-luvun kokonaan tai osaksi verovapaat.
41726: kin on käynyt päinvastoin: Mitä vähäisemmäk-         Viime vuoden verotuksessa valtiolle kertyi
41727: si valtiovallan osuus asuntopolitiikassa on käy-   nettona ylimääräistä rahaa noin kolme miljar-
41728: nyt, sitä syvemmäksi kriisi on kehittynyt. Pää-    dia markkaa. Olisiko se käytettävissä asunto-
41729: kaupunkiseudun asuntojen hintojen nousukier-       tuotantoon?
41730: teelle löytyy vastaavuus ainoastaan New Yor-
41731: kista ja Tokiosta. Vuokrayksiöistä pyydetään                Mitä Hallitus aikoo tehdä käänteen-
41732: jopa yli 3 000 markan vuokria.                            tekevän kokonaisremontin aikaansaa-
41733:    Kuitenkin vielä 1950-luvulla Suomessa oli              miseksi asuntopolitiikassa?
41734: vuokra-asuntoja 75 prosenttia maan asunto-
41735:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41736: 
41737:                      Markku Pohjola                    Sinikka Mönkäre
41738:                      Virpa Puisto                      Timo Roos
41739:                                   Marja-Liisa Tykkyläinen
41740: 
41741: 
41742: 
41743: Ei vastausta, rauennut
41744:                                               1989 vp.                                          43
41745: 
41746: Kysymys valtioneuvostolle n:o 41
41747: 
41748: 
41749: 
41750: 
41751:                                  Zyskowicz ym.: Pienten lasten kotona tapahtuvan hoidon tuke-
41752:                                     misesta
41753: 
41754: 
41755:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41756:    Kuntien on 1.1.1990 alkaen kyettävä tarjoa-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41757: maan alle 3-vuotiaille lapsille päivähoitopaik-           päivähoito-ongelman       ratkaisemiseksi
41758: ka. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa tä-                ryhtyä sen hyväksi, että pienimpiä lap-
41759: män velvoitteen toteuttaminen uhkaa heikentää             sia voitaisiin nykyistä useammin hoitaa
41760: yli 3-vuotiaiden lasten päivähoitopalveluja. Il-          kotona tai miten Hallitus muutoin ai-
41761: meistä on, että ongelman ratkaisu edellyttää              koo turvata sen, että yli 3-vuotiaiden
41762: erilaisia toimenpiteitä, joilla nykyistä paremmin         lasten päivähoitotilanne ei nykyisestään
41763: tuetaan alle 3-vuotiaiden lasten kotona tai               heikkene?
41764: kodinomaisissa olosuhteissa tapahtuvaa hoitoa.
41765:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41766: 
41767:          Ben Zyskowicz                  Eva-Riitta Siitonen         Ingvar S. Melin
41768:          Lea Mäkipää                    Sauli Niinistö              Liisa Hilpelä
41769: 
41770: 
41771: Vastattu 4.5.1989
41772: 44                                           1989 vp.
41773: 
41774: Kysymys valtioneuvostolle n:o 42
41775: 
41776: 
41777: 
41778: 
41779:                                  Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Pienten lasten kotona tapahtuvan
41780:                                     hoidon tukemisesta
41781: 
41782: 
41783:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41784: 
41785:    Laki edellyttää, että kaikilla vanhemmilla on        don tuen korottamisesta esimerkiksi
41786: oikeus vuoden 1990 alussa valita alle 3-vuo-            4 000 markkaan kuukaudessa, vanhem-
41787: tiaan lapsensa hoitomuoto. Varsinkaan pää-              painrahakauden pidentämisestä, lastaan
41788: kaupunkiseudulla tämä ei tule toteutumaan               kotona hoitavan sosiaaliturvan paran-
41789: ilman valtiovallan voimakasta tukea.                    tamisesta ja lastenhoitajavähennyksen
41790:                                                         palauttamisesta lasten päivähoito-on-
41791:          Aikooko Hallitus välittömästi antaa            gelmien ratkaisemiseksi?
41792:        eduskunnalle esitykset lasten kotihoi-
41793: 
41794:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41795: 
41796:                      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa             Kauko Juhantalo
41797:                      Mirja Ryynänen                      Matti Maijala
41798:                                         Matti Väistö
41799: 
41800: 
41801: 
41802: Vastattu 4.5.1989
41803:                                              1989 vp.                                         45
41804: 
41805: Kysymys valtioneuvostolle n:o 43
41806: 
41807: 
41808: 
41809: 
41810:                                  Maijala ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
41811:                                     sesta
41812: 
41813: 
41814:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41815: 
41816:    Hallitus ei ole tehnyt esityksiä kansanelä-             Aikooko Hallitus sisällyttää seuraa-
41817: keuudistuksen IV vaiheen jatkamiseksi, kan-             vaan budjettiin ehdotukset kansanelä-
41818: saneläkkeiden jälkeenjääneisyyden korjaami-             keuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
41819: seksi eikä pienituloisille veteraaneille tärkeän        seksi, eläkkeiden indeksitarkistusten yh-
41820: ylimääräisen rintamalisän korottamiseksi. Elä-          tenäistämiseksi ja ylimääräisen rintama-
41821: keuudistuksen jatko on haudattu komiteaan.              lisän tuntuvaksi korottamiseksi?
41822: 
41823:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41824: 
41825:                      Matti Maijala                     Seppo Pelttari
41826:                      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa           Markku Lehtosaari
41827:                                      Marjatta Väänänen
41828: 
41829: 
41830: 
41831: Ei vastausta, rauennut
41832: 46                                            1989 vp.
41833: 
41834: Kysymys valtioneuvostolle n:o 44
41835: 
41836: 
41837: 
41838: 
41839:                                  Louvo ym.: Ympäristönsuojelua edistävien investointien tukemi-
41840:                                     sesta verohelpotuksin
41841: 
41842: 
41843:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41844:    Ilmakehän muutokset ja metsätuhot ovat             Ympäristönsuojelua edistävät investoinnit ei-
41845: tämän päivän vakavimpia ympäristöongelmia,          vät ole saaneet samanlaista verokohtelua. Rin-
41846: joiden syntyyn fossiilisen energian käyttö mer-     nastamalla ympäristönsuojelua edistävät inves-
41847: kittävästi vaikuttaa. Hiilidioksidipäästöjä ei      toinnit tuotannollisiin investointeihin ja ener-
41848: fossiilisen energian palamistuotteista voida        giainvestointeihin voidaan ympäristönsuojelua
41849: poistaa, sen sijaan ympäristöteknologialla suu-     edistää verotuksellisin keinoin.
41850: relta osin mm. happamoitumista aiheuttavat
41851: typen ja rikin oksidit.                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41852:    Lailla tuotannollisia investointeja koskevista          siin ympäristönsuojelua edistävien, tuo-
41853: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin (848/80) ja            tannollisten ja energiainvestointien yh-
41854: lailla energiainvestointien liikevaihtoverovähen-          denvertaisen verotuskohtelun aikaan-
41855: nyksiä (547 /86) on tuettu investointeja siten,            saamiseksi?
41856: että verovelvollinen saa tehdä 75-90% vähen-
41857: nyksiä ostohinnoista.
41858:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41859: 
41860:                      Anna-Kaarina Louvo                     Pirjo-Riitta Antvuori
41861:                      Kimmo Sasi                             Tuula Linnainmaa
41862:                                              Lea Kärhä
41863: 
41864: 
41865: 
41866: Ei vastausta, rauennut
41867:                                              1989 vp.                                         47
41868: 
41869: Kysymys valtioneuvostolle n:o 45
41870: 
41871: 
41872: 
41873: 
41874:                                  Sasi ym.: Asuntojen hintojen nousun hillitsemisestä
41875: 
41876: 
41877:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41878: 
41879:    Asuntojen hinnat määräytyvät valmistuskus-      lun puute sekä rakentamisessa käytettävän
41880: tannusten sekä kysynnän ja tarjonnan perus-        työvoiman ja tarvikkeiden kotimaisuuden suoja
41881: teella. Kysyntä on nopeasti kasvanut luoton-       ja riittämätön kotimainen liikkuvuus. Tarjon-
41882: annon vapauttamiskehityksen myötä. Tarjonta        nan kasvattamista hidastavat yhteiskunnan
41883: on lisääntynyt, muttei riittävästi ja riittävän    asettamat erilaiset normit.
41884: nopeasti. Rakennusoikeuksien rajoittaminen
41885: halutuimmilla alueilla rajoittaa maan tarjontaa.             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41886: Rakennusala on suojattu siten, ettei ulkomai-             ryhtyä rakentamisen markkinamekanis-
41887: nen kapasiteetti ole käytettävissä. Rakennus-             min toimivuuden tehostamiseksi asun-
41888: kustannuksia ovat nostaneet ulkomaisen kilpai-            tojen hintojen kurissa pitämiseksi?
41889:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1989
41890: 
41891:                      Kimmo Sasi                            Ben Zyskowicz
41892:                      Sauli Niinistö                        Kari Häkämies
41893: 
41894: 
41895: Vastattu 4.5.1989
41896: 48                                           1989 vp.
41897: 
41898: Kysymys valtioneuvostolle n:o 46
41899: 
41900: 
41901: 
41902: 
41903:                                  Pohjola ym.: Terveyskeskusten toimintaedellytysten parantami-
41904:                                     sesta
41905: 
41906: 
41907:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41908:    Suomen suurimpiin sosiaalipoliittisiin uudis-     Terveyskeskusmaksun palauttaminen olisi
41909: tuksiin kuuluvan 17-vuotiaan kansanterveys-        vain murto-osa perusterveydenhuollon kustan-
41910: lain nojalla toteutettu terveyskeskusjärjestel-    nuksista, eikä kriisi sillä ratkeaisi. Yksityinen
41911: mämme on joutunut syvään kriisiin. Avoter-         sektori ei liioin pysty kriisiä laukaisemaan.
41912: veydenhuoltojärjestelmämme ei toimi. Terveys-
41913: keskuslääkäriin ei useinkaan pääse. Terveys-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ai-
41914: keskuksista puuttuu noin 700-800 lääkäriä.                nutlaatuiset terveyskeskuksemme saa-
41915: Työ on byrokratisoitunut ja ammatin arvostus              daan toimimaan kansanterveyslain edel-
41916: on heikko.                                                lyttämällä tavalla?
41917:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1989
41918: 
41919:                      Markku Pohjola                    Sinikka Mönkäre
41920:                      Virpa Puisto                      Tarja Kautto
41921:                                   Marja-Liisa Tykkyläinen
41922: 
41923: 
41924: 
41925: Ei vastausta, rauennut
41926:                                             1989 vp.                                           49
41927: 
41928: Kysymys valtioneuvostolle n:o 47
41929: 
41930: 
41931: 
41932: 
41933:                                 Kohljoki ym.: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista
41934:                                     toimenpiteistä
41935: 
41936: 
41937:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41938:    Liikenneturvallisuustilanne Suomessa on ke-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41939: hittynyt huolestuttavaan suuntaan. Liikenne-             siin ihmisten turvallisuuden lisäämiseksi
41940: kuolemien ja -vammautumisten estämiseksi ja              tieliikenteessä?
41941: vähentämiseksi tulisi välittömästi voida ryhtyä
41942: kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.
41943:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1989
41944: 
41945:                     Maunu Kohijoki                       Martti Korkia-Aho
41946:                     Keijo Jääskeläinen                   Oiva Savela
41947:                                      Riitta Saastamoinen
41948: 
41949: 
41950: 
41951: Ei vastausta, rauennut
41952: 
41953: 
41954: 
41955: 
41956: 4 200007Z
41957: 50                                         1989 vp.
41958: 
41959: Kysymys valtioneuvostolle n:o 48
41960: 
41961: 
41962: 
41963: 
41964:                                Kohijoki ym.: Säästämisen lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
41965:                                   teistä
41966: 
41967: 
41968:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41969:   Säästämisaste on Suomessa huolestuttavasti              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41970: alentunut. Talletusten verotuskohtelu on tär-          siin säästämisasteen elvyttämiseksi?
41971: kein yksittäinen säästämisasteeseen vaikuttava
41972: tekijä. Määräaikaistilien verotonta enimmäis-
41973: korkoa nostamalla säästämisastetta voitaisiin
41974: elvyttää.
41975: 
41976:      Helsingissä II päivänä toukokuuta 1989
41977: 
41978:                     Maunu Kohijoki                      Martti Korkia-Aho
41979:                     Oiva Savela                         Tauno Valo
41980: 
41981: 
41982: Ei vastausta, rauennut
41983:                                             1989 vp.                                           51
41984: 
41985: Kysymys valtioneuvostolle n:o 49
41986: 
41987: 
41988: 
41989: 
41990:                                 Holvitie ym.: Koulutusjärjestelmän kehittämiseksi tarvittavista
41991:                                    toimenpiteistä
41992: 
41993: 
41994:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41995: 
41996:    Koulutusjärjestelmämme on jäänyt monin                  Mitä Hallitus aikoo tehdä koulutus-
41997: kohdin pahasti jälkeen yhteiskuntakehityksen            järjestelmämme kehittämiseksi niin, että
41998: asettamista vaatimuksista. On välttämätöntä             pystymme vastaamaan niin kansainvä-
41999: saada aikaan koulutuksen uudistamista kaikilla          lisiin kuin kansallisiinkin koulutukselli-
42000: tasoilla sekä koulutuksen rakenteissa että var-         siin haasteisiin?
42001: sinkin opetuksen sisällöissä.
42002:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1989
42003: 
42004:         Tapio Holvitie             Aino Pohjanoksa           Johannes Virolainen
42005:         Jukka Gustafsson           Tellervo Renko            Pekka Haavisto
42006:         Heli Astala                Riitta Uosukainen         Ben Zyskowicz
42007:         Eeva Turunen               Jukka Roos                Claes Andersson
42008:                     Marjatta Väänänen                Erkki Pystynen
42009: 
42010: 
42011: Vastattu 1.6.1989
42012: 52                                            1989 vp.
42013: 
42014: Kysymys valtioneuvostolle n:o 50
42015: 
42016: 
42017: 
42018: 
42019:                                  Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvitta-
42020:                                      vista toimenpiteistä
42021: 
42022: 
42023:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42024:    Suomen luonto sairastaa. Yksikään kieltei-       maan tuomittuja. Vesistöissä elävien eläinten
42025: nen kehityskulku ei ole toteutetuilla toimilla      kudoksissa esiintyy raskasmetalleja ja super-
42026: katkennut. Maaperä happamoituu. Vesistöt            myrkkyjä, kuten dioksiineja, siinä määrin, että
42027: happamoituvat. Maastamme löytyy jo biologi-         niiden lisääntymiskyky on alentunut.
42028: sesti kuolleita lampia ja pikkujärviä. Metsiem-
42029: me kunto on monin paikoin heikentynyt siinä                   Mihin lisätoimiin Hallitus aikoo ryh-
42030: määrin, että niihin ovat voineet iskeytyä täydel-          tyä, jotta nämä kielteiset kehityskulut
42031: lä teholla sienitaudit ja tuhohyönteiset. Metsis-          Suomen luonnossa katkaistaisiin ja
42032: tämme löytyy jo alueita, joilla puut ovat joko             luonto pääsisi mahdollisimman pian
42033: kuolleet tai ovat peruuttamattomasti kuole-                tervehtymään?
42034:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1989
42035: 
42036:                      Erkki Pulliainen                       Eero Paloheimo
42037:                      Osmo Soininvaara                       Pekka Haavisto
42038: 
42039: 
42040: Ei vastausta, rauennut
42041:                                              1989 vp.                                            53
42042: 
42043: Kysymys valtioneuvostolle n:o 51
42044: 
42045: 
42046: 
42047: 
42048:                                  Seppänen ym.: Pääomien maastaviennin rajoittamisesta
42049: 
42050: 
42051:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42052: 
42053:    Suomesta on viime vuonna tehty suoria           osin ulkomailta tuodulla velkarahalla ja kun
42054: sijoituksia ulkomaille lähes 8 miljardin markan    niille ei juurikaan kotiuteta tuottoa, tällä toi-
42055: arvosta. Yksin viime vuonna eli yhtenä ainoana     minnalla on kielteisiä vaihtotasevaikutuksia.
42056: vuonna rahaa vietiin maasta ulos enemmän
42057: kuin sitä yhteenlaskettuna sodan jälkeisenä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42058: aikana on tuotu maahan ulkomaisina vastaa-                ryhtyä rahan maastaviennin rajoittami-
42059: vina sijoituksina.                                        seksi?
42060:    Kun suorat sijoitukset on rahoitettu suurelta
42061:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
42062: 
42063:                      Esko Seppänen                          Heli Astala
42064:                      Claes Andersson                        Pertti Lahtinen
42065: 
42066: 
42067: Ei vastausta, rauennut
42068: 54                                         1989 vp.
42069: 
42070: Kysymys valtioneuvostolle n:o 52
42071: 
42072: 
42073: 
42074: 
42075:                                Seppänen ym.: Neuvostoliittoon suuntautuvan kaupan lisäämi-
42076:                                   sestä
42077: 
42078: 
42079:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42080:    Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupan-    tyy kuitenkin passiivista odottelua, eivätkä edes
42081: käynnissä on Suomen puolella aloitteettomuut-    perusteollisuudessa toimivat valtion yhtiöt ole
42082: ta ja ideapulaa. Samaan aikaan kun ovia          olleet riittävän aktiivisia tällä alueella.
42083: avataan länteen, olisi vähintäänkin ikkunoita
42084: avattava itään.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42085:    Erityisen suuria näköaloja Suomen ja Neu-            ryhtyä suomalaisen kapitalismin etujen
42086: vostoliiton kaupan lisäämiselle avautuu Kuo-            turvaamiseksi Neuvostoliiton markki-
42087: lan alueella. Niihin projekteihin olisi suoma-          noilla?
42088: laisten päästävä mukaan alusta alkaen. Esiin-
42089:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
42090: 
42091:                     Esko Seppänen                         Asko Apukka
42092:                     Pertti Lahtinen                       Marjatta Stenius-Kaukonen
42093: 
42094: 
42095: Ei vastausta, rauennut
42096:                                              1989 vp.                                         55
42097: 
42098: Kysymys valtioneuvostolle n:o 53
42099: 
42100: 
42101: 
42102: 
42103:                                  Astala ym.: Eri koulutusasteiden ja -muotojen yhteistyön estei-
42104:                                     den poistamisesta
42105: 
42106: 
42107:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42108:    Nykyinen koulutusjärjestelmämme on tähän        van koulutuksen toteutumisen esteinä ja am-
42109: asti toteutetuista kehittämistoimista huolimatta   matillisen aikuiskoulutuksen puutteina.
42110: monilta osiltaan toimimaton ja joustamaton.
42111: Koulutus on epätarkoituksenmukaista ja oppi-               Mihin koulutuspoliittisiin tmmun
42112: laitosten välistä yhteistyötä kangistavat raja-          Hallitus aikoo ryhtyä eri koulutusastei-
42113: aidat ja arvostuserot. Puutteet ilmenevät mm.            den ja -muotojen välisten raja-aitojen
42114: koulutuksen tarpeettomina päällekkäisyyksinä             madaltamiseksi ja yhteistyön esteiden
42115: ja umpikujina sekä ylioppilassumana, korkea-             poistamiseksi?
42116: koulujen opiskeluaikojen pidentymisenä, jatku-
42117:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
42118: 
42119:          Heli Astala                   Esko Seppänen               Jarmo Wahlström
42120:          Juhani Vähäkangas             Esko Helle                  Raila Aho
42121:                                        Claes Andersson
42122: 
42123: 
42124: Ei vastausta, rauennut
42125: 56                                             1989 vp.
42126: 
42127: Kysymys valtioneuvostolle n:o 54
42128: 
42129: 
42130: 
42131: 
42132:                                   Rajamäki ym.: Virkistyskalastuksen harrastusmahdollisuuksien
42133:                                      parantamisesta
42134: 
42135: 
42136:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42137:    Virkistyskalastus vapakalastusvälinein lienee            Mitä Hallitus aikoo tehdä vapakalas-
42138: suosituin kesäinen vesillä ja rannoilla liikkuvien        tuksena tapahtuvan virkistyskalastuk-
42139: harrastus. Tämä harrastus kuitenkin monimut-              sen harrastusolosuhteiden yksinkertais-
42140: kaisine lupakäytäntöineen ja maksujärjestelyi-            tamiseksi?
42141: neen aiheuttaa jatkuvaa epätietoisuutta ja vää-
42142: rinkäsityksiä niin harrastajapiireissä kuin har-
42143: raslajiksi aikovissakin.
42144:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1989
42145: 
42146:                       Kari Rajamäki                        Erkki Pystynen
42147:                       Erkki Pulliainen                     Matti Luttinen
42148: 
42149: 
42150: Ei vastausta, rauennut
42151:                                              1989 vp.                                           57
42152: 
42153: Kysymys valtioneuvostolle n:o 55
42154: 
42155: 
42156: 
42157: 
42158:                                  Renko ym.: Peruskoulujärjestelmän kehityksen turvaamisesta
42159: 
42160: 
42161:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42162:    Peruskoulujärjestelmä ja maamme muu kou-        ongelmien lisäksi jatkuvasti paheneva opettaja-
42163: lulaitos on alueellisesti tasa-arvoinen, yksilön   pula vaikeuttaa peruskoulun sisällöllistä kehit-
42164: kannalta oikeudenmukainen ja toiminnallisesti      tämistä ja heikentää korkeatasoisen opetustyön
42165: hyväksi koettu.                                    jatkamisen edellytyksiä.
42166:    Vuosikymmenien aikana luotu peruskoulu-
42167: järjestelmä on ajautumassa kriisiin johtuen                  Miten Hallitus aikoo turvata perus-
42168: kuntien kiristyvästä taloudesta ja suunnitteilla          koulujärjestelmän säilyttämisen ja ke-
42169: olevasta valtionosuusjärjestelmän muutoksesta.            hittämisen, pätevien opettajien saannin
42170:    Lisääntyvä resurssipula hidastaa koululai-             sekä hyväksi havaitun koulujärjestel-
42171: toksen sisällöllistä kehittämistä, etenkin kun            män valtionavun säilyttämisen niin, että
42172: suunnitteilla on vaihtoehtokoulujärjestelmän              peruskoulujärjestelmä säilyy vähintään
42173: lainsäädännön avaaminen lähiaikoina. Muiden               nykyisessä laajuudessaan?
42174:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42175: 
42176:          Tellervo Renko             Seppo Kääriäinen               Juhani Alaranta
42177:          Aapo Saari                 Matti Väistö                   Kimmo Sarapää
42178:                     Eino Siuruainen                        Mirja Ryynänen
42179: 
42180: 
42181: Ei vastausta, rauennut
42182: 58                                           1989 vp.
42183: 
42184: Kysymys valtioneuvostolle n:o 56
42185: 
42186: 
42187: 
42188: 
42189:                                  Maijala ym.: Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteuttamises-
42190:                                      ta
42191: 
42192: 
42193:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42194:    Hallitus ei ole tehnyt esityksiä kansanelä-             Aikooko Hallitus sisällyttää seuraa-
42195: keuudistuksen IV vaiheen jatkamiseksi, kan-             vaan budjettiin ehdotukset kansanelä-
42196: saneläkkeiden jälkeenjääneisyyden korjaami-             keuudistuksen IV vaiheen toteuttami-
42197: seksi eikä pienituloisille veteraaneille tärkeän        seksi, eläkkeiden indeksitarkistusten yh-
42198: ylimääräisen rintamalisän korottamiseksi. Elä-          tenäistämiseksi ja ylimääräisen rintama-
42199: keuudistuksen jatko on haudattu komiteaan.              lisän tuntuvaksi korottamiseksi?
42200:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42201: 
42202:                      Matti Maijala                        Juhani Alaranta
42203:                      Einari Nieminen                      Riitta Kauppinen
42204: 
42205: 
42206: Ei vastausta, rauennut
42207:                                                 1989 vp.                                            59
42208: 
42209: Spörsmäl tili statsrådet nr 57
42210: 
42211: 
42212: 
42213: 
42214:                                    Rehn m.fl.: Om förvärv av utländsk arbetskraft särskilt för
42215:                                       servicesektorns behov
42216: 
42217: 
42218:                                Till Riksdagens Herr Talman
42219:    Befolkningsprognoserna för de närmaste år-         gares inställning tili utlänningar. Därför är det
42220: tiondena visar starka förskjutningar i befolk-        skäl att föra en ingående samhällspolitisk
42221: ningens åldersfördelning. Andelen pensionärer         debatt i frågan.
42222: ökar kraftigt på bekostnad av de arbetsaktivas
42223: antal.                                                          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
42224:    Redan nu råder det framför allt inom servi-               vidtaga med anledning av att entydiga
42225: cesektorn stor brist på arbetskraft, men också               prognoser visar att de arbetsaktivas
42226: inom andra sektorer.                                         andel av befolkningen minskar så att
42227:    Frågan om användningen av utländsk arbets-                tillgången på arbetskraft speciellt inom
42228: kraft för att hjälpa upp situationen har därför              servicesektorn ytterligare försvåras, och
42229: helt följdriktigt starkt aktualiserats. Detta i sin          har Regeringen såsom en dellösning
42230: tur fordrar betydande attitydförändringar i vår              övervägt möjligheten att komplettera
42231: utlänningspolitik och också i enskilda medbor-               den inhemska arbetskraften med ut-
42232:                                                              ländsk?
42233:      Helsingfors den 25 maj 1989
42234: 
42235:                         Elisabeth Rehn                        Per-Henrik Nyman
42236:                         Jörn Donner                           Gustav Björkstrand
42237:                                            Gunnar Jansson
42238: 
42239: 
42240: 
42241: Inget svar, förfallit
42242: 60                                           1989 vp.
42243: 
42244: Kysymys valtioneuvostolle n:o 57                                                       Suomennos
42245: 
42246: 
42247: 
42248: 
42249:                                  Rehn ym.: Ulkomaisen työvoiman hankkimisesta erityisesti pal-
42250:                                     velusektorin tarpeisiin
42251: 
42252: 
42253:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42254:    Lähivuosikymmenten väestöennusteet osoit-       siin. Tämän vuoksi asiasta on syytä käydä
42255: tavat, että väestön ikäjakaumassa tapahtuu         perusteellinen yhteiskuntapoliittinen keskuste-
42256: voimakkaita siirtymiä. Eläkeläisten osuus li-      lu.
42257: sääntyy voimakkaasti työikäisten määrän kus-
42258: tannuksella.                                                Mihin toimenp1te1S1m Hallitus aikoo
42259:    Jo nyt palvelusektorilla, ja muillakin sekto-          ryhtyä sen johdosta, että yksiselitteiset
42260: reilla, on suuri työvoimapula.                            ennusteet osoittavat työikäisten osuu-
42261:    Kysymys ulkomaisen työvoiman käyttämi-                 den väestöstä vähenevän niin, että työ-
42262: sestä tilanteen helpottamiseksi onkin johdon-             voiman saatavuus erityisesti palvelusek-
42263: mukaisesti tullut selvästi ajankohtaiseksi. Tämä          torilla vaikeutuu entisestään, ja onko
42264: puolestaan vaatii huomattavaa asennemuutosta              Hallitus osaratkaisuna harkinnut mah-
42265: ulkomaalaispolitiikkaamme ja myös yksittäis-              dollisuutta kotimaisen työvoiman täy-
42266: ten kansalaisten suhtautumiseen ulkomaalai-               dentämiseen ulkomaisella?
42267:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42268: 
42269:                      Elisabeth Rehn                        Per-Henrik Nyman
42270:                      Jörn Donner                           Gustav Björkstrand
42271:                                          Gunnar Jansson
42272: 
42273: 
42274: 
42275: Ei vastausta, rauennut
42276:                                            1989 vp.                                             61
42277: 
42278: Kysymys valtioneuvostolle n:o 58
42279: 
42280: 
42281: 
42282: 
42283:                                Andersson ym.: Terveyskeskusten toimintaedellytysten paranta-
42284:                                   misesta
42285: 
42286: 
42287:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42288:    Maamme terveydenhoito on kriisitilassa.       avun saanti olisi välttämätöntä. Valtio sen
42289: Varsinkin terveyskeskusten toiminta on vai-      sijaan lisää tukeaan yksityissektorille sairausva-
42290: keuksissa. Lääkärin vakansseista lähes kolman-   kuutuksen kautta, korottamalla korvausosuuk-
42291: nes on täyttämättä. Pulaa on myös muusta         Sia.
42292: henkilökunnasta, varsinkin Suur-Helsingin alu-
42293: eella, missä vaikea asuntotilanne vaikeuttaa              Mitä Hallitus aikoo tehdä terveyden-
42294: henkilökuntapulaa. Hoitoa tarvitsevien ihmis-           hoidon kriisin, ja erityisesti terveyskes-
42295: ten kannalta tilanne on vaikea; janotusaika             kusten toiminnassa ilmenneiden epä-
42296: terveyskeskuksissa on usein kohtuuttoman pit-           kohtien korjaamiseksi?
42297: kä, varsinkin päivystysaikaan, jolloin nopean
42298:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42299: 
42300:                     Claes Andersson                       Pertti Lahtinen
42301:                     Raila Aho                             Jarmo Wahlström
42302: 
42303: 
42304: Ei vastausta, rauennut
42305: 62                                           1989 vp.
42306: 
42307: Kysymys valtioneuvostolle n:o 59
42308: 
42309: 
42310: 
42311: 
42312:                                  Ala-Harja ym.: Terveyskeskusten henkilöstöpulan poistamiseksi
42313:                                      tarvittavista toimenpiteistä
42314: 
42315: 
42316:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42317: 
42318:    Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveys-       lääkäreille varsinkin, jos osa viroista on täyt-
42319: laki ei vastaa tämän päivän haasteita. Sekä        tämättä. Sairaanhoitohenkilökunnan työajan
42320: terveyskeskuksen käyttäjät että siellä työsken-    lyhentymisestä johtuvia korvaavia virkoja ei
42321: televät ovat tyytymättömiä, Byrokratia ja teh-     ole saatu riittävästi.
42322: tävien jatkuva lisääminen haittaa työn järkevää
42323: kehittämistä. Töiden sektoroituminen eri am-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä kansanter-
42324: mattiryhmille estää potilaan kokonaisvaltaista              veystyön kehittämiseksi niin, että taa-
42325: hoitoa ja huonontaa työmotivaatiota. Työsi-                 taan terveyskeskusten työvoima sekä
42326: donnaisuus ja raskas päivystysvelvollisuus työ-             hoitohenkilökunnan että lääkäreiden
42327: päivän lisäksi käy ylivoimaiseksi terveyskeskus-            osalta myös tulevina vuosina?
42328:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42329: 
42330:          Kirsti Ala-Harja              Tauno Valo                    Ritva Laurila
42331:          Lea Kärhä                     Keijo Jääskeläinen            Aino Pohjanoksa
42332:          Anneli Taina                  Ritva Vastamäki               Riitta Jouppila
42333:                     Sakari Valli                             Juhani Laitinen
42334: 
42335: 
42336: Ei vastausta, rauennut
42337:                                             1989 vp.                                           63
42338: 
42339: Spörsmål tili statsrådet nr 60
42340: 
42341: 
42342: 
42343: 
42344:                                  Donner m.fl.: Om utvecklande av den nationella kulturen
42345: 
42346: 
42347:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42348: 
42349:    Den snabba internationaliseringen, massme-     för att "främja den inhemska film-, televisions-
42350: diautvecklingen, den ökande turismen och fri-     och videoproduktionen samt framställningen
42351: tiden samt den fortsatta urbaniseringen ställer   av undervisningsprogram".
42352: nya krav på den nationella kulturen. Kulturell
42353: verksamhet i vidaste mening är tveklöst nyttig,            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
42354: dvs. har betydelse för individens andliga och            vidta för att infria i regeringsprogram-
42355: fysiska hälsa.                                           met och i budgetpropositionen angivna
42356:    1 regeringsprogrammet 1987 talas om stöd              mål för utvecklande av den nationella
42357: för nationell kultur, likaså aviseras i budget-          kulturen?
42358: propositionen för år 1989 ett åtgärdsprogram
42359:      Helsingfors den 25 maj 1989
42360: 
42361:                         Jörn Donner                       Boris Renlund
42362:                         Per-Henrik Nyman                  Claes Andersson
42363: 
42364: 
42365: Inget svar, förfallit
42366: 64                                            1989 vp.
42367: 
42368: Kysymys valtioneuvostolle n:o 60                                                         Suomennos
42369: 
42370: 
42371: 
42372: 
42373:                                  Donner ym.: Kansallisen kulttuurin kehittämisestä
42374: 
42375: 
42376:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42377:    Nopea kansainvälistyminen, joukkoviesti-         ilmoitetaan toimenpideohjelman laatimisesta
42378: mien kehitys, matkailun ja vapaa-ajan lisään-       "kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuotan-
42379: tyminen sekä jatkuva urbanisoituminen asetta-       non sekä opetusohjelmien valmistuksen edistä-
42380: vat uusia vaatimuksia kansalliselle kulttuurille.   miseksi".
42381: Kulttuuritoiminta on hyvin laajasti ottaen epäi-
42382: lemättä hyödyllistä, toisin sanoen sillä on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42383: merkitystä yksilön henkiselle ja fyysiselle ter-           ryhtyä lunastaakseen hallitusohjelmassa
42384: veydelle.                                                  ja valtion tulo- ja menoarvioesityksessä
42385:    Hallitusohjelmassa vuodelta 1987 puhutaan               esitetyt tavoitteet kansallisen kulttuurin
42386: kansallisen kulttuurin tukemisesta. Samoin val-            kehittämiseksi?
42387: tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä
42388:      Helsingissä 25 päiväpä toukokuuta 1989
42389: 
42390:                      Jörn Donner                            Boris Renlund
42391:                      Per-Henrik Nyman                       Claes Andersson
42392: 
42393: 
42394: Ei vastausta, rauennut
42395:                                                   1989 vp.                                            65
42396: 
42397:     Kysymys valtioneuvostolle n:o 61
42398: 
42399: 
42400: 
42401: 
42402:                                      Moilanen ym.: Hoitoalan henkilöstöpulan poistamiseksi tarvitta-
42403:                                          vista toimenpiteistä
42404: 
42405: 
42406:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42407: 
42408:       Henkilöstöpula pahenee koko ajan maamme           että edes olemassa oleviin virkoihin ei saada
42409:     sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tilanne lähenee    hakijoita. Myös hoitoalan koulutukseen hakeu-
42410:     kriisiä. Pääkaupunki- ja syrjäseutulisät eivät      tuvien määrä on vähentynyt ja huolestuttava
42411:     enää auta korjaamaan tilannetta. Tarvitaan          määrä aloituspaikoista jää täyttämättä.
42412:     työsuhdeasuntoja, päivähoitoa ja työyhteisön
42413:     kehittämistä, jotta virkoihin saadaan hakijoita.              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
42414:     Hoitohenkilöstön pahasti yleisestä palkkakehi-              tus aikoo ryhtyä hoitoalan kriisin vält-
42415:     tyksestä jälkeenjääneitä palkkoja olisi korjatta-           tämiseksi niin, että hoidon tarpeessa
42416:     va 20--30 %:n korotuksella.Palkkojen jälkeen-               olevat lähimmäisemme eivät jää hoita-
42417:     jääneisyydestä ja työn rasittavuudesta johtuu,              japulan johdosta ilman hoitoa heitteille?
42418:         Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42419: 
42420:              Eeva-Liisa Moilanen       Toimi Kankaanniemi       Esko Almgren
42421:              Matti Väistö              Eino Siuruainen          Kalevi Lamminen
42422:                         Mirja Ryynänen                  Sirkka-Liisa Anttila
42423: 
42424: 
42425:     Vastattu 1.6.1989
42426: 
42427: 
42428: 
42429: 
42430: ,   5 200007Z
42431: 66                                           1989 vp.
42432: 
42433: Kysymys valtioneuvostolle n:o 62
42434: 
42435: 
42436: 
42437: 
42438:                                  Häkämies ym.: Haittaverojen käyttöön ottamisesta
42439: 
42440: 
42441:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42442:     Ympäristönsuojeluun liittyvässä keskustelus-   kuin lupamaksu saastuttamisen jatkamiseen
42443: sa on viime kuukausina nostettu esille nk.         sekä nouseeko yritystoiminnan verorasitus?
42444: haittaverojen käyttöön ottaminen. Ympäristöä
42445: saastuttava yhteisö joutuisi maksamaan yhteis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
42446: kunnalle veroa. Veron käyttöön ottamiseen                 siin haittaverojen käyttöön ottamiseksi
42447: liittyy kuitenkin monia kysymysmerkkejä. Mi-              ja millainen vero tulisi sisällöltään ja
42448: hin saatavat verot käytetään, kenelle ja millä            kohdentumiseltaan olemaan?
42449: perusteilla vero määrättäisiin, onko vero ikään
42450:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42451: 
42452:                      Kari Häkämies                         Eeva Turunen
42453:                      Heikki A. Ollila                      Anneli Taina
42454:                                          Päivi Varpasuo
42455: 
42456: 
42457: 
42458: Ei vastausta, rauennut
42459:                                             1989 vp.                                        67
42460: 
42461: Kysymys valtioneuvostolle n:o 63
42462: 
42463: 
42464: 
42465: 
42466:                                 Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämiseksi
42467:                                    tarvittavista toimenpiteistä
42468: 
42469: 
42470:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42471: 
42472:   Neuvostoliiton kauppamme supistumisen           vyöhykkeistä jne.
42473: pysäyttämiseksi ja talousyhteistyömme laajen-
42474: tamiseksi ja syventämiseksi tarvitaan uusia,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42475: päättäväisiä toimia. Niihin tarjoaa mahdolli-            ryhtyä Neuvostoliiton kanssa käytävän
42476: suuksia mm. Neuvostoliitossa toteutettu yritys-          kaupan ja talousyhteistyön laajentami-
42477: ten oikeus ulkomaankauppaan sekä ehdotukset              seksi perestroikan avaamat uudet mah-
42478: maakaasutoimitusten lisäämisestä Suomeen,                dollisuudet huomioiden?
42479: laajasta yhteistyöstä Kuolassa, Vapaakauppa-
42480:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42481: 
42482:                     Esko-Junani Tennilä                   Ensia Laine
42483:                     Tiq10 Laaksonen                       Arvo Kemppainen
42484: 
42485: 
42486: Ei vastausta, rauennut
42487: 68                                           1989 vp.
42488: 
42489: Kysymys valtioneuvostolle n:o 64
42490: 
42491: 
42492: 
42493: 
42494:                                  Jäätteenmäki ym.: Terveyskeskusten henkilöstöpulan poistami-
42495:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
42496: 
42497: 
42498:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42499:    Lain mukaan kunnan tulee järjestää tervey-              Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
42500: denhuollon peruspalvelut. Tällä hetkellä useissa        toimenpiteisiin turvatakseen terveyskes-
42501: terveyskeskuksissa vallitsee lääkäripula. Eten-         kusten ja sairaaloiden häiriöttämän toi-
42502: kin pääkaupunkiseudulla terveyskeskusten ja             minnan ja lääkäripalvelujen saannin ta-
42503: sairaaloiden osastoja joudutaan kesän ajaksi            saisesti maan kaikissa osissa?
42504: sulkemaan terveydenhuollon henkilöstöpulan
42505: vuoksi.
42506: 
42507:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42508: 
42509:                      Anneli Jäätteenmäki                Jorma Huuhtanen
42510:                      Kimmo Sarapää                      Mirja Ryynänen
42511:                                        Erkki Pulliainen
42512: 
42513: 
42514: 
42515: Ei vastausta, rauennut
42516:                                            1989 vp.                                           69
42517: 
42518: Kysymys valtioneuvostolle n:o 65
42519: 
42520: 
42521: 
42522: 
42523:                                Huuhtanen ym.: Säästämisen lisäämiseksi tarvittavista toimenpi-
42524:                                   teistä
42525: 
42526: 
42527:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42528: 
42529:   Säästämisaste on maassamme nykyhallituk-       uuden lainsäädännön johdosta, mikä oli näh-
42530: sen aikana romahtanut ja samalla kotitaloudet    tävissä jo lakia säädettäessä.
42531: ovat entistä voimakkaammin velkaantuneet.
42532: Maamme myönteiselle kehitykselle välttämät-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42533: tömät säästämiseen perustuvat investointeihin          ryhtyä säästämisen edistämiseksi ja ko-
42534: tarvittavat varat uhkaavat loppua. Säästämis-          titalouksien liiallisen velkaantumisen ai-
42535: halukkuus on vähentynyt verouudistukseen liit-         heuttamien epäkohtien korjaamiseksi?
42536: tyneen talletusten veronhuojennusta koskevan
42537:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42538: 
42539:                     Jorma Huuhtanen                     Mauri Pekkarinen
42540:                     Esko Aho                            Jukka Vihriälä
42541: 
42542: 
42543: Ei vastausta, rauennut
42544: 70                                           1989 vp.
42545: 
42546: Kysymys valtioneuvostolle n:o 66
42547: 
42548: 
42549: 
42550: 
42551:                                  P. Leppänen ym.: Yhtenäisen perusturvan toteuttamisesta
42552: 
42553: 
42554:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42555: 
42556:    Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta        tämättömyyden ja aukkoisuuden takia yli
42557: keskustelua köyhyydestä, sosiaaliturvan auk-       300 000 henkeä joutuu turvautumaan toimeen-
42558: koisuudesta ja perusturvan tasosta. Yli 200 000    tulotukeen.
42559: henkeä saa vähemmän kuin 2 100 markkaajkk
42560: kansaneläkettä. Noin 160 000 opiskelijan tur-              Millä aikataululla Hallitus aikoo ke-
42561: vana on lainapainotteinen alle 2 000 markan/             hittää yhtenäisen perusturvan ja kuinka
42562: kk opintotuki. Yli 60 000 työtöntä saa vain alle         suuri perusturva olisi ensi vaiheessa?
42563: 1 500 markanjkk peruspäivärahan. Tukien riit-
42564:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42565: 
42566:                      Pekka Leppänen                       Lauha Männistö
42567:                      Arvo Kemppainen                      Timo Laaksonen
42568:                                           Asko Apukka
42569: 
42570: 
42571: 
42572: Ei vastausta, rauennut
42573:                                             1989 vp.                                           71
42574: 
42575: Kysymys valtioneuvostolle n:o 67
42576: 
42577: 
42578: 
42579: 
42580:                                 Skinnari ym.: Työelämän tarpeiden ottamisesta huomioon am-
42581:                                     matillisessa peruskoulutuksessa
42582: 
42583: 
42584:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42585:   Työelämän, työttömyyden ja työvoimapulan        suudet täysipainoiseen opiskeluun, ettei kukaan
42586: näkökulmasta nuoruusiän ammatillinen perus-       jää koulutuksen ulkopuolelle.
42587: koulutus sekä aikuisiän koulutus ovat tulleet
42588: entistä tärkeämmiksi. Sosiaalivaliokunta on                  Mitä Hallitus tekee työelämän tarpei-
42589: edellyttänyt koulutuksen suuntaamista alueelli-           den huomioon ottamiseksi entistä
42590: sesti ja elinkeinoaloiHain yhä enemmän yhteis-            enemmän nuomustan ammatillisessa
42591: kunnan tarpeita vastaavaksi. Ketään ei saa                peruskoulutuksessa sekä aikuisiän kou-
42592: kouluttaa työttömäksi.                                    lutuksessa?
42593:    Koulutuksen tuen on annettava mahdolli-
42594:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1989
42595: 
42596:         Jouko Skinnari                Kerttu Törnqvist            Tuula Paavilainen
42597:         Jorma Rantanen                Anneli Taina                Kirsti Ala-Harja
42598:         Lea Mäkipää                   Pekka Leppänen              Matti Väistö
42599:         Erkki Pulliainen              Annikki Koistinen           Riitta Kauppinen
42600:                     Arja Alho                              Toimi Kankaanniemi
42601: 
42602: 
42603: Ei vastausta, rauennut
42604: 72                                           1989 vp.
42605: 
42606: Kysymys valtioneuvostolle n:o 68
42607: 
42608: 
42609: 
42610: 
42611:                                Rinne ym.: Toimenpiteistä väkivallan kasvun hillitsemiseksi
42612: 
42613: 
42614:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42615:    Yksilön turvallisuus ja koskemattomuus ei-     syy. Kysymykseni ei siis koske säälittäviä ja
42616: vät Suomessa ole tyydyttävällä tasolla.           suojeltavia erityistapauksia vaan yleistä väki-
42617:    Henkilöön käyvä väkivalta on lisääntymässä     valtaisen käyttäytymisen lisääntymistä.
42618: ja raaistumassa. Suomalainen väkivalta versoaa
42619: pääsääntöisesti peruskurjuudesta, johon voi-               Mitä poliittisia toimia Hallitus tekee
42620: daan vaikuttaa yhteiskuntapoliittisin keinoin.           väkivallan vähentämiseksi Suomessa?
42621: Syrjäytyminen on väkivallan kasvun suurin
42622:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
42623: 
42624:         Heikki Rinne                 Jukka Gustafsson              Pauli Uitto
42625:         Jouko Skinnari               Raila Aho                     Marjatta Stenius-Kaukonen
42626:                                      Pekka Leppänen
42627: 
42628: 
42629: Ei vastausta, rauennut
42630:                                               1989 vp.                                              73
42631: 
42632: Kysymys valtioneuvostolle n:o 69
42633: 
42634: 
42635: 
42636: 
42637:                                  Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvitta-
42638:                                      vista toimenpiteistä
42639: 
42640: 
42641:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42642:    Suomen luonto on vakavasti sairastunut.          Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti ryh-
42643: Maaperä happamoituu, Itä-Lapissa on jo kas-         tynyt, eivät riitä havaittujen kielteisten kehitys-
42644: veille vaarallinen myrkyllinen liukoinen alumii-    kulkujen katkaisemiseen puhumattakaan siitä,
42645: ni lähtenyt liikkeelle. Samalla alueella esiintyy   että luonto pääsisi toipumaan. Tarvitaan todel-
42646: kuolleita metsiä. Laajalti muuallakin metsien       la nopeita ja tehokkaita lisätoimia.
42647: terveydentila on vakavasti heikentynyt. Vesis-
42648: töt happamoituvat. Maastamme löytyy jo bio-                    Mihin lisätoimiin Hallitus aikoo ryh-
42649: logisesti kuolleita vesistönosia. Luonnostamme             tyä kielteisten kehityskulkujen katkaise-
42650: löytyy myös eläinten kudoksiin rikastuneina                miseksi Suomen luonnossa ja luonnon
42651: myrkyllisiä raskasmetalleja ja supermyrkyllisiä            pikaisen toipumisen mahdollistamisek-
42652: dioksiineja ja furaaneita. Ne toimet, joihin               si?
42653:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
42654: 
42655:                      Erkki Pulliainen                        Osmo Soininvaara
42656:                      Eero Paloheimo                          Pekka Haavisto
42657: 
42658: 
42659: Ei vastausta, rauennut
42660: 74                                           1989 vp.
42661: 
42662: Kysymys valtioneuvostolle n:o 70
42663: 
42664: 
42665: 
42666: 
42667:                                  Pokka ym.: Suomen ja Neuvostoliiton ilmansuojeluyhteistyöstä
42668:                                     Lapissa
42669: 
42670: 
42671:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42672:    Suomi ja Neuvostoliitto aikovat vähentää        arvioivat meillä olevan aikaa enintään kymme-
42673: yhteistä rajaa lähellä olevilla alueilla ilmaan    nen vuotta pelastaa Lapin luonto.
42674: joutuvia rikki-, typpi- ja raskasmetallipäästöjä
42675: niin, että ne olisivat viiden vuoden päästä                  Millaisia realistisia edellytyksiä Suo-
42676: puolet vuoden 1980 päästötasosta. Päästöjen               men ja Neuvostoliiton välisellä sopi-
42677: jälkeenkin Neuvostoliiton Kuolan alueelta il-             muksella on vähentää Kuolan alueen
42678: maan pääsevät rikkipäästöt olivat enemmän                 rikkipäästöjä, miten sopimuksen toteu-
42679: kuin koko Suomen rikkipäästöt yhteensä.                   tumista seurataan ja voidaanko sopi-
42680:    Kuolan alueen saasteita voidaan vähentää               musta mm. päästömäärien alentamisek-
42681: vain uudistamalla alueen tuotantolaitokset.               si tarkistaa myös kesken sopimuskau-
42682: Suuret alueet Kuolassa ovat ilman saasteiden              den?
42683: vuoksi täydellisesti tuhoutuneet. Metsäntutkijat
42684:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1989
42685: 
42686:                      Hannele Pokka                        Elisabeth Rehn
42687:                      Pauli Saapunki                       Asko Apukka
42688:                                    Ilkka-Christian Björklund
42689: 
42690: 
42691: 
42692: Ei vastausta, rauennut
42693:                                             1989 vp.                                         75
42694: 
42695: Kysymys valtioneuvostolle n:o 71
42696: 
42697: 
42698: 
42699: 
42700:                                Lahti-Nuuttila ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
42701: 
42702: 
42703:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42704: 
42705:    Opiskelijoiden taloudellinen asema on edel-   kaan opintotuesta tulisi vuoteen 1990 mennessä
42706: leen heikko muihin väestöryhmiin verrattuna.     olla puolet opintorahaa ja puolet opintolainaa.
42707: Riittämätön ja lainapainotteinen opintotuki ei   Opintotuen parantaminen perustoimeentulon
42708: takaa perustoimeentuloturvaa ja opiskelijat      turvaavaksi etuudeksi on kirjattu myös halli-
42709: joutuvatkin yhä useammin turvautumaan toi-       tuksen ohjelmaan.
42710: meentulotukeen. Opintotukijärjestelmän epä-
42711: kohdat ovat vaikuttaneet myös opiskeluaikojen             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42712: pidentymiseen.                                          ryhtyä opintotukijärjestelmän uudista-
42713:    Eduskunta teki vuonna 1986 periaatepäätök-           miseksi ja opintotuen lainapainotteisuu-
42714: sen opintotuen kehittämisestä perustoimeentu-           den poistamiseksi?
42715: loturvan takaavaksi etuudeksi. Päätöksen mu-
42716:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
42717: 
42718:         Pentti Lahti-Nuuttila       Liisa Jaakonsaari           Arja Alho
42719:         Jouni Backman               Jukka Gustafsson            Kerttu Törnqvist
42720:         Marja-Liisa Tykkyläinen     Timo Roos                   Iiris Hacklin
42721:                     Kari Urpilainen                      Mats Nyby
42722: 
42723: 
42724: Ei vastausta, rauennut
42725: 76                                             1989 vp.
42726: 
42727: Kysymys valtioneuvostolle n:o 72
42728: 
42729: 
42730: 
42731: 
42732:                                   Seppänen ym.: Vaihtotaseen vajeen pienentämisestä
42733: 
42734: 
42735:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42736:    Suomen vaihtotaseen vaje on paha ja tilanne       taseen vaje onkin alkuvuonna ollut vntlsen
42737: heikkenee edelleen. Vajeen kasvuun on vaikut-        miljardia markkaa suurempi kuin on luultu.
42738: tanut muun muassa pääomamarkkinoiden libe-
42739: ralisoimiskehitys, jonka seurauksena Suomen                   Mitä Hallitus tässä uudessa tilantees-
42740: pääomamarkkinat on integroitu ylikansallisiin              sa, jossa vanhat ongelmat ovat osoit-
42741: markkinoihin Suomen Pankin johtokunnan                     tautumassa luultuakin pahemmiksi, ai-
42742: päätöksin ilman valtiosopimuksia.                          koo tehdä vaihtotasevajeen saamiseksi
42743:    Ongelma sai aivan uudet mittasuhteet, kun               siedettävälle tasolle?
42744: tullihallituksen tilastoista ilmeni virhe: kauppa-
42745:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
42746: 
42747:                       Esko Seppänen                         Pertti Lahtinen
42748:                       Lauha Männistö                        Vappu Säilynoja
42749: 
42750: 
42751: Ei vastausta, rauennut
42752:                                              1989 vp.                                          77
42753: 
42754: Kysymys valtioneuvostolle n:o 73
42755: 
42756: 
42757: 
42758: 
42759:                                  Tennilä ym.: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämiseksi
42760:                                     tarvittavista toimenpiteistä
42761: 
42762: 
42763:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42764:    Suomen ja Neuvostoliiton kaupan ja talous-      konkreettiset yhteistyöohjelmat pohjoisen työl-
42765: yhteistyön kehittämiseksi tarvitaan perinteisten   lisyyden parantamiseksi sekä ilmansaasteiden
42766: toimien ohella uusia avauksia yhteisyritysten      vähentämiseksi kalotilla.
42767: perustamiseksi ja tuotannollisen yhteistyön ai-
42768: kaansaamiseksi. On mahdollista lisätä myös                  Tiedustelemmekin mitä Hallitus ai-
42769: maakaasun tuontia etelään ja vetää uusi putki             koo tehdä Suomen ja Neuvostoliiton
42770: Kostamuksesta Pohjois-Suomeen. Kuola-hank-                välisen kaupan ja talousyhteistyön li-
42771: keen osalta on välttämätöntä saada aikaan                 säämiseksi?
42772:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
42773: 
42774:                      Esko-Juhani Tennilä                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
42775:                      Marjatta Stenius-Kaukonen             Ensio Laine
42776: 
42777: 
42778: Ei vastausta, rauennut
42779: 78                                             1989 vp.
42780: 
42781: Kysymys valtioneuvostolle n:o 74
42782: 
42783: 
42784: 
42785: 
42786:                                   Aittoniemi ym.: Toimenpiteistä rikollisuuden kasvun hillitsemi-
42787:                                       seksi
42788: 
42789: 
42790:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42791:    Rikollisuus on viimeisen vuoden aikana              Kun hallituksen taholta on eduskunnan tah-
42792: maassamme merkittävästi lisääntynyt. Näin on         dosta huolimatta samalla laiminlyöty poliisin
42793: sekä yleisesti että erityisesti nuorisorikollisuu-   resurssitarpeiden välttämätön tyydyttäminen,
42794: den osalta, jossa myös tekotavat ovat raaistu-       on pelättävissä, ettei yhteiskunta pysty enää
42795: neet ja rikolliseen toimintaan osallistuvat yhä      takaamaan kansalaisten ruumiilliseen koske-
42796: nuoremmat, rikosoikeudellisen vastuun ulko-          mattomuuteen sen paremmin kuin omaisuu-
42797: puolella olevat henkilöt. Samanaikaisesti on         teenkaan liittyvää suojaa.
42798: kriminaalipoliittisessa lainsäädäntötyössä val-
42799: lalla suuntaus, jolla rangaistusten merkitystä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42800: pyritään vähentämään ilman, että samanaikai-                 ryhtyä rikollisuuden ja erityisesti nuori-
42801: sesti sosiaalipolitiikan ja lastensuojelun taholla           sorikollisuuden voimakkaan kasvun py-
42802: pyrittäisiin kehittämään rangaistuksista luopu-              säyttämiseksi maassamme?
42803: miselle korvaavia menetelmiä.
42804:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1989
42805: 
42806:                       Sulo Aittoniemi                         Raimo Vistbacka
42807:                       Lea Mäkipää                             Marita Jurva
42808:                                            Pentti Kettunen
42809: 
42810: 
42811: 
42812: Ei vastausta, rauennut
42813:                                             1989 vp.                                             79
42814: 
42815: Spörsmål tili statsrådet nr 75
42816: 
42817: 
42818: 
42819: 
42820:                                  Melin: Om avgivande av ett meddelande tili riksdagen om den
42821:                                     ekonomiska integrationen i Europa
42822: 
42823: 
42824:                              Tili Riksdagens Herr Talman
42825: 
42826:   Det planerade europeiska ekonomiska mark-       EFTA-land t.ex. Finland skall anpassa sin
42827: nadsområdet (EES) som skulle bestå av de sex      nationella lagstiftning tili förvaltningsmodellen
42828: EFTA-länderna och de tolv EG-länderna är          för EES, kommer planerna i högsta grad att
42829: för närvarande den viktigaste handelspolitiska    beröra riksdagen.
42830: och utrikespolitiska frågan för Finlands reger-
42831: ing. Enligt planerna skall EFTA:s ministerråd i
42832: december 1989 besluta om det är berett att gå                 Är Regeringen beredd att ännu inne-
42833: vidare tili en substansförhandling av frågan               varande höst tili riksdagen avge ett
42834: med EG.                                                    integrationspolitiskt meddelande där
42835:    EFTA-länderna och EG skall överenskom-                  Regeringens inställning tili det planera-
42836: ma om det europeiska ekonomiska marknads-                  de europeiska ekonomiska marknads-
42837: området, om hur beslut skall beredas och hur               området (EES) bestående av EFTA-
42838: de fattas. Då frågan gäller hur ett enskilt                länderna och EG redovisas?
42839: 
42840:      Helsingfors den 27 september 1989
42841: 
42842:                                          Ingvar S. Melin
42843: 
42844: 
42845: Inget svar, förfallit
42846: 80                                           1989 vp.
42847: 
42848: Kysymys valtioneuvostolle n:o 75                                                        Suomennos
42849: 
42850: 
42851: 
42852: 
42853:                                  Melin: Euroopan taloudellista yhdentymistä koskevan tiedonan-
42854:                                      non antamisesta eduskunnalle
42855: 
42856: 
42857:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42858:   Suunniteltu     Eurooppalainen     talousalue    yksittäinen EFTA-maa, esim. Suomi, sopeuttaa
42859: (EES), joka muodostuisi kuudesta EFTA-             kansallisen lainsäädäntönsä EES:n hallintomal-
42860: maasta ja kahdestatoista EY-maasta on tällä        liin, suunnitelmat koskevat mitä suurimmassa
42861: hetkellä Suomen hallituksen tärkein kauppa- ja     määrin eduskuntaa.
42862: ulkopoliittinen kysymys. Suunnitelmien mu-
42863: kaan EFT A:n ministerineuvosto päättää tämän                 Onko Hallitus valmis vielä kuluvana
42864: vuoden joulukuussa, onko se valmis etenemään               syksynä antamaan eduskunnalle integ-
42865: asian substanssia koskeviin neuvotteluihin                 raatiopolitiikkaa käsittelevän tiedonan-
42866: EY:n kanssa.                                               non, jossa esitetään Hallituksen suhtau-
42867:   EFTA-maiden ja EY:n tulee sopia Euroop-                  tuminen EFTA-maista ja EY:stä muo-
42868: palaisesta talousalueesta, päätösten valmiste-             dostettavaan Eurooppalaiseen talous-
42869: lusta ja tekemisestä. Koska kyse on siitä, miten           alueeseen?
42870: 
42871:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1989
42872: 
42873:                                          Ingvar S. Melin
42874: 
42875: 
42876: Ei vastausta, rauennut
42877:                                              1989 vp.                                          81
42878: 
42879: Kysymys valtioneuvostolle n:o 76
42880: 
42881: 
42882: 
42883: 
42884:                                  Juhantalo ym.: Vaihtotaseen vajauksen vaikutuksesta ensi vuo-
42885:                                     den tulo- ja menoarvioesitykseen
42886: 
42887: 
42888:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42889: 
42890:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan          kö Sailaksen mukaan "mikään muu tilastovir-
42891: maamme kauppataseen alijäämä on useita mil-        he ei voi olla Suomen talouspolitiikan suunnit-
42892: jardeja markkoja suurempi kuin ne viralliset       telijoille yhtä kohtalokas kuin väärä tieto ul-
42893: arviot, jotka mm. valtiovarainministeri Liika-     komaankaupan kehityksestä".
42894: nen esitteli budjetin lähetekeskustelussa viime
42895: viikolla. Eduskunnan tiedonsaanti on siitä                   Mihin välittömiin talouspoliittisiin
42896: eteenpäin ollut vain tiedotusvälineissä käytävän          toimiin ja ensi vuoden budjettiesitystä
42897: keskustelun varassa. Julkisuudessa olleiden tie-          koskeviin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42898: tojen mukaan tarkempaa tietoa on kuitenkin                ryhtyä vaihtotaseen ennakoitua suurem-
42899: ollut jo budjetin lähetekeskustelun aikana val-           man vajauksen takia?
42900: tiovarainministeriön käytössä. Budjettipäällik-
42901:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1989
42902: 
42903:                      Kauko Juhantalo                       Jukka Vihriälä
42904:                      Matti Väistö                          Juho Sillanpää
42905: 
42906: 
42907: Vastattu 5.10.1989
42908: 
42909: 
42910: 
42911: 
42912: 6 200007Z
42913: 82                                            1989 vp.
42914: 
42915: Kysymys valtioneuvostolle n:o 77
42916: 
42917: 
42918: 
42919: 
42920:                                  Savolainen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimavajauk-
42921:                                     sesta
42922: 
42923: 
42924:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42925:    Työelämässä yleisesti tapahtunutta työajan       lisävirkaa sosiaalihuoltoon. Valtioneuvoston
42926: lyhennystä ei ole voitu sosiaali- ja terveyden-     11.9.1989 vahvistamassa suunnitelmassa minis-
42927: huollossa kaikilta osin toteuttaa, koska virkoja    teriön esityksestä on karsittu terveydenhuollos-
42928: on liian vähän. Niissä työpaikoissa, joissa         ta 570 virkaa.
42929: sovittuja työaikoja on pyritty noudattamaan,           Vuoden 1988 elokuun alusta kaikki toisen
42930: työpaine on kestämätön.                             palveluksessa olevat kuuluvat osittaisen hoito-
42931:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmassa     vapaan piiriin. Koska osittainen hoitovapaa
42932: työajan lyhennykseen suunnattuja virkoja ei ole     lyhentää työaikaa, merkitsee tämä sosiaali- ja
42933: saatu, vaikka asiaa koskevia selvityksiä ja         terveydenhuollossa jo olemassa olevan työvoi-
42934: tarvelaskelmia on tehty useallakin taholla. Siksi   mavajauksen syvenemistä.
42935: tuntuu kohtuuttomalta, että sovittu työajan
42936: lyhentäminen voidaan käytännössä toteuttaa                    Millä tavalla Hallitus aikoo turvata
42937: vain työtahtia entisestään kiristämällä ja tinki-          työajan lyhennyksen ja hoitovapaan to-
42938: mällä palveluista. Aikaisempina vuosina tehdyt             teutumisen edellyttämät lisävirat sosiaa-
42939: sopimukset ja päätökset sosiaali- ja terveyden-            li- ja terveydenhuollossa, jotta palvelut
42940: huollon työajan lyhentämisestä edellyttäisivät             voidaan turvata ja ettei henkilökunnan
42941: 3 800 lisävirkaa terveydenhuoltoon ja 2 000                työtahtia kiristetä äärimmilleen?
42942:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
42943: 
42944:                      Lea Savolainen                         Sinikka Mönkäre
42945:                      Virpa Puisto                           Ritva Vastamäki
42946: 
42947: 
42948: Ei vastausta, rauennut
42949:                                              1989 vp.                                                83
42950: 
42951: Spörsmål tili statsrådet nr 78
42952: 
42953: 
42954: 
42955: 
42956:                                   Rehn m.fl.: Om beredskapen att ta emot utländsk arbetskraft tili
42957:                                      Finland
42958: 
42959: 
42960:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42961: 
42962:    Befolkningsutvecklingen i vårt land visar att   större frihet att välja i vilket land de vili arbeta.
42963: åldersstrukturen förändras så att andelen äldre       Under de senaste tiderna har man kunnat
42964: kraftigt växer, samtidigt som tili växten i        konstatera att inställningen tili utlänningar och
42965: befolkningsmängd sjunker. Detta har lett tili      en ökad inflyttning tili vårt land inte är
42966: att det trots arbetslöshet inom vissa regioner i   problemfri. Därför är det synnerligen viktigt
42967: landet råder en stor brist på arbetskraft inom     att de politiska beslutsfattarna diskuterar prob-
42968: andra, liksom i olika sektorer av näringslivet     lemen och klargör sina ståndpunkter. En ut-
42969: och den offentliga sektorn.                        gångspunkt i debatten är vilka lösningar på
42970:    Då man befarar att utbudet på arbetskraft       arbetskraftsbristen regeringen ser för framti-
42971: inom vårt eget land inte kommer att räcka tili     den.
42972: för att sköta alla arbets- och samhällsuppgifter
42973: i framtiden, har möjligheten att bereda utlän-
42974: ningar arbete i Finland diskuterats. Diskussio-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
42975: nen har delvis initierats på grund av att den              vidta för att öka beredskapen att ta
42976: europeiska integrationen kommer att medföra                emot en större inflyttning av utlänning-
42977: större rörlighet för människorna, som får                  ar och bereda dem arbete i Finland?
42978: 
42979:      Helsingfors den 28 september 1989
42980: 
42981:                         Elisabeth Rehn                      Per-Henrik Nyman
42982:                         Boris Renlund                       Gustav Björkstrand
42983:                                            Håkan Malm
42984: 
42985: 
42986: 
42987: Inget svar, förfallit
42988: 84                                            1989 vp.
42989: 
42990: Kysymys valtioneuvostolle n:o 78                                                           Suomennos
42991: 
42992: 
42993: 
42994: 
42995:                                  Rehn ym.: Suomen valmiudesta ulkomaisen työvoiman vastaan-
42996:                                       ottamiseen
42997: 
42998: 
42999:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43000:    Maamme väestönkehitys osoittaa ikäraken-         missä maassa he haluavat työskennellä.
43001: teen muuttuvan siten, että vanhenevan väestön          Viime aikoina on voitu todeta, ettei suhtau-
43002: osuus kasvaa voimakkaasti samalla kun väes-         tuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuton li-
43003: tömäärän kasvu hidastuu. Tämä on johtanut           sääminen ole ongelmatonta. Tämän vuoksi on
43004: siihen, että maamme eräillä alueilla vallitsevas-   erittäin tärkeää, että poliittiset päätöksentekijät
43005: ta työttömyydestä huolimatta taas toisilla          keskustelevat ongelmista ja selkiyttävät näkö-
43006: alueilla on suuri työvoimapula, kuten elinkei-      kantansa. Yhtenä lähtökohtana keskustelussa
43007: noelämän eri aloilla ja julkisella sektorilla.      on se, millaisia ratkaisuja työvoimapulaan hal-
43008:    Koska on pelättävissä, ettei työvoima omas-      litus tulevaisuudessa näkee.
43009: sa maassamme riitä kaikkien töiden ja yhteis-
43010: kunnallisten tehtävien hoitamiseen tulevaisuu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43011: dessa, on keskusteltu mahdollisuudesta tarjota              ryhtyä parantaakseen valmiuksia ulko-
43012: ulkomaalaisille työtä Suomesta. Keskustelu on               maalaisten suurempaan maahanmuut-
43013: osittain saanut alkunsa siitä, että Euroopan                toon ja työn järjestämiseen heille Suo-
43014: yhdentyminen lisää ihmisten liikkuvuutta. _Ih-              messa?
43015: miset saavat näin suuremman vapauden vahta,
43016:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
43017: 
43018:                      Elisabeth Rehn                          Per-Henrik Nyman
43019:                      Boris Renlund                           Gustav Björkstrand
43020:                                            Håkan Malm
43021: 
43022: 
43023: 
43024: Ei vastausta, rauennut
43025:                                                 1989 vp.                                              85
43026: 
43027: Kysymys valtioneuvostolle n:o 79
43028: 
43029: 
43030: 
43031: 
43032:                                    Viinanen ym.: Tullihallituksen tilastointimenetelmien kehittämi-
43033:                                        sestä
43034: 
43035: 
43036:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43037: 
43038:    Tullihallituksessa paljastunut tuonnin puut-       kun tullitilastoilla on keskeinen asema talous-
43039: teellinen tilastointi aiheuttaa merkittäviä seu-      poliittisia suunnitelmia tehtäessä.
43040: rausvaikutuksia harjoitettavalle talouspolitii-         Tullihallituksen laiminlyönti sen keskeisim-
43041: kalle. Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys ra-       mässä yhteiskunnallisessa tehtävässä vaatii
43042: kennetaan kansantaloudellisten muuttujien va-         huolellista selvittämistä. Samalla on arvioitava
43043: raan. Kauppa- ja vaihtotaseen luultua suurem-         uudelleen, miten ulkomaankaupan tilastointi
43044: mat vajeet olisi ehdottomasti pitänyt olla tie-       vastaa täydellisesti kansantalouden suunnitte-
43045: dossa, kun hallitus käsitteli budjettiesitystä.       lun vaatimuksiin.
43046:    Näyttää ilmeiseltä, että tullihallituksessa on
43047: ollut tieto tullitilastojen epätarkkuudesta jo                   Mitä Hallitus aikoo tehdä tullihalli-
43048: silloin, kun tulo- ja menoarvioesitystä laadit-               tuksen tilastointimenetelmien kehittämi-
43049: tiin. Tullihallituksen tehtävänä olisi pitänyt olla           seksi, jotta tullitilastoja voidaan luotet-
43050: hallituksen ja valtiovaraiministeriön välitön in-             tavasti käyttää talouspoliittisen suunnit-
43051: formointi tuonnin nopeasta kasvusta, varsinkin                telun pohjana?
43052: 
43053:      Helsingissä 28 päivänä syynskuuta 1989
43054: 
43055:                       Iiro Viinanen                            Matti Lahtinen
43056:                       Kari Häkämies                            Tuula Linnainmaa
43057:                                              Sauli Niinistö
43058: 
43059: 
43060: 
43061: Ei vastausta, raeunnut
43062: 86                                           1989 vp.
43063: 
43064: Kysymys valtioneuvostolle n:o 80
43065: 
43066: 
43067: 
43068: 
43069:                                 Niinistö ym.: Rikosten ennalta ehkäisevien toimien tehostamises-
43070:                                     ta
43071: 
43072: 
43073:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43074:    Rikosten määrä on lisääntynyt tänä vuonna      omalle elämälleen. Kansalaisten turvallisuuden
43075: nopeasti viime vuoteen verrattuna. Nuorten        vähenemisenä on myös pitkävaikutteiset yhteis-
43076: rikostentekijöiden osuus on huolestuttavan        kunnalliset seurausvaikutukset.
43077: suuri.
43078:    Nuorison keskuudessa on jo havaittavissa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
43079: oireita, että oikean ja väärän mieltäminen on             jotta rikosten ennalta ehkäiseminen te-
43080: jatkuvasti hämärtynyt. Tekemällä rikoksia                 hostuu etenkin nuorten osalta?
43081: nuoret aiheuttavat eniten vahinkoa itselleen ja
43082: 
43083:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
43084: 
43085:                      Sauli Niinistö                        Pentti Mäki-Hakola
43086:                      Anssi Rauramo                         Kalevi Lamminen
43087:                                         Juhani Laitinen
43088: 
43089: 
43090: 
43091: Vastattu 5.10.1989
43092:                                             1989 vp.                                        87
43093: 
43094: Kysymys valtioneuvostolle n:o 81
43095: 
43096: 
43097: 
43098: 
43099:                                 P. Lahtinen ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen taloudellisen
43100:                                     yhteistyön kehittämisestä
43101: 
43102: 
43103:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43104: 
43105:    Neuvostoliiton perestroika asettaa uusia               Miten Hallitus aikoo edistää kauppaa
43106: haasteita kauppamme kehittämiselle. Kaupan              ja talousyhteistyötä ja mitä se aikoo
43107: ja talousyhteistyön kehittäminen turvaa maam-           tehdä kaasuntuonnin laajentamiseksi,
43108: me työllisyyden pitkällä tähtäyksellä. Hallitus         uusien yhteistyömuotojen kuten esimer-
43109: on osoittanut passiivisuutta Neuvostoliiton             kiksi yhteisyritysten kehittämiseksi ja
43110: kaupassa ja kiinnittänyt yksipuolisesti huomio-         suomalaisten osallistumisen varmistami-
43111: ta näköaloihin, joita se uskoo EY:n sisäisen            seksi Kuola-hankkeeseen?
43112: yhdentymisen avaavan. Pääsihteeri Gorbatsho-
43113: vin vierailu tarjoaa hyvät mahdollisuudet uu-
43114: siin avauksiin.
43115:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1989
43116: 
43117:                     Pertti Lahtinen                      Asko Apukka
43118:                     Juhani Vähäkangas                    Timo Laaksonen
43119:                                            Raila Aho
43120: 
43121: 
43122: 
43123: Ei vastausta, rauennut
43124: 88                                              1989 vp.
43125: 
43126: Kysymys valtioneuvostolle n:o 82
43127: 
43128: 
43129: 
43130: 
43131:                                    Pulliainen ym.: Luonnon terveydentilan parantamiseksi tarvitta-
43132:                                        vista toimenpiteistä
43133: 
43134: 
43135:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43136:    Suomen luonto on vakavasti sairastunut.            lisesti ja kansainvälisesti ryhtynyt, eivät riitä
43137: Maaperä happamoituu, Itä-Lapissa on jo kas-           havaittujen kielteisten kehityskulkujen katkai-
43138: veille myrkyllinen, vesiliukoinen alumiini lähte-     semiseen puhumattakaan siitä, että luonto pää-
43139: nyt liikkeelle. Alueella esiintyy kuolleita metsiä.   sisi toipumaan. Tarvitaan todella nopeita ja
43140: Laajalti muuallakin metsien terveydentila on          tehokkaita lisätoimia.
43141: vakavasti heikentynyt. Vesistöt happamoituvat.
43142: Maastamme löytyy jo biologisesti kuolleita                      Mihin lisätoimiin Hallitus aikoo ryh-
43143: vesistönosia. Luonnostamme löytyy myös                       tyä kielteisten kehityskulkujen katkaise-
43144: eläinten kudoksiin rikastuneina myrkyllisiä ras-             miseksi Suomen luonnossa ja luonnon
43145: kasmetalleja ja supermyrkyllisiä dioksiineja ja              pikaisen toipumisen mahdollistamisek-
43146: furaaneja. Ne toimet, joihin Suomi on kansal-                si?
43147:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1989
43148: 
43149:                       Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
43150:                       Eero Paloheimo                           Osmo Soininvaara
43151: 
43152: 
43153: Vastattu 2.11.1989
43154:                                              1989 vp.                                           89
43155: 
43156: Kysymys valtioneuvostolle n:o 83
43157: 
43158: 
43159: 
43160: 
43161:                                  P. Leppänen ym.: Maatalouspolitiikkaa koskevien tavoitteiden
43162:                                     asettamisesta
43163: 
43164: 
43165:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43166: 
43167:    Maatalouspolitiikkaa Suomessa on hoidettu       olisi pikaisesti käytävä avoin keskustelu siitä,
43168: liian lyhytjänteisesti. Sen seurauksena on syn-    mitä me suomalaisina haluamme maatalouspo-
43169: tynyt runsaasti epävarmuutta niin tuottajien       litiikaltamme.
43170: kuin elintarviketuotannossa työskentelevien
43171: keskuudessa. 1990-luvulla, jos Suomi menee                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43172: mukaan Euroopan integraatioon, tulee maata-               etukäteen ryhtyä, jotta vauriot elintar-
43173: louspolitiikka entistä suurempien haasteiden              viketuotannossa eivät tulisi maassamme
43174: eteen. Vaarana on, että Suomessa ei enää                  liian suuriksi?
43175: tuoteta kovin paljon elintarvikkeita. Mielestäni
43176:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1989
43177: 
43178:          Pekka Leppänen                Raila Aho                    Asko Apukka
43179:          Pertti Lahtinen               Timo Laaksonen               Esko Helle
43180:          Esko-Juhani Tennilä           Marja-Liisa Löyttyjärvi      Marjatta Stenius-Kaukonen
43181:          Ensio Laine                   Jarmo Wahlström              Vappu Säilynoja
43182:          Juhani Vähäkangas             Lauha Männistö               Claes Andersson
43183: 
43184: 
43185: Vastattu 2.11.1989
43186: 90                                           1989 vp.
43187: 
43188: Kysymys valtioneuvostolle n:o 84
43189: 
43190: 
43191: 
43192: 
43193:                                 Kohijoki ym: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista
43194:                                     toimenpiteistä
43195: 
43196: 
43197:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43198:   Liikenneturvallisuustilanne maassamme on               ryhtyä muun ohella erityisesti liiken-
43199: kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Liikenne-           neasenteiden kehittämiseksi nykyistä
43200: kuolemien ja -vammautumisten estämiseksi ja              myönteisempään suuntaan sekä laadul-
43201: vähentämiseksi tulisi välittömästi voida ryhtyä          lisesti ja määrällisesti riittävän tasoisen
43202: kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.                  liikennevalvonnan aikaansaamiseksi jat-
43203:                                                          kuvana toimintana?
43204:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43205:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1989
43206: 
43207:         Maunu Kohijoki                Kirsti Ala-Harja              Riitta Uosukainen
43208:         Kari Häkämies                 Tuula Linnainmaa              Anna-Kaarina Louvo
43209:         Olli Ikkala                   Kalle Röntynen                Jukka Roos
43210:         Erkki Pulliainen              Matti Viljanen                Ritva Laurila
43211: 
43212: 
43213: Ei vastausta, rauennut
43214:                                               1989 vp.                                            91
43215: 
43216: Kysymys valtioneuvostolle n:o 85
43217: 
43218: 
43219: 
43220: 
43221:                                  Vuoristo ym.: Telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaa-
43222:                                     misesta
43223: 
43224: 
43225:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43226: 
43227:    Wärtsilä Marinen konkurssin yhteydessä ja          Kuitenkin mm. raumalaisilla telakoilla tilan-
43228: sen jälkeen on esitetty erilaisia arvioita suoma-   ne ja tulevaisuus nähdään toisin ja huomatta-
43229: laisen telakkateollisuuden määrällisestä tasosta    vasti valoisampana. Epävarmuutta siellä ai-
43230: ja myös telakkateollisuuden jatkuvuudesta           heuttaa epätietoisuus valtiovallan toimista tela-
43231: yleensä.                                            koitten tukemiseksi. Tämä vaikeuttaa mm.
43232:    Pessimistisimmissä arvioissa katsotaan, ettei    neuvotteluja uusista tilauksista, joita nyt olisi
43233: Suomella ole "varaa" eikä edellytyksiä ylläpi-      saatavilla.
43234: tää nykyisen muotoista telakkateollisuutta ol-
43235: lenkaan. On myös sanottu, että Marinen myötä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43236: katoaa huippuosaamiseen pohjaava laivanra-                 ryhtyä telakkateollisuuden turvaamisek-
43237: kentamisen taitotieto Suomesta muualle.                    si Suomessa?
43238:    Tappiomieliala valtaa yleisemminkin alaa.
43239:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1989
43240: 
43241:                      Raimo Vuoristo                         Liisa Jaakonsaari
43242:                      Antero Kekkonen                        Risto Ahonen
43243: 
43244: 
43245: Ei vastausta, rauennut
43246: 92                                           1989 vp.
43247: 
43248: Spörsmål till statsrådet nr 86
43249: 
43250: 
43251: 
43252: 
43253:                                   Melin m.fl.: Om stödåtgärder för Wärtsilä Marinindustri Ab:s
43254:                                      underleverantörer
43255: 
43256: 
43257:                                Till Riksdagens Herr Talman
43258:           Hur stora är de förluster som staten           i egenskap av underleverantörer nu
43259:         kommer att drabbas av genom Wärtsilä             hotas av stora förluster och eventuella
43260:         Marinindustri Ab:s konkurs och är                konkurser på grund av varvsföretagets
43261:         Regeringen beredd att hjälpa de hund-            konkurs?
43262:         ratals små- och medelstora företag som
43263:      Helsingfors den 25 oktober 1989
43264: 
43265:                         Ingvar S. Melin                   Elisabeth Rehn
43266:                         Henrik Lax                        Ole Wasz-Höckert
43267: 
43268: 
43269: Inget svar, förfallit
43270:                                             1989 vp.                                          93
43271: 
43272: Kysymys valtioneuvostolle n:o 86                                                     Suomennos
43273: 
43274: 
43275: 
43276: 
43277:                                Melin ym.: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n alihankkijoita koskevis-
43278:                                   ta tukitoimenpiteistä
43279: 
43280: 
43281:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43282:           Kuinka suuri on valtion Wärtsilä             suuria yrityksiä, joita nyt alihankkijoina
43283:        Meriteollisuus Oy:n konkurssissa odo-           uhkaavat suuret tappiot ja mahdolliset
43284:        tettava tappio ja onko Hallitus valmis          konkurssit telakkayhtiön konkurssin
43285:        auttamaan niitä satoja pieniä ja keski-         vuoksi?
43286:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1989
43287: 
43288:                     Ingvar S. Melin                      Elisabeth Rehn
43289:                     Henrik Lax                           Ole Wasz-Höckert
43290: 
43291: 
43292: Ei vastausta, rauennut
43293: 94                                              1989 vp.
43294: 
43295: Kysymys valtioneuvostolle n:o 87
43296: 
43297: 
43298: 
43299: 
43300:                                    Siitonen ym.: Pienyrittäjien ansioturvajärjestelmän toteuttamises-
43301:                                         ta
43302: 
43303: 
43304:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43305:    Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtu-      ovat yhtälailla työntekijöiden kanssa palkka-
43306: vien saatavien suorituksen työnantajan kon-           turvaa vastaavan tuen tarpeessa.
43307: kurssin tai muun maksukyvyttömyyden varalta              Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksestä on
43308: palkkaturvalain nojalla. Palkkaturvalakia ei          pienyrittäjien saatavien turvaaminen poistettu.
43309: voida soveltaa itsenäisen yrittäjän toimeksian-       Työministeriö asetti pienyrittäjän ansioturva-
43310: tajalta oleviin saataviin.                            toimikunnan vuoden 1988 alussa. Toimikunta
43311:    Useat aliurakoitsijat ja pienyrittäjät ovat        antoi mietintönsä kesäkuussa 1988. Työminis-
43312: sosiaalisesti samassa asemassa kuin työntekijät.      teriö ei kuitenkaan ole saanut aikaan esitystä
43313: Heidän toimintansa tulos perustuu pääasialli-         pienyrittäjien ansioturvalaiksi, vaikka siihen on
43314: sesti omaan työpanokseen tai he ovat muutoin          ilmeistä tarvetta.
43315: työntekijään rinnastettavassa asemassa. Toi-
43316: meksiannosta ei johdu samankaltaisia velvolli-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43317: suuksia kuin työsuhteesta ja siksi työsuhteessa              siin pienyrittäjien ansioturvajärjestel-
43318: olevien työntekijöiden sijasta töitä ja palveluk-            män aikaansaamiseksi yleensä ja erityi-
43319: sia teetetään aliurakoitsijalla ja muilla pienyrit-          sesti Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ta-
43320: täjillä. Esimerkiksi Wärtsilä Meriteollisuus                 loudellisten vaikeuksien haittavaikutus-
43321: Oy:n taloudelliset vaikeudet osoittavat, että he             ten estämiseksi?
43322:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
43323: 
43324:          Eva-Riitta Siitonen             Iiro Viinanen                  Ritva Vastamäki
43325:          Kimmo Sasi                      Heikki Järvenpää               Kirsti Ala-Harja
43326:                                          Pirjo-Riitta Antvuori
43327: 
43328: 
43329: Ei vastausta, rauennut
43330:                                                  1989 vp.                                             95
43331: 
43332: Kysymys valtioneuvostolle n:o 88
43333: 
43334: 
43335: 
43336: 
43337:                                    Vähänäkki ym.: Ministereiden ja muiden johtavien poliitikkojen
43338:                                         osallistumisesta valtionyhtiöiden hallintoon
43339: 
43340: 
43341:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43342: 
43343:    Kansalaisten punssa on usein kiinnitetty            daan myös todeta, ettei ole ministerin tai
43344: kriittistä huomiota siihen ilmeiseen eturistirii-      puolueen johtohenkilön puolueelle eduksi, jos
43345: taan, joka vallitsee ministereiden osallistuessa       ao. henkilöt joutuvat poliittiseen vastuuseen
43346: nk. valtionyhtiöiden hallintoon, joko yhtiön           toimenpiteistä, jonka valtionyhtiön nk. tekno-
43347: hallituksessa tai hallintoneuvostossa. Hyvinkin        kraatit ovat suorittaneet.
43348: usein he joutuvat joko ilmoittamaan esteellisyy-
43349: tensä valtioneuvostossa esillä olevaan asiaan                    Pitääkö valtioneuvosto suotavana,
43350: tahi muuten ikävään välikäteen asioita käsitel-               että ministerit ja puolueiden johtohen-
43351: lessään. Samoin aiheutuu puolueidemme joh-                    kilöt eivät osallistuisi nk. valtionyhtiöi-
43352: dossa oleville henkilöille ristiriitaisia tilanteita          den hallintoon, ja jos pitää, aikooko
43353: puolueen esim. joutuessa ottamaan arvostelevia                valtioneuvosto ryhtyä asian johdosta
43354: kantoja valtionyhtiöön, jonka johtoelimissä sa-               konkreettisiin toimiin?
43355: maisen puolueen johtohenkilö istuu. - Voi-
43356:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
43357: 
43358:          Matti Vähänäkki                  Kari Urpilainen               Jukka Gustafsson
43359:          Arja Alho                        Tarja Kautto                  Jouko Skinnari
43360: 
43361: 
43362: Vastattu 2.11.1989
43363: 96                                            1989 vp.
43364: 
43365: Kysymys valtioneuvostolle n:o 89
43366: 
43367: 
43368: 
43369: 
43370:                                 Laine ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta elintarvikkeilta
43371: 
43372: 
43373:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43374:    Kansalaisten keskuudessa on voimakkaasti        nostavat keskittyneen jalostus-, välitys- ja jake-
43375: arvosteltu asumisen kalleutta ja elintarvikkei-    luportaan voitot.
43376: den korkeita hintoja. Liikevaihtoveron osuus
43377: elintarvikkeiden hinnoissa oli ennen viimeistä               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43378: korotusta keskimäärin 10 ja esimerkiksi leivän            siin ruoan hinnan alentamiseksi puuttu-
43379: hinnassa 15 prosenttia. Monissa muissa välttä-            malla hintojen muodostumiseen ja mm.
43380: mättömyystarvikkeissa liikevaihtoveron vaiku-             vapauttamaHa elintarvikkeet liikevaih-
43381: tus hintaan on 15-18 prosenttia. Hintoja                  toverosta?
43382:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
43383: 
43384:                     Ensia Laine                             Marjatta Stenius-Kaukonen
43385:                     Marja-Liisa Löyttyjärvi                 Esko-Juhani Tennilä
43386: 
43387: 
43388: Ei vastausta, rauennut
43389:                                              1989 vp.                                        97
43390: 
43391: Kysymys valtioneuvostolle n:o 90
43392: 
43393: 
43394: 
43395: 
43396:                                  Kankaanniemi ym.: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n alihankkijoiden
43397:                                     ja työntekijöiden aseman turvaamisesta
43398: 
43399: 
43400:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43401:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssissa                Miten Hallitus aikoo Wärtsilä Meri-
43402: työttömäksi joutuvien määrä nousee yli 10 000:           teollisuus Oy:n uhkaavassa konkurssis-
43403: een ja näistä jopa yli puolet on alihankkijoiden         sa ja yleensä turvata alihankkijoiden
43404: työntekijöitä. Alihankkijoiden turvaa konkurs-           saatavat, heidän työntekijöidensä tule-
43405: sitapauksissa ei ole järjestetty. Palkkojen me-          vaisuuden sekä kuntien aseman työttö-
43406: netys kohdistuu muutamiin kuntiin hyvin ras-             myydestä johtuvien mm. verotulojen
43407: kaasti verotulojen menetyksinä ja sosiaalikulu-          menetysten johdosta?
43408: jen kasvuna.
43409:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989
43410: 
43411:                      Toimi Kankaanniemi                   Eeva-Liisa Moilanen
43412:                      Sauli Hautala                        Esko Almgren
43413: 
43414: 
43415: Ei vastausta, rauennut
43416: 
43417: 
43418: 
43419: 
43420: 7 200007Z
43421: 98                                              1989 vp.
43422: 
43423: Kysymys valtioneuvostolle n:o 91
43424: 
43425: 
43426: 
43427: 
43428:                                    Kohijoki ym.: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavista
43429:                                       toimenpiteistä
43430: 
43431: 
43432:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43433:    Liikenneturvallisuustilanne maassamme on           teiden kehittämiseksi nykyistä myönteisempään
43434: kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Luku-            suuntaan sekä toimenpiteitä laadullisesti ja
43435: määräisesti lisääntyneiden liikennejuopumusta-        määrällisesti riittävän tasoisen liikennevalvon-
43436: pausten, liikennekuolemien ja -vammautumis-           nan aikaansaamiseksi jatkuvana toimintana.
43437: ten vähentämiseksi ja estämiseksi tulisi välittö-
43438: mästi voida ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43439: menpiteisiin. Mielestämme nyt muun ohella                    ryhtyä heikentyneen liikenneturvalli-
43440: tarvittaisiin erityisiä toimenpiteitä liikenneasen-          suustilanteen johdosta?
43441:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1989
43442: 
43443:          Maunu Kohijoki                  Ben Zyskowicz                 Henrik Westerlund
43444:          Gustav Björkstrand              Mauri Miettinen               Jouko Skinnari
43445: 
43446: 
43447: Vastattu 7.12.1989
43448:                                             1989 vp.                                         99
43449: 
43450: Kysymys valtioneuvostolle n:o 92
43451: 
43452: 
43453: 
43454: 
43455:                                 Aittoniemi ym.: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitta-
43456:                                     vista toimenpiteistä
43457: 
43458: 
43459:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43460: 
43461:    Liikennekuri on maassamwe viimeisten vuo-      Muun muassa liikenteen valvonta on tietyistä
43462: sien aikana höltynyt merkittävästi. Seuraukse-    syistä lähes kokonaan laiminlyöty.
43463: na tästä on liikennekuolemien yhä lisääntyvä
43464: kasvu sekä liikenneonnettomuuksissa vakavasti             Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
43465: tai lievemmin vammautuneiden määrä, joka on             aikoo ryhtyä liikennekurin palauttami-
43466: kasvanut merkittävästi. Valtiovallan taholta ei         seksi ja liikenneonnettomuuksiin liitty-
43467: ole ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin             vän huolestuttavan kehityksen pysäyt-
43468: huolestuttavan kehityksen pysäyttämiseksi.              tämiseksi?
43469:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989
43470: 
43471:         Sulo Aittoniemi               Marita Jurva                Heikki Riihijärvi
43472:         Pentti Kettunen               Tina Mäkelä                 Lea Mäkipää
43473: 
43474: 
43475: Vastattu 7.12.1989
43476: 100                                          1989 vp.
43477: 
43478: Kysymys valtioneuvostolle n:o 93
43479: 
43480: 
43481: 
43482: 
43483:                                  Aittoniemi ym.: Tarpeellisten palvelujen turvaamisesta haja-
43484:                                      asutusalueilla
43485: 
43486: 
43487:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43488:    Maaseutua koskevien palveluiden osalta on       Kuitenkin esimerkiksi vanhusten osalta laitos-
43489: viime aikoina kiinnitetty huomiota vain posti-     paikkojen vähyyteen liittyvä pakon sanelema
43490: toimistojen lakkauttamiseen. Vähintään yhtä        suuntaus on se, että vanhusten asumista heidän
43491: suuri ongelma on kuitenkin nopeasti kasvava        kodeissaan pitäisi lisääntyvästi tukea.
43492: kauppakuolema, haja-asutusalueilla liikennöi-
43493: vien linja-autovuorojen lakkauttaminen sekä                  Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
43494: se, että kunnat kustannussyistä sekä työvoima-            aikoo ryhtyä riittävien palveluiden tur-
43495: pulasta johtuen joutuvat vähentämään vanhus-              vaamiseksi erityisesti ikääntyvän väes-
43496: ten kotipalveluiden määrää ja laatua tavalla,             tönosan osalta maaseudun haja-asutus-
43497: joka lähentelee heitteillejätön tunnusmerkistöä.          alueilla?
43498:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989
43499: 
43500:          Sulo Aittoniemi               Marita Jurva                 Heikki Riihijärvi
43501:          Pentti Kettunen               Tina Mäkelä                  Lea Mäkipää
43502: 
43503: 
43504: Ei vastausta, rauennut
43505:                                                1989 vp.                                           101
43506: 
43507: Kysymys valtioneuvostolle n:o 94
43508: 
43509: 
43510: 
43511: 
43512:                                   Mäkelä ym.: Sairaaloiden toimintaedellytysten turvaamisesta
43513: 
43514: 
43515:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43516: 
43517:   Julkisuudessa on esiintynyt niin TV:n ajan-        kansa, ollaan törkeästi rikkamassa kansalaisten
43518: kohtaisohjelmissa kuin lehdistössäkin tietoja        tasavertaisuutta ja jopa YK:n ihmisoikeuksien
43519: kaavailusta jakaa sairaaloiden potilasaines A-       julistusta. Tämän takia hallituksen tulee pikai-
43520: ja B-potilaisiin. Tämä merkitsisi sitä, että A-      sesti selvittää asiaa ja puuttua tarvittaessa
43521: ryhmään kuuluvat potilaat saisivat mahdolli-         siihen.
43522: simman täydellisen hoidon ja taas B-potilaisiin
43523: jäävät henkilöt saisivat ainoastaan välttämät-                 Onko valtioneuvosto tietoinen siitä,
43524: tömimmän hoidon. Tämä merkitsee käytännös-                  että suuret sairaalamme suunnittelevat
43525: sä potilasaineksen jakamista toivattorniin ja               potilaidensa jakamista A-ja B-ryhmiin,
43526: sellaisiin potilaisiin, jotka pyritään täysitehoi-          joille annettaisiin eritasoista hoitoa, ja
43527: sesti parantamaan. Perusteluina suunnitellulle              mihin toimiin valtioneuvosto aikoo ryh-
43528: käytännölle esitetään sitä, että sairaaloiden               tyä tilanteen selvittämiseksi ja tarvit-
43529: nykyinen henkilökunta ei enää ehdi hoitamaan                taessa sairaaloiden henkilökunnan li-
43530: kaikkia potilaita täydellisesti ja tämän takia              säämiseksi kyseisen toimenpiteen estä-
43531: joudutaan valinnan eteen.                                   miseksi?
43532:    Mikäli kyseisen kaltaiset tiedot pitävät paik-
43533:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989
43534: 
43535:                       Tina Mäkelä                           Heikki Riihijärvi
43536:                       Pentti Kettunen                      Sulo Aittaniemi
43537:                                         Gunnar Joutsensaari
43538: 
43539: 
43540: Ei vastausta, rauennut
43541: 102                                           1989 vp.
43542: 
43543: Kysymys valtioneuvostolle n:o 95
43544: 
43545: 
43546: 
43547: 
43548:                                  Seppänen ym.: Tulopolitiikalle asetettavista talouspoliittisista
43549:                                     tavoitteista
43550: 
43551: 
43552:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43553: 
43554:   Työehtosopimusneuvotteluja on kuluvan             omasta puolestaan koko rahapolitiikan työeh-
43555: syksyn aikana käyty tavalla, joka herättää          tosopimusneuvottelujen ulkopuolelle.
43556: kansalaisissa huolestumista.
43557:   Maa on ajautumassa taloudelliseen taantu-                  Mitä Hallitus on tehnyt sellaisen työ-
43558: maan, ja Suomen Pankin pääjohtaja jopa                    markkinaratkaisun aikaansaamiseksi,
43559: esittää tarkoituksellisen itse aiheutetun taantu-         joka estäisi Suomea ajautumasta talou-
43560: man aikaansaamista lääkkeeksi maamme kan-                 delliseen taantumaan, ja kuuluko Hal-
43561: santalouden ongelmiin. Hämmentävää on, että               lituksen politiikkaan itse aiheutettava
43562: hallitus ei torju tällaisia aikomuksia ja jättää          syvä taloudellinen taantuma?
43563: 
43564:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
43565: 
43566:                      Esko Seppänen                          Juhani Vähäkangas
43567:                      Timo Laaksonen                         Raila Aho
43568: 
43569: 
43570: Vastattu 7.12.1989
43571:                                            1989 vp.                                          103
43572: 
43573: Kysymys valtioneuvostolle n:o 96
43574: 
43575: 
43576: 
43577: 
43578:                                Lahti-Nuuttila ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
43579: 
43580: 
43581:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43582: 
43583:    Opiskelijoiden taloudellinen asema on edel-   kaan opintotuesta olisi vuoteen 1990 mennessä
43584: leen heikko muihin väestöryhmiin verrattuna.     pitänyt olla puolet opintorahaa ja puolet opin-
43585: Riittämätön ja lainapainotteinen opintotuki ei   tolainaa. Opintotuen parantaminen perustoi-
43586: takaa perustoimeentuloturvaa ja opiskelijat      meentulon turvaavaksi etuudeksi on kirjattu
43587: joutuvatkin yhä useammin turvautumaan toi-       myös hallituksen ohjelmaan.
43588: meentulotukeen. Opintotukijärjestelmän epä-
43589: kohdat ovat vaikuttaneet myös opiskeluaikojen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43590: pidentymiseen.                                           ryhtyä opintotukijärjestelmän uudista-
43591:    Eduskunta teki vuonna 1986 periaatepäätök-            miseksi ja opintotuen lainapainotteisuu-
43592: sen opintotuen kehittämisestä perustoimeentu-            den poistamiseksi?
43593: loturvan takaavaksi etuudeksi. Päätöksen mu-
43594:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
43595: 
43596:         Pentti Lahti-Nuuttila        Pertti Hietala               Timo Roos
43597:         Tuulikki Hämäläinen          Liisa Jaakonsaari            Jorma Rantanen
43598:                     Matti Luttinen                        Sakari Knuuttila
43599: 
43600: 
43601: Vastattu 7.12.1989
43602: 104                                           1989 vp.
43603: 
43604: Kysymys valtioneuvostolle n:o 97
43605: 
43606: 
43607: 
43608: 
43609:                                  Anttila ym.: Talouspolitiikan tervehdyttämiseksi tarvittavista
43610:                                     toimenpiteistä
43611: 
43612: 
43613:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43614:    Pääministeri Harri Holkerin johtaman halli-      lituksen mahdollisuuksiin hoitaa asioita on
43615: tuksen aikana maamme talouspolitiikka on            katoamassa.
43616: ajautunut suuriin vaikeuksiin. Inflaatio on kiih-
43617: tynyt ja kiihtyy edelleen, vaihtotaseen vaje                 Millä nopeilla ja vaikuHavilla toimil-
43618: kasvaa ja jopa suuryrityksiä ajautuu konkurs-             la Hallitus aikoo selvittää tämänhetki-
43619: siin. Vakuuttavilta eivät tunnu hallituksen toi-          set vaikeudet ja onko Hallitus valmis
43620: menpiteet työmarkkinatilanteenkaan ratkaise-              eroamaan viimeistään keväällä, ellei se
43621: miseksi.                                                  toimenpiteissään onnistu?
43622:    Kansalaisten ja yritysten usko nykyisen hal-
43623:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1989
43624: 
43625:          Sirkka-Liisa Anttila          Mauri Pekkarinen               Pirkko Ikonen
43626:          Jukka Vihriälä                Aapo Saari                     Tellervo Renko
43627:          Timo Kietäväinen              Heikki Kokko                   Tytti Isohookana-Asunmaa
43628: 
43629: 
43630: Vastattu 7.12.1989
43631:                                                  1989 vp.                                          105
43632: 
43633: Kysymys valtioneuvostolle n:o 98
43634: 
43635: 
43636: 
43637: 
43638:                                    Puisto ym.: Vammaispa1velulain tavoitteiden toteuttamisesta
43639: 
43640: 
43641:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43642: 
43643:    Hallituksen esityksessä laiksi vammaisuuden         palkkaus- ja muihin kustannuksiin myönnetty
43644: perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoi-   avustus ei läheskään aina riitä tarvittavan avun
43645: mista (380/87) korostetaan vammaisten henki-           palkkaamiseen. On jopa kuntia, joissa avusta-
43646: löiden tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuk-         jan palkkaukseen ei ole myönnetty tukea koska
43647: sia. Useissa kunnissa ei vammaispalvelulain            ei ole määrärahoja.
43648: mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetä lain-         Nykytilanne lain tulkinnan suhteen on häm-
43649: säätäjän tarkoittamassa laajuudessa. Kunta-            mentävä. Esimerkiksi kuljetuspalvelujen osalta,
43650: kohtaiset erot ovat kasvaneet huolestuttavan           kun vaikeavammaisuus on riidattomasti osoi-
43651: suuriksi.                                              tettu. Lääninoikeuksien lausunnot kunnille
43652:    Liikkumisen vaikeus on eriarvoistava tekijä.        ovat toisistaan poikkeavat.
43653: Kuljetuspalvelut eivät ole toteutuneet odotetus-
43654: ti. Joissakin kunnissa vapaa-ajan matkoihin                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43655: myönnetty tuki ei riitä edes yhteen edestakai-                ryhtyä esitettyjen epäkohtien korjaami-
43656: seen matkaan kuukaudessa.                                     seksi ja esimerkiksi kuljetuspalveluiden
43657:    Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa                     ja henkilökohtaisten avustajien saannin
43658: vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja yhteis-                turvaamiseksi?
43659: kunnan toimintoihin osallistumisen. Avustajan
43660:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1989
43661: 
43662:          Virpa Puisto                     Timo Roos                     Markku Pohjola
43663:          Raimo Vuoristo                   Liisa Jaakonsaari             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
43664:          Ensio Laine                      Pekka Leppänen                Sauli Hautala
43665:          Pirkko Ikonen                    Pekka Haavisto                Seppo Kääriäinen
43666:          Kari Häkämies                    Markus Aaltonen               Kari Rajamäki
43667:                                           Pirjo-Riitta Antvuori ·
43668: 
43669: 
43670: Ei vastausta, rauennut
43671: 106                                        1989 vp.
43672: 
43673: Kysymys valtioneuvostolle n:o 99
43674: 
43675: 
43676: 
43677: 
43678:                                Viinanen ym.: Vapaakaupan edellyttämän tuotteiden tarkastus-
43679:                                    toiminnan kehittämisestä
43680: 
43681: 
43682:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43683:    Euroopan yhdentymisneuvotteluissa Suomen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43684: tavoitteena on tuotteiden korkean normitason          ryhtyä, että pakollinen ja vapaaehtoi-
43685: säilyttäminen omilla markkinoillamme mm.              nen tuotteiden tarkastustoiminta saa-
43686: kuluttajan- ja ympäristönsuojeluun liittyen.          daan vastaamaan tulevia vaatimuksia ja
43687: Testaus- ja tarkastustulosten vastavuoroinen          miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
43688: hyväksyminen edellyttää nykyisten järjestel-          että uusilla vaatimuksilla ei tarpeetto-
43689: miemme kehittämistä sekä tuotanto- että vien-         masti lisätä vientiteollisuutemme kus-
43690: titoiminnassa, sillä tarkastustoiminnan paino-        tannuksia?
43691: piste siirtyy rajatarkastuksesta valmistus- ja
43692: markkinatarkastukseen. Nykyinen tarkastus-
43693: toiminta ei vastaa tulevia vaatimuksia.
43694:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
43695: 
43696:                     Iiro Viinanen                      Sauli Niinistö
43697:                     Heikki A. Ollila                   Karl Häkämies
43698:                                          Tauno Valo
43699: 
43700: 
43701: Ei vastausta, rauennut
43702:                                                 1989 vp.                                     107
43703: 
43704: Kysymys valtioneuvostolle n:o 100
43705: 
43706: 
43707: 
43708: 
43709:                                    Tennilä ym.: Palveluammateissa toimivien työntekijöiden palk-
43710:                                       kauksen parantamisesta
43711: 
43712: 
43713:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43714:    Matalapalkkaisuus ja liian kova työpaine                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43715: ovat jo johtaneet pahaan työvoimapulaan mo-                ellei pieniin palkkoihin saada todella
43716: nissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päiväko-           tuntuvia korotuksia ja virkoja lisätä,
43717: deissa, sosiaalivirastoissa ja muilla palvelualoil-        koko yhteiskunnallista palvelusektoria
43718: la. Hallitus on ollut vaikuttamassa keskeisesti            uhkaa suoranainen romahdus?
43719: uuden tulopoliittisen ratkaisun muotoutumi-
43720: seen. Esitys ei poista matalapalkkaongelmaa.
43721:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
43722: 
43723:                       Esko-Juhani Tennilä                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
43724:                       Ensio Laine                           Marjatta Stenius-Kaukonen
43725: 
43726: 
43727: Ei vastausta, rauennut
43728: 108                                        1989 vp.
43729: 
43730: Kysymys valtioneuvostolle n:o 101
43731: 
43732: 
43733: 
43734: 
43735:                                Pekkarinen ym.: Asuntojen velanhoitokustannusten keventämi-
43736:                                   sestä
43737: 
43738: 
43739:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43740:    Maamme asuntopolitiikka on ajautunut suu-     tunut esittämään ennätysmäisen korkeita vuok-
43741: riin vaikeuksiin. Asuntojen hinnat ovat nous-    rankorotuksia. Yhä useammat omistusasunnon
43742: seet runsaassa kahdessa vuodessa erittäin voi-   hankkineet ovat puolestaan ajautuneet suuriin
43743: makkaasti. Kun peruskorkoa on äskettäin nos-     taloudellisiin vaikeuksiin, jopa vararikkoihin.
43744: tettu 1 prosenttiyksiköllä ja markkinakorot      Tilannetta ei ole kyennyt parantamaan asumis-
43745: ovat nousseet useilla prosenteilla, ovat myös    tukikaan. Se on ollut täysin riittämätön.
43746: asuntojen velanhoitokustannukset nousseet
43747: merkittävästi. Omistusasujien kannalta tilan-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43748: netta on entisestään vaikeuttanut asuntolaina-          ryhtyä voimakkaasti kasvaneiden asun-
43749: korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen.                tojen velanhoitokustannusten keventä-
43750:    Asuntoneuvoston vuokrajaosto onkin jo jou-           miseksi?
43751:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
43752: 
43753:          Mauri Pekkarinen           Seppo Pelttari              Esko Aho
43754:          Kalevi Mattila             Hannu Tenhiälä              Matti Maijala
43755:          Sirkka-Liisa Anttila       Kauko Heikkinen             Tytti Isohookana-Asunmaa
43756:                      Esko Jokiniemi                      Timo Kietäväinen
43757: 
43758: 
43759: Ei vastausta, rauennut
43760:                                              1989 vp.                                        109
43761: 
43762: Kysymys valtioneuvostolle n:o 102
43763: 
43764: 
43765: 
43766: 
43767:                                  Almgren ym.: Lapsilisän maksamisesta ulkomailla lähetystyöteh-
43768:                                     tävissä olevien henkilöiden lapsille
43769: 
43770: 
43771:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43772: 
43773:    Ulkomailla asuvat suomalaislapset eivät                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
43774: kaikki ole keskenään samanarvoisessa asemas-            tus aikoo ryhtyä sosiaalisten tulonsiir-
43775: sa. Voimassa olevan lain mukaan Suomen                  tojen maksamiseksi oikeudenmukaisesti
43776: valtion palveluksessa ulkomailla olevan henki-          ja tasavertaisesti kaikille kansalaisille
43777: lön lapsi sekä ulkomailla opiskelevan suoma-            asuinpaikasta riippumatta, ja erityisesti
43778: laisen lapsi katsotaan Suomessa asuvaksi, jol-          lapsilisien maksamiseksi ulkomailla
43779: loin he saavat lapsilisää, mutta esimerkiksi            suomalaisen järjestön kehitysyhteistyö-
43780: kehitysyhteistyö- ja lähetystyössä suomalaisen          tai lähetystyötehtävissä olevien henki-
43781: järjestön palveluksessa olevan henkilön lapsi ei        löiden lapsille?
43782: lapsilisää saakaan.
43783:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1989
43784: 
43785:                      Esko Almgren                         Toimi Kankaanniemi
43786:                      Jorma Fred                           Sauli Hautala
43787: 
43788: 
43789: Ei vastausta, rauennut
43790: