<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
95 Käyttäjää paikalla! 0.0080180168151855
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 |
1: Vuoden 1990
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-250
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: 
17: HELSINKI
18:           ISSN 0783-991X
19: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1-250
26: 
27:   1 Pulliainen: Metsänomistajien asenteiden kar-        15 Jääskeläinen: Lastenklinikan lääkäri-, hoi-
28:   toittamista koskevasta Keskusmetsälautakun-           taja- ja laitepulan poistamisesta
29:   ta Tapion suunnitelmasta
30:                                                         16 Jääskeläinen: UKK-puiston opastuskes-
31:   2 Aittoniemi: Rikollisuuden vähentämiseksi            kuksen toiminnan käynnistämisestä
32:   tarvittavista toimenpiteistä
33:                                                         17 Jääskeläinen: Porotalouden verotuksen uu-
34:   3 Mäkelä: Rutajärven-Haapasuon alueen si-             distustarpeiden selvittämisestä
35:   sällyttämisestä Keski-Suomen seutukaavalii-
36:   ton 3. vaihekaavaan                                   18 Tenhiälä: Yksityisten ammattioppilaitosten
37:                                                         toiminnan rahoittamisesta
38:   4 Mäkelä: Rintamaveteraanien kuntoutukseen
39:   liittyvän hakumenettelyn yksinkertaistamises-         19 Tenhiälä: Joukkoliikenteen säilyttämisestä
40:   ta                                                    maaseutukaupungeissa
41: 
42:    5 Mäkelä: Vanhustenhuollon kehittämiseksi            20 Tenhiälä: Itä-Eurooppaan suuntautuvan
43:    tarvittavista toimenpiteistä                         taloudellisen avun kohdentamisesta
44: 
45:    6 Mäkelä: Huumeiden käytön rangaistavuu-             21 Tenhiälä: Finnair Oy:n suorista lentoyh-
46:    den muuttamista koskevista suunnitelmista            teyksistä Japaniin
47: 
48:    7 Mäkelä: Ydinvoiman käyttöön liittyvän val-         22 Tenhiälä: Kulttuurihistoriallisesti arvokkai-
49:    vonnan tehostamisesta                                den asemarakennusten suojelemisesta
50: 
51:    8 Rinne: Asuntolainojen korkojen alentami-       -   23 Tenhiälä: Ympäristönsuojelua koskevien
52:    seksi tarvittavista toimenpiteistä                   säännösten noudattamisen valvonnan tehos-
53:                                                         tamisesta
54:    9 Kohijoki: Lyijyttömän bensiinin hinnan
55:    alentamisesta                                        24 Aittoniemi: Kurun kunnan siirtämisestä
56:                                                         Ruoveden nimismiespiiriin
57:    10 Aittoniemi: Lääkärissäkäynnistä aiheutu-
58:    vien matkakustannusten sairausvakuutuskor-           25 Saapunki: Lannoitteiden levittämisestä
59:    vauksista                                            Kuusamossa sijaitsevaan Maununjärveen ka-
60:                                                         lankasvatusta varten
61:    11 Laine: Vammaisten eläkehakemusten käsit-
62:    telyn nopeuttamisesta                                26 Jääskeläinen: Raskaita kuorma-autoja kos-
63:                                                         kevista jarrumääräyksistä
64:    12 Jääskeläinen: Peurakairan alueen säilyttä-
65:    misestä luonnontilaisena                             27 Nordman m.fl.: Om märkning av hälsosam-
66:                                                         ma livsmedel med en enhetlig symbol
67:    13 Jääskeläinen: Rovaniemen taidemuseon ni-
68:    meämisestä aluetaidemuseoksi                         27 Nordman ym.: Terveellisten elintarvikkei-
69:                                                         den merkitsemisestä yhtenäisenä tunnuksella
70:    14 Jääskeläinen: Viittomakielen palvelujen pa-
71:    rantamisesta                                         28 Puska ym.: Nuuskan myynnin kieltämisestä
72: 
73: 
74: 510039Q
75: 4
76: 
77:     29 Rinne: Metsäntutkimuslaitoksen metsätu-      -   45 Aittoniemi: Taksilupien myöntämisperus-
78:     hoja koskevasta tiedotustoiminnasta                 teista
79: 
80:     30 Ranta ym.: Eräiden tieosuuksien rakenta-     -   46 Sarapää: UKK-puiston perustamiseen liit-
81:     misen käynnistämisestä Etelä-Suomessa               tyvien työpaikkojen saamisesta Savukoskelie
82: 
83:     31 Puska ym.: Joensuu 12 -postitoimipaikan      -   47 Rinne: Työllisyysmäärärahojen riittävyy-
84:     säilyttämisestä Joensuussa                          destä Satakunnan työvoimapiirin alueella
85:     32 Mäkelä: Päivähoitopaikan turvaamisesta
86:     kaikille alle kouluikäisille lapsille           -   48 Vuoristo ym.: Selkämeren rannikon venei-
87:                                                         ly- ja nippuhinausväylien kunnostamisesta
88:     33 Saarinen ym.: Aluepoliittisen tuen myöntä-
89:     misperusteista                                  -   49 Vuoristo ym.: Merivartioasemien toimin-
90:                                                         taedellytysten turvaamisesta Lounais-Suo-
91:     34 Saarinen ym.: Onkimaanjärven veden laa-          messa
92:     dun parantamisesta
93:                                                         50 Vuoristo: Kokemäenjoen jokitörmän sortu-
94:     35 Saarinen ym.: Lukkoalaa koskevien kilpai-        mien estämisestä Nakkilassa
95:     lurajoitusten poistamisesta
96:                                                         51 Pokka: Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
97:     36 Mönkäre ym.: Kliinisen allergologian lää-        toksen siirtosuunnitelmista
98:     ketieteellisen pääerikoisalan perustamisesta
99:                                                         52 Männistö: Koivumäen ja Varpaisjärven
100:     37 Nyby: Om åtgärder för att minska våldet i        kk:n välisen maantien peruskorjauksen toteut-
101:     samhället                                           tamisesta
102:     37 Nyby: Toimenpiteistä väkivallan vähentä-
103:     miseksi yhteiskunnassa                              53 Jäätteenmäki: Arava-asuntotuotannolle
104:                                                         asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta
105:     38 Almgren ym.: Lastenklinikan lääkäri-, hoi-
106:     taja- ja laitepulan poistamisesta                   54 Kohijoki: Tie- ja vesiliikennejuopumusta
107:                                                         koskevien säännösten muuttamisesta
108:     39 Donner: Om ökade konstanskaffningar tili
109:     offentliga byggnader                                55 Junnila: Etelä-Afrikan tasavaltaan kohdis-
110:                                                         tetun kauppasaarron lopettamisesta
111:     39 Donner: Julkisten rakennusten taidehan-
112:     kintojen lisäämisestä                               56 Jääskeläinen: Ilmansaasteiden aiheuttamien
113:                                                         vahinkojen huomioon ottamisesta metsävero-
114:     40 Perho ym.: Puutarha- ja vihannestuotteiden       tuksessa
115:     tuontia koskevien määräysten muuttamisesta
116:                                                         57 Almgren: Asunto-osakeyhtiöiden verotus-
117:     41 Pystynen ym.: Nordpian-instituutin toimin-       menettelyn yksinkertaistamisesta
118:     nan turvaamisesta
119: 
120: -   42 Väänänen: Kirjastojen kaukopalvelutoi-           58 Valli ym.: Päivänavausten säilyttämisestä
121:     minnan turvaamisesta kirjeiden virkalähetys-        lukiossa
122:     oikeuden poistuessa
123:                                                         59 Jouppila ym.: Syöpäpotilaiden hoidon te-
124: -   43 Pekkarinen ym.: Metsätietokeskuksen si-          hostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
125:     joittamisesta Jämsänkoskelle
126:                                                         60 Mattila ym.: Yksityisten teiden tekemisen
127:     44 Aittoniemi: Valtatien n:o 3 linjauksesta         rahoituksen ja lupamenettelyn yksinkertaista-
128:     Tampereen pohjoispuolella                           misesta
129:                                                                                                  5
130: 
131: 61 Kärhä: Työnantajan sosiaaliturvamaksun           79 Björkstrand: Om åtgärder för att trygga
132: määräytymisperusteiden muuttamisesta                verksamhetsförutsättningarna för pälsdjurs-
133:                                                     näringen
134: 62 Pulliainen: Kevyen henkilöliikennekaluston
135: hankkimisesta Valtionrautateille                    79 Björkstrand: Turkistarhauksen tmmmta-
136:                                                     edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toi-
137: 63 Rajamäki ym.: Virkakirjeiden postinkulus-        menpiteistä
138: ta postilähetysten luokituksen muuttuessa
139:                                                     80 Kietäväinen: Kalastuskunnille pilkintä-
140: 64 Kietäväinen ym.: Sotilastarvikkeita koske-
141: vien vientisäännösten noudattamisesta               maksuista kertyneiden varojen verottamisesta
142: 
143: 65 Aittoniemi: Lannoitteena käytettävän puh-        81 Pulliainen: Ilmansuojeluilmoitusten käsitte-
144: distamolietteen ympäristöhaitoista                  lyn nopeuttamisesta lääninhallituksissa
145: 
146: 66 Pulliainen: Ruunaan Iuonnonsuojelualueel-        82 Haavisto: Suomalaisten osuudesta Irlannin
147: le suunnitellun tien rakentamisesta                 Croagh Patrick -vuoren kaivoshankkeeseen
148: 
149: 67 Zyskowicz: Lapsen ja biologisen tsan oi-         83 Paloheimo: Ääntä nopeampien lentokonei-
150: keusturvan parantamisesta isyyslakia muutta-        den kehittämisen estämiseksi tarvittavista toi-
151: malla                                               menpiteistä
152: 68 Anttila ym.: Elintarvikkeissa hyväksyttä-
153: vien vitamiinipitoisuuksien määrittelystä           84 Myller ym.: Maisema- ja luonnonsuojeluar-
154:                                                     vojen turvaamisesta Kolin matkailurakenta-
155: 69 Aittoniemi: Ruotsin kielen opettamisen tar-      misessa
156: peellisuude's'ta suomalaisissa kouluissa
157:                                                     85 Mäkelä: Mäntsälän Hirvihaaraan suunni-
158: 70 Pulliainen ym.: Ympäristölautakuntien säi-       tellusta maakaasuvarastosta
159: lyttämisestä pakollisina lautakuntina
160:                                                     86 Tennilä: Maakaasuputken rakentamisesta
161: 71 Pulliainen ym.: Jätteiden hyötykäytön te-        Kostamuksesta Pohjois-Suomeen
162: hostamisesta
163: 
164: 72 Pulliainen ym.: Haja-asutusalueiden jäte-        87 Tennilä: Lääninvaltuustokokeilun toteutta-
165: huollon järjestämisestä                             misesta Lapissa
166: 
167: 73 Pulliainen ym.: Kaatopaikkojen aiheutta-         88 Pulliainen: Opettajien Irtisanomissuojan
168: mien ympäristövaarojen vähentämisestä               heikentämisestä työkyvyttömyysperusteella
169: 
170: 74 Pulliainen ym.: Uuden ongelmajätteiden           89 Pulliainen: Sosiaalihuoltolain mukaisten
171: käsittelylaitoksen rakentamisesta                   perhehoitajien palkka- ja eläke-etujen paran-
172:                                                     tamisesta
173: 75 Pulliainen ym.: Ongelmajätteiden toimitta-
174: misesta ongelmajätelaitoksen käsiteltäväksi
175:                                                   ~ 90 Pohjola ym.: Kaatopaikoista aiheutuvien
176:                                                     haittojen poistamisesta
177: 76 Jääskeläinen: Yksityisten perhepäivähoita-
178: jien saattamisesta kuunailisiksi työntekijöiksi
179:                                                   ~ 91 Puska: Liikuntavammaisille palautettavan
180: 77 Elo ym.: Köyliönjärven suojelemisesta            autoveron palautusperusteista
181: 
182: 78 Astala ym.: Hoitohenkilöstön lisäämisestä        92 Pulliainen: Saastehaittojen vähentämisestä
183: julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä            Porvoon seudulla
184: 6
185: 
186: -   93 Kalima: Ilmaisjakelukalentereiden ilmoi-       110 Tennilä: Vuotoksen allasta koskevien ym-
187:     tusten markkinoinnin rajoittamisesta              päristövaikutusten selvittämisestä
188: 
189: -   94 Rajamäki: Invalideille myönnettävästä au-      111 Tennilä: Tornion Röyttän satamaan joh-
190:     toveron palautuksesta                             tavan väylän ruoppaamisesta
191: 
192: -   95 Lahti-Nuuttila ym.: Puolustusvoimien vär-      112 Tennilä: Kolarin Laurinojalla sijaitsevan
193:     vätyn henkilöstön eläketurvan parantamisesta      avolouhoksen tulevasta käytöstä
194: 
195:     96 Vuoristo ym.: Valtion maksamasta työllis-      113 Tennilä: Uuden lentokenttärakennuksen
196:     tämistuesta                                       rakentamisesta Rovaniemen lentokentälle
197: 
198: -   97 Aittoniemi: Lapin sodan tuhojen korvaami-      114 Pulliainen: Jätevesien laskemisen estämi-
199:     sesta                                             sestä Heinäveden luurikkajärveen
200: 
201: -   98 Mäkipää: Apu- ja hoitolisän palauttamises-     115 Pulliainen: Vapautuvien vankien sijoittu-
202:     ta kansaneläkkeeseen                              misesta yhteiskuntaan
203:     99 Rajamäki ym.: Luonnonlannoitteisiin koh-       116 Pulliainen: Vesilain mukaista etuvertailua
204:     distuvan lannoiteveron poistamisesta              koskevien säännösten muuttamisesta
205:     100 Jääskeläinen: Ounasvaaran liikunta- ja        117 Paloheimo: Maamme kallioperän tutkimi-
206:     vapaa-ajan keskuksen kehittämisestä               sesta ydinjätteiden varastointia varten
207:     101 Jurva: Sosiaaliviraston antaman vaate- ja     118 Pohjanoksa ym.: Porin, Tampereen ja
208:     kenkäavun myöntämisperusteista                    Helsingin välisen IC-junan pysähtymisestä
209:                                                       Kokemäellä
210:     102 Seppänen: Apteekkilupien myöntämispe-
211:     rusteista
212:                                                       119 Elo ym.: Nuorten työ- ja harjoittelupaik-
213:                                                       kojen lisäämisestä yksityisellä sektorilla
214:     103 Lahti-Nuuttila: Yksilöllistä varhaiseläket-
215:     tä hakevan oikeudesta päättää eläkkeelle jää-
216:     misen ajankohdasta                                120 Kautto ym.: Helsingin yliopiston keskus-
217:                                                       sairaalan saaman erityisvaltionosuuden ko-
218:                                                       rottamisesta
219:     104 Rinne: Tukioppilastoiminnan järjestämi-
220:     sestä koulukiusaamisen estämiseksi
221:                                                       121 Rinne: Pienten poikien ajautumisesta psy-
222:     105 Laine ym.: Telakkateollisuuden tulevai-       kiatriseen hoitoon
223:     suuden turvaamisesta
224:                                                       122 Mäkipää: Neuvostoliitossa asuvien juuta-
225:     106 Taina ym.: Riittävän opintotuen turvaa-       laisten muutosta Israeliin Suomen kautta
226:     misesta vammaisille ja sairaille korkeakoulu-
227:     opiskelijoille                                    123 Seppänen: Valtion virkamiesten yksityis-
228:                                                       ten liiketoimien hyväksyttävyydestä
229:     107 Isohookana-Asunmaa ym.: Eräiden poh-
230:     joismaisten tutkimuslaitosten toimintaedelly-     124 Almgren: Metsäverotuksen perusteista
231:     tysten turvaamisesta
232:                                                       125 Saari ym.: Kansanopistojen valtionapujen
233:     108 Kärhä: Maatalousoppilaitosten erikoistu-      maksatuksen viivästymisestä
234:     mislinjavalinnoista
235:                                                       126 Astala ym.: Uudenkaupungin-Turun ra-
236:     109 Väistö: Päivänavauksen säilyttämisestä lu-    taosuuden aikataulu- ja seisakesuunnitelmasta
237:     kioissa                                           luopumisesta
238:                                                                                               7
239: 
240: 127 Laaksonen ym.: Asuntotuotantomäärära-         140 Niinistö ym.: Salassapitoa ja ei-julkisia
241: hojen lisäämisestä Satakunnassa                   asiakirjoja koskevien säännösten uudistami-
242:                                                   sesta
243: 128 Seppänen: Osakeyhtiölain ja arvopaperi-
244: lain ns. suunnattuja anteja koskevien säännös-    141 Elo ym.: Meri-Porin liikenneolosuhteiden
245: ten muuttamisesta                                 parantamisesta
246: 
247: 129 Mäkipää: Seinäjoen kaupungin vedenotto-       142 Vähänäkki: Radio- tai tv-vastaanottimen
248: oikeudesta Kauhanevan kansallispuiston poh-       käytöstä linja-autossa
249: javesialueella
250:                                                   143 Jokinen ym.: Sotien aikana perheenäitinä
251: 130 Laaksonen ym.: Satakunnassa olevien ra-       olleiden ja työssä käyneiden naisten aseman
252: kennuskohteiden vapauttamisesta rakennus-         parantamisesta
253: verosta
254:                                                   144 Paakkinen ym.: Teknillisen oppilaitoksen
255: 131 Riihijärvi ym.: Autonkuljettajia koskevien    perustamisesta Keski-Uudellemaalle
256: työaikasäännösten noudattamisen tehostami-
257: sesta                                             145 Mäkelä: Lapsirikollisuuden vähentämi-
258:                                                   seksi tarvittavista toimenpiteistä
259: 132 Mäkipää: Kotihoidon tuen maksamiseen
260: liittyvästä ns. asiakaspalvelumaksusta            146 Mäkipää ym.: Sotien aikana kotirintamal-
261:                                                   la palvelleiden naisten eläketurvan parantami-
262: 133 Moilanen ym.: Syöpäpotilaiden hoidon          sesta
263: tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
264: HYKSin sädehoitoklinikalla                        147 Aittoniemi: Rintamalisän maksuperustei-
265:                                                   den tarkistamisesta
266: 134 Nordman m.fl.: Om åtgärder för att införa
267: nattågturen Vasa-Helsingfors-Vasa                 148 Laaksonen ym.: Lohenkalastuksen tur-
268:                                                   vaamisesta Satakunnan rannikolla
269: 134 Nordman ym.: Toimenpiteistä Vaasan-
270: Helsingin-Vaasan yöjunavuoron järjestämi-         149 Hilpelä: Turun teknillisen oppilaitoksen
271: seksi                                             nimeämisestä kokeilukouluksi ammattikor-
272:                                                   keakoulukokeilua aloitettaessa
273: 135 Rehn m.fl.: Om utvidgning av massunder-
274: sökningarna angående cancer i livmoderhal-        150 Tennilä: Jäniskosken ja Norjan välisen
275: sen                                               tieosuuden kunnostamisesta
276: 
277: 135 Rehn ym.: Kohdunkaulan syövän joukko-         151 Mäkelä: Naisten ja miesten tasa-arvosta
278: tutkimusten laajentamisesta                       työkyvyttömyyseläkepäätöksiä myönnettäes-
279:                                                   sä
280: 136 Aaltonen: Rock- ja rytmimusiikki-insti-
281: tuutin perustamisesta                             152 E. Aho: Vesistöjen kunnostushankkeiden
282:                                                   toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla
283: 137 Viljanen ym.: Villisikojen tarhaamisen sal-
284: limisesta                                         153 Paavilainen: Maata omistamatlomien
285:                                                   metsästäjien metsästysmahdollisuuksista val-
286: 138 Laine ym.: Yksityisoikeudellisten valtion-    tion mailla
287: laitosten palveluksessa olevien kansanedusta-
288: jien· kaksoispalkkauksen poistamisesta            154 Heikkinen ym.: Yksityisen kansalaisen
289:                                                   saaman työllistämistuen veronalaisuudesta
290: 139 T. Roos ym.: Ilmansuojeluasioiden käsit-
291: telyn nopeuttamisesta Turun ja Porin läänin-      155 Särkijärvi: Helsinki-Vantaan lentokentällä
292: hallituksessa                                     suoritettavista turvatarkastuksista
293: 8
294: 
295:     156 Urpilainen ym.: Oppisopimuskoulutuk-         171 Pulliainen: Nastarenkaiden käyttökauden
296:     seen tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä    pidentämisestä Oulun ja Lapin lääneissä
297: 
298:     157 Kankaanniemi: Setelirahojen välisten ero-    172 Renko ym.: Valtionosuuden myöntämises-
299:     jen lisäämisestä tunnistamisen helpottamiseksi   tä terveydenhoitoalan ns. harkinnanvaraisiin
300:                                                      palkankorotuksiin
301:     158 Kankaanniemi: Rakennuslupien myöntä-
302:     misestä Hankasalmen ja Uuraisten kirjasto-       173 Isohookana-Asunmaa ym.: Peruskoulun
303:     hankkeille                                       ala-asteen tuntikehysresursseista
304: 
305:     159 Malm m.fl.: Om eliminering av oskäliga       174 Saari ym.: Ulkomaanliikenteen kuljetus-
306:     konkurspåföljder för småföretagen                kaluston kilpailukyvyn turvaamisesta
307: 
308:     159 Malm ym.: Pienyrittäjälle konkurssista       175 Jokinen ym.: Mäntyankeroisen leviämisen
309:     aiheutuvien kohtuuttomien seuraamuksien          estämisestä
310:     poistamisesta
311:                                                      176 Rinne: Euran Koskeljärven suojelun seu-
312:     160 Mäkipää: Kotihoidon tukea koskevien          rannan järjestämisestä
313:     säännösten soveltamisesta
314:                                                      177 Mäkipää: Turvetuotantoa harjoittavien
315:     161 Tenhiälä: Taloushistorian professorin vi-    yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta
316:     ran perustamisesta Helsingin yliopistoon
317:                                                      178 Lahti-Nuuttila ym.: Yhteiskunnallisen
318:     162 Vihriälä ym.: Metsänparannusvarojen riit-    opetuksen monipuolistamisesta kouluissa
319:     tävyydestä Etelä-Pohjanmaan metsälautakun-
320:     nan alueella                                     179 Aittoniemi: Saamelaiskäsitöiden saattami-
321:                                                      sesta liikevaihtoverovapaiksi
322:     163 Vihriälä ym.: Perunanviljelyn ja peruna-
323:     teollisuuden toimintaedellytysten parantami-     180 Aittoniemi: Poliisin virkojen perustamises-
324:     sesta                                            ta esitutkintatehtäviin
325: 
326:     164 Turunen ym.: Iltaopiskelijoiden matka-       181 Almgren: Suomen Pankin haarakauttorei-
327:     kustannusten korvaamisesta                       den palvelujen turvaamisesta
328: 
329:     165 Tykkyläinen ym.: Pienituloisten eläkeläis-   182 Aittoniemi: Pesänhoitopalkkioiden koh-
330:     ten aseman parantamisesta                        tuullistamisesta konkurssipesissä
331: 
332:     166 Ikonen ym.: Kansanopistojen valtionapu-      183 Pulliainen: EevaJan ja luurikkalahden vä-
333:     jen maksatuksen viivästymisestä                  lisestä tiehankkeesta Sotkamossa
334: 
335:     167 Elo ym.: Työvoimavaltaisten yritysten so-    184 Jääskeläinen: Vihannestuotannon tukemi-
336:     siaaliturvamaksujärjestelmän uudistamisesta      sesta Lapissa
337: 
338:     168 Kohijoki ym.: Niinisalon~Jämijärven~         185 Koistinen ym.: Hoidon ja kuntoutuksen
339:     Kilvakkalan maantien korjaamisesta               järjestämisestä koko perheelle lapsen sairas-
340:                                                      taessa
341:     169 Mäkelä: Neuvolatoiminnan palvelujen
342:     turvaamisesta  terveydenhuoltojärjestelmää       186 Moilanen ym.: Säteilymittauksen tehosta-
343:     uudistettaessa                                   miseksi tarvittavista toimenpiteistä
344: 
345:     170 Pulliainen: Myrkyllisten klooriyhdiste-      187 Anttila ym.: Ulkomaille suuntautuvien
346:     päästöjen kieltämisestä                          virkamatkojen hoitamisesta keskitetysti
347:                                                                                                         9
348: 
349:     188 Vähänäkki: Autokatsastustoiminnan te-        -   203 Pulliainen: Poromiehen oikeudesta kuljet-
350:     hostamisesta                                         taa asetta moottorikelkassa
351: 
352:     189 Renlund m.fl.: Om bindningen mellan              204 Männistö: Maanteiden rakentamisesta ja
353:     fronttillägget och folkpensionen                     kunnossapidosta Itä-Suomen alueella
354: 
355:     189 Renlund ym.: Rintamalisän ja kansaneläk-         205 Männistö: Eläkeläispuolisoiden taloudel-
356:     keen sidonnaisuudesta                                listen etuuksien saamisesta toisen tuloista riip-
357:                                                          pumattomaksi
358:     190 Elo ym.: Viittomakielen aseman tunnusta-
359:     misesta lainsäädännössä                              206 Vihriälä ym.: Rautatieliikennepalvelujen
360:                                                          turvaamisesta
361:     191 T. Roos ym.: Päretöissä tarvittavan mate-
362:     riaalin saannin helpottamisesta                  -   207 Renlund m.fl.: Om tryggande av konkur-
363:                                                          renskraften för inhemska lastbilstransporter
364:     192 Jäätteenmäki: Aikuisopintotuen myöntä-
365:                                                      -   207 Renlund ym.: Kotimaisten kuorma-auto-
366:     misperusteiden tarkistamisesta
367:                                                          kuljetusten kilpailukyvyn turvaamisesta
368:     193 Jäätteenmäki: Tuntikehysjärjestelmän         -   208 Kietäväinen ym.: Neuvolatoimintojen pal-
369:     käyttöön ottamisesta terveydenhuoltoalan op-         veluiden tason turvaamisesta
370:     pilaitoksissa
371:                                                          209 P. Leppänen: Tiemäärärahojen riittävyy-
372:     194 Pulliainen: Freonien käytöstä luopumisen         den turvaamisesta Keski-Suomessa
373:     nopeuttamisesta
374:                                                          210 P. Leppänen: Kuorma-autojen jarrujärjes-
375:     195 Pulliainen: Metsätuhojen korvaamisesta           telmien turvallisuudesta
376:     metsänomistajille
377:                                                          211 Mäkelä: Yksityisten kansalaisten ja suur-
378:     196 Kohijoki: Suomalaisten rauhanturvaajien          yritysten välisten oikeudenkäyntien kulujen
379:     ulkomailta ostamien autojen verotuskohtelus-         korvaamisesta
380:     ta
381:                                                          212 Mäkelä: Potilaskodissa yöpyvien henkilöi-
382:     197 Mäkelä: Juomaveden ja elintarvikkeiden           den yöpymiskustannusten korvaamisesta
383:     puhtauden turvaamisesta
384:                                                      -   213 Laaksonen ym.: Yksilöllistä varhaiseläket-
385:     198 Jokinen ym.: Tieliikennemääräyksiä kos-          tä koskevien säännösten soveltamisesta
386:     kevan tiedottamisen parantamisesta
387:                                                      -   214 Laitinen: Baltian maiden itsenäistymispyr-
388:     199 Rehn m.fl.: Om tryggande av likvärdiga           kimyksiä koskevasta puolustusvoimien pää-
389:     konkurrensförutsättningar för köpmän                 esikunnan päällikön lausunnosta
390: 
391:                                                          215 T. Roos ym.: Puolisoiden eläketulovähen-
392:     199 Rehn ym.: Kauppiaiden yhdenvertaisten
393:                                                          nyksen korottamisesta
394:     kilpailuedellytysten turvaamisesta
395:                                                      -   216 Valli ym.: Liikenteen talvinopeusrajoitus-
396: -   200 Gustafsson: Pankkien myöntämien asun-            ten määräämisestä
397:     tolainojen korkojen nostamisesta
398:                                                          217 Pystynen ym.: Kuvaamataidonopettajien
399:     201 Kettunen: Postipalveluiden turvaamisesta         poikkeuskoulutuksen jatkamisesta Oulussa
400:     haja -asutusalueilla
401:                                                          218 Kietäväinen: Palo- ja pelastustoimen käyt-
402:     202 Pulliainen: Moottorikeikkojen rekisteröin-       tökustannusten valtionosuuksien maksatuk-
403:     nistä ja rekisterinumeron merkitsemisestä            sen viivästymisestä
404: 
405: 2 510039Q
406: 10
407: 
408:      219 Mäkipää: Ammattijärjestöjen järjestämän     235 Mönkäre ym.: Tupakoinnin vastaisen ter-
409:      työnvälitystoiminnan jatkamisesta               veyskasvatuksen tehostamisesta
410: 
411:      220 Tennilä: Tervolan maatalousoppilaitoksen    236 Riihijärvi: Vaikeimmassa asemassa ole-
412:      kehittämisestä opistotasoiseksi                 vien asuntovelallisten aseman parantamisesta
413: 
414:      221 Paakkinen ym.: Pohjoismaisen Arabikult-     237 Saapunki: Matkatyöntekijöiden kilometri-
415:      tuuri-instituutin perustamisesta Suomeen        korvauksen korottamisesta
416: 
417:      222 Rajamäki: Toimeentulon turvaamisesta        238 Puska ym.: Elintarvikkeiden alkuperä-
418:      sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan etu-     maamerkinnöistä
419:      jen yhteensovittamisella
420:                                                      239 T. Roos ym.: Uuden poliisiviran perusta-
421:      223 Särkijärvi: Suomen maahanmuuttoedelly-      misesta Harjavallan kaupunkiin
422:      tysten tarkistamisesta
423:                                                      240 Turunen: Syöpäyhdistysten mammogra-
424:      224 Särkijärvi: Asunto-osakeyhtiöiden vero-     fiaseulontatutkimusten jatkuvuuden turvaa-
425:      tusmenettelyn yksinkertaistamisesta             misesta
426: 
427:      225 Laine: Pienyritysten työnantajamaksujen     241 Urpilainen ym.: Kuntoutuspalvelujen tur-
428:      alentamisesta                                   vaamisesta vaikeavammaisille
429: 
430:      226 Seppänen: Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän    242 P. Leppänen ym.: Lapsiperheiden kotihoi-
431:      tulonjakovaikutuksista                          don tuen lisäämisestä
432: 
433:      227 Laitinen: Aikuisopiskelijoiden verotuksen   243 Jouppila ym.: Rintamasotilastunnuksen
434:      lieventämisestä                                 myöntämisperusteiden muuttamisesta
435: 
436:      228 Pulliainen: Ympäristötuomioistuimen pe-     244 Vuoristo ym.: Rauman radan peruskor-
437:      rustamisesta Euroopan neuvoston yhteyteen       jauksen toteuttamisesta
438: 
439:      229 Pulliainen: Geeniteknologiaa koskevan       245 Nyby ym.: Tapaturmaeläkkeen ja työttö-
440:      lainsäädännön säätämisestä                      myyspäivärahan yhteensovittamisesta
441: 
442:      230 Tykkyläinen: Tanssinopetuksen jatkumi-      246 Tiuri: Kasettimaksujen alentamisesta
443:      sen turvaamisesta Kuopiossa
444:                                                      247 P. Leppänen ym.: Lyijyttömän bensiinin
445: -    231 Rauramo: Dosenttiopetuksen turvaami-        sisältämistä lisäaineista
446:      sesta Helsingin yliopistossa
447:                                                      248 P. Leppänen ym.: Autojen katalysaattorei-
448:      232 Laine ym.: Pienyritysten toimintaedelly-    den testaamisen järjestämisestä
449:      tysten turvaamisesta
450:                                                      249 P. Leppänen ym.: Pienyrittäjien velkaan-
451:      233 Laine ym.: ETYK-sihteeristön perustami-     tumisesta aiheutuvien ongelmien lieventämi-
452:      sesta Helsinkiin                                sestä
453: 
454:      234 Elo ym.: Urheilulukiokokeilun laajentami-   250 Kohijoki: Sotavangeiksi joutuneiden suo-
455:      sesta Poriin                                    malaisten kohtalon selvittämisestä
456:                                                  1990 vp.
457: 
458: Kirjallinen kysymys n:o 1
459: 
460: 
461: 
462: 
463:                                     Pulliainen: Metsänomistajien asenteiden kartoittamista koskevas-
464:                                         ta Keskusmetsälautakunta Tapion suunnitelmasta
465: 
466: 
467:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
468: 
469:     Mm. Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistun           ja hyväksyttävien tapojen vastaisia em. suunni-
470: ja Tammelan metsäoppilaitoksessa jaetun ai-            telmat ainakin ovat ja kuvastavat jotakin suun-
471: neiston mukaan Keskusmetsälautakunta Tapio             nittelijoidensa ajatusmaailmasta. Suunnitteli-
472: suunnittelee metsänomistajien luokittelua mm.          joilla on toki oikeus ajatuksiinsa, mutta toinen
473: heidän asenteidensa ja odotustensa mukaan.             asia on, tuleeko yhteiskunnan hyväksyä heidän
474: Kielteissävytteisenä kategoriana suunnitellussa        toimintatapansa. Asia on sen laatuinen, että
475: ja jo metsäoppilaitoksessa testatussa luokitte-        hallituksen kannanottoa odotetaan.
476: lussa on mm. "vihreys" yhteiskunnallisena nä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
477: kemyksenä.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
478:     Keskusmetsälautakunta Tapion suunnitel-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
479: mat tuovat mieleen lähinnä Romanian, jonka             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
480: suojelupoliisi, securitate, luokitteli kansalaisten
481: näkemyksiä em. tavalla. Tiedossa on, kuinka                      Mitä mieltä Hallitus on Keskusmet-
482: em. poliisille kävi.                                           sälautakunta Tapion suunnitelmasta
483:     Keskusmetsälautakunta Tapiolla on julkinen                 luokitella metsänomistajat rekisteris-
484:  asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten ei                  sään muun muassa heidän yhteiskun-
485:  ole yhdentekevää, kuinka se käyttäytyy, vaikka                nallisten näkemystensä, asenteidensa ja
486:  itse teot eivät lainvastaisia olisikaan. Ns. hyvien           odotustensa mukaan?
487: 
488:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
489: 
490:                                             Erkki Pulliainen
491: 
492: 
493: 
494: 
495: 200070S
496: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 1
497: 
498: 
499: 
500: 
501:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
502:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarkoitettua metsänomistajarekisteriä. Tämä
503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työ liittyy yksityismetsätalouden tietojärjestel-
504: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             mien kehittämiseen.
505: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Metsänomistajarekisteri palvelee metsänhoi-
506: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         toyhdistyksiä neuvonta- ja palvelutehtävien ti-
507: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     lakohtaisessa hoitamisessa ja siihen liittyvässä
508: kysymyksestä n:o 1:                                   yhteydenpidossa metsänomistajiin. Rekisteriin
509:                                                       sisällytetään metsänomistajan nimi-, osoite- ja
510:          Mitä mieltä Hallitus on Keskusmet-
511:                                                       tilatietojen lisäksi ainoastaan ne metsänomista-
512:        sälautakunta Tapion suunnitelmasta
513:                                                       jan metsätaloudellisia palvelutarpeita koskevat
514:        luokitella metsänomistajat rekisteris-
515:                                                       tiedot, jotka metsänomistaja itse ilmoittaa.
516:        sään muun muassa heidän yhteiskun-
517:                                                       Rekisteriin ei sisällytetä mitään metsänomista-
518:        nallisten näkemystensä, asenteidensa ja
519:                                                       jan yhteiskunnallisiin näkemyksiin tai asentei-
520:        odotustensa mukaan?
521:                                                       siin liittyviä tietoja eikä metsänomistajien luo-
522:                                                       kittelua.
523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
524:                                                          Hallitus pitää edellä mainitun sisältöistä met-
525: taen seuraavaa:
526:                                                       sänomistajarekisterin kehittämistä tarkoituk-
527:   Keskusmetsälautakunta Tapio on yhteistyös-          senmukaisena metsänhoitoyhdistysten paran-
528: sä metsänomistajajärjestön kanssa kehittämäs-         taessa metsänomistajille tarjottavia palvelu-
529: sä lähinnä metsänhoitoyhdistysten käyttöön            jaan.
530:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
531: 
532:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
533:                                       1990 vp. -       KK n:o 1                                     3
534: 
535: 
536: 
537: 
538:                              Tili Riksdagens Herr Talman
539:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utvecklandet av datasystemen för det privata
540: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           skogsbruket.
541: av den 6 februari 1990 tili vederbörande med-           Registret över skogsägare betjänar skogs-
542: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       vårdsföreningarna när det gäller skötseln av
543: av riksdagsman Pulliainen undertecknade               rådgivnings- och serviceuppgifter för de enskil-
544: spörsmål nr 1:                                        da lägenheterna och den därtill hörande kon-
545:           Viiken åsikt har Regeringen om Cen-         takten med skogsägarna. Registret omfattar
546:        tralskogsnämnden Tapios pian på att i          förutom uppgifter om skogsägarens namn,
547:        sitt register över skogsägarna klassifice-     adress och lägenhet också sådana uppgifter om
548:        ra dessa bl.a. enligt deras samhälleliga       skogsägarens behov av service för skogsbruket
549:        synsätt, attityder och förväntningar?          som skogsägaren själv meddelar. 1 registret
550:                                                       ingår inte några uppgifter i anslutning tili
551:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          skogsägarens samhälleliga synsätt eller attity-
552:                                                       der, inte heller någon klassificering av skogs-
553: samt anföra följande:
554:                                                       ägarna.
555:   Centralskogsnämnden Tapio är i samarbete              Regeringen anser utvecklandet av ett register
556: med skogsägarorganisationen i fård med att            med ovan nämnt innehåll över skogsägarna
557: utveckla ett register över skogsägarna, som           vara ändamålsenligt då skogsvårdsföreningarna
558: närmast är avsett att användas av skogsvårds-         förbättrar den service de erbjuder skogsägarna.
559: föreningarna. Detta arbete ansluter sig tili
560:     Helsingfors den 13 mars 1990
561: 
562:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
563:                                                 1990 vp.
564: 
565: Kirjallinen kysymys n:o 2
566: 
567: 
568: 
569: 
570:                                    Aittoniemi: Rikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
571:                                        teistä
572: 
573: 
574:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
575: 
576:    Rikollisuuden kasvusta maassamme on esi-           säätämisen yhteydessä edellyttämiä lisäresurs-
577: tetty erilaisia mielipiteitä. Kiistämätön tosiseik-   seja ei ole toteutettu kuin osaksi. Kun poliisin
578: ka lienee kuitenkin se, että erityisesti viime        erilaiset tehtävät ovat samalla lisääntyneet,
579: vuoden aikana rikollisuus on keskimääräisesti         toteutettujen lisäresurssien määrä ei ole lisän-
580: lisääntynyt aikaisempia vuosia enemmän ja             nyt varsinaista tutkintavahvuutta lainkaan.
581: erityisesti omaisuus- ja väkivaltarikosten koh-          Pidätysaikaa tullaan hallituksen esityksen
582: dalla lisäys on ollut merkittävää. Väitteet ri-       mukaan alentamaan entisestään siten, että var-
583: koksen kohteeksi joutuneiden ilmoitusherkkyy-         sinainen pidätysaika tulee minimissään ole-
584: destä eivät pitäne paikkaansa, koska tämän            maan vain 2,5 vuorokautta. Hallituksen esityk-
585: tyyppiselle ajattelulle ei ole löydettävissä loo-     sen mukaisesti pidätysajan lyhentäminen ei
586: gista syytä.                                          aiheuta poliisin lisäresurssien tarvetta, joskin
587:    Rikollisuuden lisääntymiselle voidaan osoit-       viitataan aikaisemmin edellytettyjen resurssien
588: taa loogiset syyt. Esitutkintalain voimaantulon       toteuttamistarpeeseen.
589: jälkeen ja esimerkiksi pidätysaikojen lyhennyt-          Pidätysajan alentamisen johdosta aikaisem-
590: tyä poliisi joutuu asettamaan tärkeiden ja            min mainittu tarve käytettävissä olevien resurs-
591: törkeähköjen rikosten tutkintaan huomattavas-         sien siirtämisestä törkeämpien rikosten tutkin-
592: ti suuremman henkilömäärän, koska aineisto            taan lisääntyy. Samanaikaisesti suunnitellaan,
593: vangitsemisvaatimusta varten on oltava koossa         että maahan lisääntyvässä määrin saapuvien
594: vähemmässä kuin puolessa ajassa aikaisemmas-          ns. spontaanipakolaisten taustojen tutkinta siir-
595: ta. Kun resurssipulan vuoksi ei ole mistä             retään paikallispoliisin tehtäväksi, joka toimin-
596: otetaan, siirto tapahtuu toisesta tutkittavasta       ta tullee sitomaan suuren määrän rikostutkin-
597: jutusta, joka siirretään sivuun toistaiseksi tai      taan perehtyneitä poliisimiehiä. Tutkinnan re-
598: jätetään kokonaan tutkimatta. Seurauksena             surssit suhteessa tutkintatarpeeseen vähenevät
599: tästä on se, että rikosten selvitysprosentti las-     edelleen merkittävästi. Rikoksentekijöitä jou-
600: kee, kuten on merkittävästi tapahtunut, ja            tuu vastuuseen entistä vähemmän, vankiluku
601: vastuuseenjoutumiselta välttyneet tekevät uudel-      vähenee, vapaana olevien rikollisten määrä
602: leen rikoksia kiihtyvällä vauhdilla.                  kasvaa ja rikollisuus lisääntyy kiihtyvällä vauh-
603:    Edellä selvitetty asia on nähtävissä siitä, että   dilla.
604: vankiloissa olevien vankien määrä on laskenut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
605: romahdusmaisesti. Sellaisenaan hyvä tavoite ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
606: saavutus, mutta se merkitsee samalla sitä, että       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
607: rikollisuuden markkinoilla on aikaisempaa             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
608: enemmän se määrä yrittäjiä, jolla vankiloissa
609: olevien määrä on laskenut. Ainoa muu selitys                     Mitä Hallitus aikoo tehdä rikollisuu-
610: tälle olisi se, että vankiloiden ruokavahvuudes-              den voimakkaan kasvun ehkäisemiseksi
611: ta poistunut määrä olisi tullut uskoon tai                    maassamme lähimpien vuosien aikana
612: muusta syystä parantanut tapansa.                             ottaen huomioon alkaneen kehityksen
613:    Merkittävänä osasyynä kielteiseen kehityk-                 ja rikostutkinnan yhä vähenevät resurs-
614: seen on se, että eduskunnan esitutkintalain                   sit ja toimintamahdollisuudet?
615:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
616: 
617:                                             Sulo Aittoniemi
618: 
619: 200070S
620: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 2
621: 
622: 
623: 
624: 
625:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
626: 
627:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis:>a      lylaitteita. Huomiota kiinnitetään myös vaati-
628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       van teknisen rikostutkinnan kehittämiseen.
629: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn              Poliisivalvontaa on pyritty pitämään yllä
630: kirjeenne n:o 26 ohella toimittanut valtioneu-      pahimmissa häiriöpisteissä sekä sen ohella suo-
631: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        rittamaan teema- ja iskuluonteista valvontatoi-
632: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-         mintaa.
633: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                Poliisin toimien ohella poliisi on pyrkinyt
634:                                                     yleisön ja silminnäkijöiden aktivoimiseen, kos-
635:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rikollisuu-
636:                                                     ka ilmoitusaktiivisuuden paraneminen edistäisi
637:        den voimakkaan kasvun ehkäisemiseksi
638:                                                     omalta osaltaan yleistä järjestystä ja turvalli-
639:        maassamme lähimpien vuosien aikana           suutta ja torjuisi rikollisuutta.
640:        ottaen huomioon alkaneen kehityksen             Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-
641:        ja rikostutkinnan yhä vähenevät resurs-
642:                                                     tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
643:        sit ja toimintamahdollisuudet?
644:                                                     1990 todennut, että esitutkintalainsäädännön
645:                                                     aiheuttamia lisähenkilöstötarpeita lukuun otta-
646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
647:                                                     matta poliisin henkilöstövoimavarat ovat riit-
648: vasti seuraavaa:
649:                                                     tävät, mutta niiden kohdentamista on edelly-
650:    Rikollisuus, etenkin väkivalta- ja omaisuus-     tetty korjattavaksi. Tarpeen on todettu olevan
651: rikokset, on viime vuosina kasvanut. Samalla        suurin nopeasti kasvavilla paikkakunnilla.
652: rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet. Rikol-   Eduskunta on edellyttänyt hallituksen ryhtyvän
653: lisuustilanne vaihtelee paikkakunnittain.           toimenpiteisiin poliisin käytettävissä olevien
654:    Poliisin toiminnassa mainittuihin ilmiöihin      voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi siten,
655: on suhtauduttu vakavasti ja niiden torjumiseen      että virat sisäisesti siirretään tarpeen mukaan
656: on ryhdytty käytettävissä olevin voimavaroin        sinne, missä poliisipalveluja eniten tarvitaan, ja
657: muun muassa tehostamalla ennalta ehkäisevää         että henkilöstö työskentelee painopisteaikoina.
658: työtä, lisäämällä valvontaa ja tehostamalla            Poliisin vuosien 1990-1994 toiminta- ja
659: tutkintaa.                                          taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on
660:    Rikostutkintaa pyritään kehittämään yhteis-      saada poliisin henkilöstömäärä vastaamaan
661: toimintajärjestelyin ja hankkimalla tutkijoiden     kunkin toimialueen tehtävämääriä.
662: käyttöön ääni-, kuvatallenne- ja tekstinkäsitte-
663:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1990
664: 
665:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
666:                                        1990 vp. -    KK n:o 2                                        3
667: 
668: 
669: 
670: 
671:                                Tili Riksdagens Herr Talman
672: 
673:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          parater. Uppmärksamhet kommer också att
674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fästas vid utvecklandet av den krävande teknis-
675: nr 26 av den 6 februari 1990 tili vederbörande       ka brottsundersökningen.
676: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Man har försökt upprätthålla polisövervak-
677: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi un-          ning vid de värsta orosplatserna och dessutom
678: dertecknade spörsmål nr 2:                           anordna övervakning i form av teman eller
679:                                                      sådan övervakning där polisen snabbt och
680:           Vilka åtgärder har Regeringen för
681:                                                      oväntat slår tili.
682:        avsikt att vidta för att förhindra brotts-
683:                                                          Polisen har vid sidan av sin egen verksamhet
684:        lighetens kraftiga ökning i vårt land
685:                                                      försökt aktivera allmänheten och ögonvittnena,
686:        under de närmaste åren med beaktande
687:                                                      eftersom en förbättrad anmälningsaktivitet
688:        av den utveckling som redan börjat och
689:                                                      skulle för sin del främja den allmänna ordning-
690:        brottsundersökningens alltjämt minsk-
691:                                                      en och säkerheten och avvärja brottslighet.
692:        ande resurser och verksamhetsmöjlighe-
693:                                                          Riksdagen har i sitt svar på regeringens
694:        ter?
695:                                                      proposition med förslag tili statsbudget för år
696:                                                      1990 konstaterat att med undantag av det
697:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
698:                                                      ökade behovet av personalresurser som förun-
699: samt anföra följande:
700:                                                      dersökningslagstiftningen medfört är personal-
701:    Brottsligheten, i synnerhet vålds- och egen-      resurserna vid polisen tillräckliga, men att det
702: domsbrotten har ökat under de senaste åren.          har förutsatts att inriktningen av resurserna
703: Samtidigt har utredningsprocenten för brotten        skall rättas tili. Behovet har konstaterats vara
704: sjunkit. Brottslighetssituationen varierar orts-     störst på snabbt växande orter. Riksdagen har
705: vis.                                                 förutsatt att regeringen vidtar åtgärder för att
706:    Polisen ser allvarligt på dessa företeelser och   poliseos tillgängliga resurser skall omfördelas
707: åtgärder för deras avvärjning har vidtagits          så att tjänsterna förflyttas internt efter behov
708: inom ramen för tillgängliga resurser bl.a. ge-       tili ställen där poliseos tjänster mest behövs och
709: nom effektivering av det förebyggande arbetet,       så att personalen arbetar under de känsligaste
710: genom ökning av bevakningen och genom                tidpunkterna.
711: effektivering av undersökningen.                         Målet enligt poliseos verksamhets- och eko-
712:    Man strävar att utveckla brottsundersök-          nomipian för åren 1990-1994 är att personal-
713: ningen med samarbetsarrangemang och genom            mängden vid polisen skall motsvara uppgifts-
714: att för utredarna införskaffa ljud- och bildupp-     mängden inom vart och ett verksamhetsområ-
715: tagningsanordningar samt ordbehandlingsap-           de.
716: 
717:      Helsingfors den 26 februari 1990
718: 
719:                                                                   Inrikesminister Jarmo Rantanen
720:                                               1990 vp.
721: 
722: Kirjallinen kysymys n:o 3
723: 
724: 
725: 
726: 
727:                                  Mäkelä: Rutajärven-Haapasuon alueen sisällyttämisestä Keski-
728:                                    Suomen seutukaavaliiton 3. vaihekaavaan
729: 
730: 
731:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
732:    Keski-Suomen seutukaavaliiton hyväksymä          maakunnallinen tahto ottamatta huomioon ja
733: 3. vaihekaava on tällä hetkellä vahvistettavana     jättää ko. alueen osalta 3. vaihekaava vahvista-
734: ympäristöministeriössä. Vaihekaavassa Ruta-         matta, eli näin suojelualue jäisi voimaan alku-
735: järven-Haapasuon alue Leivonmäellä on mer-          peräisten suunnitelmien mukaisesti. Kyseinen
736: kitty VR-alueeksi ja samalla aluetta on hieman      päätös merkitsisi paikallisen ja maakunnallisen
737: supistettu siitä, mitä se on vahvistetussa 1.       tahdon täydellistä mitätöimistä.
738: vaihekaavassa. 1. vaihekaavassa alue on mer-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäJ:je~
739: kitty suojelualueeksi. Suojelualue tuli kyseiseen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi tiin
740: vaihekaavaan Leivonmäen kunnan ja paikka-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
741: kuntalaisten vastustuksesta huolimatta.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
742:    Leivonmäen kunnan esityksestä 3. vaihekaa-
743: vaan seutukaavaliiton valtuusto hyväksyi                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
744: alueen merkinnän muuttamisen suojelualueesta                ympäristöministeriö on käsitellessään
745: VR-merkinnäksi 1. retkeily- ja virkistysalueeksi,           Keski-Suomen seutukaavaliiton 3. vai-
746: joka palvelee paremmin tavallisten kansalaisten             hekaavaa jättämässä ilman huomiota
747: luonnossa virkistäytymistarpeita ja kunnan ke-              seutukaavaliiton esityksen Rutajär-
748: hittämispyrkimyksiä. Nyt on kuitenkin julki-                ven-Haapasuon alueen Leivonmäen
749: suuteen tihkunut tietoja, että ympäristöministe-            kunnassa muuttamisesta suojelualueesta
750: riössä aiotaan jättää seutukaavaliiton edustama             nk. VR-alueeksi?
751:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
752: 
753:                                            Tina Mäkelä
754: 
755: 
756: 
757: 
758: 200070S
759: 2                                   1990 vp. -   KK n:o 3
760: 
761: 
762: 
763: 
764:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
765:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            kunnassa muuttamisesta suojelualueesta
766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nk. VR-alueeksi?
767: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
768: kirjeenne n:o 27 ohella toimittanut valtioneu-   vasti seuraavaa:
769: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
770: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta         Seutukaava on vahvistettu 14.12.1989. Vah-
771: kirjallisesta kysymyksestä n:o 3:                vistuspäätöksessä on seutukaavaehdotuksen
772:                                                  retkeily- ja ulkoilualue VR (Syysniemi-Ruta-
773:                                                  järvi) jätetty vahvistamatta. Seutukaavaehdo-
774:          Onko Hallitus tietoinen snta, että      tuksen hyväksymisen jälkeen valtioneuvosto on
775:        ympäristöministeriö on käsitellessään     tehnyt 27.8.1987 periaatepäätöksen Rutajär-
776:        Keski-Suomen seutukaavaliiton 3. vai-     ven-Haapasuon luonnonsuojelualueen perus-
777:        hekaavaa jättämässä ilman huomiota        tamisesta. Entinen ja vahvistuspäätöksessä voi-
778:        seutukaavaliiton esityksen Rutajär-       maan jäänyt seutukaavamerkintä SU1 on em.
779:        ven-Haapasuon alueen Leivonmäen           periaatepäätöksen mukainen.
780:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
781: 
782:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
783:                                     1990 vp. -    KK n:o 3                                       3
784: 
785: 
786: 
787: 
788:                              Tili Riksdagens Herr Ta1man
789:   1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
790: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se       anföra följande:
791: nr 27 av den 6 februari 1990 till vederbörande
792:                                                      Regionplanen är fastställd den 14 december
793: med1em av statsrådet översänt avskrift av
794:                                                   1989. 1 beslutet har regionplanen för ett rekrea-
795: fö1jande av riksdagsman Tina Mäkelä under-
796:                                                   tionsområde (Syysniemi-Rutajärvi) inte fast-
797: tecknade spörsmå1 nr 3:
798:                                                   ställts. Efter godkännande av regionplaneför-
799:           Är Regeringen medveten om att mi1-      slaget har statsrådet 27.8.1987 gjort ett prin-
800:        jöministeriet, i behandlingen av Meller-   cipbeslut om att an1ägga Rutajärvi-Haapasuo
801:        sta Fin1ands regionp1aneförbunds tredje    naturskyddsområde. Den äldre planbeteckning-
802:        etapp1an håller på att förbise region-     en SUI, som gäller i det fastställda bes1utet,
803:        planeförbundets förs1ag om att ändra       följer ovan nämnda principbeslut.
804:        området Rutajärvi-Haapasuo i Lei-
805:        vonmäki kommun från naturskyddsom-
806:        råde tili ett s.k. VR-område?
807:     Helsingfors den 9 mars 1990
808: 
809:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
810:                                              1990 vp.
811: 
812: Kirjallinen kysymys n:o 4
813: 
814: 
815: 
816: 
817:                                  Mäkelä: Rintamaveteraanien kuntoutukseen liittyvän hakume-
818:                                      nettelyn yksinkertaistamisesta
819: 
820: 
821:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
822:    Veteraanien kuntoutuslaki on suhteellisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
823: uusi, vuodelta 1988. Siitä huolimatta kuntou-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
824: tuslaki on osiltaan vanhentunut tai se ei aina-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
825: kaan vastaa tämänhetkistä tilannetta. Kuntou-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
826: tusta haluava veteraani joutuu sitä hakemaan
827: kirjallisesti, ja se on aiheuttanut ongelmia
828: monille varsinkin iäkkäämmille veteraaneille.               Onko Hallitus tietoinen, että useille
829: Tämän takia tulisi lakia pikaisesti muuttaa               vanhirnmille veteraaneille tuottaa ong 1-
830: siten, että ainakin talvisodan veteraanit pääsi-          mia hakea kirjallisesti kuntoutukseen,
831: sivät säännönmukaisesti kerran vuodessa tai               Ja
832: kerran kahdessa vuodessa kuntoutukseen ilman                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
833: erillistä hakua. Luonnollisesti heillä voi olla           lain muuttamiseksi siten, että asiantila
834: oikeus kieltäytyä heille kuuluvasta kuntoutus-            korjautuu?
835: mahdollisuudesta.
836:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
837: 
838:                                            Tina Mäkelä
839: 
840: 
841: 
842: 
843: 200070S
844: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 4
845: 
846: 
847: 
848: 
849:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
850: 
851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      raania. Talvisodan veteraaneja, JOlSta suurin
852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osa on osallistunut myös jatkosotiin, on arviol-
853: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           ta 100 000-120 000.
854: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettu
855: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laki muutettiin vuoden 1989 alusta lukien.
856: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      Eräänä tavoitteena oli helpottaa rintamavete-
857: kysymyksestä n:o 4:                                 raanien kuntoutukseen hakeutumista. Laki an-
858:                                                     taa mahdollisuuden muun muassa siirtää pää-
859:           Onko Hallitus tietoinen, että useille
860:                                                     tösvaltaa terveyslautakunnalta alaiselleen vi-
861:        vanhirnmille veteraaneille tuottaa ongel-
862:                                                     ranhaltijalle ja näin vähentää hakumenettelyyn
863:        mia hakea kirjallisesti kuntoutukseen,
864:                                                     liittyvää byrokratiaa.
865:        ja
866:                                                         Rintamaveteraanien kuntoutusta haetaan ta-
867:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
868:                                                     paturmaviraston vahvistamalla lomakkeella.
869:        ryhtyä lain muuttamiseksi siten, että
870:                                                     Hakemuslomakkeeseen hakijan on täytettävä
871:        asiantila korjautuu?
872:                                                     vain omat henkilö- ja osoitetietonsa, lähimmän
873:                                                     omaisen nimi- ja osoitetiedot seka rintamaso-
874:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
875:                                                     tilastunnuksen tai vastaavan tunnuksen nume-
876: taen seuraavaa:
877:                                                     ro ja sotilaspiiri.
878:    Rintamaveteraani voi saada kuntoutusta rin-         Aloitteen kuntoutukseen voi tehdä myös
879: tamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain         veteraanin omainen, häntä hoitava lääkäri tai
880: (1184/88) nojalla. Rintamaveteraanien kuntou-       esimerkiksi terveyskeskuksen henkilökunta
881: tuksesta annetun asetuksen (1348/88) mukaan         taikka muu viranomainen. Myös paikalliset
882: kuntoutusta haetaan rintamaveteraanin asuin-        veteraanijärjestöt yleensä avustavat rintamave-
883: kunnan terveyslautakunnalta.                        teraaneja.
884:    Rintamaveteraanien kuntoutukseen on jat-            Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveysministeriö
885: kuvasti ollut hakijoita enemmän kuin tarkoi-        pitää tarpeellisena etukäteen tapahtuvaa haku-
886: tukseen varatulla määrärahalla on ollut mah-        menettelyä rintamaveteraanien kuntoutukseen,
887: dollista lähettää kuntoutukseen. Kun voimava-       koska voimavarat ovat rajalliset suhteessa kun-
888: roja ei ole riittävästi, tulee kuntoutukseen        toutukseen halukkaiden maarun. Ainakin
889: halukkaat asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Ve-   isommissa kunnissa hakumenettelyn poistami-
890: teraanikuntoutukseen on vuodelle 1990 varattu       nen aiheuttaisi käytännön vaikeuksia kuntou-
891: 118 miljoonan markan määräraha, jonka avul-         tuspaikkojen jaossa. Menettely on pyritty teke-
892: la kuntoutukseen pääsee arviolta 19 700 vete-       mään mahdollisimman yksinkertaiseksi.
893: 
894:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
895: 
896:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
897:                                        1990 vp. -    KK n:o 4                                        3
898: 
899: 
900: 
901: 
902:                               Tili Riksdagens Herr Talman
903: 
904:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Lagen om rehabilitering av frontveteraner
905: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ändrades vid ingången av år 1989. Ett av
906: av den 6 februari 1990 till vederbörande med-        syftena var att göra det lättare för frontvete-
907: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      ranerna att söka sig tili rehabilitering. Lagen
908: av riksdagsledamot Mäkelä undertecknade              erbjuder bl.a. en möjlighet för hälsovårds-
909: spörsmål nr 4:                                       nämnden att överföra beslutanderätt på en
910:                                                      underlydande tjänsteman och att därigenom
911:          Är Regeringen medveten om att det
912:                                                      minska på byråkratin vid ansökningsförfaran-
913:        våliar flera äldre veteraner problem att
914:                                                      det.
915:        skriftligt ansöka om rehabilitering och
916:                                                         Ansökan om rehabilitering av frontveteraner
917:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
918:                                                      görs med en blankett som faststälits av olycks-
919:        ta för ändring av lagen så att situatio-
920:                                                      fallsverket. På ansökningsblanketten skall sö-
921:        nen upphjälps?
922:                                                      kanden fylla i bara sina personuppgifter och sin
923:                                                      adress, sin närmaste anhörigas namn och
924:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
925:                                                      adress samt numret på sitt frontmannatecken
926: samt anföra följande:
927:                                                      eller motsvarande teeken och militärdistriktet.
928:    Frontveteraner kan få rehabilitering med             Initiativet tili rehabilitering kan också göras
929: stöd av lagen om rehabilitering av frontvetera-      av en anhörig tili veteranen, en läkare vars
930: ner (1184/88). Enligt förordningen om rehabi-        patient han är elier t.ex. personalen vid hälso-
931: Iitering av frontveteraner (1348/88) görs ansö-      vårdscentralen eller någon annan myndighet.
932: kan om rehabilitering hos hälsovårdsnämnden i        Dessutom hjälper de lokala veteranorganisatio-
933: den kommun där frontveteranen är bosatt.             nerna i allmänhet frontveteranerna.
934:    Det har ständigt funnits fler sökande tili           I detta skede anser social- och hälsovårds-
935: rehabilitering av frontveteraner än vad det med      ministeriet att ett förfarande med ansökan som
936: det anslag som reserverats för ändamålet varit       sker i förväg behövs i fråga om rehabiliteringen
937: möjligt att skicka på rehabilitering. Eftersom       av frontveteraner, eftersom resurserna är be-
938: det inte finns tiliräckligt resurser, bör de som     gränsade i förhåliande tili det antal veteraner
939: önskar delta i rehabilitering sättas i prioritets-   som önskar rehabilitering. Åtminstone i de
940: ordning. För rehabiliteringen av veteraner har       större kommunerna skulie det, om ansöknings-
941: för år 1990 reserverats ett anslag om 118 milj.      förfarandet avskaffades, medföra praktiska
942: mk, med hjälp av vilket uppskattningsvis             svårigheter vid fördelningen av rehabiliterings-
943: 19 700 veteraner kan delta i rehabilitering.         platserna. Strävan har varit att göra förfaran-
944: Veteranerna från vinterkriget, av vilka den          det så enkelt som möjligt.
945: största delen deltog även i fortsättningskrigen,
946: beräknas uppgå tili 100 000-120 000.
947: 
948:      Helsingfors den 13 mars 1990
949: 
950:                                                                     Minister Tuulikki Hämäläinen
951:                                               1990 vp.
952: 
953: Kirjallinen kysymys n:o 5
954: 
955: 
956: 
957: 
958:                                  Mäkelä: Vanhustenhuollon kehittämiseksi tarvittavista toimenpi-
959:                                     teistä
960: 
961: 
962:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
963: 
964:    Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman         huksille voitaisiin taata asianmukainen hoito
965: on ottanut viime aikoina esille vanhusten oi-       heille parhaiten sopivassa paikassa. Asioiden
966: keusturvan Suomessa. Hänen mukaansa van-            hoito ei saisi missään tapauksessa jäädä pelkän
967: husten oikeusturva maassamme on varsin heik-        vapaaehtoisuuden tai kuntien hyväntahtoisuu-
968: ko. Vanhustenhuollossa on havaittavissa piir-       den varaan.
969: teitä, jotka eivät tänä päivänä enää kestä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
970: julkista tarkastelua.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
971:    Kansalaiset, jotka ovat maksaneet lähes 50       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
972: vuotta veroja, eivät läheskään aina saa tänä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
973: päivänä asianmukaista hoitopaikkaa. Useim-
974: mille muille kansalaisryhmille, kuten lapsille ja
975: opiskelijoille, on välttämättömät palvelut tur-                Onko Hallitus tietoinen vanhusten-
976: vattu lailla. Vanhustenhuolto näyttää kuitenkin             huollon tämänhetkisestä puutteellisesta
977: jääneen yksinomaan kuntien vapaaehtoisen toi-               tilasta, ja
978: minnan varaan. Tämän takia tulisi maahamme                     mihin toimiin se aikoo ryhtyä van-
979: saada pikaisesti luoduksi aukoton lainsäädäntö              hustenhuollon tehostamiseksi ja aukot-
980: vanhustenhuollon osalta niin, että kaikille van-            tomaksi saamiseksi maassamme?
981: 
982:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
983: 
984:                                             Tina Mäkelä
985: 
986: 
987: 
988: 
989: 200070S
990: 2                                      1990 vp. -    KK n:o 5
991: 
992: 
993: 
994: 
995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja terveydenhuollon yhteistyönä järjestettävä
997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päiväkeskustoiminta ja päiväsairaanhoito.
998: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            Vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukijärjes-
999: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         telmä on tarkoitettu päivittäistä, jatkuvaa apua
1000: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tarvitseville vanhuksille, joille voidaan maksaa
1001: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       kotihoidon tukea oman hoitajan palkkaami-
1002: kysymyksestä n:o 5:                                  seen.
1003:            Onko Hallitus tietoinen vanhusten-           Kotipalvelut ovat olleet yksi sosiaalihuollon
1004:         huollon tämänhetkisestä puutteellisesta      määrällisen kehittämisen painopisteistä. Koti-
1005:         tilasta, ja                                  palvelun henkilöstöstä valtaosa toimii nimen-
1006:            mihin toimiin se aikoo ryhtyä van-        omaan vanhustenhuollossa. Vanhusten kotipal-
1007:         hustenhuollon tehostamiseksi ja aukot-       veluita sekä kotisairaanhoitoa on lisätty iltai-
1008:         tomaksi saamiseksi maassamme?                sin, viikonloppuina ja pyhäpäivinä. Ympäri
1009:                                                      vuorokauden toimiva hälytysmahdollisuus jär-
1010:                                                      jestetään vanhuksille, joiden hoidon ja huollon
1011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarve sitä edellyttävät. Kotona asuvien vanhus-
1012: vasti seuraavaa:
1013:                                                      ten tilapäisen laitoshoidon turvaamiseksi van-
1014:    Vanhustenhuoltoa kehitetään Suomessa so-          hainkotien paikoista varataan 10 prosenttia
1015: siaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Van-        lyhytaikaiseen kuntouttavaan tai Osavuorokau-
1016: hustenhuollon tavoitteet ja toimintaperiaatteet      tiseen hoitoon. Vuonna 1987 kunnallisen ko-
1017: ilmenevät sosiaalihuoltolaista ja kansanterveys-     dinhoitoavun piirissä oli 157 000 yli 65-vuotias-
1018: laista. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on          ta, eli noin neljännes kaikista 65 vuotta täyt-
1019: sosiaalihuoltoon kuuluvina velvollisuuksinaan        täneistä. Kodinhoitoavun piirissä olevien osuus
1020: huolehdittava tarvittavien sosiaalipalvelujen        yli 65-vuotiaista on lisääntynyt lähes samassa
1021: järjestämisestä vanhusväestölle samalla tavoin       suhteessa kuin laitoshoidossa olevien osuus on
1022: kuin muillekin asukkailleen. Sosiaali- ja tervey-    pienentynyt.
1023: denhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa            Suomalainen vanhustenhuolto on perintei-
1024: kunnille annetaan suosituksia ja ohjeita van-        sesti ollut hyvin laitoshoitopainotteista. Avo-
1025: husten hoidon ja huolenpidon kehittämiseksi ja       huollon kehittymisen seurauksena laitospaikat
1026: turvaamiseksi. Lisäksi sosiaalihallituksen anta-     ovat kuitenkin vähentyneet. Tämä ei kuiten-
1027: massa yleiskirjeessä vanhustenhuollon kehittä-       kaan merkitse sitä, että vanhustenhuoltoa ke-
1028: misestä sekä sosiaalihallituksen ja lääkintöhal-     hitettäessä avo- ja laitoshuolto olisivat vastak-
1029: lituksen yhteisesti laatimassa oppaassa Kunnan       kaisia tai kilpailevia palvelumuotoja. Vanhus-
1030: vanhustenhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon        tenhuollon palveluja kehitettäessä on pyrittävä
1031: yhteistyönä on esitetty sekä määrällisiä että        joustavuuteen ja tilanteen mukaisten ratkaisu-
1032: sisällöllisiä tavoitteita ja suosituksia vanhusten   jen kehittämiseen. Avohuollon palveluin tue-
1033: palveluiden kehittämiseksi ja monipuolistami-        taan vanhusten selviytymistä tutussa elinympä-
1034: seksi.                                               ristössä ja pyritään lykkäämään mahdollisim-
1035:    Vanhustenhuolto ja ikääntyville suunnatta-        man pitkälle pitkäaikaiseen laitoshuoltoon si-
1036: vien palvelujen kehittäminen on ollut sosiaali-      joittamista. Myös pitkäaikaisen laitoshoidon
1037: ja terveydenhuollon yhtenä painoalueena koko         tavoitteena on tarjota vanhuksille mahdollisim-
1038: 1980-luvun ajan. Vanhusten palveluiden järjes-       man kodinomainen ympäristö ja auttaa heitä
1039: tämisessä lähtökohtana on kaikkien avohuol-          tarvittaessa säännöllisesti ja ympärivuorokauti-
1040: lon palvelujen voimakas kehittäminen. Van-           sesti sekä tukea arkipäivän toiminnoissa.
1041: huksille tarkoitettuja avohuollon palvelumuo-           Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toimi-
1042: toja ovat muun muassa kotipalvelu, asumispal-        vat kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti työsken-
1043: velut, kotisairaanhoito ja terveyskeskusten lää-     nelleet erilaisten väestöryhmien hyvinvoinnin
1044: käri- ja sairaanhoitovastaanotot sekä sosiaali-      edistämiseksi ja epäkohtien poistamiseksi. Jär-
1045:                                       1990 vp. -    KK n:o 5                                     3
1046: 
1047: jestöillä on ollut julkisten palvelujen täydentä-   minnallisuutta, itsehoitoa ja omaishoitoa on
1048: jän rooli. Kansalaisjärjestöjen toteuttaman         tuettava. Toimikunnan käsityksen mukaan täs-
1049: vanhustyön lisäämistä ja kehittämistä on selvi-     sä toiminnassa järjestöjen rooli on keskeinen.
1050: tetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa   Tätä silmällä pitäen toimikunta on tehnyt
1051: toimikunnassa,        joka   jätti    mietintönsä   useita ehdotuksia muun muassa vanhusten
1052: 24. 10.1989. Toimikunnan tuli selvittää järjes-     asumispalvelujen kehittämisestä, vanhusten ko-
1053: töjen vanhustyön nykyinen laajuus ja toimin-        tipalvelujen ja kotisairaanhoidon kehittämises-
1054: nan vaikeudet sekä sen kehittämismahdollisuu-       tä, omaisten hoitotyön tukemisesta sekä va-
1055: det. Jotta vanhustenhuollossa ei tulevina vuo-      paaehtoistoiminnan kehittämisestä.
1056: sina jouduttaisi ylipääsemättömiin vaikeuksiin,        Toimikunnan mietintö on laajalla lausunto-
1057: on toimikunnan mukaan sekä olemassa olevia          kierroksella,   jonka     määräaika     päättyy
1058: että uusia voimavaroja suunnattava lisäänty-        30. 3.1990. Lausuntokierroksen päätyttyä ryh-
1059: vässä määrin vanhustenhuoltoon ja vanhusten         dytään toimenpiteisiin toimikunnan ehdotusten
1060: palvelujen kehittämiseen. Vanhusten omaa toi-       edelleen kehittämiseksi.
1061: 
1062:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
1063: 
1064:                                                                  Ministeri Tuulikki Hämäläinen
1065: 4                                    1990 vp. -    KK n:o 5
1066: 
1067: 
1068: 
1069: 
1070:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1071:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        öppna vården är bl.a. hemservice, boendeser-
1072: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        vice, hemsjukvård och läkar- och sjukvårdsmot-
1073: av den 6 februari 1990 tili vederbörande med-      tagningar vid hälsovårdscentralerna samt dag-
1074: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    centralverksamhet och dagsjukvård, vilka ord-
1075: av riksdagsledamot Mäkelä undertecknade            nas som ett samarbete mellan social- och
1076: spörsmål nr 5:                                     hälsovården. Systemet med stöd för vård av
1077:                                                    åldringar och handikappade i hemmet är avsett
1078:           Är Regeringen medveten om det rå-        för sådana åldringar som är i behov av daglig
1079:                                                    kontinuerlig hjälp och tili vilka kan betalas
1080:        dande otillfredsställande läget inom åld-
1081:                                                    hemvårdsstöd för avlönande av en egen skötare.
1082:        ringsvården och vilka åtgärder ämnar
1083:        den vidta för att åldringsvården i vårt        Hemservicen är ett av de viktigaste arbets-
1084:        land skall kunna effektiveras och byg-      områdena vid ett kvantitativt utvecklande av
1085:        gas ut så att den täcker hela landet?       socialvården. Flertalet av de anställda inom
1086:                                                    hemservicen arbetar uttryckligen inom åldrings-
1087:                                                    vården. Hemservicen och hemsjukvården för
1088:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       åldringar har ökats om kvällarna samt under
1089: samt anföra följande:
1090:                                                    veckosluten och helgdagarna. En alarmerings-
1091:    Åldringsvården utvecklas i Finland i samar-     möjlighet dygnet runt ordnas för åldringar
1092: bete mellan social- och hälsovården. Målen och     vilkas vård och omsorg är beroende av en
1093: verksamhetsprinciperna för åldringsvården          sådan. För tryggandet av tillfällig anstaltsvård
1094: framgår av socialvårdslagen och folkhälsola-       för åldringar som bor hemma reserveras 10
1095: gen. Enligt socialvårdslagen skall en kommun       procent av platserna vid åldringshemmen för
1096: såsom tili socialvården hörande skyldigheter       kortvarig rehabiliterande vård eller vård under
1097: ombesörja att nödvändiga socialserviceformer       en del av dygnet. År 1987 omfattade den
1098: anordnas för åldringarna på samma sätt som         kommunala hemvårdshjälpen !57 000 personer
1099: för de övriga invånarna. 1 de riksomfattande       över 65 år, dvs. ca en fjärdedel av alla som fyllt
1100: planerna för anordnande av social- och hälso-      65 år. Andelen personer som berörs av hem-
1101: vården ges kommunerna rekommendationer             vårdshjälp bland dem som har fyllt 65 år har
1102: och anvisningar för utvecklandet och tryggan-      ökat nästan i samma proportion som andelen
1103: det av åldringsvården och åldringsomsorgen. 1      personer i anstaltsvård har minskat.
1104: syfte att utveckla servicen för åldringar och         Åldringsvården i Finland har sedan gammalt
1105: göra den mångsidigare har det i socialstyrelsens   främst bestått av anstaltsvård. Tili följd av att
1106: cirkulär om utvecklandet av åldringsvården         den öppna vården utvecklats har anstaltsplat-
1107: samt i den av socialstyrelsen och medicinalsty-    serna dock reducerats. Detta innebär dock inte
1108: relsen gemensamt utarbetade handboken om           att den öppna vården och anstaltsvården skulle
1109: den kommunala åldringsvården som ett samar-        vara varandra motsatta eller konkurrerande
1110: bete mellan social- och hälsovården dessutom       serviceformer vid utvecklandet av åldringsvår-
1111: framförts såväl kvantitativa mål och rekom-        den. Då serviceformerna inom åldringsvården
1112: mendationer som sådana som hänför sig tili         utvecklas är det angeläget att försöka åstad-
1113: innehållet.                                        komma smidighet och lösningar som ifrågava-
1114:    Åldringsvården och utvecklandet av de ser-      rande situation förutsätter. Genom servicefor-
1115: viceformer som bör riktas tili åldrande personer   merna inom den öppna vården ges åldringarna
1116: har varit ett av social- och hälsovårdens mest     stöd så att de klarar sig i den invanda
1117: angelägna områden under hela 1980-talet. Ut-       livsmiljön och man försöker framskjuta place-
1118: gångspunkten för anordnandet av service för        ringen i långvarig anstaltsvård till ett så sent
1119: åldringar är föresatsen att kännbart utveckla      skede som möjligt. Målsättningen även för den
1120: samtliga serviceformer inom den öppna vården.      långvariga anstaltsvården är att erbjuda åld-
1121: För åldringar avsedda serviceformer inom den       ringarna en så hemlik miljö som möjligt och att
1122:                                       1990 vp. -    KK n:o 5                                        5
1123: 
1124: vid behov hjälpa dem regelbundet och dygnet         ringsvården under kommande år skali uppstå
1125: runt samt att ge stöd i de dagliga aktiviteterna.   oöverstigliga svårigheter, anser kommissionen
1126:    De medborgarorganisationer som verkar in-        att såväl existerande som nya resurser i alit
1127: om social- och hälsovårdssektorn har sedan          högre grad bör inriktas på åldringsvården och
1128: gammalt arbetat för tryggandet av olika be-         på ett utvecklande av serviceformer för åldring-
1129: folkningsgruppers välstånd och för avskaffan-       ar. Åldringarnas egen aktivitet, deras egenvård
1130: det av missförhålianden. Dessa organisationers      och närståendevården bör stödjas. Enligt kom-
1131: roli har varit att komplettera de offentliga        missionens uppfattning är organisationernas
1132: serviceformerna. Möjligheterna att öka och          roli i denna verksamhet av central betydelse.
1133: utveckla medborgarorganisationernas arbete          Med tanke på detta har kommissionen fram-
1134: för åldringar har utretts i en av social- och       lagt ett flertal förslag bl.a. tili utvecklande av
1135: hälsovårdsministeriet tillsatt kommission som       boende- och hemservice samt hemsjukvård för
1136: överlämnade sitt betänkande 24.10.1989. Kom-        åldringar, stödjande av de anhörigas vårdarbe-
1137: missionen hade tili uppgift att utreda den          te samt utvecklande av frivillig verksamhet.
1138: nuvarande omfattningen av organisationernas            Kommissionens betänkade har sänts ut för
1139: arbete för åldringar och svårigheterna inom         utlåtande och fristen utgår 30.3.1990. Därefter
1140: verksamheten samt möjligheterna att utveckla        kommer åtgärder att vidtas i syfte att vidareut-
1141: denna. För undvikande av att det inom åld-          veckla kommissionens förslag.
1142: 
1143:      Helsingfors den 13 mars 1990
1144: 
1145:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
1146:                                              1990 vp.
1147: 
1148: Kirjallinen kysymys n:o 6
1149: 
1150: 
1151: 
1152: 
1153:                                  Mäkelä: Huumeiden käytön rangaistavuuden muuttamista kos-
1154:                                      kevista suunnitelmista
1155: 
1156: 
1157:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1158: 
1159:    Huumeongelma on tällä hetkellä maailman-        vaamisesta hoitomahdollisuudella. Tällä tavoin
1160: laajuisesti eräs suurimpia uhkia ihmisten hyvin-   saataisiin Suomen lainsäädäntö paremmin kan-
1161: voinnille. Tämän takia lainsäädäntöä ollaan        sainvälistä kehitystä vastaavaksi eikä päinvas-
1162: useissa maissa muuttamassa siihen suuntaan,        toin vietäisi kehitystä taaksepäin maassamme.
1163: että myös huumeiden käyttö tulisi kriminalisoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1164: tavaksi. Tähän tähtääviä toimia on valmisteltu     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1165: mm. naapurimaassamme Ruotsissa ja useissa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1166: Euroopan maissa.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1167:    Tähän kansainväliseen kehitykseen verrattu-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1168: na on erittäin outoa se, että Suomessa on                 suunniteltu huumeiden käytön rangais-
1169: ehdotettu selvitettäväksi huumeiden käytön                tavuuden poistaminen maassamme on
1170: rangaistavuuden poistamista. Tätä ei voitane              vastoin kansainvälistä trendiä ja siitä on
1171: pitää kansainväliset esimerkit huomioon ottaen            vaarana aiheutua huumeongelman pa-
1172: kannatettavana ajatuksena. Tämän sijaan tulisi            heneminen maassamme?
1173: lainsäädäntöön saada lisäys rangaistuksen kor-
1174: 
1175:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
1176: 
1177:                                            Tina Mäkelä
1178: 
1179: 
1180: 
1181: 
1182: 200070S
1183: 2                                      1990 vp. -    KK n:o 6
1184: 
1185: 
1186: 
1187: 
1188:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1189:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lakivaliokunnan lausuma on menettänyt paljol-
1190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti merkitystään.
1191: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn                Kansainvälisessä kehityksessä ei ole yksise-
1192: kirjeenne n:o 30 ohella toimittanut valtioneu-       litteisesti havaittavissa huumausaineiden käy-
1193: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tön kriminalisoivaa kehityssuuntaa. On totta,
1194: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta          että Ruotsissa käyttö on hiljattain kriminalisoi-
1195: kirjallisesta kysymyksestä n:o 6:                    tu. Toisaalta taas esimerkiksi Yhdistyneessä
1196:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että         kuningaskunnassa pelkkää huumausaineiden
1197:        suunniteltu huumeiden käytön rangais-         käyttöä ei ole säädetty rangaistavaksi eikä
1198:        tavuuden poistaminen maassamme on             siellä ole suunnitelmia tilanteen muuttamiseksi.
1199:        vastoin kansainvälistä trendiä ja siitä on    Myöskään Wienissä 1988 hyväksytty uusi kan-
1200:        vaarana aiheutua huumeongelman pa-            sainvälinen huumausainekaupan vastainen
1201:        heneminen maassamme?                          yleissopimus ei edellytä huumausaineiden käy-
1202:                                                      tön säätämistä rangaistavaksi.
1203:                                                         Oikeusministeriön tiedossa on seikkoja, jotka
1204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
1205:                                                      puhuvat huumausaineiden käytön rangaista-
1206: taen seuraavaa:
1207:                                                      vuutta vastaan. Eduskunnan talousvaliokunta-
1208:    H uumausainerikoksia koskevilla rangaistus-       kin (TaVM n:o 9/1989 vp.) on kiinnittänyt
1209: säännöksillä pyritään estämään niitä sosiaalisia     huomiota siihen, että rangaistavuus voi vai-
1210: ja terveydellisiä haittoja, jotka johtuvat huu-      keuttaa hoitoon hakeutumista. Jos asianomai-
1211: mausaineiden käytöstä. Huumausainerangais-           nen ei tule toimeen ilman esimerkiksi päivit-
1212: tussääntöjen tehtävänä on myös ylläpitää yleis-      täistä huumausaineannosta, rangaistavuus mer-
1213: tä torjuvaa suhtautumista huumausaineisiin.          kitsee itse asiassa sairauteen verrattavan tilan
1214:    Voimassa olevan huumausainelain (41 /72)          rangaistavaksi määräämistä. Toisaalta voidaan
1215: 2 §:n mukaan huumausaineen hallussapito ja           katsoa, että käytön rankaiseminen rikkomuk-
1216: käyttö ovat rangaistavia huumausainerikoksi-         sena osoittaa huumausaineiden käytön pahek-
1217: na. Rangaistusuhka on sakkoa tai enintään            suttavuutta johtamatta kuitenkaan aina yksit-
1218: kaksi vuotta vankeutta.                              täistapauksissa kohtuuttomiin tuloksiin. Asial-
1219:    Lain säätäruisvaiheessa huumausaineiden           la ei ole välttämättä kovin suurta käytännön
1220: käytön kriminalisointi aiheutti paljon keskus-       merkitystä, koska useamman käyttökerran
1221: telua: hallituksen esityksessä n:o 128/1970 vp.      edellyttämän huumausaine-erän hallussapito
1222: ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o 12/1971         olisi joka tapauksessa rangaistavaa.
1223: vp. huumausaineiden käyttöä ei esitetty ran-             Rikosoikeuskomitean       (Komiteanmietintö
1224: gaistavaksi. Lakivaliokunta kuude.n jäsenen jät-     1976:72) runkosuunnitelmassa kaavailtiin alko-
1225: täessä eriävän mielipiteen painotti ennalta eh-      holi- ja huumausainerikoksista muodostetta-
1226: käiseviä syitä ja päätyi toiselle kannalle. Valio-   vaksi rikoslakiin luku, joka sisältäisi myös
1227: kunta totesi kuitenkin lausunnossaan: "Huu-          huumausaineiden käyttöä koskevan kriminali-
1228: mausaineen luvattoman käytön kriminalisoin-          soinnin.
1229: nista päättäessään valiokunta on ottanut huo-           Rikoslain kokonaisuudistusta valmistellaan
1230: mioon, että henkilöihin, jotka pitävät               parastaikaa oikeusministeriön asettamassa ri-
1231: huumausainetta hallussaan ainoastaan omaa            koslakiprojektissa. Projektin johtoryhmä on
1232: käyttöään varten tai vain käyttävät sitä, olisi      asettanut työryhmän valmistelemaan huumaus-
1233: sovellettava ... säännöksiä ilmoittamatta, syyt-     ainelainsäädännön rangaistussääntelyä yhteis-
1234: tämätiä ja tuomitsematta jättämisestä." Oi-          pohjoismaisen linjan mukaisesti. Näitä rikoksia
1235: keuskäytännössä aluksi noudatettiinkin tätä          koskevien säännösten käsittely on hiljattain
1236: lausumaa jättämällä pelkkään käyttöön syyllis-       alkanut työryhmässä.
1237: tyneet joko syyttämätiä tai rangaistukseen tuo-         Huumausaineiden käytön rangaistavuuden
1238: mitsematta. Myöhemmin oikeuskäytännössä              poistamista koskevaa nimenomaista ehdotusta
1239:                                       1990 vp. -    KK n:o 6                                     3
1240: 
1241: tai siihen liittyviä huumausaineiden käyttäjien     rangaistussäännösten uudistamista koskeva
1242: hoitovelvoitteita ei ole vielä pohdittu oikeusmi-   hallituksen esitys tullaan antamaan eduskun-
1243: nisteriössä. Rikoslakiprojekti selvittää aika-      nalle rikoslakiprojektin ehdotuksen valmistut-
1244: naan kysymyksen, jonka jälkeen huumausaine-         tua ja sen oltua lausuntokierroksella.
1245: 
1246:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1990
1247: 
1248:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
1249: 4                                      1990 vp. -    KK n:o 6
1250: 
1251: 
1252: 
1253: 
1254:                               Till Riksdagens Herr Talman
1255:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Om man ser på den internationelia utveck-
1256: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          lingen kan man inte entydigt märka någon
1257: nr 30 av den 6 februari 1990 tili vederbörande       utvecklingstendens för en kriminalisering av
1258: medlem av statsrådet översänt avskrift av            narkotikabruk. Det är sant att man i Sverige
1259: följande av riksdagsman Tina Mäkelä under-           nyligen kriminaliserat bruket av narkotika. Å
1260: tecknade spörsmål nr 6:                              andra sidan har man t.ex. i Förenade konunga-
1261:                                                      riket inte stadgat att narkotikabruk skali vara
1262:          Är Regeringen medveten om att den
1263:                                                      straffbart och där finns inga planer på att
1264:        planerade dekriminaliseringen av nar-
1265:                                                      ändra situationen. Den nya internationella
1266:        kotikabruk strider mot den internatio-
1267:                                                      konventionen mot narkotikahande1 som god-
1268:        nelia trenden och att fara finns för att      känts i Wien år 1988 förutsätter inte heller att
1269:        detta leder tili att narkotikaproblemet
1270:                                                      narkotikabruk skali vara straffbart.
1271:        förvärras?
1272:                                                         Justitieministeriet har kännedom om om-
1273:                                                      ständigheter som ta1ar mot straffbarheten av
1274:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         narkotikabruk. Ä ven riksdagens ekonomiut-
1275: nadsfullt anföra följande:                           skott (EkUB nr 9/1989 rd.) har fäst uppmärk-
1276:     Straffstadgandena om narkotikabrott syftar       samhet vid att straffbarheten kan göra det
1277: tili att förhindra sociala olägenheter och men       svårare för personen i fråga att uppsöka vård.
1278: för hälsan som beror på narkotikabruk. En            Om vederbörande inte k1arar sig utan t.ex. sin
1279: uppgift för straffstadgandena om narkotika är        dagliga narkotikaranson, innebär straffbarhe-
1280: även att upprätthålla en alimänt fördömande          ten i själva verket att man ådömer straff för ett
1281: instälining till narkotika.                          tilistånd som liknar sjukdom. A andra sidan
1282:     Enligt 2 § i gäliande narkotikalag (41 /72) är   kan man anse att man genom att bestraffa
1283: innehav och användning av narkotika straff-          användningen visar på klandervärdheten med
1284: bart såsom narkotikabrott. Straffhotet är böter      narkotikabruk utan att det dock i enskilda fali
1285: elier fängelse i högst två år.                       leder tili oskäligt resultat. Saken har nödvän-
1286:     I lagstiftningsskedet väckte kriminaliseringen   digtvis inte så stor praktisk betydelse, eftersom
1287: av narkotikabruk mycket diskussion: i rege-          innehav av ett narkotikaparti vilket förutsätter
1288: ringens proposition nr 128/1970 rd. och i            upprepad användning i varje fali är straffbart.
1289: ekonomiutskottets betänkande nr 12/1971 rd.             1 strafflagskommittens (Kommittebetänkan-
1290: föreslogs att narkotikabruk inte skulie bli          de 1976:72) stomplan planerade man att i
1291: straffbart. Lagutskottet betonade förebyggande       strafflagen införa ett kapitel om alkohol- och
1292: skä1 och kom tili en annan ståndpunkt medan          narkotikabrott, som också skulie innehålia en
1293: sex medlemmar anmälde en avvikande mening.           kriminalisering av bruket av narkotika.
1294: Utskottet konstaterade dock i sitt utlåtande:           En totalreform av strafflagen bereds som
1295: "Då utskottet fattat beslut om krimina1isering       bäst i strafflagsprojektet som tillsatts av justi-
1296: av o1ovligt brukande av narkotiskt ämne, har         tieministeriet. Projektets ledningsgrupp har till-
1297: det beaktat att de i . .. ingående stadgandena       satt en arbetgrupp för att bereda en reglering
1298: om avstående från att anmä1a, åtala och döma         av straffen i samband med narkotikalagstift-
1299: tili straff borde tiliämpas på personer, vilka       ningen enligt nordiska riktlinjer. Behandlingen
1300: innehar narkotika enbart för eget bruk elier         av stadgandena om dessa brott har nyligen
1301: vi1ka endast brukar dylika ämnen." 1 rättsprax-      påbörjats i arbetsgruppen.
1302: is iakttogs tili en början detta yttrande genom         Ett uttryckligt förslag om att slopa straffbar-
1303: att man avstod från att åtala eller döma till        heten för narkotikabruk elier en därmed sam-
1304: straff personer som enbart gjort sig sky1diga tili   manhängande vårdskyldighet för de som an-
1305: användning. 1 senare rättspraxis har lagutskot-      vänder narkotika har ännu inte dryftats inom
1306: tets yttrande förlorat mycket av sin betyde1se.      justitieministeriet. Strafflagsprojektet utreder
1307:                                        1990 vp. -    KK n:o 6                                      5
1308: 
1309: frågan i sinom tid. Efter att strafflagsprojektets   gäller en reform av straffstadgandena om nar-
1310: förslag blivit färdigt och efter att det har varit   kotika att avlåtas tili riksdagen.
1311: på remiss kommer en regeringsproposition som
1312: 
1313:     Helsingfors den 26 februari 1990
1314: 
1315:                                                                 1ustitieminister Matti Louekoski
1316:                                              1990 vp.
1317: 
1318: Kirjallinen kysymys n:o 7
1319: 
1320: 
1321: 
1322: 
1323:                                 Mäkelä: Ydinvoiman käyttöön liittyvän valvonnan tehostami-
1324:                                     sesta
1325: 
1326: 
1327:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1328:    Ulkomailta kuuluu jatkuvasti tietoja toimin-   tä, että myös Suomeen on suuntautunut ra-
1329: nassa olevien ydinvoimaloiden vakavista käyt-     dioaktiivista säteilyä. Usein tieto näistä on
1330: töhäiriöistä ja niiden salaamisesta. Varsinkin    tullut Ruotsin kautta. Tätä voidaan pitää
1331: itäblokin maista on niiden yhteiskunnallisten     kansalaisten turvallisuuden kannalta arvelutta-
1332: olojen vapauduttua tullut tietoja viimeisten      vana, sillä oletettavaa olisi, että maamme or-
1333: kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneista         ganisoitu pelastusjärjestelmä pystyisi ennen ul-
1334: vakavista ydinvoimaloiden käyttöhäiriöistä,       komaisia tietotoimistoja kertomaan maatamme
1335: jotka ovat aiheuttaneet jopa ihmishenkien me-     kohdanneesta radioaktiivisesta saastelaskeu-
1336: netyksiä ja vakavaa vaaraa niin oman maan         masta. Mikäli asiantilaan ei saada korjausta,
1337: kuin naapurimaidenkin kansalaisille. Salaamis-    häipyy kansalaisilta viimeinenkin luottamus
1338: ta on voitu pitää jopa enemmän sääntönä kuin      maamme Säteilyturvakeskuksen ja valvontaor-
1339: poikkeuksena. Tämä sama käytäntö on pätenyt       ganisaation toimintakykyyn.
1340: myös Länsi-Euroopan maihin.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1341:    Oletettavaa on kansainvälisen esimerkin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1342: pohjalta se, että myös Suomessa ydinvoimalois-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1343: sa on tapahtunut useampia vakavia tai vähem-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1344: män vakavia käyttöhäiriöitä kuin mistä julki-
1345: suuteen on kantautunut tietoja. Tämä on kui-
1346: tenkin kansalaisten turvallisuuden kannalta                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1347: erittäin vaarallista. Tämän takia tulisi maa-             puolueettoman ja riippumattoman tut-
1348: hamme pikaisesti saada puolueeton ja riippu-              kimuselimen perustamiseksi tarkasta-
1349: maton tutkijalautakunta, joka selvittäisi, onko           maan maamme ydinvoimalat pyrkimyk-
1350: suomalaisissa ydinvoimaloissa vastaavaa salaa-            senään saada selville se, onko niissä
1351: mista tapahtunut. Ainoastaan näin menettele-              tapahtunut ulkomailla paljastuneiden
1352: mällä voisivat suomalaiset ydinvoimalat saada             toimintahäiriösalailujen kaltaisia käyt-
1353: puhtaat paperit ja todistaa toimivansa terveem-           töhäiriöitä, ja
1354: mällä periaatteella kuin ulkomaiset vastaavat                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1355: energiantuotantolaitokset.                                Suomeen suuntautuneiden ydinsaaste-
1356:    Useita kertoja on julkisuuteen saatu tietoja           laskeumien entistä varhaisemmaksi to-
1357:  ulkomailta kantautuneiden uutisten avulla sii-           teamiseksi ja väestölle tiedottamiseksi?
1358:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
1359: 
1360:                                             Tina Mäkelä
1361: 
1362: 
1363: 
1364: 
1365: 2000705
1366: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 7
1367: 
1368: 
1369: 
1370: 
1371:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ym. valvontaan liittyvissä kysymyksissä; erityi-
1373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen tärkeänä kohteena on Säteilyturvakeskuk-
1374: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           sen suorittama turvallisuusmääräysten ja -vaa-
1375: kirjeenne n:o 31 ohella toimittanut valtioneu-      timusten kehittämistyö. Y dinturvallisuusneu-
1376: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vottelukunta käsittelee myös ydinvoimalaitos-
1377: kansanedustaja Mäkelän näin kuuluvasta kir-         ten turvallisuuden kannalta merkittäviä tapah-
1378: jallisesta kysymyksestä n:o 7:                      tumia ja asioita.
1379:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Ydinturvallisuusneuvottelukunta jaostoineen
1380:                                                     edustaa Suomessa korkeinta tieteellistä, teknis-
1381:        puolueettoman ja riippumattoman tut-
1382:        kimuselimen perustamiseksi tarkasta-         tä ja hallinnollista asiantuntemusta ydinener-
1383:        maan maamme ydinvoimalat pyrkimyk-           gian käytön turvallisuusvalvontaan liittyvissä
1384:                                                     kysymyksissä. Neuvottelukunnassa tai sen jaos-
1385:        senään saada selville se, onko niissä
1386:                                                     toissa ei ole ydinvoimayhtiöiden eikä muiden-
1387:        tapahtunut ulkomailla paljastuneiden
1388:                                                     kaan yritysten edustajia.
1389:        toimintahäiriösalailujen kaltaisia käyt-
1390:        töhäiriöitä, ja                                 Edellä olevan perusteella katson, ettei kysy-
1391:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       myksessä esitettyä tutkijalautakuntaa ole tar-
1392:        Suomeen suuntautuneiden ydinsaaste-          peen perustaa. Tällaisen uuden elimen perusta-
1393:        laskeumien entistä varhaisemmaksi to-        minen merkitsisi päällekkäistä toimintaa.
1394:        teamiseksi ja väestölle tiedottamiseksi?        Suomessa on käytössä säteilynvalvontaverk-
1395:                                                     ko, jonka toimintaan osallistuvat sisäasiainmi-
1396:                                                     nisteriö, pääesikunta, Säteilyturvakeskus, Ilma-
1397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
1398:                                                     tieteen laitos ja seismologian laitos. Säteilyn-
1399: taen seuraavaa:
1400:                                                     valvontaverkkoon kuuluu tällä hetkellä noin
1401:    Jo Suomen ensimmäisen ydinvoimalaitosyk-         450 säteilynvalvonta-asemaa. Suomen säteilyn-
1402: sikön, Loviisa 1:n, käyttöönotosta lähtien Sä-      valvontaverkko on toimintavalmiudessa jo nor-
1403: teilyturvakeskus on raportoinut säännöllisesti      maalioloissa, jolloin valvontaan osallistuu noin
1404: ilmestyvissä neljännesvuosiraporteissaan kaikis-    150 jatkuvasti toimivaa säteilynvalvonta-ase-
1405: ta turvallisuuden kannalta huomionarvoisista        maa. Asemat kattavat koko maan alueen.
1406: ja muista merkittävistä käyttötapahtumista          Tarvittaessa valvontaa voidaan tehostaa tilan-
1407: Suomen ydinvoimalaitoksilla. Tärkeimmistä           teen vaatimuksien mukaan.
1408: häiriötapahtumista Säteilyturvakeskus on nel-          Säteilynvalvontaverkon toimintavalmius on
1409: jännesvuosiraporttien lisäksi tiedottanut julki-    nykyisellään kansainvälisesti korkea. Toiminta-
1410: suuteen erikseen. Vuodesta 1989 lähtien ydin-       valmiutta parannetaan edelleen hankkimalla
1411: voimalaitosten käytöstä on lisäksi tiedotettu       säteilynvalvontaverkon käyttöön automaattisia
1412: Säteilyturvakeskuksen       puhelintiedotuksessa.   säteilynvalvonta-asemia, joiden avulla tilanne-
1413: Säteilyturvakeskuksen lisäksi voimayhtiöt ovat      kuva saadaan nykyistä nopeammin tilannetta
1414: tiedottaneet julkisuuteen laitostensa käyttöhäi-    johtavalle viranomaiselle. Vuoden 1990 aikana
1415: riöistä harkitsemassaan laajuudessa.                sisäasiainministeriö hankkii 40 automaattista
1416:    Säteilyturvakeskus on riippumaton ydinener-      säteilynvalvonta-asemaa. Vuonna 1991 hanki-
1417: gian käytön turvallisuutta valvova viranomai-       taan suunnitelmien mukaan tämän lisäksi 27
1418: nen. Yhtenä tärkeänä osana puolueettomaan ja        automaattista säteilynvalvonta-asemaa. Auto~
1419: riippumattamaan valvontatehtävään kuuluu            maattiasemaverkoston laajuudeksi on suunni-
1420: käyttötapahtumien seuranta, niiden raportointi      teltu 72 asemaa.
1421: ja tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtyminen. Sä-       Suomen valvontajärjestelmä kykenee havait-
1422: teilyturvakeskuksen yhteydessä toimii valtio-       semaan maahamme saapuvat radioaktiiviset
1423: neuvoston asettama ydinturvallisuusneuvotte-        saasteet merkittävästi alhaisemmalla tasolla,
1424: lukunta, joka toimii asiantuntijaelimenä ydin-      kuin mikä vaatii suojelutoimenpiteitä.
1425: energian käytön turvallisuus-, ydinmateriaali-,        Suomen valvontajärjestelmä on yhtä herkkä
1426:                                       1990 vp. -      KK n:o 7                                      3
1427: 
1428: ja maantieteellisesti tiheämpi kuin muissa Poh-      86, ns. IAEA-yleissopimus), joka tehtiin Tsher-
1429: joismaissa. Se, mikä Pohjoismaa ensiksi havait-      nobyl-onnettomuuden jälkeen vuonna 1986.
1430: see radioaktiivisia aineita, riippuu siitä, mistä    Suomi on lisäksi täydentänyt IAEA-yleissopi-
1431: ilmansuunnasta ne kulkeutuvat. Pohjoismaiden         muksen järjestelyjä tekemällä kahdenväliset so-
1432: välillä on vuosia ollut käytäntö, että havain-       pimukset Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Neuvos-
1433: noista ilmoitetaan välittömästi toisille Pohjois-    toliiton kanssa ydinonnettomuuksia koskevista
1434: maille. Suomi on ollut yhtä lailla ensimmäinen       ilmoituksista ja ydinlaitoksia koskevasta tie-
1435: havainnon tekijä kuin Ruotsi, Norja tai jokin        donvaihdosta. Säteilyturvakeskus on sopinut
1436: muu maa.                                             asianomaisten      ulkomaisten    viranomaisten
1437:    21.12.1989 on allekirjoitettu sisäasiainminis-    kanssa näiden sopimusten toimeenpanoa kos-
1438: teriön, puolustusvoimien, Säteilyturvakeskuk-        kevista järjestelyistä.
1439: sen, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopis-        Pohjoismaiden ja Neuvostoliiton kanssa teh-
1440: ton seismologian laitoksen kesken pöytäkirja,        tyjen sopimusten mukaisesti on vaihdettu ydin-
1441: joka omalta osaltaan selkeyttää yhteistoimintaa      laitoksia ja niiden käyttötapahtumia koskevia
1442: ja tiedottamista. Tiedotusjärjestelyjen nopeutta     tietoja. Julkisuudessa esillä olleiden tapahtu-
1443: ja toimivuutta on kehitetty myös järjestämällä       mien yhteydessä on tietoja saatu myös sellai-
1444: asiasta viranomaisten ja tiedotusvälineiden          sista tapahtumista, jotka eivät varsinaisesti
1445: edustajille koulutustilaisuuksia ja harjoituksia.    kuulu sopimusten mukaan raportoitaviin ta-
1446:    Suomi on osapuolena ydinonnettomuuksien           pahtumiin.
1447: pikaista ilmoittamista koskevassa kansainväli-          Tehty kysymys ei näin ollen anna aihetta
1448: sessä sopimuksessa "Convention on Early No-          lisätoimenpiteisiin ydinonnettomuuksia koske-
1449: tification of a Nuclear Accident" (asetus 1017/      vissa Suomen kansainvälisissä järjestelyissä.
1450: 
1451:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
1452: 
1453:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
1454: 4                                       1990 vp. -    KK n:o 7
1455: 
1456: 
1457: 
1458: 
1459:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1460: 
1461:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gäller säkerhets-, kärnmaterials- o.a. övervak-
1462: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ning av kärnenergidriften. Särskilt viktigt är
1463: nr 31 av den 6 februari 1990 tili vederbörande        det utvecklingsarbete gällande säkerhetsbe-
1464: medlem av statsrådet översänt avskrift av             stämmelser och -krav som Strålsäkerhetscen-
1465: följande av riksdagsman Mäkelä underteckna-           tralen utför. Kärnsäkerhetsdelegationen be-
1466: de spörsmål nr 7:                                     handlar också händelser och saker som är av
1467:                                                       betydelse med tanke på säkerheten vid kärn-
1468:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1469:                                                       kraftverken.
1470:        vidta för att grunda ett opartiskt och
1471:        oberoende undersökningsorgan för att              Kärnsäkerhetsdelegationen och dess sektio-
1472:                                                       ner representerar den högsta vetenskapliga,
1473:        granska landets kärnkraftverk i syfte att
1474:                                                       tekniska och administrativa sakkunskapen i
1475:        utreda om det i dem har förekommit
1476:                                                       Finland i frågor som gäller övervakningen av
1477:        liknande hemlighållna driftsstörningar
1478:                                                       säkerheten vid kärnenergidriften. I delegatio-
1479:        som de som har avslöjats utomlands
1480:        och                                            nen och dess sektioner finns inga representan-
1481:                                                       ter för kärnkraftsbolagen eller andra företag.
1482:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1483:        ta för att radioaktivt nedfall på väg mot         På basis av ovanstående anser jag att någon
1484:        Finland tidigare än hittills skall kunna       undersökningsnämnd, såsom det föreslås i
1485:        upptäckas och befolkningen informeras          spörsmålet, inte behöver tillsättas. Ett sådant
1486:        om detta?                                      nytt organ skulle bara betyda att dess verk-
1487:                                                       samhet överlappade redan existerande organs.
1488:                                                          I Finland finns ett strålövervakningsnät i
1489:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1490:                                                       vars verksamhet inrikesministeriet, huvudsta-
1491: samt anföra följande:
1492:                                                       ben, Strålsäkerhetscentralen, Meteorologiska
1493:    Från och med ibruktagandet av den första           institutet och seismologiska institutet deltar. I
1494: kärnkraftverksenheten i Finland, Lovisa 1, har        strålövervakningsnätet ingår i detta nu ca 450
1495: Strålsäkerhetscentralen i sina rapporter, som         strålövervakningsstationer. Det finska strål-
1496: utkommer regelbundet en gång i kvartalet,             övervakningsnätet har verksamhetsberedskap
1497: meddelat allt sådant i anslutning tili driften i de   redan vid normala förhållanden, varvid ca 150
1498: finska kärnkraftverken som är av vikt med             kontinuerligt verkande strålövervakningsstatio-
1499: tanke på säkerheten och även i övrigt. Utöver         ner deltar i övervakningen. Dessa stationer
1500: detta har Strålsäkerhetscentralen i offentlighe-      täcker hela landet. Vid behov kan övervakning-
1501: ten dessutom särskilt informerat om de vikti-         en effektiveras i enlighet med situationens krav.
1502: gaste störningarna. Med början år 1989 har               Strålövervakningsnätets verksamhetsbered-
1503: uppgifter om driften i kärnkraftverken dess-          skap är i dagens läge internationellt sett hög.
1504: utom getts via Strålsäkerhetscentralens telefon-      Verksamhetsberedskapen förbättras fortsätt-
1505: information. Utöver Strålsäkerhetscentralen           ningsvis genom att automatiska strålövervak-
1506: har kraftbolagen, i den utsträckning de själva        ningsstationer anskaffas tili strålövervaknings-
1507: övervägt, informerat offentligheten om drifts-        nätets disposition. Med hjälp av dessa får
1508: störningar i sina kraftverk.                          berörda myndigheter snabbare än för närva-
1509:    Strålsäkerhetscentralen är en obunden myn-         rande en bild av läget. Under år 1990 kommer
1510: dighet som övervakar säkerheten vid kärn-             inrikesministeriet att anskaffa 40 automatiska
1511: energidriften. En viktig del av den opartiska         strålövervakningsstationer. Enligt planerna
1512: och oberoende övervakningen utgör uppfölj-            skall det dessutom år 1991 anskaffas 27 auto-
1513: ning av och rapportering om driften samt              matiska strålövervakningsstationer. Nätet med
1514: vidtagande av nödvändiga åtgärder. I sam-             automatiska stationer har planerats omfatta 72
1515: band med Strålsäkerhetscentralen verkar en av         stationer.
1516: statsrådet tillsatt kärnsäkerhetsdelegation, som         Det finska övervakningssystemet förmår
1517: fungerar som sakkunnigorgan i frågor som              upptäcka radioaktiva ämnen, som kommer in
1518:                                      1990 vp. -     KK n:o 7                                       5
1519: 
1520: över landet, i avsevärt mycket mindre mängder       tion on Early Notification of a Nuclear Acci-
1521: än vad som skulle kräva skyddsåtgärder.             dent" (förordning 1017/86; den s.k. IAEA-
1522:    Det finska övervakningssystemet är lika          konventionen) som ingicks år 1986 efter olyck-
1523: känsligt som och geografiskt tätare än syste-       an i Tjernobyl. Finland har dessutom komplet-
1524: men i det övriga Norden. Vilket nordiskt land       terat arrangemangen i IAEA-konventionen ge-
1525: som först observerar radioaktiva ämnen beror        nom att ingå bilatera1a avtal med Sverige,
1526: på från vilket väderstreck de kommer. De            Norge, Danmark och Sovjetunionen om anmä-
1527: nordiska länderna emellan har det i åratal varit    lan om kärnenergiolyckor och om informations-
1528: praxis att man omedelbart meddelar de andra         utbyte i fråga om kärnkraftverken. Strå1säker-
1529: länderna om sina iakttagelser. Finland har i        hetscentralen har med vederbörande utländska
1530: lika hög grad gjort den första upptäckten som       myndigheter kommit överens om de arrange-
1531: Sverige, Norge eller något annat land.              mang som gäller verkställandet av dessa avtal.
1532:    Den 21 december 1989 undertecknade inri-            I enlighet med de avtal som ingåtts med
1533: kesministeriet, försvarsmakten, Strålsäkerhets-     Norden och Sovjetunionen har upplysningar
1534: centralen, Meteorologiska institutet och Hel-       om kärnkraftverken och om händelser vid
1535: singfors universitets seismologiska institut ett    driften av dem utbytts. I samband med de
1536: protokoll som för sin del klargör samarbetet        händelser som debatterats i offentligheten har
1537: och informationen. Informationsarrangemang-         uppgifter också erhållits om sådana hände1ser
1538: en har också gjorts snabbare och funktionsdug-      som egent1igen inte hör tili dem som enligt
1539: ligare genom att utbildningsevenemang och           avtalen skall rapporteras.
1540: övningar har anordnats för myndigheternas              Sålunda ger spörsmå1et inte an1edning tili att
1541: och massmediernas representanter.                   vidta några tilläggsåtgärder i fråga om Fin-
1542:    Finland är part i konventionen om tidig          Iands internationella arrangemang gällande
1543: information vid kärnenergiolyckor "Conven-          kärnenergiolyckor.
1544: 
1545:     Helsingfors den 15 mars 1990
1546: 
1547:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
1548:                                               1990 vp.
1549: 
1550: Kirjallinen kysymys n:o 8
1551: 
1552: 
1553: 
1554: 
1555:                                  Rinne: Asuntolainojen korkojen alentamiseksi tarvittavista toi-
1556:                                      menpiteistä
1557: 
1558: 
1559:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1560: 
1561:    Asunto on välttämätön Suomen talvessa.           heistä on perheitä, joissa on lapsia. Levotto-
1562: Nuori tarvitsee asunnon itsenäistyäkseen.           muudet eivät ole vältettävissä, mikäli tilanteen
1563: Asuntopolitiikkamme on annettu markkinavoi-         sallitaan edelleen kärjistyä.
1564: mille, jolloin rikkaat ovat voineet keinottelun        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1565: avulla hyötyä miljardeja markkoja asunnontar-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
1566: vitsijoiden ja asukkaiden hädänalaisesta tilasta.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1567: Korkojen kalleuden takia pieni- ja keskituloiset    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1568: eivät enää kykene omalla työllään hankkimaan
1569: itselleen asuntoa.                                            Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
1570:    Osa on joutunut konkurssitilanteeseen nous-             litus aikoo ryhtyä asuntolainojen sietä-
1571: seiden asumiskustannustensa takia. Jos valtio-             mättömien korkokulujen alentamiseksi
1572: valta ei tule apuun, on edessä 30-luvun tilanne.           valtion suorana tukena tai verovähen-
1573: Kotinsa menettäneet ovat maantiellä. Valtaosa              nyksen kautta?
1574: 
1575:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
1576: 
1577:                                            Heikki Rinne
1578: 
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 200070S
1583: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 8
1584: 
1585: 
1586: 
1587: 
1588:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1589: 
1590:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asunnonostajien tilanteesta. Tällä tarkoitan
1591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      heitä, jotka ovat ostaneet uuden asunnon,
1592: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          mutta eivät saa vanhaa asuntoaan myydyksi
1593: kirjeenne n:o 32 ohella toimittanut valtioneu-     asuntokaupan hiljennyttyä. Tämän väliinpu-
1594: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       toajaryhmän ongelmat ovat seuraus edellä ku-
1595: kansanedustaja Heikki Rinteen näin kuuluvas-       vatuista, vapaarahoitteisilla asuntomarkkinoil-
1596: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 8:               la tapahtuneista äkillisistä muutoksista. Tällais-
1597:                                                    ten muutosten ennakoiminen on yksittäiselle
1598:           Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
1599:                                                    asunnonostajalle vaikeaa. Sen sijaan pankkien
1600:        litus aikoo ryhtyä asuntolainojen sietä-
1601:                                                    olisi asuntomarkkinoiden asiantuntijoina kyet-
1602:        mättömien korkokulujen alentamiseksi        tävä paremmin ennakoimaan muutoksia ja
1603:        valtion suorana tukena tai verovähen-       pyrittävä ennalta estämään ongelmien synty-
1604:        nyksen kautta?                              mistä. Samalla pankkien, jotka ovat hyötyneet
1605:                                                    asuntojen hintojen ja lainoituksen ennätysmäi-
1606:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sestä kasvusta, on myös kannettava vastuunsa
1607: vasti seuraavaa:
1608:                                                    syntyneistä ongelmista. Kyse ei kaiken kaik-
1609:    Pääosin rahamarkkinoiden vapautumisen           kiaan ole niin suuresta ryhmästä, etteivätkö
1610: seurauksena nostettujen asuntoluottojen määrä      pankit pystyisi näitä ongelmia hoitamaan. Kei-
1611: kasvoi vuonna 1986 myönnetystä 24 miljardista      noina voidaan käyttää laina-aikojen pidentä-
1612: markasta 48,6 miljardiin vuonna 1988. Voima-       mistä sekä korkojen pääomittamista ja niiden
1613: kas luotonannon kasvu näkyi erityisesti vapaa-     alentamista. Yksi keino on myös tehostaa
1614: rahoitteisten vanhojen asuntojen hinnoissa ja      toisen asunnon myyntiä tavanomaista edulli-
1615: tietyn viiveen jälkeen myös uustuotannon hin-      semmilla lainajärjestelyillä.
1616: tatasossa. Tämä nousukierre taittui viime syk-        Pankkiyhdistyksen        luotonantotoimikunta
1617: synä, jolloin asuntojen hinnat kääntyivät las-     onkin joulukuussa 1989 sopinut, että pankki-
1618: kuun asuntoluottojen korkotason noustua jyr-       ja asiakaskohtaisesti pyritään löytämään rat-
1619: kästi. Vapaarahoitteista asuntotuotantoa aloi-     kaisu asunnonostajien taloudellisiin vaikeuk-
1620: tetaan nyt myös huomattavasti vähemmän             siin tällaisissa kahden asunnon tilanteissa.
1621: kuin vuonna 1989. Vapaarahoitteisten asunto-       Pankkiyhdistyksen         luotonantotoimikunnan
1622: jen hintojen, korkotason ja asuntotuotannon        edustajat toistivat tämän kantansa ja valmiu-
1623: määrän jyrkät vaihtelut aiheuttavat ongelmia       tensa ongelmatilanteiden hoitamiseen ympäris-
1624: niin yksityisille talouksille kuin koko kansan-    töministeriössä 6.3.1990 käydyissä neuvotte-
1625: taloudellemme.                                     luissa.
1626:    Vapaarahoitteisten asuntojen korkea hinta-         Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämi-
1627: taso samanaikaisesti, kun asuntoluottojen ko-      nen ja asuntorahoituksen erottaminen muussa
1628: rot ovat ennätysmäisen korkealla, vaikeuttaa       luotonannossa tapahtuvasta heilahtelusta ovat
1629: yksityisten talouksien asunnon hankintaa.          ne keinot, joilla parhaiten turvataan asunto-
1630: Nuoret ensiasunnon hankkijat ovat edelleen         markkinoiden tasainen kehitys. Yhteiskunnan
1631: vaikeimmassa asemassa asuntomarkkinoilla.          on myös osaltaan kannettava vastuuta yksit-
1632: Hallitus onkin pyrkinyt suuntaamaan verotuk-       täisten kotitalouksien jouduttua asuntokaup-
1633: sen kautta annettavaa tukea erityisesti nuorille   pansa myötä ennalta arvaamattomiin taloudel-
1634: ottamalla käyttöön asuntovähennyksen, joka         lisiin vaikeuksiin. Tällöin luontevin avustus-
1635: yhdessä ASP-järjestelmän kanssa tehostaa           muoto on toimeentulotuki. Lisäksi verolaeissa
1636: olennaisella tavalla ensiasunnon hankkijoille      on mahdollisuus joko verovähennykseen tai
1637: annettavaa tukea.                                  verosta vapautumiseen, jos veronmaksukyky
1638:    Kenties eniten julkista keskustelua on käyty    on erityisistä syistä olennaisesti alentunut.
1639: ns. kahden asunnon loukkuun joutuneiden
1640:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
1641: 
1642:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
1643:                                      1990 vp. -    KK n:o 8                                       3
1644: 
1645: 
1646:                              Till Riksdagens Herr Talman
1647: 
1648:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lägenheter. Med detta avser jag dem som har
1649: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        köpt en ny lägenhet, men inte har fått sin
1650: nr 32 av den 6 februari 1990 tili vederbörande     gamla lägenhet såld tili följd av stagnationen i
1651: medlem av statsrådet översänt avskrift av          försäljningen av bostäder. Problemen, som
1652: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-        denna grupp som hamnat i trångmål har, är
1653: tecknade spörsmål nr 8:                            följden av de ovan beskrivna snabba föränd-
1654:                                                    ringarna på de fria bostadsmarknaderna. Det
1655:                                                    är svårt för den enskilde bostadsköparen att
1656:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1657:                                                    förutse dylika förändringar. 1 stäliet borde
1658:        vidta för att genom direkt stöd från
1659:                                                    bankerna, som är specialister på bostadsmark-
1660:        staten elier genom skattelättnader min-
1661:                                                    nadsfrågor, bättre kunna förutse förändringar
1662:        ska de olidligt höga ränteutgifterna för
1663:                                                    och sträva tili att förebygga uppkomsten av
1664:        bostadslån?                                 problem. Samtidigt måste bankerna, som dra-
1665:                                                    git nytta av bostadsprisernas och belåningens
1666:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        rekordartade höjning, också bära ansvar för de
1667: anföra följande:
1668:                                                    problem som uppstått. Det gälier i sista hand
1669:    Tili följd av att penningmarknaderna frigjor-   inte en så stor grupp människor, att bankerna
1670: des ökade summan för beviljade bostadslån          inte kunde sköta dessa problem. Metoder som
1671: från 24 miljarder mark under år 1986, tili 48,6    t.ex. förlängning av lånetiden, kapitalisering av
1672: miljarder mark år 1988. Den markanta ökning-       räntorna eller sänkning av räntorna är möjliga.
1673: en av kreditgivning kunde skönjas närmast i        Det vore också möjligt att effektivera försälj-
1674: priserna för gamla bostäder på den fria mark-      ningen av den andra lägenheten genom att
1675: naden och efter någon tid också i prisnivån för    skapa förmånliga lånevilikor.
1676: nyproduktionen. Denna prisernas spiralökning          Bankföreningens kreditgivningskommitte har
1677: avbröts senaste höst då bostadspriserna börja-     i december 1989 beslutat att en lösning på
1678: de sjunka tili följd av att räntenivån på          problemen som bostadsköpare i ekonomiskt
1679: bostadslånen stigit. Påbörjandet av nybyggnads-    trångmål mellan två lägenheter befinner sig i,
1680: produktionen på den fria marknaden är idag         borde lösas bank- och kundvis. Representan-
1681: betydligt mindre än 1989. De radikala fluktu-      terna för kreditgivningskommitten upprepade i
1682: ationerna i priser, räntenivå och antal bostäder   förhandlingar som fördes i miljöministeriet den
1683: på den fria marknaden förorsakar problem           6 mars 1990, denna sin ståndpunkt och för-
1684: både för enskilda hushåli och hela vår natio-      klarade sig vara beredda att sköta problemen.
1685: nalekonomi.                                           Genom att öka produktionen av tili sitt pris
1686:    Den höga prisnivån på den fria marknadens       skäliga bostäder och genom att skilja bostads-
1687: bostäder, samtidigt som räntorna för bostads-      finansieringen från fluktuationer som andra
1688: lånen är rekordhöga, gör det svårt för enskilda    former av belåning är bundna vid, säkrar man
1689: hushåli att köpa bostad. Unga som skali köpa       bäst en jämn utveckling inom bostadsmarkna-
1690: sin första bostad är fortfarande i den svåraste    derna. Samhäliet bör också för sin del bära
1691: situationen på bostadsmarknaderna. Regering-       ansvar för de enskilda hushåll, som i samband
1692: en har därför strävat tili att genom beskatt-      med bostadsaffärer råkat i på förhand oanade
1693: ningsåtgärder stöda specielit de unga genom att    ekonomiska svårigheter. Den mest naturliga
1694: ta i bruk ett bostadsavdrag, som tillsammans       stödformen i dylika situationer är utkomst-
1695: med BSP-systemet i avsevärd grad ökar stödet       skydd. Förutom detta möjliggör skattelagarna
1696: för den som köper sin första lägenhet.             endera skattelättnader elier befrielse från be-
1697:    J offentligheten har det kanske diskuterats     skattning om förutsättningarna för skattebetal-
1698: mest om dem som har faliit i klyftan melian två    ning av specielia skäl avsevärt försämrats.
1699: 
1700:      Helsingfors den 9 mars 1990
1701: 
1702:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
1703:             1
1704: 
1705:             1
1706: 
1707: 
1708: 
1709: 
1710:         1
1711: 
1712:         1
1713: 
1714: 
1715: 
1716: 
1717:     1
1718: 
1719:     1
1720: 
1721: 1
1722: 
1723: 1
1724:                                                 1990 vp.
1725: 
1726: Kirjallinen kysymys n:o 9
1727: 
1728: 
1729: 
1730: 
1731:                                    Kohijoki: Lyijyttömän bensiinin hinnan alentamisesta
1732: 
1733: 
1734:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1735: 
1736:    Kuluvan vuoden, 1990, alussa toteutettua           niin suurena, että sen seurauksena lyijyttömän
1737: bensiinin hinnan korotusta on julkisuudessa           bensiinin käytön lisääntyminen ei jatkukaan
1738: voimakkaasti arvosteltu. Ennätysmäisen kor-           toivotulla tavalla. Jotta näin ei tapahtuisi ja
1739: kea yhdellä kerralla tapahtunut polttoaineve-         jotta autojen saastepäästöjen vähentämistä voi-
1740: ron korotus vaikutti kuluttajahintoihin niin,         taisiin nopeuttaa, tulisi lyijyttömän bensiinin
1741: että autojen polttoaineena käytettävän bensii-        hintaa voida alentaa nykyisestä tasosta. Sen
1742: nin kuluttajahinnat nousivat noin 41 penniä           tulisi kuitenkin tapahtua lyijyllisen bensiinin
1743: litralta. Noin raju korotus kerralla nykyisessä       hintaa sen takia korottamatta. Kun polttoaine-
1744: talouspoliittisessa tilanteessa yllätti suuret jou-   veron korotuksen arvioidaan tuottavan valtiol-
1745: kot. Mutta erityisen suurena ja hankalana             le lisätuloa noin 1,2 miljardia markkaa vuodes-
1746: yllätyksenä suuret joukot ovat kokeneet sen,          sa, ei edellä esitetyn järjestelyn toteuttaminen
1747: että vastoin kansalaisten odotuksia myös lyi-         voi olla vaikeata.
1748: jyttömän bensiinin hinta nousi saman verran              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1749: kuin lyijyllisenkin. Odotukset, tiedottamisen ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1750: viranomaisten lausuntojenkin johdosta, ovat           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1751: olleet päinvastaisia. Haittaveroksi kutsutun ve-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1752: ron vaikutusten kansalaiset luulivat toteutuvan
1753: lyijyttömän bensiinin hinnan alenemisena lyi-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1754: jylliseen verrattuna.                                        siin lyijyttömän bensiinin hinnan alen-
1755:    Kovin monet saattavat kokea pettymyksen                   tamiseksi?
1756: 
1757:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1990
1758: 
1759:                                            Maunu Kohijoki
1760: 
1761: 
1762: 
1763: 
1764: 200070S
1765: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 9
1766: 
1767: 
1768: 
1769: 
1770:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1771:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markan lievennystä täysimääräiseen veroon
1772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       verrattuna.
1773: olette 7 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn              Arvioitaessa vuoden 1990 alussa toteutettuja
1774: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        moottoribensiinin veromäärien korotuksia on
1775: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       edellä mainitut autoverotuksessa ja moottori-
1776: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta     bensiinin verotuksessa ja kulutusrakenteessa
1777: kysymyksestä n:o 9:                                 tapahtuneet muutokset otettava huomioon.
1778:                                                       Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa toteute-
1779:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tut moottoribensiinin polttoaineveron korotuk-
1780:        siin lyijyttömän bensiinin hinnan alen-      set nostavat moottoribensiinin käyttäjän polt-
1781:        tamiseksi?                                   toainekustannuksia keskimäärin 6 prosentilla
1782:                                                     vuoden 1989 tasoon verrattuna. Kustannusten
1783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nousu kohdistuu voimakkaimpana lyijyllisen
1784: taen seuraavaa:                                     moottoribensiinin käyttäjiin.
1785:                                                        Ne autoilijat, jotka käyttivät lyijyllistä
1786:    Viime vuosina on valtiovallan toimenpitein       moottoribensiiniä vuoden 1989 alussa, maksoi-
1787: pyritty edistämään moottoribensiinin kulutus-       vat moottoribensiinin hintaan sisältyvää polt-
1788: rakenteen muuttamista ympäristöystävällisem-        toaineveroa tuolloin 122,81 penniä litralta.
1789: pään suuntaan sekä verotuksellisin että muin        Näitä autoilijoita oli noin 96 prosenttia kaikis-
1790: toimenpitein. Tällaisia toimenpiteitä ovat olleet   ta autoilijoista. Lähes 50 prosenttia näistä
1791: määräykset moottoribensiinin haitta-ainepitoi-      autoilijoista käyttää tällä hetkellä lyijytöntä
1792: suuksista ja ajoneuvokohtaisista päästörajoi-       moottoribensiiniä, jonka veron määrä on tällä
1793: tuksista. Näiden määräysten ohella on myös          hetkellä 1,28 markkaa litralta eli noin 5
1794: verotusta käytetty ympäristölle vähemmän hai-       penniä korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.
1795: tallisten polttoaineiden käytön edistämiseksi ja    Tällaisen keskivertokuluttajan polttoainekus-
1796: ajoneuvokannan muuttamiseksi vähemmän               tannukset nousevat kuluvan vuoden alussa
1797: saastuttavaksi. Polttoaineverotuksen alueella       toteutetun veron korotuksen seurauksena siten
1798: tämä on toteutettu alentamalla lyijyttömän          vain noin 100 markkaa vuodessa eli noin 1
1799: moottoribensiinin veroa 27 penniä litralta ja       prosentin. Reaalisesti tämä merkitsee polttoai-
1800: autoverotuksen alueella lieventämällä vähä-         neveron alentumista vuoden 1989 tasoon ver-
1801: päästöisten autojen autoveron määrää 4 500          rattuna.
1802: markkaa autoa kohti.                                   Lyijyllistä moottoribensiiniä edelleen käyttä-
1803:    Autoverotuksessa ja polttoaineverotuksessa       vien autoilijoiden polttoainevero nousi vuoden
1804: tehtyjen alennusten merkitys on huomattava.         1990 alussa sen sijaan 32,19 penniä litralta.
1805: Valtiovarainministeriön arvion mukaan auto-         Keskivertokuluttajalle korotus merkitsee noin
1806: veron vähennys alentaa auto- ja moottoripyö-        640 markan vuotuista lisäystä polttoainemenoi-
1807: räveron tuottoa noin miljardilla markalla vuo-      hin. Veron korotuksesta aiheutuva polttoaine-
1808: dessa silloin, kun alennettua autoveroa sovel-      kustannusten nousu on noin 10 prosenttia.
1809: letaan kaikkiin uusiin automalleihin.                  Kuluvan vuoden alussa toteutetuista moot-
1810:    Myös polttoaineverotuksen porrastuksen           toribensiinin veromäärien korotuksista huoli-
1811: merkitys on huomattava lyijyttömän moottori-        matta moottoribensiinin verotus on Suomessa
1812: bensiinin kulutusosuuden kasvaessa. Kuluvana        edelleen lievempää kuin EFTA-maissa ja Eu-
1813: vuonna lyijyttömän moottoribensiinin osuuden        roopan yhteisön alueella keskimäärin. Verojen
1814: arvioidaan nousevan lähes 60 prosenttiin moot-      osuus moottoribensiinin vähittäismyyntihinnas-
1815: toribensiinin kokonaiskulutuksesta sen oltua        ta oli Suomessa kuluvan vuoden tammikuussa
1816: vielä noin 4 prosenttia vuoden 1989 alussa.         noin 52-56 prosenttia. Vastaava osuus oli
1817: Lyijyttömän moottoribensiinin veron alennus         EFTA-maissa ja Euroopan yhteisön alueella
1818: merkitsee vuositasolla siten noin 500 miljoonan     noin 64---67 prosenttia. Myös markkamääräi-
1819:                                      1990 vp. -   KK n:o 9                                       3
1820: 
1821: sesti Suomessa voimassa olevat veromäärät         prosenttia. Suomessa vastaava veromäärien ero
1822: alittivat EFTA-maiden ja Euroopan yhteisön        on 21 prosenttia.
1823: alueen keskimääräisen verotason.                     Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
1824:    OECD:n vuonna 1988 tekemän selvityksen         että valtiovallan toimenpitein on tuettu voi-
1825: mukaan lyijyllisen ja lyijyttömän moottoriben-    makkaasti moottoribensiinin kulutusrakenteen
1826: siinin verotusta on porrastettu useissa OECD-     muuttamista vähemmän ympäristöhaittoja ai-
1827: maissa. Suomessa voimassa oleva 27 pennin         heuttavaan suuntaan. Kulutusrakenteessa on-
1828: suuruinen veroero on vertailumaiden suurin.       kin tapahtunut voimakas siirtyminen lyijyttö-
1829: Euroopan yhteisön komission vuoden 1989           män moottoribensiinin käyttöön. Kun lisäksi
1830: marraskuussa julkistamassa direktiiviehdotuk-     otetaan huomioon Suomessa käytössä olevan
1831: sessa lyijyttömän moottoribensiinin vero ehdo-    veroporrastuksen suuruus ja moottoribensiinin
1832: tetaan säädettäväksi 24 penniä litralta alhai-    verotuksen yleinen taso sekä yksityisautoilun
1833: semmaksi kuin muun moottoribensiinin polt-        voimakas kasvu, ei tässä tilanteessa näytä
1834: toainevero. Lyijyllisen moottoribensiinin veron   olevan perusteltua syytä ryhtyä verotuksellisiin
1835: vähimmäistasoksi ehdotetaan 1,62 markkaa lit-     toimenpiteisiin lyijyttömän moottoribensiinin
1836: ralta. Veromäärien ero olisi siten noin 17        hinnan alentamiseksi.
1837: 
1838:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
1839: 
1840:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
1841: 4                                     1990 vp. -    KK n:o 9
1842: 
1843: 
1844: 
1845: 
1846:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1847: 
1848:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på motorbensin som genomfördes vid ingången
1849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av 1990 måste ovan nämnda ändringar i
1850: av den 7 februari 1990 till vederbörande med-       bilbeskattningen och beskattningen av motor-
1851: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     bensin samt i användningen beaktas.
1852: av riksdagsman Kohijoki undertecknade spörs-           De höjningar av bränsleaccisen på motor-
1853: mål nr 9:                                           bensin som genomfördes i budgeten för 1990
1854:                                                     höjer bränslekostnaderna för den som använ-
1855:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i
1856:        syfte att sänka priset på blyfri motor-      der motorbensin med i medeltal 6 % jämfört
1857:        bensin?                                      med nivån år 1989. Kostnadsökningen drabbar
1858:                                                     kraftigast dem som använder blyhaltig motor-
1859:                                                     bensin.
1860:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1861:                                                        De bilister som vid ingången av 1989 använ-
1862: samt anföra följande:
1863:                                                     de blyhaltig motorbensin betalade då i brän-
1864:    Under de senaste åren har statsmakten både       sleaccis 122,81 penni per liter. Accisen ingick i
1865: med beskattningsåtgärder och andra åtgärder         motorbensinspriset. Dessa bilister utgjorde ca
1866: försökt främja en ändring av användningen av        96% av alla bilister. Närmare 50% av dessa
1867: motorbensin i en miljövänligare riktning. Dessa     bilister använder i dag blyfri motorbensin.
1868: åtgärder har omfattat föreskrifter om högsta        Accisen på den är för närvarande 1,28 mk per
1869: tillåtna halter av skadliga ämnen i motorbensin     liter, dvs. ca 5 penni högre än för ett år sedan.
1870: och om begränsning av utsläpp fordonsvis. Vid       Tili följd av höjningen av accisen i början på
1871: sidan av dessa föreskrifter har också beskatt-      innevarande år stiger en sådan genomsnittsför-
1872: ningen använts i syfte att främja användningen      brukares bränslekostnader sålunda ändast med
1873: av bränslen som är mindre skadliga för miljön       ca 100 mk per år, dvs. med ca 1 %. Reellt sett
1874: och få ett sådant fordonsbestånd som förore-        innebär detta en säkning av bränsleaccisen
1875: nar mindre. Med tanke på bränslebeskattning-        jämfört med nivån år 1989.
1876: en har detta genomförts genom att accisen på           Med tanke på de bilister som fortfarande
1877: blyfri motorbensin har sänkts med 27 penni per      använder blyhaltig motorbensin steg bränsleac-
1878: liter och med tanke på bilbeskattningen genom       cisen däremot med 32,19 penni per liter vid
1879: att bilskatten för bilar med låga halter av         ingången av 1990. För en genomsnittsförbru-
1880: utsläpp har lindrats med ett belopp av 4 500        kare innebär höjningen att de årliga bränsleut-
1881: mk per bil.                                         giftern ökar med ca 640 mk. Den ökning av
1882:    Sänkningarna av bilskatten och bränsleacci-      bränslekostnaderna som skattehöjningen med-
1883: sen har stor betydelse. Enligt finansministeriets   för är ca 10 %.
1884: uppskattning minskar sänkningen av bilskatten          Trots de höjningar av motorbensinaccisen
1885: intäkterna av bil- och motorcykelskatt med ca       som genomfördes vid ingången av innevarande
1886: 1 mrd. mk per år då den nedsatta bilskatten         år beskattas motorbensinen i Finland alltjämt
1887: tillämpas på alla nya bilmodeller.                  lindrigare än i EFT A-länderna och inom Eu-
1888:    Differentieringen av bränslebeskattningen får    ropeiska gemenskaperna i genomsnitt. 1 januari
1889: också en stor betydelse då användningen av          innevarande år var accisens andel av minutför-
1890: blyfri motorbensin ökar. Den blyfria motor-         säljningspriset på motorbensin i Finland ca
1891: bensinens andel beräknas stiga tili närmare         52-56%. 1 EFTA-länderna och inom EG var
1892: 60 % av den totala mängd motorbensin som            motsvarande andel ca 64---67 %. Accisbelop-
1893: används under innevarande år, medan den             pen i Finland understiger även uträknade i
1894: ännu vid ingången av 1989 var ca 4 %. På            mark den genomsnittliga accisnivån i EFTA-
1895: årsnivå innebär sänkningen av accisen på blyfri     länderna och inom EG.
1896: motorbensin sålunda en skattelättnad på ca             Enligt en utredning som OECD gjorde 1988
1897: 500 milj. mk jämfört med skatt tili fullt belopp.   har beskattningen av blyhaltig och blyfri mo-
1898: Vid bedömningen av de höjningar av accisen          torbensin differentierats i flera OECD-länder.
1899:                                        1990 vp. -    KK n:o 9                                      5
1900: 
1901: Den skatteskillnad på 27 penni som råder i           konstateras att en ändring av användningen av
1902: Finland är den största bland dem som jämför-         motorbensin i en riktning som medför mindre
1903: des. 1 ett direktivförslag som Europeiska ge-        miljöskador kraftigt har understötts genom
1904: menskapernas kommission utfärdade i novem-           statsmaktens åtgärder. Det har också skett en
1905: ber 1989 föreslås att accisen på blyfri motor-       kraftig övergång tili användning av blyfri mo-
1906: bensin skall fastställas tili ett belopp som är 24   torbensin. Då storleken på differentieringen av
1907: penni lägre per liter än bränsleaccisen på annan     accisen i Finland, den allmänna nivån på
1908: motorbensin. Den lägsta accisen på blyhaltig         motorbensinsaccisen samt den kraftiga ökning-
1909: motorbensin föreslås vara 1,62 mk per liter.         en av privatbilismen dessutom beaktas, tycks
1910: Accisbeloppens skillnad skulle då vara ca            det inte i detta skede vara motiverat att vidta
1911: 17%. 1 Finland är motsvarande skillnad 21 %.         beskattningsåtgärder i syfte att sänka priset på
1912:   På basis av vad som anförts ovan kan det           blyfri motorbensin.
1913: 
1914:      Helsingfors den 16 mars 1990
1915: 
1916:                                                                           Minister Ulla Puolanne
1917: 1
1918: 
1919: 1
1920: 
1921: 
1922:     1
1923: 
1924:     1
1925: 
1926: 
1927: 
1928:         1
1929: 
1930:         1
1931: 
1932: 
1933: 
1934: 
1935:             1
1936: 
1937:             1
1938: 
1939: 
1940: 
1941:                 1
1942: 
1943:                 1
1944: 
1945: 
1946: 
1947:                     1
1948: 
1949:                     1
1950:                                             1990 vp.
1951: 
1952: Kirjallinen kysymys n:o 10
1953: 
1954: 
1955: 
1956: 
1957:                                Aittoniemi: Lääkärissäkäynnistä aiheutuvien matkakustannusten
1958:                                    sairausvakuutuskorvauksista
1959: 
1960: 
1961:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1962: 
1963:    Yleisesti hyväksytty korvaus oman auton          Oman auton käytöstä maksettava korvaus ei
1964: käyttämisestä on 1,28 markkaa kilometriltä.      siis vastaa alkuunkaan matkasta aiheutuvia
1965: Kansaneläkelaitos maksaa kuitenkin lääkäris-     kustannuksia ja on epäsuhteessa yleisellä kul-
1966: säkäynnin yhteydessä oman auton käytöstä         kuneuvolla tapahtuvan matkustamisen kustan-
1967: korvausta vain 0, 75 markkaa kilometriltä. Jos   nuksiin.
1968: otetaan esimerkkinä käynti Ikaalisten kaupun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1969: gista Tampereen yliopistolliseen keskussairaa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1970: laan, matkan ollessa 100 kilometriä, Kansan-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1971: eläkelaitoksen maksama korvaus on 75 mark-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1972: kaa, josta omavastuuosuuden vähentämisen
1973: jälkeen jää käteen 15 markkaa. Kuitenkin, jos              Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
1974: esimerkiksi huoltaja kuljettaa lastaan tutki-            korottaa oman auton käyttämisestä lää-
1975: muksissa saman matkan yleistä kulkuneuvoa                kärissäkäynnin yhteydessä maksettavaa
1976: käyttäen, korvattavaksi summaksi muodostuu               korvausta todellisten kustannusten peit-
1977: yhteensä 102 markkaa, ja omavastuuosuuden                tämiseksi ja taloudellisesti oikeudenmu-
1978: vähentämisen jälkeen käteenjäävä osuus on 42             kaisen suhteen aikaansaamiseksi oman
1979: markkaa. Viimeksi esitetty laskelma sisältää             auton ja julkisen kulkuneuvon käyttä-
1980: lapsen ja huoltajan linja-automaksut sekä pai-           misen välillä?
1981: kallisen bussiliikenteen liput.
1982:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1990
1983: 
1984:                                        Sulo Aittoniemi
1985: 
1986: 
1987: 
1988: 
1989: 200070S
1990: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 10
1991: 
1992: 
1993: 
1994: 
1995:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1996:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     dellisista vakuutetulle aiheutuneista kustan-
1997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nuksista.
1998: olette 7 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            Oman auton käytöstä sairausvakuutuslain
1999: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      mukaisessa matkakorvauksessa on sovellettu
2000: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Kansaneläkelaitoksen hallituksen vahvistamaa
2001: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-    taksaa, joka on tällä hetkellä 75 pfkm. Taksa
2002: sesta kysymyksestä n:o 10:                        on vahvistettu vuonna 1983. Kansaneläkelaitos
2003:          Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa     ei ole toistaiseksi korottanut taksaa, koska sen
2004:                                                   katsotaan kattavan kohtuullisesti oman auton
2005:        korottaa oman auton käyttämisestä lää-
2006:        kärissäkäynnin yhteydessä maksettavaa      käyttökustannukset. Käyttökustannuksiin las-
2007:                                                   ketaan polttoaine-, auto- ja liikennevakuutus-,
2008:        korvausta todellisten kustannusten peit-
2009:                                                   säilytys-, rengas- sekä korjaus- ja huoltokus-
2010:        tämiseksi ja taloudellisesti oikeudenmu-
2011:                                                   tannukset.
2012:        kaisen suhteen aikaansaamiseksi oman
2013:                                                      Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
2014:        auton ja julkisen kulkuneuvon käyttä-
2015:                                                   taksapäätöksen tarkistaminen on ollut esillä
2016:        misen välillä?
2017:                                                   Kansaneläkelaitoksessa. Kansaneläkelaitos seu-
2018:                                                   raa käyttökustannusten kehitystä ja tekee esi-
2019:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2020:                                                   tyksen taksan tarkistamisesta tarpeen mukaan
2021: vasti seuraavaa:                                  Kansaneläkelaitoksen hallitukselle. Tällöin tu-
2022:    Sairausvakuutuslain perusteella korvataan      lee myös harkittavaksi, voitaisiinko vertailuko-
2023: tarpeelliset sairauden johdosta aiheutuneet       rotusperusteena aikaisempaa laajemmin käyt-
2024: matkakustannukset kokonaan siltä osin kuin        tää julkisen liikenteen maksujen nousua ja
2025: ne ylittävät säädetyn 30 markan omavastuu-        muussa liikenteessä tapahtunutta kustannuske-
2026: osuuden. Matkakorvaus lasketaan yleensä to-       hitystä.
2027:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
2028: 
2029:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
2030:                                      1990 vp. -    KK n:o 10                                        3
2031: 
2032: 
2033: 
2034: 
2035:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2036: 
2037:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 fråga om reseersättning enligt sjukförsäk-
2038: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        ringslagen för användningen av egen bil har en
2039: av den 7 februari 1990 tili vederbörande med-      taxa tillämpats som folkpensionsanstaltens sty-
2040: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande    relse fastställt och som för närvarande är 75
2041: av riksdagsman Aittoniemi undertecknade            p/km. Taxan har fastställts 1983. Folkpensions-
2042: spörsmål nr 10:                                    anstalten har än så länge inte höjt taxan,
2043:                                                    eftersom man anser att den skäligen täcker
2044:           Ämnar Regeringen inom den närmas-
2045:                                                    driftskostanderna för en egen bil. Tili driftskost-
2046:        te framtiden höja den ersättning som
2047:        betalas för användningen av egen bil i      nader räknas kostnader för bränsle, bil- och
2048:                                                    trafikförsäkringar, uppbevaring, däck samt för
2049:        samband med läkarbesök för att de
2050:                                                    reparationer och service.
2051:        verkliga kostnaderna skall täckas och
2052:                                                       Enligt en utredning från folkpensionsanstal-
2053:        för att ett ekonomiskt sett rättvist för-
2054:                                                    ten har justeringen av det beslut som gäller
2055:        hållande mellan användningen av egen
2056:                                                    taxan varit uppe för behandling vid folkpen-
2057:        bil och av ett allmänt kommunikations-
2058:                                                    sionsanstalten. Folkpensionsanstalten följer ut-
2059:        medel skall åstadkommas?
2060:                                                    vecklingen av driftskostnaderna och framlägger
2061:                                                    vid behov förslag för folkpensionsanstaltens
2062:   Såom svar på detta spörsmmål får jag
2063:                                                    styrelse om justering av taxan. 1 samband
2064: vördsamt anföra följande:
2065:                                                    härmed blir det även aktuellt att överväga om
2066:    Med stöd av sjukförsäkringslagen ersätts        det är möjligt att i större omfattning än tidigare,
2067: nödvändiga resekostnader, med anledning av         som jämförelsegrund för höjningen, utnyttja
2068: sjukdom, i sin helhet tili den del de överstiger   höjningen av avgifterna inom offentliga trafiken
2069: den stadgade självriskandelen om 30 mk. Re-        och kostnadsutvecklingen vad gäller den övriga
2070: seersättningen räknas i allmänhet ut på basis      trafiken.
2071: av de verkliga kostnader som åsamkas den
2072: försäkrade.
2073:     Helsingfors den 13 mars 1990
2074: 
2075:                                                Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
2076:                                              1990 vp.
2077: 
2078: Kirjallinen kysymys n:o 11
2079: 
2080: 
2081: 
2082: 
2083:                                  Laine: Vammaisten eläkehakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
2084: 
2085: 
2086:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2087: 
2088:   Maassamme on joukko vammaisia, jotka             voitaisiin sanotunkaltaisissa tapauksissa vält-
2089: työkyvyttömyyseläkkeen saatuaan ovat väliai-       tyä.
2090: kaisesti kuntouduttuaan pystyneet palaamaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2091: työelämään. Samalla he ovat menettäneet oi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2092: keuden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tervey-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2093: dentilan uudelleen heikentyessä on jälleen anot-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2094: tava työkyvyttömyyseläkettä. Anomus kiertää
2095: byrokratian rattaita ja päätös viipyy.                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2096:   Edellä kuvattu tapahtumasarja voi toistua               siin lievästi kehitysvammaisten ja mui-
2097: usein esim. lievästi kehitysvammaisten henkilöi-          den vastaavassa asemassa olevien työ-
2098: den kohdalla. Siksi tulisi kehittää menettely,            kyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyn
2099: joka olisi siinä määrin joustava, että työkyvyt-          nopeuttamiseksi tapauksissa, joissa työ-
2100: tömyyseläkkeen moninkertaiselta hakemiselta               kyvyttömyys toistuu?
2101:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
2102: 
2103:                                            Ensio Laine
2104: 
2105: 
2106: 
2107: 
2108: 200070S
2109: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 11
2110: 
2111: 
2112: 
2113: 
2114:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hakemusta. Selvityksestä tulisi käydä ilmi, mil-
2116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lä tavoin hakijan terveydentila on huonontunut
2117: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            sekä toisaalta hänen olosuhteissaan tapahtu-
2118: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         neet muutokset eläkkeen lakkauttamisen jäl-
2119: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        keen. Jos työkyvyttömyyseläkkeen lakkaami-
2120: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjal-       sesta on kulunut yli vuosi, eläkkeen saamiseksi
2121: lisesta kysymyksestä n:o 11:                         on tehtävä uusi hakemus.
2122:                                                         Uusi hakemus saattaa olla perusteltu mones-
2123:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2124:                                                      takin syystä. Vuoden tai pitempään kestäneen
2125:        siin lievästi kehitysvammaisten ja mui-
2126:                                                      työssäolojakson aikana vakuutetun olosuhteis-
2127:        den vastaavassa asemassa olevien työ-         sa on terveydentilan huonontumisen lisäksi
2128:        kyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyn         voinut tapahtua muutoksia, joilla on merkitys-
2129:        nopeuttamiseksi tapauksissa, joissa työ-
2130:                                                      tä eläkeasiaa käsiteltäessä. Vakuutetulle on
2131:        kyvyttömyys toistuu?
2132:                                                      saattanut syntyä oikeus sairausvakuutuslain
2133:                                                      mukaiseen päivärahaan, jos hän työkyvyttö-
2134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2135:                                                      myytensä päätyttyä on kyennyt tekemään työtä
2136: vasti seuraavaa:                                     12 kuukauden ajan. Ansiotulojen perusteella
2137:    Kysymyksessä tarkoitettujen henkilöiden elä-      määräytyvä sairauspäiväraha voi olla eläkettä
2138: keturva määräytyy pääsääntöisesti kansanelä-         edullisempi. Tavallisessa hakemusmenettelyssä
2139: kejärjestelmän kautta.                               oikeus sairauspäivärahaan selvitetään. Jos va-
2140:    Kansaneläkelain 35 §:n mukaan eläke myön-         kuutetulla on oikeus päivärahaan, eläkkeen
2141: netään hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkettä          maksaminen alkaa vasta päivärahakauden pää-
2142: varten tarvitaan tiedot muun muassa hakijan          tyttyä.
2143: terveydentilasta, ammatista ja ansiotuloista            Toisaalta voidaan todeta, että eläkehake-
2144: sekä niistä lääkäreistä, jotka ovat hakijaa          muksen täyttämisestä luopuminen ei kaikissa
2145: hoitaneet, tai sairaanhoitolaitoksista, joissa ha-   tapauksissa nopeuta asian käsittelyä, sillä elä-
2146: kija on ollut hoidettavana työkyvyttömyyden          kelaitoksen olisi viran puolesta hankittava tar-
2147: aiheuttaneen sairauden vuoksi. Hakemuksessa          vitsemansa tiedot, jollei vakuutettu niitä itse
2148: annetut tiedot on hakijan itsensä, holhoojan tai     toimita.
2149: edunvalvojan vahvistettava allekirjoituksella.          Eläkehakemusmenettelyn kehittäminen ja
2150:    Kansaneläkelaissa on jo varauduttu siihen,        eläkkeisiin liittyvä oikeusturvan tehostaminen
2151: että työkyvyttömyys voi toistua lyhyen ajan          ovat parhaillaan vireillä sosiaali- ja terveysmi-
2152: kuluessa. Kansaneläkelain 31 §:n 2 momentin          nisteriössä. Kun eri selvityselinten ehdotuksista
2153: mukaan Kansaneläkelaitos voi vuoden kulues-          saadut lausuntoyhteenvedot ovat valmistuneet,
2154: sa työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisesta           päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
2155: aloittaa sairauden pahentumisen vuoksi eläk-         Tässä yhteydessä on mahdollista ottaa huo-
2156: keen maksatuksen uudelleen riittäväksi katso-        mioon myös kysymyksessä esiintuodut näkö-
2157: mansa selvityksen perusteella ilman varsinaista      kohdat.
2158:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
2159: 
2160:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
2161:                                      1990 vp. -    KK n:o 11                                      3
2162: 
2163: 
2164: 
2165: 
2166:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2167: 
2168:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har förvärrats samt de förändringar som inträf-
2169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fat i hans levnadsförhållanden efter det att
2170: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-      pensionen indragits. Har över ett år förflutit
2171: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    från den tidpunkt då invaliditetspensionen in-
2172: av riksdagsman Ensio Laine undertecknade           dragits, skall en ny ansökan inlämnas för att
2173: spörsmål nr 11 :                                   pension skall kunna utgå.
2174:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             En ny ansökan kan vara motiverad av
2175:        vidta för att behandlingen av lindrigt      många orsaker. Under en arbetstidsperiod om
2176:        handikappades och därmed jämförbara         ett år eller mera har i den försäkrades ievnads-
2177:        personers ansökningar om invaliditets-      förhållanden kunnat inträffa även andra såda-
2178:        pension skall kunna påskyndas i sådana      na förändringar än ett försämrat hälsotillstånd
2179:        fall då arbetsoförmågan återkommer?         som är av betydelse då pensionsärendet be-
2180:                                                    handlas. Den försäkrade har kunnat förvärva
2181:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rätt tili dagpenning enligt sjukförsäkringslagen,
2182: samt anföra följande:                              om han efter det att hans invaliditet upphört
2183:                                                    har kunnat arbeta under en tid av 12 månader.
2184:    Pensionsskyddet för den berörda personka-       Den sjukpenning som fastställs på basis av
2185: tegorin regleras huvudsakligen genom folkpen-      förvärvsinkomsterna kan vara förmånligare än
2186: sionssystemet.                                     pensionen. Vid ett normalt ansökningsförfaran-
2187:    Enligt 35 § folkpensionslagen beviljas pen-     de utreds rätten tili sjukpenning. Har den
2188: sion på ansökan. För invaliditetspension be-       försäkrade rätt tili dagpenning, börjar utbetal-
2189: hövs uppgifter bl.a. om sökandens hälsotill-       ningen av pensionen först sedan dagpennings-
2190: stånd, yrke och förvärvsinkomster samt om de       perioden har löpt ut.
2191: läkare som har skött sökanden eller de sjuk-
2192: vårdsinrättningar i vilka sökanden har vårdats        A andra sidan kan det konstateras att
2193: på grund av den sjukdom som medfört invali-        behandlingen av ett ärende inte alltid blir
2194: ditet. De uppgifter som lämnas i samband med       snabbare bara för att pensionsansökan inte
2195: ansökan skall sökanden själv, hans förmyndare      längre behöver fyllas i. Pensionsanstalten måste
2196: eller den som bevakar hans intressen styrka        nämligen på tjänstens vägnar skaffa fram de
2197: med sin underskrift.                               uppgifter som behövs, om den försäkrade inte
2198:    I folkpensionslagen har man redan utgått        själv lämnar dem.
2199: från att arbetsoförmågan kan återkomma inom           Utvecklandet av pensionsansökningsförfa-
2200: en kort tid. Enligt 31 § 2 mom. folkpensionsla-    randet och effektiveringen av rättsskyddet i
2201: gen kan folkpensionsanstalten inom ett år från     anslutning tili pensionerna behandlas som bäst
2202: den tidpunkt då invaliditetspensionen indragits,   i social- och hälsovårdsministeriet. När sam-
2203: med stöd av en utredning som godkänts av           mandragen av alla utlåtanden som avgivits
2204: anstalten och utan att ansökan inlämnats, på       över de olika utredningsorganens förslag blivit
2205: nytt inleda utbetalningen av pensionen på          färdiga, kommer beslut att fattas om de fort-
2206: grund av att den sjukdom som medfört inva-         satta åtgärder som krävs. I detta sammanhang
2207: liditeten har förvärrats. Av utredningen bör       är det möjligt att även beakta de i spörsmålet
2208: framgå på vilket sätt sökandens hälsotillstånd     nämnda synpunkterna.
2209: 
2210:     Helsingfors den 14 mars 1990
2211: 
2212:                                                Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
2213:                                               1990 vp.
2214: 
2215: Kirjallinen kysymys n:o 12
2216: 
2217: 
2218: 
2219: 
2220:                                  Jääskeläinen: Peurakairan alueen säilyttämisestä luonnontilai-
2221:                                      sena
2222: 
2223: 
2224:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2225:    Erämaakomitea on liittänyt ehdottamaansa         taloudellista toimintaa myös Hammastunturin
2226: Hammastunturin erämaahan osan Peurakairas-          erämaa-alueelle, Kutturan seudulle ja Peurakai-
2227: ta. Peurakairan pinta-alasta on lähes puolet        raan, siis alueille, joiden maaperän karuus ja
2228: suota. Sen aapasuot ovat suuria, rimpisiä ja        geokemialliset ominaisuudet sekä ilmaston met-
2229: runsaasti tulvivia. Peurakairassa ei ole järviä.    sän kasvulle todella ankarat olosuhteet ovat
2230: Sen lammet ovat purolatvojen betteitä ja aika-      epäedullisia metsän uudistumiselle ja kasvulle.
2231: jokien laajentumia, Iompolaita tai soiden taval-    Lisäksi tämä seutu kuuluu happosateiden ris-
2232: lista syvempiä rimpiä. Kuusimetsän raja on          kialueeseen. Peurakairan ikimuistoisten ja kir-
2233: Ivalojoella. Pian sen pohjoispuolella maaston       veen koskemattomien metsien uudistuminen
2234: korkeuden lisääntyessä on myös paikoin män-         tulee todennäköisesti olemaan vaikeampaa
2235: nyn metsäraja. Geologisesti Peurakaira on gra-      kuin millään aikaisemmin käsitellyllä metsä-
2236: niittialueen ja Keski-Lapin liuskealueen rajalla,   alueella. Uudistumisen epäonnistuessa on seu-
2237: granuliittikaarella. Sen kivilajit ovat syntyneet   rauksena autiomaa eikä ainoastaan suojamet-
2238: alumiinipitoisesti hiekasta ja savesta sekä tuli-   sälain tarkoittama metsärajan aleneminen.
2239: vuorten kivestä korkeassa paineessa ja kuu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2240: muudessa useiden muodonmuutosten lopputu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2241: loksena.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2242:    Peurakairan männiköiden valtapuut ovat yli       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2243: 300 vuotiaita. Jokivarsien karuilla vaaroilla on
2244: runsaspuustoisiakin vanhoja männiköitä. Puut                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2245: ovat yleensä lyhyitä ja oksaisia. Peurakairassa            ryhtyä Peurakairan saattamiseksi toi-
2246: ei ole koskaan suoritettu metsätaloudellisia               menpidekieltoon?
2247: hakkuita. Metsähallitus suunnittelee nyt metsä-
2248:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
2249: 
2250:                                          Keijo Jääskeläinen
2251: 
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 200070S
2256: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 12
2257: 
2258: 
2259: 
2260: 
2261:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2262:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suota, joka jäisi puustoisiltakin osiltaan metsä-
2263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     talouden ulkopuolelle. Metsämaista jäisi yli
2264: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         puolet täysin luonnontilaan. Muualla metsäta-
2265: kirjeenne n:o 67 ohella toimittanut valtioneu-    loustoimet keskittyisivät lähinnä kasvatushak-
2266: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      kuisiin mäntyvaltaisilla kivennäismailla ja puu
2267: kansanedustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta       kuljetettaisiin vain talviteitä pitkin. Metsäkuva
2268: kirjallisesta kysymyksestä n:o 12:                säilytettäisiin mahdollisimman monipuolisena.
2269:                                                   Lehtipuita ja vanhoja puustoja säästettäisiin
2270:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2271:                                                   eikä kuusivaltaisia metsiä käsiteltäisi Inarin
2272:        ryhtyä Peurakairan saattamiseksi toi-
2273:                                                   kunnan puoleisella alueella lainkaan.
2274:        menpidekieltoon?
2275:                                                      Muuallakin kuin lakisääteisellä erämaa-alu-
2276:                                                   eella Peurakairassa toimitaan todennäköisesti
2277:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2278:                                                   melko samankaitaisin periaattein kuin erä-
2279: vasti seuraavaa:
2280:                                                   maassa. Metsähallitus on kehittämässä metsän-
2281:    Inarin ja Sodankylän kunnissa oleva Peura-     käsittelymenetelmiään nykyistä luonnonmukai-
2282: kaira kuuluu suurelta osaltaan Hammastuntu-       sempaan suuntaan. Laajat suot jakavat kiven-
2283: rin erämaa-alueeseen, jonka säilyttämistä val-    näismaita toisistaan. Korkeiden alueiden met-
2284: tioneuvoston asettama erämaakomitea ehdotti       sät erottavat niin ikään varsinaisia talousmet-
2285: vuoden 1989 alussa jättämässään mietinnössä       säalueita toisistaan ja korkeat alueet ovat
2286: (Komiteanmietintö 1988: 39). Komitea sisällytti   vähäisiä hoitohakkuita lukuun ottamatta ko-
2287: Hammastunturin erämaahan luonnoltaan ar-          konaan metsätalouden ulkopuolella. Kesätei-
2288: vokkaimmat osat suuresta metsä- ja tunturikai-    den määrää ei nykyisestä juurikaan lisätä.
2289: rasta. Erämaahan kuuluu myös metsäalueita,        Taloudelliset vaatimuksetkin tiukkenevat, mikä
2290: joilla on huomattava merkitys Inarin metsäta-     merkinnee, että hakkuita ei tehdä kaikilla nyt
2291: loudelle ja puuteollisuudelle. Tämän takia erä-   metsätalouden suunnittelussa olevilla metsäku-
2292: maakomitea ehdotti, että osassa aluetta sallit-   vioilla. Siksi alue säilyy melko luonnontilaisena
2293: taisiin mahdollisimman varovainen, toisin sa-     metsätaloustoimistakin huolimatta.
2294: noen kuta kuinkin luonnonmukainen metsän-            Koska Hammastunturin erämaassa on ta-
2295: hoito.                                            voitteena mahdollisimman vaihteleva ja moni-
2296:    Hallituksen tarkoitus on antaa lähiaikoina     muotoinen metsäluonto, eivät sen elinvoima ja
2297: esitys eduskunnalle erämaalaiksi, joka noudat-    uudistumiskyky ole olennaisesti heikompia
2298: telee valtaosiltaan erämaakomitean ehdotuksia.    kuin luonnonmetsissä tai metsätalouteen
2299: Hammastunturin erämaa-alueella tämä merkit-       muualla Inarissa käytettävillä alueilla. Ilman-
2300: sisi, että harjoitettava metsätalous perustuisi   saasteiden uhka on kaikkialla olemassa, mutta
2301: aluetta varten laadittavaan hoito- ja käyttö-     nykytietämyksen valossa Peurakaira ei ole sen
2302: suunnitelmaan, jossa seudun erämaaluonteen ja     uhatummassa asemassa kuin muut Ylä-Lapin
2303: maiseman säilyminen turvattaisiin mahdolli-       alueet. Tällä perusteella ei siten alueelle ole
2304: simman tarkoin. Alueesta on huomattava osa        syytä määrätä toimenpidekieltoa.
2305:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
2306: 
2307:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2308:                                      1990 vp. -    KK n:o 12                                      3
2309: 
2310: 
2311: 
2312: 
2313:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2314: 
2315:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       marken kommer över hälften att helt få kvarstå
2316: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        i sitt naturtillstånd. 1 övrigt skall skogsbruks-
2317: nr 67 av den 8 februari 1990 tili vederbörande     åtgärderna närmast bestå av beståndsbevaran-
2318: medlem av statsrådet översänt avskrift av          de avverkning på talldominerad mineralmark
2319: följande av riksdagsman Jääskeläinen under-        och virket skall transporteras endast längs
2320: tecknade spörsmål nr 12:                           vintervägar. Skogslandskapet skall bevaras så
2321:                                                    mångsidigt som möjligt. Lövträd och gamla
2322:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2323:                                                    trädbestånd skall bevaras och de grandomine-
2324:        vidta för att införa åtgärdsförbud för
2325:                                                    rade skogar som finns inom Enare kommun
2326:        området Peurakaira?
2327:                                                    skall överhuvudtaget inte utsättas för åtgärder.
2328:                                                       Relativt likartade principer som beträffande
2329:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ödemarken kommer antagligen att tillämpas på
2330: samt anföra följande:
2331:                                                    andra områden än det lagstadgade ödemarks-
2332:     Det i kommunerna Enare och Sodankylä           området i Peurakaira. Forststyrelsen håller på
2333: belägna Peurakaira hör tili stor del tili Ham-     att utveckla sina skogshanteringsmetoder i en
2334: mastunturi ödemarksområde, vilket den av           mer naturenlig riktning än för närvarande.
2335: statsrådet tillsatta ödemarkskommitten i sitt      Vidsträckta myrmarker skiljer åt mineralmar-
2336: betänkande i början av år 1989 (kom.bet.           kerna från varandra. Skogar på högt belägna
2337: 1988:39) föreslog att skulle bevaras. Kommit-      områden skiljer likaledes åt egentliga ekonomi-
2338: ten införlivade i Hammastunturi ödemark de         skogsområden från varandra, och de högt
2339: tili sin natur värdefullaste delarna av de stora   belägna områdena ligger med undantag av
2340: obebyggda skogs- och fjälltrakterna. Tili Ham-     obetydliga beståndsbevarande hyggen helt
2341: mastunturi ödemark hör också skogsområden          utanför skogshushållningen. Antalet sommar-
2342: av avsevärd betydelse för skogshushållningen       vägar kommer inte att ökas märkbart från det
2343: och trävaruindustrin i Enare. Av denna orsak       nuvarande. De ekonomiska kraven blir allt
2344: föreslog ödemarkskommitten att det på en del       strängare, vilket torde innebära att avverkning-
2345: av området skall vara tillåtet att bedriva en      ar inte kommer att genomföras på samtliga
2346: synnerligen försiktig, dvs. så gott som naturen-   avdelningar som för närvarande planeras inom
2347: lig skötsel av skog.                               skogshushållningen. Därför kommer området i
2348:     Regeringen avser att inom en snar framtid      fråga att bevaras relativt nära naturtillståndet
2349: avlåta en proposition tili riksdagen med förslag   trots skogsbruksåtgärderna.
2350: tili en ödemarkslag. Propositionen kommer             Eftersom avsikten är att Hammastunturi
2351: huvudsakligen att följa ödemarkskommittens         ödemark skall ha en så varierande och mång-
2352: förslag. För Hammastunturi ödemarksområde          sidig skogsnatur som möjligt är dess vitalitet
2353: skulle detta innebära att det skogsbruk som        och förmåga tili förnyelse inte väsentligt sämre
2354: där kommer att idkas skall basera sig på den       än i naturskogar eller på andra områden i
2355: underhålls- och dispositionsplan som utarbetas     Enare som används tili skogsbruk. Hotet från
2356: för området och i viiken traktens karaktär av      luftföroreningarna är stort, men enligt den
2357: ödemark och bevarandet av landskapet skall         kunskap man har i dagens läge är Peurakaira
2358: tryggas så noggrant som möjligt. En anmärk-        inte mer hotat än andra områden i norra
2359: ningsvärt stor del av området består av myr-       Lappland. Därmed finns det ingen orsak att
2360: mark, av viiken inte heller den trädbevuxna        utfärda åtgärdsförbud beträffande området
2361: del en berörs av skogshushållningen. Av skogs-     med denna motivering.
2362:     Helsingfors den 9 mars 1990
2363: 
2364:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
2365:                                                1990 vp.
2366: 
2367: Kirjallinen kysymys n:o 13
2368: 
2369: 
2370: 
2371: 
2372:                                   Jääskeläinen: Rovaniemen taidemuseon nimeämisestä aluetaide-
2373:                                       museoksi
2374: 
2375: 
2376:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2377: 
2378:    Aluetaidemuseo-ja maakuntamuseoverkosto           den reviireihin. Kun aikanaan Oulun ja Kemin
2379: on syntynyt eräältä osin varsin sattumanvarai-       taidemuseot nimitettiin nk. alueellisiksi keskus-
2380: sesti. 1970-luvulla, jolloin useimmat aluetaide-     museoiksi, tilanne oli pakon sanelema, sillä
2381: museot nimitettiin, ei voitu vielä ennakoida         läänissä ei toiminut näiden lisäksi muita taide-
2382: kehitystä, joka seuraavalla vuosikymmenellä          museoita. Nyt, kun Lapissa on kolme taidemu-
2383: oli tuottava huomattavan määrän uusia taide-         seota ja Kajaaniin kehitteillä myös omansa, on
2384: museoita sekä saneeraava uuteen uskoon van-          tarkoituksenmukaista jakaa läänit kahteen pii-
2385: hojakin. Taidemuseoalan valtava kehitys on           riin ja tarkoituksenmukaista olisi myös nimetä
2386: siis tapahtunut vasta 1980-luvulla.                  Rovaniemen taidemuseo aluetaidemuseoksi.
2387:    Nykyinen aluetaidemuseoverkosto ei siis vas-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2388: taa kentän todellista tilannetta, sillä aluetaide-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2389: museoksi on saatettu nimetä esimerkiksi mu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2390: seo, joka aikanaan on toiminut alueellaan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2391: ainoana lajissaan, mutta jonka nykyään katso-
2392: taan sijoittuvan läänin reuna-alueelle.                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
2393:    Hankalin tilanne on Lapin ja Oulun läänissä.             Rovaniemen taidemuseon nimeämiseksi
2394: Alueet ovat valtavia, eivät lainkaan verratta-              aluetaidemuseoksi?
2395: vissa Etelä- ja Keski-Suomen aluetaidemuseoi-
2396: 
2397:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
2398: 
2399:                                          Keijo Jääskeläinen
2400: 
2401: 
2402: 
2403: 
2404: 200070S
2405: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 13
2406: 
2407: 
2408: 
2409: 
2410:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2411:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tion tulo- ja menoarviossa sekä myös lupaa
2412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tarvittavien toimien ottamisesta valtionavun
2413: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         piiriin.
2414: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi mu-
2415: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     seoiden valtionosuuksista ja -avustuksista edus-
2416: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta       kunnan sivistysvaliokunta piti tärkeänä, "että
2417: kirjallisesta kysymyksestä n:o 13:                lain soveltamisalaa laajennetaan suunnitelmal-
2418:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy   lisesti vuosittain tulo- ja menoarvioon otetta-
2419:        Rovaniemen taidemuseon nimeämiseksi        vien määrärahojen avulla niin, että kaikki
2420:                                                   museoammatillisesti hoidetut museot saadaan
2421:        aluetaidemuseoksi?
2422:                                                   mahdollisimman nopeasti lain piiriin". Laki-
2423:                                                   sääteisen valtionavun piirissä ovat tällä hetkellä
2424:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
2425:                                                   vain 13 aluetaidemuseota ja 20 maakuntamu-
2426: taen seuraavaa:
2427:                                                   seota. Valtionavun piiriin pitäisi saada vielä
2428:    Opetusministeriö vahvisti vuonna 1980 suun-    kuutisenkymmentä ammatillisesti hoidettua
2429: nitelman aluetaidemuseoista ja niiden toiminta-   museota.
2430: alueista. Suunnitelmaan sisältyi 14 aluetaide-       Museovirasto on ilmoittanut, että virasto
2431: museota. Uuttamaata lukuun ottamatta kaikki       tekee kuluvan kevään aikana opetusministeriöl-
2432: muut suunnitelmassa mainitut museot on ni-        le esityksen Uudenmaan läänin aluetaidemu-
2433: metty aluetaidemuseoiksi. Uudenmaan läänin        seosta ja samassa yhteydessä se tulee tekemään
2434: osalta suunnitelmassa mainittiin Porvoon tai-     myös esityksen Rovaniemen taidemuseon osal-
2435: demuseo tulevana aluetaidemuseona, mutta          ta. Hallitus pyrkii siihen, että valtion vuoden
2436: museo ei ole Porvoossa saavuttanut toistaiseksi   1991 tulo- ja menoarvioon saataisiin museoiden
2437: aluetaidemuseon edellytyksiä. Museovirasto on     valtionavustuksia varten lisää määrahaa siten,
2438: nyt saanut pyytämänsä selvitykset Porvoosta ja    että olisi mahdollista ottaa valtionavun piiriin
2439: valmistelee Uudenmaan aluetaidemuseoasiaa         uusia museoita. Riittävä määrärahanlisäys
2440: koskevaa esitystä.                                mahdollistaisi myös uusien museoiden nimeä-
2441:    Rovaniemen kaupunginhallitus on viime          misen aluetaidemuseoiksi.
2442: vuonna tehnyt museovirastolle esityksen Rova-        Rovaniemen kaupungin esitystä taidemuseon
2443: niemen taidemuseon nimeämiseksi Lapin toi-        nimeämisestä aluetaidemuseoksi voidaan pitää
2444: seksi aluetaidemuseoksi Kemin taidemuseon         hyvin perusteltuna. Sitä pidetään tiettävästi
2445: ohella. Kun vuoden 1989 joulukuun alusta tuli     Lapissakin taidemuseoasiain hoitamisen kan-
2446: voimaan laki museoiden valtionosuuksista ja       nalta hyvänä. Edellyttäen, että museoviraston
2447: -avustuksista, uuden museon nimeäminen maa-       kanta esitykseen on myönteinen, nimeäminen
2448: kuntamuseoksi tai aluetaidemuseoksi edellyttää    voidaan tehdä, kun määrärahat antavat siihen
2449: tarvittavien varojen saamista vuotuisessa val-    mahdollisuuden.
2450:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
2451: 
2452:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
2453:                                      1990 vp. -    KK n:o l3                                      3
2454: 
2455: 
2456: 
2457: 
2458:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2459: 
2460:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        befattninger för att ett nytt museum skall
2461: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       kunna utses tili landskapsmuseum eller regio-
2462: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-      nalt konstmuseum.
2463: lem av statsrådet översänt en avskrift av              Vid behandlingen av regeringens proposition
2464: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen         med förslag tili lag om statsandelar och stats-
2465: undertecknade spörsmål nr 13:                      understöd åt museer ansåg Riksdagens kultur-
2466:                                                    utskott "det vara viktigt att lagens tillämpning-
2467:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2468:                                                    sområde systematiskt utvidgas varje år med
2469:        vidta för att Rovaniemi konstmuseum
2470:                                                    hjälp av anslag i statsbudgeten så att alla
2471:        skall utses tili regionalt konstmuseum?
2472:                                                    museer som skötts på ett museiprofessionellt
2473:                                                    sätt så snabbt som möjligt skall omfattas av
2474:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       lagen." För närvarande erhäller endast 13
2475: följande:                                          regionala konstmuseer och 20 landskapsmuseer
2476:     Undervisningsministeriet fastställde 1980 en   lagstadgat statsunderstöd. Ytterligare ett sex-
2477: pian för de regionala konstmuseerna och om-        tiotal väl skötta museer borde innefattas i
2478: rådena för deras verksamhet. 1 planen ingick 14    statsunderstödet.
2479: regionala konstmuseer. Med undantag av Ny-             Museiverket har meddelat att det under
2480: land har alla andra museer i planen utsetts tili   denna vår kommer att framlägga ett förslag
2481: regionala konstmuseer. 1 fråga om Nylands Iän      hos undervisningsministeriet om det regionala
2482: nämndes i planen Borgå konstmuseum som ett         konstmuseet i Nylands Iän och i detta samman-
2483: kommande regionalt konstmuseum, men mu-            hang kommer museiverket även att framlägga
2484: seet i Borgå har tilis vidare inte motsvarat       ett förslag angående Rovaniemi konstmuseum.
2485: betingelserna för ett regionalt konstmuseum.       Regeringen eftersträvar att mera anslag för
2486: Museiverket har nu fått inbegärda utredningar      statsandelar åt museer skall fås med i statsbud-
2487: om Borgå och håller på att bereda ett förslag      geten 1991 för att göra det möjligt att nya
2488: tili regionalt konstmuseum i Nyland.               museer erhåller statsunderstöd. Ett tillräckligt
2489:     Stadsstyrelsen i Rovaniemi har senaste år      tillägg i anslagen skulle även göra det möjligt
2490: framlagt ett förslag hos Museiverket om att        att utse nya museer tili regionala konstmuseer.
2491: utse Rovaniemi konstmuseum tili det andra              Rovaniemi stads förslag tili att utse sitt
2492: regionala konstmuseet i Lappland vid sidan av      konstmuseum tili regionalt konstmuseum kan
2493: Kemi konstmuseum. Enligt en lag om statsan-        anses vara väl befogat. I hela Lappland anses
2494: delar och statsunderstöd åt museer som trädde      det veterligen vara väl skött som konstmuseum.
2495: i kraft i december 1989 förutsätts det tillgång    Förutsatt att museiverkets ståndpunkt är för-
2496: tili behövliga medel i statsbudgeten och även      ordande kan museet utses när anslagen gör
2497: tilistånd tili behövliga statsandelsberättigade    detta möjligt.
2498: 
2499:     Helsingfors den 13 mars 1990
2500: 
2501:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
2502:                  j
2503:                 j
2504:                j
2505:               j
2506:              j
2507:             j
2508:            j
2509:           j
2510:          j
2511:         j
2512:        j
2513:       j
2514:      j
2515:     j
2516:    j
2517:   j
2518:  j
2519: j
2520:                                                1990 vp.
2521: 
2522: Kirjallinen kysymys n:o 14
2523: 
2524: 
2525: 
2526: 
2527:                                   Jääskeläinen: Viittomakielen palvelujen parantamisesta
2528: 
2529: 
2530:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2531: 
2532:    Televisiotekniikka on viime vuosina kehitty-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2533: nyt erittäin nopeasti. Samalla on ohjelmien          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2534: tarjonta monipuolistunut. Kansamme keskuu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2535: dessa elää vielä noin 8 000 syntymäkuuroa,
2536: jotka eivät saa vielä nykyisestäkään palveluver-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2537: kostostamme tarpeellisia tietoja, mm. uutisia              ryhtyä, jotta syntymäkuurot kansalai-
2538: omalla eli viittomakielellään.                             semme saisivat tietoja, muun muassa
2539:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         uutisia, viittomakielellä?
2540:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
2541: 
2542:                                          Keijo Jääskeläinen
2543: 
2544: 
2545: 
2546: 
2547: 200070S
2548: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 14
2549: 
2550: 
2551: 
2552: 
2553:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2554: 
2555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    ajankohtaiset palvelut tulevat kuulovammaisil-
2556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     le Teksti-TV:stä yhtä nopeasti kuin radio
2557: olette helmikuun 8 päivänä 1990 päivätyn          välittää vastaavat tiedot kuuleville.
2558: kirjeenne n:o 69 ohella toimittanut valtioneu-       Suomen- ja ruotsinkielisiä ohjelmia on teks-
2559: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      titetty Teksti-TV:n kautta vuoden 1983 alusta
2560: kansanedustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta       ja suomenkielisiä uutislähetyksiä vuoden 1986
2561: kirjallisesta kysymyksestä n:o 14:                syksystä. Huomattava parannus tapahtui vuo-
2562:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     den 1989 joulukuussa, kun Teksti-TV aloitti
2563:        ryhtyä, jotta syntymäkuurot kansalai-      TV l:n klo 20.30 pääuutislähetyksen tekstityk-
2564:        semme saisivat tietoja, muun muassa        sen suomeksi.
2565:        uutisia, viittomakielellä?                    Pohjoismainen ohjelmatarjonta on perintei-
2566:                                                   sesti lähes aina käännöstekstitetty normaalilä-
2567:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      hetykseen suomeksi.
2568: vasti seuraavaa:                                     Myös viittomakielisiä viikkokatsauksia on
2569:    Viime vuosina on pyritty aktiivisesti paran-   lähetetty jo vuosia TV 1:ssä.
2570: tamaan kuulovammaisten mahdollisuuksia               Kuulovammaisten palvelua on siis viime
2571: päästä tasavertaiseen asemaan muiden kansa-       vuosina aktiivisesti parannettu. Hallitus tiedos-
2572: laisten kanssa uutisten ja muiden televisio-      taa asian tärkeyden ja sen, että se vaatii
2573: ohjelmien seurannassa.                            edelleen kehittämistä. Todettakoon tässä yhtey-
2574:    Teksti-TV-toiminnan aloittaminen vuoden        dessä, että liikenneministeriön alaisuudessa toi-
2575: 1981 syksyllä oli perustavanlaatuinen muutos      mii myös erityinen vammaisten tiedonsaannin
2576: kuulovammaisten kannalta. Reaaliaikainen          toimikunta, jossa nämä kysymykset ja niiden
2577: uutist01mmta, sääpalvelut, tv-ohjelmatiedot,      ratkaisu- ja rahoitusmahdollisuudet myös tule-
2578: kuulovammaisten järjestösivut ynnä muut           vat esille.
2579: 
2580:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
2581: 
2582:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
2583:                                      1990 vp. -    KK n:o 14                                       3
2584: 
2585: 
2586: 
2587: 
2588:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2589: 
2590:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tid, väderrapporter, information om TV-pro-
2591: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gram, de hörselskadades föreningsmeddelanden
2592: nr 69 av den 8 februari 1990 tili vederbörande     samt övrig aktuell information.
2593: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Finsk- och svenkspråkiga program har tex-
2594: följande av riksdagsman Jääskeläinen under-        tats i Text-TV sedan början av 1983 och
2595: tecknade spörsmål nr 14:                           nyheter på finska sedan hösten 1986. En viktig
2596:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          förbättring skedde i december 1989 när Text-
2597:        vidta för att de medborgare som är          TV började texta huvudnyhetssändningen kl
2598:        döva sedan födseln skali få information,    20.30 i TV 1 tili finska.
2599:        bl.a. nyheter på teckenspråk?                  Det nordiska programutbudet har av tradi-
2600:                                                    tion så gott som alltid översatts och textats tili
2601:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       finska för de vanliga sändningarna.
2602: samt anföra följande:                                 Redan under flera år har TV 1 sänt vecko-
2603:     Under de senaste åren har man aktivt strävat   översikter på teckenspråk.
2604: tili att förbättra de hörselskadades möjligheter      Servicen för hörselskadade har således aktivt
2605: att på samma villkor som den övriga befolk-        förbättrats under de senaste åren. Regeringen
2606: ningen följa med nyheter och övriga TV-            är medveten om att denna sak är viktig och att
2607: program.                                           den behöver utvecklas ytterligare. 1 detta sam-
2608:     Inledandet av Text-TV-verksamheten på          manhang bör det framhävas att det finns en
2609: hösten 1981 innebar en förändring av funda-        trafikministeriet understälid särskild delegation
2610: mental betydelse för de hörselskadade. Lika        för information tili handikappade där dessa
2611: snabbt som radion förmedlar information, får       frågor och möjligheterna att lösa och finansiera
2612: de hörselskadade via Text-TV:n nyheter i real-     dem också dryftas.
2613: 
2614:     Helsingfors den 13 mars 1990
2615: 
2616:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
2617:                                                1990 vp.
2618: 
2619: Kirjallinen kysymys n:o 15
2620: 
2621: 
2622: 
2623: 
2624:                                   Jääskeläinen: Lastenklinikan lääkäri-, hoitaja- ja laitepulan
2625:                                       poistamisesta
2626: 
2627: 
2628:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2629:    Suomen sairaimmat lapset makaavat Las-            tavat osastot. Kaikki muutkin osastot työsken-
2630: tenklinikan osastoilla. Lastenklinikan lääkäri-,     televät kovan paineen alla. Rahan ja voimava-
2631: hoitaja- ja laitepula on pahentumistaan pahen-       rojen vähyyden takia Lastenklinikka on joutu-
2632: tunut vuosi vuodelta.                                nut vähentämään osastoja viidestätoista yh-
2633:    Lastenklinikan laitekanta on pahasti vanhen-      teentoista. Varsinainen tulppa pätevän ja
2634: tunutta. Lehtitietojen mukaan on Lastenklini-        asianmukaisen hoidon saamiseksi sairaille lap-
2635: kalla laskettu tarvittavan hoito- ja valvontalait-   sille muodostuu siitä, ettei leikkaussaleissa ia
2636: teiden hankintaan ja uusintaan 3,3 miljoonaa         teho-osastoilla ole riittävästi henkilökuntaa. ~
2637: markkaa. Maamme vaikeimmat lasten avosy-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2638: dänleikkaukset, imeväisten sydänleikkaukset,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2639: luuydinsiirrot sekä elintensiirrot suoritetaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2640: keskitetysti Lastenklinikalla.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2641:    Lastenklinikan vaikeimpia osastoja ovat ns.
2642: raskaat hoitoyksiköt eli vastasyntyneiden teho-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2643: osasto, kirurginen teho-osasto ja leikkausosas-             ryhtyä Lastenklinikan lääkäri-, hoitaja-
2644: to, syöpäosasto sekä sydänsairaita lapsia hoi-              ja laitepulan parantamiseksi?
2645: 
2646:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
2647: 
2648:                                          Keijo Jääskeläinen
2649: 
2650: 
2651: 
2652: 
2653: 200070S
2654: 2                                        1990 vp. -   KK n:o 15
2655: 
2656: 
2657: 
2658:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2659: 
2660:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         to. HYKSin sisäisesti liittohallitus on selvästi
2661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         priorisoinut Lastenklinikan tarpeita. Jos tä-
2662: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             mänhetkinen rahoitus ei ole tarkoitukseensa
2663: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          riittävä, liittohallituksen tehtävä on päättää
2664: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         lisärah oi tukses ta.
2665: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli-          Rahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna
2666: sesta kysymyksestä n:o 15:                            Lastenklinikan laitteiden uusiminen ja raken-
2667:                                                       nusten korjaaminen on ensisijaisesti kunnallinen
2668:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2669:                                                       kysymys. Valtion osuuden maksamisen kannal-
2670:        ryhtyä Lastenklinikan lääkäri-, hoitaja-
2671:                                                       ta kysymys on asioiden priorisoinnista, josta
2672:        ja laitepulan parantamiseksi?
2673:                                                       siitäkin aloitteen tekee kuntainliitto. HYKSin
2674:                                                       alueellisen suunnitelman mukaan Lastenklini-
2675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2676:                                                       kan G-rakennusta saneerataan paraikaa. D- ja
2677: vasti seuraavaa:                                      C-rakennukset ovat korjausvuorossa vuonna
2678:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan          1994. Vuonna 1991 Lastenklinikalle hankitaan
2679: (HYKS) Lastenklinikan ongelmana on ensisi-            uusi angiografialaitteisto. Näiden merkittävien
2680: jaisesti hoitohenkilökuntapula. Klinikan nykyi-       hankkeiden ohella huomattava osa hankkeista
2681: nen laitekanta ja tilat voisivat olla paremmat,       ja hankinnoista voidaan toteuttaa normaaleina
2682: mutta eivät sellaisenaan ole este palveluiden         käyttökustannuksina ilman, että niitä eritellään
2683: täysimittaiselle tuottamiselle.                       alueellisessa suunnitelmassa.
2684:    HYKSin ja sen Lastenklinikan laite- ja ra-            Lastenklinikalla tapahtunutta kehitystä ku-
2685: kennuskannan ylläpidosta päättää kuntainliit-         vaa hyvin seuraava lukusarja:
2686: 
2687:                                   1983       1984     1985     1986     1987     1988     1989      1990
2688: Laite- ja
2689: kalustohankinta Mmk                1,2        1,2      1,5      1,6      2,9      3,0      1,8     3,2x)
2690: Lisävirkojen
2691: perustaminen .............          2          2       11                  3        8       18
2692: x) esitys liittovaltuustolle
2693: 
2694:    Lastenklinikan ongelmat kulminoituvat hoi-          koulutuksen kehittämisestä. Tämän lisäksi so-
2695: tohenkilöstöpulaan vaativissa ja raskaissa työ-        siaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetus-
2696: tehtävissä ja ovat johtaneet eräiden toimintojen       ministeriön, työministeriön, työmarkkinaosa-
2697: rajoittamiseen.                                        puolten, kunnallisten keskusjärjestöjen sekä
2698:    Hallitus on 7.2.1990 iltakoulussaan käsitellyt      sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa selvit-
2699: terveydenhoitohenkilökuntapulan poistamista            tää muut mahdolliset keinot työvoimatilanteen
2700: ja päättänyt tarvittavista jatkotoimenpiteistä.        korjaamiseksi.
2701: 1.3.1990 voimaan tulleella tulopoliittisella rat-         Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Las-
2702: kaisulla korjataan terveydenhoitohenkilökun-           tenklinikka vastaa suurimmalta osalta lasten
2703: nan palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja luodaan           erityistason erikoissairaanhoidosta maassam-
2704: palkkausjärjestelmä, joka ottaa huomioon työ-          me. Koska pääkaupunkiseudun työvoimapula
2705: tehtävät, työtehtävien vaativuuden ja vastuun          olennaisesti haittaa tätä toimintaa, saattaa jat-
2706: sekä työn raskauden. Osana tulopoliittista rat-        kossa olla perusteltua harkita yliopistosairaa-
2707: kaisua sosiaali- ja terveysministeriö asetti           loiden keskeisen työnjaon tarkistamista siten,
2708: 7.3.1990 toimikunnan määräten sen selvittä-            että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
2709: mään terveydenhoitoalan hoitohenkilöstön an-           Lastenklinikan velvoitteita vähennetään ja jae-
2710: siotasoja ja kehitystä sekä tekemään ehdotuk-          taan nykyistä enemmän muille yliopistollisille
2711: sia hoitohenkilöstön työ- ja asunto-olojen sekä        sairaaloille.
2712: 
2713:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
2714: 
2715:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
2716:                                                1990 vp. -   KK n:o 15                                      3
2717: 
2718: 
2719: 
2720: 
2721:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2722: 
2723:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  klinik för barnsjukdomar beslutar kommunal-
2724: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                  förbundet. Inom HUCS har förbundsstyrelsen
2725: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-                klart prioriterat behoven inom Kliniken för
2726: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande              barnsjukdomar. Om den nuvarande finansie-
2727: av riksdagsman Jääskeläinen undertecknade                    ringen inte är tillräcklig för ändamålet, ankom-
2728: spörsmål nr 15:                                              mer det på förbundsstyrelsen att besluta om
2729:                                                              ytterligare finansiering.
2730:                                                                 Vad finansieringen beträffar är förnyandet
2731:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2732:                                                              av Barnklinikens apparatur och reparationen
2733:          vidta i syfte att avhjälpa bristen på
2734:                                                              av dess byggnader i första hand en kommunal
2735:          läkare, vårdpersonal och apparatur vid
2736:                                                              fråga. Vad betalningen av statens andel beträf-
2737:          Kliniken för barnsjukdomar?
2738:                                                              far är det en fråga om prioriteringar av
2739:                                                              ärendena, och också i detta fali tas initiativet
2740:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2741:                                                              av kommunalförbundet. Enligt den regionala
2742: samt anföra följande:
2743:                                                              planen för HUCS saneras som bäst Barnklini-
2744:    Problemet när det gälier Helsingfors univer-              kens G-byggnad. D- och C-byggnaderna står i
2745: sitets centralsjukhus (HUCS) klinik för barn-                tur att saneras år 1994. År 1991 anskaffas tili
2746: sjukdomar är i första hand bristen på vårdper-               Barnkliniken ny angiografiapparatur. Utöver
2747: sonal. Klinikens nuvarande bestånd av appa-                  dessa betydande anskaffningar kan en stor del
2748: ratur och dess utrymmen kunde vara bättre,                   av projekten och anskaffningarna förverkligas
2749: men de utgör inte som sådana något hinder för                som normala driftskostnader utan att de diffe-
2750: en fuliständig produktion av tjänster.                       rentieras i den regionala planen.
2751:    Angående upprätthåliandet av beståndet av                    U tvecklingen inom barnkliniken framgår
2752: apparatur och byggnader vid HUCS och dess                    tydligt av följande talserie
2753: 
2754:                                         1983       1984     1985    1986     1987     1988      1989     1990
2755: Anskaffning av apparater
2756: och andra inventarier
2757: Mmk . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . .    1,2 1,2     1,5     1,6      2,9      3,0       1,8
2758: Inrättande av nya
2759: tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2   2     11                 3        8       18
2760: x) framställning tili förbundsfulimäktige
2761: 
2762: 
2763:    Barnklinikens problem kulminerar i bristen                ministeriet har som en del av den inkomstpo-
2764: på vårdpersonal i krävande och tunga arbets-                 Iitiska uppgörelsen den 7 mars 1990 tillsatt en
2765: uppgifter och har lett tili en begränsning av                kommission, vars Jppgift är att för hälso-
2766: vissa funktioner.                                            vårdsbranschens dd utreda vårdpersonalens
2767:    Regeringen behandlade i sin aftonskola                    förtjänstnivåer och !Jtveckling samt att uppgöra
2768: 7.2.1990 frågan om eliminering av bristen på                 förslag beträffande utvecklandet av vårdperso-
2769: vårdpersonal inom hälsovården och beslöt om                  nalens arbets- och bostadsförhållanden samt
2770: erforderliga fortsatta åtgärder. Genom den                   dess utbildning. Därjämte utreder social- och
2771: inkomstpolitiska uppgörelsen, viiken trädde i                hälsovårdsministeriet i samarbete med under-
2772: kraft 1.3.1990, avhjälps eftersläpningen i häl-              visningsministeriet, -arbetsministeriet, arbets-
2773: sovårdspersonalens löner och skapas ett avlö-                marknadsparterna, cie kommunala centralorga-
2774: ningssystem som beaktar arbetsuppgifterna, de                nisationerna samt siukhusen och hälsovårds-
2775: krav som de ställer och det ansvar de medför                 centralerna övriga · möjligheter att avhjälpa
2776: samt hur tunga de är. Social- och hälsovårds-                arbetskraftssi tua tionen.
2777: 4                                   1990 vp. -    KK n:o 15
2778: 
2779:   Kliniken för barnsjukdomar vid Helsingfors      av arbetsfördelningen mellan universitetssjuk-
2780: universitets centralsjukhus svarar för största    husen så att Kliniken för b<:'rnsjukdomar vid
2781: delen för specialsjukvården på specialnivå för    Helsingfors universitets centralsjukhus får färre
2782: barn i vårt land. Eftersom bristen på arbets-     förpliktelser och att förpliktelserna i större
2783: kraft i huvudstadsregionen utgör ett väsentligt   utsträckning än för närvarande fördelas på
2784: men för denna verksamhet, kan det i fortsätt-     andra universitetssjukhus.
2785: ningen vara motiverat att överväga en justering
2786: 
2787:     Helsingfors den 13 mars 1990
2788: 
2789:                                               Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
2790:                                              1990 vp.
2791: 
2792: Kirjallinen kysymys n:o 16
2793: 
2794: 
2795: 
2796: 
2797:                                  Jääskeläinen: UKK-puiston opastuskeskuksen toiminnan käyn-
2798:                                      nistämisestä
2799: 
2800: 
2801:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2802:    Vuosia odotettu opastuskeskus, portti UKK-      tionkaan kannalta kovin mielekäs hanke.
2803: puistoon Savukoskella, on valmistumassa Sam-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2804: perin savotan naapuriksi. Opastuskeskus on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2805: juuri noussut harjaan ja keskus valmistuu          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2806: kevään sesonkiin. Lähes 7 miljoonaa markkaa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2807: maksava keskus jää autioksi ja tyhjäksi, koska
2808: rahaa kalustukseen ja henkilökunnan palk-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2809: kaukseen ei ole ympäristöministeriön taholta              ryhtyä UKK-puiston opastuskeskuksen
2810: osoitettu lainkaan. Tyhjä keskus ilman kalus-             kalustamiseksi ja henkilökunnan palk-
2811: teita ja tarvittavaa henkilökuntaa ei liene vai-          kaamiseksi?
2812:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
2813: 
2814:                                         Keijo Jääskeläinen
2815: 
2816: 
2817: 
2818: 
2819: 200070S
2820: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 16
2821: 
2822: 
2823: 
2824: 
2825:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2826: 
2827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on Saaristomeren kansallispuiston opastuskes-
2828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuksen suunnittelu aloitettu. Urho Kekkosen
2829: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           kansallispuiston uusimman opastuskeskuksen
2830: kirjeenne n:o 71 ohella toimittanut valtioneu-      rakennus valmistuu vielä tänä keväänä Savu-
2831: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        keskelle hotelli Samperin savotan viereen.
2832: kansanedustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta            Kansallispuistojen opastuskeskusten ja mui-
2833: kirjallisesta kysymyksestä n:o 16:                  den opastuspalveluiden rakentaminen on ollut
2834:                                                     viime vuosina jopa niin nopeaa, että näyttelyi-
2835:                                                     den suunnittelu on jäämässä jälkeen rakenta-
2836:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2837:                                                     misesta. Tällainen vaara on olemassa myös
2838:        ryhtyä UKK-puiston opastuskeskuksen
2839:                                                     Savukoskella. Kun näyttelyn suunnittelua ei
2840:        kalustamiseksi ja henkilökunnan palk-        päästy aloittamaan rakennussuunnittelun kans-
2841:        kaamiseksi?                                  sa yhtä aikaa, saattaa opastuskeskuksen käyt-
2842:                                                     töönotto hieman viivästyä. Tämä viive antaa
2843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2844:                                                     kuitenkin entistä paremmat mahdollisuudet
2845: vasti seuraavaa:                                    asianmukaiseen näyttelyn suunnitteluun ja ra-
2846:    Suomessa on nyt kaksikymmentäviisi kansal-       kentamiseen, kun näihin tehtäviin perehtynyttä
2847: lispuistoa, joista kuusitoista on perustettu vii-   henkilöstöä vapautuu Savukosken opastuskes-
2848: meisten kymmenen vuoden aikana. Laki Urho           kuksen käyttöön.
2849: Kekkosen kansallispuistosta tuli voimaan 1             Suomessa on vielä valitettavan vähän opas-
2850: päivänä toukokuuta 1983. Sen jälkeen kansal-        tuskeskusten näyttelysuunnittelun taitavia am-
2851: Espuistoon on rakennettu opastuskeskus Tan-         mattilaisia. Seitsemän miljoonaa markkaa
2852: kavaaraan ja parannettu kaikin puolin puiston       maksanut opastuskeskusrakennus vaatii huolel-
2853: muita palveluita. Samanaikaisesti on parannet-      lisesti ja riittävällä asiantuntemuksella tehdyn
2854: tu myös muiden kansallispuistojen retkeily- ja      näyttelyn. Opastuskeskuksen valmistuttua sen
2855: opastuspalveluita. Lyhyessä ajassa on raken-        hoitoon ja yleisön opastamiseen on mahdolli-
2856: nettu opastuskeskukset Pyhätunturin, Oulan-         suuksien mukaan patkattava ammattitaitoista
2857: gan ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Lisäksi     henkilökuntaa.
2858: 
2859:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
2860: 
2861:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2862:                                      1990 vp. -     KK n:o 16                                     3
2863: 
2864: 
2865: 
2866: 
2867:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2868: 
2869:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         te byggnaden vid informationscentret i Urho
2870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Kekkonens nationalpark blir klart ännu i vår i
2871: nr 71 av den 8 februari 1990 tili vederbörande      Savukoski invid hotell Samperis skogsarbets-
2872: medlem av statsrådet översänt avskrift av           plats.
2873: följande av riksdagsman Jääskeläinen under-            Byggandet av informationscentra och annan
2874: tecknade spörsmål nr 16:                            informationsservice i nationalparkerna har un-
2875:                                                     der de senaste åren skett rentav så snabbt att
2876:                                                     planeringen av utställningar håller på att kom-
2877:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2878:                                                     ma på efterkälken. En dylik fara föreligger
2879:        vidta för att inreda UKK-parkens in-
2880:                                                     även i Savukoski. Då man inte kom i gång med
2881:        formationscenter och för att avlöna          planeringen av utställningen samtidigt med
2882:        perso nai?                                   byggnadsplaneringen kan ibruktagandet av in-
2883:                                                     formationscentret fördröjas litet. Detta dröjs-
2884:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2885:                                                     mål erbjuder emellertid bättre möjligheter än
2886: samt anföra följande:                               tidigare för planering och byggande av ifråga-
2887:    För tillfället finns det tjugofem nationalpar-   varande utställning då det för informationscen-
2888: ker i Finland, av vilka sexton har inrättats        tret i Savukoski frigörs personai som är för-
2889: under de senaste tio åren. Lagen om Urho            trogen med dylika uppgifter.
2890: Kekkonens nationalpark trädde i kraft den 1            Det finns fortfarande beklagligt få skickliga
2891: maj 1983. Därefter har det i nationalparken         yrkeskunniga personer för planering av utställ-
2892: byggts ett informationscenter i Tankavaara och      ningar i informationscentra. En byggnad som
2893: övrig service i parken har förbättrats på många     inrymmer ett informationscenter och som kos-
2894: vis. Samtidigt har även servicen i fråga om         tat 7 milj. mk kräver en noggrant utformad
2895: friluftsliv och information förbättrats i andra     utställning, som gjorts med tillräcklig sakkun-
2896: nationalparker. Inom en kort tid har det byggts     skap. Sedan informationscentret blivit klart
2897: informationscenter i Pyhätunturi, Oulanka och       skall yrkesskicklig personai i mån av möjlighet
2898: Seitseminens nationalparker. Därutöver har          avlönas för dess skötsel och för vägledning av
2899: planeringen av ett informationscenter i Skär-       publik.
2900: gårdshavets nationalpark påbörjats. Den nyas-
2901:     Helsingfors den 9 mars 1990
2902: 
2903:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
2904:                                                1990 vp.
2905: 
2906: Kirjallinen kysymys n:o 17
2907: 
2908: 
2909: 
2910: 
2911:                                   Jääskeläinen: Porotalouden verotuksen uudistustarpeiden selvit-
2912:                                       tämisestä
2913: 
2914: 
2915:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2916:   Ministeri Puolanne vastasi 18.5.1989 suulli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2917: seen kysymykseeni porotalouden verotuksesta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2918: mm. seuraavasti: "Vireillä olevan kokonaisve-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2919: rouudistuksen pumn kuuluu periaatteessa
2920: koko tuloverotus. Eduskunnan toivomuksesta                   Millä tavoin Hallitus on jatkanut po-
2921: valtiovarainministeriö jatkaa porotalouden ve-             rotalouden verotusta koskevien uudis-
2922: rotusta koskevien uudistustarpeiden selvittä-              tustarpeiden selvittämistä, ja
2923: mistä."                                                      mihin johtopäätöksiin on päädytty
2924:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         tehtyjen selvitysten perusteella?
2925:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1990
2926: 
2927:                                          Keijo Jääskeläinen
2928: 
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 200070S
2933: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 17
2934: 
2935: 
2936: 
2937: 
2938:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2939:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Porotalouden verotuksen uudistamistarpeita
2940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     on aikanaan selvitetty melko yksityiskohtaises-
2941: olette 7 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         tikin, mutta ehdotukset eivät ole johtaneet lain-
2942: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      säädännön uudistamiseen. Tällä hetkellä ollaan
2943: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     valmistelemassa porotalouden asiantuntijoiden,
2944: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta       valtiovarainministeriön ja verohallinnon edus-
2945: kirjallisesta kysymyksestä n:o 17:                tajien tapaamista, jossa pyrittäisiin alustavasti
2946:                                                   selvittämään uudistustarpeet ja uudistuksen
2947:           Millä tavoin Hallitus on jatkanut po-
2948:                                                   edellytykset. Tapaamisessa selvitettäisiin, onko
2949:        rotalouden verotusta koskevien uudis-      nykyisessä porotalouden verotusjärjestelmässä
2950:        tustarpeiden selvittämistä, ja             ongelmia ja epäkohtia ja olisiko tarkoituksen-
2951:          mihin johtopäätöksiin on päädytty
2952:                                                   mukaista siirtyä poroverotuksessa uudenlaiseen
2953:        tehtyjen selvitysten perusteella?          järjestelmään. Tämän jälkeen tulee harkitta-
2954:                                                   vaksi mahdollisen uudistuksen toteuttamistapa
2955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ja -aikataulu.
2956: vasti seuraavaa:
2957:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
2958: 
2959:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
2960:                                      1990 vp. -    KK n:o 17                                       3
2961: 
2962: 
2963: 
2964: 
2965:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2966:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        renhushållningen har på sin tid utretts relativt
2967: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        detaljerat, men förslagen har inte lett tili någon
2968: av den 7 februari 1990 tili vederbörande med-      reformering av lagstiftningen. Som bäst förbe-
2969: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    reds ett sammanträffande mellan representan-
2970: av riksdagsman Keijo Jääskeläinen underteck-       ter för experter inom renhushållningen, finans-
2971: nade spörsmål nr 17:                               ministeriet och skatteförvaltningen. A vsikten
2972:                                                    med sammanträffandet är att förberedelsevis
2973:           På vilket sätt har Regeringen fortsatt
2974:                                                    utreda reformbehoven och förutsättningarna
2975:        utredningen av behovet av reformer
2976:        beträffande beskattningen av renhus-        för reformerna. Vid sammanträffandet skulle
2977:                                                    också utredas huvuvida problem och olägenhe-
2978:        hållningen och
2979:                                                    ter för närvarande förekommer inom systemet
2980:           vilka slutsatser har dragits på basis
2981:                                                    för beskattning av renhushållningen och om
2982:        av de utredningar som gjorts?
2983:                                                    det vore ändamålsenligt att övergå tili ett nytt
2984:                                                    system för renbeskattningen. Därefter tas sättet
2985:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2986:                                                    och tidtabellen för förverkligandet av en even-
2987: samt anföra följande:                              tuell reform upp tili prövning.
2988:   Reformbehoven i fråga om beskattningen av
2989:     Helsingfors den 6 mars 1990
2990: 
2991:                                                                          Minister Ulla Puolanne
2992:                                                1990 vp.
2993: 
2994: Kirjallinen kysymys n:o 18
2995: 
2996: 
2997: 
2998: 
2999:                                   Tenhiälä: Yksityisten ammattioppilaitosten toiminnan rahoitta-
3000:                                      misesta
3001: 
3002: 
3003:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3004: 
3005:    Ammatillisten oppilaitosten rahoitus on           taessa eri oppilaitoksia varten lain 5 pykälän 1
3006: epäoikeudenmukainen yksityisiä oppilaitoksia         momentin 5 kohdassa tarkoitettujen käyttöme-
3007: kohtaan. Esimerkiksi valtionavustus perusta-         nojen oppilasta kohti lasketun määrän.
3008: miskustannuksina toimeenpantaviin rakennus-             Yksityisiä oppilaitoksia kiinnostaa tietenkin
3009: investointeihin on yksityisillä oppilaitoksilla      se, miksi em. asetelman mukaisesti kunnallisille
3010: 33 % rakennuskustannuksista, kun se kunnal-          oppilaitoksille ovat sekä normin pohja (22 510
3011: lisilla oppilaitoksilla on ollut kunnan kantoky-     mk) että havaintotilalisä (5 000 mk) niin paljon
3012: kyluokituksesta riippuen 33-51 %. Myöskään           suuremmat kuin yksityisille oppilaitoksille vah-
3013: perustamiskustannuksena suoritettavan kalus-         vistetut (1 1 430 mk ja 1 600 mk). Mainitut erät
3014: ton hankintaan eivät yksityiset ole saaneet          ovat kunnallisille oppilaitoksille markkamää-
3015: valtionavustusta saman prosentin mukaan kuin         räisesti nousseet enemmän kuin yksityisille.
3016: kunnalliset. Nämäkin epäoikeudenmukaisuudet             Yksityisten ammatillisten oppilaitosten koh-
3017: pitäisi saada ehdottomasti korjatuiksi, jotta        telun tässä moniarvoisessa yhteiskunnassa pi-
3018: yksityisillä koulunpitäjillä olisi toimintamah-      tää olla vastaava kuin muidenkin oppilaitosten.
3019: dollisuuksia.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3020:    Viime vuosina on ilmennyt myös eroavai-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3021: suuksia käyttökustannusten osalta riippuen op-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3022: pilaitosten omistussuhteesta. Oppilaitoksen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3023: avustuksena saaman oppilaskohtaisen markka-
3024: määrän perusarvo eli normin pohja ja siihen
3025: lisättävistä määristä havaintotilalisä ovat kun-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3026: nallisissa ja kuntainliittopohjaisissa oppilaitok-          yksityiset ja kunnalliset ammattioppilai-
3027: sissa huomattavasti suuremmat kuin yksityisis-              tokset ovat valtion rahoituksen suhteen
3028: sä oppilaitoksissa.                                         eriarvoisessa asemassa, ja
3029:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituslain                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3030: (494/83) mukaan valtioneuvosto vahvistaa etu-               ryhtyä, jotta yksityiset ja kunnalliset
3031: käteen vuosittain todennäköisten keskimääräis-              ammattioppilaitokset saisivat yhtä suu-
3032: ten kustannusten perusteella ne yleiset perus-              ren valtion rahoituspanoksen investoin-
3033: teet, joiden mukaan ammattikasvatushallitus                 teihinsa ja oppilaskohtaisiin menoihin-
3034: vahvistaa erityyppisiä oppilaitoksia tai tarvit-            sa?
3035: 
3036:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
3037: 
3038:                                           Hannu Tenhiälä
3039: 
3040: 
3041: 
3042: 
3043: 200070S
3044: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 18
3045: 
3046: 
3047: 
3048: 
3049:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3050:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuosittain todennäköisien keskimääräisten kus-
3051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tannusten perusteella ne yleiset perusteet, joi-
3052: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            den mukaan ammattikasvatushallitus vahvistaa
3053: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         erityyppisiä tai tarvittaessa eri oppilaitoksia
3054: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        varten lain 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa
3055: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta             tarkoitettujen käyttömenojen oppilasta kohti
3056: kirjallisesta kysymyksestä n:o 18:                   lasketun määrän. Valtioneuvosto on 7.12.1989
3057:                                                      tehnyt päätöksen ammatillisten oppilaitosten
3058:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3059:                                                      käyttömenojen yleisistä perusteista vuodelle
3060:        yksityiset ja kunnalliset ammattioppilai-
3061:                                                      1990. Tämän päätöksen 3 §:ssä on määrätty,
3062:        tokset ovat valtion rahoituksen suhteen
3063:                                                      mitä eri tekijöitä oppilaskohtaisia markkamää-
3064:        eriarvoisessa asemassa, ja
3065:                                                      riä laskettaessa tulee ottaa huomioon.
3066:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3067:        ryhtyä, jotta yksityiset ja kunnalliset          Kunnallisten ja yksityisten maatalousalan
3068:        ammattioppilaitokset saisivat yhtä suu-       oppilaitosten oppilasta kohti lasketut käyttö-
3069:        ren valtion rahoituspanoksen investoin-       kustannukset olivat vuonna 1988 keskimäärin
3070:        teihinsa ja oppilaskohtaisiin menoihin-       15 738 markkaa. Kalleimman oppilaitoksen
3071:        sa?                                           kustannukset olivat 33 577 markkaa ja halvim-
3072:                                                      man 8 645 markkaa oppilasta kohti. Molem-
3073:                                                      mat oppilaitokset olivat kunnallisia.
3074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
3075:                                                         Vahvistettaessa maatalousalan oppilaitosten
3076: taen seuraavaa:
3077:                                                      käyttökustannusten oppilaskohtaisia markka-
3078:     Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten op-    määriä vuodelle 1990 ammattikasvatushallitus
3079: pilaitosten rahoitusta koskevat säännökset si-       jakoi mainitun valtioneuvoston päätöksen
3080: sältyvät ammatillisten oppilaitosten rahoituk-       määräysten nojalla oppilaitokset kahteen ryh-
3081: sesta annettuun lakiin (494/83) ja asetukseen        mään, joista toisen ryhmän oppilasta kohti
3082: (625/85). Näiden oppilaitosten käyttökustan-         lasketut kustannukset olivat keskimäärin
3083: nuksia koskevat säännökset ovat omistuspoh-          13 106 markkaa ja toisen 23 894 markkaa.
3084: jasta riippumatta asiallisesti yhdenmukaiset.        Vuoden 1990 oppilaskohtaista markkamäärää
3085: Sen sijaan perustamiskustannuksia koskevissa         vahvistettaessa toisen ryhmän perusosa oli
3086: säännöksissä on eroavuuksia. Kunnallisissa op-        11 430 markkaa ja toisen 22 510 markkaa.
3087: pilaitoksissa rakentamismenoihin myönnettä-          Molemmissa ryhmissä on perusosiin lisätty
3088: vän valtionavustuksen määrä vaihtelee kunnan         käyttökustannuksiksi luettavat rakennustyön ja
3089: kantokykyluokan mukaan 33 ja 51 prosentin            hankinnan markkamäärärajan korottamisesta
3090: välillä. Yksityisissä oppilaitoksissa valtionavus-   aiheutuvat kustannukset, opettajien kotimaassa
3091: tuksen määrä on 33 prosenttia rakentamisme-          ja ulkomailla työelämään tutustumisesta sekä
3092: noihin ja 51 prosenttia laitehankintoihin. Tätä      henkilöstön lisäkoulutuksesta aiheutuvat kus-
3093: suurempi valtionavustus yksityisille oppilaitok-     tannukset sekä oppilaiden maksuttomasta ruo-
3094: sille voidaan myöntää erityisistä syistä valtion     kailusta johtuvat eräät kustannukset. Maata-
3095: tulo- ja menoarvion rajoissa. Säännös on kir-        lousalan oppilaitosten oppilaskohtaisen mark-
3096: joitettu tähän muotoon, koska yksityisen oppi-       kamäärän eroavuus johtuu näin ollen perus-
3097: laitoksen sijaintikunnan kantokykyluokka ja          osasta, jota määriteltäessä maatalousalan oppi-
3098: oppilaitoksen taloudellinen asema ovat kaksi         laitosten vuoden 1988 toteutuneet kustannukset
3099: eri asiaa. Toistaiseksi ainoastaan yksi yksityi-     ovat olleet pohjana. Jaettaessa oppilaitoksia
3100: nen ammatillinen oppilaitos on käyttänyt hy-         valtioneuvoston vahvistamieTI yleisten perustei-
3101: väkseen tätä lain tarkoittamaa mahdollisuutta        den mukaan kahteen ryhmään perusteena ei ole
3102: saada korkeampaa valtionavustusta.                   ollut oppilaitosten omistuspohja, vaan edellä
3103:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta         todetulla tavalla vuoden 1988 toteutuneet kus-
3104: annetun lain mukaan valtioneuvosto vahvistaa         tannukset. Halvempaan ryhmään kuuluu viisi
3105:                                       1990 vp. -    KK n:o 18                                      3
3106: 
3107: kunnallista ja kuusi yksityistä oppilaitosta sekä   keutettua opiskelijaa kohti ja yksityisten oppi-
3108: kalliimpaan ryhmään kuusi kunnallista oppilai-      laitosten maatilat vastaavasti voittoa keskimää-
3109: tosta.                                              rin 4 200 markkaa havaintotilalisään oikeutet-
3110:    Maatalousalan oppilaitoksille maksetaan          tua opiskelijaa kohti.
3111: vuonna 1990 myös oppilaitoskohtaisena lisänä           Kunnalliset ja yksityiset maatalousalan op-
3112: ns. havaintotilalisää, joka on kunnallisilla op-    pilaitokset eivät ole valtion rahoituksen suh-
3113: pilaitoksilla 5 000 markkaa havaintotilalisään      teen eriarvoisessa asemassa, vaan valtionosuu-
3114: oikeutettua opiskelijaa kohti ja yksityisillä op-   den ja -avustuksen perusteena olevien oppilas-
3115: pilaitoksilla 1 600 markkaa havaintotilalisään      kohtaisten markkamäärien eroavuudet johtu-
3116: oikeutettua opiskelijaa kohti. Havaintotilalisän    vat erilaisista toteutuneista kustannuksista sekä
3117: suuruutta määriteltäessä pohjana ovat olleet        maatilojen mahdollisista tuotoista ja tappioista.
3118: maatalousalan oppilaitosten maatilojen menot        Myös investointeihin yksityisillä oppilaitoksilla
3119: ja tulot. Kunnallisten oppilaitosten maatilat       on erityisistä syistä mahdollisuus saada yhtä
3120: ovat vuonna 1988 tuottaneet tappiota keski-         suuri valtionavustus kuin kunnallisilla oppilai-
3121: määrin 6 220 markkaa havaintotilalisään oi-         toksilla.
3122: 
3123:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
3124: 
3125:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
3126: 4                                      1990 vp. -     KK n:o 18
3127: 
3128: 
3129: 
3130: 
3131:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3132: 
3133:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           punkt för olika typer av eller vid behov olika
3134: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           läroanstalter. Statsrådet har 7.12.1989 fattat ett
3135: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-         beslut om de alimänna grunderna angående
3136: lem av statsrådet översänt en avskrift av             yrkesläroanstalternas driftskostnader för 1990.
3137: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-            1 3 § i detta beslut föreskrivs vilka omständig-
3138: dertecknade spörsmål nr 18:                           heter som skall beaktas när markbeloppen per
3139:                                                       elev räknas ut.
3140:            Är Regeringen medveten om att de
3141:         privata och de kommunala yrkesläroan-            De kalkylerade driftskostnaderna per elev
3142:         stalterna är ojämstälida i fråga om           vid kommunala och privata yrkesläroanstalter i
3143:         statsfinansieringen, och                      lantbruksbranschen var genomsnittligt 15 738
3144:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       mark år 1988. Kostnaderna vid den dyraste
3145:         ta för att de privata och de kommunala        läroanstalten var 33 577 mark och den billigas-
3146:                                                       te 8 645 mark. Bägge läroanstalter var kommu-
3147:         yrkesläroanstalterna skall få lika stora
3148:         statliga finansieringsinsatser för sina in-   nala.
3149:         vesteringar och utgifter för eleverna?           När markbeloppen per elev för driftskostna-
3150:                                                       derna vid läroanstalterna i lantbruksbranschen
3151:                                                       fastställdes för år 1990 indelade yrkesutbild-
3152:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           ningsstyrelsen, med stöd av föreskrifterna i
3153: följande:                                             statsrådets beslut, läroanstalterna i två grupper,
3154:    Stadgandena om finansiering av kommunala           av vilka den ena gruppens kalkylerade kostna-
3155: och privata yrkesläroanstalter ingår i lagen          der per elev var genomsnittligt 13 106 mark och
3156: (494/83) och förordningen (625/85) om finan-          den andra gruppens 23 894 mark. När mark-
3157: siering av yrkesläroanstalter. Stadgandena om         beloppet per elev fastställdes för år 1990 var
3158: driftskostnaderna vid dessa läroanstaler är ob-       grunddelen för den första gruppen 11 430 mark
3159: jektivt enhetliga oberoende av ägoförhåliandet.       och för den andra 22 510 mark. I bägge
3160: Däremot finns det skillnader i stadgandena om         grupper har tili grunddelarna fogats kostnader-
3161: anläggningskostnaderna. Det statsunderstöd            na för sådana förhöjda markbelopp för bygg-
3162: som beviljas för de kommunala läroanstalter-          nadsarbeten och anskaffningar, vilka kostnader
3163: nas byggnadskostnader varierar mellan 33 och          kan räknas som driftskostnader, kostnaderna
3164: 51 procent enligt kommunernas bärkraftsklas-          för att lärarna gör sig förtrogna med arbetslivet
3165: ser. För de privata läroanstalterna utgör stats-      inrikes och utomlands, kostnaderna för perso-
3166: understödet 33 procent för byggnadskostnader          nalens tilläggsutbildning och vissa kostnader
3167: och 51 procent för anskaffning av utrustning.         för elevernas avgiftsfria måltider. Skillnaden i
3168: Av särskilda skäl kan ett större statsunderstöd       markbeloppet per elev vid lantbruksläroanstal-
3169: beviljas åt privata läroanstalter inom ramen för      terna beror sålunda på grunddelen som de
3170: statsbudgeten. Stadgandet har skrivits i denna        verkliga kostnaderna 1988 har utgjort underla-
3171: form, eftersom bärkraftsklassen i en kommun           get för. Vid indelningen av läroanstalterna i två
3172: där en privat läroanstalt befinner sig och            grupper enligt de av statsrådet fastställda ali-
3173: läroanstaltens ekonomiska stälining är två skil-      männa grunderna har motivet inte varit läroan-
3174: da saker. Tilis vidare har endast en privat           stalternas ägoförhållande utan de verkliga kost-
3175: yrkesläroanstalt utnyttjat denna möjlighet i          naderna 1988 enligt ovan. Tili den billigare
3176: lagen att få högre statsunderstöd.                    gruppen hör fem kommunala och sex privata
3177:    Enligt lagen om finansiering av yrkesläroan-       läroanstalter och den dyrare sex kommunala
3178: stalter faststälier statsrådet varje år på basis av   läroans tai ter.
3179: de sannolika genomsnittliga kostnaderna de               Åt läroanstalterna i lantbruksbranschen be-
3180: alimänna grunder enligt vilka yrkesutbildnings-       talas 1990 även åt enskilda läroanstalter ett
3181: styrelsen fastställer beloppet per elev för de        försökslägenhetstillägg som för de kommunala
3182: driftsutgifter som avses i lagens 5 § 1 mom. 5        läroanstalterna är 5 000 mark för varje elev
3183:                                       1990 vp. -     KK n:o 18                                     5
3184: 
3185: som är berättigad tili ett försökslägenhetstillägg   på 4 200 mark per försökslägenhetstillägg be-
3186: och som för de privata läroanstalterna är 1 600      rättigad elev.
3187: mark för varje elev som är berättigad tili ett          De korumunala och privata lantbruksläroan-
3188: försökslägenhetstillägg. När försökslägenhets-       stalterna är inte ojämställda i fråga om statlig
3189: tillägget fastställs har utgångspunkten varit        finansiering, utan skillnaderna i de markbelopp
3190: inkomsterna och utgifterna vid de gårdsbruk          som utgör grunderna för statsandelar och
3191: som ägs av lantbruksläroanstalterna. Gårds-          statsunderstöd beror på olika verkliga kostna-
3192: bruken vid de kommunala läroanstalterna har          der samt g,årdsbrukens eventuella vinster eller
3193: 1988 visat en genomsnittlig förlust på 6 220         förluster. Aven vad investeringar beträffar har
3194: mark per varje tili försökslägenhetstillägg be-      de privata läroanstalterna möjlighet att av
3195: rättigad elev och de privata läroanstalternas        särskilda skäl få lika stort statsunderstöd som
3196: gårdsbruk en motsvarande genomsnittlig vinst         de kommunala läroanstalterna.
3197:      Helsingfors den 13 mars 1990
3198: 
3199:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
3200: 1
3201: 1
3202:  1
3203:  1
3204:   1
3205:   1
3206:    1
3207:    1
3208:     1
3209:     1
3210:      1
3211:      1
3212:       1
3213:       1
3214:        1
3215:        1
3216:         1
3217:         1
3218:          1
3219:          1
3220:           1
3221:           1
3222:            1
3223:            1
3224:             1
3225:             1
3226:              1
3227:              1
3228:               1
3229:               1
3230:                                               1990 vp.
3231: 
3232: Kirjallinen kysymys n:o 19
3233: 
3234: 
3235: 
3236: 
3237:                                  Tenhiälä:    Joukkoliikenteen säilyttämisestä maaseutukaupun-
3238:                                      geissa
3239: 
3240: 
3241:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3242:    Maaseutukaupunkien joukkoliikenne on vä-            Hallituksen into kehitellä uusia veroja, van-
3243: hitellen supistunut niin, että kohta on käsillä     hojen verojen korotusten ohella, vaikeuttaa
3244: sellainen tilanne, että linja-autovuorot kulkevat   myös joukkoliikenteen kehittämistä. Haittave-
3245: vain ruuhka-aikoina. Muina aikoina on käytet-       ron vaikutukset maaseutukaupungin joukkolii-
3246: tävä taksia.                                        kenteen järjestämiselle ovat todella haitallisia,
3247:    Erityisen synkkä tilanne on pikkukaupun-         ja tämä kai on ollutkin hallituksen tarkoitus.
3248: geissa, joissa muutamassa vuodessa on mene-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3249: tetty jopa 40 prosenttia matkustajista. On          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3250: selvästi käynyt niin, että kun liikenneministeriö   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3251: on keskittynyt ratkomaan - sinällänsä oikein-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3252: kin - maaseudun joukkoliikenteen kehittämis-
3253: tä koskevia ongelmia, ovat maaseutukaupun-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jottei
3254: kien epäkohdat jääneet taka-alalle.                        pienten maaseutukaupunkien joukkolii-
3255:    Liikenneministeriössä on valmisteilla joukko-           kenne kokonaan häviäisi?
3256: liikennelaki, mutta ilmeisesti sen lain avulla ei
3257: ongelmia voida ratkaista.
3258:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
3259: 
3260:                                           Hannu Tenhiälä
3261: 
3262: 
3263: 
3264: 
3265: 2900100
3266: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 19
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3272:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hallitus voisi antaa esityksen laista eduskunnal-
3273: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     le vielä kevään 1990 kuluessa. Lakiehdotukses-
3274: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         sa on myös pienten maaseutukaupunkien jouk-
3275: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      koliikennetarpeet otettu huomioon. Joukkolii-
3276: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kenne on myös eräs keskeinen parlamentaari-
3277: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta          sen liikennekomitean aihe, jonka yhteydessä-
3278: kirjallisesta kysymyksestä n:o 19:                valtion tuen taso joukkoliikenteelle muodostu-
3279:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jottei        nee tärkeäksi kysymykseksi.
3280:                                                      Liikenneministeriö on yhdessä sidosryhmien
3281:        pienten maaseutukaupunkien joukkolii-
3282:        kenne kokonaan häviäisi?                   kanssa käynnistänyt vuoden 1990 alusta laajan
3283:                                                   projektin, jossa kaupunkikohtaisesti pyritään
3284:                                                   mm. suunnittelun keinoin parantamaan jouk-
3285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3286:                                                   koliikenteen edellytyksiä. Parhaillaan on vireil- ,
3287: vasti seuraavaa:
3288:                                                   lä myös useita kokeiluja, joissa tutkitaan taksin
3289:   Julkista henkilöliikennettä koskevan lainsää-   mahdollisuuksia linja-autoa täydentävänä kau-
3290: dännön uudistusta on valmisteltu siten, että      punkien joukkoliikennevälineenä.
3291:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
3292: 
3293:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3294:                                      1990 vp. -    KK n:o 19                                      3
3295: 
3296: 
3297: 
3298: 
3299:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3300: 
3301:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        position tili riksdagen med förslag tili en lag
3302: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        härom. 1 lagförslaget har behoven av kollek-
3303: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-      tivtrafik även för små städer på landsbygden
3304: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    beaktats. Kollektivtrafiken är även ett av de
3305: av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-         centra1a ämnena för Parlamentariska trafik-
3306: de spörsmål nr 19:                                 kommitten och i detta sammanhang kommer
3307:                                                    frågan om nivån för det statliga understödet tili
3308:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
3309:                                                    kollektivtrafiken troligtvis att vara väsentlig.
3310:        vidta för att kollektivtrafiken i små
3311:                                                       Trafikministeriet har tillsammans med intres-
3312:        städer på landsbygden inte helt skall
3313:                                                    sentgrupperna, räknat från ingången av år
3314:        upphöra?                                    1990, startat ett omfattande projekt varvid bl.a.
3315:                                                    genom planering eftersträvas att för varje stad
3316:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förbättra förutsättningarna för kollektivtrafi-
3317: samt anföra fö1jande:                              ken. För tillfållet är även många sådana pro-
3318:   En reform av lagstiftningen om kollektiv         jekt anhängiga där möjligheterna undersöks att
3319: persontrafik har beretts så att regeringen redan   låta taxibilar komplettera bussarna som kollek-
3320: under våren 1990 skall kunna avlåta en pro-        tivtrafikmedel i städerna.
3321:     Helsingfors den 23 februari 1990
3322: 
3323:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
3324:                                                 1990 vp.
3325: 
3326: Kirjallinen kysymys n:o 20
3327: 
3328: 
3329: 
3330: 
3331:                                    Tenhiälä: Itä-Eurooppaan suuntautuvan taloudellisen avun koh-
3332:                                       dentarnisesta
3333: 
3334: 
3335:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3336: 
3337:     Nopeat muutokset Itä-Euroopassa ovat nyt             Yllättävää kyllä, että myös suurimman por-
3338: johtaneet tilanteeseen, jossa myönteisen kehi-        varillisen hallituspuolueen, Kokoomuksen, pii-
3339: tyksen jatkamisen edellytyksenä on Länsi-Eu-          rissä on Itä-Euroopan auttamista pohdittu -
3340: roopan suurimittainen tuki demokratian alkei-         ei nyt ihan sentään ministeritasolla, mutta
3341: ta opiskeleville valtioille. On varmaa, että          puolueen puoluesihteeri on esittänyt käsityk-
3342: Itä-Euroopan maat joutuvat käymään lähivuo-           sensä, jonka mukaan ainakin osa kehitysavusta
3343: sina läpi sellaisen taloudellisen uudelleenraken-     tulisi suunnata Itä-Eurooppaan.
3344: tarnisen, joka merkitsee nykyisen syvän talou-           Kun suunnitellaan Itä-Euroopan auttamista,
3345: dellisen ahdinkotilan syventymistä entisestään.       olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, että apu,
3346: Se merkitsee köyhtyrnistä, taloudellista kur-         jotta sillä olisi jotain merkitystä, suunnattaisiin
3347: juutta ja vähäosaisten aseman pahenernista.           keskitetysti ja kohdennettaisiin joihinkin tiet-
3348: Ongelmat johtuvat siitä, että näiden maiden           tyihin maihin. Esimerkiksi näyttää siltä, että
3349: taloudellinen tila ja rakenteet ovat niin pahoin      Ranska keskittää apunsa Romanialie ja Länsi-
3350:  tuhotut viimeisten 40 vuoden aikana. Demok-          Saksa ohjaa apunsa Itä-Saksalle ja Puolalle.
3351:  ratian lisäksi kaikki taloudelliset toiminnot on     Suomelle luontevin valinta olisi Unkari, johon
3352:  rakennettava kokonaan uudestaan.                     Suomella ja suomalaisilla on pitkät ja lämpi-
3353:     Länsi-Euroopan rikkaiden maiden onkin nyt         mät suhteet jo pitkien ajanjaksojen takaa.
3354: suunnattava kaukaisten kohteiden sijasta yhä             Toinen läheinen ja luonteva kohdemaa-alue
3355: suurempi mielenkiinto lähellä olevien Itä-Eu-         voisi olla Baltian alue. Erityisesti Suomen tulisi
3356:  roopan maiden auttamiseen. Tästä auttamises-         tällöin tukea ja auttaa näitä maita ratkaise-
3357:  ta on myös Suomen otettava oma vastuunsa.            maan ympäristönsuojeluun liittyviä kysymyk-
3358:     Länsimaat ovat yhdessä perustaneet Itä-           siä. Suomen tulisikin kohdentaa näin apunsa
3359:  Euroopan kehityspankin, ja Suomikin on osal-         ennen muuta Unkarilie ja Baltian maille. Jotta
3360:  listumassa siihen, tosin vaatimattomalla 10          avulla olisi merkitystä, sen tulisi olla todella
3361:  rnilj. markan panoksella.                            merkittävää. Suomen 3,5 miljardin markan
3362:     Suomi käyttää kehitysapuun vuosittain 3,5         kehitysapu antaakin hyvän pohjan avun uudel-
3363:  miljardia markkaa ja näin noudattaa YK:n             le suuntaamiselle. On luonnollista, että todelli-
3364:  periaatetta, että 0,7 prosenttia bruttokansan-       sessa köyhyysloukussa eläviä kehitysmaita tu-
3365:  tuotteesta tulisi käyttää kehitysapuun. Tällä        lee edelleenkin auttaa ja tukea eikä niiden
3366:  hetkellä on erityisesti syytä pysähtyä pohti-        saarnaa apua Suornenkaan tule vähentää.
3367:  maan kehitysapumme merkitystä. Mainitusta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3368:  3,5 miljardin markan summasta tulisikin aina-        tyksen 37 §:n 1 rnornenttiin viitaten esitän
3369:  kin osa, ehkä pysyvästi tai väliaikaisesti, ohjata   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3370:  Itä-Euroopan auttamiseen. Kehitysyhteistyöva-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3371:  rojen käyttöä olisi muutoinkin syytä aika ajoin
3372:  pysähtyä pohtimaan ja apu varsinkin sellaisiin
3373:  maihin, joissa valtaapitävien mielenkiinto koh-                 Millä tavoin Hallitus aikoo ryhtyä
3374:  distuu vain maan asevoimien kehittämiseen tai                auttamaan Itä-Euroopan maita, millai-
3375:  oman taloudellisen aseman pönkittämiseen, oli-               silla summilla ja millaisilla toimilla,
3376:  sikin lopetettava kokonaan.                                  sekä
3377: 
3378: 200070S
3379: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 20
3380: 
3381:          aikooko Hallitus keskittää apunsa                aikooko Hallitus huiskia rahaa pitkin
3382:       tietyille kohdemaille kuten esimerkiksi          Itä-Eurooppaa täysin ilman suunnitel-
3383:       Unkarilie ja Baltian maille, vai                 maa, jolloin avulla ei sen kohdemaille
3384:                                                        ole mitään suurempaa hyötyä?
3385: 
3386:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
3387: 
3388:                                       Hannu Tenhiälä
3389:                                       1990 vp. -    KK n:o 20                                        3
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 
3394:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3395: 
3396:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Iisia ja kilpailukykyisiä investointeja. Tavoittee-
3397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        na on allekirjoittaa pankin perustamissopimus
3398: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           jo kuluvan vuoden alkupuolella, niin että pank-
3399: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ki voisi aloittaa toimintansa vuoden 1991 alus-
3400: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sa. Tämänhetkisen arvion mukaan Suomen
3401: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta            osuus esitetystä pankin 10 mrd. ECUn perus-
3402: kirjallisesta kysymyksestä n:o 20:                  pääomasta olisi 1,25% eli 125 miljoonaa
3403:           Millä tavoin Hallitus aikoo ryhtyä        ECUila (eli noin 625 miljoonaa markkaa).
3404:        auttamaan Itä-Euroopan maita, millai-        Tästä maksetun pääoman osuus olisi arviolta
3405:        silla summilla ja millaisilla toimilla,      30 %, mikä voitaneen maksaa viiden vuoden
3406:                                                     kuluessa osittain käteisenä ja osittain Suomen
3407:        sekä
3408:                                                     Pankkiin talletettavina velkakirjoina. Loppu-
3409:           aikooko Hallitus keskittää apunsa
3410:        tietyille kohdemaille kuten esimerkiksi      osa, eli noin 437,5 miljoonaa markkaa, olisi
3411:        Unkarilie ja Baltian maille, vai             tarvittaessa maksettavaksi vaadittavaa takuu-
3412:                                                     pääomaa. Lopullinen määrä on kuitenkin riip-
3413:           aikooko Hallitus huiskia rahaa pitkin
3414:        Itä-Eurooppaa täysin ilman suunnitel-        puvainen osuuksien jakoa koskevista neuvotte-
3415:                                                     luista. Suomen maksettavaksi pankin osake-
3416:        maa, jolloin avulla ei sen kohdemaille
3417:        ole mitään suurempaa hyötyä?                 merkinnöistä tulisi siten arviolta 187,5 miljoo-
3418:                                                     naa markkaa eli noin 37,5 miljoonaa markkaa
3419:                                                     vuosittain. EBRD:tä koskevat sitoumusvaltuu-
3420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        det ja määräraha on tarkoitus sisällyttää kulu-
3421: vasti seuraavaa:                                    van vuoden ensimmäiseen lisämenoarvioesityk-
3422:    1. Hallitus on jo käynnistänyt useita toimen-    seen.
3423: piteitä Itä- ja Keski-Euroopan maiden talou-           4. Puolan vakautusrahasto kytkeytyy maan
3424: dellisen uudistumisen tukemiseksi. Kun laske-       uuteen talousohjelmaan, jonka päätarkoitukse-
3425: taan sitoumukset eri vuosille sekä vireillä ole-    na ensi vaiheessa on inflaation pysäyttäminen,
3426: vat hankkeet ja ohjelmat, joista on tehty           maan valuutan zlotyn aseman vakauttaminen
3427: alustavat sitoumukset, monenkeskisen ja kah-        ja budjettivajeen alentaminen osina maan ta-
3428: denvälisen tuen määrä nousee 448 miljoonaan         loudellisen järjestelmän muuttamista. Rahasto
3429: markkaan seuraavan viiden vuoden aikana.            on sidoksissa Puolan ja Kansainvälisen valuut-
3430: Tästä kokonaismäärästä maksatuksia syntyy           tarahaston väliseen sopimukseen sopeutusoh-
3431: tänä vuonna 101 miljoonaa markkaa. Tukioh-          jelmasta ja sitä tukevasta luotonannosta. Ra-
3432: jelmaan sisältyviä hankkeita ja toimenpiteitä       kenteellinen sopeutusohjelma on määrä allekir-
3433: ollaan parhaillaan toteuttamassa tai valmiste-      joittaa Puolan ja IMF:n välillä ensi tilassa.
3434: lemassa. Avun määrä on tarkoitus kasvattaa          Rahasto muodostaisi Puolan käytettävissä ole-
3435: keskipitkän aikavälin rajoissa siten, että se       van sitomattoman varannon, jota tarvittaessa
3436: vuonna 1991 vastaisi noin 0,1 prosenttia brut-      voitaisiin käyttää maan omien valuuttareser-
3437: tokansantuotteesta ja nousisi tasaista kasvu-       vien rinnalla zlotyn yhtenäisen kurssin tukemi-
3438: vauhtia noudattaen noin 0,3 prosenttiin suun-       seksi valuuttamarkkinoilla. Hallituksen talous-
3439: nitelmakauden päättyessä.                           poliittinen ministerivaliokunta on tehnyt pe-
3440:    2. Monenkeskinen apu on toistaiseksi suun-       riaatepäätöksen Suomen osallistumisesta 20
3441: niteltu toteutettavaksi ainakin osallistumalla      miljoonalla markalla rahaston perustamiseen.
3442: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin          Määräraha on tarkoitus sisällyttää kuluvan
3443: (EBRD) perustamiseen, kansainvälisiin ympä-         vuoden ensimmäiseen lisämenoarvioesitykseen.
3444: ristöohjelmiin ja Puolan vakauttamisrahastoon.         5. Kansainväliset ympäristöohjelmat ovat
3445:    3. EBRD:n tarkoituksena on tukea Itä-            keskeisesti esillä suunniteltaessa Itä-Euroopan
3446: Euroopan maiden taloudellista ja yhteiskunnal-      maiden avustamista. Avun muotoa, suuntaa-
3447: lista muutosta edistämällä erityisesti tuotannol-   mista ja hallintomenettelyä selvitetään käynnis-
3448: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 20
3449: 
3450: tetyissä ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.      10. Valtioneuvosto on 22.2.1990 antanut
3451:    6. Humanitaarinen apu perustuu hallitusten       Suomen Vientiluotto Oy:lle sitoumuksen kor-
3452: pyyntöihin. Suomen on määrä toimittaa Puo-          kotuen maksamisesta Unkarin sadan miljoo-
3453: lalle elintarvikkeita kuluvan vuoden alkupuo-       nan US $:n rakennesopeutusluotolle. Suomen
3454: lella 33 miljoonan markan arvosta. Toimitetta-      valtio on myöntänyt Juotolle takuut. Luotto on
3455: viin elintarvikkeisiin kuuluu vehnää, juustoa,      pyritty saamaan vastaanottajamaalle mahdolli-
3456: äidinmaidonvastiketta, lastenruokaa ja makka-       simman edulliseksi kaupallisella korkotasolla.
3457: raa. Elintarvikkeiden myynnistä saatavilla tu-         11. Ympäristöministeriön budjetissa on va-
3458: loilla on tarkoitus perustaa rahasto, jota käy-     rattu energiansäästö- ja ympäristöyhteistyö-
3459: tettäisiin mm. Suomen ja Puolan välisten ener-      hankkeisiin Puolassa vuosina 1990-1992 90
3460: giansäästö- ja ympäristöyhteistyöhankkeiden         milj. mk. Järjestelyyn kuuluu, että Suomi antaa
3461: paikalliskuluihin.    Ulkoasiainministeriö     on   anteeksi Puolan Suomen velan em. summalla.
3462: myöntänyt kolme miljoonaa markkaa Punaisen          Velan alennus muutetaan zloty-pohjaiseksi ra-
3463: Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) kautta        hastoksi, jota käytetään yhdessä sovittujen
3464: tapahtuvaan Romanian hätätilan uhrien avus-         paikalliskustannusten rahoitukseen. Varsinai-
3465: tamiseen ja kolme miljoonaa markkaa Suomen          nen vientitoimitus rahoitetaan kaupallisin eh-
3466: Punaisen Ristin kautta Romaniassa toteutetta-       doin. Vientitoimituksen vakuutena on hiilita-
3467: viin avustushankkeisiin. Määrärahat sekä Puo-       kuujärjestelmä. Menettelytapojen kehittämisek-
3468: lan elintarviketoimituksia että Romanialie an-      si ja projektien koordinoimiseksi on perustettu
3469: nettavaa humanitaarista apua varten on tarkoi-      maiden välinen työryhmä. Järjestelmää koske-
3470: tus sisällyttää kuluvan vuoden ensimmäiseen         va valtioiden välinen sopimus allekirjoitetaan
3471: lisämenoarvioesitykseen.                            maaliskuun alkupuolella.
3472:    7. Koulutusyhteistyön osalta on aloitettu           12. Parhaillaan ulkoasiainministeriässä on
3473: tehostettu koulutusyhteistyö Unkarin kanssa.        valmisteilla Suomen toimintastrategia Itä- ja
3474: Toiminta kohdistuu liikkeenjohdon koulutuk-         Keski-Euroopan maiden taloudellisen uudistu-
3475: seen unkarilaisen osapuolen valitsemilla teolli-    misen tukemiseksi. Toimintastrategiaan tulee
3476: suudenaloilla. Myös Puolan kanssa tullaan           sisältymään ympäristöyhteistyö, koulutus- ja
3477: käynnistämään kevään aikana maataloussekto-         tutkimusyhteistyö, monenkeskinen taloudelli-
3478: rin ja liikkeenjohdon koulutusyhteistyö. Neu-       nen yhteistyö, rahoitus- ja takuujärjestelyt,
3479: vostoliiton kanssa toteutettavasta liikkeenjoh-     investoinnit sekä KEVSOS-järjestelyt. Toimin-
3480: don koulutusohjelmasta on neuvottelut aloitet-      tastrategiaesitys saatetaan hallituksen käsitte-
3481: tu ja ohjelmasta voitaneen sopia maaliskuun         lyyn lähiaikoina.
3482: aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriö on vas-        13. Kysymyksen perustelussa esitettyä ajatus-
3483: tuussa koulutuksen koordinoinnista. Koulutus-       ta varojen siirtämisestä kolmanteen maailmaan
3484: yhteistyöhön on tänä vuonna varattu 5 milj.         suunnatusta kehitysavusta Eurooppaan ei ole
3485: mk.                                                 pidettävä kestävänä. Huolimatta suurista ta-
3486:    8. EFT An ministerikokouksessa joulukuussa       loudellisista ongelmistaan Itä- ja Keski-Euroo-
3487: 1989 päätettiin 100 milj. US $:n Jugoslavia-        pan maat eivät ole kehitysmaita.
3488: rahaston perustamisesta. Suomen osuus Jugos-           On kiistattoman selvää, että poliittista ja
3489: lavian taloudellista ja teollista rakennemuutos-    talousjärjestelmäänsä radikaalisti uudistavat
3490: ta tukevasta rahastosta on noin 55 milj. mk,        Euroopan maat tarvitsevat mittavaa ulkomais-
3491: joka lasketaan kehitysavuksi.                       ta apua niin talous- kuin ympäristöongelmien-
3492:    9. Pohjoismaiden neuvosto päätti helmikuus-      sakin ratkaisemiseen. Yhtä selvää on tietenkin,
3493: sa 1990 perustaa Pohjoismaiden Investointi-         ettei taloudellinen ahdinko Euroopassa mis-
3494: pankin      yhteyteen    Ympäristörahoitusyhtiö     sään mitassa lievennä ahdinkoa kehitysmaissa
3495: NEFCOn. Uuden yhtiön kautta on tarkoitus            eikä myöskään kehittyneiden maiden vastuuta
3496: kannustaa paikallista tuotantoa Itä- ja Keski-      niiden auttamisessa.
3497: Euroopan maissa tukemalla pohjoismaisten yh-           Tilastollisesti katsoen voidaan havaita, että
3498: teisyritysten riskipääoman ottoa. Uusi yhtiö        jotkut Itä- ja Keski-Euroopan maat kansan-
3499: edellyttää budjettivaroja 200 milj. mk. Suomen      tuotteella mitaten ovat kehitysmaihin rinnastet-
3500: maksuosuus on 36 milj. mk jaettuna kuudelle         tavissa. Ne eivät kuitenkaan ole kehitysmaita.
3501: vuodelle eli 7 milj. mk vuodessa. Lisäksi PIP:n     Niiden kansa on lukutaitoista ja muutenkin
3502: perinteiseen antolainaukseen kuuluu myös ym-        koulutettua; niillä on mm. terveydenhuoltojär-
3503: päristöhankkeita.                                   jestelmä, liikenneverkosto ja teollisuutta, vaik-
3504:                                       1990 vp. -    KK n:o 20                                       5
3505: 
3506: ka huonokuntoisinakin. Niiden lähtökohdat           mukaisesti pitkään tavoitellun 0,7 %:n brutto-
3507: ovat olennaisesti toisenlaiset kuin yleensä kehi-   kansantuoteosuuden      kehi tysyhteistyövarois-
3508: tysmaiden.                                          saan. Tämä osuus tulee tulevaisuudessakin
3509:   Suomi on nyt saavuttanut YK:n suosituksen         ohjata kehitysmaille.
3510:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
3511: 
3512:                                                                 Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
3513: 6                                    1990 vp. -    KK n:o 20
3514: 
3515: 
3516: 
3517: 
3518:                              Till Riksdagens Herr Talman
3519: 
3520:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och konkurrenskraft. A vsikten är 2tt överens-
3521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kommelsen om upprättandet av banken skall
3522: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-      undertecknas redan i början av detta år för att
3523: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande    banken skall kunna inleda sin verksamhet i
3524: av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-         början av 1991. En1igt gällande beräkningar
3525: de spörsmå1 nr 20:                                 blir Fin1ands ande1 1,25 % av det föreslagna
3526:                                                    grundkapita1et om 10 mrd. ECU, dvs. 125 mi1j.
3527:           På vi1ket sätt ämnar Regeringen bistå
3528:                                                    ECU (m.a.o. ca 625 mi1j. mk). Av denna
3529:        länderna i Östeuropa, med vilka sum-
3530:                                                    summa beräknas det inbetalade kapitalet utgö-
3531:        mor och vilka åtgärder, samt
3532:                                                    ra 30 %, vi1ket torde kunna betalas inom fem
3533:           har Regeringen för avsikt att koncen-
3534:                                                    år, delvis kontant och delvis i form av i
3535:        trera biståndet tili vissa mottagarländer
3536:                                                    Fin1ands Bank deponerade sku1debrev. Det
3537:        som t.ex. Ungern och de baltiska län-
3538:                                                    resterande beloppet, dvs. 437,5 mi1j. mk blir
3539:        derna, eller
3540:                                                    garantikapita1 som vid behov kan inkrävas.
3541:           ämnar Regeringen strö ut pengar i
3542:                                                    Det slutliga beloppet är dock beroende av
3543:        Östeuropa he1t planlöst, varvid bistån-
3544:                                                    över1äggningarna om fördelningen av andelar-
3545:        det inte för med sig någon större nytta
3546:                                                    na. Av aktieteckningen i banken skall Finland
3547:        för mottagar1änderna?
3548:                                                    sålunda stå för uppskattningsvis 187,5 milj.
3549:                                                    mk, dvs. ca 37,5 milj. mk år1igen. Avsikten är
3550:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att förbindelsefullmakterna och ans1aget för
3551: samt anföra fö1jande:                              EBRD skall intas i den första tilläggsbudgeten
3552:    1. Regeringen har redan vidtagit flera åtgär-   för detta år.
3553: der i syfte att stöda de ekonomiska reformerna         4. Stabiliseringsfonden för Po1en anknyter
3554: i Öst- och Mellaneuropa. Då man räknar med         tili landets nya ekonomiprogram, som under
3555: förbinde1serna avseende olika år samt redan        det första skedet av omvandlingen av landets
3556: aktuella projekt och program, beträffande vilka    ekonomiska system framför allt syftar tili att
3557: pre1iminära förbinde1ser ingåtts, uppgår det       stoppa inflationen, stabilisera 1andets valuta,
3558: mu1ti1atera1a och bi1atera1a ekonomiska bistån-    dvs. zlotyn och minska underskottet i budge-
3559: det tili 448 mi1j. mk under de följande fem        ten. Fonden är knuten tili en överenskommelse
3560: åren. Av detta tota1be1opp skall 101 milj. mk      mellan Polen och Internationella valutafonden
3561: betalas detta år. Projekt och åtgärder som         om ett anpassningsprogram och en kreditgiv-
3562: ingår i biståndsprogrammet håller som bäst på      ning som stöder detta program. Meningen är
3563: att genomföras eller beredas. Avsikten är att      att det strukturella anpassningsprogrammet
3564: öka biståndet inom ramen för planeringen på        mellan Po1en och IMF skall undertecknas
3565: medellång sikt så att biståndet skall motsvara     snarast. Fonden skall utgöra en obunden reserv
3566: ca 0,1% av bruttonationalprodukten år 1991         för Polen och skall vid behov, vid sidan av
3567: och därefter öka i jämn takt tili ca 0,3 % vid     landets egna valutareserver, kunna användas
3568: p1aneringsperiodens utgång.                        för att stöda en enhetlig zlotykurs på valuta-
3569:    2. Enligt planerna skall det multilaterala      marknaden. Regeringens finanspolitiska minis-
3570: biståndet tills vidare genomföras åtminstone       terutskott har fattat ett principbeslut enligt
3571: genom deltagande i upprättandet av den euro-       vilket Finland skall delta med 20 mi1j. mk i
3572: peiska återuppbyggnads- och utvecklingsban-        upprättandet av fonden. Avsikten är att ansta-
3573: ken (EBRD), i internationella mi1jöprogram         get skall intas i den första tilläggsbudgeten för
3574: och stabi1iseringsfonden för Po1en.                detta år.
3575:    3. Avsikten med EBRD är att stöda de                5. De internationella miljöprogrammen intar
3576: ekonomiska och samhälleliga förändringarna i       en framskjuten ställning i planeringen av bi-
3577: de östeuropeiska länderna genom att främja i       ståndet tili de östeuropeiska länderna. Form,
3578: synnerhet investeringar som avser produktion       inriktning och administrativt förfarande i sam-
3579:                                       1990 vp. -    KK n:o 20                                       7
3580: 
3581: band med biståndet utreds vid de överläggning-         10. Statsrådet utfärdade 22.2.1990 en förbin-
3582: ar mellan ministerierna som har in1etts.            delse tili Finlands Exportkredit Ab om ränte-
3583:    6. Det humanitära biståndet grundar sig på       stöd för en strukturanpassningskredit om 100
3584: framställningar från regeringarna. Finland          milj. US $ tili Ungern. Finska staten har
3585: skall skicka 1ivsmede1 tili Po1en för 33 milj. mk   lämnat garantier för krediten. Man har strävat
3586: under början av detta år. Livsmedlen omfattar       efter att krediten skali bli så förmån1ig som
3587: vete, ost, modersmjö1ksersättning, barnmat och      möj1igt på kommersiell räntenivå för mottagar-
3588: korv. lntäkterna av livsmedelsförsäljningen har     landet.
3589: man tänkt använda för att upprätta en fond             11. 1 miljöministeriets budget har 90 mi1j. mk
3590: som skall användas bl.a. för de loka1a kostna-      reserverats för energiinbesparings- och miljösam-
3591: derna för de finsk-polska energiinbesparings-       arbetsprojekt i Polen åren 1990-1992. Till
3592: och miljösamarbetsprojekten. Utrikesministe-        systemet hör att Finland avstår från att kräva
3593: riet har beviljat tre mi1j. mk för den hjä1p tili   in nämnda summa av Polens skuld tili Finland.
3594: nödställda i Rumänien som lämnas genom              Det efterskänkta beloppet omvandlas tili en
3595: internationella Röda Kors-kommitten (ICRC)          zlotybaserad fond, som används för finansie-
3596: och tre milj. mk för de biståndsprojekt i           ring av gemensamt överenskomna lokala kost-
3597: Rumänien som sköts via Finlands Röda Kors.          nader. Egentliga exportleveranser finansieras
3598: A vsikten är att ans1agen för såvä1 1ivsmedels1e-   på kommersiella villkor. Ett system med kol-
3599: veranserna tili Polen som det humanitära bi-        garantier används som säkerhet för exportleve-
3600: ståndet tili Rumänien skall intas i den första      ranserna. En gemensam arbetsgrupp har till-
3601: tilläggsbudgeten för i år                           satts för att utveckla proceduren och samordna
3602: 7. Vad gäller utbildningssamarbetet har ett         projekten. De två staterna kommer att under-
3603: intensifierat samarbete på utbi1dningens områ-      teckna en överenskommelse om systemet i
3604: de in1etts med Ungern. Verksamheten gäller          början av mars.
3605: utbildning för företags1edningen i industribran-       12. Utrikesministeriet håller som bäst på att
3606: scher som den ungerska parten har valt ut.          utarbeta en handlingsstrategi för Finland som
3607: Under våren kommer man dessutom att in1eda          avser att stöda den ekonomiska förnyelsen i
3608: utbi1dningssamarbete med Polen på jordbruks-        Iänderna i Öst- och Mellaneuropa. Strategin
3609: sektorn och området för företags1edning. För-       kommer att omfatta miljösamarbete, utbild-
3610: handlingar har in1etts med Sovjetunionen om         nings- och forskningssamarbete, multilateralt
3611: ett program för företagarutbildning cch pro-        ekonomiskt samarbete, finansierings- och ga-
3612: grammet torde kunna fastställas i mars. Han-        rantiarrangemang, investeringar samt KEV-
3613: de1s- och industriministeriet svarar för samord-    SOS-arrangemang. Förslaget tili handlingsstra-
3614: ningen av utbi1dningen. 1 år har 5 milj. mk         tegi överlämnas tili regeringen inom en snar
3615: reserverats för utbildningssamarbete.               framtid.
3616:    8. Vid mötet med EFT A-ministrarna i de-
3617: cember 1989 fattades beslut om upprättandet            13. Att överföra medel tili Europa från vårt
3618: av en Jugoslavienfond om 100 mi1j. US $.            utvecklingsbistånd tili tredje världen, vilket
3619: Fin1ands ande1 i fonden, som stöder den             anfördes i spörsmålets motivering, kan inte
3620: ekonomiska och industriella strukturomvand-         anses hållbart. Trots de stora ekonomiska
3621: lingen i Jugos1avien, är ca 55 milj. mk, vi1ket     problemen i länderna i Öst- och Melianeuropa
3622: räknas som utvecklingsbistånd.                      är dessa inte utvecklingsländer.
3623:     9. Nordiska rådet bes1öt i februari 1990 om        Det är obestridligt självfallet att de Iänder i
3624: upprättandet av ett mi1jöfinansieringsbo1ag         Europa som nu genomför radikala reformer av
3625: NEFCO i ans1utning tili Nordiska investerings-      sina politiska och ekonomiska system behöver
3626: banken. Avsikten är att via det nya bolaget         omfattande utländsk hjälp för att lösa sina
3627: stimu1era den 1oka1a produktionen i 1änderna i      problem avseende såväl ekonomi som miljö.
3628: Öst- och Mellaneuropa genom stöd tili nor-          Lika självfaliet är det givetvis att det ekono-
3629: diska samföretag vid upptagningen av riskka-        miska nödläget i Europa inte på något sätt
3630: pital. Det nya bolaget förutsätter 200 milj. mk     lindrar nödläget i utvecklingsländerna och de
3631: i budgetmedel. Finlands andel utgör 36 milj.        utvecklade ländernas ansvar att bistå dem
3632: mk fördelat på sex år, dvs. 7 milj. mk om året.     minskar inte heller.
3633: Den traditionella långivningen vid NIB omfat-          Statistiska uppgifter ger vid handen att vissa
3634:  tar dessutom också mi1jöprojekt.                   öst- och mellaneuropeiska Iänder kan jämstäl-
3635: 8                                    1990 vp. -    KK n:o 20
3636: 
3637: Ias med utvecklingsländerna, om nationalpro-       lunda än i utvecklingsländerna i allmänhet.
3638: dukten används som måttstock. De är dock             Finland har nu uppnått det 1änge eftersträ-
3639: inte utvecklingsländer. Människorna är läskun-     vade målet om en biståndsandel om 0,7% av
3640: niga och utbildade också på annat sätt, i          BNP, i enlighet med FN:s rekommendationer.
3641: länderna finns bl.a. hälsovårdssystem, trafiknät   Denna andel skall också i framtiden riktas till
3642: cch industri, fastän i dåligt skick. Utgångs-      utvecklingsländerna.
3643: punkterna i dessa Iänder är märkbart annor-
3644:     Helsingfors den 13 mars 1990
3645: 
3646:                                                                   Utrikesminister Pertti Paasio
3647:                                                1990 vp.
3648: 
3649: Kirjallinen kysymys n:o 21
3650: 
3651: 
3652: 
3653: 
3654:                                   Tenhiälä: Finnair Oy:n suorista lentoyhteyksistä Japaniin
3655: 
3656: 
3657:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3658: 
3659:    Tein noin vuosi sitten kirjallisen kysymyksen     rin johtajalle muodostua yksinomaiseksi elä-
3660: Suomen ja Japanin välisistä taloussuhteista          mäntehtäväksi.
3661: (KK n:o 108/1988 vp.). Kysymyksessäni käsit-            Toisaalta, kun hallitus em. kysymyksen vas-
3662: telin myös sitä, että Japani perusteettomasti        tauksessaan on sanonut, että hallitus tekee
3663: lyhytnäköisessä kateudessaan estää suomalai-         käytettävissä olevien keinojen puitteissa par-
3664: sen lentoyhtiön suorat lennot Tokioon Siperian       haansa asian saattamiseksi Suomen kannalta
3665: yli ja aiheuttaa näin suomalaiselle lentoyhtiölle    nopeaan ja tyydyttävään lopputulokseen, niin
3666: kohtuuttomia kustannuksia.                           hieman on ruvennut epäilemään hallituksen
3667:    Vastauksessaan hallitus hyvin asiantuntevasti     keinojen määrää ja laatua. Neuvottelujen pol-
3668: totesi mm. seuraavaa:                                kiessa Japanin vastustuksen vuoksi jatkuvasti
3669:    "Hallitus on tietoinen Suomen ja Japanin          paikallaan Suomen tulisi ryhtyä tehokkaisiin
3670: välisen suoran lentoliikenteen tarpeellisuudesta     toimiin Japania kohtaan, jotta Suomen oikeu-
3671: ja sen välttämättömyydestä niin matkustavan          tetut edut lentoliikenteen järjestämisessä ote-
3672: yleisön kuin Finnair Oy:n kannalta. Asiaa            taan Japanin taholla huomioon.
3673: koskevat neuvottelut ovat vireillä ja hallitus          Japanin kauppamme on ollut noin 5 miljar-
3674: tekee käytettävissä olevien keinojen puitteissa      dia markkaa alijäämäistä. Myös tämän vuoksi
3675: parhaansa asian saattamiseksi Suomen kannal-         Suomen taholta on edellytettävä tehokkaita
3676: ta nopeaan ja tyydyttävään lopputulokseen."          toimia Japania vastaan. Hallitus toimii kuiten-
3677:     Kuten vastauksesta ilmenee, hallitus suhtau-     kin täysin päinvastoin. Niinpä hallitus esim.
3678: tuu asiaan hyvin suurella vakavuudella ja            on valtion autohankinnoissa lähtenyt korvaa-
3679: pyrkii voimiensa mukaan Suomelle myöntei-            maan Saab-autoa japanilaisella autolla. Tällai-
3680: seen ratkaisuun. Tätä taustaa vasten on ollut        nen toimenpide on nykyoloissa täysin käsittä-
3681: yllättävää tämän vuoden tammikuussa lukea            mätöntä.
3682: lehdistä, että Tokion ja Tukholman välille              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3683: kaavaillaan suoraa lentoreittiä. Sen sijaan Fin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3684: nairin neuvottelut reitistä Siperian yli eivät ole   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3685: edistyneet.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3686:     Kun tällaisia uutisia lukee, joutuu kyllä
3687:  ihmettelemään, minkälaiset henkilöt Finnairin                Millä tavoin Hallitus aikoo edistää
3688:  puolella käyvät neuvotteluja vuositolkulla il-             Finnairin vuosia kestäneitä pyrkimyksiä
3689: man mitään tuloksia. Ei kai tällaisten neuvot-              Japanin reitin oikaisemiseksi suoraan
3690:  telujen käyminen saa sentään kellekään Finnai-             Siperian yli?
3691: 
3692:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
3693: 
3694:                                            Hannu Tenhiälä
3695: 
3696: 
3697: 
3698: 
3699: 200070S
3700: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 21
3701: 
3702: 
3703: 
3704: 
3705:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3706: 
3707:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Neuvotteluja lyhimmästä reitistä on käyty
3708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Suomen ja Japanin viranomaisten välillä en-
3709: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            simmäisen kerran helmikuussa 1987. Tämän
3710: kirjeenne n:o 76 ohella toimittanut valtioneu-       jälkeen neuvotteluja on jatkettu helmikuussa
3711: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          1988, tammikuussa 1989 sekä viimeksi loka-
3712: kansanedustaja Hannu Tenhiälän näin kuulu-           kuussa 1989.
3713: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 21:                Japanin puolelta on neuvotteluissa korostet-
3714:                                                      tu sitä. että ilmailusuhteissa on ennen kaikkea
3715:          Millä tavoin Hallitus aikoo edistää
3716:                                                      otettava huomioon liikenteen käytännön vasta-
3717:        Finnairin vuosia kestäneitä pyrkimyksiä
3718:                                                      vuoroisuus. Mikään japanilainen lentoyhtiö ei
3719:        Japanin reitin oikaisemiseksi suoraan
3720:        Siperian yli?                                 tähän mennessä ole liikennöinyt Suomeen, eikä
3721:                                                      Japani ole halunnut antaa Finnair Oy:lle yksi-
3722:                                                      puolista oikeutta suoriin lentoihin. Japani ei
3723:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myöskään ole ollut halukas sopimaan japani-
3724: vasti seuraavaa:                                     laiselle lentoyhtiölle myönnettävistä ylilennois-
3725:    Suomen ja Japanin välinen lentoliikenneso-        ta Helsinkiin Neuvostoliiton kanssa, jolle Ja-
3726: pimus allekirjoitettiin vuonna 1980 ja se tuli       pani on joutunut antamaan merkittäviä myön-
3727: voimaan 5.6.1981. Maiden nimeämät lentoyh-           nytyksiä aiemmin saamistaan ylilento-oikeuk-
3728: tiöt eivät voi sopimukseen liittyvän neuvottelu-     sista. Suomen ja Neuvostoliiton välillä sen
3729: pöytäkirjan mukaan lentää Neuvostoliiton             sijaan Siperian reitin käyttämisestä Finnair
3730: alueen yli. Jo tässä vaiheessa Suomi esitti          Oy:n Helsingin ja Tokion välisessä liikenteessä
3731: toivomuksen siitä, että tulevaisuudessa saatai-      on jo periaatteessa sovittu.
3732: siin käyttää lyhintä mahdollista reittiä.               Finnair Oy ja .Tapan Air System (JAS) ovat
3733:    Finnair Oy:n aloittaessa Tokion liikenteensä      käyneet keskusteluja Siperian yli lennettävästä
3734: vuonna 1983 millään lentoyhtiöllä ei ollut           yhteisvuorosta Helsingin ja Tokion välillä.
3735: oikeuksia lentää välilaskutta Neuvostoliiton         Nämä keskustelut ovat edelleen käynnissä ja ne
3736: alueen yli. Muutos tapahtui vasta vuonna             ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan. Suomen
3737: 1986, jolloin .Tapan Airlines sai luvan aloittaa     puolelta onkin jälleen aivan hiljattain pyydetty
3738: suorat lennot Länsi-Eurooppaan Neuvostolii-          konsultaatioita Japanin viranomaisten kanssa.
3739: ton alueen yli. Tästä seurasi. että pian myös           Mitä tulee Suomen ja Japanin väliseen kaup-
3740: eurooppalaiset lentoyhtiöt vastavuoroisesti sai-     paan, on totta, että sen alijäämä paisui vuonna
3741: vat lentää suoraa reittiä Japaniin.                   1989 ennätyksellisen suureksi, 5, 7 miljardiksi
3742:    Kaikissa niissä tapauksissa, joissa liikennettä   markaksi. Valtaosa Japanista tapahtuvasta
3743: Euroopan ja Tokion välillä harjoitetaan, on          tuonnista koostuu investointihyödykkeinä käy-
3744: kyse vastavuoroisesta tilanteesta: jokin japani-     tettävistä koneista ja laitteista sekä ajoneuvois-
3745: lainen yhtiö lentää omalla kalustollaan myös         ta ja kulutuselektroniikasta. Tuontia Japanista
3746: kyseisen Euroopan kaupungin ja Tokion välillä        pidetään tärkeänä, eikä sitä näin ollen ole syytä
3747: tai japanilainen yhtiö on joint venture -yhteis-     keinotekoisesti rajoittaa. Lisäksi Suomen kan-
3748: työssä eurooppalaisen yhtiön kanssa, jonka           sainväliset sopimukset esim. GA TTin puitteissa
3749: kalustolla lennot suoritetaan.                       eivät myöskään sallisi tuonnin rajoittamista
3750:    Suomen ja Japanin välisen lyhimmän lento-         yksittäisestä maasta.
3751: reitin avaamista mahdollisimman pian pidetään           Kauppataseemme tasapainottamiseksi Japa-
3752: Suomen puolelta erittäin tärkeänä ja tarpeelli-      nin kanssa keinoina ovat Suomen kannalta
3753: sena. Tämä reitti olisi paitsi matkustajien edun     lähinnä entistä voimakkaammat ponnistelut
3754: mukainen myös huomattavasti taloudellisempi          vientimme lisäämiseksi. Tässä onkin myönteis-
3755: nykyiseen kiertoreittiin verrattuna. Lisäksi se      tä edistystä ollut havaittavissa, sillä vientimme
3756: parantaisi Finnair Oy:n kilpailuasemaa useihin       Japaniin on viime vuosina kasvanut nopeam-
3757: muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin nähden.        min kuin tuontimme sieltä, ja viennin ja tuon-
3758:                                     1990 vp. -    KK n:o 21                                        3
3759: 
3760: nin välinen suhde on näin meidän kannaltam-       na ovat ensi sijassa taloudelliset perusteet.
3761: me jatkuvasti kehittynyt myönteisempään           Listalle otettavia ajoneuvoja vertaillaan niiden
3762: suuntaan, vaikka markkamääräisesti kauppa-        tarjoushinnan ja teknisten ominaisuuksien pe-
3763: vajeemme viime vuonna olikin ennätyksellisen      rusteella. Korostettakoon, että lista on suosi-
3764: korkea. Suomen ja Japanin kauppapoliittiset       tusluonteinen, jota on mahdollista soveltaa
3765: viranomaiset pyrkivät keskenään jatkuvasti        joustavasti. Listalla olevat ajoneuvot ovat poik-
3766: löytämään keinoja, joiden avulla kauppavaihto     keuksetta kuitenkin hinta- ja teknisten ominai-
3767: kyettäisiin tasapainottamaan.                     suuksien pohjalta tehdyissä vertailuissa edulli-
3768:   Erityisesti valtion autohankintojen osalta      simmat saatavilla olevat.
3769: voidaan todeta, että valtion ajoneuvotyöryhmä,       Mitään päätöksiä ei ole tehty kuluvan vuo-
3770: johon kuuluvat kaikki tärkeimmät käyttäjälai-     den osalta. Japanilaiset henkilöautot ovat suo-
3771: tokset, tekee hankittavista ajoneuvoista suosi-   situslistalla siitä syystä, että niiden hinnat ovat
3772: tuslistan, jonka Valtion hankintakeskus vahvis-   edullisimpien joukossa teknisiin ominaisuuk-
3773: taa. Kysymyksessä on lista, jonka Iähtökohta-     siinsa nähden.
3774: 
3775:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
3776: 
3777:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3778: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 21
3779: 
3780: 
3781: 
3782: 
3783:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3784: 
3785:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jämfört med många andra europeiska flygbo-
3786: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lags.
3787: nr 76 av den 8 februari 1990 tili vederbörande         Myndigheterna i Finland och Japan förde
3788: medlem av statsrådet översänt avskrift av           första gången förhandlingar om den koriaste
3789: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä un-          rutten i februari 1987. Därefter har förhand-
3790: dertecknade spörsmål nr 21:                         lingarna fortsatts i februari 1988, i januari 1989
3791:                                                     samt senast i oktober 1989.
3792:           På vilket sätt ämnar Regeringen
3793:        främja Finnairs mångåriga strävanden            Från Japans sida har man i förhandlingarna
3794:        att räta ut rutten tili Japan så att den     betonat att man då det gäller luftfartsförhål-
3795:        skulle gå direkt över Sibirien?              landena framför allt bör beakta reciprociteten i
3796:                                                     fråga om praxis i trafiken. Inget japanskt
3797:                                                     flygbolag har tillsvidare trafikerat på Finland,
3798:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte heller har Japan velat ge Finnair Oy
3799: samt anföra följande:
3800:                                                     ensidig rätt tili direktflyg. Japan har inte heller
3801:    A vtalet om flygtrafik mellan Finland och        varit villigt att överenskomma med Sovjetunio-
3802: Japan undertecknades år 1980 och det trädde i       nen om beviljande av överflygningsrätt tili
3803: kraft 5.6.1981. De av de ifrågavarande länder-      Helsingfors för ett japanskt flygbolag, då Ja-
3804: na utsedda flygbolagen kan enligt det tili          pan har varit tvunget att bevilja Sovjetunionen
3805: avtalet fogade förhandlingsprotokollet inte fly-    betydande eftergifter för tidigare erhållna rät-
3806: ga över sovjetiskt territorium. Redan i detta       tigheter tili överflygningar. Finland och Sovjet-
3807: skede framförde Finland ett önskemål om att         unionen har däremot redan i princip överens-
3808: man i framtiden skulle få använda den kortaste      kommit om utnyttjande av rutten över Sibirien
3809: möjliga rutten.                                     i Finnair Oy:s trafik mellan Helsingfors och
3810:    Då Finnair Oy inledde sin trafik på Tokyo        Tokyo.
3811: år 1983 fanns det inte något bolag som hade            Finnair Oy och Japan Air System (JAS) har
3812: rätt att utan mellanlandning flyga över sovje-      fört diskussioner om en gemensam tur mellan
3813: tiskt territorium. En förändring skedde först år    Helsingfors och Tokyo, som skulle flygas över
3814: 1986, då Japan Airlines fick tillstånd att inleda   Sibirien. Dessa diskussioner pågår alltjämt och
3815: direkta flygningar tili Västeuropa över Sovjet-     de har utvecklats i en gynnsam riktning.
3816: unionens territorium. Härav följde att också        Finland har för sin del än en gång alldeles
3817: europeiska flygbolag i sin tur snabbt fick          nyligen inbjudits tili konsultationer med Japans
3818: enahanda rätt att flyga en direktrutt tili Japan.   myndigheter.
3819:    I alla de fall som gäller idkande av trafik         Beträffande handeln mellan Finland och
3820: mellan Europa och T okyo är det fråga om en         Japan är det sant att underskottet i denna
3821: reciprok situation: ett japanskt bolag flyger       handel år 1989 växte tili det rekordstora
3822: med egen materiel också mellan den ifrågava-        beloppet 5,7 mrd. mk. Importen från Japan
3823: rande europeiska staden och Tokyo eller också       består till största delen av maskiner och anord-
3824: har det japanska bolaget ett joint venture-         ningar som används som investeringsförnöden-
3825: samarbete med ett europeiskt bolag, med vars        heter samt av fordon och konsumtionselektro-
3826: materiel flygningarna företas.                      nik. Importen från Japan anses vara viktig och
3827:    Öppnandet av den kortaste flygrutten mellan      sålunda finns det ingen orsak att på konstgjord
3828: Finland och Japan så snart som möjligt anses        väg begränsa den. Dessutom skulle Finlands
3829: av den finländska parten vara synnerligen           internationella överenskommelser, t.ex. de som
3830: viktigt och påkallat. Denna rutt skulle förutom     träffats inom ramen för GATT, inte tillåta en
3831: att det skulle främja resenärernas intresse också   begränsning av importen från ett enskilt land.
3832: vara betydligt mer ekonomiskt jämfört med              De metoder som Finland kan tillgripa för att
3833: den nuvarande rutten. Dessutom skulle den           bringa vår handelsbalans med Japan i jämvikt
3834: förbättra Finnair Oy:s konkurrenssituation          är närmast att allt kraftigare satsa på en
3835:                                       1990 vp. -     KK n:o 21                                    5
3836: 
3837: ökning av exporten. I detta avseende kan             ningen av fordon, och denna lista fastställs av
3838: framsteg redan märkas, ty vår export tili Japan      Statens upphandlingscentral. Utgångspunkten
3839: har under de senaste åren ökat snabbare än           för listan är främst ekonomiska grunder. De
3840: importen därifrån och förhållandet mellan ex-        fordon som upptas på listan jämförs på basis
3841: porten och importen har från vår synpunkt            av offertpriset och de tekniska egenskaperna.
3842: ständigt utvecklats i en allt positivare riktning,   Det bör framhävas att listan är av rekommen-
3843: fastän underskottet i vår handelsbalans, mätt i      dationsnatur och kan tillämpas tlexibelt. For-
3844: finska mark, var rekordhögt i fjol. Finlands         donen på listan är dock utan undantag sådana
3845: och Japans handelspolitiska myndigheter strä-        som vid jämförelser som byggt på priset och de
3846: var sinsemellan ständigt tili att finna metoder      tekniska egenskaperna visat sig vara de för-
3847: genom vilka handelsutbytet skulle kunna bring-       månligaste som finns att tillgå.
3848: as i jämvikt.                                          Inga beslut har fattats för innevarande år.
3849:    Vad särskilt statens bilanskaffningar beträf-     De japanska personbilarna står på rekommen-
3850: far kan det konstateras att statens fordonsar-       dationslistan av den orsaken att deras priser
3851: betsgrupp, tili viiken hör alla de viktigaste        hör tili de förmånligaste i förhållande tili de
3852: inrättningar som använder fordon, uppgör en          tekniska egenskaperna.
3853: lista med rekommendationer gällande anskaff-
3854:      Helsingfors den 16 mars 1990
3855: 
3856:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
3857:                                                1990 vp.
3858: 
3859: Kirjallinen kysymys n:o 22
3860: 
3861: 
3862: 
3863: 
3864:                                   Tenhiälä: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asemarakennusten
3865:                                       suojelemisesta
3866: 
3867: 
3868:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3869: 
3870:    Museovirasto teki jo vuonna 1986 esityksen          kas ta asemarakennusta. Mukana on rataosien
3871: Valtionrautateille suojeltavista asemarakennuk-        eri tyyppiluokkien asemia, jotka ovat rataosan
3872: sista. Tiettävästi VR ei ole vuoden 1989 lop-          historian kannalta keskeisiä tai luonteenomai-
3873: puun mennessä vielä antanut lausuntoa asiasta.         sia. Mukana luettelossa ovat esimerkiksi Tu-
3874: Liekö nykyhallituksen "antaa mennä" -mielen-           rengin, Hikiän ja Oitin asemat, jotka on
3875: laatu tarttunut jo kyseiseen liikelaitokseen, vai      rakennettu 1860-luvun lopussa. Ehdotuksen
3876: onko vain yleinen piittaamattomuus ollut es-           joukossa on myös mm. Lappeenrannan lähellä
3877: teenä, ettei tuo tsaarinvallan viimeinen linnake       oleva Pulsan asema, jota on käytetty runsaasti
3878: ole toistaiseksi onnistunut osaltaan asiaa käsit-      elokuvien teossa.
3879: telemään. Ajan kuluminen auttaa luonnollisesti            Suojeluehdotus ei tietysti merkitse sitä, että
3880: tämänkin asian hoitamisessa. Mitä enemmän              sen ulkopuolelle jääneet kohteet pitäisi äkkiä
3881: aikaa kuluu, sitä vähemmän on jäljellä asema-          raivata maan tasalle. Tällaisilla asemilla on
3882: rakennuksia, joita suojella.                           luonnollisesti runsaasti paikallishistoriallista ar-
3883:    Museovirasto esitti, että yli 100 asemaraken-       voa.
3884: nusta otettaisiin suojelukohteiksi. VR on jo nyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3885: supistanut listaa niin, että suojelukohteita olisi     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
3886: vain noin 50, ja luultavaa on, että ennen              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3887: lopullisen päätöksen tekoa määrää vielä vähen-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3888: netään.
3889:    Suomessa on jäljellä vielä noin 600 rautatie-
3890: asemaa, joista 300 on Venäjän vallan aikana                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin van-
3891: rakennettuja puuasemia. Suomalaiset puuase-                    hojen ja kulttuurihistoriallisesti arvok-
3892: mat ovat poikkeuksellisen ehjiä rakennuskoko-                  kaitten asemarakennusten suojelemisek-
3893: naisuuksia ja niiden kulttuurihistoriallinen arvo              si, vai
3894: on kiistaton. Tsaarinajan asemat ovat neljän eri                   onko Hallituksen tarkoitus odotella
3895: arkkitehdin käsialaa; mm. Helsingin-Hämeen-                    aikaa, jolloin ei ole enää puurakenteisia
3896: linnan radan asemarakennuspiirustukset on                      asemarakennuksia, joita suojella, ja
3897: laatinut C. A. Edelfelt.                                          -<tikooko Hallitus huolehtia siitä, että
3898:    M useaviraston esitys suojeltavista kohteista               esim. Oitin, Hikiän ja Pulsan asemat
3899: perustuu asetetun työryhmän selvitykseen.                      tulevat suojelukohteiksi?
3900: Työryhmä luetteloi l 09 valtakunnallisesti arvo-
3901:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
3902: 
3903:                                            Hannu Tenhiälä
3904: 
3905: 
3906: 
3907: 
3908: 200070S
3909: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 22
3910: 
3911: 
3912: 
3913: 
3914:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mitä vaikutuksia liikelaitosuudistuksella olisi
3916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Valtionrautateiden kiinteistö- ja rakennuspoli-
3917: olette helmikuun 6 päivänä 1990 päivätyn             tiikkaan, ei Valtionrautatiet antanut lausun-
3918: kirjeenne n:o 77 ohella toimittanut valtioneu-       toaan ennen liikelaitosuudistuksen voimaan tu-
3919: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lemista. Museovirasto ryhtyi kuitenkin vielä
3920: kansanedustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kir-        uuden luettelon laadintaan, mikä valmistunee
3921: jallisesta kysymyksestä n:o 22:                      alkukesästä tänä vuonna, jolloin Valtionrauta-
3922:                                                      tiet ottaa asiaan kantaa.
3923:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin van-
3924:        hojen ja kulttuurihistoriallisesti arvok-        Valtaosa siitä rakennuskannasta, johon suo-
3925:                                                      jelupaineita kohdistuu, kuuluu Valtionrautatei-
3926:        kaitten asemarakennusten suojelemisek-
3927:                                                      den liikelaitosomaisuuteen. Tälle omaisuudelle
3928:        si, vai
3929:                                                      on määrätty tuottotavoitteet. Valtionrautatiet
3930:           onko Hallituksen tarkoitus odotella
3931:                                                      katsoo, ettei sillä ole liikelaitoksena toimies-
3932:        aikaa, jolloin ei ole enää puurakenteisia
3933:                                                      saan mahdollisuuksia osoittaa huomattavia
3934:        asemarakennuksia, joita suojella, ja
3935:                                                      määriä käyttö-, kunnossapito- ja peruskorjaus-
3936:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
3937:                                                      varoja tuottamattomalle rakennuskannalle.
3938:        esim. Oitin, Hikiän ja Pulsan asemat
3939:                                                      Valtionrautateiden kannalta olennainen raken-
3940:        tulevat suojelukohteiksi?
3941:                                                      nusten suojeluun liittyvä kysymys rakennustai-
3942:                                                      teellisten ja kulttuurihistoriallisten näkökohtien
3943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3944:                                                      ohella onkin, miten suojelu rahoitetaan. Tästä
3945: vasti seuraavaa:
3946:                                                      olisi päätettävä samanaikaisesti kun tehdään
3947:    Museovirasto luetteloi Valtionrautateiden         päätökset suojelun laajuudesta.
3948: kanssa vuonna 1986 ne Valtionrautateiden ase-           Lisäksi Valtionrautatiet on käynnistänyt yh-
3949: marakennukset, joihin sisältyy muita asemara-        teistyön ympäristöministeriön, Suomen Kau-
3950: kennuksia enemmän kulttuuri- ja muita arvoja.        punkiliiton ja Suomen Kunnallisliiton kanssa
3951: Tässä yhteydessä katsottiin näiden arvojen           niiden periaatteiden määrittelemiseksi, joiden
3952: parhaiten säilyvän siten, että rakennukset saa-      mukaisesti rautatieasemien suojelukysymykset
3953: tetaan joko asetustasoisen tai kaavasuojelun         tulisi ratkaista, kuten suojeluun liittyvät rahoi-
3954: piiriin. Suojelun kohteita luetteloitiin 109, joi-   tuskysymykset. Työn on määrä valmistua ke-
3955: hin museovirasto on myöhemmin lisännyt kak-          sällä.
3956: si kohdetta.                                            Liikenneministeriö pitää vanhojen ja kult-
3957:    Museovirasto pyysi luettelosta rautatiehalli-     tuurihistoriallisesti arvokkaitten rautatieasema-
3958: tuksen lausuntoa. Ennen lausunnon valmistu-          rakennusten suojelemista tärkeänä ja ottaa
3959: mista käynnistyi Valtionrautateiden liikelaitos-     tarvittaessa asiaan kantaa edellä selostetun
3960: uudistuksen valmistelu. Koska tiedossa ei ollut,     valmistelun päätyttyä.
3961: 
3962:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
3963: 
3964:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
3965:                                       1990 vp. -     KK n:o 22                                      3
3966: 
3967: 
3968: 
3969: 
3970:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3971: 
3972:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skulle påverka Statsjärnvägarnas fastighets-
3973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och byggnadspolitik, avgav Statsjärnvägarna
3974: nr 77 av den 6 februari 1990 tili vederbörande       inte sitt utlåtande före ikraftträdandet av af-
3975: medlem av statsrådet översänt avskrift av            färsverksrevideringen. M useiverket började
3976: följande av riksdagsman Tenhiälä underteckna-        dock utarbeta en ny förteckning, som torde bli
3977: de spörsmål nr 22:                                   klar på försommaren, då Statsjärnvägarna tar
3978:                                                      ställning tili ärendet.
3979:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
3980:                                                         En övervägande del av det byggnadsbestånd
3981:        skyddande av gamla och kultur-
3982:                                                      som berörs av skyddssträvandena hör tili Stats-
3983:        historiskt värdefulla stationsbyggnader
3984:                                                      järnvägarnas affärsverksegendom. Mål har
3985:        eller
3986:                                                      fastställts för avkastningen av denna egendom.
3987:            har Regeringen för avsikt att vänta
3988:                                                      Statsjärnvägarna anser att de i egenskap av
3989:        tills det inte längre finns några stations-
3990:                                                      affärsverk inte har möjlighet att anvisa ett
3991:        byggnader i trä att skydda samt
3992:                                                      olönsamt byggnadsbestånd betydande disponi-
3993:            ämnar Regeringen sörja för att t.ex.
3994:                                                      bla medel, underhållsmedel och medel för
3995:        stationerna i Oitti, Hikiä och Pulsa
3996:                                                      grundliga reparationer. En fråga som när det
3997:        skyddas?
3998:                                                      gäller skydd av byggnader är väsentligt för
3999:                                                      Statsjärnvägarnas del är, vid sidan av de
4000:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4001:                                                      arkitektoniska och kulturhistoriska synpunk-
4002: samt anföra följande:
4003:                                                      terna, hur skyddet skall finansieras. I denna
4004:    M useiverket gjorde 1986 tillsammans med          sak bör beslut fattas samtidigt som beslut
4005: Statsjärnvägarna upp en förteckning över vilka       fattas om viiken omfattning skyddet skall ha.
4006: av Statsjärnvägarnas stationsbyggnader som              Dessutom har Statsjärnvägarna inlett ett
4007: har större kulturvärde och andra värden än           samarbete med miljöministeriet, Finlands
4008: andra stationsbyggnader. 1 detta sammanhang          Stadsförbund och Suomen Kunnallisliitto för
4009: ansågs att dessa värden bäst bevaras om              fastställande av de principer enligt vilka frågor
4010: byggnaderna skyddas antingen i förordning            som gäller skyddande av järnvägsstationer skall
4011: eller genom planläggning. 1 förteckningen an-        avgöras, såsom t.ex. frågor som gäller finan-
4012: tecknades 109 byggnader värda att skyddas.           sieringen av skyddet. Avsikten är att arbetet
4013: Museiverket har senare lagt tili två stationer.      skall slutföras på sommaren.
4014:    M useiverket inbegärde järnvägsstyrelsens ut-        Trafikministeriet anser att det är viktigt att
4015: låtande om förteckningen. lnnan utlåtandet           gamla och kulturhistoriskt värdefulla järnvägs-
4016: blev klart påbörjades beredningen av affärs-         stationsbyggnader skyddas och tar vid behov
4017: verksreformen gällande Statsjärnvägarna. Ef-         ställning tili frågan när det ovan nämnda
4018: tersom man inte visste hur affärsverksreformen       beredningsarbetet är färdigt.
4019: 
4020:     Helsingfors den 13 mars 1990
4021: 
4022:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
4023:                                               1990 vp.
4024: 
4025: Kirjallinen kysymys n:o 23
4026: 
4027: 
4028: 
4029: 
4030:                                  Tenhiälä: Ympäristönsuojelua koskevien säännösten noudattami-
4031:                                     sen valvonnan tehostamisesta
4032: 
4033: 
4034:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4035: 
4036:    Valtiovallan taholta ollaan nyt puuhailemas-     noudattamista olisi tarkoin valvottava ja saa-
4037: sa suuren ympäristökokouksen järjestämistä.         tettava lainrikkojat vastuuseen. Voimavaroja
4038: On toki hyvä, että hallitus edes jollakin tapaa     olisi ohjattava niin, että tuomioistuimen jäse-
4039: on ainakin tekevinään jotain ympäristömme           net, poliisit ja syyttäjät saisivat koulutusta ja
4040: hyväksi. Nähtäväksi sitten jää, mikä tällaisen      ohjausta ympäristörikosten selvittelyssä. Jos
4041: "suuren ympäristökokouksen" käytännön anti,         tulkinnanvaraisia ja löysiä pykäliä on ympäris-
4042: järjestäjiin kohdistuvan julkisuuden lisäksi, si-   tönsuojelua koskevissa laeissa, ne on korjattava
4043: ten olisi.                                          pikaisesti.
4044:    Ennen tällaisen kokouksen järjestämistä olisi       Nykyinen hallitus on kovasti askaroinut mil-
4045: kuitenkin syytä tarkastella hieman ympäristön-      loin minkin pikkuasian parissa, milloin "vero-
4046: suojelua koskevien lakien valvontaa ja näiden       tuksen keventämisoperaatiot" ovat aikaa anta-
4047: rikkomisesta säädettyjä rangaistuksia. Julki-       neet. Erilaista kansalaisten valvontaa, ohjausta,
4048: suudessa rikosoikeuden professori P. 0. Träsk-      tarkkailua, seurantaa ja neuvontaa on kyllä
4049: man on antanut varsin masentavan kuvan              kiitettävästi lisätty. Sen sijaan ympäristön met-
4050: nykyisestä tilanteesta.                             sien ja vesistöjen tilaa ei ole samalla asianhar-
4051:    Niinpä esimerkiksi roskapönttöjen kaatami-       rastuksena seurattu. Virhe tehdään nytkin, jos
4052: sesta ja parin kaljapullon rikkomisesta tuomit-     luullaan, että samanlainen lepsuilu voi ympä-
4053: tiin tekijä 50 päiväsakkoon, kun samaan ai-         ristönsuojelun alalla jatkua loputtomiin.
4054: kaan eräs tehtaanjohtaja sai 40 päiväsakkoa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4055: päästettyään tehtaan jätevedet vesistöön. Ros-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4056: kapönttöjen kaatelija sai vain hetkellisen rie-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4057: mun tekosistaan, mutta tehtaanjohtaja sai yri-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4058: tykselleen hyötyä yli 2 milj. markan edestä, kun
4059: päästeli kaiken jäteveden läheiseen järveen.
4060:    Voimavaroja olisikin tyhjänpäiväisen ja suu-              Aikooko Hallitus tehostaa ympäris-
4061: rellisen ympäristökokouksen sijasta suunnatta-             tönsuojelua koskevaa lainsäädännön
4062: va nykyisen lainsäädännön noudattamisen val-               valvontaa ja korjata niissä mahdollisesti
4063: vontaan. Jo nyt voimassa olevien säännösten                olevat puutteet?
4064: 
4065:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
4066: 
4067:                                           Hannu Tenhiälä
4068: 
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 200070S
4073: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 23
4074: 
4075: 
4076: 
4077: 
4078:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4079:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nykyisestä 260 virasta noin 480:een viimeistään
4080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuonna 1994. Lääninhallituksille ja kunnille
4081: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           järjestetään koulutusta lakisääteisten tehtävien
4082: kirjeenne n:o 78 ohella lähettänyt valtioneuvos-    hoitamisessa. Tehokkaan valvonnan edellytyk-
4083: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      siä parannetaan myös muun muassa kehittä-
4084: sanedustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjalli-     mällä ympäristönsuojelun tietojärjestelmiä.
4085: sesta kysymyksestä n:o 23:                             Ympäristölupakomitea on ehdottanut eräi-
4086:                                                     den ympäristölupien käsittelyn yhdistämistä
4087:          Aikooko Hallitus tehostaa ympäris-
4088:                                                     yhteen menettelyyn. Ehdotuksen mukaan vesi-
4089:        tönsuojelua koskevaa lainsäädännön
4090:                                                     ja ympäristöpiirien valvontatehtäviä lisättäisiin.
4091:        valvontaa ja korjata niissä mahdollisesti
4092:                                                     Uudistuksen toteuttaminen antaisi myös mah-
4093:        olevat puutteet?                             dollisuuden tehostaa viranomaisten yhteistyötä
4094:                                                     ja valvontatehtävien hoitamista.
4095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ympäristörikosten rangaistussäännökset si-
4096: vasti seuraavaa:                                    sältyvät nykyisin useisiin ympäristönsuojelun
4097:    Ympäristönsuojelusäännösten valvonta on          eri lohkoja koskeviin lakeihin. Säännökset si-
4098: kokonaisuus, johon kuuluu monia eri valvon-         nänsä ovat pääosiltaan asianmukaisia. Ympä-
4099: nan keinoja. Pääpaino on luvissa ja ympäris-        ristölainsäädäntöä kehitettäessä on myös ran-
4100: töhaittojen ehkäisyssä muutoin ennakolta. Ri-       gaistussäännöksiä uudistettu ja yhtenäistetty.
4101: kosoikeudelliset keinot ovat useimmiten toissi-        Oikeusministeriön asettama ns. rikoslakipro-
4102: jaisesti käytettäviä keinoja.                       jekti on vuonna 1989 tehnyt ehdotuksen rikos-
4103:    Ympäristönsuojelun lupa- ja ilmoitusmenet-       lain kokonaisuudistuksen toisesta vaiheesta.
4104: telyjen yhteydessä saadaan tietoa laitosten toi-    Siihen kuuluvat säännösehdotukset muun
4105: minnasta, päästöistä ja vaikutuksista ympäris-      muassa ympäristörikoksista. Nykyiset erityisla-
4106: töön. Luvissa on yleensä valvontaa palvelevia       kien rangaistussäännökset koottaisiin vähäisiä
4107: ehtoja ja määräyksiä. Havaittujen epäkohtien        tekoja koskevia säännöksiä lukuun ottamatta
4108: ja laiminlyöntien oikaisemisessa käytetään en-      ja yhdistettäisiin rikoslakiin uudeksi ympäris-
4109: sisijaisesti yleensä hallinnollisia pakkokeinoja.   törikoksia koskevaksi luvuksi. Näin muun
4110:    Ympäristönsuojelun hallinnon voimavarat          muassa rangaistusasteikkoja voitaisiin yhte-
4111: ovat erityisesti lääninhallituksissa ja kunnissa    näistää.
4112: edelleen riittämättömiä, mikä vaikeuttaa val-          Ympäristörikosten tutkinnan ja oikeuskäsit-
4113: vontaa. Vesi- ja ympäristöpiirien voimavarat        telyn tehostamiseksi järjestetään ympäristöri-
4114: ovat tyydyttävämmät. Ympäristönsuojelulain-         kosten selvittämiseen perehdyttävää koulutus-
4115: säädännön kehittyminen lisää edelleen valvon-       ta. Oikeuskanslerinvirasto on yhteistyössä ym-
4116: tatehtäviä. Voimavaroja on pyritty vahvista-        päristöministeriön kanssa järjestänyt syyttäjille
4117: maan etenkin lisäämällä kuntien ympäristön-         ympäristörikoskursseja. Myös poliisikoulutuk-
4118: suojelun valtionosuusvirkoja. Suunnitelmien         sessa annetaan ympäristörikoksia koskevaa
4119: mukaan valtionosuusvirkojen määrä lisääntyy         koulutusta.
4120: 
4121:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
4122: 
4123:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4124:                                        1990 vp. -     KK n:o 23                                           3
4125: 
4126: 
4127: 
4128: 
4129:                                Tili Riksdagens Herr Talrnan
4130: 
4131:   I det syfte 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen         tili ca 480 senast år 1994. F ör länsstyrelserna
4132: anger har Ni, Herr Ta1rnan, rned Er skrivelse         och kornrnunerna kornrner att anordnas utbild-
4133: nr 78 av den 6 februari 1990 tili vederbörande        ning i skötseln av de lagstadgade tjänsterna.
4134: rnedlern av statsrådet översänt avskrift av           Förutsättningarna för en effektiv tilisyn för-
4135: följande av riksdagsrnan Tenhiälä underteckna-        bättras även genorn att bl.a. datasysternen
4136: de spörsrnål nr 23:                                   inorn rniljövården utvecklas.
4137:            Ärnnar Regeringen effektivera över-            Kornrnitten för tillståndssystern inorn rniljö-
4138:         vakningen av den lagstiftning sorn gäl-       vården har föreslagit att behandlingen av vissa
4139:         ler rniljövården och korrigera de even-       rniljötillstånd skall sarnrnanslås tili ett enda
4140:         tuella bristerna i den?                       förfarande. Enligt förslaget skulle vatten- och
4141:                                                       rniljödistriktens tillsynsuppgifter ökas. Verk-
4142:   Såsorn svar på detta spörsrnål får jag vörd-        ställandet av reforrnen skulle även leda tili att
4143: sarnt anföra följande:                                sarnarbetet rnellan rnyndigheterna och skötseln
4144:                                                       av övervakningsuppgifterna effektiveras.
4145:    Övervakningen av rniljövårdsstadgandena är
4146:                                                           För närvarande ingår straffbestärnrnelserna
4147: en helhet sorn ornfattar ett flertal övervaknings-
4148:                                                       angående rniljöbrott i ett flertal lagar, sorn
4149: rnetoder. Huvudvikten läggs härvid på tillstånd
4150:                                                       hänför sig tili olika sektorer inorn rniljövården.
4151: och annat förebyggande av rniljöskador i för-
4152:                                                       Stadgandena sorn sådana är huvudsakligen
4153: väg. Straffrättsliga rnetoder används oftast
4154:                                                       sådana de bör vara. Då rniljövårdslagstiftning-
4155: först i andra hand.
4156:                                                       en utvecklats har även straffbestärnrnelserna
4157:    I sarnband rned tilistånds- och anrnälnings-
4158:                                                       reviderats och förenhetligats.
4159: förfaranden inorn rniljövården kan inforrnation
4160: fås orn inrättningars verksarnhet, utsläpp och            Det av justitierninisteriet tilisatta s.k. straff-
4161: verkningar på rniljön. I tillstånden ingår i regel    lagsprojektet frarnlade år 1989 ett förslag tili
4162: villkor och bestärnrnelser sorn underlättar över-     ett andra skede inorn en total revision av
4163: vakningen. Vid korrigering av konstaterade            strafflagen. Det ornfattar förslag tili stadgan-
4164: rnissförhållanden och försurnrnelser används          den bl.a. orn rniljöbrott. De nuvarande straff-
4165: vanligen i första hand adrninistrativa rnaktrne-      bestärnrnelserna i speciallagarna skulle rned
4166: del.                                                  undantag av stadganden sorn gäller ringa för-
4167:    Resurserna inorn rniljövårdsförvaltningen är       seelser sarnlas och koordineras i strafflagen i
4168: alltjärnt, särskilt vid länsstyrelserna och i korn-   forrn av ett nytt kapitel orn rniljöbrott. Där-
4169: rnunerna otillräckliga, vilket försvårar tillsynen.   igenorn kunde även straffskalorna förenhetli-
4170: Vatten- och rniljödistriktens resurser är rnera       gas.
4171: tillfredsställande. J takt rned att rniljövårds-          För att undersökningen och dornstolsbe-
4172: lagstiftningen utvecklas ökar även övervak-           handlingen av rniljöbrott skall kunna effektive-
4173: ningsuppgifterna. Försök har gjorts i syfte att       ras anordnas introduktionsutbildning i utred-
4174: stärka resurserna speciellt genorn att öka de         ning av rniljöbrott. Justitiekanslersärnbetet har
4175: rniljövårdstjänster i kornrnunerna för vilka          i sarnarbete rned rnil.jörninisteriet anordnat rnil-
4176: statsandel utgår. Enligt planerna ökar antalet        jöbrottskurser för i1klagare. Ä ven polisutbild-
4177: statsandelstjänster från nuvarande 260 tjänster       ningen ornfattar utbildning i rniljöbrottsfrågor.
4178: 
4179:      Helsingfors den 9 rnars 1990
4180: 
4181:                                                                            Miljörninister Kaj Bärlund
4182: 1
4183: 1
4184:  1
4185:   1
4186:   1
4187:    1
4188:     1
4189:     1
4190:      1
4191:       1
4192:       1
4193:        1
4194:         1
4195:         1
4196:          1
4197:           1
4198:           1
4199:            1
4200:             1
4201:             1
4202:              1
4203:               1
4204:               1
4205:                1
4206:                 1
4207:                 1
4208:                  1
4209:                   1
4210:                   1
4211:                    1
4212:                                               1990 vp.
4213: 
4214: Kirjallinen kysymys n:o 24
4215: 
4216: 
4217: 
4218: 
4219:                                  Aittoniemi: Kurun kunnan siirtämisestä Ruoveden nimismiespii-
4220:                                      run
4221: 
4222: 
4223:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4224: 
4225:    Hämeen läänin pohjoisosassa sijaitseva Ku-       mismiespiiriin, koska se todennäköisesti mer-
4226: run kunta muodosti aikanaan oman nimismies-         kittävällä tavalla parantaisi poliisipalveluja
4227: piirinsä, mutta liitettiin sittemmin Yläjärven      kunnan alueella. Muiden seikkojen lisäksi poh-
4228: nimismiespiiriin. Ylöjärveltä Kurun keskustaa-      jaa tälle ajattelulle antaa sekin, että Ruoveden
4229: jamaan on matkaa noin 35 kilometriä, ja             nimismiespiirin viranhaltijat tuntevat paikalli-
4230: Tampereelta, josta käsin osa Yläjärven poliisi-     sia olosuhteita huomattavasti paremmin kuin
4231: palveluja nykyisin yhteistoiminnan puitteissa       nykyisen nimismiespiirin viranhaltijat. Ruove-
4232: suoritetaan, matkaa on 47 kilometriä. Kurun         den nimismiespiirissä suhtaudutaan todennä-
4233: kunnan etäisimmille seuduille matkaa kertyy         köisesti myönteisesti yhdistämiseen sillä luon-
4234: reilusti tuplaten.                                  nollisella edellytyksellä, että uuden tilanteen
4235:    Erityisesti viime vuosina Kurun kunta on         luoma resurssitilanne kohtuullisesti huomioi-
4236: jäänyt useilta osin käytännössä kokonaan po-        daan.
4237: liisipalvelujen ulkopuolelle. Erityisesti näin on      Edellä selvitettyjä toimenpiteitä ei pitäisi
4238: ennalta ehkäisevän partiotoiminnan suhteen,         siirtää odottamaan poliisipiirien mahdollista
4239: sillä poliisipartion näkeminen Kurun kunnassa       myöhempää uudelleenjärjestelyä, koska esitetty
4240: on harvinainen ilmiö. Esimerkiksi rattijuopot       siirtyminen ei millään tavalla haittaa minkään-
4241: voivat näillä alueilla tuntea olonsa varsin tur-    muotoisia tulevaisuuden suunnitelmia, mutta
4242: valliseksi, sillä kiinnijoutumisriski on täysin     poistaa pitkään jatkuneen epäoikeudenmukai-
4243: olematon. Myös hälytystapauksissa poliisin          seksi katsottavan tilanteen Kurun kunnan osal-
4244: saaminen paikalle on erittäin työlästä ja aikaa     ta ja on järkevää poliisihallintoa.
4245: vievää. Väkivaltatapauksissa kunnan etäisim-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4246: millä seuduilla tapahtumapaikalla saattaa olla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4247: menossa jo hautajaiset aluetta tuntemattoman        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4248: kaupunkilaispoliisin ehtiessä paikalle.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4249:     Uuden tien ollessa valmistumassa Kurun ja
4250: Ruoveden välille matkaa mainittujen paikka-                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
4251: kuntien välillä on vain 24 kilometriä. Kurun                menpiteisiin Kurun kunnan liittämiseksi
4252: kunnan taholta onkin toivottu, että kunta                   poliisihoidollisesti Ruoveden nimismies-
4253: yhdistettäisiin poliisihoidollisesti Ruoveden ni-           piiriin?
4254: 
4255:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
4256: 
4257:                                           Sulo Aittaniemi
4258: 
4259: 
4260: 
4261: 
4262: 200070S
4263: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 24
4264: 
4265: 
4266: 
4267: 
4268:                             Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
4269: 
4270:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kansalaisten asiointimahdollisuuksien helpotta-
4271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miseksi myös poliisipiirijaotusta on kehitettävä
4272: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           jatkuvasti, jotta poliisi suoriutuisi sille asete-
4273: kirjeenne n:o 79 ohella toimittanut valtioneu-      tuista tavoitteista.
4274: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Hämeen läänissä on asetettu poliisihallinnon
4275: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-         kehittämisprojekti, joka selvittää yhteistoimin-
4276: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 24:            ta-alueiden ja poliisipiirijaotuksen kehittämis-
4277:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    tarpeet. Tässä selvityksessä on valmisteltavana
4278:        menpiteisiin Kurun kunnan liittämiseksi      Sisäasiainministeriölie ja Hämeen lääninhalli-
4279:        poliisihoidollisesti Ruoveden nimismies-     tukselle tehty esitys Kurun kunnan liittämiseksi
4280:        piiriin?                                     poliisitoiminnallisesti Ruoveden nimismiespii-
4281:                                                     riin. Selvitystyön tulee valmistua tämän vuoden
4282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          syyskuun lopussa.
4283: taen seuraavaa:                                        Perusteellisen selvitystyön pohjalta voidaan
4284:    Paikallishallinnon jaotus ja siten myös polii-   ryhtyä suunnittelemaan yhteistyössä lääninhal-
4285: sipiirijako ovat pitkän historiallisen kehityksen   lituksen ja asianomaisten kuntien kanssa niitä
4286: tulos, johon ovat vaikuttaneet mm. asutuksen        ratkaisuja, joilla poliisin palvelutavoitteet ja
4287: sijainti ja liikenneyhteydet. Yhteiskunnan ke-      toimintaedellytykset parhaiten turvataan. Täl-
4288: hittymisen myötä myös poliisipiirijaotus muut-      löin voidaan tehdä mahdollisia päätöksiä po-
4289: tuu. Vuonna 1989 poliisipiirien määrä väheni        liisipiirijaotuksen muuttamisesta Kurun kun-
4290: kolmella, ja vuonna 1990 valmisteilla on yhden      nan osalta. Lisäksi on otettava huomioon, että
4291: poliisipiirin vähentäminen. Tavallisesti poliisi-   valtion paikallishallintotyöryhmän 13.12.1989
4292: piirijaotuksen muutokset ovat olleet seurausta      päivätyssä mietinnössä tehdyt esitykset saatta-
4293: kunnallisen tai oikeuslaitosjaotuksen muuttu-       vat vaikuttaa poliisipiirijaotuksen uudelleen-
4294: misesta.                                            järjestelyyn.
4295:    Poliisipiirien yhteistoimintaa kehittämällä on      Sisäasiainministeriö tulee ottamaan kantaa
4296: poliisipalvelusten tarjontaa kyetty paranta-        poliisipiirijaotuksen muuttamiseen Kurun kun-
4297: maan monilla alueilla. Mutta poliisipalvelujen      nan osalta sen jälkeen, kun Hämeen lääninhal-
4298: tasapuolisen saatavuuden ylläpitämiseksi ja         litus on määritellyt kantansa asiasta.
4299: 
4300:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
4301: 
4302:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
4303:                                      1990 vp. -    KK n:o 24                                       3
4304: 
4305: 
4306: 
4307: 
4308:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4309:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        po1isdistriktsindelningen ständigt utvecklas för
4310: anger har Ni, Herr Talman, ~ed Er s~~ivelse        att polisen skall kunna fullgöra de mål som
4311: nr 79 av den 8 februari 1990 tili vederborande     ställts upp för den.
4312: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          1 Tavastehus Iän har ett projekt för utveck-
4313: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi un-        lande av polisförvaltningen tillsatts och det har
4314: dertecknade spörsmål nr 24:                        i uppgift att utreda utvecklingsbehoven i fråga
4315:          Har Regeringen för avsikt att vidta       om samarbetsområdena och polisdistriktsindel-
4316:        snabba åtgärder för att införliva Kuru      ningen. 1 denna utredning bereds den framställ-
4317:        kommun polisiärt med Ruovesi läns-          ning som gjorts tili inrikesministeriet och läns-
4318:        mansdistrikt?                               styrelsen i Tavastehus Iän rörande införlivning:
4319:                                                    en av Kuru kommun polisiärt med Ruovesi
4320:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       länsmansdistrikt. Utredningen skall vara färdig
4321: samt anföra följande:                              i slutet av september innevarande år.
4322:                                                       Efter en grundlig utredning kan man i
4323:    lndelningen av lokalförvaltningen och där-      samarbete med länsstyrelsen och berörda kom-
4324: med också av polisdistrikten är ett resultat av    muner påbörja planeringen av de lösningar
4325: en lång historisk utveckling som påverkats bl.a.   med vilka polisens servicemålsättningar och
4326: av bosättningens läge och trafikförbindelserna.    verksamhetsförutsättningar bäst kan tryggas. 1
4327: 1 takt med samhällsutvecklingen förändras          detta sammanhang kan eventuella beslut om
4328: också indelningen av polisdistrikten. År 1989      ändring av polisdistriktsindelningen för Kuru
4329: minskade polisdistriktens antal med tre och år     kommuns del fattas. Dessutom gäller det att
4330: 1990 bereds nedskärning av ett polisdistrikt. 1    beakta att de framställningar som gjorts i
4331: allmänhet har förändringarna i polisdistriktsin-   betänkandet (13.12.1989) av arbetsgruppen för
4332: delningen berott på ändringar i indelningen av     lokalförvaltning inom staten kan påverka
4333: kommunerna eller rättsväsendet.                    omorganiseringen av polisdistriktsinde1ningen.
4334:    Genom att utveckla samarbetet mellan po-
4335: lisdistrikten har man kunnat förbättra utbudet        lnrikesministeriet kommer att ta ställning tili
4336: på polistjänster på många olika områden. M~n       förändringen av polisdistriktsinde1ningen för
4337: för att upprätthålla en jämn tillgång på pohs-     Kuru kommuns del sedan 1änsstyrelsen i Tavas-
4338: tjänster och för att underlätta medborgarnas       tehus Iän har preciserat sin ståndpunkt i
4339: möjligheter att uträtta ärenden behöver också      ärendet.
4340: 
4341:     Helsingfors den 13 mars 1990
4342: 
4343:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
4344: 1
4345: 
4346: 
4347: 1
4348: 
4349: 
4350: 
4351: 
4352:     1
4353: 
4354: 
4355:     1
4356: 
4357: 
4358: 
4359: 
4360:         1
4361: 
4362: 
4363:         1
4364: 
4365: 
4366: 
4367: 
4368:             1
4369: 
4370: 
4371:             1
4372:                                               1990 vp.
4373: 
4374: Kirjallinen kysymys n:o 25
4375: 
4376: 
4377: 
4378: 
4379:                                  Saapunki: Lannoitteiden levittämisestä Kuusamossa sijaitsevaan
4380:                                     Maununjärveen kalankasvatusta varten
4381: 
4382: 
4383:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4384: 
4385:   Oy Pohjolan Voima Ab on anonut lupaa                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4386: saada levittää Kuusamossa sijaitsevaan Mau-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4387: nunjärveen kalankasvatusmielessä 50 000 kiloa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4388: karjanlantaa ja 2 500 kiloa superfosfaattia.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4389: Vesistön vaikutuspiirissä olevat kalastuskunnat
4390: Kuusamossa ja Taivalkoskella vastustavat toi-                 Aikoqko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4391: menpidettä jyrkästi. Kyseisen toiminnan salli-             siin Kuusamossa sijaitsevan Maunun-
4392: minen ko. tapauksessa ja myös muualla on                   järven lannoituksen estämiseksi?
4393: suuressa ristiriidassa ympäristöystävällisen toi-
4394: minnan ja olemassa olevan fosforiverolain
4395: kanssa.
4396:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
4397: 
4398:                                           Pauli Saapunki
4399: 
4400: 
4401: 
4402: 
4403: 200070S
4404: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 25
4405: 
4406: 
4407: 
4408: 
4409:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4410: 
4411:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        katsoi, että Pohjolan Voima Oy:lle voidaan
4412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        puoltaa määräaikaista (vuoden 1994 loppuun)
4413: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            ja rajoitettua keinolannoitteiden käyttöoikeutta
4414: kirjeenne n:o 80 ohella toimittanut valtioneu-       Maununjärvessä lannoituksesta aiheutuvien
4415: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         hyötyjen ja haittojen selvittämiseksi. Lannoi-
4416: kansanedustaja Saapuugin kirjallisesta kysy-         tuksesta mahdollisesti aiheutuvien rehevöity-
4417: myksestä n:o 25, jossa tiedustellaan:                mishaittojen estämiseksi levitettävän keinolan-
4418:                                                      noitteen fosforin kokonaismäärä täytyy kuiten-
4419:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4420:                                                      kin rajoittaa enintään 100 kg:aan vuodessa eikä
4421:        siin Kuusamossa sijaitsevan Maunun-
4422:                                                      tyhjennysvesien fosforin kokonaispitoisuus saa
4423:        järven lannoituksen estämiseksi?              olla yli 25 mikrogrammaa litrassa.
4424:                                                         Vesi- ja ympäristöhallituksessa on valmisteil-
4425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         la luonnonravintolammikoiden valvontaa kos-
4426: vasti seuraavaa:                                     keva ohje vesi- ja ympäristöpiireille. Valmistel-
4427:    Pohjolan Voima Oy on hakenut Pohjois-             tavan ohjeen yleisperiaate on, ettei karjanlan-
4428: Suomen vesioikeudelta lupaa Maununjärven             nan käyttöä luonnonravintolammikoiden lan-
4429: luonnonravintolammikon rakentamiseen ja              noittamiseen puolleta. Keinolannoitteidenkin
4430: käyrtööp. Hakemus on edelleen käsiteltävänä          käyttö tulisi sallia ainoastaan vesioikeuden
4431: Pohjois-Suomen vesioikeudessa. Vesi- ja ympä-        luvalla, koska siitä voi aiheutua vesilain 1
4432: ristöhallitus on antanut hankkeesta lausunton-       luvun 19 §:n tarkoittamaa vesistön pilaantumis-
4433: sa vesioikeudelle 12.2.1990. vy:aston käsityksen     ta. Lannoittamista väkilannoitteilla voidaan
4434: mukaan karjanlannan käyttöä luonnqnravinto-          puoltaa vain erityisen painavista syistä, jos on
4435: lammikon lannoittamiseen ei voida/ riittävästi       osoitettu, että lannoittaminen on tarpeellista,
4436: perustella muun muassa siitä aiheutuvien hy-         että siitä saatava hyöty on kiistaton sekä että
4437: gieenisten, esteettisten, haju- ja vesistön happi-   aiheutuvat haitat ovat suhteellisen vähäisiä.
4438: talouteen liittyvien haittojen vuoksi. Myös kei-        Ympäristöministeriön kanta on, että eläinten
4439: nolannoitteiden käyttöön luonnonravintolam-          lantaa ei tule missään tapauksessa levittää
4440: mikoissa täytyy yleisesti suhtautua pidättyvästi,    vesistöihin. Myös keinolannoitteiden käyttöön
4441: koska siitä saattaa aiheutua itse luonnonravin-      täytyy suhtautua äärimmäisen pidättyvästi.
4442: tolammikossa tai sen alapuolisessa vesistössä        Lannoituksesta aiheutuu poikkeuksetta rehe-
4443: rehevöitymishaittoja. Vesi- ja ympäristöhallitus     vöitymistä ja siitä taas muita haittoja.
4444: 
4445:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
4446: 
4447:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4448:                                      1990 vp. -    KK n:o 25                                       3
4449: 
4450: 
4451: 
4452: 
4453:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4454: 
4455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Oy kan förordas en tidsbunden (tili utgången
4456: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        av år 1994) och begränsad rätt att använda
4457: nr 80 av den 8 februari 1990 tili vederbörande     konstgödsel i sjön Maununjärvi, för utredning
4458: medlem av statsrådet översänt avskrift av          av den nytta och de olägenheter som gödsling-
4459: fö1jande av riksdagsman Saapunki underteck-        en medför. 1 syfte att förebygga eventuella
4460: nade spörsmål nr 25:                               eutrofieringsproblem tili följd av gödslingen
4461:                                                    måste dock den totala fosformängden i sådan
4462:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
4463:                                                    konstgödsel som sprids ut i vattnet begränsas
4464:        att förhindra gödslingen av sjön Mau-
4465:                                                    tili högst 100 kg per år och den tota1a mängden
4466:        nunjärvi i Kuusamo?
4467:                                                    fosfor får inte i utflödet överstiga 25 mikro-
4468:                                                    gram per liter.
4469:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4470:                                                        1 vatten- och mi1jöstyre1sen bereds anvisning-
4471: samt anföra fö1jande:
4472:                                                    ar för vatten- och mi1jödistrikten om övervak-
4473:    Pohjolan Voima Oy har hos Norra Finlands        ning av naturdammarna. Den allmänna prin-
4474: vattendomstol ansökt om tillstånd att i sjön       cipen i dessa anvisningar är att användningen
4475: Maununjärvi an1ägga en naturdamm och an-           av stallgödsel för gödsling av naturdammar
4476: vända den. Denna ansökan är fortfarande hos        inte förordas. Konstgödse1 skall också få an-
4477: Norra Finlands vattendomsto1 för behandling.       vändas bara med vattendomstolens tillstånd,
4478: Vatten- och miljöstyrelsen avgav 12.2.1990 sitt    emedan sagda användning kan 1eda tili sådan
4479: ut1åtande om projektet tili vattendomstolen.       förorening av vattendragen som avses i 1 kap.
4480: Enligt ämbetsverkets uppfattning kan använd-       19 § vatten1agen. Gödsling med konstgödsel
4481: ningen av stallgödse1 för gödsling av naturdam-    kan förordas endast då särski1t vägande skäl
4482: men inte motiveras tillräck1igt vä1, bl.a. på      före1igger och om det har påvisats att gödsling-
4483: grund av de hygieniska och estetiska olägenhe-     en är nödvändig, att nyttan av den är obestrid-
4484: terna samt på grund av 1ukten och de o1ägen-       lig samt att o1ägenheterna är täm1igen små.
4485: heter som hänför sig tili syrehushållningen i          Mi1jöministeriets ståndpunkt är att stallgöd-
4486: vattendraget. 1 allmänhet måste man förhålla       se1 inte under några som he1st omständigheter
4487: sig restriktivt även tili användningen av konst-   får spridas i vattendragen. Även i fråga om
4488: gödsel i naturdammar, emedan detta kan med-        användningen av konstgödse1 bör man vara
4489: föra eutrofieringsprob1em i sjä1va dammen eller    ytterst restriktiv. Gödsling medför alltid eutro-
4490: i vattendrag nedanför den. Vatten- och miljö-      fiering varav i sin tur fö1jer ytter1igare olägen-
4491: styrelsen ansåg att i fråga om Pohjolan Voima      heter.
4492: 
4493:     Helsingfors den 9 mars 1990
4494: 
4495:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
4496:                     j
4497:                     j
4498:                 j
4499:                 j
4500:             j
4501:             j
4502:         j
4503:         j
4504:     j
4505:     j
4506: j
4507: j
4508:                                               1990 vp.
4509: 
4510: Kirjallinen kysymys n:o 26
4511: 
4512: 
4513: 
4514: 
4515:                                  Jääskeläinen: Raskaita kuorma-autoja koskevista jarrumääräyk-
4516:                                      sistä
4517: 
4518: 
4519:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4520: 
4521:    Raskaan kuorma-auton kalustonpainomää-           Kondensaatiovesi muodostaa pakkasella jääkal-
4522: räyksiä on muutettu 1.1.1990 lukien. Samanai-       von jarrurumpujen jarrutuspintoihin.
4523: kaisesti tuli uusien painojen edellyttämiin ras-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4524: kaisiin kuorma-autoihin uudetjarrumääräykset.       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
4525: Nämä uudet jarrumääräykset ovat johtaneet           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4526: sellaiseen tilanteeseen, että raskaat kuorma-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4527: autot ovat liikenteessä ajoittain lähes jarrutto-
4528: minaja näin ollen vaarallisia. Tämäjohtuu siitä,              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryht: y
4529: että raskaan kaluston tyhjäjarrutehoja alennet-            liikenneturvallisuuden parantamiseksi
4530: tiin tyhjänä ajon aikana, mikä on saanut aikaan            raskaiden kuorma-autojen jarrumää-
4531: kondensaatioveden kehittymisen jarrupuihin.                räysten osalta?
4532: 
4533:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1990
4534: 
4535:                                          Keijo Jääskeläinen
4536: 
4537: 
4538: 
4539: 
4540: 200070S
4541: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 26
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 
4546:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4547:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rustetun auton jarrupoljinta on painettava yhtä
4548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kovasti saman jarrutushidastuvuuden saavutta-
4549: olette 7 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             miseksi riippumatta siitä, onko auto kuormi-
4550: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tettu vai ei. Tätä uutta jarrutustuntumaa on
4551: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         oudoksuttu ja siitä on kuulunut valituksia.
4552: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli-       Samoin on oudoksuttu näille jarrutusmääräyk-
4553: sesta kysymyksestä n:o 26:                            sille tunnusomaista etuakselin lukkiutumistai-
4554:                                                       pumusta, joka varoittaa kuljettajaa tien pinnan
4555:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
4556:                                                       liukkaudesta. Siltä osin kuin tämä etuakselin
4557:         liikenneturvallisuuden parantamiseksi
4558:         raskaiden kuorma-autojen jarrumää-            lukkiutumistaipumus on liiallista, mihin kysy-
4559:                                                       myksessä viitattaneen, on lukkiutumistaipumus
4560:         räysten osalta?
4561:                                                       eittämättä liukkaissa olosuhteissa haitallista.
4562:                                                       Tätä asiaa tutkitaan parhaillaan liikenneminis-
4563:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4564:                                                       teriössä ja tarkoituksena on muuttaa jarrumää-
4565: vasti seuraavaa:
4566:                                                       räyksiä siten, että tällaisia jarrujen rakenne- ja
4567:    Vuodenvaihteessa tulivat voimaan raskasta          säätökysymyksiin liittyviä ilmiöitä ei pääsisi
4568: ajoneuvokalustoa koskevat uudet mitta- ja             esiintymään.
4569: painomääräykset sekä niihin liittyvästi uudet            Jarrumääräysten mukanaan tuoma uusi tek-
4570: jarrumääräykset Lukkiutumattomat jarrut tu-           niikka on aiheuttanut alkuvaikeuksia, jotka
4571: livat pakollisiksi uusiin linja-autoihin ja vaaral-   osaltaan ovat johtuneet jarrukomponenttien,
4572: lisia aineita kuljettaviin uusiin kuorma-autoihin     mittausvälineiden, teoreettisen tietämyksen ja
4573: ja niiden perävaunuihin.                              kokemuksen puutteesta. Hallitus seuraa mei-
4574:    Uudet jarrumääräyksemme perustuvat pää-            dän olosuhteittemme edellyttämää ja EY:n
4575: osin ECE:n jarrusääntöön R 13 ja sitä vastaa-         piirissä tapahtuvaa raskaan liikenteen kehitys-
4576: vaan EY:n jarruja koskevaan direktiiviin (71/         tä. Tämän yhteydessä hallitus on valmistautu-
4577: 320). Oleellista uusille jarruvaatimuksille on        nut asettamaan uusille kuorma-autoille ja nii-
4578: pyrkimys saattaa ajoneuvon ja myös ajoneu-            den perävaunuille l.l.l992 alkaen EY:n aika-
4579: voyhdistelmän kaikki akselit jarrutettaessa           taulua seuraten lukkiutumattomat jarrut pakol-
4580: mahdollisimman yhtäaikaisesti renkaan ja ajo-         liseksi varustevaatimukseksi, joka oleellisesti
4581: radan tarjoaman pitokyvyn äärirajoille riippu-        tulee parantamaan raskaan kaluston liikenne-
4582: matta      ajoneuvoyhdistelmän       kulloisestakin   turvallisuutta ja poistaa osaltaan kysymyksessä
4583: kuormituksesta ja keliolosuhteista.                   mainittuja vaikeuksia.
4584:    Uusien määräysten mukaisilla jarruilla va-
4585:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
4586: 
4587:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
4588:                                      1990 vp. -     KK n:o 26                                       3
4589: 
4590: 
4591: 
4592: 
4593:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4594: 
4595:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tryckas ned lika hårt för uppnående av samma
4596: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bromsningsretardation oberoende av om bilen
4597: av den 7 februari 1990 tili vederbörande med-       är lastad eller inte. Detta nya bromsningssätt
4598: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     har väckt förundran, och klagomål har också
4599: av riksdagsman Jääskeläinen undertecknade           hörts. Samtidigt har man förundrat sig över
4600: spörsmål nr 26:                                     framaxelns benägenhet att låsa sig, vilket feno-
4601:                                                     men varnar föraren för att vägytan är hal och
4602:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
4603:                                                     är karakteristisk för dessa bromsningsbestäm-
4604:        vidta för att trafiksäkerheten skall för-
4605:                                                     melser. Tili den del låsningsbenägenheten hos
4606:        bättras vad gäller bromsbestämmelser-
4607:                                                     framaxeln är överdriven, vilket fall torde avses
4608:        na för tunga lastbilar?
4609:                                                     i spörsmålet, är den onekligen farlig vid hait
4610:                                                     väglag. Saken undersöks som bäst vid trafik-
4611:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4612:                                                     ministeriet och syftet är att bromsbestämmel-
4613: samt anföra följande:
4614:                                                     serna skall ändras så att dylika fenomen som
4615:    Vid årsskiftet trädde nya mått- och viktbe-      sammanhänger med konstruktionen och juste-
4616: stämmelser för tunga fordon, samt nya broms-        ringen av bromsarna inte skall få förekomma.
4617: bestämmelser i anslutning tili dem, i kraft.           Den nya teknik som bromsbestämmelserna
4618: Bromsar som inte låser sig blev obligatoriska i     har fört med sig har förorsakat vissa begynnel-
4619: nya bussar samt i nya lastbilar som transpor-       sesvårigheter, vilka har berott på brist på
4620: terar farliga ämnen och i sådana lastbilars släp.   bromskomponenter, mätinstrument, teoretisk
4621:    Våra nya bromsbestämmelser baserar sig i         kunskap och erfarenhet. Regeringen följer den
4622: huvudsak på ECE:s bromsregel R 13 och på            utveckling av den tunga trafiken som våra
4623: EG:s motsvarande direktiv om bromsar                förhållanden förutsätter och som pågår inom
4624: (71/320). Väsentligt i de nya bromskraven är        EG. I anslutning härtill är regeringen beredd att,
4625: strävan att alla axlar på ett fordon samt även      med beaktande av EG:s tidtabell, såsom obli-
4626: på fordonskombinationer vid bromsning så            gatoriskt krav stipulera att nya lastbilar och
4627: samtidigt som möjligt skall nå de yttersta          deras släp fr.o.m. 1.1.1992 skall vara utrustade
4628: gränserna av den fästförmåga som däcken och         med bromsar som inte låser sig. Detta kommer
4629: körbanan erbjuder, oberoende av fordonskom-         att i väsentlig mån förbättra trafiksäkerheten för
4630: binationens belastning och väglaget.                tunga fordons del och avlägsna de svårigheter
4631:    Bromspedalen i bilar som har utrustats med       som nämns i spörsmålet.
4632: bromsar enligt de nya bestämmelserna skall
4633:      Helsingfors den 14 mars 1990
4634: 
4635:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
4636:                                             1990 vp.
4637: 
4638: Skriftligt spörsmål nr 27
4639: 
4640: 
4641: 
4642: 
4643:                                 Nordman m.fl.: Om märkning av hälsosamma livsmedel med en
4644:                                    enhetlig symbol
4645: 
4646: 
4647:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4648:    Mångsidig föda i lämplig mängd är grunden         1 Sverige satsar myndigheterna bl.a. på upp-
4649: för individens hälsa betonades i regeringens      lysning tili konsumenterna genom att förse
4650: hälsopolitiska redogörelse tili riksdagen. For-   produkter som livsmedelsverket godkänt som
4651: skare har länge varit överens om kostens          hälsosamma med en nyckelhålssymbol. Någon-
4652: inverkan på uppkomsten av flera av våra           ting liknande har startats även i vårt land med
4653: centrala folksjukdomar såsom hjärt- och kärl-     hjälp av flera olika symboler. Ett enhetligt
4654: sjukdomar, blodtryckssjukdomar, karies, flera     system gemensamt för Norden är eftersträvam-
4655: cancersjukdomar samt vissa sjukdomar i mat-       värt.
4656: smältningskanalen. Den stora andelen hjärt-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
4657: och kärlsjukdomar i vårt land påstås tili en      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
4658: tredjedel bero på näringsfaktorer.                skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
4659:    En viktig uppgift är att sprida kunskap om     stälia följande spörsmål:
4660: livsmedel och kostvanor. Det finns ett växande
4661: intresse för hälsosam kost, men fortfarande
4662: bekymrar sig den stora alimänheten föga om                 Vad är Regeringen beredd att göra
4663: fett, socker, sait och tilisatsämnen vid vai av          för åstadkommande av en enhetlig mär-
4664: livsmedel.                                               kessymbol för hälsosamma livsmedel?
4665:     Helsingfors den 8 februari 1990
4666: 
4667:                     Håkan Nordman                         Ole Wasz-Höckert
4668:                     Boris Renlund                         Gunnar 1ansson
4669:                                         Elisabeth Rehn
4670: 
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 200070S
4675: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 27
4676: 
4677: Kirjallinen kysymys n:o 27                                                                Suomennos
4678: 
4679: 
4680: 
4681: 
4682:                                  Nordman ym.: Terveellisten elintarvikkeiden merkitsemisestä
4683:                                     yhtenäisenä tunnuksella
4684: 
4685: 
4686:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4687: 
4688:    Hallituksen eduskunnalle antamassa terveys-         Ruotsissa viranomaiset panostavat mm. ku-
4689: poliittisessa selonteossa korostettiin sopivan      luttajavalistukseen varustamalla elintarvikevi-
4690: määrän monipuolista ravintoa olevan yksilön         raston terveellisiksi hyväksymät tuotteet avai-
4691: terveyden perusta. Tutkijat ovat pitkään olleet     menreikäsymbolilla. Vastaavaa toimintaa on
4692: yksimielisiä ravinnon vaikutuksesta keskeisten      käynnistetty myös maassamme useiden eri sym-
4693: kansantautiemme, kuten sydän- ja verisuoni-         bolien avulla. Pohjolalle yhteinen järjestelmä
4694: tautien, verenpainetautien, karieksen, useiden      olisi tavoittelemisen arvoinen.
4695: syöpätautien sekä eräiden ruoansulatuskana-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4696: van tautien syntyyn. Sydän- ja verisuonitautien     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4697: suuren osuuden maassamme väitetään kolmas-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4698: osaltaan johtuvan ravintotekijöistä.                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4699:    On tärkeää levittää tietoa elintarvikkeista ja
4700: ravintotottumuksista. Kiinnostus terveellistä
4701: ruokaa kohtaan kasvaa, mutta suuren yleisön
4702: piirissä ollaan yhä huolestuneita rasvoista, so-               Mitä Hallitus on valmis tekemään
4703: kerista, suolasta ja lisäaineista elintarvikkeita           terveellisten elintarvikkeiden yhtenäisen
4704: valittaessa.                                                merkkisymbolin luomiseksi?
4705: 
4706:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
4707: 
4708:                      Håkan Nordman                           Ole Wasz-Höckert
4709:                      Boris Renlund                           Gunnar Jansson
4710:                                           Elisabeth Rehn
4711:                                       1990 vp. -     KK n:o 27                                          3
4712: 
4713: 
4714: 
4715: 
4716:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4717: 
4718:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa on keskusteltu laajalti tunnuksesta
4719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ns. terveellisille elintarvikkeille esim. Ruotsin
4720: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             avaimenreikämallin mukaan. Valmistajat ja
4721: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kauppaketjut käyttävät erilaisia tunnuksia eri
4722: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        perustein suositeltaville elintarvikkeille. Vuo-
4723: edustaja Nordmanin ym. kitjallisesta kysymyk-        denvaihteessa pidetyssä teollisuuden sisäisessä
4724: sestä n:o 27:                                        kokouksessa ei yhteisen tunnuksen käyttöön
4725:                                                       kuitenkaan katsottu olevan riittävästi tarvetta.
4726:           Mitä Hallitus on valmis tekemään
4727:                                                       Keskeisenä perusteena pidettiin sitä, että yksi
4728:        terveellisten elintarvikkeiden yhtenäisen
4729:                                                      tunnus ei palvele eri teollisuuden toimialoja ja
4730:        merkkisymbolin luomiseksi?
4731:                                                      eri tavoin terveellisten elintarvikkeiden merkin-
4732:                                                      töjä. Lisäksi haluttiin kokemuksia uuden, edel-
4733:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
4734:                                                      listä vapaamielisemmän ravintoarvopäätöksen
4735: taen seuraavaa:
4736:                                                      toimivuudesta.
4737:    Elinkeinohallitus on antanut 26 päivänä              Terveellisen ruoan tunnuksen käytön suu-
4738: syyskuuta 1989 elintarvikkeiden pakkausmer-          rimpana vaikeutena voidaan pitää sitä, että se
4739: kintöihin liittyvän päätöksen elintarvikkeiden       saattaa yksinkertaistaa liikaa terveellisen ruoan
4740: ravintoarvon ilmoittamisesta (872/89). Uusien        käsitettä. Tunnusten käytöstä saattaa tulla
4741: määräysten keskeinen muutos on aikaisempaa           kuluttajille sellainen käsitys, että vain tietyt
4742: monipuolisempien ja kuluttajia palvelevampien        elintarvikkeet ovat terveellisiä, vaikka hyvässä
4743: ravintoarvomerkintöjen mahdollistaminen elin-        ruokavaliossa kokonaisuus on ratkaiseva. Mi-
4744: tarvikkeiden myyntipäällyksissä. Päätöksen           kään elintarvike ei sinänsä ole yksin riittävää
4745: mukaan myyntipäällyksessä saa ilmoittaa mm.          tai terveellistä. Peruselintarvikkeilla on suurem-
4746: sanallisia, valmisteen ravintoarvosta kertovia       pi merkitys väestön ravitsemustilaan kuin har-
4747: väitteitä (esim. rasvaton, vähäsokerinen, run-       vinaisilla tai vähän käytetyillä teollisilla elintar-
4748: saskuituinen). Tehtyjen tutkimusten mukaan           vikkeilla.
4749: kuluttajat haluavat helposti ymmärrettäviä sa-
4750: nallisia merkintöjä myyntipäällyksiin. Lisäksi          Pohjoismaisella tasolla osallistutaan vuonna
4751: ravintokuidun ja useat vitamiinit ja kivennäis-       1990 alkaneeseen projektiin, jonka tarkoitukse-
4752: aineet saa ilmoittaa ja niiden saantia voi           na on erityisesti etsiä kuluttajia palvelevia
4753: verrata päivittäisen saannin vertailuarvoihin        yhteispohjoismaisia malleja elintarvikkeiden
4754: joko prosentein tai erilaisin havainnollisin ku-     koostumuksen ja ravintoarvon ilmoittamiseksi.
4755: vin. Rasvan laadun ilmoittamiselle on myös           Tässä yhteydessä saadaan myös tietoa Ruotsin
4756: annettu puitteet ravitsemuksenisin perustein.        avaimenreikämallin ja muissa maissa käytetty-
4757:    Voimassa olevissa lisäainemääräyksissä on         jen tunnusten toteutumisesta ja vaikutuksesta
4758: myös otettu huomioon ravitsemukseen liittyviä        elintarvikkeiden valintaan.
4759: seikkoja. Eräiden elintarvikkeiden suolapitoi-          Tarvittavien selvitysten ja projektien valmis-
4760: suuksille on asetettu rajoja. Osa valmisteista       tuttua tullaan harkitsemaan asianmukaisiin toi-
4761: (esim. ruokaleipä ja makkarat) on merkittävä         menpiteisiin ryhtymistä kysymyksessä tarkoite-
4762: voimakassuolaiseksi, jos tietyt suolarajat ylitty-   tun merkkisymboliP aikaansaamiseksi.
4763: vät. Jos taas suolaa on tietyissä elintarvikkeissa
4764: vähän, voi niitä nimittää vähäsuolaisiksi.
4765: 
4766:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990
4767: 
4768:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
4769: 4                                       1990 vp. -     KK n:o 27
4770: 
4771: 
4772: 
4773: 
4774:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4775: 
4776:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                I Finland har man i stor utsträckning disku-
4777: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            terat en symbol för s.k. hälsosamma livsmedel
4778: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-          t.ex. enligt den svenska nyckelhålsmodellen.
4779: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Tillverkarna och affärskedjorna använder olika
4780: av riksdagsman Nordman m.fl. undertecknade             symboler för livsmedel som rekommenderas på
4781: spörsmål nr 27:                                        olika grunder. Vid det interna möte som
4782:                                                        industrin höll vid årsskiftet ansågs det emeller-
4783:           Vad är Regeringen beredd att göra
4784:                                                        tid att det inte fanns ett tillräckligt stort behov
4785:         för åstadkommande av en enhetlig mär-
4786:                                                        av en gemensam symbol. Som ett viktigt motiv
4787:         kessymbol för hälsosamma livsmedel?
4788:                                                        tili detta ansågs det att industrins olika bran-
4789:                                                        scher och anteckningarna om livsmedlen, som
4790:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4791:                                                        kan vara hälsosamma på olika sätt, inte är
4792: samt anföra följande:
4793:                                                        betjänta av en symbol. Dessutom ville man få
4794:    Näringsstyrelsen har den 26 september 1989          erfarenheter av hur väl det nya beslutet om
4795: utfärdat ett beslut om angivande av näringsvär-        näringsvärde, som är liberalare än det förra,
4796: de (872/89) i anslutning tili anteckningarna på        kommer att fungera.
4797: livsmedelsförpackningar. Den viktigaste änd-               Den största svårigheten vid bruket av en
4798: ringen i och med de nya bestämmelserna är att          symbol för hälsosam mat är att det kan
4799: det blir möjligt att göra mångsidigare anteck-         förenkla begreppet hälsosam mat i alltför hög
4800: ningar om näringsvärdet på livsmedlens försälj-        grad. Av symbolbruket kan konsumenten få
4801: ningshöljen. Dessa anteckningar betjänar följ-         den uppfattningen att bara vissa livsmedel är
4802: aktligen konsumenterna bättre än de tidigare.          hälsosamma fastän helheten är avgörande för
4803: Enligt beslutet får påståenden om produktens           vad som kan sägas vara god kost. Inget
4804: näringsvärde bl.a. i ord uttryckt meddelas på          livsmedel är i sig tillräckligt eller hälsosamt.
4805: försäljningshöljet (t.ex. fettfri, sockerfattig, fi-   Baslivsmedlen är av större betydelse för befolk-
4806: berrik). Enligt de undersökningar som har              ningens näringstillstånd än ovanligare eller i
4807: gjorts vill konsumenterna på försäljningshölje-        ringa grad använda industriella livsmedel.
4808: na ha sådana anteckningar i ord som är lätta               På nordisk nivå deltar man i ett projekt som
4809: att förstå. Dessutom får kostfiber och flera           började år 1990 och med vilket avsikten är att
4810: vitaminer och mineralämnen meddelas och                särskilt försöka hitta samnordiska modeller
4811: intaget av dem kan jämföras med jämförelse-            som betjänar konsumenterna när det gäller att
4812: värdena för det dagliga intaget antingen i             meddela livsmedlens sammansättning och nä-
4813: procent eller med olika åskådliggörande bilder.        ringsvärde. 1 samband med detta får man
4814: Också i fråga om angivande av fettets kvalitet         också kunskap om hur genomförandet av den
4815: har man på näringsmässiga grunder gett vissa           svenska nyckelhålsmodellen och de symboler
4816: ramar.                                                 som används i de andra länderna har lyckats
4817:    I de gällande bestämmelserna om tillsatsäm-         och hur de har inverkat på valet av livsmedel.
4818: nen har också näringsfaktorer beaktats. För
4819: salthalten i vissa livsmedel har gränser ställts.          Sedan de utredningar och projekt som be-
4820: Om en del av tillverkningarna (t.ex. matbröd           hövs har blivit klara kommer man att överväga
4821: och korv) skall antecknas att de är kraftigt           möjligheten att vidta de åtgärder som behövs
4822: saltade ifall vissa saltgränser överskrids. Om         för att åstadkomma en sådan märkessymbol
4823: sait förekommer i ringa mängder i vissa livs-          som avses i spörsmålet.
4824: medel kan de betecknas som lättsaltade.
4825:      Helsingfors den 8 mars 1990
4826: 
4827:                                                                            Minister Pertti Salolainen
4828:                                               1990 vp.
4829: 
4830: Kirjallinen kysymys n:o 28
4831: 
4832: 
4833: 
4834: 
4835:                                  Puska ym.: Nuuskan myynnin kieltämisestä
4836: 
4837: 
4838:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4839: 
4840:    Suomessa on jo usean vuoden ajan keskus-         van päätöksen tekemistä mahdollisimman pian,
4841: teltu nuuskan kulutuksen lisääntymisestä nuor-      ennen kuin nuuskan käyttö kovin paljon yleis-
4842: ten parissa. Useat asiantuntijat ja asiantuntija-   tyy. Asiaa on käsitelty eri yhteyksissä myös
4843: tahot ovat ilmaisseet huolensa asian johdosta,      eduskunnan nuorisokasvatusryhmässä. Sosiaa-
4844: koska nuuskan terveyshaitat ovat ilmeiset. Se       li- ja terveysministeriö on aiemmin ilmoittanut
4845: aiheuttaa riippuvuutta ja johtaa usein varsinai-    selvittelevänsä asiaa.
4846: seen tupakointiin. Tupakkateollisuus on eri            Ottaen huomioon muissa maissa ja erityisesti
4847: maissa pyrkinyt kehittämään lasten ja nuorten       EY:ssä tapahtuvan kehityksen sekä sen, että
4848: kannalta houkuttelevan makuisia nuuskatuot-         Suomi pyrkii esiintymään erityisenä WHO:n
4849: teita.                                              "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelman
4850:    Joulukuussa 1989 Ison-Britannian terveysmi-      mallimaana, olisi tärkeää, että Suomi tekisi
4851: nisteriö päätti nuuskan myynnin kieltämisestä       osaltaan vastaavan päätöksen mahdollisimman
4852: maaliskuusta 1990 alkaen. Päätös merkitsee          pian.
4853: mm. alun perin viranomaisten tukiaisten turvin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4854: rakennetun tehtaan sulkemista Skotlannissa.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4855: Vastaavat kieltopäätökset on jo tehty mm.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4856: Irlannissa, Uudessa Seelannissa, Japanissa, Sin-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4857: gaporessa, Hongkongissa, Taiwanissa ja Saudi
4858: Arabiassa. Vastaavaa päätöstä valmistellaan
4859: mm. Australiassa, ja Euroopan yhteisön komis-                  Aikooko Hallitus ryhtyä länsieuroop-
4860: sio on tekemässä samanlaista esitystä koske-                palaisen kehityksen mukaisiin toimenpi-
4861: maan kaikkia EY-maita.                                      teisiin nuuskan myynnin kieltämiseksi
4862:    Suomessa useat tahot ovat esittäneet vastaa-             Suomessa?
4863:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
4864: 
4865:           Pekka Puska                   Sauli Hautala                Ole Wasz-Höckert
4866:           Lea Kärhä                     Sinikka Mönkäre              Anna-Liisa Jokinen
4867:                     Tina Mäkelä                              Marja-Liisa Löyttyjärvi
4868: 
4869: 
4870: 
4871: 
4872: 200070S
4873: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 28
4874: 
4875: 
4876: 
4877: 
4878:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4879: 
4880:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ovat toteuttaneet valtakunnallisia ohjelmia
4881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nuuskan käytön ehkäisemiseksi. Lääkintöhalli-
4882: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           tuksen suunnitelmissa on jatkaa terveyskasva-
4883: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tustoimintaa kohdennettuna valikoituihin ryh-
4884: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       miin mm. yhteistyössä urheilujärjestöjen kans-
4885: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       sa.
4886: sesta kysymyksestä n:o 28:                             Maailman terveysjärjestön asiantuntijat ovat
4887:                                                     suositelleet nuuskan ja purutupakan kieltämis-
4888:           Aikooko Hallitus ryhtyä länsieuroop-
4889:                                                     tä maissa, joissa niiden käyttöä ei ole tai se on
4890:        palaisen kehityksen mukaisiin toimenpi-
4891:                                                     vähäistä. Lääkintöhallitus on neuvotellut tu-
4892:        teisiin nuuskan myynnin kieltämiseksi        pakkateollisuuden kanssa nuuskan valmistuk-
4893:        Suomessa?                                    sen, maahantuonnin ja myynnin lopettamisesta
4894:                                                     vapaaehtoisesti. Tupakkateollisuus on ilmoitta-
4895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4896:                                                     nut suhtautuvansa pidättäytyvästi nuuskan
4897: vasti seuraavaa:
4898:                                                     kauppaan kohdistuvaan myynninedistämiseen,
4899:    Nuuska on hienonnettua tupakanlehteä, joka       mutta ei ole ollut ainakaan toistaiseksi halukas
4900: sisältää nikotiiniä 10--20 mg/g ja runsaasti        lopettamaan tuotteen markkinointia. Koska
4901: muita aineita. Sen tärkeimmät terveyshaitat         nuuskan käyttöä voidaan pitää vakavana nuor-
4902: ovat:                                               ten terveysvaarana, neuvotteluja sen poistami-
4903:        suuontelon syöpä (jopa 50-kertainen ris-     seksi markkinoilta jatketaan edelleen.
4904: ki)                                                    Nuuskan ja purutupakan välilliset verot ovat
4905:        suun limakalvon vauriot (leukoplakia),       36,7% tuotteen vähittäishinnasta. Vastaava
4906: jotka voivat myöhemmin muuttua pahanlaatui-         verotus savukkeilla on 52,42 %, sikarisavuk-
4907: siksi                                               keilla 42,42 % ja sikareilla 38,6 %.
4908:    - ikenien vetäytyminen sekä                         Hallituksen terveyspoliittisena tavoitteena on
4909:    - nikotiiniriippuvuus.                           lopettaa nuuskan ja purutupakan kulutus as-
4910:    Nikotiiniriippuvuus ei eroa tupakan käytön       teittain vähentämällä sen valmistusta, maahan-
4911: nikotiiniriippuvuudesta, ja nuuskan käyttäjät       tuontia ja myyntiä vapaaehtoisesti. Tavoitteen
4912: siirtyvätkin usein savukkeiden polttajiksi.         toteutumista on tarkoitus tukea tupakkaveron
4913:    Nuuskan kulutus on kaksinkertaistunut ai-        korottamisella. Sosiaali- ja terveysministeriön
4914: kavälillä 1.9.1981-1.9.1988. Kun vuonna 1981        tarkoituksena on esittää nuuskan ja purutupa-
4915: tutkimusten mukaan 12 prosenttia 14-18-             kan perusveron nostamista samaksi kuin sa-
4916: vuotiaista oli kokeillut nuuskaa, oli luku vuon-    vukkeiden.
4917: na 1989 jo 18 prosenttia. Aikuisten nuuskaa-           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tämän
4918: minen on harvinaista ja painottuu nuorempiin        jälkeen tupakan, nuuskan ja purutupakan ku-
4919: työikäisiin.                                        lutusta sekä terveyskasvatustoiminnan ja vero-
4920:    Terveysviranomaiset ovat antaneet opettajille    tuksen vaikutusta siihen ja samalla harkitsee
4921: ja terveydenhuoltohenkilöstölle asiatietoja nuus-   ryhtymistä toimenpiteisiin nuuskan ja purutu-
4922: kasta ja sen käytöstä tavoitteenaan nuuskan         pakan kieltämiseksi maassamme joko erillisenä
4923: käytön hillitseminen. Suomen Hammaslääkäri-         toimenpiteenä tai tupakkalain mahdollisen ko-
4924: liitto ja Suomen Valtakunnan Urheiluliitto          konaisuudistuksen yhteydessä.
4925:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
4926: 
4927:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
4928:                                     1990 vp. -    KK n:o 28                                       3
4929: 
4930: 
4931: 
4932: 
4933:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4934:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utarbetat program för att förebygga använd-
4935: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ningen av snus. Medicinalstyrelsen planerar att
4936: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-     fortsätta med en hälsofostran riktad tili valda
4937: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   grupper, bl.a. i samarbete med idrottsorganisa-
4938: av riksdagsman Puska m.fl. undertecknade          tionerna.
4939: spörsmål nr 28:                                      Sakkunniga inom världshälsoorganisationen
4940:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder          har rekommenderat att snus och tuggtobak
4941:        som överensstämmer med den västeu-         förbjuds i Iänder där de inte används eller
4942:                                                   användningen är liten. Medicinalstyrelsen har
4943:        ropeiska utvecklingen för att hindra
4944:        försäljningen av snus i Finland?           förhandlat med tobaksindustrin om ett frivilligt
4945:                                                   upphörande med tillverkning, import och för-
4946:                                                   säljning av snus. Tobaksindustrin har meddelat
4947:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4948:                                                   att den tar avstånd från att främja försäljning-
4949: samt anföra följande:
4950:                                                   en av snus men att den åtminstone inte ännu är
4951:    Snus är finfördelade tobaksblad vilkas niko-   villig att upphöra 'med att marknadsföra pro-
4952: tinhalt är 10--20 mgjg snus och som innehåller    dukten. Eftersom användningen av snus kan
4953: rikligt med andra ämnen. Snusets allvarligaste    betraktas som en allvarlig hälsorisk för unga,
4954: hälsorisker är:                                   fortsätter förhandlingarna för att snuset skall
4955:    - cancer i munhålan (en t.o.m. 50 gånger       dras bort från marknaden.
4956: större risk)                                         De indirekta skatterna på snus och tuggto-
4957: - skador i munnens slemhinna (leukoplaki)         bak är 36,7% av produktens minutpris. Mot-
4958: som senare kan bli elakartade                     svarande beskattning av cigaretter är 52,42 %,
4959:    - tillbakadraget tandkött samt                 cigarrcigaretter 42,42 % och cigarrer 38,6 %.
4960:    - nikotinberoende.                                Regeringens hälsovårdspolitiska mål är att
4961:    Nikotinberoendet skiljer sig inte från niko-   konsumtionen av snus och tuggtobak gradvis
4962: tinberoende på grund av tobaksrökning. Såda-      skall upphöra genom att produktionen, impor-
4963: na som använder snus övergår också ofta tili      ten och försäljningen av snus frivilligt minskas.
4964: att röka cigaretter.                              Avsikten är att höja tobaksaccisen för att målet
4965:    Snuskonsumtionen har fördubblats under         skall uppnås. Social- och hälsovårdsministeriet
4966: perioden 1.9.1981-1.9.1988. Medan 12% av          har för avsikt att föreslå att grundaccisen på
4967:  14--18-åringarna enligt undersökningar 1981      snus och tuggtobak höjs tili samma belopp som
4968: hade prövat snus, var antalet 1989 redan 18 %.    accisen på cigaretter uppgar tili.
4969: Snusande bland vuxna är sällsynt och koncen-         Social- och hälsovårdsministeriet följer hädan-
4970: treras tili yngre människor i arbetsför ålder.    efter konsumtionen av tobak, snus och tugg-
4971:    Hälsovårdsmyndigheterna har informerat lä-     tobak, verkningarna av hälsofostran och be-
4972: rare och hälsovårdspersonal om snus och dess      skattning och överväger samtidigt att vidta
4973: användning i syfte att dämpa användningen av      åtgärder för att snus och tuggtobak skall
4974: snus. Suomen Hammaslääkäriliitto - Finlands       förbjudas i Finland, antingen genom en separat
4975: tandläkarförbund r.y. och idrottsorganisatio-     åtgärd eller i samband med en eventuell total-
4976: nen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto har          reform av tobakslagen.
4977:     Helsingfors den 13 mars 1990
4978: 
4979:                                               Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
4980:                                                1990 vp.
4981: 
4982: Kirjallinen kysymys n:o 29
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987:                                   Rinne: Metsäntutkimuslaitoksen metsätuhoja koskevasta tiedo-
4988:                                       tustoiminnasta
4989: 
4990: 
4991:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4992: 
4993:    Suomen kansantalous rakentuu metsävaroi-             Todisteeksi esitettiin pölkkyjä, joissa erama
4994: himme. Metsät ovat osa kulttuurimaisemaa.            vuosina tämän vuosisadan alussa oli heikon
4995:    Suomen metsät käyvät kuolinkamppailuaan.          kasvun vuosia. Kasvuhäiriöt olivat sääolosuh-
4996: Myös pohjaveiemme ovat saastumassa. Mikäli           teista johtuvia. Ne olivat tilapäisiä, mutta
4997: nykyisen kehityskulun saiiitaan jatkua, voi          saastekuormitus on jatkuva. Rinnastus oli vää-
4998: Suomesta tuiia elinkelvoton maa, jonka talous        rä ja johdatti tietoiseiia tavaiia ajatteluun, että
4999: romahtaa lopuiiisesti. Maa- ja metsätalousmi-        saasteet eivät olisi uhka metsiemme terveydeiie.
5000: nisteriön alainen Metsäntutkimuslaitos on jat-       Metsäntutkimuslaitos ei voi oiia vähättelevä
5001: kuvasti vähäteiiyt metsätuhojamme. Tutkijat,         propagandalaitos.
5002: jotka ovat taisteiieet metsiemme terveyden puo-         Edeiiä olevan perusteeiia ja valtiopäiväjärjes-
5003: lesta, ovat joutuneet syrjinnän kohteiksi.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5004:    Keskiviikkona helmikuun 7 päivänä 1990            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5005: Metsäntutkimuslaitoksen edustajat esiintyivät        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5006: Kymmenen uutisissa televisiossa tietoisen har-
5007: hauttavaiia tavaila. Katsojiiie yritettiin tietoi-
5008: sen harhauttavasti väittää, että saasteet eivät                Mihin välittömiin toimiin Haiiitus
5009: aiheuttaisi metsätuhoja. Syyiiisenä olisivat                 aikoo ryhtyä Metsäntutkimuslaitoksen
5010: vaihtelevat sääolot Katsojiiie välittyi yksiselit-           harjoittaman julkisen tiedotustoiminnan
5011: teinen "tieto", että saasteet eivät aiheuttaisi-             saattamiseksi tieteeiiisesti kestäväiie ja
5012: kaan metsätuhoja.                                            tosiasioiden vaatimalle pohjalle?
5013: 
5014:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
5015: 
5016:                                             Heikki Rinne
5017: 
5018: 
5019: 
5020: 
5021: 200070S
5022: 2                                     1990 vp. -       KK n:o 29
5023: 
5024: 
5025: 
5026: 
5027:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5028:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sellaisissa tapauksissa, JOiSsa Metsäntutki-
5029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muslaitos on asiantuntijana laitoksen ulkopuo-
5030: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn              lisen toimittamassa tiedonvälityksessä, voi lai-
5031: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tos vaikuttaa tiedotuksen sisältöön ainoastaan
5032: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tarjoamalla tieteellisesti pätevää taustatietoa ja
5033: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta         osallistumalla toimitustyöhön toimittajan toi-
5034: kysymyksestä n:o 29:                                   vomassa laajuudessa. Vastuu tiedotuksen lo-
5035:                                                        pullisesta sisällöstä on toimittajan.
5036:          Mihin välittömiin toimiin Hallitus
5037:                                                           Laajoista tutkimusongelmista on usein vai-
5038:        aikoo ryhtyä Metsäntutkimuslaitoksen
5039:        harjoittaman julkisen tiedotustoiminnan         kea saada selkeää käsitystä yksittäisten tutki-
5040:        saattamiseksi tieteellisesti kestävälle ja      mustulosten perusteella. Tämä asettaa varsin
5041:                                                        suuret vaatimukset tutkimustuloksista tiedotta-
5042:        tosiasioiden vaatimalle pohjalle?
5043:                                                        miselle.
5044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kehittä-
5045:                                                        misessä on tutkimustuloksis-ta tiedottamisen
5046: taen seuraavaa:
5047:                                                        tehostaminen otettu yhdeksi päätavoitteeksi.
5048:    Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on toi-           Tämä on johtanut mm. tiedotustoiminnan hen-
5049: mialaansa koskevan tieteellisesti kestävän tie-        kilövoimavarojen lisäämiseen vuonna 1990.
5050: don tuottaminen ja siitä tiedottaminen.                   Tutkimustulosten avulla pala palalta hah-
5051:    Tiedon jakamiseen Metsäntutkimuslaitos              mottuva kuva ilman epäpuhtauksien metsävai-
5052: käyttää toimittamiaan tieteellisiä julkaisuja ja       kutuksista on erityisen monitahoinen ja yksi-
5053: lehdistötiedotteita sekä järjestämiään tiedotus-       tyiskohdissaan jopa ristiriitaiselta vaikuttava.
5054: tilaisuuksia ja seminaareja. Metsäntutkimuslai-        Tämän vuoksi ei ristiriitaisten ja hämmennystä
5055: tos vastaa oman tiedotuksensa sisällöstä.              aiheuttavien käsitysten syntymistä voitane ko-
5056:    Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat esiintyvät         konaan välttää myöskään asiaan liittyvässä
5057: julkisuudessa itsenäisinä tutkijoina, eikä heidän      tiedotuksessa. Metsäntutkimuslaitos on kuiten-
5058: tieteellisiin tosiasioihin perustuvaa tiedotustoi-     kin omassa tiedotustoiminnassaan toiminut
5059: mintaansa pyritä laitoksen toimesta rajoitta-          hallituksen mielestä tieteellisesti kestävällä ja
5060: maan.                                                  totuudenmukaisella tavalla.
5061:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1990
5062: 
5063:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5064:                                      1990 vp. -       KK n:o 29                                       3
5065: 
5066: 
5067: 
5068: 
5069:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5070: 
5071:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sakkunnig i fråga om information som tillhan-
5072: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           dahålls av någon som inte hör tili institutet kan
5073: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-         institutet inverka på informationens innehåll
5074: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       endast genom att tillhandahålla vetenskapligt
5075: av riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål           hållbar bakgrundsinformation och genom att
5076: nr 29:                                                delta i redaktionsarbetet i den omfattning som
5077:                                                       redaktören önskar. Ansvaret för informatio-
5078:          Vilka omedelbara åtgärder ämnar
5079:                                                       nens slutliga innehåll bärs av redaktören.
5080:        Regeringen vidta för att grunden för
5081:                                                          När det gäller vittomfattande forsknings-
5082:        den offentliga informationsverksamhet
5083:                                                       problem är det ofta svårt att få en klar
5084:        som Skogsforskningsinstitutet bedriver
5085:                                                       uppfattning på grundval av enskilda forsknings-
5086:        skall vara vetenskapligt hållbar och
5087:                                                       resultat. Detta ställer mycket stora krav på
5088:        motsvara de krav som fakta ställer?
5089:                                                       informationen om forskningsresultaten.
5090:                                                          När det gäller utvecklandet av Skogsforsk-
5091:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5092:                                                       ningsinstitutets verksamhet har effektiveringen
5093: samt anföra följande:
5094:                                                       av informationen om forskningsresultaten ta-
5095:    Skogsforskningsinstitutet har tili uppgift att     gits fram som ett av huvudmålen. Detta har
5096: producera vetenskapligt hållbar kunskap om            bl.a. lett tili utökade personresurser för infor-
5097: sitt verksamhetsområde och att informera              mationsverksamheten år 1990.
5098: därom.                                                   Den bild av verkningarna av luftförorening-
5099:    För att sprida information använder Skogs-         arna på skogen som med hjälp av forsknings-
5100: forskningsinstitutet vetenskapliga publikationer      resultaten bit för bit gestaltas är synnerligen
5101: och pressinformation som redigeras av institu-        mångfasetterad och verkar t.o.m. motstridig
5102: tet, samt anordnar informationsmöten och              vad detaljerna beträffar. Därför torde det inte
5103: seminarier. Skogsforskningsinstitutet svarar för      heller vara möjligt att helt förhindra uppkom-
5104: innehållet i sin egen information.                    sten av uppfattningar som likaså är motstridiga
5105:    Skogsforskningsinstitutets forskare framträ-       och åstadkommer förvirring när det gäller
5106: der i offentligheten som självständiga forskare,      informationen i anslutning tili saken. Skogs-
5107: och institutet försöker inte begränsa deras på        forskningsinstitutet har likväl enligt regeringens
5108: vetenskapliga fakta baserade informationsverk-        åsikt i sin egen informationsverksamhet verkat
5109: samhet.                                               på ett vetenskapligt sett hållbart och sannings-
5110:    I de fall då Skogsforskningsinstitutet är          enligt sätt.
5111: 
5112:     Helsingfors den 12 mars 1990
5113: 
5114:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5115:                                               1990 vp.
5116: 
5117: Kirjallinen kysymys n:o 30
5118: 
5119: 
5120: 
5121: 
5122:                                   Ranta ym.: Eräiden tieosuuksien rakentamisen käynnistämisestä
5123:                                       Etelä-Suomessa
5124: 
5125:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5126:    Maamme tiestöä ei ole pystytty kehittämään        lantien kohdalla tulisi käytännössä tapahtu-
5127: tavoitteiden mukaisesti, koska käytettävissä         maan rakennustyön keskeytyminen. Hankkei-
5128: olevat määrärahat ovat olleet niukat. Kuljetus-      den lykkääminen tulee aiheuttamaan rakennus-
5129: ten ja liikenneturvallisuuden kannalta viime         toiminnalle huomattavia ylimääräisiä kustan-
5130: aikojen suurimmat ongelmat ovat keskittyneet         nuksia, ja sillä on ainakin eräillä paikkakun-
5131: Etelä-Suomen vilkasliikenteisille osuuksille, jot-   nilla myös työllisyysvaikutuksia, koska talon-
5132: ka ovat ruuhkautuneet uudistusten viivästymi-        rakennustoiminta on nopeasti ja voimakkaasti
5133: sen myötä. Valtion vuoden 1990 tulo- ja              supistumassa.
5134: menoarviossa on kuitenkin määrärahoja eräi-             Työohjelman käsittelyssä ei tiettävästi lain-
5135: den keskeisten hankkeiden kohdalla.                  kaan kuultu liikenneministeriötä, vaikka sen
5136:    Siksi on ollut hämmästyttävää todeta, että        kannan olisi voimassa olevien määräysten mu-
5137: eduskunnan juuri hyväksyttyä tulo- ja menoar-        kaan pitänyt olla päätöksen tekijöiden käytet-
5138: vion on valtion kuluvan vuoden työohjelmasta         tävissä. Tapahtuneet rakennuskohteiden karsi-
5139: päätettäessä jätetty Uudenmaan, Turun ja Hä-         miset ovat myös sikäli outoja, että ne tehtiin
5140: meen tiepiireissä ohjelmasta pois keskeisiä tien-    välittömästi sen jälkeen, kun eduskunta oli
5141: rakennushankkeita. Ohjelmasta poistetut valta-       päättänyt ottaa mainitut kohteet budjettiin ja
5142: tie n:o 1, Tuusulantie, Lakalaivan-Alasjärven        toteutettaviksi. Ne tulisikin palauttaa ensi tilas-
5143: tie ja Rautaharkon eritasoliittymä ovat kaikki       sa myös valtion kuluvan vuoden työohjelmaan.
5144: valtakunnallisesti perusteltuja, ja niiden mah-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5145: dollinen lykkääntyminen sotkee pahasti koko          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5146: Etelä-Suomen tiestön kehittämissuunnitelmat.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5147: Turun-Naantalin tien valmistuessa on raken-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5148: nusorganisaatio tarkoitus siirtää valtatien n:o 1               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5149: rakentamiseen. Ellei työ käynnistykään, koko                 ryhtyä valtion työohjelmasta pois jätet-
5150: organisaatio joudutaan purkamaan. Samoin                     tyjen Tuusulantien, valtatien n:o 1, La-
5151: Lakalaivan-Alasjärven tietyötä ja Rautahar-                  kalaivan-Alasjärven tien ja Rautahar-
5152: kon eritasoliittymätyötä varten on rakennusor-               kon eritasoristeyksen rakennushankkei-
5153: ganisaatio perustettu ja työ valmisteilla. Nyt on            den palauttamiseksi työohjelmaan, jotta
5154: vaara, että se joudutaan taas purkamaan.                     näiden valmistelua voitaisiin jatkaa ja
5155: Viimeksi mainitut kaksi hanketta liittyvät yh-               aloittaa työt suunnitelmien mukaisesti ·
5156: teen mm. massojen käsittelyn vuoksi. Tuusu-                  jo kuluvana vuonna?
5157:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
5158: 
5159:           Jussi Ranta               Matti Hokkanen                     Jorma Rantanen
5160:           Pertti Lahtinen           Reijo Lindroos                     Anneli Taina
5161:           Matti Maijala             Pentti Lahti-Nuuttila              Lea Mäkipää
5162:           Marjatta Stenius-Kaukonen Antti Kalliomäki                   Saara-Maria Paakkinen
5163:           Sauli Niinistö            Heikki Perho                       Risto Ahonen
5164:           Martti Tiuri              Marjatta Väänänen                  Tapio Holvitie
5165:           Liisa Hilpelä             Sulo Aittaniemi                    Kimmo Sasi
5166:           Timo Roos                 Tauno Valo                         Markku Pohjola
5167:           Päivi Varpasuo            Lauri Metsämäki                    Kaarina Dromberg
5168:           Matti Saarinen            Tarja Kautto                       Erkki Pystynen
5169: 
5170: 200070S
5171: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 30
5172: 
5173: 
5174: 
5175: 
5176:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5177:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tilanne on hyvä ja joissa valtion investoinnit
5178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisääntyvät eniten.
5179: olette 9 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn              Työministeriö jakoi 5.1.1990 em. säästöoh-
5180: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        jelman sisältävän esittelylistan seuraavan vii-
5181: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kon raha-asiainvaliokuntaan ja maanantaina
5182: edustaja Jussi Rannan ym. näin kuuluvasta           8.1. korjauslistan, jossa ilmoitettiin, että sääs-
5183: kirjallisesta kysymyksestä n:o 30:                  töohjelmaan sisältyvistä hankkeista ei ole tässä
5184:                                                     vaiheessa neuvoteltu ko. työvirastojen kanssa.
5185:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Esittelymuistiossa todettiin seuraavaa: "Mikäli
5186:        ryhtyä valtion työohjelmasta pois jätet-     rakennusalan ja valtiontalouden kehitys anta-
5187:        tyjen Tuusulantien, valtatien n:o 1, La-     vat aihetta ottaa em. säästöohjelma uudelleen
5188:        kalaivan-Alasjärven tien ja Rautahar-        harkittavaksi, voidaan hankkeita ottaa työoh-
5189:        kon eritasoristeyksen rakennushankkei-       jelmaan varsinaisen työohjelman tarkistamisen
5190:        den palauttamiseksi työohjelmaan, jotta      yhteydessä. Säästöohjelmaan sisältyvistä hank-
5191:        näiden valmistelua voitaisiin jatkaa ja      keista ei ole tässä vaiheessa neuvoteltu ko.
5192:        aloittaa työt suunnitelmien mukaisesti       työvirastojen kanssa." Esitys vuoden 1990
5193:        jo kuluvana vuonna?                          työohjelmaksi käsiteltiin raha-asiainvaliokun-
5194:                                                     nassa 10.1.1990, minkä jälkeen valtioneuvosto
5195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hyväksyi sen 11.1.1990 pitämässään istunnossa.
5196: vasti seuraavaa:                                       Työministeriö on sittemmin neuvotellut työ-
5197:                                                     virastojen ja valtiovarainministeriön kanssa
5198:    Työministeriön ehdotus vuoden 1990 työoh-        em. säästöohjelman tarkistustarpeista. Neuvot-
5199: jelmaksi oli valtioneuvoston raha-asiainvalio-      teluihin ovat tiehankkeiden osalta osallistuneet
5200: kunnan käsittelyssä 20.12.1989 ja 28.12.1989,       myös liikenneministeriön edustajat.
5201: mutta asian käsittely jäi pöydälle molemmilla          Valtioneuvosto on jo istunnossaan 22.2.1990
5202: kerroilla. Tämä ehdotus oli valmisteltu yhteis-     hyväksynyt puolustusministeriön ja rakennus-
5203: työssä työvirastojen kanssa ja sisälsi työohjel-    hallituksen osalta työohjelmien tarkistukset,
5204: maesityksestä myöhemmin poistetut 150,5 mil-        joissa on ohjelmoitu työvirastojen käytettäväk-
5205: joonan markan työmäärärahat                         si eräitä valtioneuvoston 11.1.1990 kuluvan
5206:    Työministeriön ja valtiovarainministeriön        vuoden työohjelman hyväksymisen yhteydessä
5207: virkamiesten kesken 3.1.1990 käydyissä jatko-       poistamia työmäärärahoja.
5208: neuvotteluissa kävi ilmi, että valtiovarainminis-      Neuvottelut tie- ja vesirakennushallituksen
5209: teriössä oli jo aiemmin laadittu valtion inves-     säästökohteiden palauttamisesta työohjelmaan
5210: tointeihin kohdistuva 155 miljoonan markan          ovat vielä kesken. Esitys tie- ja vesirakennus-
5211: säästöohjelma. Neuvottelussa laadittiin hanke-      laitoksen työohjelman tarkistaiDiseksi on tar-
5212: kohtainen 150,5 miljoonan markan säästöoh-          koitus tuoda valtioneuvoston käsiteltäväksi lä-
5213: jelma siten, että yhtään käynnissä olevaa inves-    hiviikkoina. Tällöin tulevat esille myös Jussi
5214: tointia ei keskeytettäisi. Säästöohjelma sisälsi    Rannan ym. kysymyksessä mainittujen Tuusu-
5215: työmäärärahojen supistamisen tie- ja vesiraken-     lantien, valtatien n:o 1, Lakalaivan-Alasjär-
5216: nuslaitoksen osalta 53,0 miljoonalla markalla.      ven tien ja Rautaharkon eritasoristeyksen ra-
5217: Hankkeet valittiin Uudenmaan, Turun ja Hä-          kennushankkeiden mahdollinen palauttaminen
5218: meen työvoimapiirien alueilta, joilla työllisyys-   työohjelmaan.
5219:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
5220: 
5221:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
5222:                                       1990 vp. -    KK n:o 30                                      3
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5228:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ta, som innehöll ovan nämnda sparprogram,
5229: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och måndagen 8.1 en rättelseförteckning, där
5230: av den 9 februari 1990 tili vederbörande med-       man meddelade att man i detta skede inte
5231: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     förhandlat om de i sparprogrammet ingående
5232: av riksdagsman Jussi Ranta m.fl. underteckna-       projekten med arbetsverken i fråga. I föredrag-
5233: de spörsmål nr 30:                                  ningsmemorialet konstaterades följande: Ifall
5234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           utvecklingen inom byggnadsbranschen och
5235:        vidta för att i arbetsprogrammet åter-       statshushållningen ger skäl tili ett nytt övervä-
5236:        uppta de ur programmet bortlämnade           gande av ovan nämnda sparprogram, kan
5237:        byggnadsprojekten för den planskilda         projekten medtas i arbetsprogrammet i sam-
5238:        korsningen vid Tusbyvägen, riksväg nr        band med revideringen av det ordinarie arbets-
5239:        1, Lakalaiva-Alasjärvivägen och Rau-         programmet. 1 detta skede har man inte för-
5240:        taharkko för att förberedelserna för         handlat om de i sparprogrammet ingående
5241:        dessa kunde fortsättas och arbetena          projekten med arbetsverken i fråga. Förslaget
5242:        påbörjas planenligt redan detta år?          tili arbetsprogram för 1990 behandlades i fi-
5243:                                                     nansutskottet 10.1.1990, varefter statsrådet
5244:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        godkände det vid sitt sammanträde 11.1.1990.
5245:                                                         Arbetsministeriet har därefter förhandlat
5246: samt anföra följande:
5247:                                                     med arbetsverken och finansministeriet om
5248:    Arbetsministeriets förslag tili arbetsprogram    revideringsbehoven beträffande ovan nämnda
5249: för 1990 var uppe för behandling hos statsrå-       sparprogram. För vägprojektens del har även
5250: dets finansutskott 20.12.1989 och 28.12.1989,       representanter för trafikministeriet deltagit i
5251: men behand1ingen av frågan bordlades båda           förhandlingarna.
5252: gångerna. Förslaget hade beretts i samarbete            Statsrådet har redan vid sitt sammanträde
5253: med arbetsverken och innehöll det arbetsanslag      22.2.1990 för försvarsministeriets och bygg-
5254: på 150,5 miljoner mark som senare ströks från       nadsstyrelsens vidkommande godkänt revide-
5255: förslaget tili arbetsprogrammet.                    ringarna av arbetsprogrammet, i vilka man för
5256:    Vid fortsatta förhandlingar mellan tjänste-      arbetsverken programmerat tillgång tili en del
5257: män från arbetsministeriet och finansministe-       arbetsanslag som strukits av statsrådet i sam-
5258: riet 3.1.1990 framgick det att man vid finans-      band med godkännandet a v innevarande års
5259: ministeriet redan tidigare hade uppgjort ett        arbetsprogram 11.1.1990.
5260: sparprogram på 155 miljoner mark, som rikta-            Förhandlingarna om ett eventuellt återupp-
5261: de sig mot statens investeringar. Vid förhand-      tagande av väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
5262: lingarna uppgjorde man ett projektinriktat          sparobjekt i arbetsprogrammet är ännu oavslu-
5263: sparprogram på 150,5 miljoner mark på så sätt       tade. Meningen är att förslaget tili revidering
5264: att ingen pågående investering skulle avbrytas.     av väg- och vattenbyggnadsverkets arbetspro-
5265: Sparprogrammet innehöll en inskränkning på          gram kommer att behandlas vid statsrådet
5266: 53,0 miljoner mark av arbetsanslagen för väg-       inom de närmaste veckorna. Härvid kommer
5267: och vattenbyggnadsverket. Projekten valdes          man också att. ta upp frågan om att i arbets-
5268: från Nylands, Åbo och Tavastehus arbets-            programmet eventuellt återuppta de i Jussi
5269: kraftsdistrikt, där sysselsättningsläget är gott    Rantas m.fl. spörsmål nämnda byggnadspro-
5270: och där statens investeringar ökar mest.            jekten för den planskilda korsningen vid Tus-
5271:    Arbetsministeriet delade 5.1.1990 ut tili föl-   byvägen, riksväg nr 1, Lakalaiva-Alasjärvivä-
5272: jande veckas finansutskott en föredragningslis-     gen och Rautaharkko.
5273:     Helsingfors den 13 mars 1990
5274: 
5275:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
5276:                                               1990 vp.
5277: 
5278: Kirjallinen kysymys n:o 31
5279: 
5280: 
5281: 
5282: 
5283:                                  Puska ym.: Joensuu 12 -postitoimipaikan säilyttämisestä Joen-
5284:                                     suussa
5285: 
5286: 
5287:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5288: 
5289:    Postin palveluista ja palveluverkoston ylläpi-   rättää myös se, että toimipaikka on päätetty
5290: tämisestä on viime vuosina keskusteltu varsin       lakkauttaa 1.4. alkaen ja siirtää palvelut pää-
5291: paljon, mm. liikelaitosuudistuksen yhteydessä.      asiassa Joensuun pääpostiin. Kuitenkin pää-
5292: Lakia säädettäessä korostettiin, että postitoimi-   postissa on tarkoitus aloittaa saneeraustoimen-
5293: paikkojen lakkauttamisesta pyritään pidättäy-       piteet ensi kesänä.
5294: tymään.                                                On selvää, että Posti voi säästää omia
5295:    Ristiriidassa näiden puheiden kanssa on äs-      kustannuksiaan postitoimipaikan lakkauttami-
5296: kettäin Postin piirissä tehty päätös lakkauttaa     sella. Ovatko säästöt kuitenkaan sitä luokkaa,
5297: postitoimipaikka Joensuu 12 ja siirtää sen          että ne painavat enemmän kuin asukkaille
5298: palvelut lähinnä pääpostiin. Tässä tapauksessa      koituvat haitat ja palvelutason kiistaton huo-
5299: ei ole kysymys edes asukasluvun olennaisesta        noneminen, erityisesti vanhuksia ja vammaisia
5300: pienenemisestä, mitä on käytetty perusteena         ajatellen? Merkitseekö tämä myös sitä, että
5301: eräiden maaseutupostien kohdalla. Kyseisen          vastaavin perustein tullaan yleensäkin kaupun-
5302: postitoimipaikan piirissä asuu noin 4 000 ih-       geissa supistamaan Postin lähipalvelupisteitä ja
5303: mistä.                                              keskittämään palvelut suuriin pääposteihin?
5304:    Postitoimipaikan vaikutuspiirissä asuvat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5305: kansalaiset ovat varsin voimaperäisesti nous-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5306: seet vastustamaan postinsa lakkauttamista. On       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5307: huomattava, että postin lähellä asuu varsin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5308: paljon vanhuksia. Lähistöllä on myös vanhus-
5309: ten palvelutalo ja eläkeläisten muita toiminta-
5310: pisteitä.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5311:    Postitoimipaikan lakkauttamisen eräänä pe-              siin Joensuu 12 -postitoimipaikan säi-
5312: rusteena ovat toimipaikan rakenteelliset puut-             lyttämiseksi, ja merkitseekö Postin pää-
5313: teellisuudet. Taloyhtiö lienee kuitenkin asuk-             tös yleisempääkin pyrkimystä kaupun-
5314: kaiden voimakkaan mielipiteen vuoksi valmis                kien lähipostitoimipaikkojen lakkautta-
5315: omalla kustannuksellaan toteuttamaan tarvit-               miseksi ja toimintojen keskittämistä
5316: tavat saneeraustoimenpiteet. Hämmästystä he-               suuriin pääposteihin?
5317: 
5318:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
5319: 
5320:                      Pekka Puska                             Paavo Väyrynen
5321: 
5322: 
5323: 
5324: 
5325: 200070S
5326: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 31
5327: 
5328: 
5329: 
5330: 
5331:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5332:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telelaitosta koskevissa perusteluissa kuitenkin
5333: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yleisesti todetaan, että postitoimen toimipaik-
5334: olette helmikuun 9 päivänä 1990 päivätyn            kaverkko pidetään sellaisena, että se täyttää
5335: kirjeenne n:o 119 ohella toimittanut valtioneu-     kohtuulliset tasapuolisuus- ja palvelutasovaati-
5336: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mukset sekä palvelujen kysyntätarpeet.
5337: kansanedustaja Puskan ym. näin kuuluvasta              Postin talous on tasapainossa. Ylijäämä vuo-
5338: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31:                  delta 1989 oli noin 20 miljoonaa markkaa.
5339:                                                     Asettaessaan taloudelliset tavoitteet ovat edus-
5340:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5341:        siin Joensuu 12 -postitoimipaikan säi-       kunta ja hallitus edellyttäneet Postin taloudel-
5342:                                                     lista tasapainoa myös tulevaisuudessa. Alussa
5343:        lyttämiseksi, ja merkitseekö Postin pää-
5344:                                                     mainittu toimipaikkaverkon suuri alijäämä uh-
5345:        tös yleisempääkin pyrkimystä kaupun-
5346:        kien lähipostitoimipaikkojen lakkautta-      kaa ryöstäytyä hallinnasta ja vaarantaa koko
5347:                                                     Postin tuloksen, ellei verkon käyttöasteen ko-
5348:        miseksi ja toimintojen keskittämistä
5349:                                                     hottamiseksi ryhdytä pikaisiin toimiin.
5350:        suuriin pääposteihin?
5351:                                                        Posti- ja telelaitoksen muututtua liikelaitok-
5352:                                                     seksi on Postin tultava toimeen ja lisäksi
5353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maksettava valtion sille asettama tuottovaade
5354: vasti seuraavaa:                                    omilla tuotoillaan ja korvauksilla. Ei voine olla
5355:    Postin toimipaikkaverkon kustannukset vuo-       tarkoitus, että tuottavaateen maksamiseksi jou-
5356: dessa ovat noin 1 miljardi markkaa ja tuotot        duttaisiin ottamaan ulkoista lainaa. Tämä siis
5357: noin 600 miljoonaa markkaa, joten verkon            merkitsee sitä, että postimaksujen ja korvaus-
5358: omilla tuotoilla ja korvauksilla kattamattomat      ten tulee vähintään kattaa Postin kustannukset
5359: kustannukset ovat noin 400 miljoonaa mark-          ja tuottovaade. Mikäli Posti- ja telelaitokselle
5360: kaa. Tämä kustannus aiheutuu palvelun ylitar-       ei anneta mahdollisuutta toimipaikkapalvelujen
5361: jonnasta, sillä verkon käyttöaste, eli tarjonnan    ylitarjonnan purkamiseen, joutuvat Postin
5362: ja kysynnän välinen suhde, on vain 55%.             asiakkaat, eivätkä pankkipalvelujen käyttäjät,
5363: Käyttöastetta laskee Postipankki Oy:n toimek-       maksamaan myös pankkipalvelujen tarjonnasta
5364: siannosta ja lukuun tehtävien pankkipalvelujen      aiheutuvan alijäämän. Tämä tulisi väistämättä
5365: kysynnän väheneminen yleisen pankkiliiken-          aiheuttamaan paineita postimaksujen korotta-
5366: teen rakennemuutoksen takia. Yli puolet ali-        miseksi.
5367: jäämästä aiheutuukin pankkiliikenteen hoidos-          Vajaakäytön ja toimipaikkapalvelujen kysyn-
5368: ta. Käyttöasteen alhaisuuteen toisaalta vaikut-     nän edelleen vähetessä on verkon resursseja ja
5369: taa myös se, ettei toimipaikkapalvelujen tarjon-    toimipaikkojen tiheyttä välttämätöntä tarkas-
5370: nan ja kysynnän välistä sopeuttamista ole vielä     tella kriittisesti.
5371: merkittävästi pystytty tekemään.                       Kansanedustaja Puskan ym. kirjallisessa ky-
5372:    Liikenneministeriö on 11.1.1989 antanut          symyksessä n:o 31 mainitun Joensuun kaupun-
5373: Posti- ja telelaitokselle ohjeet maaseutu- ja       gin keskustassa sijaitsevan Joensuu 12 -posti-
5374: haja-asutusalueiden      postitoimipaikkaverkon     toimipaikan lakkauttamisen yhteydessä on
5375: kehittämisestä. Ohjeissa korostetaan Postin yh-     luonnollisesti tutkittu sekä pankkipalvelujen
5376: teiskunnallisen tehtävän tärkeyttä haja-asutus-     että postipalvelujen tuleva saatavuus.
5377: alueilla. Ohjeet antavat kysynnän vähetessä            Postipankin rahaliikennetehtäviä varten, joi-
5378: mahdollisuuksia erilaisten järjestelyjen tekemi-    ta po. toimipaikan asiakaspalvelusuoritteista
5379: seksi.                                              on nykyisin 80 %, on lähinnä 600 metrin
5380:    Kaupunki- ja taajamapostien osalta vastaa-       etäisyydellä nykyisestä postikonttorista sijaitse-
5381: vaa ohjeistusta ei ole, koska taajamaposteilla ei   va Postipankki Oy:n oma konttori. Korvaava
5382: katsota olevan samanlaista yhteiskunnallista        palvelupaikka postiliikennetehtäviä kuten myös
5383: tehtävää kuin haja-asutusalueiden posteilla.        rahaliikennetehtäviä varten on Joensuun pää-
5384: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvion Posti- ja           postikonttori, joka sijaitsee 800 metrin päässä
5385:                                       1990 vp. -    KK n:o 31                                      3
5386: 
5387: po. postikonttorista. Käteisen rahan nostoa         toimipaikkojen osalta tulee maaseutu- ja haja-
5388: varten on Joensuun keskustassa lisäksi tiheä eri    asutusalueilla menetellä. Näissä ohjeissa on
5389: pankkiryhmien yhteiskäytössä oleva pankkiau-        mm. edellytetty, ettei kiinteiden postitoimipaik-
5390: tomaattiverkko.                                     kojen lukumäärää maaseudulla olennaisesti vä-
5391:    Hallituksen mielestä palvelujen tarjonta lak-    hennetä.
5392: kauttamisen jälkeenkin täyttää kohtuullisen ta-        Kaupungeissa ja taajamissa palvelujen saata-
5393: sapuolisuus- ja palvelutasovaatimuksen. Päätös      vuus on muutoinkin aivan toista luokkaa kuin
5394: ei myöskään tarkoita Postin toimintojen kes-        haja-asutusalueilla. Tällöin on toimipaikkaver-
5395: kittämistä kaupungeissa nimenomaisesti suuriin      kon tiheyttä tarkasteltaessa otettava huomioon
5396: pääposteihin.                                       verkon nykyinen tiheys ja selvästi todettavissa
5397:    Suomen noin 3 300 postitoimipaikkaa käsit-       oleva palvelun ylitarjonta, kysynnän olennai-
5398: tävä kiinteä palveluverkko on asukaslukuun          nen väheneminen pankkitehtävien osalta sekä
5399: suhteutettuna eräs maailman tiheimmistä. Ku-        verkon alijäämästä aiheutuva uhka koko Pos-
5400: ten edellä on todettu, on liikenneministeriö        tin taloudelle.
5401: antanut Posti- ja telehallitukselle ohjeen, miten
5402:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
5403: 
5404:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
5405: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 31
5406: 
5407: 
5408: 
5409: 
5410:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5411: 
5412:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         allmänt att postväsendets nät av anstalter skall
5413: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bibehållas så att det uppfyller skäliga krav på
5414: nr 119 a v den 9 februari 1990 tili vederbörande    jämställdhet och servicenivå samt kraven i
5415: medlem av statsrådet översänt avskrift av           fråga om efterfrågan på tjänster.
5416: följande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-         Postens ekonomi är i balans. Överskottet för
5417: nade spörsmål nr 31:                                1989 var cirka 20 miljoner mark. När riksdagen
5418:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       och regeringen har uppställt de ekonomiska
5419:                                                     må1en har de förutsatt att Postens ekonomi
5420:        att bevara postanstalten Joensuu 12,
5421:        och innebär postens beslut en allmän-        kommer att vara i balans även i framtiden. Det
5422:        nare strävan att dra in Postens näran-       ovan nämnda stora underskottet för anstalts-
5423:                                                     nätet hotar att bli okontrollerbart och äventy-
5424:        stalter i städerna och koncentrera verk-
5425:                                                     rar hela Postens resultat om inte snabba
5426:        samheten tili de stora huvudposterna?
5427:                                                     åtgärder vidtas i syfte att höja nätets kapaci-
5428:                                                     tetsutnyttjande.
5429:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5430:                                                        Efter att Post- och televerket omvandlats tili
5431: samt anföra följande:
5432:                                                     ett affärsverk måste Posten komma tili rätta
5433:    De årliga kostnaderna för postens kontors-       med sina egna intäkter och ersättningar och
5434: nät är cirka 1 miljard mark och intäkterna          dessutom med dessa intäkter och ersättningar
5435: cirka 600 miljoner mark. Det innebär att de         betala det avkastningskrav som staten ålagt
5436: kostnader som inte täcks av egna intäkter och       Posten. Det kan inte vara meningen att det
5437: ersättningar uppgår tili ca 400 miljoner mark.      skall bli nödvändigt att uppta externa 1ån för
5438: Denna kostnad föranleds av ett överutbud på         att avkastningskravet skall kunna betalas. Det
5439: service, eftersom nätets kapacitetsutnyttjande,     här innebär alltså att portona och ersättning-
5440: dvs. förhållandet mellan utbud och efterfrågan,     arna åtminstone skall täcka Postens kostnader
5441: är endast 55 %. Kapacitetsutnyttjandet sänks        samt avkastningskravet. Om Post- och telever-
5442: av minskad efterfrågan på banktjänster som          ket inte ges en möjlighet att avveckla överut-
5443: utförs på uppdrag av Postbanken och för             budet på postanstaltsservice är det Postens
5444: Postbankens räkning på grund av strukturom-         kunder och inte avnämarna av banktjänster
5445: vandlingen inom hela bankrörelsen. Över hälf-       som b1ir tvungna att betala även det underskott
5446: ten av underskottet förorsakas av skötseln av       som förorsakas av utbudet på banktjänster.
5447: bankrörelsen. Det låga kapacitetsutnyttjandet       Detta skulle oundvikligen komma att ge upp-
5448: påverkas å andra sidan även av att en sam-          hov till ett behov av att höja postavgifterna.
5449: manjämkning av tillgång och efterfrågan i              Då kapaciteten inte utnyttjas fullt ut och
5450: fråga om banktjänster ännu inte har kunnat          efterfrågan på postanstaltsservice alltjämt min-
5451: utföras i någon högre grad.                         skar är det nödvändigt att kritiskt granska
5452:    Trafikministeriet gav 11.1.1989 Post- och        nätets resurser och anstaltstätheten.
5453: televerket anvisningar om utvecklandet av post-        1 ans1utning tili den indragning av postan-
5454: anstaltsnätet på landsbygden och i glesbygder-      stalten Joensuu 12 i centrum av Joensuu stad
5455: na. 1 anvisningarna betonas vikten av Postens       som nämns i riksdagsman Puskas m.fl. skrift-
5456: samhälleliga uppgift i glesbygderna. Anvisning-     1iga spörsmål nr 31 har den framtida tillgången
5457: arna ger en möjlighet till olika slag av arrange-   på både banktjänster och posttjänster givetvis
5458: mang när efterfrågan minskar.                       undersökts.
5459:    Motsvarande anvisningar finns inte i fråga          För Postbankens penningrörelse, som vid
5460: om postanstalter i städer och tätorter, eftersom    ifrågavarande anstalt numera utgör 80 % av
5461: postanstalterna där inte anses ha en Iikadan        kundtjänstprestationerna, finns på 600 meters
5462: samhällelig betydelse som postanstalterna i         avstånd från det nuvarande postkontoret Post-
5463: glesbygden. 1 motiveringen angående Post- och       banken Ab:s eget kontor. En ersättande betjä-
5464: televerket i statsbudgeten för 1990 konstateras     ningsp1ats både för posttrafik och penningrö-
5465:                                      1990 vp. -    KK n:o 31                                       5
5466: 
5467: relse är huvudpostkontoret i Joensuu, som          trafikministeriet gett Post- och televerket anvis-
5468: ligger på 800 meters avstånd från ifrågavarande    ningar om förfaringssättet på landsbygden och
5469: postkontor. För lyftande av kontanter finns det    i glesbygden i fråga om postanstalterna. 1 dessa
5470: i centrum av Joensuu dessutom ett tätt nät av      anvisningar har bl.a. förutsatts att antalet fasta
5471: bankautomater, som samanvänds av olika             postanstalter inte väsentligt skall minskas på
5472: bankgrupper.                                       landsbygden.
5473:    Regeringen anser att utbudet på tjänster           I städer och tätorter är tillgången på tjänster
5474: även efter indragningen uppfyller rimliga krav     även i övrigt av en helt annan klass än i
5475: på jämställdhet och servicenivå. Beslutet inne-    glesbygderna. Härvid bör vid en granskning av
5476: bär inte heller att Postens funktioner uttryck-    tätheten hos nätet av anstalter beaktas nätets
5477: ligen koncentreras tili de stora huvudposterna i   nuvarande täthet och ett överutbud på tjänster
5478: städerna.                                          som klart kan konstateras, en väsentlig minsk-
5479:    Det fasta servicenätet i Finland, med en        ning av efterfrågan i fråga om banktjänster
5480: omfattning av cirka 3 300 postanstalter, är i      samt det hot mot Postens hela ekonomi som
5481: relation tili folkmängden ett av de tätaste i      anstaltsnätets underskott förorsakar.
5482: världen. Såsom ovan har konstaterats har
5483:     Helsingfors den 6 mars 1990
5484: 
5485:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
5486:                                                 1990 vp.
5487: 
5488: Kirjallinen kysymys n:o 32
5489: 
5490: 
5491: 
5492: 
5493:                                   Mäkelä: Päivähoitopaikan turvaamisesta kaikille alle kouluikäi-
5494:                                       sille Ia psille
5495: 
5496: 
5497:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5498: 
5499:    Päivähoitolaki velvoitti kuntia jo vuonna            että lupaus vaatii toteutuakseen kiireellisiä toi-
5500: 1973 järjestämään päivähoitopaikan kaikille             menpiteitä. Merkittävin näistä olisi se, että
5501: sitä tarvitseville alle kouluikäisille lapsille.        sosiaali- ja terveysministeriön tulisi valmistella
5502: Vuonna 1985 säädetty laki alle kolmivuotiaiden          pikaisesti lakiesitys kaikkien alle kouluikäisten
5503: lasten päivähoidon järjestämisestä nopeutti päi-        lasten päivähoidon järjestämisestä viimeistään
5504: vähoidon määrällistä kehittämistä. Tällä het-           vuoteen 1994 mennessä. Kyseistä kolmen vuo-
5505: kellä voidaan katsoa kaikkien alle kolmivuo-            den aikataululla toteutuvaa voimaantuloa voi-
5506: tiaiden lasten päivähoitoa koskevan lain toteu-         daan pitää varsin realistisena.
5507: tuneen.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5508:    Tuoreimpien tilastojen mukaan 3-6-vuotiai-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5509: den lasten päivähoitopaikkoja puuttuu koko              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5510: maasta 20 000. Tätä voidaan pitää osoituksena           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5511: siitä, ettei kunnissa ole perustettu riittävästi
5512: päivähoitopaikkoja, jollei siihen ole lakisääteis-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5513: tä, aikatavoitteisiin sidottua velvoitetta.                    että lakisääteisesti saataisiin kunnat vel-
5514:    Tulopoliittisessa sopimuksessa on kirjattu                  voitetuksi järjestämään vuoteen 1994
5515: lupaus lasten päivähoidon järjestämisestä vii-                 mennessä päivähoito kaikille alle kou-
5516: meistään vuoteen 1995 mennessä. Päivähoito-                    luikäisille lapsille?
5517: alan ammattijärjestöt ovat kuitenkin katsoneet,
5518: 
5519:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
5520: 
5521:                                              Tina Mäkelä
5522: 
5523: 
5524: 
5525: 
5526: 200070S
5527: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 32
5528: 
5529: 
5530: 
5531: 
5532:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5533: 
5534:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Näistä päiväkotipaikkoja oli 116 347 ja perhe-
5535: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päivähoitopaikkoja 98 721. Alle kolmivuotiaille
5536: olette 9 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             tarkoitettuja päivähoitopaikkoja oli vuoden
5537: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1989 lopussa yhteensä 58 147.
5538: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vuoden 1984 jälkeen hoitopaikkojen koko-
5539: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta        naislisäys on noin 44 000. Hoitopaikkojen li-
5540: kysymyksestä n:o 32:                                  säys on vuosittain ollut keskimäärin 8 600.
5541:                                                       Uusista hoitopaikoista noin 2/3 on perustettu
5542:                                                       3-6-vuotiaille lapsille.
5543:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5544:                                                          Sosiaalihallituksen selvityksen mukaan 3~6
5545:         että lakisääteisesti saataisiin kunnat vel-
5546:                                                       -vuotiaiden kokopäivähoitopaikkoja oli 1.1.
5547:         voitetuksi järjestämään vuoteen 1994
5548:                                                       1990 noin 140 000. Päivähoitopaikkoja puuttui
5549:         mennessä päivähoito kaikille alle kou-
5550:                                                       3~6-vuotiailta samana ajankohtana vielä noin
5551:         luikäisille lapsille?
5552:                                                       15 700 paikkaa. Tämän lisäksi kunnat arvioivat
5553:                                                       vielä tarvittavan noin 5 500 koululaisten osa-
5554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
5555:                                                       päivähoitopaikkaa.
5556: taen seuraavaa:
5557:                                                          Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun vuodelle
5558:     Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)         1990 liittyen hallitus on lupautunut vastaa-
5559: 11 §:n 1 momentin perusteella kunnan tulee            maan siitä, että valtakunnallisten sosiaali- ja
5560: huolehtia siitä, että lasten päivähoitoa on           terveydenhuollon suunnitelmien mukaisesti tur-
5561: saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana          vataan kunnallinen päivähoitopaikka myös
5562: siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin        kaikille 3~6-vuotiaille lapsille viimeistään vuo-
5563: kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.             den 1995 aikana.
5564:    Lasten päivähoidosta annettua lakia muutet-            Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
5565: tiin 11.1.1985 annetulla lailla (28/85). Saman-       toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan vuo-
5566: aikaisesti annettiin laki lasten kotihoidon tues-     sille 1991~1994 kunnallisia päivähoitopaikko-
5567: ta (24/85) sekä laki lasten kotihoidon tuesta         ja lisätään näinä vuosina yhteensä 23 000.
5568: annetun lain voimaanpanosta (25/85). Lasten              Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-
5569: päivähoidosta annettuun lakiin lisättiin tuol-        sen suunnitelman mukaan vuosille 1991 ~ 1994
5570: loin uusi 11 a §,jossa säädettiin vanhempien tai      lisätään kuntien sosiaalihuollon virkoja vuosit-
5571: lapsen muiden huoltajien oikeudesta saada             tain 3 152, joista tarvittava määrä suunnataan
5572: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jäl-         päivähoitoon.
5573: keen valintansa mukaan joko kunnan järjestä-             Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-
5574: mä hoitopaikka tai lasten kotihoidon tuki             teilla hallituksen esitys lasten päivähoidosta
5575: siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme             annetun lain muuttamisesta, jossa säädettäisiin
5576: vuotta. Lasten päivähoitolain muuttamisesta           kunnallisen päivähoidon järjestämisestä kolme
5577: annetun lain voimaantulosäännöksen mukaan             vuotta täyttäneille alle kouluikäisille lapsille.
5578: lain II a §:ää tulee soveltaa viimeistään 1 päi-      Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa lisäksi
5579: vänä tammikuuta 1990.                                 lähiaikoina toimikunnan, jonka tehtävänä on
5580:    Sosiaalihallituksen lokakuussa 1989 tekemän        selvittää pienten lasten hoitojärjestelyjä ja nii-
5581: kyselyn mukaan kunnallisia päivähoitopaikko-          den vaikutusta työelämään sekä järjestelmän
5582: ja oli vuoden 1989 lopussa yhteensä 215 068.          kehittämistarpeita.
5583:       Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
5584: 
5585:                                                                     Ministeri Tuulikki Hämäläinen
5586:                                       1990 vp. -     KK n:o 32                                     3
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 
5591:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5592: 
5593:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lagt 58 147 dagvårdsplatser avsedda för barn
5594: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          under tre år.
5595: av den 9 februari 1990 tiii vederbörande med-            Efter år 1984 har den totala ökningen i
5596: lem av statsrådet översänt en avskrift av            antalet vårdplatser varit ca 44 000. Den årliga
5597: följande av riksdagledamot Mäkelä underteck-         ökningen har varit i medeltal 8 600. Av dessa
5598: nade spörsmål nr 32:                                 nya vårdplatser har ungefär 2/3 inrättats för
5599:                                                      barn mellan 3 och 6 år.
5600:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5601:                                                          Enligt socialstyrelsens utredning fanns det
5602:        vidta för att kommunerna genom lag-
5603:                                                      den 1 januari 1990 ca 140 000 heldagvårdsplat-
5604:        stiftning skaii förpliktas att tiii år 1994
5605:                                                      ser för barn mellan 3 och 6 år. Vid samma
5606:        ordna dagvård för samtliga barn under
5607:                                                      tidpunkt saknade ca 15 700 barn meiian 3 och
5608:        skolåldern?
5609:                                                      6 år fortfarande dagvårdsplats. Dessutom upp-
5610:                                                      skattar kommunerna att ytterligare ca 5 500
5611:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5612:                                                      skolelever behöver dagvårdsplats för en del av
5613: samt anföra följande:
5614:                                                      dagen.
5615:    Enligt 11 § 1 mom. lagen om barndagvård               I anknytning tili den inkomstpolitiska hel-
5616: (36/73) skaii kommunen ombesörja att sådan           hetslösningen för år 1990 har regeringen !ovat
5617: barndagvård som kommunen anordnar eiier              svara för att även samtliga barn mellan 3 och
5618: övervakar står tili buds i den omfattning och        6 år i enlighet med de landsomfattande social-
5619: med sådana verksamhetsformer som behovet             och hälsovärdsplanerna skaii tillförsäkras kom-
5620: inom kommunen förutsätter.                           munal dagvärdsplats senast under år 1995.
5621:    Lagen ändrades genom en lag av den 11                 Enligt verksamhets- och ekonomiplanen för
5622: januari 1985 (28/85). Samtidigt gavs en lag om       social- och hälsovårdsministeriets förvaltnings-
5623: stöd för vård av barn i hemmet (24/85) samt en       område åren 1991-1994 skaii de kommunala
5624: lag om införande av lagen om stöd för vård av        dagvårdsplatserna ökas med sammanlagt
5625: barn i hemmet (25/85). Tiii lagen om barndag-        23 000 platser under de berörda åren.
5626: vård fogades i det sammanhanget en ny 11 a §,            Enligt den riksomfattande planen för social-
5627: i viiken det stadgas om rätten för föräldrar och     och hälsovården åren 1991-1994 skaii antalet
5628: andra vårdnadshavare att enligt eget vai efter       tjänster inom den kommunala socialvården
5629: den tid under viiken moderskaps-, faderskaps-        årligen ökas med 3 152. Av dessa skall så många
5630: eiier föräldrapenning betalas antingen få en av      som behövs vara tjänster inom dagvården.
5631: kommunen anordnad dagvårdsplats eller stöd               Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
5632: för vård av barn i hemmet fram tiii det att          som bäst en regeringsproposition med förslag
5633: barnet fyller tre år. Enligt ikraftträdelsestad-     tili Iag om ändring av lagen om barndagvård.
5634: gandet för lagen om ändring av Iagen om              Enligt propositionen skulle det stadgas om
5635: barndagvård skaii lagens 11 a § tillämpas se-        anordnandet av kommunal dagvård för barn
5636: nast fr.o.m. den 1 januari 1990.                     som har fyllt tre år men som ännu inte uppnått
5637:    Enligt den förfrågan som socialstyrelsen ge-      skolåldern. Social- och hälsovårdsministeriet
5638: nomförde i oktober 1989 fanns det sammanlagt         kommer dessutom inom en nära framtid att
5639: 215 068 kommunala dagvårdsplatser vid ut-            tillsätta en kommission som skall utreda frågan
5640: gången av år 1989. Av dessa var 1 16 34 7            om vården av småbarn samt vårdarrangemang-
5641: daghemsplatser och 98 721 familjedagvårds-           ens verkningar på arbetslivet och behovet att
5642: platser. I slutet av år 1989 fanns det samman-       utveckla systemet.
5643: 
5644:     Helsingfors den 15 mars 1990
5645: 
5646:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
5647:                                                 1990 vp.
5648: 
5649: 
5650:  Kirjallinen kysymys n:o 33
5651: 
5652: 
5653: 
5654: 
5655:                                    Saarinen ym.: Aluepoliittisen tuen myöntämisperusteista
5656: 
5657: 
5658:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5659: 
5660:      Karjalohjalla kunnan rakentamassa teolli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5661:   suushallissa toiminut IasikuituaJan yritys meni     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5662:   viime vuonna konkurssiin ja myi tuotantonsa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5663:   Neste Oy:n tytäryhtiölle Exelille. Exel on siir-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5664:  tämässä tuotannon Kiihtelysvaaraan jättäen
5665: - Karjalohjan tehtaan työntekijät työttömiksi.
5666:   Karjalohjalla ei ole muita teollisia työpaikkoja.             Onko Hallitus tietoinen snta, että
5667:   Kiihtelysvaaran tehtailla on tietojemme mu-                valtion aluepoliittista tukea on käytetty
5668:   kaan pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.                 valtionyhtiön      tytäryhtiön   toimesta
5669:      Karjalohja on n. 1 300 asukkaan maatalous-              alueellisen kehittämisen kannalta kyseen-
5670:   valtainen kunta, jo11ka tulopohja on koko                  alaisella tavalla, ja
5671:   maan alhaisimpia, esim. vuonna 1987 asukas-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5672:   kohtainen veroäyrimäärä oli 10 778 mk/asukas.              ryhtyä edellä kuvatun kaltaisen kansan-
5673:   Tuotannon siirto Karjalohjalta Kiihtelysvaa-               taloudellisestikin arveluttavan tukikäy-
5674:   raan on mahdollista valtion eri tukimuotojen,              tännön muuttamiseksi?
5675:   erityisesti kuljetustuen ansiosta.
5676: 
5677:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
5678: 
5679:                        Matti Saarinen                          Markku Pohjola
5680: 
5681: 
5682: 
5683: 
5684:  200070S
5685: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 33
5686: 
5687: 
5688: 
5689: 
5690:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5691:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hykkeen A-tukialueeseen. Yrityksen Kivaran
5692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehtaalle on myönnetty aluepoliittista rahoitus-
5693: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            ta viimeksi vuonna 1985. Myönnetyn tuen
5694: kirjeenne n:o 121 ohella toimittanut valtioneu-      avulla on voitu myötävaikuttaa aluepoliittisten
5695: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tavoitteiden suuntaiseen kehitykseen paikka-
5696: kansanedustaja Saarisen ym. näin kuuluvasta          kunnalla.
5697: kirjallisesta kysymyksestä n:o 33:                      Alueellinen kuljetustuki (954/81 muut.) on
5698:                                                      tarkoitettu alentamaan kehitysalueella tai nel-
5699:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5700:                                                      jännen perusvyöhykkeen tukialueena sijaitse-
5701:        valtion aluepoliittista tukea on käytetty
5702:                                                      vien yritysten pitkistä kuljetusetäisyyksistä ai-
5703:        valtionyhtiön      tytäryhtiön   toimesta
5704:                                                      heutuvia kuljetuskustannuksia. Tuki kattaa
5705:        alueellisen kehittämisen kannalta kyseen-
5706:                                                      kuitenkin vain osan kehitysalueella jalostettu-
5707:        alaisella tavalla, ja
5708:                                                      jen tuotteiden kotimaisista kuljetuskustannuk-
5709:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sista. Tämän johdosta tuki vain vähentää yri-
5710:        ryhtyä edellä kuvatun kaltaisen kansan-
5711:                                                      tysten kuljetuskustannuseroja, ei poista niitä.
5712:        taloudellisestikin arveluttavan tukikäy-
5713:                                                      Nyt kyseessä olevan tuotannon laadusta joh-
5714:        tännön muuttamiseksi?
5715:                                                      tuen kuljetuskustannusten merkitys on myös
5716:                                                      verraten pieni, joten tuki ei liene ollut yrityk-
5717:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           selle keskeinen toiminnan sijoittumisperuste.
5718: taen seuraavaa:
5719:                                                      Exel Oy:n Karjalohjalla konkurssiin menneen
5720:    Yritystoiminnan aluetuesta annetun lain           yrityksen ostamisessa v. 1989 ja tuotannon
5721: ( 1297 /88) nojalla myönnettävän aluetuen tar-       siirtämisessä Kiihtelysvaaraan onkin lähinnä
5722: koituksena on toteuttaa aluepolitiikasta anne-       nähtävissä toimintojen tarkoituksenmukainen
5723: tussa laissa (1168/88) säädettyjä tavoitteita        yhdistäminen.
5724: kehittämällä ja laajentamalla tuen kohteena             Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
5725: olevilla alueilla harjoitettavaa yritystoimintaa.    että tukea ei voida katsoa käytetyn kysymyk-
5726:    Kysymyksessä mainitulla Exel Oy:llä on ol-        sessä olevassa tapauksessa alueellisen kehittä-
5727: lut tuotannollista toimintaa useita vuosia Kiih-     misen kannalta kyseenalaisella tavalla.
5728: telysvaarassa, mikä kuuluu toisen perusvyö-
5729:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
5730: 
5731:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
5732:                                     1990 vp. -     KK n:o 33                                      3
5733: 
5734: 
5735: 
5736: 
5737:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5738: 
5739:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljats regionalpolitisk finansiering senast år
5740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         1985. Genom det beviljade stödet har utveck-
5741: nr 121 av den 8 februari 1990 tili vederbörande    lingen på orten kunnat främjas i den riktning
5742: medlem av statsrådet översänt avskrift av          som förutsätts i de regionpolitiska målen.
5743: följande av riksdagsman Saarinen m.fl. under-         A vsikten med det regionala transportstödet
5744: tecknade spörsmål nr 33:                           (954/81, ändr.) är att det skall sänka de
5745:                                                    transportkostnader som är en följd av de långa
5746:           Är Regeringen medveten om att sta-
5747:                                                    transportavstånden för företag som är belägna
5748:        tens regionalpolitiska stöd på åtgärd av
5749:                                                    i utvecklingsområdet eller fjärde baszonens
5750:        ett statsbolags dotterbolag har använts
5751:                                                    stödområde. Stödet täcker emellertid endast en
5752:        på ett tvivelaktigt sätt med tanke på
5753:                                                    del av kostnaderna för transporteroa inom
5754:        den regionala utvecklingen och
5755:                                                    landet för de produkter som förädlats i utveck-
5756:           vilka fortsatta åtgärder ämnar Rege-
5757:                                                    lingsområdet. På grund av detta minskar stödet
5758:        ringen vidta för att ändra det slag av
5759:                                                    skillnaderna i företagens transportkostnader
5760:        stödpraxis som beskrivs ovan och som
5761:                                                    men det upphäver dem inte. Tili följd av den
5762:        också med tanke på nationalhushåll-
5763:                                                    slags produktion det nu är fråga om är
5764:        ningen är betänkligt?
5765:                                                    betydelsen av transportkostnaderna dessutom
5766:                                                    jämförelsevis liten, vilket gör att stödet inte
5767:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5768:                                                    torde ha varit ett viktigt motiv då företaget
5769: samt anföra följande:
5770:                                                    fattade beslut om att flytta verksamheten. Det
5771:   Avsikten med det regionala stöd som beviljas     att Exel Oy köpte företaget i Karislojo, som
5772: med stöd av lagen om regionalt stödjande av        gått i konkurs år 1989, och flyttade produktio-
5773: företagsverksamheten (1297 /88) är att de mål      neo tili Kiihtelysvaara skall främst ses som en
5774: som ställs i lagen om regionalpolitik (1168/88)    ändamålsenlig sammanslagning av funktioner-
5775: skall kunna uppnås genom att företagsverk-         na.
5776: samheten i de områden som är föremål för              På basis av det ovan anförda konstaterar
5777: stödet utvecklas och breddas.                      regeringen att stödet, i det fall som tas upp i
5778:    Det bolag som nämns i spörsmålet, Exel Oy,      spörsmålet, inte kan anses ha använts på ett
5779: har haft produktionsverksamhet under flera år      tvivelaktigt sätt med tanke på den regionala
5780: i Kiihtelysvaara, som hör tili den andra baszo-    utvecklingen.
5781: nens stödområde A. Bolagets Kivarafabrik har
5782: 
5783:     Helsingfors den 15 mars 1990
5784: 
5785:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
5786:     1
5787:     1
5788: 
5789: 
5790: 
5791: 
5792: 1
5793: 1
5794:                                                1990 vp.
5795: 
5796: Kirjallinen kysymys n:o 34
5797: 
5798: 
5799: 
5800: 
5801:                                   Saarinen ym.: Onkimaanjärven veden laadun parantamisesta
5802: 
5803: 
5804:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5805: 
5806:    Onkimaanjärven välittömässä läheisyydessä         hajuhaittoja ja kalakannan vähentyminen. Ka-
5807: on ryhdytty nelisen vuotta sitten Alustansuo-        tiskalahden vesi on jo niin pilaantunutta, että
5808: nimisen suon ojitukseen. Toimenpiteeseen ryh-        suon läheisyydessä olevilta kesämökeiltä ei voi
5809: tyi maanomistaja, Keskinäinen Henkivakuutus-         mennä enää edes uimaan. Selvää on myös se,
5810: yhtiö Suomi.                                         että alueella sijaitsevien kesämökkien virkistys-
5811:    Ojitusvedet on johdettu Onkimaanjärveen           käyttöarvo ja myös mahdollinen myyntiarvo
5812: siten, että ne tuovat jatkuvasti mukanaan            on laskenut. Maanomistaja ei ole hakenut
5813: suuria määriä lietettä ja humusta. Helsingin         toimenpiteilleen minkäänlaisia lupia, vaikka
5814: vesi- ja ympäristöpiirin 7.2.1989 suorittamassa      ojitus on oleellisella tavalla pilannut Onki-
5815: näytteenottopöytäkirjassa todetaan mm.: "Ha-         maanjärven veden laatua.
5816: vaintopaikalla 2, Matinsaaren länsipuolella,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5817: vesi oli selvästi huonompilaatuista. Ravinnepi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5818: toisuus oli kaksinkertainen, vesi oli ruskeam-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5819: paa ja varsin hapan ta. Alueelle laskee ilmeisesti   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5820: happamia runsaasti ravinteita ja kiintoaineita
5821: sisältäviä ojavesiä."                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5822:    Ojituksesta on seurannut järven rehevöitymi-             ryhtyä Onkimaanjärven veden laadun
5823: nen ja happamoituminen, Katiskalahden ma-                   parantamiseksi ja virkistyskäytön edel-
5824: daltuminen ja pohjan pehmentyminen sekä                     leen turvaamiseksi?
5825: 
5826:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
5827: 
5828:                       Matti Saarinen                          Markku Pohjola
5829: 
5830: 
5831: 
5832: 
5833: 2000708
5834: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 34
5835: 
5836: 
5837:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5838: 
5839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1989. Ensin mainitussa näytteessä poikkesivat
5840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eräät veden laatua kuvaavat arvot ojituksien
5841: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             purkukohdan lähellä selvästi keskeltä järveä
5842: kirjeenne n:o 122 ohella toimittanut valtioneu-       otetun näytteen arvoista. Jälkimmäisessä näyt-
5843: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          teessä oli sekä ojan purkukohdan että järven
5844: kansanedustaja Saarisen ym. näin kuuluvasta           syvänteen veden laatu hyvä. Fosforin kokonais-
5845: kirjallisesta kysymyksestä n:o 34:                    pitoisuus oli alle 20 ug/1 ja typen kokonaispitoi-
5846:                                                       suus alle 400 ug/1. Helsingin vesi- ja ympäristö-
5847:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5848:                                                       piiri seuraa edelleenkin käytettävissä olevien
5849:        ryhtyä Onkimaanjärven veden laadun
5850:                                                       voimavarojen rajoissa järven veden laatua ja
5851:        parantamiseksi ja virkistyskäytön edel-
5852:                                                       lietealtaiden asianmukaista tyhjentämistä.
5853:        leen turvaamiseksi?
5854:                                                          Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on katsonut,
5855:                                                       ettei toistaiseksi ole selvästi osoitettavissa, että
5856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5857:                                                       Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen
5858: vasti seuraavaa:
5859:                                                       vuonna 1984 tai Uudenmaan-Hämeen metsä-
5860:    Ensimmäiset ojitukset Keskinäinen Henkiva-         lautakunnan vuonna 1987 toimeenpanemista
5861: kuutusyhtiö Suomen tilalla olevalla Alustan-          ojituksista olisi aiheutunut vesilain 1 luvun 15
5862: suolla lienee tehty noin 30 vuotta sitten. Näitä      tai 19 §:ssä mainittuja seurauksia vesistössä.
5863: ojia on perattu ja ojituksia täydennetty vuonna       Asianosaiset voivat kuitenkin tästä huolimatta
5864: 1984. Naapuritilalla on lisäksi ojitettu vuonna       panna asian vireille Länsi-Suomen vesioikeu-
5865: 1987.                                                 dessa riita- tai virka-apuasiana.
5866:    Vuoden 1984 ojituksen toimeenpanijana oli             Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimi-
5867: Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi. Vuo-            kunnan mietintö valmistui vuonna 1987. Siinä
5868: den 1987 ojitussuunnitelman oli laatinut Uu-          tehtiin useita ehdotuksia metsäojituksista ai-
5869: denmaan-Hämeen metsälautakunta. Viimeksi              heutuvien haittojen torjumiseksi sekä selvitet-
5870: mainittu suunnitelma koski noin viiden hehtaa-        tiin lisätutkimustarvetta. Uusien tutkimustieto-
5871: rin aluetta. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri        jen ja käytännön kokemusten avulla on viime
5872: tarkasti suunnitelman vuonna 1986 vesi- ja            vuosina voitu aiempaa paremmin arvioida en-
5873: ympäristöhallituksen antaman metsäojitusten           nalta metsäojitushankkeiden vaikutuksia sekä
5874: vesiensuojelua koskevan valvontaohjeen mu-            antaa ohjeita haittojen torjumiseksi.
5875: kaisesti.                                                Vesien suojelua koskevista ennakkotoimen-
5876:    Huvila-asukkaat jättivät syyskuussa 1988           piteistä annettua asetusta muutettiin syksyllä
5877: Helsingin vesi- ja ympäristöpiirille Keskinäinen      1989. Muutos laajensi niiden toimintojen luku-
5878: Henkivakuutusyhtiö Suomen toimeenpanemaa              määrää, joista tulee tehdä ilmoitus vesiviran-
5879: ojitusta koskevan selvitys- ja toimenpidepyyn-        omaiselle ennen toiminnan aloittamista. Asetus
5880: nön. Piiri varasi vakuutusyhtiölle tilaisuuden        ei kuitenkaan vielä koske metsäojituksia. Par-
5881: antaa asiasta selvityksen, jonka yhtiö antoikin       haillaan valmistellaan hallituksen esitystä vesi-
5882: lokakuussa 1988. Piiri teki ojituspaikalla tar-       lain 1 luvun 23 §:n muuttamiseksi siten, että
5883: kastuksen marraskuussa 1988. Tarkastuksessa           myös jo toiminnassa olevien laitosten tulisi
5884: vakuutusyhtiön edustaja lupasi, että ojitus-          tehdä vesien suojelun ennakkotoimenpiteistä
5885: alueelle tehdään lisää selkeytysaltaita ja että al-   annetun asetuksen mukainen ilmoitus. Ilmoi-
5886: taita tyhjennetään asianmukaisesti. Tarkastuk-        tusvelvollisuus koskisi laitosten rakentamisen
5887: sessa sovittiin myös, että Helsingin vesi- ja         lisäksi muutakin vesien pilaanlumista aiheutta-
5888: ympäristöpiiri ottaa Onkimaanjärvestä vesi-           vaa toimintaa.
5889: näytteitä.                                               Vesiviranomaiset voisivat tämän perusteella
5890:    Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on ottanut       aiempaa paremmin puuttua myös metsäojituk-
5891: Onkimaanjärvestä näytteet helmi- ja elokuussa         sista aiheutuvien haittojen estämiseen.
5892:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
5893: 
5894:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5895:                                      1990 vp. -     KK n:o 34                                      3
5896: 
5897: 
5898: 
5899: 
5900:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5901: 
5902:   T det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ver av vattnet i Onkimaanjärvi i februari och
5903: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         augusti 1988. I det förstnämnda provet avvek
5904: nr 122 av den 8 februari 1990 tili vederbörande     vissa värden som anger vattenkvaliteten nära
5905: medlem av statsrådet översänt avskrift av           dikningarnas utströmningsställe klart från vär-
5906: följande av riksdagsman Saarinen m.fl. under-       dena mitt i sjön. I det sistnämnda provet var
5907: tecknade spörsmål nr 34:                            vattenkvaliteten god både vid utströmningsstäl-
5908:                                                     let och där sjön är djupast. Totalhalten av
5909:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5910:                                                     fosfor understeg 20 ug/1 och totalhalten av
5911:        vidta för att förbättra vattenkvaliteten i
5912:                                                     kväve understeg 400 ug/1. Helsingfors vatten-
5913:        sjön Onkimaanjärvi och för att trygga
5914:                                                     och miljödistrikt övervakar fortfarande inom
5915:        en fortsatt användning av sjön för
5916:                                                     ramen för de tili buds stående resurserna
5917:        rekreationsändamål?
5918:                                                     vattenkvaliteten i sjön och ger akt på att
5919:                                                     slambassängerna töms sakenligt.
5920:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Helsingfors vatten- och miljödistrikt har
5921: samt anföra följande:                               ansett att det inte ännu klart kan påvisas att de
5922:    De första dikningarna av kärret Alustansuo       dikningar som Ömsesidiga Livförsäkringsbola-
5923: på en lägenhet som ägs av ömsesidiga Livför-        get Suomi verkställde år 1984 eller de dikningar
5924: säkringsbolaget Suomi torde ha utförts för          som Uudenmaan-Hämeen metsälautakunta
5925: ungefär 30 år sedan. År 1984 rensades dikena        verkställde år 1987 skulle ha förorsakat sådana
5926: och kompletterades dikningarna. På grannlä-         följder i vattendraget som nämns i 1 kap. 15
5927: genheten företogs dessutom dikningar år 1987.       eller 19 § vattenlagen. Trots detta kan parterna
5928:    Utdikningen år 1984 företogs genom försorg       göra ärendet anhängigt vid Västra Finlands
5929: av ömsesidiga Livförsäkringsbolaget Suomi.          vattendomstol som tvistemål eller handräck-
5930: Dikningsplanen för år 1987 hade gjorts av           ningsärende.
5931: skogsnämnden Uudenmaan-Hämeen metsä-                   Kommissionen för vattenskydd inom skogs-
5932: lautakunta. Denna pian gällde ett ungefär fem       och torvhushållningen avgav sitt betänkande
5933: hektar stort område. Helsingfors vatten- och        hösten 1987. I betänkandet framlades flera
5934: miljödistrikt granskade planen år 1986 i enlig-     förslag om bekämpning av de olägenheter som
5935: het med de anvisningar som vatten- och mil-         skogsdikning medför. Dessutom utreddes be-
5936: jöstyrelsen meddelat om övervakning av vat-         hovet av ytterligare undersökningar. Med hjälp
5937: tenskyddet vid skogsdikningar.                      av nya forskningsresultat och praktiska erfa-
5938:    Villaägarna lämnade i september 1988 tili        renheter har man under de senaste åren bättre
5939: Helsingfors vatten- och miljödistrikt en utred-     än tidigare kunnat förutsäga effekterna av
5940: nings- och åtgärdsbegäran gällande den dik-         skogsdikningsprojekt och ge anvisningar avsed-
5941: ning som verkställts av Ömsesidiga Livförsäk-       da att förebygga olägenheter.
5942: ringsbolaget Suomi. Distriktet beredde försäk-         Förordningen om förhandsåtgärder för
5943: ringsbolaget tillfälle att inlämna en utredning     skydd av vatten ändrades hösten 1989. Genom
5944: om saken, och bolaget avgav sin utredning i         ändringen utvidgades förteckningen över de
5945: oktober 1988. Distriktet förrättade syn på          verksamheter beträffande vilka anmälan skall
5946: dikningsstället i november 1988. Vid syneför-       göras hos vattenmyndigheterna innan verksam-
5947: rättningen lovade föräkringsbolagets represen-      heten inleds. Förordningen gäller likväl inte
5948: tant att ytterligare sedimentationsbassänger        ännu skogsdikningar. Som bäst bereds en
5949: kommer att byggas på dikningsområdet och att        proposition om ändring av 1 kap. 23 § vatten-
5950: bassängerna skall tömmas på behörigt sätt. Vid      lagen så att också inrättningar som redan är
5951: synen avtalades också att Helsingfors vatten-       verksamma skall göra anmälan i enlighet med
5952: och miljödistrikt tar vattenprover i sjön Onki-     förordningen om förhandsåtgärder för skydd
5953: maanjärvi.                                          av vatten. Avsikten är att anmälningsskyldig-
5954:    Helsingfors vatten- och miljödistrikt tog pro-   heten förutom byggande av inrättningar skall
5955: 4                                 1990 vp. -   KK n:o 34
5956: 
5957: också gälla annan verksamhet som förorsakar    ha bättre möjligheter än förut att inskrida i
5958: förskämning av vattnen.                        syfte att hindra sådana olägenheter som beror
5959:   Med stöd därav skulle vattenmyndigheterna    på skogsdikningar.
5960: 
5961:     Helsingfors den 9 mars 1990
5962: 
5963:                                                                 Miljöminister Kaj Bärlund
5964:                                               1990 vp.
5965: 
5966: Kirjallinen kysymys n:o 35
5967: 
5968: 
5969: 
5970: 
5971:                                  Saarinen ym.: Lukkoalaa koskevien kilpailurajoitusten poistami-
5972:                                     sesta
5973: 
5974: 
5975:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5976: 
5977:    Käytännössä saamieni tietojen mukaan                Perustellusti voidaan myös olla sitä mieltä,
5978: Wärtsilä Oy toimii yhdessä Suomen Lukkosep-         että Wärtsilä Oy estää käytännössä monien
5979: päliikkeiden Liitto ry:n kanssa siten, ettei mai-   elinkeinon harjoittamista ja käyttää väärin
5980: nitun yhdistyksen jäseneksi pääse, ellei ole        johtavaa markkina-asemaa. Wärtsilä Oy on
5981: Abloy-valtuutettu. Mainittuja valtuuksia ei taa-    myös vaikeuttanut eräiden lukkoliikkeiden toi-
5982: sen anneta, ellei ao. elinkeinonharjoittaja kuulu   mintaa kieltäytymällä joidenkin varaosien toi-
5983: mainittuun yhdistykseen, joten kumpikin taho        mittamisesta ja ns. sarjatietojen ilmoittamises-
5984: voi jäsenyyttä tai valtuuksien myöntämistä          ta.
5985: estää ja vastustaa sillä perusteella, että haki-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5986: jayhteisö ei ole esim. tarpeeksi luotettava.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5987:    Kyseessä olevan elinkeinoalan yrittäjän luo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5988: tettavuutta mitataan siis käytännössä pitkälti      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5989: sillä perusteella, onko hakija Suomen Lukko-
5990: seppäliikkeiden Liitto ry:n jäsen tai Wärtsilä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5991: Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä.                              ryhtyä perusteluissa käsiteltyjen lukko-
5992:    Edellä oleva tilanne on valtakunnallinen ja              alaa koskevien kilpailunrajoittamistoi-
5993: koskee niin ollen useita eri yrittäjiä.                     mien poistamiseksi?
5994:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
5995: 
5996:                      Matti Saarinen                          Markku Pohjola
5997: 
5998: 
5999: 
6000: 
6001: 200070S
6002: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 35
6003: 
6004: 
6005: 
6006: 
6007:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myyjien valintaan vain niissä tapauksissa, jois-
6009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sa valintamenettely johtaa eräasialliseen kilpai-
6010: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           lun rajoittamiseen. Tämä voi tulla esiin lähinnä
6011: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä
6012: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tai jakeluverkoston sisäisenä kilpailuhalutto-
6013: edustaja Saarisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     muutena.
6014: sesta kysymyksestä n:o 35:                             Määräävässä markkina-asemassa olevalle
6015:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       yritykselle asetetaan kilpailunrajoituksista an-
6016:        ryhtyä perusteluissa käsiteltyjen lukko-     netun lain 7 §:n 2 momentissa erityisiä velvoit-
6017:        alaa koskevien kilpailunrajoittamistoi-      teita muun muassa asiakasvalinnassa. Kilpailu-
6018:        mien poistamiseksi?                          virasto on pitänyt tarkoituksenmukaisena, että
6019:                                                     alalle ensi vaiheessa luodaan yhtenäiset ja
6020:                                                     tasapuoliset säännöt, joiden perusteella Abloy-
6021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        valtuudet myönnetään. Valintaperusteet mää-
6022: vasti seuraavaa:                                    rittelevillä säännöillä voidaan yhtäältä torjua
6023:    Suomen rakennuslukitusmarkkinoita hallit-        valtuuksien hakijan diskriminointi ja toisaalta
6024: see noin 75 %:n markkinaosuudella Abloy Oy.         estää jälleenmyyjien lukumäärän keinotekoinen
6025: Yhtiö on perustettu 1.1.1990 Oy Wärtsilä            rajoittaminen. Viimeksi mainittua näkökohtaa
6026: Ab:ssa toteutettujen organisaatiouudistusten        on erityisesti korostettava, koska määräävässä
6027: tuloksena. Abloy Oy kuuluu Oy Abloy Security        asemassa olevalle tuottajalle ei voida sallia
6028:  Ltd:n kautta Wärtsilä-konserniin. Abloy Oy:llä     yksinmyynti- tai yksinostosopimusten käyttä-
6029: on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2      mistä tuotteiden jakelussa.
6030: momentissa tarkoitettu määräävä markkina-              Valintaperusteita koskevat säännöt ovat val-
6031: asema rakennuslukkojen markkinoinnissa.             mistuneet marraskuussa 1989, ja kilpailuviras-
6032: Määräävä markkina-asema on merkitty kilpai-         tolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa niiden
6033: lunrajoitusrekisteriin 12.5.1982 numerolla 1238.    sisältöön. Kilpailuviranomaisen tehtävänä on
6034:    Lukitustuotteiden jakelussa Abloy Oy käyt-       nyt huolehtia siitä, että Abloy Oy noudattaa
6035: tää pääasiallisesti lukkosepänliikkeitä ja rauta-   valintaperusteita johdonmukaisesti ilman syrji-
6036: kauppoja. Lukkosepänliikkeitä on yhteensä           mistarkoitusta. Toisaalta on huolehdittava sii-
6037: alle 200 ja näistä valtuutettuja Abloy-liikkeitä    tä, että valintamenettely ei johda epäasialliseen
6038:  130. Suomen Lukkoseppäliikkeiden Liitto            tarjontavaihtoehtojen rajoittamiseen.
6039: r.y:een kuuluu 116 yritystä. Valtuutetut Abloy-        Kilpailunrajoitustapaukset, joissa Abloy Oy
6040: liikkeet ovat lukitustuotteiden tärkein jakelu-     kieltäytyy osien tai lukitustietojen myymisestä
6041: kanava. Valtuutetulla Abloy-liikkeellä tarkoite-    taikka estää yrityksen pääsyn valtuutetuksi
6042: taan lukkosepänliikettä, jonka kanssa Abloy         lukkoliikkeeksi, käsitellään kilpailunrajoituk-
6043: Oy on tehnyt yhteistoimintasopimuksen Abloy         sista annetussa laissa omaksutun väärinkäyttö-
6044: Oy:n lukitustuotteiden myynnistä.                   periaatteen mukaan. Jos toimituskieltoa on
6045:    Kilpailuvirastossa on vireillä kolme kilpai-     pidettävä kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitet-
6046: lunrajoitustapausta, joissa Abloy Oy on kiel-       tuna vahingollisena kilpailunrajoituksena, kil-
6047: täytynyt toimittamasta haittalevyjä, aihioita ja    pailuvirasto pyrkii asianosaisten kanssa käytä-
6048: sarjatietoja ei-valtuutetulle lukkosepänliikkeel-   vissä neuvotteluissa poistamaan kilpailunrajoi-
6049: le. Käytännössä näissä tapauksissa on kysymys       tuksen vahingolliset vaikutukset. Jos näissä ei
6050: jakeluverkoston selektiivisyyden asteesta ja sii-   onnistuta, kilpailuvirasto saattaa asian kilpai-
6051: tä, millaisia kriteerejä Abloy Oy soveltaa          luneuvoston käsiteltäväksi, joka voi asettaa
6052: myöntäessään ns. Abloy-valtuuksia.                  elinkeinonharjoi ttajalle toimi tusvelvoi tteen.
6053:    Lukitustuotteiden jakelussa sovellettavien          Toimituskieltotapausten ja lukkoliikkeiden
6054: periaatteiden valinta kuuluu ensisijaisesti Abloy   horisontaalisen hintayhteistoiminnan selvittä-
6055: Oy:lle. Kilpailuviranomainen puuttuu jälleen-       misen yhteydessä kilpailuvirasto on tutkinut
6056:                                        1990 vp. -     KK n:o 35                                        3
6057: 
6058: muun muassa Suomen Lukkoseppäliikkeiden               mutta tästä menettelystä on luovuttu syksyllä
6059: Liitto r.y:n jäsenvalintamenettelyä tammikuus-        1988. Saatujen selvitysten mukaan liiton halli-
6060: sa 1990. Abloy Oy:n ja lukkosepänliikkeiden           tus hyväksyy jäseniä liittoansa täysin itsenäi-
6061: välisiä suhteita on selvitetty Abloy Oy:ssä           sesti. Jäsenanomuksen hyväksymisen edellytyk-
6062: helmikuussa 1990. Kilpailuvirastolla on ollut         senä on, että hakija täyttää yhdistyksen sään-
6063: selvityksissä käytössään Abloy Oy:n ja Lukko-         nöissä edellytetyt vaatimukset.
6064: sepänliikkeiden Liiton asiakirjat tarpeellisilta         Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo kil-
6065: osin.                                                 pailuviraston näkemykseen yhtyen, että Abloy
6066:    Selvityksissä ei ole saatu viitteitä siitä, että   Oy:n ja Suomen Lukkosepänliikkeiden Liitto
6067: liiton jäsenyys olisi Abloy-valtuuksien myöntä-       r.y:n väliset suhteet Abloy-valtuuksien myön-
6068: misen edellytys taikka että liiton jäsenyys           tämisessä eivät rajoita kilpailua vahingollisella
6069: myönnettäisiin vain Abloy-valtuutetuille liik-        tavalla. Alan kilpailuoikeudelliset ongelmat liit-
6070: keille. Liittoon kuuluu lukkosepänliikkeitä,          tyvät pikemminkin ammattityövoiman saantiin
6071: joilla ei ole Abloy-valtuuksia, ja Abloy-val-         sekä lukkoliikkeiden hintayhteistoiminnan es-
6072: tuuksia on myönnetty liikkeille, jotka eivät ole      tämiseen ja kilpailevien lukitustuotteiden mark-
6073: liiton jäseniä. Aikaisemmin Oy Wärtsilä Ab            kinoille pääsyn turvaamiseen.
6074: pyysi liitolta lausunnon valtuushakemuksista,
6075: 
6076:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
6077: 
6078:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
6079: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 35
6080: 
6081: 
6082: 
6083: 
6084:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6085: 
6086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1oy Oy tiliämpar då bolaget beviljar s.k. Abloy-
6087: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fulimakter.
6088: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-           Det är i första hand Abloy Oy som väljer
6089: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande      vi1ka principer som skali tiliämpas vid distri-
6090: av riksdagsman Saarinen m.fl. undertecknade          butionen av låsningsprodukterna. Konkurrens-
6091: spörsmål nr 35:                                      myndigheterna ingriper i va1et av återförsä1jare
6092:                                                      endast i de fali då urva1smetoderna 1eder tili en
6093:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             oskä1ig begränsning av konkurrensen. Detta
6094:        vidta för att undanröja de konkurrens-        kan främst visa sig i form av missbruk av den
6095:        begränsande åtgärderna inom låsnings-         dominerande stäliningen på marknaden eller i
6096:        branschen som behandlas i motivering-         form av ovi1ja att konkurrera inbördes inom
6097:        arna tili spörsmå1et?                         distributionsnätet.
6098:                                                         F ör ett företag som har en dominerande
6099:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         stälining på marknaden ställs särski1da sky1dig-
6100: samt anföra fö1jande:                                heter i 7 § 2 mom. 1agen om konkurrensbe-
6101:                                                      gränsningar. Dessa gälier bl.a. vid valet av
6102:    Den fin1ändska marknaden för byggnads1ås          kunder. Konkurrensverket har ansett det än-
6103: domineras av Abloy Oy med en marknadsande1           damålsenligt att det i det första skedet inom
6104: på ca 75 %. Bolaget grundades 1.1.1990 som           branschen skapas enhetliga och opartiska reg-
6105: ett resu1tat av den omstrukturering av organi-       ler för beviljandet av Abloy-fulimakterna. Med
6106: sationen som genomfördes inom Oy Wärtsilä            stadganden som definierar urvalsgrunderna
6107: Ab. Abloy Oy hör genom Oy Ab1oy Security             kan man å ena sidan bekämpa diskriminering-
6108: Ltd tili Wärtsilä-koncernen. Abloy Oy har en         en av dem som ansöker om fulimakter och å
6109: sådan dominerande stälining på marknaden för         andra sidan förhindra en konstgjord begräns-
6110: byggnadslås som avses i 3 § 2 mom. lagen om          ning av antalet återförsäljare. Den sistnämnda
6111: konkurrensbegränsningar. Den dominerande             synpunkten bör särskilt betonas eftersom en
6112: stäliningen på marknaden har 12.5.1982 an-           producent som innehar dominerande stälining
6113: tecknats i registret över konkurrensbegräns-         inte kan tillåtas använda avtal om ensamför-
6114: ningar med nummer 1238.                              säljning elier ensamköp vid distributionen av
6115:    Vid distributionen av 1åsningsprodukter an-       produkterna.
6116: vänder Abloy Oy huvudsakligen låssmeds- och             De reg1er som gälier för urvalsgrunderna
6117: järnaffärer. Låssmedsaffärer finns det totalt        blev klara i november 1989 och konkurrensver-
6118: under 200 och av dessa är 130 auktoriserade          ket hade möj1ighet att påverka innehåliet i
6119: Abloy-affärer. Tili Finlands Låssmedsaffärers        dem. Nu är det konkurrensmyndigheternas
6120: Förbund hör 116 företag. De auktoriserade            uppgift att se tili att Abloy Oy konsekvent
6121: Abloy-affärerna är den viktigaste distributions-     följer urvalsgrunderna utan diskriminerande
6122: kanalen för låsningsprodukter. Med en aukto-         avsikter. Man bör emeliertid också sörja för att
6123: riserad Ab1oy-affär avses en låssmedsaffär med       urvalsmetoderna inte leder till en osaklig be-
6124: viiken Abloy Oy har ingått ett samarbetsavtal        gränsning av de alternativ som står tili buds.
6125: om försäljning av Abloy Oy:s låsnings-                  De fali av konkurrensbegränsningar där Ab-
6126: produkter.                                           loy Oy har vägrat sälja delar elier låsningsupp-
6127:    Vid konkurrensverket har tre fali av konkur-      gifter elier förhindrat ett företag att bli aukto-
6128: rensbegränsningar anhängiggjorts, i vi1ka Ab-        riserad 1åsaffär behandlas enligt den i lagen om
6129: loy Oy har vägrat leverera tilihåliare, halvfab-     konkurrensbegränsningar omfattade missbruks-
6130: rikat och serieuppgifter tili en icke-auktoriserad   principen. Om leveransvägran måste anses som
6131: låssmedsaffär. 1 praktiken är det i dy1ika fall      en sådan konkurrensbegränsning med skad1iga
6132: fråga om selektivitetsgraden vad gälier distri-      verkningar som avses i 7 § nämnda 1ag försöker
6133: butionsnätet och hurudana kriterier Ab-              konkurrensverket vid de förhand1ingar som
6134:                                     1990 vp. -    KK n:o 35                                       5
6135: 
6136: förs med vederbörande parter undanröja de         Ab1oy-fullmakter och Ab1oy-fullmakter har be-
6137: skadliga verkningarna av konkurrensbegräns-       viljats affärer som inte är med1emmar i förbun-
6138: ningen. Om man inte lyckas vid dessa förhand-     det. Tidigare bad Oy Wärtsilä Ab förbundet
6139: lingar tar konkurrensverket upp saken tili        om ett utlåtande över fullmaktsansökningarna
6140: behandling i konkurrensrådet, som kan ställa      men detta förfarande slopades hösten 1988.
6141: näringsidkaren leveransförplik telser.            Enligt erhållna utredningar godkänner förbun-
6142:    I samband med utredningen av fallen med        dets styrelse helt självständigt med1emmarna i
6143: 1everansvägran och 1åsaffärernas horisonta1a      sitt förbund. En förutsättning för att ansökan
6144: samverkan vad gäller prissättningen har kon-      om med1emskap skall godkännas är att sökan-
6145: kurrensverket bl.a. undersökt Finlands Lås-       den uppfyller de krav som förutsätts i förening-
6146: smedsaffärers Förbunds metoder vid va1et av       ens stadgar.
6147: med1emmar i januari 1990. Förbindelserna mel-        Handels- och industriministeriet anser, och
6148: lan Abloy Oy och låssmedsaffårerna har utretts    instämmer därmed i konkurrensverkets åsikt,
6149: hos Ab1oy Oy i februari 1990. Konkurrensver-      att förbindelserna mellan Abloy Oy och Fin-
6150: ket har vid utredningarna till sitt förfogande    lands Låssmedsaffärers Förbund vad gäller
6151: haft Abloy Oy:s och Låssmedsaffårernas För-       beviljandet av Abloy-fullmakter inte begränsar
6152: bunds hand1ingar i nödvändig utsträckning.        konkurrensen på ett skadligt sätt. De konkur-
6153:    I utredningarna har man inte fått några        rensrättsliga problemen i branschen samman-
6154: antydningar om att medlemskap i förbundet         hänger snarare med tillgången på kunnig ar-
6155: vore en förutsättning för att Ab1oy-fullmakter    betskraft samt med möjligheterna att förhindra
6156: skall beviljas eller att medlemskap i förbundet   låsaffärernas samverkan vad gäller prissätt-
6157: endast beviljas Abloy-auktoriserade affärer.      ningen och att trygga etableringen av konkur-
6158: Tili förbundet hör låssmedsaffärer som inte har   rerande 1åsningsprodukter på marknaden.
6159: 
6160:     Helsingfors den 13 mars 1990
6161: 
6162:                                                                      Minister Pertti Salolainen
6163:                             j
6164:                         j
6165:                         j
6166:                        j
6167:                    j
6168:                    j
6169:                   j
6170:                  j
6171:                j
6172:              j
6173:             j
6174:            j
6175:            j
6176:           j
6177:        j
6178:       j
6179:       j
6180:      j
6181:     j
6182:  j
6183: j
6184: j
6185:                                               1990 vp.
6186: 
6187: Kirjallinen kysymys n:o 36
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:                                  Mönkäre ym.: Kliinisen allergologian lääketieteellisen pääerikois-
6193:                                    alan perustamisesta
6194: 
6195: 
6196:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6197: 
6198:    Maassamme suoritettujen väestön kyselytut-       ottaa hoidosta kokonaisvastuuta. Lisäksi on
6199: kimusten perusteella maamme työikäisestä            todettava, että esimerkiksi pelkästään suolisto-
6200: väestöstä lähes joka toisella on joskus elämänsä    oirein oireilevien aikuisten ruoka-allergikkojen
6201: aikana ollut allergiaoireita. Teini-ikäisten ja     ja vain allergista nuhaa sairastavien potilaiden
6202: asevelvollisten ihotestauksissa allergiataipumus    tutkimiseen on nykyisessä järjestelmässä vain
6203: on voitu osoittaa lähes puolella tutkituista.       rajoitetusti mahdollisuuksia. Maassamme tarvi-
6204: Viimeaikaiset ulkomaiset koe-eläintutkimukset       taan alakohtaisten allergologien lisäksi yleisal-
6205: viittaavat siihen, että yhdyskuntailman epäpuh-     lergologeja, kliinisen allergologian erikoislääkä-
6206: tauksilla saattaa olla allergisoitumista lisäävä    reitä, jotka ottavat päävastuun allergiapotilaan
6207: vaikutus. Hoitoa saavien allergiapotilaiden         tutkimisesta ja hoidosta. Tällaisia yleisallergo-
6208: määrät osoittavat allergiapotilaiden maassam-       logeja tarvitaan maamme kaikkiin keskussai-
6209: me lisääntyneen. Allergikkojen hoito on kallis-     raaloihin ja ainakin suurimpiin aluesairaaloi-
6210: ta. Astman lääkehoidon keskimääräiset vuotui-       hin.
6211: set kustannukset potilasta kohti ovat nykyään          On odotettavissa, että väestön odotukset
6212: suuremmat kuin esimerkiksi sokeritaudin tai         tutkimuksen ja hoidon laadun suhteen lisään-
6213: verenpainetaudin lääkehoidon keskimääräiset         tyvät myös allergologian alueella.
6214: vuotuiset kustannukset potilasta kohti.                Muissa Pohjoismaissa ollaan jo siirtymässä
6215:    Tietoisuuden allergiaoireista ja allergioiden    tai on jo siirrytty vastaavanlaiseen järjestelyyn.
6216: hoidon mahdollisuuksista lisääntyessä tulee po-     Allergologia on Tanskassa ollut jo usean vuo-
6217: tilaiden hoitoon hakeutuminen edelleen lisään-      den pääerikoisalana. Ruotsissa ollaan perusta-
6218: tymään.                                             massa allergologian erikoisalaa.
6219:    Nykyisessä erikoislääkärijärjestelmässämme          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6220: allergologia on eräiden erikoisalojen (ihotaudit,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6221: keuhkosairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutau-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6222: dit, lastentaudit, sisätaudit) suppeana erikois-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6223: alana. Tällainen järjestely saattaa vaikeuttaa
6224: allergiapotilaan kokonaisvaltaista tutkimista ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6225: hoidon suunnittelua. Potilaasta tulee helposti             ryhtyä kliinisen allergologian lääketie-
6226: "kiertokapula", jota siirretään oireiden mu-               teellisen pääerikoisalan perustamiseksi?
6227: kaan erikoisalalta toiselle ilman, että kukaan
6228: 
6229:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
6230: 
6231:           Sinikka Mönkäre               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Pekka Puska
6232:           Kirsti Ala-Harja              Riitta Kauppinen              Lea Savolainen
6233:           Reijo Lindroos                Riitta Jouppila               Ole Wasz-Höckert
6234:           Ritva Vastamäki               Markku Pohjola                Kerttu Törnqvist
6235:           Jorma Rantanen                Tarja Kautto                  Virpa Puisto
6236: 
6237: 
6238: 
6239: 
6240: 200070S
6241: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 36
6242: 
6243: 
6244: 
6245: 
6246:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoitaa. Nykyinen koulutusjärjestelmä turvaa
6248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen, että allergiaan erikoistuneella lääkärillä on
6249: olette 8 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            aina ko. elinalueen ja -alan laaja ja vankka
6250: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         asiantuntemus.
6251: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Näin ei olisi tilanne, jos allergiasairaudet
6252: edustaja Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kir-          olisivat pääerikoisala. Allergiasairaudet pääeri-
6253: jallisesta kysymyksestä n:o 36:                      koisalana lisäisi muiden alojen konsultaatioi-
6254:                                                      den tarvetta, mikä edellyttäisi potilaiden lähet-
6255:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6256:                                                      tämistä toisen erikoisalan lääkärin luo.
6257:        ryhtyä kliinisen allergologian lääketie-
6258:                                                         Hallitus pitää tärkeänä, että allergiasairauk-
6259:        teellisen pääerikoisalan perustamiseksi?      sien hoitoa tehostetaan ja palvelujen saatavuut-
6260:                                                      ta parannetaan. Parhaiten nämä tavoitteet saa-
6261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6262:                                                      vutetaan nykytilanteessa lisäämällä lääkäreiden
6263: vasti seuraavaa:                                     täydennys- ja toimipaikkakoulutusta hoidon
6264:    Nykyisen käytännön mukaan allergologia on         porrastuksen kaikilla tasoilla ja kaikilla keskei-
6265: viiden pääerikoisalan suppea erikoisala. Poti-       sillä erikoisaloilla.
6266: laille on edullista, että allergianhoidon erityis-      Hallitus ei näe nykyisessä tilanteessa riittä-
6267: asiantuntemusta on niillä pääerikoisaloilla, joil-   viä perusteita kliinisen allergologian pääerikois-
6268: la allergian oireet tavallisimmin tulevat esiin.     alan perustamiselle. Kysymyksessä esitetyt hoi-
6269: Ko. alat ovat ihotautien, keuhkotautien, kor-        dolliset tavoitteet ovat saavutettavissa nykyistä
6270: va-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien sekä      toimintaa tehostamalla voimassa olevien suun-
6271: sisätautien erikoisalat. Kääntyessään näiden         nitelmien mukaisesti. Maassamme on tällä
6272: erikoisalojen lääkäreiden puoleen potilas saa        hetkellä 32 lääketieteen pääerikoisalaa ja niillä
6273: riittävän korkeatasoisen hoidon allergiaoirei-       yhteensä 65 suppeaa erikoisalaa. Jokaisen uu-
6274: siinsa, mutta lääkärin laajemman koko elin-          den pää- ja suppean erikoisalan perustamiseen
6275: alueen käsittävän asiantuntemuksen johdosta          suhtaudutaan pidättyvästi senkin vuoksi, ettei-
6276: vaihtoehtoiset oireiden syyt voidaan selvittää ja    vät terveyspalvelut pirstoutuisi liikaa.
6277:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
6278: 
6279:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
6280:                                       1990 vp. -   KK n:o 36                                       3
6281: 
6282: 
6283: 
6284: 
6285:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6286:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sig på allergi alltid omfattande och gedigna
6287: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kunskaper om ifrågavarande livsmiljö och lev-
6288: av den 8 februari 1990 tili vederbörande med-      nadsförhållanden.
6289: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Detta skulle inte vara fallet om allergisjuk-
6290: av riksdagsman Mönkäre m.fl. undertecknade         domarna vore en huvudspecialitet. Allergisjuk-
6291: spörsmål nr 36:                                    domarna som huvudspecialitet skulle öka be-
6292:                                                    hovet av konsultering inom andra områden,
6293:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6294:        vidta för att en allergologimedicinsk       vilket skulle förutsätta att patienterna måste
6295:                                                    sändas tili en läkare inom en annan specialitet.
6296:        huvudspecialitet skall kunna bildas?
6297:                                                        Regeringen anser det vara viktigt att vården
6298:                                                    av allergisjukdomar effektiveras och tillgången
6299:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
6300:                                                    tili service förbättras. 1 det rådande läget kan
6301: samt anföra följande:
6302:                                   \                dessa mål bäst uppnås genom att fortbildning-
6303:    Enligt rådande praxis utgör allergologi en      en och arbetsplatsutbildningen för läkare på
6304: specialitet som hänför sig tili fem huvudspecia-   samtliga differentierade vårdnivåer och inom
6305: liteter. Från patientsynpunkt sett är det ända-    samtliga centrala specialiteter ökas.
6306: målsenligt att det finns specialexpertis inom          Regeringen anser att det i rådande läge inte
6307: allergivården inom de huvudspecialiteter där       finns tillräckliga förutsättningar för att en
6308: allergisymptom huvudsakligen förekommer.           huvudspecialitet för klinisk allergologi skall
6309: Dessa är hudsjukdomar, lungsjukdomar, öron-,       kunna bildas. De mål som bör uppnås inom
6310: näs- och halssjukdomar, barnsjukdomar samt         vården och som nämns i spörsmålet kan
6311: invärtes sjukdomar. Då patienten vänder sig tili   realiseras genom att den nuvarande verksam-
6312: en läkare inom dessa specialiteter får han för     heten effektiveras i enlighet med de gällande
6313: sina allergisymptom vård på en tillräckligt hög    planerna. 1 vårt land finns för närvarande 32
6314: nivå, men på grund av att läkaren har sakkun-      medicinska huvudspecialiteter med sammanlagt
6315: skap inom en mera omfattande livsmiljö kan de      65 subspecialiteter. Man bör förhålla sig re-
6316: alternativa orsakerna tili symptomen utredas       striktivt tili bildandet av varje ny huvud- och
6317: och skötas. På grund av det nuvarande utbild-      subspecialitet även av den orsaken att hälso-
6318: ningssystemet har en läkare som specialiserat      vårdstjänsterna inte skall bli alltför splittrade.
6319:     Helsingfors den 13 mars 1990
6320: 
6321:                                                Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
6322:                                               1990 vp.
6323: 
6324: Skriftligt spörsmål nr 37
6325: 
6326: 
6327: 
6328: 
6329:                                  Nyby: Om åtgärder för att minska våldet i samhället
6330: 
6331: 
6332: 
6333:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6334: 
6335:   Den 13 november 1989 inlämnades följande                   "Nyby m.fl.: Om åtgärder för att
6336: skriftliga spörsmål:                                       minska våldet i samhället
6337: 
6338: 
6339:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6340: 
6341:    Det har skett en oroande ökning av antiso-       skolprojekt mot mobbning, informationssats-
6342: cialt beteende i de flesta industrialiserade län-   ningar mot narkotika, musikkonserter, drogfria
6343: derna under de senaste årtiondena. I de skan-       discotek och antivåldsfilmer. Denna vecka
6344: dinaviska länderna har kriminaliteten ökat med      kommer regeringen i Sverige att sammanträffa
6345: 300-400 procent sedan 1950-talet. Detta enligt      med socialarbetare, poliser, brottsoffer, föräld-
6346: Dan Olweus, professor i personlighetspsykologi      rar, ungdomar och andra för att diskutera fler
6347: vid universitetet i Bergen, Norge, som föreläste    och nya inslag i kampen mot våldet.
6348: vid Nordiska rådets seminarium "Våldet i               Mycket tyder på att gatuvåldet,. mobbningen
6349: samhället" i Hyvinge 12-14 april 1988. Pro-         och vandaliseringen ökat- också i Finland.
6350: fessor Olweus presenterade analyser från ett        Orsakerna är i så fall många. Författaren
6351: åtgärdsprogram mot mobbning som genom-              Bertolt Brecht skrev att "elakhet är bara ett
6352: förts i Norge. Enligt professor Olweus kan man      slags oförmåga".
6353: anta att ca 50 000 elever i norska grundskolor         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6354: är mer eller mindre regelbundna offer för           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
6355: mobbning. Ifall alla norska skolor använde          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
6356: åtgärdsprogrammet på det sätt som man gjort         ställa följande spörsmål:
6357: i Bergen, skulle antalet offer för mobbningen
6358: kunna minskas med 25 000 elever eller flera,
6359: enligt professor Olweus.                                      Har enligt Regeringens uppfattning
6360:    För tre år sedan tog regeringen i Sverige               gatuvåldet fått råare former, vandalise-
6361: initiativ tili en kampanj mot våldet. Flera                ringen och mobbningen ökat under
6362: välkända kulturpersonligheter engagerade sig               senare år i Finland och om så är fallet,
6363: aktivt i kampanjen. Kampanjen gav upphov tili                 vilka åtgärder har Regeringen vidta-
6364: föreningen "Tänk ett slag" som under våren                 git för att stävja denna utveckling och
6365: 1987 besökte skolor, ordnade filmförevisning-                 vilka nya fräscha åtgärder ämnar
6366: ar, föreläsningar och seminarier över hela                 Regeringen vidta för att minska våldet i
6367: landet. 1 dag stöder "Tänk ett slag" -fonden               samhället?
6368: 
6369:      Helsingfors den 13 november 1989
6370: 
6371:           Mats Nyby                    Lauri Metsämäki               Risto Ahonen
6372:                       Ilkka-Christian Björklund                Claes Andersson"
6373: 
6374: 
6375: 
6376: 
6377: 200070S
6378: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 37
6379: 
6380:   Svaret som är daterat den 9 januari 1990 har
6381: följande ordalydelse:
6382: 
6383:                              "T i II R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n
6384: 
6385: 
6386:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som de ifrågavarande brotten främst begås av
6387: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          unga.
6388: nr 2795 av den 13 november 1989 tili vederbö-            Polisens kraftresurser förslår emellertid inte
6389: rande medlem av statsrådet översänt en av-           tili en fortlöpande, allt omfattande allmän
6390: skrift av följande av riksdagsman Mats Nyby          övervakning. Man har försökt upprätthålla en
6391: m.fl. undertecknade spörsmål nr 571:                 fortlöpande polisövervakning vid de värsta
6392:           Har enligt Regeringens uppfattning         orosplatserna och dessutom har man försökt
6393:        gatuvåldet fått råare former, vandalise-      anordna övervakning i form av teman eller
6394:        ringen och mobbningen ökat under              övervakning i sådan form där polisen oväntat
6395:        senare år i Finland och om så är fallet,      slår tili.
6396:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-           Vid sidan av den egentliga polisverksamhe-
6397:        git för att stävja denna utveckling och       ten har polisen försökt aktivera allmänheten
6398:           vilka nya fräscha åtgärder ämnar           och ögonvittnena, eftersom en förbättrad an-
6399:        Regeringen vidta för att minska våldet i      mälningsaktivitet skulle för sin del främja den
6400:        samhället?                                    allmänna ordningen och säkerheten.
6401:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Antalet brott kan minskas från det nuvaran-
6402:                                                      de med upplysnings- och brottavvärjningskam-
6403: samt anföra följande:
6404:                                                      panjer. Som exempel kan nämnas kampanjerna
6405:    Gatuvåldet har under de senaste åren tyvärr       riktade mot våld och illgärningar. Polisen
6406: blivit råare och vandalismen samt plågandet          driver som bäst en kampanj kallad Brott lönar
6407: har ökat i en oroväckande grad. Polisen har i        sig inte, som är avsedd att förebygga och
6408: sin verksamhet tagit dessa fenomen på allvar         avvärja störande uppträdande. Enligt polisens
6409: och åtgärder för deras avvärjning har vidtagits      uppfattning minskar preventiva åtgärder, i syn-
6410: inom ramen för tillgängliga kraftresuser. Man        nerhet om åtgärderna genomförs i samarbete
6411: har bl.a. ökat den synliga övervakningen och         mellan olika myndigheter och samfund, de
6412: utfört preventivt arbete bland de unga, efter-       ungas brottslighet och asocialitet.
6413:     Helsingfors den 9 januari 1990
6414:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen"
6415:    I svaret granskas problemen som synes en-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
6416: bart ur en polisiär synvinkel. Social- och          den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
6417: hälsovårdsministeriet har uppenbarligen inte        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
6418: erbjudits möjlighet att framföra sin syn. Frågan    rådet ställa följande spörsmål:
6419: är så mångfacetterad att också andra ministe-
6420: rier än inrikesministerit borde ha hörts. Mobb-                 Har enligt Regeringens uppfattning
6421: ningen i skolornas behandlas inte alls i svaret.             gatuvåldet fått råare former, vandalise-
6422: I spörsmålet efterlystes också vilka nya fräscha             ringen och mobbningen ökat under
6423: åtgärder som planeras för att minska våldet i                senare år i Finland och om så är fallet,
6424: samhället. Därför är det otillräckligt att man i                vilka åtgärder har Regeringen vidta-
6425: svaret endast räknar upp redan vidtagna åtgär-               git för att stävja denna utveckling och
6426: der. Sammanfattningsvis kan konstateras att                     vilka nya fräscha åtgärder ämnar
6427: svaret på spörsmålet är så ytligt och otillfreds-            Regeringen vidta för att minska våldet i
6428: ställande att spörsmålet bör ställas på nytt.                samhället?
6429:     Helsingfors den 9 februari 1990
6430:                                              Mats Nyby
6431:                                      1990 vp. -    KK n:o 37                                       3
6432: 
6433: Kirjallinen kysymys n:o 37                                                               Suomennos
6434: 
6435: 
6436: 
6437: 
6438:                                  Nyby: Toimenpiteistä väkivallan vähentämiseksi yhteiskunnassa
6439: 
6440: 
6441:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6442: 
6443:   Seuraava kirjallinen kysymys jätettiin 13                  "Nyby ym.: Toimenpiteistä väkivallan ·
6444: päivänä marraskuuta 1989:                                  vähentämiseksi yhteiskunnassa
6445: 
6446: 
6447:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6448: 
6449:    Epäsosiaalinen käyttäytyminen on lisäänty-      projekteja, panostusta huumeiden vastaiseen
6450: nyt huolestuttavasti viime vuosikymmeninä          tiedottamiseen, konsertteja, päihteettömiä dis-
6451: useimmissa teollisuusmaissa. Skandinavian          koteekkeja ja väkivallan vastaisia elokuvia.
6452: maissa rikollisuus on sitten 1950-luvun lisään-    Tällä viikolla Ruotsin hallitus tapaa sosiaali-
6453: tynyt 300-400 prosenttia Norjassa toimivan         työntekijöitä, poliiseja, rikoksen uhreja, van-
6454: Bergenin yliopiston persoonallisuuspsykologian     hempia, nuoria ym. keskustellakseen useista
6455: professorin Dan Olweuksen mukaan. Olweus           uusista väkivallan vastaisessa taistelussa tarvit-
6456: luennoi Pohjoismaiden neuvoston seminaarissa       tavista toimista.
6457: "Väkivalta yhteiskunnassa" Hyvinkäällä 12.-           Monet seikat viittaavat siihen, että katuvä-
6458: 14. huhtikuuta 1988. Professori Olweus esitteli    kivalta, kiusaaminen ja vandalisointi on lisään-
6459: tuloksia koulukiusaamisen vastaisesta toimen-      tymässä myös Suomessa. Syitä on monia.
6460: pideohjelmasta, joka toteutettiin Norjassa. Pro-   Kirjailija Bertolt Brecht kirjoitti, että "häijyys
6461: fessori Olweuksen mukaan voidaan olettaa           on vain jonkinlaista taitamattomuutta".
6462: noin 50 000 oppilaan Norjan peruskouluissa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6463: olevan lähes säännöllisesti kiusaamisen uhreja.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6464: Jos kaikki Norjan koulut soveltaisivat toimen-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6465: pideohjelmaa Bergenin tapaan, kiusaamisen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6466: uhrien määrää voitaisiin vähentää 25 000 op-
6467: pilaalla tai enemmänkin professori Olweuksen                 Onko Hallituksen mielestä katuväki-
6468: mukaan.                                                   valta saanut raaempia muotoja ja van-
6469:    Kolme vuotta sitten Ruotsin hallitus teki              dalisointi ja kiusaaminen lisääntynyt
6470: aloitteen väkivallan vastaisesta kampanjasta.             viime vuosina Suomessa, ja jos on,
6471: Useita tunnettuja kulttuurihenkilöitä osallistui             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6472: aktiivisesti kampanjaan. Kampanjan myötä                  tynyt tämän kehityksen hillitsemiseksi,
6473: syntyi yhdistys nimeltä "Tänk ett slag", joka             ja
6474: kevään 1987 aikana vieraili kouluissa, järjesti              mihin uusiin tuoreisiin toimenpiteisiin
6475: elokuvanäytäntöjä, luentoja ja seminaareja                Hallitus aikoo ryhtyä väkivallan vähen-
6476: koko maassa. Tällä hetkellä "Tänk ett slag"               tämiseksi yhteiskunnassa?
6477: -rahasto tukee kiusaamisen vastaisia koulujen
6478: 
6479:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1989
6480: 
6481:          Mats Nyby                     Lauri Metsämäki               Risto Ahonen
6482:                      Ilkka-Christian Björklund              Claes Andersson"
6483: 4                                        1990 vp. -      KK n:o 37
6484: 
6485:    9 päivänä tammikuuta 1990 päivätty vastaus
6486:  kuului seuraavasti:
6487: 
6488:                               "Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6489: 
6490:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          käytettävissä olevin voimavaroin lisäämällä nä-
6491:   mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kyvää valvontaa ja tekemällä nuorten keskuu-
6492:   olette 13 päivänä marraskuuta 1989 päivätyn            dessa ennalta estävää työtä, koska mainitut
6493:   kirjeenne n:o 2795 ohella lähettänyt valtioneu-        rikokset ovat pääasiassa nuorten tekemiä.
6494:   voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen              Poliisin voimavarat eivät kuitenkaan riitä
6495:   kansanedustaja Mats Nybyn ym. kirjallisesta            jatkuvaan kaiken kattavaan yleisvalvontaan.
6496: · kysymyksestä n:o 571, jossa tiedustellaan:             Jatkuvaa poliisivalvontaa on pyritty pitämään
6497:                                                          yllä pahimmissa häiriöpisteissä sekä sen ohella
6498:             Onko Hallituksen mielestä katuväki-
6499:                                                          suorittamaan teema- ja iskuluonteista valvon-
6500:          valta saanut raaempia muotoja ja van-
6501:                                                          tatoimintaa.
6502:          dalisointi ja kiusaaminen lisääntynyt
6503:                                                             Poliisin omien toimien ohella poliisi on
6504:          viime vuosina Suomessa, ja jos on,
6505:                                                          pyrkinyt yleisön ja silminnäkijöiden aktivoimi-
6506:             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6507:                                                          seen, koska ilmoitusaktiivisuuden paraneminen
6508:          tynyt tämän kehityksen hillitsemiseksi,
6509:                                                          edistäisi omalta osaltaan yleistä järjestystä ja
6510:          ja
6511:                                                          turvallisuutta.
6512:             mihin uusiin tuoreisiin toimenpiteisiin
6513:                                                             Rikoksia voidaan vähentää nykyisestään va-
6514:          Hallitus aikoo ryhtyä väkivallan vähen-
6515:                                                          listus- ja rikoksentorjuntakampanjoilla. Esi-
6516:          tämiseksi yhteiskunnassa?
6517:                                                          merkkinä voidaan mainita väkivaltaa ja ilkival-
6518:                                                          taa vastaan suunnatut kampanjat. Poliisilla on
6519:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6520:                                                          tällä hetkellä käynnissä häiriökäyttäytymisen
6521:  vasti seuraavaa:
6522:                                                          ennalta ehkäisemiseen ja torjuntaan tarkoitettu
6523:     Katuväkivalta on viime vuosina valitettavasti        Rikos ei kannata -kampanja. Poliisin käsityk-
6524:  raaistunut ja vandalismi ja kiusaaminen ovat            sen mukaan ennalta estävä toiminta erityisesti
6525:  lisääntyneet huolestuttavasti. Poliisin toimin-         eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyönä
6526:  nassa mainittuihin ilmiöihin on suhtauduttu             vähentää nuorten rikollisuutta ja epäsosiaali-
6527:  vakavasti ja niiden torjumiseen on ryhdytty             suutta.
6528: 
6529:       Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1990
6530:                                                                  Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen"
6531: 
6532:      Kuten vastauksesta näkyy, ongelmia käsitel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6533:  lään ainoastaan poliisin näkökulmasta. Sosiaa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6534:  li- ja terveysministeriölle ei ole ilmeisesti tarjot-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6535:  tu mahdollisuutta näkemyksensä esittämiseen.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6536:  Kysymys on niin monitahoinen, että muitakin
6537:  ministeriöitä kuin sisäasiainministeriötä olisi                   Onko Hallituksen mielestä katuväki-
6538:  tullut kuulla. Koulukiusaamiseen vastauksessa                  valta saanut raaempia muotoja ja van-
6539:  ei puututa ollenkaan. Kysymyksessä perättiin                   dalisointi ja kiusaaminen lisääntynyt
6540:  myös suunnitteilla olevia toimenpiteitä väkival-               viime vuosina Suomessa, ja jos on,
6541:  lan vähentämiseksi yhteiskunnassa. Tämän                          mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6542:  vuoksi ei riitä, että vastauksessa luetellaan                  tynyt tämän kehityksen hillitsemiseksi,
6543:  ainoastaan toimenpiteet, joihin on jo ryhdytty.                Ja
6544:  Tiivistäen voidaan todeta vastauksen kysymyk-                     mihin uusiin tuoreisiin toimenpiteisiin
6545:  seen olevan niin pinnallinen ja epätyydyttävä,                  Hallitus aikoo ryhtyä väkivallan vähen-
6546:  että kysymys on esitettävä uudelleen.                           tämiseksi yhteiskunnassa?
6547: 
6548:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
6549:                                                  Mats Nyby
6550:                                         1990 vp. -     KK n:o 37                                        5
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6556: 
6557:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suus on vuodesta 1980 vuoteen 1988 lisäänty-
6558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nyt 32 %. Korostetusti voidaan todeta, että
6559: olette 9 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn              tutkimuksen mukaan (Turvallisuus -88) väki-
6560: kirjeenne n:o 125 ohella lähettänyt valtioneu-         valta on vähentynyt, mutta poliisille ilmoitet-
6561: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           tujen tapausten määrä on kasvanut. Tämän
6562: kansanedustaja Mats Nybyn kirjallisesta kysy-          tilastolukujen nousun on julkisuudessa katsottu
6563: myksestä n:o 37, jossa tiedustellaan:                  kuvastavan todellisen rikollisuuden vastaavaa
6564:                                                        kasvua. Syyksi tähän on esitetty monia erilaa-
6565:           Onko Hallituksen mielestä katuväki-
6566:                                                        tuisia yhteensattumia, muun ohessa se, että
6567:        valta saanut raaempia muotoja ja van-
6568:                                                        rikosintensiivisessä elämänvaiheessa olevat
6569:        dalisointi ja kiusaaminen lisääntynyt
6570:                                                        nuoret joutuvat odottamaan tuomioistuinkäsit-
6571:        viime vuosina Suomessa, ja jos on,
6572:                                                        telyä ja rangaistusten täytäntöönpanoa. Nämä
6573:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6574:                                                        ongelmat ovat entisestään tulleet polttavam-
6575:        tynyt tämän kehityksen hillitsemiseksi,
6576:                                                        miksi.
6577:        Ja
6578:           mihin uusiin tuoreisiin toimenpiteisiin         Suomi on eurooppalaisessa vertailussa alhai-
6579:         Hallitus aikoo ryhtyä väkivallan vähen-        sen rikollisuuden maita, ja väkivallan sekä
6580:                                                        yleensä rikoksen uhriksi joutuminen oli tutki-
6581:         tämiseksi yhteiskunnassa?
6582:                                                        muksen mukaan (TK 1989:20) selvästi harvi-
6583:                                                        naisempaa kuin vuonna 1980. Väkivalta kaiken
6584:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kaikkiaan väheni 20 prosenttia.
6585: taen seuraavaa:                                           Väkivaltaongelma on hyvin monitahoinen ja
6586:    Tilastokeskuksen Turvallisuus -88 -projektin        laaja, eikä se ole helposti eriteltävissä pelkäs-
6587: ennakkotietojen mukaan (TK:Oikeus 1989:20)             tään katuväkivallaksi, vandalisoinniksi ja kiu-
6588: vuonna 1988 joutui haastattelututkimuksen              saamiseksi. Suomessa katuväkivalta on kan-
6589: mukaan 15-74-vuotiaasta väestöstä kahdek-              sainvälisesti ja suhteessa muuhun väkivaltari-
6590: san prosenttia jonkinasteisen väkivallan koh-          kollisuuteen pienimuotoista. Poliisin käsityksen
6591: teeksi. Tällöin on katsottu väkivallaksi vam-          mukaan katuväkivalta on viime vuosina raais-
6592: man aiheuttaneiden tapausten lisäksi myös              tunut sekä vandalismi ja kiusaaminen ovat
6593: väkivallalla uhkaaminen tai liikkumisen estä-          lisääntyneet. Poliisissa ilmiöihin on suhtaudut-
6594: minen. Vuonna 1980 vastaava osuus oli kym-             tu vakavasti ja niiden ennalta estämiseen on
6595: menen prosenttia. Väkivaltaa kokeneita oli siis        ryhdytty käytettävissä olevin henkilöstövoima-
6596: viidennes vähemmän kuin kahdeksan vuotta               varoin sekä panostamalla eri yhteistyötahojen
6597: aikaisemmin. Erityisesti vuoteen 1980 verrattu-        kanssa toteutettuihin kampanjoihin, kuten
6598: na ovat vähentyneet lievimmät väkivallan muo-          "Väkivaltaa vastaan" (1 987-1 988) ja "Rikos
6599: dot (uhkailu ja liikkumisen estäminen) ja hie-         ei kannata"(l989- 1990). Erityisesti nuorten
6600: man ovat vähentyneet lyömiset, joista aiheutui         väkivaltaisuus, ilkivalta ja kiusaaminen ovat
6601: mustelmia. Ne väkivallan aiheuttamiset, joista         olleet mukana eri viranomais- ja yhteisötahojen
6602: seurauksena oli haavoja tai luunmurtumia tahi          henkilöstölle sekä nunrille ja nuorten huoltajille
6603: aseella aikaansaatu väkivalta, olivat vuonna           kohdistetussa ennalta estävässä viestinnässä.
6604: 1988 samalla tasolla kuin vuonna 1980. Tilas-             Poliisin, muiden viranomaisten ja yhteisöjen
6605: tokeskus toteaa, että vuonna 1980 tapahtui             toimet ovat lähteneet yhteiskunnassamme yleis-
6606: 188 676 ja vuonna 1988 121 632 katuväkivalta-          tyneestä väkivaltaisesta, etenkin nuorten ja
6607: tapausta.                                              nuorten aikuisten käyttäytymisestä. Väkivaltai-
6608:    Poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus (il-   sesti käyttäytyvät aikuiset ovat moniongelmai-
6609: mirikollisuus) ja toisaalta edellä selvitetty Ti-      sia. Heille on ominaista ihmissuhteiden irralli-
6610: lastokeskuksen haastattelututkimus (kokonais-          suus, heikko ammattikoulutus, kehnot asunto-
6611: rikollisuus) ovat 1980-luvulla kehittyneet eri         olot ja runsas päihteiden käyttö. Nuorille
6612: suuntiin. Poliisin tilastoima pahoinpitelyrikolli-     väkivaltakäyttäytyjille on tyypillistä irrallisuus,
6613: 6                                     1990 vp. -     KK n:o 37
6614: 
6615: perhesuhteiden vajavaisuus, koulukeskittymi-         lujen oppilashuoltoa Ja lastensuojelun yhteis-
6616: sen puute ja huono menestyminen oppilaitok-          työmahdollisuuksia    parantamalla.    Lisäksi
6617: sessa sekä päihteiden ja huumaavien aineiden         muutoksella tähdätään nuorten asumispalvelul-
6618: väärinkäyttö.                                        la tapahtuvaan jälkihuollon turvaamiseen.
6619:    Poliisin käsityksen mukaan valvonnan ja              Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
6620: seuraamuksiin johtavan toiminnan ohella tar-         työryhmän selvittämään nuorille tarkoitettuja
6621: vitaan ensisijaisesti laaja-alaista eri yhteisöta-   laitoshuollon palveluita. Oikeusministeriö on
6622: hojen ennalta estävää epäsosiaalisuutta ja ri-       asettanut esitutkinta- ja pakkokeinoasetuksen
6623: kollisuutta vähentävää toimintaa. Tähän pääs-        (575/88) muuttamista koskevan työryhmän,
6624: tään sosiaali- ja terveysministeriön mukaan          joka selvittää lain 14 §:n muuttamista siten, että
6625: lasten ja nuorison oikeasuuntaisen kasvun mo-        poliisin oikeutta kuulustella 15 vuotta nuorem-
6626: nipuolisella tukemisella ja ohjaamisella. Kou-       paa rikoksesta epäiltyä lasta laajennetaan, ja
6627: lukasvatusta on kehitettävä ja nuoria ja yleensä     opetusministeriö on asettanut kaksi työryhmää,
6628: perheitä opastettava tasapainoiseen elämään.         joista toinen selvittää nuoriso- sekä sosiaali- ja
6629:    Väkivaltaisen elämänmallin omaksuneille           terveystoimen yhteistyökysymyksiä ja toinen
6630: nuorille ja aikuisille on tarjolla vähän mahdol-     opetus- ja muiden viranomaisten välistä koor-
6631: lisuuksia muuttaa heidän käyttäytymistään.           dinointia oikeuskasvatuskysymyksissä.
6632: Luonnollisesti poliisin järjestyksenpito ja rikol-
6633: lisuuden torjuntakeinot ovat jo nyt suunnitel-         Suomessa on tällä hetkellä useita toimenpi-
6634: mallisesti käytössä olemassa olevien voimava-        demalleja ja kampanjoita, jotka edellä seloste-
6635: rojen mukaisesti.                                    tun ns. nuorisohuollon paketin lisäksi tuoreina
6636:    Poliisin käsityksen mukaan yleinen ilmapiiri      toimenpiteinä vaikuttavat osaltaan väkivallan
6637: on saatava muuttumaan ja tukemaan eri viran-         vähentämiseksi yhteiskunnassa. Tammikuun
6638: omaisia niiden toimenpiteissä väkivallan, van-       lopulla 1990 avattiin esimerkiksi Mannerheimin
6639: dalismin ja kiusaamisen vähentämiseksi.              Lastensuojeluliiton, Folkhälsanin ja Suomen
6640:    Lastensuojelulain muutoksella (139/90) on         Punaisen Ristin väkivallattomuuskampanja,
6641: tarkoitus kehittää nuorille tarkoitettuja lasten-    joka Raha-automaattiyhdistyksen varoin jat-
6642: suojelun avohuollon palveluksia, etenkin kou-        kaa "Väkivaltaa vastaan" -kampanjan toimia.
6643: 
6644:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
6645: 
6646:                                                               Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
6647:                                       1990 vp. -    KK n:o 37                                       7
6648: 
6649: 
6650: 
6651: 
6652:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6653: 
6654:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         enligt den förenämnda undersökningen (Trygg-
6655: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         het i Finland -88) har våldet minskat, men
6656: nr 125 av den 9 februari 1990 tili vederbörande     antalet polisanmälda fall har ökat. Denna
6657: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        ökning i statistiksiffrorna har i offentligheten
6658: följande av riksdagsman Mats Nyby under-            ansetts återspegla en motsvarande ökning i den
6659: tecknade skrift:liga spörsmål nr 37:                egentliga kriminaliteten. Såsom orsak tili detta
6660:                                                     har bl.a. anförts det att ungdomar som befin-
6661:          Har enligt Regeringens uppfattning
6662:                                                     ner sig i ett brottsintensivt livsskede är tvungna
6663:       gatuvåldet fått råare former, vandalise-
6664:                                                     att invänta domstolsbehandling och verkstäliig-
6665:       ringen och mobbningen ökat under
6666:                                                     het av straffen. Dessa problem har blivit ännu
6667:       senare år i Finland och om så är fallet,
6668:                                                     mer brännande än förut.
6669:          vilka åtgärder har Regeringen vidta-
6670:                                                        1 jämförelse med det övriga Europa hör
6671:       git för att stävja denna utveckling och
6672:                                                     Finland tili länderna med låg krimina1itet och
6673:          vilka nya fräscha åtgärder ämnar
6674:        Regeringen vidta för att minska våldet i     enligt undersökningen (SC 1989:20) hade det
6675:                                                     blivit klart sällsyntare att falia offer för våld
6676:        samhället?
6677:                                                     samt brott i alimänhet än under år 1980.
6678:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Inalles minskade vå1det med 20 procent.
6679: samt anföra följande:                                  Våldsproblematiken är omfattande och
6680:     Enligt förhandsuppgifter som inhämtats från     mångfasetterad och kan inte självk1art indelas i
6681: Statistikcentralens Trygghet i Finland -88-pro-     enbart gatuvåld, vandalisering och mobbning. I
6682: jekt (SC:Rättsväsen 1989:20) blev enligt en         Finland förekommer gatuvåld internationellt
6683: intervjuundersökning åtta prosent av befolk-        betraktat och i förhållande tili övrig våldskri-
6684: ningen i åldern 15-74 utsatta för våld av           minalitet i liten skala. Enligt polisens uppfatt-
6685: något slag år 1988. Såsom våld har betraktats       ning har gatuvåldet fått råare former under
6686: förutom de fall som medfört en kroppsskada          senare år samt vandaliseringen och mobbning-
6687: också det att man blivit hotad med våld eller       en har ökat. Polisen ser allvarligt på företee1-
6688: att någon spärrat vägen för en. År 1980 var         serna och åtgärder för deras förebyggande har
6689: motsvarande andel tio procent. Antalet perso-       vidtagits inom ramen för tillgängliga personal-
6690: ner som upplevt våld var således en femtedel        resurser samt genom att i samarbete med olika
6691: mindre än åtta år tidigare. I jämförelse med år     instanser satsa på kampanjer såsom "Tänk ett
6692:  1980 har särskilt de lindrigaste formerna av       slag" (1987-1988) och "Brott lönar sig inte"
6693: våld minskat, dvs. det att man blir utsatt för      (1989-1990). I den förebyggande information
6694: hot eller förhindrad att ta sig fram. Likaså har    som riktats tili olika myndigheter och organi-
6695: slag som medfört blånader minskat i någon           sationer samt ungdomar och deras vårdnads-
6696: mån. Antalet våldsgärningar som medfört sår         havare har man tagit upp särskilt mobbningen
6697: eller frakturer eller våld som åstadkommits         och våldsamheten bland de unga samt vanda-
6698:  med vapen var år 1988 på samma nivå som år         liseringen.
6699:  1980. Enligt statistikcentralen inträffade det        De åtgärder som polisen, övriga myndigheter
6700:  188 676 fall av gatuvåld år 1980 och 121 632 år    och instanser vidtagit har utgått från det
6701:  1988.                                              våldsamma beteendet som blivit allt vanligare i
6702:     Den våldskriminalitet som polisen fått vet-     vårt samhälle, särskilt bland ungdomar och
6703: skap om (upptäckta brott) och å andra sidan         unga vuxna. Vuxna med våldsamt beteende är
6704: den förenämnda intervjuundersökningen som           personer med ett flertal problem. Utmärkande
6705: genomförts av statistikcentralen (totalkrimina-     för dem är lösryckta mänskliga relationer, svag
6706:  litet) har under 1980-talet utvecklats i olika     yrkesutbildning, dåliga bostadsförhållanden
6707:  riktningar. De av polisen statistikförda miss-     och en riklig användning av rusmedel. Typiskt
6708:  handelsbrotten har ökat med 32 procent från        för ungdomar med våldsamt beteende är Iös-
6709:  år 1980 tili år 1988. Detta kan uttryckas så att   ryckthet, bristfälliga familjeförhållanden, brist
6710: 8                                    1990 vp. -     KK n:o 37
6711: 
6712: på koncentration och dålig framgång i skolan        loma och samarbetsmöjligheterna inom barn-
6713: samt missbruk av rusmedel och narkotika.            skyddet. Dessutom syftar man med ändringen
6714:    Enligt polisens uppfattning behövs vid sidan     av lagen att trygga eftervården som sker med
6715: av övervakning och åtgärder som leder tili          hjälp av bostadsservice för de unga.
6716: påföljder i första hand omfattande förebyggan-         Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
6717: de åtgärder av olika instanser för att minska       en arbetsgrupp med uppgift att utreda situatio-
6718: asocialitet och kriminalitet. Enligt social- och    nen inom anstaltsvården för unga. Justitieminis-
6719: hälsovårdsministeriet kan detta åstadkommas         teriet har tillsatt en arbetsgrupp för ändring av
6720: genom att på ett mångsidigt sätt stöda och          förundersöknings- och tvångsmedelsförord-
6721: handleda barn och unga under deras uppväxt.         ningen (575/88). Arbetsgruppen skall utreda en
6722: Skoluppfostran bör utvecklas och ungdomar           ändring av lagens 14 § så att polisens rätt att
6723: och familjer i allmänhet bör få vägledning i hur    förhöra ett för brott misstänkt barn under 15
6724: de skall uppnå ett välbalanserat Iiv.               år utvidgas. Undervisningsministeriet har till-
6725:    När det gäller ungdomar och vuxna som            satt två arbetsgrupper, varav den ena utreder
6726: övergått tili ett Iiv fyllt av våld finns det små   samarbetsfrågor inom ungdoms- samt social-
6727: möjligheter att förändra deras beteende. Natur-     och hälsovården och den andra koordineringen
6728: ligtvis upprätthåller polisen ordning och före-     mellan utbildnings- och övriga myndigheter i
6729: bygger brottslighet på alla tänkbara sätt redan     frågor som gäller rättsfostran.
6730: nu enligt de resurser som står tili buds.              Det finns i Finland för närvarande flera
6731:    Polisen anser att man måste få tili stånd en     åtgärdsmodeller och kampanjer som förutom
6732: ändring i den allmänna attityden för att de         det förenämnda s.k. ungdomsvårdpaketet i
6733: olika myndigheterna skall kunna få all den stöd     egenskap av fräscha åtgärder bidrar tili att
6734: de behöver i sin kamp mot våldet, vandalise-        minska våldet i vårt samhälle. I slutet av
6735: ringen och mobbningen.                              januari 1990 öppnade t.ex. Mannerheims Barn-
6736:    Med en ändring av barnskyddslagen (139/90)       skyddsförbund, Folkhälsan och Finlands Röda
6737: avser man att utveckla den för ungdomar             Kors en antivåldskampanj, som med stöd av
6738: avsedda servicen inom den öppna vården,             Penningautomatföreningens medel fortsätter
6739: särskilt genom att förbättra elevvården i sko-      åtgärderna i kampanjen "Tänk ett slag".
6740: 
6741:     Helsingfors den 6 mars 1990
6742: 
6743:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
6744:                                                1990 vp.
6745: 
6746: Kirjallinen kysymys n:o 38
6747: 
6748: 
6749: 
6750: 
6751:                                   Almgren ym.: Lastenklinikan lääkäri-, hoitaja- ja laitepulan
6752:                                       poistamisesta
6753: 
6754: 
6755:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6756: 
6757:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Las-     kaan suomalaisilla on halua ja suopeutta kus-
6758: tenklinikalla työskentelevät eri lääketieteen alo-    tantaa lapsille hyvä sairaanhoito. Poliitikkojen
6759: jen asiantuntijat ovat erittäin huolestuneita         on vain uskallettava päättää asiasta.
6760: siitä, että Suomen sairaimmat lapset eivät saa           Lastenkirurgi toteaa lausunnossaan, että on
6761: osakseen sitä asianmukaista hoitoa, jota heidän       häpeä, että Lastenklinikka joutuu toimimaan
6762: sairaudentilansa vaatisi.                             jatkuvassa puutteessa ja hädässä. Hänen mu-
6763:    Lastenklinikan johtava ylilääkäri toteaa, että     kaansa joudutaan pian harkitsemaan, kuka
6764: lääkärikunta on huolissaan Lastenklinikan toi-        pääsee hoitoon, kenet jätetään hoitamatta.
6765: mintakyvystä, koska osasto toisensa jälkeen on        Hänen mukaansa tällainen ajattelutapa merkit-
6766: kriisissä. Kirurgisen osaston ylilääkärin mu-         see paluuta menneeseen. Asiantuntijan, lasten-
6767: kaan jatkuva sairaanhoitajapula ajaa sairaalan        kirurgin mukaan Suomesta on tullut välinpitä-
6768: katastrofiin lähivuosina. Sairaiden lasten van-       mätön ja lapsille tyly maa. Tämä ei ole
6769: hemmat esittävät päättäjiä voimakkaasti arvos-        kunniaksi maalle, joka toisaalta on suonut
6770: televia lausuntoja. Heidän väitteensä asioiden        nimenomaan lasten lääketieteellisen hoidon
6771: huonosta hoidosta huipentuu toteamukseen,             uranuurtajalle arkkiatrin arvonimen, kunnian-
6772: jonka mukaan nykysuomalaisilta puuttuu kyky           osoituksen, joka voi tulla vain yhdelle elossa
6773:  myötäelää toisten hädässä.                           olevalle lääketieteen edustajalle.
6774:     Lastenklinikan laitekanta on vanhentunutta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6775:  HYKSin talousarviossa on voitu varata vain           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6776:  850 000 mk hoito- ja valvontalaitteiden uusimi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6777:  seen. Todellisuudessa pikainen tarve vaatisi yli     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6778:  kolmen miljoonan markan määrärahat. Las-
6779:  tenklinikka valmistui v. 1946. Valmistumisensa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6780: jälkeen talo on vain osaksi peruskorjattu.                   ryhtyä, jotta Lastenklinikan rakennus
6781:    Vuosittain syntyy n. 500 sydänvikaista lasta,             saataisiin nopeasti lääketieteellisesti
6782: joista 350 tarvitsee leikkaushoitoa. Noin 120                ajanmukaiselle tasolle,
6783:  lasta on leikattava ensimmäisen elinvuoden                     kojeiden ja laitteiden hankkimiseksi
6784:  aikana. Sydänleikkaukseen jonottaa n. 140                   erilaisia vaativia hoitotoimenpiteitä var-
6785:  lasta. Osa odottajista on ollut leikkausjonossa             ten, ja
6786:  vuosikausia.                                                   henkilökunnan riittävän määrän ta-
6787:     Vuosittain sairastuu syöpään n. 150 lasta.               kaamiseksi, jotta lapset saisivat parhaan
6788:  Osastolla työskentelevän erikoislääkärin mu-                mahdollisen hoidon?
6789: 
6790:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
6791: 
6792:           Esko Almgren                  Toimi Kankaanniemi              Sauli Hautala
6793:           Jorma Fred                    Hannele Pokka                   Eeva-Liisa Moilanen
6794:           Juho Sillanpää                Claes Andersson                 Eero Paloheimo
6795:           Liisa Jaakonsaari             Ingvar S. Melin                 Mikko Elo
6796:           Sulo Aittaniemi               Pekka Puska                     Jouni J. Särkijärvi
6797:           Ilkka-Christian Björklund     Markus Aaltonen                 Marjatta Väänänen
6798:           Esko Helle                    Seppo Kääriäinen                Jörn Donner
6799: 
6800: 200070S
6801: 2                           1990 vp. -   KK n:o 38
6802: 
6803:     Ensio Laine              Paavo Väyrynen          Jarmo Wahlström
6804:     Raimo Vuoristo           Erkki Pulliainen        Markku Lehtosaari
6805:     Matti Väistö             Eino Siuruainen         Kimmo Sarapää
6806:     Kalle Röntynen           Urpo Leppänen           Anneli Jäätteenmäki
6807:     Jukka Vihriälä           Tellervo Renko          Mauri Pekkarinen
6808:     Juhani Alaranta          Johannes Virolainen     Pekka Leppänen
6809:     Raila Aho                Asko Apukka             Timo Laaksonen
6810:     Vappu Säilynoja          Anna-Liisa Jokinen      Pauli Uitto
6811:     Hannu Tenhiälä           Matti Maijala           Esko Aho
6812:     Sirkka-Liisa Anttila     Pentti Kettunen         Marita Jurva
6813:     Tina Mäkelä              Lea Mäkipää             Pekka Haavisto
6814:     Kari Häkämies            Anneli Taina            Päivi Varpasuo
6815:     Eeva Turunen             Aino Pohjanoksa         Lea Kärhä
6816:     Ole Wasz-Höckert         Sakari Valli            Kirsti Ala-Harja
6817:     Ritva Vastamäki          Aapo Saari              Tuure Junnila
6818:     Kai Kalima               Jorma Rantanen          Kerttu Törnqvist
6819:     Antti Kalliomäki         Tauno Valo              Heikki Rinne
6820:     Elisabeth Rehn           Gustav Björkstrand      Sinikka H urskainen-Leppänen
6821:     Pirjo-Riitta Antvuori    Esko-Juhani Tennilä     Juhani Vähäkangas
6822:     Anssi Rauramo            Sakari Knuuttila        Henrik Westerlund
6823:     Per-Henrik Nyman         Boris Renlund           Jukka Gustafsson
6824:     Riitta Myller            Reijo Lindroos          Seppo Pelttari
6825:                                          1990 vp. -   KK n:o 38                                       3
6826: 
6827: 
6828: 
6829: 
6830:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           HYKSin ja sen Lastenklinikan laite- ja ra-
6832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kennuskannan ylläpidosta päättää kuntainliit-
6833: olette 9 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             to. HYKSin sisäisesti liittohallitus on selvästi
6834: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          priorisoinut Lastenklinikan tarpeita. Jos tä-
6835: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mänhetkinen rahoitus ei ole tarkoitukseensa
6836: edustaja Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjal-        riittävä, liittohallituksen tehtävä on päättää
6837: lisesta kysymyksestä n:o 38:                          lisärahoi tuksesta.
6838:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Rahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna
6839:         ryhtyä, jotta Lastenklinikan rakennus         Lastenklinikan laitteiden uusiminen ja raken-
6840:         saataisiin nopeasti lääketieteellisesti       nusten korjaaminen on ensisijaisesti kunnalli-
6841:         ajanmukaiselle tasolle,                       nen kysymys. Valtion osuuden maksamisen
6842:            kojeiden ja laitteiden hankkimiseksi       kannalta kysymys on asioiden priorisoinnista,
6843:         erilaisia vaativia hoitotoimenpiteitä var-    josta siitäkin aloitteen tekee kuntainliitto.
6844:         ten, ja                                       HYKS:in alueellisen suunnitelman mukaan
6845:            henkilökunnan riittävän määrän ta-         Lastenklinikan G-rakennusta saneerataan par-
6846:         kaamiseksi, jotta lapset saisivat parhaan     aikaa. D- ja C-rakennukset ovat korjausvuo-
6847:         mahdollisen hoidon?                           rossa vuonna 1994. Vuonna 1991 Lastenklini-
6848:                                                       kalle hankitaan uusi angiografialaitteisto.
6849:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Näiden merkittävien hankkeiden ohella huo-
6850: vasti seuraavaa:                                      mattava osa hankkeista ja hankinnoista voi-
6851:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan          daan toteuttaa normaaleina käyttökustannuk-
6852: (HYKS) Lastenklinikan ongelmana on ensisi-            sina ilman, että niitä eritellään alueellisessa
6853: jaisesti hoitohenkilökuntapula. Klinikan nykyi-       suunnitelmassa.
6854: nen laitekanta ja tilat voisivat olla paremmat,          Lastenklinikalla tapahtunutta kehitystä ku-
6855: mutta eivät sellaisenaan ole este palveluiden         vaa hyvin seuraava lukusarja:
6856: täysimittaiselle tuottamiselle.
6857:                                   1983      1984      1985     1986     1987     1988     1989      1990
6858: Laite- ja
6859: kalustohankinta Mmk       00       1,2       1,2       1,5      1,6      2,9      3,0      1,8     3,2x)
6860: Lisävirkojen
6861: perustaminen .............          2          2       11                  3        8       18
6862: x) esitys liittovaltuustolle
6863: 
6864:    Lastenklinikan ongelmat kulminoituvat hoi-          7. 3.1990 toimikunnan määrä ten sen selvi ttä-
6865: tohenkilöstöpulaan vaativissa ja raskaissa työ-        mään terveydenhoitoalan hoitohenkilöstön an-
6866: tehtävissä ja ovat johtaneet eräiden toimintojen       siotasoja ja kehitystä sekä tekemään ehdotuk-
6867: rajoittamiseen.                                        sia hoitohenkilöstön työ- ja asunto-olojen sekä
6868:    Hallitus on 7.2.1990 iltakoulussaan käsitellyt      koulutuksen kehittämisestä. Tämän lisäksi so-
6869: terveydenhoitohenkilökuntapulan poistamista            siaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetus-
6870: ja päättänyt tarvittavista jatkotoimenpiteistä.        ministeriön, työministeriön, työmarkkinaosa-
6871: 1.3.1990 voimaan tulleella tulopoliittisella rat-      puolten, kunnallisten keskusjärjestöjen sekä
6872: kaisulla korjataan terveydenhoitohenkilökun-           sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa selvit-
6873: nan palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja luodaan           tää muut mahdolliset keinot työvoimatilanteen
6874: palkkausjärjestelmä, joka ottaa huomioon työ-          korjaamiseksi.
6875: tehtävät, työtehtävien vaativuuden ja vastuun             Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Las-
6876: sekä työn raskauden. Osana tulopoliittista rat-        tenklinikka vastaa suurimmalta osalta lasten
6877: kaisua sosiaali- ja terveysministeriö asetti           erityistason erikoissairaanhoidosta maassam-
6878: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 38
6879: 
6880: me. Koska pääkaupunkiseudun työvoimapula            että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
6881: olennaisesti haittaa tätä toimintaa, saattaa jat-   Lastenklinikan velvoitteita vähennetään ja jae-
6882: kossa olla perusteltua harkita yliopistosairaa-     taan nykyistä enemmän muille yliopistollisille
6883: loiden keskeisen työnjaon tarkistamista siten,      sairaaloille.
6884: 
6885:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
6886: 
6887:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
6888:                                           1990 vp. -   KK n:o 38                                      5
6889: 
6890: 
6891: 
6892: 
6893:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6894: 
6895:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Angående upprätthållandet av beståndet av
6896: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             apparatur och byggnader vid HUCS och dess
6897: av den 9 februari 1990 tili vederbörande med-           klinik för barnsjukdomar beslutar kommunal-
6898: lem av statsrådet översänt avskrift av följande         förbundet. Inom HUCS har förbundsstyrelsen
6899: av riksdagsman Almgren m.fl. undertecknade              klart prioriterat behoven inom Kliniken för
6900: spörsmål nr 38:                                         barnsjukdomar. Om den nuvarande finansie-
6901:                                                         ringen inte är tillräcklig för ändamålet, ankom-
6902:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6903:                                                         mer det på förbundsstyrelsen att besluta om
6904:         vidta för att Barnklinikens byggnad
6905:                                                         ytterligare finansiering.
6906:         snabbt skall försättas i ett i medicinskt
6907:                                                            Vad finansieringen beträffar är förnyandet
6908:         avseende tidsenligt skick,
6909:                                                         av Barnklinikens apparatur och reparationen
6910:            för att apparater och anordningar för
6911:                                                         av dess byggnader i första hand en kommunal
6912:         olika krävande vårdåtgärder skall an-
6913:                                                         fråga. Vad betalningen av statens andel beträf-
6914:         skaffas och
6915:                                                         far är det en fråga om prioriteringar av
6916:            för att en tillräckligt stor personai
6917:                                                         ärendena, och också i detta fall tas initiativet
6918:         skall garanteras, så att barnen kan
6919:                                                         av kommunalförbundet. Enligt den regionala
6920:         erhålla bästa möjliga vård?
6921:                                                         planen för HUCS saneras som bäst Barnklini-
6922:                                                         kens G-byggnad. D- och C-byggnaderna står i
6923:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
6924:                                                         tur att saneras år 1994. År 1991 anskaffas tili
6925: samt anföra följande:
6926:                                                         Barnkliniken ny angiografiapparatur. Utöver
6927:    Problemet när det gäller Helsingfors univer-         dessa betydande anskaffningar kan en stor del
6928: sitets centralsjukhus (HUCS) klinik för barn-           av projekten och anskaffningarna förverkligas
6929: sjukdomar är i första hand bristen på vårdper-          som normala driftskostnader utan att de diffe-
6930: sonal. Klinikens nuvarande bestånd av appa-             rentieras i den regiona1a planen.
6931: ratur och dess utrymmen kunde vara bättre,                 Utvecklingen inom barnkliniken framgår
6932: men de utgör inte som sådana något hinder för           tydligt av följande talserie
6933: en fullständig produktion av tjänster.
6934: 
6935:                                    1983      1984      1985    1986     1987      1988     1989     1990
6936: Anskaffning av apparater
6937: och    andra inventarier
6938: Mmk......................           1,2          1,2    1,5      1,6     2,9       3,0      1,8
6939: Inrättande av nya
6940: ~~ä~~~e~~iäii;;i;;g. tiii .rÖ~b~ndsfull~äktige
6941:                                                   2     11                 3        8       18
6942: 
6943: 
6944:    Barnklinikens problem kulminerar i bristen           samt hur tunga de är. Social- och hälsovårds-
6945: på vårdpersonal i krävande och tunga arbets-            ministeriet har som en del av den inkomstpo-
6946: uppgifter och har lett tili en begränsning av           litiska uppgörelsen den 7 mars 1990 tillsatt en
6947: vissa funktioner.                                       kommission, vars uppgift är att för hälso-
6948:    Regeringen behandlade i sin aftonskola               vårdsbranschens del utreda vårdpersonalens
6949: 7.2.1990 frågan om eliminering av bristen på            förtjänstnivåer och utveckling samt att uppgöra
6950: vårdpersonal inom hälsovården och beslöt om             förslag beträffande utvecklandet av vårdperso-
6951: erforderliga fortsatta åtgärder. Genom den              nalens arbets- och bostadsförhållanden samt
6952: inkomstpolitiska uppgörelsen, som trädde i              dess utbildning. Därjämte utreder social- och
6953: kraft 1.3.1990, avhjälps eftersläpningen i häl-         hälsovårdsministeriet i samarbete med under-
6954: sovårdspersonalens löner och skapas ett avlö-           visningsministeriet, arbetsministeriet, arbets-
6955: ningssystem som beaktar arbetsuppgifterna, de           marknadsparterna, de kommunala centralorga-
6956: krav som de ställer och det ansvar de medför            nisationerna samt sjukhusen och hälsovårds-
6957: 6                                   1990 vp. -    KK n:o 38
6958: 
6959: centralerna ovnga möjligheter att avhjälpa        ningen vara motiverat att överväga en justering
6960: arbetskraftssi tua ti onen.                       av arbetsfördelningen mellan universitetssjuk-
6961:   Kliniken för barnsjukdomar vid Helsingfors      husen så att Kliniken för barnsjukdomar vid
6962: universitets centralsjukhus svarar för största    Helsingfors universitets centralsjukhus får färre
6963: delen för specialsjukvården på specialnivå för    förpliktelser och att förpliktelserna i större
6964: barn i vårt land. Eftersom bristen på arbets-     utsträckning än för närvarande fördelas på
6965: kraft i huvudstadsregionen utgör ett väsentligt   andra universitetssjukhus.
6966: men för denna verksamhet, kan det i fortsätt-
6967: 
6968:     Helsingfors den 13 mars 1990
6969: 
6970:                                               Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
6971:                                                1990 vp.
6972: 
6973: Skriftligt spörsmål nr 39
6974: 
6975: 
6976: 
6977: 
6978:                                   Donner: Om ökade konstanskaffningar tili offentliga byggnader
6979: 
6980: 
6981:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6982: 
6983:    Statens anslag för inköp av konst tili offent-    ekonomiska situationen just då inte gav möj-
6984: liga byggnader var under det gångna året             lighet för att konstinköpen skulle vara mellan
6985: enbart 0,2 % av statens totala anslag för            1-2% av byggnadskostnaderna. Men utskot-
6986: byggnadsverksamhet under året. Situationen är        tet påpekade vidare att det vid planeringen av
6987: idag den att endast de viktigaste byggnaderna        byggnaderna är viktigt att man ser tili att det
6988: kommer i åtnjutande av konstanslagen. Antalet        senare är möjligt att förse byggnaderna med
6989: offentliga byggnader där konstverk bör finnas        konstverk. Med dessa motiveringar förkastades
6990: kunde med fördel utvidgas tili också mindre          motionerna.
6991: statliga inrättningar så som skolor, fängelser,          Det ovan relaterade visar att det redan för
6992: distriktskontor etc.                                 ett halvt sekel sedan fanns en vilja att satsa på
6993:    En nordisk jämförelse visar att de finländska     konstverk i samband med offentliga byggnader
6994: anslagen för konstinköp är på en blygsam nivå.       trots nationalekonomiska svårigheter.
6995: Ecempelvis i Sverige tillämpas en s.k. 1 pro-            Då landets ekonomiska situation nu är en
6996: centsregel, dvs. konstinköpen utgör 1 procent        helt annan än för 40-50 år sedan är det med
6997: av byggnadsanslagen.                                 beaktande av tidigare beslut, men även ur en
6998:    1 ett historiskt perspektiv kan det konstateras   rent konstnärlig och arkitektonisk synvinkel
6999: att statens inställning tili offentliga konstinköp   motiverat att öka anslaget för inköp av konst
7000: varit positiv. Redan 1938, då landets ekono-         tili offentliga byggnader. Målsättningen bör
7001: miska situation inte var lika god som 1990           vara att inom de närmaste åren nå en nivå där
7002: konstaterade regeringen i budgetförslaget för        1 procent av de offentliga byggkostnaderna
7003:  1939 att högst 1 procent av anslagen för            anslås för konstinköp.
7004: byggnadsanslagen fick användas för konstnär-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
7005: lig utsmyckning. Undervisningsministeriet upp-       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
7006: manade därefter de myndigheter som handhade          föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
7007: byggandet att reservera anslag för detta ända-       rådet ställa följande spörsmål:
7008: mål. Kriget omintetgjorde emellertid detta.
7009: Något som riksdagens kulturutskott drygt tio                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7010: år senare beklagade. 1 sitt svar på tvenne                  vidta för att anslagen för inköp av
7011: hemställningsmotioner om införandet av en                   konst tili offentliga byggnader på års-
7012: viss procentsats för konstinköpen, konstaterar              nivå uppgår tili 1 procent av de statliga
7013:  utskottet förutom det ovan sagda att den                   anslagen för byggnadsverksamhet?
7014: 
7015:      Helsingfors den 6 februari 1990
7016: 
7017:                                             Jörn Donner
7018: 
7019: 
7020: 
7021: 
7022: 200070S
7023: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 39
7024: 
7025: Kirjallinen kysymys n:o 39                                                                   Suomennos
7026: 
7027: 
7028: 
7029: 
7030:                                  Donner: Julkisten rakennusten taidehankintojen lisäämisestä
7031: 
7032: 
7033:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7034: 
7035:    Valtion määrärahat taiteen hankkimiseen          notun lisäksi, ettei taloudellinen tilanne juuri
7036: julkisiin rakennuksiin olivat viime vuonna ai-      tuolloin antanut mahdollisuutta siihen, että
7037: noastaan 0,2 % valtion kaikkiaan vuoden ai-         taidehankinnat olisivat olleet 1-2% raken-
7038: kana rakennustoimintaan käyttämistä määrä-          nuskustannuksista. Valiokunta totesi kuitenkin
7039: rahoista. Nykyisessä tilanteessa ainoastaan tär-    edelleen rakennusten suunnittelussa olevan tär-
7040: keimmät rakennukset pääsevät nauttimaan tai-        keää, että rakennuksiin voidaan myöhemmin
7041: demäärärahoista. Sellaisten julkisten rakennus-     sijoittaa taideteoksia. Tällaisilla perusteilla
7042: ten määrää, joissa tulisi olla taideteoksia, voi-   aloitteet hylättiin.
7043: taisiin hyvin laajentaa myös pienempiin valtion        Edellä sanottu osoittaa, että jo puoli vuosi-
7044: laitoksiin, kuten kouluihin, vankiloihin, piiri-    sataa sitten oli tahtoa panostaa taideteosten
7045: toimistoihin jne.                                   saamiseksi julkisiin rakennuksiin kansantalou-
7046:    Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa taide-      dellisista vaikeuksista huolimatta.
7047: hankintoihin käytettävät määrärahat ovat vaa-          Kun maan taloudellinen tilanne on täysin
7048: timattomalla tasolla. Esimerkiksi Ruotsissa so-     toinen kuin 40-50 vuotta sitten, aikaisemmat
7049: velletaan ns. 1 %:n sääntöä, mikä tarkoittaa        päätökset huomioon ottaen sekä myös puh-
7050:                                                                                          1
7051: taidehankintojen muodostavan yhden prosen-          taasti taiteellisesta ja arkkitehtonisesta näkö-
7052: tin rakennusmäärärahoista.                          kulmasta on perusteltua lisätä määrärahaa
7053:    Historiallisessa katsannossa voidaan todeta,     taiteen hankkimiseksi julkisiin rakennuksiin.
7054: että valtion suhtautuminen julkisiin taidehan-      Tavoitteena tulee olla saavuttaa lähimpien vuo-
7055: kintoihin on ollut myönteistä. Jo vuonna 1938,      sien aikana taso, jossa 1 % julkisista rakennus-
7056: jolloin maan talouden tilanne ei ollut yhtä hyvä    kustannuksista osoitetaan taiteen hankintaan.
7057: kuin vuonna 1990, hallitus totesi vuoden 1939          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7058: budjettiehdotuksessaan, että enintään 1 % ra-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7059: kennusmäärärahoista saataisiin käyttää taiteel-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7060: liseen koristeluun. Opetusministeriö kehotti tä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7061: män jälkeen rakentamisesta vastaavia viran-
7062: omaisia varaamaan määrärahan tähän tarkoi-
7063: tukseen. Sota teki kuitenkin tämän tyhjäksi.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7064: Tätä seikkaa eduskunnan sivistysvaliokunta                 ryhtyä nostaakseen julkisiin rakennuk-
7065: runsaat 10 vuotta myöhemmin valitteli. Vas-                siin hankittavan taiteen määrärahoja
7066: tauksessaan kahteen toivomusaloitteeseen, jot-             vuositasolla yhteen prosenttiin raken-
7067: ka koskivat tietyn prosenttimäärän varaamista              nustoimintaan käytettävistä valtion
7068: taidehankintoihin, valiokunta totesi edellä sa-            määrärahoista?
7069:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
7070: 
7071:                                            Jörn Donner
7072:                                     1990 vp. -    KK n:o 39                                       3
7073: 
7074: 
7075: 
7076: 
7077:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    siin taidehankintoihin 4 400 000 markkaa. Kun
7079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vastaavat määrärahat vuoden 1989 tulo- ja
7080: olette 6 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         menoarviossa olivat 2 500 000 markkaa ja
7081: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      1 250 000 markkaa eli yhteensä 3 750 000
7082: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     markkaa, oli määrärahojen kasvu noin 17 %.
7083: edustaja Jörn Donnerin näin kuuluvasta kirjal-    Kun opetusministeriön hallinnonalan määrära-
7084: lisesta kysymyksestä n:o 39:                      hojen kasvu kokonaisuutena oli 10 %, voidaan
7085:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    todeta taidehankintamäärärahojen kasvaneen
7086:                                                   selvästi yli keskimääräisen kasvun.
7087:        ryhtyä nostaakseen julkisiin rakennuk-
7088:                                                      Opetusministeriön mielestä julkiset taidehan-
7089:        siin hankittavan taiteen määrärahoja
7090:                                                   kinnat ovat tärkeä osa maahamme luotua
7091:        vuositasolla yhteen prosenttiin raken-
7092:                                                   taiteilijoiden työskentelyedellytysten tukijärjes-
7093:        nustoimintaan käytettävistä valtion
7094:                                                   telmää. Taidekasvatuksellisista syistä ja kuva-
7095:        määrärahoista?
7096:                                                   taiteen tunnetuksi tekemisen kannalta on myös
7097:                                                   tärkeää, että julkisissa tiloissa on kävijöiden
7098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
7099:                                                   nähtävillä tasokkaita taideteoksia. Tukijärjes-
7100: taen seuraavaa:                                   telmien edelleen kehittämisessä julkisten taide-
7101:    Valtion tulo- ja menoarvion momentin           hankintamäärärahojen kasvattaminen myös tu-
7102: 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-   levaisuudessa onkin eräs painopistealue. Ope-
7103: tovarat taiteen tukemiseen) käyttösuunnitel-      tusministeriön mielestä ei prosentuaalisten ta-
7104: massa on kuluvana vuonna osoitettu 2 800 000      voitteiden asettaminen ole tässä vaiheessa tar-
7105: markkaa taideteosten hankkimiseen julkisiin       koituksenmukaista, vaan määrärahoja pyritään
7106: rakennuksiin sekä 1 600 000 markkaa Suomen        kasvattamaan veikkauksen ja raha-arpajaisten
7107: taideakatemian säätiön hallinnassa olevien val-   voittovarojen puitteissa ottaen huomioon myös
7108: tion taidekokoelmien täydentämiseen. Täten        muut taiteen edistäruistarpeet
7109: kuluvana vuonna on yhteensä käytössä julki-
7110:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
7111: 
7112:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
7113: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 39
7114: 
7115: 
7116: 
7117: 
7118:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7119:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        motsvarande anslag i statsbudgeten 1989 var
7120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        2 500 000 mark respektive 1 250 000 mark, dvs.
7121: av den 6 februari 1990 tili vederbörande med-      sammanlagt 3 750 000 mark var anslagsökning-
7122: lem av statsrådet översänt en avskrift av          en ca 17 procent. Eftersom anslagsökningen på
7123: följande av riksdagsman Jörn Donner under-         undervisningsministeriets förvaltningsområde
7124: tecknade spörsmål nr 39:                           var 10 procent, kan det konstateras att ökning-
7125:                                                    en för konstanskaffning klart översteg den
7126:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7127:                                                    genomsni ttliga.
7128:        vidta för att anslagen för inköp av
7129:                                                       Enligt undervisningsministeriets uppfattning
7130:        konst tili offentliga byggnader på års-
7131:        nivå uppgår tili 1 procent av de statliga   utgör offentlig anskaffning av konst en viktig
7132:                                                    del av det system som syftar tili att stödja
7133:        anslagen för byggnadsverksamhet?
7134:                                                    arbetsbetingelserna för konstnärerna i vårt
7135:                                                    land. Med tanke på konstfostran och en ökad
7136:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
7137: följande:                                          kännedom om bildkonst är det även viktigt att
7138:                                                    konstverk på hög nivå ställs ut för besökare i
7139:   I dispositionsplanen för moment 29.90.52         offentliga lokaler. När stödsystemen ytterligare
7140: (Tippnings- och lotterivinstmedel för främjande    utvecklas är ökade anslag för offentlig anskaff-
7141: av konsten) i statsbudgeten har 2 800 000 mark     ning av konst ett tyngdpunktsområde även
7142: anvisats för anskaffning av konstverk tili of-     framdeles. Undervisningsminsteriet är av den
7143: fentliga byggnader samt 1 600 000 mark för         åsikten att en procentuell målsättning inte är
7144: komplettering av statens samlingar, som för-       ändamålsenlig i detta skede, utan anslagen bör
7145: valtas av Finlands konstakademi. Sålunda står      ökas inom ramen för vinstmedlen från tippning
7146: detta år sammanlagt 4 400 000 mark tili förfo-     och penninglotterier, genom att man även
7147: gande för offentlig anskaffning av konst. Då       beaktar övriga behov att främja konsten.
7148:     Helsingfors den 16 mars 1990
7149: 
7150:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
7151:                                                 1990 vp.
7152: 
7153: Kirjallinen kysymys n:o 40
7154: 
7155: 
7156: 
7157: 
7158:                                    Perho ym.: Puutarha- ja vihannestuotteiden tuontia koskevien
7159:                                        määräysten muuttamisesta
7160: 
7161: 
7162:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7163: 
7164:    Pyrkimys entistä terveempään ja kevyem-            kauspäivän. Tämä torjuisi erehtymisen vaaran
7165: pään ruokavalioon on viime vuosina lisäänty-          silloin, kun kotimaista ja ulkomaista samaa
7166: nyt. Se on kasvattanut puutarha- ja vihannes-         tuotetta on rinnakkain kaupan. Kuluttaja voisi
7167: tuotteiden kulutusta. Niiden omavaraisuusaste         tällöin tehdä ostovalintansa selkeiden perustie-
7168: on kuitenkin vain noin 80 prosenttia, minkä           tojen pohjalta.
7169: johdosta tuonti on runsasta ja edelleen lisään-          Tärkeä toimenpide olisi tuontituotteille ase-
7170: tymään päin.                                          tettavien rajojen määrääminen kotimaisten
7171:    Suomalaisten tuotteiden laatu on tunnetusti        vaatimusten mukaisiksi, mikäli torjunta-aine-
7172: hyvä. Siihen vaikuttavat tuottajien korkea am-        ja jäämäpitoisuuksissa kaikesta huolimatta olisi
7173: mattitaito ja ilmastomme puhtaus verrattuina          suostuttava tekemään muutoksia käytävissä
7174: Euroopan muiden osien olosuhteisiin. Tärkeä-          neuvotteluissa.
7175: nä tekijänä on lisäksi erittäin tiukka torjunta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7176: ainesäännöstö ja viljelijöiden vähäinen näiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7177: aineiden käyttö.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7178:    Mikäli käynnissä olevat integraationeuvotte-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7179: lut johtavat tuontisuojan heikentämiseen siten,
7180: että ulkomaisten puutarha- ja vihannestuottei-                  Aikooko Hallitus muuttaa puutarha-
7181: den osuus nousee, tulevat kuluttajien saarnat                ja vihannestuotteiden kauppaa koskevia
7182:  vierasainemäärät nousemaan. Näin voidaan                    säädöksiä siten, että niissä olisi aina
7183: olettaa, koska Suomen viranomaisten hyväksy-                 merkittyinä alkuperämaa ja pakkaus-
7184: mä torjunta-ainevalikoima on lukumäärältään-                 päivä, ja
7185:  kin vain vähäinen murto-osa EY-maiden vas-                     tuleeko Hallitus toimimaan niin, että
7186:  taavasta, joka tuntee jopa DDT-valmisteetkin.               niitä tuotaessa säilytetään myös tulevai-
7187:     Kuluttajien suojelemiseksi liiallisilta torjun-          suudessa torjunta-ainevalikoimassa ja
7188:  ta-ainemääriltä olisikin saatava aikaan sään-               jäämäpitoisuuksissa nykyiset kotimaiset
7189:  nöstö, joka veivoittaisi merkitsemään kulutta-              vaatimuksemme?
7190: japakkauksiin tuotteen alkuperämaan ja pak-
7191:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7192: 
7193:           Heikki Perho                   Ensio Laine                      Risto Ahonen
7194:           Sauli Hautala                  Liisa Hilpelä                    Tapio Holvitie
7195:           Anna-Liisa Jokinen             Virpa Puisto                     Heli Astala
7196:           Jukka Roos                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa          Sauli Niinistö
7197:                                          Taisto Tähkämaa
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202: 200070S
7203: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 40
7204: 
7205: 
7206: 
7207: 
7208:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7209:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja hedelmiin tarvitsisi tehdä. Asetusehdotus ei
7210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      koske irtomyynnissä olevia elintarvikkeita.
7211: olette 13 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            Kansainvälisten (Yhdistyneiden Kansakun-
7212: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tien Euroopan talouskomissio ECE) suositus-
7213: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ten mukaan tuoreiden kasvisten ja hedelmien
7214: edustaja Perhon ym. kirjallisesta kysymyksestä     kuljetuspakkauksiin tulee aina merkitä alkupe-
7215: n:o 40:                                            rämaa. Pakkauspäivän merkitsemistä sen sijaan
7216:                                                    ei edellytetä. Myös kasvisten laatutyöryhmän
7217:           Aikooko Hallitus muuttaa puutarha-       mietinnössä (työryhmämietintö KTM 1988)
7218:        ja vihanTiestuotteiden kauppaa koskevia
7219:                                                    esitettiin, että pakkauksesta tai esitteestä tulisi
7220:        säädöksiä siten, että niissä olisi aina
7221:                                                    käydä ilmi kasvisten alkuperämaa, jos on syytä
7222:        merkittyinä alkuperämaa ja pakkaus-         olettaa, että ilmoituksen puuttuminen saattaa
7223:        päivä, ja
7224:                                                    johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen alkuperän
7225:           tuleeko Hallitus toimimaan niin, että    suhteen. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee
7226:        niitä tuotaessa säilytetään myös tulevai-
7227:                                                    pakkausmerkintäehdotuksesta saamiensa lau-
7228:        suudessa torjunta-ainevalikoimassa ja
7229:                                                    suntojen pohjalta harkitsemaan, tulisiko alku-
7230:        jäämäpitoisuuksissa nykyiset kotimaiset     perämaan merkitsemistä jajtai päiväysmerkin-
7231:        vaatimuksemme?
7232:                                                    tää edellyttää myös tuoreiden puutarha- ja
7233:                                                    vihannestuotteiden irtomyynnissä.
7234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
7235:                                                       Suomen nykyisiä jäämärajoja (vierasainease-
7236: taen seuraavaa:
7237:                                                    tus 393/87) laadittaessa on otettu huomioon
7238:    Elintarvikeasetuksen mukaan tulee pakattu-      EY:n vastaavien direktiivien raja-arvot. Voi-
7239: na kuluttajalle myytävien tuoreitten kasvisten     daan todeta, että EY:n vierasainenormit ovat
7240: ja hedelmien päällyksessä olla merkittynä mm.      pääsääntöisesti tiukempia kuin esim. kansain-
7241: alkuperämaa (valmistusmaa). Sen sijaan pak-        välisen Codex Alimentarius -neuvoston suosit-
7242: kausajankohdan merkitsemistä ei yleensä edel-      telemat raja-arvot. Tällä hetkellä EY:n vieras-
7243: lytetä. Kasvisten ja hedelmien irtomyynnin         aineita koskevat direktiivit ovat voimakkaan
7244: yhteydessä näitä tietoja ei tarvitse ilmoittaa.    kehitystyön kohteena. Asiasta saatujen ennak-
7245:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on val-      kotietojen perusteella näyttäisi siltä, ettei EY:n
7246: misteltu ehdotus pakkausmerkintäasetukseksi.       vierasainenormituksen taso tulisi laskemaan.
7247: Sen mukaan pakattujen elintarvikkeiden pääl-       Suomessa tullaan seuraamaan tilanteen kehit-
7248: lykseen tulee aina merkitä mm. alkuperämaa.        tymistä ja pyritään myös jatkossa jäämärajoja
7249: Sen sijaan pakkauspäivää tahi muuta päiväys-       määrättäessä varmistamaan, ettei suomalaisen
7250: merkintää ei pakattuihin tuoreisiin kasviksiin     kuluttajan turvallisuus kärsi.
7251: 
7252:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990
7253: 
7254:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
7255:                                        1990 vp. -     KK n:o 40                                       3
7256: 
7257: 
7258: 
7259: 
7260:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7261: 
7262:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt internationella rekommendationer
7263: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           (Förenta Nationernas ekonomiska kommission
7264: av den 13 februari 1990 tili vederbörande             för Europa ECE) skall ursprungslandet alltid
7265: medlem av statsrådet översänt avskrift av             anges på transportförpackningarna för färska
7266: följande av riksdagsman Perho m.fl. underteck-        vegetabilier och frukter. Däremot förutsätts
7267: nade spörsmål nr 40:                                  inte att förpackningsdagen skall anges. Också
7268:                                                       i det betänkande som arbetsgruppen för vege-
7269:          Har Regeringen för avsikt att ändra
7270:                                                       tabiliekvaliteten avlåtit (arbetsgruppsbetänkan-
7271:        de stadganden som gäller för handeln
7272:                                                       de HIM 1988) föreslogs att det av förpack-
7273:        med trädgårds- och grönsaksprodukter
7274:                                                       ningen eller en broschyr skall framgå vilket
7275:        så att på dem alltid skall antecknas           land vegetabilierna kommer ifrån om det finns
7276:        ursprungsland och förpackningsdatum            skäl att anta att konsumenten kan vilseledas i
7277:        och                                            fråga om produktens ursprung om dylik upp-
7278:          kommer Regeringen att verka så att
7279:                                                       lysning saknas. På basis av de utlåtanden
7280:        de nuvarande inhemska kraven i fråga
7281:                                                       handels- och industriministeriet får över för-
7282:        om utbudet på bekämpningsmedel och             slaget tili förordning om förpackningsanteck-
7283:        resthalter av dessa kommer att kvarstå         ningar kommer ministeriet att överväga om
7284:        också i framtiden vid importen av ovan
7285:                                                       det borde förutsättas att ursprungslandet skall
7286:        nämnda produkter?
7287:                                                       anges och/eller datum antecknas också på
7288:                                                       fårska trädgårds- och grönsaksprodukter som
7289:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7290:                                                       säljs i Iösvikt.
7291: samt anföra följande:                                    Då de nuvarande finska restgränserna utar-
7292:    Enligt Iivsmedelsförordningen skall det på         betades (förordningen om främmande ämnen i
7293: höljet tili färska vegetabilier och frukter som       livsmedel 393/87) beaktades gränsvärdena i
7294: säljs förpackade åt konsumenten finnas en             EG:s motsvarande direktiv. Det kan konstate-
7295: anteckning om bl.a. ursprungsland (tillverk-          ras att EG:s normer om främmande ämnen i
7296: ningsland). Däremot förutsätts i allmänhet inte       regel är strängare än t.ex. de gränsvärden som
7297: att förpackningstidpunkten skall antecknas. 1         det internationella Codex Alimentarius-rådet
7298: samband med försäljningen av vegetabilier och         rekommenderar. I detta nu är EG:s direktiv
7299: frukter i lösvikt behöver dessa uppgifter inte        om främmande ämnen föremål för ett kraftigt
7300: meddelas.                                             utvecklingsarbete. På basis av de förhandsupp-
7301:    Vid handels- och industriministeriet har ett       gifter som erhållits i saken verkar det som om
7302: förslag tili förordning om förpackningsanteck-        nivån på EG:s normering av främmande äm-
7303: ningar beretts. Enligt detta skall bl.a. ursprungs-   nen inte kommer att sjunka. Här i Finland
7304: Iandet alltid antecknas på livsmedlens hölje.         följer man med hur situationen utvecklar sig
7305: Däremot behöver förpackningsdagen eller nå-           och försöker också i fortsättningen då rest-
7306: got annat datum inte antecknas på förpackade          gränserna fastställs försäkra sig om att den
7307: färska vegetabilier och frukter. Förslaget tili       finska konsumenten inte blir lidande i fråga
7308: förordning gäller inte livsmedel som säljs i          om säkerheten.
7309: lösvikt.
7310:      Helsingfors den 8 mars 1990
7311: 
7312:                                                                          Minister Pertti Salolainen
7313:                                                  1990 vp.
7314: 
7315: Kirjallinen kysymys n:o 41
7316: 
7317: 
7318: 
7319: 
7320:                                    Pystynen ym.: Nordpian-instituutin toiminnan turvaamisesta
7321: 
7322: 
7323:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7324: 
7325:    Tukholmassa sijaitseva yhteiskuntasuunnitte-        seurataan opetusta Tukholmassa ja tehdään
7326: lun pohjoismainen instituutti (Nordplan) on yli        lyhyitä ekskursioita muihin pohjoismaihin.
7327: 20 vuotta kestäneen toimintansa aikana tarjon-         Kolmas kuukauden jakso on nk. kenttäjakso,
7328: nut jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuu-            jolloin opiskellaan vuorotellen eri pohjoismais-
7329: den suomalaisille suunnittelijoille.                   sa: 1988 oli kohteena Färsaaret, 1989 Bergsla-
7330:    Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti ins-        gen Ruotsissa ja 1990 Aalborg Tanskassa.
7331: tituutin v. 1968. Tällöin nähtiin pohjoismaiden        Vuoden 1990 kurssille osallistuu 15 suomalais-
7332: yhteinen koulutus tarpeelliseksi kansallisen           ta, joista seitsemän on arkkitehtejä ja toinen
7333: koulutuksen lisäksi. Nordpian sai yliopiston           puoli lähinnä yhteiskuntatieteilijöitä ja insinöö-
7334: statuksen. Instituutin professorit valitaan ruot-      rejä.
7335: salaisten yliopistojen sääntöjen mukaan.                  Nordpian on koko toimintansa ajan harjoit-
7336: Nordplanissa voikin suorittaa tohtorintutkin-          tanut myös tutkijakoulutusta. 1970-luvun lop-
7337: non.                                                   pupuolelta lähtien, jolloin väittely on tullut
7338:     Instituutin toiminta rahoitetaan normaalien        siellä mahdolliseksi, on 10 henkilöä suorittanut
7339: pohjoismaisten instituuttien käytännön mukai-          tohtorintutkinnon. Vuonna 1989 väitteli kaksi
7340: sesti. Näin ollen Ruotsi maksaa noin 40 %,             suomalaista Nordplanin tutkijaa tohtoreiksi.
7341: Norja, Tanska ja Suomi maksavat kukin noin                Nordplanissa harjoitettu tutkimustoiminta
7342: 20% ja Islanti yhden prosentin.                        on ollut vireää ja monipuolista. Monet tutki-
7343:     Nordplania johtaa hallitus, jonka jäsenet          mushankkeet ovat onnistuneet hyvin yhdistä-
7344: ovat kaikista pohjoismaista. Instituutissa on          mään kaupunki- ja aluetutkimusta yhteiskun-
7345: noin 30 työntekijää, kolme professoria ja kaksi        tatieteelliseen tutkimukseen.
7346: apulaisprofessoria. Professuurien opetusalat              Nordplanin julkaisutoiminta on ollut myös
7347: ovat fyysinen suunnittelu, kommunikaatiotek-           merkittävää. Laitoksen omat sarjat ovat va-
7348:  niikka, talousmaantiede; toinen apulaisprofes-        kiintuneet tärkeiksi pohjoismaisiksi keskustelu-
7349: suuri on sosiologiassa ja toinen yhteiskunta-          kanaviksi.
7350: suunnittelun täydennyskoulutuksessa.                      Nordplania on pidettävä onnistuneena poh-
7351:     Nordpian keskittyi aluksi pelkästään fyysisen      joismaisena hankkeena. Suomalaisten kiinnos-
7352: suunnittelun koulutukseen. Myöhemmin aihe-             tus laitosta ja siellä opiskelua kohtaan on
7353:  piiri laajeni koskemaan kaikkea yhteiskunnassa        jatkuvasti     kasvanut.     Ympäristöministeriö
7354:  tapahtuvaa suunnittelua.                              myöntää nykyään stipendin koulutukseen vali-
7355:     Nordpian on järjestänyt 20 vuoden ajan             tuille, ja tämä helpottaa taloudellisesti lähtöä
7356:  vuosittain kolme kuukautta kestävän jatko- ja         Ruotsiin.
7357:  täydennyskoulutuskurssin yhteiskuntasuunnit-             Pohjoismaiset kontaktit, joita kurssilaiset
7358:  telussa. Tälle kurssille otetaan 50 osanottajaa       ovat solmineet, jatkuvat vuosia ja kurssitapaa-
7359:  kaikista pohjoismaista. Heistä noin puolet on         misia on vuosittain. Kurssin käyneet pystyvät
7360:  suunnittelun parissa toimivia arkkitehtejä ja         rikastuttamaan työtään hyvillä pohjoismaisilla
7361:  insinöörejä ja toinen puoli yhteiskuntatieteili-      kontakteilla. Yhteiskuntamme ovat lisäksi niin
7362: jöitä, juristeja, maantieteilijäitä ja humanisteja.    lähellä toisiaan, että vertailut ovat mahdollisia.
7363:     Nordplanin tärkeimmälle kurssille ovat osal-       Myös suomalaiset Nordplanin käyneet tapaa-
7364:  Iistujat tulleet yleensä julkisyhteisöjen palveluk-   vat vuosittain. Kurssilaiset säilyttävät kiinteän
7365:  sesta, kuten kuntien ja valtion palveluksesta.        kontaktin Nordpianiin myös kurssin käytyään.
7366:     Opetus järjestetään kolmessa jaksossa, joista         Vuoden 1989 lopulla kävi ilmi, että Pohjois-
7367:  kahdessa ensimmäisessä kuukauden mittaisessa          maiden ministerineuvoston alainen työryhmä
7368: 200070S
7369: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 41
7370: 
7371: on suunnitellut eräiden pohjoismaisen kulttuu-      jos toteutuu, minkä aikataulun puitteissa. Epä-
7372: ribudjetin alaisten laitosten lakkauttamista nii-   selvää on myös, aiotaanko lakkautettavien
7373: hin sidottujen määrärahojen vapauttamiseksi         laitosten lukumäärää lähivuosina lisätä.
7374: muuhun käyttöön. Nordpian-instituutti on juu-          Vallitseva epävarmuus Nordpian-instituutin
7375: ri yksi näistä lakkautettaviksi kaavailluista       tulevaisuudesta häiritsee suuresti erityisesti suo-
7376: laitoksista. Lakkautettavaksi esitetyt laitokset    malaisten yhteiskuntasuunnittelijoiden ja -tut-
7377: olivat suunnitelmien tultua julki täysin epätie-    kijoiden kannalta hyväksija tarpeelliseksi ha-
7378: toisia budjettisuunnitelmista.                      vaittua opetus- ja tutkimustöimintaa_siinä mää---
7379:    Oleellista tässä lakkauttamisasiassa on myös,    rin, että ehdoton varmuus instituutin tulevasta
7380: että Pohjoismaiden neuvostoa, jonka aloittees-      toiminnasta on saatava ensi tilassa.
7381: ta nämä laitokset aikoinaan perustettiin, ei ole       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7382: lainkaan kuultu. Pohjoismaiden neuvosto saa-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
7383: nee ottaa kantaa lakkauttamissuunnitelmiin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7384: vasta maaliskuun alussa PN:n 38. istunnon           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7385: yhteydessä Reykjavikissa. Tämä ajankohta                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7386: saattaa olla liian myöhäinen instituuttien häi-            siin, joilla turvataan Nordpian-instituu-
7387: riytymätöntä toimintaa ajatellen.                          tin toiminnan jatkuminen ja pohjois-
7388:    Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä epäselvää,           mainen jatko- ja täydennyskoulutus-
7389: toteutuuko tämä ministerineuvoston työryh-                 mahdollisuus suomalaisille suunnitteli-
7390: män suunnitelma esitetyssä laajuudessaan, ja               joille?
7391: 
7392:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7393: 
7394:          Erkki Pystynen              Pentti Lahti-Nuuttila         Riitta Uosukainen
7395:          Mirja Ryynänen              Jörn Donner                   Martti Tiuri
7396:          Tapio Holvitie              Aino Pohjanoksa               Tellervo Renko
7397:          Iiris Hacklin               Jouni Backman                 Marja-Liisa Tykkyläinen
7398:          Juho Sillanpää              Keijo Jääskeläinen            Iiro Viinanen
7399:                      Jukka Gustafsson                     Liisa Jaakonsaari
7400:                                      1990 vp. -    KK n:o 41                                       3
7401: 
7402: 
7403: 
7404: 
7405:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7406: 
7407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     joismaiset kiinteät laitokset säästäisivät 10 pro-
7408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      senttia menoistaan vuosina 1991 ja 1992. Tut-
7409: olette 13 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         kimuspuolella ehdotettiin eräiden kiinteiden
7410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       rahoitusjärjestelmien muuttamista entistä jous-
7411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tavammiksi, jotta kaikki halukkaat tutkimus-
7412: edustaja Erkki Pystysen ym. näin kuuluvasta        yhteistyöelimet voisivat hakea niitä käyttöönsä.
7413: kirjallisesta kysymyksestä n:o 41:                    Eniten keskustelua on aiheuttanut työryh-
7414:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     män ehdotus neljän kiinteän pohjoismaisen
7415:        siin, joilla turvataan Nordpian-instituu-   laitoksen yhteispohjoismaisen rahoituksen lak-
7416:        tin toiminnan jatkuminen ja pohjois-        kauttamisesta. Näihin neljään laitokseen kuu-
7417:        mainen jatko- ja täydennyskoulutus-         luu myös Tukholmassa sijaitseva Nordplan-
7418:        mahdollisuus suomalaisille suunnitteli-     instituutti.
7419:        joille?                                        Pohjoismaiden ministerineuvosto tutustui en-
7420:                                                    simmäisen kerran työryhmän raporttiin mar-
7421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         raskuussa 1989. Ministerineuvosto ei tällöin
7422: taen seuraavaa:                                    ottanut kantaa raportin yksityiskohtiin, vaan
7423:                                                    päätti lähettää sen Pohjoismaiden neuvostolle
7424:    Pohjoismaiden ministerineuvosto hyväksyi        tiedoksi ja käsittelyä varten.
7425: keväällä 1988 pohjoismaisen kulttuurialueen
7426: toimintasuunnitelman vuosille 1989-91. Toi-           Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Reykja-
7427: mintasuunnitelman tarkoituksena on pohjois-        vikissa 27.2.-2.3.1990. Kokouksen aikana oli
7428: maiden välisen kulttuuriyhteistyön elvyttämi-      todettavissa, että edellä selostettu suunnitelma
7429: nen ja tehostaminen. Samalla ministerineuvosto     sai osakseen voimakkaita reaktioita. Neuvos-
7430: päätti toimintasuunnitelman rahoittamisesta.       ton sivistysvaliokunta esitti, että kysymystä
7431: Suunnittelukauden aikana pohjoismaista kult-       käsiteltäisiin vasta vuoden 1991 istunnossa, ja
7432: tuuribudjettia pyritään korottamaan reaalisesti    toivoi ministerineuvostolta virallista esitystä
7433: 35 miljoonalla Tanskan kruunulla. Tämän li-        asiasta.
7434: säksi oli tarkoitus ottaa käyttöön taloudellisia      Ministerineuvosto päätti kokouksessaan
7435: voimavaroja, jotka saataisiin kulttuuriyhteis-     1.3.1990, että tässä tilanteessa ei tulla viemään
7436: työn voimavaroja uudelleenkohdentamalla.           kysymystä ratkaisuun.
7437:    Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamies-       Hallituksen kanta on, että suomalaisten yh-
7438: komitea asetti helmikuussa 1989 työryhmän          teiskuntasuunnittelijoiden jatko- ja täydennys-
7439: selvittämään pohjoismaisten kiinteiden laitos-     koulutusmahdollisuudet tulee turvata. Mikäli
7440: ten asemaa sekä mahdollisuuksia kohdentaa          Nordplan-instituutille ei löydy uusia rahoitus-
7441: uudelleen niihin käytettyjä taloudellisia voima-   lähteitä, hallitus katsoo, että suunnitellusta
7442: varoja. Työryhmän muistio valmistui marras-        yhteispohjoismaisen rahoituksen lakkauttami-
7443: kuussa 1989. Työryhmä esitti mm., että poh-        sesta tulee luopua.
7444: 
7445:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
7446: 
7447:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
7448: 4                                    1990 vp. -    KK n:o 41
7449: 
7450: 
7451: 
7452: 
7453:                              Till Riksdagens Herr Talman
7454:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sina utgifter under åren 1991 och 1992. Inom
7455: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        forskningen föreslogs att en del fasta finansie-
7456: av den 13 februari 1990 till vederbörande          ringssystem skulle göras mera flexibla så att
7457: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       alla intresserade organ inom samarbetet kunde
7458: fö1jande av riksdagsman Erkki Pystynen m.fl.       utnyttja dem.
7459: undertecknade spörsmål nr 41:                         Mest debatt väckte arbetsgruppens förslag
7460:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      att upphöra med den gemensamma finansie-
7461:        att trygga verksamheten vid Nordplan-       ringen av fyra fasta nordiska samarbetsorgan.
7462:        institutet och möj1igheter till fortbild-   Till dessa fyra organ hör även Nordplan-
7463:        ning och kompletterande utbildning för      institutet som verkar i Stockholm.
7464:        finländska planerare i Norden?                 Nordiska ministerrådet bekantade sig med
7465:                                                    arbetsgruppens rapport första gången i novem-
7466:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ber 1989. Härvid tog ministerrrådet inte ställ-
7467: följande:                                          ning till några detaljer i rapporten, utan beslöt
7468:                                                    att skicka den till Nordiska rådet för informa-
7469:    Våren 1988 godkände Nordiska ministerrå-        tion och vidare åtgärder.
7470: det en verksamhetsplan för den nordiska kul-
7471: turregionen under åren 1989-91. Avsikten              Nordiska rådet sammanträdde i Reykjavik
7472: med p1anen är att upp1iva och effektivera det      27.2-2.3.1990. Under mötet kunde det kon-
7473: kulturella samarbetet i Norden. Samtidigt be-      stateras att den tidigare presenterade planen
7474: slöt ministerrådet hur verksamhetsplanen skall     åstadkom kraftiga reaktioner. Rådets kulturut-
7475: finansieras. Under p1aneringsperioden försöker     skott föreslog att frågan skulle behandlas först
7476: man reellt höja den nordiska kulturbudgeten        under sessionen 1991 och fram1ade önskemål
7477: med 35 miljoner danska kronor. Dessutom var        om ett officiellt förslag i ärendet.
7478: avsikten att utnyttja de ekonomiska resurser          Ministerrådet beslöt vid sitt möte 1.3.1990
7479: som uppstår genom att man inriktar medlen          att i denna situation skulle frågan inte föras till
7480: för kultursamarbetet på nytt.                      avgörande.
7481:    Tjänstemannakommitten inom det nordiska            Regeringens ståndpunkt är att möj1igheterna
7482: kultursamarbetet tillsatte en arbetsgrupp 1989     måste tryggas till fortbildning och komplette-
7483: med uppgift att utreda ställningen vid de fasta    rande utbildning för de finländska samhälls-
7484: nordiska samarbetsorganen och möjligheterna        planerarna. Om det inte föreligger några nya
7485: att på nytt inrikta de ekonomiska resurserna       finansieringskällor i fråga om Nordplan-insti-
7486: vid dem. Arbetsgruppens promemoria färdig-         tutet, anser regeringen att man inte bör upp-
7487: ställdes i november 1989. Gruppen framkasta-       höra med den planerade Samnordiska finansie-
7488: de bl.a. att organen kunde spara 10 procent av     ringen.
7489: 
7490:     Helsingfors den 13 mars 1990
7491: 
7492:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
7493:                                                  1990 vp.
7494: 
7495: Kirjallinen kysymys n:o 42
7496: 
7497: 
7498: 
7499: 
7500:                                     Väänänen: Kirjastojen kaukopalvelutoiminnan turvaamisesta kir-
7501:                                        jeiden virkalähetysoikeuden poistuessa
7502: 
7503: 
7504:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7505: 
7506:    Kirjastot t01m1vat Suomessa periaatteella,          jos se lähetetään hänelle pakettina. Jos hän
7507: jonka mukaan julkisin varoin hankitut kirjako-         edelleen haluaa kaukopalvelun nykyisessä toi-
7508: koelmat ovat tarvittaessa kaikkien halukkaiden         mitusajassa silloin, kun kaukolainan asemesta
7509: saatavissa. Tällä tavoin taataan informaation          lähetetään jäljenne, hän joutuu maksamaan
7510: vapaus ja saatavuus. Tiedon saanti on näin             postimaksun itse, koska tieteellisten keskuskir-
7511: kansalaisten perusoikeus asuinpaikasta riippu-         jastojen määrärahoissa ei postimaksuja ole
7512: matta.                                                 huomioitu. Lähtevän ja saapuvan postin käsit-
7513:    Tieteelliset keskuskirjastot ovat vapaalähetys-     tely monimutkaistuu, mikä entisestään piden-
7514: oikeutensa perusteella voineet edellä mainit-          tää kaukolainojen toimitusaikoja ja lisää kir-
7515: tuun periaatteeseen nojautuen lähettää kokoel-         jastojen työvoimantarvetta.
7516: mistaan kaukolainoja maan eri puolille. Kau-              Virkalähetysoikeuden muutos koskiessaan
7517: kopalvelu on tieteellisten keskuskirjastojen tär-      tieteellisiä keskuskirjastoja merkitsee sitä, ettei
7518: keimpiä tehtäviä, ja kaukopalvelun asiakkaina          vain tutkijoiden vaan myös muiden kansalais-
7519: on tutkijoiden ohella opiskelijoita, ammatin-          ten tiedonsaanti vaikeutuu. Korkeakoulupaik-
7520: harjoittajia, yrityksiä ja liikelaitoksia. Näiltä ei   kakuntien ulkopuolella asuvat tiedontarvitsijat
7521: ole peritty postimaksuja kaukolainoista.               joutuvat tilanteesta kärsimään. Tieteellisille
7522:    Tieteelliset keskuskirjastot lähettävät vuosit-     keskuskirjastoille tulisi siis edelleen taata oi-
7523: tain kaukolainoina noin 200 000 nidosta. Kau-          keus lähettää kaukopalvelulähetykset 1- luokan
7524: kopalvelu onkin kirjaston käyttäjien suuresti          postissa maksutta.
7525: arvostama palvelumuoto, jonka ainoana hait-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7526: tapuolena on ollut suhteellisen pitkä toimitus-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7527: aika.                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7528:    Kun valtion laitosten virkalähetysoikeus            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7529: maaliskuun alusta 1990 muuttuu siten, että
7530: virkakirjeitä voidaan lähettää ilman maksua                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7531: ainoastaan 2. luokan postina ja pakettien lähe-                ryhtyä, jotta 1.3.1990 tapahtuva valtion
7532:  tyksestä joudutaan maksamaan, tieteellisten                   virastojen ja laitosten vapaalähetysoi-
7533:  keskuskirjastojen keskeinen toimintaperiaate ei               keuden lakkaaminen ei vaikeuttaisi
7534:  enää ole vallitseva. Jos kirjaston käyttäjä asuu              alueelliselle tasa-arvolle merkityksellistä
7535:  paikkakunnalla, missä on tieteellinen keskus-                 kirjastojen kaukopalvelutoimintaa ja
7536:  kirjasto, hän saa edelleen lainansa sieltä mak-               kaukopalvelujen tarvitsijoiden asemaa?
7537:  sutta. Muualla asuva joutuu siitä maksamaan,
7538: 
7539:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7540: 
7541:                                            Marjatta Väänänen
7542: 
7543: 
7544: 
7545: 
7546: 200070S
7547: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 42
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7553:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           On ilmeistä, että virkalähetysoikeuden supis-
7554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taminen tulee aiheuttamaan ongelmia tieteellis-
7555: olette 13 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           ten keskuskirjastojen kaukolainaustoiminnalle.
7556: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Vaikutukset kohdistuvat lähinnä postipakettei-
7557: asianomaiselle jäst:nelle jäljennöksen kansan-       na toimitettaviin lainoihin. Vastaavia ongelmia
7558: edustaja Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta      tullee esiintymään myös muissa sellaisissa lai-
7559: kysymyksestä n:o 42:                                 toksissa, jotka harjoittavat valtakunnallista tie-
7560:                                                      topalvelutoimintaa yli paikallisen vaikutus-
7561:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alueensa. Keskuskirjastojen lisäksi uudistuksen
7562:        ryhtyä, jotta 1.3.1990 tapahtuva valtion      vaikutukset tuntuvat myös muussa kirjastolai-
7563:        virastojen ja laitosten vapaalähetysoi-       toksessa samoin kuin arkistolaitoksen piirissä.
7564:        keuden lakkaaminen ei vaikeuttaisi            Kohonneiden kustannusten kompensointiin ky-
7565:        alueelliselle tasa-arvolle merkityksellistä   seisille laitoksille joudutaan ottamaan kantaa
7566:        kirjastojen kaukopalvelutoimintaa ja          tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä.
7567:        kaukopalvelujen tarvitsijoiden asemaa?        Vaihtoehtona on, että kustannukset joudutaan
7568:                                                      perimään palvelujen käyttäjiltä. Tämä heiken-
7569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         täisi selvästi nykyistä alueellista tasa-arvoisuut-
7570: vasti seuraavaa:                                     ta tietopalvelujen käytössä.
7571:                                                         Virkalähetysoikeuden palauttaminen entisel-
7572:    Liikenneministeriön esittelystä annetulla ase-    leen jonkin viranomaisryhmän ja tiettyjen pos-
7573: tuksella virkalähetysoikeudesta postiliikentees-     tilähetystyyppien, esimerkiksi kysymyksessä
7574: sä (1 098/89) muutettiin valtion viranomaisten       tarkoitettujen keskuskirjastojen kaukopalvelu-
7575: oikeutta lähettää postilähetyksiä suorittamatta      lähetysten, osalta ei liene toteutettavissa. Ope-
7576: niistä postimaksuja. Asetuksen mukaan virka-         tusministeriön tarkoituksena onkin ensi vai-
7577: lähetysoikeus koskee nyttemmin ainoastaan 2.         heessa kartoittaa uudistuksen vaikutuksia sekä
7578: luokan kirjeitä. Sen sijaan esimerkiksi 1. luo-      siitä kirjastoille aiheutuvien lisäkustannusten
7579: kan kirjeistä samoin kuin postipaketeista myös       suuruutta ja tarpeen niin vaatiessa ottaa nämä
7580: valtion viranomaiset joutuvat suorittamaan           huomioon tulo- ja menoarviokäsittelyn yhtey-
7581: postimaksun.                                         dessä.
7582:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1990
7583: 
7584:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
7585:                                      1990 vp. -     KK n:o 42                                      3
7586: 
7587: 
7588: 
7589: 
7590:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7591: 
7592:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det är uppenbart att den begränsade
7593: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tjänstebrevsrätten kommer att åstadkomma
7594: a v den 13 februari 1990 tili vederbörande          ekonomiska problem vid fjärrutlåningen på de
7595: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        vetenskapliga centra1biblioteken. Motsvarande
7596: följande av riksdagsman Väänänen underteck-         prob1em kommer att uppstå vid sådana inrätt-
7597: nade spörsmål nr 42:                                ningar som bedriver riksomfattande informa-
7598:                                                     tionsverksamhet utanför sitt lokala influensom-
7599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           råde. Vid sidan av centralbiblioteken kommer
7600:        vidta för att de statliga ämbetsverkens      verkningarna av reformen att kännas även i det
7601:        och inrättningarnas fribrevsrätt som         övriga biblioteksväsendet liksom i arkivväsen-
7602:        upphör 1.3.1990 inte skall försvåra bib-     det. Man blir tvungen att i beredningen av
7603:        liotekens fj~Lrrservice som är av betydel-   budgetpropositionen ta ställning tili att kom-
7604:        se för den regionala jämställdheten och      pensera de ifrågavarande inrättningarna för de
7605:        situationen för dem som behöver fjärr-       högre kostnaderna. Alternativet är att kostna-
7606:        servicen?                                    derna måste betalas av dem som utnyttjar
7607:                                                     servicen. Detta skulle å sin sida klart försämra
7608:                                                     den regiona1a jämställdheten i fråga om denna
7609:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
7610:                                                     service.
7611: följande:
7612:                                                         Det torde inte vara möjligt att återställa
7613:   Genom förordningen om tjänstebrevsrätt i          tjänstebrevsrätten tili vad den har varit i fråga
7614: posttrafiken (1098;89) som givits på föredrag-      om någon grupp av myndigheter eller vissa
7615: ning av trafikministern ändrades de statliga        typer av postförsändelser, t.ex. den i spörsmålet
7616: myndigheternas rätt att skicka postförsändelser     nämnda centralbibliotekens fjärrservice. 1 föl-
7617: utan erläggande av postavgifter. Enligt förord-     jande skede har undervisningsministeriet för
7618: ningen gäller tjänst:ebrevsrätten numera endast     avsikt att undersöka verkningarna av reformen
7619: brev av 2 klass. Däremot måste de statliga          och storleken på de tiliäggskostnader som
7620: myndigheterna betala postavgift för exempelvis      åsamkas biblioteken och vid behov ta hänsyn
7621: brev av 1 k1ass liksom för postpaket.               tili dem i behand1ingen av statsbudgeten.
7622:     Helsingfors den 19 mars 1990
7623: 
7624:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
7625:                                               1990 vp.
7626: 
7627: Kirjallinen kysymys n:o 43
7628: 
7629: 
7630: 
7631: 
7632:                                  Pekkarinen ym.: Metsätietokeskuksen sijoittamisesta Jämsänkos-
7633:                                      kelle
7634: 
7635: 
7636:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7637:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa        päätökseen nojautuvan ratkaisun muuttami-
7638: eduskunta hyväksyi 300 000 markan määrära-          seen, on sitä pidettävä vähintäänkin eduskun-
7639: han Metsämuseosäätiölle metsämuseon ja              nan päätöksen hengen vastaisena. Sijoituspaik-
7640: metsänäyttelykeskuksen, metsätietokeskuksen,        kakunnan uudelleen arvioinnin voisi mieles-
7641: suunnittelua varten.                                tämme kestävin perustein tehdä vain eduskun-
7642:    Asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä valtio-   ta. Siihen taas ei ole aihetta, koskapa eduskun-
7643: varainvaliokunnassa ja sen maatalousjaostossa       nan edellinen ratkaisu oli yksimielinen.
7644: valiokunnan tietoon saatettiin, että Metsämu-          Pidämmekin välttämättömänä, että Jämsän-
7645: seosäätiö on tehnyt päätöksen keskuksen sijoit-     kosken metsätietokeskus toteutetaan Metsämu-
7646: tamisesta Jämsänkoskelle.                           seosäätiön päätöksen mukaisesti, jonka edus-
7647:    Lisäksi valiokunnan jäseniä informoitiin pe-     kunta on tosiasiassa hyväksynyt osoittaessaan
7648: rusteellisesti Jämsänkosken sopivuudesta ja erin-   määrärahat hankkeen suunnitteluun. Asian pit-
7649: omaisista valmiuksista metsätietokeskuksen si-      kittämisen sijasta hallituksen tulisi tehdä pikai-
7650: joituspaikaksi.                                     sesti lopullinen päätös metsätietokeskuksen si-
7651:    Päättäessään myöntää kyseisen määrärahan         joittamisesta Jämsänkoskelle.
7652: hankkeen suunnittelua varten teki ensin valio-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7653: kunta, sittemmin koko eduskunta, valiokunnan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7654: esityksen pohjalta päätöksensä siltä perustalta,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7655: että metsätietokeskus todella sijoitetaan Jäm-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7656: sänkoskelle.
7657:    Nyttemmin maa- ja metsätalousministeriö on
7658: ryhtynyt tiedustelemaan useampien paikkakun-                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
7659: tien valmiuksia metsätietokeskuksen sijoitus-              menpiteisiin metsätietokeskuksen sijoit-
7660: paikkakunnaksi. Mikäli käynnistetyt toimenpi-              tamiseksi Jämsänkoskelle Metsämuseo-
7661: teet tähtäävät Metsämuseosäätiön Jämsänkos-                säätiön päätöksen ja eduskunnan pää-
7662: kesta tekemän päätöksen ja eduskunnan tähän                töksen hengen mukaisesti?
7663:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7664: 
7665:           Mauri Pekkarinen             Sakari Knuuttila               Toimi Kankaanniemi
7666:           Pirkko Ikonen                Tuula Paavilainen              Iiris Hacklin
7667:                                        Matti Lahtinen
7668: 
7669: 
7670: 
7671: 
7672: 200070S
7673: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 43
7674: 
7675: 
7676: 
7677: 
7678:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vien kuntien eli Joensuun, Jämsänkosken ja
7680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Punkaharjun osallistumisessa museon rakenta-
7681: olette 13 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          mis- ja ylläpitokustannuksiin muutoksia, jotka
7682: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        voivat vaikuttaa tarkoituksenmukaisen sijoitus-
7683: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       paikan valintaan. Edellä mainituista syistä ja
7684: edustaja Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvas-        kun tarkoituksena on, että valtio vastaa mer-
7685: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 43:               kittävästä osasta rakennuskustannuksia ja kun
7686:                                                     sijoituspaikalla on olennainen merkitys hank-
7687:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
7688:                                                     keen onnistumiselle, pyytää maa- ja metsäta-
7689:        menpiteisiin metsätietokeskuksen sijoit-
7690:        tamiseksi Jämsänkoskelle Metsämuseo-         lousministeriö säätiötä vielä uudelleen harkit-
7691:                                                     semaan mainittujen sijoituspaikkojen tarkoi-
7692:        säätiön päätöksen ja eduskunnan pää-
7693:        töksen hengen mukaisesti?                    tuksenmukaisuuden varmistettuaan, että asian-
7694:                                                     omaisten kuntien antamat sitoumukset ovat
7695:                                                     edelleen voimassa."
7696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7697: vasti seuraavaa:                                       Katson, ettei edellä esitetty kirje ole ristirii-
7698:                                                     dassa valtiovarainvaliokunnan tai eduskunnan
7699:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maa-          päätöksen kanssa, vaan sallii Metsämuseosää-
7700: talousjaostossa käydyn keskustelun johdosta         tiön määrätämetsämuseo-ja metsänäyttelykes-
7701: maa- ja metsätalousministeriö lähetti 8 päivänä     kuksen paikan. Niin ikään valtionavun myön-
7702: helmikuuta 1990 Suomen Metsämuseosäätiölle          täjällä on oikeus asettaa sijaintipaikkaakin
7703: seuraavan sisältöisen kirjeen:                      koskevia ehtoja valtionapua myöntäessään.
7704:    "Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar-            Kysymyksen perusteluissa sanotaan myös,
7705: vioon sisältyy momentille 30.50.50 (Eräät met-      että nyttemmin maa- ja metsätalousministeriö
7706: sätaloudelliset valtionavut) 300 000 markan         on ryhtynyt tiedustelemaan useampien paikka-
7707: määräraha myönnettäväksi Suomen Metsämu-            kuntien valmiuksia metsätietokeskuksen sijoi-
7708: seosäätiölle metsämuseo- ja metsänäyttelykes-       tuspaikkakunnaksi. Näin ei kuitenkaan ole,
7709: kuksen suunnittelusta aiheutuviin menoihin.         vaan päinvastoin eräät kunnat ovat viime
7710: Hyväksyessään tämän määrärahan, eduskunta           aikoina olleet aktiivisia ministeriön suuntaan.
7711: ei ottanut kantaa sijoituspaikkaan, vaan jätti
7712: sijoituspaikan valinnan avoimeksi.                     Hallituksen tarkoituksena ei ole määrätä
7713:    Suomen Metsämuseosäätiön valtuuskunta            metsämuseo- ja metsänäyttelykeskuksen paik-
7714: on tehnyt vuonna 1989 päätöksen museon              kaa, vaan antaa menoarviossa osoitetut varat
7715: sijoituspaikasta. Tämän jälkeen on kuitenkin        Suomen Metsämuseosäätiölle käytettäväksi sen
7716: tapahtunut muun muassa kysymykseen tule-            tarkoituksenmukaiseksi katsomaan paikkaan.
7717: 
7718:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
7719: 
7720:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7721:                                       1990 vp. -      KK n:o 43                                       3
7722: 
7723: 
7724: 
7725: 
7726:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7727: 
7728:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Joensuus, Jämsänkoskis och Punkaharjus del-
7729: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tagande i kostnaderna för museets uppförande
7730: av den 13 februari 1990 tili vederbörande             och underhåll som kan inverka på valet av en
7731: medlem av statsrådet översänt avskrift av             ändamålsenlig förläggningsplats. Av ovan
7732: följande av riksdagsman Mauri Pekkarinen              nämnda skäl och eftersom avsikten är att
7733: m.fl. undertecknade spörsmål nr 43:                   staten skall svara för en betydande del av
7734:                                                       byggnadskostnaderna och eftersom förlägg-
7735:          Ämnar Regeringen skyndsamt vidta
7736:                                                       ningsplatsen har en väsentlig betydelse för att
7737:        åtgärder för att en skogsinformations-
7738:                                                       projektet skalllyckas, kommer jord- och skogs-
7739:        central skall placeras i Jämsänkoski i
7740:                                                       bruksministeriet att, efter att ha säkerställt att
7741:        överensstämmelse med andan i skogs-
7742:                                                       de förbindelser som kommunerna har ingått
7743:        museistiftelsens och riksdagens beslut?
7744:                                                       alltjämt är i kraft, be stiftelsen att än en gång
7745:                                                       överväga ändamålsenligheten hos de platser
7746:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7747:                                                       som har nämnts."
7748: samt anföra följande:
7749:                                                          Jag anser inte att brevet strider mot statsut-
7750:    På grund av en diskussion som hade förts           skottets eller riksdagens beslut utan det tillåter
7751: inom lantbrukssektionen i riksdagens statsut-         skogsmuseistiftelsen att bestämma platsen för
7752: skott sände jord- och skogsbruksministeriet           skogsmusei- och skogsutställningscentralen. Li-
7753: den 8 februari 1990 ett brev tili skogsmuseistif-     kaså har den som beviljar statsunderstöd rätt
7754: telsen i Finland (Suomen Metsämuseosäätiö)            att vid beviljandet uppställa villkor för förlägg-
7755: med följande innehåll:                                ningplatsen.
7756:    "1 budgeten för detta år ingår under moment           1 motiveringen tili spörsmålet sägs också att
7757: 30.50.50 (Vissa statsunderstöd för skogsbruket)       jord- och skogsbruksministeriet nu har börjat
7758: ett anslag om 300 000 mk som kan beviljas             höra sig för på flera orter om deras beredskap
7759: skogsmuseistiftelsen i Finland för utgifterna för     att bli förläggningsplats för skogsinformations-
7760: planeringen av en skogsmusei- och skogsut-            centralen. Så är dock inte fallet utan tvärtom
7761: ställningscentral. Då riksdagen godkände detta        har vissa kommuner den senaste tiden tagit
7762: anslag, tog den inte ställning tili förläggnings-     kontakt med ministeriet.
7763: platsen utan lämnade valet av den öppet.                 Regeringen har inte för avsikt att fastställa
7764:    Delegationen för skogsmuseistiftelsen i Fin-       platsen för skogsmusei- och skogsutställnings-
7765: land fattade 1989 beslut om var museet skall          centralen utan ger budgetanslagen tili skogsmu-
7766: placeras. Därefter har dock skett sådana änd-         seistiftelsen i Finland, som kan använda dem för
7767: ringar bl.a. i de berörda kommunernas, dvs.           den plats som stiftelsen anser ändamålsenlig.
7768: 
7769:     Helsingfors den 15 mars 1990
7770: 
7771:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7772:                                                1990 vp.
7773: 
7774: Kirjallinen kysymys n:o 44
7775: 
7776: 
7777: 
7778: 
7779:                                   Aittoniemi: Valtatien n:o 3 linjauksesta Tampereen pohjoispuo-
7780:                                       lella
7781: 
7782: 
7783:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7784: 
7785:    Tie- ja vesirakennuslaitos on laatinut pitkälle   Kolmas ja ehkä tärkein peruste on se, että tie
7786: meneviä ennakkosuunnitelmia valtatien n:o 3          Tampereen ja Parkanon välisellä tieosuudella
7787: linjauksesta perusparantamisen toteuttamiseksi       tulisi tiettävästi runsaat 10 kilometriä lyhyem-
7788: Tampereelta pohjoiseen. Tiedossa olevien suun-       mäksi kuin Kyrösjärven länsipuolitse rakennet-
7789: nitelmien mukaan perusparannettu tie tulisi          taessa.
7790: kulkemaan suunnilleen nykyistä reittiä Kyrös-           Kolmostien suurimmat liikenteelliset paineet
7791: järven itäpuolitse Parkanoon. Esilinjauksen          aiheutuvat Tampereen pohjoispuolella siitä lii-
7792: mukaan tie kuitenkin useassa kohdin poikkeai-        kenteestä, joka on lähtöisin Pohjanmaalta ja
7793: si nykyisen tien linjauksesta siten, että se         sitä pohjoisemmilta alueilta. Kun Parkanon ja
7794: tietyllä tavoin tuhoaisi olemassa olevan arvok-      Tampereen välillä mainitun itävaihtoehdon
7795: kaan maalaismaiseman. Tästä syystä sekä              alueella ei ole tarpeen rakentaa merkittävässä
7796: eräistä muista käytännön syistä linjausta koh-       määrin liittymiä, tieosuus tätä kautta olisi
7797: taan on jo nyt esiintynyt kasvavaa vastustusta.      nopea ja turvallinen Parkanosta pohjoiseen
7798:    Kannanottojen yhteydessä on yhä useammin          olevien liikennepaineiden purkamiseksi. Kyrös-
7799: tuotu esiin mahdollisuus, että uusi tie pitäisi      järven länsipuolinen alue ei liikenteellisesti sel-
7800: rakentaa Kyrösjärven itäpuolitse Tampereelta         laisenaan uutta tietä tarvitse.
7801: Parkanoon suunnilleen nykyisen Tampere-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7802: Parkano-Seinäjoki-radan suuntausta nouda-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7803: tellen siten, että se yhtyisi nykyiseen tielinjaan   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7804: heti Parkanon pohjoispuolella. Ratkaisua puol-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7805: tavatkin monet olemassa olevat näkökohdat.
7806:  Ensinnäkin tien rakentaminen kyseiscen metsä-
7807: maastoon estäisi ne Kyrösjärven länsipuolista                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
7808: linjausta koskevat maisemalliset epäkohdat,                  Kyrösjärven    itäpuolisen    linjauksen
7809: joista edellä on mainittu. Toisekseen maasto                 mahdollisuus kolmostien parantamisen
7810:  Kyrösjärven itäpuolella on rakentamiskustan-                suunnittelussa otetaan riittävässä mää-
7811:  nusten kannalta huomattavasti edullisempaa.                 rin huomioon?
7812: 
7813:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
7814: 
7815:                                            Sulo Aittaniemi
7816: 
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 200070S
7821: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 44
7822: 
7823: 
7824: 
7825: 
7826:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7827: 
7828:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nen uusi tie suunnata nykyisen valtatien suun-
7829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nassa Kyrösjärven länsipuolitse,
7830: olette 14 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             - Kyrösjärven itäpuolella ei ole eikä sinne
7831: kirjeenne n:o 163 ohella toimittanut valtioneu-     ole suunniteltu sellaisia toimintoja, jotka edel-
7832: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lyttäisivät uuden tien rakentamista sinne,
7833: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-            - mahdollisesti rakennettava uusi tie on
7834: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 44:            saatava mahdollisimman tehokkaaseen käyt-
7835:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    töön eli mahdollisimman suuri osa suunnitte-
7836:        Kyrösjärven    itäpuolisen    linjauksen     lualueen liikenteestä pyritään keräämään kor-
7837:        mahdollisuus kolmostien parantamisen         kealuokkaiselle, liikenteen sujuvuuden ja tur-
7838:        suunnittelussa otetaan riittävässä mää-      vallisuuden kannalta paremmalle väylälle,
7839:        rin huomioon?                                   - Kyrösjärven länsipuolella olisi uusi väylä
7840:                                                     toteutettavissa joustavasti vaiheittain.
7841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Marraskuussa 1989 valmistui väliraportti,
7842: vasti seuraavaa:                                    jossa esitettiin moottoritien alustavat pääsuun-
7843:    Alun perin Kyrösjärven itäpuolinen ns. ra-       tavaihtoehdot Hämeenkyrön Sarkkilasta Ikaa-
7844: danvarsivaihtoehto nousi esille ja julkiseen kes-   listen Mylly-Karttuun. Väliraportti lähetettiin
7845: kusteluun joulukuussa 1989 pidettyjen yleisöti-     tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Turun
7846: laisuuksien perusteella sekä yksityisten ihmisten   ja Porin lääninhallitukselle, museovirastolle,
7847: ja tiehankkeen takia syntyneiden liikkeiden         Tampereen seutukaavaliitolle, Tampereen vesi-
7848: aktiivisuuden toimesta.                             ja ympäristöpiirille, Ikaalisten kaupungille ja
7849:    Tiehallitus käynnisti jo huhtikuussa 1989        Hämeenkyrön kunnalle. Kukaan edellä maini-
7850: moottoritien Pirkkala-Parkano pääsuuntasel-         tuista lausunnonantajista ei ole lausunnossaan
7851: vityksen välillä Hämeenkyrö-Ikaalinen. Suun-        esittänyt moottoriväylän siirtämistä Kyrösjär-
7852: nittelutyön alkuvaiheessa päädyttiin Kyrösjär-      ven itäpuolelle.
7853: ven länsipuoliseen maastokäytävään mm. seu-            Edellä mainitun perusteella tieviranomaiset
7854: raavista syistä:                                    katsovat, että suunnittelutyön kuluessa ei ole
7855:    - seutukaavaliitto on periaatekannanotois-       tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisi-
7856: saan todennut, että muodostuneen alue- ja           vät Kyrösjärven itäpuolisen vaihtoehdon perus-
7857: taajamarakenteen tukemiseksi tulee mahdolli-        teellisempaa tutkimista.
7858: 
7859:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
7860: 
7861:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
7862:                                       1990 vp. -     KK n:o 44                                      3
7863: 
7864: 
7865: 
7866: 
7867:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7868: 
7869:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tueli ny väg, för stödjande av den region- och
7870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tätortsstruktur som bildats, bör Iöpa i Iinje med
7871: nr 163 av den 14 februari 1990 tili vederböran-      riktningen för den nuvarande huvudvägen på
7872: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         västra sidan av sjön Kyrösjärvi,
7873: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi un-               - på Östra sidan av Kyrösjärvi finns det
7874: dertecknade spörsmål nr 44:                          inga, och planeras inte helier, några funktioner
7875:                                                      som förutsätter att en ny väg anläggs där,
7876:           Ämnar Regeringen sörja för att möj-
7877:                                                          - den nya väg som eventuelit anläggs bör
7878:        Iigheten tili en Iinjeföring på Östra sidan
7879:                                                      utnyttjas så effektivt som möjligt; av trafiken
7880:        av sjön Kyrösjärvi beaktas i tiliräcklig
7881:                                                      inom planeringsområdet försöker man alitså
7882:        utsträckning då en förbättring av riks-
7883:                                                      styra in en så stor del som möjligt på en Ied
7884:        väg nr 3 planeras?
7885:                                                      som är av hög klass och som med tanke på
7886:                                                      trafikens smidighet och säkerhet är bättre,
7887:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7888:                                                          - en ny Ied på Kyrösjärvis västra sida går
7889: samt anföra följande:
7890:                                                      smidigt att förverkliga stegvis.
7891:    Alternativet med en väg utmed banan på                I november 1989 förelåg en mellanrapport, i
7892: Östra sidan av sjön Kyrösjärvi uppstod, och          viiken preliminära Iokaliseringsalternativ för en
7893: kom upp tili alimän diskussion, ursprungligen        motorväg från Sarkkila i Tavastkyro tili Mylly-
7894: på basis av de sammankomster för alimänheten         Karttu i Ikalis framlades. Mellanrapporten
7895: som hölis i december 1989 samt tili följd av         sändes för kännedom och eventuelia utlåtanden
7896: aktiv påverkan av enskilda människor och             tili länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän,
7897: rörelser som uppstått med anledning av väg-          museiverket, Tammerfors regionplansförbund,
7898: projektet.                                           Tammerfors vatten- och miljödistrikt, Ikalis
7899:    Redan i april 1989 inledde vägstyrelsen           stad och Tavastkyro kommun. Ingen av de
7900: arbetet på en Iokaliseringsplan gäliande avsnit-     nämnda remissinstanserna har föreslagit att
7901: tet Tavastkyro-Ikalis av motorvägen Pirkka-          motorleden skali flyttas tili Östra sidan av sjön
7902: Ia-Parkano. Under de första skedena av               Kyrösjärvi.
7903: planeringsarbetet beslöt man sig för en terräng-         På basis av det ovan nämnda anser vägmyn-
7904: korridor på västra sidan av Kyrösjärvi bl.a. av      digheterna att det i planeringsarbetet inte fram-
7905: följande skäl:                                       kommit något sådant som förutsätter en mera
7906:    - regionplansförbundet har i sina principi-       genomgående undersökning av det alternativ
7907: ella ställningstaganden konstaterat att en even-     som gälier Östra sidan av Kyrösjärvi.
7908: 
7909:     Helsingfors den 14 mars 1990
7910: 
7911:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
7912:                                                1990 vp.
7913: 
7914: Kirjallinen kysymys n:o 45
7915: 
7916: 
7917: 
7918: 
7919:                                   Aittoniemi: Taksilupien myöntämisperusteista
7920: 
7921: 
7922:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7923: 
7924:     Julkisten liikennepalvelujen määrän jatku-       on silloin, jos eläkkeelle jäävä taksimies on
7925: vasti supistuessa taksipalvelut ovat vallanneet      myymässä lupaansa ja vanhaa autoromuaan
7926: alaa erityisesti sellaisten kansalaisten joukossa,   huippuhinnasta alan aloittelijalle. Jotta lupa
7927: joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyt-        voitaisiin "kaupan mukaisesti" siirtää, taksiyh-
7928: tämiseen. Näin on tapahtunut erityisesti maa-        distys katsoo luvan myöntämisen perustelluksi
7929: seudulla, jossa taksia käytetään usein pitkiinkin    ja hakijan sopivaksi. , Lääninhallitus siunaa
7930: sairas- ym. kuljetuksiin.                            tässä tapauksessa tehdyn kaupan ja myöntää
7931:     Taksien määrä suhteessa paikalliseen tarpee-     liikenneluvan.
7932: seen on maaseudulla jakautunut epätasaisesti.           Taksilupien myöntämisen yhteydessä b ;, -
7933: Samoin on laita autotyyppien suhteen sikäli,         siyhdistysten määräysvallan on katsottava hei-
7934: että monilla paikkakunnilla ei ole lainkaan          kentävän lupamenettelyn kautta tapahtuvan
7935: saatavissa invataksia tai muuten sellaisella is-     kuljetuspalvelujärjestelmän tarkoituksenmukai-
7936: tuintyypillä varustettua kulkuneuvoa, joka           suutta. Tämän vuoksi kuljetuspalvelujen tarvet-
7937: mahdollistaisi vammautuneen henkilön auton-          ta koskevissa asioissa pääpaino pitäisi kohdis-
7938: käytön.                                              taa sellaisten lausunnonantajien suuntaan, jot-
7939:     Sekä taksien määrän että tyypin suhteen on       ka voivat tarkastella olemassa olevaa tarvetta
7940: ongelma siinä, että lupaa haettaessa paikallis-      vallitsevan tilanteen, eikä yksittäisen edunta-
7941:  ten ns. taksiyhdistysten näkemyksille annetaan      voittelun mukaan.
7942:  liian suuri painoarvo. Koska yhdistysten tar-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7943:  koituksena on taksipulan ylläpitäminen, lau-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7944:  sunnot lääninhallituksille ovat uuden luvan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7945:  tarpeellisuuden suhteen yleensä kielteisiä ja       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7946:  lääninhallituksen päätös niihin orjallisesti pe-
7947:  rustuen kielteinen. Näin on myös erikoisauto-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä taksiyhdis-
7948: jen osalta, vaikka palvelujen tarve sairas- ja               tysten määräysvallan vähentämiseksi
7949:  vammaispuolella on ilmeinen. Ainoa poikkeus                 taksilupien myöntämisen yhteydessä?
7950: 
7951:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
7952: 
7953:                                            Sulo Aittaniemi
7954: 
7955: 
7956: 
7957: 
7958: 200070S
7959: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 45
7960: 
7961: 
7962: 
7963: 
7964:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7965: 
7966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     eikä tarkoitus ole mitenkään se, että ratkaisut
7967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tehtäisiin pelkästään alan järjestöjen lausunto-
7968: olette 14 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn        jen perusteella.
7969: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Nykyisen lupajärjestelmän vallitessa ei järjes-
7970: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     töjen lausuntoja voida sellaisenaan sivuuttaa,
7971: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta         mutta lupaviranomaisen on tapauksittain osat-
7972: kirjallisesta kysymyksestä n:o 45:                tava antaa niille oikea painoarvo. Todetta-
7973:                                                   koon, että korkein hallinto-oikeus on eräissä
7974:          Mitä Hallitus aikoo tehdä taksiyhdis-
7975:                                                   tapauksissa palauttanut lupa-asian lupaviran-
7976:        tysten määräysvallan vähentämiseksi
7977:                                                   omaiselle uudelleen käsiteltäväksi, kun lausun-
7978:        taksilupien myöntämisen yhteydessä?
7979:                                                   toja järjestöiltä ei ollut pyydetty.
7980:                                                      Julkista henkilöliikennettä koskevan lainsää-
7981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7982:                                                   dännön uudistusta on valmisteltu siten, että
7983: vasti seuraavaa:                                  hallitus voisi antaa esityksen laista eduskunnal-
7984:    Ammattimaisesta     moottoriajoneuvoliiken-    le vielä kevään 1990 kuluessa.
7985: teestä annetun asetuksen 7 §:n mukaan lupavi-        Liikenneministeriössä on jo ryhdytty toimiin,
7986: ranomaisen tulee tarvittaessa hankkia liikenne-   jotka parantavat lääninhallitusten mahdolli-
7987: lupahakemuksesta lausunnot mm. järjestöiltä       suuksia tutkia taksien liikennetarvetta ja vä-
7988: ennen asian ratkaisemista. Kun taksilupien        hentävät siten riippuvutta lausunnoista. Tak-
7989: myöntäminen perustuu tarveharkintaan, pyri-       siyhdistysten lisäksi lausuntoja pyydetään mm.
7990: tään lausunnoilla nimenomaan selvittämään         poliisiviranomaiselta ja kunnilta, mikä luo edel-
7991: liikennetarpeen olemassaolo. Lausuntoja pyy-      lytyksiä yleisen edun kannalta tapahtuvalle
7992: detään toki muiltakin kuin taksijärjestöiltä,     liikennelupaharkinnalle.
7993: 
7994:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
7995: 
7996:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
7997:                                     1990 vp. -    KK n:o 45                                      3
7998: 
7999: 
8000: 
8001: 
8002:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8003: 
8004:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          I det rådande tillståndssystemet kan organi-
8005: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sationernas utlåtanden som sådana inte förbi-
8006: av den 14 februari 1990 tili vederbörande         gås, men tillståndsmyndigheten måste i varje
8007: med1em av statsrådet översänt avskrift av         enskilt fall kunna ge dem tillbörlig vikt. Det
8008: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi un-       kan konstateras att högsta förva1tningsdomsto-
8009: dertecknade spörsmål nr 45:                       len i vissa fall har återförvisat ett tillstånds-
8010:                                                   ärende tili tillståndsmyndigheten för att be-
8011:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8012:                                                   handlas på nytt, då utlåtanden inte hade
8013:        vidta för att minska taxiföreningarnas
8014:                                                   begärts av organisationerna.
8015:        bestämmanderätt i samband med bevil-
8016:                                                       En reform av lagstiftningen om kollektiv
8017:        jandet av tillstånd för taxibilar?
8018:                                                   persontrafik har beretts så att regeringen redan
8019:                                                   under våren 1990 skall kunna avlåta en pro-
8020:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8021:                                                   position tili riksdagen med förslag tili lag
8022: samt anföra följande:                             härom.
8023:    Enligt 7 § förordningen om yrkesmässig mo-        Inom trafikministeriet har man redan börjat
8024: torfordonstrafik skall tillståndsmyndigheten      vidta åtgärder som förbättrar länsstyrelsernas
8025: vid behov inhämta utlåtande om ansökan om         möjligheter att undersöka trafikbehovet i fråga
8026: trafiktillstånd bl.a. av organisationerna innan   om taxibilar och som medför att utlåtandena
8027: saken avgörs. Då beviljandet av tillstånd för     inte längre är så bindande. Utlåtanden inbe-
8028: taxibilar baserar sig på behovsprövning, försö-   gärs, förutom från taxiföreningarna, bl.a. från
8029: ker man genom utlåtandena uttryckligen utre-      polismyndigheterna och kommunerna, vilket
8030: da om det finns trafikbehov. Utlåtanden begärs    skapar förutsättningar för prövning av trafik-
8031: visserligen även av andra än taxiorganisatio-     tillstånden med beaktande av det allmänna
8032: nerna och avsikten är ingalunda att besluten      bästa.
8033: skall fattas enbart på basis av utlåtandena av
8034: organisationerna i branschen.
8035:     Helsingfors den 23 februari 1990
8036: 
8037:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
8038:                                             1990 vp.
8039: 
8040: Kirjallinen kysymys n:o 46
8041: 
8042: 
8043: 
8044: 
8045:                                 Sarapää: UKK-puiston perustamiseen liittyvien työpaikkojen
8046:                                     saamisesta Savukoskelie
8047: 
8048: 
8049:                            Ed usk un nan Herra Puhemiehelle
8050:    Urho Kekkosen kansallispuiston perustami-      vattua porotalousneuvojan virkaa ei ole kun-
8051: sen yhteydessä lähtökohtana on pidetty sitä,      nan alueelle perustettu. UKK-puistoon johta-
8052: että työpaikkamenetyksistä aiheutuvat haitat      van maantien rakentaminen on edelleen toteut-
8053: korvataan luomalla vastaava määrä uusia työ-      tamatta, minkä johdosta Savukosken kunnan
8054: paikkoja. Urho Kekkosen kansallispuiston työ-     matkailutoiminta ei ole kunnolla käynnistynyt.
8055: paikkatoimikunnan mietinnössä aikoinaan ar-       Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että tähän
8056: vioitiin menetettävien metsätyöpaikkojen mää-     päivään mennessä Savukosken kunnalle on
8057: räksi 63. Inarin kunnan arvioitiin menettävän     työpaikkamenetyksistä korvattu vasta murto-
8058: 15 metsätyöpaikkaa, Sodankylän kunnan 20          osa.
8059: metsätyöpaikkaa ja Savukosken kunnan 28              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8060: metsätyöpaikkaa.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8061:    Urho Kekkosen kansallispuistosta annetun       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8062: lain 2 §:n 2 momentissa sanotaan: "Mikäli 1       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8063: momentissa tarkoitetut virat, toimet ja työpai-
8064: kat yhdessä kansallispuiston perustamisen joh-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8065: dosta matkailuelinkeinon alalla syntyvien työ-           ryhtyä, jotta Savukosken kunnalle voi-
8066: paikkojen kanssa eivät lukumäärältään vastaa             taisiin korvata ne työpaikkamenetykset,
8067: niitä metsätyöpaikkoja, jotka puiston perusta-           jotka ovat aiheutuneet Urho Kekkosen
8068: misen johdosta menetetään, on valtion mahdol-            ~ansallispuiston perustamisen johdosta,
8069: lisuuksien mukaan luotava erotusta vastaava              Ja
8070: määrä uusia työpaikkoja."                                   aikooko Hallitus osoittaa tarvittavat
8071:    Savukosken kunnan alueelle luvattiin aikoi-           varat opastuskeskukselle, jotta tarvitta-
8072: naan kuusi työpaikkaa puistohenkilökuntaa                vat virat ja toimet voidaan perustaa,
8073: varten. Näistä on toteutunut kolme työpaik-              sekä
8074: kaa. Savukosken kuntaan on rakennettu val-                  puoltaako Hallitus ensi vuoden bud-
8075: tion toimesta matkailuhotelli ja opastuskeskus.          jetissa viidennen porotalousneuvojan
8076: Hotelli työllistää 10-12 henkilöä, joista uusia          toimen perustamista Paliskuntain yhdis-
8077: on 3-4. Opastuskeskustoiminnan avaamista                 tykseen sijoituspaikkana Savukosken
8078: rajoittaa henkilökunnan puute. Myöskään lu-              kunta?
8079: 
8080:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
8081: 
8082:                                         Kimmo Sarapää
8083: 
8084: 
8085: 
8086: 
8087: 200070S
8088: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 46
8089: 
8090: 
8091: 
8092: 
8093:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8094:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Kansallispuiston palveluiden kaikinpuolinen
8095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         paraneminen on lisännyt puiston merkitystä
8096: olette 9 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             matkailukohteena ja takaa tänä päivänä mat-
8097: kirjeenne n:o 165 ohella toimittanut valtioneu-       kailuyrittäjille entistä paremmat mahdollisuu-
8098: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          det ohjelmapalveluiden ja yritystoiminnan pit-
8099: kansanedustaja Sarapään kirjallisesta kysymyk-        käjänteiseen kehittämiseen.
8100: sestä n:o 46, jossa tiedustellaan:                       Urho Kekkosen kansallispuistoon on perus-
8101:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tettu virkoja ja luotu erilaisia työtilaisuuksia
8102:         ryhtyä, jotta Savukosken kunnalle voi-        selvästi nopeammin kuin muihin kansallispuis-
8103:         taisiin korvata ne työpaikkamenetykset,       toihin. Nyt puistossa työskentelee kaksitoista
8104:         jotka ovat aiheutuneet Urho Kekkosen          virkasuhteista työntekijää. Kolmastoista virka-
8105:         kansallispuiston perustamisen johdosta,       suhteinen henkilö nimitetään virkaansa lähiai-
8106:         ja                                            koina. Vakinaisessa työsuhteessa kansallispuis-
8107:            aikooko Hallitus osoittaa tarvittavat      tossa työskentelee neljä ja osa-aikaisessa kolme
8108:         varat opastuskeskukselle, jotta tarvitta-     henkilöä. Työmomentilta on vakituisesti pal-
8109:         vat virat ja toimet voidaan perustaa,         kattu yksi henkilö, minkä lisäksi on vuosittain
8110:         sekä                                          noin kolmen henkilötyövuoden verran henkilö-
8111:            puoltaako Hallitus ensi vuoden bud-        kuntaa. Työllisyysvaroista maksetaan vuosit-
8112:         jetissa viidennen porotalousneuvojan          tain palkkoja noin kahdeksan henkilötyövuo-
8113:         toimen perustamista Paliskuntain yhdis-       den edestä. Erilaisten työsuhteiden yhdenmu-
8114:         tykseen sijoituspaikkana Savukosken           kaistaminen on tietenkin asianmukaista sekä
8115:         kunta?                                        kansallispuiston hoidon että pitkäjänteisen
8116:                                                       työllisyyspolitiikan kannalta.
8117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Nykyistä nopeampaa kansallispuiston henki-
8118: vasti seuraavaa:                                      löstömäärän lisäämistä Savukosken kunnassa
8119:     Suomessa on nyt 25 kansallispuistoa. Näistä       vaikeuttaa luonnonsuojelualueiden hoitoon ja
8120: 16 on perustettu viimeisten kymmenen vuoden           opastamiseen perehtyneen työvoiman puute.
8121: aikana. Urho Kekkosen kansallispuiston perus-         Suhteellisen hidas, mutta vakaa kansallispuis-
8122: tamislaki tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta           tohenkilöstön määrän lisääminen antaa silti
8123: 1983. Tämän jälkeen kansallispuistoon on val-         mahdollisuuden tämän puutteen korjaantumi-
8124: tion varoin rakennettu opastuskeskus Tanka-           seen. Toistaiseksi kuitenkin Urho Kekkosen
8125: vaaraan ja ajanmukainen hotelli Savukoskelle.         kansallispuistoon tarvittavaa erityishenkilöstöä
8126: Kansallispuiston toinen opastuskeskus valmis-         joudutaan palkkaamaan sijaintikuntien ja eri-
8127: tuu tänä keväänä Savukaskelle hotelli Sampe-          tyisesti Savukosken kunnan ulkopuolelta.
8128: rin savotan viereen. Näillä rakennushankkeilla           Porotalousneuvojan toimen perustamista So-
8129: on ollut välillinen, tosin suhteellisen lyhytaikai-   dankylän kuntaan on esitetty aiemminkin. Asia
8130: nen, vaikutus myös Savukosken kunnan työl-            otetaan jälleen esille valtion vuoden 1991 tulo-
8131: lisyyteen.                                            ja menoarviota laadittaessa.
8132:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
8133: 
8134:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8135:                                        1990 vp. -     KK n:o 46                                       3
8136: 
8137: 
8138: 
8139: 
8140:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8141: 
8142:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           turistmål och tillförsäkrar i dagens läge företa-
8143: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           gare i turistbranschen ännu bättre möjligheter
8144: nr 165 av den 9 februari 1990 tili vederbörande       än förr att utveckla programservicen och före-
8145: medlem av statsrådet översänt avskrift av             tagsverksamheten på lång sikt.
8146: följande av riksdagsman Sarapää underteckna-              I Urho Kekkonens nationalpark har tjänster
8147: de spörsmål nr 46:                                    inrättats och olika arbetstillfällen skapats klart
8148:                                                       snabbare än i andra nationalparker. För när-
8149:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8150:                                                       varande arbetar tolv personer i tjänsteförhål-
8151:        vidta för att Savukoski kommun skall
8152:                                                       lande i parken och inom en snar framtid
8153:        kunna ersättas för de förluster av ar-
8154:                                                       utnämns den 13:e personen i tjänsteförhållande
8155:        betsplatser som orsakats av inrättandet
8156:                                                       tili sin tjänst. Det finns fyra fast anställda i
8157:        av Urho Kekkonens nationalpark och
8158:                                                       stadigvarande arbetsförhållanden i nationalpar-
8159:          ämnar Regeringen anvisa behövliga
8160:                                                       ken och tre deltidsanställda. En person har fått
8161:        medel för ett informationscenter så att
8162:                                                       fast anställning med anslag under arbetsmo-
8163:        behövliga tjänster och befattningar kan
8164:                                                       mentet, och dessutom finns det årligen personai
8165:        inrättas samt
8166:                                                       som ungefär motsvarar tre årsverken. Av sys-
8167:          förordar Regeringen i nästa års bud-
8168:                                                       selsättningsmedlen betalas årligen löner mot-
8169:        get inrättandet av en femte befattning
8170:                                                       svarande ca åtta årsverken. Ett förenhetligande
8171:        som instruktör för renhushållning i
8172:                                                       av de olika arbetsförhållandena är naturligtvis
8173:        Renbeteslagsföreningen med Savukoski
8174:                                                       på sin plats både vad beträffar skötseln av
8175:        kommun som placeringsort?
8176:                                                       nationalparken och med tanke på en långsiktig
8177:                                                       sysselsä ttningspo Ii tik.
8178:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8179:                                                           Det som försvårar en snabbare ökning av
8180: samt anföra följande:
8181:                                                       personalen i nationalparken än för närvarande
8182:    Det finns för närvarande 25 nationalparker i       är bristen på arbetskraft som har erfarenhet av
8183: Finland. Av dessa har 16 inrättats under de           skötseln av och guidning i naturskyddsområ-
8184: senaste tio åren. Lagen om Urho Kekkonens             den. En relativt långsam men stadig ökning av
8185: nationalpark trädde i kraft den 1 maj 1983.           personalen i nationalparken skapar dock en
8186: Därefter har ett informationscenter i Tanka-          möjlighet att avhjälpa denna brist. Tills vidare
8187: vaara och ett tidsenligt hotell i Savukoski           måste dock den specialiserade personai som
8188: byggts i nationalparken. Nationalparkens an-          behövs i Urho Kekkonens nationalpark anstäl-
8189: dra informationscenter fårdigställs i vår i Sa-       las från annat håll än placeringskommunerna
8190: vukoski bredvid hotell Samperis skogsarbetar-         och i synnerhet Savukoski kommun.
8191: läger. Dessa byggprojekt har haft en indirekt,            Ett inrättande av en befattning för en in-
8192: dock relativt kortvarig, effekt på sysselsättnings-   struktör för renhushållning i Sodankylä kom-
8193: läget i Savukoski kommun.                             mun har föreslagits också tidigare. Saken kom-
8194:    Den allsidiga förbättringen av servicen i          mer att upptas tili behandling på nytt när
8195: nationalparken har ökat dess betydelse som            statsbudgeten för år 1991 utarbetas.
8196: 
8197:      Helsingfors den 9 mars 1990
8198: 
8199:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
8200:                                              1990 vp.
8201: 
8202: Kirjallinen kysymys n:o 47
8203: 
8204: 
8205: 
8206: 
8207:                                  Rinne: Työllisyysmäärärahojen riittävyydestä Satakunnan työvoi-
8208:                                      mapiirin alueella
8209: 
8210: 
8211:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8212:    Satakunta on edelleen keskimääräistä vai-       mätön, koska kysymyksessä ovat yksilötason
8213: keamman työttömyyden aluetta maassamme.            työllistämismenetelmät. Poliittinen päätöksen-
8214: Tilannetta on kyetty parantamaan, mutta ei         teko jatkaa näin ollen alistumistaan ylimmän
8215: missään nimessä ratkaisemaan. Jokainen työ-        virkamiehistön sanelupolitiikkaan. Tällä tiellä
8216: tön on liikaa ja työttömyys kaikkine haittoi-      loppuu luottamus poliitikkoihin täydellisesti.
8217: neen yksilön kohdalla sata prosenttia.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8218:    Valtioneuvosto on 25.1.1990 tehnyt päätök-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8219: sen, joka merkitsee työllistymisongelmia. Val-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8220: tioneuvoston päätös on erittäin kyseenalainen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8221: ja vaikeuttaa pitkäjänteistä työllisyyspolitiik-
8222: kaa alueella.                                               Mihin välittömiin toimiin Hallitus
8223:    Jäljet johtanevat valtiovarainministeriön              ryhtyy niin sanottujen harkinnanvarais-
8224: ylempään virkamiesjohtoon. Budjettipäällikkö              ien työllisyysmäärärahojen riittävän ta-
8225: Sailas on julkisuudessa perustellut päätöstä              son turvaamiseksi Satakunnan työvoi-
8226: hyvällä työllisyystilanteella. Peruste on kestä-          mapiirin alueella?
8227:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
8228: 
8229:                                           Heikki Rinne
8230: 
8231: 
8232: 
8233: 
8234: 200070S
8235: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 47
8236: 
8237: 
8238: 
8239: 
8240:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8241: 
8242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    toitettaessa otettu huomioon työllisyyslain pe-
8243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rustelujen mukaisesti suhteellisen työttömyyden
8244: olette 14 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn        ohella työttömien lukumäärä.
8245: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Satakunnan      työvoimapiirin    suhteellinen
8246: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     osuus 25.1.1990 työvoimapiirien toiroistoille
8247: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-      osoitetuista harkinnanvaraisista määrärahoista
8248: jallisesta kysymyksestä n:o 47:                   oli runsaat 9 prosenttia. Työvoimapiirin kiintiö
8249:                                                   oli markkamääräisesti maan toiseksi suurin
8250:           Mihin välittömiin toimiin Hallitus
8251:                                                   yhdessä Oulun työvoimapiirin kanssa. Määrä-
8252:        ryhtyy niin sanottujen harkinnanvarais-
8253:                                                   rahojen jaon yhteydessä otettiin nimenomaan
8254:        ten työllisyysmäärärahojen riittävän ta-
8255:                                                   huomioon Satakunnan työvoimapiirin suhteel-
8256:        son turvaamiseksi Satakunnan työvoi-
8257:                                                   lisen vaikea työllisyystilanne.
8258:        mapiirin alueella?
8259:                                                      Kansanedustaja Rinteen kysymyksen perus-
8260:                                                   teluissa mainitulla valtioneuvoston 25.1.1990
8261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8262:                                                   tekemällä päätöksellä tarkoitettaneen sitä, että
8263: vasti seuraavaa:
8264:                                                   harkinnanvaraisia palkkaperusteisia työllisyys-
8265:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on        määrärahoja päätettiin jättää jakamatta työ-
8266: palkkaperusteisia harkinnanvaraisia työllisyys-   voimapiirien toiroistoille yhteensä 30 miljoonaa
8267: määrärahoja tuntuvasti supistettu aikaisempien    markkaa. Tältä osin työministeriön tarkoituk-
8268: vuosien vastaaviin määrärahoihin verrattuna.      sena on esittää valtioneuvostolle päätöksen
8269: Yhtäältä tämä johtuu työllisyyslain velvoittei-   tarkistamista siten, että jakamatta jätettäisiin
8270: den laajentumisesta koskemaan kuluvan vuo-        vain ministeriön käyttöön vakuutuksia varten
8271: den alusta täysimääräisesti koko maata ja         tarvittavat 0,5 miljoonaa markkaaja että loppu-
8272: toisaalta suhteellisen hyvästä työllisyystilan-   osa vielä jakamatta olevasta määrärahasta
8273: teesta. Valtioneuvosto on 25.1.1990 tekemäl-      kiintiöitäisiin työvoimapiirien toiroistoille mi-
8274: lään päätöksellä jakanut kuluvan vuoden palk-     nisteriön alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti.
8275: kaperusteiset harkinnanvaraiset työllisyysmää-    Tämä työministeriön ehdotus on jäänyt valtio-
8276: rärahat työvoimapiirikohtaisiksi määräraha-       neuvoston raha-asiainvaliokunnassa pöydälle
8277: kiintiöiksi. Tällöin on määrärahakiintiöitä mi-   14.2.1990.
8278: 
8279:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
8280: 
8281:                                                                   Työministeri Matti Puhakka
8282:                                        1990 vp. -     KK n:o 47                                       3
8283: 
8284: 
8285: 
8286: 
8287:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8288: 
8289:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tiveringar har vid dimensioneringen av an-
8290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           slagskvoterna beaktats förutom den relativa
8291: av den 14 februari 1990 tili vederbörande             arbetslösheten också antalet arbetslösa.
8292: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 Satakunta arbetskraftsdistrikts relativa andel
8293: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-           av de behovsprövade anslagen tili arbetskrafts-
8294: tecknade spörsmål nr 47:                              distriktsbyråerna var 25.1.1990 drygt 9 procent.
8295:                                                       Penningmässigt var arbetskraftsdistriktets kvot
8296:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar
8297:                                                       näststörst i hela Jandet tillsammans med Uleå-
8298:        Regeringen vidta för tryggande av en
8299:                                                       borgs arbetskraftsdistrikt. 1 samband med upp-
8300:        tillräcklig nivå för de s.k. behovspröva-
8301:                                                       delningen av anslagen tog man uttryckligen i
8302:        de sysselsättningsanslagen inom Sata-
8303:                                                       beaktande den relativt svåra sysselsättningssi-
8304:        kunta arbetskraftsdistrikt?                    tuationen i Satakunta arbetskraftsdistrikt.
8305:                                                           Med det av ~tatsrådet 25.1.1990 fattade
8306:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8307:                                                       beslut som nämns i motiveringen tili riksdags-
8308: samt anföra följande:
8309:                                                       man Rinnes spörsmål avses beslutet att lämna
8310:    I budgetpropositionen för innevarande år           sammanlagt 30 miljoner mark av de lönegrun-
8311: har de lönegrundade sysselsättningsanslagen           dade behovsprövade sysselsättningsanslagen tili
8312: som beviljas enligt prövning nedskurits från          arbetskraftsdistrikten ofördelade. Tili denna
8313: tidigare års nivå. Detta beror dels på att            del har arbetsminjsteriet för avsikt att föreslå
8314: förpliktelserna enligt sysselsättningslagen har       statsrådet en revidering av beslutet så att
8315: från och med början av innevarande år utvid-          endast det belopp om 0,5 miljoner mark som
8316: gats tili att i full utsträckning gälla hela Jandet   behövs för försäkringar skulle lämnas ofördelat
8317: och dels på det jämförelsevis goda sysselsätt-        tili ministeriets bruk och att resten av det
8318: ningsläget. Statsrådet har genom sitt beslut av       hittills ofördelade anslaget skulle kvoteras tili
8319: 25.1.1990 uppdelat de lönegrundade sysselsätt-        arbetskraftsdistriktsbyråerna enligt ministeriets
8320: ningsanslagen för år 1990 som beviljas enligt         ursprungliga förslag. Detta arbetsministeriets
8321: prövning i anslagskvoter per arbetskraftsdi-          förslag har bordlagts i statsrådets finansutskott
8322: strikt. 1 enlighet med sysselsättningslagens mo-      14.2.1990.
8323: 
8324:      Helsingfors den 13 mars 1990
8325: 
8326:                                                                     Arbetsminister Matti Puhakka
8327:                                              1990 vp.
8328: 
8329: Kirjallinen kysymys n:o 48
8330: 
8331: 
8332: 
8333: 
8334:                                  Vuoristo ym.: Selkämeren rannikon veneily- ja nippuhinausväy-
8335:                                      lien kunnostamisesta
8336: 
8337: 
8338:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8339:    Turun tie- ja vesirakennuspiirin toteuttamis-   listavat reitit ovat erittäin huonosti - jos
8340: ohjelmaan on v. 1988-1992 merkitty Selkäme-        ollenkaan- merkittyjä ja vain joidenkin paik-
8341: ren    nippuhinausväylän      parantamishanke.     kakuntalaisten tiedossa. On selvää, että veneily
8342: Suunnitteilla oleva parannettu väylä on hyvin      pyrkii hakeutumaan sinne, missä se koetaan
8343: tarpeellinen puunjalostusteollisuuden kuljetus-    turvalliseksi. Näin ollen Selkämeren rannikko
8344: tarpeiden kannalta ja veneilymatkailun turval-     on lähes kokonaisuudessaan jäämässä tästä
8345: lisuudelle.                                        kehityksestä jälkeen.
8346:    Satakunnan Maakuntaliitto ja sen matkailu-         Venematkailun kasvunäkymät ovat erittäin
8347: jaosto ovat tahoillaan korostaneet hankkeen        hyvät, ja venematkailun lisääntyminen olisi
8348: toteutumisen myönteisiä vaikutuksia Selkäme-       tulon muodostajana ja palvelutason ylläpitäjä-
8349: ren venematkailulle ja kiirehtineet hankkeen       nä tärkeää monelle Selkämeren rannikon vä-
8350: toteuttamista.                                     hävaraiselle paikkakunnalle.
8351:    Hankkeen perusteluina todetaan seuraavaa:          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8352: Selkämeren rannikolta välillä Rauma-Pori-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8353: Merikarvia puuttuu yhtenäinen ja suojainen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8354: veneilylle soveltuva sisäväylä. Tähän samaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8355: asiaan on mm. Satakunnan seutukaavaliitto
8356: laatinut laajapohjaiseen asiantuntijatyöhön pe-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8357: rustuvan selvityksen "Satakunnan rannikon                   ryhtyä Selkämeren rannikon veneily- ja
8358: venereitit, satamat ja ulkoilualueet".                      nippuhinausväylien kuntoon saattami-
8359:    Venematkailu on Varsinais-Suomen rannik-                 seksi esim. kolmen metrin syvyisenä ja
8360: koseudulle erittäin runsaasti tuloja tuottava               lateraaliviitoituksin merkittynä väylä-
8361: matkailumuoto. Selkämeren veneilyn mahdol-                  nä?
8362:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
8363: 
8364:           Raimo Vuoristo               Timo Roos                     Jukka Roos
8365:           Matti Vähänäkki              Matti Saarinen                Kai Kalima
8366: 
8367: 
8368: 
8369: 
8370: 200070S
8371: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 48
8372: 
8373: 
8374: 
8375: 
8376:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Merialueiden veneväylien rakennustarpeita
8378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             on selvitetty merenkulkuhallituksen ja sen yh-
8379: olette 14 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn                teydessä toimivan veneilyasiain neuvottelukun-
8380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              nan aloitteesta. Viimeisin merialueiden vene-
8381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             väyläohjelma vuosille 1989-1997 on valmistu-
8382: edustaja Vuoriston ym. näin kuuluvasta kirjal-            nut 26 päivänä lokakuuta 1989. Veneväylien
8383: lisesta kysymyksestä n:o 48:                              rakentamiseen käytettävissä olevat määrärahat
8384:                                                           ovat kuitenkin olleet riittämättömiä ohjelman
8385:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8386:         ryhtyä Selkämeren rannikon veneily- ja            toteuttamiseen. Veneväyläohjelman toteuttami-
8387:                                                           nen edellyttäisi vuosittain yhteensä 2,0 milj.
8388:         nippuhinausväylien kuntoon saattami-
8389:                                                           markan määrärahan, kun rahoitus vuosina
8390:         seksi esim. kolmen metrin syvyisenä ja
8391:                                                           1989 ja 1990 on rannikon veneväylille ollut
8392:         lateraaliviitoituksin merkittynä väylä-
8393:           .. ?                                            vain 0,5 milj. markkaa .
8394:         na.
8395:                                                              Merialueiden veneväyläohjelmaan 1989-
8396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              1997 sisältyvät seuraavat veneväylähankkeet
8397: vasti seuraavaa:                                          Selkämeren rannikolla:
8398: 
8399: Väylä                                                           Suunnitelman                 Kustannusarvio
8400:                                                               toteuttamisvuosi                (1 000 mk)
8401: 
8402: Susikarin venereitti, Rauman mlk ................ .                  89                            100
8403: Stakin venereitit, Merikarvia ...................... .            92-94                            300
8404: Luotolansalmi-Lankoori, Luvia ................. .                 93-96                            400
8405: Lankosken venereitti, Merikarvia ................. .                 93                            100
8406: Nurmeksen veneväylä, Rauma .................... .                 94-96                            200
8407: Peräkarin reitti, Pori .............................. .              95                            100
8408: Puuvallin reitti, Rauma ........................... .             96-97                            200
8409: Pihluksen venereitti, Rauma ...................... .                 97                             30
8410:                                                                                                  1 430
8411: 
8412: 
8413:    Selkämeren nippuhinausväylän parantamisen              valmistumassa yleissuunnitelma, jonka mukaan
8414: tavoitteena on aikaansaada suojainen, 3,6 met-            rahoitustarve jäljellä oleville kohteille on yh-
8415: rin rannikkoväylä välille Rauma-Merikarvia.               teensä 7,1 mi1j. markkaa. Se muodostuu seu-
8416: Tämä väylä palvelee sekä uittoa että veneilyä.            raavista kohteista:
8417: Väylän jäljellä olevista parannuskohteista on
8418:                                                            Nykyinen              Aikataulu           Kustannus-
8419:                                                           kulkusyvyys                                   arviO
8420:                                                                                                      (1 000 mk)
8421: 
8422: Malskari-Fädikari-Saloinen .................... .        1,7            91-93                              280
8423: Tynnyrikari ........................................ .   3,0            91-92                               90
8424: Halluskeri-Salonen-IsoEnskari ................. . 3,4;2,7               88-92                            2 800
8425: Kaijakari ........................................... .  3,6            91-93                              240
8426: Maskali ............................................. .  1,5            89-92                              850
8427: Susikari ............................................. .                88-93                            1 890
8428: Aikonmaa .......................................... . 1,5-3,0           89-91,          93-94            1 560
8429:                                       1990 vp. -    KK n:o 48                                     3
8430: 
8431:   Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa, että   puitteissa vireillä. Selkämeren nippuhinausväy-
8432: Selkämeren veneily- ja nippuhinausväylien           län arvioidaan valmistuvan lopullisesti vuonna
8433: kunnostaminen on esitettyjen suunnitelmien          1994.
8434: 
8435:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1990
8436: 
8437:                                                                          Ministeri Ole Norrback
8438: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 48
8439: 
8440: 
8441: 
8442: 
8443:                               Till Riksdagens Herr Talman
8444: 
8445:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anslutning till sjöfartsstyrelsen, har behoven av
8446: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          att bygga småbåtsleder inom havsområdena
8447: av den 14 februari 1990 till vederbörande            utretts. Det senaste programmet för 1989-
8448: medlem av statsrådet översänt avskrift av            1997 som gäller småbåtsleder inom havsområ-
8449: följande av riksdagsman Vuoristo m.fl. under-        dena blev klart den 26 oktober 1989. De anslag
8450: tecknade spörsmål nr 48:                             som finns att tillgå för byggandet av småbåts-
8451:                                                      leder har likväl inte räckt till för att förverkliga
8452:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8453:                                                      programmet. Genomförandet av programmet
8454:          vidta för att Bottenhavets småbåts- och
8455:                                                      för småbåtsleder förutsätter årligen ett anslag
8456:          knippbogseringsleder skall bli farleder
8457:                                                      om sammanlagt 2,0 milj. mk, eftersom finan-
8458:          som är exempelvis tre meter djupa och
8459:                                                      sieringen i fråga om småbåtslederna vid kusten
8460:          angivna med lateralutprickning?
8461:                                                      endast uppgått till en summa om 0,5 milj. mk
8462:                                                      under åren 1989 och 1990.
8463:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8464:                                                         I programmet för åren 1989-1997 angående
8465: samt anföra följande:                                småbåtsleder inom havsområdena ingår följan-
8466:    På initiativ av sjöfartsstyrelsen och delega-     de projekt för småbåtsleder vid Bottenhavets
8467: tionen för båtsportsärenden, som verkar i            kust:
8468: 
8469: Farled                                                        År då planen                   Kostnadsberäkning
8470:                                                             skall förverkligas                  (1 000 mk)
8471: 
8472: Susikari småbåtsled, Raumo landskommun ...... .                  89                                  100
8473: Staki småbåtsleder, Sastmola ..................... .             92-94                               300
8474: Luotolansalmi-Lankoori, Luvia ................. .                93-96                               400
8475: Lankoski småbåtsled, Sastmola ................... .              93                                  100
8476: Nurmes småbåtsled, Raumo ...................... .                94-96                               200
8477: Peräkari leden, Björneborg ........................ .            95                                  100
8478: Puuvalli Leden, Raumo ........................... .              96-97                               200
8479: Pihlus småbåtsled, Raumo ........................ .              97                                   30
8480:                                                                                                    1 430
8481: 
8482: 
8483:    Målet för förbättringen av knippbogserings-          farleden som ännu bör förbättras håller som
8484: leden längs Bottenhavet är att mellan Raumo             bäst på att göras upp. Enligt planen uppgår
8485: och Sastmola få till stånd en skyddad kustled,          finansieringsbehovet för dessa återstående av-
8486: som är 3,6 meter djup. Avsikten är att denna            snitt till sammanlagt 7,1 milj. mk. Häri ingår
8487: led skall betjäna såväl flottning som båtsport.         följande avsnitt:
8488: En allmän plan i fråga om de avsnitt inom
8489:                                                          Nuvarande               Tidtabell            Kostnads-
8490:                                                          seglations-                                   beräkning
8491:                                                             djup                                      (l 000 mk)
8492: 
8493: Malskari-Fädikari-Saloinen .................... .          1,7         91-93                                 280
8494: Tynnyrikari ........................................ .     3,0         91-92                                  90
8495: Ha~~uske~i-Salonen-IsoEnskari (Stora Enskär)             3,4;2,7       88-92                               2 800
8496: KatJakan ........................................... .     3,6         91-93                                 240
8497: Maskali ............................................. .    1,5         89-92                                 850
8498: Susikari. ............................................ .               88-93                               1 890
8499: Aikonmaa .......................................... . 1,5-3,0          89-91,           93-94              1 560
8500:                                      1990 vp. -    KK n:o 48                                   5
8501: 
8502:    Med hänvisning tili det ovan anförda kon-       har anhängiggjorts i en1ighet med de p1aner
8503: staterar regeringen att iståndsättningen av Bot-   som fram1agts. Bottenhavets knippbogserings-
8504: tenhavets småbåts- och knippbogserings1eder        1ed beräknas s1utgi1tigt stå k1ar 1994.
8505:     Helsingfors den 19 mars 1990
8506: 
8507:                                                                        Minister Ole Norrback
8508:                    j
8509:                   j
8510:                  j
8511:                 j
8512:                j
8513:               j
8514:              j
8515:             j
8516:            j
8517:           j
8518:          j
8519:         j
8520:        j
8521:       j
8522:      j
8523:     j
8524:    j
8525:   j
8526:  j
8527: j
8528:                                               1990 vp.
8529: 
8530: Kirjallinen kysymys n:o 49
8531: 
8532: 
8533: 
8534: 
8535:                                  Vuoristo ym.: Merivartioasemien toimintaedellytysten turvaami-
8536:                                     sesta Lounais-Suomessa
8537: 
8538: 
8539:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8540: 
8541:    Veneliikenne lisääntyy vuosittain huomatta-      samanaikaisesti, on merenkulun turvallisuuden
8542: vasti. Veneiden suurentunut koko antaa samal-       osalta syytä huoleen.
8543: la mahdollisuuden yhä pitemmälle suuntautu-            Helikoptereiden huoltojen ja mahdollisten
8544: viin matkoihin. Ne kuitenkin tapahtuvat ylei-       suurempien pelastusoperaatioiden sattuessa sa-
8545: sesti ottaen kotimaan vesillä ja saaristossa        manaikaisesti joudutaan tukeutumaan puolus-
8546: hyödyttäen näin kotimaassa tapahtuvaa mat-          tusvoimien kalustoon ja henkilöstöön, jotka
8547: kailua.                                             eivät aina ole soveltuvia meripelastustoimin-
8548:    Jatkuvasti päivystävällä ja alueensa hyvin       taan. Myöskään poliisin kalusto ei sellaisenaan
8549: tuntevalla turvallisesti miehitetyllä merivartio-   ole riittävän tehokasta eikä kaikilta osin käyt-
8550: asemalla on tärkeä merkitys veneliikenteen          tökelpoistakaan nykyiseen veneilyyn liittyvään
8551: turvallisuudelle.                                   tarkkailuun. Jopa poliisiveneiden merenkulku-
8552:    Kuitenkin suunta on sellainen, että merivar-     laitteistoissa on usein toivomisen varaa. Erityi-
8553: tioasemien miehitystä vähennetään, telehallin-      sesti suurempien kaupunkien läheisyydessä on
8554: tokeskus on lopettanut useita rannikkoasemia,       paikkoja, jotka vaativat tarkkailua ja usein
8555: joiden paikallistuntemusta voitiin hätätilantees-   huomattavaa paikallistuntemusta.
8556: sa käyttää hyväksi, jne. Näillä toimenpiteillä         Näistä monista yhteen kasautuvista syistä
8557: vaikutetaan merenkulun ja veneliikenteen tur-       yleinen luottamus meripelastus- ja valvontatoi-
8558: vallisuuteen.                                       mintaan horjuu vakavasti.
8559:    Jo nykyisellään voidaan usein todeta, ettei         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8560: veneilijän hätäkutsun perille menosta huolimat-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8561: ta aina pystytä paikallistamaan hätäkutsun          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8562: lähettäjän sijaintia paikallistuntemuksen puut-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8563: teen vuoksi. Helikopterin pelastuskäyttöön ei
8564: veneilijöiden taholta myöskään kaikilta osin
8565: luoteta kaluston ja osittain miehistön puutteen               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8566: takia.                                                     ryhtyä, että erityisesti Turun ja Ahve-
8567:    Vielä on mainittava, että rajavartioston Tur-           nanmaan tiheän saariston merivartio-
8568:  kuun sijoitetun vartiolentueen kalustosta edel-           asemat säilytetään miehitettyinä valvon-
8569: leen puuttuu kolmas Super Puma -merkkinen                  tavalmiudessaan ja tarkoituksenmukai-
8570: meripelastustoimintaan soveltuva keskiraskas               sella kalustolla varustettuina ja että
8571:  helikopteri. Kun vielä voidaan todeta, että               rajavartioston Turkuun sijoitetun var-
8572:  Super Puma -tyyppinen meripelastushelikopteri             tiolentueen kolmannen Super Puma-
8573:  on joutunut huoltojensa takia olemaan pitkiä              meripelastushelikopterin rahoitus- ja
8574:  aikoja pois käytöstä, usein jopa molemmat                 hankintapäätös viipymättä toteutetaan?
8575: 
8576:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
8577: 
8578:           Raimo Vuoristo                Timo Roos                     Jukka Roos
8579:           Matti Vähänäkki               Matti Saarinen                Kai Kalima
8580: 
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 200070S
8585: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 49
8586: 
8587: 
8588: 
8589: 
8590:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8591: 
8592:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voima on jo supistunut mm. työajan lyhennyk-
8593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen myötä, rajavartiolaitos pyrkii suunnitelmis-
8594: olette 14 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         saan tehostamaan kokoonpanoaan niin, että se
8595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pystyy täyttämään rajavartiolaitoksen pääteh-
8596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tävän, valtakunnan rajojen vartioinnin ja val-
8597: edustaja Vuoriston ym. kirjallisesta kysymyk-      vonnan, vaatimukset.
8598: sestä n:o 49:                                         Näissä suunnitelmissa rajavartiolaitoksen
8599:                                                    toimintaa pyritään ensi sijassa tehostamaan
8600:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8601:        ryhtyä, että erityisesti Turun ja Ahve-     keventämällä esikuntia ja rajavartiolaitoksen
8602:                                                    yksiköiden ylläpitämiseen sisältyvää huoltotoi-
8603:        nanmaan tiheän saariston merivartio-
8604:                                                    mintaa. Tämän vuoksi pienimpiä yksiköitä,
8605:        asemat säilytetään miehitettyinä valvon-
8606:                                                    kuten merivartioasemia ja rajavartioasemia, on
8607:        tavalmiudessaan ja tarkoituksenmukai-
8608:                                                    vähennettävä ja yhdistettävä nykyistä toimin-
8609:        sella kalustolla varustettuina ja että
8610:                                                    takykyisemmiksi.
8611:        rajavartioston Turkuun sijoitetun var-
8612:                                                       Merivartiostoissa suunnitellaan lakkautetta-
8613:        tiolentueen kolmannen Super Puma-
8614:                                                    vaksi ja yhdistettäväksi merivartioasemia seu-
8615:        meripelastushelikopterin rahoitus- ja
8616:                                                    raavasti: Suomenlahti 4, Saaristomeri 5 ja
8617:        hankintapäätös viipymättä toteutetaan?
8618:                                                    Pohjanlahti 1. Henkilöstö sijoitetaan vahventa-
8619:                                                    maan jäljelle jääviä vartioasemia ja aluksia.
8620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-
8621:                                                       Merivartioalueiden komentopaikoilla (eli
8622: vasti seuraavaa:
8623:                                                    meripelastuspalvelun lohkokeskuksilla) organi-
8624:    Rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuun-    saatiomuutos parantaa olennaisesti merirajan-
8625: nitelmassa vuosille 1991-1994 on suunniteltu       vartioinnin ja meripelastuspalvelun johtamisky-
8626: lakkautettavaksi tai yhdistettäväksi yhteensä 10   kyä. Meritilannekuvan muodostaminen ja toi-
8627: merivartioasemaa nykyisestä 34 merivartioase-      menpiteiden käskytys nopeutuvat nykyisestä.
8628: masta. Suunnitelman lähtökohtana on tosiasia,      Rajavartiolaitoksen rooli meripelastuspalvelu-
8629: ettei rajavartiolaitos ole saanut niitä voimava-   jen johtamisessa ja meripelastuspalveluun osal-
8630: ralisäyksiä, joita mm. Pelastuspalvelun kehittä-   listuvien eri viranomaisten ja järjestöjen yhteis-
8631: mistä selvittänyt ministeriryhmä kannanotos-       toiminnan koordinoinnissa korostuu uudistuk-
8632: saan 11.3.1980 esitti. Kannanoton mukaan           sen myötä.
8633: rajavartiolaitoksen meripelastustehtävissä toi-       Toiminnallisilla painopistesuunnilla sijaitse-
8634: mivaa henkilöstöä olisi tullut lisätä hyvään       vien merivartioasemien kaikinpuolinen suori-
8635: meripelastusvalmiuteen pääsemiseksi yhteensä       tuskyky paranee, koska henkilöstöä keskittä-
8636: 222 viralla. Näistä virkalisäyksistä toteutui      mällä voidaan partiointia, kiinteää valvontaa
8637: vuosina 1980---1988 yhteensä 73 virkaa. Vuo-       sekä partioinnin aloitusvalmiutta lisätä nykyta-
8638: den 1989 aikana valtioneuvosto päätti valtion      sosta merkittävästi.
8639: henkilöstön määrän vähentämistä koskevista            Hyväksyessään hallituksen esityksen vuoden
8640: toimenpiteistä, mikä merkitsi rajavartiolaitok-    1990 tulo- ja menoarvioksi eduskunta kahdessa
8641: sen kohdalla 42 viran vähentämistä nykyisestä      lausumassaan edellytti,
8642: henkilövahvuudesta vuosien 1989-1991 aika-            1) "että hallitus viipymättä selvittää meri-
8643: na. Tämän vuoksi rajavartiolaitoksen toiminta-     alueella toimivien viranomaisten toimintaa
8644: ja taloussuunnitelmassa luovuttiin tavoitteesta,   niin, että voitaisiin luoda tehokas kaikki alueet
8645: joka edellä mainitun ministeriryhmän kannan-       kattava ja ympäri vuorokauden toimiva järjes-
8646: oton nojalla oli ollut aikaisemmissa toiminta-     telmä."
8647: ja taloussuunnitelmissa.                              Liikenneministeriö on tässä tarkoituksessa
8648:    Kun rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä         asettanut työryhmän suorittamaan sanotun sel-
8649: kasvun sijasta supistuu nykyisestä ja kun sa-      vityksen 31.5.1990 mennessä. Rajavartiolaitos
8650: manaikaisesti käytettävissä oleva henkilötyö-      on edustettuna tässä työryhmässä.
8651:                                       1990 vp. -     KK n:o 49                                    3
8652: 
8653:     Osana selvitystyötä rajavartiolaitoksessa on     selvitetään mahdollisimman edullinen menette-
8654: käynnistetty nykymuotoisen päivystysjärjestel-       ly kolmannen Super Puma -helikopterin hank-
8655: män korvaamista koskeva kokeilu eräillä me-          kimiseksi rajavartiolaitokselle ja ryhdytään
8656: ri vartioasemilla. Edelleen rajavartio laitoksessa   asianmukaisiin toimenpiteisiin."
8657: on pidättäydytty toiminta- ja taloussuunnitel-          Hallituksen tarkoituksena on selvitystyön
8658: massa suunniteltujen merivartioasemien lak-          valmistuttua esittää kuluvan vuoden lisäme-
8659: kauttamisen toimeenpanoista, kunnes tarpeelli-       noarviossa tilausvaltuuden myöntämistä kol-
8660: set selvitykset on saatu valmiiksi.                  mannen Super Puma -helikopterin hankkimi-
8661:     2) "että huhtikuun 1990 loppuun mennessä         seksi rajavartiolaitokselle.
8662: 
8663:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
8664: 
8665:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
8666: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 49
8667: 
8668: 
8669: 
8670: 
8671:                               Till Riksdagens Herr Talman
8672: 
8673:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Då antalet personai vid gränsbevakningsvä-
8674: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sendet i stället för att öka minskar från det
8675: av den 14 februari 1990 tili vederbörande            nuvarande antalet och då samtidigt den arbets-
8676: medlem av statsrådet översänt avskrift av            kraft som står tili förfogande redan har mins-
8677: följande av riksdagsman Vuoristo m.fl. under-        kat bl.a. på grund av arbetstidens förkortning,
8678: tecknade skriftliga spörsmål nr 49:                  strävar gränsbevakningsväsendet i sina planer
8679:                                                      tili att effektivera sin sammansättning på det
8680:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8681:                                                      sätt att det kan uppfylla kraven av gränsbe-
8682:        vidta för att sjöbevakningsstationerna
8683:                                                      vakningsväsendets huvuduppgift bevakning
8684:        särskilt i den täta Åbo och Ålands
8685:                                                      och uppsikt över rikets gränser.
8686:        skärgård förblir bemannade i bevak-
8687:                                                          1 dessa planer strävar man i första hand till
8688:        ningsberedskap och försedda med än-
8689:                                                      att effektivera gränsbevakningsväsendets verk-
8690:        damålsenligt materia! och att den tili
8691:                                                      samhet genom att lätta på staberna och den
8692:        gränsbevakningsväsendets i Åbo place-
8693:                                                      underhållsverksamhet som upprätthåller och
8694:        rade flygbevakningsgrupp kommande
8695:                                                      ingår i gränsbevakningsväsendets enheter. Där-
8696:        tredje Super Puma sjöräddningshelikop-
8697:                                                      för måste man minska och sammanslå en del
8698:        terns finansierings- och anskaffningsbe-
8699:                                                      av de minsta enheterna, såsom sjöbevaknings-
8700:        slut utan dröjsmål förverkligas ?
8701:                                                      stationer och gränsbevakningsstationer tili
8702:                                                      funktionsdugligare enheter än de nuvarande.
8703:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Det planeras att vid sjöbevakningssektioner-
8704: samt anföra följande:                                na inställs och sammanslås sjöbevakningssta-
8705:    1 verksamhets- och hushållningsplanen för         tioner enligt följande: Finska Viken 4, Skär-
8706: gränsbevakningsväsendet för åren 1991-1994           gårdshavet 5 och Bottniska Viken 1. Persona-
8707: har man planerat att inställa eller förena 10        len placeras som förstärkning tili de kvarbli-
8708: sjöbevakningsstationer av de nuvarande 34            vande sjöbevakningsstationerna och fartygen.
8709: sjöbevakningsstationerna. Som utgångspunkt               Vid kommandop1atserna för sjöbevaknings-
8710: för planen är det faktum att gränsbevaknings-        områden (dvs. vid undercentralerna för sjö-
8711: väsendet inte har fått de tillskott i kraftresur-    räddningstjänsten) förbättrar organisationsänd-
8712: ser, vilka bl.a. den ministergruppen som utred-      ringen väsentligen ledningsförmågan över sjö-
8713: de Räddningstjänstens utveckling föreslog i sitt     gränsbevakningen och sjöräddningstjänsten.
8714: ställningstagande 11.3.1980. Enligt ställningsta-    Utarbetningen av sjösituationsbilden och åtgär-
8715: gandet borde man för att kunna uppnå ett gott        dernas ordergivning påskyndas från det nuva-
8716: sjöräddningsberedskap öka den vid gränsbe-           rande. Gränsbevakningsväsendets roll vid led-
8717: vakningsväsendets sjöräddningsuppgifter ver-         ning av sjöräddningstjänsten och koordinering-
8718: kande personalens antal sammanlagt med 222           en av samarbetet mellan de olika myndigheter-
8719: tjänster. Av dessa tjänstetillskott förverkligades   na och föreningarna som deltar i sjöräddnings-
8720: under åren 1980-1988 sammanlagt 73 tjänster.         tjänsten betonas i samband med reformen.
8721: Under året 1989 har statsrådet beslutat om               De på funktionella tyngdpunktsområdena
8722: åtgärder rörande minskandet av statens perso-        placerade sjöbevakningsstationernas presta-
8723: nai, vilket betydde för gränsbevakningsväsen-        tionsförmåga förbättras på alla sätt, eftersom
8724: dets del en minskning med 42 tjänster av den         man med koncentrering av personalen i förhål-
8725: nuvarande personalen under åren 1989-1991.           lande tili nuläget avsevärt kan öka på patrul-
8726: Därför har man i verksamhets- och hushåll-           lering, fast bevakning samt patrulleringens
8727: ningsplanen för gränsbevakningsväsendet av-          startberedskap.
8728: stått från den målsättning som med stöd av den           När riksdagen godkände regeringens propo-
8729: ovan nämnda ministergruppens ställningsta-           sition tili statsbudget för 1990, förutsatte riks-
8730: gande funnits i de tidigare verksamhets- och         dagen i sina två yttranden:
8731: hushållningsplanerna.                                    1) "att regeringen ofördröjligen utreder de på
8732:                                       1990 vp. -     KK n:o 49                                     5
8733: 
8734: havsområdet verkande myndigheternas verk-            de sjöbevakningsstationer som enligt planerna i
8735: samhet så att man kunde skapa ett effektivt          verksamhets- och hushållningsplanen kommer
8736: alla områden täckande och dygnet runt funge-         att inställas tills nödvändiga utredningar blivt
8737: rande system."                                       färdiga.
8738:    Trafikministeriet har i detta syfte tillsatt en      2) "att man före utgången av april 1990
8739: arbetsgrupp att göra den ovan nämnda utred-          utreder ett möj1igast förmånligt förfaringssätt
8740: ningen senast den 31.5.1990. Gränsbevaknings-        för anskaffning av den tredje Super Puma
8741: väsendet är representerat i denna arbetsgrupp.       helikoptern åt gränsbevakningsväsendet och att
8742:    Som en del av detta utredningsarbete har          man vidtar behöriga åtgärder."
8743: man vid gränsbevakningsväsendet på vissa sjö-           Regeringen har som avsikt att, efter att
8744: bevakningsstationer påbörjat en prövning om          utredningsarbetet blivit färdigt, framställa i
8745: ersättande av det nuvarande dejourerings-            detta års tilläggsbudget om en beställningsfull-
8746: systemet. Vidare har man inom gränsbevaknings-       makt angående anskatTning av den tredje Super
8747: väsendet avhållit sig från åtgärder att inställa     Puma helikoptern åt gränsbevakningsväsendet.
8748: 
8749:      Helsingfors den 14 mars 1990
8750: 
8751:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
8752:                                                1990 vp.
8753: 
8754: Kirjallinen kysymys n:o 50
8755: 
8756: 
8757: 
8758: 
8759:                                   Vuoristo: Kokemäenjoen jokitörmän sortumien estämisestä Nak-
8760:                                      kilassa
8761: 
8762: 
8763:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8764: 
8765:    Kokemäenjoen rantatörmät ovat Harjaval-           liittyviä luontaisia muutoksia, joiden aikaa,
8766: lan voimalaitoksen ja Arantilankosken välillä        paikkaa ja laajuutta ei voida etukäteen tietää".
8767: viime vuosina sortuneet useista kohdista tihen-      (11.9.1989)
8768: tyvällä nopeudella. Useita kiinteistöjä on vaa-          Olisiko nyt jo tarkoituksenmukaista, vai
8769: rassa sortua jokeen, ja niin ollen asukkaiden        pitääkö siinäkin tapahtua ihmishenkien mene-
8770: henki on myös uhattuna.                              tyksiä, ennen kuin tarvittaviin toimenpiteisiin
8771:    Hyvin ymmärtää ihmisten pelon ja hädän            ryhdytään?
8772: tässä tilanteessa, kun routa alkaa jälleen sulaa.       Jokitörmän asukkaat ovat hyvin paljon miet-
8773:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tutki-      tineet tilannettaan, ja heillä on paljon erilaisia
8774: nut maaperän, ja sen tutkimusten mukaan              suunnitelmia, miten "tarvittavat toimenpiteet"
8775: jokitörmällä sijaitsevien talojen turvallisuudesta   olisi tehtävä erityisesti heidän kotiensa kohdal-
8776: ei voida olla varmoja. Nakkilan kunnanhallitus       ta, kunhan vain siihen tarvittavat resurssit
8777: onkin kehottanut erästä perhettä muuttamaan          voitaisiin osoittaa. Yhteiskunnalle tämä olisi
8778: pois vuonna 1984 rakennetusta omakotitalos-          ilman muuta halvempaa kuin mahdollisista
8779: taan.                                                onnettomuuksista johtuvien seuraamusten kor-
8780:    Vastatessaan asiaan liittyvään kirjalliseen ky-   vaaminen.
8781: symykseeni n:o 420/1989 vp. maa- ja metsäta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8782: lousministeri Toivo T. Pohjala kertoi paikalla       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8783: suoritetuista korjaustöistä, jotka ovat olleet       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8784: pääasiassa veteen joutuneiden tai joutuvien          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8785: puiden poistamista ja luiskien loiventamista
8786: Iisäsortumien estämiseksi. "Tätä pitemmälle                    Mihin tarvittaviin toimenpiteisiin
8787:  meneviin, laajamittaisiin sortumien ehkäisytoi-            Hallitus aikoo ryhtyä Kokemäenjoen
8788: menpiteisiin ryhtyminen tässä vaiheessa ei ole              jokitörmän sortumien estämiseksi Nak-
8789:  tarkoituksenmukaista, koska kyseiset luiska-               kilassa?
8790: sortumat ovat ensisijaisesti alueen jokiluontoon
8791: 
8792:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1990
8793: 
8794:                                            Raimo Vuoristo
8795: 
8796: 
8797: 
8798: 
8799: 200070S
8800: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 50
8801: 
8802: 
8803: 
8804: 
8805:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8806: 
8807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta vastaan ei täytä varmuudelle asetettuja
8808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaatimuksia. Tämän vuoksi kyseisten omako-
8809: olette 15 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            titalojen sortuminen on mahdollista. Ennak-
8810: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          koarvion mukaan rakennusten stabiliteetin li-
8811: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sääminen on luiskan jyrkkyyden, korkeuden ja
8812: edustaja Raimo Vuoriston näin kuuluvasta              syvällä sijaitsevan pohjamoreenikerroksen ta-
8813: kirjallisesta kysymyksestä n:o 50:                    kia vaikeaa ja kallista. Suojaustoimenpiteiden
8814:                                                       tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseksi laadi-
8815:          Mihin tarvittaviin toimenpiteisiin
8816:                                                       taan vesi- ja ympäristöhallituksen toimesta
8817:        Hallitus aikoo ryhtyä Kokemäenjoen
8818:                                                       yleissuunnitelma tarvittavista toimenpiteistä
8819:        jokitörmän    sortumisen estämiseksi
8820:                                                       kustannusarvioineen. Sen jälkeen on mahdol-
8821:        Nakkilassa?
8822:                                                       lista päättää asian vaatimista jatkotoimenpi-
8823:                                                       teistä näiden talojen osalta.
8824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8825:                                                          Hallituksen tarkoituksena on, että Koke-
8826: vasti seuraavaa:
8827:                                                       mäenjoen rantojen mahdollisten riskialueiden
8828:    Vesi- ja ympäristöhallinnon toimesta selvitet-     kartoitusta jatketaan vesi- ja ympäristöhallin-
8829: tiin syksyllä 1989 Kokemäenjoella aikaisemmin         non toimesta yhdessä Nakkilan kunnan ja
8830: tapahtuneiden rantatörmien sortumien syitä            Länsi-Suomen Voima Oy:n kanssa. Kartoituk-
8831: jokiosuudella Harjavallan voimalaitos - Ulvi-         sen jälkeen on mahdollista ottaa yleisemminkin
8832: la. Asiaa koskeva Valtion teknillisen tutkimus-       kantaa alueella tarvittavien suojaus- ym. toi-
8833: keskuksen selvitys valmistui 21.12.1989. Selvi-       menpiteiden laajuuteen ja mahdollisuuteen. Sa-
8834: tyksen mukaan sortumien käynnistymiseen vai-          malla tulee selvitettäväksi myös eri osapuolten,
8835: kuttavat mm. joen virtaaman, virtausnopeuden          lähinnä rakennus- ja vesiviranomaisten sekä
8836: ja vedenpinnan korkeuden vaihtelut ja niiden          vesistön säännöstelijän ja asukkaiden itsensä
8837: aiheuttama eroosio, routa ja maan vesipitoi-          vastuu ja osuus toimenpiteiden toteuttamisessa.
8838: suus. Eri osatekijöiden vaikutuksen suuruutta         Hallituksen tarkoituksena on myös selvittää
8839: ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole pystytty luo-       mahdollisuudet rakennuslain muuttamiseksi
8840: tettavasti osoittamaan.                               muun muassa siten, että kaavoituksessa ja
8841:    Toisaalta edellä tarkoitetuista tutkimuksista      rakennuslupien käsittelyssä kiinnitetään ranta-
8842: on käynyt ilmi, että parin omakotitalon koh-          alueilla erityistä huomiota rakennuspaikan so-
8843: dalla rakennuksen perustan varmuus sortumis-          pivuuteen vyörymis- ja tulvavaaran kannalta.
8844: 
8845:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
8846: 
8847:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8848:                                      1990 vp. -       KK n:o 50                                     3
8849: 
8850: 
8851: 
8852: 
8853:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8854: 
8855:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ning blir det på grund av den branta och höga
8856: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           sluttningen och det djupt liggande bottenmo-
8857: av den 15 februari 1990 tili vederbörande             ränlagret svårt och dyrt att öka byggnadernas
8858: medlem av statsrådet översänt avskrift av             stabilitet. För utredning av ändamålsenligheten
8859: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo un-            hos skyddsåtgärderna uppgörs genom vatten-
8860: dertecknade spörsmål nr 50:                           och miljöstyrelsens försorg en generalpian över
8861:                                                       de nödvändiga åtgärderna jämte kostnadsbe-
8862:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
8863:                                                       räkningar. Därefter är det möjligt att besluta
8864:        vidta för att förhindra ras i Kumo älvs        om de fortsatta åtgärder som krävs i fråga om
8865:        branter i Nakkila?
8866:                                                       de berörda husen.
8867:                                                          Regeringen har för avsikt att fortsätta kart-
8868:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          läggningen av de möjliga riskområdena längs
8869: samt anföra följande:                                 Kumo älvs stränder genom försorg av vatten-
8870:    Genom försorg av vatten- och miljöförvalt-         och miljöförvaltningen tillsammans med Nak-
8871: ningen utreddes hösten 1989 orsakerna tili ras        kila korumun och Västra Finlands Kraft Ab.
8872: som tidigare inträffat i Kumo älvs strandbran-        Efter kartläggningen är det möjligt att också
8873: ter längs avsnittet Harjavalta kraftverk -            helt allmänt ta ställning tili frågan om omfatt-
8874: Ulvsby. Statens tekniska forskningscentrals ut-       ningen av de skydds- och andra åtgärder som
8875: redning i ärendet blev färdig 21.12.1989. Enligt      behövs på området samt tili frågan om möjlig-
8876: utredningen var orsaken tili rasen bl.a. växling-     heterna att vidta dessa åtgärder. Samtidigt
8877: ar i älvens vattenföring, strömningshastighet         kommer också att utredas vilket ansvar och
8878: och vattenstånd samt erosion, tjäle och hög           hur stor andel olika parter, främst byggnads-
8879: vattenhalt i jorden tili följd av dessa faktorer.     och vattenmyndigheterna samt vattenregleraren
8880: Storleken av de olika delfaktorernas inverkan         och invånarna själva, har i samband med
8881: har dock i detta skede inte kunnat påvisas på         genomförandet av åtgärderna. Regeringen har
8882: ett tillförlitligt sätt.                              också för avsikt att utreda möjligheterna att
8883:    Dessutom framgår det av utredningen att            ändra byggnadslagen bl.a. så att vid planlägg-
8884: grunden under ett par egnahemshus inte är             ningen och vid behandlingen av byggnadslov
8885: tillräckligt rassäker för att uppfylla gällande       inom strandområden fästs särskild uppmärk-
8886: säkerhetskrav. Det är därför möjligt att dessa        samhet vid byggnadsplatsens lämplighet med
8887: egnahemshus rasar. Enligt en förhandsberäk-           tanke på risken för ras och översvämningar.
8888:      Helsingfors den 20 mars 1990
8889: 
8890:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8891:                                                 1990 vp.
8892: 
8893: Kirjallinen kysymys n:o 51
8894: 
8895: 
8896: 
8897: 
8898:                                    Pokka: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen siirtosuunnitel-
8899:                                       mista
8900: 
8901: 
8902:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8903: 
8904:    Valtionhallinnossa on vireillä suunnitelma         muualle siirtämiseen ole riittäviä perusteita.
8905: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toi-        Valiokunta katsoi, että asianmukaista olisi sen
8906: minnan hajauttamiseksi. Valtiovarainministeriö        sijaan selvittää uusien tutkimusasemien tai tut-
8907: esittää toiminta- ja taloussuunnitelmassaan           kimuspisteiden perustamisen tarpeellisuus lä-
8908: vuosille 1990-94, että maa- ja metsätalousmi-         hinnä Pohjois- ja Lounais-Suomeen. Suurim-
8909: nisteriö ryhtyisi toimenpiteisiin koko Riista- ja     mat kalatalouden neuvontajärjestöt, kalaveden
8910: kalatalouden tutkimuslaitoksen siirtämiseksi          omistajia ja ammattikalastajia edustava Kala-
8911: pääkaupunkiseudulta.                                  talouden Keskusliitto sekä vapaa-ajan kalasta-
8912:    Eduskunnassa Riista- ja kalatalouden tutki-        jia edustava Suomen Kalamiesten Keskusliitto,
8913: muslaitoksen toiminnan hajauttamista käsitel-         yhtyivät valiokunnan näkemykseen.
8914: tiin perusteellisesti 1980-luvun alussa. Tuolloin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8915: eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8916: vitteli hallituksen esityksen perusteella asiaa ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8917: päätyi sille kannalle, ettei riista- ja kalatalou-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8918: den tutkimustoiminnan hajasijoittamiselle ny-
8919: kyistä enemmän löytynyt perusteita.                              Aikooko Hallitus eduskunnan aiem-
8920:    Saamansa selvityksen perusteella maa- ja                   min ilmaiseman kannan vastaisesti esit-
8921: metsätalousvaliokunta katsoi, ettei laitoksen,                tää eduskunnalle koko Riista- ja kala-
8922: joka jo tutkimusasemiensa kautta on toimin-                   talouden tutkimuslaitoksen siirtämistä
8923: nallisesti jo tosiasiallisesti hajautettu, kokonaan           muualle?
8924: 
8925:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8926: 
8927:                                             Hannele Pokka
8928: 
8929: 
8930: 
8931: 
8932: 200070S
8933: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 51
8934: 
8935: 
8936: 
8937: 
8938:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8939: 
8940:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työssäkäyntialueen ulkopuolelle ainakin suurin
8941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
8942: olette 13 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             Lausunnossaan maa- ja metsätalousministe-
8943: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       riön toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille
8944: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      1990-1994 valtiovarainministeriö esitti, että
8945: edustaja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta       maa- ja metsätalousministerio ryhtyisi toimen-
8946: kysymyksestä n:o 51:                               piteisiin koko Riista- ja kalatalouden tutkimus-
8947:                                                    laitoksen siirtämiseksi pois pääkaupunkiseudul-
8948:           Aikooko Hallitus eduskunnan aiem-        ta.
8949:        min ilmaiseman kannan vastaisesti esit-        Edellä mainitun valtioneuvoston periaate-
8950:        tää eduskunnalle koko Riista- ja kala-      päätöksen ja valtiovarainministeriön kannan-
8951:        talouden tutkimuslaitoksen siirtämistä      oton perusteella Riista- ja kalatalouden tutki-
8952:        muualle?                                    muslaitoksessa on selvitelty erilaisia vaihtoeh-
8953:                                                    toja hajauttaa toimintoja tutkimuslaitoksen
8954:                                                    maakunnallisiin toimipaikkoihin sekä perustaa
8955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       niitä lisää. Tämä selvitys saadaan maa- ja
8956: vasti seuraavaa:                                   metsätalousministeriön jatkokäsittelyyn kulu-
8957:   Valtioneuvosto on 21.6.1989 tehnyt periaate-     van kevään aikana.
8958: päätöksen pääkaupunkiseudun toimenpide-                Mikäli toimintojen siirtoon päädytään, niitä
8959: alueen toimenpideohjelmaksi, joka sisältää         koskevat esitykset pyritään sisällyttämään hal-
8960: eräitä ratkaisuja pääkaupunkiseudun kasvua         lituksen vuotta 1991 koskevaan tulo- ja me-
8961: ohjaaviksi ja rajoittaviksi toimenpiteiksi. Muun   noarvioesitykseen. Todettakoon, että tutkimus-
8962: muassa valtion toimintoja hajautetaan pääkau-      laitoksen vakituisesta henkilökunnasta, 256
8963: punkiseudun ulkopuolelle muualle maahan.           henkilöä, nykyisin 97 toimii pääkaupunkiseu-
8964: Tarkoituksena on siirtää pääkaupunkiseudun         dulla ja 159 sen ulkopuolella.
8965: 
8966:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
8967: 
8968:                                                                         Ministeri Ole Norrback
8969:                                         1990 vp. -     KK n:o 51                                        3
8970: 
8971: 
8972: 
8973: 
8974:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8975: 
8976:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Finansministeriet föreslog i sitt utlåtande om
8977: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            jord- och skogsbruksministeriets verksamhets-
8978: av den 13 februari 1990 tili vederbörande              och ekonomipian för åren 1990-1994 att
8979: medlem av statsrådet översänt avskrift av              jord- och skogsbruksministeriet skulie skrida
8980: följande av riksdagsman Pokka undertecknadc            tili åtgärder för att flytta bort hela Vilt- och
8981: spörsmål nr 51:                                        fiskeriforskningsinstitutet från huvudstadsre-
8982:                                                        gionen.
8983:           Ämnar Regeringen i strid med den                 Utgående från tidigare nämnda av statsrådet
8984:        åsikt riksdagen tidigare uttalat hos riks-      fattade principbeslut samt finansministeriets
8985:        dagen hemställa att hela Vilt- och fiske-       ställningstagande har man inom Vilt- och
8986:        riforskningsinstitutct skall flyttas tili an-   fiskeriforskningsinstitutet utrett olika alternativ
8987:        nan ort?                                        för en utlokalisering av forskningsinstitutets
8988:                                                        funktioner till olika regionala verksamhetsorter
8989:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ävensom behovet av att inrätta nya funktioner.
8990: samt anföra följande:                                  Under förloppet av innevarande vår kommer
8991:     Statsrådet har den 21 juni 1989 fattat ett         denna utredning att överlåtas tili jord- och
8992: principbeslut om ett åtgärdsprogram för hu-            skogsbruksministeriet för fortsatt behandling.
8993: vudstadsregionens åtgärdsområde. Programmet                Om utredningens resultat visar att en utlo-
8994: innehåller vissa förslag til! åtgärder, som syftar     kalisering av berörda funktioner vore ända-
8995: tili att styra och begränsa tillväxten i huvud-        målsenlig kommer en proposition gällande det-
8996: stadsregionen. Bland annat utlokaliseras statli-       ta att eftersträvas i regeringens budgetproposi-
8997: ga funktioner tili utanför regionen belägna            tion för år 1991. Må därtill konstateras att
8998: delar av Iandet. A vsikten är att flytta åtmin-        forskningsinstitutets fastanstälida personai för
8999: stone större delen av Vilt- och fiskeriforsknings-     närvarande uppgår tili 256 personer och att 97
9000: institutet till orter utanför huvudstadsregionens      av dessa verkar inom huvudstadsregionen me-
9001: sysselsättningsområde.                                 dan 159 personer arbetar utanför denna.
9002: 
9003:      Helsingfors den 14 mars 1990
9004: 
9005:                                                                               Minister Ole Norrback
9006:                                                 1990 vp.
9007: 
9008: Kirjallinen kysymys n:o 52
9009: 
9010: 
9011: 
9012: 
9013:                                    Männistö: Koivumäen ja Varpaisjärven kk:n välisen maantien
9014:                                       peruskorjauksen toteuttamisesta
9015: 
9016: 
9017:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9018: 
9019:    Varpaisjärven tärkein ja lyhin tieyhteys 5-        sen kummemmin kuin kanta- tai valtateitä-
9020: tielle ja valtakunnan osakeskukseen Kuopioon          kään, maantieyhteys ja sen kunto on Varpais-
9021: on 30 kilometrin maantie Siilinjärvi-Varpais-         järven luontaiselle kehittymiselle ratkaisevan
9022: järvi. Tien Siilinjärven puoleinen 13 kilometrin      tärkeä mm. elinkeinotoiminnan, raskaan kulje-
9023: osa päällystettiin vuonna 1988, ja koko tie oli       tuksen (esim. puu ja turve), päivittäisen työ-
9024: tarkoitus parantaa keskeytyksittä aina Varpais-       matkaliikenteen ja asioinnin kannalta. Tien
9025: järvelle saakka. Vielä puolenkymmentä vuotta          nykyinen kunto on heikentynyt ja ala-arvoinen,
9026: sitten piirin toimenpideohjelmassa 1982-88            minkä johdosta liikenne siirtyy pois tältä tieltä.
9027: väli Pyykangas-Koivumäki ajoitettiin vuosiin          Tällöin matka Varpaisjärveltä 5-tielle Siilinjär-
9028:  1986--87 ja Koivumäki-Varpaisjärvi vuosiin           velle ja edelleen Kuopioon pitenee 20 kilomet-
9029:  1987-88. Nyt tien parantaminen on ajoitettu          riä.
9030: vuosiin 1990-92, ja se uhkaa lykkääntyä                  Tieosuuden parantamisen lykkäämisen Var-
9031: edelleen.                                             paisjärven kunta katsoo aiheutuvan 5-tien ra-
9032:    Olemme erittäin huolestuneita tien paranta-        kentamisesta. Kunnan mielestä valta- ja kan-
9033: misen lykkäämisestä. Varpaisjärven kunta on           tateiden rakentaminen ja rahoitus on pystyttä-
9034: useaan otteeseen esittänyt läänin kansanedus-         vä hoitamaan niin, etteivät seudullisten teiden
9035: tajille ja tieviranomaisille sekä ministeriöille,     - tässä tapauksessa Varpaisjärven kunnalle
9036: että jo aloitettu tien parantaminen jatkuisi          elintärkeän tieyhteyden ja pääväylän - paran-
9037: Varpaisjärvelle. Mielestämme tieosan paranta-         tamiset kärsi valtakunnallisen tienpidon paino-
9038: minen tuleekin nähdä erityiskysymyksenä ja jo         pisteen äkkinäisestä muutoksesta, varsinkaan
9039:  aloitetun tien parantamisen loppuun saattami-        kun po. tien parantaminen on vuosia ollut
9040:  sena. Pidämme tien parantamista perustana            tiepiirin toimenpideohjelmassa ja kyseessä on
9041:  kunnan luontaiselle kehittämiselle sekä välttä-      jo aloitettu tietyö ja erityisaluekunta. Varpais-
9042: mättömyytenä ja perusehtona varpaisjärveläis-         järven kunta kiinnittää myös huomiota siihen,
9043:  ten jokapäiväiselle työlle ja toiminnalle, erityi-   ettei läänin millään muulla kunnalla ole näin
9044:  sesti yritystoiminnalle.                             kehnoa tieyhteyttä lääninsä keskukseen ja val-
9045:    Valtioneuvosto nimesi päätöksellään 128/89         takunnan osakeskukseen.
9046:  Varpaisjärven kunnan erityisalueeksi. Päätök-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9047:  seen viitaten ja sen velvoittamana Varpaisjär-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9048:  ven kunnanhallitus on esittänyt, että Pyykan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9049:  gas-Koivumäki-Varpaisjärvi-maantien pa-              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9050:  rantamisen loppuun saattaminen välillä Koivu-
9051:  mäki-Varpaisjärven kk. tavalla tai toisella                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
9052:  käynnistettäisiin viipymättä, viimeistään vuon-             toimiin maantien n:o 576 parantamisen
9053:  na 1991.                                                    loppuun saattamiseksi välillä Koivumä-
9054:     Koska kunnassa ei ole rauta- eikä vesiteitä,             ki-Varpaisjärven kk. välittömästi?
9055:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1990
9056: 
9057:                                            Lauha Männistö
9058: 
9059: 
9060: 
9061: 200070S
9062: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 52
9063: 
9064: 
9065: 
9066: 
9067:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9068: 
9069:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nut, että tielaitos on vuosittain joutunut siirtä-
9070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mään noin 1,5 miljardin markan investoinnit
9071: olette 15 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         myöhemmin toteutettaviksi. Myöhemmäksi
9072: kirjeenne n:o 190 ohella toimittanut valtioneu-    siirtyvien toimenpiteiden määrää on vielä täs-
9073: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       täkin lisännyt pääteiden liikenteen ennustettua
9074: kansanedustaja Lauha Männistön näin kuulu-         suurempi kasvu ja siitä aiheutuneiden päätei-
9075: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 52:           den ongelmien kiireellisyys ja tienpidon paino-
9076:                                                    pisteen siirtyminen näille teille.
9077:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
9078:        toimiin maantien n:o 576 parantamisen          Vuoden 1989 lopulla laadituissa suunnitel-
9079:        loppuun saattamiseksi välillä Koivumä-      missa kysymyksessä mainittu tiehanke on ajoi-
9080:        ki-Varpaisjärven kk. välittömästi?          tettu vuosille 1993-95. Koko maan lisäksi
9081:                                                    myös Kuopion tiepiirin alueella on useita
9082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hankkeita, joita tielaitos pitää vielä kiireelli-
9083: vasti seuraavaa:                                   sempinä kuin Koivumäen-Varpaisjärven kk:n
9084:                                                    tien parantamista.
9085:    Maantien n:o 576 parantamistyö välillä Pyy-        Vaikka hankkeen kiirehtimiseen ei nyt näy-
9086: kangas-Koivumäki valmistui syksyllä 1988.          täkään olevan rahoitusmahdollisuuksia, harki-
9087: Parantamista oli suunniteltu jatkettavaksi vä-     taan kunkin tiehankkeen kiireellisyys aina
9088: littömästi osuudella Koivumäki-Varpaisjär-         uudestaan laadittaessa tulo- ja menoarvioesi-
9089: ven kk., koska tie on jo osittain hajonnut.        tyksiä seuraavalle vuodelle. Mikäli lähivuosien
9090: Tähän ei kuitenkaan vuoden 1988 tulo- ja           tulo- ja menoarvioissa eduskunta myöntää tun-
9091: menoarviossa eikä sitä myöhemmissäkään me-         tuvat reaalilisäykset tienpidon, erityisesti alem-
9092: noarvioissa saatu määrärahoja.                     man tieverkon rahoitukseen, saattaa hankkeen
9093:    Tienpidon kokonaisrahoitusta ei valtionta-      aikaistaminen olla mahdollista. Tähän liiken-
9094: loudellisista syistä ole voitu lisätä suunnitel-   neministeriö ja tielaitos pyrkivät.
9095: mien edellyttämällä tavalla. Tästä on Seuran-
9096:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
9097: 
9098:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
9099:                                      1990 vp. -    KK n:o 52                                           3
9100: 
9101: 
9102: 
9103: 
9104:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9105:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        mark tili en senare tidpunkt. Dessutom har
9106: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        antalet åtgärder som skall genomföras senare
9107: nr 190 av den 15 februari 1990 tili vederböran-    ökat tili följd av att trafiken på de viktigaste
9108: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       vägarna inom området vuxit mer än väntat,
9109: följande av riksdagsledamot Lauha Männistö         vilket lett tili att det varit nödvändigt att
9110: undertecknade spörsmål nr 52:                      snabbt lösa de problem som uppstår på dessa
9111:                                                    vägar samt medfört att väghållningen på dem
9112:          Ämnar Regeringen skrida tili snabba
9113:                                                    prioriteras.
9114:        åtgärder för att utan dröjsmål slutföra
9115:        förbättringen av landsväg nr 576 mellan        Det vägprojekt som nämns i spörsmålet skall
9116:        Koivumäki och Varpaisjärvi kyrkby?          enligt planer, som gjorts upp vid utgången av
9117:                                                    1989, genomföras under åren 1993-95. För-
9118:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utom i hela Jandet finns det inom Kuopio
9119: samt anföra följande:                              vägdistrikts område flera projekt som vägver-
9120:                                                    ket anser vara ännu mer brådskande än för-
9121:   Arbetet med förbättringen av landsväg nr         bättringen av vägen mellan Koivumäki och
9122: 576 mellan Pyykangas och Koivumäki slutför-        Varpaisjärvi kyrkby.
9123: des hösten 1988. A vsikten var att genast
9124: fortsätta förbättringen på avsnittet Koivumä-         Trots att det för tillfället inte ser ut att finnas
9125: ki-Varpaisjärvi kyrkby, eftersom vägen redan       finansieringsmöjligheter för att påskynda pro-
9126: de1vis har gått sönder. För detta ändamå1          jektet, prövar man alltid på nytt hur brådskan-
9127: anvisades 1ikvä1 inga ans1ag varken i budgeten     de de olika vägprojektena är då budgetpropo-
9128: för 1988 eller i senare utgiftsstater.             sitionen för följande år görs upp. lfall riksda-
9129:    Av statsekonomiska skäl har det inte varit      gen i budgeterna för de närmast följande åren
9130: möjligt att öka totalfinansieringen för väghåll-   beviljar kännbara realtillägg för väghållningen,
9131: ningen på det sätt som förutsätts i planerna.      speciellt för finansieringen av det lägre vägnä-
9132: Detta har medfört att man vid vägverket            tet, är det möjligt att projektet kan genomföras
9133: årligen varit tvungen att uppskjuta förverkli-     tidigare. Detta strävar man efter vid trafikmi-
9134: gandet av investeringar om ca 1,5 miljarder        nisteriet och vägverket.
9135: 
9136:     Helsingfors den 14 mars 1990
9137: 
9138:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
9139:                                              1990 vp.
9140: 
9141: Kirjallinen kysymys n:o 53
9142: 
9143: 
9144: 
9145: 
9146:                                  Jäätteenmäki: Arava-asuntotuotannolle asetettujen tavoitteiden
9147:                                      toteuttamisesta
9148: 
9149: 
9150:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9151: 
9152:    Valtioneuvostossa on valmisteltavana päätös     sen joutuvat kokemaan nahoissaan etenkin
9153: sallia vain 3 600 arava-asunnon rakentamisen       nuoret perheet, jotka ovat joutuneet kärsimään
9154: aloittaminen ennen tämän vuoden elokuuta.          jo muutenkin hallituksen asuntopoliittisesta
9155: Tälle vuodelle hyväksytty budjetti edellyttää      saamattomuudesta. Hallituksessa on ilmeisesti
9156: kuitenkin 20 000 uuden arava-asunnon raken-        unohdettu perustuslakivaliokunnan kannanot-
9157: tamista. Rakentajien mukaan kapasiteetti ei        to, jonka mukaan säästöpäätöksiin on saatava
9158: riitä syksyllä sellaiseen rakennustoiminnan li-    eduskunnan suostumus.
9159: säykseen, että budjetin tavoite saavutettaisiin.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9160:    Rakentajienkin taholla on ihmetelty hallituk-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9161: sen asuntopoliittisia linjanvetoja. Rakentami-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9162: sen lykkäämisen sijaan olisi nyt hyvä ajankohta    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9163: nopeuttaa hintavalvottujen asuntojen rakenta-
9164: mista, kun vapaarahoitteisten asuntojen tuo-
9165: tanto on pysähtynyt. Kohtuuhintaisia asuntoja                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tä-
9166: ei saada rakennetuksi muuten kuin valtion                 män vuoden budjetissa luvattu 20 000
9167: tuella.                                                   uuden arava-asunnon valmistuminen
9168:    Tällaisen asuntojen rakentamisen lykkäämi-             toteutuisi?
9169:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1990
9170: 
9171:                                        Anneli Jäätteenmäki
9172: 
9173: 
9174: 
9175: 
9176: 200070S
9177: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 53
9178: 
9179: 
9180: 
9181: 
9182:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     uuden arava-asunnon tuotantotavoitteen saa-
9184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuttamisen turvaamiseksi valtioneuvosto on
9185: olette 14 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä
9186: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tehnyt periaatepäätöksen siitä, että seuraavassa
9187: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lisämenoarvioesityksessä ehdotetaan aravalai-
9188: edustaja Anneli Jäätteenmäen näin kuuluvasta       nojen myöntämisvaltuuden lisäämistä 140 mil-
9189: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                 joonalla markalla.
9190:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tä-        Käyttösuunnitelman varhaisen vahvistami-
9191:                                                    sen vuoksi myös asuntohallituksella on ollut
9192:        män vuoden budjetissa luvattu 20 000
9193:                                                    mahdollisuus aientaa vuoden 1990 lainajakoa.
9194:        uuden arava-asunnon valmistuminen
9195:                                                    Kuntien myönnettävien lainojen osalta on lai-
9196:        toteutuisi?
9197:                                                    nojen myöntämisoikeuden osoittamisesta kun-
9198:                                                    tiin jo tehty päätökset kollegion käsittelyssä
9199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9200:                                                    28.2.1990. Kerros- ja rivitalohankkeiden laina-
9201: vasti seuraavaa:
9202:                                                    varaukset on tarkoitus antaa maaliskuun lop-
9203:    Valtioneuvosto on 15.2.1990 vahvistanut         puun mennessä. Koska lainajaossa hyväksyttä-
9204: asunto-olojen      kehittämisrahaston   varoista   vistä vuokratalokohteista noin 37 prosentin,
9205: myönnettävien tai tuettavien lainojen myöntä-      asunto-osakeyhtiötalokohteista noin 27 prosen-
9206: mis- ja hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitel-       tin ja omakotitaloista kaikkien rakentamisen
9207: man vuodeksi 1990. Toisin kuin kysymyksen          arvioidaan alkavan tänä vuonna, 20 000 alka-
9208: perusteluissa on oletettu, käyttösuunnitelmaan     van arava-asunnon tavoitteen saavuttamiseksi
9209: ei sisälly minkäänlaisia aravatuotannon ajoit-     lainajaossa on tarkoitus hyväksyä 16 000 uutta
9210: tamista koskevia ehtoja.                           vuokra-asuntoa, 6 000 asunto-osakeyhtiöasun-
9211:    Budjettikäsittelyn yhteydessä asetetun 20 000   toa ja 2 000 omakotitaloa.
9212:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
9213: 
9214:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
9215:                                      1990 vp. -    KK n:o 53                                         3
9216: 
9217: 
9218: 
9219: 
9220:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9221: 
9222:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        må1et för produktion av 20 000 nya aravabo-
9223: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        städer, har statsrådet i samband med faststäl-
9224: av den 14 februari 1990 till vederbörande          landet av dispositionsplanen gjort ett princip-
9225: medlem av statsrådet översänt avskrift av          beslut om förslag tili att ans1agen för beviljande
9226: följande av riksdagsman Anneli Jäätteenmäki        av aravaiän ökas med 140 miljoner mark i
9227: undertecknade spörsmål nr 53:                      följande tilläggsbudgetproposition.
9228:                                                       Tili följd av att dispositionsplanen fastställs i
9229:           Vad ämnar Regeringen göra för att
9230:                                                    ett så tidigt skede har även bostadsstyrelsen
9231:        byggandet av de i statsbudgeten utlova-
9232:                                                    haft möjlighet att bevilja lånen för år 1990 i ett
9233:        de 20 000 nya aravabostäderna förverk-
9234:                                                    tidigare skede. Med avseende på de 1ån som
9235:        ligas?
9236:                                                    beviljas av kommunen, har beslut om kommu-
9237:                                                    nens rätt att bevilja 1ån gjorts i kollegiebehand-
9238:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
9239:                                                    lingen av den 28 februari 1990. Avsikten är att
9240: anföra följande:
9241:                                                    ge ut lånereserveringarna för vånings- och
9242:   Statsrådet har den 15 februari 1990 fastställt   radhusprojekt inom mars månad. Eftersom
9243: dispositionsp1anen för fullmakten att bevi1ja      byggandet av ca 37 % av hyresbostäderna, ca
9244: och godkänna 1ån som bevi1jas av eller under-      27 % av bostadsaktiebolagen och alla egna-
9245: stöds med medel ur fonden för utveck1ande av       hemshus som godkänts för beviljande av lån
9246: bostadsförhållandena för år 1990. 1 motsats till   beräknas börja i år, är det meningen att
9247: vad motiveringen i spörsmålet antar, innefattar    godkänna för beviljande av lån 16 000 nya
9248: dispositionsplanen inga tidsbestämda förutsätt-    hyresbostäder, 6 000 bostadsaktiebolagbostä-
9249: ningar för aravaproduktionen.                      der och 2 000 egnahemshus i avsikt att uppnå
9250:    För att uppnå det i statsbudgeten uppställda    det för 20 000 bostäder uppsatta målet.
9251: 
9252:     Helsingfors den 9 mars 1990
9253: 
9254:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
9255:                                                1990 vp.
9256: 
9257: Kirjallinen kysymys n:o 54
9258: 
9259: 
9260: 
9261: 
9262:                                   Kohijoki: Tie- ja vesiliikennejuopumusta koskevien säännösten
9263:                                      muuttamisesta
9264: 
9265: 
9266:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9267: 
9268:    Siirtämällä liikennejuopumusta koskevat           mukaan nauttineen alkoholia, mutta veren
9269: säännökset 1.4.1977 voimaan tulleella lainmuu-       alkoholimäärä on alle langettavan promillera-
9270: toksella rikoslakiin haluttiin samalla korostaa      jan. Myös vesiliikenteessä juopuneen veneen-
9271: liikennejuopumuksen paheksuttavuutta. Koke-          kuljettajan riski joutua onnettomuuteen on
9272: musten perusteella voidaan nyt todeta, että          humalatilan asteesta riippuen moninkertainen
9273: liikennejuopumustapausten tuomioistuinkäsit-         selvään kuljettajaan verrattuna. Hukkumistilas-
9274: telyssä oikeuskäytäntö on promillerajojen käyt-      toissa tämä näkyy erittäin synkällä tavalla.
9275: töönoton myötä yhtenäistynyt, mutta toivottua        Vuosittain tutkituissa onnettomuustapauksissa
9276: ennalta ehkäisevää riittävää vaikutusta ei ny-       jopa 70 prosenttia onnettomuusveneen kuljet-
9277: kyisten säädösten avulla ole saatu aikaan.           tajista on ollut humalatilassa, ja veren alkoho-
9278:     Suomessa on koko 1980-luvun aikana vuo-          limäärä näissä tapauksissa on yleensä ollut yli
9279: sittain joutunut teostaan kiinni yli 20 000 hen-     2 promillea.
9280: kilöä liikennejuopumuksen takia. Vuosikym-              Laissa nykyisin oleva langettava promillera-
9281: menen loppua kohti näiden tapausten määrä            ja, vähintään 1,5 promillea, on aivan liian
9282: on vuosittain noussut ja on vuonna 1989 jo           korkea. Varmuutta lähentelevällä todennäköi-
9283: noin 29 000. Asian ajankohtaisuudesta kertovat       syydellä se houkuttelee ja rohkaisee hyvin
9284: nykyisin aivan päivittäin uutiset juopuneiden        runsaaseen alkoholin käyttöön ja vie käytän-
9285: aiheuttamista tieliikenneonnettomuuksista ja         nössä pohjan pois valvonnalta. Se saattaa
9286: veneilykautena aiheuttamista vesiliikenneonnet-      vaikuttaa valvojiksi pantujen motivaatioonkin,
9287: tomuuksista sekä näissä kummassakin ihmisille        kun hurjan korkeaksi säädetty promilleraja
9288: aiheutuneista vakavista seurauksista - liiken-       antaa suojan laillisesti juopuneille veneenkuljet-
9289: nekuolemista ja -vammautumisista.                    tajille. Vesiliikennejuopumusta koskevaa lan-
9290:     Yleinen suhtautuminen tieliikenne- ja vesilii-   gettavaa promillerajaa tulisi kiireesti alentaa
9291: kennejuopumukseen on Suomessa muuttunut              erittäin tuntuvasti.
9292: yhä paheksuvammaksi. Yhä laajemmat kansa-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9293: laispiirit ovat vaatineet täyden raittiuden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9294:  omaksumista liikenteessä, ja toisaalta on esitet-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9295: ty vaatimuksia seuraamusjärjestelmän tehosta-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9296: miseksi mm. langettavia promillerajoja alenta-
9297: malla. Tehokeinoina tulisi nyt langettava pro-                 Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
9298:  milleraja alentaa rattijuopumustapauksissa vä-             toimenpiteisiin tie- ja vesiliikennejuopu-
9299:  hintään 0,3 (tai kuten Ruotsissa 0,2) promil-              musta koskevien säännösten muuttami-
9300:  leen. Tieliikennelain 103 §:n mukaisina liiken-            seksi siten, että ne omalta osaltaan
9301:  nerikkomuksina käsiteltäviksi tulisi säätää ne             voisivat olla myötävaikuttamassa ihmis-
9302:  tapaukset, jolloin kuljettajan havaitaan alkoho-           ten turvallisuuden lisääntymiseen tie- ja
9303:  lin nauttimisen toteamiseksi tehtävän kokeen               vesiliikenteessä?
9304: 
9305:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
9306: 
9307:                                           Maunu Kohijoki
9308: 
9309: 
9310: 
9311: 200070S
9312: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 54
9313: 
9314: 
9315: 
9316: 
9317:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9318: 
9319:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan. Yleensä kuitenkin näissä tapauksissa
9320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veren alkoholipitoisuus on huomattavasti ylit-
9321: olette 16 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          tänyt 1,5 promillea. Onnettomuuksien valta-
9322: kirjeenne n:o 205 ohella toimittanut valtioneu-     osassa pienveneessä on hukkunut sisävesillä
9323: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        itse humalainen kuljettaja tai sellainen huma-
9324: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-           lainen matkustaja tilanteissa, jotka rinnastuvat
9325: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 54:            pikemminkin laiturilta hukkumisiin kuin varsi-
9326:                                                     naiseen vesiliikenteeseen (veneily tai merenkul-
9327:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
9328:                                                     ku). Vesiliikenneonnettomuuksissa hukkuneista
9329:        toimenpiteisiin tie- ja vesiliikennejuopu-
9330:                                                     yli 90 % olisi pelastunut pelastusliiviä käyttä-
9331:        musta koskevien säännösten muuttami-
9332:                                                     mällä.
9333:        seksi siten, että ne omalta osaltaan
9334:                                                        Vuonna 1985 mietintönsä julkaissut liikenne-
9335:        voisivat olla myötävaikuttamassa ihmis-
9336:                                                     juopumusta selvittänyt oikeusministeriön työ-
9337:        ten turvallisuuden lisääntymiseen tie- ja
9338:                                                     ryhmä totesi, ettei vesiliikennejuopumuksen
9339:        vesiliikenteessä?
9340:                                                     tunnusmerkistön muuttamiselle ole painavia
9341:                                                     perusteita. Jos tunnusmerkistössä rinnakkaista
9342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          promillerajaa halutaan alentaa, sopiva raja sen
9343: taen seuraavaa:                                     mukaan voisi olla 1,0 promillea. Työryhmä
9344:    Kansanedustaja Maunu Kohijoen nyt esittä-        toisin sanoen piti promillerajan alentamista
9345: mä kysymys sivuaa vesiliikennettä koskeviita        toimena, jota ei voida perustella odotettavissa
9346: osiltaan hänen 15 päivänä huhtikuuta 1988           olevilla myönteisillä vaikutuksilla. Esimerkiksi
9347: esittämäänsä kysymystä. Tämän vuoksi vas-           hukkumiskuolemien ei voida odottaa vähenty-
9348: tauksessa toistetaan tuolloin esitettyjä näkö-      vän. Tehokkaampia keinoja olisivat valistus
9349: kantoja.                                            alkoholin vaikutuksista ja pelastusvarusteiden
9350:    Vesiliikennejuopumuksen tunnusmerkistön          käytöstä sekä vesiliikenteen valvonnan tehosta-
9351: ensisijaisena kriteerinä on juopumus, joka on       minen.
9352: huonontanut tehtävien edellyttämää kykyä ja            Toisaalta voidaan pitää ymmärrettävänä,
9353: vaihtoehtoisesti vähintään 1,5 promillen huma-      että monet pitävät vesiliikennejuopumuksen
9354: la. Lisäksi veneliikennelain 4 §:n rangaistus-      nykyistä promillerajaa liian korkeana. Sen
9355: säännös voi tulla sovellettavaksi tilanteissa,      alentamisella voitaisiin ainakin osoittaa, ettei-
9356: joissa aluksen kuljettajan humalaa ei itsessään     vät humala ja veneily kuulu yhteen, ja siten
9357: pidetä vesiliikennejuopumuksena, mutta jossa        pyrkiä vaikuttamaan kansalaisten asenteisiin.
9358: kuljettajan menettely ei täytä säännöksessä            Rattijuopumusrikollisuuden kehitystä ja sen
9359: asetettua huolellisuusvelvollisuutta. Siten voi-    vaikutuksia on hiljattain seikkaperäisesti selvi-
9360: massa oleva laki selkeästi antaa mahdollisuu-       tetty kansanedustaja Gustafssonin ym. esittä-
9361: den puuttua myös alle 1,5 promillen vesiliiken-     mään kysymykseen annetussa vastauksessa 18
9362: nejuopumukseen. Tosin käytännön valvonnas-          päivältä tammikuuta 1990. Lienee kuitenkin
9363: sa promilleraja on muodostunut tärkeimmäksi         syytä toistaa olennaisimmat tuolloin esitetyt
9364: ruorijuopumuksen kriteeriksi. Muutos on kui-        päätelmät.
9365: tenkin mahdollista tehdä kysymyksessä esitet-          Valvontatoimien jatkuvan kiristymisen huo-
9366: tyyn suuntaan lainsäädäntöön puuttumatta.           mioon ottaen rattijuopumusrikollisuus väheni
9367:    Vesiliikenteestä tehtyjen tutkimusten mu-         1980-luvun ensimmäisen puoliskon kuluessa
9368: kaan alkoholia nauttineiden vesillä liikkujien      puoleen entisestään. Tämän jälkeen humalassa
9369: sekä niiden, joiden veren alkoholipitoisuus on      ajaminen on pysytellyt jokseenkin samoilla
9370: yli 1,5 promillea, osuus ei ole kymmenen            lukemilla.
9371: vuoden aikana lisääntynyt.                             Huolimatta autokannan ja liikennesuorittei-
9372:    On totta, että veneilyonnettomuuksissa on        den voimakkaan kasvun aiheuttamasta liiken-
9373: pääosassa alkoholi liittynyt hukkumiskuole-         nekuolemien ja loukkaantumisten sekä liiken-
9374:                                      1990 vp. -    KK n:o 54                                      3
9375: 
9376: nerikosten     lisääntymisestä   rattijuoppojen       Seuraamuskäytäntöämme voi pitää riittävän
9377: aiheuttamien vakavien onnettomuuksien suh-         ankarana tukemaan rattijuopumukseen pahek-
9378: teellinen määrä on pysynyt jokseenkin samana.      suvasti suhtautuvaa yleistä mielipidettä. Järjes-
9379: Alkoholi ei myöskään ole aikaisempaa merkit-       telmän tosiasiallista ankaroitumista - ja lii-
9380: tävämpi tekijä onnettomuuksien syiden joukos-      kenteen raitistumista - on merkinnyt myös
9381: sa.                                                rattijuopumuksen kiinnijoutumisriskin kaksin-
9382:    Tutkijalautakuntien tutkimusten mukaan al-      kertaistuminen kymmenessä vuodessa.
9383: koholitapauksissa lähinnä korkeat promille-           Liikennejuopumusta koskevat rangaistus-
9384: määrät ovat merkityksellisiä, eivät niinkään       säännökset otetaan tarkasteltavaksi aikanaan
9385: alhaiset. Ratsiatutkimuksissa on lisäksi havait-   oikeusministeriön asettamassa rikoslakiprojek-
9386: tu alkoholia nauttineiden (veren alkoholipitoi-    tissa osana rikoslain kokonaisuudistusta. Sa-
9387: suus alle 0,5 promillea) kuljettajien määrän       moin tullaan luonnollisesti kiinnittämään huo-
9388: vähentyneen viime vuosina jopa nopeammin           miota muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöön
9389: kuin rattijuoppojen. On oletettavissa, että toi-   ja sen soveltamisesta saatuihin kokemuksiin.
9390: vottu kehityssuunta voidaan saada aikaan ny-
9391: kyisilläkin promillerajoilla.
9392:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
9393: 
9394:                                                                  Oikeusministeri Tarja Halonen
9395: 4                                      1990 vp. -     KK n:o 54
9396: 
9397: 
9398: 
9399: 
9400:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9401:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsdöden. I dessa fall har i allmänhet alko-
9402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           holhalten i blodet emellertid kraftigt överstigit
9403: nr 205 av den 16 februari 1990 tili vederböran-       1,5 promille. I den övervägande delen av
9404: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          o1yckorna är det fråga om insjöolyckor där en
9405: fö1jande av riksdagsman Maunu Kohijoki un-            berusad förare eller en berusad passagerare
9406: dertecknade spörsmål nr 54:                           fallit ur en småbåt och drunknat i situationer
9407:                                                       som snarast kan jämföras med bryggdrunk-
9408:          Har Regeringen för avsikt att i bråd-
9409:                                                       ningar än mcd egentlig sjötrafik (båttrafik och
9410:        skande ordning vidta åtgärder för att
9411:                                                       sjöfart). Av de som drunknat i båttrafikolyckor
9412:        ändra stadgandena om rattfylleri och
9413:                                                       hade över 90% räddats om de använt flytväst.
9414:        om fylleri i sjötrafik så att de för sin del
9415:        kunde bidra till att öka människornas             En av justitieministeriet tillsatt arbetsgrupp
9416:                                                       som utredde frågan om fylleri i sjötrafik
9417:        säkerhet i väg- och sjötrafik?
9418:                                                       konstaterade i sitt betänkande 1985 att det inte
9419:                                                       finns några vägande skäl att ändra brottsbe-
9420:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          skrivningen för fylleri i sjötrafik. Vill man
9421: nadsfullt anföra följande:                            sänka den parallella promillegränsen i brotts-
9422:    Det spörsmål som riksdagsman Maunu Ko-             beskrivningen, kunde 1,0 promille vara en
9423: hijoki nu framför tangerar till den del som           lämplig gräns. Arbetsgruppen ansåg alltså att
9424: gäller fylleri i sjötrafik hans spörsmål av den 15    en sänkning av promillegränsen är en åtgärd
9425: april 1988. Av denna anledning upprepas i             som inte kan motiveras med förväntade posi-
9426: svaret de synpunkter som då framfördes.               tiva verkningar. Det kan inte förväntas att t.ex.
9427:    Det kriterium som i första hand skall tilläm-      anta1et drunkningsolyckor minskar. Effektivare
9428: pas i brottsbeskrivningen för fylleri i sjötrafik     medel är upplysning om alkoholens verkningar
9429: är berusning som nedsätter förmågan till de           och om användningen av räddningsredskap
9430: prestationer uppgiften kräver. Alternativt kom-       samt en effektivare övervakning av sjötrafiken.
9431: mer en berusning på minst 1,5 promille i fråga           Å andra sidan kan det anses förståeligt att
9432: som kriterium. Dessutom kan straffstadgandet          många anser att den nuvarande promillegrän-
9433: i 4 § lagen om båttrafik bli tillämpligt i situa-     sen för fylleri i sjötrafik är för hög. Genom att
9434: tioner, då den som framför ett fartyg i berusat       sänka den kunde man åtminstone visa att
9435: tillstånd inte kan anses ha gjort sig skyldig till    berusning och båttrafik inte hör ihop, och
9436: fylleri i sjötrafik, men där hans förfarande inte     därigenom försöka påverka medborgarnas at-
9437: uppfyller den skyldighet till omsorg och försik-      tityder.
9438: tighet som stadgandet förpliktar till. Sålunda           Rattfylleribrottslighetens utveckling och dess
9439: ger gällande lag klart en möjlighet att ingripa       verkningar har nyligen ingående utretts i ett
9440: även i fylleri i sjötrafik som understiger gränsen    svar av den 18 januari 1990 på det spörsmål
9441: av 1,5 promille. Visserligen har inom den             som riksdagsman Gustafsson m.fl. framfört.
9442: praktiska övervakningen promillegränsen blivit        Det torde dock vara skäl att upprepa de
9443: det viktigaste kriteriet för roderfylleri. En         viktigaste av de s1utsatser som då framfördes.
9444: ändring är dock möjlig att göra i den riktning           Med beaktande av den fortsatta skärpningen
9445: som framförts i spörsmålet utan att ingripa i         av övervakningen minskade rattfylleribrottslig-
9446: lagstiftningen.                                       heten under första hälften av 1980-talet tili
9447:    Enligt undersökningar som gjorts om sjötra-        hälften av vad den varit. Efter detta har antalet
9448: fik har antalet personer som förtärt alkohoi          rattfylleribrott varit rätt konstant.
9449: medan de färdats på sjön samt antalet personer           Trots att antalet döda och sårade i trafiken
9450: vars alkohoihait i blodet överstiger 1,5 promille     och antalet trafikbrott har ökat vilket beror på
9451: inte ökat under de senaste tio åren.                  en kraftig ökning av bilbeståndet och antalet
9452:    Det är sant att i största delen av båttrafik-      trafikprestationer, har det relativa antalet svåra
9453: olyckorna har alkoholen haft en andel i drunk-        brott som förorsakats av rattfylleristerna varit
9454:                                       1990 vp. -     KK n:o 54                                      5
9455: 
9456: nästan detsamma. Alkohalen är inte heller en            Vår påföljdspraxis kan anses tillräckligt
9457: mer betydande faktor än tidigare bland orsa-         sträng för att stöda en allmän opinion som
9458: kerna tili olyckorna.                                förhåller sig ogillande tili rattfylleri. Den om-
9459:    Enligt de undersökningar som gjorts av            ständigheten att risken att råka fast för ratt-
9460: trafikhaverikommissionerna är det i de fall          fylleri har fördubblats på tio år har i verklig-
9461: alkoholen är inblandad närmast de höga mäng-         heten inneburit att systemet blivit strängare och
9462: derna promille som är av betydelse, inte de          trafiken nyktrare.
9463: låga. I razziaundersökningarna har man dess-            Straffstadgandena om trafikfylleri granskas i
9464: utom gjort den iakttagelsen att antalet förare       sinom tid inom det strafflagsprojekt som till-
9465: som förtärt alkohoi (alkoholhalten i blodet är       satts av justitieministeriet som en del av total-
9466: under 0,5 promille) har under de senaste åren        reformen av strafflagen. Härvid kommer man
9467: minskat t.o.m. snabbare än antalet rattfylle-        naturligtvis att fästa uppmärksamhet vid lag-
9468: rister. Det kan antas att den önskade utvecklings-   stiftningen i de övriga nordiska länderna och
9469: trenden fås tili stånd med nuvarande promille-       vid de erfarenheter man fått där vid tillämp-
9470: gränser.                                             ningen av lagen.
9471: 
9472:      Helsingfors den 27 mars 1990
9473: 
9474:                                                                    Justitieminister Tarja Halonen
9475:                                                 1990 vp.
9476: 
9477: Kirjallinen kysymys n:o 55
9478: 
9479: 
9480: 
9481: 
9482:                                    Junnila: Etelä-Afrikan tasavaltaan kohdistetun kauppasaarron
9483:                                       lopettamisesta
9484: 
9485: 
9486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9487: 
9488:    Kaupankäynti Suomen ja Etelä-Afrikan ta-               Nuo Itä-Euroopan kansandemokraattiset
9489: savallan kesken kiellettiin kesällä 1987 sääde-       valtiot ovat vuoden 1989 aikana esiintyneiden
9490: tyllä lailla. Perusteluna toimenpiteelle oli Etelä-   tunnettujen tapahtumien seurauksena lähteneet
9491: Afrikan valkoista vähemmistöä edustavan hal-          demokratisoitumisen tielle, vaikka tämä pro-
9492: lituksen harjoittama rotuerottelupolitiikka.          sessi vielä onkin keskeneräinen. Mutta par-
9493:    Rotuerottelu on Etelä-Afrikassa jatkunut           haillaankin Suomi ylläpitää täysiä diplomaat-
9494: vuosikymmeniä, oikeastaan vuosisatojakin.             tisia ja kaupallisia suhteita monilukuisiin ul-
9495: Mutta silti voidaan kysyä, onko niin poikkeuk-        koeurooppalaisiin valtioihin, joissa vallitsee
9496: sellinen toimenpide kuin kauppasuhteiden to-          vähemmistödiktatuuri ja joissa ihmisoikeusti-
9497: taalinen katkaiseminen riittävästi perusteltu ja      lanne saattaa olla jopa huonompi kuin Etelä-
9498: Suomen ulkopolitiikan yleisen linjan kannalta         Afrikassa.
9499: johdonmukainen toimenpide. Kieltäessään                   On aihetta kysyä, onko Suomen syytä jatkaa
9500: vuonna 1987 kaupankäynnin Etelä-Afrikan ta-           näin selkeästi epäjohdonmukaista politiikkaa.
9501: savallan kanssa Suomi säilytti samanaikaisesti        Kun ei voida ajatella, että Suomi ryhtyisi
9502: täydet diplomaattiset ja kaupalliset suhteet          katkaisemaan kauppasuhteitaan ja diplomaat-
9503: esim. sellaisten maiden kuin Ceausescun Roma-         tista kanssakäymistään kaikkien niiden kym-
9504: nian, Honeckerin DDR:n, Husakin ja Jakesin            menien eri puolilla maailmaa olevien valtioiden
9505: TSekkoslovakian ja Zhivkovin Bulgarian kans-          kanssa, joissa ihmisoikeuksia poljetaan ja po-
9506: sa. Noissa maissa ei tosin harjoitettu rotuerot-      liittinen valta on suppean vähemmistön käsissä,
9507: telupolitiikkaa, mutta sen sijaan eräissä niistä      ainoa keino asiantilan korjaamiseksi on palaut-
9508: räikeätä vähemmistökansallisuuksien sortoa.           taa normaalit kauppasuhteet Etelä-Afrikan ta-
9509: Yleinen ihmisoikeustilanne niissä ei ollut muis-      savallan kanssa.
9510: sakaan suhteissa yhtään sen parempi, jos sellai-         Nykyinen ajankohta tarjoaisi tuollaiselle po-
9511: nenkaan, kuin Etelä-Afrikan tasavallassa.             litiikan tarkistamiselle sopivan lähtökohdan
9512:    Etelä-Afrikan valkoiseen vähemmistöön no-          sen vuoksi, että Etelä-Afrikan nykyinen hallitus
9513: jaava hallitus ei tietenkään edusta koko kan-         on viime aikoina ryhtynyt moniin sellaisiin
9514: saa, mutta se nojaa sentään maan valkoisen            toimenpiteisiin, jotka osoittavat tuon hallituk-
9515: vähemmistön keskuudessa järjestettyihin aitoi-        sen pyrkivän aikaisempaa sovinnollisempaan
9516: hin vaaleihin ja monipuoluejärjestelmään.             politiikkaan ja aitoon vuoropuheluun. Etelä-
9517: Noissa juuri mainituissa eurooppalaisissa mais-       Afrikan hallitus on, niin kuin tunnettua, va-
9518: sa eivät silloiset hallitukset sen sijaan saaneet     pauttanut useita pitkään vangittuna olleita
9519: mandaattiaan aitojen vaalien perusteella, vaan        maan mustan enemmistöväestön johtomiehiä,
9520: niissä vallitsi itse itselleen vallan ottaneen ja     poikkeustilamääräyksiä on eräissä kohdin lie-
9521: yhteiskunnassa johtavan roolin omaksuneen             vennetty ja ns. pikku-apartheidpolitiikkaa on
9522: yhden puolueen vähemmistödiktatuuri. Nuo              osittain purettu. Poliittisesti merkittävin osoitus
9523: valtiot olivat samalla suljettuja yhteiskuntia,       Etelä-Afrikan hallituksen aikaisemman politii-
9524: joissa tiedotusvälineet olivat hallitsevan vähem-     kan tarkistamisesta on kuitenkin ollut se, että
9525: mistöpuolueen tai siihen nojaavan hallituksen         Etelä-Afrikka nyt sallii ensimmäisen maailman-
9526: omistamia ja valvomia. Tähän verrattuna Ete-          sodan ajoilta Kansainliiton mandaattina hallit-
9527: lä-Afrikassa kaikkine rajoituksineen on sitten-       semansa Namibian itsenäistyvän.
9528: kin hiukan suurempi sananvapaus ja vapaampi              Nämä sovinnon eleet eivät kylläkään muuta
9529: sanomalehdistö.                                       sitä tosiasiaa, että valkoisen vähemmistön po-
9530: 200070S
9531: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 55
9532: 
9533: liittinen ylivalta Etelä-Afrikassa edelleen jat-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9534: kuu. Saattaa kulua runsaastikin aikaa, ennen                 siin Etelä-Afrikan tasavaltaan kohdiste-
9535: kuin tässä suhteessa voi tapahtua se vallan-                 tun kauppasaarron lopettamiseksi, jotta
9536: kumouksellinen muutos, jota mies- ja ääni-                   yhdenmukainen linja palautuisi siihen
9537: periaatteeseen nojaavia yleisiä vaaleja vaativat             politiikkaan, jota Suomi muutoin nou-
9538: mustien johtajat Etelä-Afrikassa tavoittelevat.              dattaa suhteissaan sellaisiin valtioihin
9539:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          eri puolilla maailmaa, joissa ihmisoi-
9540: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän                   keuksia loukataan ja poliittinen valta
9541: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 on sortoa harjoittavalla vähemmistöhal-
9542: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  lituksella?
9543:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
9544: 
9545:                                              Tuure Junnila
9546:                                      1990 vp. -    KK n:o 55                                       3
9547: 
9548: 
9549: 
9550: 
9551:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Pohjoismaiden Etelä-Afrikkaa vastaan koh-
9553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      distamat toimenpiteet perustuvat siihen, että
9554: olette 16 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         apartheid-järjestelmää on pidettävä niin ainut-
9555: kirjeenne n:o 206 ohella toimittanut valtioneu-    laatuisena ilmiönä, että sitä on voitava vastus-
9556: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       taa myös ainutkertaisin toimenpitein.
9557: kansanedustaja Tuure Junnilan näin kuuluvas-          Etelä-Afrikan hallinnon aikana kauppaboi-
9558: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 55:              kotti on koskenut myös Namibiaa. Suomi on
9559:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     aktiivisesti osallistunut Namibian itsenäisty-
9560:        siin Etelä-Afrikan tasavaltaan kohdiste-    misprosessiin YK:ssa mm. toimien Namibiaa
9561:        tun kauppasaarron lopettamiseksi, jotta     koskevien päätösten aloitteentekijänä ja osal-
9562:        yhdenmukainen linja palautuisi siihen       listumalla UNT AG-operaatioon mm. asetta··
9563:        politiikkaan, jota Suomi muutoin nou-       malla rauhanturvajoukkoja Namibiaan. Nami-
9564:        dattaa suhteissaan sellaisiin valtioihin    bian itsenäistyessä 21.3.1990 tulee voimaan
9565:        eri puolilla maailmaa, joissa ihmisoi-      asetuksen muutos, jolla kumotaan Namibiaan
9566:        keuksia loukataan ja poliittinen valta      kohdistuvat taloudelliset pakotteet.
9567:        on sortoa harjoittavalla vähemmistöhal-        Hallitus on tyydytyksellä pannut merkille
9568:        lituksena?                                  Etelä-Afrikassa viime aikoina alulle pannut
9569:                                                    uudistukset, kuten ANC:n ja eräiden muiden
9570:                                                    poliittisten järjestöjen toiminnan sallimisen, il-
9571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9572:                                                    moituksen poliittisten vankien vapauttamisesta,
9573: vasti seuraavaa:
9574:                                                    lehdistösensuurin lakkauttamisen ja Nelson
9575:    Suomi ja muut pohjoismaat koordinoivat          Mandelan vapauttamisen. Hallitus luonnolli-
9576: yhdessä ja saattoivat voimaan lait, jotka sisäl-   sesti toivoo presidentti de Klerkin onnistuvan
9577: tävät Etelä-Afrikan tasavaltaa vastaan suun-       uudistuspolitiikassaan. Uudistukset eivät kui-
9578: nattuja taloudellisia pakotteita. Suomessa saa-    tenkaan vielä ole riittäviä, jotta Etelä-Afrik-
9579: tettiin voimaan vuoden 1986 alusta laki eräistä    kaan kohdistetut taloudelliset pakotteet voitai-
9580: Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä,      siin poistaa, sillä apartheidin perusteet Etelä-
9581: joilla mm. kiellettiin luoton antaminen ja pa-     Afrikassa ovat vielä olemassa eikä apartheid-
9582: tenttien luovuttaminen Etelä-Afrikalle tai Na-     lakeja ole kumottu.
9583: mibialle. Vuonna 1987 tähän lakiin lisättiin          Jos myönteiset uudistukset Etelä-Afrikassa
9584: pykälä, jolla kiellettiin tavaroiden vienti Suo-   jatkuvat, Suomen hallitus on valmis tarkista-
9585: mesta Etelä-Afrikkaan tai Namibiaan ja Etelä-      maan politiikkaansa. Tämä tarkistus on itse
9586: Afrikasta tai Namibiasta peräisin olevien tava-    asiassa jo pantu alulle. Pohjoismaisessa ulko-
9587: roiden tuonti Suomeen. Lisäksi vuoden 1986         ministerikokouksessa Turussa 6.-7.3.1990
9588: alusta tuli voimaan asetus Etelä-Afrikkaan ja      päätettiin antaa virkamiestyöryhmälle tehtä-
9589: Namibiaån kohdistuvasta sijoituskiellosta.         väksi saattaa pohjoismainen apartheidin vastai-
9590:    Myös YK:ssa pohjoismaat ovat ajaneet            nen toimintaohjelma ajan tasalle. Lisäksi Etelä-
9591: apartheidin vastaista politiikkaa. Jotta Etelä-    Afrikan tasavallan kansalaisia koskevia poh-
9592: Afrikkaan kohdistuva painostustoiminta olisi       joismaisia viisumiohjeita on väljennetty tarkoi-
9593: riittävän tehokasta, sen on saatava kansainvä-     tuksena laajentaa mahdollisuuksia sellaisiin
9594: liseltä yhteisöitä laajaa tukea. YK:n turvalli-    kontakteihin, jotka myötävaikuttavat dialogin
9595: suusneuvosto ei ole pystynyt sopimaan sitovista    edistämiseen ja demokratisoitumisprosessiin
9596: pakotteista Etelä-Afrikkaa vastaan. Sitovien       Etelä-Afrikassa.
9597: pakotteiden puuttuminen ei kuitenkaan saa             Apartheidin rakenteiden purkaminen Etelä-
9598: olla esteenä yksittäisten valtioiden omille toi-   Afrikan mustan ja valkoisen väestön rauhan-
9599: menpiteille.                                       omaisena yhteistyönä on mahdollista, jos po-
9600: 4                                   1990 vp. -    KK n:o 55
9601: 
9602: liittista tahtoa löytyy. Suomi on valmis kaikin     Etelä-Afrikkaan kohdistuva boikottilain-
9603: käytettävissään olevin keinoin avustamaan täl-    säädäntömme pysyy kuitenkin toistaiseksi
9604: laista rauhanomaista kehitystä demokraattisen     voimassa.
9605: ja monirotuisen Etelä-Afrikan rakentamiseksi.
9606:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
9607: 
9608:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
9609:                                      1990 vp. -     KK n:o 55                                      5
9610: 
9611: 
9612: 
9613:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9614: 
9615:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sydafrikanskt styre stående Namibia. Finland
9616: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         har aktivt deltagit i Namibias självständighets-
9617: nr 206 av den 16 februari 1990 tili vederböran-     process i FN bl.a. genom att ta initiativ till
9618: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        beslut rörande Namibia och delta i UNT AG-
9619: följande av riksdagsman Tuure Junnila under-        operationen genom att ställa trupper tili FN:s
9620: tecknade spörsmål nr 55:                            förfogande i Namibia. Då Namibia blir själv-
9621:                                                     ständigt den 21.3.1990 träder en förordning i
9622:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
9623:        att upphäva den mot Sydafrika riktade        kraft, varigenom de ekonomiska sanktionerna
9624:                                                     upphävs för Namibias del.
9625:        handelsbojkotten, så att en enhetlig
9626:                                                        Regeringen har med tillfredsställelse noterat
9627:        linje åter fås tili stånd beträffande den
9628:                                                     de nya åtgärder som på sistone vidtagits i
9629:        politik som Finland i övrigt bedriver i
9630:                                                     Sydafrika, bl.a. tillåtandet av ANC och vissa
9631:        sina relationer med sådana stater runt
9632:                                                     andra politiska organisationer, meddelandet
9633:        om i världen där de mänskliga rättig-
9634:                                                     om frigivande av politiska fångar, upphävande
9635:        heterna kränks och den politiska mak-
9636:                                                     av presscensuren och frigivandet av Nelson
9637:        ten innehas av förtrycksutövande mino-
9638:                                                     Mandela. Regeringen hoppas naturligtvis att
9639:        ri tetsregeringar?
9640:                                                     president de Klerks förnyelsepolitik skall lyck-
9641:                                                     as. Reformerna förslår dock alltjämt inte för
9642:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att de mot Sydafrika riktade ekonomiska sank-
9643: samt anföra följande:                               tionerna skall kunna upphävas, eftersom
9644:    Finland och de övriga nordiska länderna har      grundpelarna för apartheidsystemet alltjämt
9645: koordinerat och antagit lagstiftning som inne-      består i Sydafrika och apartheidlagstiftningen
9646: håller mot Sydafrika riktade ekonomiska sank-       inte har upphävts.
9647: tioner. 1 Finland trädde från början av år 1986        Om de gynnsamma förändringarna i Sydafri-
9648: i kraft en lag om vissa åtgärder mot Sydafrika,     ka fortsätter, är Finlands regering beredd att
9649: som bl.a. förbjöd beviljande av krediter och        ompröva sin politik. En sådan omprövning har
9650: överlåtande av patent tili Sydafrika eller Na-      i själva verket redan börjat. De nordiska
9651: mibia. Tili lagen fogades år 1987 en paragraf,      utrikesministrarna beslöt vid sitt möte i Åbo
9652: som förbjöd import och export mellan Finland        den 6.-7.3.1990 att ge en tjänstemannagrupp i
9653: och Sydafrika och Namibia. Från år 1986             uppdrag att bringa det nordiska anti-apart-
9654: trädde en förordning i kraft om investerings-       heidprogrammet i överensstämmelse med dag-
9655: förbud i Sydafrika och Namibia.                     ens läge. Därtill har de nordiska reglerna för
9656:    Ä ven i FN har de nordiska länderna fört en      sydafrikanska medborgares visumplikt lättats
9657: anti-apartheidpolitik. För att åtgärder riktade     upp i syfte att vidga möjligheterna tili kontak-
9658: mot Sydafrika skall ha tillräcklig genomslags-      ter som kan bidra tili att främja en dialog och
9659: kraft, bör de åtnjuta brett internationellt stöd.   demokratiseringsprocessen i Sydafrika.
9660: FN:s säkerhetsråd har inte kunnat enas om              Apartheidstrukturerna i Sydafrika kan rase-
9661: bindande sanktionsbeslut mot Sydafrika. Från-       ras i fredligt samarbete mellan den svarta och
9662: varon av bindande sanktioner får emellertid         den vita befolkningen om den politiska viljan
9663: inte hindra åtgärder från enskilda staters sida.    finns. Finland är redo att med alla tillbuds-
9664:    De nordiska länClernas sanktioner mot Syd-       stående medel bistå en dylik fredlig utveckling
9665: afrika grundar sig på det att apartheidsystemet     för att bygga upp ett demokratiskt och flerra-
9666: bör anses som ett unikt fenomen som bör             sigt Sydafrika.
9667: kunna bekämpas med exceptionella åtgärder.             Den finländska bojkottlagstiftningen mot
9668:    Handelsbojkotten har gällt också det under       Sydafrika förblir dock tillsvidare i kraft.
9669:      Helsingfors den 9 mars 1990
9670: 
9671:                                                                    Utrikcsminister Pertti Paasio
9672: 1
9673: 1
9674:  1
9675:  1
9676:   1
9677:   1
9678:    1
9679:    1
9680:     1
9681:     1
9682:      1
9683:      1
9684:       1
9685:       1
9686:        1
9687:        1
9688:         1
9689:         1
9690:          1
9691:          1
9692:           1
9693:           1
9694:            1
9695:            1
9696:             1
9697:             1
9698:              1
9699:              1
9700:                                             1990 vp.
9701: 
9702: Kirjallinen kysymys n:o 56
9703: 
9704: 
9705: 
9706: 
9707:                                 Jääskeläinen: Ilmansaasteiden aiheuttamien vahinkojen huo-
9708:                                     mioon ottamisesta metsäverotuksessa
9709: 
9710: 
9711:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9712: 
9713:    Ilmansaasteiden aiheuttamat metsätuhot ja      louden harjoittamisen edellytykset tulisikin ot-
9714: puustovauriot ovat tosiasia Koillis-Suomessa.     taa huomioon metsäverotuksessa.
9715: Koillis-Sallan täystuhoalueiden lisäksi useiden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9716: kuntien alueilla tavataan siinä määrin harsuun-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9717: tuneita metsiä, että tuntuva puuston kasvun       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9718: taantuma on väistämätön. Selvää on, että          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9719: metsävauriot tulevat vielä tämänpäiväisestä
9720: laajenemaan, vaikka saastepäästöjä vähennet-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9721: täisiinkin.                                              ryhtyä ilmansaasteiden huomioon otta-
9722:    Ilmansaasteiden takia heikentyneet metsäta-           miseksi metsäverotuksessa?
9723:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
9724: 
9725:                                         Keijo Jääskeläinen
9726: 
9727: 
9728: 
9729: 
9730: 200070S
9731: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 56
9732: 
9733: 
9734: 
9735: 
9736:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9737:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     voi käytännössä tapahtua käyttämällä hyväksi
9738: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja
9739: olette 16 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         kasvu- ja rakennetietoja, mutta on mahdollista
9740: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       käyttää myös näitä tarkempia kunnittaisia mit-
9741: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taustietoja, jos niitä on saatavissa.
9742: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta           Vuoden 1990 alusta voimaan tulleella lailla
9743: kirjallisesta kysymyksestä n:o 56:                 (1340/89) edellä mainittua pykälää kuitenkin
9744:                                                    muutettiin siten, että metsäverolukuihin ja ve-
9745:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9746:                                                    rokuutiometrin rakenteeseen ei tehdä muutok-
9747:        ryhtyä ilmansaasteiden huomioon otta-
9748:        miseksi metsäverotuksessa?                  sia vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa
9749:                                                    valtakunnan metsien 8. inventoinnissa saatujen
9750:                                                    tietojen perusteella. Näiden tulosten käyttöön-
9751:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9752:                                                    oton viivästyminen heikentää siinä mahdolli-
9753: vasti seuraavaa:
9754:                                                    sesti todettujen metsänkasvun alueellisten häi-
9755:    Metsäntutkimuslaitos on 8-10 vuoden vä-         riöiden huomioon ottamista metsäveroperus-
9756: liajoin toistuvissa valtakunnan metsien inven-     teissa.
9757: toinneissa selvittänyt veroluokittain vuotuiset       Valtakunnan metsien perinteistä lohkoinven-
9758: keskimääräiset metsämaan kasvutiedot sekä          tointia ollaan muuttamassa pysyviltä koealoilta
9759: suurimman kestävän hakkuusuunnitteen raken-        koko valtakunnan alueelta vuosittain tapahtu-
9760: teen. Inventoinnin tulosten perusteella kunnit-    vaksi tietojen keruuksi. Jos tähän inventointi-
9761: tain lasketut metsäveroluvut ja verokuutiomet-     muotoon saadaan mukaan tarpeelliset mittauk-
9762: rin rakenne on maatilatalouden tuloveroase-        set, voidaan ilmansaasteiden todetut alueelliset
9763: tuksessa otettu metsätalouden tuottoperusteek-     vaikutukset ottaa huomioon nykyistä menetel-
9764: si. Voimassa olevassa maatilatalouden tulove-      mää huomattavasti nopeammin metsätalouden
9765: roasetuksessa on otettu käyttöön valtakunnan       tuottoperusteiden korjauksena.
9766: metsien 7. inventoinnin tulosten perusteella          Pistemäisen, selvästi osoitettavan pysyvän
9767: lasketut metsäveroluvut ja verokuutiometrin        saastelähteen metsän kasvua heikentävä vaiku-
9768: rakenne.                                           tus otetaan huomioon veroluokituksessa maa-
9769:    Valtakunnan metsien 7. inventoinnin mit-        tilatalouden tuloveroasetuksessa tarkoitettuna
9770: taukset on tehty vuosina 1978-1984. Ilman-         muuna kasvupaikan tai sen ympäristön omi-
9771: saasteiden vaikutus on tullut otetuksi huo-        naisuutena, joka olennaisesti alentaa kasvupai-
9772: mioon verovuoden 1988-1989 tuottoperusteis-        kan tuottokykyä. Eräiden teollisuuslaitosten,
9773: sa sellaisena, kuin se on 1980-luvun alussa        sahojen ja turkistarhojen ympäristössä esiinty-
9774: todettu valtakunnan metsien inventoinneissa        viä metsän kasvun haittoja on veroluokitukses-
9775: kunnittaisina keskimääräisarvioina.                sa voitu ottaa huomioon.
9776:    Vuoden 1989 alusta tuli voimaan verotuslain        Kuten edellä esitetystä ilmenee, voimassa
9777: 68 a §:n muutos, jonka mukaan metsäveroluku-       olevan lainsäädännön mukaan on mahdollista
9778: ja ja verokuutiometrin rakennetta tulisi muut-     ottaa ilmansaasteiden metsän kasvua alentava
9779: taa, kun todetaan, että näissä tuottoperusteissa   vaikutus huomioon sekä kuntakohtaisissa met-
9780: on tapahtunut muutos, jonka vaikutus metsän        sätalouden tuottoperusteissa että tilakohtaisissa
9781: puhtaaseen tuottoon on vähintään 5 %. Muu-         veroluokituksissa. Jos ilmansaasteet nykyisestä
9782: toksen seuranta on lain mukaan verohallituk-       lisääntyvät, verotuslain 68 a §:n pysyvästi voi-
9783: sen tehtävänä, jonka tulee tehdä ehdotus ase-      massa oleva säännös antaa mahdollisuuden
9784: tuksen muuttamisesta, kun vähintään 5 %:n          vielä joustavampaan näiden vaikutusten huo-
9785: muutos on todettu. Tuottoperusteiden seuranta      mioon ottamiseen.
9786:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
9787: 
9788:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
9789:                                      1990 vp. -    KK n:o 56                                       3
9790: 
9791: 
9792: 
9793: 
9794:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9795: 
9796:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        testyrelsen, som bör utarbeta förslag tili änd-
9797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ring av förordningen då en förändring som
9798: av den 16 februari 1990 tili vederbörande          uppgår tili minst 5 % har konstaterats. Upp-
9799: medlem av statsrådet översänt avskrift av          följningen av intäktsgrunderna kan i praktiken
9800: följande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen         ske genom utnyttjande av de uppgifter om
9801: undertecknade spörsmål nr 56:                      tillväxt och struktur som erhållits vid riksskog-
9802:                                                    staxeringarna, men också kommunvis erhållna
9803:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
9804:                                                    mätningsuppgifter, som är mera exakta än
9805:        vidta i syfte att beakta luftförorening-
9806:        arna i samband med skogsbeskattning-        dessa, kan användas, om sådana uppgifter
9807:                                                    finns att tillgå.
9808:        en?
9809:                                                        Genom en lag, som trädde i kraft vid
9810:                                                    ingången av år 1990 (1340/89), ändrades den
9811:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ovan nämnda paragrafen likväl så att ändring-
9812: samt anföra följande:                              ar i skogsskattetalen och skattekubikmeterns
9813:    Skogsforskningsinstitutet har vid de riks-      struktur inte görs i beskattningen för år 1990
9814: skogstaxeringar som sker med 8-10 års mel-         på basen av de uppgifter som erhållits vid den
9815: lanrum utrett de genomsnittliga årliga tillväxt-   8 riksskogsinventeringen. Att ibruktagandet av
9816: uppgifterna för skogsmarken enligt skatteklass     dessa resultat fördröjs har som följd att de vid
9817: samt strukturen hos den största uthålliga pla-     inventeringen eventuellt konstaterade regionala
9818: nerade avverkningsmängden. På basen av re-         störningarna i skogens tillväxt inte i tillräcklig
9819: sultaten av taxeringen har de kommunvis be-        utsträckning beaktas då grunderna för skogs-
9820: räknade skogsskattetalen och skattekubikme-        skatten fastställs.
9821: terns struktur använts som intäktsgrund för            Man håller som bäst på att ändra den
9822: gårdsbruket i inkomstskatteförordningen för        traditionella trakttaxeringen av rikets skogar
9823: gårdsbruk. I den gällande inkomstskatteförord-     tili en årligen skeende insamling av uppgifter
9824: ningen för gårdsbruk har tagits i bruk sådana      från bestående försöksområden inom hela ri-
9825: skogsskattetal och en sådan struktur hos skat-     ket. Om erforderliga mätningar kan inkluderas
9826: tekubikmetern som har beräknats på grundval        i denna taxeringsform, kan de konstaterade
9827: av resultaten av den sjunde rikskogstaxeringen.    regionala verkningarna av luftföroreningar be-
9828:    De mätningar som företogs inom ramen för        tydligt snabbare än med nuvarande förfarande
9829: den sjunde riksskogstaxeringen har gjorts un-      beaktas då intäktsgrunderna för skogsbruket
9830: der åren 1978-1984. Verkan av luftförorening-      justeras.
9831: arna har beaktats i intäktsgrunderna för skat-         Verkningarna av en punktvis förekomman-
9832: teåret 1988-1989 sådan denna verkan i början       de, tydligt påvisbar, bestående föroreningskälla
9833: av 1980-talet konstaterades vara vid riksskog-     då det gäller en försämrad tillväxt för skogen
9834: staxeringarna i form av genomsnittliga värden      beaktas som en i inkomstskatteförordningen
9835: för de enskilda kommunerna.                        för gårdsbruk avsedd annan egenskap hos
9836:    Vid ingången av år 1989 trädde en ändring       ståndorten eller dess omgivning som väsentligt
9837: av 68 a § beskattningslagen i kraft. Enligt        försämrar ståndortens avkastningsförmåga. Så-
9838: denna skall skogsskattetalen och skattekubik-      dana men för skogens tillväxt som förekommer
9839: meterstrukturen ändras, då det konstateras att     i omgivningen kring vissa industrianläggningar,
9840: en sådan förändring har skett i dessa intäkts-     sågar och pälsdjursfarmer har kunnat beaktas
9841: grunder att verkningarna därav på nettointäk-      vid skatteklassificeringen.
9842: terna från skogen är minst 5 %. Enligt lagen           Såsom av det ovan anförda framgår, är det
9843: ankommer uppföljningen av ändringen på skat-       enligt gällande lagstiftning möjligt att beakta
9844: 4                                    1990 vp. -    KK n:o 56
9845: 
9846: den menliga verkan av luftföroreningarna på        terna. Om luftföroreningarna blir större än för
9847: skogens tillväxt såväl i de kommunvis beräk-       närvarande, ger det bestående stadgandet i
9848: nade intäktsgrunderna för skogsbruket som vid      68 a § beskattningslagen en möjlighet att på ett
9849: skatteklassificeringarna av de enskilda lägenhe-   ännu smidigare sätt beakta dessa verkningar.
9850:     Helsingfors den 20 mars 1990
9851: 
9852:                                                                         Minister Ulla Puolanne
9853:                                                1990 vp.
9854: 
9855: Kirjallinen kysymys n:o 57
9856: 
9857: 
9858: 
9859: 
9860:                                   Almgren: Asunto-osakeyhtiöiden verotusmenettelyn yksinkertais-
9861:                                       tamisesta
9862: 
9863: 
9864:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9865:    Asunto-osakeyhtiöiden tarkoituksena ei ole        neistoista asiaankuuluvalla lomakkeella n:o
9866: tuottaa voittoa. Niiden yhtiövastikkeet mitoi-        102, kuten tähänkin asti.
9867: tetaan sen mukaan, mitä tarvitaan menojen               Asunto-osakeyhtiöiden veroilmoituksesta va-
9868: kattamiseen. Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä        paan oikeuden voisi rajoittaa koskemaan vaik-
9869: synny verotettavaa tuloa.                            kapa sellaisia yhtiöitä, joiden huoneistoista
9870:    Em. syystä on turhauttavaa sekä verottajan        80% on asumiskäytössä. Nämä yhtiöt tulisi
9871: että asunto-osakeyhtiöiden kannalta, että asun-      säätää verovapaiksi.
9872: to-osakeyhtiöt vuodesta toiseen joutuvat teke-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9873: mään täydelliset veroilmoitukset. Tarpeeton          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9874: byrokratian pyörittäminen sitoo verovalmiste-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9875: lijoita. Muu verotukseen liittyvä työ saattaisi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9876: olla hyödyllisempää.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9877:    Asunto-osakeyhtiöille riittäisi todennäköises-            ryhtyä, jotta asunto-osakeyhtiöiden ve-
9878: ti se, että ne tekevät perusilmoitukset tonteista,           rotuskäytäntö saataisiin yksinkertaiste-
9879: rakennuksista ja niissä tapahtuneista muutok-                tuksi siten, että vältytään turhalta vero-
9880: sista. Samoin ne voisivat tehdä luettelot huo-               byrokratialta?
9881:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
9882: 
9883:                                             Esko Almgren
9884: 
9885: 
9886: 
9887: 
9888: 200070S
9889: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 57
9890: 
9891: 
9892: 
9893: 
9894:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      asunto-osakeyhtiön näin ollen pitäisi enää jou-
9896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tua tilanteeseen, jossa se tahtomattaan joutuisi
9897: olette 16 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          maksamaan veroa.
9898: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Verohallinnon tilastotietojen mukaan noin
9899: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       55 000 asunto-osakeyhtiön verot ja maksut
9900: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-        yhteensä vuonna 1986 olivat noin 69 miljoonaa
9901: jallisesta kysymyksestä n:o 57:                     markkaa ja vuonna 1988 noin 123 miljoonaa
9902:                                                     markkaa, joten voittoa tuottavien yhtiöiden
9903:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9904:                                                     määrä on lisääntymässä. Tilastokeskuksesta
9905:        ryhtyä, jotta asunto-osakeyhtiöiden ve-
9906:                                                     saatujen tietojen mukaan asuintalovarauksen
9907:        rotuskäytäntö saataisiin yksinkertaiste-
9908:                                                     käyttöä on tilastoitu vasta vuodelta 1989.
9909:        tuksi siten, että vältytään turhalta vero-
9910:                                                     Tilasto valmistuu kuluvan vuoden kesäkuussa.
9911:        byro kra tial ta?
9912:                                                        Asuintalovarausta yksinkertaisempi ratkaisu
9913:                                                     olisi voittoa tuottamaaomien asuntoyhteisöjen
9914:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9915:                                                     verosta ja ilmoittamisvelvollisuudesta vapautta-
9916: vasti seuraavaa:
9917:                                                     minen. Kun osakeyhtiömuotoista yhteisöä ei
9918:    Asuntoyhteisöjen tulo- ja varallisuusverova-     kuitenkaan voida vapauttaa kirjanpitovelvolli-
9919: pautta sekä ilmoittamisvelvollisuuden rajoitta-     suudesta, ei kovin olennaista työn säästöä
9920: mista on tarkasteltu useassa eri yhteydessä         syntyisi. Verovalvonnan puuttuessa mahdolli-
9921: päättyneellä 80-luvulla. Erityisongelman muo-       suus myös tahallisiin väärinkäytöksiin olisi
9922: dostivat tuolloin paitsi yleiset peruskorjaustar-   varsin ilmeinen. Asuntoyhteisöjen yhtiömuodot
9923: peet ja niiden rahoitus, myös eräät niin sanotut    ja omistussuhteet saattavat vaihdella varsin
9924: arava-vuokratalot, jotka erilaisten syiden vuok-    paljon. Asunto-osakeyhtiöksi rekisteröidynkin
9925: si joutuivat maksamaan veroa, vaikka tarkoi-        yhtiön toiminnan luonne saatettaisiin myöhem-
9926: tuksena ei ollut voiton tavoittelu. Ongelma         min muuttaa voittoa tuottavaksi liiketoimin-
9927: ratkaistiin säätämällä asuntoyhteisöille erityi-    naksi. Asumiskäytön osuus saattaa yhtiöissä
9928: nen tuloksentasauskeino, asuintalovaraus (846/      myös vuosittain vaihdella, mistä verotuksellisen
9929: 86).                                                statuksen samalla muuttuessa aiheutuisi niin
9930:    Asuintalovarauksen voivat verotuksessa vä-       ikään ongelmia.
9931: hentää tulo- ja varallisuusverolain (1240/88)          Osakkeiden verotusarvot perustuvat yhtiöi-
9932: 4 §:ssä tarkoitetut yhteisöt asuinrakennuksen       den antamiin veroilmoituksiin. Ilmoittamisvel-
9933: käytöstä, huollosta ja korjausrakentamisesta        vollisuuden olennaiseen yksinkertaistamiseen ei
9934: johtuvia vähennyskelpoisia menoja varten.           sen vuoksi voida toistaiseksi ryhtyä. Voittoa
9935: Asuinrakennuksella puolestaan tarkoitetaan ra-      tuottamattomienkaan yhteisöjen säätäminen
9936: kennusta, josta 80 prosenttia käytetään vaki-       verovapaiksi ei myöskään hallituksen suunni-
9937: naiseen asumistarkoitukseen. Asuintalovarauk-       telmiin kuulu. Tulevaisuudessa ilmoittamisvel-
9938: sen avulla niiden asunto-osakeyhtiöiden, joita      vollisuuden laajuutta voitaneen kuitenkin su-
9939: kysymyksen perusteluissakin tarkoitetaan, on        pistaa verotusmenettelyjen ja verohallinnon eri-
9940: siten mahdollista järjestää tuloksensa halua-       laisten tietokantojen sekä tiedonsiirto- ja kont-
9941: mallaan tavalla, eikä voittoa tuottamaUoman         rollimahdollisuuksien kehityttyä.
9942: 
9943:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1990
9944: 
9945:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
9946:                                       1990 vp. -     KK n:o 57                                        3
9947: 
9948: 
9949: 
9950: 
9951:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9952: 
9953:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         re hamna i en situation där det ofrivilligt
9954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          måste betala skatt.
9955: av den 16 februari 1990 tili vederbörande               Enligt statistiska uppgifter från skatteförvalt-
9956: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ningen uppgick skatterna och avgifterna för ca
9957: följande av riksdagsman Esko Almgren under-          55 000 bostadsaktiebolag år 1986 tili samman-
9958: tecknade spörsmål nr 57:                             lagt ca 69 milj. mark och år 1988 tili ca 123
9959:                                                      milj. mark. Antalet bolag som uppvisar vinst är
9960:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
9961:                                                      alltså i stigande. Enligt uppgifter från statistik-
9962:        vidta för att beskattningspraxis i fråga
9963:                                                      centralen har det först sedan år 1989 förts
9964:        om bostadsaktiebolag skall kunna för-
9965:                                                      statistik över användningen av bostadshusre-
9966:        enklas så att en onödig skattebyråkrati
9967:                                                      serveringar. Uppgifterna blir klara i juni inne-
9968:        kan undvikas?
9969:                                                      varande är.
9970:                                                         En enklare lösning än bostadshusreservering-
9971:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9972:                                                      en skulle vara att befria icke-vinstbringande
9973: samt anföra följande:
9974:                                                      bostadssamfund från skatt och anmälningsskyl-
9975:    Under det gångna 80-talet dryftades i flera       dighet. Då ett samfund i form av aktiebolag
9976: olika sammanhang frågan om frihet för bo-            dock inte kan befrias från bokföringsskyldig-
9977: stadssamfund från inkomst- och förmögenhets-         heten, skulle någon väsentlig inbesparing av
9978: skatt samt begränsning av anmälningsskyldig-         arbetsinsatser ändå inte vara möjlig. På grund
9979: heten. Ett särskilt problem förutom allmänna         av bristande skatteövervakning skulle även
9980: grundreparationsbehov och finansieringen av          risken för uppsåtligt missbruk vara uppenbar.
9981: dem var även vissa s.k. aravahyreshus, som av        Bostadssamfundens bolagsformer och ägoför-
9982: olika orsaker måste betala skatt, trots att          hållanden kan variera rätt mycket. Verksamhe-
9983: avsikten inte var att eftersträva vinst. Detta       tens art även i ett sådant bolag som registrerats
9984: problem löstes genom att det stadgades om ett        som bostadsaktiebolag kunde senare ändras tili
9985: särskilt resultatutjämningssätt för bostadssam-      vinstbringande affärsverksamhet. Ä ven den
9986: funden i form av en bostadshusreservering            area som inom bolagen används för bostadsän-
9987: (846/86).                                            damål kan variera från år tili år, vilket skulle
9988:    Bostadshusreserveringen kan vid beskattning-      medföra problem om skattestatus samtidigt
9989: en avdras av de i 4 § lagen om skatt på              ändrades.
9990: inkomst och förmögenhet (1240/88) avsedda               Aktiernas beskattningsvärde baserar sig på
9991: samfunden för avdragbara utgifter som föran-         bolagens skattedeklarationer. Därför kan an-
9992: leds av användning och underhåll av samt             mälningsskyldigheten tillsvidare inte väsentligt
9993: reparationsbyggande på ett bostadshus. Med           ändras. Regeringen har inte heller planer på att
9994: en bostadsbyggnad avses en byggnad i viiken          stadga om skattefrihet för icke-vinstbringande
9995: 80 procent bestående används för bostadsän-          samfund. 1 framtiden torde dock omfattningen
9996: damål. Med hjälp av bostadshusreserveringen          av anmälningsskyldigheten kunna inskränkas,
9997: har de bostadsaktiebolag, som även avses i           sedan beskattningsförfarandet och de olika
9998: spörsmålet, möjlighet att justera sitt resultat på   databaserna inom skatteförvaltningen samt da-
9999: önskat sätt. Ett bostadsaktiebolag som inte          taöverförings- och kontrollmöjligheterna ut-
10000: uppvisar någon vinst behöver därför inte läng-       vecklats.
10001: 
10002:      Helsingfors den 21 mars 1990
10003: 
10004:                                                                               Minister Ulla Puolanne
10005:                                              1990 vp.
10006: 
10007: Kirjallinen kysymys n:o 58
10008: 
10009: 
10010: 
10011: 
10012:                                  Valli ym.: Päivänavausten säilyttämisestä lukiossa
10013: 
10014: 
10015:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10016: 
10017:    Opetusministeriön asettama ns. säännöstön       osallistuvat päivänavausten pitämiseen, takaa
10018: purkutyöryhmä, jota johtaa opetusneuvos Jou-       niiden monipuolisuuden ja riittävän laajan ar-
10019: ko Könnölä, on esittänyt mm. päivänavausten        vopohjan. Kun useimmat lukiot toimivat yh-
10020: poistamista lukiossa. Perusteluina on mainittu     dessä yläasteiden kanssa, niin päivänavaukset
10021: järjestelyvaikeudet, uskonnonopetus ja muun        ovat olleet yhteisiä. Siksi niistä luopuminen voi
10022: keskiasteen käytäntö.                              haitata yläasteiden toimintaa. Päivänavauslen
10023:    Voimassa olevien säädösten mukaan päivän-       jättäminen koulukohtaisesti ratkaistavaksi luo
10024: avaukset eivät ole uskonnonopetusta, vaan          kirjavaa käytäntöä ja yksipuolistaa niiden si-
10025: niillä on merkittävä kasvatuksellinen tehtävä.     sältöä.
10026: Säännölliset päivänavaukset korostavat opetus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10027: tavoitteista vapaina ajankohtaisia teemoja ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10028: teemasarjoja, joita muuten on koulussa vaikea      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10029: järjestää. Siten niistä on saatavissa aineksia     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10030: nuoren henkiselle kasvamiselle ja toisten ihmis-
10031: ten mielipiteiden kuuntelulle ja arvioinnille.                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10032:    Nykyinen järjestely, jonka mukaan kaikki                siin päivänavausten säilyttämiseksi lu-
10033:  opettajat ja mahdollisimman monet oppilaat                kiossa?
10034:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1990
10035: 
10036:           Sakari Valli                 Päivi Varpasuo                Riitta Jouppila
10037:           Gustav Björkstrand           Heikki Riihijärvi             Aimo Ajo
10038: 
10039: 
10040: 
10041: 
10042: 200070S
10043: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 58
10044: 
10045: 
10046: 
10047: 
10048:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10049:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     linnossa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden
10050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     mukaisesti lisäämään kuntien ja koulujen yllä-
10051: olette 15 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn        pitäjien päätösvaltaa kouluhallinnon ja opetuk-
10052: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      sen järjestämisessä. Tarkoituksena on sääntelyä
10053: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     väljentämällä antaa nykyistä enemmän mah-
10054: edustaja Sakari Vallin ym. näin kuuluvasta        dollisuuksia kunta- ja koulukohtaisille sovellu-
10055: kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                tuksille. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi
10056:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    peruskoululain, lukiolain ja eräiden niihin liit-
10057:                                                   tyvien lakien muuttamisesta on tarkoitus antaa
10058:        siin päivänavausten säilyttämiseksi lu-
10059:        kiossa?                                    eduskunnalle kuluvan istuntokauden aikana.
10060:                                                      Edellä mainittu työryhmä on laatinut myös
10061:                                                   ehdotuksen lukioasetuksen muuttamisesta. Sii-
10062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
10063:                                                   nä yhteydessä työryhmä on katsonut, että
10064: taen seuraavaa:
10065:                                                   lukion päivänavauksia ei ole tarpeen määritellä
10066:    Lukioasetuksen (719/84) 21 §:n mukaisesti      asetuksen 21 §:n säännöksellä. Työryhmä on
10067: päivän työ aloitetaan lukiossa lyhyellä päivän-   ottanut kantaa siihen, millaisista koulun sisäi-
10068: avauksena, jossa käsitellään persoonallisuuden    seen toimintaan kuuluvista asioista tulisi säätää
10069: kehityksen kannalta merkityksellisiä, oppilai-    laissa tai asetuksessa ja mitkä asiat tulisi jättää
10070: den elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä   koulun itsensä päätettäviksi. Työryhmän ehdo-
10071: aiheita ja johon voi lisäksi kuulua virsi- tai    tus on puheena olevalta osalta viime vuosina
10072: muuta yhteislaulua taikka muuta musiikkia.        yleisesti hyväksytyksi tulleiden toimintojen oh-
10073: Asetuksessa todetaan edelleen, että päivän-       jausta koskevien kehittämisperiaatteiden mu-
10074: avausten tulee myönteisellä tavalla liittyä lu-   kainen. Työryhmä ei ole ehdotuksellaan otta-
10075: kiossa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen    nut kantaa päivänavausten tarpeellisuuteen.
10076: kasvatukseen.                                        Opetusministeriö pitää päivänavauksia tar-
10077:    Opetusministeriön 31.1.1989 asettama Kou-      peellisina, mutta katsoo, että koulujen vapauk-
10078: lutoimen sääntelynpurkutyöryhmä on laatinut       sia päivänavausten järjestämiseksi tulisi lisätä.
10079: ehdotukset peruskoululain ja lukiolain muutta-    Hallitus ottaa kantaa asiaan käsitellessään lu-
10080: misesta. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään hal-   kioasetuksen muutosehdotusta.
10081:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1990
10082: 
10083:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
10084:                                      1990 vp. -     KK n:o 58                                     3
10085: 
10086: 
10087: 
10088: 
10089:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10090: 
10091:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skall organisera skolförvaltningen och under-
10092: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         visningen. Avsikten är att genom att lätta på
10093: av den 15 februari 1990 tili vederbörande           lagstiftningen åstadkomma mera möjligheter
10094: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        tili enskilda kommuners och skolors tillämp-
10095: följande av riksdagsman Sakari Valli m.fl           ningar. Regeringens proposition tili riksdagen
10096: undertecknade spörsmål nr 58:                       med förslag tili lagar om ändring av grundsko-
10097:                                                     lelagen, gymnasielagen och vissa därtill anknut-
10098:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
10099:                                                     na lagar avses bli avgiven tili riksdagen under
10100:        att morgonsamlingen i gymnasiet skall
10101:                                                     denna sessionsperiod.
10102:        bibehållas?
10103:                                                         Arbetsgruppen har även framlagt ett förslag
10104:                                                     tili ändring av gymnasieförordningen. 1 detta
10105:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
10106:                                                     sammanhang har arbetsgruppen ansett att det
10107: följande:                                           inte är nödvändigt att definiera gymnasiets
10108:    I enlighet med 21 § gymnasieförordningen         morgonsamling i stadgandet i förordningens
10109: (719 /84) inleds dagens arbete med en kort          21 §. Arbetsgruppen har tagit ställning tili de
10110: morgonsamling, vid viiken behandlas för per-        av skolornas interna ärenden som det borde
10111: sonlighetens utveckling betydelsefulla ämnen        stadgas om i lag och förordning och de
10112: som ansluter sig tili elevernas Iiv samt tili       ärenden som borde underställas skolorna
10113: skolan och samhället och vari därtill kan ingå      själva. 1 fråga om det aktuella ärendet överens-
10114: psalmsång eller annan unison sång eller annan       stämmer arbetsgruppens förslag med de ut-
10115: musik. I förordningen fastslås vidare att mor-      vecklingsprinciper angående styrningen av oli-
10116: gonsamlingen på ett positivt sätt skall ansluta     ka funktioner som allmänt har antagits under
10117: sig tili den religiösa och etiska fostran som ges   de senaste åren. Genom sitt förslag har arbets-
10118: i skolan.                                           gruppen inte tagit ställning tili frågan om
10119:    Den arbetsgrupp för avreglering inom skol-       morgonsamlingen är nödvändig eller inte.
10120: väsendet som undervisningsministeriet tillsatte         Undervisningsministeriet anser att morgon-
10121: 31.l.l989 har framlagt förslag till ändring a v     samlingen är viktig, men är av den åsikten att
10122: grundskolelagen och gymnasielagen. Genom de         skoiornas frihet att ordna morgonsamling bör
10123: föresiagna ändringarna försöker man enligt de       utvidgas. Regeringen kommer att ta ställning
10124: antagna principerna i förvaltningen öka kom-        tili denna fråga när den behandlar lagförslaget
10125: munernas och skolornas beslutanderätt när de        tili ändring av gymnasieförordningen.
10126:     Helsingfors den 22 mars 1990
10127: 
10128:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
10129:                                               1990 vp.
10130: 
10131: Kirjallinen kysymys n:o 59
10132: 
10133: 
10134: 
10135: 
10136:                                  Jouppila ym.: Syöpäpotilaiden hoidon tehostamiseksi tarvittavis-
10137:                                      ta toimenpiteistä
10138: 
10139: 
10140:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10141:    Syöpätaudit ovat Suomessa toiseksi suurin        monia hoitoon ja taudin kulkuun liittyviä
10142: kuolemansyy sydän- ja verisuonitautien jäl-         ongelmia, joihin hän tarvitsisi apua ja henkistä
10143: keen. Suomalaisista joka neljäs aikuinen ja         tukea. Todennäköisesti myös joidenkin syöpä-
10144: joka kolmas lapsi tai nuori tulee sairastumaan      sairauksien hoitotulokset ovat huonontuneet
10145: syöpään. Vuonna 1983 todettiin uusia syöpä-         hoidon viivästymisen vuoksi.
10146: tapauksia lähes 15 000 ja vuonna 2000 arvioi-          Nykyisen hoitohenkilökuntapulan takia hoi-
10147: daan määrän olevan yli 20 000.                      toihin janottaminen on myös yhteiskunnalle
10148:    Syöpää voidaan parantaa uusien kehittynei-       kallista. Arviomme mukaan vähintään viisi
10149: den hoitomenetelmien ja mm. sädehoidon edis-        prosenttia uusista syöpäpotilaista odottaa
10150: tymisen myötä. Niinpä noin 50 prosenttia            muissa sairaaloissa hoitoonpääsyä useita viik-
10151: syöpätapauksista on parannettavissa. Tähän          koja. Tämä merkitsee vuosittain useiden kym-
10152: tarvitaan kuitenkin pitkälle erikoistuneita säde-   menien miljoonien markkojen hukkakäyttöä
10153: hoitolääkäreitä ja laitteistoa.                     sairaalapaikoissa.
10154:    Syöpäpotilaiden määrän lisääntymisen ja             Henkilökuntaa on kiistatta riittämättömästi
10155: hoitojen monimutkaistumisen myötä nykyinen          nykyiseen potilasmäärään ja hoitokäytäntöön
10156: syöpäsairauksia hoitavan henkilökunnan mää-         verrattuna. Toisaalta syöpätapausten jatkuva
10157: rä on aivan riittämätön. Esimerkiksi muihin         lisääntyminen ja erityisesti syöpään sairastunei-
10158: pohjoismaihin verrattuna pitäisi Suomessa nyt       den ja pitkään hoidossa tai seurannassa olevien
10159: olla noin 80 lääkärin sijasta noin 120 alan         potilaiden määrän jyrkkä kasvu on ennakoita-
10160: lääkärin virkaa ja vastaavasti muuta henkilö-       vissa. Esimerkiksi jo tällä hetkellä erittäin
10161: kuntaa.                                             paljon työllistävä rintasyöpä lisääntyy edelleen.
10162:    Tilanne Suomessa syöpäpotilaiden hoidon          Sama tilanne on eturauhassyövässä. Lisäksi
10163: suhteen on lähes katastrofaalinen. Vaikea hen-      parantuneet hoitomenetelmät tuovat uusia po-
10164: kilökuntavajaus on johtanut kaikissa maamme         tilasryhmiä, mm. kolorektaalisyöpää ja mela-
10165: syövänhoitoyksiköissä kestämättömään tilan-         noomaa sairastavat, hoidettaviksi. Kaikki nämä
10166: teeseen. Hoitoon pääsy on vaikeutunut, ja on        asettavat lähivuosina eteemme uusia haasteita.
10167: muodostunut jopa kuukauden mittaisia jonoja,           Jotta alan virkatilanne voitaisiin pikaisesti
10168: mikä syövästä puheen ollen on potilaan kan-         korjata, tulee syöpätautien ja sädehoidon eri-
10169: nalta myös henkisesti hyvin raskasta. Lähes-        koisalaa käsitellä terveydenhuollon painopis-
10170: kään kaikki syöpäpotilaat eivät missään vai-        tealueena. Virkoja tulee perustaa niin, että
10171: heessa pääse edes keskustelemaan taudista ja        nykyisen noin 80 erikoislääkärin sijasta pikai-
10172: sen hoitomahdollisuuksista alan asiantuntijoi-      sesti voidaan saada virkamäärä muiden poh-
10173: den kanssa. Läheskään kaikkia niitä potilaita,      joismaiden tasolle eli 120:een ja sitten edelleen
10174: joiden kipua voitaisiin merkittävästi lieventää,    vuoteen 2000 mennessä 47 uutta virkaa.
10175: ei voida ottaa hoitoon. Vastaanottokäynneille          Asiasta ovat alan lääkärijärjestöt esittäneet
10176: on jouduttu varaamaan liian lyhyitä aikoja,         huolestumisensa niin ministeriön kuin lääkin-
10177: jolloin potilaalle ei ole pystytty selvittämään     töhallituksen tietoon.
10178: 200070S
10179: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 59
10180: 
10181:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10182: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä syöpätautien ja sädehoidon voi-
10183: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               mavarojen ja alan virkatarpeen korjaa-
10184: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                miseksi?
10185: 
10186:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
10187: 
10188:          Riitta Jouppila             Riitta Saastamoinen         Vappu Säilynoja
10189:          Pekka Puska                 Jorma Huuhtanen             Kaarina Dromberg
10190:          Ole Wasz-Höckert            Sinikka Mönkäre             Ritva Vastamäki
10191:                     Riitta Kauppinen               Pirkko Ikonen
10192:                                        1990 vp. -     KK n:o 59                                       3
10193: 
10194: 
10195: 
10196: 
10197:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        peen kasvun asettamiin rajoihin. Tämä tarkoit-
10199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taa, että kunnat ja kuntainliitot päättävät
10200: olette 20 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            viime vaiheessa käytettävissä olevien voimava-
10201: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          rojen ensisijaistamisesta mm. syöpätautien hoi-
10202: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         toon alistaessaan alueelliset ja toteuttamissuun-
10203: edustaja Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjal-        nitelmansa lääninhallitusten vahvistettaviksi.
10204: lisesta kysymyksestä n:o 59:                             Syöpätautien ja koko terveyspalvelujärjestel-
10205:                                                       män toimintaa vaikeuttaa tällä hetkellä tervey-
10206:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        denhuoltohenkilöstön työvoimapula. Ajan-
10207:         ryhtyä syöpätautien ja sädehoidon voi-        kohtaisen pulan helpottamiseksi 1.3.1990 voi-
10208:         mavarojen ja alan virkatarpeen korjaa-        maan tullut palkkaratkaisu on painotettu ja
10209:         miseksi?                                      suosii terveydenhuoltohenkilöstön palkkauksen
10210:                                                       kehittämistä. Tämän lisäksi hallitus on asetta-
10211:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nut 7.3.1990 TUPO-ratkaisussa sovitun toimi-
10212: vasti seuraavaa:                                      kunnan arvioimaan ja kehittämään nykyistä
10213:                                                       palkkauspolitiikkaa ja henkilöstöhuoltoa.
10214:    Syöpätautien ehkäisyn, varhaistoteamisen,             Hoitojärjestelmän kehittämisen ohella kehi-
10215: tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen järjestä-         tetään syöpätautien ennalta ehkäiseviä ja var-
10216: minen on terveydenhuollon kehittämisen pai-           haistoteamiseen liittyviä toimenpiteitä tavoit-
10217: nopistealueita. Valtioneuvosto on vuosia              teena syöpätautien vähentäminen ja hoitopal-
10218: 1988-1994 koskevassa terveydenhuollon val-            veluiden kasvukysynnän hillitseminen. Ennalta
10219: takunnallisessa suunnitelmassa päättänyt, että        ehkäisevässä mielessä on kehitetty mm. kemi-
10220: sairaanhoitopiirien ja keskussairaaloiden kun-        kaalien valvontaa, työsuojelua, ympäristöter-
10221: tainliittojen tulee kehittää ja toteuttaa syövän      veydenhuoltoa ja säteilysuojausta koskevaa
10222: alueelliset hoitojärjestelmät sairaanhoito- ja kes-   lainsäädäntöä. Tupakkalailla on tähdätty tu-
10223: kussairaalapiirikohtaisesti yhteistyössä alueen       pakkaperäisten syöpä- ja muiden tautien vä-
10224: terveyskeskusten kanssa. Alueellinen hoitojär-        hentämiseen. Erilaisilla väestön joukkotarkas-
10225: jestelmä mahdollistaa parhaan mahdollisen hoi-        tuksilla on voitu vähentää mm. naisten koh-
10226: don potilaalle, tehostaa palvelujärjestelmän toi-     dunkaulaosan syöpätapauksia ja samaan ta-
10227: mintaa ja optimoi voimavarojen käytön.                voitteeseen pyritään rintarauhassyövän mam-
10228:    Syöpätautien alueellisen hoitojärjestelmän         mografiaseulonnoilla. Ravitsemuskasvatuksen
10229: kehittämiseksi lääkintöhallitus valmistelee par-      keinoin ohjataan väestöä kuitujen käytön lisää-
10230: aikaa syöpätautien hoitokäytäntöjen kehittämis-       miseen tavoitteena vähentää ruoansulatuskana-
10231: ohjelmaa. Ohjelma on tarkoitettu sairaanhoito-        van syöpiä. Syövän vähentämismielessä maas-
10232: piirien valmistelun tueksi.                           samme selvitetään mm. A-vitamiinien esiastei-
10233:    Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva           den sekä E-vitamiinin syöpää vähentäviä vai-
10234: syöpätapausten lisääntyminen edellyttää väistä-       kutuksia.
10235: mättä voimavarojen lisäämistä syövän hoitoon.            Vaikka syöpätautien kirurgiseen ja muuhun
10236:  Kasvu on kuitenkin sopeutettava terveyden-           hoitoon käytettävät voimavarat ovat rajalliset,
10237: huollon voimavarojen kokonaiskasvuun ja               eivät välitöntä apua tarvitsevat syöpäpotilaat
10238: muiden terveysongelmien vaatiman palvelutar-          jää hoitoa vaille.
10239:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1990
10240: 
10241:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
10242: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 59
10243: 
10244: 
10245: 
10246: 
10247:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10248: 
10249:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ver. Detta betyder att kommunerna och kom-
10250: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         munalförbunden i sista hand beslutar om prio-
10251: av den 20 februari 1990 tili vederbörande           ritering av de tillbudsstående resurserna bl.a.
10252: medlem av statsrådet översänt avskrift av           för cancervård när de regionala planerna och
10253: följande av riksdagsledamot Jouppila m.fl. un-      realiseringsplanerna underställs länsstyrelserna
10254: dertecknade spörsmål nr 59:                         för fastställelse.
10255:                                                        Cancervården och hela systemet med hälso-
10256:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10257:                                                     vårdsservice forsvåras för närvarande av bris-
10258:        vidta för att upphjälpa situationen i
10259:                                                     ten på arbetskraft i fråga om hälsovårdsperso-
10260:        fråga om resurser för cancersjukdomar
10261:                                                     nal. 1 syfte att avhjälpa den aktuella bristen är
10262:        och strålbehandling samt behovet av
10263:                                                     huvudvikten i den löneuppgörelse som trädde i
10264:        tjänster på området?
10265:                                                     kraft 1.3.1990 Jagd så att den gynnar utveck-
10266:                                                     landet av avlöningen för hälsovårdspersonalen.
10267:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10268:                                                     Dessutom tillsatte regeringen 7.3.1990 en kom-
10269: samt anföra följande:
10270:                                                     mission, som avtalades i samband med den
10271:    När hälsovården utvecklas hör det tili prio-     inkomstpolitiska uppgörelsen och som har tili
10272: ritetsområdena att förebygga cancersjukdomar        uppgift att bedöma och utveckla den nuvaran-
10273: och konstatera dem i ett tidigt stadium samt att    de lönepolitiken och personalförsörjningen.
10274: ordna forskning, vård och rehabilitering som           Vid sidan om utvecklandet av vårdsystemet
10275: gäller cancersjukdomar. Statsrådet har i den        utvecklas åtgärderna för förebyggande och
10276: riksomfattande planen för hälsovården under         tidigt konstaterande av cancersjukdomar i syfte
10277: åren 1988-1994 beslutat att kommunalförbun-         att minska antalet cancerfall och dämpa ök-
10278: den för sjukvårdsdistrikten och centralsjukhu-      ningen av efterfrågan på vårdservice. 1 förebyg-
10279: sen skall utveckla och förverkliga regionala        gande syfte har man utvecklat bl.a. lagstift-
10280: system för cancervård särskilt för varje sjuk-      ningen om kemikalieövervakning, arbetar-
10281: vårds- eller centralsjukhusdistrikt i samarbete     skydd, miljöhälsovård och strålskydd. Tobaks-
10282: med de lokala hälsovårdscentralerna. Ett regio-     Jagen stiftades för att minska de cancer- och
10283: nalt vårdsystem gör det möjligt att ge patienten    andra sjukdomsfall som beror på tobak. Med
10284: den bästa möjliga vården samt effektiverar          hjälp av olika massundersökningar av befolk-
10285: servicesystemet och optimerar utnyttjandet av       ningen har man kunnat minska bl.a. förekom-
10286: resurserna.                                         sten av cancer i livmoderhalsen hos kvinnor,
10287:    1 syfte att utveckla de regionala systemen för   och samma mål försöker man genom mammo-
10288: cancervård bereds vid medicinalstyrelsen som        grafiundersökningar nå i fråga om cancer i
10289: bäst ett program för utvecklande av vårdpraxis      bröstkörteln. Näringsfostran bedrivs för att få
10290: vid cancersjukdomar. Programmet är avsett           befolkningen att öka användningen av fibrer i
10291: som ett stöd för sjukvårdsdistriktens bered-        kosten i syfte att minska förekomsten av cancer
10292: ningsarbete.                                        i matsmältningskanalen. 1 cancerförebyggande
10293:    Den ökning av cancerfallen som beror på          syfte utreds i Finland de cancerminskande
10294: befolkningens förändrade åldersstruktur förut-      effekterna av bl.a. A-vitaminets förstadier och
10295: sätter oundvikligen att resurserna för cancer-      av E-vitamin.
10296: vård ökas. Ökningen måste dock anpassas tili           Fastän de resurser som kan användas tili
10297: totalökningen av hälsovårdens resurser och tili     kirurgisk och annan vård av cancer är begrän-
10298: de gränser som ställs av den ökning av servi-       sade, blir de cancerpatienter som är i behov av
10299: cebehovet som andra hälsovårdsproblem krä-          omedelbar hjälp inte utan vård.
10300: 
10301:     Helsingfors den 21 mars 1990
10302: 
10303:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
10304:                                                  1990 vp.
10305: 
10306: Kirjallinen kysymys n:o 60
10307: 
10308: 
10309:                                    Mattila ym.: Yksityisten teiden tekemisen rahoituksen ja lupa-
10310:                                       menettelyn yksinkertaistamisesta
10311: 
10312: 
10313:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10314: 
10315:    Yksityisten teiden kokonaismäärästä maas-           taa mm. turhien rinnakkaisteiden rakentami-
10316: samme ei ole tarkkaa tietoa. Vuonna 1982               seen.
10317: valmistuneen TVH:n selvityksen mukaan oli                 Yksityistielain mukaisen rahoituksen käyttöä
10318: Suomessa vuoden 1980 lopussa yksityisiä teitä          vaikeuttaa avustushakemusten käsittelyn moni-
10319: 119 000 km. Todellisuudessa teiden määrä oli           portaisuus. ,A vustushakemuksen käsittelyssä ja
10320: tällöin jo suurempi, koska selvityksen ulkopuo-        1aadinnassa ovat näet mukana sen eri vaiheissa
10321: lelle jäivät mm. erilliset viljelystiet, metsäteistä   tiekunta, kunta, tiepiiri, tie- ja vesirakennushal-
10322: varsitiet sekä useat alle 400 metriä pitkät            litus, lääninhallitus, työvoimaministeriö ja lii-
10323: pysyvälle asutukselle pääsytiet. Ulkopuolelle          kenneministeriö, Tiepiirit edustavat merkittä-
10324: jäivät myös kaikki omat tiet.                          vää ammattitaitoa teiden rakentamisen sekto-
10325:    Vuoden 1980 jälkeen on maassamme raken-             rilla. Lisäksi rahoituksen käytön valvonta on jo
10326: nettu vuosittain uusia yksityisteitä arviolta          tie- ja vesirakennuspiireillä. Käsittämättömältä
10327: 4 000-5 000 km. Tämä merkitsee sitä, että              tuntuukin nykyinen moniportainen käsittelyjär-
10328: Suomessa on yksityisteitä tällä hetkellä noin          jestelmä, kun asiat voitaisiin hoitaa paljon
10329:  150 000 km eli kaksinkertainen määrä yleisten         vähemmällä byrokratialla tiepiirien toimesta
10330: teiden määrään verrattuna.                             niille erikseen osoitettujen määrärahojen puit-
10331:     Yksityisten teiden rakentamiseen ja paranta-       teissa. Työllisyysperusteinen rahoituskin voitai-
10332: miseen on mahdollista saada valtionavustusta           siin hoitaa pelkällä piiritason käsittelyllä. Met-
10333: yksityistielain, työllisyyslain, metsänparannus-       sänparannuslain ja maatilalain mukainen ra-
10334: lain ja maatilalain perusteella. Lisäksi mm.           hoitus niin ikään voitaisiin hoitaa piirien kes-
10335: uusjakotoimistojen toimesta rakennetaan ja pa-         keisellä nykyistä tiiviimmällä tietojen vaihdolla.
10336: rannetaan eräissä osissa maatamme yksityisiä               Yksityisten teiden tekemisen suurimmat
10337: teitä alueellisesti tarkasteltuna merkittävässä        muutospaineet liittyvät rahoitusjärjestelmien ja
10338: mittakaavassa. Valtion rahoituksen lisäksi             käsittelyportaiden moninaisuuteen sekä osittain
10339: myös kunnat avustavat yksityisten teiden ra-           edellä mainitusta johtuvaan teiden tekemisen
10340: kentamisessa.                                          koordinoinnin puutteellisuuteen.
10341:     Yksityisten teiden rakentamista koskeva tie-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10342: verkollinen suunnittelu on varsin vähäistä,            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10343:  mikä johtuu mm. rahoituslähteiden ja toteut-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10344:  tajien moninaisuudesta. Tieverkkosuunnittelua         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10345:  on suoritettu tähän saakka pääasiallisesti vain
10346:  metsäteiden osalta. Kaikkia yksityisiä teitä                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10347:  koskeva koordinoiva yksityistieverkkosuunnit-                yksityisten teiden tekemisen rahoitus-
10348:  telu puuttuu valtakunnallisella ja läänitasolla.             järjestelmien ja käsittelyportaiden mo-
10349:  Kuntatasolla yksityistieverkon kokonaissuun-                 niportaisuuden selkeyttämiseksi sekä
10350:  nitte1uun on päästy niissä kunnissa, joissa on               puuttuvan koordinoinnin aikaansaami-
10351:  laadittu yksityisten teiden kehittämissuunnitel-             seksi?
10352:  mat. Koordinoinnin puutteellisuus saattaa joh-
10353: 
10354:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
10355: 
10356:           Kalevi Mattila                  Hannele Pokka                  Tytti Isohookana-Asunmaa
10357:           Pirkko Ikonen                   Heikki Kokko                   Kauko Heikkinen
10358:           Riitta Kauppinen                Annikki Koistinen              Jorma Fred
10359:           Esko Jokiniemi                  Pekka Puska                    Matti Maijala
10360: 200070S
10361: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 60
10362: 
10363: 
10364: 
10365: 
10366:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10367: 
10368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     män vuosittain rakenneluista uusista yksityisis-
10369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tä teistä muodostavat metsänparannuslain mu-
10370: olette 20 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         kaan valtion myötävaikutuksella rakennetut
10371: ki1jeenne n:o 244 ohella toimittanut valtioneu-    metsä tiet.
10372: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
10373: kansanedustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuu-
10374: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 60:         Yksityisten teiden rakentamisen
10375:                                                    koordinointi
10376:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10377:        yksityisten teiden tekemisen rahoitus-
10378:                                                       Liikenneministeriön 10.9.1980 asettama työ-
10379:        järjestelmien ja käsittelyportaiden mo-
10380:                                                    ryhmä on selvittänyt yksityisiä teitä suunnitte-
10381:        niportaisuuden selkeyttämiseksi sekä
10382:                                                    levat ja rakentavat organisaatiot, toiminnan
10383:        puuttuvan koordinoinnin aikaansaami-
10384:                                                    laajuuden sekä avustus- ja rahoitusmuodot
10385:        seksi?
10386:                                                      Työryhmän mietinnöstä 11.8.1983 antamas-
10387:                                                    saan lausunnossa muun muassa maa- ja met-
10388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sätalousministeriö ei ole puoltanut ehdotettuja
10389: vasti seuraavaa:                                   yhteistyömuotoja.
10390: 
10391: 
10392: Yksityisten teiden rakentaminen                     Yksityistielain mukaisen avustus-
10393:                                                    järjestelmän keventäminen
10394:    Yksityistielain mukaista tien tekemisen val-
10395: tionavustusta on vuonna 1988 myönnetty 203            Liikenneministeriö on 22.9.1989 asettanut
10396: hankkeelle yhteensä 28 milj. mk. Hankkeet          työryhmän selvittämään yksityisten teiden val-
10397: ovat olleet pääasiassa siltojen ja rumpujen        tionavustusjärjestelmän nykytilaa ja epäkohtia
10398: uudelleen rakentamista sekä heikkokuntoisten       sekä tekemään ehdotukset avustusjärjestelmän
10399: ja routivien teiden parantamista. Avustusmää-      kehittämisestä ja tarvittavista säädösmuutok-
10400: rärahojen niukkuuden vuoksi varsinaisia uusia      sista. Työryhmän tuli tehdä ehdotuksensa kii-
10401: yksityisiä teitä ei ole juurikaan rakennettu.      reellisiä toimenpiteitä vaativista muutoksista
10402: Yksityisen tien parantamiskohteita on liikenne-    15.11.1989 mennessä ja antaa muilta osin mie-
10403: ministeriön myöntämällä valtionavustuksella        tintönsä 1.10.1990 mennessä.
10404: vuonna 1988 toteutettu 188 km.                        Työryhmän I osamietinnön pohjalta on val-
10405:    Keskusmetsälautakuntien tilastojen mukaan       misteltu 1.1.1990 voimaan tullut yksityistiease-
10406: vuonna 1988 metsänparannuslain mukaisia tie-       tuksen 43 §:n siirtymäsäännöksen muutos
10407: hankkeita on ollut 833 kappaletta yhteispituu-     (J 158/89), jonka perusteella muun muassa asu-
10408: deltaan 2 291 km. Valtion tukea metsäteiden        tuksen vähenemisestä huolimatta yksityiset tiet
10409: tekemiseen on tuolloin myönnetty 103 milj.         pysyvät tien kunnossapidon valtionavustuksen
10410: mk. Metsäteiden kokonaispituus on nom              piirissä vuoden 1993 loppuun.
10411: 46 000 km.
10412:    Maatilalain perusteella ja maatilatalouden
10413: kehittämisrahaston varoista on myönnetty yk-       Avustushakemusten käsittelymenettelyn
10414: sityisten teiden tekemiseen valtionavustusta       yksinkertaistaminen
10415: vuosittain noin 9 milj. mk. A vustettujen teiden
10416: yhteispituus on ollut vuosittain noin 400 km.        Edellä mainittu, 22.9.1989 asetettu työryhmä
10417:    Metsähallitus on rakentanut omia metsätei-      on käynnistänyt toimeksiantoon liittyvät selvi-
10418: tään eli niin sanottuja runko- ja alueteitä        tykset. Työryhmä selvittää muun muassa, voi-
10419: vuosittain noin 360 km.                            daanko ministeriö- ja lääninhallitustasolla ny-
10420:    Edellä olevasta ilmenee, että suurimman ryh-    kyisin suoritettavia toimenpiteitä siirtää esimer-
10421:                                      1990 vp. -    KK n:o 60                                     3
10422: 
10423: kiksi tielaitoksen ratkaistavaksi ja voidaanko     valtion kesken. On ilmeistä, että yksityisten
10424: kuntatasolla nykyistä enemmän esallistua yksi-     teiden valtionavustuksen määrään ja avustus-
10425: tyisten teiden tekemisen valtionavustuksen lau-    toiminnan laajentamiseen sekä valtion tuen
10426: sunto-, ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin. Li-    lisäämiseen liittyvissä esityksissä tulee ottaa
10427: säksi työryhmä selvittää, voidaanko työllisy;rs-   huomioon mainitun komitean antamat suunta-
10428: lain ja -asetuksen asettamat lausuntopyyntövel-    viivat ja periaatteet.
10429: voitteet ja avustuksen käytön valvonta siirtää        Yksityisteiden valtionavustusjärjestelmän ke-
10430: paikallisviranomaisille.                           hittämistyöryhmän mietinnön valmistuttua
10431:    Valtioneuvoston 21.6.1989 asettaman parla-      päätetään jatkotoimenpiteistä ja tarvittavista
10432: mentaarisen liikennekomitean tehtävänä on          lainsäädännön muutoksista. Siinä yhteydessä
10433: laatia ehdotus Liikenne 2000 -mietinnöksi, jossa   tullaan yksinkertaistamaan yksityisten teiden
10434: määritellään liikennepolitiikalle asetettavat      tekemisen avustusjärjestelmää sekä selvittä-
10435: yleiset tavoitteet. Komitean tulee arvioida väy-   mään koordinointimahdollisuudet muun muas-
10436: länpidon vastuun muuttamistarve kuntien ja         sa metsä- ja maatalousteiden osalta.
10437: 
10438:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
10439: 
10440:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
10441: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 60
10442: 
10443: 
10444: 
10445: 
10446:                               Till Riksdagens Herr Talman
10447:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         största gruppen av de nya enskilda vägar som
10448: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         årligen byggs utgörs av skogsvägar, som byggs
10449: nr 244 av den 20 februari 1990 till vederböran-     med statens medverkan enligt skogsförbättrings-
10450: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        lagen.
10451: följande av riksdagsman Kalevi Mattila m.fl.
10452: undertecknade spörsmål nr 60:
10453:                                                     Koordinering av byggandet av
10454:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10455:                                                     enskilda vägar
10456:        vidta för att klarlägga systemen för
10457:        finansiering och de många skedena i
10458:        behandlingsprocessen i fråga om byg-           En arbetsgrupp tillsatt av trafikministeriet
10459:        gande av enskilda vägar samt för att få      10.9.1980 har k1arlagt vi1ka organisationer som
10460:        till stånd en koordinering som nu sak-       planerar och bygger enskilda vägar, verksam-
10461:        nas?                                         hetens omfattning samt formerna för bidrag
10462:                                                     och finansiering.
10463:                                                       1 ett utlåtande om arbetsgruppens betänkan-
10464:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de 11.8.1983 förordar bl.a. jord- och skogs-
10465: samt anföra följande:                               bruksministeriet inte de föreslagna samarbets-
10466:                                                     formerna.
10467: Byggande av enskilda vägar
10468:                                                     Underlättande av det i lagen om
10469:    1 lagen om enskilda vägar avsett statsbidrag     enskilda vägar avsedda bidragssystemet
10470: för byggande av väg har beviljats till ett totalt
10471: belopp av 28 milj. mk för 203 projekt under            Trafikministeriet tillsatte 22.9.1989 en arbets-
10472: 1988. Dessa projekt har i huvudsak gått ut på       grupp för att utreda nuläget för och olägenhe-
10473: att bygga om broar och trummor samt att             terna hos statsbidragssystemet för enskilda
10474: förbättra vägar som är i dåligt skick och           vägar samt för att utarbeta förslag tili hur
10475: utsatta för tjäle. På grund av bidragsanslagens     bidragssystemet kunde utvecklas och tili nöd-
10476: knapphet har egentliga nya enskilda vägar           vändiga ändringar av författningar. Avsikten
10477: knappt byggts alls. Under 1988 har 188 km           var att arbetsgruppen skulle göra upp ett
10478: enskild väg förbättrats med statsbidrag, som        förslag före 15.11.1989 över de förändringar
10479: beviljats av trafikministeriet.                     som kräver brådskande åtgärder och i övrigt
10480:    Enligt centralskogsnämndernas statistik har      avge sitt betänkande före l.l0.1990.
10481: 833 sådana vägprojekt som avses i skogsför-            Med stöd av arbetsgruppens första delbetän-
10482: bättringslagen utförts tili en sammanlagd längd     kande har en ändring av övergångsstadgandet i
10483: av 2 291 km under år 1988. Statligt stöd för        43 § förordningen om enskilda vägar (1158/89)
10484: byggande av skogsvägar har därvid beviljats tili    beretts, viiken trädde i kraft den 1.1.1990. På
10485: ett belopp av 103 milj. mk. Skogsvägarnas           basis av denna ändring kommer de enskilda
10486: totala längd uppgår till ca 46 000 km.              vägarna att omfattas av statsbidrag för vägun-
10487:    Med stöd av lagen om gårdsbruksenheter           derhåll till utgången av år 1993 oberoende bl.a.
10488: och med medel ur gårdsbrukets utvecklings-          av om bosättningen minskar.
10489: fond har årligen beviljats ca 9 milj. mk i
10490: statsbidrag för byggande av enskilda vägar.
10491: Den sammanlagda längden av de vägar som             Förenkling av förfarandet vid
10492: har fått bidrag har årligen varit ca 400 km.        behandlingen av ansökningar
10493:    Forststyrelsen har årligen byggt ca 360 km       om bidrag
10494: egna skogsvägar, dvs. såkallade stamvägar och
10495: regionala vägar.                                      Den ovan nämnda arbetsgruppen, som till-
10496:    Av det ovan relaterade framgår att den           sattes 22.9.1989, har påbörjat de utredningar
10497:                                      1990 vp. -    KK n:o 60                                     5
10498: 
10499: som hör till uppdraget. Arbetsgruppen utreder      ras. Kommitten skall uppskatta behovet av att
10500: bl.a. huruvida det är möjligt att överföra         ändra på ansvarsfördelningen melian kommu-
10501: avgörandet i fråga om de åtgärder som nu           nerna och staten för upprätthåliandet av tra-
10502: vidtas på ministerie- och länsstyrelsenivå exem-   fikleder. Det är uppenbart att de riktlinjer och
10503: pelvis tili vägverket. Vidare utreder den huru-    principer som nämnda kommitte har angett
10504: vida det är möjligt att på kommunal nivå mer       bör beaktas i propositioner som gälier beloppet
10505: än tidigare vidta åtgärder som gälier utlåtan-     av statsbidrag för enskilda vägar, utvidgning av
10506: den, styrning och övervakning av statsbidrag       bidragsverksamheten samt ökning av statligt
10507: för byggande av enskilda vägar. Dessutom           stöd.
10508: skali arbetsgruppen utreda huruvida det är            Sedan det betänkande som har uppgjorts av
10509: möjligt att överföra skyldigheten att begära       den arbetsgrupp som utrett utvecklandet av
10510: utlåtande, varom bestäms i sysselsättningslagen    statsbidragssystemet för enskilda vägar har
10511: och sysselsättningsförordningen, och övervak-      fårdigställts kommer beslut att fattas om fort-
10512: ningen av användningen av bidraget tili lokala     satta åtgärder och nödvändiga ändringar av
10513: myndigheter.                                       lagstiftningen. 1 det sammanhanget kommer
10514:    Den av statsrådet 21.6.1989 tilisatta parla-    bidragssystemet för byggande av enskilda vä-
10515: mentariska trafikkommitten hade tili uppgift       gar att förenklas samt möjligheterna till koor-
10516: att framlägga ett förslag tili betänkande som      dinering bl.a. i fråga om skogs- och lantbruks-
10517: gälier trafiken år 2000 (Liikenne 2000), där de    vägar att utredas.
10518: alimänna syftena med trafikpolitiken definie-
10519:     Helsingfors den 23 mars 1990
10520: 
10521:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
10522:                                               1990 vp.
10523: 
10524: Kirjallinen kysymys n:o 61
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 
10529:                                  Kärhä: Työnantajan sosiaaliturvamaksun määräytymisperustei-
10530:                                      den muuttamisesta
10531: 
10532: 
10533:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10534: 
10535:    Eduskunta on eri yhteyksissä monen vuoden        tystoiminnan kilpailukyvyn säilyttämistä on
10536: ajan edellyttänyt työnantajan sosiaaliturvamak-     pidetty nykyisen hallitusohjelman elinkeinopo-
10537: sujärjestelmän kehittämistä. Asiaan kiinnitti       litiikan keskeisimpinä tavoitteina. Siksi hallitus-
10538: huomiota muun muassa perustuslakivaliokunta         ohjelmassa on nimenomaan sovittu siitä, että
10539: hallituksen kertomuksen yhteydessä vuonna           "hallitus parantaa työvoimavaltaisten yritysten
10540: 1986, ja nykyisen eduskunnan aikana on esi-         asemaa uudistamalla nykyisin palkkaperusteisi-
10541: merkiksi sosiaalivaliokunta puuttunut asiaan        na kerättävien sosiaaliturvamaksujen rahoitus-
10542: toistamisiin. Lausunnossaan n:o 3 maaliskuun        järjestelmää." Euroopan integraation lähestyes-
10543: 16 päivältä 1989 sosiaalivaliokunta totesi, että    sä puheena olevalla uudistuksella on kiire.
10544: "asiassa on tehty useita perusteellisia selvityk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10545: siä. Meneillään olevan verouudistuksen yhtey-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10546: dessä tulee ryhtyä sosiaaliturvan rahoitus kai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10547: kissa olosuhteissa turvaten ja sosiaaliturvan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10548: rahoituksen yleiset periaatteet huomioon ot-
10549: taen hallitusohjelman mukaisesti toimenpitei-                 Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
10550: siin työvoimavaltaisen yritystoiminnan aseman              kunnan käsiteltäviksi sellaiset esitykset,
10551: parantamiseksi uudistamalla nykyisin palkka-               jotka tarkoittavat hallitusohjelmassa so-
10552: perusteina kerättävien sosiaaliturvamaksujen               vitun palkkaperusteisina kerättävien
10553: rahoitusjärjestelmää."                                     sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-
10554:    Pienen ja keskisuuren työvoimavaltaisen yri-            män uudistamista?
10555:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
10556: 
10557:                                              Lea Kärhä
10558: 
10559: 
10560: 
10561: 
10562: 200070S
10563: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 61
10564: 
10565: 
10566: 
10567: 
10568:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10569: 
10570:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sin palkkaperusteisina kerättävien sosiaalitur-
10571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vamaksujen rahoitusjärjestelmää.
10572: olette 20 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             Työryhmän on työssään otettava myös huo-
10573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mioon eduskunnan vastaukseensa hallituksen
10574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       esitykseen laeiksi kansaneläkelain väliaikaisesta
10575: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjalli-       muuttamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta
10576: sesta kysymyksestä n:o 61:                          sairausvakuutusmaksusta ja työnantajan lapsi-
10577:           Milloin Hallitus aikoo antaa edus-        lisämaksun perimäitä jättämisestä vuodelta
10578:        kunnan käsiteltäväksi sellaiset esitykset,   1990 sisällyttämä lausuma, jonka mukaan hal-
10579:        jotka tarkoittavat hallitusohjelmassa        lituksen edellytetään antavan pikaisesti esityk-
10580:        sovitun palkkaperusteisina kerättävien       set, joilla työvoimavaltaisten yritysten asemaa
10581:        sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-     parannetaan uudistamalla nykyisin palkkape-
10582:        män uudistamista?                            rusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen
10583:                                                     järjestelmää samalla huolehtien sosiaaliturvan
10584:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       riittävästä rahoituksesta. Työryhmä luovuttaa
10585: vasti seuraavaa:                                    mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle
10586:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.2.1990      27.3.1990.
10587: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on hal-           Työryhmän ehdotukset käsitellään valtion
10588: litusohjelmassa kirjatun tavoitteen saavuttami-     vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen yh-
10589: seksi tehdä ehdotus työvoimavaltaisten yritys-      teydessä, jolloin päätetään myös asiaa koske-
10590: ten aseman parantamiseksi uudistamalla nykyi-       vista lainsäädäntötoimenpiteistä.
10591: 
10592:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1990
10593: 
10594:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
10595:                                       1990 vp. -     KK n:o 61                                     3
10596: 
10597: 
10598: 
10599: 
10600:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10601:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          terna, vilka för närvarande uppbärs med löner-
10602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          na som bas.
10603: av den 20 februari 1990 tili vederbörande               Arbetsgruppen måste i sitt arbete även be-
10604: medlem av statsrådet översänt avskrift av            akta det utlåtande som riksdagen gjorde i sitt
10605: följande av riksdagsledamot Lea Kärhä under-         svar på regeringens proposition med förslag tili
10606: tecknade spörsmål nr 61:                             lagar om temporär ändring av folkpensionsla-
10607:                                                      gen, om sjukförsäkringsavgiften och sjukförsäk-
10608:           När ämnar Regeringen avlåta sådana
10609:                                                      ringspremien för 1990 och om uppbördsfrihet i
10610:        propositioner tili riksdagen som avser
10611:                                                      fråga om arbetsgivares barnbidragsavgift 1990
10612:        den revidering av finansieringssysteinet
10613:                                                      och enligt vilket det förutsätts att regeringen
10614:        för de lönebaserade socialskyddsavgif-
10615:                                                      snabbt avlåter en proposition som går ut på att
10616:        terna om viiken överenskommits i rege-
10617:                                                      förbättra de arbetskraftsintensiva företagens
10618:        ringsprogrammet?
10619:                                                      ställning genom en revidering av systemet för
10620:                                                      uppbörden av socialskyddsavgifterna som för
10621:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10622:                                                      närvarande bestäms enligt lönerna. Regeringen
10623: samt anföra följande:                                bör samtidigt se tili att finansieringen av
10624:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   socialskyddet inte äventyras. Arbetsgruppens
10625: 16 februari 1990 en arbetsgrupp vars uppgift är      betänkande avlåts tili social- och hälsovårds-
10626: att, för att det mål som har inskrivits i            ministeriet den 27 mars 1990.
10627: regeringsprogrammet skali uppnås, göra upp              Arbetsgruppens förslag behandlas i samband
10628: förslag tili en förbättring av stäliningen för       med statsbudgeten för 1991 och då fattas även
10629: arbetskraftsintensiva företag genom att revide-      beslut om de lagstiftningsåtgärder som gäller
10630: ra finansieringssystemet för socialskyddsavgif-      saken.
10631: 
10632:     Helsingfors den 22 mars 1990
10633: 
10634:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
10635: 1
10636: 1
10637:  1
10638:  1
10639:   1
10640:   1
10641:    1
10642:    1
10643:     1
10644:     1
10645:      1
10646:      1
10647:       1
10648:       1
10649:        1
10650:        1
10651:         1
10652:         1
10653:          1
10654:          1
10655:           1
10656:           1
10657:            1
10658:            1
10659:                                              1990 vp.
10660: 
10661: Kirjallinen kysymys n:o 62
10662: 
10663: 
10664: 
10665: 
10666:                                  Pulliainen: Kevyen henkilöliikennekaluston hankkimisesta Val-
10667:                                      tionrautateille
10668: 
10669: 
10670:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10671: 
10672:    Valtionrautatiet on liiketaloudelliseen kan-    si kuin raskaan kaluston käytöstä aiheutuvat
10673: nattavuuteen pyrkiessään lakkauttanut lukuisia     menot.
10674: junavuoroja. Eräillä rataosilla on lopetettu          Hallituksen tuleekin vaikuttaa siihen, että
10675: henkilöjunaliikenne kokonaan. Näin on tapah-       Valtionrautateille hankitaan lättähattuluokan
10676: tunut mm. Kemin ja Tornion välillä, näin           kevyttä henkilöliikennekalustoa, jotta henkilö-
10677: siitäkin huolimatta, että Ruotsin puolella tiet-   liikenteen kehittämiseen päästään toden teolla.
10678: tävästi suunnitellaan Haaparantaan suuntautu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10679: van henkilöjunaliikenteen parantamista.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10680:    Kun henkilöjunaliikenteen supistuksiin pää-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10681: dyttiin, luovuttiin samalla VR:n ns. lättähattu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10682: junista. Tätä kalustoa ei ole sittemmin korvattu
10683: uudella kalustolla. Kuitenkin joukkoliikenteen                 Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
10684: kehittämisessä tarvitaan välttämättömästi ke-               siihen, että Valtionrautateille hankitaan
10685: vyttä henkilöliikennekalustoa. Jos sellaista on,            ns. lättähatut korvaavaa kevyttä henki-
10686: sen käyttökustannuksetkin jäävät alhaisemmik-               Iöliikennekal us toa?
10687: 
10688:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
10689: 
10690:                                          Erkki Pulliainen
10691: 
10692: 
10693: 
10694: 
10695: 200070S
10696: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 62
10697: 
10698: 
10699: 
10700: 
10701:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10702:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolet voidaan tehokkaimmin hyödyntää näillä
10703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joukkoliikenteen osa-alueilla. Tavoitteena on
10704: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          rautatieliikenteen markkinaosuuden nostami-
10705: kirjeenne n:o 248 ohella toimittanut valtioneu-     nen joukkoliikenteessä sekä liikenteen kannat-
10706: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tavuuden parantaminen.
10707: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-          Lähivuosien kalustopolitiikassa Valtionrau-
10708: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 62:               tateiden on keskityttävä kahteen pääliiketoi-
10709:                                                     minta-alueeseensa. Toisaalta on kehitettävä no-
10710:           Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa       peita sähköjunayksiköitä, joilla hoidetaan tiheä
10711:        siihen, että Valtionrautateille hankitaan    ja tehokas liikennöinti kaupunkikeskusten vä-
10712:        ns. lättähatut korvaavaa kevyttä henki-      lillä. Toisaalta taasen lähiliikennettä varten on
10713:        löliikennekalustoa?                          kehitettävä nykyistä tehokkaampaan ja metro-
10714:                                                     maisempaan käyttöön soveltuva sähköjunayk-
10715:                                                     sikkö. Nämä uudet kalustoratkaisut tulevat
10716:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        viemään Valtionrautateiden investointikyvyn.
10717: vasti seuraavaa:
10718:                                                         Dieselmoottorijunakaluston eli lättähattuka-
10719:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-    luston poistamisen yhteydessä rautatiet on siir-
10720: kelaitoksista annetun yleislain (627/87) mukai-     tynyt eräillä vähäliikenteisillä rataosilla korvaa-
10721: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-     vien linja-autojen käyttöön. Niissä kelpaavat
10722: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain        myös Valtionrautateiden liput, joten asiakkai-
10723: (747 /89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa        den matkakustannukset eivät ole nousseet mut-
10724: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden     ta palvelutaso on noussut, koska linja-auto ei
10725: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa. Kulje-     ole kiskoihin sidottu ja se näin ollen pystyy
10726: tus- ja palvelutoiminnan tulee perustua liiketa-    palvelemaan joukkoliikenteen yksilöllisempiä
10727: loudellisiin periaatteisiin, ja Valtionrautatiet    tarpeita. Useilla vähäliikenteisillä radoilla lii-
10728: muun muassa vastaa tältä osin toimintansa           kennettä hoidetaan kuitenkin veturilla ja kah-
10729: rahoituksesta omalla tulorahoituksellaan.           della vaunulla, jolloin käyttökustannukset ovat
10730:    Valtionrautateiden hoitama henkilöliikenne       suuremmat kuin erillisellä kevytkalustolla. Näi-
10731: on eräiltä osin tappiollista. Tämän vuoksi          tä ylimääräisiä kustannuksia varten on kuiten-
10732: valtion tulo- ja menoarviossa on erillinen mää-     kin valtion budjetissa edellä mainittu korvaus-
10733: räraha (31.57.40) käytettäväksi henkilöliiken-      määräraha. Korvaava linja-autojärjestelmä ei
10734: teen ylläpidosta Valtionrautateille aiheutuvan      ole juurikaan vaatinut toimiakseen tyydyttäväs-
10735: tappion korvaamiseen. Kuluvan vuoden budje-         ti yhteiskunnalta erillistä subventiorahaa.
10736: tissa määrärahaa on 315 miljoonaa markkaa,              Valtionrautatiet on luonnollisesti valmis sel-
10737: josta käytetään budjetin perustelujen mukaan        vittämään tällaisen vähäliikenteisten ratojen
10738:  160 miljoonaa markkaa markkinahintaa alhai-        liikenteessä käytettävän kevytkaluston hankki-
10739: semman tariffitason tukemiseen, 94 miljoonaa        mista. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä
10740: markkaa matkustajamääriltään vähäisten juna-        kuitenkin on, että valtion budjettiin saadaan
10741: vuorojen säilyttämiseen ja 61 miljoonaa mark-       erillinen tähän tarkoitukseen nimenomaisesti
10742: kaa sosiaali- ja yhteiskuntapoliittisin perustein   osoitettu kalustoinvestointimääräraha. Lisäksi
10743: myönnettäviin alennuksiin.                          Valtionrautateiden käsityksen mukaan käyttö-
10744:    Liikenneministeriön hallinnonalan 5-vuotis-      kustannukset jäävät tällaisellakin kevytkalusto-
10745: suunnitelman mukaisesti rautateiden henkilölii-     ratkaisulla alijäämäiseksi, mihin olisi myös
10746: kennettä kehitetään osana koko maan tarpeita        jatkuvasti saatava valtion tukea. Liikenteen
10747: palvelevasta pitkämatkaisesta joukkoliikenne-       laajuudesta riippuen tällaista uutta noin !50-
10748: järjestelmästä sekä osana pääkaupunkiseudun         paikkaista kalustoyksikköä tarvittaisiin 20-30
10749: lähiliikennettä. Nämä kaksi päälinjaa on valit-     kappaletta. Erittäin karkean hinta-arvion mu-
10750: tu sen vuoksi, että kiskoliikenteen parhaimmat      kaan tällainen yksikkö maksaisi noin 5 miljoo-
10751:                                     1990 vp. -    KK n:o 62                                     3
10752: 
10753: naa markkaa, mikä merkitsisi noin 100-150         minta-alueidensa kalustohankintoihin, kun
10754: miljoonan markan kalustoinvestointia. Liiken-     käytettävissä kuitenkin ovat korvaavan liiken-
10755: neministeriön käsityksen mukaan Valtionrauta-     teen linja-autot ja veturivetoinen yleiskalusto.
10756: teiden tulee lähivuosina keskittyä pääliiketoi-
10757: 
10758:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
10759: 
10760:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
10761: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 62
10762: 
10763: 
10764: 
10765: 
10766:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10767:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inom kollektivtrafiken. Syftet är att järnvägs-
10768: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          trafikens marknadsandel inom kollektivtrafi-
10769: nr 248 av den 22 februari 1990 tili vederböran-      ken skall höjas samt trafikens lönsamhet för-
10770: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         bättras.
10771: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-            Inom de närmaste årens materielpolitik mås-
10772: dertecknade spörsmål nr 62:                          te Statsjärnvägarna koncentrera sig på sina två
10773:                                                      huvudsakliga affärsverksamhetsområden. A
10774:           Ämnar Regeringen för sin del verka         ena sidan måste snabba eltågsenheter utveck-
10775:         för att sådan lätt persontrafiksmaterie1     las, med vilka en tät och effektiv trafik mellan
10776:         som ersätter rälsbussarna anskaffas tili     stadscentren kan skötas. A andra sidan måste
10777:         Statsjärnvägarna?                            däremot en eltågsenhet, som lämpar sig för en
10778:                                                      effektivare, mera metrobetonad användning,
10779:                                                      utvecklas för närtrafiken. Dessa nya materiel-
10780:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lösningar kommer att uppta Statsjärnvägarnas
10781: samt anföra följande:                                investeringsförmåga.
10782:     Statsjärnvägarna ombildades, räknat från            1 samband med att dieselmotortågen, dvs.
10783: ingången av 1990 tili ett sådant affårsverk som      rälsbussarna, har slopats har järnvägarna över-
10784: åsyftas i den allmänna lagen om statens affärs-      gått tili att på vissa mindre trafikerade ban-
10785: verk (627/87). Enligt lagen om Statsjärnvägar-       sträckor i stället använda bussar. 1 dem duger
10786: na (747 /89) idkar Statsjärnvägarna verksamhet       även Statsjärnvägarnas biljetter och därför har
10787: som avser järnvägstrafik och tillhandahåller         inte kundernas resekostnader ökat. Däremot
10788: annan service i samband med Statsjärnvägar-          har servicenivån stigit, eftersom en buss inte är
10789: nas transporter. Transport- och serviceverk-         bunden vid spår och sålunda kan betjäna
10790: samheten bör grunda sig på företagsekonomi-          individuellare behov inom kollektivtrafiken. På
10791: ska principer och bl.a. Statsjärnvägarna svarar      flera svagt trafikerade banor sköts trafiken
10792: tili denna del för finansieringen av sin verk-       dock med ett lok och två vagnar, varvid
10793: samhet genom sin egen inkomstfinansiering.           driftskostnaderna är större än för separat
10794:     Statsjärnvägarnas persontrafik går i viss mån    lättmateriel. För dessa extra kostnader finns
10795: med förlust. Därför finns det i statsbudgeten        dock ovan nämnda ersättningsanslag i stats-
10796: ett särskilt anslag (31.57.40), som kan använ-       budgeten. Systemet med ersättande bussar har
10797: das för att ersätta de förluster som vållas          inte i någon större utsträckning fordrat någon
10798: Statsjärnvägarna av upprätthållandet av per-         särskild subvention från samhället för att kun-
10799: sontrafiken. Anslaget i årets budget är 315 milj.    na fungera tillfredsställande.
10800: mk, varav 160 milj. mk enligt motiveringen tili         Statsjärnvägarna är naturligtvis redo att ut-
10801: budgeten används tili stöd som möjliggör en          reda frågan om anskaffningen av dylik lättma-
10802: lägre tariffnivå än marknadspriset, 94 milj. mk      teriel, som används i trafik på svagt trafikerade
10803: tili stöd som behövs för att bevara tågturer         banor. En förutsättning för genomförandet av
10804: med få passagerare och 61 milj. mk tili stöd         projektet är att ett särskilt materielinvesterings-
10805: som förutsätts av rabatter som beviljas på           anslag, som anvisas för just detta ändamål, fås
10806: social- eller samhällspolitiska grunder.             via statsbudgeten. Dessutom blir det enligt
10807:     I enlighet med femårsplanen för trafikminis-     Statsjärnvägarnas uppfattning ett underskott i
10808: teriets förvaltningsområde skall järnvägarnas        driftskostnaderna även med en dylik lättmate-
10809: persontrafik utvecklas som en del av det system      riellösning, som också behöver fortgående stat-
10810: för fjärrkollektivtrafik som betjänar hela lan-      ligt stöd. Beroende på trafikens omfattning
10811: dets behov samt som en del av närtrafiken            behövs 20--30 stycken sådana nya vagnsenhe-
10812: inom huvudstadsregionen. Dessa två huvudlin-         ter med 150 platser. Enligt en mycket grov
10813: jer har valts därför att spårtrafikens bästa sidor   prisbedömning kostar en dylik enhet ca 5 milj.
10814: effektivast kan utnyttjas på dessa delområden        mk, vilket innebär materielinvesteringar om ca
10815:                                    1990 vp. -   KK n:o 62                                    5
10816: 
10817: 100---150 milj. mk. Enligt trafikministeriets   ningar, eftersom det ändå finns bussar och
10818: uppfattning bör Statsjärnvägarna inom de när-   lokdragen allmän materiel att tillgå inom den
10819: maste åren koncentrera sina huvudsakliga af-    ersättande trafiken.
10820: färsverksamhetsområden på materielanskaff-
10821: 
10822:     Helsingfors den 29 mars 1990
10823: 
10824:                                                             Trafikminister Raimo Vistbacka
10825:                                               1990 vp.
10826: 
10827: Kirjallinen kysymys n:o 63
10828: 
10829: 
10830: 
10831: 
10832:                                  Rajamäki ym.: Virkakirjeiden postinkulusta postilähetysten luo-
10833:                                      kituksen muuttuessa
10834: 
10835: 
10836:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10837:   Postinkulkua Suomessa ja ulkomaille on            kuttamassa kansalaisten kannalta huonompaan
10838: aika ajoin valitettu hitaaksi. Kotimaan 1. luo-     suuntaan.
10839: kan postikaan ei esim. Helsingistä lähetettynä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10840: ole ollut aina seuraavana päivänä perillä.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10841:    Erityisen huolestuttavalta tuntuvat samaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10842: aikaan valtion virastojen ja laitosten postitusta   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10843: koskevat uudet maaliskuun 1 päivänä tänä
10844: vuonna voimaan tulevat määräykset. Valtion                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10845: viranomaisten kirjeet on lähetettävä 2. luokan             ryhtyä postinkulun nopeuttamiseksi ko-
10846: postissa, jolloin niiden perillemeno myöhästyy             timaassa ja ulkomaille sekä estääkseen
10847: olennaisesti aikaisemmasta. Kun yleensä on                 kansalaisten kannalta tärkeän kirjeen-
10848: ollut pyrkimys tehostaa ja nopeuttaa viran-                vaihdon siirtymisen 2. luokan postituk-
10849: omaistoimia, on tämäkin päätös osaltaan vai-               seen?
10850:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1990
10851: 
10852:                      Kari Rajamäki                           Jouni Backman
10853: 
10854: 
10855: 
10856: 
10857: 200070S
10858: 2                                       1990 vp. -     KK n:o 63
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10864: 
10865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         aiheutuvat kustannukset valtion tulo- ja me-
10866: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          noarvioon sisältyvää korvausta oleellisesti ko-
10867: olette 21 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             rottamatta.
10868: kirjeenne n:o 249 ohella toimittanut valtioneu-           Suuri osa korvausvajeesta poistuu entistä
10869: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           tar koi tuksenm ukaisempien postinkä yttöta po-
10870: kansanedustaja Kari Rajamäen ym. näin kuu-             jen vaikutuksesta, jolloin posti- ja telelaitokses-
10871: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:             sa aiheutuvat kustannukset vähenevät. Osa
10872:                                                        kustannuksista tosin siirtyy itselleen postin
10873:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         käyttäjille - valtion viranomaisille. Kokonais-
10874:         ryhtyä postinkulun nopeuttamiseksi ko-         kustannukset viranomaisten postipalvelujen
10875:         timaassa ja ulkomaille sekä estääkseen         käytöstä kansantaloudessa kuitenkin vähenevät
10876:         kansalaisten kannalta tärkeän kirjeen-         kustannusvastuun ja tarveharkinnan siirtyessä
10877:         vaihdon siirtymisen 2. luokan postituk-        käyttäjille.
10878:         seen?                                             Viranomaisten postinkäyttötavat ovat olleet
10879:                                                        aikaisemmin vääristyneet siten, että l. luokan
10880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kirjettä ja lisäpalveluja on käytetty vähin pe-
10881: vasti seuraavaa:                                       rustein. Nyt asetuksen muuttuessa viranomais-
10882:                                                        ten postinkäyttö näyttää seuraavan liikaa vir-
10883:   Virkalähetysoikeudesta kotimaan postiliiken-         kalähetysoikeutta palvelutarpeesta riippumatta.
10884: teessä annettiin uusi asetus 8.12.1990. Sen            Jos viranomaiset käyttävät tarveharkintaansa
10885: mukaan virkalähetysoikeus rajattiin koske-             perustuen objektiivisesti koko Posti- ja telelai-
10886: maan vain 2. luokan kirjettä sekä laissa,              toksen palveluvalikoimaa, kysymyksessä: esitet-
10887: asetuksessa mainitusta tai muusta erityisestä          tyjä haittoja ei aiheudu. Viranomaisten ei ole
10888: syystä eräitä kirjeen lisäpalveluja. Muutoksella       suinkaan pakko käyttää 2. luokan postia, vaan
10889: haluttiin vähentää valtion budjettivaroilla kor-       harkintansa mukaan tarkoituksenmukaisessa
10890: vattavaa postipalvelujen käyttöä ja korjata            laajuudessa ne voivat käyttää kaikkia maksul-
10891: valtion viranomaisten osittain vääristyneitä           lisia Posti- ja telelaitoksen palveluja.
10892: postinkäyttötapoja muiden Posti- ja telelaitok-           Sellaisten postilähetysten osalta, jotka esi-
10893: sen suurasiakkaiden postilähetysrakennetta             merkiksi asianomaisen lainsäädännön tai hal-
10894: vastaavaksi.                                           linnollisten normien vuoksi tahi muusta pakot-
10895:    Posti- ja telelaitokselle tuleva valtion tulo- ja   tavasta, kuten kansalaisten oikeusturvaan liit-
10896: menoarvioon sisältynyt korvaus valtion virka-          tyvästä, syystä on välttämätöntä lähettää l.
10897: lähetysoikeuden käytöstä on ollut viime vuosi-         luokan postina ja esim. kirjattuna tai saantito-
10898: na vain runsaat puolet aiheutuneista kustan-           distuksin varustettuna, tulee ministeriöiden ja
10899: nuksista. Asetusmuutoksen vaikutuksesta on             virastojen tehdä tarpeelliset määrärahaesitykset
10900: laskettu korvauksen nyt riittävän peittämään           syksyn lisämenoarvioesitykseen.
10901:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
10902: 
10903:                                                                  Liikenneministeri Raimo Vistbacka
10904:                                     1990 vp. -    KK n:o 63                                       3
10905: 
10906: 
10907: 
10908: 
10909:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10910: 
10911:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som föranleds, utan att den ersättning som
10912: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ingår i statsbudgeten höjs väsentligt.
10913: nr 249 av den 21 februari 1990 tili vederböran-      En stor del av ersättningsunderskottet av-
10914: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av   lägsnas genom inverkan av ett ändamålsenliga-
10915: följande av riksdagsman Kari Rajamäki m.fl.       re sätt att anlita posten än tidigare, varvid de
10916: undertecknade spörsmål nr 63:                     kostnader som åsamkas Post- och televerket
10917:                                                   minskar. En del av kostnaderna överförs vis-
10918:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          serligen på dem som an1itar posten statsmyn-
10919:        vidta för att göra postgången inom         digheterna. Totalkostnaderna i samhälisekono-
10920:        Jandet och tili utlandet snabbare och      min för myndigheternas utnyttjande av postbe-
10921:        hindra att för medborgarna viktig kor-     tjäningen minskar likväl då kostnadsansvaret
10922:        respondens börjar skickas som post av      och behövsprövningen överförs på dem som
10923:        2 klass?                                   utnyttjar betjäningen.
10924:                                                      Myndigheternas sätt att anlita posten har ti-
10925:                                                   digare varit snedvridet på så sätt att brev av 1
10926:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      klass har skickats och tilläggsservice anlitats på
10927: samt anföra följande:                             otiliräck1iga grunder. Nu då förordningen änd-
10928:    Om tjänstebrevsrätt i inrikes posttrafik ut-   rats förefalier myndigheternas anlitande av pos-
10929: färdades en ny förordning 8.12.1990. Genom        ten att alltför mycket följa tjänstebrevsrätten
10930: den begränsades tjänstebrevsrätten tili att en-   oberoende av behovet av service. Om myndig-
10931: bart gälla brev av 2 klass samt av skäl som       heterna med stöd av sin behovsprövning objek-
10932: nämns i lag eller förordning eller av andra       tivt anlitar hela det urval tjänster som Post- och
10933: särskilda skäl en viss tilläggsservice. Genom     televerket erbjuder, uppstår inte de olägenheter
10934: ändringen ville man minska det utnyttjande av     som avses i spörsmå1et. Myndigheterna är inga-
10935: postbetjäningen som skali ersättas med statens    luoda tvungna att skicka sin post som post av 2
10936: budgetmedel och rätta tili statsmyndigheternas    klass, utan de kan enligt egen prövning i ända-
10937: delvis snedvridna sätt att anlita posten så att   målsenlig omfattning anlita alla Post- och tele-
10938: deras postförsändelsers struktur skulie motsva-   verkets avgiftsbelagda tjänster.
10939: ra strukturen hos Post- och televerkets andra        1 fråga om sådana postförsändelser som t.ex.
10940: stora kunders postförsändelser.                   på grund av lagstiftningen eller normerna inom
10941:    Den i statsbudgeten ingående ersättning för    förvaltningen eller av något annat tvingande
10942: begagnandet av statens tjänstebrevsrätt som       skäl, såsom skäl som hänför sig tili medborgar-
10943: Post- och televerket får har de senaste åren      nas rättsskydd, nödvändigtvis måste skickas
10944: utgjort endast drygt hälften av de föranledda     som post av 1 klass och som t.ex. måste regi-
10945: kostnaderna. Det har beräknats att ersättning-    streras elier förses med mottagningsbevis, skali
10946: en genom den ändrade förordningens inverkan       ministerieroa och verken föreslå nödvändiga
10947: nu skall räcka tili för att täcka de kostnader    anslag i höstens tiliäggsbudgetproposition.
10948:     Helsingfors den 4 april 1990
10949: 
10950:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
10951: 1
10952: 
10953: 1
10954: 
10955:     1
10956: 
10957:     1
10958: 
10959: 
10960: 
10961: 
10962:         1
10963: 
10964:         1
10965: 
10966:             1
10967: 
10968:             1
10969: 
10970: 
10971: 
10972: 
10973:                 1
10974: 
10975:                 1
10976: 
10977:                     1
10978: 
10979:                     1
10980:                                                1990 vp.
10981: 
10982: Kirjallinen kysymys n:o 64
10983: 
10984: 
10985: 
10986: 
10987:                                   Kietäväinen ym.: Sotilastarvikkeita koskevien vientisäännösten
10988:                                       noudattamisesta
10989: 
10990: 
10991:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10992: 
10993:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10994: valtionyhtiö Kemira on vienyt ulkomaille asei-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10995: ta ja muita sotilastarvikkeita tavalla, jonka on
10996:                                                               Missä määrin sotatarvikevientisää-
10997: arvioitu rikkoneen vientisäädöksiä. Viennin yh-
10998:                                                            döksiä on Hallituksen tietojen mukaan
10999: teydessä on kerrottu rikotun myös lentoturval-
11000:                                                            maassamme rikottu, ja
11001: lisuusmääräyksiä. Asia on parhaillaan oikeusis-
11002:                                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11003: tuimen käsiteltävänä. Kemira Oy:n taholta on
11004:                                                            ryhtyä maamme ase- ja sotilasmateriaa-
11005: julkisuuteen kerrottu, että yhtiössä on toimittu
11006:                                                            livientiä rajoittavissa säädöksissä mah-
11007: säädösten mukaisesti.                                      dollisesti olevien puutteiden korjaami-
11008:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         seksi niin, että kyseisten säädösten tar-
11009: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               koitus todella toteutuisi?
11010: 
11011:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1990
11012: 
11013:           Timo Kietäväinen         Antero Kekkonen                   Vappu Säilynoja
11014:                     Lauha Männistö                           Sirkka-Liisa Anttila
11015: 
11016: 
11017: 
11018: 
11019: 200070S
11020: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 64
11021: 
11022: 
11023: 
11024: 
11025:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nöstön viisikymmenvuotisen voimassaolon ai-
11027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kana tapahtuneen teknisen ja sotateknisen sa-
11028: olette 21 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         moin kuin yhteiskunnallisen kehityksen edellyt-
11029: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tämää vaatimustasoa hallitus antoi vuoden
11030: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      1989 valtiopäivillä eduskunnalle esityksen laiksi
11031: edustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kir-      puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kaut-
11032: jallisesta kysymyksestä n:o 64:                    takuljetuksesta (HE n:o 197/1989 vp.). Edus-
11033:                                                    kunta on hyväksynyt lain (242/90) ja tasavallan
11034:           Missä määrin sotatarvikevientisää-
11035:                                                    presidentti on vahvistanut sen ja määrännyt
11036:        döksiä on Hallituksen tietojen mukaan
11037:                                                    sen tulemaan voimaan 1.4.1990.
11038:        maassamme rikottu, ja                          Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja kaut-
11039:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     takuljetusta koskevan lain mukaan puolustus-
11040:        ryhtyä maamme ase- ja sotilasmateriaa-
11041:                                                    tarvikkeiden maastavienti ja niiden kauttakul-
11042:        livientiä rajoittavissa säädöksissä mah-    jetus on kiellettyä, jollei valtioneuvosto tai
11043:        dollisesti olevien puutteiden korjaami-
11044:                                                    puolustusministeriö ole myöntänyt siihen lu-
11045:        seksi niin, että kyseisten säädösten tar-   paa. Maastavientilupaa ei myönnetä, jos lupa
11046:        koitus todella toteutuisi?                  vaarantaisi Suomen turvallisuutta tai olisi Suo-
11047:                                                    men omaksuman ulkopoliittisen linjan vastai-
11048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nen. Laissa on myös säännökset muun ohessa
11049: vasti seuraavaa:
11050:                                                    luvan hakemisesta, lausunnon hankkimisesta
11051:    Ratkaisuvalta epäiltyä sotatarvikkeiden lain-   ulkoasiainministeriöitä ennen hakemuksen rat-
11052: vastaista maastavientiä koskevassa asiassa on      kaisemista sekä loppukäyttäjätodistuksen vaa-
11053: yleisellä tuomioistuimella. Tällä hetkellä tuo-    timisesta luvan saajalta. Samoin lakiin sisältyy
11054: mioistuimessa käsitelläänkin asiaa, joka liittyy   säännökset rangaistus- ja menettämisseuraa-
11055: Kemira Oy:n sotatarvikkeiden maastavientiin        muksesta. Puolustustarvikkeiden maastavientiä
11056: vuosien 1978-1987 aikana. Syytettynä asiassa       ja kauttakuljetusta valvoo lain mukaan tulli-
11057: on Kemira Oy:n palveluksessa kyseisinä vuosi-      hallitus.
11058: na olleita maastaviennistä vastanneita henkilöi-      Lakiuudistuksen jälkeen lopullinen ratkaisu-
11059: tä, joita epäillään muun ohessa sotatarvikkei-     valta maastavientilupa-asioissa on edelleen val-
11060: den maastaviennistä annetun lain säännösten        tioneuvostolla, joten puolustustarvikkeiden
11061: rikkomisesta. Koska asian käsittely tuomiois-      maastavienti on tulevaisuudessakin poliittisen
11062: tuimessa on kesken, ei hallitus tässä vaiheessa    kontrollin alaista.
11063: voi ottaa kantaa siihen, onko sotatarvikkeiden        Lain ohella on 16.3.1990 annettu asetus
11064: maastavientiä koskevia säännöksiä asiassa          puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kaut-
11065: mahdollisesti rikottu. Muutoinkaan hallituksel-    takuljetuksesta. Myös asetus tulee voimaan
11066: la ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa lain-    1.4.1990, ja siinä on tarkemmat säännökset
11067: voimaisella tuomioistuimen päätöksellä jonkun      muun muassa lupahakemuksen tekemisestä ja
11068: olisi todettu rikkoneen sotatarvikkeiden maas-     käsittelemisestä, loppukäyttäjätodistuksesta ja
11069: tavientiä koskevia säännöksiä.                     lain täytäntöönpanosta. Lisäksi asetuksella sää-
11070:    Saattaakseen puolustustarvikkeiden maasta-      detään, mitä tarvikkeita pidetään laissa tarkoi-
11071: vientisäännöstön vastaamaan nykyisen sään-         tettuina puolustustarvikkeina.
11072: 
11073:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1990
11074: 
11075:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
11076:                                        1990 vp. -     KK n:o 64                                         3
11077: 
11078: 
11079: 
11080: 
11081:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11082:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gäller utförse1 av försvarsmateriel skall fås att
11083: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           motsvara de krav som följer av den tekniska
11084: av den 21 februari 1990 tili vederbörande             och krigstekniska samt den samhälieliga ut-
11085: medlem av statsrådet översänt avskrift av             vecklingen under de femtio år då de nuvarande
11086: följande av riksdagsman Kietäväinen m.fl. un-         stadgandena varit i kraft, avlät regeringen till
11087: dertecknade spörsmål nr 64:                           1989 års riksdag en proposition med förslag tili
11088:                                                       lag om utförsel och transitering av försvarsma-
11089:           I viiken mån har stadgandena om
11090:        utförsel av krigsmateriel enligt Rege-         teriel (RP nr 197/1989 rd.). Riksdagen har
11091:                                                       antagit lagen (242/90) och republikens presi-
11092:        ringens uppgifter överträtts i vårt land
11093:                                                       dent har stadfäst den och förordnat att den
11094:        och                                            skali träda i kraft 1.4.1990.
11095:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
11096:                                                          Enligt lagen om utförsel och transitering av
11097:        ta för att eventuelia brister i de stad-
11098:                                                       försvarsmateriel är utförse1 och transitering av
11099:        ganden som begränsar vår utförsel av
11100:                                                       försvarsmateriel förbjuden, om inte statsrådet
11101:        vapen- och krigsmateriel skali kunna
11102:        korrigeras så att syftet med ifrågavaran-      elier försvarsministeriet beviljat tillstånd tili en
11103:                                                       sådan. Ett utförseltillstånd beviljas inte om
11104:        de stadganden verkligen uppfylis?
11105:                                                       tillståndet äventyrar Fin1ands säkerhet eller
11106:                                                       strider mot Fin1ands utrikespolitiska principer.
11107:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11108:                                                       I lagen finns även stadganden bl.a. om sökande
11109: samt anföra följande:
11110:                                                       av tillstånd, inhämtande av utlåtande från
11111:     Beslutanderätten i ett ärende som gälier          utrikesministeriet innan ansökningen avgörs
11112: misstänkt lagstridig utförsel av krigsmateriel        samt om krav på ett slutanvändarintyg av
11113: ligger hos alimän domstol. För närvarande             mottagaren av tillståndet. Dessutom ingår i
11114: handläggs vid domstol ett ärende som hänför           lagen stadganden om straff- och förverkande-
11115: sig tili Kemira Oy:s utförsel av krigsmateriel        påföljder. Utförseln och transiteringen av för-
11116: under åren 1978-1987. Åtalade i ärendet är            svarsmateriel övervakas enligt lagen av tullvä-
11117: personer som under nämnda år varit anstälida          sendet.
11118: vid Kemira Oy och då ansvarat för exporten.              Efter revideringen av lagen har statsrådet
11119: De misstänks bl.a. för att ha brutit mot              alltjämt den slutliga beslutanderätten i ärenden
11120: stadgandena i lagen om utförsel från Jandet av        som gälier utförseltillstånd, vilket innebär att
11121: krigsförnödenheter (318/38). Emedan ärendets          utförsel av försvarsmateriel även i fortsättning-
11122: behandling i domstol ännu inte har slutförts,         en är underkastad politisk kontroll.
11123: kan regeringen i detta skede inte ta stälining tili      Jämte lagen har 16.3.1990 getts en förord-
11124: huruvida stadgandena om utförsel av krigsma-          ning om utförsel och transitering av försvars-
11125: teriel i detta fali har överträtts. Regeringen        materiel. Även förordningen träder i kraft
11126: känner inte helier annars tili något enda fall        1.4.1990 och i den ingår närmare stadganden
11127: där någon genom ett laga kraft vunnet dom-            bl.a. om sökande och behandling av tillstånd,
11128: sto1sbeslut skulie ha konstaterats vara skyldig       om slutanvändarintyg och om verkstäliigheten
11129: tili överträdelse av de stadganden som gälier         av lagen. Dessutom stadgas i förordningen
11130: utförsel av krigsmateriel.                            vilka förnödenheter som är i lagen avsedda
11131:     För att de stadganden och bestämmelser som        försvarsförnödenheter.
11132:      Helsingfors den 21 mars 1990
11133: 
11134:                                                                     Försvarsminister Ole Norrback
11135:                                                 1990 vp.
11136: 
11137: Kirjallinen kysymys n:o 65
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                                    Aittoniemi: Lannoitteena käytettävän puhdistamolietteen ympä-
11143:                                        ristöhaitoista
11144: 
11145: 
11146:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11147: 
11148:    Maassamme käytetään peltoviljelyksen lan-          lietteen käyttöä koskevassa tutkimuksessa on
11149: noitteena ns. yhdyskuntalietettä, joka syntyy         päätelmänä todettu, että peltoalue, johon lie-
11150: puhdistamojen toiminnan yhteydessä. Lietelan-         tettä oli levitetty, oli pikemminkin yksityinen
11151: noite on hyvin typpirikasta, mutta siinä on           kaatopaikka kuin viljelys. Todettakoon, että
11152: yleensä myös erittäin suuria määriä fosforia,         tietämäni mukaan Ruotsissa yhdyskuntajätteen
11153: kadmiumia ja myös elohopeaa ja raskasmetal-           käyttäminen peltolannoituksessa on kielletty.
11154: leja. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että mm.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11155: fosforia tulee peltoihin monikymmenkertainen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11156: määrä lietelannoitusta käytettäessä verrattuna        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11157: siihen, mikä on tarve.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11158:    Erilaisia luonnolle vahingollisia aineita liuke-
11159: nee lannoituksen yhteydessä vesistöihin aiheut-                 Aikooko Hallitus kiinnittää huomio-
11160: taen happamoitumista ja rehevöitymistä. Osa                   ta yhdyskuntalietteen käytön ympäris-
11161: aineista joutuu pohja vesiin, joissa niiden vaiku-            töhaittoihin ja tarpeen vaatiessa kieltää
11162: tus saattaa olla hyvinkin tuhoisa, jos lannoitet-             sen käytön lannoitustarkoituksessa?
11163: ta käytetään toistuvasti suuria määriä. Eräässä
11164: 
11165:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1990
11166: 
11167:                                             Sulo Aittaniemi
11168: 
11169: 
11170: 
11171: 
11172: 200070S
11173: 2                                          1990 vp. -      KK n:o 65
11174: 
11175: 
11176: 
11177: 
11178:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11179:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              väärin, voi toki syntyä kysymyksessäkin esitet-
11180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              tyjä ongelmia.
11181: olette 21 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn                    Tavallinen asumajätevesi tuottaa lähinnä
11182: kirjeenne n:o 251 ohella toimittanut valtioneu-            runsasravinteiseen kompostiin rinnastettavaa
11183: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen               lietettä. Se on hyvä maanparannusaine. Viemä-
11184: kansanedustaja Aittaniemen kirjallisesta kysy-             ristöön johdetaan usein kuitenkin myös teolli-
11185: myksestä n:o 65, jossa tiedustellaan:                      suusjätevesiä, jolloin tilanne voi muuttua. Sen
11186:                                                            vuoksi viemärilaitosten omistajat asettavat
11187:           Aikooko Hallitus kiinnittää huomio-              teollisuuslaitoksille poikkeuksetta esipuhdistus-
11188:         ta yhdyskuntalietteen käytön ympäris-              velvoitteen, jottei viemäriin joudu hankalia
11189:         töhaittoihin ja tarpeen vaatiessa kieltää          jätevesiä tai hankalia aineita. Ne sekoittaisivat
11190:         sen käytön lannoitustarkoituksessa?                myös biologisen puhdistamon toiminnan, jota
11191:                                                            puolestaan valtio valvoo.
11192:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Puhdistamoprosessit tunnetaan Suomessa
11193: vasti seuraavaa:                                           erittäin hyvin. Suomi on tässä suhteessa maail-
11194:    Yhdyskuntatietteistä on viime vuosina viri-             man kärkimaita. Puhdistamolietteitä on analy-
11195: tetty uudelleen keskustelua. Keskustelusta käy             soitu paljon ja niiden jatkokäyttömahdolli-
11196: ilmi, että lietteistä vallitsee varsin ristiriitaisia ja   suuksia on selvitetty nimenomaan tällä perus-
11197: puutteellisia käsityksiä. Lietteen käyttö on,              teella. Ennen kuin lietteitä suositellaan maan-
11198: kuten monet muutkin jo tehokkaaseen mate-                  parannusaineeksi ja keinolannoitteiden korvik-
11199: riaalien kierrätykseen perustuvat toiminnot (ro-           keiksi, tällaisia selvityksiä tehdään varsin pe-
11200: muautojen kierrätys, keräyspaperin siistaus,               rinpohjaisesti. Tällöin on voitu todeta, että
11201: ongelmajätteiden käsittely, teurasjätteitä hyö-            suomalaiset lietteet ovat varsin puhtaita.
11202: dyntävä turkistalous), joutunut uudelleen ar-                 On mahdollista, että lietteen käytössä on
11203: vostelun kohteeksi.                                        ohjeista huolimatta esiintynyt puutteita. Jos
11204:    Yhdyskuntien jäteveden puhdistamossa syn-               lietteitä levitetään liikaa, tehdään samanlainen
11205: tyy aina eliöperäistä, multautuvaa lietettä, kun           virhe kuin keinolannoitteiden yliannostuksessa.
11206: puhdistamot toimivat hyvin. Tämä on tavoite.               Samoin voi syntyä vahinkoja, jos lietettä käsi-
11207: Puhdistamoiden toimintaa ylläpitävät pieneliöt             tellään huolimattomasti ja varastoidaan vastoin
11208: sitovat kasvaessaan omaan solumassaansa jä-                ohjeita kasoiksi esimerkiksi vesistöjen varteen.
11209: teveden sisältämiä ravinteita. Mitä kiihkeäm-                 Koska puhdistamolietteet ovat herättäneet
11210: min pieneliöt lisääntyvät, sitä tehokkaammin               jälleen keskustelua, asiaa selvittämään on jo
11211: puhdistamo toimii. Lietettä syntyy samalla                 asetettu uusi asiantuntijatyöryhmä. Sen tehtä-
11212: enemmän. Jos ravinnepitoiselle ja tässä suhtees-           vänä on arvioida ja tarpeen mukaan tarkistaa
11213: sa arvokkaalle lietteelle ei ole järkevää jatko-           aikaisemmat lietteiden koostumusta ja käyttö-
11214: käyttöä, se on toimitettava kaatopaikalle. Kos-            määriä koskevat suositukset sekä lietteen levi-
11215: ka liete on tutkimuksissa ja käytännössä osoit-            tys- ja multaustavat.
11216: tautunut turvalliseksi ja hyväksi maan parannus-              Työryhmän määräaika päättyy tänä kevää-
11217: aineeksi, sitä on käytetty paljon mm. viherra-             nä. Kun työryhmä on saanut työnsä valmiiksi,
11218: kentamiseen ja pelloille.                                  puhdistamolietteitä koskevia ohjeita korjataan
11219:    Jos lietettä käytetään huolimattomasti ja               ja täydennetään tarpeen mukaan.
11220: 
11221:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
11222: 
11223: 
11224:                                                                         Ympäristöministeri Kaj Bärlund
11225:                                     1990 vp. -    KK n:o 65                                      3
11226: 
11227: 
11228: 
11229: 
11230:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11231: 
11232:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       har det använts mycket bl.a. vid anläggning av
11233: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       grönområden och på åkrarna.
11234: nr 251 av den 21 februari 1990 tili vederböran-       Om slammet används vårdslöst och oriktigt
11235: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      kan det slag av problem som anförts i spörs-
11236: följande av riksdagsman Aittoniemi underteck-     målet likväl uppstå.
11237: nade spörsmål nr 65:                                  Vanligt avloppsvatten från bosättningsområ-
11238:                                                   den producerar närmast med näringsrik kom-
11239:           Ämnar Regeringen fästa uppmärk-         post jämförbart slam. Det är ett bra jordför-
11240:        samhet vid de miljöskador som föran-       bättringsmedel. Också avloppsvatten från indu-
11241:        leds av användningen av slam från          strin leds emellertid ut i avloppen, varvid
11242:        samhällena och vid behov förbjuda          situationen kan förändras. Därför ålägger av-
11243:        användningen av sådant slam för göds-      loppsanläggningarnas ägare utan undantag in-
11244:        lingsändamål?                              dustrianläggningarna en förpliktelse om preli-
11245:                                                   minär förrening för att avloppsvatten eller
11246:                                                   ämnen som är besvärliga att handskas med inte
11247:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11248:                                                   skali hamna i avloppen. Sådana ämnen skulie
11249: samt anföra följande:                             också störa den biologiska reningsanläggning-
11250:    Under de senaste åren har frågan om            ens verksamhet, viiken staten för sin del över-
11251: användningen av slammet från samhäliena på        vakar.
11252: nytt tagits upp tili diskussion. Av diskussio-        1 Finland känner man synnerligen väl tili
11253: nerna framgår att synnerligen motstridiga och     processerna vid reningsanläggningarna. Fin-
11254: bristfälliga uppfattningar råder om slammet.      land hör tili de ledande länderna i världen på
11255: Användningen av slam har, liksom även             detta område. Slammet från reningsanläggning-
11256: många andra verksamhetsformer som redan           ar har analyserats i stor utsträckning och
11257: grundar sig på effektiv återanvändning av         möjligheterna för fortsatt användning av slam-
11258: materia! (återanvändning av skrotbilar, av-       met hair utretts uttryckligen på denna grund.
11259: svärtning av insamlingspapper, behandling av      Jnnan ~lam rekommenderas som jordförbätt-
11260: problemavfall, användningen av slaktavfall in-    ringsm~del och substitut för konstgödsel görs
11261: om pälsdjursnäringen). på nytt blivit föremål     sådana i undersökningar synnerligen grundligt.
11262: för kritik.                                       Härvid[ har man kunnat konstatera att det
11263:    Vid reningsanläggningarna för avloppsvatten    finska ~lammet är synnerligen rent.
11264: från samhällena uppkommer alltid organism-            Det är möjligt att brister har förekommit vid
11265: baserat, komposterbart slam, då reningsanlägg-    behand~ingen av slam, trots existerande anvis-
11266: ningarna fungerar väl. Detta är målet. Då de      ningar. 1 Om slammet sprids ut i för stora
11267: mikroorganismer som upprätthåller reningsan-      mängd~r görs samma fel som vid överdosering
11268: läggningarnas verksamhet växer, binder de vid     av kon~tgödsel. Skador kan likaså uppstå om
11269: sin egen cellmassa de näringsämnen som av-        slammet behandlas ovarsamt och i strid mot
11270: loppsvattnet innehåller. Ju snabbare mikroor-     anvisningarna lagras i högar t.ex. längs med
11271: ganismerna förökar sig desto effektivare fung-    vattendrag.
11272: erar reningsanläggningen. Samtidigt uppkom-           Då slammet från avloppsanläggningarna
11273: mer mera slam. Om någon förnuftig använd-         igen har gett upphov tili diskussion, har en ny
11274: ning inte finns för det näringsrika och i detta   arbetsgrupp bestående av experter redan tili-
11275: avseende värdefulla slammet, måste det trans-     satts för att utreda frågan. Arbetsgruppen har
11276: porteras tili avstjälpningsplatsen. Eftersom      tili uppgift att utvärdera och vid behov revide-
11277: slam i undersökningar och i praktiken visat sig   ra tidigare rekommendationer om slammets
11278: vara ett säkert och bra jordförbättringsmedel     sammansättning och användningsmängder
11279: 4                                  1990 vp. -   KK n:o 65
11280: 
11281: samt sätten att sprida slam och åstadkomma      Då arbetsgruppen slutfört arbetet justeras och
11282: förmultning.                                    kompletteras anvisningarna för slam från re-
11283:   Arbetsgruppens tidsfrist går ut denna vår.    ningsanläggningar enligt behov.
11284: 
11285:     Helsingfors den 28 mars 1990
11286: 
11287:                                                                  Miljöminister Kaj Bärlund
11288:                                                  1990 vp.
11289: 
11290: Kirjallinen kysymys n:o 66
11291: 
11292: 
11293: 
11294: 
11295:                                    Pulliainen: Ruunaan luonnonsuojelualueelle suunnitellun tien
11296:                                        rakentamisesta
11297: 
11298: 
11299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11300: 
11301:     Maa- ja metsätalousministeri antoi vuoden          lähes tehometsätalouden periaattein käsiteltävä
11302: 1989 puolella vastauksen kirjalliseen kysymyk-         talousmetsäalue teineen kaikkineen.
11303: seen n:o 469/1989 vp., joka koski rakentamis-             Tätä valitettavaa johtopäätöstä tukee em.
11304: ja metsänkäsittelytoimenpiteitä Ruunaan luon-          vastauksessa seuraava teksti: "Luonnon moni-
11305: nonsuojelualueella. Annettu vastaus antaa ai-          naisuuden säilyttäminen on tarkoitus turvata
11306: heen jatkaa kirjallista keskustelua tämän luon-        vaarantamatta tarpeettomasti paikallista puu-
11307: nonsuojelualueen tulevasta kohtelusta.                 raaka-aineen saantia." Vaikka jokainen puu
11308:     Ensinnäkin on todettava, että metsähallitus        pysyisi luonnolliseen kaatumiseen tai kuolemi-
11309: on kehittämässä uusia viattomalta näyttäviä            seen saakka pystyssä Ruunaan luonnonsuoje-
11310: nimiä toimenpiteilleen. Puhutaan "perinteisestä        lualueella, ei sillä vaaranneta puuraaka-aineen
11311: poikkeavasta luonnonsuojelualuetyypistä", kun          saantia Suomessa. Vastauksen kirjoittaneet
11312: halutaan jatkaa käytännöllisesti katsoen lähes         metsähallinnon virkamiehet eivät voi olla tosis-
11313: entisenlaista metsien käsittelyä hakkuineen.           saan kirjoittaessaan edellä siteeratulla tavalla.
11314: Joku kutsuisi tätä hämäysoperaatioksi. Toinen             Metsähallinnon virkamiehet keikaroivat sa-
11315: näkee siinä marxilaisen lehdistöteorian tunnus-        noilla myös vastauksen viimeisessä kappaleessa
11316: merkkejä, eli vaietaan siitä, mikä on ideologial-      kuvatessaan alueen syrjäisyyttä ja "rauhaa".
11317: le vierasta.                                           Eläimistön kannalta olennaista on alueen luon-
11318:     Tällä kertaa metsähallituksen keskeinen pyr-       nonmukainen rakenne, joka muuttuu tietenkin
11319:  kimys Ruunaan luonnonsuojelualueella näyttää          sukkession myötä, mutta auttaa yhtenä alueena
11320:  olevan kesätien rakentaminen alueelle, jotta          tulevaisuuteen, jossa toivottavasti on asentei-
11321:  alueelta voitaisiin ottaa tukkipuita kaikkina         den muuttumisen myötä toisia rakenteeltaan
11322:  vuodenaikoina. Hanketta perustellaan mm.              vastaavia alueita, joita eliöt voivat asuttaa, kun
11323:  seuraavasti: "Vähäisetkin hakkuu- ja metsän-          tämä alue on jälleen pioneerivaiheessa omassa
11324:  hoitotyöt edellyttävät esitetyn kesätien raken-       muuttumisessaan.
11325:  tamista." Asia ei ole edes näiden töiden kan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11326:  nalta näin. Metsähallinnon nykyisillä viranhal-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11327:  tijoilla ei näytä olevan tiedossa, että alueelle on   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11328:  aiemmin tehty jäädytettyjä talviteitä Rompin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11329:  kämpältä käsin. Kysyä sopii, eikö näin voida
11330:  tehdä nykyisinkin, jos joku menee hyväksy-
11331:  mään komeiden honkien kaatamisen alueelta.                       Aikooko Hallitus todella sallia kesä-
11332:  Kesätiehankkeen todellinen perustelu nykyisillä               tien rakentamisen Ruunaan luonnon-
11333:  metsähallinnon virkamiehillä on tietenkin se,                 suojelualueelle ja alueen komeiden hon-
11334:  että Ruunaan luonnonsuojelualueesta tehdään                   gikoiden kaatamisen?
11335: 
11336:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
11337: 
11338:                                             Erkki Pulliainen
11339: 
11340: 
11341: 
11342: 
11343: 200070S
11344: 2                                    1990 vp. -       KK n:o 66
11345: 
11346: 
11347: 
11348: 
11349:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11350: 
11351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kansanedustaja Pulliainen on tehnyt samaa
11352: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen n:o 469
11353: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            viime syksynä ja siihen on annettu vastaus
11354: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          19.10.1989 n:o 3036/031 MMM 1989. Asiassa
11355: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ei ole ilmennyt mitään sellaista uutta, joka
11356: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     antaisi aiheen sanotussa vastauksessa esitetyn
11357: kysymyksestä n:o 66:                                  tarkistamiseen.
11358:                                                          Korostettakoon, että metsähallituksen ja ym-
11359:           Aikooko Hallitus todella sallia kesä-
11360:                                                       päristöministeriön yhteistyönä toteutetun val-
11361:        tien rakentamisen Ruunaan luonnon-
11362:                                                       mistelutyön yhteydessä on sovittu muun muas-
11363:        suojelualueelle ja alueen komeiden hon-
11364:                                                       sa alueella harjoitettavan rajoitetun metsäta-
11365:        gikoiden kaatamisen?                           louden edellyttämästä tien rakentamisesta. Tie
11366:                                                       palvelisi osaltaan myös rajavartiostoa. Raja-
11367:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
11368:                                                       vyöhykkeellä olevan sijaintinsa vuoksi tie tul-
11369: taen seuraavaa:
11370:                                                       laan sulkemaan yleiseltä liikenteeltä. Asia ei
11371:                                                       anna aihetta hallituksen taholta enempään.
11372: 
11373:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
11374: 
11375:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11376:                                    1990 vp. -      KK n:o 66                                     3
11377: 
11378: 
11379: 
11380: 
11381:                             Tili Riksdagens Herr Talman
11382:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        (nr 469) och svaret nr 3036/031 MMM 1989
11383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        har getts 19.10.1989. Det har inte framkommit
11384: av den 22 februari 1990 tili vederbörande          något nytt i ärendet som skulle ge upphov tili
11385: medlem av statsrådet översänt avskrift av          en justering av det som anförts i nämnda svar.
11386: fö1jande av riksdagsman Pulliainen underteck-         Det kan vara skäl att framhålla att det i
11387: nade spörsmå1 nr 66:                               anslutning tili den beredning som har skett i
11388:           Ämnar Regeringen verk1igen tillåta       samarbete mellan forststyrelsen och miljöminis-
11389:        att en sommarväg byggs på Ruunaa            teriet har överenskommits bl.a. om ett vägbyg-
11390:        naturskyddsområde och att de ståt1iga       ge som behövs för skogsbruk i liten skala på
11391:                                                    området. Denna väg skulle dessutom kunna
11392:        furuskogarna där fälls?
11393:                                                    utnyttjas av gränsbevakningsväsendet. På
11394:                                                    grund av vägens läge på ett gränsområde
11395:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11396:                                                    kommer den att avstängas för allmän trafik.
11397: samt anföra följande:
11398:                                                    Ärendet ger inte anledning tili ytterligare åt-
11399:    Riksdagsman Pulliainen har senaste höst         gärder från regeringens sida.
11400: ställt ett skriftligt spörsmål om samma ärende
11401:     Helsingfors den 16 mars 1990
11402: 
11403:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11404:                                                  1990 vp.
11405: 
11406: Kirjallinen kysymys n:o 67
11407: 
11408: 
11409: 
11410: 
11411:                                    Zyskowicz: Lapsen ja biologisen isän oikeusturvan parantami-
11412:                                       sesta isyyslakia muuttamalla
11413: 
11414: 
11415:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11416:    Isyyslain mukaan avioliiton aikana syntynyt         biologisen isän oikeusturvaa. Tulisiko lapsella
11417: lapsi on aviomiehen lapsi, vaikka tämä ei              olla oikeus periä biologinen isänsä? Tulisiko
11418: olisikaan lapsen todellinen biologinen isä. Lap-       biologinen isä aina voida selvittää esimerkiksi
11419: si voi olla siitetty esimerkiksi edellisen avio- tai   mahdollisten perinnöllisten sairauksien totea-
11420: avoliiton aikana. Isyystutkimusta ei voida teh-        miseksi? Mitä oikeuksia lapsen suhteen biolo-
11421: dä, ellei äiti anna tähän lupaa. Lapsen biolo-         gisella isällä tulisi olla? Onko biologinen isä
11422: gisella isällä ei ole mitään mahdollisuutta osoit-     velvollinen osallistumaan lapsen huoltoon?
11423: taa isyyttään. Hän ei voi osallistua lapsen            Muun muassa nämä ovat asioita, jotka tulisi
11424: huoltoon, eikä lapsella ole biologisen isän            selvittää.
11425: perimysoikeutta ilman isyyden toteamista ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11426: tunnustamista.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11427:    Isyyslain säännöksillä on ilmeisesti pyritty        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11428: turvaamaan perheen asemaa. Laki turvaa äidil-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11429: le biologisen isän saamisen vastuuseen, mikäli                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11430: hän sitä haluaa. Tasa-arvosta lapsen biologis-                siin isyyslain muuttamiseksi siten, että
11431: ten vanhempien kesken ei voi puhua.                           lapsen ja biologisen isän oikeusturva
11432:    Isyystutkimuksen ollessa täysin äidin tah-                 parantuisi?
11433: donvallan takana saatetaan loukata lapsen ja
11434: 
11435:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
11436: 
11437:                                              Ben Zyskowicz
11438: 
11439: 
11440: 
11441: 
11442: 290010D
11443: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 67
11444: 
11445: 
11446: 
11447: 
11448:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11449: 
11450:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        kaikissa tapauksissa tunnustamisella tai kan-
11451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teella. Vaihtoehtoisesti muutos olisi toteutetta-
11452: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           vissa myös siten, että isyyslaissa annettaisiin
11453: kirjeenne n:o 254 ohella toimittanut valtioneu-      muulle henkilölle aviomiehen, äidin ja lapsen
11454: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lisäksi oikeus nostaa isyyden kumoamiskanne.
11455: kansanedustaja Ben Zyskowiczin näin kuulu-           Tällöin lapsen biologinen isä tai isänä itseään
11456: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 67:             pitävä voisi nostaa isyyden kumoamiskanteen
11457:                                                      aviomiestä, äitiä ja lasta vastaan.
11458:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11459:        siin isyyslain muuttamiseksi siten, että         Hahmotellut vaihtoehdot eivät kuitenkaan
11460:        lapsen ja biologisen isän oikeusturva         ole ongelmattomia. lsyysolettamalla on vanha
11461:        parantuisi?                                   perinne. Vanhastaan on ollut tapana pitää
11462:                                                      kaikkia avioliitossa syntyneitä lapsia perheen
11463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lapsina riippumatta kunkin lapsen biologisesta
11464: taen seuraavaa:                                      suhteesta isäänsä nähden. Tämä perinne on
11465:                                                      harvoin ollut lapsen edun vastainen.
11466:    Isyyslaissa säännellään lapsen ja isän välisen
11467: sukulaisuussuhteen vahvistaminen ja kumoami-            Isyyden kumoamista koskevan kanneoikeu-
11468: nen. Pyrkimyksenä on, että isyys vastaisi bio-       den antaminen aviomiehen, äidin ja lapsen
11469: logisia tosiasioita. Avioliitossa syntyneiden las-   lisäksi perhepiirin ulkopuoliselle henkilölle voi
11470: ten kohdalla tämä pyrkimys ei kuitenkaan aina        johtaa hyvien seurausten lisäksi myös ikäviin
11471: toteudu. Tämä johtuu siitä, että isyys todetaan      lopputuloksiin. Jos kuka tahansa voisi nostaa
11472: näissä tapauksissa suoraan avioliiton perusteel-     isyyden kumoamiskanteen, tätä mahdollisuutta
11473: la, ilman edeltävää tutkintaa (isyysolettama).       voitaisiin käyttää väärin. Jos muu henkilö kuin
11474:    Sillä seikalla, että isyys vastaisi biologista    lapsen biologinen isä nostaisi isyyden kumoa-
11475: totuutta, voi olla suuri merkitys sekä lapselle      miskanteen, aiheuttaisi tämä ikävän tilanteen
11476: että tämän isälle. Lapsen kannalta kysymys on        jälkiseurauksineen aviomiehelle, äidille ja lap-
11477: muun muassa lapsen oikeudesta tietää alkupe-         selle.
11478: ränsä ja mahdollisuudesta pitää yhteyttä hen-           Juuri sanottu osoittaa, että on vaikea tehtävä
11479: kilöön, joka on hänen tosiasiallinen vanhem-         muuttaa isyyslakia siten, että se poikkeukset-
11480: pansa. Isä, joka haluaisi pitää yhteyttä lapseen-    tomasti turvaisi mahdollisuuden vahvistaa isyys
11481: sa ja osallistua tämän huoltoon ja elatukseen,       biologista totuutta vastaavasti. lsyysolettaman
11482: saattaa puolestaan pitää sietämättömänä sitä,        kumoamisella ei todennäköisesti ole sanottavaa
11483: että hänellä ei ole keinoja saattaa isyysmerkin-     yleistä kannatusta ihmisten keskuudessa. Jos
11484: tää biologista totuutta vastaavaksi. Biologisen      oikeutta nostaa isyyden kumoamiskanne laa-
11485: totuuden kunnioittamista on sen tähden pidet-        jennetaan, olisi aviopuolisoiden ja lapsen muo-
11486: tävä inhimillisesti tärkeänä arvona, jonka tulisi,   dostamaa perhettä suojattava siten, että kan-
11487: mikäli mahdollista, heijastua isyyslaissa ilman      netta ei voitaisi nostaa vähäiseen epäilyyn
11488: poikkeusta.                                          perustuen. Hanketta isyyslain muuttamiseksi
11489:    Jos isyyslakia halutaan tässä hengessä uudis-     viitoitettuun suuntaan ei tällä hetkellä ole
11490: taa, on käytettävissä erilaisia mahdollisuuksia.     vireillä oikeusministeriössä. Valmisteltaessa
11491: Voidaan ensinnäkin ajatella, että isyysoletta-       lainsäädäntöä ihmisen keinoalkuisista lisäänty-
11492: masta luovuttaisiin. Miehen ja lapsen välinen        mismenetelmistä joudutaan kuitenkin sivua-
11493: biologinen sukulaisuus vahvistettaisiin tällöin      maan tähän liittyviä kysymyksiä.
11494: 
11495:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990
11496: 
11497:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
11498:                                       1990 vp. -     KK n:o 67                                      3
11499: 
11500: 
11501: 
11502: 
11503:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11504: 
11505:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genom talan om fastställande av faderskap. Ett
11506: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       annat sätt skulle vara att i faderskapslagen ge
11507: 254 av den 22 februari 1990 tili vederbörande        rätt åt en främmande person utöver den äkta
11508: medlem av statsrådet översänt avskrift av            mannen, modern och barnet att väcka talan
11509: följande av riksdagsman Ben Zyskowicz under-         om upphävande av faderskap. Då skulle bar-
11510: tecknade spörsmål nr 67:                             nets biologiska far eller den som anser sig vara
11511:                                                      barnets biologiska far kunna väcka talan mot
11512:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        den äkta mannen, modern och barnet.
11513:        att ändra faderskapslagen så att barnets
11514:        och dess biologiska fars rättsskydd för-         De ovan skisserade alternativen är dock inte
11515:        bättras?                                      problemfria. Faderskapspresumptionen har en
11516:                                                      lång tradition bakom sig. Sedan länge tillbaka
11517:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         har det varit en sedvänja att räkna alla barn
11518: samt anföra följande:                                som fötts i äktenskapet som familjens barn
11519:                                                      oberoende av vart och ett barns biologiska
11520:    Lagen om faderskap reglerar fastställandet        förhållande tili sin far. Denna tradition har
11521: och upphävandet av släktskapsförhållandet            sällan stått i strid med barnets bästa.
11522: mellan ett barn och dess far. Målsättningen är
11523: att faderskapet skall svara mot biologiska              Om rätten att väcka talan om upphävande
11524: fakta. Målsättningen förverkligas likväl inte        av faderskap utöver den äkta mannen, modern
11525: alltid när det gäller barn som föds i äktenska-      och barnet också skulle tillkomma en person
11526: pet. Detta beror på att faderskapet i dessa fall     som står utanför familjekretsen, kan detta ha
11527: konstateras direkt med stöd av äktenskapet           såväl goda som tråkiga följder. Om vem som
11528: utan en föregående undersökning (faderskaps-         helst kan väcka talan om upphävande av
11529: presumptionen).                                      faderskap, finns det också risker för missbruk.
11530:    Den omständigheten att faderskapet svarar         Om någon som inte är barnets biologiska far
11531: mot den biologiska sanningen kan ha en stor          väcker ta1an om upphävande av faderskap,
11532: betydelse för såväl barnet som fadern. För           skulle detta resultera i en tråkig situation med
11533: barnets del handlar det bland annat om dess          efterspel för den äkta mannen, modern och
11534: rätt att få veta sitt ursprung och möjligheten       barnet.
11535: att hålla kontakt med den person som faktiskt           Ur det ovan anförda framgår att det är en
11536: är dess förälder. En far som vill hålla kontakt      svår uppgift att ändra faderskapslagen så att
11537: med sitt barn och delta i vårdnaden och              den undantagslöst skulle garantera en möjlig-
11538: underhållet kan å sin sida tycka att det är          het att fastställa det bio1ogiska släktskapsför-
11539: outhärdligt att han inte har några medel tili sitt   hållandet. Det är tro1igt att upphävandet av
11540: förfogande att få faderskapsregistreringen att       faderskapspresumptionen inte har något större
11541: svara mot den biologiska sanningen. Därför           bifall bland människorna. Om rätten att väcka
11542: bör respekten för den biologiska sanningen           ta1an om upphävande av faderskap vidgas, blir
11543: anses vara ett mänskligt sett viktigt värde som      det nödvändigt att skydda den familj som de
11544: i mån av möjlighet utan undantag borde               äkta makarna och barnet bildar på så sätt att
11545: reflekteras i faderskapslagen.                       det inte är möjligt att väcka talan enbart med
11546:    Om man vill förnya faderskapslagen i denna        stöd ett svagt tvivel. En ändring av faderskaps-
11547: anda finns det flere alternativ tili buds. För det   lagen på det antydda sättet är inte anhängig
11548: första kan man tänka sig att man skulle avstå        för närvarande vid justitieministeriet. 1 viss
11549: från faderskapspresumptionen. Härvid skulle          mån aktualiseras dessa frågor dock vid bered-
11550: släktskapsförhållandet mellan barnet och fa-         ningen av lagstiftning om artificiella fortplant-
11551: dern alltid fastställas genom erkännande eller       ningsmetoder för människan.
11552: 
11553:      Helsingfors den 8 mars 1990
11554: 
11555:                                                                    Justitieminister Tarja Halonen
11556:                                                  1990 vp.
11557: 
11558: 
11559: Kirjallinen kysymys n:o 68
11560: 
11561: 
11562: 
11563: 
11564:                                    Anttila ym.: Elintarvikkeissa hyväksyttävien vitamiinipitoisuuk-
11565:                                       sien määrittelystä
11566: 
11567: 
11568:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11569: 
11570:    Valtion eläinlääketieteellisellä laitoksella ja     Kun neljästä sianmaksasta tutkittiin vitamiini-
11571: Helsingin yliopiston elintarvikekemian ja -tek-        pitoisuus, jouduttiin saatuja tuloksia vertaa-
11572: nologian laitoksella viime vuoden marras- ja           maan mm. Tanskan normiarvoihin, koska Suo-
11573: joulukuussa tehtyjen tutkimusten mukaan on             messa ei ole olemassa maksan virallista A-
11574: selvinnyt, että maksassa, erityisesti sianmaksas-      vitamiinipitoisuuden normiarvoa, jonka ylitty-
11575: sa samoin kuin maksaa sisältävissä elintarvik-         minen johtaisi mm. maksojen hylkäämiseen.
11576: keissa on huomattavan suuria A-vitamiinimää-           Teurastamot eivät ole voineet näiden virallisten
11577: riä. Tämän johdosta A-vitamiinin saannissa on          arvojen puuttuessa hylätä maksoja, vaikka
11578: ollut yliannostusta.                                   niistä on löydetty tarpeettoman suuria A-
11579:     Lääkintöhallitus on antanut maksasta ja            vi tamiinimääriä.
11580: maksaruokien A-vitamiinipitoisuuksista ohje-               Suomen yhdentyessä Länsi-Euroopan talous-
11581: kirjeen 9.1.1990 DNo 230/563/90 terveyskes-            alueeseen on pidetty ensiarvoisen tärkeänä tur-
11582:  kuksille, sairaaloille, lääninhallitusten sosiaali-   vata kotimaisten korkealuokkaisten elintarvik-
11583: ja terveysosastoille, MMM:n eläinlääkintäosas-         keiden saanti jatkossakin. Tämä toki edellyttää
11584:  tolle, STM :IIe, elinkeinohallitukselle, kouluhal-    sitä, että meillä on selvät, vahvistetut ohjenor-
11585: litukselle, sosiaalihallitukselle ja Valtion ravit-    mit ja jatkuvaa tutkimustoimintaa esim. pisto-
11586: semiskeskukselle. Ohjekirjeessä kerrotaan vi-          kokein, millä varmistetaan elintarvikkeiden
11587:  ranomaisten toimenpiteistä ja yhteistoiminnas-        puhdas, korkea laatu. Maksan kohdalla puut-
11588:  ta elintarvike- ja rehuteollisuuden sekä lihan-       tuivat sekä ohjenormit että tutkimustulokset.
11589:  tuotantolaitosten kanssa. Lisäksi kirjeessä on            Elinkeinohallitus on antanut myös tiedotteen
11590:  suositukset maksan ja maksaruokien käytön             A-vitamiinin tasosta. Elinkeinohallituksen oh-
11591:  vähentämisestä A-vitamiinin liikasaannin ja sii-      jeissa todetaan lääkintöhallituksen olevan
11592:  hen liittyvien terveysriskien välttämiseksi.          muuttamassa omia ravitsemussuosituksiaan.
11593:     Lääkintöhallituksen ohjekirjeessä ei juuri-        Edelleen elinkeinohallitus toteaa kirjeessään,
11594:  kaan puututa lääkkeinä nautittavien vitamiini-        että eläinten kasvatuksessa annettavaa ruokin-
11595:  valmisteiden käyttöön, vaan ohjekirjeen mu-           taneuvontaa on muutettu ja uudet ohjeet on
11596:  kaan maksaa sisältävät elintarvikkeet ovat            annettu myös eläinlääkäreille ja rehuteollisuu-
11597:  käyttörajoitteiset. Miksi lääkintöhallitus aset-      delle. Elinkeinohallituksen tiedotteen lopussa
11598:  tuu näin selkeästi vitamiinivalmisteiden puoles-      selvitetään ravinnosta saatavan A-vitamiinin
11599:  tapuhujaksi tuomitsemalla samalla maksaruo-           määriä ja todetaan lasten ja osan aikuisväes-
11600:  kien käytön samoin kuin mm. vitaminoidun              töstäkin käyttävän myös vitamiinivalmisteita.
11601:  ykkösmaidon käytön? Eikö kuitenkin terveelli-         Elinkeinohallituksen tiedote toteaa lopuksi,
11602:  sen ja monipuolisen ruoan pitäisi olla vita-          että valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosi-
11603:  miinien saatavuuden päälähde? Onko Suomen             tusten mukaan vitamiinien saanti tulee turvata
11604:  virallisen ravitsemuspoliittisen linjan mukaista      monipuolisella ruokavaliolla. Elintarvikeval-
11605:  tuomita vitaminoitu maito ja maksaruoka ja            vontaviranomaisten asiana on taata perusruo-
11606:  suosia vitamiinivalmisteita vitamiinitasapainon       kavalion turvallisuus. Lääkintöviranomaisten
11607:  saavuttamisessa? Eikö lääkintöhallitus ole jäävi      kuuluu valvoa, ettei ravintoaineiden liikasaan-
11608:  toimimaan tässä asiassa, koska se hyväksyy            tia aiheudu lääkkeistä.
11609:   käyttöömme tulevat lääkevalmisteet?                      Elinkeinohallituksen tiedotteessa työnjako
11610:     Edelleen Suomen maksakeskustelussa on              on selkeä: elintarvikevalvontaviranomaisten
11611:   keskustelua käyty paljolti olettamusten varassa.     asiana on taata perusruokavalion turvallisuus.
11612: 
11613: 200070S
11614: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 68
11615: 
11616: Lääkintöviranomaisten on valvottava lääkkei-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11617: den liikakäyttöä ja sitä, ettei esim. ravintoai-           ryhtyä selkeiden virallisten normiarvo-
11618: neiden liikasaantia aiheudu lääkkeistä. Lääkin-            jen määräämiseksi maksalle, jotta mei-
11619: töhallituksen ravitsemussuositusohje lähtee kui-           dän ei tarvitse turvautua mm. Tanskan
11620: tenkin siitä, että A- ja D-vitamiinivalmisteiden           ohjearvoihin,
11621: käyttöön ei puututa, mutta maksaruokavalmis-                  onko Suomen virallinen ravitsemus-
11622: teiden ja maksan käyttöä on vähennettävä.                  poliittinen linja vitamiinien saannissa
11623:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         monipuolinen ruokavalio vaiko lääke-
11624: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ja vitamiinivalmistelinja, ja
11625: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                  miten Hallitus aikoo huolehtia viral-
11626: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                lisen, vakuuttavan ja selkeän ravitsemus-
11627:                                                            poliittisen linjan aikaansaamisesta, ra-
11628:           Miksi Suomessa elintarvikevalvonta-              vitsemuspoliittisen linjan, joka viran-
11629:        viranomaiset ovat laiminlyöneet makso-              omaisten tulee ottaa huomioon omassa
11630:        jen vitamiinipitoisuustutkimukset,                  toiminnassaan?
11631: 
11632:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
11633: 
11634:          Sirkka-Liisa Anttila          Taisto Tähkämaa               Pauli Saapunki
11635:          Esko Jokiniemi                Erkki Pulliainen              Tina Mäkelä
11636:          Lea Mäkipää                   Tellervo Renko                Aapo Saari
11637:          Heikki Kokko                  Tytti Isohookana-Asunmaa      Jorma Huuhtanen
11638:          Anneli Jäätteenmäki           Kalle Röntynen                Matti Väistö
11639:          Eino Siuruainen               Juho Sillanpää                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11640:          Timo Kietäväinen              Seppo Pelttari                Annikki Koistinen
11641:          Markku Lehtosaari             Mirja Ryynänen                Marjatta Väänänen
11642:          Matti Maijala                 Johannes Virolainen           Pirkko Ikonen
11643:                                       1990 vp. -     KK n:o 68                                        3
11644: 
11645: 
11646: 
11647: 
11648:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11649: 
11650:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lisäravinteiden käyttöä. Yleensä tällöin käyte-
11651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tään ns. monivitamiinivalmisteita, joissa A-
11652: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           vitamiini on yhtenä ainesosana.
11653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Lääkintöhallituksen suosituksessa todetaan
11654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        edelleen, ettei pikkulasten tule käyttää vitami-
11655: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      noitua ykkösmaitoa. Tällä tarkoitetaan alle
11656: sesta kysymyksestä n:o 68:                           2-vuotiaita lapsia, joiden Suomen oloissa tulee
11657:                                                      välttämättä saada D-vitamiinivalmistetta (val-
11658:           Miksi Suomessa elintarvikevalvonta-        misteessa on mukana myös A-vitamiinia). Suo-
11659:        viranomaiset ovat laiminlyöneet makso-        situksen tarkoituksena on D-vitamiinin liika-
11660:        jen vitamiinipitoisuustutkimukset,            saannin ehkäisy.
11661:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Lääkintöhallitus on johdonmukaisesti pai-
11662:        ryhtyä selkeiden virallisten normiarvo-       nottanut monipuolisen ruokavalion merkitystä
11663:        jen määräämiseksi maksalle, jotta mei-        kaikissa ravitsemusta koskevissa aineistoissaan,
11664:        dän ei tarvitse turvautua mm. Tanskan         suosituksissaan ja koulutuksessa todeten, ettei
11665:        ohjearvoihin,                                 vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden käytölle
11666:           onko Suomen virallinen ravitsemus-         ole tavallisen ihmisen ravitsemuksessa perustei-
11667:        poliittinen linja vitamiinien saannissa       ta ja että mahdolliset ravitsemusvirheet korja-
11668:        monipuolinen ruokavalio vaiko lääke-          taan ruokavaliota muuttamalla. Ainoat ravin-
11669:        ja vitamiinivalmistelinja, ja                 tolisät, joita lääkintöhallitus on suositellut,
11670:           miten Hallitus aikoo huolehtia viral-      ovat fluorivalmisteet, jos talousveden nuoripi-
11671:        lisen, vakuuttavan ja selkeän ravitse-        toisuus on pieni, A- ja D-vitamiinivalmisteet
11672:        muspoliittisen linjan aikaansaamisesta,       pikkulapsille ja sisällä oleskeleville vanhuksille,
11673:        ravitsemuspoliittisen linjan, joka viran-     mahdollisesti raskaana oleville talvisaikaan, ja
11674:        omaisten tulee ottaa huomioon omassa          rautavalmisteet raudanpuutoksen riskiryhmille
11675:        toiminnassaan?                                raskauden aikana.
11676:                                                         Lääkintöhallitus on lähettänyt lääketeolli-
11677:                                                      suudelle ja lääkkeiden maahantuojille 31.1.1990
11678:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11679:                                                      kirjeen, jossa se velvoittaa näitä taimentamaan
11680: vasti seuraavaa:
11681:                                                      A- ja D-vitamiinivalmisteita ja vähentämään
11682:    Lääkintöhallitus on maksankäyttöä koske-          raskaudenajan vitamiinivalmisteiden A-vitamii-
11683: vassa suosituksessaan ensisijaisesti kiinnittänyt    nipitoisuutta. Samalla se on esittänyt, että
11684: huomiota selvien riskiryhmien, raskaana ole-         saatavilla olisi myös pelkästään D-vitamiinia
11685: vien naisten ja raskautta suunnittelevien nais-      sisältäviä valmisteita, jotka sopivat imeväisiän
11686: ten sekä pienten lasten, A-vitamiinin liikasaan-     sivuuttaneille lapsille ja esim. raskaana oleville
11687: nin mahdollisuuteen ja siihen liittyviin terveys-    naisille.
11688: riskeihin. Riskiryhmiin kuulumattoman väes-             Elintarvikevalvonta kohdentuu niihin elin-
11689: tön maksaruokien käyttöön lääkintöhallitus on        tarvikkeiden ominaisuuksiin, joista on olemas-
11690: suhtautunut huomattavasti neutraalimmin to-          sa normeja tai määräyksiä tai joille on annettu
11691: deten, että muu väestö voi turvallisesti syödä       tuotekohtaisia viranomaislupia. Valvontaa teh-
11692: maksaruokia kerran kuukaudessa.                      dään siten esim. lisäaineista ja vierasaineista tai
11693:    Lääkintöhallitus kirjeessään toteaa myös,         elintarvikkeisiin lisätyistä ravintoaineista. Elin-
11694: että A-vitamiinia sisältävien vitamiinivalmistei-    tarvikkeiden luontaisesti sisältämiä vitamiini-
11695: den tarpeetonta käyttöä tulee välttää. Täydel-       määriä ei yleensä tulkita valvonnan piiriin
11696: listä kieltoa ei voida asettaa, koska vitamiini-     kuuluviksi vierasaineiksi, vaikka Suomen vie-
11697: valmisteiden käytölle on myös asiallisia perus-      rasaineasetuksen ja maa- ja metsätalousminis-
11698: teita. On yksilöitä, joiden hyvinvointi edellyttää   teriön lihantarkastuksesta antaman päätöksen
11699: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 68
11700: 
11701: (267/60) sanamuoto periaatteessa antaisi tähän      tasapainoinen ja luonnollinen ruokavalio koo-
11702: mahdollisuuden.                                     taan nykyisestä elintarvikevalikoimasta ilman
11703:    Tehtäessä maksan A-vitamiinipitoisuuksia         keinotekoisia täydennyksiä lisäravinteilla. Ope-
11704: koskeneita päätöksiä viranomaiset tiedustelivat     tus- ja terveysviranomaiset samoin kuin esim.
11705: pohjoismaisilta elintarvikevalvontaviranomai-       järjestöjen ravitsemusneuvonta toteuttavat tätä
11706: silta tutkimustuloksia. Niitä oli kaikkiaan niu-    periaatetta ohjauksessaan ja suosituksissaan.
11707: kalti, mutta vitamiinitasot olivat ratkaisevasti       Valtion ravitsemusneuvottelukunnan syksyl-
11708: pienempiä kuin suomalaiset.                         lä 1989 julkaisemaa mietintöä "Ravitsemussuo-
11709:    Maksojen A-vitamiinipitoisuuksia seurataan       situsten toteuttaminen käytännössä" voidaan
11710: nyt jatkuvasti. Suomen viranomaiset eivät ole       pitää Suomen ravitsemuspoliittisena ohjelmana
11711: laiminlyöneet kysymyksessa esitettyjä vitamii-      ja linjanvetona. Valtion ravitsemusneuvottelu-
11712: nipitoisuustutkimuksia.                             kunnan suosituksista suomalaisen ruokavalion
11713:    Valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka on       kehittämiseksi monipuolisuus, tasapainoisuus,
11714: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan       kohtuus ja nautittavuus on otettu hyvän ravit-
11715: kuuluva komitea ja jossa on edustajia perus-        semuksen lähtökohdiksi. Sosiaali- ja terveysmi-
11716: tuotannosta, teollisuudesta, terveydenhuollos-      nisteriön asettama sepelvaltimotautitoimikunta
11717: ta, neuvonnasta ja elintarvike- ja ravitsemus-      on toimenpide-ehdotuksissaan päätynyt samoi-
11718: tutkimuksen piiristä, otti tehtäväkseen tarkistaa   hin suosituksiin. Valtion ravitsemusneuvottelu-
11719: kansalliset ravitsemussuositukset, jotka ovat       kunnan mietintö on lähetetty tarvittavia toi-
11720: välttämättömät johdonmukaisen ravitsemus-,          menpiteitä varten kaikille kansanravitsemuksen
11721: terveys- ja elintarvikkeiden tuotantopolitiikan     kehittämiseen osallistuville tahoille.
11722: harjoittamisen kannalta. Tavoitteena on, että
11723:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
11724: 
11725:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
11726:                                      1990 vp. -     KK n:o 68                                      5
11727: 
11728: 
11729: 
11730: 
11731:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11732:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         välbefinnande förutsätter användning av till-
11733: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         skottsnäring. I allmänhet används då s.k. mul-
11734: av den 22 februari 1990 tili vederbörande           tivitaminpreparat, i vilka A-vitamin ingår som
11735: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ett ämne.
11736: följande av riksdagsledamot Anttila m.fl. un-          I medicinalstyrelsens rekommendation kon-
11737: dertecknade spörsmål nr 68:                         stateras dessutom att småbarn inte bör använ-
11738:                                                     da vitaminerad ettans mjölk. Med det här avses
11739:           Varför har livsmedelsövervaknings-        barn under 2 år som i finska förhållanden
11740:        myndigheterna i Finland försummat            absolut bör få D-vitaminpreparat (preparatet
11741:        undersökningar om vitaminhalterna i          innehåller också A-vitamin). Syftet med rekom-
11742:        lever,                                       mendationen är att hindra en överdos av
11743:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      D-vitamin.
11744:        ta för att klara, officiella normvärden         Medicinalstyrelsen har följdriktigt betonat
11745:        skall bestämmas för lever så att vi inte     betydelsen av en mångsidig diet i allt sitt
11746:        skall behöva ty oss t.ex. tili riktvärdena   materia! och alla sina rekommendationer om
11747:        i Danmark,                                   näring och inom utbildningen och konstaterat
11748:           är Finlands officiella näringspolitiska   att det i näringen för en normal människa inte
11749:        linje i fråga om tillförseln av vitaminer    finns grunder för användning av vitamin- och
11750:        att betona en mångsidig diet eller inne-     mineralämnespreparat och att eventuella nä-
11751:        bär den en medicin- och vitaminprepa-        ringsfel rättas tili genom att ändra dieten. De
11752:        ratlinje och                                 enda näringstillskott som medicinalstyrelsen
11753:           hur ämnar Regeringen se tili att en       har rekommenderat är fluorpreparat, om fluor-
11754:        officiell, övertygande och klar närings-     halten i hushållsvattnet är låg, A- och D-
11755:        politisk linje skall kunna dras, en nä-      vitaminpreparat åt småbarn och sådana åld-
11756:        ringspolitisk linje som myndigheterna        ringar som vistas inomhus, eventuellt åt gravi-
11757:        bör följa i sin verksamhet?                  da under vintern och järnpreparat åt riskgrup-
11758:                                                     per för järnbrist under graviditet.
11759:                                                        Medicinalstyrelsen skickade den 31 januari
11760:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11761:                                                     1990 ett brev tili läkemedelsindustrin och läke-
11762: samt anföra följande:
11763:                                                     medelsimportörerna där dessa åläggs att späda
11764:    Medicinalstyrelsen har i sin rekommendation      ut A- och D-vitaminpreparaten och minska
11765: om leveranvändningen i första hand fåst upp-        A-vitaminhalten i vitaminpreparat som ges
11766: märksamhet vid möjligheten att klara riskgrup-      under graviditet. Samtidigt har den föreslagit
11767: per, gravida kvinnor och kvinnor som planerar       att det skall finnas preparat som innehåller
11768: graviditet samt små barn får för mycket A-          enbart D-vitamin, som lämpar sig för barn som
11769: vitamin och vid hälsoriskerna i samband där-        passerat dibarnsåldern och t.ex. för gravida
11770: med. När det gäller den befolkning som inte         kvinnor.
11771: hör tili riskgrupperna har medicinalstyrelsen          Livsmedelsövervakningen inriktar sig på de
11772: förhållit sig märkbart neutralare tili använd-      egenskaper hos livsmedel för vilka det finns
11773: ningen av leverrätter och konstaterat att den       normer eller bestämmelser eller har utfärdats
11774: övriga befolkningen tryggt kan äta leverrätter      produktvisa myndighetstillstånd. Övervakning-
11775: en gång i månaden.                                  en sker sålunda t.ex. över tillskottsämnen och
11776:    Medicinalstyrelsen konstaterar också i sitt      främmande ämnen eller näringsämnen, som
11777: brev att en onödig användning av vitaminpre-        har fogats tili livsmedel. I allmänhet anses de
11778: parat som innehåller A-vitamin bör undvikas.        naturliga vitaminmängder som livsmedel inne-
11779: Ett totalförbud kan inte utfärdas, eftersom det     håller inte höra tili sådana främmande ämnen
11780: också finns sakliga grunder för användningen        som omfattas av övervakning, även om formu-
11781: av vitaminpreparat. Det finns individer vilkas      leringen i Finlands förordning om främmande
11782: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 68
11783: 
11784: ämnen i livsmedel och jord- och skogsbruks-         nuvarande livsmedelsurvalet komponera en väl
11785: ministeriets beslut om köttbesiktning och därav     avvägd och naturlig diet utan konstgjorda
11786: föranledd bedömning av kött (267/60) i princip      komplement genom tillskottsnäringsämnen.
11787: möjliggör en sådan tolkning.                        Undervisnings- och hälsovårdsmyndigheterna
11788:    Myndigheterna hörde sig för om forsknings-       liksom också t.ex. organisationernas närings-
11789: resultat hos nordiska livsmedelsövervaknings-       rådgivning förverkligar denna princip i sin
11790: myndigheter när de fattade beslut om A-             styrning och sina rekommendationer.
11791: vitaminhalterna i lever. Det fanns sammanlagt          Det betänkande som statens näringsdelega-
11792: ganska få forskningsresultat, men vitaminni-        tion publicerade hösten 1989 "Genomförandet
11793: våerna var betydligt lägre än våra.                 av näringsrekommendationerna i praktiken"
11794:    A-vitaminhalterna i lever följs nu hela tiden.   kan betraktas som Finlands näringspolitiska
11795: De finska myndigheterna har inte försummat i        program och linjedragning. När det gäller
11796: spörsmålet anförda undersökningar om vita-          rekommendationer givna av statens näringsde-
11797: minhalt.                                            legation för att utveckla den finska dieten har
11798:    Statens näringsdelegation, som är en kom-        mångsidighet, balans, måttlighet och njutbar-
11799: mitte som hör tili jord- och skogsbruksministe-     het tagits som utgångspunkter för en bra
11800: riets förvaltningsområde och där det finns          näring. Kranskärlssjukdomskommitten, som
11801: representanter för basproduktionen, industrin,      har tillsatts av social- och hälsovårdsministe-
11802: hälsovården, rådgivningen och livsmedels- och       riet, har i sina åtgärdsförslag kommit fram tili
11803: näringsforskningen, åtog sig att granska de         samma rekommendationer. Betänkandet av
11804: nationella näringsrekommendationerna, som är        statens näringsdelegation har sänts för behöv-
11805: nödvändiga för att en konsekvent politik skall      liga åtgärder tili alla de instanser som deltar i
11806: kunna utövas i fråga om produktion av nä-           utvecklandet av folknäringen.
11807: rings-, hälso- och livsmedel. Målet är att av det
11808:     Helsingfors den 3 april 1990
11809: 
11810:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
11811:                                              1990 vp.
11812: 
11813: Kirjallinen kysymys n:o 69
11814: 
11815: 
11816: 
11817: 
11818:                                  Aittoniemi: Ruotsin kielen opettamisen tarpeellisuudesta suoma-
11819:                                      laisissa kouluissa
11820: 
11821: 
11822:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11823: 
11824:    Ruotsin kieli on pakollinen oppiaine suoma-     prosenttia vastusti ruotsin kielen pakko-opetus-
11825: laisissa oppikouluissa aina ylioppilastutkintoon   ta haluten siirtää sen valinnaiseksi kieleksi.
11826: saakka, vaikka sitä äidinkielenään käyttävän       Kielen pakollisena pitämistä kannatti 32 pro-
11827: väestön osuus on vain noin 6 % koko väestös-       senttia ja vailla kantaa oli 2 prosenttia. Toden-
11828: tä. Ruotsin kielen merkitys kansainvälistyvässä    näköisesti ruotsin kielen pakko-opetusta vas-
11829: Euroopassa on kuitenkin vähäinen ja yhä            tustavien mielipiteiden osuus on laajenemassa.
11830: vähenevä. Sen sijaan yhdentyvän Euroopan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11831: myötä esimerkiksi saksan kielen ja ranskan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11832: kielen merkitys tulee entisestään nopeasti kas-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11833: vamaan. Näiden kielten siirtäminen pakollisiksi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11834: on kuitenkin mahdotonta niin kauan kuin
11835: ruotsin kielellä on tämä asema englannin kielen               Milloin Hallitus aikoo lopettaa ruot-
11836: rinnalla.                                                  sin kielen pakko-opetuksen maassam-
11837:    Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa, jossa ei             me?
11838: eroteltu vastaajia kielipohjan perusteella, 66
11839: 
11840:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990 ·
11841: 
11842:                                          Sulo Aittaniemi
11843: 
11844: 
11845: 
11846: 
11847: 200070S
11848: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 69
11849: 
11850: 
11851: 
11852: 
11853:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11854: 
11855:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opinnoissa sen mukaan, tulevatko he myöhem-
11856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      min työtehtävissään tarvitsemaan ruotsin kie-
11857: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         len taitoa. Myös kaikilla yhteiskunnan aloilla
11858: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tapahtuva pohjoismainen vuorovaikutus edel-
11859: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lyttää osaltaan, että suomenkieliset pystyvät
11860: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-     osallistumaan yhteistyöhön pohjoismaisella kie-
11861: sesta kysymyksestä n:o 69:                         lellä.
11862:                                                       Maassamme on tehty viime vuosikymmenten
11863:           Milloin Hallitus aikoo lopettaa ruot-    aikana useita kielitaidon tarvetta koskevia tut-
11864:        sin kielen pakko-opetuksen maassam-         kimuksia ja selvityksiä. Ne ovat antaneet yh-
11865:        me?                                         densuuntaisen tuloksen suomalaisille tärkeistä
11866:                                                    kielistä. Tutkimusten mukaan maassamme tar-
11867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vitaan eniten englannin ja ruotsin kieltä sekä
11868: taen seuraavaa:                                    vasta näiden jälkeen Euroopan suuria kieliä,
11869:                                                    saksaa, ranskaa ja venäjää.
11870:    Peruskoulun ja lukion opp1ameista on saa-          Maassamme on pitkään kiinnitetty huomiota
11871: detty peruskoululain (476/83) 27 §:ssä sekä        kielivalintojen monipuolistamiseen ja koulujen
11872: lukiolain (477/83) 18 §:ssä. Säännösten mukaan     kielenopetusta varten on laadittu valtakunnal-
11873: toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi) on      linen kielenopetuksen yleissuunnitelma.
11874: peruskoulussa ja lukiossa opetussuunnitelmaan         Englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielen
11875: kuuluva yhteinen oppiaine. Tämän lisäksi ope-      opiskelun voi aloittaa sekä peruskoulun ala-
11876: tussuunnitelmaan kuuluu yhteisenä tai valin-       asteella alkavana kielenä että yläasteen valin-
11877: naisena oppiaineena vieraita kieliä, jotka ovat    naisena. Lukion alkavana kielenä voidaan opis-
11878: lähinnä englannin, ranskan, saksan ja venäjän      kella myös espanjan ja italian kieltä. Ranskan,
11879: kieli.                                             saksan ja venäjän kielen valintojen lisääntymi-
11880:    Peruskoulun kieliohjelmaa ei voida ratkaista    nen on ollut ala-asteella hidasta. Yläasteen
11881: Euroopassa puhuttujen kielten jakautuman pe-       valinnaisen kielen valitsee kuitenkin opinto-
11882: rusteella. Maassamme voimassa oleva lainsää-       ohjelmaansa noin 40 prosenttia peruskoululai-
11883: däntö sekä maamme maantieteellinen sijainti        sista ja lukiossa jatkuvan kielen tai lukiossa
11884: ovat vaikuttaneet siihen, että peruskoulussa on    alkavan yhteensä noin 80 prosenttia oppilaista.
11885: toisen kotimaisen kielen opiskelu säädetty kai-    Näillä asteilla luetaan yleensä nimenomaan
11886: kille pakolliseksi.                                saksaa, ranskaa ja venäjää.
11887:    Hallitusmuodon 14 §:n mukaan suomi ja              Edellä olevan perusteella voi todeta, että
11888: ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Lainsää-       koulujen kieliohjelma on vaativa ja kieliohjel-
11889: dännössä on turvattu Suomen kansalaisille          man suunnittelu on edennyt tavoitteellisesti ja
11890: oikeus käyttää oikeudessa ja hallintoviran-        kielitaidon tarpeesta saatuihin selvityksiin no-
11891: omaisten luona äidinkieltään, suomea tai ruot-     jautuen. Suomalaisille tärkeiden kotimaisten
11892: sia, sekä saada tällä kielellä toimituskirjansa.   kielten sekä vieraiden kielten kesken on pyritty
11893: Kielivähemmistölle säädettyjen oikeuksien tosi-    saamaan aikaan tarkoituksenmukainen työnja-
11894: asiallinen toteutuminen edellyttää viranomaisil-   ko. Yhdentyvän Euroopan myötä vieraiden
11895: ta ja palvelutehtävissä olevilta ruotsin kielen    kielten merkitys tulee entisestään kasvamaan,
11896: taitoa. Peruskouluvaiheessa ei ole katsottu        ja tästä syystä kieltenopetuksen suunnan seu-
11897: mahdolliseksi ennakolta jakaa oppilaita kieli-     raaminen on edelleen tärkeää.
11898: 
11899:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
11900: 
11901:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
11902:                                      1990 vp. -     KK n:o 69                                     3
11903: 
11904: 
11905: 
11906: 
11907:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11908: 
11909:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         senare behov av kunskaper i svenska. Den
11910: anger har Ni. Herr Talman, med Er skrivelse         växelverkan i Norden som sker på alla sam-
11911: av den 22 februari 1990 tili vederbörande           hälleliga områden förutsätter för sin del även
11912: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        att de finskspråkiga förmår delta i samarbetet
11913: följande av riksdagsman Aittaniemi underteck-       på något nordiskt språk.
11914: nade spörsmål nr 69:                                   I vårt land har det under de senaste årtion-
11915:                                                     dena gjorts ett flertal undersökningar och
11916:          När ämnar Regeringen upphöra med           utredningar angående behovet av språkkunska-
11917:        tvångsundervisningen i svenska i vårt        per. Det har gett ett entydigt resultat i fråga
11918:        land?                                        om de språk som är viktiga för finländarna.
11919:                                                     Enligt undersökningarna behövs det mest eng-
11920:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        elska och svenska och först efter dem de stora
11921: följande:                                           europeiska språken, tyska, franska och ryska.
11922:    I 27 § grundskolelagen (476/83) och 18 §            I vårt land har man länge fäst uppmärksam-
11923: gymnasielagen (477/83) stadgas om läroämne-         het vid att språkurvalet bör göras mångsidiga-
11924: na i grundskolan och gymnasiet. Enligt dessa        re, och med tanke på språkundervisningen i
11925: stadganden är det andra inhemska språket            skolorna har det uppgjorts en riksomfattande
11926: (finska eller svenska) i grundskolan och gym-       generalpian för språkundervisningen.
11927: nasiet ett gemensamt läroämne som hör tili             Studierna i engelska, franska, tyska och
11928: läroplanen. Vidare hör tili läroplanen främ-        ryska kan inledas både i grundskolans lågsta-
11929: mande språk, närmast engelska, franska, tyska       dium och i högstadiet som valbara. I gymnasiet
11930: och ryska som gemensamma eller valbara              kan man även inleda studier i spanska och
11931: ämnen.                                              italienska. I lågstadiet har valet av franska,
11932:    Språkprogrammet i grundskolan kan inte           tyska och ryska ökat långsamt. Ett valbart
11933: avgöras enligt spridningen av de språk som          språk i högstadiet väljer dock ca 40 procent av
11934: talas i Europa. Gällande lagstiftning i vårt land   grundskoleeleverna i sitt studieprogram och ett
11935: och landets geografiska läge har påverkat det       språk som antingen fortgår eller begynner i
11936: faktum att studier i det andra inhemska språ-       gymnasiet väljer sammanlagt 80 procent av
11937: ket är obligatoriskt för alla elever i grundsko-    eleverna. I dessa stadier läser man i allmänhet
11938: lan.                                                uttryckligen tyska, franska och ryska.
11939:    Enligt 14 § regeringsformen är finska och           Med anledning av vad som anförts kan det
11940: svenska nationalspråk i vårt land. Genom            fastslås att skolornas språkprogram är krävan-
11941: denna lagstiftning tillförsäkras medborgarna i      de och planeringen av det har fortskridit enligt
11942: Finland rätten att bruka sitt eget modersmål,       målsättningarna utgående från utredningarna
11943: finska eller svenska, hos domstolar och förvalt-    angående behovet av språkkunskaper. Man har
11944: ningsmyndigheter samt att få expedition på          försökt få tili stånd en ändamålsenlig arbets-
11945: detta språk. Att i verkligheten tillgodose de       fördelning mellan de för finländarna viktiga
11946: rättigheter som lagstiftningen tillförsäkrar en     inhemska språken och de främmande språken.
11947: språklig minoritet förutsätter kunskaper i sven-    I takt med integrationen i Europa kommer
11948: ska hos myndigheterna och dem som arbetar           betydelsen av främmande språk ytterligare att
11949: inom service. På grundskolestadiet har det inte     öka, och av denna anledning är det fortfarande
11950: ansetts vara möjligt att i språkstudierna på        viktigt att följa med i viiken riktning språkun-
11951: förhand dela in eleverna enligt ett eventuellt      dervisningen utvecklas.
11952: 
11953:      Helsingfors den 29 mars 1990
11954: 
11955:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
11956:                                              1990 vp.
11957: 
11958: Kirjallinen kysymys n:o 70
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 
11963:                                  Pulliainen ym.: Ympäristölautakuntien säilyttämisestä pakollisi-
11964:                                      na lautakuntina
11965: 
11966: 
11967: 
11968:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11969: 
11970:    Valtioneuvoston asettaman ns. YSKÄ-työ-          suojelun hoito- ja edistämisvelvollisuuden vas-
11971: ryhmän esityksessä esitetään, että kuntien ym-      taisena. Ympäristönsuojelua varten on kunnis-
11972: päristölautakunnat tulisi muuttaa vapaaehtoi-       sa oltava riittävän itsenäinen ja nimenomaan
11973: siksi. Nyt ympäristölautakunnissa käsiteltävät      ympäristönsuojeluun perehtynyt elin.
11974: asiat voitaisiin työryhmän mielestä käsitellä          Erilaisten lupa-asioiden lisäksi on ympäris-
11975: myös esim. rakennus- tai terveyslautakunnassa.      tönsuojelulautakunnille annettu laissa monia
11976: Myös ympäristöministeriön asettaman ympä-           tärkeitä tehtäviä, joissa tarvitaan juuri ympä-
11977: ristölupakomitean mietinnössä ehdotetaan ym-        ristönsuojelullista lähestymistapaa ja tietoa.
11978: päristöviranomaiseksi kunnissa kunnan kul-          Ympäristönsuojelulautakuntien tulee huolehtia
11979: loinkin määräämää viranomaista.                     ympäristönsuojelun suunnittelemisesta ja ke-
11980:     Kuntien ympäristölautakunnat ovat olleet        hittämisestä, ympäristön tilan seurannasta, sii-
11981: pakollisia yli 3 000 asukkaan kunnissa syksystä     hen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista
11982: 1986 lähtien. Tältä suhteellisen lyhyeltä ajalta    sekä ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä
11983: saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Puhutaan       sekä tiedottamisesta. Ympäristönsuojelulauta-
11984: 80-luvun merkittävimmästä luonnonsuojelu-           kunnan itsenäistä, so. muista intresseistä eril-
11985: teosta. Kunnille asetettu velvollisuus edistää      lään olevaa roolia korostavat myös sille annet-
11986: luonnonsuojelua on tullut entistä paremmin          tu oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoja
11987: täytetyksi pakollisten ympäristönsuojelulauta-      ympäristönsuojelun kannalta tärkeissä asiois-
11988: kuntien mukana myös siksi, että kuntiin on          sa. Lautakunnan roolia itsenäisenä lausunnon-
11989: palkattu nimenomaan ympäristönsuojeluun ja          antajana on syytä niin ikään korostaa samoin
11990: ekologiaan perehtyneitä ympäristösihteereitä.       kuin tulevaisuudessa toivottavasti yhä merkit-
11991:     Ympäristönsuojeluasioiden käsittelyä muissa     tävämpää roolia ympäristön puolustajana
11992: kunnan elimissä kuin ympäristönsuojelulauta-        muutoksenhaussa, mihin viittaa mm. ympäris-
11993: kunnassa on perusteltu mm. sillä, että erilaiset    tölupakomitean mietinnön ehdotus ympäris-
11994: ympäristönsuojeluun liittyvät luvat tulisi saada    tönsuojelulautakunnille annettavasta asian-
11995:  nykyistä yksinkertaisempaan, keskitettyyn kä-      omaisasemasta vesiasioissa. Näitä muita kuin
11996:  sittelyyn. Osittain päällekkäistä ja monimut-      lupa-asioihin liittyviä tärkeitä tehtäviä on lau-
11997:  kaista lupajärjestelmää on syytä sinänsä sel-      takunnalle säädetty niin paljon, ettei ole to-
11998:  kiyttää ja ennen kaikkea saada hankkeiden          dennäköistä, että johonkin toiseen lautakun-
11999:  aiheuttama kokonaisrasitus ympäristölle otet-      taan siirrettynä tehtävät tulisivat kunnolla
12000:  tua entistä paremmin lupaharkinnan lähtökoh-       hoidetuiksi.
12001:  daksi, mutta lupajärjestelmän selkiyttäminen ei       On myös esitetty, että kunta voisi siirtää
12002:  voi olla syy ympäristönsuojeluasioiden käsitte-    ympäristönsuojelulautakunnan tehtävät kun-
12003:  lyyn sellaisissa lautakunnissa, joiden toimenku-   tainliitolle. Hallituksen esityksessä kuntien ym-
12004:  va ja intressit ovat ensisijaisesti muut kuin      päristönsuojelun hallintoa koskevaksi lainsää-
12005:  ympäristönsuojelusta huolehtiminen. Ympäris-       dännöksi aikoinaan asetettiin yhdeksi pääta-
12006:  tönsuojelu voi usein olla intressiristiriidassa    voitteeksi parantaa kuntalaisten osallistumis- ja
12007:  esim. rakentamis- ja työllisyysnäkökohtien         vaikutusmahdollisuuksia elinympäristöä koske-
12008:  kanssa. jolloin asian käsittelyä muualla kuin      vissa asioissa. Päätöksenteko kuntainliiton ta-
12009:  ympäristönsuojelulautakunnassa voidaan pitää       solla toimisi selvästi asetettua tavoitetta vas-
12010:  ympäristönsuojelulakien kunnalle asettaman         taan.
12011: 
12012: 200070S
12013: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 70
12014: 
12015:   Ehdotukset ympäristönsuojelulautakuntien          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12016: pakollisuuden poistamiseksi eivät perustu ym-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12017: päristönsuojelua edistäviin näkökohtiin vaan
12018: päin vastoin vaarantavat ympäristönsuojelua.                 Aikooko Hallitus säilyttää kuntien
12019:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         ympäristönsuojelulautakunnat pakolli-
12020: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              sina?
12021: 
12022:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
12023: 
12024:                      Erkki Pulliainen                       Pekka Haavisto
12025:                      Eero Paloheimo                         Osmo Soininvaara
12026:                                      1990 vp. -    KK n:o 70                                      3
12027: 
12028: 
12029: 
12030: 
12031:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12032: 
12033:   Valtiopäiväjä1jestyksen 37 §:n 1 momentissa      nessa vapaakunnassa ja hallinnon kokeilukun-
12034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nassa tehtäviä kuitenkin hoidetaan samassa
12035: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         toimielimessä      vapaakuntakokeilulainsäädän-
12036: kirjeenne n:o 275 ohella lähettänyt valtioneu-     nön nojalla. Kokemuksia tästä kokeilusta on
12037: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       toistaiseksi vasta vähän. Ne ovat pääasiassa
12038: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-    myönteisiä.
12039: symyksestä n:o 70, jossa tiedustellaan:               Ympäristöministeriön asettama työryhmä on
12040:                                                    ehdottanut eräitä lainmuutoksia, joiiia kunnille
12041:           Aikooko Hallitus säilyttää kuntien       annettaisiin mahdollisuus järjestää ympäristön-
12042:        ympäristönsuojelulautakunnat pakolli-       suojelulautakunnan lakisääteisten tehtävien
12043:        sina?                                       hoitaminen paikallisten olojen ja käytettävissä
12044:                                                    olevien voimavarojen kannalta asianmukaisella
12045:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tavalla. Ehdotuksen toimeenpano lisäisi kun-
12046: vasti seuraavaa:                                   tien itsenäistä päätösvaltaa ja vastuuta ympä-
12047:    Lakisääteisten ympäristönsuojelulautakun-       ristönsuojelutehtävien hoidon järjestämisessä.
12048: tien perustaminen on ollut tarpeellinen hallin-    Se on myös kunnallishallinnon yleisten kehit-
12049: nonuudistus. Ympäristönsuojelutehtävien hoi-       tämisperiaatteiden mukainen.
12050: toa kunnissa on voitu keskittää ja tehostaa.          Ehdotuksen mukaan ympäristönsuojeluteh-
12051: Ympäristönsuojelun yhteensovittaminen kun-         täviä hoitavana luottamuselimenä kunnassa
12052: nallishallinnossa on parantunut. Suunnittelu- ja   olisi edelleenkin ympäristönsuojelulautakunta,
12053: valtionosuusjärjestelmän avulla kuntien ympä-      ellei kunta toisin päätä. Ympäristönsuojeluteh-
12054: ristönsuojelun asiantuntijavirkojen lukumäärä      tävät voitaisiin kuitenkin antaa muullekin lau-
12055: on kasvanut olennaisesti. Valtionosuusvirkoja      takunnalle. Kunnat voisivat hoitaa ympäristön-
12056: oli vuoden 1990 alussa noin 260. Valtioneuvos-     suojelutehtävät myös yhteistoiminnassa, kuten
12057: ton vahvistaman suunnitelman mukaan virkoja        kuntainliitossa tai yhteislautakunnassa.
12058: olisi 480 vuonna 1994.                                Hallinnollisista ratkaisuista riippumatta ym-
12059:    Voimavarojen riittämättömyys vaivaa edel-       päristönsuojelulautakunnan kaikki tehtävät oli-
12060: leenkin kuntien mahdollisuuksia huolehtia ym-      si kuitenkin hoidettava aina samassa toimieli-
12061: päristönsuojelutehtävistään. Lisääntyvien teh-     messä. Kuntien velvollisuudet hoitaa lakisäätei-
12062: tävien hoitamiseksi kuntien on voitava käyttää     set ympäristönsuojelutehtävänsä säilyisivät en-
12063: entistä tehokkaammin ja joustavammin hallin-       nallaan.
12064: tonsa kaikkia voimavaroja ja asiantuntemusta.         Työryhmä on pitänyt tärkeänä mahdolli-
12065:    Nykyinen hallintojärjestelmä ei välttämättä     suutta yhdistää ympäristönsuojelun ja ympäris-
12066: vastaa kaikkien kuntien tarpeita. Kuntien olot     töterveydenhuollon tehtävät kunnassa ja siten
12067: ja ympäristöongelmat voivat olla hyvinkin eri-     parantaa kummankin toimialan tehtävien hoi-
12068: laisia. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta     tamista. Järjestely edistäisi myös ympäristölu-
12069: annetun lain mukaan kunnat eivät voi yhteis-       pakomitean ehdottamaa ympäristölupa-asioi-
12070: toiminnassa hoitaa ympäristönsuojelulautakun-      den käsittelyn yhdistämistä.
12071: nan tehtäviä. Ympäristönsuojelutehtäviä ja nii-       Työryhmän ehdotuksesta annetut lausunnot
12072: hin monelta osin läheisesti liittyviä ympäristö-   ovat olleet pääosin myönteisiä. Ehdotuksen
12073: terveydenhuollon tehtäviä ei myöskään ole          perusteella on tarkoitus antaa hallituksen esitys
12074: mahdollista hoitaa samassa toimielimessä. Mo-      eduskunnalle vuoden 1990 kuluessa.
12075: 
12076:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
12077: 
12078:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12079: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 70
12080: 
12081: 
12082: 
12083: 
12084:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12085: 
12086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ner sköts dock dessa uppgifter inom samma
12087: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         organ med stöd av lagstiftningen om frikom-
12088: nr 275 av den 22 februari 1990 till vederböran-     muner. Erfarenheterna av detta försök är tills
12089: de med1em av statsrådet översänt avskrift av        vidare ganska få, men de är huvudsakligen
12090: följande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-     positiva.
12091: tecknade spörsmål nr 70:                               En arbetsgrupp inom miljöministeriet har
12092:                                                     föreslagit vissa lagändringar genom vilka kom-
12093:                                                     munerna skall erbjudas möjlighet att ordna
12094:           Ämnar Regeringen bibehålla de kom-
12095:                                                     skötseln av miljövårdsnämndens lagstadgade
12096:        munala miljövårdsnämnderna som ob-
12097:                                                     uppgifter på ett med hänsyn tili de lokala
12098:        ligatoriska nämnder?
12099:                                                     förhållandena och de tillgängliga resurserna
12100:                                                     lämpligt sätt. Om detta förslag förverkligas,
12101:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
12102:                                                     ökar kommunernas självständiga bes1utande-
12103: samt anföra fö1jande:
12104:                                                     rätt och deras ansvar beträffande skötseln av
12105:    lnrättandet av de lagstadgade miljövårds-        miljövårdsuppgifterna. F örslaget överensstäm-
12106: nämnderna var en nödvändig förvaltningsre-          mer också med de allmänna principerna för
12107: form. Skötseln av miljövårdsuppgifterna i kom-      utvecklandet av den kommunala förvaltningen.
12108: munerna har därmed kunnat koncentreras och              Enligt förslaget skall det organ, bestående av
12109: effektiveras. Koordineringen av miljövården         förtroendevalda, som sköter miljövårdsuppgif-
12110: inom den kommunala förvaltningen har förbätt-       terna i kommunen även i fortsättningen vara
12111: rats. Anta1et sakkunnigtjänster för den kom-        miljövårdsnämnden, om inte kommunen be-
12112: muna1a miljövården har ökat i väsentlig om-         stämmer annat. Dessa uppgifter skall dock
12113: fattning tack vare planerings- och statsande1s-     även kunna överföras på någon annan nämnd.
12114: systemet. 1 början av år 1990 fanns det ca 260      A vsikten är att kommunerna också skall kunna
12115: tjänster med statsandel. Enligt den pian som        sköta uppgifterna genom samarbete, t.ex. inom
12116: statsrådet fastställt skall det finnas 480 dylika   ett kommunalförbund eller genom en gemen-
12117: tjänster år 1994.                                   sam nämnd.
12118:    Bristen på resurser är alltjämt en faktor som        Oberoende av de förva1tningsmässiga lös-
12119: inverkar störande på kommunernas möjligheter        ningarna skall mi1jövårdsnämndens samt1iga
12120: att sköta sina miljövårdsuppgifter. För att         uppgifter dock alltid handhas av ett och sam-
12121: kunna klara av det växande antalet uppgifter        ma organ. Kommunernas sky1dighet att sköta
12122: måste kommunerna kunna utnyttja samtliga            de lagstadgade miljövårdsuppgifterna kvarstår.
12123: resurser och all sakkunskap inom sin förvalt-           Arbetsgruppen har ansett det viktigt att det
12124: ning allt effektivare och allt mer flexibelt.       finns en möjlighet att kombinera miljövårds-
12125:    Det nuvarande förvaltningssystemet svarar        och miljöhälsovårdsuppgifterna inom kommu-
12126: inte utan vidare mot samtliga kommuners             nen och att skötseln av uppgifterna inom de
12127: behov. Förhållandena och miljöproblemen kan         två arbetsområdena på så vis kan förbättras.
12128: variera mycket från kommun till kommun.             Arrangemanget skulle också främja den sam-
12129: Enligt lagen om kommunernas miljövårdsför-          manslagning av behandlingen av ärenden gä1-
12130: valtning kan kommunerna inte sköta miljö-           lande tillstånd inom miljövården som kommit-
12131: vårdsnämndens uppgifter såsom samarbete.            ten för tillståndssystem inom miljövården har
12132: Det är inte heller möjligt att inom samma           föreslagit.
12133: organ sköta miljövårdsuppgifterna och de mil-           Utlåtandena om arbetsgruppens förslag har i
12134: jöhälsovårdsuppgifter som till stor del nära        huvudsak varit positiva. På basis av arbets-
12135: anknyter till miljövårdsuppgifterna. I många        gruppens förslag skall en proposition avlåtas
12136: frikommuner och förvaltningsförsökskommu-           tili riksdagen under år 1990.
12137: 
12138:     Helsingfors den 30 mars 1990
12139: 
12140:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
12141:                                              1990 vp.
12142: 
12143: Kirjallinen kysymys n:o 71
12144: 
12145: 
12146: 
12147: 
12148:                                  Pulliainen ym.: Jätteiden hyötykäytön tehostamisesta
12149: 
12150: 
12151:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12152: 
12153:    Niukkuuden maailmassa jätteiden hyöty-          hyötykäyttö. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut
12154: käyttö ja raaka-aineiden kierrätys ovat kestä-     toiveiden mukaista. Monet tahot ovat odotta-
12155: vän talouden edellytyksiä. Tämä on tajuttu         neet ympäristöministeriöitä nykyistä tehok-
12156: vauraissa länsimaissakin. Niinpä Yhdysvallois-     kaampia toimia mukaan lukien käynnistys-
12157: sa ja Saksan Iiittotasavallassa on edistykselli-   avustukset. Niitä kysytään nytkin.
12158: sissä kaupunkiyhteisöissä kiinteistölajittelulla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12159: saatu jopa yli puolet yhdyskuntajäiteestä oh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12160: jautumaan hyötykäyttöön.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12161:    Suomen osalta ei valitettavasti pystytä esit-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12162: tämään näin rohkaisevia lukuja. Meillä hyö-
12163: dynnetään jätteestä vain n. 16 %. Jätteillä siis            Mihin välittömiin toimiin Hallitus
12164: pääasiassa kasvatetaan kaatopaikkoja.                     ryhtyy jätteiden hyötykäytön tehok-
12165:    Pari vuotta sitten käynnistettiin jätteiden            kaaksi edistämiseksi maassa?
12166:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
12167: 
12168:                      Erkki Pulliainen                       Osmo Soininvaara
12169:                      Pekka Haavisto                         Eero Paloheimo
12170: 
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 200070S
12175: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 71
12176: 
12177: 
12178: 
12179: 
12180:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jätteiden hyödyntämistä voidaan ja kannat-
12182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taa kansantaloudellisista ja ympäristönsuojelu-
12183: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          syistä lisätä tiettyyn rajaan asti muun muassa
12184: kirjeenne n:o 276 ohella lähettänyt valtioneu-      nykyistä kannustavaropien taloudellisten keino-
12185: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        jen avulla. Tietyn jätelajin järkevä hyödyntä-
12186: kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. kirjallises-    minen ei useinkaan voi olla läheskään täydel-
12187: ta kysymyksestä n:o 71, jossa tiedustellaan:        listä, jos voimavaroja halutaan käyttää tehok-
12188:                                                     kaasti eikä kustannusten anneta paisua koh-
12189:          Mihin välittömiin toimiin Hallitus         tuuttomiksi. Toinen mahdollisuus on tietysti,
12190:        ryhtyy jätteiden hyötykäytön edistämi-       että tavanomainen jätehuoltopalvelu tehdään
12191:        seksi maassa?                                veroin tai maksuin nykyistä huomattavasti
12192:                                                     kalliimmaksi, jolloin jätteiden määrän vähentä-
12193:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        minen ja hyödyntäminen samalla tulevat ny-
12194: vasti seuraavaa:                                    kyistä edullisemmiksi.
12195:    Jätteiden hyödyntämisen tavoitteet on asetet-       Taloudellisista kannustimista tuoreimpia esi-
12196: tu jätehuollon neuvottelukunnan valmistele-         merkkejä ovat vuoden 1989 lopussa voimaan
12197: massa jätteiden hyödyntämisen kehittämisoh-         tulleet jätteiden hyödyntämisinvestointeja kos-
12198: jelmassa 1986-1995 ja sen perusteella annetus-      kevat liikevaihtoveron huojennukset, jotka sel-
12199: sa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuonna       västi parantavat hyödyntämisen kannattavuut-
12200:  1986. Myöhemmin tavoitteita on täsmennetty         ta. Taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi ovat
12201: ja täydennetty valtioneuvoston eduskunnalle         muina keinoina tietysti käytettävissä etenkin
12202: vuonna 1988 antamassa ympäristöpoliittisessa        jätehuoltolain mukainen jätehuoltosuunnitel-
12203: selonteossa. Valtioneuvoston periaatepäätös         mamenettely ja tiedollinen ohjaus. Edellistä ei
12204: jätteiden hyödyntämisen kehittämisestä vuodel-      ole voitu riittävän tehokkaasti käyttää, koska
12205: ta 1986 on tarkoitus uudistaa kuluvan vuoden        hallinnon voimavarat ovat riittämättömiä. Sen
12206: aikana.                                             sijaan on julkaistu tutkimuksia ja selvityksiä,
12207:    Periaatepäätöksen uudistamista valmistel-        annettu runsaasti uusia, etenkin teollisuuden
12208: taessa on havaittu, että kotikeräyspaperin, la-     jätehuollon toimiaJoittaisia ohjeita ja järjestetty
12209: sijätteen ja öljyjätteen hyötykäytölle asetetut     koulutusta ja valistusta.
12210: tavoitteet voidaan saavuttaa aikataulun mukai-         Valtioneuvoston asettama ympäristötalous-
12211: sesti. Riittävästi ei sen sijaan ole edistytty      komitea ja kauppa- ja teollisuusministeriön
12212: kotitalouskoneiden ja -laitteiden eikä maata-       asettama jätteiden kannattavan käytön toimi-
12213: lousromun talteenotossa. Sama koskee myös           kunta saivat viime vuonna valmiiksi mietintön-
12214: tekstiilijätteiden, romurenkaiden ja karjanlan-     sä, joihin kumpaankin liittyi useita jätteiden
12215: nan hyödyntämistä. Ongelmia on odotettavissa        hyödyntämisen edistämistä koskevia ehdotuk-
12216: myös jätevesilietteen hyödyntämisessä maata-        sia. Lähinnä ehdotukset koskivat juuri talou-
12217: loustuottajien asetettua sen käytön maatalou-       dellisen ohjauksen kehittämistä ja lisäämistä.
12218: den maanparannusaineena kyseenalaiseksi liet-       Näiden ehdotusten perusteella ministeriöt val-
12219: teen sisältämien haitta-aineiden takia. Yleisesti   mistelevat ehdotuksiaan valtion vuoden 1991
12220: voidaan kuitenkin todeta, että lähes kaikkia        tulo- ja menoarvioon. Tarkoitus on ehdottaa
12221: jätelajeja hyödynnetään Suomessa vähintään          olennaista lisäystä määrärahoihin, joilla voi-
12222: yhtä paljon kuin keskimäärin muissa OECD-           daan sekä parantaa jätehuoltoa että edistää
12223: maissa.                                             merkityksellisesti jätteiden hyödyntämistä.
12224: 
12225:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
12226: 
12227:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12228:                                       1990 vp. -     KK n:o 71                                        3
12229: 
12230: 
12231: 
12232:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12233:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          saker som gäller miljövården tili en viss gräns,
12234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          bl.a. med hjälp av ekonomiska styrmedel som
12235: nr 276 av den 23 februari 1990 tili vederböran-      är mer sporrande än de nuvarande. Förnuftig
12236: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         återvinning av ett visst slag av avfall kan ofta
12237: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl.       inte ens tillnärmelsevis vara fullständig, om
12238: undertecknade spörsmål nr 71 :                       man vill använda resurserna effektivt och tillse
12239:                                                      att kostnaderna inte sväller ut på ett oskäligt
12240:          Vilka omedelbara åtgärder vidtar Re-        sätt. En annan möjlighet är naturligtvis att den
12241:        geringen för att främja återvinningen av      sedvanliga avfallshanteringsservicen genom
12242:        avfall i vårt land?                           skatter eller avgifter görs betydligt dyrare än
12243:                                                      för närvarande, varvid en minskning av avfal-
12244:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lets mängd och återvinningen av avfall samti-
12245: samt anföra följande:                                digt blir fördelaktigare än för närvarande.
12246:    Målen för återvinningen av avfall har upp-            De färskaste exemplen på ekonomiska driv-
12247: ställts i det av delegationen för avfallshantering   fjädrar är de lättnader i fråga om omsättings-
12248: beredda utvecklingsprogrammet för återvin-           skatten som gäller återvinningsinvesteringar för
12249: ning av avfall 1986-1995 och i det principbe-        avfall och som trädde i kraft i slutet av år 1989
12250: slut som statsrådet år 1986 meddelat utgående        och som tydligt förbättrar återvinningens lön-
12251: från detta. Målen har senare preciserats och         samhet. Utöver de ekonomiska medlen för
12252: kompletterats i statsrådets redogörelse tili riks-   styrning av utvecklingen är andra medel som
12253: dagen om miljöpolitiken år 1988. A vsikten är        kan användas särskilt det i lagen om avfalls-
12254: att under innevarande år revidera statsrådets        hantering angivna förfarandet med en avfalls-
12255: principbeslut från år 1986 om utvecklande av         hanteringsplan och kunskapsmässig styrning.
12256: återvinningen av avfall.                             Det förstnämnda förfarandet har inte kunnat
12257:    Medan revideringen av principbeslutet be-         användas tillräckligt effektivt, eftersom förvalt-
12258: retts har man gjort den iakttagelsen att de mål      ningens resurser är otillräckliga. Däremot har
12259: som uppställts för återvinningen av returpap-        man publicerat undersökningar och utredning-
12260: per från hushållen, glasavfall och oljeavfall kan    ar, meddelat ett flertal nya anvisningar särskilt
12261: uppnås i enligt med tidtabellen. Tillräckliga        för de enskilda branscherna inom industrins
12262: framsteg har likväl inte gjorts vad omhänder-        avfallshantering och anordnat utbildning samt
12263: tagandet av hushållsmaskiner och -anordningar        tillhandahållit upplysning.
12264: eller skrot från jordbruket beträffar. Detsamma          Den av statsrådet tillsatta miljöekonomi-
12265: gäller återvinningen av textilavfall, skrotdäck      kommitten och den av handels- och industri-
12266: och kreatursgödsel. Problem är att vänta också       ministeriet tillsatta kommissionen för en lön-
12267: i fråga om återvinningen av slammet från             sam användning av avfall fick förra året sina
12268: avloppsreningsverk efter det lantbruksprodu-         betänkanden färdiga, och tili vardera ansluter
12269: centerna ifrågasatt dess användning som jord-        sig ett flertal förslag som gäller främjande av
12270: förbättringsmedel inom jordbruket på grund av        återvinningen av avfall. Närmast gällde försla-
12271: de skadliga ämnen som slammet innehåller.            gen just de sätt på vilka den ekonomiska
12272: Allmänt kan dock konstateras att nästan alla         styrningen kan utvecklas och ökas. På basis av
12273: slag av avfall återvinns i Finland i minst lika      dessa förslag bereder ministerierna sina förslag
12274: stor utsträckning som i medeltal i de övriga         tili 1991 års statsbudget. A vsikten är att föreslå
12275: OECD-länderna.                                       en väsentlig ökning av anslagen och därigenom
12276:    Det är möjligt och lönsamt att återvinna          såväl förbättra avfallshanteringen som i bety-
12277: avfall av nationalekonomiska orsaker och or-         dande grad främja återvinningen av avfall.
12278:      Helsingfors den 30 mars 1990
12279: 
12280:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
12281:                                              1990 vp.
12282: 
12283: Kirjallinen kysymys n:o 72
12284: 
12285: 
12286: 
12287: 
12288:                                  Pulliainen ym.: Haja-asutusalueiden jätehuollon järjestämisestä
12289: 
12290: 
12291:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12292: 
12293:    Haja-asutusalueiden jätehuolto on monilla       rän jäteöljyä, akkuja ja muita ongelmajätteitä,
12294: alueilla hoitamatta. Kunnat ovat laiminlyöneet     tavanomaisista yhdyskuntajätteistä puhumatta-
12295: osaltaan lähes kaiken. Niinpä jätteiden keräilyä   kaan.
12296: ja kuljetusta ei ole järjestetty. Tämä koskee         Tilanne vaatii valtiovallan taholta tehostet-
12297: myös ongelmajätteitä, joita näin ollen ei myös-    tuja toimenpiteitä.
12298: kään toimiteta käsiteltäviksi alan laitokseen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12299: Ekokemiin. Kunnista puuttuvat silloin myös         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12300: vastaanottoasemat. Kaatopaikkojen hoito ja         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12301: valvonta on laiminlyöty. Tietenkään kunnat         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12302: eivät ole myöskään järjestäneet hyödyllisten,
12303: kierrättämiskelpoisten jätteiden keräilyä.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12304:    Tarvetta jätehuollon järjestämiseen kylläkin           ryhtyä haja-asutusalueiden jätehuollon
12305: on. Maatalous tuottaa mm. huomattavan mää-                saattamiseksi asianmukaiselle tasolle?
12306: 
12307:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
12308: 
12309:                      Erkki Pulliainen                       Osmo Soininvaara
12310:                      Pekka Haavisto                         Eero Paloheimo
12311: 
12312: 
12313: 
12314: 
12315: 2000705
12316: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 72
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12322: 
12323:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        olla, että eloperäiset, suhteellisen helposti la-
12324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hoavat jätteet kompostoitaisiin kullakin tontil-
12325: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           la tai tilalla taikka naapurikiinteistöjen kanssa
12326: kirjeenne n:o 277 ohella lähettänyt valtioneu-       yhteistyössä. Jäljelle jäävät kuivat jätteet, jotka
12327: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         eivät aiheuta ympäristö- tai terveysongelmia,
12328: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-      voidaan kerätä esimerkiksi kuukauden väli-
12329: symyksestä n:o 72, jossa tiedustellaan:              ajoin, jolloin järjestetty jätteenkuljetus ei aiheu-
12330:                                                      ta merkityksellisiä kustannuksia. Keräilyssä
12331:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        voidaan käyttää muutaman talouden yhteisiä
12332:        ryhtyä haja-asutusalueiden jätehuollon        jäteastioita.
12333:        saattamiseksi asianmukaiselle tasolle?           Myös hyötyjätteiden keräily edellyttää järjes-
12334:                                                      tettyä, säännöllistä toimintaa. Tämän järjestä-
12335:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misessä voisivat olla mukana kunnan ja yrittä-
12336: vasti seuraavaa:                                     jien lisäksi esimerkiksi kylätoimikunnat. Ongel-
12337:    Haja-asutusalueiden jätehuollossa on vielä        majätteet voidaan haja-asutusalueella kerätä
12338: huomattavia puutteita. Nämä puutteet ovat            esimerkiksi kunnan järjestämän kampanjan
12339: tulleet selvästi esille myös lääninhallituksissa     avulla kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Kai-
12340: tehdyissä jätehuollon tilanneselvityksissä. Par-     kissa ratkaisuissa tiedotuksella ja valistuksella
12341: haillaan asiaa selvitetään korjaustoimia varten      on tärkeä osuus haja-asutusalueiden jätehuol-
12342: perusteellisesti Pohjois-Karjalan läänissä, jossa    lon toimeenpanossa.
12343: kesällä 1989 aloitettiin ympäristöministeriön           Omat erityisongelmansa on lisääntyvän
12344: rahoittama "Haja-asutusalueiden jätehuollon          loma-asutuksen, matkailun ja luonnon virkis-
12345: kehittämisprojekti". Sen äskettäin valmistu-         tyskäytön jätehuollon järjestämisessä.
12346: neessa väliraportissa todetaan, että haja-asu-          Haja-asutusalueen jätehuollon kehittämisen
12347: tuksen jätehuoltoa ei ole pantu vielä hyvin          tulisi perustua kunnan laatimaan alueensa jä-
12348: toimeen yhdessäkään Pohjois-Karjalan kunnas-         tehuollon kehittämissuunnitelmaan, jossa yhte-
12349: sa.                                                  nä osana käsitellään haja-asutusalueen jäte-
12350:    Haja-asutusalueiden jätehuollon palveluja on      huoltoa. Tällaisen suunnitelman laatimisohjeet
12351: parannettava siten, että kaikki näillä alueilla      ympäristöministeriö on antanut kunnille vuon-
12352: syntyvät yhdyskuntajätteet ja ongelmajätteet         na 1987. Kuntien olisi huolehdittava myös
12353: sekä suurin osa hyödyntämiskelpoisista jätteis-      suunnitelman toimeenpanoon tarvittavien hen-
12354: tä saadaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tämän         kilö- ja muiden voimavarojen varaamisesta.
12355: onnistuminen edellyttää säännöllisesti toimivaa         Jätehuollon neuvottelukunta valmistelee
12356: keräilyjärjestelmää kullekin mainitulle jäteryh-     parhaillaan ympäristöministeriön käyttöön
12357: mälle erikseen. Palvelujen parantamiseksi kun-       "Yhdyskuntien jätehuollon kehittämisohjel-
12358: nan on oltava oma-aloitteinen ja aktiivinen.         maa". Ohjelmaan tulee ehdotuksia myös haja-
12359:    Harkittava on myös jätehuoltolainsäädän-          asutusalueiden jätehuollon pitkän ajan kehittä-
12360: nön muuttamista siten, että kunta veivoitetaan       mistavoitteista ja lähivuosien kehittämistoimis-
12361: huolehtimaan haja-asutusalueiden jätteenkulje-       ta. Kehittämisohjelman perusteella valmistel-
12362: tuksen järjestämisestä. Nykyisinhän huolehti-        laan asiaa koskeva ehdotus valtioneuvoston
12363: misvelvollisuus koskee ainoastaan taaja-asutus-      periaatepäätökseksi, joka on tarkoitus tehdä
12364: alueita. Velvollisuus voitaisiin kuitenkin rajoit-   vuoden 1990 aikana. Muiden suunnitteilla
12365: taa koskemaan vain sellaisia jätteitä, joita ei      olevien toimien osalta viittaan 30 päivänä
12366: voida asianmukaisesti käsitellä jätteiden synty-     maaliskuuta 1990 antamaani vastaukseen kan-
12367: paikoissa.                                           sanedustaja Pulliaisen ym. kirjalliseen kysy-
12368:    Haja-asutusalueilla voisi asianmukaisinta         mykseen n:o 73.
12369: 
12370:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
12371: 
12372:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12373:                                       1990 vp. -     KK n:o 72                                        3
12374: 
12375: 
12376: 
12377: 
12378:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12379: 
12380:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gälla endast sådant avfall som inte kan behand-
12381: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          las på den p1ats där det uppkommer.
12382: nr 277 av den 23 februari 1990 tili vederböran-         I glesbygderna kunde det vara ändamålsen-
12383: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         ligast att organogent avfall som lätt bryts ned
12384: följande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-      skulle komposteras på enskilda tomter och
12385: tecknade spörsmål nr 72:                             lägenheter eller i samarbete med grannfastighe-
12386:                                                      terna. Det återstående torra avfallet som inte
12387:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
12388:                                                      medför några miljö- eller hälsoproblem kunde
12389:        vidta för att avfallshanteringen i gles-
12390:        bygderna skall kunna fås på behörig           insamlas exempelvis med en månads intervaller.
12391:        nivå?                                         Då skulle den organiserade avfallstransporten
12392:                                                      inte vara särskilt kostsam. Vid insamlingen kan
12393:                                                      användas avfallskärl som är gemensamma för
12394:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ett antal hushåll.
12395: samt anföra följande:
12396:                                                         Även insam1ingen av avfallet som kan åter-
12397:    A vfallshanteringen i glesbygderna är fortfa-     vinnas förutsätter organiserad regelbunden
12398: rande i hög grad bristfällig. Bristerna har          verksamhet. Förutom kommuner och företaga-
12399: framträtt tydligt även i länsstyrelsernas utred-     re kunde exempelvis byaråden de1ta i verksam-
12400: ningar av läget inom avfallshanteringen. För         heten. Problemavfallet i glesorterna kunde in-
12401: att läget skall kunna rättas tili utreds frågan      samlas genom en kampanj som ordnas av
12402: som bäst ingående i Norra Karelens Iän med           kommunen en eller två gånger om året. I fråga
12403: hjälp av ett av miljöministeriet finansierat         om samtliga 1ösningar är information och
12404: projekt, kallat "Haja-asutusalueiden jätehuol-       upplysning av stor betydelse vid verkställandet
12405: lon kehittämisprojekti" (Projekt för utvecklan-      av glesbygdernas avfallshantering.
12406: de av avfallshanteringen i glesbygderna), vilket        Särskilda problem uppstår vid organisering-
12407: inleddes sommaren 1989. I en mellanrapport           en av avfallshanteringen i anslutning tili fritids-
12408: om projektet, som nyligen blev färdig, konsta-       bebyggelse, turism och nyttjande av naturen i
12409: teras att avfallshanteringen i glesbygderna inte     rekreationssyfte, vilka kontinuerligt ökar.
12410: har verkställts tillfredsställande i en enda nord-      Utvecklandet av avfallshanteringen i glesbyg-
12411: kare1sk kommun.                                      derna bör basera sig på en av kommunen
12412:    Serviceutbudet i fråga om avfallshanteringen      uppgjord pian för utvecklandet av avfallshan-
12413: i glesbygderna skall förbättras så att allt          teringen inom kommunens område. I p1anen
12414: kommunalt avfall och problemavfall samt              kunde ingå ett separat avsnitt angående avfalls-
12415: största delen av det återvinningsdugliga avfall      hanteringen i g1esbygden. Anvisningar om upp-
12416: som uppkommer på dessa områden skall kun-            görandet av en sådan pian utfärdades tili
12417: na behandlas på rätt sätt. Detta förutsätter ett     kommunerna år 1987 av mi1jöministeriet.
12418: regelbundet fungerande insamlingssystem sepa-        Kommunerna bör även reservera tillräckliga
12419: rat för samtliga ovan nämnda avfallsgrupper.         person- och andra resurser som behövs då
12420: För att servicen skall kunna förbättras bör          p1anen skall verkställas.
12421: kommunerna hand1a självständigt och vara                De1egationen för avfallshantering håller på
12422: aktiva.                                              att för miljöministeriets behov bereda ett pro-
12423:    Det bör även övervägas huruvida avfallshan-       jekt, kallat "Yhdyskuntien jätehuollon kehittä-
12424: teringslagstiftningen borde ändras så att kom-       misohjelma" (Program för utvecklande av
12425: munerna förpliktas att sköta anordnandet av          kommuna1 avfallshantering). I programmet in-
12426: avfallstransporten i glesbygderna. För närva-        tas även förs1ag tili må1sättning för utveck1an-
12427: rande gäller denna förpliktelse enbart tätorter-     det av avfallshanteringen i g1esbygderna på
12428: na. Förpliktelsen kunde dock begränsas tili att      lång sikt och förslag tili utveck1ingsåtgärder för
12429: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 72
12430: 
12431: de närmaste åren. På grundvalen av utvecklings-     1990. 1 fråga om planerade övriga åtgärder
12432: programmet kommer i ärendet att beredas ett         hänvisar jag tili mitt svar av den 30 mars 1990
12433: förslag tili ett principbeslut av statsrådet. Det   på riksdagsman Pulliainens m.fl. skriftliga
12434: är meningen att beslutet skall fattas under år      spörsmål nr 73.
12435: 
12436:     Helsingfors den 30 mars 1990
12437: 
12438:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
12439:                                            1990 vp.
12440: 
12441: Kirjallinen kysymys n:o 73
12442: 
12443: 
12444: 
12445: 
12446:                                Pulliainen ym.: Kaatopaikkojen aiheuttamien ympäristövaarojen
12447:                                    vähentämisestä
12448: 
12449: 
12450:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12451: 
12452:    Maassamme on reilut tuhat kaatopaikkaa,          Tilanne vaatii veivoittavia toimenpiteitä
12453: joista noin 300 on lopetettu. Käytössä olevan    myös valtiovallan taholta. Mitä ne ovat, siitä
12454: n. 750 yhdyskuntajätteelle tarkoitetun kaato-    ollaan laajalti kiinnostuneita. Tiedossa ovat
12455: paikan ohella on satakunta teollisuuslaitosten   monet vakavat kaatopaikkakatastrofit mm.
12456: omaa kaatopaikkaa. Läpäisevälle maaperälle       Pohjois-Amerikassa.
12457: on perustettu ilman pohjavahvistusta noin 180       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12458: kaatopaikkaa.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12459:    Kaatopaikkojen ongelmat eivät rajoitu poh-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12460: jarakenteisiin. Kaatopaikoille on tuotu vuosi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12461: kymmenien aikana runsaasti ongelmajätteitä ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12462: tuodaan edelleenkin. Tällaisia riskikaatopaik-          ryhtyä riskikaatopaikkojen aiheuttaman
12463: koja on kartoituksen mukaan noin 400. Kaa-              vaaran pienentämiseksi ja kaatopaikko-
12464: topaikoista monet ovat kaiken lisäksi vielä             jen hoidon ja rakenteen yleiseksi paran-
12465: valvomattornia ja kehnosti hoidettuja.                  tamiseksi?
12466:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
12467: 
12468:                     Erkki Pulliainen                      Osmo Soininvaara
12469:                     Pekka Haavisto                        Eero Paloheimo
12470: 
12471: 
12472: 
12473: 
12474: 200070S
12475: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 73
12476: 
12477: 
12478: 
12479: 
12480:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12481: 
12482:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      töhallituksessa on lisäksi tekeillä eräitä muita
12483: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      selvityksiä, joista saatavien tietojen perusteella
12484: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         voidaan ehkäistä riskikaatopaikoista ja saastu-
12485: kirjeenne n:o 278 ohella lähettänyt valtioneu-     neista maa-alueista aiheutuvia terveys- ja ym-
12486: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       päristöhaittoja. Selvitykset koskevat pohjave-
12487: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-    sialueita uhkaavia toimintoja, joista tehtävän
12488: symyksestä n:o 73, jossa tiedustellaan:            selvityksen on suunniteltu valmistuvan vuoteen
12489:                                                    1993 mennessä, ja saastuneita maa-alueita,
12490:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12491:                                                    joiden selvittämistä ja kunnostuksen suunnitte-
12492:        ryhtyä riskikaatopaikkojen aiheuttaman
12493:                                                    lua koskevan, vuoden 1989 lopulla aloitetun
12494:        vaaran pienentämiseksi ja kaatopaikko-
12495:                                                    hankkeen tulokset saadaan vuoden 1992 lop-
12496:        jen hoidon ja rakenteen yleiseksi paran-
12497:                                                    puun mennessä.
12498:        tamiseksi?
12499:                                                       Kemikaalien saastuttamien maa-alueiden ai-
12500:                                                    heuttamien ympäristöhaittojen torjunta on
12501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Suomessa, kuten useissa muissakin maissa,
12502: vasti seuraavaa:                                   merkityksellinen uusi ympäristönsuojelutehtä-
12503:    Ympäristöministeriö aloitti vuonna 1985 niin    vä. Kiireeliisin tehtävä on ympäristölle nyt tai
12504: sanottujen riskikaatopaikkojen kartoitus- ja       vastedes vaaraa aiheuttavien alueiden selvittä-
12505: kunnostushankkeen, jonka alkuosassa mahdol-        minen. Tästä syystä erityisesti ympäristötutki-
12506: liset riskikaatopaikat alustavasti selvitettiin.   muksiin ja -selvityksiin sekä ympäristönsuoje-
12507: Selvityksen mukaan kolmannekselle tiedossa         lun kehitys- ja kokeilutoimintaan tarkoitettuja
12508: olevista Suomen noin 1 100 kaatopaikasta on        määrärahoja pyritään jatkuvasti lisäämään. Sa-
12509: todennäköisesti sijoitettu ongelmajätteitä siinä   malla selvitetään ja parannetaan muita edelly-
12510: määrin, että näiden kaatopaikkojen tilaa on        tyksiä tehtävän hoitamiseksi. Asiassa edetään
12511: tutkittava tarkemmin.                              siten kuin eduskunnalle 31.5.1988 annetussa
12512:    Ympäristöministeriön rahoituksella aloitet-     ympäristöpolitiikkaa koskevassa valtioneuvos-
12513: tiin vuonna 1986 vesi- ja ympäristöhallituksessa   ton selonteossa on esitetty. Alueet tutkitaan ja
12514: monivuotinen tutkimus, jonka tarkoituksena         niitä ryhdytään tarpeen mukaan suunnitelmal-
12515: on selvittää alustavan selvityksen mukaisista      lisesti kunnostamaan.
12516: mahdollisista riskikaatopaikoista aiheutuvat          Kiireellisesti kunnostettavia saastuneita maa-
12517: ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä kehittää     alueita tai kaatopaikkoja voidaan äskettäin
12518: tutkimusmenetelmiä riskin ja kunnostustarpeen      muutetun jätehuoltolain (48/89) ja sen nojalla
12519: arvioimiseksi. Tämän tutkimuksen ja koko           annetun asetuksen (901/89) nojalla tietyin edel-
12520: hankkeen loppuselonteko valmistuu kevään           lytyksin kunnostaa valtion varoin, jos aiheut-
12521: 1990 aikana. Hanketta toimeenpantaessa on          taja ei ole maksukykyinen ja jos kunnostukses-
12522: julkaistu riskin ja kunnostustarpeen arvioimis-    ta aiheutuisi kunnalle muihin jätehuoltokustan-
12523: menetelmiä koskevia selvityksiä.                   nuksiin verrattuna kohtuuttomat kustannukset.
12524:    Riskikaatopaikkojen alustavan selvityksen          Käytössä olevista yhdyskuntajätteen noin
12525: perusteella ympäristöministeriö on antanut         750 kaatopaikasta yli puolet palvelee alle 3 000
12526: vuonna 1987 yleisten ja yksityisten kaatopaik-     asukasta eli vain noin 10 prosenttia koko maan
12527: kojen parantamista koskevat ohjeet. Niissä         väestöstä. Huomattava osa kaatopaikoista on
12528: kaatopaikkojen pitäjien on edellytetty selvittä-   sopimattomassa paikassa tai soveltumattomalla
12529: vän kaatopaikkojen todellisen tilan ja toimitta-   maaperällä. Myös hoito ja valvonta on usein
12530: van tarkentavan selvitystyön tulokset asian-       puutteellisesti järjestetty. Useat kaatopaikat ai-
12531: omaiselle lääninhallitukselle sekä ryhtyvän        heuttavat ympäristöhaittoja ja työsuojeluongel-
12532: tarvittaviin toimiin, joko ympäristövaikutusten    mm.
12533: tehostettuun tarkkailuun tai kunnostustöihin.         Asiantilan katsotaan huomattavilta osin joh-
12534:    Ympäristöministeriössä ja vesi- ja ympäris-     tuvan siitä, että yhdyskuntajätehuolto hoide-
12535:                                        1990 vp. -     KK n:o 73                                     3
12536: 
12537: taan kuntien pienuuden takia liian pienissä yk-       samalla kun vireillä oleva ympäristölupajärjes-
12538: siköissä. Toiminta ei ole taloudellista eikä          telmän uudistus pannaan toimeen.
12539: siihen ole mahdollista sijoittaa tarvittavassa           Lupajärjestelmän uudistamiseen perustuvan
12540: määrin varoja ja alalle erikoistunutta henkilö-       oikeudellisen ohjauksen lisäksi tavoitteet pyri-
12541: kuntaa. Yhdyskuntajätehuollon perusedellytys-         tään saavuttamaan tehostamalla jätehuollon
12542: ten parantamiseksi on välttämätöntä, että yh-         alueellista suunnittelua seutukaavaliittojen ja
12543: dyskuntien jätehuoltoa vastedes ryhdytään             lääninhallitusten johdolla. Jätehuollon kehittä-
12544: hoitamaan alueellisena, kuntien välisenä yhteis-      miseen tarkoitettu valtion taloudellinen tuki
12545: työnä.                                                suunnataan ensiSIJaisesti kuntien yhteisiin
12546:    Ympäristöministeriössä valmistuu pian yh-          hankkeisiin, kuten jätehuollon lainaehtoja ja
12547: dyskuntien jätehuollon pitkän ajan kehittämis-        avustuksia koskevissa, äskettäin uudistetuissa
12548: ohjelma. Tarkoituksena on asettaa uusia erityi-       ympäristöministeriön päätöksissä (56/90 ja 57/
12549: sesti laadullisia tavoitteita tälle toiminnalle.      90) on edellytetty.
12550: Jätteiden käsittelyn parantaminen ja jätteiden
12551: hyödyntämisen lisääminen edellyttävät käytän-            Yhdyskuntajätteiden käsittelyn parantami-
12552: nössä yhdyskuntajätteiden nykyaikaisten käsit-        seen ja jätteiden hyödyntämisen tehostamiseen
12553: telylaitosten ja kaatopaikkojen rakentamista          arvioidaan tarvittavan vuosina 1991-99 vähin-
12554: kuntien yhteistyöhankkein.                            tään 1,7 miljardin markan investoinnit. Hank-
12555:    Teknisesti laadukkaat jätteenkäsittelylaitok-      keiden edistämiseksi valtion tukiosuuden tulisi
12556: set ja kaatopaikat tekevät puolestaan mahdol-         olla riittävä. Investointikustannukset yhdessä
12557: liseksi poistaa käytöstä pienet, epätaloudelliset,    käyttökustannusten kasvun kanssa merkitsisi-
12558: puutteellisesti hoidetut ja valvotut kaatopaikat      vät sitä, että yhdyskuntajätteiden käsittelystä
12559: ja korvata ne kuljetustaloudellisesti mielekkäil-     aiheutuvat vuosikustannukset kasvaisivat ny-
12560: lä siirtokuormauspaikoilla. Vastedes pyritään         kyisestä ehkä kolmin- tai nelinkertaisiksi. Hen-
12561: siihen, ettei käyttöön hyväksytä muita kuin           keä kohden kustannukset olisivat kuitenkin
12562: palvelemaitaan alueelta asianmukaisia, tiukat         edelleen kansainvälisestikin kohtuullisia.
12563: ympäristönsuojeluvaatimukset täyttäviä kaato-            Edellä esitetyin toimin on mahdollista saa-
12564: paikkoja. Hoitamattomien ja valvomattomien            vuttaa vuonna 1988 annetussa valtioneuvoston
12565: kaatopaikkojen järjestelmällinen käytöstä pois-       ympäristöpoliittisessa selonteossa asetetut ta-
12566: taminen on jo aloitettu joissakin lääneissä.          voitteet, joiden mukaan vuoteen 2000 mennessä
12567:    Kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvan           pyritään saamaan noin puolet vuosittain syn-
12568: alueellisen jätteenkäsittelyn mahdollistamiseksi      tyvistä yhdyskuntajätteistä hyödynnetyiksi raa-
12569: päätäntävaltaa kaatopaikkojen ja jätteenkäsit-        ka-aineena tai energiana. Samalla voidaan
12570: telylaitosten perustamisessa olisi siirrettävä lää-   olennaisesti parantaa kaatopaikkojen rakennet-
12571: ninhallituksille. Uudistus on tarkoitus tehdä         ta ja hoitoa.
12572: 
12573:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
12574: 
12575:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12576: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 73
12577: 
12578: 
12579: 
12580: 
12581:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12582: 
12583:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de åtgärder som behövs, antingen för effekti-
12584: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         verad kontroll av miljöverkningarna eller för
12585: nr 278 av den 23 februari 1990 tili vederböran-     iståndsättningsarbeten.
12586: de medlem av statsrådet översänt avskrift av            Vid mi1jöministeriet och vid vatten- och
12587: följande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-     miljöstyrelsen utförs dessutom som bäst vissa
12588: tecknade spörsmål nr 73:                            andra utredningsarbeten, och på basis av upp-
12589:                                                     gifterna från dem kan de konsekvenser för
12590:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           miljön och hälsan som riskavstjä1pningsplatser-
12591:        vidta i syfte att minska den risk som        na och de nedsmutsade jordområdena medför
12592:        riskavstjälpningsplatserna medför och        avvärjas. Utredningarna gäller sådan verksam-
12593:        att allmänt förbättra skötseln och upp-      het som hotar grundvattenområden, och utred-
12594:        byggnaden av avstjälpningsplatserna?         ningen rörande detta skall enligt p1anerna bli
12595:                                                     färdig före år 1993. Vidare gäller utredningarna
12596:                                                     nedsmutsade jordområden, och resultaten av
12597:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det i slutet av år 1989 inledda projektet rörande
12598: samt anföra följande:                               utredning och planering av iståndsättningen av
12599:    Miljöministeriet in1edde år 1985 ett projekt     dem blir färdiga före utgången av år 1992.
12600: som gällde kartläggning och iståndsättning av           Avvärjningen av de miljökonsekvenser som
12601: de s.k. riskavstjälpningsplatserna, och i projek-   de av kemikalier nedsmutsade markområdena
12602: tets början utreddes preliminärt förekomsten        medför är i Finland, liksom i de flesta andra
12603: av eventuella riskavstjälpningsplatser. Enligt      länder, en betydelsefull ny miljövårdsuppgift.
12604: utredningen har på en tredjedel av de ca 1 100      Den mest brådskande uppgiften är att utreda
12605: kända avstjälpningsplatserna i Finland sanno-       förekomsten av områden som för närvarande
12606: likt placerats problemavfall i en sådan mängd       eller i framtiden medför risk för miljön. Av
12607: att dessa avstjälpningsplatsers tillstånd måste     denna anledning strävar man tili att fortgående
12608: undersökas närmare.                                 öka anslagen särskilt för mi1jöundersökningar
12609:    Med hjälp av finansiering från miljöministe-     och -utredningar samt för miljövårdens utveck-
12610: riet inleddes år 1986 vid vatten- och miljösty-     lings- och försöksverksamhet. Samtidigt utreds
12611: relsen en flerårig undersökning vars syfte är att   och förbättras övriga förutsättningar för sköt-
12612: utreda de konsekvenser för miljön och hälsan        seln av uppgiften. Man går vidare i frågan på
12613: som riskavstjälpningsplatserna enligt den preli-    det sätt som anförts i statsrådets redogörelse
12614: minära undersökningen medför samt att ut-           tili riksdagen om mi1jöpolitiken 31.5.1988. Om-
12615: veckla forskningsmetoder för värdering av ris-      rådena undersöks och man börjar vid behov
12616: ken och iståndsättningsbehovet. Den slutliga        planmässigt iståndsätta dem.
12617: redogörelsen över denna undersökning och                Sådana nedsmutsade jordområden eller av-
12618: över hela projektet blir färdig under våren år      stjälpningsplatser som brådskande bör istånd-
12619: 1990. Medan projektet genomfördes publicera-        sättas kan med stöd av den nyligen företagna
12620: des utredningar som gäller metoder för bedöm-       ändringen av lagen om avfallshantering (48/89)
12621: ning av risker och iståndsättningsbehov.            och den med stöd därav utfärdade förordning-
12622:    På basis av den preliminära utredningen om       en (901/89) under vissa förutsättningar istånd-
12623: riskavstjälpningsplatserna meddelade miljömi-       sättas med statens medel, om den som orsakat
12624: nisteriet år 1987 anvisningar rörande förbätt-      olägenheten inte är i stånd att betala och om
12625: ring av allmänna och privata avstjälpnings-         iståndsättandet skulle åsamka kommunen så-
12626: platser. 1 anvisningarna förutsätts att den som     dana kostnader som i jämförelse med övriga
12627: upprätthåller avstjälpningsplatsen utreder av-      avfallshanteringskostnader måste anses vara
12628: stjälpningsplatsens faktiska tillstånd och till-    oskäliga.
12629: ställer vederbörande länsstyrelse resultaten av         Av de ca 750 avstjälpningsplatser för kom-
12630: det preciserade utredningsarbetet samt vidtar       munalt avfall som är i bruk betjänar över
12631:                                        1990 vp. -     KK n:o 73                                      5
12632: 
12633: hälften mindre än 3 000 invånare, dvs. endast            För att möjliggöra sådan regional avfallshan-
12634: ca 10 % av hela landets befolkning. En bety-          tering som grundar sig på samarbete mellan
12635: dande del av avstjälpningsplatserna är belägna        kommunerna borde beslutanderätten i fråga om
12636: på en olämplig plats eller på olämplig grund.         inrättande av avstjälpningsplatser och avfalls-
12637: Också skötseln och övervakningen är ofta              behandlingsanläggningar överföras tili länssty-
12638: bristfälligt ordnad. Ett tlertal avstjälpningsplat-   relserna. A vsikten är att reformen skall genom-
12639: ser medför men för miljön och arbetarskydds-          föras samtidigt som den aktuella reformen
12640: problem.                                              beträffande systemet med miljötillstånd verk-
12641:     Detta sakförhållande anses tili betydande de-     ställs.
12642: lar bero på att hanteringen av det korumunala            Förutom den juridiska styrning som grundar
12643: avfallet på grund av kommunernas ringa stor-          sig på en reform av tillståndsförfarandet försö-
12644: lek sköts inom alltför små enheter. Verksamhe-        ker man uppnå målen genom att effektivera
12645: ten är inte ekonomisk och det är inte möjligt att     avfallshanteringens regionala planering under
12646: i tillräcklig utsträckning investera medel och        ledning av regionplansförbunden och länsstyrel-
12647: inom området specialiserad personai tili den.         serna. Det statliga ekonomiska stöd som är av-
12648: För att grundförutsättningarna för hanteringen        sett för utvecklande av avfallshanteringen riktas
12649: av det korumunala avfallet skall förbättras är        i första hand tili kommunernas gemensamma
12650: det nödvändigt att man i framtiden börjar sköta       projekt, såsom förutsätts i miljöministeriets ny-
12651: samhällenas avfallshantering som ett regionalt        ligen reviderade beslut (56/90 och 57/90) om
12652: samarbete mellan kommunerna.                          avfallshanteringens lånevillkor och understöd.
12653:     Vid miljöministeriet blir ett program för ut-        För förbättring av behandlingen av det
12654: vecklande av samhällenas avfallshantering på          korumunala avfallet och för återvinning av
12655: lång sikt snart färdigt. A vsikten är att uppställa   avfall behövs investeringar om uppskattnings-
12656: nya mål som särskilt gäller kvaliteten för denna      vis minst 1,7 miljarder mark åren 1991-99.
12657: verksamhet. Förbättring av avfallshanteringen         För att projekten skall främjas bör statens
12658: och ökad återvinning av avfall förutsätter i          stödandel vara tillräcklig. Investeringskostna-
12659: praktiken att moderna anläggningar för be-            derna jämte ökningen av driftskostnaderna
12660: handling av det korumunala avfallet och mo-           skulle innebära att de årliga kostnaderna för
12661: derna avstjälpningsplatser byggs som korumu-          hanteringen av det korumunala avfallet skulle
12662: nala samarbetsprojekt.                                stiga tili en nivå som skulle vara kanske tre
12663:     Avfallsbehandlingsanläggningar och avstjälp-      eller fyra gånger så hög som den nuvarande.
12664: ningsplatser med hög teknisk kvalitet gör det         Räknat per person skulle kostnaderna likväl
12665: möjligt att upphöra med verksamheten vid små,         alltjämt vara skäliga, även internationellt sett.
12666: oekonomiska, bristfälligt skötta och bristfälligt        Med hjälp av ovan beskrivna åtgärder är
12667: övervakade avstjälpningsplatser och ersätta           det möjligt att uppnå de mål som uppställts i
12668: dem med transportekonomiskt mera fördelak-            statsrådets år 1988 avgivna miljöpolitiska re-
12669:  tiga omlastningsplatser. I framtiden strävar         dogörelse och enligt vilka man före år 2000
12670:  man tili att endast sådana avstjälpningsplatser      försöker få tili stånd att ca hälften av det
12671:  som är sakenliga för det område de betjänar          korumunala avfall som årligen uppkommer
12672:  och som uppfyller stränga miljövårdskrav får         kan återvinnas i form av råvara eller energi.
12673:  tas i bruk. Man har redan i vissa Iän börjat med     Samtidigt kan man väsentligt förbättra upp-
12674:  att systematiskt avsluta verksamheten vid            byggnaden och skötseln av avstjälpningsplat-
12675:  oskötta och oövervakade avstjälpningsplatser.        serna.
12676: 
12677:      Helsingfors den 30 mars 1990
12678: 
12679:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
12680:                                              1990 vp.
12681: 
12682: Kirjallinen kysymys n:o 74
12683: 
12684: 
12685: 
12686: 
12687:                                  Pulliainen ym.: Uuden ongelmajätteiden käsittelylaitoksen raken-
12688:                                      tamisesta
12689: 
12690: 
12691:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12692: 
12693:     Suomessa muodostuu ongelmajätteitä toden-      gelmajätteiden käsittelylaitos. Kun tällainen
12694: näköisesti noin 220 000 tonnia vuosittain. Nii-    laitos saastuttaa myös omaa ympäristöään, on
12695: den käsittelemistä varten on ongelmajätteiden      paikallaan rakentaa uusi yksikkö, jolloin yh-
12696: käsittelylaitos Ekokem, joka nyt ylikapasitee-     delle paikalle tuleva kuormitus jää vähäisem-
12697: tilla toimien pystyy käsittelemään vain 70 000     mäksi kuin suuren laitoksen vaihtoehdossa.
12698: tonnia vuodessa. Osittain tämän, osittain mui-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12699: den syiden johdosta ajautuu vuosittain noin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12700: satatuhatta tonnia ongelmajätteitä kaatopai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12701: koille ja luontoon. On syntynyt laiton tilanne.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12702:     Nykytilanne vaatii ongelmajätteiden käsitte-
12703: lykapasiteetin nopeaa lisäämistä maassa. Tässä               Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
12704: on kaksi vaihtoehtoa: laajentaa Ekokemin ny-              siihen, että maahan rakennetaan toinen
12705: kyistä laitoskompleksia tai rakentaa uusi on-             ongelmajätteiden käsittelylaitos?
12706: 
12707:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
12708: 
12709:                      Erkki Pulliainen                       Osmo Soininvaara
12710:                      Pekka Haavisto                         Eero Paloheimo
12711: 
12712: 
12713: 
12714: 
12715: 200070S
12716: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 74
12717: 
12718: 
12719: 
12720: 
12721:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12722: 
12723:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hyödynnettäviksi vuosittain myös noin 10 000
12724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tonnia romuakkuja, koska Suomessa ei ole
12725: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            lyijyn raffinointilaitosta.
12726: kirjeenne n:o 279 ohella lähettänyt valtioneu-           Suomeen myös tuodaan jonkin verran ongel-
12727: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          majätteitä. Ekokem Oy Ab toi maahan vuonna
12728: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-       1989 noin 6 600 tonnia ongelmajätteitä. Tuonti
12729: symyksestä n:o 74, jossa tiedustellaan:               on tarpeen kansainvälisen yhteistyön ylläpitä-
12730:                                                       miseksi ja siksi, että Ekokem Oy Ab ei saa
12731:            Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
12732:         siihen, että maahan rakennetaan toinen        riittävästi tukipolttoaineina käytettäviä liuotin-
12733:                                                       ja muita nestemäisiä jätteitä kotimaasta. On-
12734:         ongelmajätteiden käsittelylaitos?
12735:                                                       gelmajätteiden tuontia ja vientiä olen käsitellyt
12736:                                                       yksityiskohtaisesti 10 päivänä huhtikuuta 1989
12737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12738:                                                       päivätyssä vastauksessani kansanedustaja Sa-
12739: vasti seuraavaa:
12740:                                                       volaisen kirjalliseen kysymykseen n:o 108.
12741:    Suomessa syntyy eri arvioiden mukaan vuo-             Osa vuosittain syntyvistä ongelmajätteistä
12742: sittain noin 150 000-200 000 tonnia ongelma-          joutuu epäilemättä edelleen kaatopaikoille tai
12743: jätettä.                                              viemäreihin tai poltetaan epäasianmukaisissa
12744:    Ekokem Oy Ab otti vuonna 1989 vastaan              laitoksissa. Tarkkoja tietoja niiden ongelmajät-
12745: noin 83 000 tonnia ongelmajätteitä. Noin puo-         teiden määristä ei ymmärrettävistä syistä ole
12746: let yhtiölle toimitetuista ongelmajätteistä oli       saatavissa.
12747: öljyjätteitä, jotka puhdistuksen ja laaduntar-           Koko maassa kulloinkin tarvittavien käsitte-
12748: kastuksen jälkeen on ollut tarkoitus toimittaa        lymahdollisuuksien tarpeen arviointi on siten
12749: hyödynnettäviksi ongelmajätteiden käsittelylu-        vaikeaa. Tiukentuva ongelmajätehuollon val-
12750: van saaneisiin kotimaisiin teollisuus- ja ener-       vonta, ongelmajätteiden keräilyn tehostuminen,
12751: gialaitoksiin.                                        tiedotus ja valistus sekä myönteinen kansalais-
12752:    Ekokem Oy Ab:n ohella ongelmajätteiden             mielipide lisäävät jatkuvasti asianmukaisesti
12753: käsittelylupia on myönnetty eräille kunnille ja       käsiteltäviksi toimitettavien ongelmajätteiden
12754: muille yrityksille. Kunnat ottavat käsiteltäväksi     määrää. Ekokem Oy Ab:n perimät käsittely-
12755: lähinnä vain vähän öljyä sisältäviä jätteitä.         maksut kannustavat toisaalta yrityksiä kierrät-
12756: Myös useimmat ongelmajätteitä käsittelevät            tämään ongelmajätteitään ja siirtymään käyt-
12757: yritykset ovat erikoistuneet öljyjätteiden esikä-     tämään nykyistä puhtaampaa teknologiaa. Kä-
12758: sittelyyn. Eräät yritykset ottavat vastaan myös       sittelymahdollisuuksia on lisättävä harkitusti
12759: jalometalleja sisältäviä jätteitä, kuten kiinnite-,   siten, ettei luoda kallista ylikapasiteettia.
12760: filmi- ja amalgaamijätteitä.                             Ekokem Oy Ab:n pohtolaitos on nykyisin
12761:    Ongelmajätteitä tehdään vaarattamiksi myös         täydessä käytössä ja myös yhtiön erityiskaato-
12762: jätteiden syntypaikoissa. Suurteollisuudella on       paikka täyttyy. Sen sijaan yhtiön fysikaalis-
12763: usein asianmukaiset mahdollisuudet huolehtia          kemiallinen käsittelylaitos käy vajaalla kapasi-
12764: omista ongelmajätteistään. Esimerkiksi eräät          teetilla. Markkinaselvitysten perusteella Eko-
12765: lääketehtaat kierrättävät suuria määriä omassa        kem Oy Ab on katsonut tarpeelliseksi lisätä
12766: toiminnassa syntyneitä liuotinjätteitä.               polttomahdollisuuksia. Yhtiön toinen pohtolai-
12767:    Suomesta viedään joitakin ongelmajätteitä          tos onkin parhaillaan rakenteilla ja otetaan
12768: muihin maihin lähinnä hyödynnettäviksi. Mää-          käyttöön vuonna 1991. Myös erityiskaatopai-
12769: rät ovat Ekokem Oy Ab:n toiminnan alkami-             kan laajennus on vireillä. Yhtiö on lisäksi
12770: sen jälkeen yleensä olleet pieniä. Poikkeuksel-       investoinut Porin yksikkönsä öljyjätteiden puh-
12771: lisesti vietiin kuitenkin viime vuonna maasta yli     distuslaitokseen.
12772: 50 000 tonnia jäteöljyjä. Vastedes, lupa-asioi-          Ekokem Oy Ab:n pohtolaitoksen laajennuk-
12773: den ratkettua, jäteöljyt ja öljytuotteet on tar-      sen jälkeen yhtiöllä ainakin muutamaksi vuo-
12774: koitus hyödyntää Suomessa. Suomesta viedään           deksi on riittävät mahdollisuudet polttaa jät-
12775:                                       1990 vp. -    KK n:o 74                                    3
12776: 
12777: teitä. Laitos jopa ilmeisesti on jonkin aikaa       tämäkin seikka saataneen kuntoon vuoden
12778: vajaassa käytössä. Yhtiölle toimitettavien ongel-   1990 aikana.
12779: majätteiden määrähän ei kasva hyppäyksittäin,          Uuden ongelmajätelaitoksen perustaminen ei
12780: vaan hitaasti ongelmajätteiden keräilyn ja val-     juuri nyt ole ajankohtaista. Ekokem Oy Ab:n
12781: vonnan tehostuessa. Samoin on riittävästi           laajennusinvestointien jälkeen on aikaa seurata
12782: mahdollisuuksia toimittaa jätteitä yhtiön eri-      talteen kerättäviä ongelmajätemääriä sekä te-
12783: tyiskaatopaikalle ja fysikaalis-kemialliseen kä-    hostaa toimintaa ongelmajätteiden saamiseksi
12784: sittelylaitokseen. Puutetta on edelleen öljyjät-    nykyistäkin tehokkaammin käsittelyyn.
12785: teiden hyödyntämismahdollisuuksista, mutta
12786: 
12787:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
12788: 
12789:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12790: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 74
12791: 
12792: 
12793: 
12794: 
12795:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12796:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det meningen att spilloljan och oljeprodukterna
12797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          i fortsättningen skall återvinnas i Finland.
12798: nr 279 av den 23 februari 1990 tili vederböran-      Finland exporterar också årligen ca 10 000 ton
12799: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         skrotbatterier för återvinning, eftersom det inte
12800: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade           finns något blyraffinaderi i Finland.
12801: spörsmål nr 74:                                         Finland importerar också en viss mängd
12802:                                                      problemavfall. Ekokem Oy Ab importerade år
12803:          Ämnar Regeringen medverka tili att          1989 ca 6 600 ton problemavfall. Denna import
12804:        Finland skall få sin andra behandlings-       är nödvändig för upprätthållandet av det in-
12805:        anläggning för problemavfall?                 ternationella samarbetet och även därför att
12806:                                                      Ekokem Oy Abi Finland inte finner tillräckligt
12807:                                                      med lösningsmedelsavfall och annat avfall i
12808:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vätskeform som används som stödbränsle. Im-
12809: samt anföra följande:                                porten och exporten av problemavfall behand-
12810:    Enligt olika uppgifter uppkommer det årli-        lades utförligt i mitt svar av den 10 april 1989
12811: gen ca 150 000-200 000 ton problemavfall i           på riksdagsledamot Savolainens spörsmål nr
12812: Finland.                                             108.
12813:    Ekokem Oy Ab mottog år 1989 ca 83 000                 En del av det problemavfall som årligen
12814: ton problemavfall. Ungefär hälften av detta          uppkommer hamnar otvivelaktigt alltjämt på
12815: avfall var oljeavfall som efter rening och           avstjälpningsplatser eller i avloppssystemet eller
12816: kvalitetskontroll enligt planerna skulle levere-     så bränns det i icke ändamålsenliga anläggning-
12817: ras för återvinning tili inhemska industri- och      ar. Exakta uppgifter om mängden av detta
12818: energianläggningar som erhållit behandlingstill-     problemavfall finns av förståeliga skäl inte att
12819: stånd.                                               tillgå.
12820:    Förutom Ekokem Oy Ab har behandlings-                 Det är därmed svårt att uppskatta behovet
12821: tillstånd för problemavfall även beviljats vissa     av behandlingsmöjligheter vid varje tillfälle i
12822: andra företag samt vissa kommuner. Kommu-            hela landet. En allt strängare övervakning av
12823: nerna behandlar närmast bara avfall som in-          problemavfallshanteringen, en effektivare in-
12824: nehåller små mängder olja. Likaledes har de          samling av problemavfall, information och
12825: flesta företag som behandlar problemavfall           upplysning samt en positiv allmän opinion
12826: specialiserat sig på förbehandling av oljeavfall.    ökar ständigt mängden problemavfall som le-
12827: Vissa företag tar även emot avfall som inne-         vereras för sakenlig behandling. Ekokem Oy
12828: håller ädelmetaller, t.ex. fixer-, film- och amal-   Ab:s behandlingsavgifter uppmuntrar å andra
12829: gamavfall.                                           sidan företagen att återanvända sitt problemav-
12830:    Problemavfall oskadliggörs även på de plat-       fall och att övergå till en renare teknologi än
12831: ser där dylikt avfall uppkommer. Storindustrin       för närvarande. Behandlingsmöjligheterna skall
12832: har ofta sakenliga möjligheter att ta hand om        ökas på ett noga övervägt sätt för att undvika
12833: sitt eget problemavfall. T.ex. vissa läkemedels-     att det skapas en dyr överkapacitet.
12834: fabriker återanvänder en stor del av det avfall          Ekokem Oy Ab:s förbränningsanläggning är
12835: som innehåller lösningsmedel och som upp-            nu i fullt bruk och bolagets specialavstjälpnings-
12836: kommer i deras verksamhet.                           plats håller på att fyllas. Däremot utnyttjas inte
12837:    Vissa former av problemavfall exporteras          bolagets      fysikaliskt-kemiska    behandlings-
12838: från Finland tili andra Iänder närmast för           anläggning till sin fulla kapacitet. Ekokem Oy
12839: återvinning. Mängden exporterat problemavfall        Ab har på basis av marknadsutredningar ansett
12840: har efter att Ekokem Oy Ab inledde sin               det nödvändigt att öka förbränningsmöjlighe-
12841: verksamhet i allmänhet varit liten. I fjol expor-    terna. Bolagets andra förbränningsanläggning
12842: terade Finland dock undantagsvis över 50 000         konstrueras som bäst och skall tas i bruk år
12843: ton spillolja. När tillståndsfrågorna har lösts är   1991. Ä ven en utvidgning av specialavstjälp-
12844:                                       1990 vp. -     KK n:o 74                                       5
12845: 
12846: ningsplatsen är aktuell. Bolaget har dessutom        möjligheter att leverera avfali tili bolagets
12847: investerat i reningsanläggningen för oljeavfall      specialavstjälpningsplats och fysikaliskt-kemis-
12848: vid sin enhet i Björneborg.                          ka behandlingsanläggning. Brister finns fortfa-
12849:    Efter utvidgandet av Ekokem Oy Ab:s för-          rande beträffande möjligheterna tili återvinning
12850: bränningsanläggning har bolaget åtminstone           av oljeavfali, men även detta torde ordna upp
12851: för ett par år tiliräckliga möjligheter att för-     sig under innevarande år.
12852: bränna avfali. Anläggningens kapacitet kom-             Byggandet av en ny behandlingsanläggning
12853: mer uppenbarligen tili och med att utnyttjas         för problemavfali är för tilifäliet inte aktuelit.
12854: endast delvis under en viss tid. Den mängd           Efter Ekokem Oy Ab:s investeringar i utvidg-
12855: avfali som levereras tili bolaget växer inte         ning av verksamheten är det dags att följa upp
12856: plötsligt, utan långsamt i och med att insam-        mängden av problemavfali som samlas in samt
12857: landet och övervakningen av problemavfaliet          göra insamlingen av problemavfall ännu effek-
12858: effektiveras. Likaledes finns det tiliräckligt med   tivare.
12859: 
12860:      Helsingfors den 30 mars 1990
12861:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
12862:                                               1990 vp.
12863: 
12864: Kirjallinen kysymys n:o 75
12865: 
12866: 
12867: 
12868: 
12869:                                  Pulliainen ym.: Ongelmajätteiden toimittamisesta ongelmajätelai-
12870:                                      toksen käsiteltäväksi
12871: 
12872: 
12873:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12874:    Ongelmajätteet ovat Suomessa kasvava on-         yksinkertaisesti laiminlyöneet tehtävänsä näiltä
12875: gelma. On arvioitu, että ongelmajätteitä muo-       osin. Kahta ensiksi mainittua vaihtoehtoa ei
12876: dostuu koko maassa n. 220 000 tonnia vuodes-        voida pitää mahdollisina, joten - valitettavasti
12877: sa. Kuitenkin vain n. 70 000 tonnia käsitellään     - kolmas vaihtoehto on hyvin todennäköinen.
12878: vuosittain ongelmajätteiden käsittelylaitoksessa    Hallituksen tehokkaita toimenpiteitä tilanteen
12879: Ekokemissä.                                         johdosta on odotettu.
12880:    Osan tuottamistaan ongelmajätteistä käsitte-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12881: levät teollisuuslaitokset itse, mutta satakunta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12882: tuhatta tonnia ongelmajätteitä ajautuu käsitte-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12883: lemättöminä joko luontoon tai kaatopaikoille,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12884: mikä on laiton tilanne.
12885:    Alueellisesti tilanne on mielenkiintoinen. Yli              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12886: 200 kuntaa ei ole toistaiseksi toimittanut on-               ryhtyä sen johdosta, että yli 200 kun-
12887: gelmajätteitä käsiteltäviksi Ekokemille. Syynä               nasta ei ole toimitettu ongelmajätteitä
12888: tähän voisi olla, että niiden alueella ei muodos-            ongelmajätelaitokselle     Ekokemille,
12889: tu lainkaan ongelmajätteitä tai ne ovat itse                 vaikka mitä ilmeisimmin niiden alueella
12890: asiallisesti ne käsitelleet tahi sitten ne ovat              ongelmajätteitä on muodostunut?
12891:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
12892: 
12893:                      Erkki Pulliainen                         Osmo Soininvaara
12894:                      Pekka Haavisto                           Eero Paloheimo
12895: 
12896: 
12897: 
12898: 
12899: 200070S
12900: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 75
12901: 
12902: 
12903: 
12904: 
12905:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12906: 
12907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Myönteisistä seikoista huolimatta ongelma-
12908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jätteiden, etenkin pienerien keräilyssä ja talteen-
12909: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          otossa on edelleen myös selviä puutteita, jotka
12910: kirjeenne n:o 280 ohella lähettänyt valtioneu-      johtuvat ongelmajätteitä tuottavien pienyritys-
12911: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ten, palvelutoiminnan, maatalouden ja kotita-
12912: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-     louksien puutteellisesta toiminnasta ja valvon-
12913: symyksestä n:o 75, jossa tiedustellaan:             nasta, jota tosin ei aivan aukottomaksi voida
12914:                                                     saadakaan. Toisaalta myöskään kunnat eivät
12915:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ole riittävän aktiivisesti järjestäneet ongelma-
12916:        ryhtyä sen johdosta, että yli 200 kun-       jätteiden pienerien vastaanottoa eivätkä ohjan-
12917:        nasta ei ole toimitettu ongelmajätteitä      neet ja valvoneet sitä.
12918:        ongelmajätelaitokselle     Ekokemille,          Puutteita on pyritty jatkuvasti poistamaan.
12919:        vaikka mitä ilmeisimmin niiden alueella      Kunnat ovat pienerien keräilyn järjestämisessä
12920:        ongelmajätteitä on muodostunut?              tärkeimmässä asemassa, joten pelkästään val-
12921:                                                     tion toimin ei puutteita saada korjatuiksi.
12922:                                                     Tärkeintä olisi, että kunnat perustaisivat uusia
12923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        virkoja jätehuollon tehtäviin. Tämän ohella
12924: vasti seuraavaa:                                    ongelmajätteiden vastaanottoa on parannetta-
12925:    Ekokem Oy Ab:n jo päätettyjen ja vuoden          va teknisesti ja toiminnallisesti sekä tiedoteHa-
12926: 1991 alkupuolella valmistuvien laajennusinves-      va asioista aktiivisesti.
12927: tointien jälkeen Suomessa on ainakin muuta-            Puutteellisesti hoidettujen ja valvottujen kun-
12928: maksi vuodeksi eteenpäin riittävät, asianmu-        tien kaatopaikkojen järjestelmällinen poistami-
12929: kaiset ongelmajätteiden käsittelymahdollisuu-       nen käytöstä edistää myös osaltaan ongelma-
12930: det, mikä on tärkein edellytys ongelmajätehuol-     jätehuoltoa. Tätä asiaa olen käsitellyt 30 päi-
12931: lon edelleen kehittämiselle. Ongelmajätteiden       vänä maaliskuuta 1990 päivätyssä vastaukses-
12932: vaarattomaksi tekemistä olen käsitellyt tarkem-     sani kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjalliseen
12933: min 30 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyssä          kysymykseen n:o 73.
12934: vastauksessani kansanedustaja Pulliaisen ym.           Ongelmajätteiden alueellisten vastaanotto-
12935: kirjalliseen kysymykseen n:o 74.                    paikkojen perustamiseen myönnetään kunnille
12936:    Myös ongelmajätteiden keräilyä ja talteenot-     avustusta valtiolle öljyjätemaksuina kertyvistä
12937: toa on viime aikoina parannettu. Ekokem Oy          varoista. Tampereen seudulle valmistuu alueel-
12938: Ab:lle toimitettujen ongelmajätteiden määrä         linen vastaanottopaikka, jota on tuettu maini-
12939: kasvoi esimerkiksi vuonna 1989 noin 17 pro-         tuin varoin. Pääkaupunkiseudulla sekä Turun
12940: senttia edellisvuoteen verrattuna. Vielä no-        ja Jyväskylän seuduilla on pitkälle valmistellut
12941: peammin kasvoi yhtiön asiakkaiden lukumää-          suunnitelmat ongelmajätteiden alueellisen vas-
12942: rä, lähes 33 prosenttia. Asiakkaita oli vuonna      taanoton järjestämiseksi.
12943: 1989 yli 8 300. Yhä vähäisemmät ongelmajäte-           Taitotietoa pyritään jatkuvasti parantamaan
12944: erät on siten saatu asianmukaiseen ongelmajä-       erityisesti toimialoittaisin jätehuolto-ohjein ja
12945: tehuoltoon.                                         koulutustoimin. Parhaillaankin on laadittavana
12946:    Ekokem Oy Ab:n äskettäin julkaisemien            tällaisia ohjeita noin 20 tuotanto- ja palvelu-
12947: tietojen mukaan 428 Manner-Suomen kuntaa            toiminnan toimialalta kuntien ympäristönsuo-
12948: toimitti vuonna 1989 ongelmajätteitä yhtiölle.      jelulautakuntien ja toiminnanharjoittajien käyt-
12949: Näin ollen siis vain 16 kuntaa ei toimittanut       töön. Yleistä valistusta ja tiedotusta edistetään
12950: viime vuonna yhtiölle ongelmajätteitä. Kunnis-      tukemalla kansalaisjärjestöjen ongelmajäte-
12951: ta 148 oli kuitenkin sellaisia, joiden toimittama   kampanjoita. Tällainen valtakunnallinen kam-
12952: ongelmajäte oli pääasiassa öljyjätettä. Tilanne     panja järjestetään tänäkin keväänä.
12953: on siten selvästi parantunut kunnissa.                 Parhaillaan selvitetään myös mahdollisuuk-
12954:                                       1990 vp. -    KK n:o 75                                     3
12955: 
12956: sia lisätä ongelmajätehuollon taloudellista oh-     miseksi tarvitaan siis monia toisiaan tukevia
12957: jausta. Monien muidenkin jätteiden kuin öljy-       toimia. Tärkeintä kuitenkin olisi, että kunnat
12958: jätteiden keräilyä voitaisiin tuntuvasti tehostaa   järjestäisivät jätehuollon paikallisen toiminnan
12959: öljyjätemaksua vastaavalla järjestelmällä.          ja valvonnan asianmukaisesti. Hallitus on val-
12960:    Ongelmajätehuollon valvonnan parantami-          mis omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että
12961: seksi ja ongelmajätteiden talteenoton tehosta-      näin tapahtuisi.
12962: 
12963:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
12964: 
12965:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12966: 4                                     1990 vp. -    KK n:o 75
12967: 
12968: 
12969: 
12970: 
12971:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12972:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gandet av problemavfall, särski1t när det gäller
12973: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         små mängder. Detta beror på brister i verk-
12974: nr 280 av den 23 februari 1990 tili vederböran-     samheten hos de instanser som producerar
12975: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        problemavfall, närmast småföretagen, service-
12976: följande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-     näringen, lantbruket och hushållen, samt på
12977: tecknade spörsmål nr 75:                            1uckor i övervakningen, som emellertid inte
12978:                                                     kan göras helt vattentät. Å andra sidan har
12979:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen          kommunerna inte heller tillräck1igt aktivt ord-
12980:        vidta med anledning av att mer än 200        nat mottagning av prob1emavfall i små partier
12981:        kommuner inte levererat problemavfall        och inte heller övervakat sådan verksamhet.
12982:        tili problemavfallsanläggningen Eko-            Strävan har ständigt varit att avhjälpa bris-
12983:        kem Oy Ab, fastän det är helt uppen-         terna. Kommunerna innehar den viktigaste
12984:        bart att det uppstått problemavfall i        ställningen vid anordnandet av insamling av
12985:        dessa kommuner?                              prob1emavfall i små partier, varför bristerna
12986:                                                     inte kan avhjä1pas enbart med statens åtgärder.
12987:                                                     Det viktigaste vore att kommunerna skulle
12988:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inrätta nya tjänster för uppgifter i samband
12989: samt anföra följande:                               med avfallshanteringen. Därutöver bör mottag-
12990:    Efter de utvidgningsinvesteringar som redan      ningen av problemavfall förbättras i både
12991: beslutats för Ekokem Oy Ab och som blir             tekniskt och funktionellt hänseende och infor-
12992: färdiga under den första hälften a v år 1991        mation om dessa frågor bör spridas mer aktivt.
12993: kommer det i Finland att åtminstone för några          Att systematiskt ta ur bruk sådana korumu-
12994: år framåt finnas tillräckliga möjligheter tili en   nala avstälpningsplatser som sköts och överva-
12995: ändamålsenlig behandling av problemavfall,          kas bristfälligt främjar också problemavfalls-
12996: vilket är den främsta förutsättningen för vida-     hanteringen. Denna fråga har jag behandlat i
12997: reutveckling av problemavfallshanteringen.          mitt svar av den 30 mars 1990 på det av
12998: Frågan om hur problemavfall oskadliggörs har        riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade
12999: jag behandlat närmare i mitt svar av den 30         spörsmå1et nr 73.
13000: mars 1990 på det av riksdagsman Pulliainen             För inrättande av regionala mottagningsp1at-
13001: m.fl. undertecknade spörsmålet nr 74.               ser för problemavfall beviljas kommunerna
13002:    Även insamlingen cch tilivaratagandet av         understöd av de medel som inflyter tili staten i
13003: problemavfall som levererades tili Ekokem Oy        form av o1jeavfallsavgifter. För Tammerforsre-
13004: Ab ökade t.ex. år 1989 med 17 % från det            gionen håller man på att bygga en regional
13005: föregående året. Ännu snabbare ökade bolagets       mottagningsplats, som har understötts med de
13006: kundantal: med nästan 33 %. Antalet kunder          nämnda med1en. För huvudstadsregionen samt
13007: var år 1989 över 8 300. Allt mindre partier         för regionerna Åbo och Jyväskylä finns det
13008: problemavfall har sålunda tagits emot för           1ångtgående planer för anordnandet av den
13009: sakenlig behandling.                                regionala mottagningen av prob1emavfall.
13010:    Enligt uppgifter som Ekokem Oy Ab nyligen           Strävan är att ständigt öka kunnandet på
13011: offentliggjort levererade 428 kommuner på det       området, i synnerhet genom branschvisa av-
13012: finska fastlandet problemavfall tili bolaget år     fallshanteringsanvisningar och utbildning. Som
13013: 1989. Sålunda var det endast 16 kommuner            bäst håller man på att bereda sådana anvis-
13014: som inte levererade problemavfall tili bolaget i    ningar för ett tjugota1 produktions- och servi-
13015: fjol. Av kommunerna var dock 148 sådana,            cebranscher, som är avsedda att användas av
13016: som 1evererade närmast o1jeavfa11. Situationen      kommunernas mi1jövårdsnämnder och av dem
13017: har så1edes b1ivit k1art bättre i kommunerna.       som bedriver ovan nämnd verksamhet. Allmän
13018:    Trots de positiva faktorerna råder det allt-     upplysning och information främjas genom
13019: jämt k1ara brister i insam1ingen och tillvarata-    understöd till medborgarorganisationernas
13020:                                    1990 vp. -   KK n:o 75                                    5
13021: 
13022: problemavfallskampanjer. En sådan riksomfat-       För att förbättra övervakningen av problem-
13023: tande kampanj anordnas också i vår.             avfallshanteringen och effektivera tillvarata-
13024:    För närvarande håller man också på att       gandet av problemavfall behövs således flera
13025: utreda möjligheterna att öka den ekonomiska     åtgärder som stöder varandra. Det viktigaste
13026: styrningen av problemavfallshanteringen. Det    vore dock att kommunerna skulle ordna den
13027: vore möjligt att märkbart effektivera insam-    lokala avfallshanteringen och övervakningen av
13028: lingen av också annat avfall än oljeavfall      denna på lämpligt sätt. Regeringen är beredd
13029: genom ett system som skulle matsvara oljeav-    att för sin del bidra tili att så sker.
13030: fallsavgiften.
13031:     Helsingfors den 30 mars 1990
13032: 
13033:                                                                  Miljöminister Kaj Bärlund
13034:                                              1990 vp.
13035: 
13036: Kirjallinen kysymys n:o 76
13037: 
13038: 
13039: 
13040: 
13041:                                  Jääskeläinen: Yksityisten perhepäivähoitajien saattamisesta kun-
13042:                                      nallisiksi työntekijöiksi
13043: 
13044: 
13045:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13046: 
13047:    Perhepäivähoitajien työehtosopimus, sen se-     vanhemmat toivovat saavansa alle kolmivuo-
13048: kavuus ja epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa           tiaat lapsensa lain mukaiseen päivähoitoon.
13049: perhepäivähoitajille liiaksi ongelmia. Perhepäi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13050: vähoidon ohjaajilta ja perhepäivähoitajilta me-    jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
13051: nee liiaksi aikaa varsinaisesta työstä byrokra-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13052: tian pyörittämiseen. Yhteiskunnan olisi jo aika    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13053: tunnustaa perhepäivähoitajatkin kunnan työn-
13054:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13055: tekijöiksi ja saattaa heidän työehtosopimuk-              ryhtyä perhepäivähoitajien saattamisek-
13056: sensa nykyaikaiselle tasolle varsinkin nyt, kun           si kunnan työntekijöiksi?
13057: 
13058:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
13059: 
13060:                                         Keijo Jääskeläinen
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065: 200070S
13066: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 76
13067: 
13068: 
13069: 
13070: 
13071:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13072:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     peruspalkan ohella hoitajalle maksetaan lapsi-
13073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kohtaisia ja työajasta johtuvia lisiä.
13074: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           Perhepäivähoitajat eivät kuulu työaikalain-
13075: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      säädännön piiriin, vaan hoitajan työaika muo-
13076: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     dostuu hoitosopimuksen mukaisesti lasten hoi-
13077: edustaja Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjalli-   toajoista.
13078: sesta kysymyksestä n:o 76:                           Perhepäivähoitajien työehtosopimus perus-
13079:                                                   tuu työmarkkinaosapuolten neuvottelutulok-
13080:                                                   seen. Hallitus ei voi suoraan vaikuttaa työeh-
13081:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13082:                                                   tosopimuksen sisältöön.
13083:        ryhtyä perhepäivähoitajien saattamisek-
13084:                                                      Maassamme on noin 29 000 kunnallista per-
13085:        si kunnan työntekijöiksi?
13086:                                                   hepäivähoitajaa. Perhepäivähoitopaikkoja oli
13087:                                                   vuoden 1990 alussa noin 98 000. Tällä hetkellä
13088:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13089:                                                   useissa kunnissa, varsinkin pääkaupunkiseu-
13090: vasti seuraavaa:                                  dulla, on runsaasti täyttämättömiä perhepäivä-
13091:    Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot      hoitajan virkoja. Halukkaita perhepäivähoita-
13092: määritellään työehtosopimuksessa. Voimassa        jan tehtäviin ei löydy riittävästi. Joustavien
13093: olevan kunnallisen työehtosopimuksen mukai-       päivähoitoratkaisujen löytämiseksi sekä perhe-
13094: sesti perhepäivähoitajat ovat kunnallisia työn-   päivähoitajien työskentelyedellytysten paranta-
13095: tekijöitä ja heidät lasketaan kuuluvaksi kuu-     miseksi hallitus on antanut eduskunnalle laki-
13096: kausipalkkaisiin. Palkkausjärjestelmä ei ole      esityksen päivähoitolain muuttamiseksi siten,
13097: kuitenkaan sidottu tavalliseen Y-palkkatauluk-    että uutena päivähoidon toimintamuotona
13098: kojärjestelmään. Perhepäivähoitajien palkan-      mahdollistettaisiin myös ryhmäperhepäivähoi-
13099: laskenta perustuu hoitajan koulutukseen sekä      to. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää päivähoi-
13100: hoidossa olevien lasten määrään ja hoitoai-       don tasapuolisen kehittämisen kannalta tärkeä-
13101: kaan. Ennakolta sovitun hoitoajan perusteella     nä, että perhepäivähoitajien työolosuhteisiin
13102: lasketaan päiväpalkka, joka puolestaan kerro-     ja palkkauksessa ilmeneviin puutteisiin kiinni-
13103: taan kuukauden toimintapäivillä. Tämän ns.        tettäisiin riittävää huomiota.
13104: 
13105:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
13106: 
13107:                                                                 Ministeri Tuulikki Hämäläinen
13108:                                      1990 vp. -     KK n:o 76                                      3
13109: 
13110: 
13111: 
13112: 
13113:                               Tili Riksdagens Herr Talrnan
13114: 
13115:   I det syfte 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen          Farniljedagvårdarna ornfattas inte av arbets-
13116: anger har Ni, Herr Talrnan, rned Er skrivelse       tidslagstiftningen och en vårdares arbetstid
13117: av den 23 februari 1990 tili vederbörande           grundar sig på de vårdavtalsenliga vårdtiderna
13118: rnedlern av statsrådet översänt avskrift av         för barnen.
13119: följande av riksdagsrnan Jääskeläinen under-          Kollektivavtalet   för    farniljedagvårdarna
13120: tecknade spörsrnål nr 76:                           grundar sig på arbetsrnarknadsparternas för-
13121:           Vilka åtgärder ärnnar Regeringen          handlingsresultat. Regeringen kan inte direkt
13122:        vidta för att farniljedagvårdarna skall      påverka innehållet i koliektivavtalet.
13123:        bli korumunala arbetstagare?                    1 Finland finns ca 29 000 korumunala farnil-
13124:                                                     jedagvårdare. I början av 1990 fanns ca 98 000
13125:   Såsorn svar på detta spörsrnål får jag vörd-      farniljedagvårdsplatser. För närvarande finns
13126: sarnt anföra följande:                              det i flera kornrnuner, i synnerhet i huvudstads-
13127:   Villkoren för farniljedagvårdares anställnings-   regionen, rikligt rned obesatta tjänster sorn
13128: förhåliande definieras i koliektivavtalet. Enligt   farniljedagvårdare. Det finns inte tiliräckligt
13129: gäliande korumunala koliektivavtal är farnilje-     rned sökande tili farniljedagvårdstjänsterna.
13130: dagvårdarna korumunala arbetstagare och räk-        För att srnidiga dagvårdslösningar skall åstad-
13131: nas sorn arbetstagare rned rnånadslön. A vlö-       kornrnas och arbetsförutsättningarna för farnil-
13132: ningssysternet är dock inte bundet vid det          jedagvårdarna förbättras har regeringen avlåtit
13133: vanliga Y -tabellönesysternet. Löneräkningen        ett lagförslag tili riksdagen rned förslag tili
13134: för farniljedagvårdare grundar sig på vårdarens     ändring av lagen orn barndagvård så att även
13135: utbildning sarnt antalet barn sorn vårdas och       gruppfarniljedagvård rnöjliggörs sorn en ny
13136: vårdtiden. På grundval av en på förhand             verksarnhetsforrn inorn dagvården. Social- och
13137: överenskornrnen vårdtid räknas en dagslön,          hälsovårdsrninisteriet anser det vara viktigt för
13138: sorn rnultipliceras rned antalet verksarnhetsda-    en objektiv utveckling av dagvården att farnil-
13139: gar per rnånad. Utöver denna s.k. grundlön          jedagvårdarnas arbetsförhålianden och brister-
13140: betalas vårdaren tillägg per barn och tillägg       na i deras avlöning upprnärksarnrnas tillräck-
13141: beroende på arbetstiden.                            ligt.
13142: 
13143:     Helsingfors den 27 rnars 1990
13144: 
13145:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
13146:                                               1990 vp.
13147: 
13148: Kirjallinen kysymys n:o 77
13149: 
13150: 
13151: 
13152: 
13153:                                  Elo ym.: Köyliönjärven suojelemisesta
13154: 
13155: 
13156:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13157:    Köyliönjärvi on ainakin historiallisesti Suo-       Yksittäisillä toimenpiteillä ja rajoituksilla ei
13158: men tunnetuin järvi, alkaahan Suomen kirjoi-        kuitenkaan voida ratkaisevasti muuttaa Köy-
13159: tettu historia juuri Köyliönjärven jäältä II 00-    liönjärven tilaa paremmaksi. Tarvitaan koko-
13160: luvulta. Nykyään Köyliönjärven ympäristö on         naan uutta ajattelua, jolla pyritään yhdistä-
13161: ehkä Suomen tehokkaimmin viljeltyä aluetta,         mään eri intressipiirien edut. Lähtökohtana on
13162: ja näin jo luonnostaan rehevä järvi on saanut       pidettävä Köyliönjärven kokonaisvaltaista suo-
13163: vastaanottaa yhä lisääntyvän ravinnekuormi-         jelua. Nykyisen ylirehevän Köyliönjärven
13164: tuksen. Viimeisten 20 vuoden aikana lisääntyvä      muuttaminen takaisin 1100-luvun rehevähköksi
13165: yksipuolinen viljely sekä nurmialan vähenemi-       virkistyskäyttöön sopivaksi järveksi vaatii kaik-
13166: nen ja tästä syystä humuksen katoaminen             kien sellaisten ravinnelähteiden eliminoimista,
13167: maasta pahentaa tilannetta nopeasti.                jotka yleensä ovat eliminoitavissa.
13168:    Tämän lisäksi karjatalouden keskittyminen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13169: tehoyksiköiksi ja näiden virtsan, lannan, puris-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13170: tenesteiden ja pesuvesien käsittely tuo myös        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13171: ajoittain ongelmia. Köyliönjärven rannoilla on      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13172: erittäin runsas kesämökkiasutus. Lisäksi järven     sen:
13173: valuma-alueella on paljon kiinteistöjä, joiden
13174: asuntojätevedet jäävät yleisen viemäriverkoston                Onko Hallitus tietoinen historiallises-
13175: ulkopuolelle. Kalanviljelylaitos on suurin yksit-           ti arvokkaan Köyliönjärven suojelun
13176: täinen pistekuormittaja, ja sen laskevat ravin-             tarpeellisuudesta, ja jos on,
13177: teet kulkevat suurten vesimäärien mukana.                      mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
13178: Kankaanpään kylässä sijaitseva jätevedenpuh-                litus aikoo ryhtyä Köyliönjärven suoje-
13179: distamo laskee puhdistamansa jätevedet Köy-                 lutoimenpiteiden käynnistämiseksi?
13180: liönjärveen.
13181:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
13182: 
13183:           Mikko Elo                Timo Roos                        Antti Kalliomäki
13184:           Lea Mäkipää              Heikki Riihijärvi                Kalevi Lamminen
13185:                     Maunu Kohijoki                           Aino Pohjanoksa
13186: 
13187: 
13188: 
13189: 
13190: 200070S
13191: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 77
13192: 
13193: 
13194: 
13195: 
13196:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13197:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siitä on poistunut puhdistamossa 93 prosenttia.
13198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Typpeä tulee Köyliönjärveen vuorokaudessa
13199: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            1,6-1,9 kg, kun siitä on poistunut puhdista-
13200: kirjeenne n:o 282 ohella toimittanut valtioneu-       mossa 25-33 prosenttia.
13201: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Järveen tulevasta fosforin ja typen kokonais-
13202: kansanedustaja Elon ym. kirjallisesta kysymyk-        kuormituksesta 5-10 prosenttia on peräisin
13203: sestä n:o 77:                                         näistä lähteistä ja kaikki muu hajakuormituk-
13204:                                                       sesta. Köyliön kalanviljelylaitoksen jätevesien
13205:            Onko Hallitus tietoinen historiallises-    johtamislupa Köyliönjärveen on parhaillaan
13206:         ti arvokkaan Köyliönjärven suojelun           vesioikeuden käsittelyssä. Turun vesi- ja ympä-
13207:         tarpeellisuudesta, ja jos on,                 ristöpiiri aikoo vaatia kuormituksen vähentä-
13208:            mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   mistä.
13209:         litus aikoo ryhtyä Köyliönjärven suoje-          Köyliönjärven tilan parantaminen edellyttää
13210:         lutoimenpiteiden käynnistämiseksi?            kuitenkin erityisesti hajakuormituksen, varsin-
13211:                                                       kin maataloudesta peräisin olevan kuormituk-
13212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen, vähentämistä. Kuormitusta voidaan pie-
13213: vasti seuraavaa:                                      nentää vähentämällä typpi- ja fosforilannoitus-
13214:                                                       ta, käyttämällä nykyistä kevyempää viljelytek-
13215:    Köyliönjärven pinta-ala on 12,4 km 2 ja            niikkaa, hoitamalla peltojen kasvukuntoa ja
13216: valuma-alue 147 km 2 • Järven suurin syvyys on        kuivatustilaa sekä vähentämällä pelto- ja
13217: 8,5 m. Järvessä oleva Kirkkosaari ja sen kautta       uomaeroosio ta.
13218: kulkeva tiepenger jakaa järven kahteen osaan.            Vesiensuojelutoimien yksityiskohtainen tar-
13219:    Järven valuma-alueella harjoitetaan voima-         ve, vaihtoehdot ja toimeenpanomahdollisuudet
13220: peräistä maataloutta ja erikoisviljelyä. Huo-         on selvitettävä maatila maatilalta. Viranomais-
13221: mattava osa järven rannoista on loma-asutus-          toimien, esimerkiksi eläinsuojien valvonnan,
13222: käytössä. Sokeritehtaan jätevesien lasku jär-         lisäksi tarvitaan vesiensuojelussa vapaaehtoista
13223: veen on lopetettu 1960-luvun alussa. Nykyisin         paikallista ja kunkin viljelijän omaa kiinnostus-
13224: tulee järveen jätevesiä Köyliön kalanviljelylai-      ta ja aktiivisuutta.
13225: toksesta ja Köyliön Kankaanpään taajamasta.              Köyliönjärvellä on tarkoitus aloittaa järven
13226:    Köyliönjärven yleistila on huono ja järvi on       suojelun suunnitteluhanke, jotta järven rehe-
13227: erittäin rehevä. Fosforipitoisuus on loppuke-         vöityminen voitaisiin pysäyttää. Sitä varten
13228: sästä yleensä Jli 100 J.Lg/1 ja klorofyllipitoisuus   hankitaan uusia tietoja kuormituksen syistä ja
13229: 60-90 mg/m . Happivajaus on talvella yleensä          vähentämismahdollisuuksista. Tietoja käyte-
13230: huomattava.                                           tään valistukseen. Hankkeen kestoksi on suun-
13231:    Järveä rasittaa ulkoisen kuormituksen ohella       niteltu kahta vuotta. Hankkeen kokonaiskus-
13232: sisäinen kuormitus, mikä ilmenee siten, että          tannukset ovat 400 000 markkaa ja sitä varten
13233: fosforipitoisuus kesäaikana kasvaa rajusti. Esi-      on haettu läänin kehittämisrahaa. Vesi- ja
13234: merkiksi vuonna 1988 fosforipitoisuus nousi           ympäristöpiiri osallistuu hankkeen ohjausryh-
13235: kesäkuun alun lukemasta 70 J.Lg/1 elokuun             män toimintaan.
13236: loppuun mennessä lukemaan 90 J.Lg/1.                     Maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vä-
13237:    Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys tark-           hentämiseksi tarvitaan myös vesiensuojeluavus-
13238: kailee Köyliön Kankaanpään taajaman ja Köy-           tuksia. Peltojen kesannointi ja metsittäminen
13239: liön kalanviljelylaitoksen kuormitusta velvoite-      on tehtävä menetelmin, jotka edistävät vesien-
13240: tarkkailuna. Kalanviljelylaitoksen fosforikuor-       suojelua. Vuonna 1988 aloitettiin laaja maata-
13241: mitus on 0,85-1,00 kg vuorokaudessa ja typ-           louden vesiensuojelun tutkimushanke. Siihen
13242: pikuormitus 4,3-5,5 kg vuorokaudessa. Kan-            osallistuvat maatalouden vesiensuojelun kan-
13243: kaanpään taajaman jätevesistä tulee Köyliön-          nalta tärkeimmät viranomaiset ja tutkimuslai-
13244: järveen fosforia 30--40 g vuorokaudessa, kun          tokset. Tutkimus päättyy vuonna 1991. Siinä
13245:                                   1990 vp. -    KK n:o 77                                     3
13246: 
13247: selvitetään maatalouden aiheuttamaa kuormi-     nisteriö pohtii tutkimuksen tulosten perusteella
13248: tusta sekä tutkitaan ja kehitetään menetelmiä   mahdollisten uusien hallinto- ja lainsäädäntö-
13249: kuormituksen vähentämiseksi. Ympäristömi-       toimien tarpeellisuutta.
13250: 
13251:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
13252: 
13253:                                                             Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13254: 4                                     1990 vp. -    KK n:o 77
13255: 
13256: 
13257: 
13258: 
13259:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13260:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         5,5 kg i dygnet. Mängden fosfor i det av1opps-
13261: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         vatten som kommer från tätorten Kankaanpää
13262: nr 282 av den 22 februari 1990 tili vederböran-     uppgår tili 30-40 g i dygnet sedan 93 %
13263: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        avlägsnats i reningsverk. Mängden kväve som
13264: följande av riksdagsman Elo m.fl. underteck-        släpps ut i Kju1o träsk är 1,6-1,9 kg i dygnet
13265: nade spörsmål nr 77:                                då 25-33% av den totala mängden har
13266:                                                     av1ägsnats i reningsverk.
13267:          Är Regeringen medveten om nöd-                Av den totala be1astningen fosfor och kväve
13268:        vändligheten av att skydda Kjulo träsk,      som släpps ut i träsket härstammar 5-10 %
13269:        som är historiskt värdefullt, och om så      från de nämnda föroreningskällorna och allt
13270:        är fallet,                                   det övriga från diffusionsbelastning. Vatten-
13271:          vad ämnar Regeringen i brådskande          domstolen håller som bäst på att behandla
13272:        ordning göra för att åtgärder i syfte att    frågan om tillstånd för Kjulo fiskodlingsanstalt
13273:        skydda Kju1o träsk skall vidtas?             att leda avloppsvatten tili Kjulo träsk. Åbo
13274:                                                     vatten- och mi1jödistrikt ämnar kräva att be-
13275:                                                     1astningen minskas.
13276:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           En förbättring av tillståndet för Kjulo träsk
13277: samt anföra följande:
13278:                                                     förutsätter likvä1 att diffusionsbelastningen och
13279:    Kjulo träsks areal är 12,4 km 2 och avrin-       i synnerhet be1astningen från lantbruket min-
13280: ningsområdet 147 km 2 . Träsket är 8,5 m där        skas. Be1astningen kan bli mindre genom att
13281: det är som djupast. Ön Kirkkosaari i träsket        kväve- och fosforgödslingen minskas, lättare
13282: och den vägbank som går över den delar              odlingsteknik än för närvarande börjar tilläm-
13283: träsket i två delar.                                pas, åkrarnas växtskick och torrläggning ses
13284:    På träskets avrinningsområde idkas intensivt     över samt genom att åker- och bädderosionen
13285: lantbruk och specialodling. En betydande del        minskas.
13286: av träskets stränder utnyttjas för fritidsbebyg-       För varje gårdsbruk skall det enski1da beho-
13287: ge1se. Utsläppen av avloppsvatten i träsket från    vet av vattenskyddsåtgärder, alternativ och
13288: sockerfabriken upphörde i början av 1960-talet.     möjligheter tili genomförande utredas. För-
13289: Avloppsvatten som s1äpps ut i träsket härstam-      utom myndigheternas åtgärder, t.ex. övervak-
13290: mar för närvarande från Kjulo fiskodlingsan-        ningen av uthus för djur, behövs i fråga om
13291: stalt och från tätorten Kankaanpää i Kjulo.         vattenskyddet dessutom ett frivilligt lokalt in-
13292:    Kjulo träsks allmäntillstånd är dåligt och       tresse och att varje od1are själv är intresserad
13293: träsket är mycket eutroft. På sensommaren är        och aktiv för saken.
13294: fosforhalten i allmänhet över 100 ~g/1 och             Avsikten är att inleda ett planeringsprojekt
13295: klorofyllhalten 60-90 mgfm 3 • På vintrarna är      som går ut på att skydda Kjulo träsk så att
13296: syreunderskottet ofta märkbart.                     eutrofieringen av träsket skall kunna stoppas.
13297:    Förutom belastningen utifrån påfrestas träs-     Därför inhämtas nya uppgifter om skälen tili
13298: ket dessutom av en inre belastning, som tar sig     be1astningen och möjligheterna att minska den-
13299: uttryck i att fosforhalten sommartid ökar           na. Dessa uppgifter används för informering.
13300: kraftigt. T.ex. sommaren 1988 steg fosforhalten     Projektet beräknas ta två år i anspråk. Total-
13301: räknat från början av juni tili slutet av augusti   kostnaderna för projektet uppgår tili 400 000
13302: från 70 ~g/1 tili 90 ~g/1.                          mk och för denna summa har man ansökt om
13303:    Vattenvårdsföreningen Kokemäenjoen vesis-        1änsutvecklingsbidrag. Vatten- och mi1jödistrik-
13304: tön vesiensuojeluyhdistys har som uppgift att       tet deltar i den verksamhet som projektets
13305: granska belastningen av tätorten Kankaanpää i       1edningsgrupp utövar.
13306: Kjulo samt Kjulo fiskodlingsanstalt. Fosforbe-         För att be1astningen från 1antbruket skall
13307: lastningen från fiskodlingsanstalten är 0,85-       kunna nedbringas behövs även vattenvårdsun-
13308: 1,00 kg i dygnet och kvävebelastningen 4,3-         derstöd. Åkrarnas trädning och beskogning bör
13309:                                    1990 vp. -   KK n:o 77                                     5
13310: 
13311: utföras genom att sådana metoder används        ningen skall vara klar 1991. 1 den utreds
13312: som främjar vattenskyddet. Ett omfattande       belastningen från lantbruket och metoder som
13313: forskningsprojekt som gäller lantbrukets vat-   kan minska belastningen undersöks och ut-
13314: tenskydd inleddes 1988. 1 projektet deltar de   vecklas. Miljöministeriet överväger på basis av
13315: med tanke på vattenskyddet viktigaste myndig-   undersökningarna behovet av eventuella nya
13316: heterna och forskningsanstalterna. Undersök-    förvaltnings- och lagstiftningsåtgärder.
13317: 
13318:     Helsingfors den 30 mars 1990
13319: 
13320:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
13321:                                                 1990 vp.
13322: 
13323: Kirjallinen kysymys n:o 78
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                    Astala ym.: Hoitohenkilöstön lisäämisestä julkisessa terveyden-
13329:                                        huoltojärjestelmässä
13330: 
13331: 
13332:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13333:    Henkilöstövajaus on lisääntynyt kaikilla jul-      työssä olevien uupuminen ja alalle hakeutuvien
13334: kisen terveydenhuollon aloilla. Lääkintöhalli-        opiskelijamäärien huolestuttava pieneneminen.
13335: tuksen tilaston mukaan vajaus oli lokakuussa             Terveydenhuollon piirissä on jo väläytelty
13336: 1989 8 240 henkilöä eli 1 570 henkilöä enem-          tilannetta, jossa kansalaiset joudutaan jaka-
13337: män kuin edellisenä vuonna.                           maan niihin, jotka saavat hoitoa sekä niihin,
13338:    Suurin pula on ollut sairaanhoitajista ja          jotka hoitoa eivät tule saamaan. Jokaisen
13339: lääkäreistä. Lokakuussa oli täyttämättä 2 700         ihmisen elämä on kuitenkin arvokas. Hyvin-
13340: sairaanhoitajan ja 1 600 laillistetun lääkärin        vointivaltion on taattava kaikille kansalaisil-
13341: virkaa, tointa tai sijaisuutta. Kolmanneksi suu-      leen mahdollisuudet saada riittävästi korkeata-
13342: rin eli yli 1 000 henkilön vajaus oli perushoita-     soisia terveyspalveluja ja tasavertaista hoitoa.
13343: jista. Sairaanhoitajien vajaus on kasvanut lähes         On ryhdyttävä nopeisiin ja laaja-alaisiin toi-
13344: 540:llä ja laillistettujen lääkärien lähes 400:lla.   miin henkilöstövajauksen poistamiseksi.
13345:    Alueellisesti vajausta oli eniten Uudenmaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13346: läänissä, missä avoimia virkoja ja toimia oli         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13347: 3 000. Toiseksi suurin vajaus oli Turun ja Porin      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13348: läänissä, missä oli täyttämättä 900 virkaa tai        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13349: tointa. Hämeen ja Oulun lääneissä hoitajia
13350: puuttui 700 terveydenhuollon virasta tai toi-                   Mihin kiireellisiin ja laaja-alaisiin toi-
13351: mesta.                                                        miin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta suuri
13352:    Sijaisten saanti on vaikeutunut nopeasti.                  henkilöstövajaus julkisen terveyden-
13353: Terveydenhuollon perustaa horjuttaa myös                      huollon eri aloilla voidaan poistaa?
13354:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
13355: 
13356:           Heli Astala                  Pekka Leppänen                   Lauha Männistö
13357:           Vappu Säilynoja              Raila Aho                        Marjatta Stenius-Kaukonen
13358:           Juhani Vähäkangas            Esko Helle                       Ensio Laine
13359:                       Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Pentti Lahti-Nuuttila
13360: 
13361: 
13362: 
13363: 
13364: 200070S
13365: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 78
13366: 
13367: 
13368: 
13369: 
13370:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13371: 
13372:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työntekijää. Varhaiseläkejärjestelmät ovat laa-
13373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jentuneet julkiselle sektorille v. 1989 ja lisäävät
13374: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            omalta osaltaan työvoiman poistumaa.
13375: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Hoitoalan koulutus on uudistettu vuonna
13376: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         1987. Parhaillaan on päällekkäin sekä väisty-
13377: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        vää että uutta koulutusta.
13378: sesta kysymyksestä n:o 78:                               Perushoitajien ja sairaanhoitajien perustut-
13379:                                                       kintojen määrä on viime vuosina kehittynyt
13380:          Mihin kiireellisiin ja laaja-alaisiin toi-   seuraavasti:
13381:        miin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta suuri        Vuosi       Sairaanhoitajien
13382:        henkilöstövajaus julkisen terveyden-                       ja perushoitajien
13383:        huollon eri aloilla voidaan poistaa?                       tutkinnot
13384:                                                       1986        4014
13385:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1987        4 366
13386: vasti seuraavaa:                                      1988        4000
13387:    Terveydenhuollon henkilökunnan kysyntä
13388: syntyy pääosin . kunnallisten sairaaloiden ja            Huolimatta lisätyistä koulutusmääristä val-
13389: terveyskeskusten henkilökuntatarpeesta. So-           mistuneiden määrä ei ole kasvanut, koska uusi
13390: siaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö      koulutus on aikaisempaa pidempi.
13391: ovat pyrkineet yhteensovittamaan koulutus-               Edellä kuvattujen yleisten koko maata kos-
13392: määrät ja julkisen terveydenhuollon virkamää-         kevien työvoimaongelmien syiden lisäksi on
13393: rät siten, että työvoiman kysyntä ja tarjonta         ilmeistä, että pääkaupunkiseudulla työvoi-
13394: ovat suunnilleen tasapainossa. Virkalisäykset ja      maongelmia ovat kärjistäneet pääkaupunkiseu-
13395: työvoiman ikärakenteen muutokset on huo-              dun muuta maata korkeammat elinkustannuk-
13396: mioitu koulutuksessa koulutusmääriä lisäämäl-         set ja erityisesti pääkaupunkiseudun asuntojen
13397: lä. Hoitohenkilöstön koulutusta on lisätty vuo-       korkea hintataso ja sen nopea nousu viime
13398: desta 1982 alkaen vuoteen 1988 mennessä 35 %          aikoina. Nämä tekijät yhdessä palkkauksen
13399: eli 6 050 aloituspaikasta 9 000 aloituspaikkaan.      ongelmien ja vuokra-asuntojen tarjonnan puut-
13400: Tähän mennessä työvoiman tarjonnan ja ky-             teen kanssa ovat omalta osaltaan edistämässä
13401: synnän tasapainottamisessa on onnistuttu koh-         pääkaupunkiseudun terveydenhoitoalan työ-
13402: tuullisesti.                                          voimapulan pahenemista.
13403:    Vuodesta 1987 tilanne on kuitenkin alkanut            Lisätty kunnallinen kotihoidon tuki alle 3-
13404: huonontua. Sairaaloiden ja terveyskeskusten           vuotiaiden lasten vanhemmille on Helsingin
13405: hoitohenkilöstön keskeisten ammattiryhmien            seudulla lisännyt merkittävästi kotihoidon tuen
13406: viroista 2 656 virkaa (4,6 %) oli lääkintöhalli-      käyttöä. Aivan ilmeistä on, että myös tervey-
13407: tuksen 2.10.1989 tekemän selvityksen mukaan           denhuollossa toimivat vanhemmat ovat lisän-
13408: kokonaan hoitamatta. Alueelliset erot työvoi-         neet tuen käyttöä, mikä osaltaan lisää hoito-
13409: mavajauksissa ovat suuret. Sairaanhoitajien ja        henkilöstöpulaa.
13410: perushoitajien virkojen täyttövajaus on kasva-           Yksityisen sektorin palkka- ja työolot vetä-
13411: nut erityisesti pääkaupunkiseudulla.                  vät kasvavassa määrin hoitohenkilöstöä yksi-
13412:    Vaikka koulutusmäärät ja uusien virkojen           tyisen terveydenhuollon palvelukseen. Hoito-
13413: perustaminen on pyritty pitämään tasapainos-          henkilökunnan palkat eivät myöskään ole eriy-
13414: sa, ovat työvoiman kysyntää viime vuosina             tyneet riittävästi työtehtävien vaativuuden ja
13415: lisänneet työajan lyhennykset, sairaan lapsen         rasittavuuden mukaan. Siitä syystä pula koet-
13416: hoitovapaat sekä vanhempainlomat, jotka nos-          telee pahiten kaikkein vaativimpia ja rasitta-
13417: tavat sijaistarvetta. Voidaan arvioida, että yhtä     vimpia työpisteitä, kuten leikkaussaleja, teho-
13418: virkaa kohden tarvitaan tällä hetkellä lähes 1, 7     osastoja ja pitkäaikaispotilaiden osastoja.
13419:                                       1990 vp. -     KK n:o 78                                       3
13420: 
13421:     Hoitohenkilöstön palkkausta tulee korjata        esitys antavat hyvän hallinnollisen ja lainsää-
13422: sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. Paikal-    dännöllisen perustan erilaisten järjestelyjen ja
13423: lista päätöksentekoa palkkausasioissa lisätään       uudistusten toteuttamiseksi. Sosiaali- ja ter-
13424: tuntuvasti. Keskitettyjen sopimuskorotusten li-      veysministeriön tarkoituksena on käynnistää
13425: säksi kunnat ja kuntainliitot voivat tarvittaessa    näihin tavoitteisiin tähtääviä tutkimus- ja ke-
13426: korottaa henkilöstönsä palkkoja kesken sopi-         hittämishankkeita.
13427: muskauden.                                              Johtamisjärjestelmiä on uusittava niin, että
13428:     Hoitohenkilökunnan päivähoito-ongelmien          toiminnassa voidaan soveltaa joustavan tuo-
13429: osalta tulopoliittiseen ratkaisuun sisältyvä päi-    tannon ja työvoiman käytön menetelmiä. Työ-
13430: vähoidon laajennus merkitsee olennaista paran-       voiman järkevää käyttöä on edistettävä siirty-
13431: nusta. Erityisesti kuitenkin vuorotyötä tekevän      mällä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa yksik-
13432: hoitohenkilökunnan päivähoidon kehittäminen          kökohtaiseen tulosjohtamisjärjestelmään, sa-
13433: edellyttää edelleen lisätoimenpiteitä, joita on      malla lisätään henkilökunnan mahdollisuuksia
13434: tarkoitus ryhtyä valmistelemaan sosiaali- ja         säädellä ja suunnitella itse työtään. Henkilös-
13435: terveysministeriössä.                                tön on voitava vaikuttaa nykyistä enemmän
13436:     Myös ulkomaisen työvoiman kiinnostus             työvuoroihinsa ja käytettäviin työmenetelmiin.
13437: työskentelyyn Suomen terveydenhuollossa on              Toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestämi-
13438: lisääntynyt. Yhdessä sairaaloiden ja terveyskes-     sellä on mahdollista säästää työvoiman ja
13439: kusten kanssa pyritään hyödyntämään tätä             muiden resurssien käyttöä ja luoda näin ter-
13440: mahdollisuutta siinä määrin kuin ulkomaisen          veyspalvelujen kehittämisen ja lisäkysynnän
13441: työvoiman kiinnostus sekä ammatti- ja kielitai-      edellyttämiä voimavaroja. On kehitettävä
13442: to antavat siihen mahdollisuuksia.                   alueellisia hoitokäytäntöjä, hoito- ja palvelujär-
13443:     Hoitohenkilökunnan koulutuksen pidentyes-        jestelmiä ja kehitettävä uudenlaisia työnjakoja.
13444: sä ja monipuolistuessa on mahdollista sekä              Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä sovittu
13445: sairaaloissa että terveyskeskuksissa monipuolis-     toimikunta on asetettu 7.3.1990. Sen tehtävänä
13446:  taa hoitohenkilökunnalle kuuluvia potilaiden        on selvittää terveydenhuoltoalan hoitohenkilös-
13447: hoitoon liittyviä tehtäviä. Tästä syystä sosiaali-   tön ansiotasoja ja niiden kehitystä sekä tehdä
13448: ja terveysministeriön tarkoituksena on yhdessä       ehdotuksia hoitohenkilöstön työ- ja asunto-
13449: opetusviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten         olojen sekä koulutuksen kehittämiseksi.
13450: sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa            Lisäksi tarkoituksena on sosiaali- ja terveys-
13451: selvittää hoitohenkilökunnan työnkuvan laa-          ministeriön, opetusministeriön ja työministe-
13452: jentamista nykyistä tehtäväpiiriä laajemmaksi        riön yhteistyönä selvittää ja toteuttaa yhdessä
13453: ja käynnistää tähän liittyviä kokeilu- ja kehit-     työmarkkinaosapuolten ja kunnallisten keskus-
13454:  tämishankkeita. Näin pyritään muovaamaan            järjestöjen sekä sairaaloiden ja terveyskeskus-
13455:  hoitohenkilökunnan tehtäviä entistä vastuulli-      ten kanssa myös muita keinoja terveydenhuol-
13456:  semmiksi ja mielenkiintoisemmiksi.                  lon työvoimatasapainon saavuttamiseksi. En-
13457:     Sairaanhoidon hallinnon uudistus l.l.l991 ja     simmäisessä neuvottelussa 23.3.1990 sovittiin
13458:  siihen liittyvä sairaaloiden ja terveyskeskusten    eri ministeriöiden ja järjestöjen käynnistämistä
13459:  yhteistyön tehostamiseen tähtäävä eduskunnan        välittömistä toimenpiteistä.
13460:  käsiteltävänä oleva kansanterveyslain muutos-
13461: 
13462:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
13463: 
13464:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
13465: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 78
13466: 
13467: 
13468: 
13469: 
13470:                               Till Riksdagen Herr Talman
13471: 
13472:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tidsförkortningar, vårdledigheter med anled-
13473: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ning av sjuka barn samt föräldraledigheter,
13474: av den 23 februari 1990 till vederbörande           vilket ökar behovet av vikarier. För en tjänst
13475: medlem av statsrådet översänt avskrift av           behövs för närvarande uppskattningsvis nästan
13476: följande av riksdagsledamot Astala m.fl. under-     1,7 arbetstagare. Under 1989 har förtidspen-
13477: tecknade spörsmål nr 78:                            sionssystemen utbrett sig till den allmänna
13478:                                                     sektorn och medverkar till bristen på arbets-
13479:          Vilka brådskande och omfattande åt-        kraft.
13480:        gärder ämnar Regeringen vidta för att           Utbildningen inom vårdområdet har refor-
13481:        den stora personalbristen inom olika         merats år 1987. Det finns för närvarande både
13482:        branscher av den allmänna hälsovården        gammal och ny utbildning på gång samtidigt.
13483:        skall kunna avhjälpas?                          Antalet avlagda grundexamina för primär-
13484:                                                     skötare och sjukskötare har under de senaste
13485:                                                     åren utvecklats på följande sätt:
13486:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13487: samt anföra följande:                               År          Sjukskötar- och
13488:    Efterfrågan på personai inom hälsovården                     primärskötarexamina
13489: uppstår i huvudsak till följd av behovet av         1986        4014
13490: personai vid korumunala sjukhus och hälso-          1987        4 366
13491: vårdscentraler. Social- och hälsovårdsministe-      1988        4 000
13492: riet och undervisningsministeriet har försökt
13493: sammanjämka utbildningens omfattning och                Trots de ökade utbildningskvoterna har an-
13494: antalet tjänster inom den allmänna hälsovården      talet avlagda examina inte ökat, eftersom den
13495: så att efterfrågan på och utbudet av arbetskraft    nya utbildningen tar längre tid än den tidigare.
13496: skall vara ungefär i jämvikt. Ökningen av               Utöver de allmänna problemen med arbets-
13497: antalet tjänster och ändringarna i arbetskraf-      kraft, vilka berör hela landet och som beskri-
13498: tens åldersstruktur har beaktats i utbildningen     vits ovan, är det uppenbart att arbetskrafts-
13499: genom att antalet utbildningar har ökats. Ut-       problemen inom huvudstadsregionen har för-
13500: bildningen av vårdpersonal har ökats med            värrats på grund av att levnadskostnaderna
13501: 35% från år 1982 till år 1988, d.v.s från att ha    och speciellt den höga prisnivån för bostäder,
13502: varit 6 050 nybörjarplatser till 9 000 nybörjar-    viiken på senaste tid skjutit snabbt i höjden, är
13503: platser. Hittills har man relativt väl lyckats      högre i huvudstadsregionen än i landet i övrigt.
13504: med att balansera utbudet av och efterfrågan        Dessa faktorer tillsammans med problemen i
13505: på arbetskraft.                                     samband med löner samt bristen på utbudet av
13506:    Från och med år 1987 har situationen likväl      hyreslägenheter har medverkat till att arbets-
13507: försämrats. Enligt medicinalstyrelsens utred-       kraftsbristen inom hälsovårdsbranschen förvär-
13508: ning av den 2 oktober 1989 var 2 656 (4,6 %)        rats.
13509: av tjänsterna inom de centrala yrkesgrupperna           Det ökade korumunala hemvårdsstödet till
13510: för vårdpersonalen vid sjukhus och hälsovårds-      föräldrar till barn under 3 år har betydligt ökat
13511: centraler helt obesatta. 1 fråga om arbetskrafts-   utnyttjandet av hemvårdsstödet inom Helsing-
13512: bristen är de regionala skillnaderna stora.         forsregionen. Det är alldeles uppenbart att
13513: Speciellt inom huvudstadsregionen har mäng-         även de föräldrar som är anställda inom hälso-
13514: den obesatta tjänster för sjukskötare och pri-      och sjukvården utnyttjar stödet i större omfatt-
13515: märskötare ökat.                                    ning, vilket bidrar till bristen på vårdpersonal.
13516:    Trots att man försökt upprätthålla jämvikten         Den privata sektorns löne- och arbetsförhål-
13517: mellan antalet utbildade och inrättandet av nya     landen lockar i allt högre grad vårdpersonalen
13518: tjänster, har efterfrågan på arbetskraft under      till anställningar inom den privata hälsovården.
13519: de senaste åren ökat till följd av arbets-          Vårdpersonalens löner har inte heller i tillräck-
13520:                                      1990 vp. -     KK n:o 78                                      5
13521: 
13522: lig mån differentierats enligt hur krävande och     hälsolagen som behandlas av riksdagen och
13523: ansträngande arbetsuppgifterna är. Tili följd av    som går ut på att effektivera samarbetet mellan
13524: detta drabbar bristen på arbetskraft de arbets-     sjukhus och hälsovårdscentraler utgör en god
13525: ställen som är mest krävande och ansträngan-        grund med tanke på förvaltning och lagstift-
13526: de, d. v.s. operationssalar, intensivvårdsavdel-    ning för genomförandet av olika arrangemang
13527: ningar och avdelningar för kroniker.                och reformer. Social- och hälsovårdsministeriet
13528:     A vlöningen för vårdpersonalen skall justeras   har för avsikt att inleda forsknings- och ut-
13529: både på kort och på lång sikt. A vsikten är att     vecklingsprojekt i anslutning tili dessa målsätt-
13530: på ett omfattande sätt öka det lokala besluts-      ningar.
13531: fattandet i avlöningsfrågor. Utöver centralise-         Ledningssystemen bör reformeras så att man
13532: rade avtalsenliga förhöjningar kan kommuner-        vid verksamheten kan tillämpa metoderna för
13533: na och kommunalförbunden vid behov höja             både flexibel produktion och flexibel använd-
13534: lönerna för sin personai mitt under pågående        ning av arbetskraft. En förnuftig användning
13535: avtalsperiod.                                       av arbetskraft skall främjas så att man vid
13536:     I fråga om vårdpersonalens problem med          sjukhus och hälsovårdscentraler övergår tili ett
13537: dagvård innebär utvidgningen av dagvården i         resultatstyrningssystem enhetsvis och samtidigt
13538: den inkomstpolitiska uppgörelsen en väsentlig       ökar personalens möjligheter att själv reglera
13539: förbättring. En utveckling av speciellt den         och planera sitt arbete. Personalen bör kunna
13540: dagvård som betjänar vårdpersonal i skiftarbe-      inverka på sina arbetsskift och arbetsmetoder i
13541: te förutsätter likväl fortsatta åtgärder som man    större mån än för närvarande.
13542: vid social- och hälsovårdsministeriet ämnar            Genom att omorganisera verksamheten och
13543: bö~ja bereda.                                       uppgifterna är det möjligt att spara arbetskraft
13544:     A ven det intresse som utländsk arbetskraft     och övriga resurser samt att skapa de resurser
13545: har av att arbeta inom hälsovården i Finland        som utvecklingen av hälsovårdsservicen och
13546: har ökat. Tillsammans med sjukhusen och             tilläggsefterfrågan kräver. Man skall utveckla
13547: hälsovårdscentralerna strävar man efter att         regional vårdpraxis, regionala vård- och servi-
13548: utnyttja denna möjlighet i den mån den ut-          cesystem samt nya slags arbetsfördelningar.
13549: ländska arbetskraftens intresse samt yrkes- och         Den kommitte som verkar i anslutning tili
13550: språkkunskaper tillåter detta.                      den inkomstpolitiska uppgörelsen har tillsatts
13551:     I och med att utbildningen för vårdpersona-     den 7 mars 1990. Dess uppgift är att utreda
13552: len blir längre och mera mångfacetterad är det      förtjänstnivåerna för vårdpersonalen inom häl-
13553: möjligt att både vid sjukhus och hälsovårds-        sovårdsbranschen och utvecklingen av nivåerna
13554: centraler göra vårdpersonalens uppgifter i an-      samt att framlägga förslag tili en utveckling av
13555: slutning tili vården av patienterna mångsidiga-     vårdpersonalens arbets- och bostadsförhållan-
13556:  re. Med anledning av detta är det social- och      den samt av utbildningen.
13557: hälsovårdsministeriets avsikt att tillsammans          Vidare är det meningen att ge social- och
13558: med undervisningsmyndigheterna och parterna         hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet
13559: på arbetsmarknaden, samt med sjukhusen och          och arbetsministeriet i uppgift att gemensamt
13560: hälsovårdscentralerna, utreda på vilket sätt        utreda och i samarbete med parterna på ar-
13561:  vårdpersonalens arbetsbild kan utvecklas för       betsmarknaden och de kommunala centralor-
13562: att uppgifterna skall vara mera omfattande än       ganisationerna samt med sjukhusen och hälso-
13563:  för närvarande och att inleda försöks- och         vårdscentralerna genomföra också övriga me-
13564:  utvecklingsprojekt i anslutning tili detta. På     toder som behandlats ovan för att uppnå en
13565: detta sätt försöker man göra vårdpersonalens        balans i fråga om arbetskraften inom hälsovår-
13566:  uppgifter mer ansvarsfyllda och intressantare      den. Vid den första förhandlingen 23.3.1990
13567: än tidigare.                                        enades man om omedelbara ätgärder som
13568:     Reformen av sjukvårdens förvaltning den 1       vidtas av olika ministerier och organisationer.
13569: januari 1991 och det ändringsförslag tili folk-
13570:      Helsingfors den 3 april 1990
13571: 
13572:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
13573:                                                 1990 vp.
13574: 
13575: Skriftligt spörsmål nr 79
13576: 
13577: 
13578: 
13579: 
13580:                                    Björkstrand: Om åtgärder för att trygga verksamhetsförutsätt-
13581:                                        ningarna för pälsdjursnäringen
13582: 
13583: 
13584:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13585: 
13586:    Pälsdjursnäringen har råkat in i betydande         gren. Det är därför skäl att följa utvecklingen
13587: ekonomiska svårigheter. Hela näringens fram-          inom de hårdast drabbade kommunerna sär-
13588: tida existens är hotad. De åtgärder regeringen        skilt noga och vid behov vidta åtgärder för att
13589: har vidtagit kan eventuellt hjälpa de ekono-          stabilisera situationen.
13590: miskt sett starkaste farmerna över den akuta             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
13591: krissituationen, men bromsar inte den negativa        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
13592: utvecklingen bland de övriga farmarna, där            föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
13593: konkurser, ekonomiska svårigheter och arbets-         rådet ställa följande spörsmål:
13594: löshet nu står för dörren eller redan är ett
13595: faktum.
13596:    Behoven av åtgärder från statsmaktens sida                   Vilka åtgärder har Regeringen för
13597: när det gäller stabiliseringslån tili låg ränta för          avsikt att vidta för att underlätta de
13598: dem som avvecklar näringen, utbildning och                   pälsdjursfarmares avveckling av näring-
13599: omskolning samt finansieringsstöd för nyetab-                en som så önskar, ge farmarna möjlig-
13600: leringar inom andra sektorer är skriande stora.              heter tili utbildning, omskolning och
13601: För att ha någon effekt måste åtgärderna sättas              nyetableringar inom andra sektorer och
13602: in omedelbart. Också den kommunala ekono-                    stöda de kommuner som drabbas spe-
13603: min drabbas hårt i de kommuner där päls-                     ciellt hårt av inkomstbortfallet från
13604: djursnäringen har utgjort en betydande närings-              pälsdj ursnäringen?
13605:      Helsingfors den 22 februari 1990
13606: 
13607:                                           Gustav Björkstrand
13608: 
13609: 
13610: 
13611: 
13612: 200070S
13613: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 79
13614: 
13615: Kirjallinen kysymys n:o 79                                                                 Suomennos
13616: 
13617: 
13618: 
13619: 
13620:                                   Björkstrand: Turkistarhauksen toimintaedellytysten turvaamisek-
13621:                                       si tarvittavista toimenpiteistä
13622: 
13623: 
13624:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13625: 
13626:    Turkistarhauselinkeino on joutunut huomat-        hoin. Tämän vuoksi on syytä seurata kehitystä
13627: taviin taloudellisiin vaikeuksiin. Koko elinkei-     kovimmille joutuneissa kunnissa erityisen tark-
13628: non tuleva olemassaolo on uhattuna. Toimen-          kaan ja tarvittaessa ryhtyä tilannetta tasapai-
13629: piteet, joihin hallitus on ryhtynyt, voivat mah-     nottaviin toimenpiteisiin.
13630: dollisesti auttaa taloudellisesti vahvimmat tar-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13631: hat yli akuutin kriisitilanteen jarruttamatta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13632: kuitenkaan muiden tarhojen kielteistä kehitys-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13633: tä, joissa konkurssit, taloudelliset vaikeudet ja    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13634: työttömyys ovat oven takana tai sitten jo
13635: vallitseva tosiasia.
13636:    Valtiovallan taholta tulevista toimenpiteistä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13637: on suuri tarve, kuten elinkeinonsa lakkautta-               ryhtyä helpottaakseen niiden turkistar-
13638: ville annettavista halpakorkoisista vakautta-               haajien elinkeinon lakkauttamista, jot-
13639: mislainoista, koulutuksesta ja uudelleenkoulu-              ka tätä haluavat, tarjotakseen tarhaajil-
13640: tuksesta sekä rahoitustuesta uusien muilla sek-             le mahdollisuuden koulutukseen, uudel-
13641: toreilla toimivien yritysten perustamiseen. Jotta           leenkoulutukseen ja yritysten perusta-
13642: toimenpiteillä olisi vaikutusta, niihin olisi ryh-          miseen muille sektoreille ja tukeakseen
13643: dyttävä välittömästi. Myös niiden kuntien ta-               kuntia, jotka joutuvat kärsimään erityi-
13644: lous, joissa turkistarhauselinkeino on ollut mer-           sen pahoin turkistarhaustulojen menet-
13645: kittävä elinkeinonhaara, joutuu kärsimään pa-               tämisestä?
13646: 
13647:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
13648: 
13649:                                          Gustav Björkstrand
13650:                                        1990 vp. -     KK n:o 79                                         3
13651: 
13652: 
13653: 
13654: 
13655:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13656: 
13657:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jollakin muulla toimialalla tOimivan uuden
13658: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yrityksen. Kuntien osalta voidaan mahdollisesti
13659: olette 22 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            käyttää korvaavien työpaikkojen muodostami-
13660: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          seen rakennemuutosmäärärahaa, mikäli kun-
13661: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nilla on myöntämisedellytykset täyttäviä suun-
13662: edustaja Gustav Björkstrandin näin kuuluvasta         nitelmia. Määrärahan vähäisyyden vuoksi tämä
13663: kirjallisesta kysymyksestä n:o 79:                    tukimuoto tullee kuitenkin kysymykseen vain
13664:                                                       poikkeustapauksissa.
13665:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen osalta
13666:        ryhtyä helpottaakseen niiden turkistar-        voidaan todeta, että tärkein työhallinnon käy-
13667:        haajien elinkeinon lakkauttamista, jot-        tössä oleva koulutusmuoto on työllisyyskoulu-
13668:        ka tätä haluavat, tarjotakseen tarhaajil-      tus. Työllisyyskoulutusta ovat työllisyyden
13669:        le mahdollisuuden koulutukseen, uudel-         edistämiseksi järjestetyt pääasiassa aikuisille
13670:        leenkoulutukseen ja yritysten perusta-         tarkoitetut ammatilliset uudelleen-, täydennys-
13671:        miseen muille sektoreille ja tukeakseen        ja jatkokoulutuskurssit sekä tuettu opiskelu
13672:        kuntia, jotka joutuvat kärsimään erityi-       julkisen tarkastuksen alaisissa ammatillisissa
13673:        sen pahoin turkistarhaustulojen menet-         oppilaitoksissa. Koulutusta voidaan antaa
13674:        tämisestä?                                     myös peruskoulutuksena henkilöille, joilla ei
13675:                                                       ole ammattia tai jotka eivät ole saaneet amma-
13676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tillista peruskoulutusta.
13677: vasti seuraavaa:                                          Työllisyyskoulutusta järjestettäessä erityisesti
13678:    Turkistarhauselinkeinon harjoittamisen hei-        kiinnitetään huomiota talouselämän rakenne-
13679: kentyminen johtuu tekijöistä, joihin ei hallituk-     muutosten ja teknisen kehityksen työvoiman
13680: sen toimenpiteillä voida vaikuttaa. Tämän alan        kysynnässä ja tarjonnassa aiheuttamiin muu-
13681: elinkeinonharjoittajien siirtymistä muiden am-        toksiin.
13682: mattien harjoittajiksi tai työsuhteeseen jonkun          Vaasan läänin työvoimapiirin alueella, jota
13683: muun työnantajan palvelukseen työhallinto tu-         turkistarhauksen vaikeudet erityisesti koettele-
13684: kee normaaleilla toimenpiteillään. Työhallin-         vat, on työvoimapiirin toimesta laadittu työlli-
13685: non mahdollisuudet taloudellisen tuen antami-         syyskoulutussuunnitelma turkistarhauksen la-
13686: seen uuden toiminnan aloittaville yrittäjille         man aiheuttamien työllisyyshäiriöiden lieventä-
13687: ovat vähäisiä. Lähinnä kauppa- ja teollisuus-         miseksi. Tarkoituksena on tarjota tarhaajille
13688: ministeriön yrityspalvelun piiritoimistot voivat      mahdollisuus osallistua koulutukseen ja uudel-
13689: antaa aloittaville yrityksille taloudellista tukea.   leenkoulutukseen sekä työttömäksi jääville tar-
13690: Työvoimatoimistojen käytettävissä oleva tuki-         jota työllistymistä edistävää koulutusta. Kou-
13691: muoto on yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle           lutussuunnitelmaan sisältyy myös yrittäjäkurs-
13692: myönnettävä tuki. Määräraha on kuluvana               seja. Vaasan läänin työvoimapiirin ulkopuolel-
13693: vuonna niukka ja sen myöntäminen edellyttää,          la tapahtuva turkistarhaajien koulutus voidaan
13694: että henkilö on työttömänä työnhakijana työ-          toteuttaa normaalina työllisyyskoulutuksena.
13695: voimatoimistossa. Tämä työhallinnon käytössä             Työllisyyskoulutuksena toteutettavaan kou-
13696: oleva tukimuoto soveltuu edellytykset täyttävil-      lutukseen osanistuvalle henkilölle maksetaan
13697: le turkistarhaajille, jotka haluavat perustaa         säädösten mukainen opintososiaalinen tuki.
13698: 
13699:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
13700: 
13701:                                                                        Työministeri Matti Puhakka
13702: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 79
13703: 
13704: 
13705: 
13706: 
13707:                               Till Riksdagens Herr Talman
13708:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tuellt använda strukturomvandlingsanslaget för
13709: anger har Ni Herr Talman, med Er skrivelse av       att skapa ersättande arbetsplatser, ifall kom-
13710: den 22 februari 1990 till vederbörande medlem       munerna har sådana planer som uppfyller
13711: av statsrådet översänt avskrift av följande av      förutsättningarna för beviljandet. På grund av
13712: riksdagsman Gustav Björkstrand underteckna-         anslagets knapphet torde denna stödform emel-
13713: de spörsmål nr 79:                                  lertid komma i fråga endast i undantagsfall.
13714:                                                        Vad utbildning och omskolning beträffar
13715:           Vilka åtgärder har Regeringen för         kan man konstatera att den viktigaste utbild-
13716:        avsikt att vidta för att underlätta de       ningsformen som står tili arbetsförvaltningens
13717:        pälsdjursfarmares avveckling av näring-      förfogande är sysselsättningsutbildning. Syssel-
13718:        en som så önskar, ge farmarna möjlig-        sättningsutbildningen omfattar i sysselsättnings-
13719:        heter till utbildning, omskolning och        främjande syfte anordnade, främst för vuxna
13720:        nyetableringar inom andra sektorer och       avsedda yrkesinriktade omskolnings-, fortbild-
13721:        stöda de kommuner som drabbas spe-           nings- och vidareutbildningskurser samt stödda
13722:        ciellt hårt av inkomstbortfallet från        studier vid yrkesläroanstalter som är underkas-
13723:        pälsdjursnäringen?                           tade offentlig granskning. Utbildning kan ock-
13724:                                                     så ges i form av grundutbildning åt personer
13725:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som inte har något yrke eller som inte fått
13726: samt anföra följande:                               grundläggande yrkesutbildning.
13727:    De försämrade möjligheterna att idka päls-          Vid anordnandet av sysselsättningsutbildning
13728: djursnäring beror på faktorer som inte kan          fästs speciell uppmärksamhet vid de föränd-
13729: påverkas via åtgärder från regeringens sida.        ringar som näringslivets strukturomvandlingar
13730: Arbetsförvaltningen stöder genom sina norma-        och den tekniska utvecklingen förorsakat i
13731: la åtgärder dessa näringsidkares övergång till      efterfrågan och utbudet på arbetskraft.
13732: andra yrken eller till ett arbetsförhållande i         lnom Vasa läns arbetskraftsdistrikt, som
13733: tjänst hos annan arbetsgivare. Arbetsförvalt-       speciellt utsatts för svårigheterna inom päls-
13734: ningens möjligheter att ge ekonomiskt stöd till     djursnäringen, har man på initiativ av arbets-
13735: företagare som startar en ny verksamhet är          kraftsdistriktet uppgjort en pian om sysselsätt-
13736: obetydliga. Det är närmast distriktsbyråerna        ningsutbildning för lindrande av de störningar
13737: för handels- och industriministeriets företags-     i sysselsättningen som de dåliga tiderna inom
13738: tjänst som kan ge ekonomiskt stöd åt nyetab-        pälsdjursuppfödningen förorsakat. Meningen
13739: lerade företag. Den stödform som står till          är att erbjuda farmarna möjlighet att delta i
13740: arbetskraftsbyråernas förfogande är det stöd        utbildning och omskolning samt att åt blivande
13741: som beviljas arbetslösa som ämnar bli företa-       arbetslösa erbjuda sysselsättningsfrämjande ut-
13742: gare. Årets anslag är knappt och beviljandet av     bildning. 1 utbildningsplanen ingår även före-
13743: detta förutsätter att personen i fråga är arbets-   tagarkurser. Utbildningen av pälsdjursfarmar-
13744: lös arbetssökande vid arbetskraftsbyrån. Den-       na, viiken sker utanför Vasa läns arbetskrafts-
13745: na stödform som står till arbetsförvaltningens      distrikt, kan genomföras i form av normal
13746: förfogande lämpar sig för pälsdjursfarmare          sysselsättningsutbildning.
13747: som uppfyller förutsättningarna och som ön-            För de personer som deltar i utbildningen,
13748: skar etablera ett nytt företag inom en annan        som genomförs i form av sysselsättningsutbild-
13749: bransch. För kommunernas del kan man even-          ning, betalas ett stadgeenligt studiesocialt stöd.
13750: 
13751:     Helsingfors den 30 mars 1990
13752: 
13753:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
13754:                                                1990 vp.
13755: 
13756: Kirjallinen kysymys n:o 80
13757: 
13758: 
13759: 
13760: 
13761:                                   Kietäväinen: Kalastuskunnille pilkintämaksuista kertyneiden va-
13762:                                       rojen verottamisesta
13763: 
13764: 
13765:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13766: 
13767:    Vuosilta 1983-1987 kerätyt pilkintäkorttien       voimakkaisiin kalavesien kehittämistoimenpi-
13768: perinnästä kertyneet varat olivat yhteensä 25,9      teisiin, eikä niillä ole menoja yllätyksellisen
13769: milj. mk. Yksinomaan Mikkelin läänin osuus           suuria tuloja vastaavasti. Näin näissä kalastus-
13770: tästä oli 3,1 milj. mk. Em. vuosilta kerätyt         kunnissa on muodostunut viime vuodelta yli-
13771: pilkintäkorttivarat maksettiin kerralla tiettä-      jäämää, joka läänin veroviraston mukaan tulisi
13772: västi vasta syyskuussa 1989 kalastusalueiden         veronalaiseksi. On syytä muistaa, että kalastus-
13773: tileille. Kalastusalueet ovat taas vuorostaan        kuntien saarnat tulot palautuvat lähes poik-
13774: maksaneet varat kalastuskunnille ja yksityisille     keuksetta lyhentämättäminä kalavesien hoi-
13775: kalastusalueiden omistajille osittain viime vuo-     toon. Näin hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta
13776: den lopulla, osa maksatuksista on siirtynyt          kalastuskunnille aiheutuva verotus heikentäisi
13777: kuluvan vuoden puolelle. Kalastuskunnittain          niiden mahdollisuuksia kalavesien hoitoon. Li-
13778: saadut summat nousevat tällöin suurimmillaan         säksi on julkisuuteen tullut tietoja, joiden mu-
13779: poikkeuksellisen suuriksi, jopa kymmeniin tu-        kaan kalastuskuntien verotuskohtelu vaihtelisi
13780: hansiin markkoihin. Vuodelta 1988 pilkintä-          eri lääneissä. Valtiovarainministeriössä tulisi-
13781: korttien perinnästä kertyneitä varoja on jaetta-     kin ryhtyä toimenpiteisiin ongelman korjaami-
13782: vissa koko maassa 5,6 milj. mk ja Mikkelin           seksi.
13783: läänissä 780 000 mk. Ainakin Mikkelin läänin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13784: jaon osalta on jätetty valituksia, joten maksa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13785: tukset ovat siirtymässä myöhäisempään ajan-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13786: kohtaan.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13787:     Mikkelin läänin verovirasto on kirjeessään
13788: marraskuussa 1989 ilmoittanut, että kalastus-                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
13789: aluetta on pidettävä yleishyödyllisenä yhteisö-              tus aikoo ryhtyä pilkintäkorttien perin-
13790: nä, joka on verovelvollinen vain liiketulosta.               nästä kertyneiden varojen vapauttami-
13791: Sen sijaan kalastuskunnat ovat veronalaisia                  seksi kalastuskuntien osalta verotukses-
13792: mm. pilkintäkorttivarojen osalta. Tilanne on                 ta ainakin poikkeuksellisen suurten,
13793: niissä kalastuskunnissa hyvin vaikea, jotka                  vuosilta 1983-1987 kertyneiden varo-
13794: saivat nämä useamman vuoden tilitykset yh-                   jen kertamaksun osalta, ja
13795: dellä kertaa viime vuoden lopulla. Näissä ka-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13796: lastuskunnissa ei ole tiedetty varmasti, milloin             ryhtyä, että maamme eri lääneissä sijait-
13797: pilkintäkorttivarat heille tilitetään. Näin niissä           sevat kalastuskunnat saisivat verotuk-
13798: ei ole myöskään osattu varautua riittävän                    sessa samanlaisen kohtelun?
13799:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
13800: 
13801:                                           Timo Kietäväinen
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806: 200070S
13807: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 80
13808: 
13809: 
13810: 
13811: 
13812:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13813: 
13814:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen veroasteikon mukaan verotettava on vero-
13815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuonna saanut vähintään 6 000 markan tulon,
13816: olette 23 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          jonka on katsottava etu- tai jälkikäteen kerty-
13817: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        neen kahdelta tai useammalta vuodelta ja joka
13818: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on vähintään neljäsosa hänen verovuonna saa-
13819: edustaja Timo Kietäväisen näin kuuluvasta           miensa veronalaisten tulojen yhteismäärästä,
13820: kirjallisesta kysymyksestä n:o 80:                  on verovelvollisen ennen verotuksen päättymis-
13821:                                                     tä esittämästä vaatimuksesta toimitettava tu-
13822:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
13823:                                                     lontasaus. Tulontasausta varten kertatulo jae-
13824:        tus aikoo ryhtyä pilkintäkorttien perin-
13825:                                                     taan niiden vuosien lukumäärällä, joilta tulon
13826:        nästä kertyneiden varojen vapauttami-
13827:                                                     katsotaan kertyneen, enintään kuitenkin viidel-
13828:        seksi kalastuskuntien osalta verotukses-
13829:                                                     lä. Näin lasketuista tulon osista yksi lisätään
13830:        ta ainakin poikkeuksellisen suurten,
13831:                                                     verovelvollisen verovuoden muuhun verotetta-
13832:        vuosilta 1983-1987 kertyneiden varo-
13833:                                                     vaan tuloon. Muille tulon osille lasketaan
13834:        jen kertamaksun osalta, ja
13835:                                                     verovuoden progressiivisen tuloveroasteikon
13836:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13837:                                                     mukaan vero, jonka on kuitenkin oltava vähin-
13838:        ryhtyä, että maamme eri lääneissä sijait-
13839:                                                     tään 15 prosenttia tulon osasta. Tämä tulon
13840:        sevat kalastuskunnat saisivat verotuk-
13841:                                                     osa kerrotaan kertymisvuosien lukumäärällä
13842:        sessa samanlaisen kohtelun?
13843:                                                     verovuotta lukuun ottamatta ja pannaan mak-
13844:                                                     settavaksi verovuoden verona. •
13845:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13846:                                                        Kysymyksen perusteluissa on esitetty väite
13847: vasti seuraavaa:
13848:                                                     julkisuudessa esiintyneistä tiedoista kalastus-
13849:    Tulo- ja varallisuusverolain mukaan tulo         kuntien verotuksen vaihtelusta eri lääneissä.
13850: katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on        Verotus tmmttetaan luonnollisesti kaikissa
13851: nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai      osissa maata voimassa olevan lainsäädännön
13852: muutoin saatu vallintaan. Tämän kassa- eli          mukaan. Tulontasaus toimitetaan vain vero-
13853: käteisperiaatteen mukaan myös kertatulot, jot-      velvollisen ennen verotuksen päättymistä teke-
13854: ka kohdistuvat useampaan verovuoteen, lue-          mästä vaatimuksesta, jos tulontasauksen toi-
13855: taan sen verovuoden tuloksi, jona ne ovat           mittamisen edellytykset ovat olemassa. Jos
13856: nostettavissa.                                      kalastuskunta ei vaatimusta tee tai jos yksit-
13857:    Verovelvollinen, jonka tulot vaihtelevat vuo-    täisen kalastuskunnan kohdalla edellytykset
13858: sittain huomattavasti, on huonommassa ase-          eivät täyty, ei tulontasausta voida toimittaa.
13859: massa kuin sellainen verovelvollinen, jonka         Väitteellä verotuskohtelun vaihtelusta on saa-
13860: tulot kertyvät joka vuosi samansuuruisina.          tettu tarkoittaa tällaista tapausta.
13861: Progressiivisesta asteikosta johtuu, että verotus      Kun lainsäädännössä on otettu huomioon
13862: on ankarampaa silloin, kun verovelvollinen saa      tulojen kertyminen yhtenä vuotena ja siitä
13863: yhdellä kertaa suuren tuloerän, joka kohdistuu      aiheutuva progressiivisesta verotuksesta johtu-
13864: useampaan vuoteen. Tämän vuoksi on lakiin           va veron määrän lisääntyminen, ei hallituksella
13865: otettu tulontasausta koskeva säännös.               ole tarvetta ryhtyä erityistoimenpiteisiin kalas-
13866:    Tulo- ja varallisuusverolain 149 §:ssä on        tuskuntien verotuksen suhteen.
13867: säännökset tulontasauksesta. Jos progressiivi-
13868: 
13869:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
13870: 
13871:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
13872:                                      1990 vp. -     KK n:o 80                                       3
13873: 
13874: 
13875: 
13876:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13877: 
13878:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den progressiva inkomstskatteskalan under
13879: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se         skatteåret haft en inkomst om minst 6 000 mk,
13880: av den 23 februari 1990 tili vederbörande           som skali anses ha influtit i förskott eller
13881: medlem av statsrådet översänt avskrift av           efterskott för två eller flera år och som utgör
13882: följande av riksdagsman Timo Kietäväinen            minst en fjärdedel av det sammanlagda belop-
13883: undertecknade spörsmål nr 80:                       pet av hans skattepliktiga inkomster under
13884:                                                     skatteåret, skall, om den skattskyldige yrkar på
13885:          Vilka brådskande åtgärder ämnar
13886:        Regeringen vidta i syfte att för fiskela-    detta, inkomstutjämning verkställas. För in-
13887:                                                     komstutjämningen delas engångsinkomsten
13888:        gens vidkommande befria de medel som
13889:                                                     med antalet år tili vilka inkomsten anses
13890:        influtit i form av avgifter för pilkfiske-
13891:                                                     hänföra sig, dock högst med talet 5. En av de
13892:        kort från skatt åtminstone vad engångs-
13893:                                                     sålunda uträknade inkomstdelarna läggs tili
13894:        avgiften för de exceptionellt stora be-
13895:                                                     den skattskyldiges övriga beskattningsbara in-
13896:        lopp som inflöt åren 1983-1987 beträf-
13897:                                                     komst för skatteåret. På de övriga inkomstde-
13898:        far och
13899:                                                     larna uträknas en skatt enligt den progressiva
13900:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
13901:                                                     inkomstskatteskalan för skatteåret, som dock
13902:        ta för att de i vårt land i olika Iän
13903:                                                     skall utgöra minst 15 % av inkomstdelen. Den
13904:        belägna fiskelagen skall erhålla samma
13905:                                                     på detta sätt uträknade skatten på inkomstde-
13906:        behandling vid beskattningen?
13907:                                                     len multipliceras med antalet år tili vilka
13908:                                                     inkomsten hänför sig, med undantag av skat-
13909:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13910:                                                     teåret, och debiteras som skatt för skatteåret.
13911: samt anföra följande:
13912:                                                        I spörsmålets motivering har anförts ett
13913:    Enligt lagen om skatt på inkomst och för-        påstående enligt vilket uppgifter förekommit i
13914: mögenhet anses en inkomst som inkomst för           offentligheten om att beskattningen av fiskela-
13915: det skatteår under viiken den har lyfts eller       gen varierar i de olika länen. Beskattningen
13916: antecknats på den skattskyldiges konto eller        verkställs naturligtvis i alla delar av Jandet
13917: under vilket den skattskyldige annars har kun-      enligt gällande lag. Inkomstutjämning verk-
13918: nat förfoga över den. Enligt denna kassa- eller     stälis endast om den skattskyldige innan be-
13919: kontantprincip räknas också sådana engångsin-       skattningen slutförts yrkar på detta, såvida
13920: komster som hänför sig tili flere skatteår tili     förutsättningar för verkstäliande av inkomst-
13921: inkomsterna för det skatteår under vilket de        utjämning föreligger. Om fiskelaget inte fram-
13922: kan lyftas.                                         ställer något yrkande elier om förutsättningar-
13923:    En skattskyldig, vars inkomster årligen vari-    na inte fylis för något enskilt fiskelags del, kan
13924: erar i betydande grad, befinner sig i en sämre      inkomstutjämning inte verkställas. Påståendet
13925: ställning än en sådan skattskyldig vars inkom-      om variationer beträffande behandlingen i
13926: ster inflyter tili belopp som är av samma           skatteavseende kan tänkas ha avsett ett sådant
13927: storleksordning varje år. Den progressiva ska-      fall.
13928: lan har som följd att beskattningen är sträng-         Då man i lagstiftningen beaktat att inkom-
13929: are i ett sådant fali då den skattskyldige på en    sterna kan inflyta så att de hopar sig under ett
13930: gång får en stor inkomstrat som härrör från         visst år och att skattens belopp ökar på grund
13931: flere år. Därför har ett stadgande om inkomst-      av den därav föranledda progressiva beskatt-
13932: utjämning intagits i lagen.                         ningen, föreligger inte något behov för reger-
13933:    I 149 § lagen om skatt på inkomst och            ingen att vidta några särskilda åtgärder i fråga
13934: förmögenhet ingår stadganden om inkomst-            om beskattningen av fiskelagen.
13935: utjämning. Har den som skali beskattas enligt
13936: 
13937:     Helsingfors den 23 mars 1990
13938: 
13939:                                                                           Minister Ulla Puolanne
13940:                                              1990 vp.
13941: 
13942: Kirjallinen kysymys n:o 81
13943: 
13944: 
13945: 
13946: 
13947:                                  Pulliainen: Ilmansuojeluilmoitusten käsittelyn nopeuttamisesta
13948:                                      lääninhallituksissa
13949: 
13950: 
13951:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13952:    Tuoreet uutiset vahvistavat tiedon, että il-    annettu. Ilmeisesti aikanaan halutaan luoda
13953: mansuojeluilmoitusten käsittely on ruuhkautu-      vielä nykyistäkin ruuhkautuneempi tilanne, jot-
13954: nut lääninhallituksissa. Erityisen paha tilanne    ta teollisuuslaitokset saisivat kaikessa rauhassa
13955: on maan teollistuneimmassa osassa, Etelä-Suo-      jatkaa ympäristönsä pilaamista ja saastuttamis-
13956: messa.                                             ta. Hallitus on saamattomuudellaan viestittä-
13957:    Tilanteen tekee erityisen vakavaksi ensinnä-    nyt, että nykyinen meno saa jatkua. Tämä on
13958: kin luonnollisesti se, että maamme luonnon,        äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa. Se
13959: erityisesti metsien, monien vesistöjen ja maa-     kääntyy varmuudella toteuttajiaan vastaan en-
13960: perän, tila heikkenee jatkuvasti saasteiden        nen pitkää.
13961: vuoksi. Näitä kielteisiä kehityskulkuja ei ole        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13962: katkaistu.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13963:    Toiseksi tilanteen tekee vakavaksi se, että     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13964: ilmansuojelulaki on ollut voimassa jo kahdek-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13965: sisen vuotta ja ilmansuojeluilmoitusten käsitte-
13966: ly on edelleen pahasti kesken. Nykyinen halli-
13967: tus sai edeltäjältään perinnöksi vaikean tilan-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
13968: teen, mutta ei ole kyennyt ja ilmeisesti myös-              lääninhallituksien ilmansuojeluilmoitus-
13969: kään halunnut kohentaa asiantilaa lainkaan.                 ruuhkien asialliseksi purkamiseksi, ja
13970:    Kolmanneksi hallitukselta on odotettu lupa-                 koska Hallitus antaa eduskunnalle
13971: järjestelmään siirtymistä, mutta senkään suh-               lakiesityksen ilmansuojeluilmoituksen
13972: teen lakiesityksiä eduskunnalle ei ole vieläkään            korvaamisesta lupamenettelyllä?
13973:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
13974: 
13975:                                          Erkki Pulliainen
13976: 
13977: 
13978: 
13979: 
13980: 200070S
13981: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 81
13982: 
13983: 
13984: 
13985: 
13986:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13987: 
13988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rahoja ensisijaisesti tähän tarkoitukseen. Mo-
13989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      net selvitykset ovat tuottaneet tietoja nimen-
13990: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         omaan ilmansuojelun ilmoitusmenettelyn pää-
13991: kirjeenne n:o 315 ohella lähettänyt valtioneu-     töksentekoa varten. Lääninhallitusten ympäris-
13992: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tönsuojeluhenkilöstön hakeutumista ammattin-
13993: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-      sa jatko- ja täydennyskoulutukseen on myös
13994: myksestä n:o 81, jossa tiedustellaan:              pyritty tehostamaan.
13995:                                                       Ympäristölupakomitean mietintö valmistui
13996:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    marraskuussa 1989. Komitea ehdotti yksimie-
13997:        lääninhallituksien ilmansuojeluilmoitus-    lisesti, että lyhyellä aikavälillä säädetään laki
13998:        ruuhkien asialliseksi purkamiseksi, ja      eräiden ympäristölupa-, ilmoitus- ja suunnitel-
13999:           koska Hallitus antaa eduskunnalle        ma-asioiden käsittelyn yhdistämisestä (ympä-
14000:        lakiesityksen ilmansuojeluilmoituksen       ristölupamenettelylaki). Laki koskisi kaikkia
14001:        korvaamisesta lupamenettelyllä?             laitoksia, joihin tarvitaan terveydenhoitolaissa
14002:                                                    tarkoitettu sijoituspaikan hyväksyminen, naa-
14003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       puruussuhdelain mukainen immissiolupa, il-
14004: vasti seuraavaa:                                   mansuojelulaissa tarkoitettu ilmansuojeluilmoi-
14005:                                                    tuksen johdosta tehty päätös taikka jätehuol-
14006:    Ilmansuojelulaki on nyt ollut voimassa yli      tolaissa tarkoitetut jätehuoltosuunnitelman hy-
14007: seitsemän vuotta. Lääninhallituksissa oli vuo-     väksyminen tai ongelmajätteiden käsittelylupa.
14008: den 1990 alussa vireillä noin 800 ilmansuoje-      Ehdotetulla lailla yhtenäistettäisiin menettelyi-
14009: luilmoitusta. Näistä noin 100 ilmoitusta on        tään tällaisten laitosten lupa-asioiden käsittely.
14010: tullut vireille vastikään, kun täysin halogenoi-      Ympäristölupakomitea on ehdottanut, että
14011: tuja kloorifluorihiilivetyjä eli CFC-yhdisteitä    ympäristölupa-asioista tärkeimmät käsiteltäi-
14012: käyttävät laitokset on säädetty ilmoitusvelvol-    siin lääninhallituksissa ja merkitykseltään vä-
14013: lisiksi. Lopullisia ilmansuojeluilmoitusten tar-   häisemmät kunnassa. Näin menettelemällä
14014: kastamispäätöksiä oli vuoden 1990 alkuun           voitaisiin osittain poistaa nykyisiä päällekkäisiä
14015: mennessä tehty noin 700 laitoksesta.               toimintoja ja tehostaa lupa-asioiden käsittelyä.
14016:    Ympäristöministeriö on selvittänyt yhteis-      Ympäristölupakomitea ehdotti myös, että vesi-
14017: työssä lääninhallitusten kanssa ilmansuojelu-      ja ympäristöpiirit osallistuisivat valvontaan.
14018: asioiden ruuhkautumisen syitä. Suurin syy on       Jos valvontaa voitaisiin siirtää lääninhallituksis-
14019: henkilöstön niukkuus. Ilmansuojelulain voi-        ta piireille, voitaisiin lupien käsittelyä läänin-
14020: massaolon aikana lääninhallitusten voimavarat      hallituksissa tehostaa.
14021: ovat lisääntyneet vain vähän. Henkilöstön             Ympäristölupakomitean mietinnöstä on pyy-
14022: olennaiseen lisäämiseen ei kuitenkaan näytä        detty lausunnot. Hallitus aikoo antaa ympäris-
14023: olevan mahdollisuuksia.                            tölupamenettelylakia koskevan esityksen edus-
14024:    Ilmansuojelulain toimeenpanoa on vuodesta       kunnalle vuoden 1990 aikana. Ilmansuojeluil-
14025: vuoteen pyritty tukemaan käyttämällä tulo- ja      moituksen tarkastamispäätös muuttuisi uudes-
14026: menoarviossa ilmansuojelun tutkimukseen,           sa järjestelmässä osaksi ympäristölupajärjestel-
14027: suunnitteluun ja valvontaan varattuja määrä-       mää.
14028:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
14029: 
14030:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14031:                                       1990 vp. -    KK n:o 81                                       3
14032: 
14033: 
14034: 
14035:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14036: 
14037:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         också försökt tillse att den personai vid läns-
14038: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         styrelserna som handhar luftvården erhåller
14039: nr 315 av den 27 februari 1990 tili vederböran-     vidareutbildning och kompletterande utbild-
14040: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        ning i sitt yrke.
14041: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-          Kommittens för tillståndssystem inom miljö-
14042: nade spörsmål nr 81:                                vården betänkande blev färdigt i november
14043:                                                     1989. Kommitten föreslog enhälligt att man
14044:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           inom en nära framtid bör stifta en lag om
14045:        vidta i syfte att på ett behörigt sätt       sammanförande av behandlingen av vissa frå-
14046:        avveckla anhopningen av luftvårdsan-         gor som gäller miljötillstånd anmälningar och
14047:        mälningar vid länsstyrelserna och            planer (lag om miljötillståndsförfarande). La-
14048:           när avlåter Regeringen en proposi-        gen skulle gälla alla anläggningar för vilka man
14049:        tion tili riksdagen med förslag tili lag     behöver i hälsovårdslagen avsett godkännande
14050:        om ersättande av luftvårdsanmälan med        av förläggningsort, i lagen angående vissa
14051:        tillståndsförfarande?                        grannelagsförhållanden      avsett    immrsswns-
14052:                                                     tillstånd, beslut som fattats med anledning av i
14053:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        luftvårdslagen avsedd luftvårdsanmälan eller i
14054: samt anföra följande:                               lagen om avfallshantering avsett godkännande
14055:                                                     av avfallshanteringsplan eller behandlingstill-
14056:    Luftvårdslagen har nu varit i kraft i över sju   stånd för problemavfall. Genom den föreslagna
14057: år. Vid länsstyrelserna var i början av år 1990     Iagen skulle man sammanföra förfarandet i
14058: 800 luftvårdsanmälningar anhängiga. Av dem          fråga om behandlingen av sådana tillståndsfrå-
14059: har ca 100 anmälningar anhängiggjorts först         gor.
14060: nyligen, då anläggningar som använder full-            Kommitten för tillståndssystem inom miljö-
14061: ständigt halogenerade klorfluorkolväten, dvs.       vården har föreslagit att de viktigaste av de
14062: CFC-föreningar, enligt stadgandena blivit an-       frågor som gäller miljötillstånd skall behandlas
14063: mälningsskyldiga. Slutliga beslut om gransk-        vid länsstyrelserna och de mindre viktiga i
14064: ning av luftvårdsanmälningarna hade fram tili       kommunen. Genom att förfara så skulle man
14065: år 1990 fattats i fråga om ca 700 anläggningar.     delvis kunna eliminera nuvarande överlappan-
14066:    Miljöministeriet har i samarbete med läns-       de verksamheter och effektivera behandlingen
14067: styrelsen utrett orsakerna tili anhopningen av      av tillståndsärenden. Kommitten föreslog ock-
14068: luftvårdsärenden. Den största anledningen är        så att vatten- och miljödistrikten skulle delta i
14069: knappheten på perso nai. Under den tid luftvårds-   övervakningen. Om övervakningen kunde över-
14070: lagen varit i kraft har länsstyrelsernas resurser   föras från länsstyrelserna tili distrikten, skulle
14071: ökat endast i ringa mån. Möjligheter att            behandlingen av tillstånd vid länsstyrelserna
14072: väsentligt öka personalen förefaller likväl inte    kunna effektiveras.
14073: finnas.                                                Utlåtanden har inbegärts om kommittens för
14074:    Man har år efter år försökt stöda verkstäl-      tillstånds- och anmälningssystem inom miljö-
14075: ligheten av luftvårdslagen genom att i första       vården betänkande. Regeringen har för avsikt
14076: hand använda de anslag som i budgeten reser-        att avlåta en proposition med förslag tili lag
14077: verats för undersökning, planering och över-        om miljötillståndsförfarande tili riksdagen un-
14078: vakning av luftvården för detta ändamål.            der år 1990. Beslutet om granskning av luft-
14079: Många utredningar har producerat uppgifter          vårdsanmälan skulle i det nya systemet bli en
14080: uttryckligen för det beslutsfattande som gäller     del av miljötillståndssystemet.
14081: luftvårdens anmälningsförfarande. Man har
14082: 
14083:      Helsingfors den 5 april 1990
14084: 
14085:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
14086:                                             1990 vp.
14087: 
14088: Kirjallinen kysymys n:o 82
14089: 
14090: 
14091: 
14092: 
14093:                                 Haavisto: Suomalaisten osuudesta Irlannin Croagh            Patrick
14094:                                    -vuoren kaivoshankkeeseen
14095: 
14096: 
14097:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14098: 
14099:     Suomalainen yhtiö Outokumpu Oy osti              Outokummun t01mmta hankkeessa on
14100: vuonna 1986 tytäryhtiökseen Irlannissa kaivos-    omiaan herättämään epäluuloja suomalaisen
14101: toimintaa harjoittavan Tara Miningin. Tara        kansainvälisen yritystoiminnan ympäristöystä-
14102: puolestaan on osakkaana Burmin Exploration        vällisyyttä ja eettisten arvojen kunnioitusta
14103: -yhtiössä, jonka kanssa yhdessä se on käynnis-    kohtaan ja himmentää omalta osaltaan Suo-
14104: tänyt hankkeen kullan kaivamiseksi Croagh         men ja suomalaisen yritystoiminnan kuvaa
14105: Patrick -vuoresta Irlannissa.                     maailmalla.
14106:     Croagh Patrick on Irlannin suojelupyhimyk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14107: sen, Pyhän Patrikin nimeä kantava vuori, joka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14108: on Irlannissa tunnettu nähtävyys ja pyhiinvael-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14109: luspaikka. Alueella on kerätty 60 000 ihmisen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14110: kansalaisadressi kaivoshanketta vastaan, ja
14111: mm. Irlannin katolilaisten arkkipiispa Josep
14112: Cassidy on vedonnut suomalaisiin ja Outokum-               Onko Hallitus tietoinen Outokumpu
14113: pu Oy:öön, jotta kaivoshankkeesta luovuttai-             Oy:n tytäryhtiön kaivoshankkeiden etii-
14114: siin.                                                    kasta ja ympäristövaikutuksista Irlan-
14115:     Historiansa vuoksi Croagh Patrickia kutsu-           nissa, ja
14116: taan Irlannissa "Pyhäksi vuoreksi", jossa kai-             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14117: vostoiminnan harjoittaminen loukkaisi monien             ohjatakseen Suomen kansainvälistä yri-
14118: uskonnollisia tunteita. Luonnontilaisena mat-            tystoimintaa ympäristön kannalta ja
14119: kailunähtävyytenä vuori on tärkeä myös seu-              eettisesti kestävän kehityksen tielle?
14120: dun ja läheisen Wetsportin kaupungin turismil-
14121: le.
14122: 
14123:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
14124: 
14125:                                         Pekka Haavisto
14126: 
14127: 
14128: 
14129: 
14130: 200070S
14131: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 82
14132: 
14133: 
14134: 
14135: 
14136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Aikanaan harkitaan, onko hanke taloudellises-
14137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ti mielekäs, sillä vielä ei tiedetä, onko kaivos-
14138: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         toiminnan aloittaminen kannattavaa. Kaivos-
14139: kirjeenne n:o 316 ohella toimittanut valtioneu-    toiminnan aloittaminen vaatii luonnollisesti
14140: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       asiaankuuluvat luvat, joita ei siis ole vielä
14141: kansanedustaja Haaviston näin kuuluvasta kir-      anottu. Rakentamisvaiheessa irlantilaiset itse
14142: jallisesta kysymyksestä n:o 82:                    ratkaisevat, sallitaanko kaivostoimintaa vai ei
14143:                                                    ja millä ehdoin. Hankkeen toteutuessakin kai-
14144:           Onko Hallitus tietoinen Outokumpu        vos olisi joka tapauksessa maanalainen, josta
14145:        Oy:n tytäryhtiön kaivoshankkeiden etii-     malmi kuljetettaisiin toisaalle prosessoitavaksi.
14146:        kasta ja ympäristövaikutuksista Irlan-         Outokummulle hankkeella ei ole juuri mer-
14147:        nissa, ja                                   kitystä sen pienen potentiaalin takia. Tara-
14148:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      Minesille ja Irlannin kaivostoiminnalle yleensä
14149:        ohjatakseen Suomen kansainvälistä yri-      asialla on lähinnä periaatteellista merkitystä.
14150:        tystoimintaa ympäristön kannalta ja         On myös täysin mahdollista, etteivät nykyiset
14151:        eettisesti kestävän kehityksen tielle?      osapuolet yritäkään toteuttaa hanketta vaan
14152:                                                    myyvät oikeutensa jollekin ulkopuoliselle yh-
14153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tiölle. On syytä vielä korostaa, että asia on
14154: taen seuraavaa:                                    puhtaasti irlantilainen ja ratkeaa irlantilaisten
14155:    Irlannissa sijaitseva Croagh Patrick -vuori     päätöksellä.
14156: on herättänyt mielenkiintoa kultaesiintymänsä         Hallituksen lähtökohtana on, että niin val-
14157: vuoksi. Esiintymän hyödyntämistä on selvittä-      tion kuin yksityisetkin yhtiöt noudattavat ul-
14158: nyt Outokummun irlantilaisen tytäryhtiön           komaisessa toiminnassaan kussakin maassa
14159: Tara-Mines Ltd:n malminetsintäyhtiö Tara-          voimassa olevia lakeja ja hyviä tapoja. Vaikka
14160: Prospecting yhdessä irlantilaisen Burmin-Ex-       yleisesti niin on tapahtunutkin, on kuitenkin
14161: ploration yhtiön kanssa. Tara omistaa Bur-         paikallaan, että näihin seikkoihin kiinnitetään
14162: min-Explorationista 10% ja Burmin on hank-         keskeistä huomiota. Hallituksen mielestä ei
14163: keen käynnistäjä.                                  kuitenkaan ole tarpeen, ei myöskään valtionyh-
14164:    Hankkeen toimeenpanijoilla on laillinen         tiöille, luoda erillistä säädöstöä ulkomaista
14165: lupa malmin etsintään kyseisellä alueella, ja      toimintaa varten vaan se edellyttää, että kukin
14166: tällä hetkellä on kyse lähinnä malmiaihion         yhtiö automaattisesti noudattaa lakeja ja vas-
14167: tutkimuksesta. Vuorella tai sen ympäristössä       taavia määräyksiä kussakin maassa ja toimii
14168: ei ole tapahtunut mitään ympäristömuutoksia.       muutenkin hyväksyttävällä tavalla.
14169: 
14170:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
14171: 
14172:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14173:                                      1990 vp. -     KK n:o 82                                        3
14174: 
14175: 
14176: 
14177: 
14178:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14179: 
14180:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vettigt, eftersom man ännu inte vet om det
14181: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lönar sig att inleda gruvverksamhet. För att
14182: nr 316 av den 27 februari 1990 tili vederböran-     gruvverksamheten skall kunna påbörjas krävs
14183: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        det naturligtvis vederbörliga tillstånd, som man
14184: följande av riksdagsman Haavisto underteck-         alltså ännu inte har ansökt om. I byggnadsske-
14185: nade spörsmål nr 82:                                det kommer irländarna själva att avgöra om
14186:                                                     gruvverksamheten tillåts eller inte och i så fall
14187:           Är Regeringen medveten om etiken i        med vilka villkor. I det fall att projektet blir av
14188:        fråga om Outokumpu Oy:s dotterbolags         kommer gruvan att vara underjordisk och
14189:        gruvprojekt på Irland och dess inverk-       malmen transporteras därifrån tili annat ställe
14190:        ningar på miljön där och                     för processering.
14191:           vilka åtgärder har Regeringen för             För Outokumpu har projektet inte just nå-
14192:        avsikt att vidta för att leda in Finlands    gon betydelse på grund av den Iilla potentialen.
14193:        internationella företagsverksamhet på        För Tara-Mines och den irländska gruvverk-
14194:        en väg som har en hållbar utveckling         samheten i allmänhet är saken närmast av
14195:        både med tanke på miljön och etiken?         principiell betydelse. Det är också fullt möjligt
14196:                                                     att de nuvarande parterna inte ens försöker
14197:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        genomföra projektet utan säljer sina rättigheter
14198: samt anföra följande:                               åt något utomstående bolag. Det är skäl att
14199:    Berget Croagh Patrick som är beläget på          ännu konstatera att detta helt och hållet är en
14200: Irland har väckt intresse på grund av sina          irländsk angelägenhet som avgörs med ett
14201: guldfyndigheter. Möj1igheterna att utnyttja fyn-    beslut av irländarna.
14202: digheterna har utretts av malmprospekterings-           Regeringens utgångspunkt är att såväl staten
14203: bolaget Tara-Prospecting, som ägs av Outo-          som de privata bolagen i sin utländska verk-
14204: kumpus irländska dotterbolag Tara-Mines Ltd,        samhet följer de lagar och goda seder som gäller
14205: i samarbete med det irländska bolaget Burmin-       i ifrågavarande land. Fastän det också i allmän-
14206: Exploration. Tara äger 10% av Burmin-Ex-            het har skett så, är det ändå på sin plats att
14207: ploration och Burmin har satt i gång projektet.     större uppmärksamhet fästs på dessa faktorer.
14208:    De som förverkligar projektet har lagligt        Enligt regeringens åsikt är det emellertid inte
14209: tillstånd att prospektera efter malm på ifråga-     nödvändigt att - och detta gäller också i fråga
14210: varande område och i detta skede är det främst      om statsbolagen - skapa särskilda regler för
14211: fråga om att undersöka malmämnena. På               verksamheten utomlands utan det förutsätts att
14212: berget och i dess omgivning har inga föränd-        varje bolag automatiskt följer de lagar och mot-
14213: ringar av miljön ägt rum. I sinom tid kommer        svarande bestämmelser som gäller i varje land
14214: man att överväga om projektet är ekonomiskt         och även i övrigt verkar på ett godtagbart sätt.
14215: 
14216:     Helsingfors den 2 april 1990
14217: 
14218:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14219:                                              1990 vp.
14220: 
14221: Kirjallinen kysymys n:o 83
14222: 
14223: 
14224: 
14225: 
14226:                                  Paloheimo: Ääntä nopeampien lentokoneiden kehittämisen estä-
14227:                                      miseksi tarvittavista toimenpiteistä
14228: 
14229: 
14230:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14231: 
14232:    Otsonikerroksen häviämistä käsittelevissä       tyyppisten projektien eteneminen. Niihin on
14233: kansainvälisissä kokouksissa on pohdittu ja        sitä vaikeampi puuttua menestyksellisesti, mitä
14234: myös pystytty edistämään kansainvälisiin sopi-     pidemmälle suunnitelmat etenevät ja mitä
14235: muksiin perustuvia keinoja otsonikerrosta hä-      enemmän varoja asian tutkimiseen ja kehittä-
14236: vittävien tuotteiden tuntuvaksi rajoittamiseksi.   miseen on ehditty uhrata. Suomen, samoin
14237:    Samanaikaisesti noiden edistysaskeleiden        kuin muiden Pohjoismaiden hallitusten tulisi
14238: kanssa Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus    puuttua ko. projektiin vakavalla vetoomuksella
14239: Nasa on osoittanut 250 miljoonaa dollaria          mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja no-
14240: ääntä nopeamman, matkustajaliikenteeseen           peasti. Muussa tapauksessa otsonikerrosta hä-
14241: tarkoitetun lentokoneen kehittämiseen. On          vittävien tuotteiden rajoittaminen voi tulevai-
14242: odotettavissa, että tällaisten koneiden jatkuvat   suudessa osoittautua vain ongelman vaatimat-
14243: lennot tuhoavat typpioksidipäästöillään laaja-     tomaksi osaratkaisuksi.
14244: mittaisesti ilmakehän ylimpien osien otsoniker-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14245: roksia. Koneet käyttäisivät mitä ilmeisimmin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14246: reittejä USA-Eurooppa-Kaukoitä ja lentäi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14247: sivät näin ollen lähellä pohjoisnapaa. Tuolla      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14248: matkustajaliikenteellä olisi huomattava vaiku-
14249: tus juuri pohjoisnavalla muutenkin odotettavis-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
14250: sa olevaan otsonikerroksen katoamiseen. Ky-               teisiin, joilla pyritään puuttumaan
14251: symys kiinnostanee pitkällä tähtäyksellä erityi-          USA:ssa kehitettävien ääntä nopeam-
14252: sesti Pohjoismaita.                                       min lentävien matkustajakoneiden ke-
14253:    Pohjoismaiden yhteisenä uhkana on tämän-               hittämiseen?
14254:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
14255: 
14256:                                          Eero Paloheimo
14257: 
14258: 
14259: 
14260: 
14261: 200070S
14262: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 83
14263: 
14264: 
14265:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14266: 
14267:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        de-liikennekoneet. Concordeja on reittiliiken-
14268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teessä noin kymmenen ja sotilaallisia tieduste-
14269: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           lukoneita lentää stratosfäärissä joka päivä
14270: kirjeenne n:o 317 ohella lähettänyt valtioneu-       muutamia. Uudenaikaiset hävittäjälentokoneet
14271: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         pystyvät myös lentämään stratosfääriin, mutta
14272: kansanedustaja Paloheimon kirjallisesta kysy-        niitä ei käytetä niin korkealla. Lisäksi vaikut-
14273: myksestä n:o 83, jossa tiedustellaan:                tavat avaruuteen lähetettävät raketit stratosfää-
14274:                                                      rissä olevaan otsonikerrokseen.
14275:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-             Stratosfäärissä kemialliset reaktiot ovat lu-
14276:        teisiin, joilla pyritään puuttumaan           kuisia ja nykyisissä simulointimalleissa niitä on
14277:        USA:ssa kehitettävien ääntä nopeam-           mukana jo muutamia satoja. Nykyiset mallit
14278:        min lentävien matkustajakoneiden ke-          kuvaavat suhteellisen hyvin eri yhdisteiden
14279:        hittämiseen?                                  vaikutusta stratosfäärin otsoniin, mutta niillä ei
14280:                                                      täysin pystytä selittämään muun muassa Ete-
14281:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lämantereen yllä sikäläisen kevään aikana ta-
14282: vasti seuraavaa:                                     pahtuvaa otsonikerroksen voimakasta heikke-
14283:                                                      nemistä. Malleilla tehdyt laskelmat osoittavat,
14284:    Tiedot otsonikerroksen ohenemisesta ovat          että typenoksidilisäykset muun muassa stratos-
14285: johtaneet Wienin yleissopimukseen otsoniker-         fäärissä lentävistä yliäänikoneista vähentävät
14286: roksen suojelusta ja tähän liittyvään Montrea-       otsonikerrospitoisuutta, joskin aika vähän.
14287: lin pöytäkirjaan, jolla rajoitetaan otsonikerros-       Yliäänimatkustajakoneiden kehittäminen vie
14288: ta tuhoavien aineiden käyttöä. Otsonikerrok-         pitkän ajan. Lentokoneet, joita nyt suunnitel-
14289: selle haitallisimmiksi ovat osoittautuneet niin      laan, tulevat käyttöön vasta vuoden 2000 jäl-
14290: sanotut täysin halogenoidut kloorifluorihiilive-     keen. Uudet lentokoneet suunnitellaan siten,
14291: dyt ja pääasiassa sammutuslaitteissa ja järjes-      että niiden päästöt ovat huomattavasti nykyisin
14292: telmissä käytettävät halonit. Näiden aineiden        stratosfäärissä lentävien lentokoneiden päästö-
14293: vuotuisen käytön vähentämisestä 50 prosentilla       jä pienempiä. Yhdysvalloissa sikäläinen ilmai-
14294: vuoden 1999 kesäkuun loppuun mennessä on             luhallinto onkin asettanut selvät rajoitustavoit-
14295: sovittu Montrealin pöytäkirjassa.                    teet lentokoneille, joiden on tarkoitus lentää
14296:    Tiedot otsonikerroksen tilasta ovat osoitta-      stratosfäärissä.
14297: neet, että Montrealin pöytäkirjan edellyttämät          Wienin yleissopimuksen ja Montrealin pöy-
14298: rajoittamistoimet eivät ole riittäviä. Parast-       täkirjan toimeenpanevana tukena on tieteelli-
14299: aikaa ovat käynnissä neuvottelut, joissa pöytä-      nen arviointijärjestelmä, jonka avulla maailman
14300: kirjaa pyritään muuttamaan. Täydellistä yhteis-      tiedeyhteisö pyrkii tekemään kulloinkin par-
14301: ymmärrystä siitä, miten pöytäkirja muutetaan,        haan arvioinnin otsonikerroksen tilasta ja sii-
14302: ei ole neuvotteluihin osallistuvien maiden kes-      hen vaikuttavista seikoista. Hallituksen näke-
14303: ken saavutettu. Todennäköisesti täysin haloge-       myksen mukaan Suomen kaltainen pieni maa
14304: noitujen kloorifluorihiilivetyjen ja halonien        pystyy parhaiten vaikuttamaan maapallv;lha-
14305: käytön rajoittamisaikataulua kuitenkin kiriste-      juisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen ole-
14306: tään ja uusina rajoitettavina aineina tulevat        malla aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä.
14307: sopimukseen mukaan hiilitetrakloridi ja metyy-       Suomi on Montrealin pöytäkirjan kokouksen
14308: likloroformi. Lisäksi muun muassa Pohjois-           puheenjohtajamaana tukenut sopimuspuolten
14309: maat ovat esittäneet, että osittain halogenoitu-     pöytäkirjan mahdollisimman tehokasta tiuken-
14310: jen hiilivetyjen käyttöä ryhdyttäisiin rajoitta-     tamista otsonikerroksen suojelemiseksi. Suomi
14311: maan.                                                tekee tarvittaessa uusia aloitteita otsonikadon
14312:    Stratosfäärissä lentävät säännöllisesti tiedus-   torjumiseksi.
14313: telukoneet ja ranskalais-englantilaiset Concor-
14314: 
14315:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
14316: 
14317:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14318:                                       1990 vp. -    KK n:o 83                                      3 '
14319: 
14320: 
14321:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14322: 
14323:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         linjetrafiken och i stratosfären flyger dagligen
14324: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         några militära spaningspllm. De moderna'
14325: nr 317 av den 27 februari 1990 tili vederböran-     jaktplanen kan också flyga upp i stratosfären
14326: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        men används inte på sådan höjd. Dessutom
14327: följande av riksdagsman Paloheimo underteck-        påverkas ozonskiktet i stratosfären av raketer
14328: nade spörsmål nr 83:                                som skickas upp i rymden.
14329:                                                        I stratosfären förekommer talrika kemiska
14330:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          reaktioner och de nuvarande simuleringsmodel-
14331:        avsikt att ingripa i utvecklandet av         lerna omfattar redan ett hundratal sådana. De
14332:        överljudsplan för passagerartrafik i         nuvarande modellerna ger en tämligen klar bild
14333:        USA?                                         av hur olika föreningar inverkar på ozonet i
14334:                                                     stratosfären, men de tillhandahåller ingen en-
14335:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tydig förklaring på den starka nedbrytning av
14336: samt anföra följande:                               ozonskiktet som sker bl.a. över Antarktis
14337:                                                     under den lokala våren. De beräkningar som ,
14338:    Uppgifterna om nedbrytningen av ozonskik-        gjoTt~ med hjälp av modellerna visar att kvä- ·
14339: tet har lett tili uppkomsten av Wienkonventio-      veoxiderna bl.a. från de överljudsplan som
14340: nen för skydd av ozonskiktet och det därtill        flyger i stratosfären reducerar ozonhalten, om
14341: anslutna Montrealprotokollet, genom vilket          också obetydligt.
14342: förbrukningen av ämnen som bryter ned ozon-            Utvecklandet av överljudsplan för passage-
14343: skiktet begränsas. Skadligast för ozonskiktet       rartrafiken är en lång process. De flygplan som
14344: har visat sig vara de s.k. fullständigt halogene-   för närvarande planeras kommer att användas
14345: rade klorfluorkarbonerna samt halonerna, som        först efter år 2000. De nya flygplanen planeras
14346: huvudsakligen används i släckningsanordning-        så att utsläppen blir betydligt mindre än
14347: ar och -system. I Montrealprotokollet har           utsläppen från de flygplan som för närvarande
14348: överenskommits om en reducering av den              flyger i stratosfären. 1 Förenta Staterna har den
14349: årliga förbrukningen av dessa ämnen med 50          lokala luftfartsförvaltningen fastställt klara be-
14350: procent fram tili år 1999.                          gränsningar för flygplan som kommer att flyga
14351:    Uppgifterna om ozonskiktet har visat att de      i stratosfären.
14352: i Montrealprotokollet förutsatta begränsnings-         Ett verkställande stöd för Wienkonventionen
14353: åtgärderna inte är tillräckliga. För närvarande     och Montrealprotokollet är ett vetenskapligt
14354: pågår förhandlingar i syfte att ändra protokol-     bedömningssystem, inom vars ram vetenskaps-
14355: let. De Iänder som deltar i förhandlingarna har     samfundet i världen försöker få fram en så god
14356: inte helt kommit tili samförstånd om hur            bedömning av ozonskiktets tillstånd vid ifråga-
14357: protokollet skall ändras. Sannolikt kommer          varande tidpunkt som möjligt och likaså av de
14358: dock tidtabellen för begränsningen av förbruk-      omständigheter som inverkar på läget. Enligt
14359: ningen av fullständigt halogenerade klorfluor-      regeringens synpunkt kan ett litet land som
14360: karboner och haloner att åtstramas och be-          Finland bäst medverka tili att de globala
14361: gränsningarna att utsträckas tili koltetraklorid    miljöproblemen kan lösas genom att aktivt
14362: och metylkloroform, vilka upptas i konventio-       verka i det internationella samarbetet. Som
14363: nen såsom nya ämnen. Dessutom har bl.a. de          ordförande vid det möte då Montrealprotokol-
14364: nordiska länderna föreslagit att förbrukningen      let uppgjordes understödde Finland en så
14365: av ofullständigt halogenerade kolväten skall        effektiv åtstramning som möjligt av avtalspar-
14366: börja begränsas.                                    ternas protokoll för skydd av ozonskiktet.
14367:    I stratosfären flyger regelbundet spanings-      Finland kommer vid behov att ta nya initiativ
14368: plan och de fransk-engelska trafikplanen Con-       för att ozonnedbrytningen skall kunna förebyg-
14369: corde. Det finns ca tio Concorde-pian inom          gas.
14370: 
14371:      Helsingfors den 5 april 1990
14372: 
14373:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
14374:                                                1990 vp.
14375: 
14376: Kirjallinen kysymys n:o 84
14377: 
14378: 
14379: 
14380: 
14381:                                   Myller ym.: Maisema- ja luonnonsuojeluarvojen turvaamisesta
14382:                                       Kolin matkailurakentamisessa
14383: 
14384: 
14385:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14386: 
14387:    Koli on tunnetuin luonnonnähtävyys ja mat-        sista mallia hakeneen rakentamisen sopeutta-
14388: kailukohde koko Pohjois-Karjalassa. Kolin            minen Kolin arvokkaisiin maisemiin ei ole
14389: vaara-alueen ydinosa hankittiin valtion omis-        helppoa. Osin se on mahdotontakin, niin kuin
14390: tukseen jo vuosisadan alussa alueen erinomai-        eniten kiistellyn Paimenenvaaran rantakaava-
14391: sen luonnonkauneuden ja siihen perustuvan            hankkeen yhteydessä on käynyt ilmi. Tästä
14392: matkailullisen merkityksen vuoksi. 1960-luvul-       syystä Kolin matkailupalvelujen rakentamisen
14393: ta lähtien Kolille on laadittu tukku erilaisia       olisi tapahduttava suunnitelmallisesti, vahvis-
14394: matkailusuunnitelmia, jotka eivät kuitenkaan         tettaviin (osa)yleiskaavoihin perustuen. Kaavo-
14395: ole toteutuneet odotetulla tavalla. Vasta omis-      ja laadittaessa olisi otettava huomioon Kolin
14396: tussuhteissa viime vuosina tapahtuneet muu-          vanhojen asukkaiden oikeudet mm. luonnossa
14397: tokset ovat Iaukaisseet Kolin rakentamisen.          liikkumisen ja Pielisen rantojen käytön osalta
14398: Tänä päivänä Kolin alueella, erityisesti Loma-       sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Ra-
14399: Kolilla, on käynnissä vilkas matkailurakenta-        kentamisen painopisteen tulisi olla seutukaavan
14400: minen ja vireillä olevien rantakaavahankkeiden       mukaisesti Kolin kylän ja Loma-Kolin välisellä
14401: myötä luodaan edellytyksiä useiden tuhansien         alueella.
14402: uusien vuodepaikkojen syntymiselle.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14403:    Kolin vaaroilta Pieliselle ja muualle ympä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14404: ristöön avautuvat maisemat ovat yksi Suomen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14405: kansallismaisemista, jotka kaikki suomalaiset        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14406: tuntevat. Koli on myös olennainen osa Suomen
14407: kulttuurihistoriaa. Kolin merkitys luonnonsuo-
14408: jelun kannalta ei rajoitu vain arvokkaaseen                    Onko Hallitus tietoinen Kolin kan-
14409: maisemaan, siilä sen monipuolinen luonto tar-               sallismaisemaa uhkaavista suunnitelmis-
14410: joaa elinmahdollisuuden monelle uhanalaiselle               ta, ja
14411: eliölajille ja Kolin kaskimaille syntyneet ahot                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14412:  kuuluvat Suomen edustavimpiin. Kolin val-                  ryhtyä Kolin merkittävien maisema- ja
14413: tionmaalle on perusteilla noin 1 000 hehtaarin              luonnonsuojeluarvojen      turvaamiseksi
14414:  laajuinen luonnonsuojelualue, ja Kolin harju-              laajemminkin kuin valtion omistamien
14415:  saaret ja eräät pienialaiset suot ja lehdot                alueiden osalta on mahdollista, ja sen
14416:  kuuluvat valtioneuvoston vahvistamiin suoje-               varmistamiseksi, että Kolilla tapahtuva
14417:  lualueohjelmiin. Luonnon ja maisemansuojelun               voimaperäinen rakentaminen perustuu
14418:  kannalta tätä ei ole pidetty riittävänä, vaan eri          riittävän huolelliseen, kaikki maankäy-
14419:  yhteyksissä on vaadittu pinta-alaltaan suurem-             tön tarpeet ja eri maanomistajaryhmät
14420:  man kansallispuiston perustamista Kolille.                 huomioon ottavaan yleiskaavatasoiseen
14421:     Tehokkaan, Rukan ja Lapin hiihtokeskuk-                 suunnitteluun?
14422: 
14423:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
14424: 
14425:           Riitta Myller                 Jouni Backman                  Liisa Jaakonsaari
14426:           Erkki Pulliainen              Jouni J. Särkijärvi            Jukka Gustafsson
14427:               \\              \         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14428: 
14429: 
14430: 200070S
14431: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 84
14432: 
14433: 
14434: 
14435: 
14436:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14437:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      3 820 hehtaarin laajuinen kansallispuisto. Ko-
14438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mitea sijoitti Kolin alueen koko maan kannalta
14439: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         tärkeimpään eli ensimmäiseen arvoluokkaan.
14440: kirjeenne n:o 318 ohella toimittanut valtioneu-    Pielisen harjusaaret ja niiden eteläpuolella ole-
14441: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       va Valkealammen seutu kuuluvat puolestaan
14442: kansanedustaja Myllerin ym. kirjallisesta kysy-    harjujensuojeluohjelmaan, jonka valtioneuvos-
14443: myksestä n:o 84, jossa tiedustellaan:              to vahvisti vuonna 1984. Pohjoismaisen minis-
14444:                                                    terineuvoston alainen työryhmä (Biotopvern i
14445:           Onko Hallitus tietoinen Kolin kan-       Norden) on vuonna 1989 ehdottanut Kolia
14446:        sallismaisemaa uhkaavista suunnitelmis-     yhdeksi perusalueeksi, jolla on erityistä merki-
14447:        ta, ja                                      tystä perinteisten maankäyttötapojen luomien
14448:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     luontotyyppien säilyttämisen kannalta.
14449:        ryhtyä Kolin merkittävien maisema- ja           Paimenenvaaran ja Akka-Kolin rinteet on
14450:        luonnonsuojeluarvojen      turvaamiseksi    suunniteltu muutettavaksi tehokkaaksi matkai-
14451:        laajemminkin kuin valtion omistamien        lutoimintojen alueeksi rantakaavoituksen avul-
14452:        alueiden osalta on mahdollista, ja sen      la. Rantakaavan laadinta kuuluu maanomista-
14453:        varmistamiseksi, että Kolilla tapahtuva     jalle. Rantakaava on rakennuslain 123 a §:n
14454:        voimaperäinen rakentaminen perustuu         mukaisesti tarkoitettu pääasiassa loma-asutuk-
14455:        riittävän huolelliseen, kaikki maankäy-     sen järjestämistä varten meren tai vesistön
14456:        tön tarpeet ja eri maanomistajaryhmät       rannalla. Paimenenvaaran ja Akka-Kolin
14457:        huomioon ottavaan yleiskaavatasoiseen       alueen ainoa vesistö on pieni Paimenenlampi.
14458:        suunnitteluun?                              Rantakaava-alueelle on tiheän loma-asutuksen
14459:                                                    lisäksi esitetty varattavaksi paikka kalliohotel-
14460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lille ja laskettelurinteelle. Lieksan kaupunki
14461: vasti seuraavaa:                                   valmistelee paraikaa Kolin keskustan osayleis-
14462:                                                    kaavaa, johon mainittu rantakaava-alue ja sin-
14463:    Kolin alue on Suomen arvokkaimpia yhte-         ne esitetyt toiminnot sisältyisivät sellaisinaan.
14464: näisiä maisema-alueita. Se koostuu useista tu-         Suomessa ei ole varsinaisia maisemansuoje-
14465: hansista hehtaareista kumpuilevia kvartsiitti-     lusäädöksiä. Tämän vuoksi ainoa keino Kolin
14466: vaaroja ja niitä matalampia moreeniharjuja         vaarajakson maiseman säilyttämiseksi on riit-
14467: Lieksan, Kontiolahden, Enon ja Juuan kunnis-       tävän laajan ja monipuolisiin selvityksiin pe-
14468: sa. Kolille ovat tunnusomaisia suuret korkeus-     rustuvan, vahvistetun eli oikeusvaikutuksellisen
14469: erot. Vaarajakson ja samalla koko eteläisen        yleiskaavan laatiminen alueelle. Vain tällä ta-
14470: Suomen korkein kohta, Ukko-Koli, kohoaa            voin poikkeusluvilla rakentamisesta ja toinen
14471: 347 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 253          toistaan seuraavista rantakaavoista päästään
14472: metriä Pielisen pinnan yläpuolelle. Yli 300        sijaintikuntien matkailu- ja virkistystarpeet
14473: metrin korkuisia vaaroja ovat myös Akka-           sekä maiseman- ja luonnonsuojelun huomioon
14474: Koli, Paha-Koli, !patti ja Mäkrä. Vaarojen         ottavaan alueiden käytön suunnitteluun ja mat-
14475: näköalapaikoilta avautuu Suomen tunnetuin,         kailun kehittämiseen. Valtio on tänä vuonna
14476: eri alojen taiteilijoita innoittanut luonnonmai-   osoittanut 200 000 markkaa käytettäväksi Poh-
14477: sema Pieliselle. Luonnonsuojelun kannalta Ko-      jois-Karjalan seutukaavaliiton aloitteesta laa-
14478: lin tekevät arvokkaaksi monet uhanalaisten         dittavaan neljän kunnan yhteiseen yleiskaa-
14479: kasvi- ja eläinlajien esiintymispaikat, puronot-   vaan. Tällöin kunnilla on tähänastista parem-
14480: kojen kosteat lehtopainanteet, valoisat kaski-     mat mahdollisuudet saavuttaa sopusointu mat-
14481: koivikot sekä niityt ja ahot.                      kailurakentamisen sekä maiseman- ja luonnon-
14482:    Kansallispuistokomitea ehdotti vuonna 1976      suojelun kesken.
14483: (Komiteanmietintö 1976:88), että Kolin vaa-            Luonnonsuojelun kannalta arvokkaimpaan
14484: roille ja Pielisen harjusaarille perustettaisiin   osaan, aivan valtion omistaman alueen tuntu-
14485:                                         !990 vp. -     KK n:o 84                                            3
14486: 
14487: maan. 011 viime vuosina rakennttlu metsäauto-          Viista, noin ! 000 nchta;:rin ta~.)tu~esta alueesta
14488: teitä. Teic!cn myötä on lorna-asut<.ts ja mahdol-      voidaan tehdä lUO'<nor;':uojelualuc vieiä J:ärr:~in
14489: lisesti myös rantakaavoitus leviämäs;o;:~ ai;~mmin     vuoden 'likana.
14490: n:kemamctlori,ina siii!yn,::iik rcti1''':d: ja vaa-                                    1-:<:mallispc·islon
14491: ra!}rintcillc. KoJin kcskcis1n1Inän osan~ '!e:;ivaa-   kallai<:;en     iuonnon~uojelu:-:iuc(:n   perEstanll~-
14492: ralta Pa!incnenvaarallc viottuvan alueen, !uon-        m<· hooilisduksista _k ~itä varten hanki tta vien
14493: non<HVOJCn s:tilyttän;incn edelly'.tiiii. pikaisi<t    maider. kustanmlksista on myö~ aloitettu ym-
14494: :·;whoitusp::iittöksiii. Valtion on1isruhcssa ole-     pii ;·1st ö rPi o; ~<eriössä.
14495: 4                                   1990 vp. -    KK n:o 84
14496: 
14497: 
14498: 
14499: 
14500:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14501:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       (Kommittebetänkande 1976:88) att en national-
14502: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       park omfattande 3 820 ha skulle inrättas på
14503: nr 318 av den 27 februari 1990 tili vederböran-   Kolis skogbevuxna fjäll och Pielinens åsbekläd-
14504: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      da holmar. Kommitten placerade Koliområdet
14505: följande av riksdagsman Myller m.fl. under-       i den inom hela Jandet viktigaste, dvs. första
14506: tecknade spörsmål nr 84:                          gruppen på värdeskalan. De åsbeklädda hol-
14507:                                                   marna i Pielinen och Valkealampitrakten söder
14508:           Är Regeringen medveten om de pla-       om dem hör för sin del tili programmet för
14509:        ner som hotar nationallandskapsvyn i       skydd för åsar, som fastställdes av statsrådet år
14510:        Koli, och                                  1984. En arbetsgrupp underlydande Nordiska
14511:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    ministerrådet (Biotopvern i Norden) föreslog år
14512:        ta i syfte att trygga de betydande         1989 att Koli skulle utgöra ett sådant basom-
14513:        landskaps- och naturskyddsvärdena i        råde som har särskild betydelse med tanke på
14514:        Koli även i större utsträckning än vad     bevarandet av de naturformer som de traditio-
14515:        som är möjligt i fråga om de områden       nella sätten att använda jorden skapar.
14516:        som ägs av staten och i syfte att             Sluttningarna på fjällen Paimenenvaara och
14517:        garantera att den intensiva byggnads-      Akka-Ko1i har planerats att göras tili ett
14518:        verksamhet som äger rum i Koli grun-       effektivt område för o1ika verksamheter i an-
14519:        dar sig på en tillräckligt omsorgsfull     slutning tili turismen med hjälp av strandpla-
14520:        planering som är baserad på en gene-       ner. Uppgörande av strandplan ankommer på
14521:        ralpian och beaktar markanvändning-        markägaren. En1igt 123 a § byggnadslagen är
14522:        ens och de olika markägarnas alla          strandplanen huvudsakligen avsedd för regle-
14523:        behov?                                     ring av fritidsbebyggelse vid stranden av havet
14524:                                                   eller av vattendrag. Det enda vattendraget på
14525:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Paimenenvaaras och Akka-Kolis område är
14526: samt anföra följande:                             den Iilla sjön Paimenenlampi. Enligt förslaget
14527:                                                   skall för strandplaneområdet förutom tät fri-
14528:    Koliområdet hör till Finlands mest värdeful-   tidsbebyggelse reserveras plats för ett bergsho-
14529: la enhetliga områden vad landskapsvyn beträf-     tell och en slalombacke. Lieksa stad bereder
14530: far. Det består av flera tusen hektar kuperade    som bäst en delgeneralpian för Kolis centrum,
14531: kvartsitfjäll och lägre moränåsar i Lieksa,       och det ovan nämnda strandplaneområdet och
14532: Kontiolahti, Eno och Juuka kommuner. Kän-         de för detta föreslagna verksamheterna skulle
14533: netecknande för Koli är de stora höjdskillna-     som sådana ingå i denna pian.
14534: derna. Fjällräckans och samtidigt hela södra         l Finland finns inte några egentliga stadgan-
14535: Finlands högsta punkt, Ukko-Koli, höjer sig       den om vård av landskapsvyer. Därför är det
14536: 347 m över havsytan och 253 m över sjön           enda sättet att bevara landskapet inom Kolis
14537: Pielinens vattenyta. Över 300 m höga fjäll är     fjällområde att utarbeta en på tillräckligt om-
14538: också Akka-Koli, Paha-Koli, Ipatti och Mäk-       fattande och mångsidiga utredningar baserad
14539: rä. Från fjällens utsiktsplatser öppnar sig mot   generalpian som är fastställd, dvs. äger rätts-
14540: sjön Pielinen Finlands mest kända naturland-      verkan för området. Endast på detta sätt kan
14541: skap, som inspirerat konstnärer på olika om-      man från ett byggande med undantagstillstånd
14542: råden. Med tanke på naturskyddet är Koli          och på varandra följande strandplaner komma
14543: värdefullt på grund av att där förekommer         vidare tili en sådan planering av användningen
14544: många utrotningshotade växter och djur, av        av områdena och utvecklande av turismen som
14545: bäckar genomflutna fuktiga sänkor bevuxna         beaktar behoven ifråga om turism och rekrea-
14546: med lövdungar, ljusa svedjebjörkdungar samt       tion samt landskaps- och naturvården. Staten
14547: ängar och svedjeland.                             har i år anvisat 200 000 mk att användas för en
14548:    Nationalparkskommitten föreslog år 1976        för fyra kommuner gemensam generalpian som
14549:                                      1990 vp. -    KK n:o 84                                    5
14550: 
14551: skall utarbetas på initiativ av Pohjois-Karjalan   naturvärdena inom Kolis centralaste del, det
14552: seutukaavaliitto. Härvid har kommunerna            område som sträcker sig från Vesivaara tili
14553: bättre möjligheter än hittills att uppnå harmoni   Paimenenvaara, förutsätter brådskande beslut
14554: mellan byggande som gäller turismen samt           om fredning. Av det ca 1 000 ha stora område
14555: landskaps- och naturskyddet.                       som är i statens ägo är det möjligt att redan
14556:    På den ur naturskyddssynpunkt värdefullaste     inom detta år göra ett naturskyddsområde.
14557: delen, alldeles inpå det område som ägs av            Utredningar om möjligheterna att grunda ett
14558: staten, har under de senaste åren byggts skogs-    ännu större naturskyddsområde av national-
14559: bilvägar. Med stöd av vägarna sprider sig          parkstyp och om kostnaderna för de områden
14560: fritidsbebyggelsen och eventuellt också uppgö-     som måste inköpas för ändamålet har också
14561: randet av strandplaner tili tidigare obebyggda     inletts i miljöministeriet.
14562: områden och fjällsluttningar. Bevarandet av
14563:     Helsingfors den 5 april 1990
14564: 
14565:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
14566:                                               1990 vp.
14567: 
14568: Kirjallinen kysymys n:o 85
14569: 
14570: 
14571: 
14572: 
14573:                                  Mäkelä: Mäntsälän Hirvihaaraan suunnitellusta maakaasuvaras-
14574:                                     tosta
14575: 
14576: 
14577:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14578: 
14579:    Neste Oy suunnittelee rakentavansa kallioon      simman kauas asutuskeskuksista. Tämäntyyp-
14580: louhittavan maakaasuvaraston Mäntsälän Hir-         pisiä alueita löytyy myös maakaasulinjan lähei-
14581: vihaaraan. Suunniteltu varastoalue sijoittuisi      syydestä huomattavasti Hirvihaaraa idempänä
14582: lähelle asutusta ja alueelle, jolla harjoitetaan    asumattomilla alueilla. Neste Oy:n toimesta ei
14583: tehokasta maa- ja metsätaloutta. Lisäksi kysei-     ole pystytty osoittamaan syytä, miksi kyseinen
14584: sellä alueella on huomattava merkitys haja-         varastoalue tulisi rakentaa juuri suunnitellulle
14585: asutusaluerakentamiselle.                           alueelle lähelle asutusta ja maa- ja metsätalous-
14586:    Kallioon louhittavien suurien maakaasusäi-       aluetta.
14587: liöiden vaarattomuutta ja haitattomuutta ei ole        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14588: pystytty aukottomasti todistamaan. Lisäksi          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14589: suurien pohjavesialueelle louhittavien säiliöiden   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14590: seurauksena tulisi aiheutumaan alueella kaivo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14591: jen kuivumista. Louhimistoiminta pilaisi myös
14592: pohjavedet sekä liettäisi alueen virtaavat vesis-
14593: töt. Myös louhintajätteen sijoittaminen sekä                 Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
14594: sen jatkojalostaminen aiheuttaisivat sellaisen             yhtiö Neste Oy on rakentamassa suurta
14595: haitan, jota on mahdotonta alentaa hyväksyt-               maakaasuvarastaa Mäntsälän Hirvi-
14596: täviin rajoihin.                                           haaraan keskelle asutus-, maatalous- ja
14597:    Maakaasuvaraston rakentaminen on suu-                   metsätalousaluetta, ja
14598: ruusluokaltaan ja haittavaikutuksiltaan niin                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14599: mittava hanke, että se tulee sijoittaa mahdolli-           kyseisen hankkeen torjumiseksi?
14600: 
14601:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
14602: 
14603:                                            Tina Mäkelä
14604: 
14605: 
14606: 
14607: 
14608: 200070S
14609: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 85
14610: 
14611: 
14612: 
14613: 
14614:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14615: 
14616:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toehdoista on ollut kaasun varastointi paineen
14617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alaisena Mäntsälään rakennettavaan kalliova-
14618: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            rastoon. Mäntsälässä on hyvälaatuinen, varas-
14619: kirjeenne n:o 319 ohella toimittanut valtioneu-       tointitarkoitukseen sopiva ja riittävän suuri,
14620: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          varastointitilojen laajennukset mahdollistava
14621: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta           lähellä maakaasuputkilinjaa sijaitseva kallio-
14622: kirjallisesta kysymyksestä n:o 85:                    esiintymä.
14623:                                                          Kalliovarastosta ei aiheutuisi rakentamisvai-
14624:          Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
14625:                                                       hetta lukuun ottamatta ongelmia asutukselle.
14626:        yhtiö Neste Oy on rakentamassa suurta
14627:                                                       Toisaalta varaston tulisi kustannusssyistä sijai-
14628:        maakaasuvarastaa Mäntsälän Hirvi-
14629:                                                       ta putkilinjan varrella lähellä linjan haarautu-
14630:        haaraan keskelle asutus-, maatalous- ja
14631:                                                       mispistettä. Hyvän kallioesiintymän ohella
14632:        metsätalousaluetta, ja
14633:                                                       nämä syyt aiheuttivat sen, että Neste Oy valitsi
14634:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14635:                                                       Mäntsälän mahdollisen kalliovaraston rakenta-
14636:        kyseisen hankkeen torjumiseksi?
14637:                                                       mispaikaksi. Jatkotutkimuksissa ilmeni kuiten-
14638:                                                       kin, että nykyisin tunnetulla tekniikalla varas-
14639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14640:                                                       tointikustannukset nousisivat Mäntsälässäkin
14641: vasti seuraavaa:
14642:                                                       niin korkeiksi, että kalliovaraston rakentamis-
14643:    Liittyen maakaasun käytön lisääntymiseen ja        hankkeesta on syytä tässä vaiheessa luopua.
14644: tarpeeseen varastoida maakaasua toimitushäi-             Neste Oy jatkaa erilaisten vaihtoehtojen tut-
14645: riöiden varalta Neste Oy on jo pidemmän aikaa         kimista pyrkien löytämään sekä taloudellisesti
14646: tutkinut erilaisia varastointi- ja varapolttoaine-    että teknisesti optimaalisen ratkaisun riittävän
14647: vaihtoehtoja. Kaasun varastoinoissa vaihtoeh-         maakaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi.
14648: toina on ollut nesteytetyn maakaasun kuljetus         Näissä selvittelyissä yhtiöllä on hallituksen
14649: laivalla varastoitavaksi rannikolla sijaitsevaan      täysi tuki. Yhtiön varastointiratkaisut kaikkine
14650: varastoon tai varastointi kaasumaisessa muo-          välillisine vaikutuksineen käsitellään ympäris-
14651: dossa maakaasuputkilinjan varrella sijaitsevaan       tö- ja turvallisuusvalvontaa harjoittavien alue-
14652: kalliovarastoon.                                      ja valtakunnantason viranomaisten toimesta
14653:    Toistaiseksi Neste Oy ei ole ponnisteluista        lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla, ja
14654: huolimatta onnistunut löytämään taloudellises-        hallitus käsitellee asiaa vain siinä tapauksessa,
14655: ti toteuttamiskelpoista varastointiratkaisua.         että varastointikysymyksen ratkaiseminen edel-
14656: Eräs varteen otettavimmista tutkituista vaih-         lyttää erityistuen saamista valtiolta.
14657: 
14658:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
14659: 
14660:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14661:                                     1990 vp. -     KK n:o 85                                      3
14662: 
14663: 
14664: 
14665: 
14666:                              Tili Riksdagens Herr Taiman
14667:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tryck i ett bergslager som byggs i Mäntsälä. 1
14668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skriveise        Mäntsälä finns en bergsfyndighet av god kva-
14669: nr 319 av den 27 februari 1990 tili vederböran-    iitet, som lämpar sig för iagringsändamål och
14670: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       är tillräckligt stor för detta, som möjliggör att
14671: föijande av riksdagsman Tina Mäkelä under-         lagerutrymmena vid behov kan förstoras och
14672: tecknade spörsmål nr 85:                           som är belägen nära naturgasrörlinjen.
14673:                                                        Bergsiagret kommer, om det blir verklighet,
14674:           Är Regeringen medveten om att            inte att förorsaka bosättningen några probiem
14675:        statsbolaget Neste Oy tänker bygga ett      utom i själva byggnadsskedet. Av kostnadsskäl
14676:        stort naturgasiager mitt i ett bosätt-      borde lagret emellertid vara beläget vid rörlin-
14677:        nings-, jordbruks- och skogsbruksområ-      jen nära den punkt där linjen förgrenar sig.
14678:        de i Hirvihaara i Mäntsälä och              Förutom den goda bergsfyndigheten var det
14679:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     dessa skäl som gjorde att Neste Oy valde
14680:        ta för att stoppa detta projekt?            Mäntsälä som en möjlig byggnadsplats för
14681:                                                    bergslagret. 1 de fortsatta undersökningarna
14682:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       visade det sig emellertid att, med den teknik
14683: samt anföra följande:                              man känner tili nu, lagringskostnaderna också
14684:                                                    i Mäntsälä skulle bli så höga att det i detta
14685:    I anslutning tili den ökande användningen av    skede är skäl att avstå från projektet.
14686: naturgas och behovet av att lagra naturgas med        Neste Oy fortsätter att undersöka olika
14687: tanke på eventuella ieveransstörningar har Nes-    aiternativ och försöker därvid hitta en iösning
14688: te Oy redan en längre tid undersökt oiika          som är optimal både i ekonomiskt och i
14689: lagrings- och reservbränsiealternativ. Vid lag-    tekniskt hänseende för att kunna garantera en
14690: ringen av gasen har alternativen varit att         tillräcklig leveranssäkerhet för naturgasen. I
14691: transportera naturgasen i flytande form per        dessa utredningar har bolaget regeringens fulla
14692: fartyg för att förvaras i ett på kusten beläget    stöd. Boiagets iagringsiösningar med alla indi-
14693: lager eller att lagra den i gasform i ett          rekta verkningar behandias på det sätt som
14694: bergsiager beläget vid naturgasrörlinjen.          förutsätts i lagar och förordningar på åtgärd av
14695:    Hittills har Neste Oy, trots sina ansträng-     de myndigheter som handhar miljö- och säker-
14696: ningar, inte lyckats hitta en iageriösning som     hetsövervakningen regionalt och på riksnivå.
14697: vore ekonomiskt genomförbar. Ett av de mest        Regeringen behandiar ärendet endast i det fali
14698: beaktansvärda alternativen av dem som har          att avgörandet i lagringsfrågan förutsätter ett
14699: undersökts har varit att lagra gasen under         särskilt stöd av staten.
14700:      Helsingfors den 2 april 1990
14701: 
14702:                                                   Handeis- och industriminister Ilkka Suominen
14703:                                               1990 vp.
14704: 
14705: 
14706: Kirjallinen kysymys n:o 86
14707: 
14708: 
14709: 
14710: 
14711:                                  Tennilä: Maakaasuputken rakentamisesta Kostamuksesta Poh-
14712:                                      jois-Suomeen
14713: 
14714: 
14715:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14716: 
14717:     Neuvosto-Karjalaan ollaan rakentamassa          on todettu se, ettei Neste Oy ole ilmoittanut
14718: maakaasuverkostoa. Kaasuputki Petroskoihin          putken suunnittelun edellyttämän aikataulun
14719: valmistuu vuonna 1991, josta rakentamista           puitteissa kiinnostustaan maakaasun ostoon
14720: jatketaan Kostamukseen. Kostamuksessa maa-          Kostamuksen kautta.
14721: kaasuputken on määrä olla vuoden 1993 lopul-           Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
14722: la.                                                 mä pitää maakaasun pikaista saamista Pohjois-
14723:     Pohjois-Suomessa ovat useat tahot esittä-       Suomen käyttöön välttämättömänä niin alue-,
14724: neet, että Neste Oy aloittaisi neuvostoliittolai-   kauppa- kuin ympäristöpoliittisistakin syistä.
14725: sen kaasuntoimittajan kanssa viralliset neuvot-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14726: telut maakaasun ostamisesta Kostamuksen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14727: kautta Pohjois-Suomeen. Mm. Oulun läänin-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14728: hallituksen asettama työryhmä on selvittänyt        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14729: maakaasun kysyntää Pohjois-Suomessa. Poh-
14730: jois-Suomen tutkimuslaitoksen tekemä selvitys                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14731: on vahvistanut, että ns. Kostamus-putken ra-               ryhtyä virallisten neuvottelujen välittö-
14732:  kentaminen olisi kansantaloudellisesti kannat-            mäksi aloittamiseksi Neste Oy:n ja So-
14733:  tavaa.                                                    juzgasexportin välillä siten, että neuvot-
14734:     Neuvosto-Karjalan johtavat viranomaiset                teluissa turvataan mahdollisuus maa-
14735:  ovat tuoneet esille, että Petroskoin ja Kosta-            kaasun ostamiseen Pohjois-Suomeen
14736:  muksen välinen putki mitoitetaan alueen oman              Kostamukseen rakennettavan maakaa-
14737:  kulutuksen mukaan. Syyksi tähän ratkaisuun                suputken kautta?
14738: 
14739:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
14740: 
14741:                                         Esko-Juhani Tennilä
14742: 
14743: 
14744: 
14745: 
14746: 200070S
14747: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 86
14748: 
14749: 
14750: 
14751: 
14752:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14753: 
14754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lisäksi voidaan mainita Barentsin meren
14755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaasuvarojen       hyödyntämismahdollisuuksien
14756: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn           selvittely, jossa ovat mukana mm. Neste Oy,
14757: kirjeenne n:o 320 ohella toimittanut valtioneu-      Imatran Voima Oy ja Wärtsilä Oy. Tällä
14758: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         hankkeella voi tulevaisuudessa olla suuri mer-
14759: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-         kitys myös Pohjois-Suomen energiahuollon
14760: jallisesta kysymyksestä n:o 86:                      kannalta.
14761:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien tie-
14762:                                                      tojen mukaan uusi maakaasuputki on raken-
14763:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14764:                                                      teilla Leningradiin tulevasta pääputkilinjasta
14765:        ryhtyä virallisten neuvottelujen välittö-
14766:                                                      Petroskoihin. Putken arvioidaan valmistuvan
14767:        mäksi aloittamiseksi Neste Oy:n ja So-
14768:                                                      vuonna 1991. Putkikoko on halkaisijaltaan
14769:        juzgasexportin välillä siten, että neuvot-
14770:                                                      vähintään 700 mm. Kostamuksen kulutus ja
14771:        teluissa turvataan mahdollisuus maa-
14772:                                                      Pohjois-Suomen arvioitu kulutus voitaisiin tyy-
14773:        kaasun ostamiseen Pohjois-Suomeen
14774:                                                      dyttää tällaisella putkikoolla.
14775:        Kostamukseen rakennettavan maakaa-
14776:                                                         Neuvostoliitto ei ole vielä tehnyt lopullista
14777:        suputken kautta?
14778:                                                      päätöstä kaasuputken jatkamisesta edelleen
14779:                                                      Kostamukseen. Joka tapauksessa hanke toteu-
14780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
14781:                                                      tunee vasta vuoden 1995 jälkeen. Käynnisty-
14782: taen seuraavaa:
14783:                                                      mässä olevassa suunnitteluvaiheessa on vielä
14784:    Suomen maakaasuhuollon kehitykseen liittyy        mahdollista ottaa mitoituksessa huomioon
14785: monia ajankohtaisia kysymyksiä. Toteutetun           mahdollinen Pohjois-Suomen kulutus. Kauppa-
14786: Helsingin-Tampereen runkoputkilaajennuksen           ja teollisuusministeriö ja Neste Oy pyrkivät
14787: seurauksena kaasun kulutus on voimakkaassa           siihen, että näin myös tapahtuisi.
14788: kasvussa. Länsi-Suomen kaasuputkihankkee-               Sekä kauppa- ja teollisuusministeriö että
14789: seen liittyvät neuvottelut Neste Oy:n ja mah-        Neste Oy pyrkivät edelleen aktiivisesti edistä-
14790: dollisten kaasun käyttäjien välillä ovat käyn-       mään maakaasun käyttöä siellä missä se vai-
14791: nissä. Samanaikaisesti Neste Oy käy keskuste-        kuttaa kansantaloudellisesti edulliselta. Tietyin
14792: luja norjalaisen kaasun myynnin neuvottelu-          edellytyksin tilanne voisi olla tällainen tulevai-
14793: kunnan kanssa mahdollisuuksista saada tule-          suudessa myös Pohjois-Suomessa. Ajankohtai-
14794: vaisuudessa kaasua myös Norjasta. Viimeksi           simmat maakaasuhuollon kysymykset liittyvät
14795: mainittuun liittyvät oleellisesti myös Ruotsin       Länsi-Suomen putkihankkeeseen ja maakaasu-
14796: energiapoliittiset päätökset.                        huollon varmuuden kehittämiseen.
14797: 
14798:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1CJ90
14799: 
14800:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
14801:                                     1990 vp. -     KK n:o 86                                      3
14802: 
14803: 
14804: 
14805: 
14806:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14807: 
14808:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        pågår om möjligheterna att utnyttja gasresur-
14809: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        serna i Barents hav. I denna utredning deltar
14810: nr 320 av den 27 februari 1990 tili vederböran-    bl.a. Neste Oy, Imatran Voima Oy och Oy
14811: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       Wärtsilä Ab. Detta projekt kan i framtiden ha
14812: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-       stor betydelse också med tanke på energiför-
14813: de spörsmål nr 86:                                 sörjningen i norra Finland.
14814:                                                        Enligt de uppgifter handels- och industrimi-
14815:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nisteriet har fått byggs ett nytt naturgasrör som
14816:        vidta för att omedelbart kunna inleda       bäst tili Petroskoj från den huvudrörlinje som
14817:        officielia förhandlingar mellan Neste       går tili Leningrad. Detta rör beräknas bli klart
14818:        Oy och Sojuzgasexport så att man vid        år 1991. Röret kommer att vara minst 700 mm
14819:        dessa kan trygga möjligheten att köpa       tili sin diameter. Kostamus förbrukning och
14820:        naturgas tili norra Finland via det         den beräknade förbrukningen i norra Finland
14821:        naturgasrör som skall dras tili Kosta-      kunde tillgodoses med denna rörstorlek.
14822:        mus?                                            Sovjetunionen har ännu inte fattat något
14823:                                                    slutligt beslut om att förlänga gasröret tili
14824:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Kostamus. I vilket fall som helst torde projek-
14825: samt anföra följande:                              tet bli av först efter år 1995. 1 det planerings-
14826:   Med utvecklingen av den finska naturgasför-      skede som just nu inleds är det ännu möjligt att
14827: sörjningen sammanhänger många aktuelia frå-        vid dimensioneringen beakta den eventuella
14828: gor. Som en följd av den genomförda utbygg-        förbrukningen i norra Finland. Handels- och
14829: naden av stamröret på sträckan Helsingfors-        industriministeriet och Neste Oy strävar tili att
14830: Tammerfors ökar gaskonsumtionen kraftigt.          så också skall ske.
14831: Förhandlingar melian Neste Oy och potentielia          Både handels- och industriministeriet och
14832: gasförbrukare pågår som bäst i anslutning tili     Neste Oy försöker fortsättningsvis aktivt främ-
14833: det gasrörsprojekt som gälier västra Finland.      ja bruket av naturgas i de fall där det verkar
14834: Samtidigt förhandlar Neste Oy också med en         nationalekonomiskt fördelaktigt. Under vissa
14835: delegation för försäljning av norsk gas om         förutsättningar kunde detta vara fallet också i
14836: möjligheterna att i framtiden få gas också från    norra Finland i framtiden. De mest aktuella
14837: Norge. Tili det sistnämnda ansluter sig i          frågorna inom naturgasförsörjningen samman-
14838: väsentlig grad också de energipolitiska beslut     hänger med rörprojektet i västra Finland och
14839: som kommer att fattas i Sverige.                   möjligheterna att utveckla en säker naturgas-
14840:   Dessutom kan det nämnas att en utredning         försörjning.
14841: 
14842:      Helsingfors den 2 april 1990
14843: 
14844:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
14845:                                               1990 vp.
14846: 
14847: Kirjallinen kysymys n:o 87
14848: 
14849: 
14850: 
14851: 
14852:                                  Tennilä: Lääninvaltuustokokeilun toteuttamisesta Lapissa
14853: 
14854: 
14855:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14856: 
14857:     Maassamme on kansan valitsema eduskunta         lääninhallituksen alaisuudessa. Myös maaher-
14858: ja kunnissa niin ikään äänestäen valitut val-       ran valinta tulee suorittaa lääninvaltuustossa.
14859: tuustot. Lääninhallinto sen sijaan on tsaarin          Läänintason autonomian luominen tulee
14860: ajalta. Sitä ei valita vaan se nimetään ylhäältä.   aloittaa Lapista, joka on hyvin omaperäinen ja
14861:     Lääninhallinnon demokratisoimisella on          luonnonvaroiltaan rikas mutta samalla nykyi-
14862: kova kiire, sillä nykyinen lääninhallinnon epä-     sin pahasti syrjään jätetty alue. Lappi tulee
14863: demokraattisuus merkitsee virkavaltaisuutta.        kukoistamaan aivan eri tavoin, kunhan Lapissa
14864: Lisäksi läänien suora alistussuhde valtionhal-      voidaan vaikuttaa enemmän siihen, mitä maa-
14865: lintoon on johtanut hyvin Helsinki-keskeiseen       kunnan kehittämiseksi tulee tehdä.
14866: ja sitä kautta erittäin byrokraattiseen päätök-        Lääninvaltuusto Lappiin tulee valita kokei-
14867: sentekotapaan. Paljon aikaa, paperia ja voima-      lunluonteisesti jo seuraavien eduskuntavaalien
14868: varoja tuhlautuu ja paikallista luovuutta tu-       yhteydessä esimerkiksi 50-paikkaisena, jolloin
14869: kahtuu.                                             varmistuu se, että kaikki laajan läänin eri
14870:     Lääneihin on muodostettu neuvottelukun-         alueet saavat "lääninparlamenttiin" oman
14871: nat. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta            edustuksensa.
14872: kuitenkin aivan riittämätön. Lääneille tulee           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14873: myöntää laaja autonomia ja päätösvaltaa käyt-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
14874:  tämään tarvitaan eduskuntavaalien yhteydessä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14875:  valittavat lääninvaltuustot. Niistä ei saa tehdä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14876:  mitään näennäiselimiä vaan niille tulee antaa
14877:  todellista päätösvaltaa kaikessa siinä, mikä
14878:  lääniä ja sen asukkaita koskee. Lääninvaltuus-              Katsooko Hallitus mahdolliseksi, että
14879:  tojen tulee voida vaikuttaa valtion budjetin              Lappiin valitaan kokeilunluonteisesti
14880:  määrärahojen ohjautumiseen läänissä, samoin               vahvan päätösvallan omaava lääninval-
14881:  kuin piirihallintoviranomaisten toimintojen tu-           tuusto jo seuraavien eduskuntavaalien
14882:  lee olla lääninvaltuuston ja sen valitseman               yhteydessä?
14883: 
14884:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
14885: 
14886:                                         Esko-Juhani Tennilä
14887: 
14888: 
14889: 
14890: 
14891: 2000705
14892: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 87
14893: 
14894: 
14895: 
14896: 
14897:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14898:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sovittamisen kannalta merkittävimpien valtion
14899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       piirihallintoviranomaisten suunnitelmien käsit-
14900: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          tely ja lausunnon antaminen niistä.
14901: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Hallinnon uudistuspolitiikan linjojen mukai-
14902: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sesti lääninhallituksia kehitetään perinteisistä
14903: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     hallinto- ja suunnitteluvirastoista lähinnä kehit-
14904: kysymyksestä n:o 87:                                tämis- ja asiantuntijaorganisaatioiden suun-
14905:                                                     taan. Tämä merkitsee, että lääninhallituksesta
14906:                                                     siirretään pois tai lakkautetaan hallinnollisia
14907:          Katsooko Hallitus mahdolliseksi, että
14908:                                                     tehtäviä ja sen roolia läänin yleisessä kehittä-
14909:        Lappiin valitaan kokeilunluonteisesti
14910:                                                     misessä vahvistetaan. Lisäksi siirtyminen tulos-
14911:        vahvan päätösvallan omaava lääninval-
14912:                                                     ohjaukseen ja uudistettuun toimintamenojen
14913:        tuusto jo seuraavien eduskuntavaalien
14914:                                                     budjetointiin pääosin vuosina 1992-93 tulee
14915:        yhteydessä?
14916:                                                     merkittävästi lisäämään lääninhallitusten vas-
14917:                                                     tuuta omasta toiminnastaan, taloudestaan ja
14918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
14919:                                                     organisaatiostaan. Lääninhallitusten ohjauksen
14920: taen seuraavaa:
14921:                                                     kannalta tämä merkitsee siirtymistä resurssioh-
14922:    Lääninhallinnon päätöksentekomenettelyn          jauksesta palvelu- ja tulostavoitteilla tapahtu-
14923: kehittämiseksi kokeiltiin viidessä läänissä vuo-    vaan ohjaukseen.
14924: sina 1986---1988 lääninhallitusten apuna luot-         Lääninhallinnon roolin uudistumisen myötä
14925: tamushenkilöistä koostuvia lääninneuvottelu-        tarve valtiovallan toimintojen alueelliseen ke-
14926: kuntia. Tästä saatujen myönteisten kokemusten       hittämiseen ja yhteensovittamiseen tulee lisään-
14927: perusteella    lääninneuvottelukuntajärjestelmä     tymään. Tämä aiheuttaa tarpeen kehittää ja
14928: vakinaistettiin antamalla asetus lääninneuvot-      vahvistaa lääninneuvottelukuntajärjestelmää.
14929: telukunnista ( 1238/88). Asetuksen mukaan lää-      Sisäasiainministeriön hyväksymän kannanoton
14930: ninhallituksen yhteydessä on läänin yleisen         mukaan lääninneuvottelukunnista kehitetään
14931: kehittämisen ja sitä koskevien tehtävien hoidon     asteittain yhteensovittavaa päätösvaltaa käyttä-
14932: edistämistä ja yhteensovittamista varten läänin-    viä valtion aluehallinnon luottamuselimiä.
14933: neuvottelukunta.                                       Ensi vaiheessa pyritään tehostamaan alueel-
14934:    Lääninneuvottelukunnassa on asetuksen mu-        lista elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa kehittä-
14935: kaan puheenjohtaja sekä vähintään 15 ja enin-       mällä lääninhallitusten, kauppa- ja teollisuus-
14936: tään 35 muuta jäsentä. Puheenjohtajana on           ministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen, työ-
14937: maaherra ja hänen henkilökohtaisena varamie-        voimapiirien ja maatalouspiirien toimintojen
14938: henään kansliapäällikkö. Muut jäsenet valtio-       yhteensovittamista.     Yhteensovittamiseliminä
14939: neuvosto nimeää eduskunnan vaalikaudeksi            tulisivat toimimaan lääninneuvottelukunnat
14940: kerrallaan ottaen huomioon mm. läänin poliit-       Asia on parhaillaan selvitettävänä sisäasiainmi-
14941: tiset voimasuhteet. Ensimmäiset lääninneuvot-       nisteriön asettamassa toimikunnassa.
14942: telukunnat valtioneuvosto asetti 5.1.1989 poliit-      Yhteensovittavaa päätösvaltaa käyttävien
14943: tisten puolueiden piirijärjestöjen tekemien esi-    luottamuselinten, joiden nimenä tulisi olla muu
14944: tysten perusteella eduskunnan kulumassa ole-        kuin neuvottelukunta, kokoamiseksi ei tarvit-
14945: van vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi.           tane yleisiä vaaleja, sillä nykyisten lääninneu-
14946:    Lääninneuvottelukuntien keskeisimpinä teh-       vottelukuntien valintatapa on käyttökelpoinen
14947: tävinä on läänin kehittämistavoitteiden ja -stra-   myös uudistettujen luottamuselinten kohdalla
14948: tegioiden määritteleminen sekä lääninhallitus-      ja lisäksi valtionhallintoon varsin hyvin sovel-
14949: ten ja läänin kehittämistoimenpiteiden yhteen-      tuva menettelytapa.
14950:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
14951: 
14952:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14953:                                       1990 vp. -    KK n:o 87                                         3
14954: 
14955: 
14956: 
14957: 
14958:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14959:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         länsstyrelsen eller av de statliga distriktsförvalt-
14960: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsmyndigheter som är de viktigaste med
14961: av den 27 februari 1990 tili vederbörande           tanke på koordineringen av åtgärderna för
14962: med1em av statsrådet översänt avskrift av           utvecklande av länet samt att avge utlåtanden
14963: fö1jande av riksdagsman Tennilä underteckna-        om p1anerna.
14964: de spörsmå1 nr 87:                                     1 enlighet med riktlinjerna för förvaltnings-
14965:                                                     reformpolitiken utveck1as länsstyrelserna från
14966:                                                     att traditionellt ha varit förvaltnings- och pla-
14967:          Anser Regeringen detvara möjligt att       neringsverk närmast i riktning mot utvecklings-
14968:        man för Lapp1and på prov redan i             och expertorganisationer. Detta innebär att
14969:        samband med nästa riksdagsmannaval           olika administrativa uppgifter indras vid läns-
14970:        vä1jer länsfullmäktige som har stark         styrelserna eller överförs på andra instanser
14971:        bes1utanderätt?                              och att länsstyrelsens roll inom det allmänna
14972:                                                     utveck1andet av 1änet förstärks. Genom att
14973:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        man övergår tili resultatstyrning och en för-
14974: samt anföra följande:                               nyad budgetering av omkostnaderna i huvud-
14975:    För utveck1ande av förfarandet för besluts-      sak under åren 1992-1993 kommer dessutom
14976: fattande inom länsförvaltningen gjordes åren        länsstyrelsernas ansvar för den egna verksam-
14977: 1986-1988 i fem Iän ett försök med 1änsdele-        heten, ekonomin och organisationen att öka
14978: gationer, som biträder 1änsstyrelsen och består     avsevärt. För länsstyrelserna betyder detta att
14979: av förtroendevalda. På basis av de positiva         man övergår från resursstyrning tili en styrning
14980: erfarenheterna av försöket gjordes systemet         genom service- och resultatmål.
14981: med länsdelegationer ordinarie genom utfår-            I och med att länsförvaltningens roll förnyas
14982: dande av förordningen om länsdelegationer           kommer behovet av att regionalt utveckla och
14983: ( 1238/88). Enligt förordningen finns i anslut-     samordna statsmaktens verksamhet att öka.
14984: ning tili varje 1änsstyre1se en länsdelegation,     Detta föranleder ett behov av att utveckla och
14985: som har tili uppgift att främja och koordinera      förstärka systemet med länsdelegationer. Enligt
14986: det allmänna utvecklandet av länet och sköt-        en ståndspunkt, som godtagits av inrikesminis-
14987: seln av uppgifter i samband därmed.                 teriet, skall länsdelegationerna gradvis utveck-
14988:     Länsde1egationen har en1igt förordningen en     las tili att bli den statliga distriktsförvaltning-
14989: ordförande samt minst 15 och högst 35 andra         ens förtroendeorgan som utövar en samord-
14990: med1emmar. Ordförande är landshövdingen             nande beslutanderätt.
14991: och personlig suppleant för honom är kansli-           1 det första skedet går strävan ut på att
14992: chefen. De övriga medlemmarna utses av stats-       effektivera den regionala närings- och arbets-
14993: rådet för en va1period för riksdagen åt gången      kraftspolitiken genom att utveckla samordning-
14994: så att bl.a. länets politiska styrkeförhållanden    en av den verksamhet som utövas av länssty-
14995: blir beaktade. De första länsdelegationerna         relserna, distriktstsbyråerna för handels- och
14996: tillsatte statsrådet den 5 januari 1989, utgående   industriministeriets     företagstjänst,     arbets-
14997: från de framställningar som gjorts av de            kraftsdistrikten och lantbruksdistrikten. Avsik-
14998: politiska partiernas kretsorganisationer, för       ten är att länsdelegationerna skall fungera som
14999: den återstående tiden av riksdagens innevaran-      samordnande organ. Saken är under utredning
15000: de valperiod.                                       i en kommission som tillsatts av inrikesmini-
15001:     Länsdelegationernas mest centrala uppgift är    steriet.
15002: att definiera länets utveck1ingsmål och strate-        För att utse medlemmar av de förtroendeor-
15003: gier samt att behandla planer som uppgjorts av      gan som utövar den samordnande beslutande-
15004: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 87
15005: 
15006: rätten och som borde heta någonting annat än     är användbart även i fråga om de förnyade
15007: delegation torde allmänna vai inte behövas, ty   förtroendeorganen och är dessutom ett förfa-
15008: valsättet för de nuvarande länsdelegationerna    rande som lämpar sig väl för statsförvaltningen.
15009: 
15010:     Helsingfors den 2 april 1990
15011: 
15012:                                                              Inrikesminister Jarmo Rantanen
15013:                                               1990 vp.
15014: 
15015: Kirjallinen kysymys n:o 88
15016: 
15017: 
15018: 
15019: 
15020:                                  Pulliainen: Opettajien irtisanomissuojan heikentämisestä työky-
15021:                                      vyttömyysperusteella
15022: 
15023: 
15024:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15025: 
15026:    Vuoden 1989 marraskuussa valmistui koulu-        johdosta oikeus pysyvään työkyvyttömyyseläk-
15027: toimen sääntelyn purkamista pohtineen työryh-       keeseen". Näin näkövammaiset opettajat eivät
15028: män muistio. Työryhmä ehdottaa muutettavak-         voisi opettaa peruskouluissa ja lukioissa. Työ-
15029: si tai kumottavaksi koulutuksen tuloksellisuu-      ryhmän tähän tavoitteeseen tähtäävää ehdotus-
15030: den kannalta tarpeettomiksi havaitsemiaan           ta ei voida missään nimessä hyväksyä. Koulu-
15031: säännöksiä ja valtion viranomaisten antamien        laeissa on päinvastoin turvattava vammaisten
15032: normien vähentämistä. Tavoitteena on tehdä          viranhaltijoiden oikeus riittävään kuntoutuk-
15033: koulutusjärjestelmästä nykyistä joustavampi.        seen ja muihin työkykyä ylläpitäviin palvelui-
15034: Näissä suhteissa on varmastikin paljon helposti     hin.
15035: perusteltavissa olevaa tehtävää.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15036:    Työryhmän tuli ottaa huomioon ehdotuksis-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15037: saan, ettei muutoksilla nykytilanteeseen nähden     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15038: vaaranneta koulutuksellisen tasa-arvon eikä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15039: koulutoimen eri henkilöryhmien oikeusturvan
15040: toteutumista. Vammaisten opettajien kohdalla                   Hyväksyykö Hallitus mm. näkövam-
15041: tämä tavoite ei toteudu, jos työryhmän ehdot-                maisia opettajia Ioukkaavan työryhmän
15042: tamaila tavalla kumotaan peruskoululain 62 f §               ehdotuksen, että opettaja voidaan irti-
15043: ja vastaava pykälä lukiolaista.                              sanoa, jos hänellä on työkyvyn olennai-
15044:    Työryhmän mielestä opettajan irtisanomisen                sen ja pysyvän heikentymisen johdosta
15045: pitäisi olla mahdollista, jos "viranhaltijalla on            oikeus pysyvään työkyvyttömyyseläk-
15046: työkyvyn olennaisen ja pysyvän heikentymisen                 keeseen?
15047: 
15048:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
15049: 
15050:                                           Erkki Pulliainen
15051: 
15052: 
15053: 
15054: 
15055: 200070S
15056: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 88
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 
15061:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työolosuhteiden järjestelyllä, apuvälineillä ja
15063: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muilla vastaavilla tukitoimilla voidaan poistaa
15064: olette 28 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          viran hoitoa haittaavat esteet. Lupa voidaan
15065: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerral-
15066: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laan. Kouluhallituksen tulee lupaa myöntäes-
15067: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      sään kiinnittää erityistä huomiota oppilaiden
15068: jallisesta kysymyksestä n:o 88:                     oikeuteen saada asianmukaista opetusta. Opet-
15069:          Hyväksyykö Hallitus mm. näkövam-           tajaa avustavan henkilön palkkakustannukset
15070:        maisia opettajia Ioukkaavan työryhmän        luetaan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
15071:        ehdotuksen, että opettaja voidaan irti-      valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
15072:        sanoa, jos hänellä on työkyvyn olennai-      (1112/78) perusteella valtionosuuteen oikeutta-
15073:        sen ja pysyvän heikentymisen johdosta        viksi kustannuksiksi. Kouluhallitus on myön-
15074:                                                     tänyt kolme opettajaa avustavan henkilön ot-
15075:        oikeus pysyvään työkyvyttömyyseläk-
15076:        keeseen?                                     tamista koskevaa lupaa.
15077:                                                        Opetusministeriön asettama koulutoimen
15078:                                                     sääntelyn purkutyöryhmä on laatinut ehdotuk-
15079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
15080:                                                     set koululainsäädännön uudistamisesta. Työ-
15081: taen seuraavaa:
15082:                                                     ryhmä jätti muistionsa opetusministeriölle 30
15083:    Koululainsäädäntö sisältää säännökset pe-        päivänä marraskuuta 1989. Muistiossa työryh-
15084: ruskoulun, lukion ja iltalukion opettajien irti-    mä ehdottaa hallinnossa yleisesti hyväksyttyjen
15085: sanomisperusteista. Vakinainen viranhaltija         periaatteiden mukaisesti lisättäväksi kuntien ja
15086: saadaan irtisanoa muun ohella, mikäli viran-        koulujen ylläpitäjien päätösvaltaa kouluhallin-
15087: haltija ei enää kykene asianmukaisesti suoriu-      non ja opetuksen järjestelyissä. Valtion viran-
15088: tumaan tehtävistään tai viranhaltija toimii jat-    omaisten sitovaa norminantoa vähennettäisiin
15089: kuvasti tai olennaisesti vastoin virkavelvolli-     ja koululainsäädännöstä kumottaisiin useita
15090: suuksiaan taikka jatkuvasti tai olennaisesti        säännöksiä, jotka edellyttävät valtion viran-
15091: laiminlyö niitä. Työkyvyn heikentymisen osalta      omaisen lupaa tiettyjen toimenpiteiden toteut-
15092: on lisäksi säädetty, ettei irtisanominen saa        tamiseen. Työryhmä ehdottaa myös opettajien
15093: perustua sairauteen, vikaan tai varomaan, ellei     oikeusasemaa      koskevien erityissäännösten
15094: siitä ole seurauksena viranhaltijan työkyvyn        määrää vähennettäväksi. Koululakeihin otet-
15095: olennainen ja pysyvä heikentyminen eikä viran-      taisiin säännökset, joiden mukaan opettajien
15096: haltijalla ole sen perusteella oikeutta työkyvyt-   oikeusasema määräytyisi pääsääntöisesti kun-
15097: tömyyseläkkeeseen. Kunnan viranhaitijoina           nallislain ja sen nojalla annetun virkasäännön
15098: toimivien opettajien irtisanomissuoja on tältä      mukaan. Poikkeuksena pääsäännöstä koulu-
15099: osin parempi kuin kunnan muiden viranhalti-         lainsäädännössä säilyisivät muun muassa eräät
15100: joiden. Kuntien hyväksymissä virkasäännöissä,       sellaiset säännökset, jotka ovat turvanneet
15101: joissa määritellään yleisesti kunnan viranhalti-    opettajille muita kunnan viranhaltijoita parem-
15102: joiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ei ole     mat edut. Tällä perusteella työryhmä ei ole
15103: asetettu oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen         ehdottanut muutosta esimerkiksi opettajien ir-
15104: sairauden, vian tai vamman perusteella tapah-       tisanomisperusteisiin.
15105: tuvan irtisanomisen edellytykseksi.                    Työryhmä ehdottaa sen sijaan opettajaa
15106:    Peruskoulu-, lukio- ja iltalukiolakiin (476-     avustavan henkilön ottamista koskevat sään-
15107: 478/83) sisältyy säännös, jonka perusteella irti-   nökset kumottaviksi. Työryhmä ei ole tehnyt
15108: sanomisen sijasta kunta voi asianomaisen va-        kuitenkaan ehdotusta valtionosuuslain muutta-
15109: kinaisen viranhaltijan suostumuksella hakea         miseksi. Ehdotus merkitsisi näin ollen sitä, että
15110: kouluhallitukselta lupaa viranhaltijaa avusta-      kunnat voisivat edelleen päättää avustavan
15111: van henkilön ottamiseen, jos tämän avulla sekä      henkilön ottamisesta, mutta siihen ei tarvittaisi
15112:                                       1990 vp. -     KK n:o 88                                      3
15113: 
15114: enää kouluhallituksen lupaa. Muutos lisäisi          koskevien säännösten ja määräysten varaan.
15115: kuntien vastuuta opetuksen asianmukaisen ta-         Kun avustajan ottamista koskevien säännösten
15116: son säilymisestä.                                    kumoaminen saattaisi tässä vaiheessa aiheuttaa
15117:   Opetusministeriö pitää mahdollisuutta vam-         epäselvyyttä siitä, voidaanko avustajan paik-
15118: maista opettajaa avustavan henkilön ottami-          kaamisesta aiheutuvat kustannukset lukea val-
15119: seen tarpeellisena. Opetusministeriö katsoo kui-     tionosuuteen oikeuttaviksi menoiksi, opetusmi-
15120: tenkin, kun avustajan ottamista koskevan ha-         nisteriö ei tule kuitenkaan ennen suunniteltua
15121: kemuksen tekeminen on nykyistenkin säännös-          valtionosuusjärjestelmän uudistamista esittä-
15122: ten mukaan kuntien harkinnassa, että asia            mään säännöksiä kumottaviksi.
15123: voitaisiin jättää kunnan viranhaltijoita yleisesti
15124: 
15125:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
15126: 
15127:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
15128: 4                                      1990 vp. -     KK n:o 88
15129: 
15130: 
15131: 
15132: 
15133:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15134:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hjälpmedel och andra liknande stödåtgärder
15135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           kan avlägsna hindren för skötseln av tjänsten.
15136: av den 28 februari 1990 tili vederbörande             Tillståndet kan beviljas för högst tre år åt
15137: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          gången. När skolstyrelsen beviljar tillståndet
15138: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-          skall den fästa särskild uppmärksamhet vid
15139: dertecknade spörsmål nr 88:                           elevernas rätt att få vederbörlig undervisning.
15140:                                                       Med stöd av lagen om statsandelar och stats-
15141:           Godkänner Regeringen det för syn-           understöd åt grundskolor, gymnasier och all-
15142:         skadade lärare kränkande förslaget av         männa bibliotek (1112/78) räknas lönekostna-
15143:         en arbetsgrupp, enligt vilket en lärare       derna för den person som bistår läraren som
15144:         kan sägas upp, om denne på grund av           statsandelsberättigade kostnader. Skolstyrelsen
15145:         väsentligt och varaktigt försvagad ar-        har beviljat tre tillstånd tili anställning av en
15146:         betsoförmåga har rätt tili permanent          person som bistår en lärare.
15147:         invalidpension?                                  Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
15148:                                                       betsgruppen för avreglering inom skolväsendet
15149:                                                       har framlagt förslag tili reformering av skol-
15150:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          lagstiftningen. Arbetsgruppen överlät sin pro-
15151: följande:                                             memoria tili undervisningsministeriet den 30
15152:    Skollagstiftningen innefattar stadganden om        november 1989. I promemorian föreslår arbets-
15153: grunderna för uppsägning av grundskole-,              gruppen, i enlighet med allmänt vedertagna
15154: gymnasie- och kvällsgymnasielärare. Innehava-         principer i förvaltningen, att beslutanderätten
15155: ren av en ordinarie tjänst kan sägas upp bl.a.        hos kommunerna och huvudmännen tili sko-
15156: om denne inte förmår utföra sina arbetsupp-           lorna skall utvidgas i fråga om förvaltning och
15157: gifter på ett vederbörligt sätt eller om tjänstein-   undervisning. Enligt förslaget skall de statliga
15158: nehavaren fortlöpande eller i väsentlig ut-           myndigheternas bindande normgivning min-
15159: sträckning bryter mot eller försummar sina            skas och flera sådana stadganden i skollagstift-
15160: tjänsteförpliktelser. I fråga om försvagad ar-        ningen upphävas som förutsätter statligt till-
15161: betsförmåga stadgas dessutom att en uppsäg-           stånd för att vidta vissa åtgärder. Arbetsgrup-
15162: ning inte får grunda sig på sjukdom, defekt           pen föreslår även att antalet specialstadganden
15163: eller handikapp, om inte av detta följer väsent-      i fråga om lärarnas rättsliga ställning skall
15164: ligt och varaktigt försvagad arbetsförmåga för        minskas. Tili skollagarna fogas stadganden
15165: tjänsteinnehavaren, och denne inte med stöd av        enligt vilka lärarnas rättsliga ställning som
15166: detta har rätt tili invalidpension. Uppsägnings-      huvudregel utformas med stöd av kommunal-
15167: skyddet för lärare som är kommunala tjänste-          lagen och tjänstereglementet enligt den. Som
15168: innehavare är så tili vida bättre än för andra        ett undantag från huvudregeln bibehålls i skol-
15169: tjänsteinnehavare. I de kommunalt godkända            lagstiftningen bl.a. sådana stadganden som har
15170: tjänstereglementena, där de kommunala tjänste-        tillförsäkrat lärare bättre förmåner än för
15171: innehavarnas rättigheter och skyldigheter fast-       andra kommunala tjänsteinnehavare. Med an-
15172: ställs, utgör rätten tili invalidpension på grund     ledning av detta har arbetsgruppen inte före-
15173: av sjukdom, defekt eller handikapp inte någon         slagit några ändringar exempelvis i fråga om
15174: förutsättning för uppsägning.                         grunderna för uppsägning av lärare.
15175:    I grundskole-, gymnasie- och kvällsgymna-             Däremot föreslår arbetsgruppen att stadgan-
15176: sielagarna (476-478/83) stadgas att i stället för     dena om anställning av medhjälpare tili lärare
15177: uppsägning kan kommunen med vederbörande              skall upphävas. Arbetsgruppen har dock inte
15178: ordinarie tjänsteinnehavares samtycke söka till-      framlagt något förslag tili att ändra statsan-
15179: stånd av skolstyrelsen att anställa en person         delslagen. Förslaget innebär sålunda att kom-
15180: som bistår tjänsteinnehavaren, om man tack            munerna fortfarande kan besluta om anställ-
15181: vare detta samt olika arbetsarrangemang,              ning av personer som bistår lärare, men att
15182:                                      1990 vp. -    KK n:o 88                                     5
15183: 
15184: skolstyrelsens tillstånd inte mera behövs. Änd-    ganden och föreskrifter som generellt gäller
15185: ringen ökar kommunernas ansvar när det             kommunala tjänsteinnehavare. Eftersom frågan
15186: gäller att bibehålla en vederbörlig nivå på        om att upphäva stadgandena om anställning av
15187: undervisningen.                                    medhjälpare i detta skede kan åstadkomma
15188:    Undervisningsministeriet anser det vara vik-    oklarhet huruvida medhjälparens lönekostna-
15189: tigt att man har möjlighet att anställa personer   der kan räknas som statsandelsberättigade
15190: att bistå handikappade lärare. Eftersom det        kostnader, kommer undervisningsministeriet
15191: även enligt nu gällande stadganden ankommer        inte att föreslå att några stadganden skall
15192: på kommunerna att ansöka om anställning av         upphävas förrän den planerade reformen av
15193: medhjälpare, anser undervisningsministeriet        statsandelssystemet genomförs.
15194: dock att ärendet kunde hänföras tili de stad-
15195:     Helsingfors den 29 mars 1990
15196: 
15197:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
15198: 1
15199: 1
15200: 1
15201:     1
15202:     1
15203:     1
15204:         1
15205:         1
15206:         1
15207:             1
15208:             1
15209:             1
15210:                 1
15211:                 1
15212:                 1
15213:                     1
15214:                     1
15215:                     1
15216:                         1
15217:                         1
15218:                         1
15219:                             1
15220:                                               1990 vp.
15221: 
15222: Kirjallinen kysymys n:o 89
15223: 
15224: 
15225: 
15226: 
15227:                                  Pulliainen: Sosiaalihuoltolain mukaisten perhehoitajien palkka-
15228:                                      ja eläke-etujen parantamisesta
15229: 
15230: 
15231:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15232: 
15233:    Sosiaalihuoltolaki antaa kuntien tehtäväksi      sopimuksen toimeksiantosuhdeluonteesta seu-
15234: tarpeellisten sosiaalipalvelujen, näin myös per-    raa, ettei perhehoitajalla ole samaa sosiaalitur-
15235: hehoidon, järjestämisen. Perhehoidolla tarkoi-      vaa kuin työsuhteessa kuntaan tai kuntainliit-
15236: tetaan silloin jatkuvan hoidon ja ylläpidon         toon olevalla. Niinpä perhehoitajalla ei ole
15237: järjestämistä. Avainsana tässä on jatkuva.          myöskään ansioperusteista eläketurvaa, jollei
15238: Vaihtoehtona on laitoksessa tapahtuva vastaa-       hän ole ottanut yrittäjäeläkettä. Jälkimmäinen
15239: va sosiaalialan toiminta. Laitoshoidolla on         kuitenkin tietää kulujen lisääntymistä, joiden
15240: tunnetusti omat ongelmansa, joihin kuuluu           maksamiseen työstä saadut palkkiot eivät riitä.
15241: monissa arvioinneissa mm. toiminnan suhteel-        Tarvitaan siis järjestelmän uusimista. Merkit-
15242: linen kalleus. Perhehoidon inhimillisyys on         tävää tässä on, että järjestelmää uudistettaessa
15243: tuonut ajatuksen, että perhehoito voisi olla        perhehoitajien eduksi kokonaiskustannukset
15244: jatkuvaa ammattityötä toteuttajilleen, jolloin      jäävät laitoshoidon kustannuksia alhaisemmik-
15245: siitä maksettavan palkan ja kulukorvauksen          si ja inhimillisesti saavutetaan parempi tulos.
15246: tulee olla riittävän suuria ja jolloin järjestel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15247: mään tulee kuulua eläketurva tavalla tai toisel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15248: la järjestettynä. Aikana, jolloin sosiaali- ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15249: terveydenhoidon aloilla esiintyy kroonista työ-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15250: voimapulaa,       perhehoidon     tämänkaltaiseen
15251:  uudelleenjärjestelyyn on kiinnitettävä erityistä               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin per-
15252:  huomiota.                                                   hehoitajien ansio- ja eläketurvan paran-
15253:    Nykyisin perhehoitajan asema perustuu pää-                tamiseksi järjestelmää uudistamalla jat-
15254:  asiallisesti perhehoitosopimukseen, joka on toi-            kuvuuden periaatteeseen nojautuen, jol-
15255:  meksiantosuhde. Sopimuksessa määritellään                   loin perhehoidosta voisi tulla yhä
15256:  osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Juuri                useammalle ammatti?
15257: 
15258:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
15259: 
15260:                                           Erkki Pulliainen
15261: 
15262: 
15263: 
15264: 
15265: 200070S
15266: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 89
15267: 
15268: 
15269: 
15270: 
15271:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15272: 
15273:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös avohuollon tukitoimena siten, että sitä
15274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       annetaan lyhytaikaisena kuntouttavana hoito-
15275: olette 28 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn          na tai lapsen kasvatuksen tukemiseksi. Perhe-
15276: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hoitosopimuksen sisällöstä on tarkemmin sää-
15277: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       detty lastensuojeluasetuksen 7 §:ssä.
15278: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta      Valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuol-
15279: kysymyksestä n:o 89:                                lon suunnitelmissa vahvistetaan vuosittain per-
15280:                                                     hehoidosta suoritettavan hoitopalkkion enim-
15281:                                                     mäismäärä ja toiminnasta aiheutuvien kulujen
15282:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin per-
15283:                                                     sekä käynnistäruiskorvauksen enimmäismäärät.
15284:        hehoitajien ansio- ja eläketurvan paran-
15285:                                                     Valtakunnallisessa suunnitelmassa on vahvis-
15286:        tamiseksi järjestelmää uudistamalla jat-
15287:                                                     tettu vuodelle 1990 hoitopalkkion enimmäis-
15288:        kuvuuden periaatteeseen nojautuen, jol-
15289:                                                     määräksi 3 500 markkaa hoidettavaa kohti
15290:        loin perhehoidosta voisi tulla yhä
15291:                                                     kuukaudessa ja kulukorvauksen enimmäismää-
15292:        useammalle ammatti?
15293:                                                     räksi kuukaudessa 2 700 markkaa sekä käyn-
15294:                                                     nistäruiskorvauksen enimmäismääräksi 10 600
15295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
15296:                                                     markkaa.
15297: taen seuraavaa:
15298:                                                        Perhehoitajien sosiaaliturvan parantamiseksi
15299:    Perhehoito on tärkeä hoitomuoto järjestet-       sekä perhehoidon järjestämisen yhdenmukais-
15300: täessä huostaanotetun lapsen tai kehitysvam-        tamiseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä
15301: maisen hoito kodin ulkopuolella. Vuonna             valmisteltu pitkään hallituksen esitystä perhe-
15302: 1987 hoidettiin perhehoidossa 4 721 lasta ja        hoitoa koskevaksi lainsäädännöksi. Tarkoituk-
15303: 1 257 kehitysvammaista. Muita henkilöitä, lä-       sena on muun muassa määritellä perhehoidon
15304: hinnä vanhuksia, oli perhehoidossa tuolloin 42      sisältö ja sen tavoitteet nykyistä selkeämmin.
15305: ja mielenterveyspotilaita noin 200. Hoitokate-      Esityksen mukaan tulisivat perhehoitajat eläke-
15306: ja, joissa perhehoitoa annettiin huostaanote-       turvan ja tapaturmavakuutuksen piiriin. Lisäk-
15307: tuille lapsille, oli tuona vuonna 3 351. Kehi-      si perhehoitajien lomaoikeudesta säädettäisiin
15308: tysvammaisia perhehoidossa oli 611 hoitoko-         erityisessä perhehoitajalaissa. Esitykseen liitty-
15309: dissa.                                              vällä perhehoitajalailla parannettaisiin niiden
15310:    Perhehoidosta on säädetty sosiaalihuoltolais-    perhehoitajien asemaa, jotka eivät ole työssään
15311: sa (71 0/82), sosiaalihuoltoasetuksessa (602/83)    työ- tai virkasuhteessa hoidon järjestämisestä
15312: sekä lastensuojelulaissa (683/83) ja lastensuoje-   vastaavaan kuntaan, kuntainliittoon tai muu-
15313: luasetuksessa      (1010/83).  Lastensuojelulain    hun yhteisöön. Esitys on tarkoitus antaa edus-
15314:  14 §:n mukaan perhehoitoa voidaan järjestää        kunnalle vielä kuluvan kevään aikana.
15315: 
15316:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
15317: 
15318:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
15319:                                       1990 vp. -     KK n:o 89                                      3
15320: 
15321: 
15322: 
15323: 
15324:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15325:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rehabiliterande vård eller för stödande av
15326: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          barnets fostran. Om familjevårdsavtalets inne-
15327: av den 28 februari 1990 tili vederbörande            håll stadgas närmare i 7 § barnskyddsförord-
15328: medlem av statsrådet översänt avskrift av            nmgen.
15329: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-           1 de riksomfattande planerna för social- och
15330: nade spörsmål nr 89:                                 hälsovården fastställs årligen ett minimibelopp
15331:                                                      för vårdavgiften och maximibelopp för verk-
15332:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        samhetskostnaderna samt för startersättning. 1
15333:        att familjevårdarnas inkomst- och pen-        den riksomfattande planen har det maximala
15334:        sionsskydd skall kunna förbättras ge-         vårdavgiftsbeloppet för år 1990 fastställts tili
15335:        nom att systemet revideras utgående           3 500 mark i månaden per person som skall
15336:                                                      vårdas och utgiftsersättningen tili 2 700 mark i
15337:        från preventionsprincipen, varvid famil-
15338:        jevården kunde bli ett yrke för allt flere?   månaden samt det maximala startersättnings-
15339:                                                      beloppet tili 10 600 mark.
15340:                                                         För att familjevårdarnas socialskydd skall
15341:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15342:                                                      kunna förbättras och ordnandet av familjevår-
15343: samt anföra följande:
15344:                                                      den förenhetligas har det i social- och hälso-
15345:    Familjevården är en viktig vårdform då vård       vårdsministeriet under en lång tid beretts en
15346: ordnas utanför hemmet för ett omhändertaget          regeringsproposition med förslag tili lagstift-
15347: barn eller för en handikappad. I familjevård         ning som gäller familjevården. A vsikten är bl.a.
15348: sköttes år 1987 4 721 barn och 1 257 handikap-       att tydligare än för närvarande fastställa famil-
15349: pade. Vid samma tidpunkt omfattade familje-          jevårdens innehåll och dess mål. Enligt propo-
15350: vården 42 andra personer, främst åldringar och       sitionen kommer familjevårdarna att omfattas
15351: 200 psykiska patienter. Ifrågavarande år fanns       av pensionsskyddet och olycksfallsförsäkrings-
15352: det 3 351 vårdhem där omhändertagna barn             systemet. Dessutom stadgas i familjevårdarla-
15353: sköttes i familjevård. Handikappade fick famil-      gen om deras rätt tili semester. Genom famil-
15354: jevård i 611 vårdhem.                                jevårdarlagen, som ansluter sig tili propositio-
15355:    Om familjevård stadgas i socialvårdslagen         nen, skallläget förbättras för de familjevårdare
15356: (71 0/82), socialvårdsförordningen (602/83)          som i sitt arbete inte står i arbets- eller
15357: samt i barnskyddslagen (683/83) och barn-            tjänsteförhållande tili en kommun, ett kommu-
15358: skyddsförordningen (1010/83). Enligt 14 §            nalförbund eller något annat samfund som
15359: barnskyddslagen kan familjevård ordnas även          svarar för anordnandet av vården. Avsikten är
15360: som en stödåtgärd vid sidan av den öppna             att propositionen skall avlåtas tili riksdagen
15361: vården så att den ges i form av kortvarig            redan under innevarande vår.
15362:     Helsingfors den 2 april 1990
15363: 
15364:                                                                    Minister Tuulikki Hämäläinen
15365:                                              1990 vp.
15366: 
15367: Kirjallinen kysymys n:o 90
15368: 
15369: 
15370: 
15371: 
15372:                                  Pohjola ym.: Kaatopaikoista aiheutuvien haittojen poistamisesta
15373: 
15374: 
15375:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15376: 
15377:    Selvitysten mukaan Suomessa on ainakin          heti poistaa asianmukaisesti käytöstä ja toisten
15378: 1 100 kaatopaikkaa. Niistä 400 on riskikaato-      osalta kunnostaa ympäristön vaatimusten edel-
15379: paikkoja. NiiJle on viety ihmiselle ja ympäris-    lyttämällä tavalla. Olisikin kiireellisesti tehtävä
15380: tölle vaarallisia ongelmajätteitä tai muita hai-   selvitys niistä kunnista, jotka eivät ole asian-
15381: tallisia myrkkyjä. Osa niistä sijaitsee pohjave-   mukaisesti hoitaneet ongelmajätteiden keräilyä.
15382: sialueiJla. Tunnetuista kaatopaikoista 750 on         Aivan ilmeisesti Suomessa on liikaa kaato-
15383: toimivia eli kuntien yleisiä kaatopaikkoja.        paikkoja. Kaatopaikkojen suuri lukumäärä
15384: Muut kaatopaikat ovat joko lopetettuja tai         johtaa puutteelliseen valvontaan ja lisää jäte-
15385: teollisuuden omia kaatopaikkoja.                   huollon kustannuksia.
15386:    Selvitysten mukaan noin 300 kaatopaikkaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15387: on rakennettu vettä läpäisevälle maaperälle.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15388: PohjavesialueiJia kaatopaikkoja on noin 130.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15389: Hoidetuista kaatopaikoista noin 500:aa hoi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15390: detaan huonosti. Monilta kaatopaikoilta puut-                Onko Hallitus huomioinut riskikaa-
15391: tuu asianmukainen valvonta.                                topaikkojen ympäristölle ja ihmisiJle ai-
15392:    Ongelmat kärjistyvät erityisesti pienten kun-           heuttamat uhat, ja
15393: tien kaatopaikoiJla. Noin 3/4 kaikista jätteen-              mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
15394: käsittelypaikoista sijaitsee pienissä kunnissa.            tus aikoo ryhtyä riskikaatopaikkojen
15395: Monet niistä ovat aikapommeja, jotka pitäisi               uhkien eliminoimiseksi?
15396: 
15397:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
15398: 
15399:                      Markku Pohjola                         Matti Vähänäkki
15400: 
15401: 
15402: 
15403: 
15404: 200070S
15405: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 90
15406: 
15407: 
15408: 
15409: 
15410:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15411:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tus aikoo ryhtyä riskikaatopaikkojen
15412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             uhkien eliminoimiseksi?
15413: olette 28 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn
15414: kirjeenne n:o 326 ohella lähettänyt valtioneu-       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15415: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vasti seuraavaa:
15416: kansanedustaja Pohjolan ym. kirjallisesta kysy-      Koska aivan äskettäin olen vastannut seik-
15417: myksestä n:o 90, jossa tiedustellaan:              kaperäisesti samaa aihetta koskeneeseen kan-
15418:                                                    sanedustaja Pulliaisen ym. kirjalliseen kysy-
15419:          Onko Hallitus huomioinut riskikaa-        mykseen n:o 73, vastaan minulle nyt toimitet-
15420:        topaikkojen ympäristölle ja ihmisille ai-   tuun kysymykseen viittaamalla kaikilta osin
15421:        heuttamat uhat, ja                          vastaukseen, jonka olen antanut ensin mainit-
15422:          mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    tuun kysymykseen.
15423: 
15424:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
15425: 
15426:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15427:                                     1990 vp. -    KK n:o 90                                    3
15428: 
15429: 
15430: 
15431: 
15432:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15433:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Regeringen vidta för att eliminera de
15434: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              hot som riskavstjälpningsplatserna ut-
15435: nr 326 av den 28 februari 1990 tili vederböran-          gör?
15436: de medlem av statsrådet översänt avskrift av
15437: följande av riksdagsman Pohjola m.fl. under-        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15438: tecknade spörsmål nr 90:                          samt anföra följande:
15439:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet         Eftersom jag nyligen ingående besvarat riks-
15440:        vid de hot som riskavstjälpnings-          dagsman Pulliainens m.fl. spörsmål nr 73 gäl-
15441:        platserna utgör för miljön och männi-      lande samma fråga, besvarar jag detta spörs-
15442:        skorna samt                                mål genom att hänvisa tili mitt svar på det
15443:           vilka brådskande åtgärder ämnar         spörsmålet.
15444:     Helsingfors den 5 april 1990
15445: 
15446:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
15447:                                              1990 vp.
15448: 
15449: Kirjallinen kysymys n:o 91
15450: 
15451: 
15452: 
15453: 
15454:                                  Puska: Liikuntavammaisille palautettavan autoveron palautuspe-
15455:                                     rusteista
15456: 
15457: 
15458:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15459: 
15460:   Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain       kinta vastoin kentän pätevien erikoislääkärei-
15461: mukaan henkilö, jonka liikuntavammasta ai-         den lausuntoja useita kysymyksiä. Onko uusi
15462: heutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 %,      linja enää laillisuuden puitteissa? Pitääkö "ve-
15463: vapautetaan kyseisestä verosta. Viime aikoina      ropohjaa laajentaa" näinkin raa'alla tavalla?
15464: Helsingin piiritullikamari ja tullihallitus ovat   Onko tämä asiallista ja inhimillistä hallintome-
15465: olennaisesti kiristäneet linjaa ja haitta-asteen   nettelyä, kun herätetään syvää katkeruutta
15466: tulkintaa. Niinpä suuri määrä sotien invalideja,   sotien invalidien, veteraanien ja muiden vam-
15467: veteraaneja ja vammaisia, jotka ovat jo aikai-     maisten piirissä?
15468: semmin saaneet vammansa vuoksi vapautuk-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15469: sen, ovat nyt saaneet anomuksiinsa kielteisen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15470: päätöksen. Päätökset herättävät syvää tyyty-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15471: mättömyyttä ja hämmästystä, kun useassa ta-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15472: pauksessa hakijalla on tukenaan useiden päte-
15473: vien erikoislääkäreiden yhtäpitäviä lausuntoja
15474: invaliditeetin suuruudesta. Hakijat, jotka ovat              Onko Hallitus tietoinen siitä huomat-
15475: myös itse vakuuttuneita vammastaan ja josta               tavasta linjanmuutoksesta, jonka Hel-
15476: ovat jo aiemmin saaneet vapautuksen, joutuvat             singin piiritullikamari ja tullihallitus
15477: kiertämään yhä useampia lääkäreitä saadak-                ovat omaksuneet liikuntavammaisten
15478: seen lopulta hakemansa oikeuden. Mikäli                   autoveron palautusasiassa, ja siitä sy-
15479: myönteistä päätöstä ei tule, merkitsee se usean           västä katkeruudesta, jonka muuttunut
15480: kohdalla auton hankinnasta luopumista ja                  ja suuresti vastoin kuntien erikoislääkä-
15481: vammaiselle asioidensa hoitamisen vaikeutu-               reiden lausuntoja tapahtuva laintulkinta
15482: mista.                                                    aiheuttaa, ja
15483:    Kun lakia ei ole muutettu, herättää näin                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15484: suuri linjan muutos ja äärimmäisen kireä tul-             asiassa ryhtyä?
15485: 
15486:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
15487: 
15488:                                            Pekka Puska
15489: 
15490: 
15491: 
15492: 
15493: 200070S
15494: 2                                    1990 vp. -    KK n:o 91
15495: 
15496: 
15497: 
15498: 
15499:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15500:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen toimen, työn tai ammattiin valmistumista
15501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olen-
15502: olette 28 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         naisen tarpeellinen. Palautuksen määrä on täs-
15503: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sä tapauksessa 60 prosenttia autoverosta, ra-
15504: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jattuna kuitenkin tässäkin tapauksessa laissa
15505: edustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta      säädettyyn enimmäismäärään.
15506: kysymyksestä n:o 91:                                  Veronpalautusta haettaessa hakijan tulee
15507:                                                    esittää selvitys siitä, että edellä mainitut veron-
15508:           Onko Hallitus tietoinen siitä huomat-    palautusedellytykset täyttyvät. Kaikissa ta-
15509:        tavasta linjanmuutoksesta, jonka Hel-       pauksissa tähän aineistoon sisältyy lääkärinto-
15510:        singin piiritullikamari ja tullihallitus    distus hakijan invaliditeetista. Veronpalautus-
15511:        ovat omaksuneet liikuntavammaisten          hakemuksia käsittelevien viranomaisten eli Hel-
15512:        autoveron palautusasiassa, ja siitä sy-     singin piiritullikamarin tai Turun lääninverovi-
15513:        västä katkeruudesta, jonka muuttunut        raston asiana on selvittää, täyttyvätkö edelly-
15514:        ja suuresti vastoin kuntien erikoislääkä-   tykset       veronpalautuksen       myöntämiselle.
15515:        reiden lausuntoja tapahtuva laintulkinta    Tällöin joudutaan tarkastelemaan myös niitä
15516:        aiheuttaa, ja                               laissa säädettyjä palautusedellytyksiä, joista sel-
15517:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vitys sisältyy lääkärintodistukseen.
15518:        asiassa ryhtyä?                                Autoverotusta varten annettuun lääkärinto-
15519:                                                    distukseen tulee sisältyä kuvaus asianomaisen
15520:                                                    vamman laadusta sekä siitä, millä tavalla se
15521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vaikuttaa veronpalautuksen hakijan liikkumis-
15522: vasti seuraavaa:                                   kykyyn. Tämän lisäksi lääkärintodistukseen
15523:    Vammaisen henkilön hankkiessa henkilö-          merkitään todistuksen antaneen lääkärin arvio
15524: kohtaiseen käyttöönsä uuden henkilöauton hä-       haitta-asteen määrästä. Veronpalautusasioita
15525: nelle palautetaan auto- ja moottoripyöräveros-     käsiteltäessä joudutaan tarkastelemaan myös
15526: ta annetun lain (482/67) 17 §:n nojalla autove-    lääkärintodistusten vammaa kuvailevaa osaa ja
15527: roa kolmessa eri tapauksessa. Ensimmäisenä         selvittämään sen perusteella, onko todistuksen
15528: ryhmänä on palautuksen myöntäminen pysy-           kirjoittaneen lääkärin käsitys haitta-asteen pro-
15529: vältä haitta-asteeltaan vähintään 80 prosentin     sentteina ilmaistusta määrästä ollut oikea. Täl-
15530: liikunta- tai näkövamman johdosta. Toisena         lainen arviointi vaatii lääketieteellistä erityis-
15531: ryhmänä ovat ne tapaukset, joissa auton han-       asiantuntemusta, jota ratkaisevalla viranomai-
15532: kinta on vammaisen toimen, työn tai ammat-         sella itsellään ei välttämättä ole. Tämän vuoksi
15533: tiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun     on tapana, että tarvittaessa lääkärintodistuksis-
15534: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Tässä ryh-   ta hankitaan lausunto asiantuntijalääkäriltä.
15535: mässä pysyvän haitta-asteen on veronpalautuk-      Lausunnonantajana on käytännössä toiminut
15536: sen saamiseksi oltava vähintään 60 prosenttia,     lääkin tö hallitus.
15537: mutta vamman laatua ei ole tarkemmin sään-            Useistakin eri syistä voi aiheutua, että haitta-
15538: nöksissä rajoitettu. Kummassakin edellä mai-       astetta arvioitaessa päädytään eri lopputulok-
15539: nitussa ryhmässä palautetaan koko autovero,        seen kuin todistukseen merkitty haitta-aste.
15540: kuitenkin enintään laissa säädettyyn markka-       Yhtenä keskeisesti asiaan vaikuttavana tekijänä
15541: määräiseen rajaan asti. Kolmantena ryhmänä         on, että hakemuksia on ryhdytty käsittelemään
15542: ovat vielä ne tapaukset, joissa vammaisen          yhä tarkemmin. Ennen 1980-luvun puoliväliä ei
15543: liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puut-    ollut tavallista hankkia asiantuntijalausuntoja
15544: tumisen tai toiminnan vajavuuden vuoksi siten      esimerkiksi niistä lääkärintodistuksista, jotka
15545: alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on    koskevat sitä hakijaryhmää, jonka haitta-aste
15546: vähintään 40 prosenttia. Tässäkin ryhmässä         on vähintään 60 prosenttia. Tuon jälkeen kor-
15547: auton hankinnan on lisäksi oltava asianomai-       kein hallinto-oikeus on ryhtynyt yhä useammin
15548:                                       1990 vp. -    KK n:o 91                                       3
15549: 
15550: hankkimaan lääkärintodistuksista asiantuntija-      muusta tämän kaltaisesta linjanmuutoksesta
15551: lausuntoja, ja tämän myötä myös hakemuksia          tässä kohden ei kuitenkaan ole kysymys, vaan
15552: ensi asteena käsittelevät viranomaiset ovat tar-    käsittelytarkkuuden parantumisesta.
15553: kentaneet vastaavasti menettelyään. Seuraukse-         Jo pitkään on ollut tiedossa, ettei autovero-
15554: na on ollut, että esiintyy sellaisia tapauksia,     laissa säädetty veronpalautusmenettely enää
15555: joissa veronpalautus on aikaisemmin myönnet-        vastaa nykyisiä käsityksiä siitä, miten yhteis-
15556: ty, mutta sitä ei enää tarkemman tutkimisen         kunnan tulisi tukea vammaisten liikkumista.
15557: jälkeen voida myöntää.                              Valtiovarainministeriössä on kuitenkin katsot-
15558:     Oikeusvarmuuden kannalta autoveron pa-          tu, ettei järjestelmää voida autoverolain sään-
15559: lautusmenettely täyttää korkeat vaatimukset.        nöksiä muuttamalla korjata sellaiseksi, että
15560: Oikeuskäytäntöä voidaan nykyisin pitää va-          tuki riittävän joustavasti kohdistuisi kaikille
15561: kiintuneena. Hakijoilla on käytettävänään va-       niille, jotka ovat sen tarpeessa.
15562: litustie korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.          Mainituista syistä onkin ryhdytty selvittä-
15563: Esimerkiksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa        mään mahdollisuuksia korvata autoveron pa-
15564: valitus johtaa tulokseen pääasiassa niissä ta-      lautusmenettely suoraan auton hankintatukeen
15565: pauksissa, joissa vasta tuossa vaiheessa esite-     perustuvalla kokonaan uudella tukimuodolla.
15566: tään uutta selvitystä, joka ei ole ollut asiaa      Tällaiseen järjestelmään siirtymistä on ehdotet-
15567: aikaisemmissa vaiheissa käsiteltäessä tiedossa.     tu sosiaali- ja terveysministeriön 29.3.1989 aset-
15568: Tyytymättömyys oikeussuojaan johtuu suurelta        taman autoveron palauttamismenettelyn kor-
15569: osin siitä, että veronpalautuksen hakijoiden on     vaaruistyöryhmän 28.3.1990 luovutetussa muis-
15570: vaikea hyväksyä sitä, että esimerkiksi lääkärin-    tiossa (työryhmämuistio 1990:6). Tuon työryh-
15571: todistuksessa mainitusta haitta-asteesta voi-       män ehdottaman mukaisen uuden järjestelmän
15572: daan todistuksen vammaa kuvaavan osan ar-           käyttöönotto vanhentuneen autoveronpalau-
15573: vioinnin perusteella poiketa. Hakijoiden oi-        tusmenettelyn sijasta poistaisi valtiovarainmi-
15574:  keussuojassa ei kuitenkaan ole sellaisia puut-     nisteriön käsityksen mukaan ne epäkohdat,
15575: teita, jotka veronpalautusmenettelyä tai lain-      joista nykyistä veronpalautusmenettelyä on ar-
15576: säädäntöä kehittämällä voitaisiin poistaa.          vosteltu.
15577:     Tämä arvio koskee autoverolaissa säädetyn          Työryhmän ehdotuksen mukaan tuen myön-
15578:  palautusmenettelyn kehittämismahdollisuuksia.      tämistä ei enää sidottaisi tiettyyn haitta-aste-
15579: Veronpalautuksen myöntäminen on asian luon-         prosenttiin ja vamman laatuun, vaan liikunta-
15580:  teen vuoksi laissa säädettyjen kiinteiden perus-   kyvyn tosiasialliseen alenemiseen. Tukipäätök-
15581:  teiden asettamissa rajoissa tapahtuvaa lailli-     set tulisivat tehtäviksi paikallistasolla, jolloin
15582:  suusharkintaa. Viranomaisten asiana on käsi-       tuen hakijan tilanne ja olosuhteet olisivat ny-
15583:  tellä hakemukset mahdollisimman hyvin ja           kyistä paremmin käsittelevien viranomaisten
15584:  tarkasti. Käsittelytarkkuuden parantumisesta       tiedossa. Tämä merkitsisi myös kysymyksessä
15585: ja oikeuskäytännön vakiintumisesta on saatta-       tarkoitettujen epäkohtien poistumista. Tällaista
15586:  nut yksittäistapauksissa seurata, että aiemmin     laajennusta ei ole voitu eikä voitaisi toteuttaa
15587:  veronpalautusta saanut henkilö ei välttämättä      nykyisessä tulliviranomaisten hoitamassa lailli-
15588:  sitä enää ole saanut. Kysymyksen perusteluissa     suusharkintaan perustuvassa tukimuodossa.
15589:  tarkoitetusta veropohjan laajentamisesta tai
15590: 
15591:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
15592: 
15593:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
15594: 4                                    1990 vp. -    KK n:o 91
15595: 
15596: 
15597: 
15598: 
15599:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15600: 
15601:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       befattning, sköta sitt arbete eller sina yrkesut-
15602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        bildningsstudier. I detta fall återbetalas 60 %
15603: av den 28 februari 1990 tili vederbörande          av bilskatten, men också i detta fall begränsas
15604: medlem av statsrådet översänt avskrift av          återbetalningen av det i lagen angivna maximi-
15605: följande av riksdagsman Puska undertecknade        beloppet.
15606: spörsmål nr 91 :                                      Den ansökande bör, när han/hon ansöker
15607:                                                    om skatteåterbäring, kunna bevisa att han/hon
15608:            Är Regeringen medveten om den           uppfyller de förutsättningar för skatteåterbä-
15609:        märkbart förändrade linje Helsingfors       ring som nämnts. Den sökande skall i samtliga
15610:        distriktstullkammare och tullstyrelsen      fall kunna uppvisa ett läkarintyg över sin
15611:        följer beträffande återbäring av bilskatt   invaliditet. De myndigheter som behandlar
15612:        tili rörelsehindrade och om den djupa       ansökningar om skatteåterbäring, d.v.s. Hel-
15613:        bitterhet den förändrade lagtolkningen,     singfors distriktstullkammare eller Åbo läns-
15614:        som i hög grad avviker från kommuna-        skatteverk, skall utreda om den ansökande
15615:        la specialläkares utlåtanden, ger upphov    uppfyller förutsättningarna för att skatteåter-
15616:        tili, och                                   bäringen kan beviljas. 1 sådana fall måste också
15617:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    de lagstadgade förutsättningar för återbäring,
15618:        ta i ärendet?                               över vilka utredning finns i läkarintyget, kon-
15619:                                                    trolleras.
15620:                                                       1 läkarintyg som givits för beskattning av bil
15621:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15622:                                                    skall ingå en beskrivning av arten av handi-
15623: samt anföra följande:
15624:                                                    kapp samt över hur detta inverkar på den
15625:     När en handikappad anskaffar en ny person-     ansökandes rörelseförmåga. 1 läkarintyget skall
15626: bil för personligt bruk, kan han/hon få återbä-    dessutom ingå läkarens bedömning av invalidi-
15627: ring på bilskatt enligt 17 § lagen om bil- och     tetsgraden. Vid behandlingen av skatteåterbä-
15628: motorcykelskatt (482/67) i tre olika fall. Den     ringsärenden blir man tvungen att granska
15629: första gruppen utgörs av de fall där återbäring-   också den delen av läkarintyget som beskriver
15630: en beviljas åt rörelse- och synskadade på grund    skadan och på basis av detta utreda om
15631: av en varaktig invaliditetsgrad på minst 80 %.     läkarens uppfattning av den procentuella inva-
15632: Den andra gruppen utgörs av de fall där            liditetsgraden varit riktig. En dylik bedömning
15633: anskaffningen av bil fyller ett väsentligt behov   kräver speciell medicinsk sakkännedom som
15634: för att den handikappade skall kunna handha        den avgörande myndigheten inte nödvändigtvis
15635: sin befattning, sköta sitt arbete eller sina       själv besitter. Därför är det vanligt att man vid
15636: yrkesutbildningsstudier. För att kunna räknas      behov skaffar sig ett utlåtande av en sakkunnig
15637: tili denna grupp måste den handikappade ha en      läkare. 1 praktiken har medicinalstyrelsen fung-
15638: varaktig invaliditetsgrad på minst 60 % för att    erat som den instans som avger utlåtandet.
15639: få skatteåterbäring, men arten av handikapp           Det kan av flera olika skäl hända att man
15640: har i stadgandena inte närmare avgränsats. I       kommer fram tili en annan invaliditetsgrad än
15641: båda ovan nämnda grupperna återbetalas hela        den som finns i intyget. En faktor av central
15642: bilskatten, dock högst tili det markbelopp som     betydelse för ärendet är att ansökningarna
15643: anges i lagen. Den tredje gruppen utgörs av de     numera behandlas allt mer noggrant. Före
15644: fall där den handikappades rörelseförmåga på       medlet av 1980-talet var det t.ex. inte vanligt
15645: grund av att han/hon saknar det ena eller båda     att man skaffade utlåtanden från sakkunniga
15646: benen eller på grund av deras bristande funk-      över de läkarintyg som gäller de ansökande
15647: tion är så nedsatt att hans/hennes varaktiga       vars invaliditetsgrad är minst 60 %. Efter det
15648: invaliditetsgrad är minst 40 %. Också i denna      har högsta förvaltningsdomstolen allt oftare
15649: grupp måste bilen fylla ett väsentligt behov för   börjat skaffa sig utlåtanden från sakkunniga
15650: att den handikappade skall kunna handha sin        över läkarintygen och i och med detta har
15651:                                      1990 vp. -     KK n:o 91                                         5
15652: 
15653: också de myndigheter som behandlar ärendet             Det har redan 1änge varit känt att det i bi1-
15654: som första instans i motsvarande grad skärpt        skatte1agen stadgade skatteåterbäringsförfaran-
15655: sin behandling av ärendet. En följd av detta        det inte längre motsvarar dagens uppfattning
15656: har varit att det finns fall där skatteåterbäring   om hur samhället skall stöda de handikappades
15657: tidigare beviljats, men inte längre kan beviljas.   möj1igheter att röra sig. Det anses dock vid
15658:    Ur rättssäkerhetssynpunkt uppfyller förfa-       finansministeriet att systemet genom en ändring
15659: randet för återbäring av bilskatt höga krav.        av stadgandena i bilskattelagen inte kan korri-
15660: Rättspraxisen kan nuförtiden anses vedertagen.      geras så att stödet på ett tillräckligt smidigt sätt
15661: Den ansökande har tili sitt förfogande en           kunde riktas tili dem som behöver det.
15662: besvärsväg ända upp tili högsta förvaltnings-          Av ovan nämnda orsaker har man börjat
15663: domstolen. 1 t.ex. högsta förvaltningsdomsto-       utreda möjligheterna att ersätta förfarandet
15664: len leder besvär tili resultat i huvudsak i fall    med återbäringen av bi1skatt med en helt ny
15665: där det framförs ny utredning som i tidigare        stödform som direkt baserar sig på stöd för
15666: skeden av behandlingen inte varit känd. Miss-       anskaffning av bil. Övergången tili ett sådant
15667: nöjet med rättsskyddet beror tili stor del på att   system har föreslagits i det betänkande som
15668: de som ansöker om skatteåterbäring har svårt        28.3.1990 överlämnats av den av social- och
15669: att acceptera det faktum att t.ex. invaliditets-    hälsovårdsministeriet 29.3.1989 tillsatta invalid-
15670: graden i läkarintyget kan frångås på basis av       bi1sarbetsgruppen       (arbetsgruppsbetänkande
15671: bedömningen av dendel av intyget som beskri-        1990:6). Att införa det i arbetsgruppens förslag
15672: ver skadan. 1 fråga om de ansökandes rätts-         avsedda nya systemet för att ersätta det förå1d-
15673:  skydd finns det ändå inte sådana brister som       rade förfarandet med bi1skatteåterbäring skulle
15674:  kan avlägsnas genom att utveckla skatteåter-       enligt finansministeriets uppfattning e1iminera
15675:  bäringsförfarandet eller lagstiftningen.           de missförhållanden som har kritiserats i det
15676:     Denna bedömning gäller möjligheterna att        nuvarande skatteåterbäringsförfarandet.
15677:  utveckla det i bilskattelagen avsedda återbä-         En1igt arbetsgruppens förslag skulle beviljan-
15678:  ringsförfarandet. På grund av ärendets natur är    det av stöd inte 1ängre bindas vid en viss
15679:  beviljandet av skatteåterbäring laglighetspröv-    procentsats som anger inva1iditetsgraden och
15680:  ning inom ramen för de i lagen stadgade fasta      skadans art, utan vid den faktiska, nedsatta
15681:  grunderna. Det ankommer på myndigheterna           rörelseförmågan. Bes1uten om beviljandet av
15682:  att behandla ansökningarna så väl och nog-         stöd skulle fattas på loka! nivå så att de
15683:  grant som möjligt. Följden av att behandlings-     myndigheter som behand1ar ärendet bättre än
15684:  noggrannheten har förbättrats och rättspraxis      hittills kunde få information om den sökandes
15685:  har konsoliderats har i enskilda fall kunnat       läge och levnadsförhållanden. Detta skulle
15686:  vara att en person som tidigare fått skatteåter-   även innebära att de i spörsmålet avsedda
15687:  bäring, inte nödvändigtvis har fått den längre.    missförhållandena e1imineras. En sådan utvidg-
15688:  Det är dock inte fråga om något i motiveringen     ning har inte kunnat och kan inte genomföras
15689:  för spörsmålet avsett utvidgande av beskatt-       inom ramen för det gällande stödsystem som
15690:  ningsgrunden eller om någon annan motsva-          sköts av tullmyndigheterna och baserar sig på
15691:  rande ändring i linjedragningen, utan om att       laglighetsprövning.
15692:  behandlingsnoggrannheten har förbättrats.
15693: 
15694:      Helsingfors den 3 april 1990
15695: 
15696:                                                                            Minister Ulla Puolanne
15697: 1
15698: 1
15699: 1
15700: 1
15701:     1
15702:     1
15703:     1
15704:     1
15705:         1
15706:         1
15707:         1
15708:         1
15709:             1
15710:             1
15711:             1
15712:             1
15713:                 1
15714:                 1
15715:                                              1990 vp.
15716: 
15717: Kirjallinen kysymys n:o 92
15718: 
15719: 
15720: 
15721: 
15722:                                  Pulliainen: Saastehaittojen vähentämisestä Porvoon seudulla
15723: 
15724: 
15725:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15726: 
15727:    Eduskunnassa äskettäin käydyssä metsäväli-         Alueen pääsaastuttaja on valtionyhtiö Neste
15728: kysymyskeskustelussa hallitus ei ilmoittanut       Oy. Vähentämällä radikaalisti rikki- ja muita
15729: mistään uusista toimista happaman ja muun          saastepäästöjä vaikutetaan voimakkaasti saas-
15730: saastelaskeuman vähentämiseksi maassamme.          telähteen lähiympäristössä puihin ja muihin
15731: Näin ollen keskustelua on pakko jatkaa käy-        kasveihin kohdistuvaa~tressiä pienentäen. Vai-
15732: mällä läpi alueellisia ongelmatilanteita ja        kutus näkyy selvänä mm. kuivalaskeuman
15733: -kehityskulkuja.                                   määrässä. Kotimaisten toimenpiteiden avulla
15734:    Kaikki Itä-Uudellamaalla Porvoon seudulla       voidaan näin saada merkittäviä, myönteisiä
15735: tehdyt tutkimukset antavat aihetta syvään huo-     tuloksia aikaan. Olennaista on, että niihin
15736: lestumiseen alueen luonnon tilasta ja kohtalos-    ryhdytään heti. Tilannetta helpottanee myös se,
15737: ta. Alue saa osakseen sekä märkä- että kuiva-      että ensisijainen toimija on valtionyhtiö, jossa
15738: laskeumana typen oksidien ohella rikkidioksi-      isännänvaltaa käyttää valtioneuvoston jäsen.
15739: dia siinä määrin, että alueen luonnon sietokyky       Tärkeää on myös, että Neste Oy korvaa
15740: on ylittynyt. Alueen metsämaan pH on laske-        kaikki luonnolle ja ihmisille (mm. keuhkovam-
15741: nut keskimäärin alle 4:ään vaihteluvälin eri       maisille) aiheuttamansa, rahalla korvattavissa
15742: mittauspisteissä ollessa 3.60--4.38. Laskua        olevat vauriot. Valtioneuvoston tehtävänä on
15743: 1970-luvulta on tapahtunut puolisen yksikköä,      kartoituttaa nämä vauriot ja ryhtyä tilanteen
15744: mikä pH:n laskentatavan huomioon ottaen on         vaatimiin toimenpiteisiin.
15745: paljon. Happamoituneimmilla alueilla esiintyy         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15746: maaperässä jo vesiliukoista, myrkyllistä alumii-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15747: nia, jonka mobilisoitumiseen on syynä juuri        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15748: hapan laskeuma. Alumiinia löytyy jo alueen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15749: pohjavesistäkin.
15750:    Ennen maahan joutumista hapan laskeuma                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15751: on osunut puihin ja muihin kasveihin vaikut-                välittömästi ryhtyä Neste Oy:n ja mui-
15752: taen jo silloin välittömästi mm. havupuiden                 den Porvoon seudun saastuttajien saas-
15753: neulasiin. Alueen havupuissa esiintyykin odo-               tepäästöjen radikaaliksi vähentämiseksi,
15754: tetusti harsuuntumista. Puiden juuristoissakin              ja milloin luonnolle ja ihmisille saaste-
15755: lienee jo löydettävissä vaurioita. Kaiken kaik-             päästöillä aiheutetut, rahalla korvatta-
15756: kiaan tilanne on hyvin vakava.                              vissa olevat vauriot korvataan?
15757: 
15758:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
15759: 
15760:                                          Erkki Pulliainen
15761: 
15762: 
15763: 
15764: 
15765: 200070S
15766: 2                                      1990 vp. -     KK n:o 92
15767: 
15768: 
15769: 
15770: 
15771:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15772: 
15773:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        antanut joistakin epäpuhtauksista ja toimin-
15774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         noista yleisiä ohjeita ja määräyksiä, lääninhal-
15775: olette 28 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn            litukset voivat näiltäkin osin tapaus tapauksel-
15776: kirjeenne n:o 328 ohella lähettänyt valtioneu-        ta päätyä harkinnan mukaisiin määräyksiin.
15777: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi          Valtioneuvosto on tehnyt ilmansuojelulain
15778: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen kirjalli-      nojalla seitsemän valtioneuvoston päätöstä,
15779: sesta kysymyksestä n:o 92, jossa tiedustellaan:       joilla vähennetään rikkipäästöjä ainakin 50
15780:                                                       prosenttia vuoden 1980 tasosta. Ympäristömi-
15781:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nisteriössä selvitellään tarvetta ja mahdolli-
15782:        välittömästi ryhtyä Neste Oy:n ja mui-         suuksia vähentää rikkipäästöjä 70-80 prosent-
15783:        den Porvoon seudun saastuttavien saas-         tia vuoden 1980 määrästä. Annetuista päätök-
15784:        tepäästöjen radikaaliksi vähentämiseksi,       sistä muun muassa valtioneuvoston päätös
15785:        ja milloin luonnolle ja ihmisille saaste-      (889 /87) yleisistä ohjeista öljynjalostamaiden
15786:        päästöillä aiheutetut, rahalla korvatta-       rikkipäästöjen rajoittamiseksi vaikuttaa Neste
15787:        vissa olevat vauriot korvataan?                Oy:n päästöjä vähentävästi. Itä-Uudellamaalla
15788:                                                       olevien Neste Oy:n laitosten rikkidioksidipääs-
15789:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          töt olivat vuonna 1980 yli 50 000 tonnia vuo-
15790: vasti seuraavaa:                                      dessa. Päästöjen vähentämiseen on jo ryhdytty.
15791:                                                       Ne ovat nyt noin 55 prosenttia ja vuonna 1992
15792:    Suomessa on ilman pilaantuminen vuosi-             arviolta 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna
15793: kymmenten mittaan aiheuttanut haitallisia vai-        1980. Neste Oy:n omana tavoitteena on vähen-
15794: kutuksia varsinkin suurten päästälähteiden lä-        tää voimantuotannon typenoksidipäästöjä vuo-
15795: heisyydessä. Hallitus seuraa erityisesti ilman-       teen 1998 mennessä noin 30 prosenttia. Etee-
15796: saasteille eniten alttiiden maamme alueiden           nin, vinyylikloridin ja pentaanin päästöjä suun-
15797: tilaa. Tällaisiin alueisiin kuuluu muun muassa        nitellaan vähennettäväksi ainakin 50 prosenttia
15798: Itä-Uusimaa.                                          ja styreenin 70 prosenttia vuoteen 1992 men-
15799:    Ilman epäpuhtauksien alueellisia vaikutuksia       nessä 1980-luvun loppupuolen tasosta.
15800: Suomessa on viime vuosina tutkittu ympäris-              Valtioneuvoston päätös (537 /84) ilman laa-
15801: töministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön       tua koskevista ohjeista on merkityksellinen
15802: yhteisessä viisivuotisessa tutkimusohjelmassa,        muun muassa Neste Oy:n laitosten ympäristös-
15803: ns. happamoitumisprojektissa (HAPRO), jonka           sä. Päätöksen ensimmäisessä pykälässä on an-
15804: loppuselvitykset valmistuvat keväällä 1990.           nettu ilman pilaantumisen ehkäisemiselle yleiset
15805: Porvoon seudulla on aloitettu useita tutkimuk-        tavoitteet, jotka perustuvat muun muassa
15806: sia, joissa esiintyviin ennakko- ja väliaikatietoi-   Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantunti-
15807: hin kysymyksen perusteluosassa esitetyt väit-         jaryhmän suosituksiin terveydellisen haitan eh-
15808: teet alueen metsämaan matalista pH-1uvuista ja        käisemisestä. Laitoksen ympäristössä on pysyt-
15809: tavallista suuremmista alumiinipitoisuuksista         ty ohjearvojen alapuolella päätöksen koko voi-
15810: perustunevat. Ympäristönsuojeluviranomaiset           massaoloajan. Tiedossa ei myöskään ole, että
15811: tekevät päätelmänsä näiden selvitysten valmis-        laitoksista olisi ennen ilmansuojelulainsäädän-
15812: tuttua.                                               nön mukaisten säännösten voimaantuloa osoi-
15813:    Ilmansuojelulain nojalla esimerkiksi Neste         tettu aiheutuvan terveydellistä haittaa.
15814: Oy:n tuotantolaitokset ovat tehneet ilmoituk-            Ilmansuojelulainsäädännössä ei ole säännök-
15815: sen lääninhallitukselle, joka tekee ilmoituksen       siä vahingonkorvauksista. Mahdolliset kor-
15816: johdosta päätöksen. Paikalliset viranomaiset          vauskysymykset täytyy näin ollen panna vireille
15817: antavat ilmoituksesta lausuntoja. Päätökses-          yksityisoikeudellisesti yleisen vahingonkorvaus-
15818: sään lääninhallitus antaa ilman pilaantumisen         lainsäädännön mukaisesti. Saastuttaja, jonka
15819: ehkäisemiseksi tarvittaessa velvoitteita toimin-      oikeus katsoo aiheut~aneen vahinkoa, voidaan
15820: nan harjoittajalle. Vaikka valtioneuvosto on          tuomita maksamaan vahingonkorvausta.
15821:                                   1990 vp. -   KK n:o 92                                    3
15822: 
15823:   Metsävauriot on mahdollista ottaa huo-       jestelmän suunnittelussa selvitetään mahdolli-
15824: mioon myös metsäverotuksessa, jos metsän       suudet havaita ja kirjata ilman epäpuhtauksien
15825: tuottokyvyn voidaan osoittaa vähentyneen.      aiheuttama metsien tuoton aleneminen hyvin-
15826: Valtakunnan metsien tilan uuden seurantajär-   kin pienillä alueilla.
15827: 
15828:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
15829: 
15830:                                                            Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15831: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 92
15832: 
15833: 
15834: 
15835: 
15836:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15837: 
15838:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det har meddelat allmänna anv1smngar och
15839: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         föreskrifter om vissa föroreningar och verk-
15840: nr 328 av den 28 februari 1990 tili vederböran-     samheter, kan länsstyrelserna också i dessa
15841: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        avseenden enligt prövning medde1a föreskrifter
15842: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       för de enskilda fallen.
15843: nade spörsmål nr 92:                                    Statsrådet har med stöd av luftvårdslagen
15844:                                                     utfärdat sju statsrådsbeslut, varigenom svave1-
15845:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            utsläppen skall minska med minst 50 % från
15846:        omedelbart vidta för att radikalt min-       nivån år 1980. Vid miljöministeriet utreds
15847:        ska de utsläpp av föroreningar från          behovet och möjligheterna att minska svavelut-
15848:        Neste Oy och från andra anläggningar         släppen med 70-80 % från 1980 års nivå. Av
15849:        som smutsar ner Borgånejden, och när         statsrådsbesluten har bl.a. beslutet om allmän-
15850:        ersätts de i pengar ersättliga skador som    na anvisningar för begränsandet av utsläpp av
15851:        utsläppen vållat naturen och männi-          svavelföroreningar        från    oljeraffinaderier
15852:        skorna?                                      (889/87) en minskande effekt på utsläppen från
15853:                                                     Neste Oy. Svaveldioxidutsläppen från Neste
15854:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Oy:s anläggningar i Östnyland uppgick år 1980
15855: samt anföra följande:                               tili mer än 50 000 ton per år. Man har redan
15856:                                                     börjat minska utsläppen. De är nu ungefär
15857:    I Finland har luftföroreningarna under år-       55 % och kommer år 1992 att vara uppskatt-
15858: tiondenas lopp haft skadliga effekter i synner-     ningsvis 80 % mindre än år 1980. Neste Oy har
15859: het i närheten av stora utsläppskällor. Rege-       själv uppställt som mål att minska kväveoxid-
15860: ringen följer särskilt tillståndet hos de områden   utsläppen inom kraftproduktionen med unge-
15861: i Jandet som är mest utsatta för luftförorening-    fär 30 % fram tili år 1998. Enligt planerna skall
15862: ar. Tili dessa områden hör också Östnyland.         utsläppen av eten, vinylklorid och pentan
15863:    De regionala verkningarna av luftförorening-     minska med åtminstone 50% och utsläppen av
15864: arna i Finland har under de senaste åren            styren med 70 % fram tili år 1992 i jämförelse
15865: undersökts inom ramen för miljöministeriets         med nivån under den senare hälften av 1980-
15866: och jord- och skogsburksministeriets gemen-         talet.
15867: samma femåriga forskningsprogram HAPRO,                 Statsrådets beslut om anvisningar i fråga om
15868: dvs. försurningsprojektet. De slutliga utred-       luftens kvalitet (537/84) är betydelsefullt bl.a.
15869: ningarna skall bli färdiga under våren 1990.        för miljön runt Neste Oy:s anläggningar. 1 1 §
15870: Inom Borgånejden har flera undersökningar           i beslutet uppställs de allmänna målen för
15871: inletts. Förhands- och mellantidsuppgifter från     förebyggandet av förorening av luften. Målen
15872: dessa undersökningar torde ligga tili grund för     bygger bl.a. på de rekommendationer som
15873: vad som i motiveringen tili spörsmålet påstås       Världshälsoorganisationen WHO:s expertgrupp
15874: om skogsmarkens låga pH-värden och onor-            utfärdat om förebyggande av hälsorisker. 1
15875: malt stora aluminiumhalter inom området.            omgivningen av anläggningarna har man hållit
15876: Miljövårdsmyndigheterna kommer att dra sina         sig under riktvärdena under hela den tid då
15877: slutsatser när undersökningarna blivit färdiga.     beslutet varit i kraft. Det är inte heller känt att
15878:    Med stöd av luftvårdslagen har t.ex. aktie-      det innan de stadganden som bygger på luft-
15879: bolaget Neste Oy:s produktionsanläggningar          vårdslagstiftningen trädde i kraft skulle ha
15880: gjort anmälan tili länsstyrelsen, som med an-       påvisats att anläggningarna vållat hälsorisker.
15881: ledning av anmälan fattar beslut. De lokala             I luftvårdslagstiftningen finns det inga stad-
15882: myndigheterna avger utlåtanden om anmälan. 1        ganden om skadestånd. Eventuella ersättnings-
15883: sitt beslut kan länsstyrelsen vid behov ålägga      frågor måste sålunda göras anhängiga på pri-
15884: verksamhetsidkaren förpliktelser i syfte att        vaträttslig väg i enlighet med den allmänna
15885: förebygga förorening av luften. Fastän statsrå-     skadeståndslagstiftningen. En förorenare som
15886:                                    1990 vp. -   KK n:o 92                                      5
15887: 
15888: domstolen anser ha förorsakat skada kan bli     av ett nytt system för uppföljning av tillståndet
15889: dömd att betala skadestånd.                     hos skogarna i landet utreds möjligheterna att
15890:   Skogsskador kan beaktas också vid skogsbe-    också för synnerligen små områden upptäcka
15891: skattningen, om det kan påvisas att skogens     och registrera sådana minskningar i skogarnas
15892: avkastningsförmåga minskat. Vid planeringen     avkastning som beror på luftföroreningar.
15893:     Helsingfors den 5 april 1990
15894: 
15895:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
15896:                                                1990 vp.
15897: 
15898: Kirjallinen kysymys n:o 93
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903:                                   Kalima: Ilmaisjakelukalentereiden ilmoitusten markkinoinnin ra-
15904:                                       joittamisesta
15905: 
15906: 
15907:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15908: 
15909:    Viime aikoina eräät ilmoituksia ilmaisjakelu-        Kun yritysten edustajat ovat sopimuksen
15910: kalentereihin myyvät ylikansalliset yritykset        allekirjoittamista seuraavana päivänä yrittäneet
15911: ovat edustajiensa toimesta saaneet suuren jou-       luopua sopimuksesta sen kalleuden tähden, on
15912: kon elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä vastoin      tästä jyrkästi kieltäydytty vetoamalla sopimuk-
15913: sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ilmaistua      seen, vaikka olosuhteet olennaisesti muistutta-
15914: todellista tahtoa allekirjoittamaan sopimuksen       vat yksityishenkilölle tapahtuvaa kotimyyntiä,
15915: muutaman kymmenen neliösenttimetrin suurui-          johon kuluttajansuojalaissa on varattu harkin-
15916: sesta ilmoituksesta ilmaisjakelukalenterissa.        ta-aikaa. Sopimuksen allekirjoitettuaan yrittäjä
15917:    Ilmiön laajuutta selvitettäessä on käynyt ilmi,   puolestaan on joutunut toteamaan joutuneensa
15918: että esimerkiksi kampaamoiden, parturiliikkei-       ovelasti suunniteltuun sopimusansaan, josta
15919: den, elintarvikekioskien, grillien, kauneuden-       irrottautuminen ei osoittautunutkaan mahdol-
15920: hoitolaitosten, solariumlaitosten, rakennusliik-     liseksi.
15921: keiden, maalaus- ja remontointiliikkeiden,              Solmittujen sopimusten kohtuuttomuutta
15922: asustemyymälöiden, urheilu- ja ulkoiluvälineitä      kuvaa hyvin se, että useassa tapauksessa yrit-
15923: myyvien yritysten, siivousliikkeiden, ompeli-        täjä on sitoutunut vakiosopimukseen, joka on
15924: moiden, kemikalioliikkeiden, valokuvausliikkei-      siirtänyt leijonanosan, eräässä tapauksessa pien-
15925: den, peltisepänliikkeiden, kodinkoneliikkeiden,      yrittäjän koko vuotuisen liikevaihdon kalente-
15926: pesuJoiden sekä isännöintiliikkeiden omistajia       ri-ilmoituksia myyvälle monikansalliselle yri-
15927: ja vastuunalaisia toimihenkilöitä on lipevällä       tykselle. Sopimusteknisesti vastakkain on kaksi
15928: esiintymisellä saatu allekirjoittamaan yrityksen     täysin epäsuhtaista sopimusosapuolta, mikä
15929: taloudellisen kantokyvyn kannalta kohtuutto-         heijastuu sopimusten sisältöön. Sopimuksesta
15930: mia kalenterimainossopimuksia.                       on tullut yrittäjälle painajainen.
15931:    Julkisuudessa kiusallista huomiota herättä-          Edellä esitetyn huomioon ottaen ei ole yllät-
15932: neen kalenteriyrityksen edustajat ovat yritysta-     tävää, että kyseinen sopimusansamenetelmä on
15933: paamisia sopiessaan yritykseltä saamansa kir-        johtanut huomattavaan määrään oikeuden-
15934: jallisen ohjeen mukaan velvollisia kieltäyty-        käyntejä, joissa tähän mennessä toista sataa
15935: mään ilmaisemasta asiaansa tai edustamaansa          yritystä pyrkii purkamaan kohtuuttamiksi
15936: yritystä. Kalenteriyrityksen antaman kirjallisen     osoittautuneet sopimukset. Asiassa omaksuttu-
15937: ohjeen mukaan edustajan on erityisesti mietit-       ja menettelytapoja kuvaa se, että muuan kalen-
15938: tävä, "kuka on voittaja, kun myyntitapahtuma         teriyritys on pyrkinyt kanteluin Suomen Asian-
15939: on ohi".                                             ajajaliitolle painostamaan asianajajia, jotka
15940:    Ilmaisjakelukalenteri-ilmoitusten     markki-     ovat ryhtyneet ajamaan sopimusansaan joutu-
15941: nointimenetelmä on lisäksi sellainen, ettei yrit-    neiden yrittäjien asiaa.
15942: täjä saa riittävästi aikaa sopimuksen tarkoituk-        Ruotsissa on suuri joukko työntekijöitä va-
15943: senmukaisuuden harkitsemiseen, saati kilpaile-       hinkoa kärsien perusteettomasti eronnut aikai-
15944: vien tarjousten hankkimiseen. Edustajan ohjei-       semmasta työpaikastaan tultuaan huomaa-
15945: den mukaan päätös on tehtävä heti edustajan          maan, että kalenteriyrityksen lupaukset unel-
15946: vieraillessa yrityksessä. Ohjeissa korostetaan       matyöstä ovat osoittautuneet täysin katteetto-
15947: erityisesti periaatetta "Never call back", älä       miksi. Ruotsalaisten työntekijöiden mukaan
15948: koskaan soita takaisin, ilmeisesti juuri siksi,      työ kalenteriyrityksessä oli varsin vastenmielis-
15949: että harkinta-ajan varaaminen on ollut omiaan        tä, kun yrittäjät piti pelotella ostamaan ilmoi-
15950: paljastamaan sopimuksen epäedullisuuden.             tustilaa ilmaisjakelukalenterissa.
15951: 
15952: 200070S
15953: 2                                       1990 vp. -     KK n:o 93
15954: 
15955:    Kuluttajansuojalain 1 §:n mukaan pienyrittä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15956: jää ei ole katsottu kuluttajaksi, vaikka mark-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15957: kinointiolosuhteet huomioon ottaen tässä ta-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15958: pauksessa yrittäjä varsin pitkälle rinnastuu           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15959: kotimyyntisopimuksen tekevään kuluttajaan.
15960: Ns. petollisella viette! yllä (oikeustoimilaki 30 §)
15961: aikaansaatua sopimusmenettelyä ei ole vielä                      Aikooko Hallitus kehittää markki-
15962: säädetty rangaistavaksi, vaikka olosuhteet ja                 nointia säätelevää lainsäädäntöä siten,
15963: etujen välinen epäsuhta näyttäisivät sitä tör-                että perusteluissa kuvattu sopimusansa-
15964: keissä tapauksissa edellyttävän. Lisäksi syyt-                menettely kielletään ja myös yrittäjänä
15965: teen nostaminen törkeissä tapauksissa saattaisi               toimivan kuluttajansuojaa tehostetaan
15966: pikemminkin olla virallisen syyttäjän kuin                    kotimyyntiin rinnastettavassa tilan-
15967: asianomistajan asiana.                                        teessa?
15968:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
15969: 
15970:                                                Kai Kalima
15971:                                         1990 vp. -     KK n:o 93                                          3
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15977: 
15978:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tunnusmerkit täyttyvät. Jos tahdonilmaisu on
15979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          erehdyksen johdosta saanut toisen sisällön kuin
15980: olette 28 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn             on tarkoitettu, se ei myöskään sido 32 §:n
15981: kirjeenne n:o 329 ohella toimittanut valtioneu-        mukaan antajaansa, mikäli toinen sopijapuoli
15982: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
15983: kansanedustaja Kai Kaliman näin kuuluvasta                Etenkin petollista viettelyä, mutta myös mui-
15984: kirjallisesta kysymyksestä n:o 93:                     ta edellä lueteltuja erityistapauksia koskevia
15985:                                                        säännöksiä täydentää lain 33 §, jonka mukaan
15986:            Aikooko Hallitus kehittää markki-           oikeustoimi on pätemätön, jos se on tehty
15987:         nointia säätelevää lainsäädäntöä siten,        sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi
15988:         että perusteluissa kuvattu sopimusansa-        kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeus-
15989:         menettely kielletään ja myös yrittäjänä        toimeen.
15990:         toimivan kuluttajansuojaa tehostetaan             Lain 36 §:n oikeustoimen sovittelua koske-
15991:         kotimyyntiin rinnastettavassa tilantees-       vaa säännöstä muutettiin vuonna 1982 muun
15992:         sa?                                            muassa siten, että myös kauppahintaa koske-
15993:                                                        vaa sopimusehtoa voidaan sovitella säännöksen
15994:                                                        nojalla. Oikeustoimen ehtoa voidaan säännök-
15995:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sen mukaan sovitella, jos ehto on kohtuuton tai
15996: taen seuraavaa:                                        sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.
15997:    Kuluttajiin kohdistettua markkinointia sään-        Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huo-
15998: nellään kuluttajansuojalaissa. Elinkeinonhar-          mioon muun muassa oikeustoimen sisältö, so-
15999: joittajien välisessä markkinoinnissa ei vastaa-        pijapuolten asema oikeustointa tehtäessä ja sen
16000: vaa sääntelyä ole pidetty tarpeellisena, koska         jälkeen vallinneet olosuhteet.
16001: elinkeinonharjoittajalla on yleensä paremmat              Vuonna 1982 tehtyjä muutoksia lukuun ot-
16002: ammatilliset edellytykset kuin kuluttajalla ar-        tamatta varallisuusoikeudellisista oikeustoimis-
16003: vioida markkinointia ja sopimusehtoja.                 ta annettu laki on jo yli 60 vuotta vanha, eikä
16004:    Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoi-           se enää vastaa kaikilta osiltaan nykyaikaisen
16005: minnassa annetun lain (1061/78) 1 §:n mukaan           sopimustoiminnan asettamia vaatimuksia. Oi-
16006: myöskään elinkeinonharjoittajiin kohdistuvas-          keusministeriö on asettanut 13 päivänä elokuu-
16007: sa markkinoinnissa sen enempää kuin muussa-            ta 1987 toimikunnan valmistelemaan varalli-
16008: kaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän         suusoikeudellisia oikeustoimia koskevan lain-
16009: liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkei-       säädännön uudistamista. Toimikunta selvittää
16010: nonharjoittajan kannalta sopimatonta menette-          muun muassa elinkeinonharjoittajan markki-
16011: lyä. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan markkina-            nointivastuuseen liittyviä kysymyksiä. Toimi-
16012: tuomioistuin voi kieltää sakon uhalla elinkei-         kunnan asettamispäätökseen liittyvässä muis-
16013: nonharjoittajaa jatkamasta 1 §:n vastaista me-         tiossa on nimenomaisesti kiinnitetty huomiota
16014: nettelyä.                                              niihin sopimustasapaino-ongelmiin, joita saat-
16015:    Yksittäistapauksessa elinkeinonharjoittajaa         taa ilmetä varsinkin toisen sopijapuolen laati-
16016: voidaan suojata oikeustoimen pätemättömyyttä           mien vakiomuotoisten sopimusehtojen käytön
16017: ja sovittelua koskevien varallisuusoikeudellisis-      yhteydessä. Toimikunnan on toimeksiautonsa
16018: ta oikeustoimista annetun lain (228/29) sään-          mukaan lisäksi selvitettävä, vastaavatko laissa
16019: nösten avulla. Jos oikeustoimi on saatu aikaan         olevat oikeustoimen pätemättömyyttä koskevat
16020: petollisella viettelyllä, se ei mainitun lain 30 §:n   säännökset nykyisiä tarpeita. Toimikunnan
16021: mukaan sido vieteltyä. Jos taas elinkeinonhar-         määräaika päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1990.
16022: joittajalta esimerkiksi puuttuu sellainen tieto ja     Työn valmistuttua hallitus tulee arvioimaan
16023: kokemus, jota sopimukseen liittyvien seikkojen         lainsäädännön muutostarpeita toimikunnan te-
16024: arviointi edellyttää, oikeustoimi ei sido häntä,       kemien ehdotusten pohjalta.
16025: mikäli lain 31 §:ssä mainitut kiskonnan muut              Myös elinkeinoelämän järjestöt voisivat pyr-
16026: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 93
16027: 
16028: kiä tehostamaan jäsenilleen antamaansa yrittä-   miseksi. Tiettävästi esimerkiksi Keskuskauppa-
16029: jävalistusta elinkeinonharjoittajien välisessä   kamari julkaiseekin tällaisia varoituksia tiedot-
16030: markkinoinnissa havaittujen epäkohtien poista-   teissaan.
16031:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
16032: 
16033:                                                                Oikeusministeri Tarja Halonen
16034:                                      1990 vp. -    KK n:o 93                                       5
16035: 
16036: 
16037: 
16038: 
16039:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16040: 
16041:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som nämns i 31 § i lagen uppfylls. Den som
16042: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        avgivit en viljeyttring viiken i följd av misstag
16043: nr 329 av den 28 februari 1990 tili vederböran-    fått annat innehåll än åsyftat varit, är inte
16044: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       heller enligt 32 § bunden av viljeförklaringen,
16045: följande av riksdagsman Kai Kalima under-          om den andra avtalsparten insåg eller borde ha
16046: tecknade spörsmål nr 93:                           insett misstaget.
16047:                                                       Stadgandena om svikligt förledande och
16048:           Ämnar Regeringen utveckla den lag-       även stadgandena om de andra särskilda fall
16049:        stiftning som reglerar marknadsföring-      som nämnts ovan kompletteras av 33 § i
16050:        en så att det avtalsförfarande som          lagen, enligt viiken en rättshandling är ogiltig
16051:        beskrivs i motiveringarna förbjuds och      om omständigheterna vid dess tillkomst var
16052:        att konsumentskyddet för företagare         sådana att det skulle strida mot tro och heder
16053:        effektiveras i situationer som kan jäm-     att med vetskap om dem åberopa rättshand-
16054:        ställas med hemförsäljning?                 lingen.
16055:                                                       Stadgandet i lagens 36 § om jämkning av
16056:                                                    rättshandling ändrades år 1982 bl.a. så att ett
16057:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16058:                                                    avtalsvillkor om köpesumman kan jämkas en-
16059: samt anföra följande:                              ligt stadgandet. Är villkor i rättshandling oskä-
16060:    Marknadsföring som riktar sig tili konsu-       ligt eller skulle dess tillämpning leda tili oskä-
16061: menterna regleras i konsumentskyddslagen. I        lighet kan villkoret jämkas enligt stadgandet.
16062: marknadsföring mellan näringsidkare har det        Vid prövning av oskäligheten skall beaktas
16063: inte ansetts nödvändigt med motsvarande re-        bl.a. rättshandlingens innehåll, parternas ställ-
16064: glering, eftersom näringsidkare i allmänhet har    ning då rättshandlingen företogs och förhållan-
16065: bättre yrkesmässiga förutsättningar än konsu-      dena därefter.
16066: menterna att bedöma marknadsföringen och              Med undantag av de ändringar som gjorts år
16067: avtalsvillkoren.                                   1982 är lagen om rättshandlingar på förmögen-
16068:    Enligt 1 § lagen om otillbörligt förfarande i   hetsrättens område redan 60 år gamma!, och
16069: näringsverksamhet (1061/78) får man inte vid       den motsvarar inte mera tili alla delar de krav
16070: marknadsföring som riktar sig tili näringsidka-    som kan uppställas på en modern avtalsverk-
16071: re eller vid övrig näringsverksamhet använda       samhet. Justitieministeriet har den 13 augusti
16072: förfarande som strider mot god affärssed eller     1987 tillsatt en kommission som skall bereda en
16073: eljest är otillbörligt mot annan näringsidkare.    reform av lagstiftningen om rättshandlingar på
16074: Enligt 6 § 1 mom. i lagen kan marknadsdom-         förmögenhetsrättens område. Kommissionen
16075: stolen vid vite förbjuda att näringsidkare fort-   utreder bl.a. frågor som har samband med
16076: sätter med förfarande som strider mot 1 §.         näringsidkares marknadsföringsansvar. I den
16077:    I enskilda fall kan näringsidkare skyddas       promemoria som hör tili beslutet om att
16078: med hjälp av stadgandena om ogiltighet och         tillsätta kommissionen har man uttryckligen
16079: jämkning i lagen om rättshandlingar på förmö-      fäst uppmärksamhet vid den obalans mellan
16080: genhetsrättens område (228/29). Om rättshand-      avtalsparterna som kan uppstå i synnerhet i
16081: lingen framkallats genom svikligt förledande,      samband med användningen av standardvillkor
16082: är den enligt 30 § i nämnda lag inte gällande      i avtal vilka den ena parten gör upp. Kommis-
16083: mot den förledda. Om näringsidkaren t.ex.          sionen skall enligt sitt uppdrag ytterligare
16084: saknar sådan kunskap och erfarenhet som            utreda om stadgandena om rättshandlingars
16085: krävs för att kunna bedöma omständigheterna        ogiltighet motsvarar dagens behov. Tidsfristen
16086: kring avtalet, är inte rättshandlingen gällande    för kommissionen löper ut den 30 juni 1990.
16087: mot honom om de övriga kriterierna för ocker       Efter att arbetet blivit färdigt kommer rege-
16088: 6                                     1990 vp. -    KK n:o 93
16089: 
16090: ringen att pröva behovet av ändringar i lag-        ning de ger sina medlemmar för att avlägsna
16091: stiftningen på grund av de förslag som kom-         olägenheterna i marknadsföringen mellan nä-
16092: missionen gjort upp.                                ringsidkarna. Veterligen publicerar t.ex. Cen-
16093:    Ä ven näringslivets organisationer kunde         tralhandelskammaren sådana varningar i sina
16094: sträva efter att effektivera den företagarupplys-   meddelanden.
16095:     Helsingfors den 3 april 1990
16096: 
16097:                                                                   Justitieminister Tarja Halonen
16098:                                            1990 vp.
16099: 
16100: Kirjallinen kysymys n:o 94
16101: 
16102: 
16103: 
16104: 
16105:                                Rajamäki: Invalideille myönnettävästä autoveron palautuksesta
16106: 
16107: 
16108:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16109: 
16110:    Liikuntaesteisten ja invalidien autoverosta      Vakavaa ja usein hakijan oikeusturvaa louk-
16111: vapauttaminen on selvästi vaikeutunut. Näin      kaavaa on ollut asioiden käsittelyn pitkittymi-
16112: vaikka henkilö olisi aikaisemman tarkan käsit-   nen sekä aikaisempien myönteistenkin päätös-
16113: telyn ja jopa valitusten kautta saanut useam-    ten hylkääminen. Eräs syy on, että käsittely on
16114: piakin myönteisiä päätöksiä. Hylkäysprosentti    hallinnollisesti epäselvissä käsissä. Valtionhal-
16115: etukäteishakemuksissa on vuodesta 1979 vuo-      linnossa pohdittaneen, kenelle ratkaisujen teko
16116: teen 1987 noussut 22,5 %:sta 43 %:iin. Myös      kuuluu. On esitetty käsittelyn siirtämistä tulli-
16117: jälkikäteishakemusten hylkäysprosentti on vas-   hallinnosta sosiaali- ja terveysministeriöön.
16118: taavana aikana noussut.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16119:    Invalidiautojen veronpalautus ei myöskään     tyksen 37 §:n . 1 momenttiin viitaten esitän
16120: ole seurannut autojen hintakehitystä. Ammat-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16121: tiautoilijoiden autoveronpalautuksen enim-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16122: mäismäärä on vuodesta 1976 nelinkertaistunut
16123: n. 57 000 markkaan. Vastaavasti invalidien                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16124: osalta palautus on vain kaksinkertaistunut.             ryhtyä invalidien autoveron palautuk-
16125: Lisäksi palautusta ei ole tarkistettu vuoden            sessa olevien epäkohtien korjaamiseksi,
16126:  1987 jälkeen. Samaan aikaan autojen hintake-           autoveron palautuksen saattamiseksi
16127: hitys on ollut rajua mm. katalysaattori- ym.            ajan tasalle sekä hallinnon ja käsittelyn
16128: uudistusten takia.                                      kehittämiseksi?
16129:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
16130: 
16131:                                         Kari Rajamäki
16132: 
16133: 
16134: 
16135: 
16136: 200070S
16137: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 94
16138: 
16139: 
16140: 
16141: 
16142:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16143: 
16144:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kyseessä on lain perusteella tapahtuva veron-
16145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        palautuksen myöntäminen.
16146: olette 1 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn              Viime vuosien aikana valtiovarainministe-
16147: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         riössä on muodostunut käsitys, jonka mukaan
16148: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vammaisten autonhankintaa tuettaessa olisi
16149: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta      luovuttava kokonaan verotuesta ja siirryttävä
16150: kysymyksestä n:o 94:                                 suoraan tukeen perustuvaan järjestelmään.
16151:                                                      Eduskuntakysymyksien vastauksissa tämä nä-
16152:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kyy ensimmäisen kerran valtiovarainministe-
16153:        ryhtyä invalidien autoveron palautuk-         riön 16.5.1980 antamassa vastauksessa kansan-
16154:        sessa olevien epäkohtien korjaamiseksi,       edustaja Kuuskoski-Vikatmaan kysymykseen
16155:        autoveron palautuksen saattamiseksi           n:o 371. Annettujen vastausten keskeiseksi si-
16156:        ajantasalle sekä hallinnon ja käsittelyn      sällöksi tämä on vakiintunut suunnilleen kol-
16157:        kehittämiseksi?                               men viimeksi kuluneen vuoden aikana.
16158:                                                         Valtiovarainministeriön 24.5.1988 tekemän
16159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aloitteen mukaisesti sosiaali- ja terveysministe-
16160: vasti seuraavaa:                                     riö on 23.3.1989 asettanut työryhmän selvittä-
16161:                                                      mään mahdollisuuksia siirtyä vammaisten au-
16162:    Vuoden 1980 alusta lukien invalidiautojen         tonhankinnan tukemisessa veronpalautusme-
16163: veronpalautusmenettelystä ja sen epäkohdista         nettelystä suoraan hankintatukeen. Työryhmän
16164: on tehty kaikkiaan 17 kirjallista eduskuntaky-       muistio (työryhmämuistio 1990:6) on luovutet-
16165: symystä. Niistä useimmat ovat koskeneet ve-          tu sosiaali- ja terveysministeriölle 28.3.1990.
16166: ronpalautusperusteita ja tuen kohdistumista          Muistiossa Juonnostellaan kokonaan uusi, ny-
16167: epätasapuolisesti eri vammaisryhmille. Suullisia     kyiset autoon kohdistuvat hajanaiset ja osittain
16168: kysymyksiä on tästä aihepiiristä samaan aikaan       päällekkäiset tuet korvaava ja yhdistävä tuki-
16169: tehty seitsemän kappaletta.                          muoto.
16170:    Valtiovarainministeriön vastaukset kysymyk-          Mainitun työryhmän ehdottamassa uudessa
16171: siin ovat 1980-luvun alkupuoliskolla rakentu-        järjestelmässä voitaneen poistaa useimmat niis-
16172: neet siten, että kun veronpalautus myönnetään        tä epäkohdista, joita tähänastiseen autoveron-
16173: tiettyjen lääketieteellisten tunnusmerkkien pe-      palautusjärjestelmään on liittynyt. Se, ettei vas-
16174: rusteella ja kun ei ole voitu ratkaista, miten       taavia uudistuksia ole voitu toteuttaa tähän-
16175: kysymyksissä yleensä edellytetty tukiperustei-       astisessa veronpalautusjärjestelmässä, on johtu-
16176: den laajentaminen olisi lääketieteellisesti yksi-    nut siitä, että veronpalautusmenettelyä ei ole
16177: käsitteisesti määriteltävissä, tukijärjestelmän      mahdollista kehittää vastaavalla tavalla tuen
16178: laajentamiselle ei ole ollut edellytyksiä. Tämä      hakijoiden olosuhteita ja todellista liikuntaky-
16179: on liittynyt nimenomaan siihen, että tulliviran-     vyn alentumista huomioon ottavaksi kuin on
16180: omaiset tekevät veronpalautuspäätöksensä lais-       mahdollista sosiaaliviranomaisten hoidettavas-
16181: sa tarkasti säädettyjen perusteiden sitomina.        sa suoraan tukeen perustuvassa järjestelmässä.
16182: Tulliviranomaisten päätöksentekoa voi luon-             Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
16183: nehtia tyypilliseksi laillisuusharkinnaksi. Monet    autoveronpalautusjärjestelmä tulee korvata eh-
16184: veronpalautusjärjestelmän epäkohdista johtu-         dotetun kaltaisella suoraan tukeen perustuvalla
16185: vat siitä, että järjestelmä on liiaksi kytkeytynyt   tukimuodolla. Sosiaali- ja terveysministeriön
16186: tiettyihin haitta-asteprosentteihin ja vamman        asettama työryhmä on tehnyt hyvän ehdotuk-
16187: laatuun todellisen liikuntaesteisyyden sijasta.      sen tällaisen tukimuodon jatkovalmistelun poh-
16188: Tämä on kuitenkin ollut välttämätöntä, kun           jaksi.
16189: 
16190:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
16191: 
16192:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
16193:                                      1990 vp. -     KK n:o 94                                        3
16194: 
16195:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16196: 
16197:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljande av skatteåterbäring i enlighet med
16198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lag.
16199: av den 1 mars 1990 tili vederbörande medlem             Under de senaste åren har inom finansminis-
16200: av statsrådet översänt avskrift av följande av      teriet utbildat sig den uppfattningen att syste-
16201: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörs-           met med skatteutgifter helt bör frångås vid
16202: mål nr 94:                                          stödandet av de handikappades bilanskaffning-
16203:                                                     ar och att det i stället bör införas ett system
16204:          Vilka åtgärder ämnar Riksdagen vid-        med direkt stöd. Denna syn framkommer för
16205:        ta för att rätta tili de missförhållanden    första gången när det gäller spörsmålssvaren i
16206:        som råder beträffande återbäringen av        finansministeriets svar den 16 maj 1980 på
16207:        bilskatt för invalider, modernisera den-     riksdagsledamot Kuuskoski-Vikatmaas spörs-
16208:        na återbäring så att den blir tidsenlig      mål nr 371 och den har etablerat sig som det
16209:        samt utveckla administrationen och be-       centrala innehållet i svar på spörsmål under
16210:        handlingen av den?                           ungefär de tre senaste åren.
16211:                                                         I enlighet med finansministeriets initiativ den
16212:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        24 maj 1988 tillsatte social- och hälsovårdsmi-
16213: samt anföra följande:                               nisteriet den 23 mars 1989 en arbetsgrupp med
16214:    Sedan ingången av år 1980 har sammanlagt         uppgift att utreda möjligheterna att beträffande
16215: 17 skriftliga spörsmål ställts beträffande förfa-   stödet för de handikappades bilanskaffningar
16216: randet vid återbäring av skatt på invalidbilar      övergå från förfarandet med skatteåterbäring
16217: och missförhållanden beträffande detta förfa-       tili ett direkt anskaffningsstöd. Arbetsgruppens
16218: rande. Största delen av dessa spörsmål har gällt    promemoria (1990:6) överlämnades tili social-
16219: grunderna för återbäringen och den ojämna           och hälsovårdsministeriet den 28 mars 1990.
16220: fördelningen av detta stöd mellan olika grupper     Promemorian uppskisserar en helt ny stöd-
16221: av invalider. Under samma tid har sju muntliga      form, som ersätter och kombinerar de nuva-
16222: spörsmål ställts om detta ämnesområde.              rande stödformerna för bilköp, vi1ka är både
16223:    U nder den första hälften a v 1980-talet base-   osammanhängande och delvis överlappande.
16224: rade sig finansministeriets svar på dessa spörs-        Det av arbetsgruppen föreslagna nya syste-
16225: mål på det faktum att eftersom skatteåterbä-        met torde göra det möjligt att avhjälpa största
16226: ringen beviljas på basis av vissa medicinska        delen av de missförhållanden som funnits i
16227: kriterier, och då det inte har kunnat avgöras       anknytning tili det nuvarande återbäringssyste-
16228: hur den utvidgning av grunderna för stöd som        met i fråga om bilskatt. Att motsvarande
16229: spörsmålen ofta krävde kunde ges en entydig         reformer inte kunnat genomföras inom ramen
16230: medicinsk definition, har det inte funnits förut-   för det hittillsvarande systemet för skatteåter-
16231: sättningar för ett utvidgat stödsystem. Detta       bäring har berott på att förfarandet för skat-
16232: sakförhållande har i synnerhet varit förknippat     teåterbäring inte kan utvecklas på motsvarande
16233: med att tullmyndigheterna fattar sina beslut        sätt, så att det beaktar de omständigheter den
16234: om skatteåterbäring i enlighet med de bindande      sökande befinner sig i och en verklig försäm-
16235: grunder som lagen detaljreglerar. Dessa myn-        ring i rörelseförmågan, såsom det är möjligt att
16236: digheters beslutsfattande kan beskrivas som         göra inom ramen för socialvårdsmyndigheter-
16237: typisk laglighetsprövning. Många av missför-        nas system, som baserar sig på direkt stöd.
16238: hållandena i skatteåterbäringssystemet beror på         Enligt finansministeriets uppfattning bör sys-
16239: att systemet är alltför bundet vid vissa procent-   temet med bilskatteåterbäring ersättas med en
16240: satser i fråga om invaliditetsgraden och typen      stödform som är lik den föreslagna formen
16241: av handikapp i stället för att beakta hur           med direkt stöd. Social- och hälsovårdsministe-
16242:  rörelsehindrad personen i fråga är. Detta har      riet har utarbetat ett gott förslag tili grund för
16243: dock varit nödvändigt då det är fråga om            den fortsatta beredningen av en dylik stödform.
16244: 
16245:      Helsingfors den 3 april 1990
16246: 
16247:                                                                            Minister Ulla Puolanne
16248: 1
16249: 1
16250:  1
16251:  1
16252:   1
16253:   1
16254:    1
16255:    1
16256:     1
16257:     1
16258:      1
16259:      1
16260:       1
16261:       1
16262:        1
16263:        1
16264:         1
16265:         1
16266:          1
16267:          1
16268:           1
16269:           1
16270:            1
16271:            1
16272:             1
16273:                                               1990 vp.
16274: 
16275: Kirjallinen kysymys n:o 95
16276: 
16277: 
16278: 
16279: 
16280:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Puolustusvoimien värvätyn henkilöstön elä-
16281:                                       keturvan parantamisesta
16282: 
16283: 
16284:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16285:    Puolustusministeriön päätöksellä on puolus-      johon pääsyä varten vaaditaan lentäjän tutkin-
16286: tusvoimien palvelukseen värvättyjen henkilöi-       to. Valtion eläkelain 10 §:n 3 momenttia tulisi
16287: den eroamisiät määrätty miehille 50 vuodeksi        täydentää siten, että myös puolustusvoimien
16288: ja naisille 60 vuodeksi sekä lentäjän tehtävissä    värvätyn (sotilasammattihenkilön), jolla on elä-
16289: toimiville värvätyille 40 vuodeksi. Kun näitä       keaikaa tällaisessa palveluksessa vähintään 20
16290: värvättyjen alennettuja eroamisikiä ei ole otettu   vuotta, eläkkeen määrä olisi jokaiselta eläke-
16291: huomioon eläkelainsäädännössä, on tästä ai-         ajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/54 pro-
16292: heutunut se epäkohta, että 50-vuotiaana palve-      senttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
16293: luksesta eroavalle miesvärvätylle tai lentäjän         Puolustusvoimien vakanssirakenteen ja myös
16294: tehtävässä toimineelle värvätylle ei kerry täyttä   värvättyjen tehtävien muututtua ei voida pitää
16295: eläkettä. Toisaalta naisvärvättyjen eroamisikä      perusteltuna sitä, että värvätyt on eläketurvan
16296: on koettu liian korkeaksi ottaen huomioon           osalta jätetty selvästi upseereita ja toimiupsee-
16297: heidän tehtäviensä vaatimukset ja myös tasa-        reita heikompaan asemaan.
16298: vertaisuuden miesten tehtävien kanssa.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16299:    Nämä epäkohdat olisivat korjattavissa muut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16300: tamalla puolustusministeriön päätöstä naispuo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16301: listen värvättyjen eroamisiästä ja täydentämällä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16302: valtion eläkelakia. Valtion eläkelain 5 §:n 6
16303: momenttiin tulisi puolitoistakertaiseen eläke-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16304: ajan karttumiseen oikeutettujen piiriin lisätä              ryhtyä puolustusvoimien värvätyn hen-
16305: ilmavoimien upseerien ja toimiupseerien rinnal-             kilöstön eläkkeiden karttumista koske-
16306: le värvätyt (sotilasammattihenkilöt), jotka vä-             vien säännösten muuttamiseksi ja nais-
16307: hintään viisi vuotta ovat palvelleet virassa,               värvättyjen eläkeiän alentamiseksi?
16308:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
16309: 
16310:                      Pentti Lahti-Nuuttila                   Jukka Gustafsson
16311:                      Reijo Lindroos                          Iiris Hacklin
16312: 
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 200070S
16317: 2                                     1990 vp. -    KK n:o 95
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16323: 
16324:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tavoin eri henkiJäissä ja ikääntymisen vaikutus
16325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työssä selviytymiseen on yksilöllistä. Toisaalta
16326: olette 1 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          työssä selviytyminen on paljolti riippuvainen
16327: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työn asettamista vaatimuksista ja työympäris-
16328: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       töstä. Pelkkä virkanimi ei ole riittävä työn
16329: edustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta        vaatimusten ja työolosuhteiden kuvaamiseen,
16330: kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:                  koska se jättää olennaisen tärkeät yksilölliset
16331:                                                     eroavuudet huomiotta. Joustavassa eläkeikäjär-
16332:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jestelmässä ammatin laadun ohessa kunkin
16333:        ryhtyä puolustusvoimien värvätyn hen-        työntekijän henkilökohtaiset terveydelliset ja
16334:        kilöstön eläkkeiden karttumista koske-       muut ominaisuudet otetaan huomioon. Uuteen
16335:        vien säännösten muuttamiseksi ja nais-       eläkeikäajatteluun perustuu se, että joustavan
16336:        värvättyjen eläkeiän alentamiseksi?          eläkeikäjärjestelmän tullessa voimaan poistuvat
16337:                                                     asteittain valtionhallinnossa sovelletut amma-
16338:                                                     tilliset eläkeiät. On enää olemassa vain yksi
16339:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiinteä yleinen eläkeikä ja siihen liittyvät yksi-
16340: vasti seuraavaa:                                    lölliset joustomahdollisuudet.
16341:    Eroamisiän saavuttaminen on eläkeiän ohel-           Eläkkeellesiirtymisjärjestelmään kuuluu osa-
16342: la yksi eläkkeellesiirtymisen perusteista valtion   na eroamisikäjärjestelmä. Eläkeikäuudistusta
16343: eläkejärjestelmässä. Eläkeikäjärjestelmä uudis-     selvittänyt julkishallinnon eläkeikäkomitea ei
16344: tettiin kokonaisuudessaan 1. 7.1989 voimaan         kuitenkaan tehnyt ehdotusta eroamisikäjärjes-
16345: tulleella valtion eläkelain muutoksella. Kun        telmän muuttamiseksi, koska sen edellyttämät
16346: valtiovarainministeriön käsityksen mukaan           selvitykset olisivat pitkittäneet komitean varsi-
16347: eläkeikäjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa         naisen pääasian, joustavan eläkeikäjärjestelmän
16348: uudelleen arvioinnin tarvetta myös eroamis-         ratkaisua. Tämän vuoksi eroamisikiin ei jous-
16349: ikäkysymyksen osalta, tarkastellaan jäljempä-       tavan eläkeikäuudistuksen yhteydessä puutut-
16350: nä valtion virkamiehen eroamisikäkysymystä          tu. Näin eräillä virkamiesryhmillä on edelleen
16351: hieman periaatteellisemmin ja laajemmin kuin        viran nimeen sidottu eläkkeellesiirtymisperuste
16352: vain yhden ammattiryhmän osalta.                    eli käytännössä alempi ammatillinen eläkeikä.
16353:    Valtion virkamiesten yleinen eroamisikä on           Mitään selkeitä perusteita sille, että tietyissä
16354: 67 vuotta. Noin 27 OOO:IIa valtion virkamiehel-     viroissa on alempi eroamisikä, ei säännöksistä
16355: lä on tällä hetkellä yleistä eroamisikää alempi     tai komiteanmietinnöistä taikka muista selvityk-
16356: eroamisikä. Näistä n. 9 000 on puolustusvoi-        sistä ole löydettävissä. Kuitenkin voidaan olet-
16357: mien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevia    taa, että perusteet ovat samantyyppiset kuin on
16358: upseereita ja toimiupseereita (sotilasvirat). Lo-   aikoinaan esitetty alempien eläkeikien osalta.
16359: put 18 000 palvelevat poliisihallinnossa, van-      Alemmat eroamisiät perustunevat siten sille
16360: keinhoitolaitoksessa, tullihallinnossa sekä puo-    ajatukselle, että jotkut virat ovat fyysisesti tai
16361: lustusvoimien ja rajavartiolaitoksen siviilivi-     psyykkisesti kuluttavampia tai niissä edellyte-
16362: roissa (värvätyt ja rajavartijat).                  tään korkeampaa suorituskyvyn säilymistä.
16363:    Virkaan tai ammattiin perustuva erityinen        Edellä on kuitenkin todettu suorituskyvyn säi-
16364: eroamisikä on tullut tarkastelun kohteeksi val-     lymisen olevan yksilöllisesti vaihtelevaa. Kun
16365: tionhallinnossa 1. 7.1989 voimaan tulleen jous-     eläkeikäjärjestelmän osalta on todettu, että
16366: tavan eläkeikäuudistuksen valmistelun yhtey-        pelkkä virkanimi tai ammatti ei riitä kuvaa-
16367: dessä. Uusi eläkeikäjärjestelmä mahdollistaa        maan eläkkeellesiirtymisen tarvetta, soveltunee
16368: yksilöllisten tekijöiden huomioon ottamisen         sama johtopäätös paljolti myös eroamisikäjär-
16369: eläkkeelle siirryttäessä. Tämän joustavan elä-      jestelmään.
16370: keikäjärjestelmän lähtökohtana on, että tutki-         Ottaen huomioon, että eläkeikäkysymys on
16371: musten mukaan vanhenemisprosessi edistyy eri        ratkaistu uusin periaattein, olisi pikimmiten
16372:                                       1990 vp. -     KK n:o 95                                      3
16373: 
16374: pyrittävä selvittämään, ovatko vastaavat pe-         eläkekysymykseen ja esittää, että sanotut kysy-
16375: riaatteet sovellettavissa myös eroamisikäkysy-       mykset tulisi selvittää ja ratkaista ennen vah-
16376: myksen ratkaisemiseksi. Näin ollen olisi selvi-      vuudeltaan kaksinkertaisen värvätyn henkilös-
16377: tettävä voimassa olevien alempien eroamis-           tön syntymistä.
16378: ikien, varsinaisia sotilasvirkoja eli upseerien ja      Ennen kuin tarpeelliset selvitykset on tehty,
16379: toimiupseerien virkoja lukuun ottamatta, sovel-      ei liene asianmukaista ottaa kantaa eroamis-
16380: tuvuus nykytilanteessa. Tällainen selvitystyö        ikäkysymykseen minkään erillisryhmän kuten
16381: olisi tehtävä laajalla pohjalla yhteistyössä eri     puolustusvoimien värvättyjen osalta ilman, että
16382: hallinnonalojen ja henkilöstön kesken.               otetaan kantaa koko eroamisikäkysymykseen.
16383:    Hiljattain mietintönsä julkaisseen puolustus-     Mitä erityisesti tulee vaatimukseen värvätyn
16384: voimien henkilöstö 2000 -työryhmän selvityk-         henkilöstön eläkkeen karttumista koskevien
16385: sen mukaan värvätyn henkilöstön lukumäärä            säännösten muuttamisesta, tämäkin kysymys
16386: kasvaisi nykyisestä (1 291) noin kaksinkertai-       on sidoksissa eroamisikään, joten sekin tulee
16387: seksi vuoteen 2000 mennessä. Työryhmä kiin-          ratkaistavaksi samassa yhteydessä.
16388: nittää huomiota värvättyjen eroamisikä- ja
16389: 
16390:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
16391: 
16392:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
16393: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 95
16394: 
16395: 
16396: 
16397: 
16398:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16399: 
16400:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        går i pensiono Utgångspunkten för detta system
16401: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         med flexibel pensionsålder är att processen för
16402: av den 1 mars 1990 tili vederbörande medlem         åldrande enligt de undersökningar som gjorts
16403: av statsrådet översänt avskrift av följande av      framskrider på olika sätt för olika personer och
16404: riksdagsman Lahti-Nuuttila moflo underteckna-       att en persons möjligheter att klara sitt arbete
16405: de spörsmå1 nr 95:                                  påverkas individuellt av åldrandet. Å andra
16406:                                                     sidan beror det sätt på vilket man klarar sitt
16407:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            arbete i hög grad på de krav arbetet ställer och
16408:        vidta i syfte att ändra stadgandena om       på arbetsmiljöno Enbart tjänstetiteln räcker inte
16409:        intjänandet av pension för den värvade       tili för att beskriva de krav arbetet ställer och
16410:        personalen vid försvarsmakten och att        arbetsförhållandena, eftersom titeln inte anger
16411:        sänka pensionsåldern för den kvinnliga       de synnerligen viktiga individuella olikheternao
16412:        värvade personalen?                          I systemet med flexibel pensionsålder beaktas
16413:                                                     förutom slaget av arbete varje enskild abetsta-
16414:                                                     gares personliga egenskaper, såväl i fråga om
16415:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hälsa som i fråga om annat. På det nya sättet
16416: samt anföra följande:                               att se på pensionsåldern baserar sig den om-
16417:    Uppnåendet av avgångsåldern är förutom           ständigheten att då det flexibla systemet för
16418: pensionsåldern en av grunderna för pensione-        pensionsålder träder i kraft försvinner de inom
16419: ring i statens pensionssystemo Systemet för         statsförvaltningen tillämpade yrkesbaserade
16420: pensionsåldern förnyades i sin helhet genom         pensionsåldrarna stegviso K var finns bara en
16421: den ändring av lagen om statens pensioner som       fast allmän pensionsålder och de därtill anslut-
16422: trädde i kraft 1. 7 01989 0 Då ändringen a v        na individuella möjligheterna tili flexibiliteto
16423: systemet för pensionsåldern en1igt finansminis-         Pensioneringssystemet utgör en del av det
16424: teriets uppfattning medför ett behov av omvär-      system som gäller avgångsålderno Kommitti~n
16425: dering också i fråga om avgångsåldern, grans-       för pensionsåldern inom den offentliga förvalt-
16426: kas nedan frågan om avgångsåldern för statens       ningen, viiken utredde reformen av pensions-
16427: tjänstemän något mera principiellt och mera         åldern, gjorde likväl inte något förslag beträf-
16428: vittomfattande än då det är fråga om endast en      fande ändring av systemet för avgångsåldern,
16429: yrkesgruppo                                         eftersom de utredningar detta skulle ha förut-
16430:    Den allmänna avgångsåldern för statens           satt skulle ha fördröjt avgörandet av själva
16431: tjänstemän är 67 år. Omkring 27 000 statstjän-      huvudsaken, dvso frågan om systemet för flex-
16432: stemän har för närvarande en lägre avgångsål-       ibel pensionsåldero Därför befattade man sig
16433: der är den allmännao Av dessa tjänstemän är ca      inte i samband med den reform som gäller
16434: 9 000 officerare och befattningsofficerare vid      flexibel pensionså1der med avgångsåldrarnao
16435: försvarsmakten och gränsbevakninsväsendet           Så1unda har vissa tjänstemannagrupper allt-
16436: (militära tjänster)o Resten, 18 000 personer,       jämt en tili tjänstebenämningen bunden pensio-
16437: tjänstgör inom polisförvaltningen, fångvårdsvä-     neringsgrund, dvso i praktiken en lägre, tili
16438: sendet, tullförvaltningen samt försvarsmaktens      yrket bunden pensionsåldero
16439: och gränsbevakningsväsendet civila tjänster             Några klara grunder för att vissa tjänster har
16440: (värvade och gränsbevakare)o                        en 1ägre avgångsålder står inte att finna i
16441:    Den särskilda avgångsålder som baserar sig       stadganden eller kommittebetänkanden eller
16442: på tjänst eller yrke blev föremål för granskning    andra utredningaro Man kan likväl anta att
16443: inom statsförva1ningen i samband med bered-         grunderna är av samma slag som de vilka på
16444: ningen av den reform beträffande flexibel           sin tid anfördes i fråga om de lägre pensions-
16445: pensionsålder som trädde i kraft 1. 7 01989 0 Det   åldrarna. Lägre avgångsåldrar torde sålunda
16446: nya systemet för pensionsålder gör det möjligt      grunda sig på tanken att endel tjänster är mer
16447: att beakta individuella faktorer då en person       slitsamma i fysiskt eller psykiskt avseende eller
16448:                                        1990 vp. -     KK n:o 95                                      5
16449: 
16450: att bibehållandet av högre prestationsförmåga            Enligt en utredning av arbetsgruppen för
16451: förutsätts av dem. Ovan har likväl konstaterats       försvarsmaktens personai år 2000, som nyss
16452: att bibehållandet av prestationsförmågan vari-        publicerat sitt betänkande, skulle den värvade
16453: rerar enligt person. Då det vad systemet för          personalens storlek växa från det nuvarande
16454: pensionsålder beträffar har konstaterats att          antalet (1 291) tili ungefär det dubbla fram tili
16455: enbart tjänstebenämningen eller yrket inte            år 2000. Arbetsgruppen fäster uppmärksamhet
16456: räcker tili för att beskriva behovet av att gå i      vid frågan om de värvades avgångsålder och
16457: pension, torde samma slutsats i huvudsak              pension och föreslår att dessa frågor utreds och
16458: kunna tillämpas också på systemet för avgångs-        avgörs innan den värvade personalens antal
16459: ålder.                                                fördubblas.
16460:    Med beaktande av att frågan om pensions-              Innan de nödvändiga utredningarna har
16461: ålder har lösts enligt nya principer, borde man       gjorts, torde det inte vara sakenligt att ta
16462: på det snaraste försöka reda ut huruvida              ställning tili frågan om avgångsåldern för
16463: motsvarande principer kan tillämpas också i           någon särskild grupp, som t.ex. de värvade
16464: syfte att avgöra frågan om avgångsålder. Man          inom försvarsmakten, utan att man tar ställ-
16465: borde sålunda utreda huruvida gällande lägre          ning tili hela frågan om avgångsålder. Vad
16466: avgångsåldrar, frånsett de egentliga militära         särskilt kravet på en ändring av stadgandena
16467: tjänsterna, dvs. officers- och befattningsofficers-   om intjänande av pension för den värvade
16468: tjänsterna, är tillämpbara i nuvarande situa-         personalen beträffar, är också denna fråga
16469: tion. Ett sådant utredningsarbete borde göras         bunden vid avgångsåldern, varför också den
16470: på bred bas i samarbete med olika förvaltnings-       kommer att avgöras i samma sammanhang.
16471: områden och personalen.
16472:      Helsingfors den 30 mars 1990
16473: 
16474:                                                                             Minister Ulla Puolanne
16475:                                                1990 vp.
16476: 
16477: Kirjallinen kysymys n:o 96
16478: 
16479: 
16480: 
16481: 
16482:                                   Vuoristo ym.: Valtion maksamasta työllistämistuesta
16483: 
16484: 
16485: 
16486:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16487: 
16488:    Kunnat on velvoitettu työllisyyslain mukaan       varaisia työllistämisasioita. Velvoitetyöllistä-
16489: työllistämään puolet yli 20-vuotiaista pitkäai-      misjakson pitää olla tarkalleen kuuden kuu-
16490: kais- (työttömänä yli vuoden) ja toistuvaistyöt-     kauden mittainen ennen kuin velvoite täyttyy,
16491: tömistä (työttömänä yli 12 kk 24 kk:n aikana).       eikä jakso voi valtion tukemana kestää yli
16492: Lisäksi kuntien velvollisuutena on työllistää        kuutta kuukautta. Harkinnanvaraisella työllis-
16493: kaikki yli kolme kuukautta työttömänä olleet         tämistuella palkattu työ voi kestää alle kuusi
16494: nuoret, alle 20-vuotiaat työttömät työnhakijat       kuukautta mutta ei sen yli. Elävästä elämästä
16495:    Edellä mainittujen ns. velvoitetyöllistettävien   tiedetään tilanteita, että jätetään mieluummin
16496: lisäksi valtio voi, työvoimaviranomaisten har-       työllistäminen kokonaan tekemättä kuin ote-
16497: kinnan mukaan, maksaa työllistämistukea har-         taan jäykkä ja harkitun työn kannalta sopima-
16498: kinnanvaraisella työllistämistuella palkattujen      ton kuuden kuukauden työllistämistuki.
16499: työttömien työnhakijoiden palkkakustannuk-              3) Kunnat tekevät käytännössä erittäin har-
16500: siin.                                                voin kuuden kuukauden työllistämisjakson jäl-
16501:    Kaikki edellä mainitut valtion työllistämistu-    keen työntekijän kanssa jatkosopimuksia, vaik-
16502: kimuodot ovat enimmäiskestoltaan maksimis-           ka työkokonaisuuden kannalta jokainen ym-
16503: saan kuusi kuukautta ilman, että työllistämis-       märtääkin, että jatkosopimus olisi oikein.
16504: tukiaika voisi tehtävien mukaan joustaa.             Tämä johtuu siitä, että kunnat eivät ole varau-
16505:    Toki pelkästään kuntien omalla rahoituksel-       tuneet talousarviovaiheessa tällaisiin erillisiin
16506: la voidaan ajatella toteutettavan jatkoaikoja,       kunnan varoilla hoidettaviin tehtäviin. Lisäksi
16507: mutta tämä ajattelu lienee suurelta osalta pe-       syynä on, että kunnat pitävät epäreiluna sitä,
16508: riaatteellisia vääristymiä aiheuttava, koska         että valtio tavallaan auttaa luomaan tarpeen
16509:    1) kyseessä pitäisi olla aina työntekijän ja      mutta ei hoidakaan asiaa loppuun asti.
16510: työyhteisön etu. Nykyisin valtio luo ensin              4) Työllisyyslain säätämisen yhteydessä luo-
16511: mahdollisuuden ja vetäytyy kuuden kuukauden          tiin kunnille uusia velvollisuuksia ja vähennet-
16512: säännöstä käyttäen aina pois tämän kuuden            tiin aiempia työllisyysaikojen pituuksia. Mo-
16513: kuukauden kuluttua, jättäen työntekijän ja           lemmat toimenpiteet ovat aiheuttaneet kunnille
16514: työyhteisön keskenään vastaamaan kokonai-            lisää työtä huomattavasti. Ylimääräisten ja
16515: suudesta ja kaikkien osapuolten luomasta yh-         kankeiden viranomaispäätösten ja -työn välttä-
16516: teisestä toiminnasta. Valtio ei ota ollenkaan        miseksi ( = yksi ihminen, yksi työkokonaisuus,
16517: huomioon erilaisia työkokonaisuuksia ja työn-        yksi työllistämispäätös) valtion maksamien
16518: tekijöiden harjoittelu- ym. työkokemuspiste-         työllistämistukien tulisi voida olla pituudeltaan
16519: mahdollisuuksia opintoja ja jatkotyöpaikkoja         joustavia.
16520: ajatellen. Erittäin usein esimerkiksi koulusekto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16521: rilla koetaan edellä mainitut ongelmat.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16522:    2) Kunnat jättävät joitakin työllistämistuella    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16523: mahdollisesti hoidettavia töitä toteuttamatta,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16524: koska jo etukäteen tiedetään, että valtiolla ei
16525: ole mahdollisuutta sopia työkokonaisuuden                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16526: kannalta mielekkäistä työllistämisjaksoista.                ryhtyä, että - vaikkakin valtion mak-
16527: Tämä koskee sekä ns. velvoite- että harkinnan-              samien, kunnille suuntautuvien työllis-
16528: 200070S
16529: 2                                  1990 vp. -    KK n:o 96
16530: 
16531:       tämistukien tukiaika pidettäisiinkin             hyöty huomioon ottaen) liikkua kolmen
16532:       normaalisti edelleen kuudessa kuukau-            kuukauden ja yhdeksän kuukauden vä-
16533:       dessa - työllistämistukipäätösten salli-         lillä?
16534:       taan (työkokonaisuus ja työntekijän
16535:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
16536: 
16537:                    Raimo Vuoristo                       Pauli Uitto
16538:                                      1990 vp. -    KK n:o 96                                       3
16539: 
16540: 
16541: 
16542: 
16543:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16544: 
16545:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      daan harkinnanvaraisilla työllisyysmäärära-
16546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hoilla jatkaa enintään kahdeksi vuodeksi. Läh-
16547: olette 1 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         tökohtana oli tuolloin se, että työllisyysmäärä-
16548: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       rahojen avulla tapahtuva työllistäminen on
16549: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      aina luonteeltaan tilapäistä, vaikka tavoitteena
16550: edustaja Raimo Vuoriston ym. näin kuuluvasta       onkin henkilön pysyvä työllistäminen. Kuuden
16551: kirjallisesta kysymyksestä n:o 96:                 kuukauden määräaikaa pidettiin tarkoituksen-
16552:                                                    mukaisena, koska tarkoituksena ei ole palkata
16553:                                                    työllisyysmäärärahoin henkilöstöä kuntien va-
16554:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16555:                                                    kinaisluonteisiin tehtäviin. Määräajan pituuden
16556:        ryhtyä, että - vaikkakin valtion mak-
16557:                                                    tarkoituksenmukaisuudesta on työllisyyslain
16558:        samien, kunnille suuntautuvien työllis-
16559:                                                    voimaantulon jälkeen usein keskusteltu. Tässä
16560:        tämistukien tukiaika pidettäisiinkin
16561:                                                    vaiheessa työministeriöllä ei ole tarkoituksena
16562:        normaalisti edelleen kuudessa kuukau-
16563:                                                    esittää työllisyyslain yhden tietyn yksityiskoh-
16564:        dessa - työllistämistukipäätösten salli-
16565:                                                    dan erillistä muuttamista, koska ministeriön
16566:        taan (työkokonaisuus ja työntekijän
16567:                                                    asettama työllisyyslain seurantatoimikunta par-
16568:        hyöty huomioon ottaen) liikkua kolmen
16569:                                                    haillaan valmistelee selvitystä työllisyyslain to-
16570:        kuukauden ja yhdeksän kuukauden vä-
16571:                                                    teutumisen vaikutuksista. Tämän toimikunnan
16572:        lillä?
16573:                                                    laatimien selvitysten perusteella valtioneuvosto
16574:                                                    antaa eduskunnalle kuluvan vuoden syysistun-
16575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16576:                                                    tokaudella eduskunnan edellyttämän selonteon.
16577: vasti seuraavaa:
16578:                                                    Tämän selonteon yhteydessä selvitetään myös
16579:    Kysymys velvoitetyöllistämisen ja harkin-       säädösten muutostarpeet. Myös työllistämis-
16580: nanvaraisen työllistämisen keston pituudesta       jakson pituuden mahdollinen muuttaminen tu-
16581: ratkaistiin työllisyyslain säätämisen yhteydessä   lee tässä yhteydessä harkittavaksi. Tällöin tul-
16582: eduskunnassa. Tuolloin päädyttiin siihen, että     laan ottamaan huomioon paitsi lain päätarkoi-
16583: velvoitetyöllistämisen kesto on kuusi kuukaut-     tus eli työn oikeuden toteuttaminen niin myös
16584: ta. Eräissä tapauksissa, kuten esimerkiksi va-     mahdollisten muutosehdotusten taloudelliset
16585: jaakuntoisten henkilöiden ja kunnallisten työn-    vaikutukset.
16586: suunnittelijoiden kohdalla, työllistämistä Voi-
16587: 
16588:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
16589: 
16590:                                                                    Työministeri Matti Puhakka
16591: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 96
16592: 
16593: 
16594: 
16595: 
16596:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16597:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        var utgångspunkten den att sysselsättning som
16598: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sker med hjälp av sysselsättningsanslag tili sin
16599: av den 1 mars 1990 till vederbörande medlem         natur alltid är tillfällig, även om målet är att ge
16600: av statsrådet översänt avskrift av följande av      personen i fråga permanent sysselsättning. Sex
16601: riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl. underteck-         månader ansågs som en ändamålsenlig tid,
16602: nade spörsmål nr 96:                                eftersom det inte är meningen att med syssel-
16603:                                                     sättningsanslag avlöna personai för kommuner-
16604:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
16605:        vidta för att - även om de av staten         nas ordinarie uppgifter. Ändamålsenligheten
16606:        betalda, till kommunerna riktade syssel-     med denna tidslängd har ofta diskuterats efter
16607:        sättningsstödens stödtid fortfarande         det att sysselsättningslagen trädde i kraft. I
16608:                                                     detta skede har arbetsministeriet inte för avsikt
16609:        skulle behållas vid de normala sex
16610:                                                     att föreslå en separat ändring av en viss detalj
16611:        månaderna - besluten om sysselsätt-
16612:                                                     i sysselsättningslagen, eftersom den av ministe-
16613:        ningsstöd skall tillåtas att (med beak-
16614:                                                     riet tillsatta kommissionen för uppföljning av
16615:        tande av arbetshelheten och arbetstaga-
16616:                                                     sysselsättningslagen som bäst bereder en utred-
16617:        rens nytta) röra sig mellan tre månader
16618:        och nio månader?                             ning över de verkningar som verkställandet av
16619:                                                     sysselsättningslagen haft. På basis av kommis-
16620:                                                     sionens utredningar kommer statsrådet att till
16621:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16622:                                                     riksdagen under innevarande års höstsession
16623: samt anföra följande:
16624:                                                     inlämna den av riksdagen förutsatta redogörel-
16625:    Frågan om hur 1ång tiden för sysselsättning      sen. J samband med denna redogörelse utreds
16626: enligt skyldighet och sysselsättning enligt pröv-   även behoven beträffande ändringar i författ-
16627: ning skall vara avgjordes i riksdagen i samband     ningen. I detta sammanhang kommer man
16628: med stiftandet av sysselsättningslagen. Vid det     också att ta i övervägande en eventuell ändring
16629: laget beslöt man att tiden för sysselsättning       av sysselsättningsperiodens längd. Härvid kom-
16630: enligt skyldighet skulle vara sex månader. I        mer man att förutom lagens huvudsyfte, dvs.
16631: vissa fall, som t.ex. beträffande handikappade      tillämpandet av rätten till arbete, också beakta
16632: personer och kommunala arbetsplanerare, kan         de ekonomiska verkningarna av eventuella
16633: sysselsättningen genom behovsprövade syssel-        ändringsförslag.
16634: sättningsanslag fortsättas för högst två år. Då
16635:     Helsingfors den 30 mars 1990
16636: 
16637:                                                                    Arbetsminister Matti Puhakka
16638:                                              1990 vp.
16639: 
16640: Kirjallinen kysymys n:o 97
16641: 
16642: 
16643: 
16644: 
16645:                                  Aittoniemi: Lapin sodan tuhojen korvaamisesta
16646: 
16647: 
16648:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16649: 
16650:    Lapin sodan aikana 15.9.1944-25.4.1945             Suomen taholta on aina silloin tällöin pidetty
16651: tuhoutui mm. yli 40 000 rakennusta, lähes 750      vireillä keskustelua korvausvaatimuksista Sak-
16652: maantie- ja rautatiesiltaa, lähes 200 rumpua, 48   san suuntaan. Asian käsittelylle lienee eräänä
16653: Iossia sekä muuta omaisuutta niin, että niiden     esteenä ollut se, että Saksa on ollut jaettu
16654: rahallinen arvo on erittäin suuri. Osa tuhoista    kahteen osaan, kun taas korvausvastuu on
16655: aiheutui normaalin sodankäynnin seurauksena,       ollut yhteinen. Saksan kahtiajako tulee kuiten-
16656: suurin osa kuitenkin perääntyvien saksalaisten     kin meneillään olevan kehityksen myötä toden-
16657: tahallisen tuhoamistoiminnan seurauksena.          näköisesti päättymään ainakin lähivuosien ai-
16658:    Toisen maailmansodan jälkeen Suomi joutui       kana.
16659: sodan hävinneenä osapuolena maksamaan                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16660: Neuvostoliitolle raskaat sotakorvaukset siitä      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
16661: huolimatta, että -       kuten myöhemmin on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16662: todettu - sodan aloitteentekijä oli Neuvosto-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16663: liitto ja sodan tuhot liittyivät etupäässä nor-
16664: maaleihin sodankäynnin tuhovaikutuksiin ja
16665: vain vähäisemmältä osin tarpeettomaan tahal-                 Aikooko Hallitus Saksojen yhdistyt-
16666: liseen tuhoamiseen kuten oli laita Lapin sodas-            tyä asettaa vireille vaatimuksen Lapin
16667: sa.                                                        sodan tuhojen korvaamisesta?
16668:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
16669: 
16670:                                          Sulo Aittaniemi
16671: 
16672: 
16673: 
16674: 
16675: 200070S
16676: 2                                   1990 vp. -    KK n:o 97
16677: 
16678: 
16679: 
16680: 
16681:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16682: 
16683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti
16684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lykätty.
16685: olette 1 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyllä         Mainitussa vuoden 1953 sopimuksessa, ns.
16686: kirjeellä toimittanut valtioneuvoston asian-      Lontoon sopimuksessa, on Saksalta vaaditta-
16687: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   vat sotakorvauskysymykset siirretty "korvaus-
16688: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kysymysten lopullisen järjestelyn yhteydessä
16689: myksestä n:o 97:                                  tutkittaviksi". Tämän on katsottu tuolloin tar-
16690:                                                   koittaneen Saksan kanssa tehtävää rauhanso-
16691:                                                   pimusta, jonka tekeminen on kuitenkin lyk-
16692:          Aikooko Hallitus Saksojen yhdistyt-      kääntynyt epämääräiseen tulevaisuuteen. Mil-
16693:        tyä asettaa vireille vaatimuksen Lapin     loin korvauskysymyksen lopullisen järjestelyn
16694:        sodan tuhojen korvaamisesta?               aika on tullut, riippuu luonnollisesti asian-
16695:                                                   omaisten maiden kesken tapahtuvasta harkin-
16696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nasta.
16697: vasti seuraavaa:                                     Suomen ja Saksan demokraattisen tasavallan
16698:                                                   välillä on asiasta myös neuvoteltu, mutta
16699:    Kysymys sotakorvauksen saamisesta Saksa1-      3.10.1984 maiden välillä tehdyssä sopimuksessa
16700: ta Lapin sodan aikana aiheutuneista tuhoista      varallisuusoikeudellisten ja taloudellisten kysy-
16701: otettiin Suomen taholta esille sen jälkeen, kun   mysten järjestämisestä kysymys sotakorvauk-
16702: Suomi oli marraskuussa 1972 tunnustanut Sak-      sista on jätetty avoimeksi.
16703: san Iiittotasavallan ja Saksan demokraattisen        Hallituksen mielestä on tärkeätä, että Saksan
16704: tasavallan ja solminut tammikuussa 1973 dip-      alkanut yhdistymisprosessi voisi tapahtua tuke-
16705: lomaattiset suhteet kummankin valtion kanssa.     malla vakaata poliittista ja taloudellista kehi-
16706: Suomen lähtökohtana keskusteluissa Lapin so-      tystä Euroopassa ja tuomatta uusia jännityksiä
16707: dan tuhojen korvaamisesta olivat ne korvauk-      Saksan ja muiden maiden välille.
16708: set, jotka valtion varoista sodan jälkeen on         On siten syytä korostaa, että Suomen puo-
16709: maksettu Suomessa korvaukseen oikeutetuille.      lelta ei ole mitään halua nähdä sotakorvaus-
16710:    Suomen ja Saksan Iiittotasavallan välillä      asiaa poliittisena kiistakysymyksenä sen enem-
16711: asiasta käytyjen neuvotteluiden lopputulos il-    pää nykyisten Saksan valtioiden kuin mahdol-
16712: menee maiden välillä 17.9.1974 annetusta yh-      lisesti yhdistyvänkään Saksan kanssa. Ennen-
16713: teisestä julkilausumasta, jonka mukaan toisesta   kuin Suomen hallitus määrittelee lopullisesti
16714: maailmansodasta aiheutuneiden tai sen aikana      kantansa asiassa noudatettavaan menettelyyn,
16715: syntyneiden Suomen vaatimusten tutkiminen         se seuraa tarkkaan sotakorvauskysymyksissä
16716: on 27.2.1953 tehdyn Saksan ulkomaisia velkoja     noudatettavaa yleistä linjaa.
16717:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
16718: 
16719:                                                               Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
16720:                                     1990 vp. -    KK n:o 97                                      3
16721: 
16722: 
16723: 
16724: 
16725:                              Till Riksdagens Herr Talman
16726:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      enskommelsen 27.2.1953 angående tyska ut-
16727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       landsskulder.
16728: av den 1 mars 1990 till vederbörande medlem          I den nämda övernskommelsen från 1953,
16729: av statsrådet översänt avskrift av följande av    det s.k. Londonfördraget, har prövningen av
16730: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-       kraven på tyskt krigsskadestånd uppskjutits
16731: mål nr 97:                                        "till den s1utliga regleringen av skadeståndsfrå-
16732:                                                   gan". Det har ansetts att man med detta avsåg
16733:          Ämnar Regeringen, efter det att de       slutandet av ett fredsfördrag med Tysk1and,
16734:        två tyska staterna har förenats, ta upp    vilket dock har uppskjutits på obestämd tid.
16735:        kravet på ersättning för ödeläggelsen i    Tidpunkten för den s1utliga regleringen av
16736:        Lappland under kriget?                     skadeståndsfrågan är självfallet beroende av de
16737:                                                   berörda staternas ömsesidiga prövning.
16738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Förhandlingar i frågan har också förts mel-
16739: samt anföra föjande:                              lan Finland och Tyska Demokratiska Republi-
16740:                                                   ken, men krigsskadeståndsfrågan har lämnats
16741:     Frågan om tyskt krigsskadestånd för ödeläg-   öppen i överenskommelsen 3.10.1984 mellan
16742: gelsen i Lappland under kriget togs upp från      länderna om reglering av förmögenhetsrättsliga
16743: finsk sida då Finland hade erkänt Förbunds-       och finansiella frågor.
16744: republiken Tyskland och Tyska Demokratiska           Regeringen anser det viktigt att den påbör-
16745: Republiken i november 1972 och upprättat          jade återföreningsprocessen i Tyskland kunde
16746: diplomatiska förbindelser med de två staterna i   försiggå så att den stöder en stabil politisk och
16747: januari 1973. Under samtalen om skadestånd        ekonomisk utveckling i Europa och inte med-
16748: för ödeläggelsen i Lappland under kriget utgick   för nya spänningar mellan Tysk1and och andra
16749: Finland från de ersättningar som efter kriget     länder.
16750: har betalts i Finland av statens medel till dem      Det är sålunda skäl att framhålla att man
16751: som var berättigade till skadestånd.              från finsk sida inte på något sätt vill se
16752:     Slutresutatet av överläggningarna mellan      krigsskadeståndsfrågan som en politisk tviste-
16753: Finland och Förbundsrepubliken Tyskland           fråga, varken i förhållande tili de nuvarande
16754: framgår av den gemensamma proklamation            två tyska staterna eller ett eventuellt återföre-
16755: som utfärdades 17.9.1974, enligt viiken pröv-     nat Tyskland. Innan Finlands regering tar
16756: ningen av de krav som uppkommit i Finland         definitiv ställning tili frågan kommer den att
16757: till följd av eller under värdskriget har upp-    noggrant ge akt på den allmänna 1injen i
16758: skjutits i enlighet med bestämmelserna i över-    krigsskadeståndsfrågan.
16759:     Helsingfors den 2 april 1990
16760: 
16761:                                                                  Utrikesminister Pertti Paasio
16762:                                               1990 vp.
16763: 
16764: Kirjallinen kysymys n:o 98
16765: 
16766: 
16767: 
16768: 
16769:                                  Mäkipää: Apu- ja hoitolisän palauttamisesta kansaneläkkeeseen
16770: 
16771: 
16772:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16773: 
16774:    Heinäkuun 1988 alusta poistettiin yleisestä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16775: kansaneläkkeestä eläkkeensaajille 80 ja 85 vuo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16776: den iässä automaattisesti maksettu apulisä ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16777: hoitolisä. Niiden tilalle tuli tarveharkintainen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16778: eläkkeensaajan iästä riippumaton porrastettu
16779: eläkkeensaajien hoitotuki. Hoitotukijärjestel-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16780: mäkin aloitettiin asteittain voimaan tulevana ja           apu- ja hoitolisän poistaminen kansan-
16781: täysimääräinen sen pitäisi olla vuoden 1992                eläkkeestä on heikentänyt yli 80-vuo-
16782: alusta lukien.                                             tiaiden kansaneläkeläisten perustoi-
16783:    Heinäkuun 1988 jälkeen 80 tai 85 vuotta                 meentuloturvaa ja että 1. 7.1988 jälkeen
16784: täyttäneet kansaneläkeläiset ovat kokeneet                 80 vuotta täyttäneet kansaneläkeläiset
16785: uuden järjestelmän sortavan aiemmin saatuja                kokevat valtiovallan polkeneen maahan
16786: etuja ja heikentävän muutenkin niukkaa perus-              kansaneläkeläisten aiemmin iän perus-
16787: toimeentuloturvaa kansaneläkkeen riittämättö-              teella saaman eläke-edun, ja
16788: myyden vuoksi. Apulisän ja hoitolisän poista-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16789: misesta huolimatta ei kansaneläkkeen pohja-                apu- ja hoitolisän palauttamiseksi 80 ja
16790: eikä lisäosaa ole korotettu vastaavasti. Toisaal-          85 vuotta täyttäville kansaneläkeläisille
16791: ta hoitotuen, korotetun hoitotuen ja erityishoi-           tai vaihtoehtoisesti eläkkeensaajien hoi-
16792: totuen hakeminen koetaan hankalaksi, eivätkä               totuen maksamiseksi kaikille 80 vuotta
16793: läheskään kaikki 80 vuotta täyttäneet eläk-                täyttäville kansaneläkeläisille ja korote-
16794: keensaajat hakemuksesta huolimatta saa edes                tun hoitotuen maksamiseksi kaikille 85
16795: pientä perushoitotukea.                                    vuotta täyttäville kansaneläkeläisille?
16796: 
16797:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
16798: 
16799:                                            Lea Mäkipää
16800: 
16801: 
16802: 
16803: 
16804: 200070S
16805: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 98
16806: 
16807: 
16808: 
16809: 
16810:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      alin hoitotuki on tällä hetkellä 182 mk/kk,
16812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keskimmäinen 485 mk/kk ja ylin 726 mk/kk.
16813: olette 1 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          Markkamäärät kohoavat vielä asteittain vuo-
16814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teen 1992, jolloin niiden määrät ovat: alin 227
16815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mk/kk, keskimmäinen 905 mk/kk ja ylin 1 131
16816: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal-       mk/kk.
16817: lisesta kysymyksestä n:o 98:                            Eläkkeensaajan hoitotuen hakeminen on oh-
16818:                                                     jattu osaksi tapahtumaan kunnan sosiaalitoi-
16819:           Onko Hallitus tietoinen snta, että        men asiantuntemusta käyttäen. Tarvittaessa
16820:        apu- ja hoitolisän poistaminen kansan-       Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto käy
16821:        eläkkeestä on heikentänyt yli 80-vuo-        myös vanhusten luona kotikäynnillä tukihake-
16822:        tiaiden kansaneläkeläisten perustoi-         muksen täyttämässä.
16823:        meentuloturvaa ja että 1.7.1988 jälkeen          Eläkkeensaajan hoitotuen myöntämisedelly-
16824:        80 vuotta täyttäneet kansaneläkeläiset       tykset ovat lievemmät kuin entisen apu- ja
16825:        kokevat valtiovallan polkeneen maahan        hoitolisän. Myöntämisessä voidaan avun tar-
16826:        kansaneläkeläisten aiemmin iän perus-        peen lisäksi ottaa huomioon myös toimintaky-
16827:        teella saaman eläke-edun, ja                 vyn alenemiseen liittyvät, sairaudesta aiheutuvat
16828:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       erityiskustannukset. Tukea ei enää myönnetä
16829:        apu- ja hoitolisän palauttamiseksi 80 ja     pelkästään 80 tai 85 vuoden iän saavuttamisen
16830:        85 vuotta tävttäville kansaneläkeläisille    perusteella. Siinä otetaan huomioon eläkkeen-
16831:        tai vaihtoeht~isesti eläkkeensaajien hoi-    saajan todelliset yksilölliset olosuhteet ja niiden
16832:        totuen maksamiseksi kaikille 80 vuotta       edellyttämä tuen tarve. Tämä on mahdollistanut
16833:        täyttäville kansaneläkeläisille ja korote-   tuen määrän tuntuvan korottamisen. Kun tuki
16834:        tun hoitotuen maksamiseksi kaikille 85       lisäksi on verotonta tuloa eikä siinä oteta
16835:        vuotta täyttäville kansaneläkeläisille?      huomioon eläkkeensaajan taloudellisia olosuh-
16836:                                                     teita, sairaiden, apua tarvitsevien vanhusten
16837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kotona hoidolle eläkkeensaajan hoitotukijärjes-
16838: vasti seuraavaa:                                    telmällä on entistä apu- ja hoitolisäjärjestelmää
16839:    Kansaneläkelain mukainen apu- ja hoitolisä-      huomattavasti suurempi merkitys.
16840: järjestelmä muuttui 1. 7.1988 voimaan tulleella         Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
16841: kansaneläkelain muutoksella ( 123/88) eläk-         hoitotuen kohdentumista selvittävän tutkimuk-
16842: keensaajien hoitotukijärjestelmäksi. Eläkkeen-      sen, jonka tarkoituksena on selvittää, onko
16843: saajien hoitotuen tavoitteena on entistä apu- ja    tuen hakemisessa, saamisessa tai muussa näihin
16844: hoitolisää tarkoituksenmukaisemmin tukea            rinnastettavissa tekijöissä puutteita, jotka olisi
16845: vammaisen henkilön kotona asumista ja siellä        korjattava. Tutkimus on valmistumassa kevään
16846: tapahtuvaa hoitoa sekä korvata eläkkeensaa-         aikana. Tässä yhteydessä saadaan tarkempaa
16847: jalle sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia     lisätietoa myös vanhusväestön osuudesta tuen-
16848: erityiskustannuksia. Hoitotuki on vammaisen         saajina. Tämän jälkeen voidaan tehdä päätök-
16849: henkilön yksilöllisen avun tarpeen mukaan           siä mahdollisista korjaus- ja jatkotoimenpiteis-
16850: porrastettu kolmeen erisuuruiseen ryhmään:          tä.
16851: 
16852:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
16853: 
16854:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
16855:                                      1990 vp. -     KK n:o 98                                     3
16856: 
16857: 
16858: 
16859: 
16860:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16861: 
16862:    J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mk/mån och det högsta 726 mkjmån. Markbe-
16863: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         loppen stiger ännu gradvis fram tili 1992, då
16864: av den 1 mars 1990 tili vederbörande medlem         beloppen är följande: det lägsta 227 mkjmån,
16865: av statsrådet översänt avskrift av följande av      det mellersta 905 mkjmån och det högsta 1 131
16866: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade           mkjmån.
16867: spörsmål nr 98:                                        Ansökandet om vårdbidrag för pensionsta-
16868:                                                     gare har styrts så att det tili en del sker med
16869:           Är Regeringen medveten om att slo-        hjälp av sakkunskapen inom kommunens so-
16870:        pandet av hjälp- och vårdtillägget i         cialväsende. Vid behov gör man även hembe-
16871:        folkpensionen har försämrat grundut-         sök från Folkpensionsanstaltens lokalbyrå hos
16872:        komstskyddet för folkpensionärer över        åldringar och fyller i deras bidragsansökan.
16873:        80 år och att folkpensionärer som har           Förutsättningarna för beviljande av vårdbi-
16874:        fyllt 80 år efter den 1 juli 1988 upplever   drag för pensionstagare är lindrigare än för det
16875:        att statsmakten har trampat den pen-         tidigare hjälp- och vårdtillägget. Vid beviljan-
16876:        sionsförmån som folkpensionärer tidi-        det kan förutom behovet av hjälp även beaktas
16877:        gare har fått på basis av åldern, och        särskilda kostnader som ansluter sig tili en
16878:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nedsättning av funktionsförmågan och föran-
16879:        ta för att återinföra hjälp- och vårdtill-   leds av sjukdom. Bidraget beviljas inte längre
16880:        lägg för folkpensionärer som fyller 80       endast på basis av att pensionstagaren har fyllt
16881:        och 85 år eller alternativt för att betala   80 eller 85 år. Ä ven pensionstagarens faktiska
16882:        vårdbidrag för pensionstagare tili alla      individuella förhållanden och det behov av
16883:        folkpensionärer som fyller 80 år och         bidrag som de förutsätter beaktas. Detta har
16884:        förhöjt vårdbidrag tili alla folkpensio-     möjliggjort en kännbar höjning av bidragets
16885:        närer som fyller 85 år?                      belopp. Eftersom bidraget dessutom är skatte-
16886:                                                     fri inkomst och pensionstagarens ekonomiska
16887:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förhållanden inte beaktas vid beviljandet, har
16888: samt anföra följande:                               vårdbidragssystemet för pensionstagare märk-
16889:                                                     bart större betydelse för hemmavård av sjuka
16890:    Systemet med hjälp- och vårdtillägg enligt       och hjälpbehövande åldringar än det tidigare
16891: folkpensionslagen blev genom en ändring av          hjälp- och vårdtilläggssystemet.
16892: folkpensionslagen som trädde i kraft den 1 juli        Social- och hälsovårdsminister har satt igång
16893: 1988 ( 123/88) ett vårdbidragssystem för pen-       en undersökning där inriktningen av vårdbi-
16894: sionstagare. Syftet med vårdbidrag för pensions-    draget utreds och vars syfte är att utreda om
16895: tagare är att på ett ändamålsenligare sätt än       det vid ansökningen och erhållande av bidrag
16896: det tidigare hjälp- och vårdtillägget stöda han-    eller i någon annan jämförbar faktor finns
16897: dikappades hemmaboende och vård hemma               brister som bör rättas tili. Undersökningen blir
16898: samt ersätta särskilda kostnader som pensions-      färdig under vårens lopp. I detta sammanhang
16899: tagaren åsamkas av sjukdom eller handikapp.         fås även noggrannare tilläggsuppgifter om åld-
16900: Vårdbidraget har beroende på det individuella       ringarnas andel som bidragstagare. Efter detta
16901: behovet hos den handikappade graderats i tre        kan beslut fattas om eventuella justeringsåtgär-
16902: olika stora grupper: det lägsta vårdbidraget är     der och fortsatta åtgärder.
16903: för närvarande 182 mk/mån, det mellersta 485
16904: 
16905:      Helsingfors den 3 april 1990
16906: 
16907:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
16908:                                              1990 vp.
16909: 
16910: Kirjallinen kysymys n:o 99
16911: 
16912: 
16913: 
16914: 
16915:                                  Rajamäki ym.: Luonnonlannoitteisiin kohdistuvan lannoiteveron
16916:                                     poistamisesta
16917: 
16918: 
16919:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16920: 
16921:    On ilmennyt, että lannoitteille määrättyä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16922: veroa sovelletaan myös siten, että sitä sovelle-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16923: taan mm. kompostin ja biologisten jätteiden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16924: myyntiin. Tämä ei ole voinut olla lain tavoite     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16925: ajatellen esimerkiksi luonnonmukaisen viljelyn
16926: edistämistä tai ulkopuolisten lannoitteiden va-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16927: rassa harjoitetun puutarhanviljelyn kannatta-             ryhtyä, jotta lannoiteveron soveltami-
16928: vuutta.                                                   nen luonnonlannoitteisiin poistetaan?
16929:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
16930: 
16931:                      Kari Rajamäki                          Lea Savolainen
16932: 
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 200070S
16937: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 99
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16943: 
16944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sisällytettiin lakiin vuoden 1989 alusta. Muu-
16945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toksen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa lan-
16946: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           noiteverosta annetun lain ja lannoitelain tuote-
16947: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kate.
16948: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Pääosin muutos on osoittautunut tarkoituk-
16949: edustaja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjal-        senmukaiseksi, mutta eräiltä osin tuotekattee-
16950: lisesta kysymyksestä n:o 99:                         seen on tehtävä vielä eräitä täsmennyksiä.
16951:                                                      Lannoitevero on tarkoitettu alun perin kohdis-
16952:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tettavaksi ensisijaisesti peltokasvien viljelyssä
16953:        ryhtyä, jotta lannoiteveron soveltami-        käytettäviin keinolannoitteisiin. Muun muassa
16954:        nen luonnonlannoitteisiin poistetaan?         tämän johdosta lakiin on tarkoitus tehdä eräitä
16955:                                                      muutoksia vuoden 1991 alusta. Verosta on
16956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tarkoitus vapauttaa muun muassa luonnonlan-
16957: taen seuraavaa:                                      noitteet, koska niiden verottaminen ei ole lain
16958:                                                      tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista.
16959:    Lannoiteverosta annetun lain 2 §:n (1019/88)         Ennen edellä tarkoitetun muutoksen voi-
16960: mukaan lannoitteella tarkoitetaan lannoitelain       maantuloa on valtiovarainministeriöllä mah-
16961: (377/86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia myytäväksi          dollisuus hakemuksesta poistaa lannoitevero
16962: tarkoitettuja aineita ja valmisteita, joiden tyyp-   tietyissä erityistapauksissa. Ministeriö on kulu-
16963: pinimikkeet määräytyvät lannoiteasetuksen            vana vuonna antanut yhden päätöksen, jolla
16964: (383/86) 3 §:n mukaan. Nykyinen sanamuoto            vero on poistettu luonnonlannoitteilta.
16965: 
16966:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
16967: 
16968:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
16969:                                      1990 vp. -    KK n:o 99                                      3
16970: 
16971: 
16972: 
16973: 
16974:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16975: 
16976:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        början a v 1989. A vsikten med ändringen var
16977: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        att förenhetliga benämningarna på de produk-
16978: av den 2 mars 1990 tili vederbörande medlem        ter som avses i dessa lagar.
16979: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsleda-      I stort sett har ändringen visat sig vara
16980: mot Rajamäki m.tl. undertecknade spörsmål nr       ändamålsenlig, men för vissa produktbenäm-
16981: 99:                                                ningar behövs det ännu vissa justeringar. Från
16982:                                                    första början var avsikten att accisen på göds-
16983:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           elmedel i första hand skulle inriktas på konst-
16984:        vidta för att avskaffa tillämpningen av     gödselmedel som används vid åkerbruk. Bland
16985:        accisen på gödselmedel på naturgödsel-      annat på grund av detta är avsikten att ändra
16986:        medel?                                      lagen delvis från början av 1991. Avsikten är
16987:                                                    att befria naturgödselmedlen från accisen, ef-
16988:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tersom beskattningen av dessa produkter inte
16989: samt anföra följande:                              är ändamålsenlig med hänsyn tili lagens mål-
16990:                                                    sättningar.
16991:   Enligt 2 § ( 1019 /88) lagen om accis på            Innan den ovan nämnda ändringen träder i
16992: gödselmedel avses med gödselmedel i 2 § 1          kraft har finansministeriet möjlighet att i vissa
16993: punkten gödselmedelslagen (377 /86) åsyftade       särskilda fall på ansökan avlyfta accisen på
16994: ämnen och preparat som är avsedda för för-         gödselmedel. I år har ministeriet utfärdat ett
16995: säljning och vilkas typbemärkningar fastställs     beslut på grund av vilket accisen på natur-
16996: enligt 3 § gödselmedelsförordningen (383/86).      gödselmedel har avlyfts.
16997: Den nuvarande lydelsen intogs i lagen vid
16998: 
16999:     Helsingfors den 5 april 1990
17000: 
17001:                                                                          Minister Ulla Puolanne
17002:               j
17003:              j
17004:             j
17005:            j
17006:           j
17007:          j
17008:         j
17009:        j
17010:       j
17011:      j
17012:     j
17013:    j
17014:   j
17015:  j
17016: j
17017:                                            1990 vp.
17018: 
17019: Kirjallinen kysymys n:o 100
17020: 
17021: 
17022: 
17023: 
17024:                                Jääskeläinen: Ounasvaaran liikunta- Ja vapaa-ajan keskuksen
17025:                                    kehittämisestä
17026: 
17027: 
17028:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17029: 
17030:    Rovaniemen kaupunki on käynnistänyt           suorituspaikkojen saattamisessa kansainväliset
17031: suunnittelun Ounasvaaran alueen kehittämisek-    mitat täyttäviksi sekä 700-800 osallistujan
17032: si liikunta- ja vapaa-ajan keskuksena niin       kisamajoituksen järjestämisessä. Rovaniemen
17033: alueen väestön kuin matkailijoiden tarpeisiin.   seudun resurssit eivät varmasti ilman valtioval-
17034: Koska kilpailutoiminta kyseessä olevalla alu-    lan voimakasta tukea riitä näin mittavan ta-
17035: eella on perinteistä, on tavoitteena mitoittaa   pahtuman järjestämiseen.
17036: keskus kansainväliset kisatapahtumat täyttä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17037: väksi. Suomeen tarvitaan Lahden lisäksi toinen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17038: tällainen talviurheilukeskus ja Rovaniemellä,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17039: Ounasvaaralla, on mitä parhaat edellytykset      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17040: tällaiseen.
17041:    Ounasvaaran hiihtoseura on ilmaissut Suo-               Onko Hallitus valmis taloudellisesti
17042: men hiihtoliitolle halukkuutensa järjestää MM-          tukemaan Rovaniemen Ounasvaaran
17043: kisat vuonna 2001. Kisatapahtuman järjestämi-           liikunta- ja vapaa-ajan keskuksen ra-
17044: nen edellyttää järjestävältä paikkakunnalta             kentamista kansainvälisten kisatapahtu-
17045: suurta taloudellista panosta ennen kaikkea              mien edellyttämälle tasolle?
17046: 
17047:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1990
17048: 
17049:                                       Keijo Jääskeläinen
17050: 
17051: 
17052: 
17053: 
17054: 200070S
17055: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 100
17056: 
17057: 
17058: 
17059: 
17060:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17061:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Lahden kaupungin kanssa, jossa sijaitsee tällä
17062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hetkellä maamme ainoa kansainväliset mitat
17063: olette 1 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         täyttävä pohjoismainen talviurheilukeskus.
17064: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Opetusministeriössä on viime vuosien epäva-
17065: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kaitten ja leutojen taivien takia nähty tarpeel-
17066: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta        liseksi pohtia syntynyttä tilannetta ja arvioida,
17067: kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:                tulisiko maahamme pyrkiä luomaan toinen
17068:                                                    sää- ja maasto-olosuhteiltaan kansainväliset
17069:           Onko Hallitus valmis taloudellisesti
17070:                                                    arvokisamitat täyttävä hiihtourheilukeskus.
17071:        tukemaan Rovaniemen Ounasvaaran
17072:                                                       Kahden vuoden heikot sääolosuhteet eivät
17073:        liikunta- ja vapaa-ajan keskuksen ra-
17074:                                                    välttämättä merkitse vielä tarvetta uuden kisa-
17075:        kentamista kansainvälisten kisatapahtu-
17076:                                                    stadionin rakentamiseen maahamme. Muuta-
17077:        mien edellyttämälle tasolle?
17078:                                                    man vuoden kuluttua asiaa on syytä vakavasti
17079:                                                    arvioida uudestaan ja tehdä silloin tarvittavat
17080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17081:                                                    johtopäätökset.
17082: taen seuraavaa:
17083:                                                       Rovaniemen Ounasvaaran osalta voidaan
17084:    Liikuntalain perusteella opetusministeriö tu-   todeta, että hanketta käsitellään olevien valta-
17085: kee ensisijaisesti hankkeita, jotka luovat edel-   kunnallisten ja läänin suunnitelmien pohjalta.
17086: lytyksiä kansalaisten omakohtaiseen liikkumi-      Uuden valtakunnallisen liikuntapaikkasuunni-
17087: seen. Suomen yli 25 000 liikuntapaikasta noin      telman valmistelu alkanee tulevana syksynä.
17088: 80 prosenttia kuuluukin perusliikuntapaikka-       Mitä todennäköisimmin uuden liikuntapaikka-
17089: ryhmään, joiden käyttö on laajasti kaikkien        suunnitelman teon yhteydessä tullaan arvioi-
17090: kansalaisten käytettävissä.                        maan myös Ounasvaaran liikunta- ja vapaa-
17091:    Urheilun arvokilpailujen osalta erillistä ra-   ajankeskuksen kehittämistä, mikäli Rovanie-
17092: kentamista valtion varoin tapahtuu varsin har-     men kaupunki tulee esittämään kyseistä han-
17093: voin. Eri lajien suorituspaikat riittävät nykyi-   ketta suunnitelmaan.
17094: sellään jo suurimpaan osaan arvokisatapahtu-          Opetusministeriö ottaa tarkemmin kantaa
17095: mista.                                             Ounasvaaran hiihtokeskuksen kehittämiseen
17096:    Talviurheilun osalta opetusministeriö on        hankkeen perustamissuunnitelman valmistut-
17097: vuosien mittaan tehnyt yhteistyötä lähinnä         tua.
17098:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
17099: 
17100:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
17101:                                     1990 vp. -     KK n:o 100                                    3
17102: 
17103: 
17104: 
17105: 
17106:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17107: 
17108:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mast med Lahtis stad, där det i dag finns det
17109: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se        enda nordiska vintersportcentret som fyller
17110: av den 1 mars 1990 tili vederbörande medlem        internationella mått i vårt land.
17111: av statsrådet översänt en avskrift av följande        Vid undervisningsministeriet har man på
17112: av riksdagsman Keijo Jääskeläinen underteck-       grund av de senaste årens ostadiga och milda
17113: nade spörsmål nr 100:                              vintrar ansett det nödvändigt att överväga den
17114:                                                    uppkomna situationen och bedömma om man
17115:           Är Regeringen beredd att ekonomiskt
17116:                                                    i vårt land borde skapa ett andra skidsportcen-
17117:        stöda byggandet av idrotts- och fritids-
17118:                                                    ter som fyller internationella mått i fråga om
17119:        centret i Ounasvaara, Rovaniemi så att
17120:                                                    väderlek och terräng.
17121:        det når nivån för internationella täv-
17122:                                                       Svaga väderleksförhållanden under två år
17123:        lingsevenemang?
17124:                                                    innebär inte nödvändigtvis något behov att
17125:                                                    bygga ett nytt skidstadion i landet. Om några
17126:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
17127:                                                    år är det skäl att allvarligt överväga frågan på
17128: följande:
17129:                                                    nytt och då dra de behövliga slutsatserna.
17130:    Med ~töd av idrottslagen stöder undervis-          När det gäller Ounasvaara i Rovaniemi kan
17131: ningsministeriet i första hand sådana projekt      det konstateras att projektet behandlas utgåen-
17132: som skapar betingelser för medborgarna att         de från de riksomfattande och länsvisa planer-
17133: utöva idrott på egen hand. Av de över 25 000       na. Beredningen av den nya riksomfattande
17134: idrottsanläggningarna i Finland hör ca 80          planen för idrottsanläggningar torde komma i
17135: procent tili den grupp av basidrottsanläggning-    gång på hösten. Högst sannolikt kommer man
17136: ar som utnyttjas omfattande av alla medbor-        i samband med den nya planen att även
17137: gare.                                              utvärdera utvecklingen av idrotts- och fritids-
17138:    I fråga om större idrottstävlingar byggs det    centret i Ounasvaara, i fall att Rovaniemi stad
17139: skilt rätt sällan med statliga medel. Banorna      föreslår detta projekt i planen.
17140: för olika slag av idrott är redan för närvarande      Undervisningsministeriet kommer närmare
17141: tillräckliga för största delen av olika större     att ta ställning tili utvecklingen av Ounasvaara
17142: evenemang.                                         skidcenter när anläggningsplanen för projektet
17143:    Vad beträffar vintersport har undervisnings-    har färdigställts.
17144: ministeriet under årens lopp samarbetat när-
17145: 
17146:     Helsingfors den 30 mars 1990
17147: 
17148:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
17149:                                               1990 vp.
17150: 
17151: Kirjallinen kysymys n:o 101
17152: 
17153: 
17154: 
17155: 
17156:                                  Jurva: Sosiaaliviraston antaman vaate- ja kenkäavun myöntä-
17157:                                      misperusteista
17158: 
17159: 
17160: 
17161:    Helsingissä on syntynyt sosiaalivirastossa         ja sosiaaliviraston puoleen, hän saa kyseisistä
17162: henkilöille     maksettavan      vaateavustuksen      laitoksista keskenään ristiriidassa olevia vas-
17163: myöntämisen suhteen tulkintaeroja sosiaali- ja        tauksia. Lopputuloksena tällaisesta oppiriidas-
17164: terveysministeriön kannan kanssa. Sosiaali- ja        ta on yleensä se, että tuen hakija jää aina
17165: terveysministeriitä ja hänen avustajiltaan pyy-       häviön puolelle. Tällainen tilanne on pitemmän
17166: detyn kannan mukaan toimeentulon saajalla on          päälle kestämätön ja kansalaisten oikeusturvan
17167: mahdollisuus saada vaate- ja kenkäapua so-            kannalta sietämätön. Tämän takia tulisi kysei-
17168: siaalivirastosta. Sosiaali- ja terveysministeriön     sen kaltaisista tulkintaerimielisyyksistä päästä
17169: mukaan kunnalla on tässä asiassa harkintaoi-          pikaisesti eroon saamalla yhtenäiset toimin-
17170: keus.                                                 taohjeet kaikille eri sosiaalialan virastoille.
17171:    Helsingin Keskisen sosiaaliviraston mukaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17172: taasen vaateapu ei kuulu laajempaan toimeen-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17173: tulotukeen. Esimerkkitapauksessa henkilön tu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17174: lot ylittävät 167 markalla kuukaudessa sosiaa-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17175: linormin. Normi oli vuonna 1989 1 427 mark-
17176: kaa henkilöllä, joka asuu toisen toimeentulo-
17177: tuen saajan kanssa. Myös sosiaalivakuutustoi-                   Tietääkö Hallitus, että sosiaali- ja
17178: misto on ilmoittanut henkilöille, että kunnan                terveysministeriön, sosiaalivakuutustoi-
17179: harkinta antaa sosiaalitarkastajille mahdolli-               miston ja kuntien sosiaalivirastojen tul-
17180: suudet antaa vaateapua aika ajoin.                           kinnat toimeentulotuen saajan oikeu-
17181:    Tavallinen kansalainen, joka on sosiaalitur-              desta saada vaate- ja kenkäapua ovat
17182: van tarpeessa, on tällaisessa tilanteessa täysin             keskenään ristiriidassa, ja mikä on kun-
17183: voimaton. Vaikka hän kääntyy sosiaali- ja                    nalle suodun harkinnan todellinen mer-
17184: terveysministeriön, sosiaalivakuutustoimiston                kitys?
17185: 
17186:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
17187: 
17188:                                            Marita Jurva
17189: 
17190: 
17191: 
17192: 
17193: 200070S
17194: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 101
17195: 
17196: 
17197: 
17198: 
17199:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17200: 
17201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keinoin. Toimeentulotuen myöntämisen yhden-
17202: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mukaistamiseksi sosiaalihallitus on antanut
17203: olette 27 päivänä helmikuuta 1990 päivätyn         kunnille ohjeet (ohjekirje 1/1989) tuen myöntä-
17204: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       misestä. Lisäksi kunnille järjestetään toimeen-
17205: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tulotukea koskevaa koulutusta. Esimerkiksi al-
17206: edustaja Marita Jurvan näin kuuluvasta kitjal-     kuvuodesta 1989 sosiaalihallitus järjesti yhdes-
17207: lisesta kysymyksestä n:o 101:                      sä lääninhallitusten kanssa kaikissa lääneissä
17208:                                                    koulutustilaisuuden toimeentulotuesta.
17209:           Tietääkö Hallitus, että sosiaali- ja        Toimeentulotukiasioihin sovelletaan sosiaali-
17210:        terveysministeriön, sosiaalivakuutustoi-    huoltolain säännöksiä muutoksenhausta. So-
17211:        miston ja kuntien sosiaalivirastojen tul-   siaalilautakunnan päätökseen haetaan muutos-
17212:        kinnat toimeentulotuen saajan oikeu-        ta valittamalla lääninoikeuteen. Viime kädessä
17213:        desta saada vaate- ja kenkäapua ovat        lääninoikeudessa ratkaistaan, onko muutok-
17214:        keskenään ristiriidassa, ja mikä on kun-    senhaun kohteena olevassa tapauksessa toi-
17215:        nalle suodun harkinnan todellinen mer-      meentulotukea koskevia säännöksiä ja mää-
17216:        kitys?                                      räyksiä kunnassa sovellettu oikein.
17217:                                                       Nykyisin voimassa oleva vuonna 1988 annet-
17218:                                                    tu valtioneuvoston päätös toimeentulotuen
17219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17220:                                                    yleisistä perusteista tuli voimaan 1.1.1989. Pää-
17221: taen seuraavaa:
17222:                                                    töksen siirtymäkauden järjestelyjen mukaan
17223:    Sosiaalihuoltolain (710/82) 30 §:n mukaan       kunnalla on kuitenkin mahdollisuus käsitellä
17224: toimeentulotukea on oikeutettu saamaan hen-        toimeentulotukea koskevat asiat vanhan pää-
17225: kilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada        töksen mukaisesti enintään 31.12.1993 saakka,
17226: tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään        jollei valtioneuvosto toisin määrää.
17227: tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai      Toimeentulotuen suuruus määrätään valtio-
17228: varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen        neuvoston päätöksessä määriteltyjen menojen
17229: henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toi-    sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen
17230: meentulotukea myöntävät kunnat. Jotta toi-         erotuksen perusteella. Toimeentulotukeen oi-
17231: meentulotuen taso ja myöntämiskäytäntö olisi-      keuttaviin menoihin kuuluvat perusasaan luet-
17232: vat koko maassa yhtenäiset, valtioneuvoston        tavat menot sekä tarpeellisen suuruisina huo-
17233: tehtäväksi on sosiaalihuoltolaissa säädetty vah-   mioon otettavat muut menot.
17234: vistaa toimeentulotuen yleiset perusteet. Nämä        Uudella valtioneuvoston päätöksellä korotet-
17235: perusteet on vahvistettu ensimmäisen kerran        tiin toimeentulotuen perusosan määrää ja siir-
17236: valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1983 (838/      rettiin perusosan piiriin osa erikseen huomioon
17237: 83) ja uudistettu valtioneuvoston päätöksellä      otetuista menoeristä. Näin laajennettuna perus-
17238: vuonna 1988 (1349/88).                             esaan kuuluvat entisten ravintomenojen ja
17239:    Toimeentulotuki on toimeentuloturvajärjes-      käyttövarojen ohella muut jokapäiväiseen toi-
17240: telmässämme viimesijainen tukimuoto. Toi-          meentuloon kuuluvat menot. Niitä ovat vähäi-
17241: meentulotuen hakijoiden elämäntilanteet ja tar-    set terveydenhuoltomenot, paikallisliikenteen
17242: peet vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi järjes-    maksu tai muut vastaavan suuruiset työmatka-
17243: telmäitä vaaditaan joustavuutta, siis mahdolli-    menot, television lupamaksu, sanomalehden
17244: suutta ottaa kunkin hakijan yksilölliset olosuh-   tilausmaksu, puhelimen käyttömenot, vaateme-
17245: teet huomioon. Säännöksissä ja määräyksissä        not ja lasten harrastustoiminnan menot.
17246: on soveltajille jätetty harkintavaltaa, jonka         Tuen saajan ei enää tarvitse esittää selvitystä
17247: varjopuolena myöntämiskäytännössä esiintyy         näistä menoista ja hän voi käyttää perusosan
17248: jossain määrin epäyhtenäisyyttä.                   valitsemaliaan tavalla toimeentuloonsa. Yksi-
17249:    Epäyhtenäisyyttä pyritään lieventämään sekä     löön kohdistuvat tarkistustoimenpiteet ja tar-
17250: ennalta ehkäisevin että jälkikäteen korjaavin      vearviointi esimerkiksi vaatteiden osalta on
17251:                                      1990 vp. -     KK n:o 101                                      3
17252: 
17253: koettu holhoavina. Niiden on havaittu myös          Helsingin      kaupungin      sosiaalilautakunnan
17254: heikentävän asiakkaan kiinnostusta oma-aloit-       28.2.1989 tekemän päätöksen mukaan toimeen-
17255: teisuuteen ja suunnitelmalliseen taloudenhoi-       tulotukikäytännön yleisenä ohjeena on mainit-
17256: toon. Asiakkaan itsenäisen selviytymisen ja         tu sosiaalihallituksen ohjekirje. Lisäksi Helsin-
17257: omatoimisuuden tukemisen ohella toimeentulo-        gissä on annettu eräitä täydentäviä ohjeita.
17258: tuen perusteiden uudistuksen keskeisiä tavoit-      Niiden mukaan voidaan eräissä tapauksissa
17259: teita ovat tuen myöntämiskäytäntöjen yhden-         myöntää toimeentulotukea vaatteisiin ohjeelli-
17260: mukaistaminen kuntien välillä sekä tuen myön-       sen perusosan yli. Helsingin kaupungin on
17261: tämisen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen.       tarkoitus siirtyä noudattamaan vuonna 1988
17262:    Perusasan lisäksi otetaan tarpeellisen suurui-   annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisia
17263: sina huomioon menoja, joiden määrä voi yksi-        perusteita 1. 9. 1990 alkaen.
17264: löllisesti vaihdella huomattavasti. Näitä ovat         Sosiaali- ja terveysministeriö pitää toimeen-
17265: seuraavat menot: asumismenot, vähäistä suu-         tulotuen yhdenmukaisuutta keskeisenä tavoit-
17266: remmat terveydenhuoltomenot, paikallisliiken-       teena toimeentulotuen kehittämisessä. Vuonna
17267: teen maksua tai muuta vastaavaa määrää              1989 valmistuneessa sosiaali- ja terveysministe-
17268: suuremmat työmatkamenot sekä muut työssä-           riön toimeentulotukityöryhmän muistiossa ar-
17269: käynnistä aiheutuvat menot. lasten päivähoito-      vioidaan, ettei toimeentulotuen yhdenmukais-
17270: menot sekä henkilön ja perheen muut erityisis-      tuminen ollut tuohon mennessä ollut riittävää
17271: tä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeelli-   ja järjestelmälle asetettujen tavoitteiden mu-
17272: seksi harkitut menot.                               kaista. Työryhmän mukaan käytäntöä olisi
17273:    Viimeksi mainittu menoryhmä antaa mah-           edelleen pyrittävä yhtenäistämään. Työryhmä
17274: dollisuuden joustavasti harkiten ottaa huo-         piti valtioneuvoston vuonna 1988 antamaa
17275: mioon henkilön tai perheen erityisiä tarpeita ja    uutta päätöstä toimeentulotuen yleisistä perus-
17276: olosuhteita. Sosiaalihallituksen toimeentulotu-     teista myöntämiskäytännön yhtenäistämisen
17277: kea koskevan ohjekirjeen mukaan tämän koh-          kannalta tärkeänä. Tämän jälkeen sosiaali- ja
17278: dan perusteella voidaan ottaa huomioon erik-        terveysministeriö on 28.2.1989 asettanut työ-
17279: seen esimerkiksi vaatemenot silloin, kun ei ole     ryhmän seuraamaan ja arvioimaan mainitun
17280: kohtuullista sisällyttää niitä perusosaan.          toimeentulotukiuudistuksen          toteuttamista.
17281:    Helsingin kaupungissa, jota kysymyksen pe-       Työryhmän määräaika päättyy 30.6.1990. Työ-
17282: rusteluissa käsitellään, sovelletaan vielä vanhaa   ryhmän työn perusteella sosiaali- ja terveysmi-
17283: päätöstä toimeentulotuen yleisistä perusteista.     nisteriö tulee selvittämään mahdollisuuksia
17284: Helsingissä käytäntänä on kuitenkin se, että        edelleen yksinkertaistaa ja selkeyttää toimeen-
17285: esimerkiksi vaatemenot yleensä laskennallisesti     tulotukijärjestelmää siten, että viimesijaiselta
17286: ilman erillisiä selvityksiä lisätään perusosaan.    tukimuodolta vaadittava joustavuus säilyy.
17287: 
17288:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
17289: 
17290:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
17291: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 101
17292: 
17293: 
17294: 
17295: 
17296:                              Tili Riksdagens Herr Ta1man
17297: 
17298:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        justeringar i efterskott. I syfte att förenhetliga
17299: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        bevi1jandet av utkomststöd har socia1styrelsen
17300: av den 27 februari 1990 tili vederbörande          meddelat kommunerna anvisningar om bevi1-
17301: medlem av statsrådet översänt avskrift av          jandet av stöd (instruktionsbrev 1/1989). Dess-
17302: följande av riksdagsledamot Marita Jurva un-       utom anordnas för kommunerna utbildning
17303: dertecknade spörsmål nr 101:                       som gäller utkomststödet. Socialstyre1sen
17304:                                                    anordnade t.ex. i början av år 1989 i varje Iän
17305:           Är Regeringen medveten om att so-        tillsammans med 1änsstyrelsen ett utbi1dnings-
17306:        cial- och hä1sovårdsministeriets, social-   möte rörande utkomststödet.
17307:        försäkringsbyråns och de korumunala             På ärenden som gäller utkomststöd tillämpas
17308:        socialverkens tolkningar av rätten för      socia1vårds1agens stadganden om sökande av
17309:        en mottagare av utkomststöd att få          ändring. Ändring i socialnämndens bes1ut söks
17310:        kläd- och skobidrag är sinsemellan mot-     genom besvär hos 1änsrätten. I sista hand
17311:        stridiga, och viiken är den faktiska        avgörs det vid länsrätten huruvida stadgandena
17312:        innebörden av den prövningsrätt som         och bestämmelserna om utkomststöd har till-
17313:        givits kommunen?                            lämpats rätt i kommunen i det fall i vilket
17314:                                                    ändring söks.
17315:                                                        Det gällande statsrådsbes1utet av år 1988 om
17316:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
17317:                                                    de allmänna grunderna för utkomststöd trädde
17318: samt anföra följande:
17319:                                                    i kraft den 1 januari 1989. En1igt bestämme1ser
17320:    Enligt 30 § socialvårdslagen (710/82) är en     för en övergångsperiod har kommunen dock
17321: person berättigad tili utkomststöd, om han är i    möjlighet att behandla ärenden rörande ut-
17322: behov av stöd och inte kan få sin utkomst          komststöd i en1ighet med det gam1a bes1utet
17323: genom förvärvsarbete eller verksamhet som          högst t.o.m. den 31 december 1993, om inte
17324: företagare, genom andra inkomster eller till-      statsrådet bestämmer annorlunda.
17325: gångar eller genom omvårdnad från sådan                Stor1eken av utkomststödet bestäms på basis
17326: persons sida som är försörjningspliktig gent-      av skillnaden mellan de utgifter och de dispo-
17327: emot honom eller på annat sätt. Utkomststöd        nibla inkomster och tillgångar som anges i
17328: beviljas av kommunerna. För att nivån på           statsrådets beslut. De utgifter som berättigar
17329: utkomststödet och praxis vid beviljandet av        tili utkomststöd omfattar de utgifter som inbe-
17330: stöd skall vara enhetliga i hela landet, stadgas   grips i grunddelen samt andra utgifter, vilka
17331: i socialvårdslagen att statsrådet fastställer de   bör beaktas i behövlig utsträckning.
17332: allmänna grunderna för utkomststödet. Dessa            Genom det nya statsrådsbes1utet höjdes
17333: grunder fastställdes första gången genom stats-    grunddelen av utkomststödet och utsträcktes
17334: rådets beslut år 1983 (838/83) och reviderades     grundde1en tili att omfatta en del av de
17335: genom ett nytt beslut år 1988 (1349/88).           utgiftsposter som tidigare beaktats särski1t för
17336:    Utkomststödet är i vårt system för utkomst-     sig. Den utvidgade grunddelen inbegriper så-
17337: skydd det stöd som ges i sista hand. Livssitua-    1unda utöver utgifter för kost och dispositions-
17338: tionen och behoven varierar mycket bland de        mede1 även övriga utgifter som hänför sig tili
17339: personer som söker utkomststöd. Därför for-        det dagliga uppehället. Dylika utgifter är smär-
17340: dras tlexibilitet av systemet, dvs. en möjlighet   re hä1sovårdsutgifter, avgiften för lokaltrafiken
17341: att för varje sökande beakta de individuella       eller arbetsresekostnader av motsvarande stor-
17342: förhållandena. De som tillämpar stadgandena        lek, TV-licensavgifter, prenumerationsavgiften
17343: och bestämmelserna har givits prövningsrätt.       för en dagstidning, utgifterna för användning
17344: En nackdel härmed är att praxis vid bevi1jandet    av telefon, k1ädutgifter och utgifter för barnens
17345: av utkomststöd är i någon mån oenhetlig.           fritidssysse1sättningar.
17346:    Strävan är att lindra bristen på enhetlighet        Mottagaren av stöd behöver inte längre
17347: både genom förebyggande metoder och genom          förete utredning om dessa utgifter och han kan
17348:                                        1990 vp. -      KK n:o 101                                     5
17349: 
17350: använda grunddelen på vilket sätt han vill tili        ning utan särskilda utredningar läggs tili
17351: sin utkomst. Sådana kontrollåtgärder som be-           grunddelen. Enligt Helsingfors socialnämnds
17352: rör den enskilda individen och en behovspröv-          beslut av den 28 februari 1989 skall som
17353: ning, t.ex. i fråga om kläder, har upplevts som        allmänna anvisningar för praxis vid beviljandet
17354: förmyndarmässiga. Man har kunnat märka att             av utkomststöd det nämnda instruktionsbrevet
17355: åtgärderna också försvagat klienternas intresse        följas. Dessutom har vissa kompletterande an-
17356: för att ta egna initiativ och för en planmässig        visningar meddelats i Helsingfors. Enligt dem
17357: ekonomi. De centrala målen för revideringen            kan utkomststöd för kläder i vissa fall beviljas
17358: av grunderna för utkomststödet är förutom en           utöver den normativa grunddelen. A vsikten är
17359: önskan att ge klienten stöd för att klara sig på       att man i Helsingfors stad den 1 september
17360: egen hand och ta egna initiativ, även att              1990 skall börja tillämpa grunderna i statsrå-
17361: förenhetliga praxis vid beviljandet av stöd i de       dets beslut av år 1988.
17362: olika kommunerna samt att göra det enklare                 Social- och hälsovårdsministeriet anser att
17363: och snabbare att bevilja stöd.                         ett enhetligt utkomststöd är det centrala målet
17364:     Förutom grunddelen beaktas i behövlig ut-          när detta slag av stöd utvecklas. 1 en prome-
17365: sträckning andra utgifter, som tili beloppet kan       moria, som social- och hälsovårdsministeriets
17366: variera avsevärt. Hit hör följande utgifter:           arbetsgrupp för utkomststödet utarbetade år
17367: boendekostnader, hälsovårdsutgifter som är             1989, bedömdes det att utkomststödet dittills
17368: större än ringa, utgifter för arbetsresor som är       inte hade förenhetligats i tillräcklig grad och
17369: större än avgiften för lokaltrafiken, eller ett        inte motsvarade de mål som hade uppställts
17370: annat motsvarande belopp, samt övriga av               för systemet. Enligt arbetsgruppen var det skäl
17371: arbetet förorsakade utgifter, utgifter för barn-       att försöka förenhetliga praxis ytterligare. Ar-
17372: dagvård samt andra utgifter som anses nöd-             betsgruppen ansåg att statsrådets nya beslut av
17373: vändiga på grund av personens eller familjens          år 1988 om de allmänna grunderna för ut-
17374: särskilda behov eller förhållanden.                    komststöd var viktigt med tanke på förenhet-
17375:     Den sistnämnda utgiftsposten erbjuder en           ligandet av praxis vid beviljandet av stöd.
17376: möjlighet att genom flexibel prövning beakta           Därefter tillsatte social- och hälsovårdsministe-
17377: personens eller familjens särskilda behov och          riet den 28 februari 1989 en arbetsgrupp som
17378: förhållanden. Enligt socialstyrelsens instruk-         har tili uppgift att följa och värdera förverkli-
17379: tionsbrev om utkomststödet är det möjligt att          gandet av den nämnda reformen av utkomst-
17380: med stöd av denna punkt särskilt beakta t.ex.          stödet. Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete
17381:  klädutgifter i de fall då det inte vore skäligt att   senast den 30 juni 1990. På basis av arbets-
17382:  låta dem ingå i grunddelen.                           gruppens arbete kommer social- och hälso-
17383:     I Helsingfors stad, som behandlas i motive-        vårdsministeriet att utreda möjligheterna att
17384:  ringen tili spörsmålet, tillämpas ännu det gamla      ytterligare förenkla och förtydliga systemet
17385:  beslutet om de allmänna grunderna för ut-             med utkomststöd så att det bibehåller den
17386:  komststödet. I Helsingfors är det likväl praxis       smidighet som bör fordras av en stödform som
17387:  att t.ex. klädutgifter i allmänhet enligt beräk-      tillgrips som sista utväg.
17388: 
17389:      Helsingfors den 5 april 1990
17390: 
17391:                                                                       Minister Tuulikki Hämäläinen
17392: 1
17393: 1
17394: 1
17395: 1
17396:     1
17397:     1
17398:     1
17399:     1
17400:         1
17401:         1
17402:         1
17403:         1
17404:             1
17405:             1
17406:             1
17407:             1
17408:                 1
17409:                                              1990 vp.
17410: 
17411: Kirjallinen kysymys n:o 102
17412: 
17413: 
17414: 
17415: 
17416:                                  Seppänen: Apteekkilupien myöntämisperusteista
17417: 
17418: 
17419:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17420: 
17421:    Apteekkitoiminta on Suomessa kannattava            Anita Oksanen (Etelä-Kaarela, Hki)
17422: bisnes. Ihmiset sairastavat ja heidän sairauk-        Reijo Purasmaa (Kivenlahden apteekki, Es-
17423: siaan voidaan lievittää tai parantaa lääkkeillä.         poo)
17424:    Apteekkioikeuksia ei ole Suomessa helppo           Antti Randeli (Kirkko, Tampere)
17425: saada. Apteekkeja on vain rajallinen määrä            Irja Rautiainen (Käpylä, Hki)
17426: verrattuna niihin apteekkioikeuksien hakijoi-         Reijo Salonen (Hakaniemi, Hki)
17427: hin, jotka täyttävät asianmukaiset kelpoisuus-        Liisa Sihvola (Tuusula 1, Hyrylä)
17428: ehdot.                                                Marja-Leena Sydänmaa (Pasila, Hki)
17429:    Seuraavat 19 nykyistä apteekkaria ovat lää-        Pentti Tuominen (Tikkurila, Vantaa)
17430: kintöhallituksen entisiä virkamiehiä:                 Airi Widlund (Kruununhaka, Hki)
17431:    Kaarina Anttila (Parkano)                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17432:    Lahja Anttila (Sörnäinen, Hki)                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17433:    Gustav Braxen (Vallila, Hki)                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17434:    Ragnar Graeffe (Lohja 1, Lohja)                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17435:    Salme Hannula (Eira, Hki)
17436:    Seppo Hannula (Lauttasaaren Kirkko, Hki)                  Onko varmistettu, ja jos ei ole, kuin-
17437:    Jussi Isomeri (Tapiolan Otso, Espoo)                   ka Hallitus aikoo varmistaa sen, että
17438:    Meeri Järvi (KontuJa, Hki)                             lääkintöhallituksen virkamiehiä ja -nai-
17439:    Esko Kukkonen (Itäkeskus, Hki)                         sia ei suosita apteekkioikeuksia myön-
17440:    Leena Lehmussaari (Kiaukkala, Nurmijärvi)              nettäessä?
17441: 
17442:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
17443: 
17444:                                          Esko Seppänen
17445: 
17446: 
17447: 
17448: 
17449: 200070S
17450: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 102
17451: 
17452: 
17453: 
17454: 
17455:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17456: 
17457:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Järvi ei ole ollut lääkintöhallituksen palveluk-
17458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sessa. Muille kahdeksalletoista luettelossa mai-
17459: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           nitulle apteekkarille valtioneuvosto on myön-
17460: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tänyt apteekkioikeuden vuosina 1968-1988.
17461: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Näinä vuosina myönnettiin yhteensä n. 840
17462: edustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta      apteekkioikeutta. Apteekkioikeus voi tulla
17463: kysymyksestä n:o 102:                                haettavaksi apteekkarin eläkkeelle jäämisen tai
17464:                                                      luopumisen takia, apteekkarin siirryttyä toisen
17465:           Onko varmistettu, ja jos ei ole, kuin-     apteekin apteekkariksi tai kuolemantapauksen
17466:        ka Hallitus aikoo varmistaa sen, että         vuoksi.
17467:        lääkintöhallituksen virkamiehiä ja -nai-         Lääkelain voimaantulon jälkeen lääkintöhal-
17468:        sia ei suosita apteekkioikeuksia myön-        litus on myöntänyt apteekkiluvan kahdelle
17469:        nettäessä?                                    lääkintöhallituksessa toimineelle virkamiehelle,
17470:                                                      joista toinen on ollut viimeksi lääkintöhallituk-
17471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen virassa 1984 ja sisältyy jo edellä mainittuun
17472: vasti seuraavaa:                                     nimilistaan. Lääkintöhallitus on tähän päivään
17473:                                                      mennessä myöntänyt 92 apteekkilupaa.
17474:     Lääkelain (395/87) 40 §:n mukaan apteekki-          Lääkintöhallituksen istunto, joka koostuu
17475: liikettä saa harjoittaa lääkintöhallituksen luval-   pääjohtajasta, ylijohtajasta, osastopäälliköistä
17476: la. Lääkelain tultua voimaan 1.1.1988 apteek-        sekä apteekkitoimiston toimistopäälliköstä, kä-
17477: kiluvan myöntäminen siirtyi valtioneuvostolta        sittelee sekä ratkaisee apteekkiluvan myöntämi-
17478: lääkintöhallitukselle.                               sen. Kun apteekkilupaa hakee useampi lääke-
17479:     Lääkelain 43 §:n mukaan apteekkilupa voi-        lain 43 §:n edellytykset täyttävä hakija, lääkin-
17480: daan myöntää Suomen kansalaiselle, joka on           töhallituksen on myönnettävä apteekkilupa sil-
17481: laillistettu proviisori ja jota ei ole asetettu      le, jolla katsotaan olevan parhaat edellytykset
17482: konkurssiin tai julistettu holhottavaksi. Ap-        apteekkiliikkeen harjoittamiseen. Apteekkitoi-
17483: teekkilupa myönnetään useammasta hakijasta           minnan lisäksi merkitystä on myös hakijan
17484: sille, jolla voidaan katsoa olevan parhaat edel-     muilla lääkehuollon tehtävillä, kuten toimimi-
17485: lytykset apteekkiliikkeen harjoittamiseen. Edel-     sesta lääkealan opetus- ja tutkimustehtävissä,
17486: lytysten arvioinnin perusteena on hakijan ai-        lääketeollisuudessa, lääketukkukaupassa, sai-
17487: kaisemmalla toiminnallaan apteekissa taikka          raala-apteekissa tai lääkealan hallintotehtävis-
17488: apteekissa ja muussa lääkehuollon tehtävässä         sä.
17489: osoittama taito ja kyky.                                Hakijoiden oikeusturva on taattu sillä, että
17490:     Kysymyksessä mainitut apteekkarit ovat saa-      lääkintöhallituksen apteekkilupaa koskevasta
17491: neet apteekkioikeutensa valtioneuvoston myön-        päätöksestä voi hakea muutosta korkeimmalta
17492: täminä. Luettelossa mainittu apteekkari Meeri        hallinto-oikeudelta.
17493: 
17494:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
17495: 
17496:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
17497:                                     1990 vp. -     KK n:o 102                                      3
17498: 
17499: 
17500: 
17501: 
17502:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17503:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningen nämnda apotekarna har beviljats apo-
17504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         teksrättigheter av statsrådet åren 1968-1988.
17505: av den 2 mars 1990 tili vederbörande medlem         Under dessa år beviljades sammanlagt ca 840
17506: av statsrådet översänt avskrift av följande av      apoteksrättigheter. En apoteksrättighet kan bli
17507: riksdagsman Seppänen undertecknade spörs-           ledig att sökas då apotekaren går i pension eller
17508: mål nr 102:                                         avstår från rättigheten, då apotekaren blir
17509:                                                     apotekare vid ett annat apotek eller på grund
17510:           Finns det garantier för, och om inte,     av dödsfall.
17511:        hur ämnar Regeringen ge garantier för            Efter läkemedelslagens ikraftträdande har
17512:        att tjänstemän vid medicinalstyrelsen        medicinalstyrelsen beviljat två tjänstemän som
17513:        och kvinnor i tjänsteförhållande vid         arbetat vid medicinalstyrelsen apotekstillstånd.
17514:        denna inte prioriteras då apoteksrättig-     Av dem har den ena senast innehaft en tjänst
17515:        heter beviljas?                              vid medicinalstyrelsen år 1984 och är upptagen
17516:                                                     i den ovan nämnda namnförteckningen. Medi-
17517:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        cinalstyrelsen har fram tili nuvarande tidpunkt
17518: samt anföra följande:                               beviljat 92 apotekstillstånd.
17519:                                                         Medicinalstyrelsens plenum, som består av
17520:    Enligt 40 § läkemedelslagen (395/87) får apo-    generaldirektören, överdirektören, avdelnings-
17521: teksrörelse drivas med medicinalstyrelsens till-    cheferna samt byråchefen vid apoteksbyrån,
17522: stånd. Efter det läkemedelslagen trädde i kraft     behandlar samt avgör beviljandet av apoteks-
17523: 1.1.1988 överfördes beviljandet av apotekstill-     tillstånd. Om apotekstillstånd söks av flera
17524: stånd från statsrådet tili medicinalstyrelsen.      sökanden som uppfyller de i 43 § stadgade
17525:    Enligt 43 § kan apotekstillstånd beviljas en     förutsättningarna, skall medicinalstyrelsen ge
17526: finsk medborgare, som är Jegitimerad provisor       tillståndet tili den som kan anses ha de bästa
17527: och som inte försatts i konkurs eller ställts       förutsättningarna att driva apoteksrörelse.
17528: under förmyndarskap. Om apotekstillstånd            Utöver verksamhet på apotek har också sökan-
17529: söks av flera, skall det beviljas den som kan       dens uppgifter inom andra sektorer av läkeme-
17530: anses ha de bästa förutsättningarna att driva       delsförsörjningen betydelse, t.ex. verksamhet i
17531: apoteksrörelse. Grund för bedömningen av            undervisnings- och forskningsuppgifter inom
17532: förutsättningarna är den skicklighet och förmå-     läkemedelsförsörjningen, läkemedelsindustrin,
17533: ga som sökanden har visat genom tidigare            partihandeln med läkemedel, sjukhusapotek
17534: verksamhet på apotek eller i annan uppgift          eller förvaltningsuppgifter på läkemedelsför-
17535: inom läkemedelsförsörjningen och vid apotek.        sörjningens område.
17536:    De i spörsmålet nämnda apotekarna innehar           Sökandenas rättsskydd garanteras genom att
17537: sådana apoteksrättigheter som beviljats av          ändring i medicinalstyrelsens beslut om apoteks-
17538: statsrådet. Den i förteckningen nämnda apote-       tillstånd kan sökas hos högsta förvaltnings-
17539: karen Meeri Järvi har inte varit anställd vid       domstolen.
17540: medicinalstyrelsen. De övriga aderton i förteck-
17541:     Helsingfors den 3 april 1990
17542: 
17543:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
17544:     1
17545: 
17546: 
17547:     1
17548: 
17549: 
17550: 
17551: 
17552: 1
17553: 
17554: 
17555: 1
17556:                                               1990 vp.
17557: 
17558: Kirjallinen kysymys n:o 103
17559: 
17560: 
17561: 
17562: 
17563:                                  Lahti-Nuuttila: Yksilöllistä varhaiseläkettä hakevan oikeudesta
17564:                                     päättää eläkkeelle jäämisen ajankohdasta
17565: 
17566: 
17567:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17568: 
17569:    Yksilöllistä varhaiseläkettä voi hakea sekä      on saanut sen virheeliisin perustein. Erorahaa
17570: työssä ollen että työttömänä. Lain mukaan           ei makseta eläkkeellä olevalle.
17571: yksilöllistä varhaiseläkettä on haettava vuoden        Yksilöiliselle varhaiseläkkeelle jäänyt saattaa
17572: sisällä siitä, kun on jäänyt pois työstä. Tätä      tällöin joutua kestämättömään tilanteeseen ta-
17573: määräaikaa laskettaessa ei kuitenkaan oteta         loudellisesti. Hänen tilanteensa eroaa myös
17574: huomioon työttömyyspäiväraha-aikaa. Moni            täysin siitä yksilöllisen varhaiseläkkeen hakijas-
17575: ikääntynyt työttömäksi jäänyt näkee yksilölli-      ta, joka saa eläkepäätöksensä vielä työssä
17576: sen varhaiseläkkeen ratkaisuna omaan tilantee-      ollessaan. Hänellä on itse mahdollisuus päättää
17577: seensa, kun ei töitä löydy. Mikäli YVE-hake-        eläkkeellesiirtymisajankohtansa. Työttömällä
17578: mus tehdään esim. kymmenen kuukauden ku-            YV-eläkkeeseen oikeutetulla tulee olla sama
17579: luttua siitä, kun työttömyys alkoi ja henkilö       oikeus kuuden kuukauden sisällä päättää, mil-
17580: on aktiivisesti mutta tuloksetta hakenut työtä,     loin hän jää eläkkeelle, jolloin vältytään päivä-
17581: on eroraha jo tullut saaduksi ja ehkä syödyk-       rahojen takaisinperinnäitä ja erorahaoikeuden
17582: sikin.                                              viemi~eltä.
17583:    Jos eläkepäätös on myönteinen, alkaa eläke          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17584: viranomaisohjeistuksen mukaisesti työttömäksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17585: jäämistä seuraavan kuukauden alusta. Tällöin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17586: eläke maksetaan takautuvasti ja samalla hen-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17587: kilön on suoritettava takaisin hänelle perusteet-
17588: tomasti suoritettu työttömyyspäiväraha. Muu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo
17589: taman viikon kuluttua eläkepäätöksen saami-                tarpeelliseksi ryhtyä, jotta työtön yksi-
17590: sesta hän saa erorahastolta kirjeen, jossa ilmoi-          löllisen varhaiseläkkeen hakija voisi itse
17591: tetaan, että tällä lainvoimaisella päätöksellä,            päättää eläkkeellesiirtymisajankohtansa
17592: josta ei voi valittaa, hänen on suoritettava               kuuden kuukauden sisällä siitä, kun
17593: takaisin hänelle maksettu eroraha, koska hän               hän on saanut eläkepäätöksensä?
17594: 
17595:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
17596: 
17597:                                        Pentti Lahti-Nuuttila
17598: 
17599: 
17600: 
17601: 
17602: 200070S
17603: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 103
17604: 
17605: 
17606: 
17607: 
17608:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17609:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vakuutusoikeus on laajennetussa jaoston istun-
17610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nossa katsonut, ettei yksilöllisen varhaiseläk-
17611: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          keen hakija voi valita yksilöllisen varhaiseläk-
17612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        keen alkamisen ajankohtaa. vaan eläkkeen
17613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       alkaminen ratkaistaan edellä mainitulla taval-
17614: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvas-      la.
17615: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 103:                  Kuten kysymyksessä on tuotu esiin, yksilöl-
17616:                                                     lisen varhaiseläkkeen alkamiskäytäntö ei ole
17617:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus katsoo     tyydyttävä niissä tapauksissa, joissa henkilö on
17618:        tarpeelliseksi ryhtyä, jotta työtön yksi-    jo jonkin aikaa saanut muuta toimeentuloa
17619:        löllisen varhaiseläkkeen hakija voisi itse   turvaavaa sosiaalietuutta. Tilanne on erityisen
17620:        päättää eläkkeellesiirtymisajankohtansa      ongelmallinen silloin, kun sanottu etuus on
17621:        kuuden kuukauden sisällä siitä, kun          suurempi kuin yksilöllinen varhaiseläke. Toi-
17622:        hän on saanut eläkepäätöksensä?              saalta sosiaalivakuutusetujen luonteeseen ei
17623:                                                     kuulu. että henkilö voisi vapaasti omien etu-
17624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jensa mukaisesti valita aina suuremman etuu-
17625: vasti seuraavaa:                                    den siitä riippumatta, mitä eri etuuksilla on
17626:                                                     tarkoitus korvata.
17627:    Yksilöllisestä varhaiseläkkeestä on eri eläke-       Kysymyksessä esiin tuotu ratkaisuehdotus
17628: lakien mukaan voimassa, mitä täydestä t>yöky-       yksilöllisen varhaiseläkkeen uudeksi alkamis-
17629: vyttömyyseläkkeestä on säädetty. Siten yksilöl-     ajankohdaksi on varteen otettava vaihtoehto
17630: listä varhaiseläkettä suoritetaan sitä kuukautta    eläkekäytännön selkeyttämiseksi. Varhaiseläk-
17631: lähinnä seuraavan kuukauden alusta, jonka           keiden myöntökäytäntö on kuitenkin laajem-
17632: aikana oikeus eläkkeen saamiseen on syntynyt.       min vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä
17633: Tämän mukaisesti eläkelaitokset katsovat eläk-      toisaalta varhaiseläkekäytännön joustavoitta-
17634: keen alkamishetkeksi sen ajankohdan, jolloin        mista tutkivassa Eläkekomitea 1990:ssä ja toi-
17635: eläkkeenhakija muut eläkkeensaamisen edelly-        saalta eläkkeiden myöntökäytännön oikeustur-
17636: tykset täytettyään on joko lopettanut työnte-       vaa kehittävässä valmistelussa. Yksilöllisen
17637: konsa tai sitä vähentänyt siten, ettei työntekoa    varhaiseläkkeen alkamiseen liittyvät ongelmat
17638: voida pitää esteenä eläkkeen saamiselle. Elä-       on tarkoituksenmukaista ratkaista näiden sel-
17639: keasioissa viimeisenä valitusasteena toimiva        vitystöiden yhteydessä.
17640:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
17641: 
17642:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
17643:                                      1990 vp. -     KK n:o 103                                       3
17644: 
17645: 
17646: 
17647: 
17648:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17649: 
17650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sökande av individuell förtidspension inte kan
17651: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          välja begynnelsetidpunkten för den individuella
17652: av den 2 mars 1990 tili vederbörande medlem          förtidspensionen, utan att begynnelsetidpunk-
17653: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ten för pensionen skall avgöras på ovan nämnt
17654: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila underteck-         sätt.
17655: nade spörsmål nr 103:                                   Enligt vad som framhållits i spörsmålet är
17656:                                                      praxis i fråga om begynnelsetidpunkten för
17657:           Vilka åtgärder anser Regeringen att        individuell förtidspension inte tillfredsställande
17658:        det bör vidtas för att en arbetslös           i de fall där en person redan under en tid har
17659:        sökande av individuell förtidspension         erhållit någon annan social förmån som ett
17660:        själv kan bestämma tidpunkten för sin         stöd för sin utkomst. Särskilt problematisk är
17661:        pensionering inom sex månader från det        situationen då beloppet av denna förmån över-
17662:        han erhållit sitt pensionsbeslut?             stiger det individuella förtidspensionsbeloppet.
17663:                                                      A andra sidan är socialförsäkringsförmånerna
17664:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inte av sådan karaktär att man alltid fritt kan
17665: samt anföra följande:                                välja en större förmån oberoende av vad som
17666:                                                      avses bli ersatt med de olika förmånerna.
17667:    Om individuell förtidspension gäller enligt          Det i spörsmålet nämnda förslaget tili en ny
17668: olika pensionslagar vad som stadgas om full          begynnelsetidpunkt för individuell förtidspen-
17669: invalidpension. Individuell förtidspension utgår     sion är ett beaktansvärt alternativ i syfte att
17670: sålunda från ingången av månaden närmast             åstadkomma klarare pensionspraxis. Praxis vid
17671: efter den månad under viiken rätten tili erhål-      beviljandet av pensioner är dock i ett större
17672: lande av pension uppstår. I enlighet med detta       sammanhang anhängigt i social- och hälso-
17673: anser pensionsanstalterna att en pension börjar      vårdsministeriet å ena sidan i Pensionskommit-
17674: utgå vid en tidpunkt då den pensionssökande          ten 1990, som utreder frågan om ett smidigare
17675: efter att ha uppfyllt samtliga villkor för erhål-    system för förtidspensionerna och å andra
17676: landet av pension antingen har upphört med           sidan vid beredningen av frågan om utvecklan-
17677: eller minskat sitt arbete så att det inte kan        det av rättsskyddet i samband med beviljandet
17678: betraktas som hinder för erhållandet av pen-         av pensioner. De problem som hänför sig tili
17679: sion. Som en sista besvärsinstans i pensions-        begynnelsetidpunkten för individuell förtids-
17680: ärenden har försäkringsdomstolen vid den ut-         pension avgörs bäst i anslutning tili dessa
17681: vidgade divisionens sammanträde fastställt att       utredningar.
17682: 
17683:     Helsingfors den 3 april 1990
17684: 
17685:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
17686:                                                 1990 vp.
17687: 
17688: Kirjallinen kysymys n:o 104
17689: 
17690: 
17691: 
17692: 
17693:                                    Rinne: Tukioppilastoiminnan järjestämisestä koulukiusaamisen
17694:                                       estämiseksi
17695: 
17696: 
17697:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17698: 
17699:    Lastensuojelun voimavaroja ei ole lisätty          tukioppilasjärjestelmä ei johda kantelujärjestel-
17700: tyydyttävällä tavalla. Lastensuojelun säännök-        mään tai ilmiantosysteemiin, vaan luo terveellä
17701: set lasten ja nuorten kasvuolojen kehittämisestä      tavalla, vahvan itsetunnon omaavien oppilai-
17702: eivät etene riittävän ripeästi. Erityistoimia, jot-   den kautta, turvallisuudentunnetta ja vastuuta
17703: ka pysäyttävät rakkaudella, mutta päättäväi-          oppilaitten keskuuteen kiusaamista ennalta es-
17704: syydellä alle 15-vuotiaan rikoskierteen, ei ole       tävällä tavalla.
17705: aikaansaatu.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17706:    Koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17707: on lakisääteistettävä kunnallisen koulutoimen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17708: piiriin. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä oppilaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17709: hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tarvitaan va-
17710: paaehtoistyötä tukioppilastoiminnan muodos-                     Mihin aktiivitoimiin Hallitus ryhtyy
17711: sa, josta on erittäin myönteisiä kokemuksia                   tehokkaan ja kattavan tukioppilastoi-
17712: koulukiusaamisen estämisessä. Kokemukset                      minnan edellytysten luomiseksi koulu-
17713: osoittavat, että hyvin valmisteltu ja toteutettu              kiusaamisen estämiseksi?
17714: 
17715:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
17716: 
17717:                                              Heikki Rinne
17718: 
17719: 
17720: 
17721: 
17722: 2000705
17723: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 104
17724: 
17725: 
17726: 
17727: 
17728:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kunnassa ja siihen on osallistunut 30 000---
17730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      40 000 oppilasta. Toiminnalla on ollut myön-
17731: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         teinen vaikutus koulun työrauhan parantumi-
17732: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       seen sekä oppilaiden keskinäisen kiusanteon ja
17733: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      väkivaltaisen käyttäytymisen vähenemiseen.
17734: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-          Tukioppilastoiminta on ollut oppilaiden va-
17735: jallisesta kysymyksestä n:o 104:                   paaehtoista toimintaa ja se on kouluissa raken-
17736:                                                    tunut pitkälti yksittäisten oppilaiden ja heitä
17737:          Mihin aktiivitoimiin Hallitus ryhtyy      ohjaavan aikuisen tukihenkilön varaan. Tällai-
17738:        tehokkaan ja kattavan tukioppilastoi-       sina ovat toimineet opettajat, opinto-ohjaajat,
17739:        minnan edellytysten luomiseksi koulu-       kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit ja
17740:        kiusaamisen estämiseksi?                    koulupsykologit. Lakisääteisen oppilaskunta-
17741:                                                    toiminnan rinnalla tukioppilastoiminta on
17742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         osoittautunut tarpeelliseksi ja tarkoituksenmu-
17743: taen seuraavaa:                                    kaiseksi. Hallituksen käsityksen mukaan tu-
17744:                                                    kioppilastoiminta tulee edelleen säilyttää va-
17745:   Tukioppilastoimintaa on ollut peruskouluis-      paaehtoisena koulun toimintana, jota kunnat
17746: sa ja lukioissa 1970-luvun alusta lähtien. Viime   tukevat.
17747: vuosina tukioppilastoimintaa on ollut yli 300
17748:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
17749: 
17750:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
17751:                                     1990 vp. -     KK n:o 104                                    3
17752: 
17753: 
17754: 
17755: 
17756:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17757:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utövats i över 300 kommuner och i den har
17758: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse        deltagit 30 000-40 000 elever. Verksamheten
17759: av den 2 mars 1990 till vederbörande medlem        har haft den positiva inverkan att arbetsfreden
17760: av statsrådet översänt avskrift av följande av     har ökat samt att mobbningen och det våld-
17761: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade             samma uppförandet bland eleverna har mins-
17762: spörsmål nr 104:                                   kat.
17763:                                                       Stödelevsverksamheten är något som elever-
17764:           Vi1ka aktiva åtgärder ämnar Rege-        na har utövat frivilligt och som i hög grad
17765:        ringen vidta i syfte att skapa förutsätt-   baserar sig på enskilda elever och någon vuxen
17766:        ningar för en effektiv och heltäckande      stödperson som handleder dem. Sådana perso-
17767:        stödelevsverksamhet så att mobbningen       ner har varit lärare, studiehandledare, skolhäl-
17768:        i sko1orna kan förhindras?                  sovårdare, skolkuratorer och skolpsykologer.
17769:                                                    Stödelevsverksamheten har visat sig vara nöd-
17770:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vändig och ändamålsenlig vid sidan av den
17771: samt anföra följande:                              lagstadgade elevkårsverksamheten. Regeringen
17772:                                                    anser att stödelevsverksamheten även i fortsätt-
17773:    Stödelevsverksamhet har funnits i grundsko-     ningen bör bibehållas som en frivillig verksam-
17774: lor och gymnasier sedan början av 1970-talet.      het som utövas i skolan och som kommunerna
17775: Under de senaste åren har stödelevsverksamhet      understöder.
17776:     Helsingfors den 5 april 1990
17777: 
17778:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
17779: 1
17780: 1
17781: 1
17782:     1
17783:     1
17784:     1
17785:         1
17786:         1
17787:         1
17788:             1
17789:             1
17790:             1
17791:                 1
17792:                 1
17793:                 1
17794:                     1
17795:                     1
17796:                     1
17797:                         1
17798:                         1
17799:                         1
17800:                             1
17801:                             1
17802:                             1
17803:                                                  1990 vp.
17804: 
17805: Kirjallinen kysymys n:o 105
17806: 
17807: 
17808: 
17809: 
17810:                                     Laine ym.: Telakkateoiiisuuden tulevaisuuden turvaamisesta
17811: 
17812: 
17813:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17814: 
17815:    Wärtsilä Meriteoiiisuus Oy:n yllättävä kon-         ja uusien tilausten saamiseksi suomalaisille
17816: kurssi seurannaisvaikutuksineen oli viime vuo-         telakoille. Samoin valtion tulisi käynnistää toi-
17817: den dramaattisin yksittäinen työmarkkinata-            met Suomen telakkateollisuuden kehittämisoh-
17818: pahtuma maassamme. Samaiia se oli osa hal-             jelman valmistamiseksi. Välittömästi tulisi rat-
17819: litsematonta rakennemuutosta ja jo vuosien             kaista myös kysymys telakkatuen maksamises-
17820: ajan jatkunutta telakkateollisuuden alasajoa.          ta.
17821: Konkurssi oli myös osoitus johdon taitamatto-             Väliaikaisen telakkatuen maksamisessa tulisi
17822: muudesta, rahoittajapankin vallankäytön epä-           lähteä seuraavista periaatteista:
17823: demokraattisuudesta ja henkilöstön mielipitei-             1. Telakat sitoutuvat työiiistämään niiden
17824: den sivuuttamisesta. Se ilmensi myös suomalai-         palveluksessa tällä hetkellä olevan henkilöstön.
17825: sen telakkateollisuuden todeiiisia ongelmia.               2. Telakkatuen käyttö on valtion ja henki-
17826:    Telakoiden tilauskannan riittämättömyys on          löstön kontrollissa.
17827: jo ennen kesää aiheuttamassa työiiisyyden                  3. Valtio saa vastineeksi omistusoikeuden
17828: heikkenemisen Masa-Yardsin Pernon telakalla            telakoiden osakkeisiin vähintään telakkatukea
17829: ja Rauma Yardsin Uudenkaupungin telakaiia.             vastaavasti.
17830: Telakoiden tulevaisuuden turvaaminen on                    Edellä olevan perusteeiia ja valtiopäiväjärjes-
17831: muiltakin osin epävarma. Uusien tilausten              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17832: saantia haittaa mm. epäselvyys valtion mahdol-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17833: lisista tukitoimista.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17834:     Pidemmällä tähtäimeiiä tarkasteltuna näyt-
17835: tää siltä, että merikuljetusten lisääntymisen
17836: myötä telakoiden tilauskanta tulisi kasvamaan.                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
17837: Suomen ja Neuvostoliiton pitkäaikainen yhteis-                 tehokkaisiin toimenpiteisiin suomalai-
17838: työ tuottanee edelleen tilauksia Suomen tela-                  sen telakkateollisuuden tulevaisuuden
17839: koiiie. Koillisväylän mahdollinen käyttöönotto                 turvaamiseksi valmistamaila telakka-
17840: lisäisi jäänmurtajien ja jäävahvisteisten laivojen             teollisuuden kehittämisohjelman, val-
17841: valmistusta. Yhteistyö mannerjalustan kaasu-                   mistamaila ehdotuksen suomalais-neu-
17842: varojen hyödyntämisessä tarvitsee erikoiskalus-                vostoliittolaisen telakka-alan yhteistyön
17843:  toa, jota suomalaiset telakat ovat valmistaneet.              kehittämisestä ja alan yhteisyrityksen
17844:     Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että suoma-            perustamisesta ja toteuttamaiia kontrol-
17845:  laisen telakkateollisuuden tulisi lisätä keskinäis-           loidun väliaikaisen telakkatuen maksa-
17846:  tä yhteistyötään. Valtiovaiian tulisi omalta                  misen edeiiyttäen, että telakat turvaavat
17847:  osaltaan luoda edellytyksiä suomalais-neuvos-                 henkilöstön työiiisyyden ja luovuttavat
17848:  toliittolaisen yhteistyön kehittämiseen esim. yh-             valtiolle telakkatukea vastaavan osuu-
17849:  teisen telakkayrityksen perustamisen muodossa                 den telakan osakkeista?
17850: 
17851:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
17852: 
17853:           Ensio Laine                     Esko-Juhani Tennilä             Marjatta Stenius-Kaukonen
17854: 
17855: 
17856: 
17857: 
17858: 2000705
17859: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 105
17860: 
17861: 
17862: 
17863: 
17864:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17865: 
17866:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kauppa- ja teollisuusministeriön ja telakkayri-
17867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tysten kesken. Kuten jo aikaisemmin useassa
17868: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          yhteydessä on todettu, valtio tulee edellyttä-
17869: kirjeenne n:o 372 ohella toimittanut valtioneu-     mään rahoitustuen antamiseksi nykyistä ratio-
17870: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nalisoidumpaa yritysrakennetta ja tiiviimpää
17871: kansanedustaja Laineen ym. näin kuuluvasta          yhteistyötä telakkayritysten välillä. Neuvottelut
17872: kirjallisesta kysymyksestä n:o 105:                 eivät toistaiseksi ole johtaneet valtion kannalta
17873:                                                     tarkoituksenmukaiseen tulokseen. Mahdollisis-
17874:          Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti     sa    uudelleenjärjestelyissä    telakkayritysten
17875:        tehokkaisiin toimenpiteisiin suomalai-       omaehtoisuus ja aloitteellisuus yhteistyön kes-
17876:        sen telakkateollisuuden tulevaisuuden        kittämiseksi on oleellista. Tähän liittyy myös
17877:        turvaamiseksi valmistamalla telakka-         kysymyksessä viitattu mahdollinen telakkateol-
17878:        teollisuuden kehittämisohjelman, val-        lisuuden kehittämisohjelman ja rahoitustuen
17879:        mistamalla ehdotuksen suomalais-neu-         valmistelu. Kokonaisuuteen liittyvät myös kan-
17880:        vostoliittolaisen telakka-alan yhteistyön    sainväliset neuvottelut eri maiden hallitusten
17881:        kehittämisestä ja alan yhteisyrityksen       myöntämien laivanrakennussubventioiden vä-
17882:        perustamisesta ja toteuttamalla kontrol-     hentämiseksi ja poistamiseksi. Neuvotteluja
17883:        loidun väliaikaisen telakkatuen maksa-       käydään sekä Euroopan talousyhteisön että
17884:        misen edellyttäen, että telakat turvaavat    OECD:n piirissä.
17885:        henkilöstön työllisyyden ja luovuttavat         Suomalais-neuvostoliittolainen telakka-alan
17886:        valtiolle telakkatukea vastaavan osuu-       yhteistyö on osa Suomen ja Neuvostoliiton
17887:        den telakan osakkeista?                      taloudellisen yhteistyön kokonaisuutta. Toistai-
17888:                                                     seksi suomalaisen osapuolen kannalta ei ole
17889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pidetty tarkoituksenmukaisena ryhtyä valmis-
17890: taen seuraavaa:                                     telemaan erityistä telakka-alan yhteistyöohjel-
17891:                                                     maa. Sen sijaan suomalaisilla telakkayrityksillä
17892:    Valmisteltaessa mahdollisia toimenpiteitä        on yhteistyöprojekteja neuvostoliittolaisten yri-
17893: suomalaisen telakkateollisuuden toiminnan jat-      tysten kanssa.
17894: kuvuuden turvaamiseksi on suomalaisen lai-             Mikäli mahdollista telakkatukea tultaisiin
17895: vanrakennuskapasiteetin sopeuttaminen mark-         suuntaamaan laivanrakennusteollisuudelle, niin
17896: kinoita vastaavaksi keskeinen tekijä. Kapasi-       velvoitetta yritysten osakkeiden luovuttamises-
17897: teetin sopeuttaminen on nivellettävä laivanra-      ta valtiolle telakkatukea vastaavan osuuden
17898: kennustoiminnan yritysrakenteen mahdolliseen        edestä ei näissä olosuhteissa voida pitää perus-
17899: uudelleenjärjestelyyn. Aiheesta on käyty neu-       teltuna.
17900: votteluja viimeisen puolen vuoden aikana
17901: 
17902:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
17903: 
17904:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
17905:                                    1990 vp. -     KK n:o 105                                         3
17906: 
17907: 
17908: 
17909: 
17910:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17911: 
17912:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       under det senaste halvåret. Såsom det redan
17913: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tidigare i flera sammanhang har konstaterats
17914: nr 372 av den 2 mars 1990 tili vederbörande        kommer staten att förutsätta en mera rationa-
17915: medlem av statsrådet översänt avskrift av          liserad företagsstruktur och ett intimare samar-
17916: följande av riksdagsman Laine m.fl. underteck-     bete mellan varvsföretagen än för närvarande
17917: nade spörsmål nr 105:                              för att finansieringsstöd skall ges. Hittills har
17918:                                                    förhandlingarna ur statens synvinkel inte lett
17919:           Har Regeringen för avsikt att snabbt     tili ett ändamålsenligt resultat. Vid en eventuell
17920:        vidta effektiva åtgärder för att trygga     omorganisering är varvsföretagens frivillighet
17921:        framtiden för den finska varvsindustrin     och initiativförmåga a och o för en koncentre-
17922:        genom att bereda ett utvecklingspro-        ring av samarbetet. Tili detta ansluter sig också
17923:        gram för den, ett förslag om hur det        den eventuella beredningen av ett utvecklings-
17924:        finsk-sovjetiska samarbetet i varvsbran-    program och finansieringsstöd för varvsindu-
17925:        schen kunde utvecklas och om hur ett        strin tili vilka hänvisas i spörsmålet. I helheten
17926:        samföretag i branschen kunde grundas        ingår även internationella förhandlingar för att
17927:        samt genom att betala ut ett kontrolle-     de skeppsbyggnadssubventioner som regering-
17928:        rat, tillfälligt varvsstöd förutsatt att    arna i de olika länderna beviljar skall kunna
17929:        varven tryggar sysselsättningen för per-    minskas och småningom slopas helt. Förhand-
17930:        sonalen och tili staten överlåter en        lingar pågår både inom den europeiska ekono-
17931:        andel av varvsaktierna som motsvarar        miska gemenskapen och inom OECD.
17932:        detta stöd'?                                    Det finsk-sovjetiska samarbetet inom varvs-
17933:                                                    branschen är en del av det finsk-sovjetiska
17934:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ekonomiska samarbetet som helhet. Tills vidare
17935: samt anföra följande:                              har man från den finska partens sida inte
17936:                                                    ansett det ändamålsenligt att börja bereda ett
17937:    Då eventuella åtgärder för att trygga verk-     särskilt samarbetsprogram för varvsbranschen.
17938: samheten för den finska varvsindustrin bereds      Däremot har finska varvsföretag samarbetspro-
17939: är en viktig faktor hur den finska skeppsbygg-     jekt med sovjetiska företag.
17940: nadskapaciteten skall kunna anpassas tili              Om möjligt skall varvsstödet, i det fall att det
17941: marknaden. Anpassningen av kapaciteten mås-        blir av, inriktas på skeppsbyggnadsindustrin,
17942: te sammankopplas med en eventuell omorga-          vilket gör att det i dessa förhållanden inte kan
17943: nisering av skeppsbyggnadsverksamhetens före-      anses motiverat med en förpliktelse om att en
17944: tagsstruktur. Det ta har handels- och industri-    andel av företagens aktier som motsvarar
17945: ministeriet och varvsföretagen förhandlat om       varvsstödet skall överlåtas tili staten.
17946: 
17947:     Helsingfors den 6 april 1990
17948: 
17949:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
17950:                                               1990 vp.
17951: 
17952: Kirjallinen kysymys n:o 106
17953: 
17954: 
17955: 
17956: 
17957:                                  Taina ym.: Riittävän opintotuen turvaamisesta vammaisille ja
17958:                                     sairaille korkeakouluopiskelijoille
17959: 
17960: 
17961:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17962: 
17963:   Valtioneuvoston päätöksen mukaan otetaan          huomioon sen, että aiemman asteen opiskelijat
17964: opintotukea myönnettäessä Kansaneläkelaitok-        saavat täyden korvauksen, ei nykyistä tilannet-
17965: sen maksama opintoavustus huomioon. Alem-           ta voi pitää oikeudenmukaisena. Tilannetta
17966: manasteisissa oppilaitoksissa opiskelevat saavat    vielä huonontaa se, että aikaisemmin opinto-
17967: opintoavustusta kustannusten mukaan, joten          avustuksen aiheuttama vähennys oli puolta
17968: heidän kohdallaan päätös ei aiheuta ongelmia.       pienempi eli 4 000 markkaa vuodessa, kun
17969: Sen sijaan korkeakouluopiskelijoiden opinto-        alennus tällä hetkellä on 7 200 markkaa vuo-
17970: tuen määrää vähentää opintoavustus 800              dessa.
17971: markkaa kuukaudessa. He saavat opintolainaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17972: puolet siitä määrästä, joka maksetaan terveille     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17973: opiskelijoille, eli 7 200 markkaa.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17974:    Kansaneläkelaitoksen maksama opintoavus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17975: tus on 1 070 markkaa kuukaudessa. Näin
17976: esimerkiksi diabetesta sairastava korkeakou-
17977: luopiskelija saa opintoansa tukea 270 markkaa                   Onko Hallitus tietoinen valtioneuvos-
17978: kuukaudessa enemmän kuin terveet opiskelijat.                 ton opintoavustuksen opintotukea vä-
17979: Koska Kansaneläkelaitoksen maksaman opin-                     hentävän päätöksen aiheuttamasta ti-
17980: toavustuksen tarkoituksena on korvata niitä                   lanteesta vammaisten ja sairaiden kor-
17981: erityiskustannuksia, joita sairaus tai vamma                  keakouluopiskelijoiden tukemisessa, ja
17982: opiskelijalle aiheuttaa, ei edellä mainittua kor-               mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
17983: vausta voida pitää riittävänä. Kun vielä ottaa                korjaamiseksi?
17984:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
17985: 
17986:           Anneli Taina                  Jouni J. Särkijärvi             Heikki A. Ollila
17987:           Pirjo-Riitta Antvuori         Aino Pohjanoksa                 Kaarina Dromberg
17988:                         Liisa Hilpelä                          Kirsti Ala-Harja
17989: 
17990: 
17991: 
17992: 
17993: 200070S
17994: 2                                  1990 vp. -    KK n:o 106
17995: 
17996: 
17997: 
17998: 
17999:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18000: 
18001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   rahamuotoista tukea ns. osakorvauksena, jon-
18002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    ka määrä on nykyisin 1 070 mk kuukaudessa.
18003: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn       Tyypillinen osakorvauksen saaja on esim. dia-
18004: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     beetikko tai astmaatikko. Kansaneläkelaitos
18005: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    maksaa osakorvauksen kaikille samansuuruise-
18006: edustaja Tainan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    na eikä sitä varsinaisesti ole mitoitettu sairau-
18007: sesta kysymyksestä n:o 106:                      den aiheuttamien lisäkulujen mukaan.
18008:                                                     Täyden korvauksen periaatteella myönnettä-
18009:          Onko Hallitus tietoinen valtioneuvos-   vä kuntoutustuki on yleensä jonkin verran
18010:        ton opintoavustuksen opintotukea vä-      opintotuen tasoa korkeampi. Osakorvauksen
18011:        hentävän päätöksen aiheuttamasta ti-      saajan opintotuki ja osakorvaus on yhteismää-
18012:        lanteesta vammaisten ja sairaiden kor-    räitään käytännössä usein korkeampi kuin
18013:        keakouluopiskelijoiden tukemisessa, ja    Kansaneläkelaitoksen täyden korvauksen pe-
18014:          mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen     rusteella myöntämä tuki.
18015:        korjaamiseksi?                               Valtion opintotukikeskus yhteensovittaa osa-
18016:                                                  korvauksen ja opintotuen siten, että opintolai-
18017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       natakaus myönnetään 800 markalle kuukau-
18018: taen seuraavaa:                                  dessa, kun kuukauden lainan määrä muutoin
18019:                                                  on 1 600 markkaa. Opintoraha myönnetään
18020:    Opintotukilain 4 §:n mukaan opintotuki voi-   täysimääräisenä. Tällöin osakorvausta saava
18021: daan evätä tai sen määrää alentaa, mikäli        opiskelija saa kuukaudessa 270 markkaa tukea
18022: hakijan toimeentulomahdollisuuksiin vaikutta-    tervettä opiskelijaa enemmän. Pitkissä opin-
18023: viin syihin katsoen opintotuen myöntämistä       noissa on merkitystä myös sillä, että opiskelija
18024: täysimääräisenä tai alennettuna ei voida pitää   velkaantuu huomattavasti pelkän opintotuen
18025: tarpeellisena.                                   varassa opintonsa rahoittavaa vähemmän.
18026:    Kansaneläkelaitos maksaa vammaisille opis-       Tuen taso on siis vammaisilla ja sairailla
18027: kelijoille kuntoutustukea yleensä ns. täyden     jonkin verran muita opiskelijaryhmiä korkeam-
18028: korvauksen periaatteella opiskelusta aiheutu-    pi.
18029: viin kustannuksiin. Tällöin opintotukilain mu-      Nykyinen menettely edellyttää että vammai-
18030: kaista opintotukea ei myönnetä lainkaan.         nen opiskelija hakee tukensa kahdelta eri vi-
18031:    Korkeakouluopiskelijoita tuetaan täyden       ranomaiselta. Pyrkimyksenä on päästä yhden
18032: korvauksen perusteella, kun on kysymys am-       viranomaisen myöntämään opiskelun tukeen.
18033: matillisista opinnoista (esim. farmaseutin ja    Tarkemmin tähän tullaan palaamaan opinto-
18034: lastentarhanopettajan koulutus) tai alempaan     tuen vireillä olevan kehittämistyön yhteydessä.
18035: korkeakokoulututkintoon tähtäävistä opinnois-    Siinä yhteydessä voidaan ottaa harkittavaksi
18036: ta tai jos opiskelija on vaikeavammainen.        vammaisten asema myös muilta osin.
18037: Muussa tapauksessa korkeakouluopiskelija saa
18038:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
18039: 
18040:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
18041:                                       1990 vp. -      KK n:o 106                                     3
18042: 
18043: 
18044: 
18045: 
18046:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18047: 
18048:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ersättning är t.ex. diabetiker eller astmatiker.
18049: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se           Folkpensionsanstalten betalar partiell ersätt-
18050: av den 2 mars 1990 tili vederbörande medlem           ning tili alla tili samma belopp och ersättningen
18051: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har inte i egentlig mening dimensionerats enligt
18052: riksdagsledamot Taina m.tl. undertecknade             de extra kostnader som sjukdomen medför.
18053: spörsmål nr 106:                                         Rehabiliteringsstödet, som beviljas enligt
18054:                                                       principen om full ersättning, är i allmänhet
18055:            Är Regeringen medveten om den              något större än studiestödet. Studiestödet och
18056:         situation som statsrådets beslut om           den partiella ersättningen tili den som får
18057:         studiestödet som har en minskande             partiell ersättning är tili sitt totala belopp i
18058:         effekt på studiebidraget orsakar i fråga      praktiken ofta högre än det stöd som folkpen-
18059:         om stödet tili handikappade och sjuka         sionsanstalten beviljar enligt principen om full
18060:         högskolestuderande, och                       ersättning.
18061:            vad ämnar Regeringen göra för att             Statens studiestödscentral sammanjämkar
18062:         rätta tili situationen?                       den partiella ersättningen och studiestödet så
18063:                                                       att borgen för studielån beviljas för 800 mk per
18064:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          månad, då lånebeloppet per månad annars är
18065: samt anföra följande:                                 1 600 mk. Studiepenningen beviljas tili fullt
18066:    Enligt 4 § lagen om studiestöd kan studiestöd      belopp. Härvid får en studerande som får
18067: förvägras eller dess belopp minskas, om bevil-        partiell ersättning 270 mk meri stöd per månad
18068: jande av studiestöd tili fullt eller nedsatt belopp   än en frisk studerande. I fråga om långvariga
18069: inte kan anses erforderligt med hänsyn tili           studier har det också betydelse att studeranden
18070: orsaker som påverkar sökandens utkomstmöj-            skuldsätter sig betydligt mindre än en stude-
18071: ligheter.                                             rande som finansierar sina studier enbart med
18072:    Folkpensionsanstalten betalar tili handikap-       studiestöd.
18073: pade studerande rehabiliteringsstöd i allmänhet          Stödnivån är således något högre för handi-
18074: enligt den s.k. principen om full ersättning för      kappade och sjuka än för andra grupper av
18075: studiekostnaderna. I detta fall beviljas inte         studerande.
18076: något studiestöd enligt lagen om studiestöd.             Det nuvarande förfarandet förutsätter att en
18077:    H ögskolestuderande får stöd enligt principen      handikappad studerande ansöker om stöd hos
18078: om full ersättning då det är fråga om yrkesin-        två olika myndigheter. Strävan är att få tili
18079: riktade studier (t.ex. farmaceut- och barnträd-       stånd ett sådant stöd för studerande som
18080: gårdslärarutbildning) eller studier för en lägre      beviljas av en och samma myndighet. I sam-
18081: högskoleexamen eller om studeranden är gravt          band med det utvecklingsarbete som är aktuellt
18082: handikappad. I annat fall får en högskolestu-         beträffande studiestödet kommer regeringen att
18083: derande stöd i form av pengar som s.k. partiell       återkomma närmare tili saken. I det sambandet
18084: ersättning, vars belopp för närvarande är 1 070       kan de handikappades ställning omprövas även
18085: mk per månad. Typiska mottagare av partiell           i övrigt.
18086: 
18087:      Helsingfors den 4 april 1990
18088: 
18089:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
18090:                                                 1990 vp.
18091: 
18092: Kirjallinen kysymys n:o 107
18093: 
18094: 
18095: 
18096: 
18097:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Eräiden pohjoismaisten tutkimuslai-
18098:                                        tosten toimintaedellytysten turvaamisesta
18099: 
18100: 
18101:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18102: 
18103:     Marraskuun 1989 puolivälistä lähtien on           joismainen tutkimuslaitos on ollut ja on edel-
18104: pohjoismaiden lehdistössä esiintynyt tietoja nel-     leen portti ja yhteydenpitopaikka, jonka kautta
18105: jän pohjoismaisen instituutin lakkauttamisesta.       on voitu harjoittaa eri alojen kansainvälistä
18106: Nämä instituutit ovat Nordplan, Aasian tutki-         yhteistyötä ja keskittää tuntuvasti yhteispoh-
18107: muksen institutti, kansanrunouden instituutti         joismaista rahoitusta keskeisenä pidetylle on-
18108: ja merioikeuden instituutti. Tieto perustuu           gelma-alueelle.
18109: Pohjoismaiden ministerineuvoston työryhmän               Epävirallisesti on saatu tieto, että kyseisten
18110: esitykseen näiden laitosten lakkauttamisesta tai      laitosten yhteispohjoismainen rahoitus voitai-
18111: ainakin niiden pohjoismaisen rahoituksen lak-         siin korvata kansallisella rahoituksella. Mieles-
18112: kauttamisesta.                                        tämme se ei kuitenkaan tarjoa turvallista vaih-
18113:     Säästyneet varat käytettäisiin kulttuuriyhteis-   toehtoa, koska ensinnäkin on kysymys siitä,
18114: työn eri painopistealueilla, joita ovat tutkija-      onko kyseinen maa edes kiinnostunut rahoit-
18115: koulutus, opiskelija- ja opettajavaihto (Nordp-       tamisesta. Tiedossamme on myös, ettei Pohjois-
18116: lus), pohjoismaisen elokuva- ja TV-säätiöQ            maiden neuvosto ole saanut asiasta vielä sel-
18117: perustaminen sekä pohjoismaisen kielen ym-            laista tietoa, että se olisi voinut käsitellä asian.
18118: märtämisen parantaminen. Kysymyksessä on              Pohjoismaiden neuvosto, toisin sanoen parla-
18119: siis pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön sisällön       mentaarikot, ovat siis perustaneet nämä laitok-
18120: radikaali muuttaminen, rahoituksen siirtämi-          set. Meillä on niistä tietty vastuu.
18121: nen korkeata tieteellistä asiantuntemusta edus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18122: tavista laitoksista yleiseen kulttuuriyhteistyö-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18123: hön. Tällainen suunnitelma herättää kysymyk-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18124: siä aikana, jolloin Länsi-Euroopassa tietoisesti      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18125: pyritään korostamaan korkeatasoista tieteellis-
18126: tä yhteistyötä. Pohjoismaisella tasolla tavoitteet
18127: näyttävät olevan päinvastaiset eli puretaan                      Mitä Hallitus aikoo tehdä Aasian
18128:  vuosikymmenien aikana vaivalla rakennetut                    tutkimuksen instituutin, kansanrunou-
18129:  tieteellisen yhteistyön puitteet ja rahoituskana-            den instituutin ja arktisen lääketieteen
18130:  vat.                                                         pohjoismaisen laitoksen toiminnan tur-
18131:     Hyvin hoidettu korkeatasoinen yhteispoh-                  vaamiseksi?
18132: 
18133:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
18134: 
18135:           Tytti lsohookana-Asunmaa         Erkki Pystynen                   Tapio Holvitie
18136:           Pentti Lahti-Nuuttila            Jouni Backman                    Jukka Gustafsson
18137:           Heli Astala                      Osmo Soininvaara                 Timo Kietäväinen
18138:           Ole Wasz-Höckert                 Jörn Donner                      Elisabeth Rehn
18139:           Esko Aho                         Martti Tiuri                     Pekka Puska
18140:           Erkki Pulliainen                 Marja-Liisa Tykkyläinen          Kai Kalima
18141: 
18142: 
18143: 
18144: 
18145: 200070S
18146: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 107
18147: 
18148: 
18149: 
18150: 
18151:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18152: 
18153:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        man toteutuessa joutunut kilpailemaan näistä
18154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rahoista.
18155: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn              M uistioon ei sisältynyt yksityiskohtaisia suo-
18156: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         situksia siitä, mihin vapautuvat voimavarat
18157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tulisi käyttää. Kysymyksessä oli kulttuuri-
18158: edustaja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-           alueen toimintasuunnitelman rahoittaminen
18159: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 107:          yleensä. Eniten keskustelua on aiheuttanut
18160:                                                      työryhmän ehdotus neljän kiinteän pohjoismai-
18161:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Aasian           sen laitoksen yhteispohjoismaisen rahoituksen
18162:         tutkimuksen instituutin, kansanrunou-        lakkauttamisesta. Laitokset ovat Kööpenhami-
18163:         den instituutin ja arktisen lääketieteen     nassa toimiva Aasian tutkimuksen instituutti
18164:         pohjoismaisen laitoksen toiminnan tur-       NIAS, Turussa toimiva kansanrunouden insti-
18165:         vaamiseksi?                                  tuutti NIF, Oslossa toimiva merioikeuden ins-
18166:                                                      tituutti sekä Tukholmassa toimiva yhteiskunta-
18167:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           suunnittelun instituutti NORDPLAN.
18168: taen seuraavaa:                                         Pohjoismaiden ministerineuvosto tutustui en-
18169:    Pohjoismaiden ministerineuvosto hyväksyi          simmäisen kerran työryhmän raporttiin mar-
18170: keväällä 1988 pohjoismaisen kulttuurialueen          raskuussa 1989. Ministerineuvosto ei tällöin
18171: toimintasuunnitelman vuosille 1989-91. Toi-          ottanut kantaa raportin yksityiskohtiin, vaan
18172: mintasuunnitelman tarkoituksena on pohjois-          päätti lähettää sen Pohjoismaiden neuvostolle
18173: maiden välisen kulttuuriyhteistyön elvyttämi-        tiedoksi ja käsittelyä varten.
18174: nen ja tehostaminen. Samalla ministerineuvosto          Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Reykja-
18175: päätti toimintasuunnitelman rahoittamisesta.         vikissa 27.2.-2.3.1990. Kokouksen aikana oli
18176: Suunnittelukauden aikana pohjoismaista kult-         todettavissa, että edellä selostettu suunnitelma
18177: tuuribudjettia pyritään korottamaan reaalisesti      sai osakseen voimakasta kritiikkiä. Neuvoston
18178: 35 miljoonalla Tanskan kruunulla. Tämän li-          sivistysvaliokunta esittikin, että kysymystä kä-
18179: säksi oli tarkoitus ottaa käyttöön taloudellisia     siteltäisiin vasta vuoden 1991 istunnossa ja
18180: voimavaroja, jotka saataisiin kulttuuriyhteis-       toivoi ministerineuvostotta virallista esitystä
18181: työn voimavaroja uudelleenkohdentamalla.             asiasta.
18182:    Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamies-         Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti ko-
18183: komitea asetti helmikuussa 1989 työryhmän            kouksessaan 1.3.1990, että tässä tilanteessa ei
18184: selvittämään pohjoismaisten kiinteiden laitos-       tulla viemään kysymystä ratkaisuun.
18185: ten asemaa sekä mahdollisuuksia kohdentaa               Hallituksen kanta on, että kysymyksessä
18186: uudelleen niihin käytettyjä taloudellisia voima-     olevien laitosten toiminnan jatkuminen tulee
18187: varoja. Työryhmän muistio valmistui marras-          turvata. Mikäli kulttuurialueen toimintasuun-
18188: kuussa 1989. Työryhmä esitti mm., että poh-          nitelmaa halutaan rahoittaa siirtämällä varoja
18189: joismaiset kiinteät laitokset säästäisivät 10 pro-   pohjoismaisen kulttuuribudjetin sisällä, on
18190: senttia menoistaan vuosina 1991 ja 1992. Tut-        huolehdittava siitä, että mainittujen laitosten
18191: kimuspuolella ehdotettiin eräiden kiinteiden         rahoitus järjestetään uudelta pohjalta. Tämä
18192: rahoitusjärjestelmien muuttamista entistä jous-      edellyttää uusien rahoituslähteiden käyttöönot-
18193: tavammiksi, jotta kaikki halukkaat tutkimus-         toa. Mikäli tällaisia rahoituslähteitä ei löydy,
18194: yhteistyöelimet voisivat hakea niitä käyttöönsä.     hallitus katsoo, että suunnitellusta pohjoismais-
18195: Mm. Oulussa toimiva arktisen lääketieteen            ten laitosten rahoituksen lakkauttamisesta tulee
18196: pohjoismainen yhteistyökomitea olisi suunnitel-      kokonaan luopua.
18197: 
18198:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
18199: 
18200:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
18201:                                      1990 vp. -     KK n:o 107                                      3
18202: 
18203: 
18204: 
18205: 
18206:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18207: 
18208:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skulle ha blivit tvungen att konkurrera om
18209: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         dessa medel ifall planen skulle gå igenom.
18210: av den 2 mars 1990 tili vederbörande medlem            I promemorian ingick inga detaljerade re-
18211: av statsrådet översänt en avskrift av följande      kommendationer om vad de friblivande resur-
18212: av riksdagsman Isohookana-Asunmaa m.fl. un-         serna skulle användas tili. Frågan gällde den
18213: dertecknade spörsmål nr 107:                        allmänna finansieringen av kulturregionens
18214:                                                     verksamhetsplan. Mest diskussioner har det
18215:           Vad ämnar Regeringen göra för att         uppstått av arbetsgruppens förslag att dra in
18216:        trygga verksamheten vid nordiska insti-      den samnordiska finansieringen av fyra nord-
18217:        tutet för asiatisk forskning, nordiska       iska fasta organ. Organen är Nordiska institutet
18218:        institutet för folkdiktning och nordiska     för asiatisk forskning NIAS i Köpenhamn,
18219:        institutet för arktisk medicin?              Nordiska institutet för folkdiktning NIF i Åbo,
18220:                                                     Nordiska sjörättsliga institutet i Oslo och Insti-
18221:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         tute! för samhällsplanering NORDPLAN i
18222: följande:                                           Stockholm.
18223:                                                        Nordiska ministerrådet bekantade sig med
18224:   Våren 1988 godkände Nordiska ministerrå-          arbetsgruppens rapport första gången i novem-
18225: det verksamhetsplanen för den nordiska kul-         ber 1989. Rådet tog då ingen ställning till rap-
18226: turregionen för åren 1989-91. A vsikten med         portens detaljer, utan beslöt att sända den tili
18227: verksamhetsplanen är att uppliva och effekti-       Nordiska rådet för information och vidare åt-
18228: vera det nordiska kultursamarbetet. Samtidigt       gärder.
18229: fattade ministerrådet beslut om hur verksam-           Nordiska rådet sammanträdde i Reykjavik
18230: hetsplanen skall finansieras. Under planerings-     27.2-2.3.1990. Under mötet kunde det konsta-
18231: perioden skall man reellt försöka öka den           teras att den beskrivna planen blivit föremål för
18232: nordiska kulturbudgeten med 35 miljoner dan-        en skarp kritik. Rådets kulturutskott föreslog
18233: ska kronor. Vidare var avsikten att utnyttja de     därför att frågan skulle bordläggas tili sessionen
18234: ekonomiska resurser som uppstår genom en            1991 och uttryckte önskemålet om ett officiellt
18235: omfördelning av kultursamarbetets resurser.         förslag i ärendet av ministerrådet.
18236:    I februari 1989 tillsatte tjänstemannakom-          Vid sitt möte 1.3. 1990 beslöt Nordiska mini-
18237: mitten inom det nordiska kultursamarbetet en        sterrådet att frågan inte kommer att föras tili
18238: arbetsgrupp för att utreda ställningen bland de     avgörande i denna situation.
18239: fasta nordiska organen och möjligheterna att           Regeringens inställning är att man bör trygga
18240: omfördela de ekonomiska resurserna för dem.         den fortsatta verksamheten vid de ifrågava-
18241: Arbetsgruppens promemoria fårdigställdes i no-      rande organen. Om man önskar finansiera
18242: vember 1989, och den gick bl.a. ut på att de        verksamhetsplanen för kulturregionen genom
18243: nordiska fasta organen skulle spara in 10 pro-      att omfördela medlen inom den nordiska kul-
18244: cent av sina utgifter 1991 och 1992. På forsk-      turbudgeten, bör man se tili att finansieringen
18245: ningens område föreslogs att vissa fasta finan-     av organen omorganiseras. Detta förutsätter
18246: sieringssystem skulle göras smidigare så att alla   nya finansieringskällor. Om sådana källor inte
18247: intresserade samarbetsorgan kunde utnyttja          står att uppbringa, föreslår regeringen att man
18248: dem. B 1.a. den nordiska samarbetskommitten         helt och hållet avstår från den planerade indrag-
18249: för arktisk medicin som arbetar i Uleåborg          ningen av de ifrågavarande nordiska organen.
18250: 
18251:      Helsingfors den 29 mars 1990
18252: 
18253:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
18254:                                               1990 vp.
18255: 
18256: Kirjallinen kysymys n:o 108
18257: 
18258: 
18259: 
18260: 
18261:                                  Kärhä: Maatalousoppilaitosten erikoistumislinjavalinnoista
18262: 
18263: 
18264:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18265: 
18266:    Kun nuoret hakeutuvat ammattikoulutuk-           kukin aivan erilaiseen ammattiin. Nuori, joka
18267: seen, he valitsevat sellaisen oppilaitoksen, joka   on päässyt valitsemaansa maatalousoppilaitok-
18268: valmistaa heidät siihen ammattiin, jonka he         seen ja aloittanut koulutuksensa valmistuak-
18269: ovat itselleen valinneet. Näin on aivan erityi-     seen maatila- ja markkinointilinjalta, saattaa
18270: sesti maatalousoppilaitoksen kohdalla, jonne        saada yllättäen passituksen vaikkapa nuoriso-
18271: hakeutuneilla oppilailla on pääsääntöisesti         neuvontalinjalle tai pohjoisen karjatalouslinjal-
18272: vankka halu valitsemaansa ammattiin ja tieto        le ja aivan eri laitokseen. Yhteiskunnan taholta
18273: siitä, mille alalle he aikovat erikoistua. Maata-   hänet tällä tavoin koulutetaan ammattiin, jota
18274: lousoppilaitokseen hakeutuessaan päämäärätie-       hän ei ole valinnut eikä katsonut itselleen
18275: toinen nuori valitsee sen oppilaitoksen, jossa      sopivaksi.
18276: on hänen suunnitelmiinsa sopiva erikoistumis-          Edellä kerrotut linjavalintamääräykset tuntu-
18277: linja.                                              vat opiskelijoista kohtuuttomilta, eikä yksilön
18278:    Nyttemmin ammattikasvatushallitus on kui-        tai yhteiskunnan taholta ole mielekästä koulut-
18279: tenkin vahvistanut sellaiset maatalousalan eri-     taa kansalaisia ammatteihin, joita he eivät
18280: koistumislinjavalintojen valintaperusteet, jotka    tunne omikseen.
18281: ovat romuttaneet nuorten toiveet ja kenties            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18282: johtavat ennen pitkää maatalousalan ammatti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18283: koulutuksen vieroksuntaan. Mainituilla valin-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18284: taperusteilla oppilaalta viedään oikeus jatkaa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18285: koulutustaan siinä oppilaitoksessa, johon hän
18286: on hakenut ja jossa hän on aloittanut opiske-                 Katsooko Hallitus, että perusteluissa
18287: lunsa. Oppilas saatetaan vastoin tahtoaan siir-            kerrotut maatalousopistojen erikoistu-
18288: tää toisella puolella maata sijaitsevaan opis-             mislinjavalinnat saattavat johtaa oppi-
18289: toon ja vastaavasti sieltä opistosta siirtää joku          laan kannalta kohtuuttamaan tulok-
18290: toinen oppilas kenties vastoin tämän omaa                  seen, ja
18291: tahtoa edellisen oppilaan opiston erikoistumis-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18292: linjalle.                                                  siin, jotta maatalousoppilaitoksessa
18293:    Maatalousoppilaitoksien erikoistumislinjat              opiskeleva saisi suorittaa erikoistumi-
18294: eroavat toisistaan huomattavasti ja johtavat               sensa samassa laitoksessa?
18295: 
18296:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
18297: 
18298:                                              Lea Kärhä
18299: 
18300: 
18301: 
18302: 
18303: 200070S
18304: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 108
18305: 
18306: 
18307: 
18308: 
18309:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18310:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrä, suoritetaan valinta seuraavassa järjes-
18311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyksessä:
18312: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             a) linjan valintaperusteena olevien oppimää-
18313: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rien arvosanojen summan mukaisessa parem-
18314: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       muusjärjestyksessä,
18315: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjalli-          b) maatilaekonomian arvosanan mukaisessa
18316: sesta kysymyksestä n:o 108:                         järjestyksessä,
18317:                                                        c) satunnaisjärjestyksessä.
18318:           Katsooko Hallitus, että perusteluissa        Valtioneuvosto on hyväksynyt 24.3.1983 kes-
18319:        kerrotut maatalousopistojen erikoistu-       kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmassa
18320:        mislinjavalinnat saattavat johtaa oppi-      vuosille 1984--1985 maatilatalouden peruslin-
18321:        laan kannalta kohtuuttamaan tulok-           jan koulutusrakenteen sekä koulutusammatit.
18322:        seen, ja                                     Maatilatalouden peruslinjan opistoaste jakau-
18323:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tuu viiteen erikoistumislinjaan, joiden kaikkien
18324:        siin, jotta maatalousoppilaitoksessa         koulutusammattinimike on agrologi.
18325:        opiskeleva saisi suorittaa erikoistumi-         Peruslinjojen erikoistumislinjavalinnat voi-
18326:        sensa samassa laitoksessa?                   daan suorittaa oppilaitoskohtaisena, alueellise-
18327:                                                     na tai valtakunnallisena peruslinjasta riippuen.
18328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Maatilatalouden peruslinjan opistoasteen eri-
18329: taen seuraavaa:                                     koistumislinjavalinnat suoritetaan maatalous-
18330:                                                     elinkeinon tarpeiden johdosta valtakunnallise-
18331:    Maatalousalan oppilaitoksista annetun ase-       na valintana.
18332: tuksen (496/87) 25 §:n (551/88) mukaan opis-           Maatilatalouden opistoasteen erikoistumis-
18333: kelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa me-       linjat eroavat toisistaan ainoastaan viimeisen
18334: nestymisen, koulutusmotivaation, koulutustar-       opiskelulukukauden ja sitä edeltävän kesäajan
18335: peen ja työkokemuksen sekä muiden niihin            harjoittelun osalta. Opiskelijoille selvitetään jo
18336: verrattavien taikka yhteiskunnan koulutustar-       yleisjakson erikoistumislinjavalintojen yhtey-
18337: peeseen liittyvien seikkojen perusteella sen mu-    dessä koulutuksen rakenne ja erikoistumislin-
18338: kaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkem-       jojen valintaperusteet.
18339: min määrää.                                            Maatilatalouden peruslinjan erikoistumislin-
18340:    Samoin tämän asetuksen mukaan ammatti-           javalinnat eivät siis millään tavoin vaikeuta
18341: kasvatushallitus päättää opiskelijoiden valinta-    opiskelijan mahdollisuuksia valmistua päämää-
18342: järjestyksen perusteista sekä mahdollisten pää-     räkseen asettamaan koulutusammattiin, koska
18343: sy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä. Tä-     kaikille opistoasteelle valituille opiskelijoille on
18344: män nojalla ammattikasvatushallitus on vah-         varattu erikoistumislinjapaikka ja kaikki opis-
18345: vistanut erikoistumislinjavalintojen valintape-     toasteen opiskelijat voivat näin ollen suorittaa
18346: rusteet maatilatalouden peruslinjalle. Valtakun-    agrologin tutkinnon. Koska osaan maatalous-
18347: nallisten erikoistumislinjavalintojen valinta-      oppilaitoksista on erikoistumislinjalle enemmän
18348: menettelyssä noudatetaan siten seuraavia pe-        hakijoita kuin siellä on paikkoja, joudutaan
18349: riaatteita:                                         suorittamaan oppilasvalintaa edellä mainittujen
18350:    1. Erikoistumislinjatoiveita voi esittää enin-   periaatteiden mukaan. Kaikilla opistojen eri-
18351: tään kolme. Jokaisen erikoistumislinjan yhtey-      koistumislinjoilla on yhteiset agrologin koulu-
18352: dessä tulee esittää oppilaitos, jonka erikoistu-    tusammatille asetetut tavoitteet ja niillä syven-
18353: mislinjalle oppilas toivoo pääsevänsä.              netään tietoutta erikoistumisaloille, jotka kaik-
18354:    2. Oppilasvalinta suoritetaan valintapiste-      ki liittyvät läheisesti agrologin koulutus-
18355: määrien mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.         ammattiin.
18356: Valinnassa noudatetaan oppilaan hakutoivejär-          Nykyisessä järjestelmässä kaikille sitä halua-
18357: jestystä. Jos usealla oppilaalla on sama piste-     ville opiskelijoille ei voida taata mahdollisuutta
18358:                                       1990 vp. -     KK n:o 108                                    3
18359: 
18360: jatkaa yleisjakson jälkeen erikoistumislinja-        tumislinjavalintoihin, ja mahdollisuudet opin-
18361: opintoja samassa oppilaitoksessa. Parhaillaan        tojen jatkamiseen yleisjakson jälkeen samassa
18362: suunnitellaan muun ammatillisen koulutuksen          oppilaitoksessa jonkin verran paranevat. Val-
18363: ohella myös maatilatalouden peruslinjan kou-         tioneuvosto ottaa koulutusrakenteen muutta-
18364: lutuksen laaja-alaistamista siten, että erikoistu-   miseen kantaa ammattikasvatushallituksen val-
18365: mislinjoja vähennetään merkittävästi. Tämä           mistelutyön tultua suoritetuksi.
18366: toteutuessaan tuonee myös muutoksia erikois-
18367:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
18368: 
18369:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
18370: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 108
18371: 
18372: 
18373: 
18374: 
18375:                               Tiii Riksdagens Herr Taiman
18376:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen           b) i ordning enligt vitsordet i lägenhetseko-
18377: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise         nomi,
18378: av den 2 mars I990 till vederbörande mediem            c) i siumpmässig ordning.
18379: av statsrådet översänt avskrift av föijande av         Statsrådet godkände den 24 mars 1983 inom
18380: rikdsagsiedamot Lea Kärhä undertecknade             ett utvecklingsprogram för mellanstadieutbild-
18381: spörsmåi nr 108:                                    ningen under åren 1984-1985 utbildnings-
18382:                                                     strukturen samt utbiidningsyrkena för grund-
18383:           Anser Regeringen att de vai av spe-       Iinjen i lägenhetsekonomi. Institutnivån inom
18384:        ciaiiseringsiinje för viika redogörs i mo-   grundlinjen för Iägenhetsekonomi fördelar sig
18385:        tiveringen kan Ieda till ett oskäiigt        på fem specialiseringsiinjer. Allas utbiidnings-
18386:        resuitat för eieven, och                     yrkesbeteckning är agrolog.
18387:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Urvalen till speciaiiseringsiinjerna inom
18388:        att den som studerar vid en Iantbruks-       grundiinjerna kan göras separat för varje lä-
18389:        Iäroanstalt skall kunna speciaiisera sig     roanstalt, regionalt eller riksomfattande, bero-
18390:        vid samma Iäroanstalt?                       ende på grundiinje. Urvalen till speciaiiserings-
18391:                                                     Iinjerna på institutnivå inom grundiinjen för
18392:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        lägenhetsekonomi görs, beroende på behoven
18393: samt anföra föjande:                                inom Iantbruksnäringen, som ett riksomfattan-
18394:                                                     de urval.
18395:    Eniigt 25 § förordningen om Iäroanstalter           Speciaiseringsiinjerna inom Iägenhetsekono-
18396: inom Iantbruksbranschen (496(87, 551 /88) väijs     mi på institutnivå skiijer sig från varandra
18397: studerandena på grundvai av tidigare framgång       endast i fråga om den sista studieterminen och
18398: i studierna, utbiidningsmotivation, utbiidnings-    den sommarpraktik som föregår den. Utbiid-
18399: behov och arbetserfarenhet samt andra därmed        ningsstrukturen och urvaisgrunderna för spe-
18400: jämförbara eller till samhällets utbiidnings-       ciaiiseringsiinjerna kiargörs för eieverna redan i
18401: behov anknutna omständigheter, eniigt vad           samband med vaien av speciaiiseringsiinje un-
18402: statsrådet vid behov närmare bestämmer.             der den allmänna perioden.
18403:    Likaså besiutar yrkesutbiidningsstyreisen en-       Urvaien till speciaiiseringsiinjerna inom
18404: Iigt förordningen om grunderna för den ord-         grundiinjen för Iägenhetsekonomi försvårar så-
18405: ning eniigt viiken studerandena väijs samt om       Iedes inte på något vis den studerandes möjiig-
18406: anordnande av eventuella inträdes- och Iämp-        heter att utexamineras till det utbiidningsyrke
18407: Iighetsprov. Med stöd av detta har yrkesutbiid-     han har satt som måi, eftersom det för alla
18408: ningsstyreisen fastställt urvaisgrunderna för vai   studerande som har antagits till institutnivå har
18409: av specialiseringsiinjer inom grundiinjen för       reserverats en piats på en speciaiiseringsiinje
18410: Iägenhetsekonomi. Vid urvaisförfarandet för de      och alla studerande på institutnivå såiedes kan
18411: riksomfattande vaien av speciaiiseringsiinjer       aviägga agroiogexamen. Eftersom det till spe-
18412: iakttas såiedes föijande principer:                 ciaiiseringsiinjen vid vissa Iantbruksiäroanstai-
18413:    1. Högst tre önskemåi om speciaiiseringsiinje    ter finns flera sökande än det finns piatser,
18414: kan framföras. I samband med varje speciaii-        måste ett eievurvai göras eniigt ovan nämnda
18415: seringsiinje bör anges till viiken Iäroanstaits     principer. Alla speciaiiseringsiinjer vid institu-
18416: speciaiiseringsiinje eieven önskar bii antagen.     ten har gemensamma måi för utbiidningsyrket
18417:    2. Eievurvaiet sker i ordningsföijd efter        agroiog och genom dem fördjupas kunskapen
18418: urvaispoängantaiet. Vid urvaiet beaktas elevens     inom speciaiiseringsområdena, som alla är nära
18419: preferensordning. Om flera eiever har samma         förknippade med utbiidningsyrket agroiog.
18420: poängantal, kan vaiet göras i följande ordning:        Inom det nuvarande systemet kan inte alla
18421:    a) i företrädesordning enligt summan av          studerande som vill det garanteras en möjiighet
18422: vitsorden för de Iärokurser som utgör urvals-       att fortsätta speciaiiseringsstudierna vid samma
18423: grund för Iinjen,                                   läroanstalt efter den allmänna perioden. Vid
18424:                                       1990 vp. -     KK n:o 108                                       5
18425: 
18426: sidan om annan yrkesutbildning planeras som          och den studerandes möjligheter att efter den
18427: bäst även en breddning av utbildningen på            allmänna perioden fortsätta studierna vid sam-
18428: grundlinjen inom lägenhetsekonomi så att an-         ma läroanstalt förbättras i någon mån. Stats-
18429: talet specialiseringslinjer betydligt minskas. När   rådet tar ställning tili en ändring av utbildnings-
18430: detta blir verklighet torde det även föra med sig    strukturen sedan yrkesutbildningsstyrelsens be-
18431: ändringar i urvalen tili specialiseringslinjerna     redningsarbete har slutförts.
18432: 
18433:      Helsingfors den 6 april 1990
18434: 
18435:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
18436:                                                1990 vp.
18437: 
18438: Kirjallinen kysymys n:o 109
18439: 
18440: 
18441: 
18442: 
18443:                                   Väistö: Päivänavauksen säilyttämisestä lukioissa
18444: 
18445: 
18446:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18447: 
18448:    Koulusäännösten purkutyöryhmä on esittä-             Säännölliset päivänavaukset antavat myös
18449: nyt muun ohella päivänavausten poistamista           luontevan tilaisuuden kulloistenkin ajankoh-
18450: lukiosta. Vaatimus on hämmentänyt sekä op-           taisten teemojen käsittelyyn. Hyvin hoidettu
18451: pilaita että opettajia. Helsingin yliopistossa       päivänavaus auttaa sekä oppilaita että opetta-
18452: 1980-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan op-           jia keskittymään ja virittäytymään päivän työtä
18453: pilaiden ja opettajien valtaenemmistö suhtau-        varten. Opitaan kuuntelemaan toista ihmistä ja
18454: tuu myönteisesti päivänavausten pitämiseen.          antamaan toiselle rauha kuunnella.
18455:    Päivänavaus tukee lukion kasvatustavoittei-          Edellä olevan perusteelia ja valtiopäiväjärjes-
18456: ta. Itse asiassa päivänavaus on koulukäytän-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18457: nön ainoa säännöllinen yleiskasvatuksellinen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18458: toiminto, jota opetustavoitteet eivät rasita.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18459:    Yhteistyössä suunnitellut ja toteutetut päivän-
18460: avaukset luovat koulun yhteishenkeä. Maaseu-
18461: dulla lukiot toimivat yleensä kiinteästi yläas-               Katsooko Hallitus, että lukion päivän-
18462: teen yhteydessä ja päivänavauksetkin ovat yh-               avaus on tarpeellista säilyttää, ja
18463: teisiä. Lukion päivänavauksen poistaminen toi-                aikooko Hallitus ratkaisuissaan tukea
18464: si mukanaan myös käytännöllisen ongelman                    lukion päivänavauksen säilyttämistä?
18465: koulun tuntirytmitykseen.
18466:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
18467: 
18468:                                              Matti Väistö
18469: 
18470: 
18471: 
18472: 
18473: 200070S
18474: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 109
18475: 
18476: 
18477: 
18478: 
18479:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18480: 
18481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     misesta. EhdotetuilJa muutoksilla pyritään hal-
18482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies.      linnossa yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden
18483: olette 2 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         mukaisesti lisäämään kuntien ja koulujen yllä-
18484: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pitäjien päätösvaltaa kouluhallinnon ja opetuk-
18485: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sen järjestämisessä. Tarkoituksena on sääntelyä
18486: edustaja Matti Väistön näin kuuluvasta kirjal-     väljentämällä antaa nykyistä enemmän mah-
18487: lisesta kysymyksestä n:o 109:                      dollisuuksia kunta- ja koulukohtaisille sovellu-
18488:                                                    tuksille. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi
18489:          Katsooko Hallitus, että lukion päivän-    peruskoululain, lukiolain ja eräiden niihin liit-
18490:        avaus on tarpeellista säilyttää, ja         tyvien lakien muuttamisesta on tarkoitus antaa
18491:          aikooko Hallitus ratkaisuissaan tukea     eduskunnalle kuluvan istuntokauden aikana.
18492:        lukion päivänavauksen säilyttämistä?           Edellä mainittu työryhmä on laatinut myös
18493:                                                    ehdotuksen lukioasetuksen muuttamisesta. Sii-
18494:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nä yhteydessä työryhmä on katsonut, että
18495: taen seuraavaa:                                    lukion päivänavauksia ei ole tarpeen määritellä
18496:                                                    asetuksen 21 §:n säännöksellä. Työryhmä on
18497:    Lukioasetuksen (719/84) 21 §:n mukaisesti       ottanut kantaa siihen, millaisista koulun sisäi-
18498: päivän työ aloitetaan lukiossa lyhyellä päivän-    seen toimintaan kuuluvista asioista tulisi säätää
18499: avauksella, jossa käsitellään .persoonallisuuden   laissa tai asetuksessa ja mitkä asiat tulisi jättää
18500: kehityksen kannalta merkityksellisiä, oppilai-     koulun itsensä päätettäviksi. Työryhmän ehdo-
18501: den elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä    tus on puheena olevalta osalta viime vuosina
18502: aiheita ja johon voi lisäksi kuulua virsi- tai     yleisesti hyväksytyksi tulleiden toimintojen oh-
18503: muuta yhteislaulua taikka muuta musiikkia.         jausta koskevien kehittämisperiaatteiden mu-
18504: Asetuksessa todetaan edelleen, että päivän-        kainen. Työryhmä ei ole ehdotuksellaan otta-
18505: avausten tulee myönteisellä tavalla liittyä lu-    nut kantaa päivänavausten tarpeellisuuteen.
18506: kiossa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen        Opetusministeriö pitää päivänavauksia tar-
18507: kasvatukseen.                                      peellisina, mutta katsoo, että koulujen vapauk-
18508:   Opetusministeriön 31.1.1989 asettama koulu-      sia päivänavausten järjestämiseksi tulisi lisätä.
18509: toimen sääntelynpurkutyöryhmä on laatinut          Hallitus ottaa kantaa asiaan käsitellessään lu-
18510: ehdotukset peruskoululain ja lukiolain muutta-     kioasetuksen muutosehdotusta.
18511: 
18512:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
18513: 
18514:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
18515:                                      1990 vp. -     KK n:o 109                                      3
18516: 
18517: 
18518: 
18519: 
18520:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18521: 
18522:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        principer som allmänt godtagits inom förvalt-
18523: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningen ge kommunerna och dem som upprätt-
18524: av den 2 mars 1990 tili vederbörande medlem         håller skolorna ökad beslutanderätt i fråga om
18525: av statsrådet översänt avskrift av följande av      hur skolförvaltningen och undervisningen ord-
18526: riksdagsman Matti Väistö undertecknade              nas. Avsikten är att genom en utvidgad regler-
18527: spörsmål nr 109:                                    ing erbjuda de enskilda kommunerna och
18528:                                                     skolorna ökade möjligheter tili egna tillämp-
18529:          Anser Regeringen att det är nödvän-        ningar. Regeringen ämnar under innevarande
18530:        digt att bibehålla morgonsamlingen i         sessions period förelägga riksdagen en propo-
18531:        gymnasiet och                                sition med förslag tili lagar om ändring av
18532:          ämnar Regeringen i sina avgöranden         grundskolelagen, gymnasielagen och vissa lagar
18533:        stöda bibehål!andet a v morgonsamling-       som har samband med dem.
18534:        en i gymnasiet?                                  Den nämnda arbetsgruppen har också gjort
18535:                                                     upp ett förslag till ändring av gymnasieförord-
18536:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen. I samband därmed har arbetsgruppen
18537: samt anföra följande:                               ansett att det inte är nödvändigt att genom
18538:                                                     stadgandet i 21 § definiera de morgonsamlingar
18539:   I enlighet med 21 § gymnasieförordningen          som hålls i gymnasiet. Arbetsgruppen har tagit
18540: (719/84) inleds dagens arbete med en kort           ställning tili vilka frågor rörande skolans inter-
18541: morgonsamling, vid viiken behandlas för per-        na verksamhet som bör regleras genom lag eller
18542: sonlighetens utveckling betydelsefulla ämnen        förordning och vilka frågor som skolan själv
18543: som ansluter sig tili elevernas Iiv samt tili       bör få besluta i. Tili de delar som det är fråga
18544: skolan och samhället och vari därtill kan ingå      om stämmer arbetsgruppcns förslag överens
18545: psalmsång eller annan unison sång eller annan       med de utvecklingsprinciper rörande styrningen
18546: musik. I förordningen konstateras vidare att        av verksamheten som allmänt godtagits under
18547: morgonsamlingen på ett positivt sätt skall          de senaste åren. Arbetsgruppen har inte med
18548: ansluta sig tili den religiösa och etiska fostran   sitt förslag tagit ställning tili frågan om huru-
18549: som ges i gymnasiet.                                vida morgonsamlingar är nödvändiga eller inte.
18550:   En arbetsgrupp för avvecklande av reglering-          Undervisningsministeriet anser att morgon-
18551: en om skolväsendet, som tillsattes av undervis-     samlingar behövs, men anser att skolorna bör
18552: ningsministeriet dcn 31 januari 1989, har utar-     ges ökat spelrum då det gäller anordnandet av
18553: betat förslag tili 1agen om ändring av grund-       morgonsamlingar. Regeringen kommer att ta
18554: sko1elagen och gymnasielagcn. Strävan med de        ställning tili frågan när den behandlar förslaget
18555: föreslagna ändringarna är att i enlighet med de     tili ändring av gymnasieförordningen.
18556: 
18557:      Helsingfors den 5 april 1990
18558: 
18559:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
18560:                                               1990 vp.
18561: 
18562: Kirjallinen kysymys n:o 110
18563: 
18564: 
18565: 
18566: 
18567:                                  Tennilä: Vuotoksen allasta koskevien ympäristövaikutusten sel-
18568:                                      vittämisestä
18569: 
18570: 
18571:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18572: 
18573:    Vuotoksen altaasta vuonna 1982 tehdyn            mutta ei kuitenkaan riittävästi. Riittämätöntä
18574: maan hallituksen kielteisen päätöksen ja siihen     on myös tiedotus jo nyt tiedossa olevista
18575: nojautuvien eduskunnan elvytyspäätösten vas-        säännöstelyvaikutuksista. Allasalueella niistä
18576: taisesti sekä Pelkosenniemen ja Kemijärven          tiedetään, mutta jo muualla Lapissa tietous on
18577: valtuustojen kannat sivuuttaen Kemijoki Oy on       vähäisempää.
18578: lähtenyt maanostoihin allasalueella tarkoituk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18579: senaan käyttää maanostoja demokraattisesti          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18580: valittujen elinten ja allasalueen asukkaiden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18581: enemmistön kannan sivuuttamiseen ja painos-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18582: tamiseen.
18583:    Vuotoksen altaasta tehtyihin kielteisiin pää-              Mihin lisätoimenpiteisiin Hallitus ai-
18584: töksiin on vaikuttanut voimakkaasti se, että               koo ryhtyä Kemijoki Oy:n itsepintaises-
18585: allas pilaisi vettä alapuolisessa Kemijoessa ja            ti esillä pitämän Vuotoksen allashank-
18586: Kemijärvessä. Koko Kemijokivesistö olisi uhat-             keen kaikkien ympäristövaikutusten sel-
18587: tuna, sillä on täysi syy pelätä, että säätelyal-           vittämiseksi ja jo tiedossa olevien vai-
18588: taasta irtoaisi vesistöön mudan ja liejun lisäksi          kutusten tehokkaammaksi tiedottami-
18589: raskasmetalleja, elohopeaa, alumiinia jne.                 seksi Kemijokivarren asukkaille ja myös
18590:    Altaan ympäristövaikutuksia on selvitetty,              maan päättäjille?
18591: 
18592:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1990
18593: 
18594:                                         Esko-Juhani Tennilä
18595: 
18596: 
18597: 
18598: 
18599: 200070S
18600: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 110
18601: 
18602: 
18603: 
18604: 
18605:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18606:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä väestön suhtautumista hankkeeseen.
18607: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Suunnittelua seuraamaan asetettiin neuvottelu-
18608: olette 5 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          kunta, jossa oli edustettuina 20 Kemihaaran
18609: kirjeenne n:o 377 ohella toimittanut valtioneu-     altaan vaikutusalueella toimivaa yhteisöä. Tär-
18610: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        keimmät tulokset koottiin Vuotoksen altaan
18611: kansanedustaja Tennilän kirjallisesta kysymyk-      yleissuunnitelmaksi, jonka vesihallitus julkaisi
18612: sestä n:o 110, jossa tiedustellaan:                 vuonna 1974.
18613:                                                        Suunnittelutoimikunta vertaili keskenään
18614:           Mihin lisätoimenpiteisiin Hallitus ai-
18615:                                                     Kemihaaran ja Vuotoksen altaiden vaikutuk-
18616:        koo ryhtyä Kemijoki Oy:n itsepintaises-
18617:                                                     sia. Toimikunta asettui Vuotoksen altaan kan-
18618:        ti esillä pitämän Vuotoksen allashank-
18619:                                                     nalle muun muassa siksi, että alueen väestö oli
18620:        keen kaikkien ympäristövaikutusten sel-
18621:                                                     selvemmin Kemihaaran allasta vastaan, Kemi-
18622:        vittämiseksi ja jo tiedossa olevien vai-
18623:                                                     haaran alueella ennakoitiin turvelauttojen ai-
18624:        kutusten tehokkaammaksi tiedottami-
18625:                                                     heuttavan ongelmia ja monet Kemihaaran
18626:        seksi Kemijokivarren asukkaille ja myös
18627:                                                     alueen suot todettiin luonnonsuojelun kannalta
18628:        maan päättäjille?
18629:                                                     Vuotoksen soita arvokkaammiksi.
18630:                                                        Yleissuunnitelmasta pyydettiin eri tahojen
18631:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18632:                                                     lausunnot. Vesihallitus suositteli maa- ja met-
18633: vasti seuraavaa:                                    sätalousministeriölle Vuotoksen altaan raken-
18634:    Vuotoksen altaan rakentamisesta ja sen vai-      tamista vuonna 1975. Vuonna 1980 asetettiin
18635: kutuksista ympäristöön on jo tehty paljon           valtiovarainministeriön aloitteesta epävirallinen
18636: tutkimuksia ja selvityksiä. Alustavat selvitykset   työryhmä, johon kuuluivat edustajat kauppa-
18637: lähinnä voimatalouden tarpeita varten tehtiin       ja teollisuusministeriöstä ja vesihallituksesta.
18638: vuosina 1952-1959. Varsinainen suunnittelu          Työryhmä laati ehdotuksen valtioneuvoston
18639: alkoi vuonna 1960. Tuolloin selvitettiin kahta      periaatepäätökseksi Vuotoksen altaan rakenta-
18640: vaihtoehtoa, Vuotoksen ja Kemihaaran altaita.       misesta. Ehdotus luovutettiin maa- ja metsäta-
18641: Aluksi tehtävää hoiti vesivoimatoimikunta yh-       lousministeriölle vuonna 1981.
18642: dessä Kemijoki Oy:n kanssa ja sittemmin vesi-          Asiaa käsiteltiin vuonna 1982 hallituksen
18643: hallituksen asettama Kemihaaran altaan suun-        iltakoulussa. Hallitus päätti luopua allashank-
18644: nittelutoimikunta.                                  keesta. Päätös tehtiin lähinnä ympäristönsuo-
18645:    Kemihaaran altaan suunnittelutoimikunta          jeluperustein ja tarkoituksella, että siitä pidet-
18646: antoi eri alojen asiantuntijoiden tehtäväksi yli    täisiin kiinni myös vastedes. Päätöksellä halut-
18647: 20 osaselvitystä. Näissä selvitettiin muun muas-    tiin poistaa vuosikymmenten epävarmuus, joka
18648: sa Vuotoksen ja Kemihaaran alueiden arkeo-          oli rajoittanut Vuotoksen alueen asukkaiden
18649: logiaa, geologiaa, kalataloutta, kuntien talout-    elämää. Päätöksen myötä aloitettiin allasalueen
18650: ta, korvauksia ja omistussuhteita, luontoa,         elinkeinojen elvyttäminen valtion tukitoimin.
18651: malmivaroja, porotaloutta, rakennushistoriaa,          Hallituksella ei ole aikomusta muuttaa vuon-
18652: rakennuskustannuksia, riistaeläimiä, turvevaro-     na 1982 tehtyä kielteistä päätöstä Vuotoksen
18653: ja, tiekustannuksia, tulvasuojelua, työllisyyttä,   altaan rakentamisesta. Siksi ei ole myöskään
18654: uittoa, veden laatua, virkistystä ja maisemaa       tarvetta tiedottaa asiasta enempää.
18655:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1990
18656: 
18657:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18658:                                     1990 vp. -     KK n:o 110                                           3
18659: 
18660: 
18661: 
18662: 
18663:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18664:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        För att följa planeringen tillsattes en kommis-
18665: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sion, där 20 samfund verksamma inom Kemi-
18666: nr 377 av den 5 mars 1990 tili vederbörande        haarabassängens influensområde var represen-
18667: medlem av statsrådet översänt avskrift av          terade. De viktigaste resultaten samlades i en
18668: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-       generalpian för Vuotosbassängen, som vatten-
18669: de spörsmål nr II 0:                               styrelsen utgav år 1974.
18670:                                                       Planeringskommissionen jämförde verkning-
18671:           Vilka ytterligare åtgärder ämnar Re-     arna av Kemihaarabassängen respektive Vuo-
18672:        geringen vidta för att samtliga miljö-      tosbassängen. Den förordade Vuotosbassängen
18673:        konsekvenser av bassängprojektet i          bl.a. därför att det hos områdets befolkning
18674:        Vuotos, som Kemijoki Oy envetet för-        fanns ett kraftigare motstånd mot Kemihaara-
18675:        fäktar, skall kunna utredas och invå-       bassängen, det befarades på Kemihaaraområ-
18676:        narna i älvdalen och även beslutsfattar-    det att torvöarna skulle medföra problem och
18677:        na i Jandet effektivare än förr underrät-   konstaterades att stora områden torvmark in-
18678:        tas om de redan kända verkningarna?         om Kemihaaraområdet ur naturvårdssynpunkt
18679:                                                    är värdefullare än motsvarande torvmark inom
18680:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Vuotosområdet.
18681: samt anföra följande:                                 Om generalplanen begärdes utlåtanden från
18682:                                                    olika instanser. Vattenstyrelsen rekommendera-
18683:    Om byggandet av Vuotosbassängen och mil-        de jord- och skogsbruksministeriet att Vuotos-
18684: jökonsekvenserna i anslutning tili detta har re-   bassängen skulle byggas år 1975. På finansmi-
18685: dan gjorts ett flertal undersökningar och utred-   nisteriets initiativ tillsattes år 1980 en inofficiell
18686: ningar. De preliminära utredningarna främst        arbetsgrupp med representanter från handels-
18687: för energihushållningens behov gjordes under       och industriministeriet och vattenstyrelsen. Ar-
18688: åren 1952-1959. Den egentliga planeringen in-      betsgruppen uppgjorde ett förslag tili statsrå-
18689: leddes år 1960. Då utreddes två alternativ, att    dets principbeslut om byggande av Vuotosbas-
18690: antingen bygga en bassäng i Vuotos eller en i      sängen. Förslaget överlämnades tili jord- och
18691: Kemihaara. Tili en början sköttes uppgiften av     skogsbruksministeriet år 1981.
18692: statens vattenkraftskommission tillsammans            Ärendet behandlades år 1982 i regeringens
18693: med Kemijoki Oy och sedan av den av vatten-        aftonskola. Regeringen beslöt nedlägga bas-
18694: styrelsen tillsatta kommissionen för planering     sängprojektet. Beslutet fattades främst på mil-
18695: av Kemihaarabassängen.                             jövårdsgrunder och utgående från att det skulle
18696:    Kommissionen för planering av Kemihaara-        gälla även framledes. Avsikten var att genom
18697: bassängen gav sakkunniga från olika områden        beslutet avskaffa den osäkerhet som under flera
18698: i uppgift att göra drygt 20 delutredningar. 1      decennier hade kringskurit tillvaron för invå-
18699: dessa utreddes bl.a. Vuotos- och Kemihaa-          narna inom Vuotosområdet. Sedan beslutet
18700:  raområdenas arkeologi, geologi, fiskerihushåll-   fattats inleddes åtgärder i syfte att stimulera
18701: ning, kommunernas ekonomi, ersättningar och        näringarna inom bassängområdet med statliga
18702: ägoförhållanden, natur, malmtillgångar, ren-       stödåtgiirder.
18703: hushållning, byggnadshistoria, byggnadskost-          Regeringen har inte för avsikt att ändra sitt
18704:  nader, villebråd, torvtillgångar, vägkostnader,   avböjande beslut av år 1982 beträffande byg-
18705: skydd mot översvämning, sysselsättning, flott-     gandet av Vuotosbassängen. Därför finns det
18706:  ning, vattenkvalitet, rekreation och landskap     inte heller något behov av att informera ytter-
18707:  samt befolkningens inställning tili projektet.    ligare om saken.
18708:     Helsingfors den 17 april 1990
18709: 
18710:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
18711:                                                  1990 vp.
18712: 
18713: Kirjallinen kysymys n:o 111
18714: 
18715: 
18716: 
18717: 
18718:                                    Tennilä: Tornion Röyttän satamaan johtavan väylän ruoppaa-
18719:                                        misesta
18720: 
18721: 
18722:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18723: 
18724:    Torniossa toimiva Outokumpu Oy:n jalote-           tantolaitos voi kehittää toimintaansa parhaalla
18725: rästehdas on laajentanut useaan kertaan toi-          mahdollisella tavalla.
18726: mintaansa. Tuotanto kasvaa myös jatkossa. Se             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18727: puolestaan edellyttää kuljetusmahdollisuuksien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18728: parantamista siten, että Röyttän satamaan tu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18729: levaa meriväylää syvennetään vähintään 8,5            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18730: metriin, jotta jäänmurtajakalustoa voidaan
18731: käyttää. Asia on ollut esillä pitkään, mutta                   Miten Hallitus aikoo edistää Tornion
18732: ratkaisuja ei vielä ole saatu. Niitä kuitenkin               Röyttän satamaan johtavan meriväylän
18733: kiireellisesti tarvitaan, jotta Lapille tärkeä tuo-          ruoppaamista nykyistä syvemmäksi?
18734:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1990
18735: 
18736:                                          Esko-Juhani Tennilä
18737: 
18738: 
18739: 
18740: 
18741: 200070S
18742: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 111
18743: 
18744: 
18745: 
18746: 
18747:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18748: 
18749:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rin väyläksi kannattavaksi investoinniksi. Tä-
18750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     hän vaikuttavat lähinnä vuokravalssauskulje-
18751: olette 5 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        tusten ennustettu kasvu 200 000 tonniin sekä
18752: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      suunnitelmat siirtyä terästuotteiden vientikulje-
18753: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tuksissa suoriin laivakuljetuksiin.
18754: edustaja Tennilän kirjallisesta kysymyksestä         Väylän syventämisestä 8,5 metriin ei näyttäi-
18755: n:o 111:                                          si olevan kuljetustaloudellista hyötyä 8,0 met-
18756:                                                   rin väylään verrattuna. Valtion väylätyöosuus
18757:          Miten Hallitus aikoo edistää Tornion     väylän syventämisestä 8,0 metriin on noin 13
18758:        Röyttän satamaan johtavan meriväylän       milj. markkaa ja 8,5 metriin noin 26 milj.
18759:        ruoppaamista nykyistä syvemmäksi?          markkaa.
18760:                                                      Edellä mainitun kuljetustaloudellisen selvi-
18761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tyksen tulokset ovat parhaillaan merenkulku-
18762: vasti seuraavaa:                                  hallituksen tarkasteltavina. Tornion väylän sy-
18763:                                                   ventämishanketta tullaan arvioimaan suhteessa
18764:    Vuonna 1987 tehdyn kuljetustaloudellisen       muihin meriväylien syventämis- ja parantamis-
18765: selvityksen mukaan Tornion väylän syventämi-      hankkeisiin. Rakentamismahdollisuudet ovat
18766: nen 7,0 metrin väylästä 8,0 metrin väyläksi oli   myös riippuvaisia siitä, miten meriväyläinves-
18767: silloisten liikenne-ennusteiden mukaan selvästi   tointeihin varattavat määrärahat kehittyvät.
18768: kannattamatonta.                                  Satamanpitäjän on lisäksi sitouduttava suorit-
18769:    Outokumpu Oy:n Tornion terästehtaan kul-       tamaan omalla kustannuksellaan satama-
18770: jetusnäkymät valssaamoinvestointien jälkeen       alueen syventämistyöt. Hallitus tulee ottamaan
18771: ovat siinä määrin muuttuneet, että juuri val-     kantaa asiaan käsitellessään merenkulkuhalli-
18772: mistunut uusi kuljetustaloudellinen selvitys      tuksen lähivuosien toiminta- ja taloussuunnitel-
18773: osoittaa Tornion väylän syventämisen 8,0 met-     mia ja tulo- ja menoarvioesityksiä.
18774:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
18775: 
18776:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
18777:                                      1990 vp. -     KK n:o lll                                    3
18778: 
18779: 
18780: 
18781: 
18782:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18783: 
18784:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Detta påverkas främst av en ökning av hyres-
18785: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         valstransporterna, som uppskattats tili 200 000
18786: av den 5 mars 1990 tili vederbörande medlem         ton samt planerna på att övergå tili direkta
18787: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fartygstransporter vid export av stålprodukter.
18788: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål              Att fördjupa farleden tili 8,5 m verkar inte
18789: nr 111:                                             ha någon transportekonomisk nytta jämfört
18790:                                                     med en 8,0 m djup farled. Statens andel av
18791:          Hur ämnar Regeringen främja en             arbetena för att fördjupa farleden tili 8,0 m är
18792:        muddring av den sjöled som leder tili        ca 13 milj. mk och tili 8,5 m ca 26 milj. mk.
18793:        hamnen Röyttä i Torneå så att den blir           Resultaten av ovan nämnda transportekono-
18794:        djupare?                                     miska utredning granskas som bäst hos sjö-
18795:                                                     fartsstyrelsen. Projektet för en fördjupning av
18796:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Torneå-farleden kommer att bedömas i relation
18797: samt anföra följande:                               tili andra fördjupnings- och förbättringsprojekt
18798:                                                     för sjöleder. Byggnadsmöjligheterna är också
18799:    Enligt en transportekonomisk utredning som       beroende av hur de anslag som reserveras för
18800: gjordes 1987 var det enligt de dåvarande            sjöledsinvesteringar utvecklas. Den som upp-
18801: trafikprognoserna klart olönsamt att fördjupa       rätthålier hamnen skall dessutom förbinda sig
18802: Torneå-farleden från 7,0 tili 8,0 m.                att på egen bekostnad utföra fördjupningen av
18803:    Transportutsikterna för Outokumpu Oy:s           hamnområdet. Regeringen kommer att ta stäli-
18804: stålfabrik i Torneå har efter valsverksinveste-     ning tili ärendet vid behandlingen av sjöfarts-
18805: ringarna ändrats i den utsträckning att en ny       styrelsens verksamhets- och ekonomiplaner för
18806: transportutredning, som just blivit fårdig, visar   de närmaste åren och vid behandlingen av
18807: att en fördjupning av Torneå-farleden tili en       budgetpropositioner.
18808: 8,0 m djup farled vore en lönsam investering.
18809:     Helsingfors den 5 april 1990
18810: 
18811:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
18812: 1
18813: 1
18814: 1
18815: 1
18816:     1
18817:     1
18818:     1
18819:     1
18820:         1
18821:         1
18822:         1
18823:         1
18824:             1
18825:             1
18826:             1
18827:             1
18828:                                                   1990 vp.
18829: 
18830: Kirjallinen kysymys n:o 112
18831: 
18832: 
18833: 
18834: 
18835:                                      Tennilä: Kolarin Laurinojalla sijaitsevan avolouhoksen tulevasta
18836:                                         käytöstä
18837: 
18838: 
18839:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18840: 
18841:    Rautaruukin entisen avolouhoksen tulevai-             teollisuusministeriön kaivostarkastajan anta-
18842: suudesta Kolarin Laurinojalla käydään kiivasta           maan hyväksymiseen täyttää louhos vedellä.
18843: keskustelua. Yhtiö on täyttämässä Iouhoksen                 Valtionyhtiö nojaa siis kauppa- ja teollisuus-
18844: vedellä ja vuokraamassa sen kalankasvattajalle.          ministeriön korkean virkamiehen kantaan
18845:    Asukkaat ovat suunnitelmasta laajasti huo-            asukkaiden kannan sivuuttaessaan.
18846: lissaan. Myös Kolarin ympäristönsuojelulauta-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18847: kunta on ottanut kielteisen kannan kalanvilje-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18848: lysuunnitelmaan. Lautakunta on myös vaatinut             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18849: alueen aitaamista, koska noin sata metriä syvä           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18850: monttu on vaarallinen alueella liikkuville po-
18851: romiehille, poroille ja viereisissä turistikeskuk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18852: sissa oleville ja alueella liikkuville matkailijoille.          ryhtyä selvittääkseen Rautaruukki Oy:n
18853: Paikalliset asukkaat ovat tuoneet esille myös                   ja paikallisen väestön ja sen kannan
18854: sen, että uhkaamassa on Äkäsjoen saastumi-                      mukaisesti päätöksiä tehneen Kolarin
18855: nen.                                                            ympäristölautakunnan kiistan siitä,
18856:    Rautaruukki Oy puolestaan vetoaa asukkai-                    mitä Rautaruukin avolouhokselle Kola-
18857: den vastalauseet sivuuttaessaan kauppa- ja                      rin Laurinojalla tulisi tehdä?
18858: 
18859:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1990
18860: 
18861:                                             Esko-Juhani Tennilä
18862: 
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 200070S
18867: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 112
18868: 
18869: 
18870: 
18871: 
18872:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18873: 
18874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vutetaan. kun louhos täyttyy vedellä ja luon-
18875: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhemies,      nollisen vierimiskulman mukaisten maaluiskien
18876: olette 5 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         yläosaan tehdään matala, noin 5 m leveä
18877: kirjeenne n:o 379 ohella toimittanut valtioneu-    porras ympäri louhoksen. Lisäksi louhoksen
18878: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ympärillä on kielto- ja varoitustauluja. Yläosan
18879: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-       porrastustyö on viimeistelty kesällä 1989. Mi-
18880: jallisesta kysymyksestä n:o 112:                   tään äkkijyrkkiä putouksia ei louhoksen reu-
18881:                                                    noilla ole, joten nykytilassaan se ei ole vaaral-
18882:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     linen ihmisille eikä poroille. Tehtyjen arviolas-
18883:        ryhtyä selvittääkseen Rautaruukki Oy:n      kelmien mukaan avolouhoksen noin 4,5 milj.
18884:        ja paikallisen väestön ja sen kannan        m 3 :n vesitilavuus pohjavesitasoa myöten täyt-
18885:        mukaisesti päätöksiä tehneen Kolarin        tyy luonnostaan pohja-, pinta- ja sulamisvesistä
18886:        ympäristölautakunnan kiistan siitä,         2-3 vuodessa.
18887:        mitä Rautaruukin avolouhokselle Kola-          Louhoksen täyttymisen nopeuttamiseksi on
18888:        rin Laurinojalla tulisi tehdä?              Rautaruukki hakenut vesioikeudelta lupaa
18889:                                                    kääntää lähellä virtaava Laurinoja kyseiseen
18890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         louhokseen. Louhoksen täytyttyä Laurinoja
18891: taen seuraavaa:                                    virtaisi osittain louhoksen kautta tai uoma
18892:                                                    palautettaisiin ennalleen. Pohjois-Suomen ve-
18893:    Rautaruukki Oy lopetti kaivostoiminnan          sioikeus on antanut toimenpiteelle luvan joulu-
18894: Kolarin kunnassa Rautuvaaran kaivoksella           kuussa 1989. Siitä on valitettu, ja asian käsit-
18895: vuoden 1988 lopussa. Samalla loppui toiminta       tely vesiylioikeudessa on kesken.
18896: myös Rautuvaaran kaivokseen kuuluvalla Lau-           Laurinojan avolouhoksen luonnollinen täyt-
18897: rinojan avolouhoksella Hannukaisen malmi-          tyminen keskeytyi vuoden 1989 syksyllä, jolloin
18898: alueella noin 10 km Rautuvaarasta Äkäslom-         Outokumpu Oy aloitti louhoksella kaivostoi-
18899: polon suuntaan. A volouhos, pinta-alaltaan         minnan malmissa olevan kuparin ja kullan
18900: noin 16 ha, sijaitsee suurimmalta osaltaan         hyödyntämiseksi Rautaruukin kanssa tehdyllä
18901: Rautaruukki Oy:n omistamilla tiloilla. Hannu-      sopimuksella. Kaivostoiminta päättyy nykynä-
18902: kaisen kaivospiirin ja apualueen yhteensä noin     kymillä kesään 1990 mennessä. Silloin Teknil-
18903:  180 ha:n alueesta yksityiset omistavat noin       lisen tarkastuskeskuksen kaivostoimisto suorit-
18904: 80%.                                               taa uudelleen lopputarkastuksen ja määrää
18905:    Rautaruukki on vuokrannut omistamansa           mahdolliset toimenpiteet louhoksen saattami-
18906: maa-alueet, louhosalue mukaan luettuna, pa-        seksi yleisen turvallisuuden edellyttämään kun-
18907: riskunnalle, jotka ovat yhtiön entisiä työnteki-   toon.
18908: jöitä. He ovat suunnitelleet alueelle kalankas-       Kaivospiiri jää edelleen voimaan samoin
18909: vatusta ja ovat toimintaa varten hakeneet          kuin Lapin lääninhallituksen 15.10.1982 anta-
18910: asianmukaisia lupia rajajokikomissiolta ja ve-     ma päätös, jolla asiaton oleskelu ja liikkuminen
18911: sioikeudelta. Luvat on myönnetty, mutta ve-        Rautuvaaran kaivoksen Hannukaisen alueella
18912: sioikeuden päätöksestä on äskettäin valitettu      on kielletty. Alueelle johtavilla teillä on portit
18913: vesiylioikeuteen.                                  ja louhoksen ympärillä on varoitustaulut.
18914:    Kaivosten turvallisuusmääräysten (kauppa-          Louhos tulee kaivostoiminnan loppumisen
18915: ja teollisuusministeriön päätös 921/75) mukaan     jälkeen joka tapauksessa täyttymään vedellä
18916: louhos on kaivostoiminnan päättymisen jäl-         pohjaveden pinnan tasalle. Laurinojan uoman
18917: keen saatettava yleisen turvallisuuden edellyt-    kääntäminen louhokseen ei aiheuta haittaa
18918: tämään kuntoon. Päätöstä valvovan viran-           louhoksen mahdolliselle myöhemmälle käyt-
18919: omaisen, Teknillisen tarkastuskeskuksen kai-       töönotolle kaivostoimintaan, koska oja voi-
18920: vostoimiston, vuonna 1989 suorittamien loppu-      daan helposti kääntää takaisin entiseen uo-
18921: tarkastusten mukaan riittävä turvallisuus saa-     maan, kuten edellä on jo todettu.
18922:                                     1990 vp. -      KK n:o 112                                       3
18923: 
18924:    Kolarin ympäristönsuojelulautakunnan kiel-        omaisten harkintavaltaan kuuluvista asiOista.
18925: teinen kanta kalanviljelysuunnitelmaan ja uhka       Näiden viranomaisten päätökset ratkaisevat
18926: Äkäsjoen saastumisesta ovat asioita, jotka eivät     louhoksen käyttömahdollisuudet. Mitään eri-
18927: kuulu Rautaruukki Oy:lle eivätkä kauppa- ja          tyistoimenpiteitä hallitukselta asian käsittely ei
18928: teollisuusministeriölle. Kysymys on vesiviran-       vaadi.
18929: 
18930:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
18931: 
18932:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
18933: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 112
18934: 
18935: 
18936: 
18937: 
18938:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18939: 
18940:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tiliräck1ig säkerhet uppnås om dagbrottet fylis
18941: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           med vatten och det i den Övre delen av
18942: nr 379 av den 5 mars 1990 tili vederbörande           jordslänten, i enlighet med den naturliga rull-
18943: medlem av statsrådet översänt avskrift av             ningsvinkeln, görs en låg, ca 5 m bred avsats
18944: följande av riksdagsman Tennilä underteckna-          runt dagbrottet. Dessutom finns det förbuds-
18945: de spörsmål nr 112:                                   och varningsskyltar runt det. Arbetet på avsat-
18946:                                                       sen blev klart sommaren 1989. Några tvärbran-
18947:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              ta stup finns det inte längs dagbrottets kanter,
18948:        vidta för att utreda den tvist som             vilket gör att det i dagens läge inte är farligt för
18949:        uppstått mellan Rautaruukki Oy och             människor elier renar. Enligt de beräkningar
18950:        den lokala befolkningen och miljö-             som gjorts kommer dagbrottet, med en vatten-
18951:        nämnden i Kolari, som fattat beslut            volym av 4,5 milj. m 3 tili grundvattennivån, att
18952:        enligt befolkningens ståndpunkt, om            fylias på naturlig väg på 2-3 år av grund-, yt-
18953:        vad som borde göras med Rautaruukkis           och smältvatten.
18954:        dagbrott vid Laurinoja i Kolari?                   För att dagbrottet snabbare skali fylias har
18955:                                                       Rautaruukki hos vattendomstolen ansökt om
18956:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tilistånd att få ändra riktningen på den närbe-
18957: samt anföra följande:                                 lägna ån Laurinoja tili dagbrottet. Sedan det
18958:                                                       har fyllts kan Laurinoja antingen delvis flyta
18959:     Rautaruukki Oy upphörde med gruvdriften           genom brottet elier ledas tilihaka tili sin ur-
18960: vid gruvan Rautuvaara i Kolaris kommun vid            sprungliga fåra. Norra Finlands vattendomstol
18961: utgången av år 1988. Samtidigt upphörde               gav i december 1989 tilistånd tili denna åtgärd.
18962: också driften i dagbrottet vid Laurinoja, som         Besvär har anförts över detta och ärendet
18963: hör tili Rautuvaara-gruvan, och som är beläget        behand1as som bäst i vattenöverdomsto1en.
18964: på malmområdet Hannukainen ca 10 km från                  Fyliandet av dagbrottet vid Laurinoja på
18965: Rautuvaara i riktning mot Äkäslompolo. Dag-           naturlig väg avbröts hösten 1989 då Outokum-
18966: brottet, som tili arealen är ca 16 ha stort, ligger   pu Oy på basis av ett avtal med Rautaruukki
18967: tili största delen på lägenheter som ägs av           inledde gruvdrift i dagbrottet för att utnyttja
18968: Rautaruukki Oy. Utmålet jämte hjälpområden            koppar- och guldfyndigheterna i malmen. Som
18969: i Hannukainen är totalt ca 180 ha stort och det       det ser ut idag kommer gruvdriften att upphöra
18970: ägs tili ungefär 80 % av privata.                     sommaren 1990. Då kommer gruvbyrån vid
18971:     Rautaruukki har arrenderat ut sina markom-        Tekniska kontrolicentralen på nytt att förrätta
18972: råden, inklusive dagbrottsområdet, åt ett par         slutbesiktning och bestämma de eventuelia åt-
18973: som tidigare arbetade vid bolaget. De har             gärder som behövs för att dagbrottet skall
18974: planerat fiskodling i området och har ansökt          kunna försättas i sådant skick som den allmän-
18975: om vederbörliga tilistånd för denna verksamhet        na säkerheten förutsätter.
18976: av gränsälvskommissionen och vattendomsto-                Utmålet är fortfarande i kraft och detsamma
18977: len. Tilistånden har beviljats men över vatten-       gäller det beslut länsstyrelsen i Lapp1ands Iän
18978: domstolens beslut har besvär nyligen anförts          utfärdade 15.10.1982, genom vilket obehörig
18979: hos vattenöverdomstolen.                              vistelse och trafik på Rautuvaara-gruvans om-
18980:     Enligt säkerhetsföreskrifterna för gruvor         råde i Hannukainen är förbjuden. På de vägar
18981: (handels- och industriministeriets beslut 921/        som 1eder tili området finns portar och runt
18982: 75) skali gruvområdet sedan gruvdriften har           dagbrottet har man satt upp varningskyltar.
18983: upphört försättas i sådant skick som den                  Dagbrottet kommer, sedan gruvdriften har
18984: alimänna säkerheten förutsätter. Enligt den           upphört, i vilket fali som helst att fylias med
18985: slutinspektion som år 1989 förrättades av             vatten tili grundvattennivån. Om man ändrar
18986: gruvbyrån vid Tekniska kontrollcentralen, den         ån Laurinojas riktning till dagbrottet medför
18987: myndighet som övervakar _att beslutet följs, kan      det inga olägenheter med tanke på en eventueli
18988:                                       1990 vp. -     KK n:o 112                                     5
18989: 
18990: senare ibruktagning av det för gruvdrift, efter-      Rautaruukki eller handels- och industriministe-
18991: som ån enkelt kan ledas tilihaka tili sin tidigare    riet. Dessa frågor omfattas av vattenmyndighe-
18992: fåra, såsom det ovan redan har konstaterats.          ternas prövningsrätt. De beslut vederbörande
18993:    Den negativa inställning miljövårdsnämnden         myndigheter fattar avgör möjligheterna att
18994: i Kolaris korumun har tili fiskodlingsplanen          utnyttja dagbrottet. Några speciella åtgärder av
18995: och hotet om att Äkäsjoki-älven blir nedsmut-         regeringen kräver behandlingen av ärendet inte.
18996: sad är frågor som inte kan behandlas av
18997: 
18998:     Helsingfors den 6 april 1990
18999: 
19000:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
19001:                                              1990 vp.
19002: 
19003: Kirjallinen kysymys n:o 113
19004: 
19005: 
19006: 
19007: 
19008:                                  Tennilä: Uuden lentokenttärakennuksen rakentamisesta Rova-
19009:                                      niemen lentokentälle
19010: 
19011: 
19012:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19013: 
19014:    Lappiin saapuu kasvavassa määrin matkaili-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19015: joita myös maan rajojen ulkopuolelta. Monet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19016: heistä tulevat Lappiin lentäen ja joutuvat heti    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19017: ensimmäiseksi tullattavaksi hyvin ahtaissa ti-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19018: loissa tai erittäin ahtaiden tilojen vuoksi jopa
19019: ulkosalla. Tällainen ei tietenkään maan mat-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Ro-
19020: kailumainetta paranna. Luonnollisesti ahtaus                vaniemen lentokentälle saadaan viivyt-
19021: haittaa myös kotimaan turismia ja niitä, jotka              telemättä uusi ja ajanmukainen lento-
19022: käyttävät kenttää työmatkoillaan jne.                       kenttärakennus?
19023: 
19024:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1990
19025: 
19026:                                        Esko-Juhani Tennilä
19027: 
19028: 
19029: 
19030: 
19031: 200070S
19032: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 113
19033: 
19034: 
19035: 
19036: 
19037:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19038: 
19039:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19040: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
19041: olette 5 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn
19042:                                                      Rakennushallitus on aloittanut Rovaniemen
19043: kirjeenne n:o 380 ohella toimittanut valtioneu-
19044:                                                   lentoaseman matkustaja-asemarakennuksen ra-
19045: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
19046:                                                   kennussuunnittelun helmikuussa 1989, ja suun-
19047: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän nam
19048:                                                   nitelmat valmistunevat siten, että rakennustyöt
19049: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 113:
19050:                                                   voidaan aloittaa kuluvan vuoden joulukuussa.
19051:                                                      Hankkeen,     jonka    kustannusarvio    on
19052:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Ro-    32 800 000 mk, suunnitteluun on myönnetty
19053:        vaniemen lentokentälle saadaan viivyt-     tähän mennessä 3 000 000 mk. Vuodelle 1991
19054:        telemättä uusi ja ajanmukainen lento-      tarvittava rahoitus on 25 000 000 mk. Raken-
19055:        kenttärakennus?                            nus valmistunee vuonna 1992.
19056: 
19057:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1990
19058: 
19059:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
19060:                                    1990 vp. -    KK n:o 113                                    3
19061: 
19062: 
19063: 
19064: 
19065:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19066: 
19067:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Byggnadsstyrelsen har i februari 1989 inlett
19068: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      byggnadsplaneringen vad gäller passagerar-
19069: nr 380 av den 5 mars 1990 tili vederbörande      och stationsbyggnaden vid Rovaniemi flygsta-
19070: medlem av statsrådet översänt avskrift av        tion och planerna torde bli klara så att bygg-
19071: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä      nadsarbetet kan inledas i december innevaran-
19072: undertecknade spörsmål nr 113:                   de år.
19073:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Kostnadsförslaget för projektet uppgår tili
19074:       vidta för att det vid Rovaniemi flygfålt   32 800 000 mk och hittills har 3 000 000 mk
19075:       utan dröjsmål skall byggas en ny och       beviljats för planeringen. Det finansieringsbe-
19076:       tidsenlig flygfåltsbyggnad?                lopp som behövs för år 1991 uppgår tili
19077:                                                  25 000 000 mk. A vsikten är att byggnaden skall
19078:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     stå fårdig år 1992.
19079: samt anföra följande:
19080: 
19081:     Helsingfors den 22 mars 1990
19082: 
19083:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
19084:                                               1990 vp.
19085: 
19086: Kirjallinen kysymys n:o 114
19087: 
19088: 
19089: 
19090: 
19091:                                  Pulliainen: Jätevesien laskemisen estäruisestä Heinäveden luurik-
19092:                                      kajärveen
19093: 
19094: 
19095:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19096: 
19097:    Heinäveden kunnassa sijaitsevassa Valamon        kettaisiin Leväniemestä tulevia jätevesiä (myös
19098: luostarissa käy vuosittain n. !50 000 matkaili-     WC-vedet) vähintään 9 kuutiometriä vuoro-
19099: jaa, minkä lisäksi ortodoksiseen kirkkokuntaan      kaudessa. Nämä jätevedet tulisivat imeytys-
19100: kuuluvat tekevät siellä sitä työtä, mitä varten     kenttään järven pohjaan laskettua putkea pit-
19101: luostari on perustettu. Valamon luostari ottaa      kin. On erittäin todennäköistä, että nämä
19102: nykyisin käyttövetensä läheisestä Juurikkajär-      jätevedet löytäisivät ennen pitkää tiensä Juu-
19103: vestä. Näin ollen on erittäin tärkeää jo tästä      rikkajärveen, joka saastuisi. Näin myös Vala-
19104: syystä, että järven veden laatu säilytetään         mon luostarin ottama talousvesi saastuisi. Laa-
19105: erinomaisena. Valamon luostarin kansallinen ja      jaa julkisuutta saava skandaali olisi valmis.
19106: kansainvälinen asema on sellainen, ettei mitään        Edellä kuvatun suunnitelman toteuttaminen
19107: riskejä, pienimpiäkään, voida tässä suhteessa       on estettävä valtiovallan erityistoimenpitein
19108: ottaa. Nyt on kuitenkin tapahtumassa sellaista,     ensi tilassa. Samalla on kiinnitettävä huomiota
19109: johon on valtakunnan tasolta puututtava.            siihen, ettei Kuikanniemen imeytyskentästä
19110:     Valamon luostarin vastarannalle Leväniemen      pääse nykyiselläänkään jätevesiä Juurikkajär-
19111: kuntoutus-, koulutus- ja asuntosäätiö on suun-      veen.
19112:  nittelemassa omia laitoksiaan, joiden jäteve-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19113: siongelmat ratkaistaisiin tavalla, mikä vaaran-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19114: taa luurikkajärven veden laadun. Valamon            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19115: luostarista puolentoista kilometrin paassa          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19116: Joensuun suuntaan on Kuikanniemen imeytys-
19117:  kenttä, joka on !50 m 2 :n Iaajuinen hiekkakent-               Aikooko Hallitus toimenpiteillään es-
19118:  tä 50 metrin etäisyydellä järven rannasta. Tällä            tää Leväniemen kuntoutus-, koulutus-
19119:  hetkellä siihen lasketaan 20 ihmisen käyttämä               ja asuntosäätiön laitosten tuottaman
19120:  talousvesi (ei WC-vettä), mutta jo tämä jäteve-             jäteveden joutumisen Heinäveden Juu-
19121:  simäärä on johtanut osan vedestä valumiseen                 rikkajärveen, josta matkailukohteena-
19122:  läheiseen Juurikkajärveen. Nyt kuitenkin suun-              kin tärkeä Valamon luostari ottaa ta-
19123:  nitelman mukaan samaan imeytyskenttään Ias-                 lousvetensä?
19124: 
19125:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
19126: 
19127:                                           Erkki Pulliainen
19128: 
19129: 
19130: 
19131: 
19132: 200070S
19133: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 114
19134: 
19135: 
19136: 
19137: 
19138:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19139: 
19140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toehto olisi lopettaa Leväniemen kuntoutuskes-
19141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuksen ja kaikkien muiden alueen jätevesien
19142: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          laskeminen luurikkaselälle ja koota ne Vala-
19143: kirjeenne n:o 398 ohella toimittanut valtioneu-     mon luostarialueen alapuolelle rakennettavalle
19144: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        jätevedenpuhdistamolle sekä käsitellä ne siellä
19145: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       biologis-kemiallisesti ennen niiden vesistöön
19146: myksestä n:o 114, jossa tiedustellaan:              johtamista. Ympäristöviranomaisten aloitteesta
19147:                                                     alueelle laaditaan parhaillaan vesihuollon yleis-
19148:           Aikooko Hallitus toimenpiteillään es-     suunnitelmaa, jossa tätä vaihtoehtoa selvite-
19149:        tää Leväniemen kuntoutus-, koulutus-         tään.
19150:        ja asuntosäätiön laitosten tuottaman            Leväniemen kuntoutuskeskuksen jätevesien
19151:        jäteveden joutumisen Heinäveden luu-         johtamissuunnitelma edellyttää sekä paikallisen
19152:        rikkajärveen, josta matkailukohteena-        terveyslautakunnan hyväksymistä sijoituspai-
19153:        kin tärkeä Valamon luostari ottaa ta-        kalle että vesiensuojelutoimia koskevaa ennak-
19154:        lousvetensä?                                 koilmoitusta Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirille.
19155:                                                     Näin ollen paikalliset terveys- ja ympäristövi-
19156:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ranomaiset tarkastavai ja käsittelevät suunni-
19157: vasti seuraavaa:                                    telmat ennen niiden toimeenpanoa, johon tar-
19158:                                                     vitaan näiden viranomaisten hyväksyminen.
19159:    Leväniemen kuntoutuskeskuksen rakentami-            Leväniemen kuntoutuskeskuksesta tulevien
19160: nen on osa Heinäveden kunnassa suunnitteilla        jätevesien määrä on suhteellisen pieni ja tila-
19161: olevaa kehittämishanketta, ns. Valamo-projek-       päisenä ratkaisuna jäteveden maasuodatus on
19162: tia. Kuntoutuskeskukseen on aluksi tarkoitus        eräs vaihtoehto jätevesien käsittelylle. Erillisellä
19163: rakentaa 60 vuodepaikkaa. Kuntoutuskeskuk-          kuntoutuskeskuksen rantaan rakennettavalla
19164: sessa syntyvät jätevedet on suunniteltu johdet-     jätevedenpuhdistamolla       ei    todennäköisesti
19165: tavaksi väliaikaisesti luurikkajärveen (luurik-     päästäisi vesiensuojelun kannalta maasuodatus-
19166: kaselkään) siten, että ne käsiteltäisiin ensin      ta parempaan lopputulokseen.
19167: Jarven vastakkaisella rannalla sijaitsevassa           Ympäristöviranomaiset pyrkivät käytettävis-
19168: maasuodatinpuhdistamossa.                           sä olevin valvonta- ja taloudellisin ohjauskei-
19169:    Saimaan vesistöalueeseen kuuluvan luurik-        noin vaikuttamaan siihen, että koko alueelle
19170: kaselän pinta-ala on noin 3 km 2 ja luurikka-       saadaan keskitetty jätevesien käsittely ja puh-
19171: selältä vedet virtaavat edelleen luurikkasalmen     distettujen jätevesien johtaminen luurikkaselän
19172: kautta luojärveen. Merkityksellisin jätevesi-       alapuoliseen osaan vesistöä mahdollisimman
19173: kuormittaja alueella on tällä hetkellä Valamon      pian. lätevesikuormittajien täytyy kuitenkin
19174: luostarialue, jossa pysyvän asutuksen lisäksi       ensisijaisesti vastata itse tarvittavista toimista.
19175: käy vuosittain noin 150 000 vierailijaa. Luos-      Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat tällöin
19176: tarialueella ei vielä ole keskitettyä jätevesien    Heinäveden kunta ja Valamon luostari. Mik-
19177: keräily- ja käsittelyjärjestelmää. Luostarin ta-    kelin vesi- ja ympäristöpiiri on vastedeskin
19178: lousvesi otetaan tällä hetkellä viereiseltä vesi-   valmis antamaan asiantuntija-apuaan yhteistä
19179: alueelta ja vesi puhdistetaan ennen käyttöä.        ratkaisua suunniteltaessa.
19180:    Vesiensuojelun näkökulmasta paras vaih-
19181: 
19182:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1990
19183: 
19184:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19185:                                      1990 vp. -     KK n:o 114                                      3
19186: 
19187: 
19188: 
19189: 
19190:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19191:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rehabiliteringscentral och allt annat avlopps-
19192: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vatten inom området inte längre skulle få rinna
19193: nr 398 av den 6 mars 1990 tili vederbörande         ut i Juurikkaselkä, utan att det skulle ledas tili
19194: medlem av statsrådet översänt avskrift av           ett avloppsreningsverk, som skulle byggas ne-
19195: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       danför Valamo klosterområde, och där be-
19196: nade spörsmål nr 114:                               handlas biologiskt-kemiskt innan det leds ut i
19197:                                                     vattendraget. På initiativ av miljömyndigheter-
19198:          Ämnar Regeringen med sina åtgärder         na håller man på att uppgöra en generalpian
19199:        hindra att avloppsvattnet från anlägg-       för vatten och avlopp inom området. 1 planen
19200:        ningar som hör tili stiftelsen Levänie-      utreds detta alternativ.
19201:        men kuntoutus-, koulutus- ja asunto-             Planen för avledning av avloppsvattnet från
19202:        säätiö rinner ut i den i Heinävesi           Leväniemi rehabiliteringscentral förutsätter
19203:        belägna sjön Juurikkajärvi, där Valamo       dels att ortens hälsovårdsnämnd godkänner
19204:        kloster, som också är viktigt som turist-    förläggningsplatsen, dels att förhandsanmälan
19205:        mål, tar sitt hushållsvatten?                om vattenvårdsåtgärder görs hos S:t Michels
19206:                                                     vatten- och miljödistrikt. Sålunda granskas och
19207:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        behandlas planerna av de lokala hälsovårds-
19208: samt anföra följande:                               och miljömyndigheterna innan de verkställs,
19209:                                                     vilket fordrar godkännande av dessa myndig-
19210:    Byggandet av Leväniemi rehabiliteringscen-       heter.
19211: tral hör tili ett utvecklingsprojekt som är under       Mängden avloppsvatten från Leväniemi re-
19212: planering i Heinävesi kommun, det s.k. Vala-        habiliteringscentral är relativt liten, och som en
19213: mo-projektet. Avsikten är att rehabiliterings-      tillfållig lösning är en markbädd ett alternativ
19214: centralen tili en början skall ha 60 bäddplatser.   tili behandling av avloppsvattnet. Genom ett
19215: Enligt planerna skall avloppsvattnet från reha-     särskilt reningsverk, som skulle byggas på
19216: biliteringscentralen provisoriskt ledas ut i sjön   stranden vid rehabiliteringscentralen, skulle
19217: luurikkajärvi (Juurikkaselkä) så att det först      man sannolikt inte nå något ur vattenvårdssyn-
19218: renas i en markbädd på stranden mitt emot.          punkt bättre resultat än med en markbädd.
19219:    Juurikkaselkä, som hör tili Saimens flodom-          Miljömyndigheterna försöker med tillgängli-
19220: råde, har en areal om ca 3 km 2 , och från          ga övervakningsmetoder och ekonomiska styr-
19221: luurikkaselkä rinner vattnet vidare genom sun-      medel bidra tili att hela området skall få en
19222: det luurikkasalmi tili sjön Juojärvi. Den största   centraliserad behandling av avloppsvatten och
19223: avloppsbelastningen inom området kommer för         att det renade avloppsvattnet så snart som
19224: närvarande från Valamo klosterområde, som           möjligt skall börja ledas ut i den del av
19225: förutom att där finns fast bosättning besöks av     vattendraget som ligger nedanför Juurikkasel-
19226: ungefär 150 000 personer per år. På klosterom-      kä. Det är dock de som ger upphov tili
19227: rådet finns det inte ännu något centraliserat       avloppsvattnet som främst själva måste svara
19228: system för uppsamling och behandling av             för de åtgärder som behövs. De viktigaste
19229: avloppsvatten. Klostret tar nu sitt hushållsvat-    samarbetspartnerna är därvid Heinävesi kom-
19230: ten från ett närbeläget vattenområde, och           mun och Valamo kloster. S:t Michels vatten-
19231: vattnet renas före användningen.                    och miljödistrikt kommer även framdeles att
19232:    Med tanke på vattenvården vore det bästa         vara berett att lämna experthjälp när en ge-
19233: alternativet att avloppsvattnet från Leväniemi      mensam lösning planeras.
19234:      Helsingfors den 9 april 1990
19235: 
19236:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
19237:                                                1990 vp.
19238: 
19239: Kirjallinen kysymys n:o 115
19240: 
19241: 
19242: 
19243: 
19244:                                   Pulliainen: Vapautuvien vankien sijoittumisesta yhteiskuntaan
19245: 
19246: 
19247:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19248: 
19249:    Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K. J. Lång       työn tai taloudellisen tuen avulla, ettei hänen
19250: käsittelee Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen           tarvitse rahoittaa elämistään rikosten avulla.
19251: Rikosoikeudellisia kirjoitelmia -sarjassa maam-         Toiseksi vapautuvalle tulisi olla tarjolla sel-
19252: me vankilukua kriminaalipolitiikan tulosmitta-       laisia hoitotoimenpiteitä, joista hän voi hyötyä.
19253: rina. Kirjoituksesta käy ilmi, että lukuisista       Esimerkiksi alkoholistin tarvitsema kuntoutus,
19254: länsimaista poiketen vankiluku on Suomessa           mielenterveydelliset palvelut sekä monet muut
19255: vähentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. se, että        toimenpiteet vaativat vapaudessa tapahtuvina
19256: tuomioistuimet ovat aikaisempaa useammin             tukitoimina nykyistä suurempaa huomiota.
19257: ehdottomien vankeusrangaistusten sijasta siir-          Kolmanneksi tulisi huolehtia siitä, että va-
19258: tyneet käyttämään joko ehdollisia vankeusran-        pautuvat, henkisesti ja terveen itsetunnon va-
19259: gaistuksia tai jopa sakkorangaistuksia. Myös         rassa itsenäisinä ja toimintakykyisinä, voivat
19260: rangaistusten täytäntöönpanoaikoja koskevat          sijoittua sosiaaliseen ympäristöön. Tässä mie-
19261: muutokset ovat jonkin verran alentaneet Lån-         lessä kriminaalipolitiikka saattaa parhaimmil-
19262: gin mukaan vankilukua. Näin ollen vankiloita         laan olla yksinäisyyden torjuntaa."
19263: asuttavat nykyisin lähinnä toistuvasti rikoksiin        Ylijohtaja K. J. Lång kirjoittaa varsin viisai-
19264: syyllistyvät henkilöt. Huomio on kohdistettava       ta sanoja, jotka on saatava sanoista teoiksi.
19265: näiden kroonikkojen elämäntilanteen paranta-         Jotta näin tapahtuisi, on istuvan hallituksen
19266: miseen.                                              ohjattava virkamiehiä näihin toimiin. Onkin
19267:    Ylijohtaja Lång toteaa, että vapausrangais-       perusteltua aihetta kysyä, mikä on hallituksen
19268: tuksen täytäntöönpanon tärkein tavoite on            politiikka näissä asioissa.
19269: vangin sijoittuminen yhteiskuntaan. Tähän taas          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19270: päästään erilaisten kuntoutustoimenpiteiden li-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19271: säksi kehittämällä niitä oloja, joihin vapautu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19272: neet joutuvat. Kuntoutukseen tähtäävässä van-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19273: keinhoidossa ylijohtaja Lång korostaa kolmea
19274: osittain sosiaalipoliittista, osittain asenteisiin
19275: liittyvää keinoa, jotka ovat Långin esittämässä                  Mihin aktiivisiin toimenpiteisiin Hal-
19276: muodossa:                                                     litus aikoo ryhtyä vankilasta vapautu-
19277:    "Ensiksi vapautuvalle olisi aina järjestettävä             vien sijoittumiseksi mahdollisimman hy-
19278: asunto ja sellainen vähimmäistoimeentulo joko                 vin yhteiskuntaan?
19279: 
19280:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
19281: 
19282:                                            Erkki Pulliainen
19283: 
19284: 
19285: 
19286: 
19287: 200070S
19288: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 115
19289: 
19290: 
19291: 
19292: 
19293:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palveluista Kriminaalihuoltoyhdistyksellä on
19295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käytössään rajoitettu määrä asumis- ja kuntou-
19296: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           tuspalveluja. Yhdistyksellä oli vuoden 1989
19297: kirjeenne n:o 399 ohella toimittanut valtioneu-      lopussa asuntopaikkoja omissa kokonaan tai
19298: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         osittain valvotuissa keskitetyissä asuntoyksi-
19299: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-       köissä 183. Paikkojen määrää on vähennetty.
19300: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 115:               Vuonna 1988 niitä oli 194. Kriminaalihuol-
19301:                                                      toyhdistyksen asiakkaiden käyttöön on niiden
19302:            Mihin aktiivisiin toimenpiteisiin Hal-    sijaan saatu hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin
19303:         litus aikoo ryhtyä vankilasta vapautu-       yhdistys voi osoittaa valvonnassaan olevia van-
19304:         vien sijoittumiseksi mahdollisimman hy-      kilasta vapautuvia, jotka ovat tuetun ja valvo-
19305:         vin yhteiskuntaan?                           tun asumispalvelun tarpeessa. Tukiasuntojen
19306:                                                      määrä oli vuoden 1989 lopussa 196 (171
19307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuonna 1988). Yhdistyksen järjestämässä työ-
19308: vasti seuraavaa:                                     hön kuntouttavassa toiminnassa oli vuoden
19309:                                                      1989 aikana keskimäärin 31 asiakasta.
19310:    Vankilasta vapautuvan SIJOittuminen yhteis-          Sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetustoi-
19311: kuntaan edellyttää asianomaisen aktiivista pyr-      men ja työvoimahallinnon viranomaisten pal-
19312: kimystä rikoksettomaan elämäntapaan. Yhteis-         velut kuuluvat myös vapautuville vangeille.
19313: kunnan tukitoimenpiteitä ovat asumisen ja               Laissa asunto-olojen kehittämisestä (919/85;
19314: toimeentulon järjestäminen sekä fyysisen,            todetaan perustavoitteeksi turvata jokaiselle
19315: psyykkisen että sosiaalisen toimintakykyisyy-        Suomessa vakituisesti asuvalle mahdollisum
19316: den parantaminen.                                    kohtuulliseen asumiseen. Sosiaalihuoltolair
19317:    Osa vankilasta ehdonalaisesti vapautuvista        (710/82) mukaan asumispalveluja annetaali
19318: määrätään valvontaan. Valvonnan tarkoitukse-         henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitseva1
19319: na on rangaistusten täytäntöönpanosta anne-          apua tai tukea asumisensa järjestämisessä. En·
19320: tun asetuksen mukaan estää ehdonalaiseen             sisijaisia ovat toimintamuodot, joilla mahdol·
19321: vapauteen päästettyä tekemästä uutta rikosta         listetaan itsenäinen asuminen ja luodaan edel·
19322: ja tukea valvottavaa pyrkimyksessä elää nuh-         lytyksiä selviytyä omatoimisesti päivittäisist~
19323: teettomasti. Valvojaksi pyritään ensisijaisesti      toiminnoista. Päävastuu kohtuullisen asumista·
19324: määräämään           Kriminaalihuoltoyhdistyksen     son turvaamisesta on valtion ja kuntien asun·
19325: aluetoimisto tai sen ohjauksessa toimiva yksi-       toviranomaisilla. Myös sosiaalihuollon asiakas·
19326: tyisvalvoja. Kaikkien valvontojen keskittämistä      ryhmien asuminen on pyrittävä mahdollisim
19327: Kriminaalihuoltoyhdistykselle kiirehditään.          man pitkälle turvaamaan yleisen asuntopolitii-
19328:    Valvontaan sisältyy yhteiskunnan kontrolli        kan keinoin. Vain poikkeustapauksissa seki
19329: ja tuki. Kontrollin tärkein muoto on valvotta-       silloin, kun asumiseen liittyy kiinteästi hoidor
19330: van velvollisuus pitää säännöllisesti yhteyttä       tai tuen tarve, on asumispalvelut tarkoituksen
19331: valvojaansa. Tuki toteutuu siten, että valvoja       mukaista järjestää sosiaaliviranomaisten toi
19332: yhteistyössä vapautuvan kanssa suunnittelee          mesta. Sosiaalihallituksen yleiskirjeen (A 5
19333: niitä järjestelyjä ja toimenpiteitä, joilla vapau-   1985/hu) mukaan tukiasuminen soveltuu par
19334: tuvan sijoittumista vapaaseen yhteiskuntaan          haiten nuorten, vammaisten, päihdeongelmais
19335: voidaan edistää. Valvojan tehtävänä on roh-          ten, vankilasta vapautuvien ja mielenterveydel
19336: kaista valvottavaa suunnitelmien toteuttamises-      listä tukea tarvitsevien kuntouttavaksi asumis
19337: sa, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa         muodoksi.
19338: varmistaa tarvittavien tukipalvelujen järjestä-         Työllisyyslain (275/87) lähtökohtana on, etti
19339: minen ja kontrolloida tehtyjen suunnitelmien ja      työvoimatoimistojen kaikki palvelut ovat myö
19340: sopimusten noudattamista.                            vankilasta vapautuvien käytössä. Työllistämi
19341:    Vankilasta vapautuvien tarvitsemista tuki-        sen tukitoimenpiteistä on työnantajalle makset
19342:                                      1990 vp. -     KK n:o 115                                       3
19343: 
19344: tava työllistämistuki vankilasta vapautuvien        kuntaan edellyttää, että he voivat yksilöllisten
19345: kannalta sikäli keskeinen, että työllisyysasetuk-   tarpeittensa mukaan käyttää yhteiskunnassa
19346: sen (737/87) 2 §:n 2 momentin mukaan työllis-       tarjolla olevia tukipalveluja kuten muutkin
19347: tämistukea vankilasta vapautuvan vaikeasti          kansalaiset. Palvelujen kysynnän ja tarjonnan
19348: työllistettävän työllistämiseen voidaan myöntää     välisestä epäsuhdan sekä vapautuvien monion-
19349: samojen periaatteiden mukaan kuin vajaakun-         gelmaisuuden johdosta tukipalvelujen tavoitet-
19350: toisten työllistämiseen.                            tavuudessa ilmenee usein vaikeuksia. Tätä on-
19351:    Myös vankilasta vapautuvan viimesijainen         gelmaa ei kuitenkaan voida hoitaa kehittämällä
19352: toimeentuloturva perustuu sosiaalihuoltolain        ja ylläpitämällä erityisesti vankilasta vapautu-
19353: mukaiseen toimeentulotukeen. Toimeentulo-           ville tarkoitettuja erityisiä tukipalveluja. Ehdon-
19354: tuen tavoitteet ovat yhdenmukaisia sosiaali-        alaisesti vapautettujen valvonnasta huolehtivan
19355: huollon yleisten tavoitteiden kanssa ja sillä       Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtävänä on
19356: pyritään luomaan taloudellisia edellytyksiä yk-     asiakaskohtaisen työn puitteissa yhteistyössä
19357: sityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaa-    kuntien viranomaisten kanssa varmistua siitä,
19358: lisen turvallisuuden ja toimintakykyisyyden yl-     että vankilasta vapautuvat ovat tukipalvelujen
19359: läpitämiseen ja edistämiseen.                       suhteen samassa asemassa kuin muutkin kun-
19360:    Vankilasta vapautuvien sijoittuminen yhteis-     talaiset.
19361:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
19362: 
19363:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
19364: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 115
19365: 
19366: 
19367: 
19368: 
19369:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19370:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tillhandahåller Krimina1vårdsföreningen i be-
19371: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          gränsad utsträckning boende- och rehabilite-
19372: av den 6 mars 1990 nr 399 tili vederbörande          ringsservice. 1 slutet av år 1989 hade föreningen
19373: medlem av statsrådet översänt avskrift av            183 bostadsplatser i egna, he1t eller delvis
19374: följande av riksdagsledamot Erkki Pulliainen         övervakade centraliserade bostadsenheter. An-
19375: undertecknade skriftliga spörsmål nr 115:            talet dylika platser har reducerats. År 1988 var
19376:                                                      deras antal 194. 1 stället för dem har man för
19377:          Vilka aktiva åtgärder ämnar Reger-
19378:                                                      Kriminalvårdsföreningens klienter fått decent-
19379:        ingen vidta för att så bra som möjligt
19380:                                                      raliserade stödbostäder, som föreningen kan
19381:        anpassa frigivna fångar i samhället?
19382:                                                      anvisa åt under sin övervakning stående frigiv-
19383:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt         na fångar som är i behov av boendeservice med
19384: följande:                                            stöd och övervakning. 1 slutet av år 1989 var
19385:                                                      stödbostädernas anta1 196 (171 år 1988). 1
19386:    Anpassning av en frigiven fånge i samhället       föreningens verksamhet som rehabiliterar för
19387: förutsätter av vederbörande aktiva strävanden        arbetslivet deltog under år 1989 i medeltal 31
19388: mot ett Iiv utan brott. Stödåtgärder som             klienter.
19389: samhället erbjuder är ordnande av bostad och            Socialvårds-, hälsovårds-, undervisnings- och
19390: utkomst samt åtgärder i syfte att förbättra          arbetskraftsmyndigheternas service är avsedd
19391: personens fysiska, psykiska och sociala presta-      också för frigivna fångar.
19392: tionsförmåga.                                           1 lagen om utvecklande av bostadsförhållan-
19393:    En del av de fångar som från fängelse             dena (919/85) anges som den primära må1sätt-
19394: försätts i villkorlig frihet ställs under övervak-   ningen att tillförsäkra envar som är fast bosatt
19395: ning. Enligt förordningen om verkställighet av       i Finland möjlighet tili skäligt boende. Enligt
19396: straff är avsikten med övervakningen att hind-       socialvårdslagen (71 0/82) tillhandahålls boen-
19397: ra den i villkorlig frihet försatte att begå nytt    deservice person som av särskild orsak behöver
19398: brott samt att stöda den övervakade i hans           hjälp eller stöd vid ordnandet av bostad eller
19399: strävan att föra ett otadligt leverne. I första      boendeförhållanden. Verksamhetsformerna är
19400: hand strävar man efter att till övervakare           primärt sådana som möjliggör självständigt
19401: förordna en av Kriminalvårdsföreningens dis-         boende och som skapar förutsättningar att på
19402: triktsbyråer eller en lekmannaövervakare som         egen hand klara de dagliga funktionerna. Hu-
19403: verkar under distriktsbyråns handledning.            vudansvaret för tillförsäkrandet av en skälig
19404: Koncentreringen av samtliga övervakningar till       boendestandard ligger på statens och kommu-
19405: Kriminalvårdsföreningen påskyndas.                   nernas bostadsmyndigheter. Också socia1vår-
19406:    Övervakningen omfattar samhällets kontroll        dens klientgruppers boende bör i så stor
19407: och stöd. Den viktigaste formen för kontrollen       utsträckning som möjligt tillförsäkras med den
19408: är förpliktelsen för den övervakade att hålla        allmänna bostadspolitikens medel. Endast i
19409: regelbunden kontakt med sin övervakare. Stö-         undantagsfall samt när det i samband med
19410: det förverkligas så, att övervakaren i samarbete     boendet intimt förekommer behov av vård eller
19411: med den person som skall friges gör upp planer       stöd är det ändamålsenligt att ordna boende-
19412: för arrangemang och åtgärder, genom vilka            servicen på socialmyndigheternas försorg. En-
19413: man kan främja den frigivnes anpassning i det        ligt    socialstyrelsens     allmänna     cirkulär
19414: fria samhället. Övervakarens uppgift är att          (A 5/1985/hu) lämpar sig stödboende som re-
19415: uppmuntra den övervakade i förverk1igandet           habiliterande boendeform bäst för unga, han-
19416: av planerna, att i samarbete med övriga myn-         dikappade, personer med missbruksproblem,
19417: digheter försäkra sig om att nödvändig stöd-         frigivna fångar samt personer som behöver
19418: service ordnas samt att kontrollera att uppgjor-     stöd i mentalvårdsfrågor.
19419: da planer och avtal fullföljs.                          Utgångspunkten för sysselsättningslagen
19420:    Av den stödservice som de frigivna behöver        (275/87) är att arbetskraftsbyråernas hela ser-
19421:                                     1990 vp. -     KK n:o 115                                     5
19422: 
19423: vice också står tili buds för frigivna fångar.        Anpassningen av frigivna fångar i samhället
19424: Med tanke på sysselsättningens stödåtgärder är     förutsätter att de enligt sina individuella behov
19425: det sysselsättningsstöd som beviljas åt en ar-     kan utnyttja den stödservice som står tili buds
19426: betsgivare ur de frigivnas synvinkel såtillvida    i samhället på samma sätt som övriga medbor-
19427: centralt, att enligt 2 § 2 mom. sysselsättnings-   gare. På grund av disproportionen mellan
19428: förordningen (737/87) kan sysselsättningsstöd      efterfrågan och tillgång på service samt på
19429: för sysselsättande av frigivna fångar som är       grund av att de frigivna fångarna är mång-
19430: svåra att sysselsätta beviljas enligt samma        problematiska förekommer det ofta svårigheter
19431: principer som för sysselsättande av handikap-      att erhålla stödservice. Detta problem kan
19432: pade.                                              likväl inte skötas genom att man utvecklar och
19433:    Också för frigivna fångar grundar sig det       upprätthåller särskild stödservice som speciellt
19434: yttersta utkomstskyddet på utkomststöd enligt      är avsedd för frigivna fångar. Kriminalvårds-
19435: socialvårdslagen. Målsättningarna för utkomst-     föreningen, som handhar övervakningen av
19436: stödet sammanfaller med de allmänna målsätt-       villkorligt frigivna fångar, har tili uppgift att
19437: ningarna för socialvården och genom det strä-      inom ramarna för det klientcentrerade arbetet
19438: var man efter att skapa ekonomiska förutsätt-      och i samarbete med de korumunala myndig-
19439: ningar för att upprätthålla och främja enskild     heterna sörja för, att frigivna fångar i fråga om
19440: persons, familjs och samfunds sociala trygghet     stödservicen har samma ställning som övriga
19441: och prestationsförmåga.                            medborgare.
19442: 
19443:     Helsingfors den 5 april 1990
19444: 
19445:                                                                  Justitieminister Tarja Halonen
19446:                                                                                             j
19447:                                                                                         j
19448:                                                                                     j
19449:                                                                                 j
19450:                                                                             j
19451:                                                                         j
19452:                                                                     j
19453:                                                                 j
19454:                                                             j
19455:                                                         j
19456:                                                     j
19457:                                                 j
19458:                                             j
19459:                                         j
19460:                                     j
19461:                                 j
19462:                             j
19463:                         j
19464:                     j
19465:                 j
19466:             j
19467:         j
19468:     j
19469: j
19470:                                              1990 vp.
19471: 
19472: Kirjallinen kysymys n:o 116
19473: 
19474: 
19475: 
19476: 
19477:                                  Pulliainen: Vesilain mukaista etuvertailua koskevien säännösten
19478:                                      muuttamisesta
19479: 
19480: 
19481:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19482: 
19483:    Voimassa olevan vesilain 10 luvun 24 §:n        teollisuuden itsensä harjoittamassa tiedotustoi-
19484: mukaan vesioikeus voi hakemuksesta myöntää         minnassa. Kuitenkin päästön haittaa tulee ver-
19485: luvan sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muu-    rata päästöstä saatavaan etuun. Tämän mukai-
19486: hun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 §:n     sesti pitäisi lainkohta muuttaa tämän mukai-
19487: mukaan on kielletty. Luvan myöntäminen edel-       seksi. Jos vertailu tarkoittaa sitä, että verrataan
19488: lyttää, että toimenpiteestä aiheutuva haitta on    toisiinsa hyötyä, jonka yritys saa päästöstä, ja
19489: katsottava saatavaan verrattuna suhteellisen       päästön aiheuttamaa haittaa ja lupa myönne-
19490: vähäiseksi eikä jäteveden tai muun vesistöä        tään vain, jos haitta on suhteellisen vähäinen
19491: pilaavan aineen poistaminen tahi tällaisten        tähän hyötyyn verrattuna, joutuvat yritykset
19492: aineiden vesistöön pääsyn estäminen ole koh-       tekemään nykyistä paljon enemmän päästöjen-
19493: tuullisin kustannuksin muulla tavoin mahdol-       sä pienentämiseksi.
19494: lista. Etuvertailussa on lain kohdan mukaan           Yleisen edun nimissä hallituksen on pikaises-
19495: erityisesti otettava huomioon hakemuksessa         ti ryhdyttävä valmistelemaan lainmuutosta ny-
19496: tarkoitetun toiminnan sekä toimenpiteestä ai-      kykäytännön muuttamiseksi tässä ympäristön-
19497: heutuvan haitan merkitys yleiseltä kannalta        suojeluasiassa.
19498: katsottuna. Tätä lainkohtaa käytäntöön sovel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19499: lettaessa on tämä viimeksi siteerattu virke        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19500: osoittautunut luonnon kannalta kohtalokkaak-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19501: SI.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19502:    Vesioikeus joutuu vertaamaan päästön hait-
19503: toja saatavaan etuun. Tätä vertailua kutsutaan
19504: lainkohdassa tarkoitetuksi etuvertailuksi. Etua                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-
19505: ei ole määritelty lainsäädännössä. Omaksuttu                silain 10 luvun 24 §:n etuvertailua kos-
19506: käytäntö saa päästön näyttämään todellista                  kevan lainkohdan muuttamiseksi siten,
19507: edullisemmalta. Etuvertailussa nimittäin käsite-            että vertailu koskee nykyisen saastutta-
19508: tään eduksi kaikki se hyöty, mikä yhteiskun-                jaa suosivan käytännön sijasta päästös-
19509: nalle koituu päästäjästä eli siis esimerkiksi               tä saatavaa hyötyä verrattuna siitä ai-
19510: teollisuuslaitoksesta. Tämä näkyy selvästi mm.              heutuvaan haittaan?
19511: 
19512:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
19513: 
19514:                                          Erkki Pulliainen
19515: 
19516: 
19517: 
19518: 
19519: 200070S
19520: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 116
19521: 
19522: 
19523: 
19524: 
19525:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19526:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vesilain tarkistaruiskomitean mietinnöstä vuo-
19527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         delta 1972.
19528: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn               Tiedossa ei ole, että vuoden 1987 lainmuutos
19529: kirjeenne n:o 400 ohella toimittanut valtioneu-       olisi oikeuskäytännössä johtanut pilaavasta toi-
19530: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          minnasta saatavien välillisten etujen painotta-
19531: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-        miseen, jolloin se päinvastoin vaikuttaisi ve-
19532: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 116:                siensuojelun vahingoksi. Periaatteessa tällainen
19533:                                                       mahdollisuus saattaa olla olemassa varsinkin,
19534:                                                       kun haitaksi luetaan selostetun säännöksen
19535:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-         mukaan vain "toimenpiteestä" eli pilaantumis-
19536:        silain 10 luvun 24 §:n etuvertailua kos-       ta aiheuttavasta päästöstä koituva haitta. Etua
19537:        kevan lainkohdan muuttamiseksi siten,          taas voidaan yleiseltä kannalta arvioida koko
19538:        että vertailu koskee nykyisen saastutta-       "toiminnan" osalta. Tällöin haitoiksi ei voitane
19539:        jaa suosivan käytännön sijasta päästös-        lukea muita toimintakokonaisuuden ympäris-
19540:        tä saatavaa hyötyä verrattuna siitä ai-        tövaikutuksia kuin ne, jotka ilmenevät asian-
19541:        heutuvaan haittaan?                            omaisessa lupahakemuksessa tarkoitettuna ve-
19542:                                                       sistön pilaantumisena. Yleiseltä kannalta huo-
19543:                                                       mioon otettavien etujen laatua taas ei liene
19544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
19545:                                                       tällä tavoin sidottu vesistöön. Sitä, miten välil-
19546: taen seuraavaa:
19547:                                                       liset toiminnasta aiheutuvat edut vielä ovat
19548:    Vesilain 10 luvun 24 §:ää on vuonna 1987           oikeudellisesti merkittäviä, ei voida yksiselittei-
19549: muutettu siten, että vesistön pilaaruiskiellosta      sesti määritellä.
19550: poikkeamiseen myönnettävän luvan edellytyk-              Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole riittävää
19551: siä tutkittaessa otetaan etuvertailussa erityisesti   aihetta vesilain 10 luvun 24 §:n tarkistamiseen.
19552: huomioon hakemuksessa tarkoitetun toimin-             Tarkoituksena on seurata huolellisesti oikeus-
19553: nan sekä toimenpiteestä aiheutuvan haitan             käytännön kehittymistä ja tarvittaessa ryhtyä
19554: merkitys yleiseltä kannalta katsottuna. Muu-          toimenpiteisiin lain täsmentämiseksi siten, että
19555: toksen syynä oli alkuperäiseen vesilain 10            yleiseltä kannalta tapahtuva lupaharkinta niin
19556: luvun 24 §:ään kohdistettu arvostelu, jonka           edun kuin haitankin osalta muodostaisi sel-
19557: mukaan lupaharkinnassa ei ollut otettu riittä-        keän, lain perustavoitteita vastaavan kokonai-
19558: västi huomioon niitä seurauksia, joita luvan          suuden.
19559: myöntämisestä saattoi yleiseltä kannalta aiheu-          Toisaalta Euroopan taloudellisen yhdentymi-
19560: tua. Jos esimerkiksi haittana olisi pidetty vain      sen myötä lainsäädäntöä ja ehkä vesilakiakin
19561: vesien ja rannan omistajille koituvia varallisuus-    on mahdollisesti kehitettävä ympäristövaiku-
19562: oikeudellisia menetyksiä, olisi vesiensuojelu         tusten kattavan selvittämisen suuntaan. Tällöin
19563: voinut jäädä toteutumatta.                            samassa menettelyssä selvitettäisiin ympäristöä
19564:    Lain täydentämisessä on ollut kysymys ni-          muuttavan hankkeen erilaiset vaikutukset ve-
19565: menomaan vesiensuojelun tehostamisesta, mikä          siympäristöä laajemminkin, mikä osaltaan voisi
19566: ilmenee jo muutosta alun perin ehdottaneen            vaikuttaa myös päätöksenteon rakenteeseen.
19567: 
19568:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1990
19569: 
19570:                                                                     Oikeusministeri Tarja Halonen
19571:                                      1990 vp. -     KK n:o 116                                       3
19572: 
19573: 
19574: 
19575: 
19576:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19577: 
19578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det finns inga uppgifter som tyder på att
19579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lagändringen av 1987 i rättspraxis skulle ha lett
19580: nr 400 av den 6 mars 1990 tili vederbörande         tili en accentuering av indirekta förmåner av
19581: medlem av statsrådet översänt avskrift av           förorenande verksamhet, varvid den i motsats
19582: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade          tili avsikten skulle verka tili förfång för vatten-
19583: spörsmål nr 116:                                    skyddet. I princip kan denna möjlighet existera,
19584:                                                     i synnerhet då skador eller men enligt det
19585:                                                     relaterade stadgandet endast anses vara de som
19586:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
19587:                                                     härrör från en "åtgärd", dvs. det utsläpp som
19588:        att ändra lagrummet om jämförelse av
19589:                                                     ger upphov tili föroreningen. En förmån där-
19590:        förmåner i 10 kap. 24 § vattenlagen så
19591:                                                     emot kan allmänt sett bedömas enligt hela
19592:        att intresseavvägningen, i stället för
19593:                                                     "verksamheten". Då torde inte andra verksam-
19594:        nuvarande praxis som gynnar förorena-
19595:                                                     hetshelheter som inverkar på miljön kunna
19596:        ren, skulle avse nyttan av utsläppen i
19597:                                                     anses vara skador än de som enligt ansökan
19598:        förhållande tili skadorna?
19599:                                                     om tillstånd uppges som vattenförorening. Na-
19600:                                                     turen av en förmån som allmänt sett skall
19601:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beaktas torde däremot inte på detta sätt vara
19602: samt anföra följande:                               bunden tili vattendragen. Hur indirekta förmå-
19603:     År 1987 ändrades 10 kap. 24 § vattenlagen så    ner av verksamheten ytterligare är rättsligt
19604: att när forutsättningarna för att bevilja undan-    betydelsefulla kan inte definieras entydigt.
19605: tag från förbudet att förorena vattendrag prö-          I detta skede finns dock inte tillräckliga skäl
19606: vas skall vid intresseavvägningen särskilt fästas   för en översyn av 10 kap. 24 § vattenlagen.
19607: uppmärksamhet vid den verksamhet som avses          Avsikten är att noggrant följa utvecklingen av
19608: i ansökan samt betydelsen av skadan av verk-        rättspraxis och vid behov vidta åtgärder för att
19609: samheten ur en allmän synvinkel sett. Orsaken       precisera lagen så att en allmän tillståndspröv-
19610: tili ändringen var den kritik som riktades mot      ning för såväl förmånerna som för skadorna
19611: den ursprungliga 10 kap. 24 § vattenlagen,          bildar en klar helhet som motsvarar lagens
19612: enligt viiken vid prövningen av tillstånd inte      grundläggande mål.
19613: tillräckligt beaktades vad som allmänt sett             Å andra sidan är det möjligt att lagstiftning-
19614: kunde följa av att tillstånd beviljades. Om t.ex.   en, och eventuellt också vattenlagen, på grund
19615: endast förmögenhetsrättsliga förluster för äga-     av den ekonomiska integrationen i Europa
19616: ren tili ett vattendrag eller en strand skulle ha   kommer att utvecklas i riktning mot en täck-
19617: ansetts vara skador, kunde hela vattenskyddet       ande utredning av miljöeffekter. Genom sam-
19618: ha blivit outfört.                                  ma förfarande kommer då inverkan av projekt
19619:     Vid kompletteringen av lagen har det ut-        som påverkar miljön att utredas mera omfat-
19620: tryckligen varit fråga om att effektivera vatten-   tande än endast för vattendragens del, vilket å
19621: skyddet, vilket redan framgår av betänkandet        sin sida kan inverka också på beslutsprocessens
19622: från 1972 av den kommitte som ursprungligen         struktur.
19623: föreslog ändringen i vattenlagen.
19624: 
19625:      Helsingfors den 2 april 1990
19626: 
19627:                                                                    Justitieminister Tarja Halonen
19628:                                         j
19629:                                     j
19630:                                     j
19631:                                 j
19632:                                 j
19633:                             j
19634:                             j
19635:                         j
19636:                         j
19637:                     j
19638:                     j
19639:                 j
19640:                 j
19641:             j
19642:             j
19643:         j
19644:         j
19645:     j
19646:     j
19647: j
19648: j
19649:                                                1990 vp.
19650: 
19651: Kirjallinen kysymys n:o 117
19652: 
19653: 
19654: 
19655: 
19656:                                   Paloheimo: Maamme kallioperän tutkimisesta ydinjätteiden va-
19657:                                       rastointia varten
19658: 
19659: 
19660:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19661: 
19662:     Vuonna 1988 tutki voimayhtiöiden ydinjäte-          Säteilyturvakeskuksen mukaan tämä kysy-
19663: toimikunta ydinvoimaloissa käytetyn polttoai-        mys vaatii lisäselvityksiä, jolloin keskityttäisiin
19664: neen sijoituspaikkoja noin 20 miljoonalla mar-       selvittämään pohjavesikemiaa, vedenjohtavuut-
19665: kalla. Tutkimuksia tehtiin täysimittaisina nel-      ta sekä kiven rakoilua ja pidätysominaisuuksia
19666: jällä alueella ja niissä keskityttiin alueiden       syvällä kallioperässä. Ratkaisu on maamme
19667: soveltuvuuteen ydinjätteiden varastopaikoiksi.       energiapolitiikan kannalta keskeinen.
19668:     Säteilyturvakeskuksen lausunnon (Y214/3)            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19669: mukaan jäivät yleisluonteisemmat geologiset          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19670: selvitykset ja luonnonanalogiatutkimukset edel-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19671: leen vähäisiksi. Säteilyturvakeskuksen käsityk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19672: sen mukaan tutkimuskohteiksi valittu alue-
19673: joukko ei sisällä emäksisiä kivilajeja, jotka
19674: saattaisivat poiketa tutkituista kivilajeista ta-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19675:  valla, jotka vaikuttavat loppusijoituksen turval-           siin, joilla varmistetaan maamme kallio-
19676:  lisuuteen. Asiantuntijoiden käsityksen mukaan               perän perusteellinen tutkiminen tarkoi-
19677: juuri emäksiset kivilajit olisivat todennäköisesti           tuksena selvittää sopivin mahdollinen
19678:  sopivampia ydinjätteen loppusijoitusympäris-                sijainti ydinjätteiden loppusijoitusta sil-
19679:  töinä kuin granitodit ja migmaatit.                         mällä pitäen?
19680: 
19681:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
19682: 
19683:                                            Eero Paloheimo
19684: 
19685: 
19686: 
19687: 
19688: 200070S
19689: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 117
19690: 
19691: 
19692: 
19693: 
19694:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       polttoaineen       loppusijoituspaikkatutkimuksia
19696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulee tehdä useilla sopivilla alueilla.
19697: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn              Alustavien tutkimuspaikkojen nimeämistä
19698: kirjeenne n:o 401 ohella toimittanut valtioneu-      edelsi vuosina 1983-1985 tehty laaja, koko
19699: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         maan kattava aluevalintatutkimus, joka perus-
19700: kansanedustaja Paloheimon näin kuuluvasta            tui kartta- ja maanpinnalta käytettävissä ole-
19701: kirjallisesta kysymyksestä n:o 117:                  viin selvityksiin. Sen tuloksena saatiin 101
19702:                                                      alueen joukko. Tämän tutkimuksen tuloksia
19703:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       koskevassa päätöksessään kauppa- ja teolli-
19704:        siin, joilla varmistetaan maamme kallio-      suusministeriö edellytti, että seuraavassa vai-
19705:        perän perusteellinen tutkiminen tarkoi-       heessa eli alustavissa sijoituspaikkatutkimuksis-
19706:        tuksena selvittää sopivin mahdollinen         sa on mukana riittävän monta geologisesti
19707:        sijainti ydinjätteiden loppusijoitusta sil-   vaihtelevaa aluetta. Teollisuuden Voima Oy
19708:        mällä pitäen?                                 nimesi vuonna 1987 viisi aluetta (Kuhmon
19709:                                                      Romuvaara, Hyrynsalmen Veitsivaara, Kon-
19710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ginkankaan Kivetty, Sievin Syyry ja Eurajoen
19711: taen seuraavaa:                                      Olkiluoto) alustavia sijoituspaikkatutkimuksia
19712:                                                      varten.
19713:    Ydinenergialain 28 §:n mukaan päättää                Teollisuuden Voima Oy on 28.9.1989 toimit-
19714: kauppa- ja teollisuusministeriö ympäristöminis-      tanut ministeriölle suunnitelmansa vuoden
19715: teriötä tarvittaessa kuultuaan niistä periaatteis-   1990 osalta. Ohjelman mukaan vuonna 1989
19716: ta, joihin nojautuen ydinjätehuolto ydinvoima-       oli tutkimukset käynnissä kaikilla nimetyillä
19717: laitostemme osalta on toteutettava. Ydinener-        alueilla. Teollisuuden Voima Oy:n suunnitel-
19718: gia-asetuksen 74 §:n mukaan jätehuoltovelvol-        mien mukaan saadaan alustavat tutkimukset
19719: listen on sen vuoksi kalenterivuosittain toimi-      valituilla viidellä alueella valmiiksi vuoden 1992
19720: tettava ministeriölle ydinjätehuoltosuunnitel-       loppuun mennessä. Teollisuuden Voima Oy ei
19721: mansa      sekä seuraavalle vuodelle että            ole esittänyt vuotta 1990 koskevassa tutki-
19722: seuraaville viidelle vuodelle. Uuden ydinener-       musohjelmassaan eikä keskipitkän aikavälin
19723: gialain mukaisesti ydinjätehuoltovelvolliset toi-    (1991-1994) alustavassa ohjelmassaan uusia
19724: mittivat suunnitelmansa ensi kerran syksyllä         tutkimuspaikkoja.
19725: 1988. Kauppa- ja teollisuusministeriö teki pää-         Säteilyturvakeskus antoi edellä mainitusta
19726: töksensä asiasta 6.4.1989. Sen mukaisesti kaup-      tutkimusohjelmasta lausunnon, jonka mukaan
19727: pa- ja teollisuusministeriö on edellyttänyt ai-      sijoituspaikkatutkimusohjelma tulisi toteuttaa
19728: noastaan Teollisuuden Voima Oy:tä suoritta-          myös jollakin emäksistä kivilajia edustavalla
19729: maan tutkimuksia Suomessa tapahtuvaa kysy-           alueella. Perusteluna Säteilyturvakeskus esittää,
19730: myksessä tarkoitettua käytetyn polttoaineen          että emäksisten kivilajien geokemialla ja rakoi-
19731: loppusijoitusta varten, koska Imatran Voima          luominaisuuksilla saattaa olla tähän mennessä
19732: Oy:llä on ydinenergia-asetuksen 76 §:n mukai-        tutkittavaksi valittuihin kivilajeihin verrattuna
19733: nen sitova sopimus käytetyn polttoaineen siir-       sellaista poikkeavuutta, jolla on merkitystä
19734: tämiseksi Suomen oikeudenkäyttövallan ulko-          loppusijoituksen turvallisuudelle.
19735: puolelle.                                               Kauppa- ja teollisuusministeriö on saattanut
19736:    Tässä päätöksessä, joka perustuu valtioneu-       tämän Säteilyturvakeskuksen esityksen Teolli-
19737: voston 10.11.1983 tekemään periaatepäätök-           suuden Voima Oy:n tietoon edellyttäen samal-
19738: seen ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja         la Teollisuuden Voima Oy:ltä selvitystä tutki-
19739: suunnittelutyön tavoitteista, on määrätty ne         musohjelmineen siitä, miten tällainen alue voi-
19740: päälinjat, joita Teollisuuden Voima Oy:n on          taisiin liittää tutkimusalueiden joukkoon. Mi-
19741: noudatettava ydinjätehuoltonsa toteuttamises-        nisteriö on myös päättänyt, ettei tällaisen
19742: sa. Päätöksessä on lähdetty siitä, että käytetyn     lisäalueen tutkimusten ole tarpeen valmistua
19743:                                    1990 vp. -     KK n:o 117                                     3
19744: 
19745: vuoden 1992 loppuun mennessä, kuten aikai-            Tutkimusalueiden edustavuus ja riittävyys
19746: semmin ohjeellisesti on edellytetty, vaan että     arvioidaan kokonaisuutena siinä vaiheessa, kun
19747: Teollisuuden Voima Oy voi niin harkitessaan        tällä hetkellä meneillään olevien tutkimusten
19748: suorittaa uusia alustavia sijoituspaikkatutki-     tulosaineisto ja sen analysointi on valmistunut.
19749: muksia rinnan muualla tehtävien yksityiskoh-
19750: taisten tutkimusten kanssa.
19751: 
19752:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
19753: 
19754:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
19755: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 117
19756: 
19757: 
19758: 
19759: 
19760:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19761:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         na utsågs hade man åren 1983-1985 gjort en
19762: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         omfattande områdesurvalsundersökning som
19763: nr 401 av den 6 mars 1990 till vederbörande         täckte hela landet och som baserade sig på
19764: medlem av statsrådet översänt avskrift av           tillbudsstående kart- och jordutredningar. Den-
19765: följande av riksdagsman Paloheimo underteck-        na undersökning resulterade i 101 områden. 1
19766: nade spörsmål nr 117:                               det beslut som gällde resultaten av denna
19767:                                                     undersökning förutsatte handels- och industri-
19768:           Har Regeringen för avsikt att vidta
19769:                                                     ministeriet att tillräckligt många geologiskt
19770:        åtgärder för att garantera att landets
19771:                                                     varierande områden skulle vara med i följande
19772:        berggrund grundligt undersöks i syfte
19773:                                                     skede, d.v.s. i den preliminära undersökningen
19774:        att utreda bästa möjliga placering med       av förläggningsplatserna. lndustrins Kraft Ab
19775:        tanke på den slutliga förvaringen av
19776:                                                     utsåg år 1987 fem områden (Romuvaara
19777:        kärnavfall?                                  Kuhmo, Veitsivaara i Hyrynsalmi, Kivetty
19778:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Konginkangas, Syyry i Sievi och Olkiluoto
19779: samt anföra följande:                               Eurajoki) för preliminära undersökningar.
19780:                                                        lndustrins Kraft Ab har 28.9.1989 till mini-
19781:    Enligt 28 § kärnenergilagen beslutar handels-    steriet sänt in sin pian för år 1990. En1igt
19782: och industriministeriet, vid behov efter att ha     programmet pågick undersökningar på alla
19783: hört miljöministeriet, om de principer som skall    områden år 1989. Enligt lndustrins Kraft Ab:s
19784: följas då kärnavfallshanteringen för kärnkraft-     planer blir de preliminära undersökningarna på
19785: verkens del ombesörjs. Enligt 74 § kärnenergi-      de utvalda fem områdena klara inom år 1992.
19786: förordningen skall de avfallshanteringsskyldiga     lndustrins Kraft Ab har inte föreslagit några
19787: därför per kalenderår till ministeriet sända in     nya undersökningsplatser i sitt undersöknings-
19788: sina planer över kärnavfallshanteringen både        program för år 1990 och inte heller i det
19789: för följande år och för de följande fem åren. De    preliminära programmet på · medellång sikt
19790: kärnavfallshanteringsskyldiga sände hösten          (1991-1994).
19791: 1988 för första gången sina planer enligt den          Enligt Strålsäkerhetscentralens utlåtande
19792: nya kärnenergilagen. Handels- och industrimi-       över det ovan nämnda undersökningsprogram-
19793: nisteriet fattade beslut i saken 6.4.1989. 1        met borde programmet för undersökning av
19794: enlighet med detta har handels- och industri-       förläggningsplatserna också omfatta något om-
19795: ministeriet förutsatt att endast Industrins Kraft   råde som representerar alkaliska stensorter.
19796: Ab skall utföra undersökningar inför den            Som motivering till detta säger Strålsäkerhets-
19797: slutliga förvaringen av använt bränsle i Finland    centralen att de alkaliska stensorterna till sin
19798: som avses i spörsmålet, eftersom Imatran            geokemi och sina sprickbildningsegenskaper
19799: Voima Oy har ett sådant bindande avtal som          kan uppvisa sådana avvikelser i förhållande till
19800: avses i 76 § kärnenergiförordningen om att föra     de stensorter som hittills har undersökts som
19801: ut använt bränsle utanför Finlands jurisdik-        kan få betydelse med tanke på säkerheten vid
19802: tionsområde.                                        den slutliga förvaringen.
19803:    1 detta beslut, som baserar sig på statsrådets      Handels- och industriministeriet har medde-
19804: principbeslut av 10.11.1983 om målen för            lat denna Strålsäkerhetscentralens framställ-
19805: kärnavfallshanteringens forsknings-, utred-         ning lndustrins Kraft Ab tili kännedom och
19806: nings- och planeringsarbete, har de huvudlinjer     samtidigt förutsatt att Industrins Kraft Ab
19807: bestämts som lndustrins Kraft Ab skall följa        skall komma med en utredning jämte under-
19808: då kärnavfallshanteringen ombesörjs. I beslutet     sökningsprogram över hur ett dylikt tilläggs-
19809: har man utgått ifrån att undersökningar gäl-        omräde kunde fogas tili den grupp andra
19810: lande den slutliga förvaringsplatsen för använt     områden som redan undersöks. Ministeriet har
19811: bränsle skall göras på flera lämpliga områden.      också beslutat att undersökningarna på ett
19812:    Innan de preliminära undersökningsplatser-       dylikt tilläggsområde inte behöver bli klara
19813:                                    1990 vp. -     KK n:o 117                                      5
19814: 
19815: inom år 1992, såsom det tidigare riktgivande          Hur representativa och tillräckliga undersök-
19816: har förutsatts, utan att Industrins Kraft Ab       ningsområdena är kommer att bedömas i sin
19817: en1igt egen prövning kan utföra nya preliminä-     helhet i det skede då det materia! man får som
19818: ra undersökningar av eventuella slutliga förva-    resultat av de pågående undersökningarna och
19819: ringsplatser parallellt med de detaljerade un-     analyseringen av detta materia! har blivit klara.
19820: dersökningar som görs på annat håll.
19821:     Helsingfors den 6 april 1990
19822: 
19823:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
19824:                                               1990 vp.
19825: 
19826: Kirjallinen kysymys n:o 118
19827: 
19828: 
19829: 
19830: 
19831:                                  Pohjanoksa ym.: Porin, Tampereen ja Helsingin välisen IC-junan
19832:                                     pysähtymisestä Kokemäellä
19833: 
19834: 
19835:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19836: 
19837:    Valtionrautateiden suunnitelmissa on uuden       kustajat siirtyvät entistä selvemmin tottumuk-
19838: pikajunayhteyden toteuttaminen välille Pori-        sissaan linja-autoliikenteen pikavuorojen käyt-
19839: Tampere-Helsinki. Tämä uusi yhteys alkaisi          täjiksi.
19840: ilmeisesti elokuussa 1990. Sen suunniteltu läh-        Pysähdys ei vaikeuta aikataulutavoitetta,
19841: töaika on Porista klo 5.30 ja perillä Helsingissä   jonka mukaan junayhteys Porista Helsinkiin on
19842: se olisi 8.55. Uusi yhteys ei pysähtyisi Koke-      hoidettu klo 9:ään mennessä. Matkustajamää-
19843: mäellä eikä siihen olisi yhteyttä Raumalta          riin ja junan kannattavuuteen pysähdyksen
19844: lähtevillä.                                         poistaminen Kokemäen asemalta on sen sijaan
19845:    Kaikki nykyiset pikajunat pysähtyvät Koke-       ratkaisevaa. Vastaavanlaisen poikkeamisen oli-
19846: mäellä. Tällä on Kokemäen seudulle valtava          si koskettava myös junaparin toista suuntaa,
19847: merkitys. Tämän lisäksi Kokemäen asemalta           Helsingistä Poriin.
19848: on Raumalle linja-autoilla jatkoyhteys, joka           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19849: palvelee myös Lapin Tl. ja Euran-Köyliön            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19850: suunnasta junaa käyttäviä. Kokemäen asema           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19851: on edelleen tärkeä risteyspaikka, ja sen merki-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19852: tys palveluillaan mm. ratapihatöiden valmistut-
19853: tua paranee tuntuvasti. Mikäli pikajuna ei                    Miten Hallitus aikoo menetellä, että
19854: Kokemäellä pysähdy, uuden junayhteyden                     uuden IC-junan Pori-Tampere-Hel-
19855: käyttäjämäärät vähenevät oleellisesti. Koke-               sinki pysähdyspaikaksi tulee myös Ko-
19856: mäen alueen sekä Rauman suunnan junamat-                   kemäki?
19857:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
19858: 
19859:                      Aino Pohjanoksa                         Raimo Vuoristo
19860: 
19861: 
19862: 
19863: 
19864: 200070S
19865: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 118
19866: 
19867: 
19868: 
19869: 
19870:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19871: 
19872:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Se on suunniteltu nykyisiä junia huomattavasti
19873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nopeammaksi aikataulun pelivaraa pienentä-
19874: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          mällä sekä pysähdyspaikkoja harventamalla.
19875: kirjeenne n:o 402 ohella toimittanut valtioneu-     Pysähdyspaikoiksi junalle tulevat seuraavat vä-
19876: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        liasemat: Pasila, Riihimäki, Hämeenlinna,
19877: kansanedustaja Aino Pohjanoksan ym. nam             Tampere, Vammala ja Harjavalta. Muiden
19878: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 118:      pikajunien pysähdyspaikkoja ovat lisäksi Toi-
19879:                                                     jala ja Kokemäki, jotka puuttuvat IC-junilta.
19880:           Miten Hallitus aikoo menetellä, että         Rauman suunnan jatkoyhteyksien osalta to-
19881:        uuden IC-junan Pori-Tampere-Hel-             teamme, että illan IC-junalta paluuyhteys on
19882:        sinki pysähdyspaikaksi tulee myös Ko-        suunniteltu toteutettavaksi Harjavallasta bus-
19883:        kemäki?                                      silla.
19884: 
19885:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Aikataulu on seuraava:
19886: vasti seuraavaa:
19887:                                                     IC 149 lähtö Helsinki           17.00
19888:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-    IC 149 tulo Harjavalta          20.06
19889: kelaitoksista annetun yleislain (627 /87) mukai-    bussi tulo Rauma                21.10
19890: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-     IC 149 tulo Pori                20.25
19891: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain
19892: (747/89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa            Aamulla päästään Raumalta Kokemäen
19893: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden      kautta Helsinkiin pikajunalla seuraavasti:
19894: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa.
19895:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa        P 146 lähtö Pori                 7.15
19896: on Valtionrautateitten henkilöliikenteen palve-     bussi lähtö Rauma                6.35
19897: lu- ja toimintatavoitteiksi asetettu se, että       P 146 lähtö Kokemäki             7.45
19898: henkilöliikennettä on kehitettävä tarkoituksen-     P 146 tulo Helsinki             11.00
19899: mukaisena osana koko maan tarpeita palvele-
19900: vasta pitkämatkaisesta joukkoliikennejärjestel-       Aamun IC-junan Rauman yhteyden osalta
19901: mästä sekä osana pääkaupunkiseudun lähilii-         voidaan todeta, että neuvottelut ovat Rauman
19902: kennettä. Lähivuosien tavoitteena on rautatie-      kaupungin kanssa kesken syöttötaksin saami-
19903: liikenteen markkinaosuuden nostaminen jouk-         seksi. Kaupungin kanta yhteyden saamiseksi
19904: koliikenteessä sekä liikenteen kannattavuuden       on ratkaiseva.
19905: parantaminen. Näiden tavoitteiden puitteissa          Kokemäen yhteydet ovat varsin hyvät, sillä
19906: Valtionrautateiden tulee voida itsenäisesti päät-   Kokemäelle päästään Helsingistä iltapäivällä
19907: tää liikenteen aikataulu- ja seisakesuunnitelmis-   seuraavasti:
19908: ta.
19909:     Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelai-    Helsinki     Kokemäki
19910: toslainsäädännön mukaisesti perustua liiketa-        14.00        17.23
19911: loudellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä,    16.04        19.19    perjantaisin
19912: että Valtionrautatiet muun muassa vastaa             19.25        22.47    ei lauantaisin
19913: pääosin toimintansa rahoituksesta omalla tulo-
19914: rahoituksellaan.                                       Kokemäeltä päästään Helsinkiin aamupäi-
19915:    Valtionrautateiden antaman selvityksen mu-        vällä seuraavasti:
19916: kaan junayhteyksien huononemisesta Tampe-
19917: reen-Porin rataosalla ei voida puhua, koska          Kokemäki     Helsinki
19918: IC-juna on uutta tarjontaa. Uusi juna alkaa           7.32        11.00
19919: liikennöidä Helsingin ja Porin välillä 13.8.1990.    10.38        14.00
19920:                                       1990 vp. -     KK n:o 118                                     3
19921: 
19922:   Valtionrautateiden mielestä laadittu liikenne-        Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
19923: suunnitelma kattaa liikennepaikkojen matkus-         tionrautateiden liikenteen kehittämissuunnitel-
19924: tustarpeen riittävän laajasti, eikä näin ollen ole   mat ovat sopusoinnussa Valtionrautateille ase-
19925: tarvetta lähteä muuttamaan tehtyä suunnitel-         tettujen palvelu- ja toimintatavoitteiden kanssa.
19926: maa.
19927:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1990
19928: 
19929:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
19930: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 118
19931: 
19932: 
19933: 
19934: 
19935:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19936: 
19937:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nuvarande tågen, vilket har åstadkommits ge-
19938: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nom att tidtabellen innehåller mindre spelrum
19939: nr 402 av den 6 mars 1990 tili vederbörande        och genom att antalet uppehåll har minskats.
19940: medlem av statsrådet översänt avskrift av          Tåget kommer att stanna på följande mellan-
19941: följande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa        stationer: Fredriksberg, Riihimäki, Tavastehus,
19942: m.fl undertecknade spörsmål nr 118:                Tammerfors, Vammala och Harjavalta. De
19943:                                                    andra snälltågen stannar dessutom i Toijala
19944:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           och Kumo, där IC-tågen inte stannar.
19945:        vidta för att det nya IC-tåget på sträck-      I fråga om anslutningsförbindelserna tili
19946:        an Björneborg-Tammerfors-Helsing-           Raumo kan vi konstatera att returförbindelsen
19947:        fors skall stanna också i Kumo?             från IC-tåget på kvällen enligt planerna skall
19948:                                                    ske med buss från Harjavalta.
19949:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19950: samt anföra följande:                                Tidtabellen är följande:
19951: 
19952:    Statsjärnvägarna ombildades tili ett sådant     IC 149, avgång från Helsingfors              17.00
19953: affärsverk som a vses i den allmänna lagen om      IC 149, ankomst tili Harjavalta              20.06
19954: statens affärsverk (627/87) från ingången av       buss, ankomst tili Raumo                     21.10
19955: 1990. Enligt lagen om Statsjärnvägarna             IC 149, ankomst tili Björneborg              20.25
19956: (747/89) idkar Statsjärnvägarna verksamhet
19957: som avser järnvägstrafik och tillhandahåller        På morgonen kommer man från Raumo via
19958: annan service i samband med Statsjärnvägar-        Kumo tili Helsingfors med snälltåg som följer:
19959: nas transporter.                                   P 146 avgång från Björneborg                  7.15
19960:    1 statsbudgeten för 1990 har som service- och   buss, avgång från Raumo                       6.35
19961: verksamhetsmål för Statsjärnvägarna ställts att    P 146, avgång från Kumo                       7.45
19962: persontrafiken skall utvecklas som en ända-        P 146, ankomst tili Helsingfors              11.00
19963: målsenlig del av det kollektivtrafiksystem för
19964: långväga resor som betjänar hela 1andets behov       1 fråga om förbindelsen från Raumo tili
19965: samt som en del av huvudstadsregionens när-        IC-tåget på morgonen kan det konstateras att
19966: trafik. Målet under de närmaste åren är att        förhandlingar förs med Raumo stad om att få
19967: höja järnvägstrafikens marknadsandel av kol-       en taxiförbindelse. Stadens inställning tili frå-
19968: lektivtrafiken samt att förbättra trafikens 1ön-   gan om upprättandet av en förbindelse är
19969: samhet. lnom ramen för dessa mål bör Stats-        avgörande.
19970: järnvägarna självständigt kunna besluta om de        Förbindelserna till Kumo är tämligen goda.
19971: trafikmässiga planerna i fråga om tidtabeller      Till Kumo kommer man på eftermiddagen från
19972: och hållplatser.                                   Helsingfors som följer:
19973:    Enligt den lagstiftning som gäller affärsver-
19974: ken skall transport- och serviceverksamheten       Helsingfors       Kumo
19975: basera sig på affärsekonomiska principer, vil-
19976: ket innebär att Statsjärnvägarna bl.a. huvud-      14.00             17.23
19977: sakligen finansierar sin verksamhet med den        16.04             19.19      fredagar
19978: egna inkomstfinansieringen.                        19.25             22.47      inte lördagar
19979:    Enligt en utredning som Statsjärnvägarna
19980: har företett kan man inte tala om en försäm-         Från Kumo kommer man tili Helsingfors på
19981: ring av tågförbindelserna på bandelen Tam-         förmiddagen som fö1jer:
19982: merfors-Björneborg, eftersom IC-tåget inne-
19983: bär ett nytt alternativ. Det nya tåget börjar      Kumo              Helsingfors
19984: trafikera mellan Helsingfors och Björneborg         7.32             11.00
19985: 13.8.1990. Det är betydligt snabbare än de         10.38             14.00
19986:                                     1990 vp. -    KK n:o. 118                                    5
19987: 
19988:    Statsjärnvägarna anser att den utarbetade      järnvägarnas planer i fråga om utvecklandet av
19989: trafikplanen täcker behovet på trafikplatserna    trafiken överensstämmer med de service- och
19990: tillräckligt väl och att det sålunda inte finns   verksamhetsmål som uppställts för Statsjärnvä-
19991: behov att ändra den uppgjorda planen.             garna.
19992:    Trafikministeriets uppfattning är att Stats-
19993:     Helsingfors den 10 april 1990
19994: 
19995:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
19996:                                                1990 vp.
19997: 
19998: Kirjallinen kysymys n:o 119
19999: 
20000: 
20001: 
20002: 
20003:                                   Elo ym.: Nuorten työ- ja harjoittelupaikkojen lisäämisestä
20004:                                      yksityisellä sektorilla
20005: 
20006: 
20007:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20008: 
20009:    Voimassa oleva työllisyyslaki turvaa työnha-      ns. harkinnanvaraisilla määrärahoilla, jotka
20010: kijalle työntekomahdollisuuden vähintään kuu-        ovat kuitenkin niukat. Käytännössä nuori lähes
20011: den kuukauden ajaksi. Ellei alle 20-vuotiasta        poikkeuksetta on sijoittunut kunnan työhön.
20012: nuorta 3 kuukauden tai muuta henkilöä 12                Nuorten työ- tai harjoittelupaikkojen valin-
20013: kuukauden yhtäjaksoisen tai toistuvan työttö-        nanmahdollisuuksien laajentamiseksi ja pysy-
20014: myyden aikana ole onnistuttu työllistämään,          vämmän työllistymisen edistämiseksi olisi tar-
20015: valtion tulee joko avustamaila muita työnanta-       koituksenmukaista kehittää menettelyä siten,
20016: jia tai omin toimenpitein järjestää henkilölle       että myös nuorten kohdalla työn oikeus voitai-
20017: työntekomahdollisuus.                                siin toteuttaa nykyistä laajemmin yksityisen
20018:    Pitkäaikaistyötön voidaan valtion myöntä-         sektorin kautta. Julkisten varojen käytön kan-
20019: män avustuksen turvin työllistää yksityiselle tai    nalta näyttäisi olevan edullisempaa tukea yksi-
20020: julkiselle sektorille. Tavoitteena on löytää työl-   tyistä sektoria nuorten työllistämisessä kuin
20021: listämismahdollisuus ennen muuta yksityiseltä        työllistää heidät julkisen sektorin omissa työ-
20022: sektorilta. Kunta ja valtio ovat viimesijaisia       paikoissa.
20023: työllistäjiä. Selvitysten mukaan mahdollisuudet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20024: jatkaa työntekoa tuetun kuuden kuukauden             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20025: työllistämisen jälkeen ovat parhaat juuri yksi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20026: tyisellä sektorilla.                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20027:     Nuorten alle 20-vuotiaiden osalta taas lähtö-
20028: kohtana on se, että kunnan on järjestettävä
20029: hänelle työtä ja harjoittelupaikka kuuden kuu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20030: kauden ajaksi. Säädöstö sallii eräissä tapauk-              ryhtyä nuorten alle 20-vuotiaiden työl-
20031: sissa tuen myöntämisen myös yksityiselle sek-               listämismahdollisuuksien laajentamisek-
20032:  torille nuoren työllistämiseksi. Tämä tapahtuu             si yksityisellä sektorilla?
20033: 
20034:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
20035: 
20036:           Mikko Elo                     Timo Roos                      Lauri Metsämäki
20037:           Arto Lapiolahti               Tarja Kautto                   Matti Vähänäkki
20038:                                         Raimo Vuoristo
20039: 
20040: 
20041: 
20042: 
20043: 200070S
20044: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 119
20045: 
20046: 
20047: 
20048: 
20049:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20050: 
20051:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         heidät heidän työllistymistään edistävään kou-
20052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lutukseen. Nimenomaan koulutusvaihtoehto
20053: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn            tulee harkittavaksi nuorten osalta, koska va-
20054: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          paita koulutuspaikkoja on olemassa sekä var-
20055: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sinaisissa ammattikouluissa että työllisyyskou-
20056: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta               lutuksena järjestettävässä koulutuksessa.
20057: kirjallisesta kysymyksestä n:o 119:                      Ammatillisen koulutuksen jo hankkineen
20058:                                                       nuoren alle 20-vuotiaan työnhakijan osalta
20059:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tilanne on ongelmallisempi, ellei avoimilla työ-
20060:        ryhtyä nuorten alle 20-vuotiaiden työl-        markkinoilla ole tarjolla työpaikkoja. On
20061:        Iistämismahdollisuuksien laajentamisek-        myönnettävä, että kunnan tarjoamat työ- tai
20062:        si yksityisellä sektorilla?                    harjoittelupaikat tällöin harvoin vastaavat jo
20063:                                                       hankittua ammattikoulutusta. Työvoimaviran-
20064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omaiset eivät kuitenkaan nykyisten työllisyys-
20065: vasti seuraavaa:                                      lain säännösten perusteella voi juurikaan vai-
20066:                                                       kuttaa siihen, mitä työtä tai työharjoittelua
20067:    Työn oikeuden toteuttaminen nuorten alle           kunta järjestää nuorelle työttömälle, joka kun-
20068: 20-vuotiaiden osalta on työllisyyslaissa määri-       nan on velvollisuus työllistää. Työvoimatoimis-
20069: telty siten, että kunta on lain 17 §:n mukaan         ton tulee kylläkin neuvotella kunnan kanssa
20070: velvollinen työllistämään nämä nuoret sen jäl-        työllistämisvaihtoehdoista, mutta kunta itse
20071: keen, kun työnhaku on jatkunut yhtäjaksoisesti        ratkaisee, mitä työtä tai minkälaisen harjoitte-
20072: yli 3 kuukautta. Varsinaisen työsuhteen vaih-         lumahdollisuuden se nuorelle työttömälle jär-
20073: toehtona tulee kysymykseen myös kunnan toi-           jestää.
20074: mesta järjestetty työharjoittelupaikka. Tämän            Työministeriön tarkoituksena on esittää
20075: periaatteen mukaan on laadittu myös valtion           tulo- ja menoarvion rakenteen muuttamista
20076: tulo- ja menoarvio, joka ei nykyisin anna             siten, että työn oikeuden saavuttaneen nuoren
20077: mahdollisuutta muiden kuin ns. alueellisten           työllistymistä yksityiselle sektorille voidaan tu-
20078: työttömyyserojen tasaamiseen tarkoitettujen           kea myös työllisyysmäärärahoilla. Tämä kysy-
20079: määrärahojen osalta nuorten työllistämisen tu-        mys tulee harkittavaksi uudelleen viimeistään
20080: kemiseen yritysten palvelukseen. Tämän velvoi-        vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen laati-
20081: tetyöllistämisen osalta voidaan kuitenkin tode-       misen yhteydessä. Eduskunnalle kuluvan vuo-
20082: ta, että se on viimesijainen keino. Työllisyyslain    den aikana annettavassa selonteossa, jota edus-
20083: 16 §:n mukaan kaikki työttömiksi työnhaki-            kunta on edellyttänyt hyväksyessään nykyisen
20084: joiksi ilmoittautuneet henkilöt tulee ensisijaises-   työllisyyslain, tultaneen ottamaan kantaa myös
20085: ti työllistää oman työssäkäyntialueensa avoi-         nyt puheena olevaan asiaan.
20086: miksi ilmoitettuihin työpaikkoihin tai ohjata
20087:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990
20088: 
20089:                                                                        Työministeri Matti Puhakka
20090:                                      1990 vp. -     KK n:o 119                                       3
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20096:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        främjar möjligheterna att få arbete. För de
20097: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ungas vidkommande är det uttryckligen utbild-
20098: av den 6 mars 1990 tili vederbörande medlem         ningsalternativet som bör övervägas, eftersom
20099: av statsrådet översänt avskrift av följande av      det finns lediga utbildningsplatser både i egent-
20100: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade           liga yrkesskolor och i den utbildning som
20101: spörsmål nr 119:                                    ordnas i form av sysselsättningsutbildning.
20102:                                                        Då det gäller en ung yrkesutbildad person
20103:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            under 20 år är situationen mer problematisk,
20104:        vidta för att utöka sysselsättnigsmöjlig-    om arbetsplatser på den öppna arbetsmarkna-
20105:        heterna på den privata sektorn för de        den inte kan erbjudas. Det bör medges att de
20106:        unga under 20 år?                            arbets- och praktikplatser som kommunen er-
20107:                                                     bjuder i dessa fall sällan svarar mot den
20108:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        yrkesutbildning som personen redan har fått.
20109: samt anföra följande:                               Arbetskraftsmyndigheterna kan dock inte på
20110:                                                     basis av den nuvarande sysselsättningslagens
20111:    Förverkligandet av rätten tili arbete för de     stadganden i nämnvärd grad påverka det arbe-
20112: unga under 20 år definieras i sysselsättningsla-    te eller den arbetspraktik som kommunen
20113: gen så, att kommunen enligt lagens 17 § är          ordnar åt den unga arbetslösa. Arbetskraftsby-
20114: skyldig att sysselsätta dessa ungdomar efter det    rån måste dock överlägga med kommunen om
20115: att deras sökande efter arbete oavbrutet fort-      alternativa sysselsättningsmöjligheter, men
20116: gått i över tre månader. Som alternativ tili ett    kommunen själv avgör, vilket arbete eller vii-
20117: vanligt arbetsförhållande kommer i fråga också      ken praktikmöjlighet den ordnar åt den unga
20118: en av kommunen ordnad arbetspraktikplats.           arbetslösa.
20119: Denna princip gäller också i statsförslaget, som       Arbetsministeriet har för avsikt att föreslå en
20120: för närvarande inte ger möjlighet tili stöd för     ändring av statsförslagets struktur så, att syssel-
20121: sysselsättande av unga hos företag, med undan-      sättning på den privata sektorn av en ung per-
20122: tag av anslagen för utjämning av de regionala       son, som berörs av rätten till arbete, också kan
20123: skillnaderna i arbets1ösheten. Om denna syssel-     stödas med hjälp av sysselsättningsanslag.
20124: sättning enligt skyldighet kan dock konstateras     Denna fråga kommer att omprövas senast i
20125: att den är en utväg som tillgrips först i sista     samband med utarbetande av statsförslaget för
20126: hand. Enligt 16 § sysselsättningslagen skall alla   1991. I den redogörelse tili riksdagen som kom-
20127: de som anmält sig som arbetslösa arbetssökan-       mer att ges under innevarande år och som riks-
20128: de, i första hand sysselsättas på de arbetsplat-    dagen hade som en förutsättning för godkän-
20129: ser inom den egna pendlingsregionen som             nande av den nuvarande sysselsättningslagen,
20130: anmälts lediga, eller anvisas utbildning som        torde det tas ställning också tili denna fråga.
20131:     Helsingfors den 11 april 1990
20132: 
20133:                                                                    Arbetsminister Matti Puhakka
20134:                                             1990 vp.
20135: 
20136: Kirjallinen kysymys n:o 120
20137: 
20138: 
20139: 
20140: 
20141:                                 Kautto ym.: Helsingin yliopiston keskussairaalan saaman erityis-
20142:                                    valtionosuuden korottamisesta
20143: 
20144: 
20145:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20146: 
20147:    Kuten tunnettua sairaalahallinnon uudistus      sä HYKSillä on maassamme keskeinen sija.
20148: tulee voimaan 1.1.1991. Muusta maasta poike-          Kun HYKS perustettiin runsaat 30 vuotta
20149: ten sairaalahallinnon uudistusta ei Uudella-       sitten, oli valtio HYKSin päärahoittaja. Kun-
20150: maalla toteuteta keskussairaalapiirijaon pohjal-   tien rahoitettavaksi jäi ainoastaan n. 13% me-
20151: ta. Vuoden vaihteessa toimintansa aloittavat       noista. Tänään tilanne on muuttunut päälael-
20152: Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntainliitto ja      leen. Samalla kun valtio on lisännyt HYKSille
20153: Helsingin sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirien   valtakunnallisia velvoitteita, on kuntien rahoi-
20154: ulkopuolella HYKS jatkaa toimintaansa              tusosuus noussut 60 % :iin valtionosuuden ol-
20155: HYKS-lain mukaisena kuntainliittona ja Las-        lessa erityisvaltionosuus mukaanluettuna ai-
20156: tenlinnan sairaala kunnallislain mukaisena         noastaan n. 34 %.
20157: kuntainliittona. HYKSin jäseniä ovat Helsingin        HYKS-lain mukaan HYKS saa ainoastaan
20158: kaupunki ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin          saman kuin muutkin yliopistolliset keskussai-
20159: kuuluvat kunnat. Sairaalahallinnon uudistus        raalat eli 12 %:n suuruisen erityisvaltionosuu-
20160: tulee erittäin suuressa määrin vaikuttamaan        den opetus- ja tutkimustoiminnasta johtuvia
20161: HYKSin toimintaan ja asettaa runsaasti haas-       erityistehtäviä varten. Se on ehdottomasti liian
20162: teita sen kehittämisessä.                          vähän. Edellä esitetyistä luvuista voidaan pää-
20163:    HYKS on maailmanlaajuisestikin ajatellen        tellä, että HYKSin osuus koko maan erikois-
20164: hyvin suuri sairaalaorganisaatio. Vuoden 1990      lääkärikoulutuksessa on keskeinen ja käsittää
20165: talousarvio päätyy n. 1,9 miljardin markan         suurimman osuuden koko maan spesialistien
20166: lukemiin, mikä vastaa keskisuuren suomalai-        valmistuksesta. HYKS käyttää apulaislääkärei-
20167: sen kaupungin vuosibudjettia. Vakinaisia vi-       den ja amanuenssien palkkaukseen vuosittain
20168: ranhaltijoita on n. 7 400, joista lääkäreitä       n. 120 Mmk ja kuitenkaan pelkän sairaalatoi-
20169: runsaat 600 ja hoitohenkilökuntaan kuuluvia        minnan vuoksi HYKS ei tarvitsisi näin suurta
20170: n. 3 300. Suomen terveydenhuollossa HYKSil-        lääkärityövoimaa. Sama koskee sairaanhoidon
20171: lä on poikkeuksellinen asema. HYKSin vas-          opiskelijoita. Opiskelijoiden ohjaamiseen käy-
20172:  tuualueena on ollut paitsi HYKS-piiri, jolla      tetään huomattavassa määrin hoitotyössä tar-
20173:  asuu neljännes Suomen väestöä, myös kaksi         vittavaa sairaanhoitajan työpanosta. Vaille
20174: muuta keskussairaalapiiriä. Lisäksi HYKSissa       huomiota on jäänyt myös se, että sairaaloissa
20175:  hoidetaan ainoana keskuksena maassamme            suoritettava tieteellinen ja kliininen tutkimus-
20176:  eräitä harvinaisia ja erityisvoimavaroja vaati-   työ on kiinteätä työskentelyä potilaiden kanssa
20177:  via sairauksia ns. valtakunnallisina tehtävinä.   ja että tähän työhön tarvitaan valtion kustan-
20178:  Sellaisia ovat esimerkiksi munuaisten- ja mak-    tamien opettajalääkäreiden lisäksi paljon
20179:  sansiirrot, pienten lasten avosydänkirurgia ja    muunkinlaista henkilökuntaa, joka on sairaa-
20180:  huuli- ja suulakihalkioisten hoito. Sen lisäksi   lan palkattava. Lisäksi on mainittava, että
20181:  HYKS vastaa lukuisten erityistason sairaan-       myös muualta maasta HYKSiin tulevien tutki-
20182:  hoitoon kuuluvien sairauksien hoitamisesta.       muspotilaiden kustannukset jäävät HYKSin
20183:  HYKS on nimensä mukaisesti myös opetussai-        jäsenkuntien maksettavaksi. Edellä mainitut
20184:  raala, jossa vuosittain erikoistuu 300 lääkäriä   valtionosuuden vähentämiset ovat siten erityi-
20185:  ja opiskelee 100 amanuenssia sekä hankkii          sen raskaasti koskeneet HYKSin jäsenkuntia.
20186:  käytännön kokemuksensa 3 000 sairaanhoita-         HYKSin kehittämisen kannalta on pidettävä
20187:  jaa. Myös tieteellisen tutkimuksen harjoittami-    välttämättömänä, että opetus- ja tutkimustoi-
20188:  sessa ja uusien hoitomenetelmien kehittämises-    mintaan tulevan valtionosuuden määrä korote-
20189: 
20190: 200070S
20191: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 120
20192: 
20193: taan mahdollisimman pian 25 %:iin, millä ta-          tien kannettavaksi. Erityistason sairaanhoidon
20194: solla se on mm. Upsalan akateemisessa sairaa-         laskutusta tulee uudistaa todelliset kustannuk-
20195: lassa.                                                set kattavaksi.
20196:    Vuoden 1989 alusta voimaan tulleella yleis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20197: sairaalalain muutoksella avattiin tie oikeaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20198: suuntaan, kulkemista on vain jatkettava eteen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20199: päin. Mm. niistä HYKSille määrätyistä valta-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20200: kunnallisista tehtävistä, joihin edellä on viitattu
20201: ja joita se siis hoitaa maan ainoana keskukse-
20202: na, tulevat korvaukset ovat hyvin paljon jäljes-                Onko Hallitus tietoinen Helsingin yli-
20203: sä niistä aiheutuvista todellisista kustannuksis-            opistollisen keskussairaalan erityisval-
20204: ta. Samoin erityistason laskutukseen oikeutta-               tionosuuden ja erityistason sairaanhoi-
20205: vien sairauksien toimenpideluettelot ovat                    don laskutusperusteiden jälkeenjäänei-
20206: HYKSin osalta puutteellisia. Yhtä vähän kuin                 syydestä, ja
20207: opetus- ja tieteellinen tutkimustyö kuuluvat                    mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
20208: kuntien kustannettavaksi, ei myöskään muual-                 tus aikoo ryhtyä näiden koko maan
20209: ta Suomesta olevien potilaiden hoitokustannus-               terveydenhuollon kehitystä vaaranta-
20210: ten voida katsoa kuuluvan HYKSin jäsenkun-                   vien epäkohtien korjaamiseksi?
20211: 
20212:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
20213: 
20214:          Tarja Kautto                    Ole Wasz-Höckert          Jörn Donner
20215:          Martti Tiuri                    Claes Andersson           Kaarina Dromberg
20216:          Marjatta Väänänen               Matti Saarinen            Arja Alho
20217:          Per-Henrik Nyman                Saara-Maria Paakkinen     Antti Kalliomäki
20218:          Lauri Metsämäki                 Kai Kalima                Jouni J. Särkijärvi
20219:          Pirjo-Riitta Antvuori           Tuula Linnainmaa          Anssi Rauramo
20220:                       Kari Häkämies                        Ritva Laurila
20221:                                       1990 vp. -      KK n:o 120                                       3
20222: 
20223: 
20224: 
20225: 
20226:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20227: 
20228:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuu vasta edellä sanottujen sairaanhoitopiirien
20229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vä-
20230: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn            lisissä neuvotteluissa, joihin myös yliopisto
20231: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          osallistuu.
20232: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta
20233: edustaja Kauton ym. näin kuuluvasta kirjalli-         annetun lain 2 §:n 4 momentin mukaan sairaa-
20234: sesta kysymyksestä n:o 120:                           lan tehtävistä annetaan tarkempia ohjeita so-
20235:                                                        siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
20236:           Onko Hallitus tietoinen Helsingin yli-      valtionosuudesta annetun lain (677/82) 4 §:ssä
20237:        opistollisen keskussairaalan erityisval-        tarkoitetussa valtakunnallisessa suunnitelmas-
20238:        tionosuuden ja erityistason sairaanhoi-        sa. Tämä osaltaan korostaa Helsingin yliopis-
20239:        don laskutusperusteiden jälkeenjäänei-          tollisen keskussairaalan valtakunnallista merki-
20240:        syydestä, ja                                    tystä.
20241:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-          Yliopistollisten keskussairaaloiden sairaan-
20242:        tus aikoo ryhtyä näiden koko maan              hoidon korkeampien kustannusten tasaaminen
20243:        terveydenhuollon kehitystä vaaranta-            hoidettiin ennen vuotta 1971 suuremmalla
20244:        vien epäkohtien korjaamiseksi?                 käyttökustannusten          valtionosuusprosentilla
20245:                                                        kuin tavallisissa keskussairaaloissa. Myöhem-
20246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          min valtionosuusprosentti saatettiin samalle ta-
20247: vasti seuraavaa:                                      solle kuin muissa keskussairaaloissa, mutta
20248:                                                       vastaavasti lakia yliopistollisista keskussairaa-
20249:    Erikoissairaanhoitolaki (1062/89) tulee voi-       loista muutettiin vuonna 1971 niin, että yliopis-
20250: maan 1 päivänä tammikuuta 1991. Uuden-                tollisen keskussairaalan niistä käyttökustan-
20251: maan erikoissairaanhoidon järjestelyt muodos-         nuksista, jotka eivät kuulu yliopistolle, valtio
20252: tuivat pitkällisen valmistelun jälkeen sellaisiksi,   korvaa sairaalalle 10 % opetus- ja tutkimustoi-
20253: että Uudenmaan läänin alueella toimii sekä            minnan aiheuttamina erityiskustannuksina ja
20254: Helsingin sairaanhoitopiiri että Uudenmaan            jäljelle jääviin kustannuksiin annetaan normaa-
20255: sairaanhoitopiiri. Helsingin yliopistollisesta        listi valtionosuutta kunnallisista yleissairaalois-
20256: keskussairaalasta säädettiin oma erillislaki          ta annetun lain ( 561 /65) 25 §:ssä säädettyjen
20257: ( 1064/89) joka niin ikään tulee voimaan 1            perusteiden mukaan.
20258: päivänä tammikuuta 1991.                                  Vuoden 1991 alusta voimaan tulevalla eri-
20259:    Vaikka Helsingin yliopistollinen keskussai-        koissairaanhoitolailla valtion korvaus opetus-
20260: raala ei suoranaisesti toteutakaan erikoissai-        ja tutkimustoiminnasta on korotettu 12 %:ksi.
20261: raanhoitolain 3 luvussa lueteltuja sairaanhoito-      Vastaavasti valtio ei kuitenkaan enää suorita
20262: piirin tehtäviä, säädetään erillislaissa Helsingin    yliopistolliselle keskussairaalalle erillistä kor-
20263: yliopistollisen keskussairaalan asema erityista-      vausta hankkeisiin yliopiston omistamien sai-
20264: son sairaanhoidon palvelujen tuottamisessa ja         raansijojen osalta. Valtion omistamat sairaan-
20265: yliopistollisena sairaalana toimimisessa saman-       sijat luovutetaan korvauksetta ao. kuntainlii-
20266: laiseksi, kuin mitä erikoissairaanhoitolaissa on      toille.
20267: säädetty muista yliopistollisista sairaaloista. Li-       Sairaanhoitolaitosten valtionosuudet mää-
20268: säksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan       räytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
20269: tehtävänä on järjestää sellaisia Helsingin sai-       telusta ja valtionosuudesta annetun lain mukai-
20270: raanhoitopiirin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-         sesti kantokykyluokituksen ja kullekin Iuokalle
20271: rin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissai-        määrätyn valtionosuusprosentin mukaisesti.
20272: raanhoidon palveluja; joiden tuottaminen sa-              Helsingin yliopistollisen keskussairaalan val-
20273: nottujen sairaanhoitopiirien toimesta ei ole          tionosuuteen oikeuttavat käyttökustannukset
20274: tarkoituksenmukaista. Tältä osin Helsingin yli-       olivat vuonna 1988 1,2 miljardia markkaa,
20275: opistollisen keskussairaalan toiminta muotou-         johon suoritettiin valtionosuutta 35,2 % eli
20276: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 120
20277: 
20278: 400 190 300 markkaa. Normaalin SVOL:n mu-            sairaalan asema vastaa muiden yliopistollisten
20279: kaisen valtionosuuden lisäksi sairaalalle suori-     sairaaloiden asemaa. Kuitenkin Helsingin ylio-
20280: tettiin yliopistollisista keskussairaaloista anne-   pistollisella keskussairaalalla on eräitä sellaisia
20281: tun lain 16 §:n mukaisesti valtion korvausta         valtakunnallisia tehtäviä, joita muille yliopistot-
20282: 141 723 000 markkaa. Valtion korvaus huo-            lisille sairaaloille ei ole tarkoituksenmukaista
20283: mioon ottaen Helsingin yliopistollinen keskus-       asettaa. Erikoissairaanhoidon lainsäädäntöuu-
20284: sairaala on saanut valtion tukea noin 42 %.          distuksen yhteydessä ei ole ollut esillä ajatusta
20285:    Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain      siitä, että Helsingin yliopistollisesta keskussai-
20286: mukaan sairaanhoitolaitosten kustannukset            raalasta tehtäisiin valtion sairaala. Tämän
20287: laskutetaan kunnilta keskimääräisen hoitopäi-        vuoksi Helsingin yliopistollinen keskussairaala
20288: väkustannuksen mukaan. Tämä on kohdellut             säilyy hallinnolliselta rakenteeltaan edelleen
20289: jossain määrin eri tavalla niiden kuntainliitto-     kuntainliittona. Opetus- ja tutkimustoiminnan
20290: jen kuntia, joissa annetaan vaativaa ja ulko-        korvaamiseksi Helsingin yliopistolliselle kes-
20291: kuntalaisiin kohdistuvaa hoitoa. Edellisen joh-      kussairaalalle suoritetaan 12 %:n erityisvaltion-
20292: dosta on tehty parannuksia vuoden 1989 alusta        osuus. Erityistason sairaanhoidollisten palvelu-
20293: voimaan tulleen yleissairaalalain muutoksen          jen osalta valtioneuvosto määrää erityisvas-
20294: (297 /88) kautta. Edelleen vaativan erityistason     tuualueet, ja sosiaali- ja terveysministeriö mää-
20295: sairaanhoidosta perittävää korvausta saadaan         rää erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutki-
20296: korottaa lääkintöhallituksen vahvistamalla ker-      mukset, toimenpiteet ja hoidon sekä vahvistaa
20297: toimella.                                            näistä suoritettavaa korvausta määrättäessä
20298:    Erikoissairaanhoitolain mukaan vuoden             noudatettavat perusteet. Tässä yhteydessä tul-
20299:  1991 alusta sosiaali- ja terveysministeriö mää-     laan ottamaan huomioon eri yliopistollisten
20300: rää erityistason sairaanhoitoon kuuluvat tutki-      sairaaloiden erityisasema.
20301: mukset, toimenpiteet ja hoidon sekä vahvistaa            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
20302: näistä suoritettavaa korvausta määrittäessä          mukaan tässä vaiheessa, kun eduskunnan tältä
20303: noudatettavat perusteet.                             osin yksimielisesti säätämän erikoissairaanhoi-
20304:    Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,        tolain voimaan saattaminen on kesken, ei juuri
20305: että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan       nyt ole tarkoituksenmukaista ryhtyä säädetystä
20306: asema Helsingin sairaanhoitopiirin ja Uuden-         laista poikkeaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
20307: maan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon             Kun erikoissairaanhoitolain voimaantulon
20308: palvelujen tuottajana riippuu Uudenmaan lää-         jälkeen saadaan riittävästi käytännön koke-
20309: nin erikoissairaanhoidon kokonaistarpeen huo-        musta, voidaan ottaa huomioon perustellusti
20310: mioon ottaen eri tahojen välisistä työnjakoso-       kysymyksessä esitetyt Helsingin yliopistollisen
20311: pimuksista. Sen sijaan erityistason sairaanhoi-      keskussairaalan erityisasemaan liittyvät näkö-
20312: dollisten palvelujen tuottajana ja yliopistollise-   kohdat.
20313: na sairaalana Helsingin yliopistollisen keskus-
20314: 
20315:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
20316: 
20317:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
20318:                                       1990 vp. -     KK n:o 120                                      5
20319: 
20320: 
20321: 
20322: 
20323:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20324: 
20325:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lingar mellan nämnda sjukvårdsdistrikt och
20326: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Helsingfors universitetscentralsjukhus, i vilka
20327: av den 6 mars 1990 tili vederbörande medlem          även universitetet deltar.
20328: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Enligt 2 § 4 mom. lagen om Helsingfors
20329: riksdagsledamot Kautto m.fl. undertecknade           universitetscentralsjukhus meddelas närmare
20330: spörsmål nr 120:                                     anvisningar om sjukhusets uppgifter i den
20331:                                                      riksomfattande pian som avses i 4 § lagen om
20332:           Är Regeringen medveten om hur              planering av och statsandel för social- och
20333:        specialstatsandelen och fakturerings-         hälsovården (677/82). Detta understryker för
20334:        grunderna för högspecialiserad sjukvård       sin del den riksomfattande betydelse som Hel-
20335:        släpar efter vid Helsingfors universitets-    singfors universitetscentralsjukhus har.
20336:        centralsjukhus och                               Utjämningen av de högre sjukvårdskostna-
20337:           vilka snabba åtgärder ämnar Reger-         derna vid universitetscentralsjukhusen skedde
20338:        ingen vidta för att avhjälpa dessa miss-      före 1971 genom en större statsandelsprocent
20339:        förhållanden, som äventyrar utveckling-       för driftskostnader än vid vanliga centralsjuk-
20340:        en av hälsovården i hela landet?              hus. Senare ändrades statsandelsprocenten tili
20341:                                                      samma nivå som vid andra centralsjukhus, men
20342:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lagen om universitetscentralsjukhus ändrades
20343: samt anföra följande:                                1971 på motsvarande vis så, att av de drifts-
20344:                                                      kostnader som universitetscentralsjukhuset har
20345:    Lagen om specialiserad sjukvård (1 062/89)        och som inte ankommer på universitetet, beta-
20346: träder i kraft den 1 januari 1991. Arrange-          lar staten 10 % tili sjukhuset såsom sådana
20347: mangen inom den specialiserade sjukvården i          särskilda kostnader som har föranletts av
20348: Nyland blev efter en långvarig beredning såda-       undervisning och forskning. För de återstående
20349: na att inom Nyland Iän fungerar både Helsing-        kostnaderna ges statsandel i normal ordning
20350: fors sjukvårdsdistrikt och Nylands sjukvårds-        enligt de grunder om vilka stadgas i 25 § lagen
20351: distrikt. Om Helsingfors universitetscentral-        om korumunala alimänna sjukhus (561/65).
20352: sjukhus stiftades en separat lag (1064/89), som         Genom den lag om specialiserad sjukvård
20353: likaså träder i kraft den 1 januari 1991.            som träder i kraft vid ingången av år 1991 höjs
20354:    Även om Helsingfors universitetscentralsjuk-      statens ersättning för undervisning och forsk-
20355: hus inte direkt utför sådana uppgifter som           ning tili 12 %. Samtidigt kan dock staten inte
20356: ankommer på sjukvårdsdistrikt och räknas upp         längre betala någon särskild ersättning tili
20357: i 3 kap. lagen om specialiserad sjukvård,            universitetscentralsjukhus för projekt i sam-
20358: stadgas i den separata lagen att den ställning       band med sjukplatser som ägs av universitetet.
20359: som Helsingfors universitetscentralsjukhus har       De statsägda sjukplatserna skall utan ersätt-
20360: vid produktionen av tjänster inom högspecia-         ning ö~erlåtas till vederbörande kommunalför-
20361: liserad sjukvård och som universitetssjukhus         bund.
20362: skall vara densamma som stadgas för andra               Sjukvårdsanstalternas statsandelar faststälis i
20363: universitetssjukhus i lagen om specialiserad         enlighet med lagen om planering av och stats-
20364: sjukvård. Dessutom har Helsingfors universi-         andel för social- och hälsovården i överens-
20365: tetscentralsjukhus till uppgift att tillhandahålla   stämmelse med bärkraftsklassificeringen och
20366: sådana tjänster inom den specialiserade sjuk-        den statsandelsprocent som har bestämts för
20367: vården för vilka Helsingfors sjukvårdsdistrikt       respektive klass.
20368: och Nylands sjukvårdsdistrikt bär ansvaret,             Sådana driftskostnader vid Helsingfors uni-
20369: men som det inte är ändamålsenligt att nämnda        versitetscentralsjukhus som berättigar tili stats-
20370: sjukvårdsdistrikt skall producera. I fråga om        andel uppgick 1988 till l ,2 miljarder mark,
20371: detta formas verksamheten vid Helsingfors            varav 35,2 %, dvs. 400 190 300 mk, betalades i
20372: universitetscentralsjukhus först vid förhand-        statsandel. Utom normal statsandel enligt
20373: 6                                   1990 vp. -     KK n:o 120
20374: 
20375: PSAL betalades i enlighet med 16 § lagen om         sjukhus den ställning som andra universitets-
20376: universitetscentralsjukhus statlig ersättning om    sjukhus har. Dock har Helsingfors universitets-
20377: 141 723 000 mk. Med beaktande av statens            centralsjukhus vissa sådana riksomfattande
20378: ersättning har Helsingfors universitetscentral-     uppgifter som det inte är ändamålsenligt att
20379: sjukhus fått statligt bidrag om ca 42 %.            ålägga andra universitetssjukhus. 1 samband
20380:     Enligt lagen om kommunala allmänna sjuk-        med revideringen av lagstiftningen om specia-
20381: hus uppbärs sjukvårdsanstalternas kostnader         liserad sjukvård har det inte varit aktuellt att
20382: hos kommunerna enligt en genomsnittlig vård-        göra Helsingfors universitetscentralsjukhus till
20383: dygnskostnad. Detta har i någon mån på olika        statligt sjukhus. Därför förblir Helsingfors uni-
20384: sätt drabbat kommunerna inom de kommunal-           versitetscentralsjukhus till sin administrativa
20385: förbund där man ger krävande vård till invå-        uppbyggnad alltjämt ett kommunalförbund. 1
20386: nare i andra kommuner. På grund av detta har        ersättning för undervisning och forskning be-
20387: förbättringar gjorts genom den ändring av           talas en specialstatsandel om 12% till Helsing-
20388: lagen om allmänna sjukhus som trädde i kraft        fors universitetscentralsjukhus. Beträffande
20389: vid ingången av år 1989 (297/88). Dessutom får      tjänster inom högspecialiserad sjukvård be-
20390: sådan ersättning som uppbärs för krävande           stämmer statsrådet specialansvarsområden och
20391: högspecialiserad sjukvård höjas med en koeffi-      social- och hälsovårdsministeriet bestämmer
20392: cient som fastställs av medicinalstyrelsen.         vilka undersökningar och åtgärder samt vilken
20393:     Enligt lagen om specialiserad sjukvård skall    vård som hör till den högspecialiserade sjuk-
20394: social- och hälsovårdsministeriet räknat från       vården samt fastställer de grunder som skall
20395: ingången av år 1991 bestämmavilka undersök-         tillämpas då ersättningarna för dem bestäms. 1
20396: ningar och åtgärder samt vilken vård som hör        detta sammanhang kommer man att beakta
20397: till den högspecialiserade sjukvården samt fast-    olika universitetssjukhus specialställning.
20398: ställa de grunder som skall tillämpas då ersätt-       Enligt social- och hälsovårdsministeriets
20399: ningarna för dem bestäms.                           uppfattning är det inte i detta skede ändamåls-
20400:     På basis av det ovan anförda kan konstate-      enligt att vidta lagstiftningsåtgärder, som avvi-
20401: ras att Helsingfors universitetscentralsjukhus      ker från lagen om specialiserad sjukvård, efter-
20402: ställning som producent av tjänster inom spe-       som lagen, som riksdagen till dessa delar
20403: cialiserad sjukvård i Helsingfors sjukvårdsdi-      enhälligt har stiftat, inte ännu har trätt i kraft.
20404: strikt och Nylands sjukvårdsdistrikt beror, med        När tillräckligt med praktisk erfarenhet har
20405: beaktande av totalbehovet av specialiserad          samlats sedan lagen om specialiserad sjukvård
20406: sjukvård i Nylands län, på arbetsfördelningsav-     trätt i kraft, kan hänsyn tas till de synpunkter
20407: tal mellan olika parter. Däremot motsvarar          på Helsingfors universitetscentralsjukhus spe-
20408: Helsingfors universitetscentralsjukhus ställning    cialställning, som med fog har framförts i
20409: som producent av tjänster inom den högspe-          spörsmålet.
20410: cialiserade sjukvården och som universitets-
20411: 
20412:     Helsingfors den 6 april 1990
20413: 
20414:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
20415:                                                 1990 vp.
20416: 
20417: Kirjallinen kysymys n:o 121
20418: 
20419: 
20420: 
20421: 
20422:                                    Rinne: Pienten poikien ajautumisesta psykiatriseen hoitoon
20423: 
20424: 
20425:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20426:    Suomessa syntyy tyttöjä ja poikia suunnil-         joissa naiset yksin joutuvat kokonaan vastaa-
20427: leen saman verran. Lasten psykiatrisille osas-        maan lasten kasvatuksesta, huollosta ja Iäsnä-
20428: toille joudutaan nykyään ottamaan käytännöl-          oJosta. Miestä ei saa eristää kasvatusvastuusta.
20429: lisesti katsoen yksinomaan poikia. Jotain on             Nykyinen asiantila, jossa pienet pojat joutu-
20430: mennyt perinjuurin pieleen, kun pienten poi-          vat seulotuiksi, laitoksiin siirretyiksi ja raskaan
20431: kien normaali koheltava kehitysvaihe johtaa           psykiatrisen hoidon piiriin vain sen takia, että
20432: häiriköksi leimaamiseen.                              käyttäytyvät kuten pojat ovat maailman sivu
20433:    Tulos viestittää yksiselitteisellä tavalla sitä,   käyttäytyneet, on inhimillinen vääryys heitä
20434: että Suomeen on luotu ilmapiiri ja rakenteet,         kohtaan. Samalla aiheutetaan tarpeetonta ah-
20435: jotka ovat tehneet pienen pojan elämän sietä-         distusta kasvattajille, jotka joutuvat kantamaan
20436: mättömäksi vain sen takia, että hän on synty-         "virallisen yhteiskunnallisen väärinkäsityksen"
20437: nyt pojaksi.                                          seuraukset.
20438:    Niin sanotut viralliset asiantuntijat ovat            Sukupuolten tasa-arvoa ei viedä pätkääkään
20439: päässeet määrittelemään nelivuotiaan pojan            eteenpäin sillä, että pojille ominaisiin tyyleihin
20440: koheltamisen ja hurjat mielikuvitusleikit häiriö-     käydään kiinni moralisoivalla ja murskaavalla
20441: käyttäytymiseksi eikä ikään kuuluvaksi vaarat-        tavalla.
20442: tomaksi ja normaaliksi kehitysvaiheeksi.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20443:    Poikien on paha olla, kun aikuiset koko ajan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20444: antavat ymmärtää, että jokin pojille luonteen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20445: omainen ja tyydyttävä käyttäytyminen on vää-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20446: rää ja kelvotonta. Moralisoivat aikuiset katso-
20447: vat pienten poikien leikkiä vain pinnalta. He
20448: eivät ymmärrä sitä, että raisuissa leikeissä ei ole             Mihin laajamittaisiin, syvällekäyviin
20449: mitään väkivaltaa.                                           ja välittömiin yhteiskunnallisiin toimiin
20450:    Kysymys on erittäin suuresta ja syvälle käy-              Hallitus aikoo ryhtyä sen estämiseksi,
20451: västä yhteiskunnallisesta kysymyksestä. Se al-               että suuri määrä pieniä poikia joutuu
20452: kaa neuvolavalmennuksen ohjeilla ja päättyy                  hoidon piiriin vain sen takia, että ovat
20453: miesten läsnäolon järjestämiseen paikkoihin,                 sattuneet syntymään pojiksi?
20454: 
20455:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
20456: 
20457:                                              Heikki Rinne
20458: 
20459: 
20460: 
20461: 
20462: 200070S
20463: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 121
20464: 
20465: 
20466:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20467: 
20468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      veystyön laajentamista erikoissairaanhoidon,
20469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yh-
20470: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          teistehtäväksi.
20471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Lasten järjestetty päivähoito ja koulu ovat
20472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toinen tärkeä lapsen kehitystä tukeva ja ohjaa-
20473: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta      va tekijä. Tämän takia näissä tehtävissä työs-
20474: kysymyksestä n:o 121:                               kentelevältä henkilöstöitä edellytetään erittäin
20475:                                                     korkeata kasvatuksellista ammattitaitoa ja sen
20476:           Mihin laajamittaisiin, syvällekäyviin     kehittämistä. Poikien kasvun kannalta on tär-
20477:        ja välittömiin yhteiskunnallisiin toimiin    keätä, että lasten päivähoidossa ja koulussa
20478:        Hallitus aikoo ryhtyä sen estämiseksi,       työskentelee myös miespuolisia viranhaltijoita.
20479:        että suuri määrä pieniä poikia joutuu        Tämänsuuntaista kehitystä tapahtuu ja sitä
20480:        hoidon piiriin vain sen takia, että ovat     pyritään tukemaan.
20481:        sattuneet syntymään pojiksi?                    Isän asema on erittäin keskeinen pojan kas-
20482:                                                     vun, kehityksen ja ohjauksen kannalta. Asia on
20483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        otettu huomioon viime vuosien sosiaaliturva-
20484: vasti seuraavaa:                                    lainsäädännön kehittämisessä niin, että isä voi
20485:                                                     äidin ohella eri tilanteissa entistä paremmin
20486:    Kysymyksessä mainittu psykiatrisen hoidon        osallistua ja keskittyä lasten hoitoon ja kasva-
20487: tarpeessa olevan ja normaaliksi katsottavan         tukseen isyyslomalla, vanhempainlomalla, hoi-
20488: lapsen "koheltaminen" ja siihen suhtautuminen       tovapaalla ja osittaisella hoitovapaalla ansio-
20489: eivät ole yksi ja sama asia. Edellinen lapsi        työtään ja ansioitaan menettämättä. On selvästi
20490: tarvitsee erityistä hoitoa, jälkimmäinen ei mi-     nähtävissä, että isien osallistuminen lastenhoi-
20491: tään tai korkeintaan ohjausta tilanteen yleiseksi   toon ja kasvattamiseen on muuttunut, lasten-
20492: hallitsemiseksi.                                    hoito ja kasvatustehtävä hyväksytään yhtälailla
20493:    Erityisopetuksessa, lastensuojelutoimenpitei-    kummankin vanhemman tehtäväksi.
20494: den kohteena ja psykiatrisessa hoidossa on             Psykiatrisesti sairaiden lasten hoitojärjestel-
20495: jonkin verran enemmän poikia kuin tyttöjä.          miä on kehitetty voimakkaasti. Perusterveyden-
20496: Asia selittyy poikien ja tyttöjen henkisen kas-     huollon, lasten ja nuorisopsykiatrian sekä kas-
20497: vun, luonteen sekä tunne-elämän erilaisuudella      vatusneuvoloiden palvelut ovat maan kattavat.
20498: ja ilmenee mm. tyttöjen varhaisempana hoi-          Sisällöllisesti lasten mielenterveystyötä on pai-
20499: toon hakeutumisena kriisin uhatessa.                notettu avohoidon ja perhekeskeisyyden suun-
20500:    Lasten kasvatuksen ja kasvun tukeminen on        taan. Häiriintyneen lapsen hoidossa hoidetaan
20501: äidin ja isän ensisijainen tehtävä. Pojan kasvat-   ja siihen osallistuu aina koko perhe ja hoidet-
20502: tamisessa isän asema korostuu, sillä isä on         tavan lähiympäristö. Jatkossa pyritäänkin ke-
20503: pojan esikuva. Yhteiskunnan erilaiset palvelu-      hittämään ehkäisyn ohella mielenterveyden häi-
20504: järjestelmät ottavat kasvatus- ja hoitovastuuta     riöiden ajoissa tapahtuvaa tunnistamista, jol-
20505: vasta silloin, kun vanhemmat eivät enää kyke-       loin hoito voidaan aloittaa mahdollisimman
20506: ne vastaamaan kasvatustehtävästään.                 varhain.
20507:    Vanhempia tuetaan ja opastetaan kasvatus-           Lasten ja poikien terveen kasvun ja kehityk-
20508: tehtäviin synnytysvalmennuksessa, lasten ja         sen turvaaminen on tärkeä yhteiskunnallinen
20509: nuorten neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa        tehtävä. Yhteiskunta on paljon tehnyt asian
20510: sekä kasvatusneuvoloissa. Nämä tukijärjestel-       hyväksi, palveluja on lisätty, vanhempain kas-
20511: mät ovat kattavat ja toimivat maassamme             vattajatehtävää on tuettu ja asenteita on saatu
20512: hyvin. Hallituksen esitys mielenterveyslaiksi       muuttumaan. On tärkeätä jatkaa ja pitää asiaa
20513: (HE n:o 201/1989 vp.) on viimeisin tämän            koskevaa keskustelua vireillä sekä näin edistää
20514: alueen kehittämishanke ja tarkoittaa mielenter-     suotuisaa kehitystä.
20515: 
20516:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
20517: 
20518:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
20519:                                    1990 vp. -     KK n:o 121                                    3
20520: 
20521: 
20522: 
20523: 
20524:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20525: 
20526:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      stödsystem är täckande och fungerar väl hos
20527: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       oss. Regeringens propostion med förslag tili
20528: av den 6 mars 1990 tili vederbörande medlem       mentalvårdslag (RP nr 201/1989 rd.) är den
20529: av statsrådet översänt avskrift av följande av    senaste utvecklingsåtgärden på detta område
20530: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål nr       och avser att utvidga mentalvårdsarbetet så att
20531: 121:                                              det blir en gemensam uppgift för specialsjuk-
20532:                                                   vården, primärhälsovården och socialvården.
20533:           Vilka omfattande, djupgående och           Den organiserade barndagvården och skolan
20534:        omedelbara samhälleliga åtgärder äm-       ar en annan viktig faktor, som stöder och styr
20535:        nar Regeringen vidta för att hindra att    barnets utveckling. Därför förutsätts hos de
20536:        ett stort antal små pojkar kommer att      anställda inom dessa sektorer pedagogisk yrkes-
20537:        genomgå vård bara på grund av att de       kunskap på synnerligen hög nivå och att de
20538:        har råkat födas tili pojkar?               utvecklar sin yrkeskunskap. Med tanke på
20539:                                                   pojkarnas uppväxt är det viktigt att det finns
20540:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      också manliga anställda inom barndagvården
20541: samt anföra följande:                             och vid skolorna. En utveckling i denna rikt-
20542:                                                   ning håller på att ske och stöds med tanke på
20543:    Den i spörsmålet nämnda bråkigheten hos        pojkarnas uppväxt.
20544: ett barn som är i behov av psykiatrisk vård och      Faderns ställning är synnerligen central för
20545: bråkigheten hos ett barn som bör anses vara       en pojkes uppväxt, utveckling och vägledning.
20546: normalt samt hur man skall förhålla sig tili      Saken har beaktats vid utvecklandet av lagstift-
20547: företeelsen är inte en och samma sak. Det         ningen om social trygghet under de senaste
20548: föregående barnet behöver särskild vård, det      åren så att fadern vid sidan av modern vid
20549: senare behöver ingen vård eller högst vägled-     olika tillfållen bättre än fårut kan delta i och
20550: ning för att man allmänt skall kunna behärska     koncentrera sig på barnskötsel och uppfostran,
20551: situationen.                                      i form av faderskapsledighet, fåräldraledighet,
20552:    Det är i någon mån fler pojkar än flickor      vårdledighet och partiell vårdledighet, utan att
20553: som blir föremål för specialundervisning, barn-   förlora sitt förvärvsarbete och sin inkomst. En
20554: skyddsåtgärder och psykiatrisk vård. Saken har    klar förändring kan ses i fråga om fådernas
20555: sin förklaring i olikheterna mellan pojkar och    deltagande i skötseln och uppfostran av bar-
20556: flickor i fråga om psykisk utveckling, karaktär   nen; det godtas att barnavård och uppfostran
20557: och känsloliv samt kommer tili uttryck bl.a. i    är vardera förälderns uppgift i lika hög grad.
20558: att flickorna vid en hotande kris söker vård i       Vårdsystemen för psykiskt sjuka barn har
20559: ett tidigare skede.                               utvecklats kraftigt. De tjänster som erbjuds av
20560:    Att uppfostra barnen och stöda deras upp-      primärhälsovården, barn- och ungdomspsykia-
20561: växt är en mors och en fars främsta upgift. Vid   trin samt rådgivningsbyråerna för uppfostrings-
20562: uppfostran av pojkar accentueras faderns ställ-   frågor täcker hela landet. Innehållsmässigt är
20563: ning, ty han fungerar som förebild för sin son.   tyngdpunkten inom mentalvårdsarbetet för
20564: De olika servicesystemen i samhället åtar sig     barn lagd på öppen vård och familjecentrering.
20565: uppfostrings- och vårdansvar först när föräld-    Vården av ett stört barn ordnas alltid så att
20566: rarna inte längre kan fylla sin uppfostrarroll.   hela familjen och barnets närmaste omgivning
20567:    Föräldrarna får stöd och vägledning för sin    deltar. Strävan är att i fortsättningen utveckla
20568: uppfostrarroll genom förlossningsförberedelse     inte bara de preventiva åtgärderna utan också
20569: samt vid rådgivningsbyråerna för barn och         möjligheterna att i tid upptäcka mentala stör-
20570: ungdom, inom skolhälsovården och vid rådgiv-      ningar så att vården kan inledas så tidigt som
20571: ningsbyråerna för uppfostringsfrågor. Dessa       möjligt.
20572:                                       1990 vp. -     KK n:o 121
20573: 
20574:    Det är en viktig uppgift för samhället att         ar har åstadkommits. Det är viktigt att fort-
20575: säkerställa en sund uppväxt och utveckling för        sätta diskussionen om saken och hålla den
20576: barn och pojkar. Samhället har gjort mycket           aktuell samt att därigenom stöda den gynnsam-
20577: för saken: servicen har ökats, föräldrarna har        ma utvecklingen och föra den vidare.
20578: fått stöd i sin uppfostrarroll, attitydförändring-
20579: 
20580:      Helsingfors den 4 april 1990
20581: 
20582:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
20583:                                              1990 vp.
20584: 
20585: Kirjallinen kysymys n:o 122
20586: 
20587: 
20588: 
20589: 
20590:                                  Mäkipää: Neuvostoliitossa asuvien juutalaisten muutosta Israe-
20591:                                    liin Suomen kautta
20592: 
20593: 
20594:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20595: 
20596:    Neuvostoliitossa asuu lähes kaksi miljoonaa        Suomen tulisi tarjoutua avustamaan tässä
20597: juutalaista, joista huomattava osa tiettävästi     joukkomuutossa niin, että Neuvostoliitosta
20598: tahtoisi muuttaa Israeliin. Israel on lähettänyt   muuttavat juutalaiset voisivat Suomeii" avulla
20599: Neuvostoliittoon noin 500 000 kutsuviisumia.       valmistautua muuttomatkalle ja lähteä Suomen
20600: Pääministeri Jitzhak Shamirin mukaan Israel        kautta ryhminä edelleen Israeliin. Suomen kan-
20601: voisi vuonna 1990 vastaanottaa noin 250 000        sainvälisyyskuvan kannalta asian pikainen jär-
20602: Neuvostoliiton juutalaista. Muutto tapahtuu        jestäminen olisi toivottavaa.
20603: tätä nykyä pääasiassa Unkarin, Romanian ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20604: Turkin kautta lento- tai laivateitse.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20605:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20606: men viranomaisilta olisi pyydetty apua 15 000      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20607: Neuvostoliiton juutalaisen välittämiseen Suo-
20608: men kautta Israeliin. Ulkoasiainministeri Pertti            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20609:  Paasio puolestaan on todennut Suomen kan-                ryhtyä, että halukkaat Neuvostoliiton
20610:  nattavan ihmisten vapaata matkustusoikeutta              juutalaiset voivat kutsuviisumillaan
20611: periaatteidemme mukaisena ihmisoikeutena.                 muuttaa Suomen kautta Israeliin?
20612: 
20613:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
20614: 
20615:                                           Lea Mäkipää
20616: 
20617: 
20618: 
20619: 
20620: 200070S
20621: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 122
20622: 
20623: 
20624: 
20625: 
20626:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20627:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       takulun vapaudesta seuraa myös mahdollisuus
20628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies        Suomessa ollessaan valita matkakohteensa.
20629: olette 6 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             Juutalaisten maahanmuuttoon Israeliin liit-
20630: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tyy myös kysymys Israelin vuonna 1967 tai sen
20631: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jälkeen miehittämistä alueista. Vuoden 1949
20632: edustaja Lea Mäkipään kirjallisesta kysymyk-        Geneven IV yleissopimus, jonka osapuoli Israel
20633: sestä n:o 122:                                      on, kieltää valtaajavaltiota karkottamasta tai
20634:                                                     siirtämästä osaa omasta siviiliväestöstään val-
20635:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taamalleen alueelle. YK:n turvallisuusneuvosto
20636:        ryhtyä, että halukkaat Neuvostoliiton        on jo aiemmissa päätöslauselmissaan vahvista-
20637:        juutalaiset voivat kutsuviisumillaan         nut, että tätä yleissopimusta on sovellettava
20638:        muuttaa Suomen kautta Israeliin?             Israelin vuonna 1967 tai sen jälkeen miehittä-
20639:                                                     miin alueisiin. Pohjoismaiset ulkoministerit
20640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiinnittivät tähän huomiota Turun kokoukses-
20641: vasti seuraavaa:                                    sa 7.3.1990 antamassaan lausunnossa:
20642: 
20643:    Asiasta on viranomaistasolla käyty keskus-                 Ministerit olivat huolestuneita mah-
20644: telua sen jälkeen, kun tuli esille tietoja Suomen          dollisuudesta että Israelin maahan-
20645: mahdollisesta käyttämisestä kauttakulkumaana               muuttajat asutettaisiin miehitetyille
20646: Neuvostoliitossa, lähinnä Leningradin alueella             alueille. Israelin asutustoiminta miehite-
20647: asuvien juutalaisten muuttoihin. Lisäksi ovat              tyillä alueilla on ristiriidassa kansainvä-
20648: juutalaisten muuttoasioita hoitavan järjestön              lisen oikeuden kanssa ja väestön lisä-
20649: edustajat olleet yhteydessä viranomaisiin selvit-          muutto näille alueille saattaa vaarantaa
20650: tääkseen Suomen kannan mahdollisiin kautta-                mahdollisuuden rauhan saavuttamisek-
20651: kulkuihin.                                                 si. Ministerit vaativat tästä syystä Israe-
20652:    Suomen hallituksen suhtautuminen juutalais-             lin viranomaisia olemaan sallimatta
20653: ten muuttoon Suomen kautta lähtee yleisestä                muuttajien asettumista miehitetyille
20654: periaatteesta ihmisten oikeudesta liikkua va-              alueille.
20655: paasti kansallisten rajojen ylitse. Suomella ei
20656: niin muodoin ole periaatteessa mitään sitä            Näitä periaatteita painotettiin myös Suomen
20657: vastaan, että Neuvostoliiton juutalaisia muut-      edustajan pitämässä puheenvuorossa YK:n tur-
20658: taa Suomen kautta Israeliin tai muualle. Kaut-      vallisuusneuvoston istunnossa 29.3.1990.
20659:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
20660: 
20661:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
20662:                                      1990 vp. -     KK n:o 122                                        3
20663: 
20664: 
20665: 
20666: 
20667:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20668: 
20669:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        också möjligheten att vid vistelse i Finland fritt
20670: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av       välja resmål.
20671: den 6 mars 1990 tili vederbörande medlem av             Invandringen av judar tili Israel inbegriper
20672: statsrådet översänt avskrift av följande av         också frågan om de områden som Israel
20673: riksdagsman Lea Mäkipää undertecknade               ockuperat 1967 eller senare. Genevekonventio-
20674: spörsmå1 nr 122:                                    nen IV från 1949, som Israel är part i,
20675:                                                     förbjuder en ockupationsmakt att deportera
20676:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           eller överflytta delar av sin egen civilbefolkning
20677:        vidta för att de judar från Sovjetunio-      tili ett ockuperat område. FN:s säkerhetsråd
20678:        nen som så önskar skall kunna flytta         har i sina resolutioner från tidigare fastställt att
20679:        via Finland med visum som inbjuder           denna konvention skall följas beträffande de
20680:        dem tili Israel?                             områden som Israel ockuperat 1967 eller sena-
20681:                                                     re. De nordiska utrikesministrarna fåste upp-
20682:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        märksamhet vid detta i sitt uttalande under
20683: samt anföra följande:                               mötet i Åbo 7.3.1990:
20684: 
20685:    Denna fråga har diskuterats av myndigheter-                  Ministrarna uttryckte oro över moJ-
20686: na efter det att uppgifter förekommit om att                ligheten att invandrare tili Israel bosätts
20687: Finland eventuellt kunde användas som tran-                 på de ockuperade områdena. Den israe-
20688: sitland av judar som flyttar från Sovjetunionen,            liska kolonisationsverksamheten i de
20689: i första hand från Leningradområdet. Dess-                  ockuperade områdena stred mot inter-
20690: utom har representanter för organisationen för              nationell rätt och ytterligare inflyttning
20691: judiska invandrarärenden varit i kontakt med                tili dessa områden kunde äventyra möj-
20692: våra myndigheter för att utreda Finlands                    ligheten att uppnå fred. Ministrarna
20693: ståndpunkt tili en eventuell transitering.                  uppfordrade därför de israeliska myn-
20694:    Finlands regerings inställning tili att judar            digheterna tili att inte tillåta invandrare
20695: flyttar via Finland grundar sig på den allmänna             att bosätta sig i de ockuperade områ-
20696: principen om människors rätt att fritt röra sig             dena.
20697: över nationsgränserna. Finland har sålunda i
20698: princip ingenting emot att Sovjetunionens ju-         Dessa principer betonades också i det anfö-
20699: dar invandrar tili Israel eller någon annan plats   rande som Finlands delegat höll i FN:s säker-
20700: v1a Finland. Rätten tili fri genomresa innebär      hetsråd 29.3.1990.
20701: 
20702:      Helsingfors den 5 april 1990
20703: 
20704:                                                                     Utrikesminister Pertti Paasio
20705:                                                1990 vp.
20706: 
20707: Kirjallinen kysymys n:o 123
20708: 
20709: 
20710: 
20711: 
20712:                                   Seppänen: Valtion virkamiesten yksityisten liiketoimien hyväk-
20713:                                       syttä vyydestä
20714: 
20715: 
20716:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20717:    Aikakauslehtitietojen (Suomen Kuvalehti,            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20718: helmikuu 1990 ja Hymy, maaliskuu 1990)                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20719: mukaan ilmavoimien ylilääkäri Juhani Aho               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20720: harjoittaa oman toimensa ohella merkittävää
20721: liiketoimintaa omistamalla laskettelukeskuksia,
20722: Yleiset Laboratoriot Oy:n osake-enemmistön,                     Onko Hallituksen mielestä sopivaa,
20723: useita lääkäriasemia Helsingissä, 150 miljoonan              että valtion virkamiehenä ilmavoimien
20724: markan arvoisen (hallintoneuvostopaikkaan oi-                ylilääkärin virassa toimiva henkilö te-
20725: keuttavan) osuuden lääketehdas Orion-yhtymä                  kee näin laajamittaista yksityistä liike-
20726: Oy:stä, osakkeita Instrumentarium Oy:ssä ja                  toimintaa, ja kuinka on järjestetty val-
20727: niin edelleen.                                               vonta niin, että tällaisessa tapauksessa
20728:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           yleinen ja yksityinen etu eivät sekoitu?
20729:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1990
20730: 
20731:                                            Esko Seppänen
20732: 
20733: 
20734: 
20735: 
20736: 200070S
20737: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 123
20738: 
20739: 
20740: 
20741: 
20742:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20743:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       na, mikä merkitsee sitä, että sivutoimen hoita-
20744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miselle voidaan lupaa annettaessa asettaa tar-
20745: olette 5 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          peellisia ehtoja. Sivutoimilupa voidaan peruut-
20746: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taa, kun siihen on syytä.
20747: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Viranomainen voi kieltää muunkin kuin työ-
20748: edustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta     ajan käyttämistä edellyttävän sivutoimen vas-
20749: kysymyksestä n:o 123:                               taanottamisen ja hoitamisen. Tällaisesta sivu-
20750:                                                     toimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus
20751:           Onko Hallituksen mielestä sopivaa,        asianomaiselle viranomaiselle. Myös sellainen
20752:        että valtion virkamiehenä ilmavoimien        sivutoimi, joka ei edellytä poissaoloa virantoi-
20753:        ylilääkärin virassa toimiva henkilö te-      mituksesta eikä työajan käyttämistä sivutoi-
20754:        kee näin laajamittaista yksityistä liike-    meen kuuluvien tehtävien suorittamiseen, voi
20755:        toimintaa, ja kuinka on järjestetty val-     eräissä tapauksissa haitata viran asianmukaista
20756:        vonta niin, että tällaisessa tapauksessa     hoitamista. Haitta voi aiheutua sivutoimen
20757:        yleinen ja yksityinen etu eivät sekoitu?     rasittavuudesta, sivutoimeen kuuluvien tehtä-
20758:                                                     vien laadusta tai muusta sellaisesta syystä.
20759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tällaisessa tapauksessa sivutoimen hoitaminen
20760: vasti seuraavaa:                                    tulee kieltää.
20761:                                                        Valtion virkamieslain 24 §:n 2 momentissa
20762:    Kysymys on valtion virkamieslain (755/86)        on säädetty siitä, mitä on otettava huomioon
20763: sivutoimia koskevien säännösten tulkinnasta.        sivutoimilupaa myönnettäessä. Samoilla perus-
20764: Sivutoimista säädetään lain 24 §:ssä. Sivutoimi-    teilla tulee myös harkita, voidaanko sellainen
20765: käsite on laissa määritelty laajaksi. Sivutoimel-   sivutoimi, joka ei edellytä työajan käyttämistä,
20766: la tarkoitetaan virkaa, palkattua työtä ja teh-     kieltää. Harkinnassa on otettava huomioon,
20767: tävää, joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä,   että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla
20768: samoin kuin ammattia, elinkeinoa ja liikettä.       esteelliseksi virassa ja että sivutoimi ei saa
20769: Virkamies ei saa ilman sivutoimilupaa ottaa         vaarantaa luottamusta virkamiesten tasapuoli-
20770: vastaan sellaista sivutointa, joka edellyttää       suuteen viranhoidossa ja ettei se muutoinkaan
20771: työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien teh-      saa haitata viran asianmukaista hoitamista.
20772: tävien suorittamiseen. Virkamieslain perustelu-        Yleissäännös sivutoimiluvan myöntävästä vi-
20773: jen mukaan tällaisen sivutoimen vastaanotta-        ranomaisesta ja viranomaisesta, jolle ilmoitus
20774: mista on periaatteessa yleensä pidetty kielletty-   sivutoimesta tehdään, on valtion virkamiesase-
20775: nä. Ei voida pitää hyväksyttävänä sitä, että        tuksen (723/87) 20 ja 21 §:ssä. Puolustusvoi-
20776: virkamies työaikanaan, jonka hän on velvolli-       mien osalta asiasta on erityissäännös puolus-
20777: nen käyttämään valtion tehtävien suorittami-        tusvoimista annetun asetuksen (274/75)
20778: seen palkkaustaan vastaan, suorittaisi muita        63 b §:ssä (1052/87), jonka mukaan sivutoimi-
20779: tehtäviä. Tällaiset sivutoimet vaikuttavat yleen-   luvan myöntää pääesikunta ja ilmoitus sivutoi-
20780: sä siinä määrin haitallisesti viran hoitamiseen     mesta on tehtävä sille hallintoyksikölle, jossa
20781: ja viraston tehtävien suorittamiseen, että luvan-   virkamies palvelee.
20782: varaisuus on välttämätön. Kysymys sivutoimi-           Viranomainen, joka on myöntänyt sivutoimi-
20783: luvan myöntämisestä on harkittava kussakin          luvan tai joka on vastaanottanut sivutointa
20784: tapauksessa erikseen ja lupa voidaan myöntää        koskevan ilmoituksen, on velvollinen valvo-
20785: vain kun siihen on erityistä syytä. Viraston        maan, että sivutoimiluvan myöntämisen edelly-
20786: tehtävien suorittamisen kannalta sivutoimi          tykset tai edellytykset sille, että sivutoimen
20787: saattaa eräissä tapauksissa olla eduksi, koska      pitämistä ei ole kiellettävä, ovat jatkuvasti
20788: virkamies sivutoimen avulla voi kehittää it-        olemassa. Mikäli näin ei ole, viranomainen voi
20789: seään virkatehtävienkin suorittamisen osalta.       peruuttaa sivutoimiluvan tai kieltää sivutoimen
20790: Sivutoimilupa voidaan antaa myös rajoitettu-        pitämisen.
20791:                                    1990 vp. -     KK n:o 123                                    3
20792: 
20793:    Kysymyksessä mainittu ilmavoimien ylilää-      tyneet Laboratoriot Oy:n ja Rukakeskus Oy:n
20794: käri, lääkintäeversti Juhani Aho ei ole puolus-   hallituksen jäsenenä. Tuolloinkin on ollut ky-
20795: tusministeriöitä saatujen selvitysten mukaan      symys virka-ajan ulkopuolella hoidettavista si-
20796: käyttänyt sivutoimiensa hoitamiseen hänelle       vutoimista. Saadun selvityksen mukaan Aho
20797: kuuluvaa työaikaa. Ennen valtion virkamies-       on hoitanut sivutoimiaan vapaa-ajallaan ja
20798: lain voimaantuloa 1.1.1988, kun sivutoimilupa     lomillaan. Pääesikunnan lääkintäosaston ja il-
20799: oli saatava myös työajan ulkopuolella hoidet-     mavoimien esikunnan lausuntojen mukaan si-
20800: tavaa sivutointa varten, on puolustusministe-     vutoimien hoitaminen ei ole haitannut Ahon
20801: riö, viimeksi 3.9.1987 myöntänyt Aholle hänen     virkatehtävien hoitamista. Hän ei myöskään
20802: anomansa sivutoimiluvan. Luvassa on myön-         ole osallistunut puolustusvoimien tarvitsemien
20803: netty Aholle oikeus sivutoimisena toimia Hel-     ulkopuolisten palvelujen ostoa eikä lääkehan-
20804: singin lääkärikeskus ja laboratoriot Oy:n, Yh-    kintoja koskevaan päätöksentekoon.
20805:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
20806: 
20807:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
20808: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 123
20809: 
20810: 
20811: 
20812: 
20813:                                 Ti 11 Ri ksdagens Herr Talman
20814:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           teuppgifterna. Bisysslotillsstånd kan även bevil-
20815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            jas begränsat, vilket innebär att villkor gällande
20816: av den 5 mars 1990 till vederbörande medlem            skötseln av bisysslan kan uppställas vid bevil-
20817: av statsrådet översänt avskrift av följande av         jandet av tillståndet. Tillstånd kan vid behov
20818: riksdagsman Seppänen undertecknade spörs-              återkallas.
20819: mål nr 123:                                                Myndigheten kan även förbjuda en person
20820:                                                        att ta emot eller sköta en bisyssla som kräver
20821:            Anser Regeringen det vara lämpligt          annat än att arbetstid används för sysslan.
20822:         att en statstjänsteman som har tjänst          Tjänstemän måste anmäla om dylika bisysslor
20823:         som överläkare vid luftstridskrafterna         till vederbörande myndighet. Ä ven sådana bi-
20824:         idkar privat affärsverksamhet i denna          sysslor som inte kräver att tjänstemannen
20825:         utsträckning och hur har den övervak-          uteblir från tjänsteutövningen eller att arbetstid
20826:         ning ordnats som garanterar att allmän-        används för uppgifter som hör till bisysslan
20827:         na och privata intressen inte samman-          kan i vissa fall inverka menligt på skötseln av
20828:         blandas i dylika fall?                         tjänsten. Den menliga inverkan kan bero på att
20829:                                                        bisysslan är påfrestande, på arten av de upp-
20830:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           gifter som hör till bisysslan eller på något annat
20831: samt anföra följande:                                  liknande skäl. 1 dylika fall skall vederbörande
20832:                                                        förbjudas att handha den ifrågavarande bisyss-
20833:    Frågan gäller tolkningen av statstjänsteman-        lan.
20834: nalagens (755/86) stadganden om bisyssla.                  1 24 § 2 mom. statstjänstemannalagen stad-
20835: Stadgandena återfinns i lagens 24 §. Själva            gas om vad som skall beaktas vid prövning av
20836: begreppet har i lagen getts en vid definition.         om bisysslotillstånd kan beviljas. Samma grun-
20837: Med bisyssla avses sådan tjänst och sådant             der bör även beaktas vid bedömningen av
20838: avlönat arbete och uppdrag som en tjänsteman           huruvida en sådan bisyssla som inte kräver
20839: har rätt att avsäga sig samt yrke, näring eller        användande av arbetstid skall förbjudas. Vid
20840: rörelse. En tjänsteman får inte utan bisysslo-         bedömningen skall beaktas att tjänstemannen
20841: tillstånd ta emot en bisyssla som kräver att han       inte på grund av bisysslan får bli jävig i
20842: använder arbetstid för uppgifter som hör till          tjänsten, att bisysslan inte får äventyra för-
20843: bisysslan. Enligt motiveringen till statstjänste-      troendet för tjänstemannens opartiskhet i tjäns-
20844: mannalagen har det i princip i allmänhet               teutövningen och att bisysslan inte heller an-
20845: ansetts vara förbjudet att ta emot dyliga              nars får inverka menligt på skötseln av tjäns-
20846: bisysslor. Det kan inte anses godtagbart att en        ten.
20847: tjänsteman utför andra uppgifter under sin                 Det allmänna stadgandet om myndigheter
20848: arbetstid, vilken han är skyldig att mot avlö-         som beviljar bisysslotillstånd och om den myn-
20849: ning använda för utförande av uppgifter åt             dighet till vilken anmälan om bisyssla skall
20850: staten. Dylika bisysslor inverkar i allmänhet till     göras återfinns i 20 och 21 §§ statstjänsteman-
20851: den grad negativt på skötseln av tjänsten och          naförordningen (723/87). För försvarsmaktens
20852: utförandet av ämbetsverkets uppgifter, att till-       del ingår ett särskilt stadgande i 63 b §
20853: ståndsförfarandet är nödvändigt. Frågan om             (1052/87) förordningen om försvarsmakten
20854: huruvida bisysslotillstånd kan beviljas måste          (274/75), enligt vilken paragraf bisysslotillstånd
20855: bedömas separat i varje enskilt fall, och till-        beviljas av huvudstaben och anmälan om bi-
20856: stånd kan beviljas endast om det föreligger            syssla skall göras till den administrativa enhet
20857: särskilda skäl därtill. En bisyssla kan i vissa fall   där tjänstemannen tjänstgör.
20858: vara till fördel med avseende på skötseln av               Den myndighet som har beviljat bisysslotill-
20859: ämbetsverkets uppgifter, eftersom tjänsteman-          stånd eller mottagit anmälan om bisyssla är
20860: nen i fråga med hjälp av bisysslan kan utveckla        skyldig att tillse att de villkor som gäller
20861: sig själv också vad beträffar skötseln av tjäns-       beträffande beviljandet av tillståndet hela tiden
20862:                                      1990 vp. -     KK n:o 123                                     5
20863: 
20864: är uppfyllda och att förutsättningarna för att      senaste tillståndet beviljar Aho rätt att som
20865: innehavandet av bisysslan skall kunna tillåtas      bisyssla sitta med i styrelsen för aktiebolagen
20866: hela tiden existerar. Ifall så inte är fallet kan   Helsingfors läkarcentral och laboratorier Ab,
20867: myndigheten återkalla tillståndet eller förbjuda    De förenade laboratorierna Ab och Rukakes-
20868: tjänstemannen att inneha bisysslan.                 kus Oy. Redan då var det fråga om bisysslor
20869:    Den i spörsmålet nämnda överläkaren vid          utanför tjänstetiden. Enligt inhämtade redogö-
20870: luftstridskrafterna, sanitetsöverste Juhani Aho,    relser har Aho skött sina bisysslor på fritiden
20871: har enligt förvarsministeriets utredning inte       och under semestern. Enligt utlåtandena från
20872: använt arbetstid tili skötseln av sina bisysslor.   huvudstabens sanitetsavdelning och staben för
20873: Försvarsministeriet beviljade senast Aho bisyss-    luftstridskrafterna har Ahos bisysslor inte in-
20874: lotillstånd den 3 september 1987, dvs. innan        verkat menligt på skötseln av tjänsteåliggande-
20875: statstjänstemannalagen trädde i kraft den 1         na. Aho har inte heller deltagit i beslutsfattan-
20876: januari 1988, m.a.o. på den tid tillstånd skulle    det gällande försvarsmaktens köp av behövliga
20877: fås även för bisyssla utanför arbetstiden. Det      tjänster utifrån eller inköp av medicin.
20878:      Helsingfors den 4 april 1990
20879: 
20880:                                                                           Minister Ulla Puolanne
20881:                                                 1990 vp.
20882: 
20883: Kirjallinen kysymys n:o 124
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 
20888:                                      Almgren: Metsäverotuksen perusteista
20889: 
20890: 
20891:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20892: 
20893:   Vähimmäisvaatimukset, jotka neutraalille,              3. Pinta-alaverotuksessa toinen maksaa ve-
20894: luontoystävälliselle ja tarkalleen oikeudenmu-        ron, toinen korjaa sadon. Syntyy joka tapauk-
20895: kaiselle metsäverotukselle on asetettava ovat         sessa luokitusvirheitä, aukkoja ja huomattava
20896: seuraavat:                                            taimistoprosentti.
20897:    1. Verotuksen on kohdistuttava niihin, jotka          4. Ilmeisesti nykyisin sovellettu järjestelmä
20898: ovat saaneet verotettavaa tuloa.                      metsäverotuksessa aiheuttaa liiketaloudellisesti
20899:   2. Verotettavan erän on oltava tarkalleen           virheitä. Yli 50 % Suomen viennistä on puuta.
20900: ~k~.                             l                    Alituinen inflaation pelko pakottaa puun hin-
20901:    3. Hintojen on oltava todellisuutta vastaavat.     nan nostoon ja ennakko-odotukset nostavat
20902:    4. Kerrallaan verotettavan erän on vastatta-       puun hintaa 6--8 %:n vuosivauhdilla. Toiseen
20903: va yhtä vuosituloa. Jos myydään suurempi erä          suuntaan liikettä ei ole. Devalvaatiotarve näyt-
20904: kuin vuosikasvu, erä voidaan jakaa vuosikas-          tää olevan jatkuva ja verotus toimii eräänlai-
20905: vun kokoisiin eriin ja kukin niistä verotettaisiin    sena kiviriippana koko valtakunnan taloudes-
20906: erikseen sen jälkeen, kun todelliset menot on         sa.
20907: poistettu.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20908:    Nykyistä metsäverotusta voidaan arvostella         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20909: ainakin seuraavin perustein:                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20910:    1. Se ei ole kyllin tarkka, vaan muistuttaa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20911: joissakin suhteissa "hehtaariammuntaa".
20912:    2. Nykyjärjestelmä ei ole luontoystävällinen.
20913: Kun vero on maksettu, syntyy oikeus siihen,                    Voidaanko nykyistä metsiin kohdis-
20914: että hakataan kaikki. Silloin kuolee aluskasvil-             tuvaa verotusjärjestelmää pitää joka
20915: lisuus ja luonnonolosuhteet muuttuvat. Saattaa               suhteessa oikeudenmukaisena, ja mitkä
20916: käydä niin, että nykykäytäntö lisää ns. luon-                ovat ne syyt, joiden vuoksi myyntiin
20917: toaktivistien ja metsänomistajien välisiä ristirii-          perustuvaa ja erittäin tarkaksi muodos-
20918: tatilanteita.                                                tuvaa verotusta ei ole sovellettu?
20919: 
20920:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1990
20921: 
20922:                                              Esko Almgren
20923: 
20924: 
20925: 
20926: 
20927: 200070S
20928: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 124
20929: 
20930: 
20931: 
20932: 
20933:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sien verotuksessa arvioidun nettotuoton osuus
20935: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on ollut vain noin 60 % nettokantorahatulois-
20936: olette 7 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         ta. Tästä syystä ei juuri ole voitu todeta
20937: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sellaisia verovelvollisia, jotka omistusaikanaan
20938: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      olisivat joutuneet todellista suuremman tulon-
20939: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-       arvion kohteeksi. Päinvastaiset tapaukset sen
20940: jallisesta kysymyksestä n:o 124:                   sijaan ovat tavanomaisia. Puun myyntitulon
20941:                                                    ajoittumisesta johtuvaa veronmaksukyvyn
20942:          Voidaanko nykyistä metsiin kohdis-        vaihtelua nykyinen metsäverotus ei ota huo-
20943:        tuvaa verotusjärjestelmää pitää joka        mioon.
20944:        suhteessa oikeudenmukaisena, ja mitkä          Verohallituksen tehtävänä on toimeenpanna
20945:        ovat ne syyt, joiden vuoksi myyntiin        veroluokituksia, joilla merkittävällä tavalla voi-
20946:        perustuvaa ja erittäin tarkaksi muodos-     daan vähentää kuntien ja verovelvollisten väli-
20947:        tuvaa verotusta ei ole sovellettu?          siä tulon arviointieroja. Valtioneuvosto teki
20948:                                                    vuonna 1987 periaatepäätöksen veroluokitus-
20949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ten uudistamisesta. Tämän perusteella luokite-
20950: vasti seuraavaa:                                   taan vuosittain 20-25 kuntaa, ja vuoteen 2000
20951:                                                    mennessä luokitus uudistetaan noin 330 kun-
20952:    Voimassa olevan metsäverotuksen tarkoituk-      nassa. Veroluokituksia voidaan tehdä maatila-
20953: sena on selvittää metsätalouden puhdas tuotto      kohtaisesti noin 7 %:n tarkkuudella. Tämä
20954: ja metsänomistajan hankintatyön arvo maati-        merkitsee. olennaista tarkkuuden ja yhtenäisyy-
20955: latalouden tuloverolaissa ja maatilatalouden       den paranemista ennen Iuokitusta vallitsevaan
20956: tuloveroasetuksessa säädetyillä arviointiperus-    tilanteeseen verrattuna.
20957: teilla. Järjestelmän yleisenä tavoitteena on sa-      Pinta-alaverotusta ei yleensä ole pidetty
20958: manlaisten metsämaiden antaman tuoton yhte-        luonnon taloudellisen hyödyntämisen tai suo-
20959: näinen arviointi kunnittain. Arvioinnin vero-      jelun kannalta haitallisena. Järjestelmän tasai-
20960: velvolliskohtaista tarkkuutta on pyritty paran-    nen tuottoarvio pikemminkin antanee virikkei-
20961: tamaan antamalla veronhuojennuksia arvioin-        tä hyvään metsänhoitoon ja tasaiseen hakkuu-
20962: nin ajankohtana keskimääräistä heikommin           toimintaan ja muutoinkin tulevaisuuden huo-
20963: tuottaville alueille, kuten taimikot, maatalous-   mioon ottamiseen päätöksenteossa. Järjestelmä
20964: maiden metsitysalueet, soiden ojitusalueet ja      palkitsee metsäänsä keskimääräistä paremmin
20965: tuhoalueet. Verovuonna 1990 sovelletaan myös       hoitavan verovelvollisen keskimääräistä lievem-
20966: keskimääräistä heikompaa kantohintaa tuotta-       mällä verotuksella. Tästä hyötyvät yleensä
20967: vien ensiharvennusten kohdalla uutta veron-        myös tällaisen verovelvollisen jälkeen tulevat
20968: huojennusta (ensiharvennusvähennys). Eräät         metsänomistajat. Metsäveron maksaminen ei
20969: keskimääräistä suurempia metsänhoitokustan-        kuitenkaan synnytä oikeutta kaiken puuston
20970: nuksia aiheuttavat menolajit, kuten esimerkiksi    hakkuisiin. Järjestelmä ei sinänsä jarruta suu-
20971: ojitusmenot ja metsäautotien rakentamismenot       riakaan kertamyyntejä, jos verovelvollinen pi-
20972: ovat verovelvolliskohtaisesti osittain erikseen    tää sitä taloudellisesti järkevänä. Sen sijaan
20973: vähennettävissä keskimääräisestä tuotosta.         yksityismetsälaki ja tulevaan metsäveroon va-
20974:    Metsäverotuksen verovelvolliskohtainen epä-     rautumisen tarve rajoittavat ylisuuria hakkuita.
20975: tarkkuus johtuu yleensä paitsi järjestelmän           Nykyisen metsäverotuksen inflaatiota aiheut-
20976: keskimääräisyysperiaatteesta, tuoton arviointi-    tavasta vaikutuksesta ei ole esitetty mitään
20977: perusteiden varovaisuudesta tai jälkeenjäänei-     tutkimustuloksia tai muitakaan todisteita.
20978: syydestä. Siksi metsäverotuksen tulonarvio on         Metsäverotuksen yhtenäisyyden ja oikeelli-
20979: ollut viime vuosikymmenellä käytännössä val-       suuden parantamista on ehdotettu viime vuo-
20980: takunnan tasolla vain noin puolet todellisesta     sina useissa komiteanmietinnöissä. Joulukuussa
20981: metsien arvonlisäyksestä. Viime vuosina met-       1989 valmistui myös puukaupan verotoimikun-
20982:                                       1990 vp. -     KK n:o 124                                     3
20983: 
20984: nan mietintö (Komiteanmietintö 1989:48), joka        pahintaa maksettaessa. Komiteanmietinnöstä
20985: selvitti mahdollisuuksia siirtyä järjestelmään,      pyydetyissä lausunnoissa muun muassa metsä-
20986: jossa puun myynnistä saatua tuloa verotettai-        talouden keskeiset etujärjestöt vastustivat siir-
20987: siin lopullisella, suhteellisella verolla jo kaup-   tymistä myynnistä saadun tulon verottamiseen.
20988:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
20989: 
20990:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
20991: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 124
20992: 
20993: 
20994: 
20995: 
20996:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20997:    1 det syfte 37 l mom. riksdagsordningen          inkomstvärderingen inom skogsbeskattningen
20998: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         under det senaste årtiondet på riksnivå varit i
20999: av den 7 mars 1990 till vederbörande medlem         praktiken endast hälften av den verkliga steg-
21000: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ringen av skogarnas värde. Vid beskattningen
21001: riksdagsman Esko Almgren undertecknade              av skogar har den uppskattade nettoinkomsten
21002: spörsmål nr 124:                                    under de senaste åren varit endast ca 60% av
21003:                                                     nettorotprisinkomsten. Tili följd av detta har
21004:          Kan det nuvarande beskattningssys-         det inte just funnits några sådana skattskyldiga
21005:        temet för skogar i alla avseenden anses      som under sin tid som skogsägare skulle ha
21006:        vara rättvist och vilka är skälen tili att   påförts ett större inkomstvärde än det verkliga.
21007:        en sådan beskattning som baserar sig         Däremot är den motsatta situationen vanlig.
21008:        på försäljning och som är synnerligen        Den nuvarande skogsbeskattningen beaktar in-
21009:        exakt inte har tillämpats?                   te växlingar i skattebetalningsförmågan vilka
21010:                                                     beror på tidsbestämningen av försäljningsin-
21011:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        komsten av virket.
21012: samt anföra följande:                                  Skattestyrelsens uppgift är att verkställa
21013:                                                     skatteklassificeringar genom vilka man på ett
21014:    Målet för den gällande skogsbeskattningen        betydande sätt kan minska de skillnader i
21015: är att utreda nettoinkomsten av skogshushåll-       värderingen av inkomsten som existerar mellan
21016: ningen och värdet av skogsägarens leveransar-       kommunerna och de skattskyldiga. Statsrådet
21017: bete i enlighet med värderingsgrunderna i           fattade år 1987 ett principbeslut om en reform
21018: inkomstskattelagen för gårdsbruk och inkomst-       av skatteklassificeringen. På basis av denna
21019: skatteförordningen för gårdsbruk. Den allmän-       reform klassificeras årligen 20--25 kommuner
21020: na målsättningen för systemet är en enhetlig        och fram tili år 2000 skall klassificeringen
21021: värdering kommunvis av avkastningen från            reformeras i ca 330 kommuner. lndelningen i
21022: likartade skogsmarker. Man har strävat efter        skatteklasser kan med en noggrannhet om ca
21023: att förbättra precisionen vid bedömningen av        7 % göras enskilt för varje g~rdsbruk. Detta
21024: varje skattskyldig genom att under den tid          innebär en väsentlig förbättring av precisionen
21025: bedömningen pågår bevilja skattelättnader i         och enhetligheten jämfört m7d den situation
21026: fråga om de områden som producerar sämre än         som rådde före klassificeringer.
21027: genomsnittet, t.ex. plantbestånd, beskognings-         1 allmänhet har arealbeska.,ttningen inte an-
21028: områden på jordbruksjord, dikningsområden           setts vara skadlig för den ekpnomiska exploa-
21029: på torvmark och förstörda områden. Under            teringen av naturen eller skyddandet av denna
21030: skatteåret 1990 tillämpas även en ny skattelätt-    naturen. Däremot sporrar j' systemets jämna
21031: nad i fråga om de första gallringarna som           värdering av avkastningen 1 troligen till god
21032: inbringar ett sämre rotpris än i genomsnitt         skogsvård och en jämn avvetkning samt även i
21033: (avdrag för den första gallringen). Vissa slag av   övrigt tili att beakta framtidrn då beslut fattas.
21034: utgifter som medför större skogsvårdskostna-        Genom systemet belönas en skattskyldig, som
21035: der än i medeltal, exempelvis utgifter för          sköter sin skog bättre än vad som sker i
21036: dikning och anläggande av skogsbilvägar, får        genomsnitt, genom en mild~re beskattning än
21037: varje skattskyldig delvis särskilt avdra från den   den genomsnittliga. På detta tjänar även de
21038: genomsnittliga inkomsten.                           skogsägare som efterträder en sådan skattskyl-
21039:    Inexaktheten vid skogsbeskattningen beträf-      dig. Betalningen av skogsskatt berättigar dock
21040: fande varje skattskyldig beror i allmänhet,         inte tili avverkning av h~la trädbeståndet.
21041: förutom på den genomsnittlighetsprincip som         Systemet bromsar i och för ~ig inte heller upp
21042: finns i systemet, på att värderingsgrunderna i      engångsförsäljning i stor ska1a, om den skatt-
21043: fråga om inkomsten är för varsamma eller att        skyldiga anser det vara ett' ekonomiskt sett
21044: de släpar efter. Med anledning av detta har         rationellt alternativ. Däremot begränsar lagen
21045:                                     1990 vp. -     KK n:o 124                                    5
21046: 
21047: om enski1da skogar och behovet att bereda sig      uppgjort av skattekommissionen för virkeshan-
21048: för den kommande skogsskatten verk1igt stora       de1n (Kommittebetänkande 1989:48), som
21049: avverkningar.                                      k1argjorde möj1igheterna att införa ett system i
21050:    Inga forskningsresultat eller andra bevis har   vi1ket inkomst som fåtts genom försä1jning av
21051: framförts i fråga om några inflationsdrivande      virke beskattas med en s1utgi1tig, proportionell
21052: verkningar av den nuvarande skogsbeskatt-          skatt redan då köpeskillingen beta1as. 1 de
21053: ningen.                                            ut1åtanden som har inbegärts om kommittebe-
21054:    Under senaste år har i ett flerta1 kommitte-    tänkandet motsatte sig bl.a. skogshushållning-
21055: betänkanden fram1agts förs1ag tili en förbät-      ens centra1a intresseorganisationer en övergång
21056: tring av enhetligheten och riktigheten då det      tili beskattning av vinst som fås genom försä1j-
21057: gäller skogsbeskattningen. 1 december 1989         ning.
21058: färdigställdes även ett kommittebetänkande,
21059: 
21060:     Helsingfors den 6 apri1 1990
21061: 
21062:                                                                         Minister Ulla Puolanne
21063:                                                1990 vp.
21064: 
21065: Kirjallinen kysymys n:o 125
21066: 
21067: 
21068: 
21069: 
21070:                                  Saari ym.: Kansanopistojen valtionapujen maksatuksen viivästy-
21071:                                      misestä
21072: 
21073: 
21074:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21075:     Kansanopistojen taloudenhoitoa on jo useita        Valtionapuennakon alentunut prosenttimää-
21076: vuosia vaikeuttanut valtionapujen maksatuksen       rä yhdessä valtionapujen loppuerien kanssa,
21077: viivästyminen. Kouluhallitus on maksanut lo-        joiden maksatus on viivästynyt useita vuosia,
21078: pulliset valtionavut vuodelta 1986 ja sitä edel-    on saattanut kansanopistojen talouden vai-
21079: täneiltä vuosilta. Maksamatta lopulliset valtion-   keuksiin, joita niitten on ollut mahdotonta
21080: avut ovat vuosilta 1987, 1988 ja 1989. -            ennakoida. Vaikeuksia on lisännyt rahamark-
21081: Useimmilla kansanopistoilla vuosien 1987 ja         kinoilla vallitseva korkea korkokanta. Mainit-
21082: 1988 vielä maksamatlomat valtionavut ovat           takoon ettei kansanopistoille makseta mitään
21083: suuruudeltaan useita satojatuhansia markkoja.       korkoa vuosia myöhässä olevista valtionapujen
21084:     Vuoden 1989 joulukuun valtionavun ennak-        loppueristä.
21085: komaksun maksatus viivästyi useilla päivillä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21086: Kansanopistoissa palkanmaksupäivä on kuun           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21087: 15. päivä, joten valtionavun ennakon viivästy-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21088: minen sovitusta II. päivästä aiheuttaa kansan-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21089: opistoille välittömiä vaikeuksia palkanmaksus-
21090: sa. Saamamme tiedon mukaan viivästyminen                      Onko Hallitus tietoinen valtion-
21091: johtui siitä, ettei valtiovarainministeriö ollut           apuennakoiden alennetun prosentti-
21092: maksanut ko. valtionapuja kouluhallitukselle               määrän ja lopullisten valtionapujen
21093: sovittuna aikana.                                          maksatusten viivästymisen kansanopis-
21094:     Vuoden 1990 valtionavun ennakoita käsitel-             toille aiheuttamista taloudellisista vai-
21095: lessään kouluhallitus joutui valtiovarainminis-            keuksista, ja
21096: teriön toimenpiteiden johdosta supistamaan jo                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21097: karsimiaan valtionapuja vielä kahdella prosen-             ryhtyä mainittujen epäkohtien poista-
21098: tilla.                                                     miseksi?
21099:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1990
21100: 
21101:           Aapo Saari                Juho Sillanpää                   Anneli Jäätteenmäki
21102:           Jukka Vihriälä            Kalle Röntynen                   Erkki Pulliainen
21103:           Esko-Juhani Tennilä       Jorma Fred                       Sakari Valli
21104:                      Lea Savolainen                          Hannele Pokka
21105: 
21106: 
21107: 
21108: 
21109: 200070S
21110: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 125
21111: 
21112: 
21113: 
21114: 
21115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21116:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      budjetoidaan kouluhallituksen arvioiman käsit-
21117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      telyaikataulun ja loppuerien suuruuden perus-
21118: olette 7 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         teella.
21119: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Kouluhallitus on mitoittanut vuonna 1990
21120: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      maksettavat ennakot tulo- ja menoarviossa
21121: edustaja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta           ennakoihin         käytettäväksi       arvioidun
21122: kirjallisesta kysymyksestä n:o 125:                223 430 000 markan mukaisesti, jolloin ennakot
21123:                                                    ovat kouluhallituksen arvion mukaan 15 milj.
21124:           Onko Hallitus tietoinen valtion-         markkaa liian alhaiset.
21125:        apuennakoiden alennetun prosentti-             Kansanopistojen valtionavusta annetussa
21126:        määrän ja lopullisten valtionapujen         laissa ei ole säädetty, mihin mennessä valtion-
21127:        maksatusten viivästymisen kansanopis-       avun loppuerät tulisi maksaa. Tavoitteena on
21128:        toille aiheuttamista taloudellisista vai-   pidetty tilannetta, että kunkin vuoden loppu-
21129:        keuksista, ja                               erät maksettaisiin vuoden aikana valtionapuha-
21130:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kemuksen saapumisesta. Tähän tavoitteeseen ei
21131:        ryhtyä mainittujen epäkohtien poista-       ole kuitenkaan vielä päästy.
21132:        miseksi?                                       Loppuerien maksatuksen viivästymiseen on
21133:                                                    yhtenä syynä valtionapuhakemusten tarkastuk-
21134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sen suuritöisyys. Tarkastusta hidastaa lisäksi
21135: taen seuraavaa:                                    opistojen valtionapuhakemusten puutteellisuu-
21136:                                                    desta johtuva tarve lisäselvitysten pyytämiseen.
21137:    Kansanopistojen valtionapumäärärahat bud-          Loppueriin on tulo- ja menoarviossa arvioitu
21138: jetoidaan yleisen kustannusten nousuarvon pe-      tarvittavan 16,5 milj. markkaa. Kouluhallituk-
21139: rusteella. Lisäksi määrärahan mitoituksessa        sen käsityksen mukaan vuonna 1990 käsiteltä-
21140: otetaan huomioon toiminnassa tapahtuvien           viin vuosien 1987 ja 1988 loppueriin tarvitaan
21141: muutosten kustannusvaikutukset, kuten muun         37,5 milj. markkaa, jolloin määrärahan lisätar-
21142: muassa uusien opistojen perustaminen, uusien       ve olisi 21 milj. markkaa.
21143: virkojen ja toimien hyväksyminen valtionavun          Syksyn lisäbudjetin valmistelun yhteydessä
21144: piiriin tai henkilökunnan kokonaistyöaikaan        selvitetään tarkemmin lisämäärärahan tarve.
21145: siirtyminen. Loppueriin tarvittavat määrärahat
21146:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1990
21147: 
21148:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
21149:                                     1990 vp. -     KK n:o 125                                        3
21150: 
21151: 
21152: 
21153: 
21154:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21155: 
21156:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-     skattade behand1ingstidtabellen och s1utrater-
21157: en anger, har Ni, Herr Talman, med Eder            nas storlek.
21158: skrivelse av den 7 mars 1990 tili vederbörande        Sko1styrelsen har dimensionerat de förskott
21159: med1em av statsrådet översänt en avskrift av       som skall betalas år 1990 i enlighet med det
21160: följande av riksdagsman Aapo Saari m.tl.           belopp på 223 430 000 mark som i statsbudge-
21161: undertecknade spörsmål nr 125:                     ten beräknas behövas för betalning av förskott.
21162:                                                    Enligt skolstyrelsens beräkningar blir förskotts-
21163:          Är Regeringen medveten om de eko-         beloppet på detta sätt 15 mi1j. mark för litet.
21164:        nomiska svårigheter som det minskade           I lagen om statsunderstöd tili folkhögskolor
21165:        procentbeloppet för förskott på statsun-    stadgas ingenting om inom viiken tid slutrater-
21166:        derstöd och den försenade utbeta1ning-      na av statsunderstödet bör beta1as. Målet har
21167:        en av de s1utliga statsunderstöden för-     varit att slutraterna för varje år betalas inom
21168:        sätter fo1khögskolorna i och                ett år från det ansökan om statsunderstöd
21169:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      inkom. Detta må1 har dock ännu inte uppnåtts.
21170:        ta för att avhjälpa nämnda missförhål-         Er orsak tili att utbetalningen av slutraterna
21171:        1anden?                                     har fördröjts är att granskningen av ansökning-
21172:                                                    arna om statsunderstöd kräver mycket arbete.
21173:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       Folkhögskolornas ansökningar om statsunder-
21174: samt anföra fö1jande:                              stöd är dessutom bristfälliga, vilket leder tili att
21175:                                                    man måste be om tilläggsutredningar och detta
21176:   Anslagen för statsunderstöd för folkhögsko-      fördröjer granskningen ytterligare.
21177: lorna budgeteras på basis av den allmänna             I statsbudgeten har det beräknats att det
21178: kostnadsstegringen. Vid dimensioneringen av        behövs 16,5 milj. mark för betalning av slutra-
21179: ans1aget beaktas dessutom de kostnadsverk-         ter. Enligt skolstyrelsens uppfattning behövs
21180: ningar som föran1eds av förändringar i verk-       det 37,5 milj. mark för betalning av de slutrater
21181: samheten, såsom bl.a. grundandet av nya folk-      för åren 1987 och 1988 som skall behandlas år
21182: högsko1or, godkännandet av nya tjänster och        1990. Det behövs sålunda ett tilläggsans1ag på
21183: befattningar som berättigande tili statsunder-     21 milj. mark.
21184: stöd, eller att personalen övergår tili totalar-      I samband med beredningen av höstens
21185: betstid. De anslag som behövs för slutrater        tilläggsbudget kommer behovet av tilläggsan-
21186: budgeteras på basis av den av skolstyrelsen upp-   slag att utredas närmare.
21187: 
21188:     He1singfors den 9 apri1 1990
21189: 
21190:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
21191:                                              1990 vp.
21192: 
21193: Kirjallinen kysymys n:o 126
21194: 
21195: 
21196: 
21197: 
21198:                                    Astala ym.: Uudenkaupungin-Turun rataosuuden aikataulu- ja
21199:                                       seisakesuunnitelmasta luopumisesta
21200: 
21201: 
21202:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21203:    Valtionrautatiet suunnittelee aikataulun        tavoitellaan henkilöliikenteen yhteyksiä mm.
21204: muutosta ja usean seisakkeen ja pysähdysase-       Helsinkiin. Arkisin ei taida Uudestakaupungis-
21205: man lopettamista rataosalla Uusikaupunki-          ta kuitenkaan iltapäivällä olla runsaasti lähti-
21206: Turku.                                             jöitä Helsinkiin. Junavuoro on kulussa vain
21207:    Aikataulun muutos ja seisakkeiden lopetta-      arkipäivinä. Aamuvuoro Helsinkiin sen sijaan
21208: minen tulevat ilmeisesti entisestään heikentä-     on houkuttelevampi.
21209: mään rautateiden paikallista palvelutasoa alu-        Rautatieliikenteen yleinen merkitys on vah-
21210: eella. On pelättävissä, että kyseisten toimenpi-   vasti nousussa, mm. ympäristönsuojelullisten
21211: teiden seurauksena- mikäli matkustajamäärät        seikkojen vuoksi. Merkitys kasvanee myös pai-
21212: entisestään supistuvat - henkilöpaikallisliiken-   kallis- ja työmatkaliikenteessä.
21213: ne rataosuudella Uusikaupunki-Turku lak-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21214: kautetaan.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21215:    Kaavailtu aikataulumuutos koskettaa ilta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21216: päivän ns. työmatkajunaa. Uudenkaupungin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21217: Kalarannasta lähtee nykyään junavuoro kello
21218: 16.28 Turun suuntaan. Juna pysähtyy matkalla                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
21219: usealla seisakkeella.                                     jotta rataosuudella Uusikaupunki-
21220:    Nyt kaavaillaan junavuoron lähtöajaksi Ka-             Turku työmatkaliikennettä vaikeutta-
21221: larannasta kello 15.52. Tällöin ne työntekijät,           vasta aikataulu- ja seisakemuutossuun-
21222: joiden työt loppuvat kello 16.00, eivät ehtisi            nitelmasta luovutaan ja liikennettä ryh-
21223: junaan.                                                   dytään tukemaan muilla aktiivisilla toi-
21224:    Aikataulun muutossuunnitelmalla ilmeisesti             menpiteillä?
21225: 
21226:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1990
21227: 
21228:                      Heli Astala                            Esko Seppänen
21229: 
21230: 
21231: 
21232: 
21233: 200070S
21234: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 126
21235: 
21236: 
21237: 
21238: 
21239:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21240:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen ylläpidosta Valtionrautateille aiheutuvan
21241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tappion korvaamiseen. Kuluvan vuoden budje-
21242: olette 7 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           tissa määrärahaa on 315 miljoonaa markkaa,
21243: kirjeenne n:o 410 ohella toimittanut valtioneu-      josta käytetään budjetin perustelujen mukaan
21244: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         160 miljoonaa markkaa markkinahintaa alhai-
21245: kansanedustaja Heli Astalan ym. näin kuulu-          semman tariffitason tukemiseen, 94 miljoonaa
21246: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 126:            markkaa matkustajamääriltään vähäisten juna-
21247:                                                      vuorojen säilyttämiseen ja 61 miljoonaa mark-
21248:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       kaa sosiaali- ja yhteiskuntapoliittisin perustein
21249:        jotta rataosuudella Uusikaupunki-             myönnettäviin alennuksiin.
21250:        Turku työmatkaliikennettä vaikeutta-             Valtionrautateiden antaman selvityksen mu-
21251:        vasta aikataulu- ja seisakemuutossuun-        kaan Turun-Uudenkaupungin rataosuuden
21252:        nitelmasta luovutaan ja liikennettä ryh-      henkilöliikenne säilyy nykylaajuudessaan ju-
21253:        dytään tukemaan muilla aktiivisilla toi-      nien osalta, mutta aikatauluihin ja pysähtymi-
21254:        menpiteillä?                                  siin tulee muutoksia. Aikataulut muuttuvat sen
21255:                                                      vuoksi, että Helsingin ja Turun välisten pika-
21256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         junien aikataulut muuttuvat. Seisakkeista pois-
21257: vasti seuraavaa:                                     tuvat sellaiset paikat, joissa suurimmalla osalla
21258:                                                      viikonpäivistä ei ole yhtään käyttäjää.
21259:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-        Työmatkaliikenteen matkustajia Uudesta-
21260: kelaitoksista annetun yleislain (627 /87) mukai-     kaupungista kello 16.28 lähtevässä junassa
21261: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-      uusimman laskennan (19.-23.3.1990) mukaan
21262: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain         oli seuraavasti:
21263: (747 /89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa         Kiimkallioon      1        lähes joka päivä
21264: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden
21265: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa.
21266:                                                      Rahkmalaan        1         + 2 yhtenä päivänä
21267:                                                      Vinkkilään        0--2     epäsäännöllisesti
21268:    Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on      Mynämäelle        0--1     epäsäännöllisesti
21269: Valtionrautateitten henkilöliikenteen palvelu- ja
21270:                                                      Raisioon          0--1     epäsäännöllisesti
21271: toimintatavoitteiksi asetettu se, että henkilölii-
21272:                                                      Turkuun           0--5     epäsäännöllisesti
21273: kennettä on kehitettävä tarkoituksenmukaisena
21274: osana koko maan tarpeita palvelevasta pitkä-
21275:                                                         Otettaessa huomioon myös muu matkustus
21276: matkaisesta joukkoliikennejärjestelmästä sekä        oli koko junan käyttäjämäärä keskimäärin 20
21277: osana pääkaupunkiseudun lähiliikennettä. Lä-         matkustajaa päivässä.
21278: hivuosien tavoitteena on rautatieliikenteen
21279: markkinaosuuden nostaminen joukkoliikentees-            Vastaavasti aamulla Uudenkaupungin suun-
21280:                                                      taan kello 5.50 lähtevässä junassa oli laskennan
21281: sä sekä liikenteen kannattavuuden parantami-
21282:                                                      aikana (19.-23.3.1990) työmatkaliikenteen
21283: nen. Näiden tavoitteiden puitteissa Valtionrau-
21284: tateiden tulee voida itsenäisesti päättää liiken-    matkustajia seuraavasti:
21285: teen aikataulu- ja seisakesuunnitelmista.            Turusta           0        yhtenä päivänä 2
21286:    Kuljetus- ja palvelutoiminnan tulee liikelai-     Raisiosta         0        yhtenä päivänä 1
21287: toslainsäädännön mukaisesti perustua liiketa-        Mynämäestä        1        joka päivä
21288: loudellisiin periaatteisiin, mikä merkitsee sitä,    Vinkkiiästä       0--2     epäsäännöllisesti
21289: että Valtionrautatiet muun muassa vastaa             Rahkmalasta       1        joka päivä
21290: pääosin toimintansa rahoituksesta omalla tulo-       Kiimkalliosta     0--2     lähes päivittäin
21291: rahoituksellaan. Kun Valtionrautateiden hoita-
21292: ma henkilöliikenne on eräiltä osin tappiollista,       Otettaessa huomioon muu matkustus oli
21293: on tulo- ja menoarviossa erillinen määräraha         aamujunan kokonaismatkustajamäärä keski-
21294: (mom. 31.57 .40) käytettäväksi henkilöliiken-        määrin 10 matkustajaa päivässä.
21295:                                    1990 vp. -     KK n:o 126                                     3
21296: 
21297:    Aikaisempien kokemusten perusteella voi-       singin yhteyksineen tekee mahdolliseksi ensi
21298: daan todeta, että junaliikenteen nopeuttamisel-   kerran päiväkäynnin Helsingistä Uuteenkau-
21299: la ja aikataulujen sovittamisella kaukojunayh-    punkiin ja takaisin.
21300: teyksiin matkustajamäärät ovat lisääntyneet          Edellä oleviin seikkoihin viitaten Valtionrau-
21301: vähintään 20-30 %.                                tatiet katsoo, että ei ole perusteltua muuttaa
21302:    Siirryttäessä keväällä veturijunakalustoon     tehtyä suunnitelmaa, joka perustuu kaukoju-
21303: Dm 8-9 moottorijunien poistuessa on Uudes-        nayhteyksien kehittämiseen varsinkin, kun työ-
21304: sakaupungissa suoritettava veturin siirto junan   matkaliikenne on niinkin vähäistä kuin mat-
21305: toiseen päähän. Tätä operaatiota muuttamalla      kustajalaskennasta ilmenee.
21306: on saatu iltajunan uudeksi lähtöajaksi kello         Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
21307: 16.02 Kalarannasta kysymyksen perusteluissa       tionrautateiden liikenteen kehittämissuunnitel-
21308: mainitun kello 15.52 sijasta.                     mat ovat sopusoinnussa Valtionrautateille ase-
21309:    Edellä mainitun "työmatkajunan" osalta         tettujen palvelu- ja toimintatavoitteiden kans-
21310: voidaan todeta, että aikaistettu aikataulu Hei-   sa.
21311: 
21312:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1990
21313: 
21314:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
21315: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 126
21316: 
21317: 
21318: 
21319: 
21320:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21321:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          (moment 31.57.40) att användas för att ersätta
21322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          de förluster som upprätthållandet av person-
21323: nr 410 av den 7 mars 1990 till vederbörande          trafiken åsamkar Statsjärnvägarna. 1 budgeten
21324: medlem av statsrådet översänt avskrift av            för innevarande år uppgår anslaget till 315 milj.
21325: följande av riksdagsledamot Heli Astala m.fl.        mk, som enligt motiveringen till budgeten
21326: undertecknade spörsmål nr 126:                       omfattar 160 milj. mk i stöd som möjliggör en
21327:                                                      lägre tariffnivå än marknadspriset, 94 milj. mk
21328:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             i stöd som behövs för att bevara tågturer med
21329:        vidta för att de planer i fråga om            få passagerare och 61 milj. mk i stöd som
21330:        ändringar av tidtabeller och hållplatser      förutsätts av rabatter som beviljas på social-
21331:        på bandelen Nystad-Åbo som försvå-            eller samhällspolitiska grunder.
21332:        rar resorna från och till arbetet inte           Enligt en utredning som Statsjärnvägarna
21333:        skall genomföras och för att trafiken         har företett kommer persontrafiken på bande-
21334:        skall understödas med andra aktiva            len Åbo - Nystad för tågens del att fortgå i
21335:        åtgärder?                                     oförändrad omfattning, men tidtabellerna och
21336:                                                      hållplatserna kommer att ändras. Tidtabellerna
21337:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ändras av den anledningen att tidtabellerna för
21338: samt anföra följande:                                snälltågen mellan Helsingfors och Åbo ändras.
21339:                                                      Av hållplatserna faller sådana bort som ingen
21340:    Statsjärnvägarna ombildades till ett sådant       använder under största delen av veckodagarna.
21341: affärsverk som avses i den allmänna lagen om            Enligt densenaste räkningen (19-23.3.1990)
21342: statens affärsverk (627/87) från ingången av         hade tåget kl 16.28 från Nystad passagerare
21343: 1990. Enligt lagen om Statsjärnvägarna               som reste från eller till arbetet som följer:
21344: (747/89) idkar Statsjärnvägarna verksamhet           till Kiimkallio   l        nästan varje dag
21345: som avser järnvägstrafik och tillhandahåller         till Rahkmala     1        + 2 en dag
21346: annan service i samband med Statsjärnvägar-          till Vinkkilä     0---2    oregelbundet
21347: nas transporter.                                     till Mynämäki     0---1    oregelbundet
21348:    1 statsbudgeten för 1990 har som service- och     till Reso         0---1    oregelbundet
21349: verksamhetsmål för Statsjärnvägarna ställts att      till Åbo          0---5    oregelbundet
21350: persontrafiken skall utvecklas som en ända-
21351: målsenlig del av det kollektivtrafiksystem för          Då också övriga passagerare beaktas använ-
21352: långväga resor som betjänar hela landets behov       de i genomsnitt 20 passagerare detta tåg dag-
21353: samt som en del av huvudstadsregionens när-          ligen.
21354: trafik. Målet under de närmaste åren är att
21355:                                                         Under den tid räkningen gjordes (19-
21356: höja järnvägstrafikens marknadsandel av kol-
21357:                                                      23.3.1990) hade tåget kl 5.50 till Nystad på
21358: lektivtrafiken samt att förbättra trafikens lön-
21359:                                                      motsvarande sätt passagerare som reste till eller
21360: samhet. lnom ramen för dessa mål bör Stats-
21361:                                                      från arbetet som följer:
21362: järnvägarna självständigt kunna besluta om de
21363: trafikmässiga planerna i fråga om tidtabeller        från Åbo          0        en dag 2
21364: och hållplatser.                                     från Reso         0        en dag 1
21365:    Enligt den lagstiftning som gäller affärsverken   från Mynämäki     1        varje dag
21366: skall transport- och serviceverksamheten basera      från Vinkkilä     0---2    oregelbundet
21367: sig på affärsekonomiska principer, vilket inne-      från Rahkmala     1        varje dag
21368: bär att Statsjärnvägarna bl.a. huvudsakligen         från Kiimkallio   0---2    nästan dagligen
21369: finansierar sin verksamhet med den egna in-
21370: komstfinansieringen. Då den persontrafik som           Då också övriga passagerare beaktas använ-
21371: Statsjärnvägarna sköter till vissa delar går med     de allt som allt i genomsnitt 10 passagerare
21372: förlust finns i budgeten ett särskilt anslag         morgontåget dagligen.
21373:                                      1990 vp. -     KK n:o 126                                       5
21374: 
21375:   På grundvalen av tidigare erfarenheter kan        fors möjliggör för första gången dagsbesök
21376: det konstateras att då tågtrafiken blir snabbare    från Helsingfors tili Nystad och tillbaka.
21377: och tidtabelierna sammanjämkas med fjärrtåg-           Med hänvisning tili ovan nämnda faktorer
21378: förbindelserna har antalet passagerare ökat         anser Statsjärnvägarna det inte vara motiverat
21379: med minst 20--30 %.                                 att ändra den uppgjorda planen, som baserar
21380:   På våren kommer loktågen Dm 8-9 att tas           sig på ett utvecklande av fjärrtågförbindelser-
21381: i bruk och motortågen avskaffas. Efter det          na, i synnerhet som antalet passagerare som
21382: måste loket flyttas tili andra ändan av tåget i     reser tili och från arbete är så pass litet som det
21383: Nystad. Genom att denna operation har änd-          är enligt vad passagerarräkningen uppvisade.
21384: rats är kvälistågets nya avgångstid från Kala-         Trafikministeriets uppfattning är att Stats-
21385: ranta 16.02 i stäliet för 15.52, så som nämns i     järnvägarnas planer i fråga om utvecklandet av
21386: motiveringen tili spörsmålet.                       trafiken överensstämmer med de service- och
21387:   1 fråga om det ovan nämnda "arbetsresenär-        verksamhetsmål som uppstälits för Statsjärnvä-
21388: tåget" kan det konstateras att den tidigarelag-     garna.
21389: da tidtabelien jämte förbindelserna tili Helsing-
21390: 
21391:      Helsingfors den 10 april 1990
21392: 
21393:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
21394:                                             1990 vp.
21395: 
21396: Kirjallinen kysymys n:o 127
21397: 
21398: 
21399: 
21400: 
21401:                                 Laaksonen ym.: Asuntotuotantomäärärahojen lisäämisestä Sata-
21402:                                     kunnassa
21403: 
21404: 
21405:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21406: 
21407:    Kulumassa olevan vuoden valtion tulo- ja       olemattomalle tasolle. Kun Turun ja Porin
21408: menoarviossa todetaan, että asuntolainamäärä-     lääniin tuli vuonna 1987 määrärahoja 915
21409: rahoja ohjataan erityisesti suurille kasvukes-    osakeasunnon toteuttamiseen, oli viime kevään
21410: kuspaikkakunnille. Toisaalta koko Turun ja        vastaava asuntomäärä enää vain 163 asuntoa,
21411: Porin läänin asuntolainakiintiö on vuosien        joista Satakuntaan ohjautui vain 26 asuntoa.
21412: mittaan supistunut. Erityisen huolestuttava ke-   Kunnat olivat esittäneet huomattavasti enem-
21413: hitys on ollut Satakunnan osalta. Satakunnan      män omistusaravakohteita.
21414: kuntien ja alueen yrittäjien taholta on myös         Edellä olevaan viitaten toteamme, että asun-
21415: voimakkaasti tuotu esille se, että vuokra-asun-   torakentaminen on pahasti vinoutuuutta Sata-
21416: tojen puute on voimakkaasti rajoittanut työ-      kunnan tappioksi.
21417: voiman saantia. Syy: ei ole kysyntää vastaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21418: vasti tarjolla vuokra- tai omistusasuntoja.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21419:    Vinoutuuutta tilannetta kuvaa myös viime       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21420: kevään asuntolainojen jako: Satakunnan osuus      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21421: läänin asuntolainamäärärahoista oli n. 21,5 %,
21422: kun vastaava maakunnan väestön osuus lää-                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
21423: nissä on 42,5 %.                                         toimenpiteisiin asuntomäärärahojen li-
21424:    Tämän lisäksi viime kevään asuntolainamää-            säämiseksi Satakuntaan maakunnan
21425: rärahojen jaossa omistusaravien osuus supistui           väestöosuutta vastaavalle tasolle?
21426:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
21427: 
21428:           Timo Laaksonen              Raila Aho                     Raimo Vuoristo
21429:           Timo Roos                   Maunu Kohijoki                Mikko Elo
21430:           Kalevi Lamminen             Aino Pohjanoksa               Kauko Juhantalo
21431: 
21432: 
21433: 
21434: 
21435: 200070S
21436: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 127
21437: 
21438: 
21439: 
21440: 
21441:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tällaisia paikkakuntia ovat mm. Pori, Rauma
21443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja Kokemäki. Tosin Porissa ja Raumalla elin-
21444: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          keinoelämän elpymisen takia tilanne on osit-
21445: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tain muuttunut, mikä on pyritty päätöksissä
21446: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ottamaan huomioon. Myös eräissä muissa Sa-
21447: edustaja Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta         takunnan kunnissa on elinkeinoelämän vilkas-
21448: kirjallisesta kysymyksestä n:o 127:                 tuminen aiheuttanut lisääntyvää kysyntää
21449:                                                     asuntolainoitetuista vuokra- ja omistusasun-
21450:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin     noista. Tämän kevään lainajaossa on pyritty
21451:        toimenpiteisiin asuntomäärärahojen li-       ottamaan huomioon tämä myönteinen kehitys
21452:        säämiseksi Satakuntaan maakunnan             ja määrärahoja on suunnattu tällaisiin kuntiin
21453:        väestöosuutta vastaavalle tasolle?           (mm. Eura, Säkylä, Kiukainen, Karvia).
21454:                                                        Toisaalta on kuitenkin todettava, että Sata-
21455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kunnassa on edelleen kuntia, joissa kysynnän
21456: vasti seuraavaa:                                    vähäisyyden takia kohteet lähtevät hitaasti
21457:                                                     liikkeelle (mm. Harjavalta) tai asuntolainoitet-
21458:    Vuosittaisen lainajaon perusteena ovat val-      tuja osakehuoneistoja ei ole saatu myydyksi
21459: tioneuvoston vahvistamat läänikiintiöt, lasken-     (mm. Kihniö). Eräät kunnat eivät ole katsoneet
21460: nalliset kuntakiintiöt, lääninhallituksen lausun-   tarpeelliseksi edes puoltaa hakemuksia siinä
21461: to, kuntien asuntomarkkinatilanne, työpaikka-       määrin, että kunnan laskennallinen peruskiin-
21462: kehitys, aikaisempien vuosien lainoitus sekä        tiö saataisiin käytettyä (mm. Lavia, Siikainen,
21463: aiemmin lainoitetut, liikkeelle lähtemättömät       Viljakkala).
21464: kohteet. Erityisesti on otettu huomioon ne             Asuntohallitus on 21.3.1990 päättänyt kulu-
21465: alueet, joilla elinkeinoelämän laajentuminen        van vuoden lainajaosta. Kaiken kaikkiaan Tu-
21466: aiheuttaa poikkeuksellista asuntojen kysyntää.      run ja Porin läänin alueelle myönnettiin lainaa
21467:    Turun ja Porin läänin sisällä on pyritty         2 813 uuden asunnon rakentamiseksi ja 1 100
21468: ottamaan tasapuolisesti huomioon sekä Varsi-        asunnalle myönnettiin lainaa perusparantamis-
21469: nais-Suomen että Satakunnan edut. Lainajaos-        ta varten. Satakunnan osuus uudispuolella on
21470: sa otetaan erityisesti huomioon lääninhallituk-     833 asuntoa ja perusparantamisen puolella 557
21471: sen kannanotot siitä, miten lainoja tulisi läänin   asuntoa. Koko läänin saamasta määrärahasta
21472: eri kuntiin suunnata. Viime vuosina on lähinnä      uudispuolen osuus Satakunnassa on 29,6% ja
21473: elinkeinopoliittisista syistä suuri osa läänin      perusparannuksen 50,6 %. Asuntolainoitettu-
21474: erityistarvemäärärahoista suunnattu Varsinais-      jen osakehuoneistojen osuus on kuluvan vuo-
21475: Suomen kunnille. Asuntojen kysyntä on ollut         den lainajaossa ollut huomattavasti suurempi
21476: varsin erilaista näiden läänin eri osien välillä.   kuin vuoden 1989 lainajaossa. Koko lääniin
21477: Varsinais-Suomessa on kasvukeskuksia, joissa        myönnettiin vuonna 1989 lainaa ainoastaan
21478: on pitkät jonot vuokra-asuntoihin ja lainoitet-     191 osakehuoneistolle, josta Satakunnan osuus
21479: tujen omistusasuntojen kysyntä on erittäin vil-     oli 47 asuntoa. Tänä vuonna koko lääniin
21480: kasta. Mm. Turun ympäristökunnat muodos-            myönnettiin lainaa 781 osakehuoneistolle, josta
21481: tavat voimakkaan kasvukeskuksen, jossa on           Satakunnan osuus on 227 asuntoa eli 29,1 %.
21482: kysyntää kaikenlaisista asunnoista. Satakunnan         Ottaen huomioon väestökehityksen ja asun-
21483: alueella ei tällaisia kasvukeskuksia juurikaan      tomarkkinatilanteen Turun ja Porin läänin eri
21484: ole, minkä vuoksi vuokra-asuntojen ja lainoi-       osissa voidaan kuluvan vuoden lainajakoa pi-
21485: tettujen omistusasuntojen kysyntä on ollut vä-      tää Satakunnan osalta varsin tyydyttävänä.
21486: häisempää.                                          Lisäksi on Satakunnan osalta otettava myön-
21487:    Alueen eräiden kuntien ongelmana ovat ol-        teisenä tekijänä huomioon lainoituksen suuri
21488: leet pitkään tyhjänä olleet vuokra-asunnot.         osuus perusparannuspuolella.
21489:                                    1990 vp. -    KK n:o 127                                      3
21490: 
21491:   Jatkossa tullaan luonnollisestikin seuraa-     tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli tilanne antaa
21492: maan asuntotilannetta ja siihen vaikuttavia      siihen aihetta.
21493: tekijöitä Satakunnan eri kunnissa ja ryhtymään
21494:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1990
21495: 
21496:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21497: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 127
21498: 
21499: 
21500: 
21501: 
21502:                                Till Riksdagens Herr Talman
21503: 
21504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hyresbostäder som en längre tid stått tomma.
21505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Sådana orter är bl.a. Björneborg, Raumo och
21506: av den 9 mars 1990 till vederbörande medlem          Kumo. Förvisso har läget i Björneborg och
21507: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Raumo p.g.a. näringslivets återhämtning delvis
21508: riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteck-          förändrats, vilket man försökt beakta i besluts-
21509: nade spörsmål nr 127:                                fattningen. Även i andra kommuner i Satakun-
21510:                                                      da har näringslivets återhämtning medfört
21511:           Kommer Regeringen att vidta bråds-         ökad efterfrågan på belånade hyres- och ägo-
21512:        kande åtgärder för att öka Satakundas         bostäder. 1 vårens lånefördelning har man
21513:        bostadsanslag till att motsvara den nivå      strävat efter att beakta denna positiva utveck-
21514:        landskapets befolkningsandel förutsät-        ling och anslagen har riktats tili dessa kommu-
21515:        ter?                                          ner (bl.a. Eura, Säkylä, Kiukais, Karvia).
21516:                                                         Å andra sidan måste man dock konstatera,
21517:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          att det i Satakunda fortfarande finns kommu-
21518: anföra följande:                                     ner, i vilka projekten sätts i gång långsamt,
21519:                                                      p.g.a. ringa efterfrågan (bl.a. Harjavalta) eller i
21520:    Den årliga låneutbetalningen grundar sig på       vilka belånade bostäder inte har sålts (bl.a.
21521: av statsrådet fastställda länskvoter, beräknade      Kihniö). Vissa kommuner har inte ansett det
21522: kommunkvoter, länstyrelsens utlåtande, situa-        nödvändigt att förorda ansökningar ens i den
21523: tionen på kommunernas bostadsmarknad, ar-            grad, att den kommunala beräknade grund-
21524: betsplatsutvecklingen, tidigare års belåning         kvoten fylls (bl.a. Lavia, Siikainen, Viljakkala).
21525: samt tidigare belånade, icke igångsatta projekt.        Bostadsstyrelsen har den 21 mars 1990 be-
21526: Speciell vikt ha lagts vid de områden, där           slutat om årets lånefördelning. Allt som allt
21527: näringslivets tillväxt har förorsakat exceptionell   beviljades Åbo och Björneborgs Iän lån för
21528: efterfrågan på bostäder.                             byggande av 2 813 nya bostäder och för grund-
21529:    lnom Åbo och Björneborgs Iän har man              reparation av 1 100 bostäder. Satakundas andel
21530: strävat till att beakta Egentliga Finlands och       vid nybyggandet är 833 bostäder och vid
21531: Satakundas behov jämlikt. Vid lånebeviljande         grundreparation 557 bostäder. Av länets hela
21532: beaktas speciellt länstyrelsens ståndpunkt i         anslag utgör anslaget för nybyggnadsverksam-
21533: fråga om hur lånen skall fördelas mellan de          het i Satakunda 29,6% och anslaget för
21534: olika kommunerna. Under de senaste åren har          grundreparationer 50,6 %. Andelen belånade
21535: en stor del av länets anslag för specialbehov        lägenheter har i år varit betydligt större än
21536: riktats tili kommunerna i Egentliga Finland av       motsvarande andel år 1989. 1 hela länet bevil-
21537: näringspolitiska orsaker. Efterfrågan på bostä-      jades år 1989 lån för endast 191 lägenheter, av
21538: der har varit rätt så varierande inom dessa läns     vilket Satakundas andel uppgick tili 47 lägen-
21539: olika delar. 1 Egentliga Finland finns expande-      heter. 1 år beviljades i hela länet Iän för 781
21540: rande centrum, som har långa köer till hyres-        lägenheter av vilka Satakundas andel var 227
21541: bostäder och efterfrågan på belånade ägobo-          lägenheter, d.v.s. 29,1 %.
21542: städer är livlig. De kommuner som omger Åbo             Med beaktande av befolkningsutvecklingen
21543: stad hör bland många andra tili de expande-          och situationen på bostadsmarknaden i de
21544: rande centrum, där efterfrågan på alla typer av      olika delarna av Å.bo och Björneborgs Iän, kan
21545: bostäder är stor. 1 Satakunda trakten finns det      beviljandet av lån från Satakundas synpunkt
21546: inte dylika centrum att nämna, och därför har        anses vara rätt så tillfredsställande. Dessutom
21547: efterfrågan på hyres- och belånade bostäder          bör man för Satakundas del se det som positivt
21548: varit mindre.                                        att en stor andel av belåningen riktats tili
21549:    1 vissa kommuner har ett av problemen varit       grundreparationer.
21550:                                     1990 vp. -   KK n:o 127                                 5
21551: 
21552:    I framtiden kommer bostadssituationen och     och vid behov, om situationen så kräver,
21553: de faktorer som inverkar på den i Satakundas     kommer tillbörliga åtgärder att vidtagas.
21554: olika kommuner naturligtvis att följas med,
21555:     Helsingfors den 12 april 1990
21556: 
21557:                                                                 Miljöminister Kaj Bärlund
21558:                                                1990 vp.
21559: 
21560: Kirjallinen kysymys n:o 128
21561: 
21562: 
21563: 
21564: 
21565:                                   Seppänen: Osakeyhtiölain ja arvopaperilain ns. suunnattuja
21566:                                      anteja koskevien säännösten muuttamisesta
21567: 
21568: 
21569:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21570: 
21571:    Lain kirjain on selvä.                               Sillä tavalla poiketaan vanhojen omistajien
21572:    "Joka asemansa, toimensa tai tehtävänsä           oikeudesta päättää myös yhtiöiden uusien
21573: nojalla on saanut tietää julkisen kaupankäyn-        osakkeiden omistuksesta. On aivan selvää, että
21574: nin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseen-         ns. kansankapitalismia ei voida loukata pahem-
21575: laskijaa koskevan julkistamattoman seikan,           min kuin on mahdollista tehdä suunnattujen
21576: joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sa-         osakeantien avulla.
21577: notun arvopaperin arvoon, ei saa käyttää                Suunnatut osakeannit - sekä Kaukaksen
21578: tietoa hyväksi hankkiakseen itselleen tai toiselle   erityiskauppajärjestelyt- ovat olleet avainase-
21579: aineellista etua luovuttamalla tai hankkimalla       massa Ehrnroothien järjestellessä vanhoja
21580: omaan tai toisen lukuun arvopaperin tai suo-         omistuksiaan vastaamaan "kansainvälistymi-
21581: raan tai välillisesti neuvomaHa toista niiden        sen" vaatimuksia. Ehrnroothit ovat pyrkineet
21582: kaupassa."                                           toimimaan niin, että he saisivat itselleen omis-
21583:    Suomessa rikotaan lakia. Suomessa käydään         tamiensa suomalaisten pörssiyhtiöiden "vapai-
21584: sisäpiirikauppaa. Että niin tapahtuu, on kui-        ta" osakkeita, osakkeita jotka ovat myyntikel-
21585: tenkin vaikea todistaa.                              poisia ulkomaille.
21586:    Mutta kun lakia rikotaan riittävän rajusti,          On tehty kolme merkittävää suunnattua osa-
21587: on mahdollista, että todisteita ei nähdä, vaikka     keantia:
21588: ne olisivat julkisia asioita.                           1) Oy Lohja Ab antoi suunnatun annin Oy
21589:    Sillä, mitä on tapahtunut, ei aina ole näen-      Fiskars Ab:lle.
21590: näistä yhteyttä siihen, mitä muuta on tapahtu-          2) Oy Fiskars Ab antoi suunnatun annin Oy
21591: nut.                                                 Agrofin Ab:lle.
21592:    Kuitenkin kaikilla seuraavilla tapahtumilla          3) Oy Wärtsilä Ab antoi suunnatun annin
21593: on yhteinen nimittäjä. Sen nimittäjän nimi on        Oy Lohja Ab:lle.
21594: Ehrnrooth.                                              Näiden antien avulla Ehrnroothit ovat voi-
21595:    1) Oy Kaukas Ab fuusioitiin Kymi-Ström-           neet varmistaa seuraavan kuvion pysymisen
21596: bergiin, johon fuusioitiin myös Oy Wilh.             hallinnassaan.
21597: Schauman Ab.                                            Ehrnroothin sisarukset omistavat yhdessä Oy
21598:    2) Oy Wärtsilä Ab:n omaisuus pelastettiin         Agrofin Ab:n sekä yksissä tuumin mm. Oy
21599: telakkateollisuuskonkurssista yhtiöittämällä te-     Sumarum Ab:n, Oy Pruna Ab:n, Oy Takava
21600: lakat Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ksi ja jättä-       Ab:n ja Oy Vessilä Ab:n.
21601: mällä muu omaisuus emo-Wärtsilään. Veron-               Yhtiöidensä avulla he hallitsevat Fiskarsia.
21602: maksajille se järjestely maksoi ainakin miljar-      Fiskarsin avulla he hallitsevat Lohjaa. Lohjan
21603: din.                                                 kautta he saavat hallittavakseen myös emo-
21604:    3) Oy Fiskars Ab möi yhdessä SYP:n kanssa         Wärtsilän omaisuuden ja suomalaisen osuuden
21605: osuutensa Ovako Steel Ab:stä emo-Wärtsilälle.        Ovako-Steel Ab:stä.
21606:    4) Oy Wärtsilä Ab fuusioidaan Oy Lohja               Kun Kymi-Strömberg Oy osti Ehrnrootheil-
21607: Ab:hen, ja näin samainen Ovako tulee puoliksi        ta Ga heidän sukulaisiltaan) valtaan oikeutta-
21608:  Lohjan omistukseen. Toisen puolen omistaa           vat osakkeet Oy Kaukas Ab:ssä, heille makset-
21609: ruotsalainen Wallenbergien dynastia.                 tiin niistä osakkeista 3-4 kertaa korkeampi
21610:    Suomalaiset osakeyhtiöt ovat kymmenen             hinta kuin oli osakkeiden pörssiarvo.
21611: vuoden ajan voineet panna toimeen suunnattu-            Siis valta on kallista. Se, mitä osakkeet
21612: ja osakeanteja.                                      maksavat tukussa, on eri asia kuin mitä ne
21613: 200070S
21614: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 128
21615: 
21616: maksavat vähittäin. Jos kaupan on osakepa-             mielestäni käyttäneet sitä tietoa aineellisen
21617: ketteja eli valtaa tukussa, osakkeista pitää           edun tavoitteluun.
21618: maksaa paketissa enemmän kuin yksitellen.                 Ongelmallisia ovat - tässä merkityksessä -
21619:    Näin kävi Oy Kaukas Ab:n tapauksessa.               ne suunnatut annit, joilla Fiskarsin ja Lohjan
21620: Ehrnroothit saivat tukkumyynnissä moninker-            omistuksia on järjestelty. Erityisen ongelmallis-
21621: taisen hinnan pörssin vähittäishintoihin verrat-       ta Ehrnroothin veljeksille on tähän kaikkeen
21622: tuna.                                                  sisäpiirileikkiin liittyvä Oy Agrofin Ab:n osuus.
21623:    Tämän jälkeen Ehrnrootheilla oli irtonaista         Yhtiö on Ehrnroothin sisarusten oma yhtiö,
21624: rahaa, mutta Kymmene Oy:ssä sillä ei voitu             joka on saanut erityistä hyötyä suunnatuista
21625: järkyttää SYP:n asemaa. SYP määrää Kymme-              anneista.
21626: nessä.                                                    Oy Wärtsilä Ab oli vanha, varakas yhtiö.
21627:    Irtonaista rahaa Casimirin poika Henrik                Aluksi luultiin, että se selvitti Meriteollisuus-
21628: käytti mm. Jaakko Pöyryn konsulttiyhtiön               konkurssissa kuiville vain itsensä - ja SYP:n.
21629: puolikkaan ostoon. Ja niillä rahoilla ruvettiin        Luultiin, että se oli vain vapautunut tappiolli-
21630: myös operoimaan Fiskarsissa, Lohjassa ja nyt           sista laivatilauksista ja että se jatkaisi omaa
21631: Wärtsilässä.                                           olemassaoloaan. Siihen sillä oli hyvät edelly-
21632:    Kun Ehrnroothien uutta yritysrypästä kasat-         tykset. Sen omistajat arvioivat sen omaisuuden
21633: tiin kokoon, avainasemassa olivat suunnatut            käyväksi arvoksi 6,3 miljardia markkaa, ja
21634: annit.                                                 yhtiön johtokin puhuu 5,6 miljardin markan
21635:    Fiskars pani toimeen suunnatun annin Ag-            omaisuusarvosta.
21636: rofinille ja Lohja Fiskarsille.                           Tämä telakkateollisuuden tappioista puhdis-
21637:    Olennaista näissä anneissa on se, että ne           tettu omaisuus oli kuitenkin kaapattavissa os-
21638: pantiin toimeen suurin piirtein pörssin keski-         tamalla yhtiön osakkeita. Ruotsalainen Oy
21639: kursseihin.                                            Proventus Ab yritti, mutta ei onnistunut. Ehrn-
21640:    Näin Ehrnroothit saivat osakkeita tukkumi-          roothit tulivat väliin omine suunnitelmineen
21641: tassa vähittäishintaan. Myös on pidetty huoli          tässä miljardiluokan sisäpiiripelissä.
21642: siitä, että he eivät ole jääneet tappiolle jaettaes-      Kätevämpää kuin nurkanvaltaus oli tehdä
21643: sa vapaita (ulkomaillemyymiskelpoisia) osak-           niin kuin Ehrnroothit tekivät: he päättivät
21644: keita.                                                 fuusioida Wärtsilän omaisuuden hallitsemansa
21645:    Tällaisia osakepaketteja kannattaa ostaa nii-       Oy Lohja Ab:hen. Heidän mikä heidän.
21646: hin hintoihin, millä Ehrnroothit ovat niitä               Kaikkea Ehrnroothit eivät Lohja-fuusiossa
21647: saaneet, jos uskotaan siihen, että Suomessa            kuitenkaan saa mukaansa.
21648: yhtiöt ovat arvokkaampia kuin niiden osakkei-             Yhtiön osakkeenomistajia ostetaan ulos yh-
21649: den yhteenlaskettu arvo. Että yhtiöissä on             tiöstä (häiritsemästä Lohjan omistussuhteita)
21650: enemmän omistettavaa kuin mitä niiden osak-            tarjoamalla heille 1,7 miljardia markkaa rahaa.
21651: keista joudutaan maksamaan.                               Se on likaista rahaa. Se on nimittäin sitä
21652:    Suunnatuissa anneissa Ehrnrootheille ohja-          rahaa, jonka valtio verohelpotusten muodossa
21653: tuille osakkeille olisi ollut niihin tukkualehin-      antoi Wärtsilälie ja Valmetille niiden fuusioi-
21654: toihin paljon muitakin ostajia.                        dessa telakkansa.
21655:    On selvää, että yhtiöt voivat tehdä osakkeil-          Siinä yhteydessä Wärtsilä sai viedä varauk-
21656: Iaan kauppoja toistensa kanssa. Se kuuluu              sensa vapaisiin omiin pääomiin niin kuin vero-
21657: pelin henkeen.                                         tetut voitot voi viedä, mutta tässä yhteydessä se
21658:    Pelillä on kuitenkin uudet säännöt: arvopa-         tapahtui ilman veroseuraamuksia. Kahteen-
21659: perimarkkinalaki. Sen lain mukaan sisäpiirissä         kymmeneen vuoteen Wärtsilä ei maksanut val-
21660: saatua tietoa ei saa käyttää hyväksi aineellisen       tiolle penniäkään tuloveroa, ja nyt ne laillisen
21661: edun tavoitteluun.                                     veronkierron kohteena olleet rahat sai vapaasti
21662:    Ehrnroothit ovat suunnatuilla anneilla ope-         viedä yhtiön vapaisiin omiin pääomiin.
21663: roidessaan ehkä unohtaneet, että myös suurten             Sieltä ne rahat, joiden avulla eduskunta luuli
21664: omistajien on noudatettava lakia. He, jotka            tukevansa telakkateollisuutta, jaetaan SYP:lle
21665: ovat tunteneet nyt julkisuuteen tulleen koko           ja muille Wärtsilän vanhoille omistajille osana
21666: Fiskars-Lohja-Wärtsilä-Ovako- kiemuran, ovat           Ehrnroothien omaisuuden hallittua rakenne-
21667: ostaneet ja myyneet osakkeita eri tiedon varas-        muutosta.
21668: sa kuin muut arvopaperimarkkinoiden osanot-               Edellä olevan perusteella lienee ilmeistä, että
21669: tajat. Heillä on ollut sisäpiirin tietoa. He ovat      maassa on paljon mätää. Yhdet käyttävät
21670:                                       1990 vp. -     KK n:o 128                                      3
21671: 
21672: hyväkseen toisia. Ne hyötyvät, joilla on tietoa.     korjattavaa, jos sitä ei voida soveltaa sisäpiiri-
21673:    Mutta ovatko Ehrnroothit syyllistyneet sisä-      kysymyksiin suunnattujen osakeantien osalta.
21674: piiririkokseen, mistä arvopaperimarkkinalaissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21675: säädetään jopa kahden vuoden vankeusran-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21676: gaistus?                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21677:    Ilman muuta olisivat, jos asioiden mittasuh-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21678: teet olisivat pienemmät. Mutta nyt asioiden
21679: toteennäyttäminen on vaikeaa sen johdosta,
21680: että ulkopuolisilla ei ole riittävästi tietoa Fis-             Onko Hallitus havainnut epäkohdan,
21681: kars- Lohja-Wärtsilä-Ovako-yhtiöiden sisäpii-               joka aiheutuu osakeyhtiölain ja arvopa-
21682: rien asioista.                                              perilain vaikeasta yhteensovittamisesta
21683:    Kun sitä tietoa on ollut Ehrnrootheilla ja               ns. suunnattujen antien ja niihin liitty-
21684: heidän klikillään ja kun Oy Agrofin Ab:n                    vien sisäpiirimääräysten osalta, ja jos
21685: kautta se tieto näyttää hyödyttäneen heitä                  on,
21686: sisäpiiriläisiä ja kun näiden yhtiöiden suunna-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21687: tut annit ovat palvelleet loogisesti aina vain              ryhtyä tarpeellisten lainmuutosten ai-
21688: yhtä ja samaa päämäärää, laissa on paljon                   kaansaamiseksi?
21689: 
21690:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
21691: 
21692:                                            Esko Seppänen
21693: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 128
21694: 
21695: 
21696: 
21697: 
21698:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa järjestyksessä tehdä päätöksen osakeannin
21700: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suuntaamisesta tietylle taholle, mutta tämän
21701: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           tahon onkin arvopaperimarkkinalain sisäpiiri-
21702: kirjeenne n:o 424 ohella toimittanut valtioneu-      säännösten nojalla pidätyttävä sille suunnatun
21703: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         merkintäoikeuden käyttämisestä. Käsillä on siis
21704: kansanedustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta         tilanne, jossa yhtiössä voidaan tehdä laillisesti
21705: kirjallisesta kysymyksestä n:o 128:                  tietty päätös, mutta sitä ei muun lain johdosta
21706:                                                      voidakaan toteuttaa. Parempi tietenkin olisi,
21707:           Onko Hallitus havainnut epäkohdan,         että säännökset olisivat sellaiset, että tällaisista
21708:        joka aiheutuu osakeyhtiölain ja arvopa-       tilanteista vältyttäisiin.
21709:        perilain vaikeasta yhteensovittamisesta          Osakeyhtiölakiin sisältyvien suunnattuja an-
21710:        ns. suunnattujen antien ja niihin liitty-     teja koskevien säännösten tarkistaminen on
21711:        vien sisäpiirimääräysten osalta, ja jos       ollut valmisteltavana jo useamman vuoden
21712:        on,                                           ajan. Arvopaperimarkkinalakia valmistellut ar-
21713:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vopaperikauppakomitea ehdotti ensimmäisessä
21714:        ryhtyä tarpeellisten lainmuutosten ai-        osamietinnössään (Komiteanmietintö 1987:44)
21715:        kaansaamiseksi?                               suunnattujen osakeantien edellytysten tarkista-
21716:                                                      mista. Mietinnössä ehdotettiin muun muassa,
21717:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           että osakeyhtiön hallitus ei saisi yhtiökokouk-
21718: taen seuraavaa:                                      selta saamiensa osakeantivaltuuksien nojalla
21719:                                                      päättää annin suuntaamisesta itselleen tai it-
21720:    Kysymyksessä on esitetty, että osakeyhtiöla-      seään lähellä olevalle taholle.
21721: kiin sisältyvä suunnattuja anteja koskeva sään-         Mahdollisuuksia käyttää suunnattuja anteja
21722: tely ja arvopaperimarkkinalakiin sisältyvä sisä-     yhtiölle vieraiden tarkoitusperien saavuttami-
21723: piirin kauppoja koskeva kielto vaikeasti yh-         seksi voidaan vähentää täsmentämällä suunnat-
21724: teensovitettavina aiheuttavat ongelmia. Ilmei-       tujen antien edellytyksiä, rajoittamalla niiden
21725: sesti katsotaan, että lainsäädännössä on aukko,      käyttötarkoituksia ja luomalla osakkeenomis-
21726: jos arvopaperimarkkinalain säännöksiä ei voi-        tajille tehokkaat keinot reagoida esimerkiksi
21727: da soveltaa suunnattuihin anteihin. Ottamatta        silloin, kun anti on omiaan tuottamaan tietylle
21728: lainkaan kantaa kysymyksessä viitattuihin oi-        osakasryhmälle epäoikeutettua etua muiden
21729: keustoimiin hallitus toteaa aluksi, että osakeyh-    osakkeenomistajien tai yhtiön kustannuksella.
21730: tiölaki sääntelee suunnattujen antien edellytyk-     Tässä yhteydessä pohditaan myös sitä, onko
21731: siä ja pätevyyttä, kun taas arvopaperimarkki-        asetettava erityisvaatimuksia silloin, kun anti
21732: nalain säännökset kieltävät ja kriminalisoivat       halutaan suunnata yhtiön tietylle osakkeen-
21733: tietyn julkistamattoman tiedon hyväksikäytön.        omistajaryhmälle. Jos suunnatun annin käyttä-
21734: Se, milloin tietty teko täyttää luottamuksellisen    misen edellytykset saadaan täsmennetyksi, vä-
21735: yritystiedon väärinkäytölle säädetyn tunnus-         henevät hallituksen käsityksen mukaan myös
21736: merkistön, riippuu arvopaperimarkkinalain so-        arvopaperimarkkinalain soveltamiseen liittyvät
21737: veltamisalasta, tunnusmerkistöstä ja teosta.         ongelmat.
21738: Kysymys siitä, onko tekoon liittyvä oikeustoi-          Suunnattuja anteja koskevan uudistuksen
21739: mi siviili- ja kauppaoikeudellisesti pätevä, moit-   jatkovalmistelu tapahtuu osakeyhtiölain laa-
21740: teenvarainen tai mitätön, arvioidaan taas mui-       jemman muutoshankkeen yhteydessä. Tammi-
21741: den säännösten perusteella. Sääntelyllä ohja-        kuussa asetettu osakeyhtiölakitoimikunta 1990
21742: taan käyttäytymistä kahdella taholla ilman,          on ensi töikseen ja kiireellisellä aikataululla
21743: että epäkohtia tästä välttämättä syntyy. Tosin       ryhtynyt käsittelemään tähän liittyviä kysy-
21744: säädösten soveltamisessa ja noudattamisessa          myksiä.
21745: saattaa esiintyä tilanteita, jotka koetaan ongel-       Sisäpiiriä koskevat säännökset tulivat voi-
21746: mallisiksi. Yhtiö voi esimerkiksi asianmukaises-     maan osana arvopaperimarkkinalakia elokuun
21747:                                      1990 vp. -     KK n:o 128                                     5
21748: 
21749:    pa1vana 1989. Arvopaperikauppakomitea on            Jotta yhtiö- ja arvopaperimarkkinoiden
21750: toisessa osamietinnössään (Komiteanmietintö         sääntelystä muodostuisi hyvin toimiva koko-
21751: 1989:36) ehdottanut lain täydentämistä sään-        naisuus, on valmistelun oltava monipuolista.
21752: nöksillä, jotka parantaisivat sijoittajan suojaa.   Suunnattujen antien osalta on täsmennysvaihe
21753: Jatkovalmistelussa tullaan arvioimaan myös          meneillään osakeyhtiölakitoimikunnassa. Toi-
21754: arvopaperimarkkinalain soveltamisessa havai-        mikunnalle annettua toimeksiantaa on vast-.
21755: tut puutteet. Sisäpiirin kauppojen sääntelyn        ikään täsmennetty siten, että hallituksen esityk-
21756: tarkistaminen on ajankohtaista monesta syystä.      sen muotoon laaditun ehdotuksen suunnattuja
21757: Euroopan yhteisöjen piirissä hyväksytty sisäpii-    anteja koskevien säännösten muuttamiseksi on
21758: riä koskeva direktiivi sekä Euroopan neuvos-        oltava valmiina kuluvan vuoden syyskuun lop-
21759: tossa valmisteltu kansainvälisten s1sapunn          puun mennessä. Sen valmistuttua hallitus tulee
21760: kauppojen selvittämistä koskeva yleissopimus        ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla
21761: vaativat voimassa olevan lainsäädännön toimi-       suunnattuja anteja koskevat tarkistukset osa-
21762: vuuden uudelleen arviointia. Käynnissä olevan       keyhtiölakiin tehdään. Arvopaperimarkkina-
21763: rikoslain kokonaisuudistuksen kolmannessa           lain tarkistamiseen tähtäävä työ on tarkoitus
21764: vaiheessa sisäpiirin tietojen väärinkäyttöä kos-    käynnistää mahdollisimman nopeasti sen jäl-
21765: kevat rangaistussäännökset on tarkoitus siirtää     keen, kun kaikki edellä mainitusta mietinnöstä
21766: rikoslakiin.                                        pyydetyt lausunnot on saatu.
21767: 
21768:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
21769: 
21770:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
21771: 6                                     1990 vp. -      KK n:o 128
21772: 
21773: 
21774: 
21775: 
21776:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21777: 
21778:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lämpningen och iakttagandet av lagen uppstå
21779: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           situationer som upplevs som problematiska.
21780: nr 424 av den 9 mars 1990 tili vederbörande           Bolaget kan t.ex. i behörig ordning besluta om
21781: medlem av statsrådet översänt avskrift av             att rikta emissionen tili en viss krets, men
21782: följande av riksdagsman Esko Seppänen under-          denna krets skall med stöd av stadgandena om
21783: tecknade spörsmål nr 128:                             insynsställning i värdepappersmarknadslagen
21784:                                                       avhålla sig från att utnyttja den teckningsrätt
21785:          Har Regeringen märkt den olägenhet           som riktats tili den. Det råder alltså en situa-
21786:        som förorsakas av den svåra samman-            tion, där man inom bolaget lagligen kan fatta
21787:        jämkningen av lagen om aktiebolag och          ett visst beslut, men på grund av annan lag kan
21788:        värdepapperslagen beträffande s.k. rik-        det inte genomföras. Det vore förstås bättre,
21789:        tade emissioner och stadgandena om             att stadgadena skulie vara sådana att man
21790:        insynsställning som hänför sig tili dem,       kunde undvika dylika situationer.
21791:        och om så är fallet,                               En översyn av stadgandena om riktad emis-
21792:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sion som ingår i lagen om aktiebolag har varit
21793:        ta för att få tili stånd nödvändiga            under beredning redan under flera år. Värde-
21794:        lagändringar?                                  pappershandelskommitten som beredde värde-
21795:                                                       pappersmarknadslagen föreslog i sitt första
21796:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          delbetänkande (Kommittebetänkande 1987:44)
21797: nadsfullt anföra följande:                            att förutsättningarna för riktad emission skulie
21798:                                                       ses över. 1 betänkandet föreslogs bl.a. att
21799:    I spörsmålet har framförts att regleringen om      aktiebolagets styrelse med stöd av en emis-
21800: riktad emission som ingår i lagen om aktiebo-         sionsfullmakt från bolagsstämman inte skulle
21801: lag och förbudet mot handel för personer i            få besluta om att rikta emissionen till sig själv
21802: insynsstälining som ingår i värdepappersmark-         eller tili kretsar som står nära styrelsen.
21803: nadslagen är svåra att sammanjämka och                    Möjligheterna att använda riktade emissio-
21804: därför förorsakar problem. Uppenbart anser            ner för att uppnå för bolaget främmande syften
21805: man att det finns en lucka i lagstiftningen, om       kan minskas genom att precisera förutsättning-
21806: stadgandena i värdepappersmarknadslagen inte          arna för riktade emissioner, begränsa de syften
21807: kan tillämpas på riktade cmissioner. Utan att         för vilka de används och genom att skapa
21808: alls ta ställning till de rättshandlingar vilka det   effektiva medel för aktieägarna att reagera t.ex.
21809: hänvisas till i spörsmålet konstaterar regering-      då emissionen är ägnad att ge en viss aktieä-
21810: en tili en början att förutsättningarna för och       gargrupp oberättigad fördel på bekostnad av
21811: giltigheten av riktade emissioner regleras i          övriga aktieägare eller bolaget. 1 samband med
21812: lagen om aktiebolag medan däremot stadgan-            detta dryftas även om det bör uppstälias
21813: dena i värdepappersmarknadslagen förbjuder            specielia krav då man önskar rikta emissionen
21814: och kriminaliserar utnyttjande av viss icke           tili en viss aktieägargrupp inom bolaget. Om
21815: offentliggjord information. När en viss gärning       förutsättningarna för riktad emission kan pre-
21816: uppfyller det stadgade rekvisitet för missbruk        ciseras, minskar enligt regeringens uppfattning
21817: av förtrolig företagsinformation, beror på til-       även problemen i anslutning tili tillämpningen
21818: lämpningsområdet för värdepappersmarknads-            a v värdepappersmarknads1agen.
21819: lagen, rekvisitet och gärningen. Frågan om den            Den fortsatta beredningen av reformen om
21820: rättshandling som anknyter tili gärningen är          riktade emissioner sker i samband med den
21821: civil- och handelsrättsligt giltig, klanderbar        mera omfattande ändringen av lagen om aktie-
21822: eller en nullitet bedöms igen enligt andra            bolag. Den kommission som tillsatts i januari
21823: stadganden. Genom regleringen styrs beteendet         1990 för revidering av lagen om aktiebolag har
21824: på två håll utan att härav nödvändigtvis              som sin första uppgift börjat behandla härtill
21825: uppstår olägenheter. Visserligen kan vid til-         anslutna frågor med en brådskande tidtabell.
21826:                                     1990 vp.      KK n:o 128                                     7
21827: 
21828:    Stadgandena om insynsställning trädde i           För att den bolagsrättsliga och värdepap-
21829: kraft den 1 augusti 1989 som en del av            persrättsliga regleringen skall bilda en väl
21830: värdepappersmarknadslagen.       Värdepappers-    fungerande helhet skall beredningen vara
21831: handelskommitten har i sitt andra delbetänkan-    mångsidig. Inom kommissionen som tillsatts
21832: de (Kommittebetänkande 1989:36) föreslagit        för revidering av lagen om aktiebolag håller
21833: att lagen kompletteras med stadganden som         man för närvarande på att precisera reglerna
21834: förbättrar placerarnas skydd. I den fortsatta     om riktad emission. Kommissionens uppdrag
21835: beredningen kommer man att kartlägga även         har nyss preciserats så att ett förslag tili
21836: de brister som iakttagits vid tillämpningen av    revision av stadgandena om riktade emissioner,
21837: värdepappersmarknadslagen. En översyn av          som skall uppgöras i form av en regeringspro-
21838: regleringen av handeln för personer i insyns-     position, bör vara färdigt före utgången av
21839: ställning är aktuell av många orsaker. Direkti-   september detta år. Efter detta kommer reger-
21840: vet om insynsställning som godkänts inom          ingen att ta ställning tili viiken tidtabell man
21841: Europeiska gemenskapen och konventionen           kommer att följa då man företar ändringar i
21842: som gäller utredande av internationell insider-   lagen om aktiebolag beträffande riktad emis-
21843: handel som beretts inom Europarådet kräver        sion. Avsikten är att ta itu med översynen av
21844: en omprövning av den gällande lagstiftningens     värdepappersmarknadslagen så fort som möj-
21845: funktionsduglighet. I samband med det tredje      ligt efter att man fått alla utlåtanden om ovan
21846: skedet av den totalreform av strafflagen som är   nämnda betänkande.
21847: på gång är avsikten att överföra straffstadgan-
21848: dena om missbruk av förtrolig företagsinfor-
21849: mation tili strafflagen.
21850: 
21851:     Helsingfors den 19 april 1990
21852: 
21853:                                                                 Justitieminister Tarja Halonen
21854: 1
21855: 1
21856: 1
21857: 1
21858:     1
21859:     1
21860:     1
21861:     1
21862:         1
21863:         1
21864:         1
21865:         1
21866:             1
21867:             1
21868:             1
21869:             1
21870:                 1
21871:                 1
21872:                                               1990 vp.
21873: 
21874: Kirjallinen kysymys n:o 129
21875: 
21876: 
21877: 
21878: 
21879:                                  Mäkipää: Seinäjoen kaupungin vedenotto-oikeudesta Kauhane-
21880:                                    van kansallispuiston pohjavesialueella
21881: 
21882: 
21883:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21884: 
21885:    Pirkanmaan ja Vaasan läänin luonnonsuoje-        nemisia eikä pumppauksen vaikutusta suon
21886: lupiirit ovat valittaneet vesiylioikeuteen Länsi-   vesipintaan. Tämän takia tulisi kyseistä veden-
21887: Suomen vesioikeuden päätöksestä myöntää             ottolupaa uudelleen perusteellisemmin tutkia ja
21888: Kyrönjokilaakson Vesi Oy:lle pohjaveden otto-       vähintäänkin liittää lupaehtoihin tarkat mää-
21889: lupa Numminkankaasta. Kyseinen alue sijait-         räykset siitä, ettei hanke saa vähimmässäkään
21890: see Karvian kunnan alueella, joka myös on           määrin muuttaa Kauhanevan kansallispuiston
21891: esittänyt päätöksestä eriävän mielipiteensä ja      luonnon tilaa.
21892: valittanut vesiylioikeudelle Seinäjoen kaupun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21893: gin vedenottoluvasta. Molempia valituksia pe-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21894: rustellaan luonnonsuojelullisilla näkökohdilla.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21895:    Vedenotto Nummikankaan ottarnoita uhkaa          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21896: Kauhanevan kansallispuiston luonnontilaa.
21897: Kauhanevan luonnontilan säilyminen on täysin                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21898: riippuvainen alueen vesitaloudesta, ja pienetkin           Seinäjoen kaupungille myönnetty oi-
21899: muutokset vaikuttavat nopeasti herkkään suo-               keus pumpata vettä Karvian kunnassa
21900: kasvillisuuteen. Suohon kuuluu aapasuon luon-              sijaitsevalta Nummikankaan pohjave-
21901: teisia osia, jotka saavat vetensä ympäröiviltä             sialueelta vaarantaa Kauhanevan kan-
21902: alueilta pintavaluntana.                                   sallispuiston luonnontilaa, ja
21903:    Alueella on tehty tähän saakka lyhyitä koe-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21904: pumppauksia, mutta niiden tuloksista ei voida              kyseisen alueen luonnontilan säilyttämi-
21905: pitemmällä tähtäimellä päätellä pintaveden ale-            seksi nykyisellään?
21906:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
21907: 
21908:                                            Lea Mäkipää
21909: 
21910: 
21911: 
21912: 
21913: 2000705
21914: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 129
21915: 
21916: 
21917: 
21918: 
21919:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21920: 
21921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    nontilassa säilyneitä, häiriintymättömiä ekasys-
21922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     teemejä ole enää juurikaan jäljellä. Tämän
21923: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        vuoksi seutua ja luontoa on suojeltava kaikilta
21924: kirjeenne n:o 425 ohella toimittanut valtioneu-   luontoa muuttavilta hankkeilta.
21925: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Lauhanvuoren kansallispuisto on Etelä-Suo-
21926: kansanedustaja Mäkipään kirjallisesta kysy-       men tärkein ja lähes ainoa lähde- ja puroluon-
21927: myksestä n:o 129, jossa tiedustellaan:            toa merkityksellisesti säilyttävä luonnonsuoje-
21928:                                                   lualue. Se on myös tunnettu paineisesta pohja-
21929:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     vedestään. Alueen kuntien kannalta tärkeim-
21930:        Seinäjoen kaupungille myönnetty oi-        pien jokien, Isonjoen ja Lapväärtinjoen, vesi-
21931:        keus pumpata vettä Karvian kunnassa        määrät ja eliöstö ovat suurimmaksi osaksi
21932:        sijaitsevalta Nummikankaan pohjave-        riippuvaisia Lauhanvuoren pohjavesilähteistä.
21933:        sialueelta vaarantaa Kauhanevan kan-       Kauhanevan-Pohjankankaan           kansallispuisto
21934:        sallispuiston luonontilaa, ja              on puolestaan Etelä-Suomen toiseksi laajin
21935:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     kermikeidas ja erittäin edustava lintusuo, jol-
21936:        kyseisen alueen luonnontilan säilyttämi-   laisena sillä on kansainvälistäkin merkitystä. Se
21937:        seksi nykyisellään?                        sijaitsee vedenjakaja-alueella. Siten sekä Kar-
21938:                                                   vian kunnan että Kauhajoen kunnan puoleiset
21939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      joet ja pienvedet saavat vetensä kansallispuis-
21940: vasti seuraavaa:                                  ton pohjavesien piilopuroista ja lähteistä. Eri-
21941:                                                   tyisen vesi- ja suoluontonsa vuoksi Lauhanvuo-
21942:    Nummikankaan vedenotto on osa laajaa           ren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallis-
21943: Etelä-Pohjanmaan pohjavesivarojen hyödyntä-       puistoista on tullut sijaintikunnille myös tärkei-
21944: mishanketta, jonka avulla pyritään turvaamaan     tä matkailu- ja virkistysalueita. Valtion varoja
21945: Seinäjoen kaupungin vesihuollon tarpeet pit-      on käytetty kansallispuistojen maanhankintoi-
21946: källe tulevaisuuteen. Samoja pohjavesivaroja      hin ja palveluiden rakentamiseen sekä vesitasa-
21947: käytetään jo osittain Karvian kunnan raakave-     painon palauttamisen kannalta kiireellisimpien
21948: sitarpeen tyydyttämiseen. Pohjavettä on tarkoi-   toimien tekemiseen.
21949: tus pumpata useammasta paikasta, muiden              Asiantuntijalausuntojen mukaan tähän men-
21950: muassa Kauhajoen Pahalähteestä ja Nummi-          nessä tehdyt pohjavesitutkimukset ja koepump-
21951: kankaasta. Pumpattu vesi johdetaan suunnitel-     paukset eivät riitä jatkuvan vedenoton seuraus-
21952: mien mukaan putkea pitkin Seinäjoelle käsitel-    vaikutusten arviointiin. Erityisen puutteellisesti
21953: täväksi ja edelleen teollisuuden ja kotitalouk-   on selvitetty pohjavedenoton vaikutukset alu-
21954: sien käyttöön.                                    eella olevien kansallispuistojen vesitasapai-
21955:    Seudulla, jolta pääosa pohjavedestä on tar-    noon, vaikka jo näiden alueiden erityisluonne
21956: koitus ottaa, on useita koko Suomen kannalta      ja huomattava välillinen merkitys koko seudun
21957: tärkeitä luonnonsuojelualueita sekä valtioneu-    luonnontaloudelle tätä edellyttäisivät. Selvityk-
21958: voston periaatepäätöksellä vahvistettuja luon-    siä täytyy jatkaa ja mainitut puutteet korjata
21959: nonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Näistä      sekä tutkia perusteellisesti vaihtoehtoisia tai
21960: tunnetuimmat ja laajimmat ovat La uhanvuoren      kysymyksessä olevaa hanketta täydentäviä
21961: ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuis-        mahdollisuuksia. Vain tällä tavoin voidaan
21962: tot sekä Nummikankaan harjujensuojelualue.        löytää Seinäjoen vesihuoltoa palveleva ratkai-
21963:    Turvetuotanto, metsien ja soiden ojitus sekä   su, jonka aiheuttamat haitat eivät kohtuutto-
21964: soranotto ovat viimeisten kymmenen vuoden         masti rasittaisi pohjavesialueen sijaintikuntia
21965: aikana muuttaneet rajusti seudun luontoa.         eivätkä seudun kansallispuistojen ja muiden
21966: Luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ei Juon-      luonnonsuojelualueiden luontoa.
21967:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1990
21968: 
21969:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21970:                                      1990 vp. -     KK n:o 129                                    3
21971: 
21972: 
21973: 
21974: 
21975:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21976: 
21977:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         knappt Iängre något orubbat ekosystem som
21978: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bevarats i sitt naturtilistånd. Därför måste
21979: nr 425 av den 9 mars 1990 tili vederbörande         regionen och dess natur skyddas för samtliga
21980: medlem av statsrådet översänt avskrift av           projekt som ändrar naturen.
21981: följande av riksdagsman Mäkipää underteck-             Lauhanvuori nationalpark är det sydliga
21982: nade spörsmål nr 129:                               Finlands viktigaste och nästan enda natur-
21983:                                                     skyddsområde som bevarar käll- och bäcknatur
21984:            Är Regeringen medveten om att den        i någon nämnvärd omfattning. Parken är också
21985:        tili staden Seinäjoki beviljade rätten att   känd för sitt artesiska grundvatten med under-
21986:        pumpa vatten från det i Karvia kom-          tryck. Vattenmängden och floran i de för
21987:        mun       belägna    grundvattenområdet      regionens kommuner viktigaste åarna, Storå
21988:        Nummikangas utgör en fara för Kau-           och Lappfjärds å, är tili största delen beroende
21989:        haneva nationalparks naturtilistånd och      av grundvattenkällorna för Lauhanvuori. Na-
21990:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tionalparken Kauhaneva-Pohjankangas är å sin
21991:        ta för att bibehålia naturtillståndet för    sida det sydliga Finlands näst största högmosse
21992:        området på den nuvarande nivån?              och en synnerligen representativ fågeltorvmark,
21993:                                                     i viiken egenskap den även har internationell
21994:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        betydelse. Området Iigger på en vattendelare.
21995: samt anföra följande:                               Därmed får åarna och de små vattendragen på
21996:                                                     både Karvia och Kauhajoki kommuns sida sitt
21997:   Vattenintagningen i Nummikangas utgör en          vatten från dolda bäckar och källorna för
21998: del av det omfattande projektet för utnyttjande     nationalparkens grundvatten. Nationalparker-
21999: av grundvattenbeståndet i södra Österbotten         na Lauhanvuori och Kauhaneva-Pohjankangas
22000: med hjälp av vilket man försöker trygga             har särskilt på grund av sin vatten- och
22001: vattenförsörjningsbehoven för staden Seinäjoki      torvmarksnatur även blivit viktiga turist- och
22002: långt in i framtiden. Samma bestånd används         rekreationsområden för kommunerna i fråga.
22003: redan delvis för att tillgodose Karvia kommuns      Statliga medel har använts för markanskaff-
22004: behov av råvatten. Avsikten är att pumpa            ningar för nationalparkerna och för att ordna
22005: grundvatten från flera olika stälien, bl.a. från    service inom parkerna samt för att genomföra
22006: Pahalähde och Nummikangas i Kauhajoki.              de mest brådskande åtgärderna för återställan-
22007: Enligt planerna skall det pumpade vattnet ledas     det av vattenbalansen.
22008: Iängs ett rör tili Seinäjoki för behandling och        Enligt utlåtanden från sakkunniga räcker de
22009: vidare tili industrins och hushållens använd-       hittills genomförda grundvattenundersökning-
22010: nmg.                                                arna och provpumpningarna inte tili för en
22011:    Inom den region varifrån huvuddelen av           uppskattning av följdverkningarna av vattenin-
22012: grundvattnet enligt planerna skall tas finns        tagningen. Det som i synnerhet utretts bristfäl-
22013: många för Finlands del viktiga naturskydds-         Iigt är verkningarna av grundvattenintagningen
22014: områden samt områden som genom statsrådets          på vattenbalansen för nationalparkerna inom
22015: principbeslut fastslagits höra tili naturvårds-     regionen, även om den speciella karaktären av
22016: program. Av dessa är de mest kända och mest         dessa områden och deras anmärkningsvärda
22017: omfattande nationalparkerna Lauhanvuori och         indirekta betydelse för hela regionens naturhus-
22018: Kauhaneva-Pohjankangas samt Nummikangas             hållning skulle förutsätta en dylik utredning.
22019: åsskyddsområde. Torvproduktion, dikning av          Utredningarna måste fortsätta och de nämnda
22020: skogar och torvmark samt grustag har under          bristerna rättas tili samt dessutom bör alterna-
22021: de senaste tio åren radikalt ändrat regionens       tiva möjligheter eller möjligheter som komplet-
22022: natur. Utanför naturskyddsområdena finns            terar projektet i fråga undersökas noggrant.
22023: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 129
22024: 
22025: Endast på detta sätt är det möjligt att finna en   inom grundvattenområdet samt naturen för
22026: lösning som tjänar vattenförsörjningen i Seinä-    regionens nationalparker och övriga natur-
22027: joki och som dessutom inte åstadkommer             skyddsområden orimligt mycket.
22028: sådan skada att den belastar kommunerna
22029: 
22030:     Helsingfors den 17 april 1990
22031: 
22032:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
22033:                                              1990 vp.
22034: 
22035: Kirjallinen kysymys n:o 130
22036: 
22037: 
22038: 
22039: 
22040:                                  Laaksonen ym.: Satakunnassa olevien rakennuskohteiden va-
22041:                                     pauttamisesta rakennusverosta
22042: 
22043: 
22044:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22045: 
22046:    Satakuntaa vaivaa selvästi muuta maata          on pysäyttänyt asuntokaupan jättäen raken-
22047: korkeampi työttömyys. Tammikuun lopussa            nusliikkeille myymättömiä asuntoja. Kun vero
22048: työttömiä ja lomautettuja oli Satakunnassa         estää muun rakentamisen, muodostuu tilanne
22049: 5,9 % työvoimasta, kun koko maassa oli vain        rakennusliikkeille vaikeaksi.
22050: 4,3 %. Porin alueen työttömyys oli 7,1 %,             Rakennusvero on jäädyttänyt useita raken-
22051: Merikarvian 7,1 %, Rauman 6,5 %, Kankaan-          nushankkeita, joilla työllisyys paranisi. Yrityk-
22052: pään 6,5 % ja Kokemäen 5,4 %.                      set ovat nyt jo joutuneet supistamaan tuotan-
22053:    Satakunnasta on saatavissa rakennustyövoi-      toaan ja vähentävät jatkossa myös työvoi-
22054: maa, sillä vuoden 1988 kesällä alkanut raken-      maansa.
22055: tamisen vilkastuminen on päättynyt; tilanne           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22056: alkoi huonontua vuoden 1989 lopulta lähtien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22057: nopeasti. Tammikuussa työttömiä rakennus-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22058: työmiehiä oli Porissa 263, Raumalla 56, Kan-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22059: kaanpäässä 38 ja esimerkiksi Vammalassa 43.
22060: Siten rakennusveron poistaminen Satakunnasta                Aikooko Hallitus vapauttaa Satakun-
22061: ei vielä synnyttäisi työvoimapulaa, vaan estäisi          nan rakennusverosta alueen heikon ja
22062: työllisyyden nopean heikkenemisen. Laman                  edelleen heikentyvän työllisyyden pa-
22063: merkit ovat jo näkyvissä, ja korkotason nousu             rantamiseksi?
22064: 
22065:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
22066: 
22067:           Timo Laaksonen               Timo Roos                     Raila Aho
22068:           Raimo Vuoristo               Aino Pohjanoksa               Maunu Kohijoki
22069:           Kauko Juhantalo              Kalevi Lamminen               Mikko Elo
22070:                                        Lea Mäkipää
22071: 
22072: 
22073: 
22074: 
22075: 200070S
22076: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 130
22077: 
22078: 
22079: 
22080: 
22081:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22082: 
22083:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulu-, terveyskeskus- tai muu niiden kaltainen
22084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarpeellisena tai välttämättömänä pidettävä ra-
22085: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          kentaminen.
22086: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-
22087: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tykseen vuoden 1990 rakennusverolaiksi (HE
22088: edustaja Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta         n:o 208/1989 vp.) edellyttänyt, että hallitus
22089: kirjallisesta kysymyksestä n:o 130:                 seuraa rakennusverolain vaikutuksia taloudel-
22090:                                                     liseen kehitykseen eri toimialoilla. Eduskunta
22091:          Aikooko Hallitus vapauttaa Satakun-        edellytti myös, että hallitus ryhtyy tarvittaviin
22092:        nan rakennusverosta alueen heikon ja         toimenpiteisiin käyttäen lain suomia mahdolli-
22093:        edelleen heikentyvän työllisyyden pa-        suuksia poikkeuslupien myöntämiseen varsin-
22094:        rantamiseksi?                                kin kehitysaluelääneissä, jos rakennusalalla on
22095:                                                     työttömyyttä ja rakennusmateriaaleista ei ole
22096:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        puutetta. Hallituksen on lisäksi annettava edus-
22097: vasti seuraavaa:                                    kunnalle pikaisesti esitys lain kumoamisesta,
22098:                                                     jos rakennusalan suhdannekehitys antaa siihen
22099:   Vuoden 1990 rakennusverolaki (1191/89) tuli       mahdollisuuksia.
22100: voimaan kuluvan vuoden alussa. Laki on sisäl-          Rakennusverolain 25 §:n mukaan valtiova-
22101: löltään samanlainen kuin vuoden 1989 lopussa        rainministeriö voi hakemuksesta erityisen pai-
22102: sovellettu vuoden 1989 rakennusverolaki (821 /      navista syistä joko kokonaan tai osittain va-
22103: 89). Viimeksi mainittu tuli voimaan syyskuussa      pauttaa verovelvollisen suorittamasta raken-
22104: 1989. Ennen mainittua ajankohtaa rakennusve-        nusveroa tietystä rakennustyöstä. Poikkeuslu-
22105: ro ja sitä edeltänyt investointivero koskivat       pia myönnettäessä valtiovarainministeriön on
22106: vain pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa rakenta-        mahdollista ottaa huomioon alueittaiset eri-
22107: mista, joten rakennusvero on tähän mennessä         tyistarpeet eduskunnan edellyttämällä tavalla
22108: ollut voimassa koko maassa vasta noin puolen        ja seurata rakennusalan suhdannevaihteluita,
22109: vuoden ajan.                                        hinta- ja kustannuskehitystä sekä erityisesti
22110:    Rakennusveron alaista on vain osa niin           rakennusalan työllisyyden kehitystä maan eri
22111: sanotusta vähemmän tärkeästä talonrakentami-        osissa.
22112: sesta. Rakennusverolain 3 §:n mukaan veron-            Luopuminen rakennusveron kantamisesta
22113: alaista on 1 000 neliömetriä tai sitä suurempien    vain osassa maata, kuten kysymyksessä tarkoi-
22114: myymälöiden ja 5 000 neliömetriä tai sitä suu-      tettaneen, voi tapahtua vain rakennusverolakia
22115: rempien toimistorakennusten rakentaminen, sa-       muuttamalla. Jos rakentamisen tilanne maassa
22116: moin kuin pankkihuoneistojen, hallintoraken-        muuttuu, voidaan rakennusverosta luopua en-
22117: nusten, hotellien, motellien, kylpylöiden, ravin-   nen lain voimassaolon päättymistä kuluvan
22118: toloiden, kurssikeskusten sekä teattereiden, tai-   vuoden lopussa. Hallituksen käsityksen mu-
22119: de- ja urheiluhallien ja eräiden muiden maini-      kaan rakennusalan suhdannenäkymät eivät
22120: tun kaltaisten rakennusten rakentaminen. Esi-       kuitenkaan vielä sitä edellytä. Tilanteen kehit-
22121: merkiksi teollisuus- ja asuntorakentaminen          tymistä seurataan, ja hallitus ryhtyy tarvittaes-
22122: eivät kuulu rakennusveron piiriin, ei myöskään      sa asianmukaisiin toimenpiteisiin.
22123: 
22124:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1990
22125: 
22126:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
22127:                                      1990 vp. -     KK n:o 130                                     3
22128: 
22129: 
22130: 
22131: 
22132:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22133: 
22134:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        liknande byggnader, som anses vara nödvändi-
22135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ga eller som inte kan undvaras.
22136: av den 9 mars 1990 tili vederbörande medlem            Riksdagen förutsätter i sitt svar på regering-
22137: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ens proposition med förslag tili byggskattelag
22138: riksdagsman Timo Laaksonen m.fl underteck-          för 1990 (RP nr 208/1989 rd.) att regeringen
22139: nade spörsmål nr 130:                               ger akt på byggskattelagens verkningar och på
22140:                                                     den ekonomiska utvecklingen i olika branscher.
22141:           Ämnar Regeringen befria Satakunda         Riksdagen förutsätter även att regeringen ge-
22142:        från byggskatt för att områdets svaga        nom att utnyttja de möjligheter som lagen
22143:        sysselsättning, som kontinuerligt för-       medger vidtar åtgärder för att bevilja undan-
22144:        sämras, skall kunna stimuleras?              tagslov i synnerhet i utvecklingsområdeslänen,
22145:                                                     om det förekommer arbetslöshet i byggnads-
22146:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        branschen och om det inte råder brist på
22147: samt anföra följande:                               byggnadsmaterial. Regeringen bör dessutom
22148:                                                     skyndsamt tili riksdagen avlåta en proposition
22149:    Byggskattelagen för 1990 (1191 /89) trädde i     om upphävande av lagen om konjunkturut-
22150: kraft vid ingången av innevarande år. Tili sitt     vecklingen i byggnadsbranschen medger detta.
22151: innehåll är lagen Iikadan som byggskattelagen          Enligt 25 § byggskattelagen kan finansmini-
22152: för 1989 (821/89) som tillämpades vid utgång-       steriet på ansökan av synnerligen vägande skäl
22153: en av år 1989. Den sistnämnda trädde i kraft i      helt eller delvis befria den skattskyldige från
22154: september 1989. Före den nämnda tidpunkten          byggskatt på ett visst bygge. Vid beviljandet av
22155: gällde byggskatten och den dessförinnan till-       undantagslov har finansministeriet möjlighet
22156: lämpade investeringsskatten endast byggande i       att beakta de regionala specialbehoven på ett
22157: huvudstadsregionen. Byggskatten har alltså          sätt som riksdagen förutsätter och att följa
22158: hittills varit i kraft först ca ett halvår i hela   konjunkturväxlingarna i byggnadsbranschen,
22159: landet.                                             pris- och kostnadsutvecklingen samt att i syn-
22160:    Byggskatt skall betalas endast för en del av     nerhet ge akt på hur sysselsättningen i bygg-
22161: s.k. mindre viktigt husbyggande. Enligt 3 §         nadsbranschen utvecklas i landets olika delar.
22162: byggskattelagen skall skatt betalas för byggan-        Om uppbörden av byggskatt skall kunna
22163: det av butiker vilkas våningsyta är 1 000           slopas endast i en del av landet, vilket torde
22164: kvadratmeter eller större och kontorslokaler        avses i spörsmålet, kan detta ske endast genom
22165: vilkas våningsyta är 5 000 kvadratmeter eller       en ändring av byggskattelagen. Om läget inom
22166: större, likaså för byggandet av banklokaler,        byggsektorn förändras i Jandet kan byggskat-
22167: förvaltningsbyggnader, hotell, motell, badin-       ten slopas innan giltighetstiden för byggskatte-
22168: rättningar, restauranger, kurscentra samt teat-     lagen vid utgången av innevarande år löper ut.
22169: rar, konst- och idrottshallar och för uppföran-     Enligt regeringens uppfattning förutsätter kon-
22170: det av vissa andra byggnader av nämnda slag.        junkturutsikterna i byggnadsbranschen dock
22171: Exempelvis industri- och bostadsbyggandet be-       inte detta. Situationens utveckling kommer att
22172: rörs inte av byggskatten, inte heller byggandet     avvaktas och regeringen kommer vid behov att
22173: av skolor och hälsovårdscentraler eller andra       vidta de åtgärder som behövs.
22174:      Helsingfors den 17 april 1990
22175: 
22176:                                                                           Minister Ulla Puolanne
22177:                                                1990 vp.
22178: 
22179: Kirjallinen kysymys n:o 131
22180: 
22181: 
22182: 
22183: 
22184:                                   Riihijärvi ym.: Autonkuljettajia koskevien työaikasäännösten
22185:                                       noudattamisen tehostamisesta
22186: 
22187: 
22188:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22189:     Länsi-Saksassa tehdyssä tutkimuksessa ras-       Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että jopa
22190: kaiden ajoneuvojen kuljettajille sattuneista on-     90 % kuljettajista joutuu rikkomaan työaikala-
22191: nettomuuksista selvisi, että onnettomuusriski        kia työnantajan toimesta.
22192: on suurimmillaan kahdeksantena ja yhdeksän-             Nykyinen liikenneturvallisuutta vaarantava
22193: tenä tuotina työpäivässä. Onnettomuuden sat-         ja lakia rikkova käytäntö saataisiin kuriin
22194: tuessa jää työpäivän pituus Suomessa usein           ainoastaan ankarilla toimenpiteillä. Tällaisia
22195: tutkimatta, koska ajopiirturin kiekkoja ei aina      toimenpiteitä olisivat nykyisen työaikalain val-
22196: edes katsota, vaikka ne ovat tärkeitä todistus-      vonnan saattaminen lainsäädännön avulla te-
22197: aineistoja kolaritapauksissa.                        hokkaammaksi, työaikalakia rikkavien yritys-
22198:     Autonkuljettajien ylipitkistä työpäivistä hyö-   ten saattaminen riittävän suuren uhkasakon
22199: tyvät eniten ja niitä eniten teettävät työnantajat   piiriin sekä uusien liikennelupien myöntämises-
22200: niin kauan, kun kyseisistä työaikarikkomuksis-       sä aikaisempien työaikarikkomusten huo-
22201: ta ei seuraa riittävän kovaa rangaistusta. Ny-       mioonsaattaminen.
22202: kyinen leväperäinen valvontakäytäntö aiheut-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22203: taa myös eriarvoisuutta kuljetusliikkeiden vä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22204: lille, koska on myös sellaisia yrittäjiä, jotka      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22205: pyrkivät noudattamaan sopimuksia ja työaika-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22206: lakia. Muutamissa yrityksissä on jopa laadittu
22207: täydelliset työvuorolistat ja niitä noudattaen                 Onko Hallitus tietoinen kuljetusliik-
22208: kuljettajien työajat pysyvät kurissa ja samalla             keiden jatkuvista autonkuljettajien
22209: kuljetusten aikataulut pitävät. Tämä järjestel-             työaikalain rikkomuksista, ja
22210: mä on todettu pitäväksi useissa tapauksissa.                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
22211:     Tällä hetkellä autonkuljettajien työaikalain            jotta kyseiset rikkomukset saataisiin ny-
22212: valvonta on aivan liian leväperäistä. Tästä on              kyistä tehokkaampaan valvontaan ja
22213: seurannut erittäin pitkien työpäivien teettämi-             rangaistusseuraamukset olisivat tämän-
22214: siä, tiedossa on jopa 20-tuntisia työpäiviä.                hetkistä tuntuvampia ja tehokkaampia?
22215:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
22216: 
22217:                       Heikki Riihijärvi                       Sulo Aittaniemi
22218:                       Pentti Kettunen                         Tina Mäkelä
22219: 
22220: 
22221: 
22222: 
22223: 200070S
22224: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 131
22225: 
22226: 
22227: 
22228: 
22229:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22230: 
22231:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edelleen jatkuvat, niin työsuojelupiiri tekee
22232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ilmoituksen yleiselle syyttäjälle työnantajan tai
22233: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          tämän edustajan syytteeseen asettamiseksi. Täl-
22234: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        laisia tapauksia on vuosittain muutamia kym-
22235: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       meniä.
22236: edustaja Heikki Riihijärven ym. näin kuuluvas-         Yleisin rangaistus työaikalain rikkomuksista
22237: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 131:              on sakkorangaistus. Käytännössä näistä rikko-
22238:                                                     muksista on alioikeudessa työnantaja tai tämän
22239:          Onko Hallitus tietoinen kuljetusliik-      edustaja tuomittu 8-20 päiväsakkoon. Tulois-
22240:        keiden jatkuvista autonkuljettajien          ta riippuen sakon määrä on tällöin ollut
22241:        työaikalain rikkomuksista, ja                enintään muutamia tuhansia markkoja. Työ-
22242:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       suojelupiirit ovat rikkomuksista ilmoittaneet
22243:        jotta kyseiset rikkomukset saataisiin ny-    joskus myös liikenneluvan myöntäneelle viran-
22244:        kyistä tehokkaampaan valvontaan ja           omaiselle. Tämä on käytännössä johtanut
22245:        rangaistusseuraamukset olisivat tämän-       yleensä liikenneluvan myöntämiseen normaalia
22246:        hetkistä tuntuvampia ja tehokkaampia?        lyhyemmäksi ajaksi. Valvontaviranomaisen kä-
22247:                                                     sityksen mukaan työaikasäännösten rikkomuk-
22248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sista tuomitut rangaistukset ovat suhteellisen
22249: vasti seuraavaa:                                    lieviä eivätkä ole omiaan vähentämään rikko-
22250:                                                     muksia.
22251:    Työaikalain (604/46) mukaan autonkuljetta-          Kuljettajien liian pitkät työpäivät vaaranta-
22252: jan työaika saa olla enintään 11 tuntia Vuoro-      vat yleistä liikenneturvallisuutta. Tämän vuoksi
22253: kautista lepoaikaa seuraavan 24 perättäisen         alan työsuojelutarkastuksissa kiinnitetään ko-
22254: tunnin aikana. Mikäli työtä ei muutoin voida        rostetusti huomiota työaikasäännösten noudat-
22255: järjestää, saa työaikaa pidentää, ei kuitenkaan     tamisen valvontaan muita valvottavia asioita
22256: enempään kuin 13 tuntiin. Pisin yhtämittainen       kuitenkaan sivuuttamatta. Valvonta on aikaa-
22257: työaika saa olla enintään 5,5 tuntia ja jokaista    viepää varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa
22258: 5,5 tunnin jaksoa kohti on annettava vähintään      työnantaja erilaisin keinoin saa työntekijän
22259: puolen tunnin lepoaika yhdessä tai kahdessa         rikkomaan työaikalain säännöksiä tai joissa
22260: erässä. Vuorokautisen Iepoajan pituuden tulee       työnantaja ja työntekijä yhteistyössä rikkovat
22261: 24 perättäisen tunnin aikana olla vähintään 10      työaikasäännöksiä. Tällaisia tapauksia esiintyy,
22262: tuntia. Tätä voidaan tietyin edellytyksin lyhen-    mutta valvontaviranomaisen käsityksen mu-
22263: tää, ei kuitenkaan lyhyemmäksi kuin 7 tunniksi.     kaan ei niin usein kuin kysymyksessä esitetään.
22264:     Edellä mainittuja työaikalain säännöksiä val-      Työaikasäännösten valvonnan huomattava
22265: vovat työsuojelupiireihin sijoitetut tarkastajat,   lisääminen kuljetusalalla muun valvontatoimin-
22266: joita tällä hetkellä on 34. Valvontaa suorite-      nan kustannuksella ei kuitenkaan ole tarkoi-
22267: taan sekä kuljetusalan työpaikoilla että maan-      tuksenmukaista. Helmikuun alusta 1990 voi-
22268: teillä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa.    maan tullut laki tieliikenteen ajo- ja lepoajoista
22269:    Työsuojeluhallituksen tarkastustilaston mu-      (61/90), jolla säädellään kuljettajien ajo- ja
22270: kaan kuljetusalalla tehdään vuosittain 1 500-       lepoaikoja ja jota poliisi valvoo, merkitsee
22271:  1 800 työsuojelutarkastusta. Tarkastuskohteita     poliisivalvonnan lisääntymistä ja tätä kautta
22272: alalla on n. 7 500. Käytännössä jokaisessa          edesauttanee myös työaikalai!! noudattamista.
22273: tarkastuksessa tarkastetaan myös kuljettajien       Työsuojeluviranomaiset ovatkin parhaillaan
22274: työajat. Tarkastuksessa annetaan työnantajalle      käynnistämässä yhteistyötä poliisin kanssa sekä
22275: ohjeet työaikalain noudattamiseksi, mikäli rik-     työaikalain että ajo- ja lepoaikalain valvonnan
22276: komuksia on havaittu. Mikäli rikkomukset            tehostamiseksi.
22277:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1990
22278: 
22279:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
22280:                                       1990 vp. -     KK n:o 131                                         3
22281: 
22282:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22283: 
22284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Om överträdelser fortfarande förekommer, gör
22285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          arbetarskyddsdistriktet en anmälan tili den
22286: av den 9 mars 1990 tili vederbörande medlem          allmänna åklagaren för att arbetsgivaren eller
22287: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      dennes representant skall ställas under åtal.
22288: riksdagsman Heikki Riihijärvi m.fl. underteck-       Årligen finns det några tiotal av sådana fall.
22289: nade spörsmål nr 131 :                                  Det allmännaste straffet för överträdelser av
22290:                                                      arbetstidslagen är bötesstraff. r praktiken har
22291:           Är Regeringen medveten om och              underdomstolen för dessa överträdelser dömt
22292:        vilka åtgärder ämnar den vidta med            arbetsgivaren eller hans representant tili 8-20
22293:        anledning av transportfirmornas fort-         dagsböter. Bötesbeloppet har härvid uppgått tili
22294:        satta överträdelser av arbetstidslagen        högst några tusen mark, beroende på inkoms-
22295:        för förares vidkommande så att nuva-          terna. Arbetarskyddsdistrikten har ibland un-
22296:        rande förbrytelser skall kunna kontrol-       derrättat också den myndighet som beviljat
22297:        leras effektivare än hittills och straffpå-   trafiktillståndet om överträdelsen. Detta har i
22298:        följderna fås mera kännbara och effek-        praktiken i allmänhet lett tili att trafiktillståndet
22299:        tivare än för närvarande?                     beviljas tili en kortare tid än normalt. Enligt
22300:                                                      tillsynsmyndigheterna är de straff som utdömts
22301:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         för överträdelser mot arbetstidslagen relativt
22302: samt anföra följande:                                lindriga och alltså inte ägnade att minska antalet
22303:                                                      överträdelser.
22304:     Enligt arbetstidslagen (604/46) får en förares      Den allmänna trafiksäkerheten äventyras av
22305: längsta arbetstid per dygn inte överstiga II         förarnas för långa arbetsdagar. Därför fäster
22306: timmar under de 24 timmar som närmast följer         man vid arbetarskyddsinspektionen för bran-
22307: på vilotiden per dygn. Om arbetet inte kan           schen särskild uppmärksamhet vid tillsynen
22308: ordnas på annat sätt, får arbetstiden förlängas      över efterlevnaden av arbetarskyddsstadgande-
22309: tili högst 13 timmar. Den längsta oavbrutna          na, dock utan att förbigå andra frågor som är
22310: arbetstiden får vara högst 5,5 timmar och för        underställda tillsyn. Tillsynen är tidsödande
22311: varje arbetsperiod på 5,5 timmar skall föraren       särskilt i de fall där arbetsgivaren med olika
22312: beredas en paus på minst 30 minuter i en eller       medel får arbetstagaren att bryta mot stadgan-
22313: två delar. Vilotiden per dygn skall vara minst 10    dena i arbetstidslagen eller där arbetsgivaren i
22314: timmar under 24 på varandra följande timmar.         samförstånd med arbetstagaren bryter mot
22315: Denna tid kan under vissa förutsättningar            arbetstidsstadgandena. Sådana fall förekom-
22316: förkortas, dock inte mer än tili 7 timmar.           mer, men enligt tillsynsmyndigheterna inte så
22317:     Nämnda stadganden i arbetstidslagen över-        ofta som man i spörsmålet låter förstå.
22318: vakas av arbetarskyddsdistriktens inspektörer,          Att betydligt öka tillsynen över arbetstids-
22319: vilka för närvarande är 34. Ispektioner förrät-      stadgandena inom transportbranschen, på be-
22320: tas såväl på transportbranschens arbetsplatser       kostnad av annan tillsyn, är dock inte ända-
22321: som på landsvägar i samarbete med polismyn-          målsenligt. Lagen om kör- och vilotider inom
22322: digheterna.                                          vägtrafiken (61/90), som trädde i kraft i början
22323:     Enligt arbetarskyddsstyrelsens inspektions-      av februari 1990 och som reglerar förarnas kör-
22324: statistik verkställs inom transportbranschen år-     och vilotider samt övervakas av polisen, inne-
22325: ligen 1 50Q-l 800 inspektioner rörande arbe-         bär en ökad polisövervakning och torde däri-
22326: tarskyddet. Det finns ca 7 500 inspektions-          genom samtidigt medverka tili att arbetstidsla-
22327: objekt inom branschen. I praktiken innefattar        gen efterlevs. Arbetarskyddsmyndigheterna
22328: varje inspektion också inspektion av förarnas        håller som bäst på att inleda samarbete med
22329: arbetstider. Om överträdelser upptäcks, ges          polisen för att effektivera övervakningen av
22330: arbetsgivaren i samband med inspektionen             såväl arbetstidslagen som lagen om kör- och
22331: anvisningar för iakttagande av arbetstidslagen.      vilotiderna.
22332:      Helsingfors den 10 april 1990
22333: 
22334:                                                                     Arbetsminister Matti Puhakka
22335:                                             1990 vp.
22336: 
22337: Kirjallinen kysymys n:o 132
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342:                                 Mäkipää: Kotihoidon tuen maksamiseen liittyvästä ns. asiakas-
22343:                                    palvelumaksusta
22344: 
22345: 
22346:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22347: 
22348:    Kunnat maksavat vaikeavammaisille lapsille     sua kuin heille maksetaan puhtaana kotihoidon
22349: tällä hetkellä kotihoidon tukea. Kotihoidon       tukea. Kyseessä on käytännössä rangaistus-
22350: tuen suuruus on 1 300 markkaa kuukaudessa.        maksu. Toisaalta vammaista lastaan kotona
22351: Huittisten kunnassa on tehty sosiaalilautakun-    hoitavat vanhemmat säästävät kunnan varoja
22352: nan toimesta päätös, että kotihoidon tukea        merkittävästi enemmän kuin kotihoidon tuki
22353: saaviita vaikeavammaisten lasten vanhemmilta      kuukaudessa tekee. Näin ollen kunta säästäes-
22354: peritään nk. asiakaspalvelumaksuna 990 mk/        sään useita tuhansia markkoja kuukaudessa
22355: kk. Kun otetaan huomioon se, että 1 300           vammaisen lapsen hoitokustannuksissa perii
22356: markan suuruisesta kotihoidon tuesta peritään     vielä vanhemmilta erillisen asiakaspalvelumak-
22357: ennakkoveroa puolet eli 650 markkaa kuukau-       sun.
22358: dessa, jää nettotueksi ainoastaan 650 markkaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22359: kuukaudessa. Tästä seuraa se tosiseikka, että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22360: vammaisen lapsen vanhemmat joutuvat maksa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22361: maan kunnalle 340 markkaa kuukaudessa siitä,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22362: että he saavat kotihoidon tukea.
22363:    Tämä Huittisten kunnan tekemä päätös on
22364: vertaansa vailla oleva esimerkki siitä, kuinka              Onko Hallitus tietoinen Huittisten
22365: kotihoidon tuki on ensiksikin aivan liian pieni          kunnan päätöksestä periä vammaisen
22366: ja toiseksi siitä, kuinka kunnat voivat käyttää          lapsen vanhemmilta ns. asiakaspalvelu-
22367: väärin mahdollisuuttaan periä ns. asiakaspal-            maksua heidän saadessaan kotihoidon
22368: velumaksua. On täysin kansalaisten oikeusta-             tukea, ja
22369: jun vastaista ja järjetöntä periä vammaista                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22370: lasta kotona haitavalta perheettä yli 300 mark-          kyseisen kaltaisten kohtuuttomuuksien
22371: kaa kuukaudessa enemmän asiakaspalvelumak-               estämiseksi myös muissa kunnissa?
22372: 
22373:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
22374: 
22375:                                          Lea Mäkipää
22376: 
22377: 
22378: 
22379: 
22380: 200070S
22381: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 132
22382: 
22383: 
22384: 
22385: 
22386:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22387:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maksuasetuksen 2 §:n mukaan muulta kuin
22388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vähävaraiselta palvelunsaajalta maksukyvyn
22389: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          mukainen maksu korvausluokan mukaan.
22390: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Maksu voi asetuksen 2 §:n mukaan olla
22391: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       1.1.1990 lukien ensimmäisen korvausluokan
22392: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-      kolmesta markasta tunnilta 22 markkaan tun-
22393: ta kysymyksestä n:o 132:                            nilta kuudennessa korvausluokassa. Kotihoi-
22394:                                                     don tuen osalta maksu voi maksuasetuksen
22395:          Onko Hallitus tietoinen Huittisten         2 §:n 3 momentin mukaan olla enintään puolet
22396:        kunnan päätöksestä periä vammaisen           mainituista maksuista.
22397:        lapsen vanhemmilta ns. asiakaspalvelu-          Sosiaalihuoltolain 28 §:n 3 momentin nojalla
22398:        maksua heidän saadessaan kotihoidon          kunta voi kuitenkin jättää sosiaalipalvelusta
22399:        tukea, ja                                    määrätyn maksun perimättä tai alentaa sitä,
22400:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentulo-
22401:        kyseisen kaltaisten kohtuuttomuuksien        edellytykset tai huollolliset näkökohdat huo-
22402:        estämiseksi myös muissa kunnissa?            mioon ottaen siihen on syytä.
22403:                                                        Sosiaalihallitus on antanut ohjeet vanhuksen,
22404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon
22405: taen seuraavaa:                                     tuesta. Ohjeet ovat suositusluonteiset. Ohjeiden
22406:                                                     mukaan kotihoidon tuen piirissä olevan muun
22407:    Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan        kuin varattoman ja vähävaraisen hoidettavan
22408: on huolehdittava muun muassa kotipalvelujen         kohdalla on arvioitava yksilökohtaisesti, peri-
22409: järjestämisestä. Kotipalvelulla tarkoitetaan so-    täänkö asiakasmaksu. Maksun alentamista tai
22410: siaalihuoltolain 20 §:n mukaan asumiseen, hen-      perimättä jättämistä sosiaalihallitus suosittaa
22411: kilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten      harkittavaksi muun muassa niissä tilanteissa,
22412: hoitoon ja kasvatukseen ja muuhun tavanomai-        joissa hoitotukea maksetaan hoidettavan per-
22413: seen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtä-       heeseen kuuluvalle henkilölle, jolloin tuki ote-
22414: vien ja toimintojen suorittamista tai niissä        taan huomioon laskettaessa perheen nettotulo-
22415: avustamista. Sosiaalihuoltoasetuksen (607 /83)      ja asiakasmaksun määräämistä varten.
22416: 9 §:n mukaan kotipalveluna järjestetään muun           Osa kunnista noudattaa sosiaalihallituksen
22417: muassa sosiaalilautakunnan ja yksityisen hen-       suositusta. Tilannetta vaikeuttaa käytännössä
22418: kilön välillä tehtävään sopimukseen perustuvaa      se, että kunnat eivät yleensä maksa kotihoidon
22419: vammaisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaan         tukea läheskään täysimääräisenä, mutta saat-
22420: kotona tapahtuvaa hoitoa tai muuta huolenpi-        tavat kuitenkin periä asiakasmaksua.
22421: toa. Hoitajalle suoritettavan tuen alarajaa ei         Kuten edellä esitetystä ilmenee, kunnalla on
22422: ole määrätty, yläraja määrätään vuosittain          liikkumavaraa sekä maksettavan tuen suuruu-
22423: valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon    den että myös perittävän asiakasmaksun osalta.
22424: suunnitelmassa. Vuonna 1990 ylärajaksi on           Näitä keinoja sen tulisi käyttää, jotta tuen
22425: suunnitelmassa määrätty 3 400 markkaa kuu-          tarkoitus saavutetaan. Kotihoidon tuen tavoit-
22426: kaudessa. Kunta voi itse päättää, maksaako se       teena on tukea kotona hoitamista ja asumista
22427: kotihoidon tukea ja minkä suuruista. Tuki on        lapsen, vammaisen tai vanhuksen osalta niin,
22428: veronalaista tuloa.                                 että vältyttäisiin mahdolliselta laitossijoituksel-
22429:    Sosiaalihuoltolain 28 §:n nojalla sosiaalipal-   ta. Kunnan tulisi tarkastella asiaa kokonaisuu-
22430: veluista voidaan periä sosiaalipalveluista perit-   tena ja tehdä päätöksensä oman liikkumava-
22431: tävistä maksuista annetun asetuksen (887 /83)       ransa rajoissa tältä pohjalta. Sosiaali- ja ter-
22432: mukainen maksu. Kotipalveluista peritään            veysministeriön tarkoituksena on selvittää
22433:                                  1990 vp. -    KK n:o 132                                    3
22434: 
22435: mahdollisuudet muuttaa asetusta niin, että        Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon
22436: mainitunlaiset muun muassa Huittisten kunnan   mukaan Huittisten kaupunki on oikaissut kir-
22437: omaksumat tulkinnat eivät toistuisi.           jallisessa kysymyksessä kuvattua päätöstään.
22438: 
22439:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1990
22440: 
22441:                                                              Ministeri Tuulikki Hämäläinen
22442: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 132
22443: 
22444: 
22445: 
22446: 
22447:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22448:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och den kan enligt förordningens 2 § räknat
22449: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         från 1.1.1990 uppgå från 3 mk per timme i den
22450: av den 9 mars 1990 till vederbörande medlem         första avgiftsklassen tili 22 mk per timme i den
22451: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sjätte avgiftsklassen. Vad hemvårdsstödet be-
22452: riksdagsledamot     Mäkipää     undertecknade       träffar kan avgiften enligt förordningens 2 § 3
22453: spörsmål nr 132:                                    mom. uppgå tili högst hälften av de ovan
22454:                                                     nämnda avgifterna.
22455:          Har Regeringen kännedom om det av             Kommunen kan med stöd av 28 § 3 mom.
22456:        Huittinens kommun fattade beslutet att       socialvårdslagen likväl lämna avgift som fast-
22457:        av förä1drarna tili ett handikappat barn     ställts för socialservice oindriven eller nedsätta
22458:        uppbära en s.k. kundserviceavgift då de      den, om skäl därtill föreligger med beaktande
22459:        erhåller hemvårdsstöd, och                   av vederbörandes försörjningsplikt och ut-
22460:          vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       komstmöjligheter eller synpunkter på vården.
22461:        ta i syfte att förhindra att oskäligheter       Socialstyrelsen har meddelat anvisningar om
22462:        av ifrågavarande s1ag uppstår även i         stöd för vård i hemmet av å1dringar, handikap-
22463:        andra kommuner?                              pade och kroniker. Anvisningarna har medde-
22464:                                                     lats i form av rekommendationer. Enligt anvis-
22465:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        ningarna skall bedömningen av huruvida klient-
22466: samt anföra följande:                               avgift skall uppbäras ske individuellt när det är
22467:                                                     fråga om en person som omfattas av hemvårds-
22468:    Enligt socialvårdslagen (710/82) skall kom-      stödet men som inte är meddellös eller mindre
22469: munen ombesörja anordnandet bl.a. av hem-           bemedlad. Socialstyrelsen rekommenderar att
22470: service. Med hemservice avses enligt 20 § so-       avgiften sänks eller lämnas oindriven bl.a. i de
22471: cia1vårds1agen fullgörande av eller bistånd vid     situationer då vårdbidrag utbetalas tili en
22472: fullgörandet av uppgifter eller funktioner som      person som tillhör samma familj som den
22473: hör tili boende, person1ig skötsel och omvård-      vårdbehövande, varvid stödet beaktas då famil-
22474: nad, vård och uppfostran av barn samt till          jens nettoinkomster uträknas för fastställande
22475: annan normal och invand 1ivsföring. En1igt 9 §      av klientavgiften.
22476: socialvårdsförordningen ordnas hemservice              En del av kommunerna följer socialstyrelsens
22477: bl.a. som vård av eller annan omsorg i hemmet       rekommendation. Situationen försvåras i prak-
22478: om invalid, åldring eller kroniker på grundva1      tiken av den omständigheten att kommunerna
22479: av avtal mellan socialnämnden och en enski1d        i allmänhet inte betalar hemvårdsstödet tili
22480: person. Den nedre gränsen för det stöd som          närmelsevis fullt belopp, men eventuellt ändå
22481: skall utbeta1as till vårdaren är inte fastställd,   uppbär klientavgift.
22482: den Övre gränsen bestäms årligen i den riksom-         Som av det ovan anförda framgår, har
22483: fattande p1anen för socia1- och hä1sovården. År     kommunen spelrum vad storleken såväl av det
22484: 1990 har i planen som Övre gräns fastställts        stöd som skall utbetalas som vad den klientav-
22485: 3 400 mk i månaden. Kommunen kan själv              gift som skall uppbäras beträffar. Dessa medel
22486: besluta om den betalar hemvårdsstöd och hur         bör kommunen utnyttja för att avsikten med
22487: stort stödet skall vara. Stödet är beskattnings-    stödet skall uppnås. Avsikten med hemvårds-
22488: bar inkomst.                                        stödet är att stöda vård och boende hemma i
22489:    Med stöd av 28 § socialvårdslagen kan för        fråga om barn, handikappade och åldringar så
22490: socialservice uppbäras i förordningen om av-        att man kan undvika en eventuell p1acering i
22491: gifter för socialservice (887/83) angiven avgift.   anstalt. Kommunen bör granska frågan som en
22492: För hemservice uppbärs enligt förordningens         helhet och utgående från detta fatta beslut
22493: 2 § hos annan är mindre bemedlad servicemot-        inom ramen för det egna spelrummet. Social-
22494: tagare en avgift som bestäms enligt betalnings-     och hälsovårdsministeriet har för avsikt att
22495: förmågan. Avgiften uppbärs enligt avgiftsklass      utreda möjligheterna att ändra förordningen
22496:                                     1990 vp. -    KK n:o 132                                      5
22497: 
22498: så, att de tolkningar av ifrågavarande slag som     Enligt de uppgifter socia1- och hälsovårdsmi-
22499: bl.a. Huittinens kommun omfattat inte uppre-      nisteriet erhållit har staden Huittinen rättat det
22500: pas.                                              beslut som nämns i spörsmålet.
22501: 
22502:     Helsingfors den 10 apri1 1990
22503: 
22504:                                                                  Minister Tuulikki Hämäläinen
22505:                                                1990 vp.
22506: 
22507: Kirjallinen kysymys n:o 133
22508: 
22509: 
22510: 
22511: 
22512:                                   Moilanen ym.: Syöpäpotilaiden hoidon tehostamiseksi tarvitta-
22513:                                       vista toimenpiteistä HYKSin sädehoitoklinikalla
22514: 
22515: 
22516:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22517: 
22518:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sä-     ten vuosittaiset määrät muuttuvat. Kun vielä
22519: dehoidon ja syöpätautien klinikalla hoidetaan        kaksi vuosikymmentä sitten syöpään sairastui
22520: valtaosa Etelä-Suomen sädehoitoa tarvitsevista       vuosittain noin JO 000 ihmistä, luku on nyt
22521: potilaista. Jonot sädehoitoon pääsyyn ovat           lähes 20 000. Samanaikaisesti hoitomahdolli-
22522: viime ja kuluneen vuoden aikana jatkuvasti           suudet ovat olennaisesti parantuneet. Mutta
22523: pidentyneet. Nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että   terveydenhuollossamme ei ole varustauduttu
22524: jonot ovat niin pitkät, että kaikkia lähetteen       tähän ennakoitavissa olevaan kehitykseen tur-
22525: saaneita ei edes oteta jonoon.                       vaamalla henkilöstön ja laitteiden riittävä saan-
22526:    Sädehoidon viivästyminen merkitsee sairau-        ti. Tilanne on nyt tälläkin terveydenhuollon
22527: den pahenemista, fyysisiä kipuja sekä suurta         erityisalalla katastrofaalinen.
22528: henkistä hätää potilaalle ja hänen omaisilleen.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22529: Useissa tapauksissa hoidon viivästyminen ai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22530: heuttaa useiden ihmishenkien menetyksen,             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22531: vaikka heidät olisi voitu parantaa jopa työelä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22532: mään kykeneviksi. Tämä on paitsi epäinhimil-
22533: listä myös epätaloudellista.
22534:    Maassamme on kattavan syöpärekisterin an-                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
22535: siosta tarkat tiedot uusien tapausten ja hoidos-            tus aikoo ryhtyä HYKSin sädehoito-
22536: sa olevien määristä. Syövän esiintymistiheyden              klinikan kriisiä lähentelevän tilanteen
22537: muuttumista on siten kyetty vuosikymmeniä                   korjaamiseksi niin, että sädehoidon tar-
22538: tarkoin seuraamaan ja on voitu etukäteen                    peessa olevat pääsevät hoitoon ilman
22539: varsin tarkoin ennakoida, miten uusien tapaus-              potilaan tilaa vaarantavaa jonotusta?
22540: 
22541:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
22542: 
22543:           Eeva-Liisa Moilanen           Elisabeth Rehn                 Jarmo Wahlström
22544:           Liisa Jaakonsaari             Tuula Linnainmaa               Kari Häkämies
22545:           Riitta Saastamoinen           Kari Rajamäki                  Kalevi Lamminen
22546:           Sauli Niinistö                Raila Aho                      Matti Maijala
22547:           Heikki Kokko                  Timo Kietäväinen               Esko Seppänen
22548:           Pentti Kettunen               Tuure Junnila                  Jorma Fred
22549:           Toimi Kankaanniemi            Seppo Kääriäinen               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22550:           Sulo Aittaniemi               Hannele Pokka                  Erkki Pulliainen
22551:           Virpa Puisto                  Pirkko Ikonen                  Tytti Isohookana-Asunmaa
22552:           Tellervo Renko                Pirjo-Riitta Antvuori          Päivi Varpasuo
22553:           Sauli Hautala                 Heikki Riihijärvi              Aapo Saari
22554:           Jukka Vihriälä                Paavo Väyrynen                 Mauri Pekkarinen
22555:           Erkki Pystynen                Kauko Heikkinen                Anneli Jäätteenmäki
22556:           Kirsti Ala-Harja              Marita Jurva                   Ensio Laine
22557:           Anneli Taina                  Martti Korkia-Aho              Heikki Järvenpää
22558:           Kai Kalima                    Esko Aho                       Heikki Perho
22559:           Marjatta Väänänen             Kari Urpilainen                Pirjo Rusanen
22560: 
22561: 200070S
22562: 2                          1990 vp. -   KK n:o 133
22563: 
22564:     Jukka Roos               Lea Mäkipää             Maunu Kohijoki
22565:     Eero Paloheimo           Esko Helle              Jouni J. Särkijärvi
22566:     Arja Alho                Kaarina Dromberg        Matti Väistö
22567:     Mirja Ryynänen           Lauha Männistö          Vappu Säilynoja
22568:     Sirkka-Liisa Anttila     Pentti Lahti-Nuuttila   Aino Pohjanoksa
22569:     Per-Henrik Nyman         Gustav Björkstrand      Johannes Virolainen
22570:     Sakari Knuuttila         Pekka Leppänen          Saara-Maria Paakkinen
22571:     Claes Andersson          Kerttu Törnqvist        Tarja Kautto
22572:     Antero Kekkonen          Matti Vähänäkki         Raimo Vuoristo
22573:     Matti Saarinen           Tauno Valo              Heikki A. Ollila
22574:     Anssi Rauramo            Seppo Pelttari          Jorma Huuhtanen
22575:     Mats Nyby                Liisa Hilpelä           Eeva Turunen
22576:     Ben Zyskowicz            Riitta Uosukainen       Håkan Nordman
22577:                                     1990 vp. -     KK n:o 133                                      3
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 
22582:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22583: 
22584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kehittämään nykyistä hoitohenkilökunnan
22585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      palkkauspolitiikkaa ja henkilöstöhuoltoa.
22586: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn            Tämän lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö
22587: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       on 23.3.1990 neuvotellut opetusministerin, työ-
22588: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ministerin sekä valtiovarainministeriön, am-
22589: edustaja Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjal-      mattikasvatushallituksen, lääkintöhallituksen
22590: lisesta kysymyksestä n:o 133:                      ja kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa lukui-
22591:                                                    sista henkilökuntapulan poistamiseen tähtää-
22592:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-   vistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta.
22593:        tus aikoo ryhtyä HYKSin sädehoito-             Tiedossa olevan' kasvavan terveyspalveluky-
22594:        klinikan kriisiä lähentelevän tilanteen     synnän hallitsemiseksi sosiaali- ja terveysminis-
22595:        korjaamiseksi niin, että sädehoidon tar-    teriössä valmistellaan virkamiestyönä työvoi-
22596:        peessa olevat pääsevät hoitoon ilman        man kysynnän vähentämiseen ja käytön tehos-
22597:        potilaan tilaa vaarantavaa jonotusta?       tamiseen liittyviä toimenpiteitä.
22598:                                                       Ottaen huomioon syöpätautien palveluky-
22599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       synnän lisääntymisen sekä sen vaatimien hoi-
22600: vasti seuraavaa:                                   tomuotojen kehittymisen lääkintöhallitus so-
22601:                                                    siaali- ja terveysministeriön toimeksiantona
22602:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sä-   laatii syöpätautien hoidon ja hoitokäytäntöjen
22603: dehoidon ja syöpätautien klinikan nykyiset         kehittämisohjelman. Sen tavoitteena on henki-
22604: hoitoonpääsy- ja janotusvaikeudet johtuvat         löstövoimavarojen mahdollisimman tehokas
22605: hoitohenkilökuntapulasta. Klinikan sädehoi-        käyttö sekä erikoissairaanhoidon ja peruster-
22606: toyksikössä on tällä hetkellä seitsemän hoito-     veydenhuollon yhteistyön parantaminen ja
22607: henkilön virkaa hoitamatta. Sen seurauksena        työnjaon tarkoituksenmukainen kehittäminen.
22608: kaksi sädehoitolaitetta seisoo käyttämättömi-         HYKSin sädehoitoklinikan kasvavan palve-
22609: nä.                                                lukysynnän tyydyttämiseksi sädehoitoklinika:lle
22610:    Hoitohenkilökuntapulan        helpottamiseksi   on HYKSin suunnitelmien mukaan tarkoitus
22611: 1.3.1990 voimaantulleen tulopoliittisen koko-      hankkia uusi lineaarikiihdytin, joka saadaan
22612: naisratkaisun osana sovittiin terveydenhoito-      käyttöön kesällä 1990. Lisäksi korjataan nykyi-
22613: henkilökunnan palkkauksen tuntuvasta paran-        set sädehoidon tilat sekä perustetaan yksi
22614: tamisesta. Helsingin yliopistollisen keskussai-    fyysikon ja kaksi röntgenhoitajan virkaa. Jat-
22615: raalaliiton liittohallitus on päättänyt huomat-    kossa HYKSin suunnitelmien mukaan on tar-
22616: tavista palkankorotuksista osana tehtyä palk-      koitus uusia sädehoitolaitteistoa sekä ryhtyä
22617: karatkaisua.                                       muihin potilaiden tilaa helpottaviin tarpeellisiin
22618:    Muina henkilökuntapulan poistamiseen täh-       toimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet helpottavat
22619: täävinä toimenpiteinä sosiaali- ja terveysminis-   olennaisesti syöpäpotilaiden hoitoon pääsyä.
22620: teriö asetti 7.3.1990 toimikunnan arvioimaan ja
22621: 
22622:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
22623: 
22624:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
22625: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 133
22626: 
22627: 
22628: 
22629: 
22630:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22631:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        en ytterligare åtgärd i syfte att råda bot på
22632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         personalbristen.
22633: av den 9 mars 1990 tili vederbörande medlem            Dessutom förhandlade social- och hälso-
22634: av statsrådet översänt avskrift av följande av      vårdsministeriet 23.3.1990 med undervisnings-
22635: riksdagsledamot Moilanen m.fl. undertecknade        ministern och arbetsministern samt med finans-
22636: spörsmål nr 133:                                    ministeriet, yrkesutbildningsstyrelsen, medici-
22637:                                                     nalstyrelsen och de korumunala centralorgani-
22638:          Vilka brådskande åtgärder ämnar            sationerna om talrika åtgärder och verkställan-
22639:        Regeringen vidta för att det krisartade      det av dessa i avsikt att avhjälpa personalbri-
22640:        läget inom strålbehandlingskliniken vid      sten.
22641:        HUCS skaii kunna avhjälpas, s<) att de          För att dämpa den väntade tilltagande efter-
22642:        patienter som är i behov av .strålbe-        frågan på hälsovårdsservice bereds i social- och
22643:        handling blir intagna för vård utan att      hälsovårdsministeriet som tjänsteuppdrag åt-
22644:        behöva köa och äventyra sitt tipstånd?       gärder i syfte att minska efterfrågan på arbets-
22645:                                                     kraft och effektivera användningen av arbets-
22646:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kraften.
22647: samt anföra följande:                                  Med beaktande av den ökade efterfrågan på
22648:                                                     service beträffande cancersjukdomar samt ut-
22649:    Orsaken tili de rådande svårigheterna i sam-     vecklingen av de vårdformer som härvid be-
22650: band med intagning för vård på och köande tili      hövs kommer medicinalstyrelsen att på upp-
22651: kliniken för strålbehandling och cancersjukdo-      drag av social- och hälsovårdsministeriet upp-
22652: mar vid Helsingfors universitetscentralsjukhus      göra ett program för utvecklandet av vården av
22653: är bristen på vårdpersonal. Vid klinikens strål-    cancersjukdomar och vårdrutinerna. Målsätt-
22654: behandlingsenhet är för närvarande sju vårdar-      ningen är en så effektiv användning av perso-
22655: tjänster obesatta. Tili följd av detta står två     nalresurserna som möjligt samt en förbättring
22656: strålbehandlingsapparater oanvända.                 av samarbetet mellan den specialiserade sjuk-
22657:    Som en del av den inkomstpolitiska helhets-      vården och primärvården samt ett utvecklande
22658: uppgörelse som trädde i kraft 1.3.1990 kom          av arbetsfördelningen på ett ändamålsenligt
22659: man överens om en kännbar höjning av hälso-         sätt.
22660: vårdspersonalens avlöning i syfte att avhjälpa         För att tillgodose den tilltagande efterfrågan
22661: bristen på vårdpersonal. Förbundsstyrelsen för      på service på strålbehandlingskliniken vid
22662: Helsingfors universitetscentralsjukhusförbund       HUCS anskaffas i år en ny linjäraccelerator tili
22663: har fattat ett beslut om kännbara lönehöjning-      kliniken och repareras de nuvarande utrymme-
22664: ar som en del av löneuppgörelsen.                   na för strålbehandling samt inrättas en fysiker-
22665:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte      tjänst och två röntgenskötartjänster. A vsikten
22666: 7.3.1990 en kommission för att bedöma och           är att strålbehandlingsapparaturen skall för-
22667: utveckla den nuvarande avlöningspolitiken och       nyas under kommande år.
22668: personalvården i fråga om vårdpersonalen som
22669:     Helsingfors den 4 april 1990
22670: 
22671:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
22672:                                             1990 vp.
22673: 
22674: Skriftligt spörsmål nr 134
22675: 
22676: 
22677: 
22678: 
22679:                                 Nordman m.fl.: Om åtgärder för att införa nattågturen Vasa-
22680:                                    Helsingfors-Vasa
22681: 
22682: 
22683:                              Till Riksdagens Herr Talman
22684: 
22685:    Det sista tåget från Vasa till Helsingfors     borgaraktion har startats för att påverka be-
22686: avgår kloekan 18.23. Avsaknaden av en nattur      slutsfattarna i frågan. Tågtrafiken på Vasa
22687: sedan våren 1988 försätter många resenärer i      rimmar dåligt med regeringsprogrammets löfte
22688: en svår situation. Alla har inte råd eller        om utvecklande av kollektivtrafiken.
22689: möjlighet att använda sig av sena kvälls- och        Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
22690: tidiga morgonflygturer, som för övrigt saknas     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
22691: över veckoslutena. Detta gäller framför allt      skriver till vederbörande medlem av statsrådet
22692: studerande, beväringar och charterresenärer.      ställa följande spörsmål:
22693:    Trafiken på Vasa med omnejd är livlig och
22694: tågförbindelser som ett fullgott alternativ be-
22695: hövs. För bättre tågförbindelser talar även                När ar Regeringen beredd att återin-
22696: miljö- och trafiksäkerhetsskäl. Missnöjet med            föra  nattåget   Vasa-Helsingfors-
22697: Statsjärnvägarnas arrangemang växer. En med-             Vasa?
22698:     Helsingfors den 9 mars 1990
22699: 
22700:           Håkan Nordman               Boris Renlund                Håkan Malm
22701: 
22702: 
22703: 
22704: 
22705: 2000705
22706: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 134
22707: 
22708: Kirjallinen kysymys n:o 134                                                              Suomennos
22709: 
22710: 
22711: 
22712: 
22713:                                 Nordman ym.: Toimenpiteistä Vaasan-Helsingin-Vaasan yöju-
22714:                                    navuoron järjestämiseksi
22715: 
22716: 
22717:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22718:    Viimeinen juna Vaasasta Helsinkiin lähtee      käynnistetty, jotta päätöksentekijät kiinnittäisi-
22719: kello 18.23. Yövuoron puuttuminen vuoden          vät huomiota asiaan. Vaasan junaliikenne on
22720: 1988 keväästä lähtien asettaa monet matkusta-     huonosti sopusoinnussa hallitusohjelman lu-
22721: jat vaikeaan asemaan. Kaikilla ei ole varaa tai   pauksen kanssa joukkoliikenteen kehittämises-
22722: mahdollisuutta käyttää myöhäisiä ilta- ja var-    tä.
22723: haisia aamulentoja, joita ei muuten ole viikon-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22724: loppuisin. Tämä koskee ennen kaikkea opiske-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22725: lijoita, varusmiehiä ja tilausmatkalaisia.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22726:    Liikenne Vaasaan ja sen ympäristöön on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22727: vilkasta, ja junayhteyksiä hyvänä vaihtoehtona
22728: tarvitaan. Parempien junayhteyksien puolesta
22729: puhuvat myös ympäristö- ja liikenneturvalli-                Onko Hallitus valmis palauttamaan
22730: suussyyt. Tyytymättömyys valtionrautateiden               uudelleen yöjunan liikenteeseen välillä
22731: järjestelyihin kasvaa. Kansalaistoimintaa on              Vaasa-Helsinki-Vaasa?
22732: 
22733:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
22734: 
22735:          Håkan Nordman                Boris Renlund                  Håkan Malm
22736:                                     1990 vp. -     KK n:o 134                                      3
22737: 
22738: 
22739: 
22740: 
22741:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22742:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtionrautateiden toimintapolitiikan mu-
22743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaan makuuvaunuliikennettä harjoitetaan vain
22744: olette 9 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         pitkillä reiteillä eli Helsingistä ja Turusta Lap-
22745: kirjeenne n:o 449 ohella toimittanut valtioneu-    piin ja Kainuuseen. Kun päiväjunien matka-
22746: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ajat lyhenevät nopeuksien kasvaessa, niin ma-
22747: kansanedustaja Håkan Nordmanin ym. näin            kuuvaunumatkustustarve pienenee entistä sel-
22748: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 134:     vemmin lyhyillä, alle 400 km:n väleillä.
22749:                                                       Vaasan yöjunavuoron käyttäjät ovat siirty-
22750:          Onko Hallitus valmis palauttamaan         neet IC-junan käyttäjiksi Helsinki-Vaasa-
22751:        uudelleen yöjunan liikenteeseen välillä     Helsinki -linjalta lähes täysin. IC-junan nopeu-
22752:        Vaasa-Helsinki-Vaasa?                       tuessa sen lähtöaika Vaasasta ja tuloaika Hel-
22753:                                                    sinkiin kehittyy vielä parempaan suuntaan mat-
22754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kustajien kannalta. Matkustajia ei riitä sekä
22755: vasti seuraavaa:                                   yöjunaan että IC-junaan.
22756:                                                       Valtionrautateiden mielestä makuuvaunuju-
22757:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-   nia ei ole tarpeen laittaa tässä vaiheessa uudes-
22758: kelaitoksista annetun yleislain (627 /87) mukai-   taan kulkuun Vaasan ja Helsingin väliseen lii-
22759: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-    kenteeseen. Tämä on sopusoinnussa liikenne-
22760: tionrautateistä annetun laitoskohtaisen lain       ministeriön hallinnonalan 5-vuotissuunnitel-
22761: (747/89) mukaan Valtionrautatiet harjoittaa        man henkilöliikenteen kehittämisperiaatteiden
22762: rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden    kanssa.
22763: kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa. Kulje-       Valtionrautatiet seuraa matkustajamäärien
22764: tus- ja palvelutoiminnan tulee perustua liiketa-   kehitystä ja IC-junien käyttöä Vaasa-Helsinki
22765: loudellisiin periaatteisiin ja Valtionrautatiet    -reitillä. Mikäli pysyvää yöjunamatkustustar-
22766: muun muassa vastaa tältä osin toimintansa          vetta tulevaisuudessa esiintyy, harkitaan yöju-
22767: rahoituksesta omalla tulorahoituksellaan. Pää-     nien käyttöönottoa uudelleen. Tämä edellyttää
22768: tösvalta junien aikatauluista, pysähdyspaikois-    kuitenkin lisämäärärahaa kannattama ttomalle
22769: ta ja kalustosta kuuluu Valtionrautateille.        henkilöliikenteelle.
22770: 
22771:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
22772: 
22773:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
22774: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 134
22775: 
22776: 
22777: 
22778: 
22779:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22780:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        upprätthålls sovvagnstrafik endast på de 1ånga
22781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        1injerna, dvs. från Helsingfors och Åbo till
22782: nr 449 av den 9 mars 1990 tili vederbörande        Lappland och Kajanaland. Då dagtågens resti-
22783: medlem av statsrådet översänt avskrift av          der blir kortare i och med att hastigheterna
22784: följande av riksdagsman Håkan Nordman m.fl.        ökar uppkommer det en tydligare minskning
22785: undertecknade spörsmål nr 134:                     än tidigare i behovet av sovvagnsresor på korta
22786:                                                    sträckor på under 400 km.
22787:          När är Regeringen beredd att återin-         På linjen Helsingfors-Vasa-Helsingfors
22788:        föra  nattåget   Vasa-He1singfors-          har de som använde nattågturen tili eller från
22789:        Vasa?                                       Vasa så gott som helt övergått tili att använda
22790:                                                    intercitytåget. Då intercitytåget blir snabbare
22791:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utvecklas dess avgångstid från Vasa och an-
22792: samt anföra följande:                              komsttid till Helsingfors i en från resenärernas
22793:                                                    synpunkt ännu bättre riktning. Det finns inte
22794:     Statsjärnvägarna blev vid ingången av år       tillräckligt med resenärer för både ett nattåg
22795: 1990 ett sådant affårsverk som avses i den         och ett intercitytåg.
22796: allmänna lagen om statens affärsverk (627 /87).       Enligt Statsjärnvägarnas åsikt finns det inte
22797: Enligt den särskilda lagen om Statsjärnvägarna     något behov av att i detta skede återinföra
22798: (747 /89) idkar Statsjärnvägarna verksamhet        sovvagnståg i trafiken mellan Vasa och Hel-
22799: som avser järnvägstrafik och tillhandahåller       singfors. Detta stämmer överens med principer-
22800: annan service i samband med Statsjärnvägar-        na för utvecklandet av persontrafiken i 5-
22801: nas transporter. Transport- och serviceverk-       årsplanen för trafikministeriets förvaltningsom-
22802: samheten skall basera sig på företagssekonomi-     råde.
22803: ska principer, och Statsjärnvägarna svarar bl.a.      Statsjärnvägarna följer utvecklingen av pas-
22804: tili denna del för finansieringen av sin verk-     sagerarsiffrorna och användningen av intercity-
22805: samhet genom sin egen inkomstfinansiering.         tåg på linjen Vasa-Helsingfors. Om det i fram-
22806: Bes1utanderätten i fråga om tågtidtabeller,        tiden uppstår ett permanent behov av att resa
22807: hållplatser och materie1 tillkommer Statsjärn-     med nattåg kommer frågan om införande av
22808: vägarna.                                           nattåg att omprövas. Detta förutsätter emeller-
22809:     Enligt Statsjärnvägarnas verksamhetspolitik    tid tilläggsanslag för olönsam persontrafik.
22810:     Helsingfors den 4 april 1990
22811: 
22812:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
22813:                                              1990 vp.
22814: 
22815: Skriftligt spörsmål nr 135
22816: 
22817: 
22818: 
22819: 
22820:                                  Rehn m.fl.: Om utvidgning av massundersökningarna angående
22821:                                     cancer i livmoderhalsen
22822: 
22823: 
22824:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22825: 
22826:     Screening med avseende på cancer i livmo-      är en enkel åtgärd, som sköts polikliniskt. Att
22827: derhalsen, cervixcancer, kan betraktas som en      massundersökningarna gör det möjligt att upp-
22828: av cancerbekämpningens mest framgångsrika          täcka fall i så tidigt skede som möjligt sparar in
22829: arbetsformer. I Finland är resultaten mycket       stora summor i jämförelse med vårdkostnader-
22830: goda. Under de 30 år undersökningarna har          na för patienter med utvecklad cancer, förutom
22831: pågått har antalet cancerpatienter minskat tili    det oerhörda mänskliga lidande patienten ifrå-
22832: en fjärdedel. Basen för undersökningen är att      ga besparas när åtgärder kan sättas in redan i
22833: alla kvinnor i åldersgrupperna 30-50 år kallas     förstadierna. Detta talar för att man bör bygga
22834: tili undersökning vart femte år. Kommunerna        ut massundersökningarna så att de omfattar
22835: beslutar själva om de vill utvidga åldersgrup-     även äldre åldersgrupper av kvinnor än för
22836: perna tili att omfatta även kvinnor äldre än 50    närvarande. De allmänna undersökningarna
22837: år. För närvarande undersöks 55-åriga kvinnor      borde åtminstone fås att omfatta alla kvinnor
22838: i ca 75% av kommunerna, medan 60-åriga i ca        även i 60-årsåldern.
22839: 100 företrädesvis mindre kommuner. Det vore           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22840: dock ytterst önskvärt att undersökningarna         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
22841: kunde utsträckas tili att omfatta åtminstone       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
22842: alla kvinnor som fyller 60 år. Statistiken visar   ställa följande spörsmål:
22843: att när dödlighetsfrekvensen i livmoderscancer
22844: har sjunkit avsevärt i åldersgrupperna under 60              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
22845: år, så har dödlighetsfrekvensen för över 60-              vidta för att massundersökningen av
22846: åringar inte påverkats i positiv riktning.                kvinnor för att påträffa förstadier och
22847:     Massundersökningarna har entydigt visat sig           tidiga utvecklingsstadier av cancer i
22848: vara effektiva för att upptäcka förstadier och            livmoderhalsen skall utsträckas tili att
22849: tidiga utvecklingsstadier av cancer i livmoder-           omfatta alla kvinnor åtminstone tills de
22850: halsen. Behandlingen av upptäckt förstadium               fyllt 60 år?
22851:      Helsingfors den 8 mars 1990
22852: 
22853:                      Elisabeth Rehn                         Håkan Malm
22854:                      Per-Henrik Nyman                       Gustav Björkstrand
22855: 
22856: 
22857: 
22858: 
22859: 200070S
22860: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 135
22861: 
22862: Kirjallinen kysymys n:o 135                                                                Suomennos
22863: 
22864: 
22865: 
22866: 
22867:                                   Rehn ym.: Kohdunkaulan syövän joukkotutkimusten laajentami-
22868:                                      sesta
22869: 
22870: 
22871:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22872:    Kohdunkaulaosan syövän seulontatutkimuk-          haislöydöksen hoito on yksinkertainen toimen-
22873: sia voidaan pitää yhtenä syöväntorjunnan me-         pide, joka tapahtuu polikliinisesti. Joukkotut-
22874: nestyksekkäimmistä muodoista. Suomessa tu-           kimukset mahdollistavat löydön tekemisen
22875: lokset ovat erittäin hyviä. Kolmenkymmenen           mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sääs-
22876: vuoden aikana, jona tutkimuksia on tehty,            tävät näin suuria rahasummia verrattuna sel-
22877: syöpäpotilaiden lukumäärä on vähentynyt nel-         laisten potilaiden hoitokustannuksiin, joilla on
22878: jäsosaan. Tutkimukset perustuvat siihen, että        kehittynyt syöpä. Lisäksi vältytään suunnatto-
22879: kaikki ikäryhmissä 30-50 olevat naiset kutsu-        milta inhimillisiltä kärsimyksiltä, kun kyseisen
22880: taan tutkimuksiin joka viides vuosi. Kunnat          potilaan kohdalla voidaan ryhtyä toimenpitei-
22881: päättävät itse, haluavatko ne laajentaa tutki-       siin jo esivaiheissa. Tämä puolustaa joukkotut-
22882: mukset koskemaan myös yli 50-vuotiaita nai-          kimusten laajentamista koskemaan myös ny-
22883: sia. Nykyään 55-vuotiaat naiset tutkitaan noin       kyistä vanhempia ikäryhmiä. Yleiset tutkimuk-
22884: 75 %:ssa kuntia, kun taas 60-vuotiaita tutki-        set tulisi saada koskemaan myös ainakin kaik-
22885: taan noin sadassa pääasiassa pienessä kunnas-        kia 60-vuotiaita naisia.
22886: sa. Erittäi.n toivottavaa kuitenkin olisi, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22887: tutkimukset voitaisiin ulottaa koskemaan kaik-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22888: kia 60 vuotta täyttäviä naisia. Tilastot osoitta-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22889: vat kohtusyöpään kuolemistaajuuden aleniu-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22890: neen huomattavasti alle 60-vuotiaiden ikäryh-
22891: mässä, kun taas yli 60-vuotiaiden kuolemistaa-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22892: juuden osalta ei ole ollut myönteistä vaikutus-             ryhtyä, jotta kohdunkaulan syövän esi-
22893: ta.                                                         ja varhaisasteiden toteamiseksi tehtävät
22894:    Joukkotutkimukset      ovat   yksiselitteisesti          joukkotutkimukset ulotettaisiin koske-
22895: osoittautuneet tehokkaiksi kohdunkaulan syö-                maan kaikkia naisia ainakin 60-vuo-
22896: vän esi- ja varhaisasteiden löytämisessä. Var-              tiaiksi saakka?
22897:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990
22898: 
22899:                       Elisabeth Rehn                          Håkan Malm
22900:                       Per-Henrik Nyman                        Gustav Björkstrand
22901:                                    1990 vp. -     KK n:o 135                                      3
22902: 
22903: 
22904: 
22905: 
22906:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22907:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ritetut joukkotarkastukset ovat olleet tuloksel-
22908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lisia. Tähän syöpään sairastuneiden vuotuinen
22909: olette 8 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        määrä on laskenut kolmanteen osaan lähtöti-
22910: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      lanteesta joukkotarkastusten tuloksena. Kuol-
22911: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     leisuudelle on käynyt samalla tavoin.
22912: edustaja Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjalli-
22913:                                                      Nykyisten joukkotarkastusten pääpaino on
22914: sesta kysymyksestä n:o 135:                       ollut ikäluokissa 30-50-vuotiaat. Viimeaikai-
22915:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    set kokemukset osoittavat, että seulontoja kan-
22916:        ryhtyä, jotta kohdunkaulan syövän esi-     nattaa jatkaa 60 ikävuoteen saakka, sillä yhä
22917:        ja varhaisasteiden toteamiseksi tehtävät   useammin syövät löytyvät vanhemmissa ikä-
22918:        joukkotutkimukset ulotettaisiin koske-     luokissa. Kunnat, jotka vastaavat syöpäseulon-
22919:        maan kaikkia naisia ainakin 60-vuo-        tojen käytännön toteuttamisesta, ovat laajenta-
22920:        tiaiksi saakka?                            neet ja laajentamassa kohdun kaulaosan jouk-
22921:                                                   koseulontatutkimuksia 60 vuotta täyttäneisiin,
22922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mikä on myös nykyinen käytössä oleva suosi-
22923: vasti seuraavaa:                                  tus. On mahdollista, että tutkimustiedon kart-
22924:                                                   tuessa joukkotarkastuksia on perusteltua laa-
22925:   Kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi suo-       jentaa tätäkin vanhempiin ikäluokkiin.
22926:     Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1990
22927: 
22928:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
22929: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 135
22930: 
22931: 
22932: 
22933: 
22934:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22935:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nor som årligen insjuknar i denna form av
22936: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         cancer har som ett resultat av massundersök-
22937: av den 8 mars 1990 tili vederbörande medlem         ningarna sjunkit tili en tredjedel av antalet i
22938: av statsrådet översänt avskrift av följande av      utgångssituationen. Samma sak har skett med
22939: riksdagsledamot Rehn m.fl. undertecknade            mortaliteten.
22940: spörsmål nr 135:                                       Tonvikten i de nuvarande massundersök-
22941:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ningarna har lagts på åldersklasserna 30-50-
22942:                                                     åringar. De senaste erfarenheterna visar att det
22943:        vidta för att massundersöknin~en av
22944:                                                     lönar sig att fortsätta gallringarna fram tili 60
22945:        kvinnor för att påträffa förstadier och
22946:        tidiga utvecklingsstadier av qncer i         års ålder, ty allt oftare upptäcks cancer i de
22947:                                                     äldre åldersklasserna. Kommunerna, som an-
22948:        livmoderhalsen skall usträckas tili att
22949:                                                     svarar för genomförandet av cancergallringar-
22950:        omfatta alla kvinnor åtminstone tills de
22951:                                                     na i praktiken, har utvidgat och utvidgar
22952:        fyllt 60 år?
22953:                                                     massgallringsundersökningarna av livmoder-
22954:                                                     halsen tili att också gälla kvinnor som har fyllt
22955:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
22956:                                                     60 år, vilket också är den nuvarande rekom-
22957: samt anföra följande:
22958:                                                     mendationen. Allteftersom undersökningsresul-
22959:    De massundersökningar som har utforts för        taten inflyter är det möjligt att det vore
22960: att cancer i livmoderhalsen skall kunna kon-        motiverat att utsträcka undersökningarna tili
22961: stateras har varit framgångsrika. Antalet kvin-     ännu äldre åldersklasser.
22962:     Helsingfors den II april 1990
22963: 
22964:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
22965:                                               1990 vp.
22966: 
22967: Kirjallinen kysymys n:o 136
22968: 
22969: 
22970: 
22971: 
22972:                                  Aaltonen: Rock- ja rytmimusiikki-instituutin perustamisesta
22973: 
22974: 
22975:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22976: 
22977:    Rock- ja rytmimusiikki on erittäin suosittua     misestä taidekasvatukseiiiset päämäärät huo-
22978: varsinkin nuorten keskuudessa. Vaasan läänin        mioon ottaen. Suomessa ei täilä hetkeiiä esi-
22979: taidetoimikunnan selvityksen mukaan pelkäs-         merkiksi voi missään opiskella alan laitteiston
22980: tään Vaasan läänin alueella harrastaa aktiivi-      tuntemusta. Jos haluaa kehittyä harrastukses-
22981: sesti ko. musiikkia 200~300 yhtyettä. Vuonna        saan, on ainoa keino kääntyä alan mestareiden
22982: 1988 järjestettyyn alan katselmukseenkin osal-      puoleen, kuten aikanaan tapahtui kansanmu-
22983: Iistui läänin alueelta yhtyeitä yli l 00. Luvut     siikin harrastuksessa.
22984: kuvannevat harrastuksen suuruutta koko val-            Edellä oleva huomioon ottaen valtakuntaan
22985: takunnan alueella.                                  olisikin saatava oma rock- ja rytmimusiikki-
22986:    Tuhannet nuoret, jotka ovat kiinnostuneita       instituutti, joka toimisi alan tiedotus- ja tutki-
22987: rockista, kuuntelevat sitä ja monet etsivät sen     muslaitoksena. Lisäksi instituutin tehtäviin
22988: kautta omaa ilmaisuaan ja omaa persoonaiii-         kuuluisi nuorison musiikkiharrastuksen edistä-
22989: suuttaan. Tämä tapahtuu soittamisen, sanoit-        minen, alan koulutuksen järjestäminen, alan
22990: tamisen, säveltämisen, lavaesiintymisen ja lau-     kansainvälisten kontaktien edistäminen ja
22991: lun kautta. Moni alan harrastaja siirtyy am-        yleensä rockin ja rytmimusiikin edistäminen
22992: mattimaiseksi muusikoksi ja saa siten toimeen-      suomalaisessa musiikki- ja kulttuurielämässä.
22993: tulonsa tältä musiikin sektorilta.                     Kyseessä olisi nuorison taidekasvatukseiiisia
22994:    Vuosikymmen sitten maahamme perustettiin         näkökohtia painottava kulttuurilaitos, joka toi-
22995: lukuisia elävän musiikin yhdistyksiä, joista        misi valtion taidehallinnon tuella nuorison mu-
22996: toimivimmaksi ja elävimmäksi on osoittautu-         siikillisten taipumusten kehittämiseksi ja nuor-
22997: nut Seinäjoeiie perustettu Vaasan läänin kehit-     ten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisek-
22998: tyvän musiikin yhdistys KEMU ry. KEMU ry.           si siten, että toiminnan toisessa ääripäässä
22999: on ulottanut toimintaansa musiikista myös           voitaisiin nähdä tavoitteelliset musiikkiopinnot
23000: muuhun kulttuuritoimintaan mm. julkaisemal-         ja toisessa-päässä nuorisotyöhön rinnastettava
23001: Ja ilman yhteiskunnan tukea jo neljättä vuotta      toiminta.
23002: maan ainoaa rockista kumpuavaa, mutta laa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23003: jasti erilaista kulttuuriaineistoa käsittelevää     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23004: nuorisolehteä. Vaasan läänin taidetoimikunta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23005: perusti vuonna 1984 ensimmäisenä läänien            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23006: taidetoimikunnista populaarimusiikin läänin-
23007: taiteilijan toimen. Toimenpiteellään taidetoimi-
23008:  kunta halusi kiinnittää huomiota musiikinope-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23009:  tukseen, joka korostaa soittamisen iloa ja                siin nykyisen musiikkikoulutusjärjestel-
23010:  luovuutta.                                                män kehittämiseksi siten, että peruste-
23011:     Suomessa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä              luissa esitetyn rock- ja rytmimusiikki-
23012:  laitosta tai koulutusyksikköä, joka organisoi-            instituutin perustaminen valtion taide-
23013:  dusti huolehtisi rock- ja rytmimusiikin kehittä-          hallinnon tueiia olisi mahdollista?
23014:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1990
23015: 
23016:                                          Markus Aaltonen
23017: 
23018: 
23019: 
23020: 200070S
23021: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 136
23022: 
23023: 
23024: 
23025: 
23026:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23027: 
23028:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puitteissa annetaan jossain määrin myös rock-
23029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja rytmimusiikin opetusta.
23030: olette 12 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             Ammatillisessa koulutuksessa on otettu huo-
23031: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mioon myös rock- ja rytmimusiikin opettajien
23032: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sekä muusikoiden koulutus. Alan ammatillinen
23033: edustaja Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta      koulutus on varsin nuorta ja ensimmäiset
23034: kysymyksestä n:o 136:                                konservatoriotasoisen musiikin ammatillisen
23035:                                                      koulutuksen saaneet ovat vasta valmistumisvai-
23036:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       heessa. Rockmusiikin tutkimusta on eräissä
23037:        siin nykyisen musiikkikoulutusjärjestel-      korkeakouluissa ja instituuteissa.
23038:        män kehittämiseksi siten, että peruste-          Musiikkioppilaitosten opetuksessa voidaan
23039:        luissa esitetyn rock- ja rytmimusiikki-       ottaa alueellisia ja oppilaitoskohtaisia opetus-
23040:        instituutin perustaminen valtion taide-       tarpeita huomioon ja eri puolilla maata on
23041:        hallinnon tuella olisi mahdollista?           esiintynyt tarvetta rock- ja rytmimusiikin ope-
23042:                                                      tuksen lisäämiseen. Kaikkia opetussuunnitel-
23043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           man tarjoamia mahdollisuuksia ei ole tällä
23044: taen seuraavaa:                                      alueella käytetty hyväksi.
23045:                                                         Opetusministeriön käsityksen mukaan rock-
23046:    Musiikkioppilaitoksia koskevat säännökset         ja rytmimusiikin opetus tulisi ottaa maamme
23047: sisältyvät lakiin (402/87) ja asetukseen (692/87)    musiikkikasvatusjärjestelmässä nykyistä laa-
23048: valtionosuutta saavista musiikkioppilaitoksista.     jemmin huomioon ja myös alan tutkimuksen
23049:    Musiikkioppilaitoksia ovat musiikkikoulut,        lisäämiseen on tarvetta.
23050: musiikkiopistot ja konservatoriot. Valtion-             Opetusministeriö selvittää parhaillaan jo toi-
23051: osuuslainsäädännön piiriin kuuluvien oppilai-        minnassa olevien ja valtionavustusta saavien
23052: tosten lisäksi maassamme toimii sellaisia mu-        musiikki-instituuttien toimintaa ja toiminnan
23053: siikkioppilaitoksia ja instituutteja, jotka saavat   tavoitteita. Tämän jälkeen harkitaan tarvitta-
23054: harkinnanvaraista valtionavustusta sekä myös         vat toimenpiteet, jotta rock- ja rytmimusiikin
23055: sellaisia, jotka eivät saa toimintaansa valtion-     opetus voitaisiin ottaa riittävässä määrin huo-
23056: osuutta eivätkä -avustusta.                          mioon osana maamme musiikkikasvatusta ja
23057:    Maamme musiikkioppilaitosten verkosto on          musiikki tutkimusta.
23058: varsin laaja ja kattava. Tämän järjestelmän
23059:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1990
23060: 
23061:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
23062:                                     1990 vp. -     KK n:o 136                                   3
23063: 
23064: 
23065: 
23066: 
23067:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23068: 
23069:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       undervisning i rock- och rytmmusik.
23070: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Inom yrkesundervisningen har även utbild-
23071: av den 12 mars 1990 tili vederbörande medlem       ningen av lärare och musiker inom rock- och
23072: av statsrådet översänt avskrift av följande av     rytmmusiken beaktats. Yrkesutbildningen inom
23073: riksdagsman Aaltonen undertecknade spörsmål        denna sektor är rätt ny och de som fått
23074: nr 136:                                            yrkesutbildning i musik på konservatorienivå
23075:                                                    befinner sig ännu i slutskedet av sina studier.
23076:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         Forskning inom rockmusik bedrivs vid vissa
23077:        syfte att utveckla det nuvarande musik-     högskolor och institut.
23078:        utbildningssystemet så att det skulle bli      I undervisningen vid musikinstituten kan
23079:        möjligt att med statens understöd inom      regionala och enskilda läroanstalters undervis-
23080:        konstförvaltningen grunda det i moti-       ningsbehov beaktas, och i olika delar av Jandet
23081:        veringen nämnda rock- och rytmmusik-        har det visat sig finnas behov att öka under-
23082:        institutet?                                 visningen i rock- och rytmmusik. Inom denna
23083:                                                    sektor har man inte utnyttjat alla de möjlighe-
23084:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ter undervisningsplanen medger.
23085: samt anföra följande:                                 Enligt undervisningsministeriets uppfattning
23086:                                                    borde man i högre grad än för närvarande
23087:    Stadgandena om musikläroanstalter ingår i       inom musikfostran i vårt land beakta under-
23088: lagen (402/87) och förordningen (692/87) om        visningen i rock- och rytmmusik, och det finns
23089: musikläroanstalter med statsandel.                 även ett behov att öka forskningen inom denna
23090:    M usikskolor, musikinstitut och konservato-     sektor.
23091: rier är musikläroanstalter. Förutom sådana            För närvarande utreder undervisningsmini-
23092: läroanstalter som omfattas av systemet med         steriet verksamheten och målsättningarna för
23093: statsandelar verkar i vårt land dessutom såda-     verksamheten inom de musikinstitut som redan
23094: na musikläroanstalter och institut som får         är verksamma och som får statsunderstöd.
23095: statsunderstöd enligt prövning och även sådana     Efter detta utreds frågan om vilka åtgärder
23096: som varken får statsandel eller statsunderstöd     som behövs för att man i tillräcklig mån skall
23097: för sin verksamhet.                                kunna beakta undervisningen i rock- och rytm-
23098:    Nätverket av musikläroanstalter i vårt land     musik som en del av musikfostran och musik-
23099: är rätt stort och täckande. Inom ramen för         forskningen i vårt land.
23100: detta system meddelas även i någon mån
23101: 
23102:     Helsingfors den 17 april 1990
23103: 
23104:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
23105:                                                1990 vp.
23106: 
23107: Kirjallinen kysymys n:o 137
23108: 
23109: 
23110: 
23111: 
23112:                                    Viljanen ym.: Villisikojen tarhaamisen sallimisesta
23113: 
23114: 
23115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23116: 
23117:    Voimassa oleva eläinsuojelulaki (91/1971)        huomattava määrä villisianlihaa ulkomailta.
23118: kieltää useiden luonnonvaraisten täysikasvuis-      Villisianlihan kotimaisella tuotannolla olisi si-
23119: ten eläinten pyydystämisen ja tarhaamisen,          ten myös mahdollista vaikuttaa myönteisesti
23120: vaikka tarhaamiseen usein on perusteltua syy-       maamme kauppataseeseen.
23121: tä. Eläinsuojelulain kaavailtu uudistus antaisi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23122: mahdollisuuden ainakin luvanvaraiseen villisi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23123: kojen tarhaukseen. Suomessa on villisikatarha,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23124: jossa harjoitetaan tutkimustoimintaa. Asian-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23125: tuntijatahoja on runsaasti ja joukossa useita
23126: viranomaisia. Tutkimustoimintaan liittyy myös
23127: sikatalouden tutkimusta. Villisian tarhaus li-                 Missä aikataulussa Hallitus aikoo an-
23128: hantuotantoon Suomessa onkin mm. maata-                     taa eduskunnalle esityksen eläinsuojelu-
23129: louden rakennemuutoksen vuoksi perusteltua,                 lain muuttamisesta, ja kaavaillaan-
23130: sillä maatalouden kehittäminen edellyttää uu-               ko muutokseen lihantuotantomahdolli-
23131: sien maaseutuelinkeinojen etsimistä. Toisaalta              suutta luonnonvaraisilla nisäkkäillä ja
23132: merkittävä tekijä on,_ että maahamme tuodaan                linnuilla?
23133: 
23134:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
23135: 
23136:           Matti Viljanen                Erkki Pystynen              Juhani Laitinen
23137:           Markku Lehtosaari             Tapani Mörttinen            Matti Hokkanen
23138:           Kalle Röntynen                Tauno Valo                  Taisto Tähkämaa
23139:                      Jussi Ranta                             Lauri Metsämäki
23140: 
23141: 
23142: 
23143: 
23144: 200070S
23145: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 137
23146: 
23147: 
23148: 
23149: 
23150:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23151:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        men pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi,
23152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eläimen tarhaaminen riistanhoidollisessa tai
23153: olette 13 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          turkistaloudellisessa tarkoituksessa, eläimelle
23154: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hy-
23155: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        väksyttävä tilapäinen tarve tai tieteellinen tut-
23156: edustaja Viljasen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kimustyö.
23157: sesta kysymyksestä n:o 137:                             Maa- ja metsätalousministeriössä valmistel-
23158:                                                      lussa ehdotuksessa esitetään eläinsuojelulain
23159:           Missä aikataulussa Hallitus aikoo an-      3 §:n 1 momenttia muutettavaksi muun muassa
23160:        taa eduskunnalle esityksen eläinsuojelu-      siten, että luonnonvarainen nisäkäs tai lintu
23161:        lain muuttamisesta, ja kaavaillaan-           voitaisiin ottaa tarhattavaksi lihantuotannolli-
23162:        ko muutokseen lihantuotantomahdolli-          sesssa tarkoituksessa. Jotta lihantuotannollises-
23163:        suutta luonnonvaraisilla nisäkkäillä ja       sa tarkoituksessa tarhattaville luonnonvaraisille
23164:        linnuilla?                                    eläimille voitaisiin varmistaa eläinsuojelullisesti
23165:                                                      asianmukaiset olot, sisältää ehdotus säännök-
23166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen myös siitä, että maa- ja metsätalousminis-
23167: vasti seuraavaa:                                     teriö voisi antaa määräykset lihantuotantotar-
23168:                                                      hoille ja lihantuotannollisessa tarkoituksessa
23169:    Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-       tarhattavien luonnonvaraisten eläinten pitämi-
23170: teltu ehdotus hallituksen esitykseksi eduskun-       selle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista.
23171: nalle laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta. Eh-     Määräykset koskisivat esimerkiksi tarhojen
23172: dotuksessa esitetään muutettavaksi muun              pinta-alaa ja varustelua sekä tarhattavien eläin-
23173: muassa eläinsuojelulain (91/71) 3 §:n 1 mo-          ten hoitoa, ruokintaa ja käsittelyä.
23174: menttia, joka sisältää säännökset luonnonva-            Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain
23175: raisen nisäkkään tai linnun elätettäväksi otta-      muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle
23176: misesta. Kyseinen säännös kieltää nykyisin           tulevan huhti-toukokuun aikana. Laki olisi
23177: luonnonvaraisen nisäkkään tai linnun ottami-         tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.1991.
23178: sen elätettäväksi, ellei kysymyksessä ole eläi-
23179:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
23180: 
23181:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23182:                                       1990 vp. -       KK n:o 137                                      3
23183: 
23184: 
23185: 
23186: 
23187:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23188: 
23189:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            farmuppfödning av djur i viltvårdssyfte eller i
23190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             pälsdjursekonomiskt syfte, tillfällig sjukvård
23191: av den 13 mars 1990 tili vederbörande medlem            för djuret eller annat godtagbart tillfälligt
23192: av statsrådet översänt avskrift av följande av          behov eller vetenskapligt forskningsarbete.
23193: riksdagsman Viljanen m.fl undertecknade                    1 det förslag som beretts vid jord- och
23194: spörsmål nr 137:                                        skogsbruksministeriet föreslås att 3 § 1 mom.
23195:                                                         djurskyddslagen skall ändras bl.a. så att dägg-
23196:           Viiken tidtabell ämnar Regeringen             djur eller fåglar i naturtillstånd kan tas om
23197:        hålla för att lämna en proposition tili          hand för farmuppfödning i köttproduktionssyf-
23198:        riksdagen med förslag tili ändring av            te. För att djur som lever i naturtillstånd och
23199:        djurskyddslagen och planeras i ändring-          som tas om hand för farmuppfödning i kött-
23200:        en en möjlighet att använda vilda dägg-          produktionssyfte skall kunna säkras från djur-
23201:        djur och fåglar för köttproduktion?              skyddssynpunkt ändamålsenliga förhållanden,
23202:                                                         innehåller förslaget även ett stadgande om att
23203:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            jord- och skogsbruksministeriet skall kunna
23204: samt anföra följande:                                   utfärda bestämmelser om de krav på djurskydd
23205:                                                         som skall ställas på köttproduktionsfarmerna
23206:    Vid jord- och skogsbruksministeriet har be-          och på uppfödande av vilda djur. A vsikten är
23207: retts ett förslag tili en regeringsproposition tili     att bestämmelserna skall gälla exempelvis far-
23208: riksdagen med förslag tili lag om ändring av            mernas areal och utrustning samt skötseln,
23209: djurskyddslagen. I förslaget föreslås en ändring        utfodringen och behandlingen av de djur som
23210: av bl.a. 3 § 1 mom. djurskyddslagen (91/71) i           skall uppfödas på farmerna.
23211: vilket stadgas om omhändertagandet av vilda                A vsikten är att regeringens proposition med
23212: däggdjur eller fåglar. Enligt stadgandet får för        förslag tili lag om ändring av djurskyddslagen
23213: närvarande däggdjur eller fåglar i naturtillstånd       skall överlämnas tili riksdagen i april eller maj
23214: inte tas om hand, om det inte är fråga om               i år. Lagen avses träda i kraft den 1 januari
23215: infångande av djur för att hålla det i djurgård,        1991.
23216: 
23217:      Helsingfors den 5 april 1990
23218: 
23219:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23220:                                              1990 vp.
23221: 
23222: Kirjallinen kysymys n:o 138
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:                                  Laine ym.: Yksityisoikeudellisten valtionlaitosten palveluksessa
23228:                                      olevien kansanedustajien kaksoispalkkauksen poistamisesta
23229: 
23230: 
23231:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23232: 
23233:    Eduskunta edellytti joulukuussa 1985 hyväk-     netuissa yhteisöissä, kuten esim. Kansaneläke-
23234: symässään lausumassa, että kansanedustajien        laitoksessa, Suomen Pankissa, Alkossa, Veik-
23235: kaksoispalkkauksesta luovutaan seuraavan           kauksessa, Posti- ja telelaitoksessa, eräissä elä-
23236: vaalikauden alusta lukien. Valtion virkamiesten    kelaitoksissa jne. Se, että eduskunnan lausu-
23237: osalta asia ratkaistiin virkaehtosopimuksen        massa ei näitä laitoksia mainittu nimeltä, ei voi
23238: muutoksella, mutta vain niiden kansanedusta-       oikeuttaa siihen käsitykseen, ettei eduskunta
23239: jien osalta, jotka ovat edustajatoimen hoitamis-   ole tarkoittanut kaksoispalkkauksen poistamis-
23240: ta varten virkavapaalla.                           ta myös ns. yksityisoikeudellisissa valtion lai-
23241:    Vastaavat muutokset on tehty yksityisten        toksissa ja niihin verrattavissa yhteisöissä.
23242: valtionapulaitosten toimiehtosopimusjärjestel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23243: män piiriin kuuluneiden osalta. Kaksoispalk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23244: kauksen maksaminen ei tältäkään osin ole           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23245: mahdollista. Kunnallishallinnon osalta ja pe-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23246: ruskoulun rehtorien ja opettajien osalta on
23247: myös estetty mahdollisuus maksaa edustajatoi-
23248: men hoitamiseen liittyen kaksoispalkkausta.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23249:    Nyttemmin on kuitenkin ilmennyt, että edus-              ryhtyä kansanedustajien kaksoispalk-
23250: kunnan tahdon toteuttamiseen ei ole lähdetty                kauksen poistamiseksi myös niiden yk-
23251: ns. yksityisoikeudellisissa valtion laitoksissa.            sityisoikeudellisten valtionlaitosten ja
23252: Olisi kuitenkin mahdotonta hyväksyä kaksois-                -yhteisöjen osalta, joissa sitä ei ole vielä
23253: palkkauksen jatkamista valtion laitoksina tun-              päätetty poistaa?
23254:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
23255: 
23256:           Ensio Laine             Marja-Liisa Löyttyjärvi              Marjatta Stenius-Kaukonen
23257: 
23258: 
23259: 
23260: 
23261: 200070S
23262: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 138
23263: 
23264: 
23265: 
23266: 
23267:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23268: 
23269:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myksessä katsoa viitatun myös julkisoikeudel-
23270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lisiin yhdistyksiin, kuten esimerkiksi Raha-
23271: olette 13 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           automaattiyhdistykseen ja Sähkötarkastuskes-
23272: kirjeenne n:o 452 ohella toimittanut valtioneu-       kukseen.
23273: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Kysymyksessä esimerkkinä mainittujen itse-
23274: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuulu-          näisten valtion laitosten ja valtionenemmistöis-
23275: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 138:             ten osakeyhtiöiden osalta kaksoispalkkausta
23276:                                                       koskeva asia on käytännössä järjestetty niiden
23277:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        virka- ja työehtosopimuksissa niin, että sopi-
23278:        ryhtyä kansanedustajien kaksoispalk-           mukset eivät velvoita työnantajaa maksamaan
23279:        kauksen poistamiseksi myös niiden yk-          palveluksessaan olevalle palkkaa tämän ollessa
23280:        sityisoikeudellisten valtionlaitosten ja       kansanedustajana, eikä tällaisia palkkoja saa-
23281:        -yhteisöjen osalta, joissa sitä ei ole vielä   dun selvityksen mukaan tällä hetkellä myös-
23282:        päätetty poistaa?                              kään makseta. Periaatteessa on kuitenkin mah-
23283:                                                       dollista solmia kaksoispalkkauksen mahdollis-
23284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tava yksittäinen sopimus.
23285: taen seuraavan:                                          Kansanedustajien kaksoispalkkausta voi-
23286:                                                       daan pitää epäkohtana. Periaatteessa kaksois-
23287:    Kysymyksessä käytetyllä ilmaisulla "yksityis-      palkkaus olisi mahdollista kieltää lainsäädän-
23288: oikeudellinen valtionlaitos" tarkoitettaneen ai-      tötoimin. Tätä ei kuitenkaan voida pitää tar-
23289: nakin itsenäisiä valtion laitoksia (Kansaneläke-      koituksenmukaisena, vaan asia tulisi jatkossa-
23290: laitos ja Suomen Pankki), valtion liikelaitoksia      kin järjestää sopimuksin. Hallitus pyrkii omalta
23291: (Posti- ja telelaitos) ja valtionenemmistöisiä        osaltaan siihen, että valtion edustajat julkisoi-
23292: osakeyhtiöitä (Oy Veikkaus Ab). Eräillä eläke-        keudellisten yhteisöjen ja valtionenemmistöis-
23293: laitoksilla tarkoitettaneen julkisoikeudellisia       ten osakeyhtiöiden hallinnossa toimisivat niin,
23294: eläkekassoja ja -laitoksia. Tällaisia ovat esimer-    ettei kaksoispalkkauksen mahdollistavia sopi-
23295: kiksi Työeläkekassa ja Maatalousyrittäjien elä-       muksia solmittaisi.
23296: kelaitos. Mainittujen lisäksi voitaneen kysy-
23297:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
23298: 
23299:                                                                     Oikeusministeri Tarja Halonen
23300:                                     1990 vp. -     KK n:o 138                                        3
23301: 
23302: 
23303: 
23304: 
23305:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23306:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt. Utöver
23307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        dessa kan det tänkas att spörsmålet också
23308: nr 452 av den 13 mars 1990 tili vederbörande       hänvisade tili offentligrättsliga föreningar, så-
23309: medlem av statsrådet översänt avskrift av          som t.ex. Penningautomatföreningen och Elin-
23310: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade        spektionscentralen.
23311: spörsmål nr 138:                                      I praktiken har frågan om dubbelavlöning
23312:                                                    vid de självständiga statliga inrättningar och
23313:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          aktiebolag med statsmajoritet som nämns
23314:        vidta för att avakaffa dubbelavlöningen     som exempel i spörsmålet arrangerats genom
23315:        av riksdagsmän också vid de privaträtts-    tjänste- och kollektivavtal så att avtalen inte
23316:        liga statliga inrättningar och samman-      förpliktar arbetsgivaren att betala lön tili sina
23317:        slutningar där beslut om avskaffning        anställda under deras mandatperiod i riksda-
23318:        ännu inte har fattats?                      gen. Dylika löner betalas för tilifället inte enligt
23319:                                                    den utredning som har gjorts. I princip är det
23320:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dock möjligt att ingå ett enskilt avtal som gör
23321: samt anföra följande:                              dubbelavlöning möjlig.
23322:                                                       Dubbelavlöning av riksdagsmän måste ses
23323:    Med uttrycket "privaträttslig statlig inrätt-   som en olägenhet. I princip är det möjligt att
23324: ning" i spörsmålet torde avses åtminstone          lagstiftningsvägen förbjuda dubbelavlöningen.
23325: självständiga statliga inrättningar (Folkpen-      Detta kan dock inte anses vara ändamålsenligt,
23326: sionsanstalten och Finlands Bank), statens af-     utan saken bör också framdeles ordnas genom
23327: färsverk (Post- och televerket) och aktiebolag     avtal. Regeringen eftersträvar å sin sida att
23328: med statsmajoritet (Oy Veikkaus Ab). Med           statens representanter i offentligrättsliga sam-
23329: vissa pensionsanstalter torde avses offentlig-     manslutningar och i förvaltningen för aktiebo-
23330: rättsliga pensionskassor och pensionsanstalter.    lag med statsmajoritet skall handla så att inga
23331: Exempel på dessa är Arbetspensionskassan och       avtal som möjliggör dubbelavlöning ingås.
23332:     Helsingfors den 26 april 1990
23333: 
23334:                                                                   Justitieminister Tarja Halonen
23335:                                                 1990 vp.
23336: 
23337: Kirjallinen kysymys n:o 139
23338: 
23339: 
23340: 
23341: 
23342:                                    T. Roos ym.: Ilmansuojeluasioiden käsittelyn nopeuttamisesta
23343:                                        Turun ja Porin lääninhallituksessa
23344: 
23345: 
23346:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23347: 
23348:    Kun eduskunta viime keväänä hyväksyi il-           tyä vuoden 1995 loppuun mennessä. Kun
23349: mansuojelulain muutoksen, se samalla kiinnitti        toisaalta tiedetään uusiakin ilmoituksia tule-
23350: huomiota ilmansuojeluilmoitusten käsittelyyn          van, on tilanne lähes kestämätön.
23351: lääninhallituksissa. Monienkin syiden johdosta           Kun siis resurssit puuttuvat, ei ilmansuoje-
23352: nimenomaan Turun ja Porin lääninhallitukses-          luilmoitusvelvollisia laitoksia Turun ja Porin
23353: sa kyseisten asioiden ruuhka on huolestuttavan        läänissä nyt pystytä riittävän tehokkaasti val-
23354: suun.                                                 vomaan.
23355:    Läänin alueella toimii laitoksia, joita voi-          Meluntorjuntalaissa säädetään lääninhalli-
23356: daan ilmansuojelun kannalta pitää merkittävi-         tukselle kuntien ohjaus- ja valvontatehtäviä.
23357: nä. Onhan siellä mm. sementti-, kalkki- ja            Nyt niitä ei kyetä hoitamaan lainkaan. Huoli
23358: vuorivillatehtaat, sellutehtaat, klooritehdas, öl-    ympäristömme, myös ilmamme, saastumisesta
23359: jynjalostamo, iso jätteenpolttolaitos, voimalai-      on aiheellinen. Valvonta on lainkin mukaan
23360: toksia jne. Tällaisten isojen laitosten ilmansuo-     tarpeen. Edellä mainittujen syiden johdosta
23361: jeluilmoitusten käsittely vaatii 10-20-kertaisen      Turun ja Porin läänissä se kuitenkin on puut-
23362: työmäärän pienten laitosten, kuten lämpökes-          teellista, ja tilanne pahenee kaiken aikaa.
23363: kusten, ilmoitusten käsittelyyn verrattuna. Lää-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23364: ninhallituksessa on vireillä myös suuri määrä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23365: mm. valimoiden ja liuottimia käyttävien laitos-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23366: ten ilmansuojeluilmoituksia, joiden käsittely         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23367: päästänormien ja ilmanlaatunormien puuttues-
23368: sa vaatii keskimääräistä huomattavasti suurem-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23369: man työpanoksen.                                             ryhtyä ilmansuojelua koskevien asioi-
23370:    Laskelmien mukaan nykyisillä resursseilla                 den ruuhkan purkamiseksi Turun ja
23371: nyt vireillä olevat ilmoitukset saataisiin käsite!-          Porin läänissä?
23372: 
23373:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
23374: 
23375:           Timo Roos                      Timo Laaksonen                 Mikko Elo
23376:           Ensio Laine                    Raimo Vuoristo                 Lea Mäkipää
23377:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Tapio Holvitie                 Aino Pohjanoksa
23378:           Jukka Roos                     Raila Aho                      Kalevi Lamminen
23379:           Maunu Kohijoki                 Sauli Hautala                  Liisa Hilpelä
23380:           Heikki Perho                   Virpa Puisto                   Risto Ahonen
23381: 
23382: 
23383: 
23384: 
23385: 200070S
23386: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 139
23387: 
23388: 
23389: 
23390: 
23391:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23392:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       monia suuria, ilmansuojelun kannalta maamme
23393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       merkityksellisimpiin kuuluvia erilaisia laitoksia,
23394: olette 13 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         mikä jo sinänsä vaikuttaa ilmoitusten käsitte-
23395: kirjeenne n:o 453 ohella lähettänyt valtioneu-      lyaikojen pituuteen. Ilmansuojelulain voimas-
23396: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        saolon aikana keskushallinnon ja lääninhalli-
23397: kansanedustaja T. Roosin ym. kirjallisesta ky-      tusten voimavarat ovat lisääntyneet vain vä-
23398: symyksestä n:o 139, jossa tiedustellaan:            hän. Ympäristöhallinnon jakautuminen lohkoi-
23399:                                                     hin ja se, ettei hallinnon ilmansuojelutehtäviä
23400:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       varten ole riittävän monipuolista asiantuntija-
23401:        ryhtyä ilmansuojelua koskevien asiOI-        keskusta, ovat myös osoittautuneet puutteiksi.
23402:        den ruuhkan purkamiseksi Turun ja            Henkilöstön määrän olennaiseen lisäämiseen ei
23403:        Porin läänissä?                              kuitenkaan näytä olevan mahdollisuuksia.
23404:                                                        Ilmansuojelulain täytäntöönpanoa on vuo-
23405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        desta vuoteen pyritty tukemaan käyttämällä
23406: vasti seuraavaa:                                    tulo- ja menoarviossa ilmansuojelun tutkimuk-
23407:                                                     seen, suunnitteluun ja valvontaan varattuja
23408:    Ilmansuojelulaki on nyt ollut voimassa yli       määrärahoja ensisijaisesti tähän tarkoitukseen.
23409: seitsemän vuotta. Lääninhallituksissa oli vuo-      Monet selvitykset ovat tuottaneet tietoja ni-
23410: den 1990 alussa vireillä noin 800 ilmansuoje-       menomaan ilmansuojelun ilmoitusmenettelyn
23411: luilmoitusta. Näistä noin 100 ilmoitusta on         päätöksentekoa varten. Lääninhallitusten ym-
23412: tullut vireille vastikään, kun täysin halogenoi-    päristönsuojeluhenkilöstön hakeutumista am-
23413: tuja kloorifluorihiilivetyjä eli CFC-yhdisteitä     mattinsa jatko- ja täydennyskoulutukseen on
23414: käyttävät laitokset on säädetty ilmoitusvelvol-     myös pyritty tehostamaan.
23415: lisiksi. Lopullisia ilmansuojeluilmoitusten tar-       Ympäristöministeriössä valmistellaan ympä-
23416: kastaruispäätöksiä oli koko maassa vuoden           ristölupamenettelylakia, jolla yhtenäistettäisiin
23417:  1990 alkuun mennessä tehty noin 700 laitok-        ympäristön pilaamista koskevien lupien, suun-
23418: sesta. Turun ja Porin lääninhallituksessa oli       nitelmien ja ilmoitusten käsittely. Ympäristö-
23419: vastaavana ajankohtana vireillä noin 200 ilmoi-     ministeriö selvittää yhdessä liikenneministeriön
23420: tusta ja päätöksiä oli tehty runsaat 60.            kanssa, olisiko mahdollista siirtää voimavaroil-
23421:    Ympäristöministeriö on yhteistyössä läänin-      taan suurin ilmansuojelun asiantuntijayksikkö,
23422: hallitusten kanssa selvittänyt ilmansuojeluasioi-   Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuosasto, koko-
23423: den ruuhkautumisen syitä. Suurin syy on hen-        naan tai osittain ympäristöministeriön hallin-
23424: kilöstön niukkuus. Niihin lääninhallituksiin,       nonalalle. Siirto helpottaisi kehittämään moni-
23425: joissa on suurimmat ruuhkat, on palkattu viisi      puolista ympäristönsuojelun asiantuntijakes-
23426: määräaikaista henkilöä ilmansuojelun ja myös        kusta, joka pystyisi tukemaan lääninhallituksia
23427: jätehuollon tehtäviin. Näistä yksi on sijoitettu    ilmansuojelupäätösten teossa ja ilmansuojelun
23428: Turun ja Porin lääninhallitukseen. Läänissä on      valvonnassa.
23429:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
23430: 
23431:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
23432:                                      1990 vp. -    KK n:o 139                                       3
23433: 
23434: 
23435: 
23436: 
23437:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23438: 
23439:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        anläggningar vilka ur luftvårdssynpunkt hör till
23440: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        de viktigaste i vårt land, vilket i sig inverkar på
23441: nr 453 av den 13 mars 1990 till vederbörande       ärendenas behandlingstid. Under luftvårds-
23442: medlem av statsrådet översänt avskrift av          lagens giltighetstid har resurserna inom central-
23443: följande av riksdagsman T. Roos m.fl. under-       förvaltningen och vid länsstyrelserna ökat bara
23444: tecknade spörsmål nr 139:                          obetydligt. Att miljöförvaltningen är uppdelad
23445:                                                    i sektorer och att det inte finns någon tillräck-
23446:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ligt mångsidig expertcentral för förvaltningens
23447:        vidta för att avveckla anhopningen av       luftvårdsuppgifter har också visat sig vara
23448:        ärenden som gäller luftvård i Åbo och       brister. Likväl förefaller det inte finnas möjlig-
23449:        Björneborgs Iän?                            heter att i väsentlig grad utöka personalen.
23450:                                                       Strävan har år från år varit att stöda
23451:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       verkställigheten av luftvårdslagen genom att de
23452: samt anföra följande:                              i statsbudgeten reserverade anslagen för forsk-
23453:                                                    ning, planering och övervakning som gäller
23454:    Luftvårdslagen har nu varit i kraft över sju    luftvården har använts främst för detta ända-
23455: år. Vid länsstyrelserna var i början av år 1990    mål. Flera utredningar har gett uppgifter ut-
23456: ca 800 luftvårdsanmälningar anhängiga. Av          tryckligen för beslutsfattandet i samband med
23457: dem blev ungefär 100 anhängiggjorda helt           luftvårdsanmälningarna. Dessutom har strävan
23458: nyligen när anmälningsskyldighet infördes för      varit att verka för att länsstyrelsernas miljö-
23459: anläggningar som använder fullständigt halo-       vårdspersonal i allt större utsträckning skall
23460: generade klorfluorkolväten, dvs. CFC-före-         söka sig till vidareutbildning och fortbildning
23461: ningar. Slutliga granskningsbeslut med anled-      inom sitt yrke.
23462: ning av luftvårdsanmälan hade i hela Jandet           Vid miljöministeriet håller man på att bereda
23463: före början av år 1990 fattats i fråga om ca 700   en lag om tillståndsförfarandet i miljöfrågor.
23464: anläggningar. Vid länsstyrelsen i Åbo och          Syftet med lagen är att förenhetliga behand-
23465: Björneborgs Iän var vid motsvarande tidpunkt       lingen av tillstånd, planer och anmälningar som
23466: ca 200 anmälningar anhängiga och drygt 60          gäller miljöförstöring. Miljöministeriet utreder
23467: beslut har fattats där.                            tillsammans med trafikministeriet om det vore
23468:    Miljöministeriet har i samarbete med läns-      möjligt att överföra den expertenhet som har
23469: styrelserna utrett orsakerna till att luftvårds-   de största resurserna inom luftvården, dvs.
23470: ärendena anhopat sig. Den största orsaken är       luftkvalitetsavdelningen vid meteorologiska in-
23471: bristen på personal. Vid de länsstyrelser som      stitutet, tili miljöministeriets förvaltningsområ-
23472: har den största anhopningen, har fem personer      de. En överföring skulle göra det lättare att
23473: anställts enligt arbetsavtal att sköta uppgifter   utveckla en mångsidig central med miljövårds-
23474: inom luftvården och avfallshanteringen. Av         experter, som skulle kunna stöda länsstyrelser-
23475: dessa arbetar en vid länsstyrelsen i Abo och       na när de fattar luftvårdsbeslut och övervakar
23476: Björneborgs Iän. 1 detta Iän finns många stora     luftvården.
23477: 
23478:      Helsingfors den 18 april 1990
23479: 
23480:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
23481:                                                1990 vp.
23482: 
23483: Kirjallinen kysymys n:o 140
23484: 
23485: 
23486: 
23487: 
23488:                                   Niinistö ym.: Salassapitoa ja ei-julkisia asiakirjoja koskevien
23489:                                       säännösten uudistamisesta
23490: 
23491: 
23492:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23493:    Uudistettaessa virkarikoslakia eduskunnassa       suuskäsitteistö ovat jäämässä kuolleiksi kirjai-
23494: käytiin vilkas keskustelu julkisuusperiaatteen       miksi. Ne eivät nauti sen enempää tiedonhal-
23495: toteutumisesta Suomessa. Yleisesti nähtiin, että     tijan, tiedonvälittäjän kuin tiedonhaluistenkaan
23496: nykyiset salassapitosäännökset ja ei-julkisuus-      arvostusta.
23497: käsitteet ovat aikansa eläneitä. Tähän käsityk-         Vanhentunut ylisääntely johtaa rajojen hä-
23498: seen yhtyi myös oikeusministeri, ja samanaikai-      märtymiseen, jolloin tarpeellinenkin salassapito
23499: sesti useat eri ryhmiä edustavat kansanedusta-       tai ei-julkisuus tosiasiallisesti katoaa. Toisaalta
23500: jat jättivät lakialoitteen säännösten uudistami-     nykytilanne suosii osatotuuksia, kuten Wärtsilä
23501: seksi.                                               Meriteollisuutta koskevan muistutuksen käsit-
23502:    Salassapidon ja julkistamisen tarpeen ristirii-   telyn yhteydessä on käynyt.
23503: ta on entisestään kärjistynyt.                          Jotta julkisuus ei toimisi salaisuuksien pal-
23504:    Esimerkiksi eduskunnan perustuslakivalio-         jastajan ehdoin, esitämme edellä olevan perus-
23505: kunnan suljetuista, ei-julkisista käsittelyistä ja   teella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
23506: valiokunnalle esitetystä salaisesta aineistosta      menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
23507: ainakin osittaiset tiedot ovat tulleet julkisuu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23508: teen vain tiedotustekniikan vaatimalla viiveellä.
23509:    Myös ns. budjettisalaisuus on perinteellisesti              Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhentu-
23510: vuotanut julkisuuteen osapuilleen syntyhetkel-              neiden salassapitoa ja ei-julkisia asiakir-
23511: lään. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin kävisi             joja koskevien säännösten uudistami-
23512: myös valtion 1991 budjetin suhteen.                         seksi nyky-yhteiskunnan tiedontarvetta
23513:    Nykyiset salassapitosäännökset ja ei-julki-              vastaaviksi?
23514:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
23515: 
23516:           Sauli Niinistö                Anssi Rauramo                  Antero Kekkonen
23517:           Osmo Soininvaara              Claes Andersson                Anneli Jäätteenmäki
23518:                                         Kari Häkämies
23519: 
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 200070S
23524: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 140
23525: 
23526: 
23527: 
23528: 
23529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23530:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teknisiä tallenteita ja säädettiin uusi tietojen
23531: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luovutusta koskeva 18 a § (472/87).
23532: olette 13 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             Valtiovarainministeriön vuonna 1983 asetta-
23533: kirjeenne n:o 454 ohella toimittanut valtioneu-      ma työryhmä selvitti tulo- ja menoarvioasiakir-
23534: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         jojen ja niihin liittyvän valmisteluaineiston jul-
23535: kansanedustaja Sauli Niinistön ym. näin kuu-         kisuuden osalta noudatettavan menettelyn
23536: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 140:          muutostarpeet. Työryhmä teki ehdotuksen hal-
23537:                                                      lituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion
23538:           Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhentu-        tulo- ja menoarviosta ja tilinpäätöksen perus-
23539:        neiden salassapitoa ja ei-julkisia asiakir-   teista annetun lain muuttamisesta. Esitystä ei
23540:        joja koskevien säännösten uudistami-          kuitenkaan annettu eduskunnalle eikä asiaa ole
23541:        seksi nyky-yhteiskunnan tiedontarvetta        sen jälkeen valmisteltu.
23542:        vastaaviksi?                                     Oikeusministeriö on 7.2.1990 asettanut julki-
23543:                                                      suustoimikunnan julkisuus- ja salassapitolain-
23544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           säädännön uudistamista varten. Toimeksian-
23545: taen seuraavaa:                                      tonsa mukaisesti toimikunnan tulee yksilöidä
23546:                                                      nykyisessä asiakirjain julkisuutta ja salassapitoa
23547:    Nykyinen asiakirjojen julkisuutta koskeva         sekä tietojen vaihtoa koskevassa lainsäädän-
23548: yleislaki, laki yleisten asiakirjain julkisuudesta   nössä ilmenevät ongelmat, määritellä periaat-
23549: (83/51) annettiin vuonna 1951. Laki on eräin         teet, joiden mukaan asiakirjajulkisuuden rajo-
23550: osin vanhentunut eikä sovellu kaikkiin nyky-         jen tulisi määräytyä ja millä perusteilla sekä
23551: yhteiskunnan vaatimuksiin. Se ei ota kaikilta        missä laajuudessa asiakirjoja olisi säädettävä
23552: osin huomioon muun muassa tekniikan kehi-            salassa pidettäviksi. Edelleen toimikunnan tulee
23553: tyksestä johtuvia muutoksia.                         selvittää, missä määrin valmisteltavana olevan
23554:    Yleisen asiakirjajulkisuutta koskevan lain-       asiakirjan julkisuutta voitaisiin lisätä ja määri-
23555: säädännön uudistaminen on ollut vireillä pit-        tellä, tulisiko salassapitolainsäädäntöä selkeyt-
23556: kään. Tärkeimpinä valmistelueliminä voidaan          tää ensisijaisesti eri hallinnonalojen lainsäädän-
23557: mainita vuosina 1972-1975 toiminut tietojär-         nössä ja määrittelemällä yleislainsäädännössä
23558: jestelmäkomitea, vuosina 1973 ja 1974 työsken-       vain salassapidettävien tietojen luovuttamisen
23559: nellyt salassapitotoimikunta sekä oikeusminis-       yleiset perusteet vai kokoamalla salassapito-
23560: teriön vuonna 1976 tietojärjestelmäkomitean          säännökset yhtenäiseen lakiin. Toimikunta kä-
23561: työtä jatkamaan asettama työryhmä, joka val-         sittelee myös eduskunnan toimielinten käsitte-
23562: misteli ehdotusta laiksi yleisten asiakirjain ja     lyn julkisuuteen liittyviä kysymyksiä osana
23563: viranomaistoiminnan julkisuudesta. Tämän             käsittelyjulkisuutta sekä budjettisalaisuutta val-
23564: valmistelutyön perusteella lisättiin asiakirjajul-   mistelujulkisuuden eräänä tärkeänä erityista-
23565: kisuuslakiin erillinen asianosaisjulkisuutta kos-    pauksena. Toimikunnan tulee työnsä aikana
23566: keva 3 a luku (601/82) ja annettiin oikeuden-        kuulla tiedotusvälineiden edustajia, valtionhal-
23567: käynnin julkisuutta koskeva laki (945/84).           linnon tiedottajia ja eri hallinnonalojen viran-
23568: Muun muassa valmistelujulkisuutta ja viran-          omaisia sekä tarpeen mukaan eri kansalaisjär-
23569: omaisten tietojenvaihtoa koskevaa lainsää-           jestöjä.
23570: däntöä ei kuitenkaan toteutettu. Asiakirjajulki-        Oikeusministeriön asettaman julkisuustoimi-
23571: suuslainsäädäntöä tarkistettiin samalla kun          kunnan tulee laatia tekemiensä selvitysten ja
23572: säädettiin tietosuojaa koskeva henkilörekisteri-     kannanottojen perusteella ehdotus julkisuus- ja
23573: laki (471/87). Tällöin asiakirjajulkisuuslain        salassapitolainsäädännön        kokonaisuudistuk-
23574: asiakirjan käsite ulotettiin koskemaan myös          seksi syyskuun 1991 loppuun mennessä. Toimi-
23575:                                   1990 vp. -    KK n:o 140                                    3
23576: 
23577: kunnan työn keskeisenä lähtökohtana on julki-   litus päättää niistä jatkotoimenpiteistä, joihin
23578: suuden laajentaminen.                           toimikunnan ehdotus antaa aihetta.
23579:   Julkisuustoimikunnan työn valmistuttua hal-
23580:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
23581: 
23582:                                                              Oikeusministeri Tarja Halonen
23583: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 140
23584: 
23585: 
23586: 
23587: 
23588:                               Till Riksdagens Herr Talman
23589: 
23590:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tagningar och en ny 18 a § (472/87) om utläm-
23591: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse          nande av uppgifter stiftades.
23592: nr 454 av den 13 mars 1990 tili vederbörande            Den arbetsgrupp som finansministeriet till-
23593: medlem av statsrådet översänt avskrift av            satte 1983 utredde om det fanns behov av att
23594: rikdsagsman Sauli Niinistö m.fl. undertecknade       ändra det förfarande som skall iakttas i fråga
23595: spörsmål nr 140:                                     om offentligheten för budgethandlingar och
23596:                                                      tillhörande beredningsmaterial. Arbetsgruppen
23597:           Vad ämnar Regeringen göra för att          utarbetade en proposition tili riksdagen med
23598:        revidera de föråldrade stadgandena om         förslag tili ändring av lagen om grunderna för
23599:        icke-offentliga handlingar så att de mot-     statsförslaget och statsbokslutet. Propositionen
23600:        svarar informationsbehovet i dagens           överlämnades emellertid inte tili riksdagen och
23601:        samhälle?                                     ärendet har inte beretts sedan dess.
23602:                                                         Justitieministeriet tilisatte den 7 februari
23603:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1990 en offentlighetskommission att revidera
23604: samt anföra följande:                                offentlighets- och sekretesslagstiftningen. Enligt
23605:                                                      sitt uppdrag skall kommissionen specificera de
23606:    Den gällande allmänna lagen om handlingars        problem som förekommer i den gällande 1ag-
23607: offentlighet (83/51) gavs år 1951. Den är delvis     stiftningen om handlingars offentlighet och ·
23608: förå1drad och uppfyller inte alla de krav dagens     sekretess samt informationsväx1ing, fastställa
23609: samhälle ställer. Den tar inte tili alla delar       de principer en1igt vilka gränserna för hand-
23610: hänsyn tili ändringar som beror på bl.a. att         lingsoffentligheten skall dras och på vi1ka
23611: tekniken har utvecklats.                             grunder och i viiken utsträckning handlingar
23612:    En revidering av lagstiftningen om den all-       skall hemligförklaras. Vidare skall kommissio-
23613: männa handlingsoffentligheten har pågått             nen utreda i viiken mån offentligheten för en
23614: länge. Bland de viktigaste beredningsorganen         handling under beredning kan utvidgas samt
23615: kan nämnas datasystemkommitten åren 1972-            fastställa om sekretesslagstiftningen i första
23616: 1975, sekretesskommissionen som arbetade un-         hand skall förtydligas i lagstiftningen för de
23617: der åren 1973 och 1974 samt den arbetsgrupp          olika förvaltningsområdena och genom att i
23618: som 1976 tillsattes av justitieministeriet för att   den allmänna lagstiftningen endast definiera de
23619: fortsätta datasystemkommittens arbete och            allmänna grunderna för utlämnande av sekre-
23620: som beredde ett lagförslag om allmänna hand-         tessbelagda uppgifter eller om sekretesstadgan-
23621: lingars och myndighetsverksamhetens offentlig-       dena skall sammanställas i en särskild lag.
23622: het. På grundval av detta beredningsarbete           Kommissionen behandlar också frågor som
23623: fogades tili lagen om allmänna handlingars           hänför sig tili offentlighet vid handläggningen i
23624: offentlighet ett separat 3 a kap. om partsof-        riksdagens organ som en del av handläggnings-
23625: fentlighet (601/82). Därtili gavs lagen om of-       offentligheten samt budgetsekretess som ett
23626: fentlighet vid rättegång (945/84). Lagstiftning-     viktigt specia1fall av beredningsoffentlighet.
23627: en om bl.a. beredningshandlingars offentlighet       Kommissionen skall under sitt arbete höra
23628: och myndigheternas informationsservice ge-           representanter för massmedia, informatörer in-
23629: nomfördes emellertid inte. Samtidigt som per-        om statsförvaltningen och myndigheter inom
23630: sonregisterlagen (471/87), som gäller datasekre-     o1ika förva1tningsområden samt vid behov oli-
23631: tess, stiftades sågs lagstiftningen om handling-     ka medborgarorganisationer.
23632: ars offentlighet över. Då utsträcktes begreppet         Den offentlighetskommission som justitiemi-
23633: handling i lagen om allmänna handlingars             nisteriet har tilisatt skall på grundval av sina
23634: offent1ighet tili att gälla också tekniska upp-      utredningar och ställningstaganden utarbeta ett
23635:                                     1990 vp. -     KK n:o 140                                    5
23636: 
23637: förslag tili totalreform av offentlighets- och         När offentlighetskommissionens arbete är
23638: sekretesslagstiftningen före slutet av september   fårdigt beslutar regeringen om vilka åtgärder
23639: 1991. En central utgångspunkt i kommissio-         kommissionens förslag kommer att ge upphov
23640: nens arbete är att utvidga offentligheten.         tili.
23641:     Helsingfors den 19 april 1990
23642: 
23643:                                                                 Justitieminister Tarja Halonen
23644:                                              1990 vp.
23645: 
23646: Kirjallinen kysymys n:o 141
23647: 
23648: 
23649: 
23650: 
23651:                                  Elo ym.: Meri-Porin liikenneolosuhteiden parantamisesta
23652: 
23653: 
23654:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23655:    Äskettäin on tehty päätös suurhiilivoimalan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23656: rakentamisesta Porin Tahkoluotoon. Hiilivoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23657: malan rakentaminen edellyttää toisaalta, että      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23658: ns. Pohjoisen satamatien rakentamista nopeu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23659: tetaan niin, että rakentaminen aloitetaan tämän
23660: vuoden syksyllä. Toisaalta voimalan ja sen
23661: rakentamisen aiheuttaman lisäliikenteen vuoksi              Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo
23662: tulisi myös kapean ja varsinkin kevyelle liiken-          ryhtyä Porin Pohjoisen satamatien ra-
23663: teelle vaarallisen Reposaarentien liikenneolo-            kentamisen aloittamiseksi vuoden 1990
23664: suhteita kiireellisesti parantaa. Tämän lisäksi           syksyllä, Reposaaren maantien liiken-
23665: Meri-Porin kevytväylähankkeita tulisi ehdotto-            neolosuhteiden parantamiseksi, Meri-
23666: masti nopeuttaa. Niin ikään tulisi Mäntyluo-              Porin kevyen liikenteen väylien raken-
23667: dontien nelikaistaistamista aikaistaa, koska tie          tamiseksi sekä Mäntyluodontien neli-
23668: on jo nykyisin tukkoinen ja hiilivoimalan sekä            kaistaistamisen aikaistamiseksi?
23669: Porin satamien aiheuttama lisäliikenne tuk-
23670: keuttaa Mäntyluodontietä entisestään.
23671: 
23672:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
23673: 
23674:                      Mikko Elo                             Timo Laaksonen
23675:                      Raila Aho                             Timo Roos
23676: 
23677: 
23678: 
23679: 
23680: 200070S
23681: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 141
23682: 
23683: 
23684: 
23685: 
23686:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23687:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa muuttamaan ohjelmia ja laatimaan sen
23688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jälkeen tarpeelliset tie- ja rakennussuunnitelmat
23689: olette 13 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           yhdessä Porin kaupungin kanssa, kuten edelli-
23690: kirjeenne n:o 459 ohella toimittanut valtioneu-       nen liikenneministeri Vennamo kansanedustaja
23691: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Elon samaa asiaa koskevaan kirjalliseen kysy-
23692: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-             mykseen 21.3.1989 vastasi.
23693: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 141:                Maantien n:o 265 Pori-Mäntyluoto varteen
23694:                                                       tarvitaan kevyen liikenteen väylä. Kiireeliisin
23695:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nelikaistaistustarve on osuudella Ruutukuop-
23696:         ryhtyä Porin Pohjoisen satamatien ra-         pa-Ulasoori. Näitä kiireellisempiäkin hank-
23697:         kentamisen aloittamiseksi vuoden 1990         keita toki tielaitoksen mielestä alueella on.
23698:         syksyllä, Reposaaren maantien liiken-         Tällaisia ovat mm. valtatie n:o 8 välillä Hyve-
23699:         neolosuhteiden parantamiseksi, Meri-          lä-Söörmarkku ja valtatie n:o 2 välillä Friita-
23700:         Porin kevyen liikenteen väylien raken-        la-Tiilimäki.
23701:         tamiseksi sekä Mäntyluodontien neli-             Tie 2000 -suunnitelmassa arvioitiin tienpidon
23702:         kaistaistamisen aikaistamiseksi?              rahoitustarve noin 1 000 Mmk silloista tasoa
23703:                                                       korkeammaksi. Tason nosto ehdotettiin tehtä-
23704:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          väksi vähitellen noin 5 vuoden aikana kasva-
23705: vasti seuraavaa:                                      van liikenteen valtiolle tuottamista verotulois-
23706:                                                       ta. Vuodesta 1986 on tienpidon rahoitusta
23707:    Tietoisena alueen lisääntyvistä liikenneongel-     reaalisesti lisätty noin 300 Mmk. Vastaavana
23708: mista hallitus on 2.4.1990 eduskunnalle anta-         aikana on liikenteen erityisverojen tuotto kas-
23709: maansa lisämenoarvioesitykseen sisällyitänyt 5        vanut reaalisesti noin 4 000 Mmk. Lisäyksestä
23710: Mmk:n alkurahan syksylle 1990 Porin Pohjoi-           on tienpitoon ohjattu vain 8 %.
23711: sen satamatien rakennustöihin osuudelle Lam-             Tielaitoksen selvitysten mukaan nykyisen
23712: paluoto-Ahlainen. Hanke pyritään saamaan              suuruisella rahoituksella päätiet ja Porin-
23713: valmiiksi siten, että hiilivoimalan rikinpoisto-      MäntyJuodon tien kaltaiset tiet ruuhkautuvat.
23714: jätteet voidaan syksyllä 1993 kuljettaa tien          Liikenneonnettomuudet lisääntyvät ja kevyt lii-
23715: kautta suunnitellulle läjityspaikalle.                kenne on entistä suuremmissa vaikeuksissa li-
23716:    Maantien n:o 2654 parantaminen, siihen             sääntyneen autoliikenteen seassa. Päällystetty-
23717: liittyvät kevyen liikenteen väylät ja Meri-Porin      jen teiden kunto heikkenee, niiden pinta
23718: kevyen liikenteen väylät eivät sisälly tielaitok-     urautuu ja hajoaa kasvavan liikenteen vaiku-
23719: sen viimeisimpiin ajoitussuunnitelmiin, koska         tuksesta. Tienpidon rahoituksen lisääminen on
23720: tiepiirin alueella on runsaasti vielä kiireellisem-   välttämätöntä ja kiireellistä. Viime kädessä
23721: piä hankkeita. Tielaitos kuitenkin tarkoin seu-       tienpidon rahoituksen suuruudesta päättää
23722: raa alueen vilkastuvan rakennustoiminnan vai-         eduskunta.
23723: kutusta liikenneolosuhteisiin ja tulee tarvittaes-
23724:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
23725: 
23726:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
23727:                                      1990 vp. -      KK n:o 141                                     3
23728: 
23729: 
23730: 
23731: 
23732:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23733:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mer vid behov att ändra planerna och att
23734: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          därefter utarbeta behövliga väg- och byggpla-
23735: nr 459 av den 13 mars 1990 tili vederbörande         ner i samarbete med staden Björneborg, såsom
23736: medlem av statsrådet översänt avskrift av            f.d. trafikminister Vennamo den 21 mars 1989
23737: följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. un-          sade i sitt svar på riksdagsman Elos spörsmål
23738: dertecknade spörsmål nr 141:                         angående samma ärende.
23739:                                                         Det behövs en led för lätt trafik längs
23740:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            landsväg nr 265 mellan Björneborg och Män-
23741:        vidta för att anläggandet av vägen            tyluoto. Behovet av fyra filer är mest bråds-
23742:        Pohjoinen satamatie i Björneborg skall        kande på sträckan Ruutukuoppa-Ulasöre.
23743:        påbörjas under hösten 1990, för att           Dock anser vägverket att det finns mer bråds-
23744:        förbättra trafikförhållandena på Räfsö        kande projekt än dessa inom området i fråga,
23745:        landsväg, för att lederna för lätt trafik i   t.ex. huvudväg nr 8 på sträckan Hjulböle-
23746:        Meri-Pori skall anläggas samt för att         Södermark och huvudväg nr 2 på sträckan
23747:        tidigarelägga utvidgningen av Mänty-          Friitala-Tiilimäki.
23748:        luotovägen tili fyra filer?                      1 planen Väg 2000 uppskattades behovet av
23749:                                                      finansiering för väghållning vara ca 1 000 milj.
23750:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mk större än den dåvarande nivån. Det före-
23751: samt anföra följande:                                slogs att nivån höjs så småningom under en tid
23752:                                                      av 5 år, med hjälp av de skatteintäkter som den
23753:    Regeringen är medveten om det ökande              växande trafiken tillför staten. Från år 1986
23754: trafikproblemet inom området i fråga och har         har finansieringen av väghållningen reelt sett
23755: därför för hösten 1990 reserverat 5 milj. mk i       ökats med ca 300 milj. mk. Under motsvarande
23756: den tilläggsbudgetproposition som gavs tili riks-    tid har realtillväxten i intäkterna från special-
23757: dagen den 2 april 1990, att användas som             skatterna för trafiken varit ca 4 000 milj. mk.
23758: begynnelseanslag för anläggningsarbeten på           Av ökningen har endast 8 % gått tili väghåll-
23759: Pohjoinen satamatie i Björneborg, sträckan           ning.
23760: Lampaluoto-Vittisbofjärd. Avsikten är att               Enligt vägverkets utredningar kommer trafi-
23761: projektet skall färdigställas så, att kolkraftver-   ken på de viktigaste vägarna och vägar av typ
23762: kets avsvavlingsavfall hösten 1993 kan trans-        vägen mellan Björneborg och Mäntyluoto att
23763: porteras längs denna väg tili den planerade          stocka sig om finansieringen förblir på dagens
23764: uppläggningsplatsen.                                 nivå. Trafikolyckorna ökar och den lätta tra-
23765:    Förbättrandet av landsväg nr 2654 samt            fiken får allt större problem i den ökande
23766: därtill hörande lederna för lätt trafik och          biltrafiken. De belagda vägarnas skick försäm-
23767: lederna för lätt trafik i Meri-Pori ingår inte i     ras, och på grund av den ökande trafikmäng-
23768: vägverkets senaste tidsordningsplaner, eftersom      den uppkommer det fåror i vägytan och denna
23769: det inom vägdistriktet finns rikligt med ännu        spricker. Det är både nödvändigt och bråds-
23770: mer brådskande projekt.                              kande att finansieringen tili väghållningen
23771:    Vägverket följer dock noga de verkningar          ökas. Det är riksdagen som i sista hand
23772: som den allt livligare byggverksamheten på           fastställer omfattningen av denna finansiering.
23773: området har på trafikförhållandena och kom-
23774:      Helsingfors den 6 april 1990
23775: 
23776:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
23777:                                                 1990 vp.
23778: 
23779: Kirjallinen kysymys n:o 142
23780: 
23781: 
23782: 
23783: 
23784:                                    Vähänäkki: Radio- tai tv-vastaanottimen käytöstä linja-autossa
23785: 
23786: 
23787:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23788: 
23789:    Tällä hetkellä voimassa olevassa ajoneuvo-         autossa, mutta olisi aivan kohtuullista, että
23790: asetuksessa (233/82), sen 46 §:ssä, todetaan          esim. uutis- ym. puheohjelmaa välitettäisiin,
23791: radio- ja tv-vastaanottimien käytöstä ajoneu-         mikäli useimmat matkustajat sitä haluaisivat
23792: voissa seuraavaa:                                     kuunnella. Edellytyksenä tietysti olisi, ettei
23793:    "1. Radio- ja televisiovastaanotinta tahi          alussa mainitun asetuksen pykälän 1. kohdan
23794: muuta äänentoistolaitetta ei saa ajon aikana          tavalla lähetyksen kaiuttaminen häiritse kuljet-
23795: käyttää siten, että se voi häiritä kuljettajan        tajaa hänen tehtävässään tai matkustajaa, joka
23796: keskittymistä ajotehtävään.                           voi perustellusta syystä todistaa, että lähetyk-
23797:    2. Radio- ja televisiovastaanottimen sekä          sestä on hänelle ilmeistä haittaa.
23798: muun äänentoistolaitteen käyttö taksissa ja              Parhaiten ongelmasta tietysti päästäisiin, jos
23799: linjaliikenteessä olevassa linja-autossa on kiel-     pitkän matkan linjoilla liikkuvilta linja-autoilta
23800: letty, jos joku (Harvennus allekirjoittajan!)         vaadittaisiin varusteena laitteisto, jonka avulla
23801: matkustajista niin vaatii."                           matkustajat voisivat erityisillä, yksilökohtaisilla
23802:    Kysymyksessä oleva asetuksen määräys on            kuuntelulaitteilla kuunnella haluamaansa ohjel-
23803: aiheuttanut huomattavaa matkustusviihtyvyy-           maa.
23804: den vähentymistä linjaliikenteessä olevassa lin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23805: ja-autossa, jossa todella vain yksi matkustaja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23806: pystyy kieltämään esimerkiksi radiovastaanot-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23807: timesta tulevan uutislähetyksen kuulumisen            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23808: matkustajille, joita linja-autossa saattaa olla yli
23809: 50 henkilöä. Monissa tapauksissa on todettu,
23810: että joku matkustaja saattaa käyttää asetuk-                    Aikooko Hallitus ryhtyä t01mnn pe-
23811: seen perustuvaa diktatoorista oikeuttaan vain                rusteluissa mainitun asetuksenkohdan
23812: aiheuttaakseen kiusaa muille matkustajille, il-              säännöksen muuttamiseksi siten, että se
23813: man, että hänellä olisi asetusta annettaessa                 estäisi vähemmistöterrorin käyttämisen
23814: tarkoitettua sairautta ja ilman, että hän olisi              radio-ohjelmien kuuntelemisessa pitkillä
23815: aikeissa nukkua.                                             linjoilla kulkevissa linja-autoissa tahi
23816:    Luonnollista on, ettei matkustajien suuri                 siten, että ko. linjoilla vaadittaisiin lin-
23817: enemmistö useimmissa tapauksissa tahdokaan                   ja-autoihin varusteiksi matkustajakoh-
23818: jatkuvaa radio-ohjelmaa kaiuteltavaksi linja-                taiset kuuntelulaitteet?
23819: 
23820:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
23821: 
23822:                                            Matti Vähänäkki
23823: 
23824: 
23825: 
23826: 
23827: 200070S
23828: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 142
23829: 
23830: 
23831: 
23832: 
23833:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23834: 
23835:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yksityiskohtaiset määräykset. Matkustajamu-
23836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kavuutta koskevat asiat on jätetty näissä sään-
23837: olette 14 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           nöksissä vähemmälle huomiolle, koska niiden
23838: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          katsottiin hoituvan linja-autoyritysten keskinäi-
23839: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sen kilpailun avulla. Niinpä kysymyksessä mai-
23840: edustaja Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallises-       nitut matkustajakohtaiset kuuntelulaitteet ovat
23841: ta kysymyksestä n:o 142:                              jo nyt melko monien pitkän matkan linja-
23842:                                                       autojen varusteina, vaikka niiden hankintahin-
23843:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pe-         ta saattaa nousta 2-5 %:iin koko linja-auton
23844:        rusteluissa mainitun asetuksenkohdan           hankintahinnasta.
23845:        säännöksen muuttamiseksi siten, että se           Mitä tulee ajoneuvoasetuksen (233/82) 46 §:n
23846:        estäisi vähemistöterrorin käyttämisen          säännökseen radio- ja televisiovastaanottimien
23847:        radio-ohjelmien kuuntelemisessa pitkillä       käytöstä linja-autossa ei hallitus näe sen muut-
23848:        linjoilla kulkevissa linja-autoissa tahi       tamista tarkoituksenmukaiseksi, vaikka se
23849:        siten, että ko. linjoilla vaadittaisiin lin-   mahdollistaakin kysymyksessä mainitun "vä-
23850:        ja-autoihin varusteiksi matkustajakoh-         hemmistön diktatuurin". Tähän on syynä se,
23851:        taiset kuuntelulaitteet?                       että hiljaisuudesta nauttimisen mahdollisuutta
23852:                                                       on pidettävä inhimillisenä perusoikeutena ja
23853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mahdollisuutta esimerkiksi radiouutisten kuun-
23854: vasti seuraavaa:                                      telemiseen siihen nähden toissijaisena. Lisäksi
23855:                                                       nykyisin vallitseva radio- ja televiso-ohjelmis-
23856:    Liikenneministeriö antoi 22 pa1vana joulu-         ton yhtäaikainen laaja tarjonta ja kansalaisten
23857: kuuta 1989 linja-autojen rakennetta ja varus-         ainakin yhtä laajat makutottumukset johtaisi-
23858: teita koskevan uuden päätöksen n:o 1280/              vat vastaavaan "diktatuuriin" kuunneltavaksi
23859: 01/89, jolla korvattiin vuodelta 1968 peräisin        valittavan ohjelman suhteen, mikäli 46 §:ää
23860: olleet aiemmat vastaavat säännökset. Linja-           muutettaisiin demokraattisempaan suuntaan.
23861: automääräyksiä valmisteltiin laaja-alaisessa          Myös on todettavissa henkilökohtaisten korva-
23862: työryhmässä, joka tukeutui vastaaviin pohjois-        lappustereoiden käytön yleistyminen julkisissa
23863: maisiin ja kansainvälisiin säännöksiin.               kulkuvälineissä. Saatavana on myös pieniä
23864:    Vuodenvaihteessa voimaan tulleissa linja-          mukana kuljetettavia televisiovastaanottimia.
23865: autoja koskevissa määräyksissä on pääperiaat-            Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa,
23866: teena se, että matkustajien ja kuljettajan tur-       ettei ajoneuvoasetuksen 46 §:n säännöstä ole
23867: vallisuutta palvelevista asioista on melkoisen        syytä muuttaa.
23868: 
23869:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
23870: 
23871:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
23872:                                    1990 vp. -    KK n:o 142                                    3
23873: 
23874: 
23875: 
23876: 
23877:                             Tili Riksdagens Herr Talman
23878:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     kväm1ighet har beaktats mindre i dessa stad-
23879: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      ganden, eftersom det ansågs att dessa angelä-
23880: av den 14 mars 1990 tili vederbörande med1em     genheter kan ordnas genom konkurrensen mel-
23881: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av   1an bussföretagen. De i spörsmålet nämnda
23882: riksdagsman Vähänäkki undertecknade spörs-       av1yssningsapparaterna för varje enskild passa-
23883: mål nr 142:                                      gerare hör sålunda redan nu tili utrustningen i
23884:                                                  ganska många fjärrtrafikbussar, fastän anskaff-
23885:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     ningspriset för dem kan uppgå tili 2-5% av
23886:        att stadgandet i den förordning som       anskaffningspriset för hela bussen.
23887:        nämns i motiveringen skall ändras så         Vad gäller stadgandet i 46 § fordonsförord-
23888:        att det hindrar utövande av minoritets-   ningen (233/82) om användningen av radio-
23889:        terror vid 1yssnande på radioprogram i    och televisionsanordningar i buss, anser rege-
23890:        bussar som kör på långa linjer eller så   ringen det inte ändamålsenligt att ändra det,
23891:        att en avlyssningsapparat för varje en-   fastän det möjliggör sådan "minoritetsdikta-
23892:        skild passagerare skall krävas som        tur" som nämns i spörsmålet. Skälet tili detta
23893:        utrustning i bussar på dessa 1injer?      är att möjligheten att njuta av tystnaden bör
23894:                                                  anses som en mänsklig grundrättighet och
23895:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     möjligheten att 1yssna på t.ex. radionyheter är
23896: samt anföra följande:                            sekundär jämfört med den. Det rådande om-
23897:    Trafikministeriet utfärdade den 22 december   fattande samtidiga utbudet på radio- och tele-
23898: 1989 ett nytt beslut om bussars konstruktion     visionsprogram och medborgarnas åtminstone
23899: och utrustning (1280/01/89). Detta ersatte de    lika omfattande smakvanor skulle dessutom
23900: tidigare motsvarande stadgandena från år         leda tili en motsvarande "diktatur" i fråga om
23901: 1968. Bestämmelserna om bussar förbereddes i     vilket program som skall avlyssnas, om 46 §
23902: en omfattande arbetsgrupp, som stödde sig på     skulle ändras i en mera demokratisk riktning.
23903: motsvarande nordiska och internationella stad-   Det kan även konstateras att användningen av
23904: ganden.                                          individuella fickstereoapparater i kollektivtra-
23905:    Huvudprincipen i de bestämmelser om bus-      fikmedlen har ökat. Det står tili buds även små
23906: sar som trädde i kraft vid årsskiftet är att     portabla televisionsmottagare.
23907: ganska detaljerade föreskrifter finns om saker      Med hänvisning tili det ovan anförda kon-
23908: som tillgodoser passagerarnas och chaufförens    staterar regeringen att det inte finns skäl att
23909: säkerhet. Frågor som gäller passagerarnas be-    ändra stadgandet i 46 § fordonsförordningen.
23910: 
23911:     Helsingfors den 30 mars 1990
23912: 
23913:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
23914:                                               1990 vp.
23915: 
23916: Kirjallinen kysymys n:o 143
23917: 
23918: 
23919: 
23920: 
23921:                                  Jokinen ym: Sotien aikana perheenäitinä olleiden ja työssä
23922:                                       käyneiden naisten aseman parantamisesta
23923: 
23924: 
23925:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23926: 
23927:    Viime viikkoina on kirjoitettu, puhuttu ja       rintaman vaativaa työtä. Maatalouden piirissä
23928: kuvattu runsaasti talvisodan tapahtumia ja          suoritetun työn lisäksi olivat naiset jo silloin
23929: historiaa. Toistuvasti on nostettu esiin myös       mukana tehtaissa ja palveluammateissa kasvat-
23930: sodassa mukana olleiden miesten eläkekysy-          taen samalla suuren lauman ns. avainlapsia, eli
23931: mykset ja muu hoito ja huolto. Valitettavasti       lapsia, jotka olivat jo 3-4-vuotiaista yksin
23932: kaikkea sen ajan tapahtumia on käsitelty us-        kotona äidin ollessa työssä. Tästä kohtuutto-
23933: komattoman yksipuolisella tavalla.                  man raskaasta vastuusta ja huolesta ei ole juuri
23934:    Naisten osuudesta ei ole vaivauduttu juuri       puhuttu. Kaiken lisäksi vakavienkaan sairauk-
23935: julkisuudessa mainitsemaan. Korkeintaan !otat       sien ja työn aiheuttamien vammojen johdosta
23936: ovat saaneet huomiota osakseen, mutta ne            ei naisille myönnetä sairaseläkettä lainkaan
23937: naiset ja äidit, jotka todella kantoivat suurim-    yhtä helpolla kuin se myönnetään miehille.
23938: man vastuun ja huolen ovat jääneet unohduk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23939: siin. Tämä kertoo selvääkin selvemmin sen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23940: vakavan asenteellisuuden sekä miesten ja nais-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23941: ten epätasa-arvon todellisuuden, joka on tämän      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23942: päivän suomalaista todellisuutta. Naiset ja äidit
23943: tekivät vähintään kahta työpäivää tuona aika-
23944: na hoitaessaan miesten työt ja perheen hoidon                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23945: sekä lasten kasvatuksen. Suurin ponnistuksin ja            ryhtyä sen kohtuuttoman epäoikeuden-
23946: ilman palkkaa suoritettu 15-16 tunnin työpäi-              mukaisuuden poistamiseksi, joka jättää
23947: vä ei ole saanut sille kuuluvaa kunnioitusta ja            sota-aikana raskaan ja vastuullisen työ-
23948: huomiota. Puhumattakaan olemattoman pie-                   panoksen suorittaneet naiset ja perheen-
23949: nistä eläkkeistä, joita pääosin saavat tänä                äidit kunnollista hoitoa ja eläketurvaa
23950: päivänä juuri ne naiset, jotka suorittivat koti-           vaille?
23951:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
23952: 
23953:           Anna-Liisa Jokinen           Vappu Säilynoja            Heli Astala
23954:           Jarmo Wahlström              Pauli Uitto                Arvo Kemppainen
23955:           Esko Helle                   Marja-Liisa Löyttyjärvi    Marjatta Stenius-Kaukonen
23956:                      Asko Apukka                           Esko Seppänen
23957: 
23958: 
23959: 
23960: 
23961: 200070S
23962: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 143
23963: 
23964: 
23965: 
23966: 
23967:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23968: 
23969:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen saaja on joko asevelvollisuuslain nojalla
23970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joutunut osallistumaan vuosien 1939-1945 so-
23971: olette 13 päivänä maaliskuuta 14')90 päivätyn          tiin sotatoimiyhtymien alueilla tai muutoin
23972: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           joutunut olemaan vastaavanlaisissa tehtävissä
23973: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          rintamalla. Kysymys on tällöin naisten rinta-
23974: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-            mapalveluksesta tai puolustusvoimien joukois-
23975: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 143:              sa linnoitusrakentajilla olleiden työvelvollisten
23976:                                                        miesten rintamapalveluksesta. Muunlainen
23977:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         osallistuminen vuosien 1939-1945 sotiin ei ole
23978:         ryhtyä sen kohtuuttoman epäoikeuden-           oikeuttanut tunnusten saantiin.
23979:         mukaisuuden poistamiseksi, joka jättää            Kysymys rintamaetuuksien antamisesta vuo-
23980:         sota-aikana raskaan ja vastuullisen työ-       sien 1939-1945 sotiin osallistumisesta muille
23981:         panoksen suorittaneet naiset ja perheen-       kuin edellä mainitulla tavalla valikoidulle jou-
23982:         äidit kunnollista hoitoa ja eläketurvaa        kolle on erittäin vaikea. Sosiaali- ja terveysmi-
23983:         vaille?                                        nisteriöön on tullut lukuisia aloitteita sotien
23984:                                                        aikaisen toiminnan hyvittämiseksi myös kysy-
23985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myksessä esiin tuoduille perheenemännille.
23986: vasti seuraavaa:                                          Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.11.1989
23987:                                                        asettanut työryhmän selvittämään, miten ne
23988:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                henkilöt, jotka palvelus- tai työtehtäviensä joh-
23989: vuosien 1939- 1945 sotien perusteella anne-            dosta ovat joutuneet olemaan rintamaolosuh-
23990: taan erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöil-   teita vastaavissa olosuhteissa, kuten rautatei-
23991: le, jotka joutuivat puolustusvoimien joukoissa         den henkilöstö, viestintätehtävissä olleet, sai-
23992: tai niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallis-      raanhoitohenkilöstö, sotatarviketeollisuudessa
23993: tumaan sotatoimiin.                                    työskennelleet ja muut heihin rinnastettavat
23994:    Tässä tarkoitettuna rintamaveteraanina pide-        henkilöt, olisi rintamatunnusten myöntämisessä
23995: tään henkilöä, joka on saanut rintamasotilas-          otettava huomioon. Työryhmän tulee saada
23996: tunnuksesta annetussa asetuksessa (772/69) tar-        työnsä valmiiksi 15.10.1990 mennessä.
23997: koitetun rintamasotilastunnuksen, rintamapal-             Koska kysymys raskasta ja vastuullista työ-
23998: velustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/           panosta suorittaneiden naisten asemasta on
23999: 78) tarkoitetun rintamapalvelustunnuksen tai           tarkoituksenmukaista selvittää muiden edellä
24000: rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa               mainittujen henkilöryhmien kanssa, tarvittavis-
24001: (256/88) tarkoitetun rintamatunnuksen. Tun-            ta toimenpiteistä päätetään työryhmän saatua
24002: nusten saamisen edellytyksenä on, että tunnuk-         työnsä valmiiksi.
24003: 
24004:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
24005: 
24006:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
24007:                                     1990 vp. -     KK n:o 143                                     3
24008: 
24009: 
24010: 
24011: 
24012:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24013: 
24014:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        åren 1939-1945 inom området för en operativ
24015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         enhet eller eljest handhaft motsvarande uppgif-
24016: av den 13 mars 1990 tili vederbörande medlem        ter vid fronten. Det är härvid fråga om
24017: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fronttjänst för kvinnor eller fronttjänst för
24018: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. un-        arbetspliktiga män vilka tjänstgjort som befäst-
24019: dertercknade spörsmål nr 143:                       ningsbyggare i försvarsmaktens trupper. Delta-
24020:                                                     gande av annat slag i krigen 1939-1945 har
24021:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            inte berättigat tili ifrågavarande tecken.
24022:        vidta för att undanröja den omåttliga            Frågan om att bevilja andra än dem som hör
24023:        orättvisa som lämnar de kvinnor och          tili den på ovan nämnt sätt utvalda gruppen
24024:        husmodrar, som under krigstid utfört         frontförmåner för deltagande i krigen 1939-
24025:        en tung och ansvarsfull arbetsinsants,       1945 är synnerligen svår. Social- och hälso-
24026:        utan ordentlig omsorg och pensions-          vårdsministeriet har tagit emot flera initiativ
24027:        skydd?                                       som syftar tili att ge även de husmödrar som
24028:                                                     avses i spörsmålet gottgörelse för sin krigstida
24029:   Sasom svar pa detta spörsmål får jag vörd-        verksamhet.
24030: samt anföra följande:                                   Social- ooh hälsovårdsministeriet tillsatte
24031:                                                     8.11.1989 en arbetsgrupp med uppgift att utre-
24032:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av     da hur de personer som tili följd av sina
24033: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd tili         tjänste- eller arbetsuppgifter har verkat i för-
24034: sådana personen som var tvungna att delta i         hållanden jämförbara med förhållandena vid
24035: krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-        fronten, t.ex. personalen vid järnvägarna, per-
24036: per eller under förhållanden som kan jämställas     soner i signaltjänst, sjukvårdspersonal, perso-
24037: med dessa.                                          ner som arbetat inom krigsindustrin och andra
24038:    En ovan avsedd frontveteran är en person         med dem jämförbara personer borde beaktas
24039: som tilldelats frontmannatecken enligt förord-      då fronttecken beviljas. Arbetsgruppen skall bli
24040: ningen om frontmannatecken (772/69), front-         färdig med sitt arbete före 15.10.1990.
24041: tjänsttecken enligt förordningen om front-              Eftersom det är ändamålsenligt att frågan
24042: tjänsttecken (554/78) eller fronttecken enligt      om ställningen för de kvinnor som utförde ett
24043: förordningen om fronttecken (256/88). Förut-        tungt och ansvarsfullt arbete utreds tillsam-
24044: sättningen för att ifrågavarande teeken skall       mans med de andra ovannämnda gruppernas,
24045: kunna erhållas är att mottagaren antingen med       fattas beslutet om erforderliga åtgärder sedan
24046: stöd av värnpliktslagen har deltagit i krigen       arbetsgruppen blivit färdig med sitt arbete.
24047: 
24048:     Helsingfors den 19 april 1990
24049: 
24050:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
24051: 1
24052: 
24053: 1
24054: 
24055: 1
24056: 
24057:     1
24058: 
24059:     1
24060: 
24061:     1
24062: 
24063:     1
24064: 
24065:         1
24066: 
24067:         1
24068: 
24069:         1
24070: 
24071:         1
24072: 
24073:             1
24074: 
24075:             1
24076:                                            1990 vp.
24077: 
24078: Kirjallinen kysymys n:o 144
24079: 
24080: 
24081: 
24082: 
24083:                                Paakkinen ym.: Teknillisen oppilaitoksen perustamisesta Keski-
24084:                                   Uudellemaalle
24085: 
24086: 
24087:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24088:    Keski-Uudenmaan kuntien kehitys on ollut         Teknillisen oppilaitoksen SIJOittaminen Kes-
24089: varsin voimakasta viime vuosina. Samaan ai-      ki-Uudellemaalle Järvenpäähän sisältyy niin
24090: kaan kun väestön kasvu pääkaupungin alueella     ikään jo myös Uudenmaan lääninhallituksen
24091: näyttää pysähtyneen tai kääntyneen laskuun,      ammattikasvatushallitukselle tekemään esityk-
24092: ovat Keski-Uudenmaan kunnat kasvaneet no-        seen aloituspaikkatavoitteista v. 1995 Uuden-
24093: peasti.                                          maan läänissä. Hankkeen toteutumisen kannal-
24094:    Keski-Uudenmaan kunnat ovat pyrkineet         ta on tärkeätä saada valtioneuvoston periaate-
24095: kehittämään työpaikkaomavaraisuuttaan hyvin      päätös mahdollisimman pian.
24096: voimakkaasti. Työmatkaliikenteen vähentymi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24097: nen pääkaupungin suuntaan olisi monella ta-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24098: valla myönteinen seikka. Vilkasta työmatkalii-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24099: kennettä lisää opiskelijoiden kulku pääkaupun-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24100: gissa sijaitseviin oppilaitoksiin.               sen:
24101:    Nuorten tarpeiden, alueen elinkeinoelämän
24102: ja teollisuuden tarpeiden vuoksi on Keski-
24103: Uudellemaalle välttämätöntä saada teknillinen              Onko Hallitus valmis lähitulevaisuu-
24104: oppilaitos. Järvenpään kaupunki on varautu-             dessa tekemään myönteisen periaate-
24105: nut sijoittamaan oppilaitoksen alueelleen ja            päätöksen teknillisen oppilaitoksen si-
24106: toteuttamaan hankkeen mm. varaamaila 1 mil-             joittamisesta Keski-Uudellemaalle niin,
24107: joonan markan suuruisen suunnittelumäärära-             että laitos voisi aloittaa toimintansa
24108: han vuodelle 1993. Vuodelle 1994 on valmius             viimeistään vuonna 199 5?
24109: osoittaa 20 mmk.
24110:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
24111: 
24112:                     Saara-Maria Paakkinen                Tarja Kautto
24113:                     Markku Pohjola                       Matti Saarinen
24114: 
24115: 
24116: 
24117: 
24118: 200070S
24119: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 144
24120: 
24121: 
24122: 
24123: 
24124:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24125: 
24126:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eikä siten ole vielä saavuttanut täyttä opiskeli-
24127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jamääräänsä.
24128: olette 13 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           Uudenmaan lääniin jo perustetut neljä oppi-
24129: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       laitosta pystynevät, mikäli pientä lisätarvetta
24130: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ilmenee, hoitamaan ilman mainittavia lisäinves-
24131: edustaja Saara-Maria Paakkisen ym. näin kuu-       tointikustannuksia sekä vakinaisen koulutuk-
24132: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 144:        sen että kurssitoiminnan lähivuosien lisätar-
24133:                                                    peen myös Keski-Uudenmaan kuntien osalta.
24134:           Onko Hallitus valmis lähitulevaisuu-     Uudenmaan läänin alueella on koko maan
24135:        dessa tekemään myönteisen periaate-         kannalta katsoen hyvät liikenneyhteydet, mikä
24136:        päätöksen teknillisen oppilaitoksen si-     mahdollistaa päivittäisen opiskelun edellä tar-
24137:        joittamisesta Keski-Uudenmaalle niin,       koitetuissa oppilaitoksissa myös Keski-Uuden-
24138:        että laitos voisi aloittaa toimintansa      maan kunnista.
24139:        viimeistään vuonna 1995?                       Myös muilla paikkakunnilla on osoitettu
24140:                                                    kiinnostusta uuden teknillisen oppilaitoksen
24141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         perustamiseksi. Opetusministeriössä ei ole tois-
24142: taen seuraavaa:                                    taiseksi riittävästi selvitetty näiden esitysten
24143:                                                    eikä myöskään Keski-Uudenmaan hankkeen
24144:    Uudenmaan läänin alueella on kaksi suo-         tarpeellisuutta taikka niiden keskinäistä kiireel-
24145: menkielistä ja kaksi ruotsinkielistä teknillistä   lisyysjärjestystä. Pienten oppilaitosten toimin-
24146: oppilaitosta. Näiden neljän teknillisen oppilai-   tamahdollisuudet eivät tulevaisuudessa näytä
24147: toksen yhteenlaskettu opiskelijamäärä vuonna       kovin hyviltä, vaan jo olemassa olevien pienten
24148: 1989 oli noin 3 200. Tämä on yli 17 % koko         oppilaitosten toimintaa jouduttaneen tehosta-
24149: maan teknillisten oppilaitosten opiskelijamää-     maan tai niitä jouduttaneen yhdistämään.
24150: rästä.                                                Edellä olevan perusteella hallitus ei vielä
24151:    Espoon-Vantaan teknillinen oppilaitos, jolla    tässä vaiheessa katso tarpeelliseksi tehdä pe-
24152: on vastavalmistuneet toimitilat sekä Espoossa      riaateratkaisua uuden teknillisen oppilaitoksen
24153: että Vantaalla, on vielä käynnistysvaiheessa       perustamisesta maahamme.
24154: 
24155:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
24156: 
24157:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
24158:                                     1990 vp. -    KK n:o 144                                      3
24159: 
24160: 
24161: 
24162: 
24163:                              Till Riksdagens Herr Talman
24164:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Om ytterligare behov skulle yppa sig, kan de
24165: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       fyra läroanstalter som redan inrättats i Nylands
24166: av den 13 mars 1990 till vederbörande medlem      län utan nämnvärda tilläggsinvesteringar sköta
24167: av statsrådet översänt avskrift av följande av    såväl den ordinarie utbildningen som tilläggs-
24168: riksdagsledamot Saara-Maria Paakkinen m.fl        behovet av kursverksamhet även för de mel-
24169: undertecknade spörsmål nr 144:                    lannyländska kommunernas del. Inom Nylands
24170:                                                   läns område finns ur hela landets synpunkt sett
24171:           Är Regeringen redo att inom den         goda trafikförbindelser som gör det möjligt
24172:        närmaste framtiden fatta ett principbe-    även för studerande från de mellanny1ändska
24173:        slut om placering av en teknisk läroan-    kommunerna att dagligen bedriva studier vid
24174:        stalt i Mellersta Nyland så att den        de ovan nämnda läroanstalterna.
24175:        kunde inleda sin verksamhet senast år         Även på andra orter har man visat intresse
24176:        1995?                                      för att inrätta en ny teknisk läroanstalt. Vid
24177:                                                   undervisningsministeriet har man ännu inte
24178:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tillräckligt utrett nödvändigheten av varken
24179: samt anföra följande:                             dessa förslag, projektet i mellersta Nyland
24180:                                                   eller den interna angelägenhetsordningen för
24181:    Inom Nylands läns område finns två finsk-      dem. Verksamhetsbetingelserna för mindre lä-
24182: språkiga och två svenskspråkiga tekniska lä-      roanstalter ser inte särskilt gynnsamma ut i
24183: roanstalter. Det sammanlagda antalet stude-       framtiden, varför man torde bli tvungen att
24184: rande vid dessa fyra tekniska läroanstalter var   antingen effektivera verksamheten vid de exis-
24185: år 1989 ca 3 200. Detta är drygt 17 % av          terande mindre läroanstalterna eller samman-
24186: antalet studerande vid landets tekniska läroan-   slå dem.
24187: stalter.                                              Mcd anledning av vad som anförts ovan
24188:    Esbo-Vanda tekniska läroanstalt, som har       ans!:Jr regeringen att det i detta skede inte ännu
24189: sina nya verksamhetsutrymmen såväl i Esbo         är nödvändigt att fatta något principbeslut om
24190: som i Vanda, befinner sig fortfarande i start-    att inrätta någon ny teknisk läroanstalt i vårt
24191: skedet och har därför ännu inte fullt antal       land.
24192: studerande.
24193:     Helsingfors den 20 april 1990
24194: 
24195:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
24196:                                               1990 vp.
24197: 
24198: Kirjallinen kysymys n:o 145
24199: 
24200: 
24201: 
24202: 
24203:                                  Mäkelä: Lapsirikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toimen-
24204:                                    piteistä
24205: 
24206: 
24207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24208: 
24209:    Nk. lapsirikollisuus on maassamme jatkuvas-      lä enää pitemmälle jatkaa vai onko syytä
24210: sa ja hälyttävän voimakkaassa nousussa. Useat       muuttaa kurssia nykyisestä. Yhteiskunnalla tu-
24211: asian kanssa painivat viranomaiset ovat joutu-      lee olla mahdollisuus sulkea koulukotiin erityi-
24212: neet käytännössä nostamaan kätensä pystyyn          sesti lapsijengiä villitsevät johtajat, sillä he
24213: tilanteen edessä ja tunnustamaan voimatto-          vetävät mukanaan rikoksen teille runsaan mää-
24214: muutensa. Vaikuttaa pitkälti siltä, että yhteis-    rän muita nuoria, jotka eivät rikokseen muuten
24215: kunta on hiljalleen tunnustamassa voimatto-         syyllistyisi. Samalla tulisi pikaisesti selvittää ja
24216: muutensa ongelman edessä ja pyrkii sulkemaan        kehittää uusia hoitomalleja edellämainitunlai-
24217: siltä täysin silmänsä ja olemaan vaikuttamatta      sille nuorille, jotta he eivät joutuisi jatkuvaan
24218: asiaan ja estämään tilanteen yhä edelleen pa-       laitoskierteeseen tai jatkaisi edelleen ilkival-
24219: henemasta.                                          taansa. Lisäksi ongelmanuorten perheiden tu-
24220:    Tällä hetkellä kuntien sosiaalityöntekijät       keminen olisi saatava nykyistä aukottomam-
24221: ovat lähes neuvottornia vakaviin rikoksiin ajau-    maksi ja resursseja työhön olisi lisättävä.
24222: tuneiden lasten kanssa. Ainoat mahdollisuudet          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24223: tilanteessa ovat ymmärtäminen ja kuuntelemi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24224: nen, mutta käytännössä nämä toimintamuodot          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24225: ovat osoittautuneet täysin tehottomiksi. Polii-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24226: siviranomaiset ovat tilanteessa yhtä neuvotto-
24227: mia. Uusi esitutkintalaki ei anna poliisille edes
24228: oikeutta tutkia alle 15-vuotiaiden tekemiä ri-                Onko Hallitus tietoinen lapsirikolli-
24229: koksia. Tämän seikan tietävät myös lapsirikol-              suuden jatkuvasta ja voimakkaasta kas-
24230: liset ja käyttävät tilannetta siekailematta hy-             vusta ja siitä, että nykyisin sosiaaliviran-
24231: väkseen. Käytännössä poliisit joutuvat päästä-              omaisilla ja poliisilla ei ole käytännössä
24232: mään lapset takaisin pahuuden tekoon jopa                   mitään edellytyksiä lapsirikollisten ran-
24233: useita kertoja saman vuorokauden aikana.                    kaisemiseksi ja uusien rikosten tekemi-
24234:    Voimassa oleva lastensuojelulaki korostaa                sen ehkäisemiseksi, ja
24235: avohoitoa. Suljettuja laitoksia on pidetty kiel-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24236: teisenä vaihtoehtona nuorten ja lasten hoidos-              nykyisen ja yhä pahenevan tilanteen pi-
24237: sa. Kun tilanne on yhteiskunnassa kuitenkin                 kaiseksi kuntoon saattamiseksi ja uusien
24238: ajautumassa sietämättömään tilanteeseen lapsi-              ongelmanuorten ja heidän perheidensä
24239: rikollisuuden osalta, on aiheellista kysyä, voi-            auttamiseen tarkoitettujen toiminta-
24240: daanko avohuoltoon tähtäävän kehityksen tiel-               muotojen käyttöön ottamiseksi?
24241: 
24242:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
24243: 
24244:                                            Tina Mäkelä
24245: 
24246: 
24247: 
24248: 
24249: 200070S
24250: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 145
24251: 
24252:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24253:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1982. Sen jälkeen tilanne ei mainittavammin
24254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ole muuttunut.
24255: olette 15 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn              Alle 15-vuotiaat lapset syyllistyvät rikollisiin
24256: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tekoihin usein jengeinä ja teot ovat yleensä
24257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tekotavaltaan yksinkertaisia, etupäässa omai-
24258: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta        suusrikoksia. Myös kiinnijäämisriski on lasten
24259: kysymyksestä n:o 145:                                 kohdalla suurempi kuin muiden.
24260:                                                          Suurin osa selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi
24261:          Onko Hallitus tietoinen lapsirikolli-        epäillyistä lapsista ei jatka rikollista toimin-
24262:        suuden jatkuvasta ja voimakkaasta kas-         taansa. Toimintaa jatkaa vain pieni ongelmal-
24263:        vusta ja siitä, että nykyisin sosiaaliviran-   linen ryhmä, joka osoittautuu sellaiseksi var-
24264:        omaisilla ja poliisilla ei ole käytännössä     haisessa 12-13 vuoden iässä. On tärkeätä
24265:        mitään edellytyksiä lapsirikollisten ran-      löytää ne keinot, joilla riittävän ajoissa puutu-
24266:        kaisemiseksi ja uusien rikosten tekemi-        taan rikolliseen käyttäytymiseen ja näin selkiy-
24267:        sen ehkäisemiseksi, ja                         tetään etenkin lapsille oikean ja väärän käyt-
24268:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          täytymisen rajaa. Rikolliseen tekoon syyllisty-
24269:        nykyisen ja yhä pahenevan tilanteen pi-        nyt itsekin usein odottaa yhteiskunnan taholta
24270:        kaiseksi kuntoon saattamiseksi ja uusien       reagointia tekoonsa. Parhaiten tavoitteeseen
24271:        ongelmanuorten ja heidän perheidensä           päästäneen eri viranomaistahojen, lähinnä oi-
24272:        auttamiseen tarkoitettujen toiminta-           keus-, sosiaali- ja terveys- sekä opetusviran-
24273:        muotojen käyttöön ottamiseksi?                 omaisten tehostetulla yhteistyöllä.
24274:                                                          Opetusministeriö on 10.12.1986 asettanut py-
24275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            syvän työryhmän, jonka tehtävänä on toimia
24276: taen seuraavaa:                                       lasten oikeuskasvatusasioissa opetusviran-
24277:                                                       omaisten ja muiden viranomaisten välisenä
24278:    Lapsirikollisuudella kirjallisessa kysymyk-        koordinoivana elimenä sekä oikeuskasvatuksen
24279: sessä tarkoitettaneen rikollisia tekoja, joihin       kehittämisen johtoryhmänä.
24280: syylliseksi epäilty on alle 15-vuotias. Tämäni-           Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen, yh-
24281: käisten tekemistä rikoksista tilastot ovat erit-      tenä oireena rikollisiin tekoihin syyllistyminen,
24282: täin puutteellisia. Oikeuspoliittisen tutkimuslai-    on osa lastensuojelun tehtäväkenttää.
24283: toksen vuosikatsauksen Rikollisuustilanne 1988            Lastensuojelun toimintamuotoja ovat avo-
24284: (Helsinki 1989) mukaan (taulukko 19, s. 82)           huollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuol-
24285: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä alle   to sekä jälkihuolto.
24286: 15-vuotiaita lapsia oli tuhatta 10-14-vuotiasta           Painopistealueena lastensuojelussa on avo-
24287: lasta kohden vuosina 1980, 1982, 1984 ja              huollon tukitoimien kehittäminen. Tällöin en-
24288: 1986-88 seuraavasti:                                  sisijaiseksi tehtäväksi on katsottu perheiden
24289:                                                       tukeminen lasten kasvatuksessa. Käytännössä
24290: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä alle   avohuollon tukitoimenpiteitä ovat mm. tuki-
24291: 15-vuotiaita tuhatta 10-14-vuotiasta kohden           henkilön tai -perheen järjestäminen, lapsen
24292:                                                       koulunkäynnin tukeminen, ammatin tai asun-
24293:                         Kaikki         Varkaus-       non hankkimisen tukeminen sekä nuoren avus-
24294:                        rikokset        rikokset
24295:                                                       taminen työelämään sijoittumisessa.
24296: 1980                    40,8             24,1            Kotien ja koulun välistä yhteistyötä on myös
24297: 1982                    47,2             29,3         pyritty lisäämään ja monipuolistamaan. Näin
24298: 1984                    45,5             27,2         erityisesti peruskoulun ala-asteella. Tätä yhteis-
24299: 1986                    43,9             26,2         työtä edelleen kehittävä merkitys on myös
24300: 1987                    48,0             26,9         1. 7.1990 voimaan tulevalla koulun sosiaalisen
24301: 1988                    48,9             28,4         ja psyykkisen oppilashuollon valtionosuuden
24302:                                                       piiriin saattavalla lastensuojelulain muutoksella
24303:                                                       (139/90).
24304:   Taulukosta ilmenee, että 10-14-vuotiaiden               Lastensuojelulain muutokseen sisältyy edel-
24305: rekisteröity rikollisuus lisääntyi vuosina 1980-      leen kuntaa sitova velvoite antaa taloudellista
24306:                                      1990 vp. -     KK n:o 145                                      3
24307: 
24308: tukea ja järjestää tarpeen mukainen asunto          tä on kuulustelu. Oikeutta kuulustella lasta on
24309: lastensuojelun tukitoimien tarpeessa elävien        esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetussa ase-
24310: lasten, heidän perheidensä ja itsenäistymässä       tuksessa rajoitettu. Kuulusteleminen on, jollei
24311: olevien nuorten auttamiseksi. Lainkohta tulee       tietoja vaikeudetta muuten saada, mahdollista
24312: voimaan asteittain, kuitenkin viimeistään vuo-      sen selvittämiseksi, onko yli 15-vuotias ollut
24313: den 1993 alusta lukien.                             mukana teossa, omaisuuden saamiseksi takai-
24314:     Kunnat ovat myös yhteistyössä eri viran-        sin sekä muuten erityisen tärkeästä syystä.
24315: omaistahojen kanssa pyrkineet kehittämään           Jälkimmäisellä perusteella poliisi on voinut
24316: uusia erilaisia työmuotoja. Esimerkkinä mainit-     kuulustella lasta esimerkiksi silloin kun teko on
24317: takoon Mannerheimin Lastensuojeluliiton toi-        ollut vakava.
24318: mesta pääasiassa Turussa yhteistyössä eri vi-          Käytännössä alle 15-vuotiaana rikolliseen
24319: ranomaisten kanssa toteutettava ennaltaehkäi-       tekoon syylliseksi epäillyt lapset useimmiten
24320: sevän nuorisotyön kokeilu, ns. LOKKI-projek-        kuitenkin puhutellaan poliisiviranomaisen toi-
24321: ti. Projektin kohteena ovat 10-14-vuotiaat          mesta niissäkin tilanteissa, joissa lapsen kuu-
24322: avohuollon tukitoimien tarpeessa olevat nuoret      lusteleminen ei ole sallittua.
24323: sekä 15-17-vuotiaat rikokseen syyllistyneet ja         Oikeusministeriö asetti 7.12.1989 työryhmän,
24324: ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitut          jonka tehtävänä oli esitutkinta- ja pakkokei-
24325: nuoret.                                             noasetuksen 14 §:n muuttaminen siten, että
24326:     Monilla lastensuojelun asiakkaiksi tulevilla    laajennetaan poliisin oikeutta kuulustella 15
24327: nuorilla on myös mielenterveysongelmia. So-         vuotta nuorempaa rikoksesta epäiltyä lasta.
24328: siaali- ja terveysministeriö on 11.10.1989 aset-    Työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusminis-
24329: tanut johtoryhmän, jonka tulee selvittää ennen      teriölle 12.4.1990. Työryhmä ehdottaa, että
24330: kaikkea lapsi- ja nuorisopsykiatrisen hoidon        mainitussa asetuksen säännöksessä säädettäi-
24331: sekä koulukotihuollon ja siihen rinnasteisen        siin erikseen 15:tä vuotta nuoremman lapsen
24332: muun laitoshuollon välistä työnjakoa.               kuulustelemisesta epäiltynä ja erikseen tutkin-
24333:     Viimesijaisin keino lapsen rikoskierteen kat-   nan toimittamisesta, kun rikollisesta teosta
24334: kaisemiselle on lapsen ottaminen sosiaalilauta-     epäilty on 15:tä vuotta nuorempi lapsi. Kuu-
24335: kunnan huostaan. Sosiaalilautakunnan on otet-       lustelusta työryhmä ehdottaa säädettäväksi,
24336: tava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle        että nykyisistä kuulusteluja koskevista rajoituk-
24337:  sijaishuolto muun muassa, jos lapsi vaarantaa      sista luovuttaisiin. Kuulustelun lisäksi ei yleen-
24338:  vakavasti kehitystään tekemällä muun kuin          sä olisi tarpeen jatkaa tutkinnan toimittamista.
24339:  vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla    Tutkinta teon johdosta voitaisiin kuitenkin
24340:  siihen rinnastettavalla käyttäytymisellään ja      toimittaa sen selvittamiseksi, onko 15 vuotta
24341:  avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riit-    täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, teolla me-
24342:  tämättömiksi. Sijaishuollolla tarkoitetaan lap-    netetyn omaisuuden saamiseksi takaisin tai jos
24343:  sen sijoittamista yksityiskotiin perhehoitoon      tutkinnanjohtaja katsoo siihen olevan erityistä
24344:  taikka koulukotiin tai muuhun lastensuojelu-       syytä taikka jos sosiaalilautakunta sitä pyytää.
24345:  laitokseen.                                        Tutkinnasta olisi tällöin soveltuvin osin voi-
24346:     Usein sosiaaliviranomaisten taholta ainoa       massa, mitä esitutkinnasta rikosasiassa on sää-
24347:  keino lapsen tai nuoren rikollisen kierteen        detty. Jotta sosiaalilautakunta voisi päättää,
24348:  katkaisemiselle on kiireellinen huostaanotto.      pyytääkö se tutkinnan toimittamista, kuuluste-
24349:  Lastensuojelulain 18 §:n mukaan kiireelliseen      lupöytäkirja olisi ehdotuksen mukaan viipy-
24350:  huostaanottoon voidaan ryhtyä, jos lapsi on        mättä toimitettava sosiaalilautakunnalle.
24351:  16 §:ssä mainitusta syystä välittömässä vaaras-       Poliisiviranomaisten tulee, milloin he katso-
24352:  sa tai muutoin kiireellisen huostaanoton ja        vat tarpeelliseksi, ilmoittaa lastensuojeluviran-
24353:  sijaishuollon tarpeessa.                           omaisille lapsen epäiltynä kuulustelemisesta.
24354:     Mahdollisuutta kuulustella alle 15-vuotiasta    Myös lastensuojelulain 40 § velvoittaa poliisivi-
24355:  lasta, jonka epäillään syyllistyneen rikolliseen   ranomaisen, joka on saanut tietää ilmeisestä
24356:  tekoon, on pidetty sekä poliisin että lastensuo-   lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, il-
24357:  jeluviranomaisten taholta nykyisellään liian ra-   moittamaan asiasta viipymättä sosiaalilauta-
24358:  joitettuna.                                        kunnalle.
24359:     Esitutkintalaki ei estä poliisia tutkimasta        Poliisin ja lastensuojeluviranomaisten välinen
24360:  myös alle 15-vuotiaiden tekemiä rikollisia teko-   yhteistyö on erityisen tärkeätä, jotta lastensuo-
24361:  ja. Yksi tutkinnassa käytettävistä toimenpiteis-   jeluviranomaiset mahdollisimman varhaisessa
24362: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 145
24363: 
24364: vaiheessa pääsisivät selvittämään lapsen ja          välillä koskien erityisesti alle 15-vuotiaiden
24365: koko perheen kohdalla lastensuojelulain mu-          tekemiä rikollisia tekoja.
24366: kaisten tukitoimien tai muiden toimenpiteiden           Ongelmana lastensuojelun puolella kuitenkin
24367: tarvetta. Tämä vaatii koulutusta ja työnohjaus-      vielä on, että useimmissa kunnissa ei ole
24368: ta sekä lastensuojelu- että poliisiviranomaisille.   järjestetty virallista lastensuojelupäivystystä ja
24369: Joissakin kunnissa on myös käynnistetty erilai-      ettei työntekijäpulan johdosta kuulusteluihin
24370: sia kokeiluja tehostetusta yhteistyöstä lasten-      muutoinkaan aina ole irrotettavissa työntekijää
24371: suojeluviranomaisten ja poliisiviranomaisten         tarvi ttaessakaan.
24372: 
24373:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1990
24374: 
24375:                                                                    Ministeri Tuulikki Hämäläinen
24376:                                       1990 vp. -      KK n:o 145                                      5
24377: 
24378: 
24379:                                Till Riksdagens Herr Talman
24380: 
24381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Av tabellen framgår att den registrerade
24382: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           brottsligheten bland 10-14-åringar ökade åren
24383: av den 15 mars 1990 tili vederbörande medlem          1980-1982. Därefter har situationen inte
24384: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av        nämnvärt förändrats.
24385: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-              Barn under 15 år gör sig ofta skyldiga tili
24386: mål nr 145:                                           brottsliga gärningar som medlemmar av ett
24387:                                                       gäng och gärningarna är i allmänhet vad
24388:            Är Regeringen medveten om den              tillvägagångssättet beträffar enkla, i främsta
24389:        fortgående och starkt ökade tillväxten         rummet egendomsbrott. Också risken att bli
24390:        av brottslighet bland barn och om den          fast är större för barn än för andra.
24391:        omständigheten, att de sociala myndig-            Största delen av de barn som gjort sig
24392:        heterna och polisen inte för närvarande        skyldiga tili utredda brott fortsätter inte sin
24393:        i praktiken har några förutsättningar          brottsliga verksamhet. Verksamheten fortsätts
24394:        att straffa barn som gjort sig skyldiga        bara av en liten problematisk grupp, som visar
24395:        tili brott och förhindra att nya brott         teeken på problem redan tidigt, i 12-13-
24396:        begås, och                                     årsåldern. Det är viktigt att finna de medel
24397:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       genom vilka man i tillräckligt god tid kan
24398:        ta i syfte att i brådskande ordning            ingripa i det brottsliga beteendet och sålunda
24399:        åtgärda denna situation som fortgående         särskilt för barnen kan klargöra gränsen mellan
24400:        förvärras och att ta i bruk nya verk-          vad som är rätt och vad som är orätt. Den som
24401:        samhetsformer som syftar tili att hjälpa       gjort sig skyldig tili en brottslig gärning väntar
24402:        problemungdomar och deras familjer?            också själv ofta att samhället skall reagera på
24403:                                                       handlingen. Det bästa sättet att uppnå målet
24404:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          torde vara genom effektiverat samarbete mel-
24405: samt anföra följande:                                 lan olika myndigheter, närmast de judiciella
24406:                                                       och sociala samt hälsovårds- och undervisnings-
24407:    Med brottslighet bland barn torde i spörs-         myndigheterna.
24408: målet avses brottsliga gärningar i fråga om              U ndervisningsministeriet tillsatte 10.12.1986
24409: vilka de som misstänks vara skyldiga är under         en bestående arbetsgrupp med uppgift att i
24410: 15 år. När det gäller brott som begåtts av            frågor som gäller barnens rättsfostran verka
24411: personer i denna ålder är statistiken mycket          som koordinernande organ mellan undervis-
24412: bristfällig. Enligt Rättspolitiska forskningsinsti-   ningsmyndigheterna och övriga myndigheter
24413: tutets årsöversikt Rikollisuustilanne 1988 (Hel-      samt som ledningsgrupp för utvecklande av
24414: singfors 1989) (tabell 19, s. 82) var antalet barn    rä ttsfos tran.
24415: under 15 år som misstänktes ha gjort sig                 Barns och ungdomars störda beteende, var-
24416: skyldiga tili brott som utretts, beräknat per         på brottsliga gärningar är symptom, är en del
24417: tusen 10-14 år gamla barn, åren 1980, 1982,           av barnskyddets uppgiftsområde.
24418: 1984 och 1986-88 följande:                               Barnskyddets verksamhetsformer är stödåt-
24419:                                                       gärder för den öppna vården, omhändertagan-
24420: Antal barn under 15 år som misstänkts för             de och vård utom hemmet samt eftervård.
24421: brott, beräknat per tusen 10-14-åringar                  Ett tyngdpunktsområde inom barnskyddet
24422:                                                       är utvecklandet av stödåtgärder för den öppna
24423:                       Alla brott        Stöld         vården. Den främsta uppgiften har härvid
24424:                                                       ansetts vara att stöda familjerna när det gäller
24425: 1980                    40,8             24,1         barnens uppfostran. I praktiken har den öppna
24426: 1982                    47,2             29,3         vårdens stödåtgärder bl.a. bestått av ordnande
24427: 1984                    45,5             27,2         av en stödperson eller en stödfamilj, stödjande
24428: 1986                    43,9             26,2         av barnets skolgång, stöd som gäller yrkesut-
24429: 1987                    48,0             26,9         bildning eller anskaffning av bostad samt hjälp
24430: 1988                    48,9             28,4         för den unga personen att placera sig i yrkes-
24431:                                                       livet.
24432: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 145
24433: 
24434:    Man har också strävat till att öka samarbetet       Ofta är brådskande omhändertagande det
24435: mellan hem och skola och göra det mångsidi-         enda sättet för de sociala myndigheterna att
24436: gare. Detta gäller speciellt skolans lågstadium.    bryta barnets eller den unga brottslingens
24437: Av betydelse för den fortsatta utvecklingen av      brottsliga beteendemönster. Enligt 18 § barn-
24438: detta samarbete är också den ändring av             skyddslagen kan en sådan åtgärd vidtas om
24439: barnskyddslagen (139/90) som träder i kraft         barnet av skäl som nämnts i 16 § befinner sig i
24440: 1. 7.1990 och genom viiken skolans sociala och      omedelbar fara eller eljest är i behov av
24441: psykiska elevvård kommer att omfattas av            brådskande omhändertagande och vård utom
24442: systemet med statsandelar.                          hemmet.
24443:     Ändringen av barnskyddslagen innehåller            Möjligheten att förhöra ett barn under 15 år
24444: ytterligare en bindande förpliktelse för kommu-     som misstänks ha gjort sig skyldig till en
24445: nen att ge ekonomiskt stöd och arrangera en         brottslig gärning har av såväl polisen som
24446: bostad som motsvarar de aktuella behoven i          barnskyddsmyndigheterna ansetts vara alltför
24447: syfte att hjälpa såväl barn som är i behov av       begränsad i sin nuvarande form.
24448: sådana stödåtgärder som barnskyddet avser,             Förundersökningslagen hindrar inte polisen
24449: som barnens familjer och unga som håller på         från att undersöka också brottsliga gärningar
24450: att bli självständiga. Lagrummet träder i kraft     som begåtts av barn under 15 år. En av de
24451: stegvis, likväl senast från början av år 1993.      åtgärder som kan användas vid undersökning-
24452:     Kommunerna har också i samarbete med            en är förhör. Rätten att förhöra ett barn är
24453: olika myndigheter försökt utveckla nya slag av      begränsad i förordningen om förundersökning
24454: särskilda arbetsformer. Som exempel kan näm-        och tvångsmedel. Om upplysningar inte utan
24455: nas det experiment inom ungdomsarbetet som          svårighet kan fås på något annat sätt är det
24456: gäller preventivt ungdomsarbete och som på          möjligt att vidta förhör i syfte att utreda om
24457: åtgärd av Mannerheims barnskyddsförbund             någon som fyllt 15 år har varit delaktig i
24458: skall genomföras i samarbete med olika myn-         brottet, för att återfå egendom som gått förlo-
24459: digheter, huvudsak1igen i Åbo, dvs. det s.k.        rad samt eljest av säsrskilt viktig anledning. På
24460: LOKKI-projektet. Projektet gäller 10-14-åriga       den sistnämnda grunden har polisen kunnat
24461: ungdomar som är i behov av sådana stödåtgär-        förhöra ett barn t.ex. då gärningen varit all-
24462: der som den öppna vården erbjuder samt              varlig.
24463: 15-17-åriga ungdomar som gjort sig skyldiga            I praktiken är förfarandet likväl då det är
24464: till brott och dömts till villkorligt fängelse-     fråga om barn under 15 år som misstänks ha
24465: straff.                                             gjort sig skyldiga tili en brottslig gärning oftast
24466:     Många av de ungdomar som blir klienter          det, att samtai förs med barnen på åtgärd av
24467: inom barnskyddet har också mentalhygieniska         polismyndigheterna också i de situationer då
24468: problem. Social- och hälsovårdsministeriet till-    det inte är tillåtet att förhöra barnet.
24469: satte 11.10.1989 en ledningsgrupp som skall            Justitieministeriet tillsatte 7.12.1989 en ar-
24470: utreda arbetsfördelningen mellan framför allt       betsgrupp med uppgift att ändra 14 § förord-
24471: den barn- och ungdomspsykiatriska vården            ningen om förundersökning och tvångsmedel
24472: samt skolhemsvården och därmed jämförbar            så, att polisens rätt att förhöra barn under 15
24473: annan anstaltsvård.                                 år som misstänks för brott utvidgas. Arbets-
24474:     Det medel som kommer sist i fråga när det       gruppen överlät sitt förslag tili justitieministe-
24475: gäller att bryta den onda cirkel ett barns          riet den 12.4.1990. Arbetsgruppen föreslår att
24476: brottsliga beteende kan Jeda till är att barnet     det i förordningen nämnda stadgandet skulle
24477: omhändertas av socialnämnden. Socialnämn-           stiftas särskilt om förhör av barn som är yngre
24478: den skall omhänderta barn och ordna barnets         än 15 år och som misstänks och särskilt om
24479: vård utom hemmet bl.a. om barnet allvarligt         verkställande av undersökning, då personen
24480: äventyrar sin utveckling genom brottslig gär-       som misstänks är under 15 år. Gällande för-
24481: ning som ej kan anses obetydlig eller genom         höret föreslår arbetsgruppen att de nuvarande
24482: annat därmed jämställbart beteende och stöd-        begränsningarna angående förhör skulle av-
24483: åtgärderna inom den öppna vården har visat          skaffas. Förutom förhöret vore det i allmänhet
24484: sig vara otillräckliga. Med vård utom hemmet        inte nödvändigt att fortsätta undersökningen.
24485: avses att barnet placeras i familjevård i enskilt   Undersökning på grund av handlingen kunde
24486: hem eller i skolhem eller i annan barnskydds-       dock verkställas i syfte att utreda om någon
24487: anstalt.                                            som fyllt 15 år deltagit i brottet, för att
24488:                                     1990 vp. -     KK n:o 145                                     7
24489: 
24490: återgälda egendom som förlorats genom hand-        myndigheterna är särskilt viktigt för att barn-
24491: lingen eller om undersökningsledaren anser att     skyddsmyndigheterna i ett så tidigt skede som
24492: det finns särskilt skäl därtill eller om social-   möjligt skall kunna utreda behovet av de i
24493: nämnden anhåller om det. Härvid skulle det i       barnskyddslagen angivna stödåtgärderna eller
24494: tillämpliga delar vara gällande angående under-    andra åtgärder för barnet och hela familjen.
24495: sökningen som stadgats om förundersökning i        Detta kräver utbildning och ledning av arbetet
24496: brottsmål. För att socialnämnden ska kunna         såväl vad barnskydds- som po1ismyndigheterna
24497: besluta om den ska anhålla om verkställande        beträffar. I en del kommuner har man också
24498: av undersökning, borde förhörsprotokollet en-      igångsatt olika slag av försök med effektiverat
24499: ligt förslaget utan dröjsmål tillställas social-   samarbete mellan barnskyddsmyndigheterna
24500: nämnden.                                           och polismyndigheterna särskilt i fråga om
24501:    Polismyndigheterna skall, då de anser det       brottsliga gärningar som begås av barn under
24502: vara påkallat, meddela barnskyddsmyndighe-         15 år.
24503: terna att barnet förhörs som misstänkt. Också        Problemet vad barnskyddet beträffar är lik-
24504: 40 § barnskyddslagen förpliktar en polismyn-       väl alltjämt, att man i de flesta kommuner inte
24505: dighet som fått vetskap om att ett barn är i       har ordnat officiell barnskyddsjour och att det
24506: uppenbart behov av barnskydd att utan dröjs-       på grund av bristen på arbetskraft inte heller
24507: mål anmäla detta till socialnämnden.               annars alltid är möjligt att frigöra en arbetsta-
24508:     Samarbetet mellan polisen och barnskydds-      gare för förhör ens när det skulle behövas.
24509: 
24510:     Helsingfors den 17 apri1 1990
24511: 
24512:                                                                   Minister Tuulikki Hämäläinen
24513:                                                 1990 vp.
24514: 
24515: Kirjallinen kysymys n:o 146
24516: 
24517: 
24518: 
24519: 
24520:                                    Mäkipää ym.: Sotien aikana kotirintamalla palvelleiden naisten
24521:                                      eläketurvan parantamisesta
24522: 
24523: 
24524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24525: 
24526:    Suuri osa naisistamme oli sotien aikana            poliittinen tehtävä maassamme olisikin kotirin-
24527: kotirintamalla ja suontt1 työvelvollisuutta.          tamalla toimineiden kansalaisten aseman pa-
24528: Vain osa näistä kotirintaman työvelvollisista,        rantaminen. Tätä silmällä pitäen tulisi vähim-
24529: toisen palveluksessa olleet, saivat työstään          mäiseläkkeitä korottaa niin, että jokainen eläk-
24530: palkkaa. Niin vapaaehtoisuuteen kuin myös             keeseen oikeutettu saisi vähintään 3 500 mark-
24531: velvollisuuksiin ja määräyksiin perustuvaa työ-       kaa kuukaudessa eläkettä, mikä jo sinänsä
24532: tä tehtiin laajalla rintamalla usein ilman palk-      parantaisi kotirintaman työvelvollisten ja myös
24533: kaa täysin talkoohengessä. Yhteiskunnan ta-           muiden väliinputoajien taloudellista asemaa.
24534: holta vedottiin kotirintamaan ja siltä myös           Lisäksi kaikille kotirintamalla palvelleille tulisi
24535: vaadittiin tuloksia. Kotirintaman voidaan sa-         maksaa ylimääräinen "kotirintamaeläke" sa-
24536: noa pitäneen elinkeinoelämämme toiminnassa            moin kuin rintamamiesveteraaneille maksetaan
24537: sotien aikana.                                        ylimääräistä rintamamieseläkettä. Tämän eläk-
24538:    Kotirintamalla palvelleet, erityisesti naiset ja   keen tulisi koskea kaikkia 1930 ja sitä aiemmin
24539: perheenäidit, joutuivat tekemään suunnatto-           syntyneitä ikäluokkia, jotka palvelivat kotirin-
24540: man suuren työmäärän niin teollisuudessa,             tamalla erilaisissa työtehtävissä. Heidät tulisi
24541: maataloudessa kuin myös kotona. Ilman hei-            ottaa myös mukaan veteraanien kuntoutusjär-
24542: dän raskaita ponnistuksiaan maa olisi joutunut        jestelmän piiriin, sillä raskaan työn aiheuttamat
24543: kaaokseen miesten ollessa rintamalla. Valitet-        rasitukset tulevat nyt esiin iän karttuessa.
24544: tavasti tämä tosiasia on unohdettu, kun valtio-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24545: vallan toimesta on tehty päätöksiä kansalaisten       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24546: eläketurvasta. Tässä yhteydessä on myös unoh-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24547: dettu se tosiseikka, että jo sotavuosina 16           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24548: ikävuodesta alkaen jouduttiin maksamaan kan-
24549: saneläkemaksuja. Kotirintamalla palvelleet                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24550: ovat jääneet jälkeen kaikista muista vastaavista             kotirintamalla palvelleiden saamiseksi
24551: ryhmistä: !otat, sotainvalidit ja sota- ja rinta-            eläketurvaltaan nykyistä parempaan
24552: mamiesveteraanit. Kaikki nämä muut ryhmät                    asemaan maksamalla heille ylimääräistä
24553: ovat saaneet palveluksistaan edes jonkinlaisen               "kotirintamaeläkettä" ja saattamalla
24554: korvauksen, vaikka riittämättömänkin.                        heidät sotaveteraanien kuntoutusjärjes-
24555:    Tämän hetken tärkein ja kiireeliisin sosiaali-            telmää vastaavan kuntoutuksen piiriin?
24556: 
24557:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
24558: 
24559:                       Lea Mäkipää                              Raimo Vuoristo
24560: 
24561: 
24562: 
24563: 
24564: 200070S
24565: 2                                       1990 vp. -       KK n:o 146
24566: 
24567: 
24568: 
24569: 
24570:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24571: 
24572:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sen saaja on joko asevelvollisuuslain nojalla
24573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            joutunut osallistumaan vuosien 1939-1945 so-
24574: olette 15 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn              tiin sotatoimiyhtymien alueilla tai muutoin
24575: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             joutunut olemaan vastaavanlaisissa tehtävissä
24576: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            rintamalla. Kysymyksessä tällöin on naisten
24577: edustaja Lea Mäkipään ym. näin kuuluvasta                rintamapalveluksesta tai puolustusvoimien jou-
24578: kirjallisesta kysymyksestä n:o 146:                      koissa linnoitusrakentajilla olleiden työvelvol-
24579:                                                          listen miesten rintamapalveluksesta. Muunlai-
24580:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           nen osallistuminen vuosien 1939-1945 sotiin ei
24581:         kotirintamalla palvelleiden saamiseksi           ole oikeuttanut tunnusten saantiin.
24582:         eläketurvaltaan nykyistä parempaan                  Kysymys rintamaetuuksien antamisesta vuo-
24583:         asemaan maksamalla heille ylimääräistä           sien 1939-1945 sotiin osallistumisesta muille
24584:         "kotirintamaeläkettä" ja saattamalla             kuin edellä mainitulla tavalla valikoidulle jou-
24585:         heidät sotaveteraanien kuntoutusjärjes-          kolle on erittäin vaikea. Sosiaali- ja terveysmi-
24586:         telmää vastaavan kuntoutuksen piiriin?           nisteriöön on tullut lukuisia aloitteita sotien
24587:                                                          aikaisen toiminnan hyvittämiseksi myös kysy-
24588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             myksessä esiin tuoduille perheenemännille.
24589: vasti seuraavaa:                                            Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.11.1989
24590:                                                          asettanut työryhmän selvittämään, miten nii-
24591:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  den henkilöiden, jotka palvelus- tai työtehtä-
24592: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            viensä johdosta ovat joutuneet olemaan rinta-
24593: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-   maolosuhteita vastaavissa olosuhteissa kuten
24594: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              rautateiden henkilöstö, viestintätehtävissä ol-
24595: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          leet, sairaanhoitohenkilöstö, sotatarviketeolli-
24596: maan sotatoimiin.                                        suudessa työskennelleet ja muut heihin rinnas-
24597:    Tässä tarkoitettuna rintamaveteraanina pide-          tettavat henkilöt olisi rintamatunnusten myön-
24598: tään henkilöä, joka on saanut rintamasotilas-            tämisessä otettava huomioon. Työryhmän tulee
24599: tunnuksesta annetussa asetuksessa (772/69) tar-          saada työnsä valmiiksi 15.10.1990 mennessä.
24600: koitetun rintamasotilastunnuksen, rintamapal-               Koska kysymys kotirintamalla palvelleiden
24601: velustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/             eläketurvan ja kuntoutuksen kehittämisestä on
24602: 78) tarkoitetun rintamapalvelustunnuksen tai             tarkoituksenmukaista selvittää muiden edellä
24603: rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa                 mainittujen henkilöryhmien kanssa, tarvittavis-
24604: (256/88) tarkoitetun rintamatunnuksen. Tun-              ta toimenpiteistä päätetään työryhmän saatua
24605: nusten saamisen edellytyksenä on, että tunnuk-           työnsä valmiiksi.
24606: 
24607:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
24608: 
24609:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
24610:                                     1990 vp. -     KK n:o 146                                     3
24611: 
24612: 
24613: 
24614: 
24615:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24616: 
24617:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        åren 1939-1945 inom området för en operativ
24618: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         enhet eller eljest handhaft motsvarande uppgif-
24619: av den 15 mars 1990 tili vederbörande medlem        ter vid fronten. Det är härvid fråga om
24620: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fronttjänst för kvinnor eller fronttjänst för
24621: riksdagsledamot Lea Mäkipää m.fl. underteck-        arbetspliktiga män vi1ka tjänstgjort som befäst-
24622: nade spörsmål nr 146:                               ningsbyggare i försvarsmaktens trupper. Delta-
24623:                                                     gande av annat slag i krigen 1939-1945 har
24624:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen          inte berättigat tili ifrågavarande tecken.
24625:        vidta för att de som tjänstgjort vid             Frågan om att bevilja andra än dem som hör
24626:        hemmafronten skall erhålla en bättre         tili den på ovan nämnt sätt utvalda gruppen
24627:        ställning än nu i fråga om pensions-         frontförmåner för deltagande i krigen 1939-
24628:        skyddet genom att tili dem betala extra      1945 är synnerligen svår. Social- och hä1so-
24629:        "hemmafrontspension" och ge dem rätt         vårdsministeriet har tagit emot flera initiativ
24630:        tili rehabilitering som motsvarar krigs-     som syftar tili att ge även de husmödrar som
24631:        veteranernas rehabiliteringssystem?          avses i spörsmålet gottgörelse för sin krigstida
24632:                                                     verksamhet.
24633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
24634: samt anföra följande:                               8.11.1989 en arbetsgrupp med uppgift att utre-
24635:                                                     da hur de personer som tili följd av sina
24636:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av     tjänste- eller arbetsuppgifter har verkat i för-
24637: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd tili         hållanden jämförbara med förhållandena vid
24638: sådana personer som var tvungna att delta i         fronten, t.ex. personalen vid järnvägarna, per-
24639: krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-        soner i signaltjänst, sjukvårdspersonal, perso-
24640: per eller under förhållanden som kan jämställas     ner som arbetat inom krigsindustrin och andra
24641: med dessa.                                          med dem jämförbara personer, borde beaktas
24642:    En ovan avsedd frontveteran är en person         då fronttecken beviljas. Arbetsgruppen skall bli
24643: som tilldelats frontmannatecken enligt förord-      färdig med sitt arbete före 15.10.1990.
24644: ningen om frontmannatecken (772/69), front-             Eftersom det är ändamålsenligt att frågan
24645: tjänsttecken enligt förordningen om front-          om en utveckling av rehabiliteringen av och
24646: tjänsttecken (554/78) eller fronttecken enligt      pensionsskyddet för dem som tjänstgjort på
24647: förordningen om fronttecken (256/88). Förut-        hemmaifronten utreds tillsammans med de an-
24648: sättningen för att ifrågavarande teeken skall       dra oviannämnda gruppernas, fattas beslutet
24649: kunna erhållas är att mottagaren antingen med       om erfhrderliga åtgärder sedan arbetsgruppen
24650: stöd av värnpliktslagen har deltagit i krigen       blivit fårdig med sitt arbete.
24651: 
24652:     Helsingfors den 19 april 1990
24653: 
24654:                                                  Social- odl hä1sovårdsminister Mauri Miettinen
24655:                         j
24656: 
24657:                         j
24658: 
24659:                     j
24660: 
24661:                     j
24662: 
24663:                 j
24664: 
24665:                 j
24666: 
24667:             j
24668: 
24669:             j
24670: 
24671:         j
24672: 
24673:         j
24674: 
24675:     j
24676: 
24677:     j
24678: 
24679: j
24680: 
24681: j
24682:                                             1990 vp.
24683: 
24684: Kirjallinen kysymys n:o 147
24685: 
24686: 
24687: 
24688: 
24689:                                 Aittoniemi: Rintamalisän maksuperusteiden tarkistamisesta
24690: 
24691: 
24692:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24693: 
24694:    Tällä hetkellä rintamalisän saaminen on si-    että rintamalisää maksettaisiin kaikille siihen
24695: dottu kansaneläkkeen pohjaosan nostamiseen.       oikeutetuille riippumatta kansaneläkkeen poh-
24696: Tämän takia ne henkilöt, jotka eivät jostain      jaosan nostamisesta.
24697: syystä halua nostaa kansaneläkkeen pohjaosaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24698: jäävät ilman heille kuuluvaa rintamalisää. Ny-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24699: kykäytäntöä ei voida pitää oikeana siksi, että    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24700: rintamalisä on tunnustus sotien aikana tehdys-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24701: tä ensiarvoisen tärkeästä työstä isänmaamme
24702: vapauden puolesta. Tämän takia ei rintamali-
24703: sän maksamista tulisi rinnastaa kansaneläk-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24704: keen pohjaosaan, joka on kaikille kansalaisille           että kumotaan rintamalisän maksami-
24705: kuuluva perusturvan osa. Hallituksen toimesta             sen sitominen kansaneläkkeen pohja-
24706: tulisikin pikaisesti muuttaa käytäntöä siten,             osan nostamiseen?
24707:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
24708: 
24709:                                         Sulo Aittaniemi
24710: 
24711: 
24712: 
24713: 
24714: 200070S
24715: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 147
24716: 
24717: 
24718: 
24719: 
24720:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jotka olivat rintamalla menettäneet työkykynsä
24722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eivätkä pystyneet ansaitsemaan enää työeläke-
24723: olette 16 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           turvaa tai jotka ikänsä puolesta saivat vain
24724: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pientä työeläkettä.
24725: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Koska rintamalisän luonne vähimmäisturvaa
24726: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta             takaavana etuutena korostui vuoden 1977 lain-
24727: kirjallisesta kysymyksesta n:o 147:                   muutoksen yhteydessä, veteraanijärjestöt esitti-
24728:                                                       vät vaatimuksen ylimääräisestä rintamalisästä,
24729:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       jolla nimenomaan hyvitettäisiin rintamapalve-
24730:         että kumotaan rintamalisän maksami-           lusajasta johtuva menetys työeläketurvassa.
24731:         sen sitominen kansaneläkkeen pohja-              Teknisesti tässäkin parhaana uudistusmah-
24732:         osan nostamiseen?                             dollisuutena pidettiin ylimääräisen rintamalisän
24733:                                                       mitoittamista veteraanille maksettavan kansan-
24734:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläkkeen lisäosan mukaan. Mitä pienempi on
24735: vasti seuraavaa:                                      veteraanin kansaneläkkeen lisäosa, sitä suu-
24736:                                                       rempi on hänen työeläkkeensä. Täyttä lisäosaa
24737:    Kansaneläkettä saavalla Suomen kansalaisel-        saavalla veteraanilla ei ole yleensä työeläketur-
24738: la ja Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella        vaa lainkaan.
24739: on oikeus saada rintamalisä, jos hänellä on              Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneet ikä-
24740: rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintama-        luokat alkavat viimeistään vuonna 1994 kuulua
24741: tunnus taikka veteraanitunnus.                        kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläketurvan
24742:    Rintamalisän tarkoituksena oli alun perin          piiriin. Työkyvyttömillä veteraaneilla on oikeus
24743: parantaa pienituloisten rintamasotilaiden elä-        rintamalisään aina kansaneläkkeen pohjaosaa
24744: keturvaa. Sen vuoksi lisän maksaminen edel-           saadessaan. Tarve tällä perusteella rintamalisän
24745: lytti, että veteraani sai kansaneläkkeen tukia-       maksamiseksi erillään kansaneläkkeestä ei ole
24746: saa.                                                  ilmeinen.
24747:    Vuoden 1977 heinäkuun alusta rintamalisän             Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, jotka
24748: saajien piiriä laajennettiin siten, että lisän saa-   eräillä puolisoilla ilmenevät kansaneläkkeen
24749: misen edellytyksenä ei enää pidetty tukiosan          lisäosan alenemisena jälkimmäisen puolison
24750: saamista. Vuoden 1977 lainmuutoksen valmis-           jäädessä eläkkeelle ja jotka siten tällä tavalla
24751: telutöiden yhteydessä oli selvitetty mahdolli-        ovat esteenä kansaneläkkeen hakemiselle van-
24752: suuksia yksilöllisten rintamavuosien huomioon         huuseläkeiässä.
24753: ottamiseen työeläkkeissä. Teknisenä ratkaisuna           Valtion tulo- ja menoarvioesityksen 1990
24754: olisi ollut mahdollista korottaa työeläkettä
24755:                                                       mukaan hallituksen tarkoituksena on antaa
24756: tietyllä rintamapalvelusajasta riippuvalla pro-
24757:                                                       eduskunnalle esitys kansaneläkejärjestelmän
24758: senttimäärällä. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan
24759:                                                       kehittämiseksi vuoden 1991 aikana muun
24760: pidetty tarkoituksenmukaisena, koska järjestel-       muassa siten, että eläkkeelle jäävän puolison
24761: mä olisi antanut suurta työeläkettä saavalle
24762:                                                       lisäosa on samansuuruinen kuin eläkkeensaaja-
24763: muita suuremman korotuksen ja etuuttailman            puolisolle maksettava lisäosa. Lainmuutos
24764: olisi jäänyt noin 100 000 työeläkejärjestelmän        poistaa siten ne ongelmat, jotka liittyvät rinta-
24765: ulkopuolella olevaa veteraania.            Sanotut
24766:                                                       malisän maksamiseen kansaneläkkeen yhtey-
24767: 100 000 veteraania saivat pääasiallisen toimeen-
24768:                                                       dessä. Lainmuutoksen ajankohta tulee ratkais-
24769: tulonsa kansaneläkkeestä.
24770:                                                       tavaksi valmisteltaessa vuoden 1991 tulo- ja
24771:    K ytkemällä rintamalisän maksaminen kansan-
24772:                                                       menoarvioesitystä.
24773: eläkkeen yhteydessä tapahtuvaksi voitiin antaa
24774: eläketurvaa ennen kaikkea niille veteraaneille,
24775: 
24776:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
24777: 
24778:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
24779:                                      1990 vp. -     KK n:o 147                                         3
24780: 
24781: 
24782: 
24783:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24784: 
24785:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetsförmåga vid fronten och inte längre
24786: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kunde förtjäna arbetspensionsskydd eller som
24787: av den 16 mars 1990 tili vederbörande med1em         på grund av sin ålder endast fick en liten
24788: av statsrådet översänt avskrift av följande av       arbetspension.
24789: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                Eftersom fronttilläggets karaktär av en för-
24790: spörsmål nr 147:                                     mån som garanterar ett minimiskydd betona-
24791:                                                      des i samband med lagändringen 1977, anförde
24792:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             veteranorganisationerna ett krav på ett extra
24793:        vidta för att betalningen av fronttilläg-     fronttillägg genom vilket särskilt den förlust
24794:        get inte längre skall bindas vid höjandet     som beror på fronttjänsttiden gottgörs i arbets-
24795:        av folkpensionens basdel?                     pensionsskyddet.
24796:                                                          Som den tekniskt sett bästa revideringsmöj-
24797:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ligheten ansågs också här dimensioneringen av
24798: samt anföra följande:                                ett extra fronttillägg enligt den tilläggsde1 till
24799:                                                      folkpensionen som betalas tili veteranerna. Ju
24800:    En finsk medborgare som får folkpension           mindre tilläggsdelen tili veteranens fo1kpension
24801: och en utländsk medborgare som bor i Finland         är, desto större är hans arbetspension. En
24802: har rätt att få fronttillägg, om han har front-      veteran som får full tilläggsdel har i allmänhet
24803: manna-, fronttjänst-, front- eller veterantecken.    inte något arbetspensionsskydd alls.
24804:    Syftet med fronttillägget var ursprungligen           De årsklasser som deltog i krigen 1939-
24805: att pensionsskyddet för frontsoldater med små        1945 börjar senast 1994 omfattas av ålderspen-
24806: inkomster skall förbättras. Därför förutsatte        sionsskyddet inom folkpensionssystemet. lnva-
24807: betalningen av tillägget att veteranen fick folk-    lidiserade veteraner har alltid rätt till fronttill-
24808: pensionens understödsdel.                            lägg när de får folkpensionens basdel. Behovet
24809:    Vid ingången av juli 1977 utvidgades kretsen      att betala på denna grund fronttillägget skulle
24810: av mottagare av fronttillägg så, att förutsätt-      separat från folkpensionen är inte uppenbart.
24811: ningen för erhållandet av tillägget inte längre          Regeringen är medveten om de problem som
24812: ansågs vara erhållande av understödsdelen. I         vissa makar har i och med att folkpensionens
24813: samband med beredningsarbetena inför 1agänd-         tilläggsdel sjunker när den make som inte ännu
24814: ringen 1977 utreddes möjligheterna att beakta        får pension går i pension och som sålunda på
24815: de individuella frontåren i arbetspensionerna.       detta sätt utgör ett hinder för ansökande om
24816: Som en teknisk 1ösning skulle det ha varit           pension när åldern för ålderspension uppnås.
24817: möjligt att höja arbetspensionen med en viss             Enligt statens budgetproposition för 1990
24818: procent utgående från fronttjänsttiden. Detta        har regeringen för avsikt att avlåta en propo-
24819: alternativ ansågs dock inte ändamå1sen1igt,          sition tili riksdagen med förs1ag tili utveck1ing
24820: eftersom systemet skulle ha inneburit en större      av folkpensionssystemet under 1991 bl.a. så att
24821: förhöjning för dem som får en stor arbetspen-        tilläggsdelen för den make som går i pension
24822: sion, och ca 100 000 veteraner som inte omfattas     skall vara lika stor som den tilläggsde1 som
24823: av arbetspensionssystemet skulle ha gått miste       betalas till den av makarna som får pension.
24824: om förmånen. Sagda 100 000 veteraner fick sin        Lagändringen av1ägsnar så1edes prob1emen
24825: huvudsakliga utkomst av fo1kpensionen.               som ansluter sig till betalningen av fronttilläg-
24826:    Genom att beta1ningen av fronttillägget an-       get i samband med fo1kpensionen. Bes1ut om
24827: knöts tili fo1kpensionen kunde pensionsskydd         tidpunkten för 1agändringen kommer att fattas
24828: ges framför allt de veteraner som hade mist sin      då budgetpropositionen för 1991 bereds.
24829: 
24830:     Helsingfors den 18 april 1990
24831: 
24832:                                                   Social- och hä1sovårdsminister Mauri Miettinen
24833: 1
24834: 1
24835: 1
24836: 1
24837:     1
24838:     1
24839:     1
24840:     1
24841:         1
24842:         1
24843:         1
24844:         1
24845:             1
24846:             1
24847:             1
24848:             1
24849:                 1
24850:                                                1990 vp.
24851: 
24852: Kirjallinen kysymys n:o 148
24853: 
24854: 
24855: 
24856: 
24857:                                   Laaksonen ym.: Lohenkalastuksen turvaamisesta Satakunnan
24858:                                      rannikolla
24859: 
24860:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24861: 
24862:    Selkämerellä on pitkät perinteet lohen ran-       Josta ei kiintosiimakalastusta harjoittaville ka-
24863: nikko- ja avomerikalastuksessa. Rysäpyyntiä          lastajille aiheutuvia menetyksiä ole esitetty kor-
24864: on harjoitettu niin kauan kuin isorysä on            vattaviksi.
24865: pyydyksenä Suomessa tunnettu. Siimakalastus              Ammattikalastajien käsityksen mukaan kor-
24866: on alkanut 40-luvulla ja ajoverkkopyynti 60-         vausten piiriin olisi saatava koko Iohikalastus,
24867: Iuvulla.                                             jota rasitetaan rajoituksin joko kansallisesti tai
24868:    Itämeren verkko- ja siimakalastusta on 1980-      kansainvälisesti Suomen aloitteesta. Lisäksi
24869: luvulla rajoitettu voimakkaasti. Selkämeren          epäkohtana nähdään nykyisen politiikan lyhyt-
24870: alueella rajoitukset ovat kohdistuneet merkit-       jänteisyys rajoitusmääräyksiä säädettäessä, jo-
24871: tävästi lohen avomerikalastukseen talven es-         hon viittasin edellä rysäkalastusmääräysten
24872: täessä pyynnin jopa useiksi kuukausiksi lähes        osalta vuonna 1989.
24873: vuosittain. Lisäksi kansallisella tasolla on ke-         Satakunnan alueen kalastajat eli Selkämeren
24874: vätrauhoitus kohdistunut raskaimmin Selkäme-         ammattikalastajat ry. sekä Satakunnan kalata-
24875: ren Iohenkalastukseen. Ajoverkkokalastusta on        louspiiri ovat kiinnittäneet huomionsa seuraa-
24876: perinteisesti harjoitettu keväällä lähellä rannik-   viin puutteisiin voimassa olevassa kalastuksen
24877: koa. Tämä pyynti on neljän meripeninkulman           sääntelyssä koskien Satakunnan rannikkoaluet-
24878: sisäpuolella kielletty vuodesta 1986 lähtien il-     ta:
24879: man korvausta menetetystä ansiosta.                      Ensinnäkin kun kalastusrajoituksia sääde-
24880:    Lisäksi vuoden 1986 alusta aloitettiin lohen      tään, on oltava selvillä, mitä vaikutuksia rajoi-
24881: kevätrauhoitus, minkä johdosta rysät sai aset-       tuksilla on kalastajien toimeentuloon ja miten
24882: taa pyyntiin 5.6. alkaen. Vastaavaa rauhoitus-       taloudelliset menetykset tullaan korvaamaan.
24883: aikaa myöhennettiin vuonna 1989. Kalastajilta            Toiseksi kalastuselinkeinon kannalta koros-
24884: saamiemme tietojen mukaan tämä määräys               tetaan sitä, että pyyntirajoitusten seurauksena
24885: annettiin vasta kalastuksen jo alettua samaisen      myönnettävien korvausten haku ja maksami-
24886: vuoden keväällä.                                     nen tulee ajoittaa vuosittain niin, että rahat
24887:    Rysäpyynoille asetetut rajoitukset ovat ai-       ovat kalastajien käytössä joka vuosi. Menetetty
24888: heuttaneet sen, että se ei ole sallitussa laajuu-    ansio tulee korvata täysimääräisenä. Mikäli
24889: dessa enää kannattavaa toimintaa. Kalastajien        jokin olemassa oleva kalastusmuoto kielletään
24890: oman arvion mukaan ilman nyt maksettavia             kokonaisuudessaan, tulee valtion lunastaa kiel-
24891: korvauksia ei Satakunnan rannikolla olisi yh-        letyt pyydykset ja pyyntikalusto.
24892: tään lohen rysäkalastajaa.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24893:    Lohen siimakalastuksen osalta Satakunnan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24894: rannikolta kantautuu yhtä huonoja uutisia.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24895: Alueella on käytetty kiinto- ja ajosiimoja,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24896: joiden käyttö on kielletty 1.4.-15.11. välisenä
24897: aikana lukuun ottamatta Suomenlahtea sekä
24898: sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvää vyöhy-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24899: kettä. Mainittuun kieltoaikaan kiintosiimaka-               ryhtyä Satakunnan rannikkoalueen ka-
24900: lastajat saivat poikkeusluvan 1986-87. Tämän                lastuselinkeinon turvaamiseksi muuttu-
24901: jälkeen kielto tuli kansainvälisenä päätöksenä              vissa olosuhteissa, jolloin kalastukselle
24902: Suomen esityksestä Itämeren komission ko-                   joudutaan asettamaan lohikannan suo-
24903: kouksessa voimaan vuodesta 1988 lähtien ja                  jelemiseksi välttämättömiä rajoituksia,
24904: poikkeuslupia ei enää myönnetty. Tästä kiel-                ja
24905: 200070S
24906: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 148
24907: 
24908:          millä tavoin Hallitus aikoo korvata               millä tavoin Hallitus aikoo tulevai-
24909:       kalastajille koituvat menetykset elinkei-         suudessa kohentaa rajoitusmääräysten
24910:       non harjoittamista olennaisesti rajoitet-         ennakoitavuutta, mikä nähdään kalas-
24911:       taessa mahdollisista hukkainvestoin-              tajien keskuudessa elinkeinon jatkuvuu-
24912:       neista ja muusta taloudellisesta mene-            delle keskeisenä?
24913:       tyksestä, sekä
24914: 
24915:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
24916: 
24917:        Timo Laaksonen                 Heikki Rinne               Timo Roos
24918:        Saara-Maria Paakkinen          Lea Mäkipää                Raila Aho
24919:        Raimo Vuoristo                 Maunu Kohijoki             Aino Pohjanoksa
24920:                  Mikko Elo                               Kalevi Lamminen
24921:                                     1990 vp. -     KK n:o 148                                     3
24922: 
24923: 
24924: 
24925: 
24926:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24927: 
24928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vata kalastuselinkeinon jatkuminen tämän ka-
24929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lastuksen osalta. Korvausten maksaminen pe-
24930: olette 16 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        rustuu myös siihen, että kysymyksessä on
24931: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kansallinen säännös, joka on tarkoitettu tila-
24932: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      päiseksi.
24933: edustaja Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta           Sen sijaan kansainväliset lohenkalastusrajoi-
24934: kirjallisesta kysymyksestä n:o 148:                tukset, joita ovat mm. lohen kesärauhoitus,
24935:                                                    verkkojen ja koukkujen määrät alusta kohden,
24936:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     verkon pienin sallittu silmäharvuus, siimakalas-
24937:        ryhtyä Satakunnan rannikkoalueen ka-        tuskielto 1.4.-15.11. ja lohen alamitta ovat
24938:        lastuselinkeinon turvaamiseksi muuttu-      sellaisia rajoituksia, jotka ovat pysyvästi voi-
24939:        vissa olosuhteissa, jolloin kalastukselle   massa ja koskevat kaikkia Itämeren maita.
24940:        joudutaan asettamaan lohikannan suo-        Tällaisten rajoitusten aiheuttamista saaliiden
24941:        jelemiseksi välttämättömiä rajoituksia,     menetyksistä ei ole katsottu voitavan maksaa
24942:        ja                                          korvauksia, koska se johtaisi korvausten piiriin
24943:           millä tavoin Hallitus aikoo korvata      kaikkia muitakin kalalajeja koskevien rajoitus-
24944:        kalastajille koituvat menetykset elinkei-   ten vaikutukset.
24945:        non harjoittamista olennaisesti rajoitet-      Kalastusrajoituksia säädettäessä on hyvissä
24946:        taessa mahdollisista hukkainvestoin-        ajoin kuultu kalastajien ja alan neuvontajärjes-
24947:        neista ja muusta taloudellisesta mene-      töjä, joten kalastajilla on ollut tiedossa aiotut
24948:        tyksestä, sekä                              säätelytoimenpiteet. Näin ollen ei myöskään
24949:           millä tavoin Hallitus aikoo tulevai-     ole katsottu mahdolliseksi korvata sitä kapasi-
24950:        suudessa kohentaa rajoitusmääräysten        teettia, joka on mahdollisesti jäänyt käyttämät-
24951:        ennakoitavuutta, mikä nähdään kalas-        tä kalastusrajoitusten vuoksi.
24952:        tajien keskuudessa elinkeinon jatkuvuu-        Lohen rannikkopyyntiä koskeva rajoitus on
24953:        delle keskeisenä?                           ollut voimassa vuodesta 1986 lähtien. Rajoitus-
24954:                                                    ta koskeva asetus on annettu vuosittain ja siitä
24955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         on aina edellisen vuoden syksyllä pyydetty
24956: taen seuraavaa:                                    lausunnot kaikilta niiltä tahoilta, joita asia
24957:                                                    koskee. Tieto asetuksen valmisteluista on näin
24958:    Luonnon lohikantojen jatkuva taantuminen        ollen hyvissä ajoin kalastajien ja muidenkin
24959: on pakottanut viranomaiset säätämään kalas-        asianosaisten tiedossa. Asetus on kuitenkin
24960: tusrajoituksia, joiden tarkoituksena on edistää    astunut voimaan verrattain myöhään keväisin,
24961: lohen nousua kutujokiin ja siten elvyttää ja       mikä on johtunut sen käsittelyn viivästymisestä
24962: lisätä poikastuotantoa. Viime kädessä kalas-       valtioneuvostossa. Tarkoituksena on ryhtyä
24963: tuksen säätely turvaa sekä ammattimaisen että      selvittämään, voidaanko laatia sellainen koko-
24964: muun kalastuksen jatkumisen. Sen vuoksi, että      naissuunnitelma lohenkalastuksen säätelylle,
24965: kutuvaelluksella olevan lohen kalastusta ranni-    että ly~ytaikaisten säädösten asemesta päästäi-
24966: kon läheisyydessä on rajoitettu, on saaliiden      siin pitkäjännitteiseen ja tehokkaaseen sääte-
24967: menetyksistä maksettu ammattikalastajille kor-     lyyn. Tämä edellyttää osaltaan tuloksia Itäme-
24968: vauksia valtion varoista. Näin on haluttu tur-     ren pääaltaan kalastuksen säätelyssä.
24969:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
24970: 
24971:                                                                         Ministeri Ole Norrback
24972: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 148
24973: 
24974: 
24975: 
24976: 
24977:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24978: 
24979:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skilda fiskes del. Erläggandet av ersättningar
24980: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           grundar sig även på att det är fråga om en
24981: a v den 16 mars 1990 tili vederbörande medlem         nationell temporärt gällande bestämmelse.
24982: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Däremot är de internationella begränsning-
24983: riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteck-           arna av laxfisket, gällande bl.a. fridlysning av
24984: nade skriftliga spörsmål nr 148:                      Iaxen sommartid, antalet nät och krokar per
24985:                                                       fartyg, minsta tillåtna storlek för nätmaskor,
24986:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             förbud för fiske med rev 1.4.-15.11. och
24987:        vidta för att trygga fiskerinäringen in-       minimimått för upptagen fisk av permanent
24988:        om Satakunda kustområde då fiskets             karaktär och berör samtliga Iänder kring Ös-
24989:        förutsättningar förändras p.g.a. att man       tersjön. Man har inte ansett sig kunna erlägga
24990:        för att skydda laxbeståndet måste fast-        ersättningar för p.g.a. dessa begränsningar för-
24991:        ställa av nöden påkallade begränsningar        orsakade uteblivna fångster genom att ett
24992:        av fisket, och                                 sådant förfaringssätt skulle leda tili att ersätt-
24993:           på vilket sätt ämnar Regeringen er-         ningar även borde utbetalas för följderna av
24994:        sätta de förluster fiskarna åsamkas            begränsningar för fisket av alla andra slags
24995:        p.g.a. eventuella tili ingen nytta gjorda      fiskar.
24996:        investeringar såvida en väsentlig in-              Vid fastställandet av begränsningar av fisket
24997:        skränkning av möjligheterna att utöva          har fiskarnas och branschens rådgivningsorga-
24998:        näringen genomförs ävensom övriga              nisationer hörts i god tid, vilket innebär att
24999:        ekonomiska förluster, samt                     fiskarkåren varit medveten om tilltänkta regle-
25000:           på vilket sätt ämnar Regeringen             ringsåtgärder. Därför har man inte heller ansett
25001:        framledes förbättra möjligheterna att          det vara möjligt att ersätta den kapacitet som
25002:        förutse kommande bestämmelser om               eventuellt blivit outnyttjad på grund av be-
25003:        begränsningar, vilket man inom fiskar-         gränsning av fisket.
25004:        kretsar anser vara en central fråga för            Den begränsning, som gäller fisket av lax vid
25005:        fiskerinäringens fortbestånd?                  kusten, har varit i kraft ända sedan år 1986.
25006:                                                       Förordningen gällande begränsningen har av-
25007:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          givits årligen och ett utlåtande om denna har
25008: samt anföra följande:                                 alltid inbegärts hösten innan av samtliga be-
25009:                                                       rörda parter. Informationen om beredningen
25010:    Den fortlöpande tillbakagången för de na-          av förordningen har sålunda i god tid kommit
25011: turliga laxbestånden har tvingat myndigheterna        samtiga fiskare ävensom övriga berörda parter
25012: att, i avsikt att befrämja laxens vandring upp i      tili kännedom. Förordningen har likväl trätt i
25013: lekälvarna för att sålunda stimulera och öka          kraft relativt sent på vårarna, vilket berott på
25014: yngelproduktionen, fastställa begränsningar för       dröjsmål vid behandlingen i statsrådet. Avsik-
25015: fisket. 1 sista hand tryggar en reglering av fisket   ten är att inleda en utredning av huruvida det
25016: ett fortsatt utövande av såväl yrkesmässigt som       vore möjligt att utarbeta en övergripande pian
25017: övrigt fiske. På grund av att fisket av under         för regleringen av laxfisket för att därigenom
25018: lektiden vandrande lax begränsats i närheten          kunna övergå från kortsiktiga stadganden tili
25019: av kusten har yrkesfiskarna erhållit ersättning       en långsiktig och effektiv form av reglering.
25020: för fångstbortfallet ur för ändamålet anslagna        Detta förutsätter för sin del resultat av regler-
25021: statsmedel. På detta sätt har man önskat trygga       ingen av fisket i Östersjöns huvudbassäng.
25022: fiskerinäringens fortbestånd även för detta sär-
25023: 
25024:      Helsingfors den 20 april 1990
25025: 
25026:                                                                              Minister Ole Norrback
25027:                                                1990 vp.
25028: 
25029: Kirjallinen kysymys n:o 149
25030: 
25031: 
25032: 
25033: 
25034:                                   Hilpelä: Turun teknillisen oppilaitoksen nimeämisestä kokeilu-
25035:                                       kouluksi ammattikorkeakoulukokeilua aloitettaessa
25036: 
25037: 
25038:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25039: 
25040:     Maassamme aloitettaneen lähiaikoina am-          sinöörit joutuvat usein työskentelemään kor-
25041: mattikorkeakoulukokeilu. Turussa on oppilai-         keakouluinsinöörien tehtävissä.
25042: tos - Turun teknillinen oppilaitos - joka on            - Talousalueella on merkittävä osa maam-
25043: halukas ja myös erittäin sopiva kokeilukouluk-       me elintarviketeollisuutta. Niin ikään paljon
25044: si.                                                  elektroniikka-alan teollisuutta on sijoittunut
25045:     Seuraavassa eräitä kokeiluluvan saantia          Turun-Salon seuduille. Varsinais-Suomessa
25046: puoltavia seikkoja:                                  on myös korkeatasoista metalli- ja rakennus-
25047:     - Turun teknillinen oppilaitos on maamme         teollisuutta. Oppilaitokseen perustetut osasto-
25048: kolmanneksi suurin alansa oppilaitos. Opiske-        kohtaiset neuvottelukunnat merkitsevät laajoja
25049: lijoita on noin 1 400 ja opettajia 150. Opetus-      yhteyksiä alueen elinkeinoelämään.
25050: tiloja ollaan myös merkittävästi laajentamassa.         - Turun teknillinen oppilaitos edustaa am-
25051:     - Oppilaitos on monialainen. Opetusta an-        matillisten oppilaitosten joukossa luontevaa ja
25052: netaan kone- ja metallitekniikan, koneauto-          korkeatasoista lähtökohtaa kokeilun käynnis-
25053: maation (robotiikka, mekatroniikka), laivako-        tämiseen.
25054: ne- ja voimalaitostekniikan, laivanrakennuk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25055: sen, teletekniikan, elintarviketekniikan, talon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25056: rakennuksen, yhdyskuntatekniikan sekä auto-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25057: ja kuljetustekniikan aloilla. Biotekniikan insi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25058: nöörikoulutus käynnistyy lähiaikoina. Oppilai-
25059: toksessa toimii kurssiosasto. Teknologiapalve-                  Aikooko Hallitus ammattikorkea-
25060: luosasto on perustettu 1989. Kirjastoa ollaan                koulukokeilua käynnistäessään ottaa
25061: kehittämässä tietopalveluyksiköksi.                          huomioon Turun teknillisen oppilaitok-
25062:     - Turun alueella on vain rajoitetusti diplo-             sen koon ja muut edellytykset sekä
25063: mi-insinöörikoulutusta. Turkuun ei ole saatu                 sijainnin korkeakoulukaupungissa ja
25064: perustetuksi teknillistä korkeakoulua eikä sitä              sen mukanaan tuomat mahdollisuudet
25065: tultane perustamaankaan. Näin ollen on erityi-               tarvittaessa saada korkeatasoista luen-
25066: sen tähdellistä kehittää teknillisestä oppilaitok-           noitsija-apua ja ottaa kyseisen oppilai-
25067: sesta mahdollisimman korkeatasoinen opetus-                  toksen mukaan ammattikorkeakoulu-
25068: laitos täyttämään koulutuksellista aukkoa. In-               kokeiluun?
25069: 
25070:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1990
25071: 
25072:                                              Liisa Hilpelä
25073: 
25074: 
25075: 
25076: 
25077: 200070S
25078: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 149
25079: 
25080: 
25081: 
25082: 
25083:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25084: 
25085:   Valtiopäiväjärjestetyksen 37 §:n 1 momentis-    kustelun sekä muun jatkovalmistelun pohjalta.
25086: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      Tässä yhteydessä esitetään eräitä yleisiä suun-
25087: mies, olette 15 päivänä maaliskuuta 1990 päi-     taviivoja ns. nuorisokoulu- ja ammattikorkea-
25088: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     koulukysymyksessä.
25089: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Asian tarkempaa jatkovalmistelua varten
25090: kansanedustaja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta     opetuministeriö asetti 26.1.1990 johtoryhmästä
25091: kirjallisesta kysymyksestä n:o 149:               ja seurantaryhmästä koostuvan projektiorgani-
25092:                                                   saation. Johtoryhmän tehtävänä on muun
25093:           Aikooko Hallitus ammattikorkea-         muassa valmistella seikkaperäisempi suunnitel-
25094:        koulukokeilua käynnistäessään ottaa        ma ja tarvittavat säännösehdotukset käynnis-
25095:        huomioon Turun teknillisen oppilaitok-     tettävästä kokeilutoiminnasta.
25096:        sen koon ja muut edellytykset sekä            Hallituksen tarkoituksena on niin ikään esit-
25097:        SIJamnin korkeakoulukaupungissa ja         tää nämä kehittämishankkeet eduskunnan kes-
25098:        sen mukanaan tuomat mahdollisuudet         kusteltavaksi kuluvana keväänä annettavan
25099:        tarvittaessa saada korkeatasoista luen-    koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä. Vasta
25100:        noitsija-apua ja ottaa kyseisen oppilai-   tämän ja mahdollisten lainsäädäntötoimenpi-
25101:        toksen mukaan ammattikorkeakoulu-          teiden jälkeen voidaan ottaa lopullisesti kantaa
25102:        kokeiluun?                                 yksittäisten kokeiluhankkeiden aloittamiseen.
25103:                                                      Opetusministeriölle on jo tässä vaiheessa eri
25104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tahojen omaehtoisen aloitteellisuuden pohjalta
25105: taen seuraavaa:                                   toimitettu yli 60 ehdotusta ammattikorkeakou-
25106:                                                   lukokeiluista. Hankkeissa olisi ehdotusten mu-
25107:    Opetusministeriö on toiminta- ja taloussuun-   kaan mukana yli 100 ammatillista oppilaitosta.
25108: nitelmassaan vuosille 1991-94 hahmotellut pe-     Hallitus tulee tarkastelemaan kaikkia hankkei-
25109: ruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämislin-    ta, Turun teknillisen oppilaitoksen esitys mu-
25110: joja ministeriön aikaisemmin valmistaman kes-     kaan lukien, tasapuolisesti samalta lähtöviival-
25111: kustelumuistion ja asiasta käydyn julkisen kes-   ta siinä vaiheessa, kun asia on ajankohtainen.
25112: 
25113:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
25114: 
25115:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
25116:                                     1990 vp. -     KK n:o 149                                      3
25117: 
25118: 
25119: 
25120: 
25121:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25122: 
25123:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       riktlinjer för den s.k. ungdomsskole- och yrkes-
25124: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        högskolefrågan.
25125: a v den 15 mars 1990 tili vederbörande medlem          För en noggrannare bearbetning av ärendet
25126: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tilisatte undervisningsministeriet 26.1.1990 en
25127: riksdagsledamot Liisa Hilpelä undertecknade        projektorganisation, bestående av en lednings-
25128: skriftliga spörsmål nr 149:                        grupp och en uppföljningsgrupp. Lednings-
25129:                                                    gruppen har bl.a. tili uppgift att utarbeta en
25130:           Ämnar Regeringen, när den startar        mera detaljerad pian och erforderliga förslag
25131:        experimentet med yrkeshögskolor beak-       tili stadganden om den experimentverksamhet
25132:        ta storleken av den tekniska läroanstal-    som skali startas.
25133:        ten i Åbo och anstaltens övriga förut-          Regeringen har också för avsikt att förelägga
25134:        sättningar samt dess läge i högskolesta-    riksdagen dessa utvecklingsprojekt för diskus-
25135:        den och de därmed följande möjlighe-        sion i samband med en utbildningspolitisk
25136:        terna att vid behov få högklassig före-     redogörelse, som kommer att avges under
25137:        läsarhjälp och inbegripa läroanstalten i    denna vår. Först när så har skett och efter
25138:        experimentet med yrkeshögskolor?            eventuelia lagstiftningsåtgärder blir det möjligt
25139:                                                    att slutgiltigt ta stälining tili inledandet av
25140:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       enskilda experimentprojekt.
25141: samt anföra följande:                                  Tili undervisningsministeriet har redan i det-
25142:                                                    ta skede på grundval av individuelia initiativ
25143:    Undervisningsministeriet har i sin verksam-     insänts mer än 60 förslag angående yrkeshög-
25144: hets- och ekonomipian för åren 1991-1994           skoleexperiment. Projekten skulie enligt försla-
25145: dragit upp riktlinjerna för utvecklande av         gen beröra över 100 yrkesläroanstalter. Reger-
25146: utbildningen efter grundskolan på grundval av      ingen kommer att granska alla projekt, bland
25147: ett diskussionsmemorandum, som ministeriet         dem framställningen från den tekniska läroan-
25148: hade utarbetat tidigare, och den offentliga        stalten i Åbo, opartiskt från en och samma
25149: debatten i frågan samt övrig fortsatt beredning.   utgångspunkt i det skede då saken är aktuell.
25150: I detta sammanhang anförs en del alimänna
25151: 
25152:     Helsingfors den 19 april 1990
25153: 
25154:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
25155:                                               1990 vp.
25156: 
25157: Kirjallinen kysymys n:o 150
25158: 
25159: 
25160: 
25161: 
25162:                                  Tennilä: Jäniskosken ja Norjan välisen tieosuuden kunnostami-
25163:                                      sesta
25164: 
25165: 
25166:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25167:    Sevettijärveltä Norjan rajalle jatkuva tie on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25168: korjauksen kohteena. Korjaamatta on yhä väli        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25169: Jäniskoskelta rajalle. Tienkorjaus etenee nyt       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25170: kuitenkin aivan kohtuuttoman hitaasti liian         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25171: vähäisten määrärahojen vuoksi. On jopa käy-
25172: mässä niin, että tietyö keskeytyy ellei lisäbud-
25173: jettiin saada rahaa. Tämä olisi väärin, sillä tie             Tuleeko Hallitus myöntämään lisä-
25174: on nyt huono, mutkainen ja kapea liikenteen                budjetissa lisämäärärahan Jäniskosken
25175: kuitenkin koko ajan kasvaessa. Liikenneturval-             ja Norjan välisen tieosuuden kunnosta-
25176: lisuuden lisäksi tietyötä tulee jatkaa keskeyty-           misen jatkamiseksi?
25177: mättä myös työllisyyssyistä.
25178:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
25179: 
25180:                                         Esko-Juhani Tennilä
25181: 
25182: 
25183: 
25184: 
25185: 200070S
25186: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 150
25187: 
25188: 
25189: 
25190: 
25191:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25192:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kuolpunan ja Jäniskosken siltojen uusimista.
25193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Työohjelmassa hankkeelle suunnattiin 4,5
25194: olette 16 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         Mmk:n rahoitus eli 0,5 Mmk enemmän kuin
25195: kirjeenne n:o 504 ohella toimittanut valtioneu-     menoarviossa oli myönnetty, mikä käytetään
25196: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tammi-elokuun aikana edellä mainittujen sil-
25197: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin            tojen uusimiseen. Nyt työn alla oleva osuus
25198: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 150:      valmistuu näillä määrärahoilla.
25199:                                                        Töiden jatkamiseksi varsinaisella tieosuudel-
25200:           Tuleeko Hallitus myöntämään lisä-         la tielaitos esitti työministeriölle hankkeelle
25201:        budjetissa lisämäärärahan Jäniskosken        myönnettäväksi työllisyysrahoitusta 4,1 Mmk
25202:        ja Norjan välisen tieosuuden kunnosta-       elo-joulukuulle, mutta momentin 34.50.77
25203:        misen jatkamiseksi?                          määrärahojen vähyyden vuoksi hankkeelle ei
25204:                                                     työllisyysrahoitusta tammikuussa myönnetty.
25205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Osasyynä oli myös se, että työministeriön
25206: vasti seuraavaa:                                    mukaan useissa muissa Lapin kunnissa työlli-
25207:                                                     syystilanne on vaikeampi kuin Inarissa.
25208:    Hallitus on antanut esityksensä eduskunnalle        Tielaitos tulee vielä ennen syksyä esittämään
25209: vuoden 1990 lisämenoarvioksi 2.4.1990. Esitys       uudelleen hankkeelle työllisyysrahoitusta syk-
25210: ei sisällä lisärahoitusta Jäniskosken ja Norjan     syn lisätyöllisyysohjelmassa. Mikäli se myönne-
25211: rajan välisen tien parantamiseen.                   tään, hankkeen toteuttaminen jatkuu ja tien
25212:    Hallitus lisäsi vuoden 1990 tulo- ja menoar-     parannustyöt valmistunevai syksyllä 1992. Mi-
25213: vioesitystä ns. budjettiriihessä käsitellessään     käli työllisyysrahoitusta ei hankkeelle syksyllä
25214: ministeri Vennamon ehdotuksesta hankkeelle          saada, jatkuvat työt todennäköisesti vasta vuo-
25215: 4,0 Mmk:n alkurahoituksen. Eduskunta hyväk-         den 1991 syksyllä ja hanke valmistuu vuonna
25216: syi rahoituksen hallituksen esityksen suuruise-     1993. Eduskunnalla on kevään lisämenoarviota
25217: na.                                                 käsitellessään myös mahdollisuus lisätä tiemää-
25218:    Valtion työohjelmaa tälle vuodelle laadittaes-   rärahoihin (mom. 31.24. 77) puuttuva 4,1
25219: sa tielaitos piti tien kiireellisimpinä parannus-   Mmk:n rahoitus tälle vuodelle, jolloin työlli-
25220: kohteina huonokuntoisten ja painorajoitteisten      syysrahoitusta ei tarvittaisi.
25221: 
25222:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
25223: 
25224:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
25225:                                     1990 vp. -     KK n:o 150                                      3
25226: 
25227: 
25228: 
25229: 
25230:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25231: 
25232:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tilldelades projektet en finansiering på 4,5 milj.
25233: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mk, dvs. 0,5 milj. mk mera än vad som
25234: nr 504 av den 16 mars 1990 tili vederbörande       beviljats i budgeten, och denna summa används
25235: medlem av statsrådet översänt avskrift av          under tiden januari--augusti för förnyandet av
25236: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä        de nämnda broarna. Den del av arbetet som nu
25237: undertecknade spörsmål nr 150:                     pågår kommer att kunna slutföras med detta
25238:                                                    anslag.
25239:           Kommer Regeringen att i en tilläggs-         För att kunna fortsätta med arbetet på den
25240:        budget bevilja tilläggsanslag för att       egentliga vägsträckan föreslog vägverket för
25241:        iståndsättningsarbetena på vägsträckan      arbetsministeriet att projektet beviljas 4,1 milj.
25242:        mellan Jäniskoski och Norge skall kun-      mk i sysselsättningsfinansiering för tiden augus-
25243:        na fortsätta?                               ti--december, men på grund av de begränsade
25244:                                                    anslagen under moment 34.50. 77 beviljades
25245:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       projektet ingen sådan finansiering i januari. En
25246: samt anföra följande:                              bidragande orsak var att arbetsministeriet an-
25247:                                                    såg sysselsättningsläget i många andra kommu-
25248:    Regeringen överlämnade den 2 april 1990 en      ner i Lappland vara sämre än i Enare.
25249: tilläggsbudgetproposition gällande år 1990 tili       Vägverket kommer ännu före hösten att på
25250: riksdagen. Propositionen innehåller inte till-     nytt föreslå sysselsättningsfinansiering för pro-
25251: läggsfinansiering för förbättrande av vägen        jektet i höstens tilläggssysselsättningsprogram.
25252: mellan Jäniskoski och den norska gränsen.          Om finansieringen beviljas kommer genomfö-
25253:    Regeringen lade på förslag av minister Ven-     randet av projektet att fortsätta, och vägför-
25254: namo tili 4,0 milj. mk i begynnelsefinansiering    bättringsarbetet torde bli klart under hösten
25255: för projektet i samband med att 1990 års            1992. Om projektet däremot inte beviljas sys-
25256: budgetproposition behandlades i den s.k. bud-      selsättningsfinansiering på hösten, kommer ar-
25257: getrian. Riksdagen godkände denna finansie-        betet troligen att fortsätta först hösten 1991
25258: ring i enlighet med regeringens förslag.           och i så fall slutförs projektet år 1993. Riks-
25259:    1 samband med att statens arbetsprogram för     dagen kan också, i samband med att den
25260: detta år utarbetades ansåg vägverket ett förny-    behandlar vårens tilläggsbudget, höja vägansla-
25261: ande av broarna i Kuolpuna och Jäniskoski,         get (mom. 31.24.77) för i år med den finansie-
25262: vilka är i dåligt skick och viktbegränsade, vara   ring på 4,1 milj. mk som fattas, varvid det inte
25263: de mest brådskande reparationsprojekten för        skulle behövas någon sysselsättningsfinansie-
25264: den ifrågavarande vägens del. I programmet         ring.
25265: 
25266:     Helsingfors den 6 april 1990
25267: 
25268:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
25269:                                                1990 vp.
25270: 
25271: Kirjallinen kysymys n:o 151
25272: 
25273: 
25274: 
25275: 
25276:                                   Mäkelä: Naisten ja miesten tasa-arvosta työkyvyttömyyseläke-
25277:                                     päätöksiä myönnettäessä
25278: 
25279: 
25280:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25281: 
25282:    Työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään tällä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25283: hetkellä yksilöllisten perusteiden mukaisesti.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25284: Julkisuudessa on kuitenkin esiintynyt tietoja,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25285: että työkyvyttömyyseläkepäätösten hyväksy-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25286: misprosentti on miehillä suurempi kuin naisilla.
25287: Tästä aiheesta ei ole kuitenkaan tehty tieteelli-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
25288: sesti pätevää ja kattavaa selvitystä ja näin ollen          jotta pikaisesti selvitettäisiin, pitävätkö
25289: siitä ei ole saatavissa varmaa tietoa. Koska                paikkansa julkisuudessa esiintyneet tie-
25290: kyse on kuitenkin kansalaisten tasavertaisuutta             dot siitä, että työkyvyttömyyseläkepää-
25291: ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevasta                töksissä hyväksymisprosentti on mies-
25292: ensiarvoisen tärkeästä kysymyksestä, tulisi so-             ten osalta suurempi kuin naisilla, ja
25293: siaali- ja terveysministeriön toimesta pikaisesti           mistä nämä sukupuolten väliset eroa-
25294: selvittää kyseinen asia.                                    vaisuudel johtuvat?
25295: 
25296:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
25297: 
25298:                                             Tina Mäkelä
25299: 
25300: 
25301: 
25302: 
25303: 200070S
25304: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 151
25305: 
25306: 
25307: 
25308: 
25309:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     voidaan olettaa vaikuttavan nimenomaan su-
25311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kupuolten välisiin eroihin.
25312: olette 16 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           Selvityksen mukaan naisten työkyvyttömyys-
25313: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       eläkehakemusten suurempi hylkäysosuus mie-
25314: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hiin verrattuna oli selkeässä yhteydessä siviili-
25315: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      säätyyn siten, että ero koski vain naimisissa
25316: lisesta kysymyksestä n:o 151:                      olevia eläkkeenhakijoita. Eronneilta ja leskillä
25317:                                                    hylkäysosuudet olivat jokseenkin yhtä suuret.
25318:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Naimattomien naisten hakemuksia sen sijaan
25319:        ryhtyä, jotta pikaisesti selvitettäisiin,   hylättiin selvästi vähemmän kuin naimattomien
25320:        pitävätkö paikkansa julkisuudessa esiin-    miesten.
25321:        tyneet tiedot siitä, että työkyvyttömyys-      Naisilla ja miehillä toisen puolison eläkkeel-
25322:        eläkepäätöksissä hyväksymisprosentti        läolo nosti selvästi eläkkeen hakemisalttiutta.
25323:        on miesten osalta suurempi kuin naisilla    Seuraavaksi eniten eläkettä hakivat eronneet ja
25324:        ja mistä nämä sukupuolten väliset eroa-     lesket ja vasta sitten ne naimisissa olevat
25325:        vaisuudet johtuvat?                         henkilöt, joiden puoliso ei saanut eläkettä.
25326:                                                    Miesten sekä naisten hakemisalttius oli pienin
25327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       naimattomien ryhmässä.
25328: vasti seuraavaa:                                      Tutkija totesi, että sukupuolten väliset erot
25329:                                                    näkyvät samansuuntaisina kansaneläkejärjes-
25330:    Kansaneläkelaitos on tasa-arvovaltuutetun       telmän sekä työeläkejärjestelmän eri ratkaisuis-
25331: pyynnöstä tehnyt selvityksen miesten ja naisten    sa. Erojen ei voida olettaa siten johtuvan
25332: erilaisiin työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin vai-    jonkin määrätyn eläkejärjestelmän tai eläkelai-
25333: kuttavista taustatekijöistä vuosilta 1976--1980    toksen omaksumasta ratkaisukäytännöstä.
25334: (Helka Hytti). Tutkija tarkastelee selvityksen     Tutkija korostaa, että selvitys perustuu kuiten-
25335: taustaa koskevassa osassa eläkkeiden hakemis-      kin jo 10-15 vuoden takaista ajankohtaa
25336: alttiutta, eläkkeiden alkavuutta ja hylkäys-       koskevaan aineistoon. Tämän jälkeen on esi-
25337: osuutta. Hän toteaa, että viimeisten 20 vuoden     merkiksi naisten työssäkäynnissä tapahtunut
25338: aikana sukupuolten väliset erot hakemisalttiu-     muutoksia. Tutkimuksessa ei ole voitu ottaa
25339: den sekä hylkäysosuuden suhteen ovat pysy-         huomioon esimerkiksi sen jälkeen voimaan
25340: neet samansuuntaisina ja suunnilleen saman-        tullutta yksilöllistä varhaiseläkejärjestelmää.
25341: suuruisina. Koska tilastollisesti näyttää siltä,      Kysymys naisten mahdollisesta erilaisesta
25342: että naiset hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä        kohtelusta eläkeasioissa on edelleen selvitettä-
25343: miehiä vähemmän ja heidän eläkehakemuk-            vänä tasa-arvovaltuutetun toimistossa. Parhail-
25344: siaan hylätään suhteellisesti enemmän kuin         laan kartoitetaan niitä erilaisia tutkimusmene-
25345: miesten hakemuksia, selvityksessä tutkitaan        telmiä, joilla asioissa voitaisiin edetä. Työhön
25346: väestöllisen aineiston avulla työkyvyttömyys-      osallistuvat kansaneläkelaitoksen ja eläketurva-
25347: eläkkeiden hakemisalttiutta sekä hylkäysosuut-     keskuksen tutkijat. Selvityksen valmistuttua
25348: ta sellaisten taustatekijöiden mukaan, joiden      päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
25349: 
25350:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
25351: 
25352:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
25353:                                      1990 vp. -     KK n:o 151                                      3
25354: 
25355: 
25356: 
25357: 
25358:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25359: 
25360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt utredningen stod kvinnornas större
25361: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          andel förkastade invalidpensionsansökningar i
25362: av den 16 mars 1990 tili vederbörande medlem         ett tydligt förhållande tili civilståndet, på det
25363: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sätt att skillnaden endast gällde gifta pensions-
25364: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade            sökande. Vad frånskilda och efterlevande ma-
25365: spörsmål nr 151:                                     kar beträffar var avslagsandelarna i stort sett
25366:                                                      lika stora. Däremot förkastades ogifta kvinnors
25367:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ansökningar tydligt mera sällan än ogifta mäns
25368:        vidta för att det snabbt skall utredas        ansökningar.
25369:        om de uppgifter är sanna som i offent-           Såväl bland kvinnor som bland män ökad
25370:        ligheten har förekommit om att god-           benägenheten att ansöka om pension märkbart
25371:        kännandeprocenten i fråga om invalid-         av att sökandens make eller maka var pensio-
25372:        pensionsbeslut är större för män än för       nerad. Därefter söktes pension mest av från-
25373:        kvinnor och vad orsaken är tili dessa         skilda och efterlevande makar och först däref-
25374:        skillnader mellan könen?                      ter av sådana gifta personer vars make eller
25375:                                                      maka inte får pension. Både mäns och kvinnors
25376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         benägenhet att ansöka om pension var minst
25377: samt anföra följande:                                bland de ogifta.
25378:                                                         Forskaren konstaterade att skillnaderna mel-
25379:   Folkpensionsanstalten har på jämställdhets-        lan könen var likartade i de olika avgörandena
25380: ombudsmannens begäran gjort en utredning             såväl inom folkpensionssystemet som inom
25381: om vilka bakgrundsfaktorer som åren 1976-            arbetspensionssystemet. Det kan sålunda inte
25382: 1980 har påverkat kvinnors och mäns olika            antas att skillnaderna beror på den praxis som
25383: invalidpensionsavgöranden (Helka Hytti). 1           tillämpas vid avgöranden inom ett visst pen-
25384: den del som gäller bakgrunden till utredningen       sionssystem eller en viss pensionsanstalt. Fors-
25385: granskar forskaren benägenheten att ansöka           karen betonar att utredningen emellertid base-
25386: om pension, pensionernas begynnelsetidpunkt          rar sig på materia! från en tidpunkt för 10-15
25387: och avslagsandelen. Hon konstaterar att under        år sedan. Därefter har ändringar skett t.ex. i
25388: de senaste 20 åren har skillnaderna mellan           kvinnors förvärvsarbetande. 1 undersökningen
25389: könen i fråga om ansökningsbenägenhet samt           har man t.ex. inte kunnat beakta det system
25390: avslagsandel förblivit likartade och ungefär lika    med individuell förtidspension som sedermera
25391: stora. Eftersom det enligt statistiken ser ut som    har trätt i kraft.
25392: om kvinnor ansöker om invalidpensioner i                Frågan om kvinnor eventuellt behandlas
25393: mindre utsträckning än män och kvinnornas            annorlunda än män i pensionsfrågor är alltjämt
25394: pensionsansökningar relativt sett förkastas of-      under utredning vid jämställdhetsombudsman-
25395: tare än mäns ansökningar, undersöks benägen-         nens byrå. Som bäst kartläggs de olika forsk-
25396: heten att söka invalidpensioner samt avslagsan-      ningsmetoder som kunde föra sakerna vidare. 1
25397: delen i utredningen med hjälp av befolknings-        arbetetldeltar forskare från folkpensionsanstal-
25398: material och enligt sådana bakgrundsfaktorer         ten ocfu pensionsskyddscentralen. När utred-
25399: som uttryckligen kan antas påverka skillnader-       ningen blivit färdig kommer man att besluta
25400: na mellan könen.                                     vilka vidare åtgärder som behövs.
25401:     Helsingfors den 18 april 1990
25402: 
25403:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
25404:                         1
25405: 
25406: 
25407: 
25408:                     1
25409: 
25410:                     1
25411: 
25412:                 1
25413: 
25414:                 1
25415: 
25416: 
25417: 
25418:             1
25419: 
25420:             1
25421: 
25422: 
25423: 
25424:         1
25425: 
25426:         1
25427: 
25428:     1
25429: 
25430:     1
25431: 
25432: 
25433: 
25434: 1
25435: 
25436: 1
25437:                                             1990 vp.
25438: 
25439: Kirjallinen kysymys n:o 152
25440: 
25441: 
25442: 
25443: 
25444:                                 E. Aho: Vesistöjen kunnostushankkeiden toteuttamisesta Keski-
25445:                                    Pohjanmaalla
25446: 
25447: 
25448:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25449:    Vesistöjen kunnostuksen tarve on kaikkialla    viime vuonna valmistunut Lestijoen luonnon-
25450: Suomessa nopeasti kasvanut. Erityisen suuri       taloudellinen kehittämissuunnitelma, jonka to-
25451: paine kunnostustoimiin on Keski-Pohjanmaal-       teuttaminen pitäisi saada tehokkaasti käyntiin.
25452: la. Alueen järvet ovat matalia ja helposti           Vesistöjen kunnostus- ja hoitotöiden rahoi-
25453: rehevöityviä. Monia järviä uhkaa umpeenkas-       tuksen laiminlyönnit kostautuvat tulevaisuu-
25454: vaminen, jos kunnostustoimia ei nopeasti saada    dessa. Järvien ja jokien tila heikkenee nopeasti
25455: käyntiin. Myös alueen joet vaatisivat erilaisia   ja mitä pitemmälle niiden kunnostaminen siir-
25456: parannustoimenpi teitä.                           tyy, sitä kalliimpaa ja hankalampaa työ on.
25457:    Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on ympä-         Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on arvioi-
25458: ristöministeriön ohjeiden mukaisesti siirtänyt    nut, että Keski-Pohjanmaan alueen vesistöjen
25459: toiminnan painopistettä muusta vesistösuunnit-    kunnostustarpeen hoito edellyttäisi vähintään
25460: telusta kunnostukseen. Piirissä on valmiina 15    viiden miljoonan markan vuotuisia määräraho-
25461: vesistöjen kunnostus- ja veneilysuunnitelmaa.     ja koko 1990-luvun ajan.
25462: Niiden kokonaiskustannukset ovat lähes 30            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25463: miljoonaa markkaa. Toistaiseksi hankkeiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25464: toteuttamiseen on saatu valtion budjetin kautta   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25465: rahoitusta vain muutamia satojatuhansia mark-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25466: koja vuodessa.
25467:    Ympäristöministeriön oheista sekä yhä kas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25468: vavasta tarpeesta huolimatta kunnostushank-              ryhtyä Kokkolan vesi- ja ympäristöpii-
25469: keet eivät ole rahan puutteen takia juurikaan            rille vesistöjen kunnostushankkeisiin
25470: lähteneet liikkeelle. Niukka rahoitus on johta-          osoitettavien määrärahojen lisäämiseksi
25471: nut siihen, että uusien hankkeiden suunnittelua          niin, että niillä voitaisiin tehokkaasti ja
25472: ei ole voitu aloittaa.                                   nopeasti toteuttaa alueen järvien ja jo-
25473:    Lisäpainetta rahoituksen kasvattamiseen tuo           kien välttämättömät kunnostustarpeet?
25474:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
25475: 
25476:                                            Esko Aho
25477: 
25478: 
25479: 
25480: 
25481: 200070S
25482: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 152
25483: 
25484: 
25485: 
25486: 
25487:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25488:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hin hankkeisiin osoitetut määrärahat (vuoden
25489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1990 tulo- ja menoarviossa noin 4 miljoonaa
25490: olette 16 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          markkaa) riittävät vain muutamien uusien töi-
25491: kirjeenne n:o 506 ohella toimittanut valtioneu-      den aloittamiseen vuosittain.
25492: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Suomen ympäristönsuojelussa noudatetaan
25493: kansanedustaja E. Ahon kirjallisesta kysymyk-        aiheuttamisperiaatetta. Haitan aiheuttaja vas-
25494: sestä n:o 152, jossa tiedustellaan:                  taa siten ensi sijassa myös muuttuneen vesi-
25495:                                                      alueen kunnostuksesta. Aiheuttajaa ei kuiten-
25496:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaan aina voida velvoittaa tähän. Aiheuttajia
25497:        ryhtyä Kokkolan vesi- ja ympäristöpii-        voi myös olla useita. Toissijaisesti vesistöjen
25498:        rille vesistöjen kunnostushankkeisiin         kunnostus kuuluu hyödynsaajille. Kunnat ovat
25499:        osoitettavien määrärahojen lisäämiseksi       yleensä hyödynsaajia, joten niiden osallistumi-
25500:        niin, että niillä voitaisiin tehokkaasti ja   nen vesien kunnostukseen on tärkeää. Kunnos-
25501:        nopeasti toteuttaa alueen järvien ja jo-      tushankkeiden merkitys vesiensuojelulle on kui-
25502:        kien välttämättömät kunnostustarpeet?         tenkin niin suuri, että myös valtion osallistu-
25503:                                                      minen näihin hankkeisiin on perusteltua.
25504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ympäristöministeriö on valmistellut yhteis-
25505: vasti seuraavaa:                                     työssä vesi- ja ympäristöhallituksen kanssa
25506:                                                      ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi val-
25507:    Eri komiteat arvioivat 1980-luvun alussa yli      tion osallistumisesta vesistöjen kunnostukseen.
25508: 500 järven tarvitsevan välitöntä kunnostusta.        Ehdotuksen mukaan kunnostuksiin tarkoite-
25509: Ympäristöministeriön pyynnöstä selvitettiin          tuin määrärahoin toimeenpantavilla hankkeilla
25510: vuonna 1986 ympäristönsuojelun ja -hoidon            on oltava huomattava yleinen merkitys. Vain
25511: tulevia työkohteita vesi- ja ympäristöpiireissä.     erityistapauksissa valtio voisi rahoittaa kunnos-
25512: Tällöin esitettiin yli 500 järven kaipaavan          tushankkeet kokonaan. Yleensä valtion osuus
25513: töiden aloittamista vuoden 1992 loppuun men-         hankkeen kustannuksista olisi enintään puolet.
25514: nessä. Näistä suurin osa oli vesistöjen kunnos-      Päätös selventää valtion osallistumista kunnos-
25515: tusta, kalataloudellista kunnostusta sekä vesi-      tukseen sekä valtion ja muiden osallistujien
25516: rakentamista virkistyskäyttöä varten.                välistä työnjakoa. Valtion osallistumisen laa-
25517:    Vesihallinto aloitti vesistöjen kunnostustoi-     juus riippuu silti vastaisuudessakin eduskunnan
25518: met 1970-luvun alussa. Varoja myönnettiin eri        vuosittain myöntämistä määrärahoista.
25519: momenteilta vuosina 1979-1989 yhteensä noin             Ympäristöministeriön tavoite on lisätä vesien
25520: 165 miljoonaa markkaa vuoden 1989 rahaksi            kunnostuksiin käytettävissä olevia valtion mää-
25521: laskettuna. Varoista oli kuitenkin yli puolet        rärahoja, vaikka päävastuu vesien kunnostus-
25522: työllisyysmäärärahoja, joita sinänsä ei voida        ten suunnittelusta ja toimeenpanosta kuuluukin
25523: käyttää kunnostustarpeen kannalta tärkeimpiin        muille tahoille. Näiden toimintaa pyritään vah-
25524: kohteisiin.                                          vistamaan neuvonnan ja koulutuksen avulla.
25525:    Vesi- ja ympäristöhallinnossa on 1980-luvul-      Vesi- ja ympäristöpiirit sekä vesi- ja ympäris-
25526: la suunniteltu runsaasti kunnostushankkeita.         töhallitus voivat antaa kunnostuksen suunnit-
25527: Vesi- ja ympäristöpiirien suunnitteluohjelmiin       telussa ja toimeenpanossa tarvittavaa asiantun-
25528: vuonna 1989 kuului 125 kunnostuksen ja vir-          tija-apua. Valtion toimeenpanemista kunnos-
25529: kistyskäytön hankesuunnitelmaa. Vesi- ja ym-         tuksista saadut kokemukset antavat myös hyö-
25530: päristöhallinnossa on valmiina, toimeenpanoa         dyllisiä tietoja kunnostushankkeiden suunnitte-
25531: odottamassa, noin 60 vesistöjen kunnostus- ja        lua varten. Näillä toimilla voidaan edistää
25532: virkistyskäyttösuunnitelmaa. Näiden lisäksi on       vesistöjen kunnostusta myös Kokkolan vesi- ja
25533: useita suunnitelmia valmisteilla. Nykyiset näi-      ympäristöpiirin alueella.
25534:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
25535: 
25536:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
25537:                                     1990 vp. -     KK n:o 152                                     3
25538: 
25539: 
25540: 
25541: 
25542:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25543: 
25544:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sanerings- och rekreationsplaner gällande vat-
25545: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se        tendrag, vilka planer väntar på åtgärder. Fö-
25546: nr 506 av den 16 mars 1990 tili vederbörande       rutom dessa planer är flera planer under
25547: medlem av statsrådet översänt avskrift av          arbete. De ans1ag (ca 4 milj. mk i 1990 års
25548: följande av riksdagsman E. Aho undertecknade       budget) som för närvarande beviljats för dessa
25549: spörsmål nr 152:                                   projekt räcker endast tili för att starta ett par
25550:                                                    nya arbeten per år.
25551:          Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen              Miljövården i Finland följer upphovsprinci-
25552:        vidta för ökande av de ans1ag som           pen, med andra ord svarar den som är uppho-
25553:        anvisas för saneringsprojekt gällande       vet tili en skada i första hand även för
25554:        vattendrag inom Karleby vatten- och         saneringen av vattenområdet. Den som åstad-
25555:        mi1jödistrikt så, att det med sagda         kommit en skada kan dock inte alltid åläggas
25556:        ans1ag vore möjligt att effektivt och       en sådan saneringsskyldighet. Det kan också
25557:        snabbt tillgodose de för områdets sjöar     finnas flera orsaker tili en skada. I andra hand
25558:        och åar nödvändiga saneringsbehoven?        ankommer saneringen av vattendrag på nytto-
25559:                                                    havaren. 1 allmänhet är kommunerna nyttoha-
25560:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vare, varför deras deltagande i saneringen av
25561: samt anföra följande:                              vattnen är viktigt. Saneringsprojektens betydel-
25562:                                                    se för vattenvården är dock så stor att det är
25563:    01ika kommitteer uppskattade i början av        motiverat att även staten deltar i dessa projekt.
25564: 1980-talet att över 500 sjöar var i behov av          Miljöministeriet har i samarbete med vatten-
25565: omedelbar sanering. På miljöministeriets begä-     och miljöstyrelsen berett ett förslag tili stats-
25566: ran utreddes år 1986 frågan om de blivande         rådsbeslut om statens deltagande i saneringen
25567: miljöskydds- och miljövårdsarbetsp1atserna in-     av vattendrag. Enligt förslaget skall de projekt
25568: om vatten- och miljödistrikten. Härvid anför-      som genomförs med anslag för sanering vara
25569: des det att arbetet borde påbörjas i över 500      av avsevärd allmän betydelse. Staten skall
25570: sjöar före utgången av år 1992. Av dessa           kunna finansiera saneringsprojekt i sin helhet
25571: arbeten gällde största delen sanering av vat-      endast i specialfall. I allmänhet skall statens
25572: tendrag, fiskerisanering samt byggande av vat-     andel av kostnaderna för projektet vara högst
25573: tendrag för rekreation.                            hä1ften. Detta beslut kommer att klarlägga
25574:    Vattenförva1tningen påbörjade saneringen av     statens deltagande i saneringen samt arbetsför-
25575: vattendragen i början av 1970-talet. Under         delningen mellan staten och de övriga de1tagar-
25576: åren 1979-1989 beviljades mede1 under olika        na. Hur omfattande statens deltagande blir
25577: moment tili en summa av ca 165 milj. mk,           beror ändå även i fortsättningen på de ans1ag
25578: omräknat enligt 1989 års penningvärde. Av          som riksdagen årligen beviljar.
25579: dessa mede1 var dock över hälften sysselsätt-         Miljöministeriets mål är att öka de stat1iga
25580: ningsanslag, vi1ka i och för sig inte kan          anslagen för sanering av vattendragen, även
25581: användas för de objekt som mest är i behov av      om det huvudsakliga ansvaret för planeringen
25582: sanering.                                          och verkställandet av denna sanering ankom-
25583:    Vatten- och miljöförvaltningen har under        mer på andra instanser. Man strävar efter att
25584:  1980-talet planerat rikligt med saneringspro-     stärka dessa instansers verksamhet med hjä1p
25585: jekt. År 1989 ingick i vatten- och mi1jödistrik-   av rådgivning och utbildning.
25586: tens p1aneringsprogram 125 projektplaner rö-          Vatten- och mi1jödistrikten samt vatten- och
25587: rande sanering och rekreation. Inom vatten-        miljöstyre1sen kan ge behövlig sakkunnighjälp
25588: och miljöförvaltningen finns ca 60 färdiga         vid planeringen och genomförandet av saner-
25589: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 152
25590: 
25591: ingen. De erfarenheter som erhållits genom         projekt. Genom dessa åtgärder kan saneringen
25592: saneringar som staten verkställt ger även de       av vattendrag främjas även inom Karleby
25593: nyttig information för planeringen av sanerings-   vatten- och miljödistrikt.
25594: 
25595:     Helsingfors den 20 april 1990
25596: 
25597:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
25598:                                                1990 vp.
25599: 
25600: Kirjallinen kysymys n:o 153
25601: 
25602: 
25603: 
25604:                                   Paavilainen: Maata omistamattomien metsästäjien metsästys-
25605:                                      mahdollisuuksista valtion mailla
25606: 
25607:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25608: 
25609:    Metsähallituksen hallinnoimat valtion alueet      riistanhoitotyötä, kunnostanut alueella olevan
25610: ovat perinteisesti tarjonneet metsästysmahdol-       tukkikämpän ja huolehtinut monipuolisesta
25611: lisuuksia maattomille metsästäjille ja heidän        koulutus- ja kilpailutoiminnasta. Nyt kuitenkin
25612: seuroilleen. Seuratoiminnalla on kehitetty voi-      metsähallituksen pyrkimys siirtää seuran jo 20
25613: makkaasti suomalaista eräkulttuuria tehosta-         vuotta vuokraama alue yleiseksi lupametsästys-
25614: malla riistanhoitoa, kouluttamalla monipuoli-        alueeksi romahduttaisi seuran toiminnan perus-
25615: sesti uusia harrastajia ja harjoittamalla valvot-    teet ja heikentäisi riistanhoitoa ja metsästyksen
25616: tua ja kurinalaista metsästystä. Maata omista-       valvontaa ko. alueella. Toinen vastaava esi-
25617: mattomien metsästäjien seuroilla mahdollisuus        merkki on Nikaranperän-Kulhan valtionpuisto
25618: tällaiseen pitkäjänteiseen toimintaan on rajoit-     Multian kunnassa, joka vuodesta 1960 alkaen
25619: tunut vain metsähallitukselta vuokratuille met-      on ollut vuokrattuna Jyväskylän metsästys- ja
25620: sästysvuokra-alueille.                               kalastusseura ry:lle. Kummankin alueen vuok-
25621:    Metsähallituksen kaavailemat uudet metsäs-        rasopimusta on jatkettu vain vuoden 1990
25622: tysjärjestelyt ovat monin paikoin vaarantamas-       loppuun.
25623: sa näiden metsästäjien eränkäyntimahdolli-               Metsähallituksen alaisten valtion alueiden
25624: suuksia. Ns. lupametsästysalueilla metsästys-        metsästyssuunnitelmien ja riistataloussuunnitel-
25625: seurojen järjestelmällinen riistanhoitotyö ja eri-   mien uudistaminen on suurelta osin perustel-
25626: tyisesti nuorten metsästäjien kouluttaminen          tua, mutta uudet metsästysjärjestelyt eivät kaa-
25627: vaikeutuvat olennaisesti. Metsästysvuokra-           vamaisuudessaan saa johtaa riistanhoidon tai
25628: alueilla kaikki metsästäjät ovat osallistuneet       maata omistamattomien metsästysmahdolli-
25629: riistanhoitoon, joka on ollut edellytyksenä hei-     suuksien tosiasialliseen heikentymiseen. Hyvin
25630: dän metsästykselleen, ja metsästyksen valvonta       hoidetuilla alueilla metsästysvuokrasopimuksia
25631:  on ollut tehokasta. Metsähallituksen edellytyk-     metsästysseurojen kanssa tulisikin jatkaa enti-
25632: set samanlaajuiseen riistanhoitoon ja metsäs-        seen tapaan. Lupametsästysalueiden osalta sa-
25633: tyksen valvontaan lupametsästysalueilla ovat         maan seuraan järjestäytyneille metsästäjille tu-
25634:  selvästi heikommat.                                 lisi myöntää lupakortit samoille tai lähekkäisil-
25635:     Esimerkiksi Karstulan hoitoalueelia on ny-       le alueille ja metsästysoikeuden jatkuvuus tur-
25636:  kyisillä vuokra-alueilla metsästäjien maara         vata.
25637: noin 30 tuhatta hehtaaria kohti, mutta suun-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25638:  nitelluilla lupametsästysalueilla vain 10 metsäs-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
25639:  täjää tuhatta hehtaaria kohti. Tämä merkitsee       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25640:  selvästi maattomien metsästäjien aseman hei-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25641:  kentymistä. Metsähallinnon Karstulan hoito-
25642:  alueella on esimerkiksi Kivijärveltä vuokrattu
25643:  2 300 hehtaaria Vaajakosken metsä- ja kalato-                  Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo
25644:  verit ry:lle, joka on noin 100 jäsenen metsäs-              ryhtyä järjestäytyneen metsästyksen ja
25645:  tysseura. Seuran jäseneksi on otettu sellaisia              riistanhoidon kannalta edullisen met-
25646:  henkilöitä, joilla ei ole muita mahdollisuuksia             sästysvuokrasopimuskäytännön jatka-
25647:  päästä maanomistuksen perusteella tai muutoin               miseksi maata omistamattomien met-
25648:  metsästysseuroihin metsästäväksi jäseneksi.                 sästäjien seurojen ja metsähallituksen
25649:  Seura on harjoittanut alueella esimerkillistä               kesken?
25650: 
25651:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
25652: 
25653:                                           Tuula Paavilainen
25654: 
25655: 200070S
25656: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 153
25657: 
25658: 
25659: 
25660: 
25661:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25662:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        louden yleisistä perusteista hallinnassaan olevil-
25663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        la alueilla. Uuteen strategiaan kuului keskeise-
25664: olette maaliskuun 16 päivänä 1990 päivätyn           nä hoitoaluekohtaisten riistataloussuunnitel-
25665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mien laatiminen ja riistan elinympäristöjen
25666: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hoidon määrittely tärkeimmäksi riistanhoito-
25667: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallises-    muodoksi, jonka rinnalla toteutetaan myös
25668: ta kysymyksestä n:o 153:                             perinteisiä hoitotoimia. Metsästyksen järjeste-
25669:                                                      lyissä tavoitteena on riistan vuotuisen tuoton
25670:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       talteenotto ja metsästysmahdollisuuksien tasa-
25671:        ryhtyä järjestäytyneen metsästyksen ja        puolinen jakaminen lainsäädännön asettamat
25672:        riistanhoidon kannalta edullisen met-         velvoitteet huomioon ottaen. Metsähallituksen
25673:        sästysvuokrasopimuskäytännön jatka-           uuden riistatalousstrategian pohjalta laaditta-
25674:        miseksi maata omistamattomien met-            vat suunnitelmat tähtäävät sekä paikallisten,
25675:        sästäjien seurojen ja metsähallituksen        maattomien että myös muiden metsästäjien
25676:        kesken?                                       metsästysmahdollisuuksien parantamiseen.
25677:                                                         Karstulan hoitoalueen riistataloussuunnitel-
25678:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         man metsähallitus vahvisti 19.9.1989 metsästys-
25679: vasti seuraavaa:                                     järjestelyjen osalta. Suunnitelman laati metsä-
25680:                                                      hallituksen Etelä-Suomen piirikuntakonttori
25681:    Metsästyslain (290/62) 3 §:n mukaan "Oi-          hoitoalueen avustuksella. Metsästysjärjestelyis-
25682: keus metsästää valtion viranomaisten hallin-         tä neuvoteltiin etukäteen sekä Keski-Suomen
25683: nassa ja hoidossa olevilla valtion mailla voi-       että Pohjanmaan riistanhoitopiirien kanssa,
25684: daan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai           joilla ei niiden suhteen ollut huomauttamista.
25685: vuokrata. Paikallisen sekä myös metsästysmaa-           Ennen suunnitelman vahvistamista Karstu-
25686: ta vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä      lan hoitoalueessa oli varattu vuokra-alueisiin
25687: otettava huomioon." Metsästyksestä ja riistan-       30 320 ha (vuokrasopimuksia 66 kpl) ja lupa-
25688: hoidon järjestämisestä valtion omistamilla           alueisiin 71 106 ha (alueita 18 kpl). Vahviste-
25689: alueilla annetun asetuksen (566/62) 3 §:n mu-        tussa suunnitelmassa on vuokra-alueita 19 580
25690: kaan taas "Paikalliseen väestöön kuuluvalle          haja lupa-alueita 91 360 ha.
25691: henkilölle voidaan antaa lupa metsästää met-            Metsähallituksen antaman selvityksen mu-
25692: sähallituksen hallinnassa olevilla alueilla, mikä-   kaan järjestely ei vaaranna vuokra-alueita me-
25693: li hänellä ei metsästyslain 3 §:n 2 momentin         nettävien metsästysseurojen jäsenten metsästys-
25694: mukaan tai erityisten määräysten nojalla jo          mahdollisuuksia, vaan näiden seurojen metsäs-
25695: muutoin ole metsästysoikeutta. Sellainen lupa        täjät voivat saada kulloisenkin riistatilanteen
25696: voidaan myöntää myös muille, jotka ovat vailla       mukaisesti metsästyslupia lupametsästysalueil-
25697: metsästysmaata. Metsästysoikeus voidaan, pai-        le. Vuokrasopimuksia ei ole järjestelyjen joh-
25698: kalliselle asukkaalle lain mukaan ehkä kuulu-        dosta irtisanottu, vaan sopimusten vuoden
25699: vaa metsästysoikeutta loukkaamatta, myös             1990 jälkeen päättyessä niitä ei enää uusita,
25700: vuokrata lähinnä rekisteröidylle yhdistykselle       mistä kaikille asianasaisille on kirjallisesti il-
25701: tai yksityiselle henkilölle, joka sitoutuu toi-      moitettu. Karstulan hoitoalue on myös ilmoit-
25702: meenpanemaan järjestetyn riistanhoidon ja te-        tanut olevansa valmis lunastamaan vuokra-
25703: hokkaan valvonnan."                                  alueensa menettäviltä metsästysseurailta käyt-
25704:    Metsähallituksen antaman selvityksen mu-          tökelpoiset riistanhoitolaitteet
25705: kaan kysymyksessä tarkoitettu Karstulan hoi-            Antamassaan selvityksessä metsähallitus ko-
25706: toalueen metsästysjärjestelyjä koskeva suunni-       rostaa Karstulan hoitoalueessa toteutettavan
25707: telma liittyy metsähallituksen vuonna 1985           riistanhoidon järjestelyn nostavan merkittävästi
25708: aloittamaan riistatalouden kehittämiseen. Täl-       metsästysalueiden riistanhoidon tasoa sekä li-
25709: löin metsähallitus vahvisti strategian riistata-     säävän metsästysmahdollisuuksia, jolloin aikai-
25710:                                     1990 vp. -     KK n:o 153                                    3
25711: 
25712: sempaa useampi metsästäjä saa metsästysmah-        dösten mukaisesti. Maa- ja metsätalousminis-
25713: dollisuuden näillä alueilla. Metsästysmahdolli-    teriössä on parhaillaan valmisteilla metsästys-
25714: suuksia vailla olevien metsästäjien suuren mää-    lainsäädännön kokonaisuudistus. Tässä yhtey-
25715: rän sekä valtion maihin kohdistuvan metsäs-        dessä tulevat tarkasteltavaksi myös valtion
25716: tyspaineen huomioon ottaen metsähallitus on        maiden metsästysjärjestelyjen mahdolliset muu-
25717: pitänyt menettelyä perusteltuna.                   tostarpeet, mukaan luettuna kysymyksessä
25718:    Metsähallituksen voidaan katsoa metsästys-      mainittujen metsästyslupa- ja vuokrausmenet-
25719: järjestelyissään toimineen voimassa olevien sää-   telyjen perusteet.
25720: 
25721:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
25722: 
25723:                                                                         Ministeri Ole Norrback
25724: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 153
25725: 
25726: 
25727: 
25728: 
25729:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25730:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att skötseln av viltets miljö är den främsta
25731: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          formen för viltvård vid sidan av de traditionella
25732: a v den 16 mars 1990 tili vederbörande medlem        skötselformerna ingick som en central del av
25733: av statsrådet översänt avskrift av följande av       den nya strategin. Som ett mål vid ordnandet
25734: riksdagsman Paavilainen undertecknade spörs-         av jakten ställdes tillvaratagandet av den årliga
25735: mål nr 153:                                          viltproduktionen och en rättvis fördelning av
25736:                                                      jaktmöjligheterna med beaktande av de skyl-
25737:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             digheter lagstiftningen ställer. Målet för de med
25738:        vidta för att trygga en fortsatt för den      forststyrelsens nya vilthushållningsstrategi som
25739:        organiserade jakten och viltvården            grund utarbetade planerna är att förbättra
25740:        gynnsam jaktarrendeavtalspraxis mellan        jaktmöjligheterna för såväl på orten bosatta
25741:        jaktföreningar utan egen jaktmark och         jägare, jägare som saknar jaktmark som andra
25742:        forststyrelsen?                               jägare.
25743:                                                         Den inom Karstula revir utarbetade vilthus-
25744:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         hållningsplanen fastställdes för jaktarrange-
25745: samt anföra följande:                                mangens del av forststyrelsen den 19.9.1989.
25746:                                                      Planen utarbetades av Södra Finlands distrikt.
25747:    1 jaktlagens (290/62) 3 § stadgas "Jakträtt på    Reviret medverkade vid planeringen. Under-
25748: staten tillhöriga marker, som äro underställda       handlingar om jaktens ordnande fördes på
25749: statsmyndighets förvaltning och vård, må upp-        förhand med såväl Mellersta Finlands som
25750: låtas i stöd av tillstånd eller arrenderas. Främst   Österbottens finskspråkiga jaktvårdsdistrikt.
25751: bör därvid beaktas ortsbefolkningens intressen       Dessa hade inte någonting att anmärka mot
25752: samt den befolknings, som icke har jaktmarker,       planerna.
25753: intressen." 1 3 § i den förordning (566/62), som        Före fastställandet av planerna fanns inom
25754: givits om jakt och ordnande av jaktvården på         Karstula revir 30 320 ha marker reserverade för
25755: staten tillhöriga områden, stadgas därtill att       arrendeområden (66 arrendeavatal) och 71 106
25756: "den, som tillhör ortsbefolkningen, må beviljas      ha mark~r reserverade för licensområden ( 18
25757: tillstånd att jaga på områden, som äro under-        områden). Den fastställda planen omfattar
25758: ställda forststyrelsens förvaltning, därest han      19 580 ha arrendeområden och 91 360 ha licens-
25759: icke enligt 3 § 2 mom. jaktlagen eller med stöd      områden.
25760: av särskilda stadganden redan annars har                Enligt den av forststyrelsen givna utredning-
25761: jakträtt. Sådant tillstånd må beviljas även          en har nyordningen inte försämrat jaktmöjlig-
25762: andra som sakna jaktmark. Jakträtt må även,          heterna för medlemmarna i de jaktföreningar,
25763: utan intrång i ortsbo enligt lag möjligen till-      som förlorar sina arrendeområden. De har i
25764: kommande jakträtt, utarrenderas närmast tili         stället beroende på viltsituationen vid respekti-
25765: registrerad förening eller enskild person, som       ve tidpunkt möjligheter att erhålla jakttillstånd
25766: förbinder sig att anordna organiserad jaktvård       inom licensjaktområdena. Arrendeavtalen har
25767: och effektiv tillsyn."                               inte i samband med nyordningen sagts upp,
25768:    Enligt av forststyrelsen given utredning ingår    utan avsikten är att inte förnya dem då de
25769: den i spörsmålet avsedda inom Karstula revir         utlöper efter år 1990. Samtliga berörda parter
25770: uppgjorda planen för ordnande av jakten i den        har erhållit skriftligt meddelande om detta.
25771: totalplan för utvecklandet av vilthushållningen      Karstula revir har även informerat om att
25772: vars utarbetande forststyrelsen inledde år 1985.     reviret är berett att av vederbörande jaktför-
25773: 1 detta skede fastställde forststyrelsen en stra-    eningar inlösa användbara viltvårdsanläggning-
25774: tegi gällande de allmänna grunderna för vilt-        ar inom de arrendeområden vars arrendeavtal
25775: hushållningen inom av forststyrelsen förvaltade      utgår.
25776: områden. Utarbetandet av vilthushållningspla-           1 sin utredning understryker forststyrelsen,
25777: ner för respektive revir och understrykandet av      att den nyordning av viltvården som nu skall
25778:                                       1990 vp. -     KK n:o 153                                     5
25779: 
25780: genomföras inom Karstula revir, på ett avgö-         marker har forststyrelsen ansett förfarandet
25781: rande sätt kommer att höja nivån för viltvår-        motiverat.
25782: den inom de arrendeområden vars arrendeavtal            Forststyrelsen kan anses ha handlat enligt
25783: utgår.                                               gällande stadganden då den ordnat jakten på
25784:    I sin utredning understryker forststyrelsen att   ovan nämnt sätt. Inom jord- och skogsbruks-
25785: den nyordning av viltvården som nu skall             ministeriet är för närvarande en totalrevidering
25786: genomföras inom Karstula revir på ett avgö-          av jaktlagstiftningen under beredning. I detta
25787: rande sätt kommer att höja nivån för viltvår-        sammanhang kommer även eventuellt förelig-
25788: den inom berörda jaktområden, varvid flera           gande behov av ändring av ordnandet av
25789: jägare än tidigare kommer att få jaktmöjlighe-       jakten inom av staten ägda marker att utredas
25790: ter inom dessa områden. Med beaktande av det         inklusive de i spörsmålet nämnda grunderna
25791: stora antalet jägare utan jaktmöjligheter och        för förfaringssättet i ärenden gällande jakttill-
25792: det tryck jakten för närvarande har på statens       stånd och arrenden.
25793: 
25794:      Helsingfors den 24 april 1990
25795: 
25796:                                                                            Minister Ole Norrback
25797:                                                1990 vp.
25798: 
25799: Kirjallinen kysymys n:o 154
25800: 
25801: 
25802: 
25803: 
25804:                                   Heikkinen ym.: Yksityisen kansalaisen saaman työllistämistuen
25805:                                      veronalaisuudesta
25806: 
25807: 
25808:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25809: 
25810:     Vuoden 1988 alusta on tullut voimaan uusi        tämistuki on luettu hänen veronalaiseksi tulok-
25811: työllisyyslaki ja -asetus. Työllisyyslain tarkoi-    seen.
25812: tuksen toteuttamiseksi kansalaisille on pyritty         Työvoimaviranomaiset eivät ole työllistämis-
25813: järjestämään mahdollisuus työn saantiin ensisi-      tukipäätöksiä tehdessään joko tietämättömyy-
25814: jaisesti työvoimapalvelujen avulla. Työllisyys-      destä tai jonkin muun syyn johdosta kuiten-
25815: asetuksen mukaan työvoimapalveluja on tarjot-        kaan ilmoittaneet vallitsevaa verotuskäytäntöä.
25816: tava aktiivisesti siten, että työnhakijat ovat       Vuodelta 1988 toimitetussa lopullisessa vero-
25817: tietoisia työmahdollisuuksista ja työnantajat        tuksessa työllistämistuki on luettu veronalai-
25818: tarjolla olevasta työvoimasta. Työtilaisuuksien      seksi tuloksi. Tästä on seurannut suuriakin
25819: järjestämiseksi maksetaan työllistämistukea          jälkimaksuja. Työllistämistuen merkitys on jää-
25820: valtion tulo- ja menoarviossa olevan määrära-        nyt tällaiselle yksityiselle tuen saajalle merki-
25821: han rajoissa työnantajalle, joka palkkaa työ-        tyksettömäksi. Kun palkkamenot, joiden mak-
25822: voimatoimiston osoittaman työntekijän. Työl-         samista varten työllistämistuki on varsinaisesti
25823: listämistukea voidaan maksaa yritysten ja yh-        myönnetty, eivät ole yksityiselle vähennyskel-
25824: teisöjen lisäksi yksityisille kansalaisille.         poisia, joutuvat he eriarvoiseen asemaan esim.
25825:     Työllistämistuen osalta ei ole erillisiä vero-   elinkeinonharjoittajiin verrattuna. Verotuskäy-
25826: tussäännöksiä. Muuhun kuin elinkeinotoimin-          tännön johdosta yksityisten kansalaisten työl-
25827:  taan tai maatalouteen palkatun henkilön osalta      listämistuen hakeminen on vähentynyt. Se mi-
25828:  saatu työllistämistuki verotetaan tulo- ja varal-   tätöi omalta osaltaan työllisyyslain mukaisten
25829:  lisuusverolain mukaan. Nimenomaisen sään-           tavoitteiden saavuttamisen eli vaikeimpien
25830:  nöksen puuttuessa työllistämistuen veronalai-       työttömyysalueiden työllisyyden turvaamisen.
25831:  suus määräytyy TVL:n 19 §:n tulon veronalai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25832:  suutta koskevan yleissäännöksen mukaan. Tuki        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25833:  katsotaan kokonaisuudessaan veronalaiseksi          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25834:  tuloksi. Siitä ei voida vähentää palkkausmeno-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25835: ja, joiden maksamiseksi se on saatu. Tukea ei
25836:  katsota kuitenkaan palkaksi, josta olisi toimi-               Onko Hallitus tietoinen yksityisten
25837:  tettava ennakonpidätys.                                    kansalaisten saaman työllistämistuen
25838:     Työllisyysasetuksen mukaisesti työvoimavi-              verotuskäytännöstä, joka asettaa heidät
25839:  ranomaiset ovat toimineet aktiivisesti ja pyrki-           eriarvoiseen asemaan, ja
25840:  neet työllistämään ihmisiä tarjoamalla työvoi-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25841:  maa mm. yksityisille kansalaisille. Tukea on               siin verotuslainsäädännön muuttami-
25842:  myönnetty mm. lasten ja vanhusten kotona                   seksi siten, että yksityisen saama työl-
25843:  tapahtuvaan hoitoon, asuinrakennusten perus-               listämistuki katsottaisiin verovapaaksi
25844:  korjauksiin jne. Varsinaisen työnsuorittajalle             tuloksi tai että myös yksityinen kansa-
25845:  maksetusta palkasta on luonnollisesti toimitet-            lainen voisi vähentää ne palkkamenot,
25846:  tu ennakonpidätys ja tulo on ollut saajalleen              joiden maksamiseksi työllistämistukea
25847:  veronalaista. Työn teettäjälle maksettu työllis-           on myönnetty?
25848: 
25849:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
25850: 
25851:           Kauko Heikkinen               Eino Siuruainen                Tellervo Renko
25852:           Jukka Vihriälä                Timo Kietäväinen               Aapo Saari
25853: 
25854: 200070S
25855: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 154
25856: 
25857: 
25858: 
25859:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saajansa palkkatuloa. Työllistämistuki ei ole
25861: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myöskään ennakkoperintälain (418/59) 5 §:ssä
25862: olette 20 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           säädettyä tai sen nojalla annetussa verohalli-
25863: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tuksen päätöksessä (66/89) määrättyä ennakon-
25864: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pidätyksenalaista muuta tuloa.
25865: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta             Työllistämistuki on verotettu lopullisessa ve-
25866: kirjallisesta kysymyksestä n:o 154:                   rotuksessa joko annetun veroilmoituksen mu-
25867:                                                       kaisesti tai työllistämistuen maksajan verotoi-
25868:           Onko Hallitus tietoinen yksityisten         mistoon lähettämän tarkkailuilmoituksen pe-
25869:        kansalaisten saaman työllistämistuen           rusteella. Kun tulosta ei ole toimitettu enna-
25870:        verotuskäytännöstä, joka asettaa heidät        konpidätystä, on yksityinen tuen saaja saatta-
25871:        eriarvoiseen asemaan, ja                       nut joutua maksamaan kannossa lisäveroja.
25872:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Kun luonnollinen henkilö järjestää yksityis-
25873:        siin verotuslainsäädännön muuttami-            taloudessaan työtilaisuuksia palkkaamilleen
25874:        seksi siten, että yksityisen saama työl-       henkilöille, kysymyksessä ovat useimmiten sel-
25875:        listämistuki katsottaisiin verovapaaksi        laiset palkkamenot, jotka maksetaan nettotu-
25876:        tuloksi tai että myös yksityinen kansa-        loista. Tällaisia palkkamenoja ovat esimerkiksi
25877:        lainen voisi vähentää ne palkkamenot,          kotiapulaisen tai vaikkapa kesämökin rakenta-
25878:        joiden maksamiseksi työllistämistukea          jien tai asunnon korjausmiesten palkat. Ne
25879:        on myönnetty?                                  ovat elantomenoja, joita verovelvollinen luon-
25880:                                                       nollinen henkilö ei saa verotuksessa vähentää.
25881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Jos yksityishenkilön saama työllistämistuki
25882: vasti seuraavaa:                                      ei olisi veronalaista tuloa, kuten kysymyksessä
25883:                                                       ehdotetaan, olisi tuen avulla henkilöitä palk-
25884:    Vuoden 1989 alusta voimaan tulleessa uudes-        kaava nettotuloistaan palkkaa maksaviin vero-
25885: sa tulo- ja varallisuusverolaissa (1240/88) ei ole    velvollisiin nähden varsin paljon edullisemmas-
25886: veronalaiseksi tuloksi katsottavien tulojen esi-      sa asemassa. Elantokustannusten vähentämisen
25887: merkkiluetteloa, kuten vanhassa saman nimi-           suhteen luonnollisten henkilöitten verokohtelu
25888: sessä laissa. Veronalaista tuloa ovat lain 43 §:n     ei olisi tällöin yhdenmukaista eikä tasapuolista.
25889: mukaan kaikki verovelvollisen rahana tai ra-          Elinkeinotoiminnan piirissä työllistämistuki tu-
25890: hanarvoisena etuutena saarnat tulot, ellei toisin     loutetaan ja maksetut palkkakustannukset vä-
25891: ole säädetty. Sama periaate oli ilmaistu aikai-       hennetään tulonhankintaan liittyvinä menoina,
25892: semmin voimassa olleen tulo- ja varallisuusve-        joten verokohtelu on perustellusti erilainen.
25893: rolain (1043/74) 19 §:ssä.                            Kun työllistämistuen maksu ei perustu myös-
25894:    Työllistämistukea maksetaan valtion tulo- ja       kään taloudelliseen tarveharkintaan tai sosiaa-
25895: menoarviossa olevan määrärahan rajoissa yri-          lisiinkaan syihin, ei tuen verottamatta jättämi-
25896: tyksille, yhteisöille ja yksityisille kansalaisille   selle ole perusteita.
25897: työllisyyslain (275/87) ja työllisyysasetuksen           Verohallituksessa on selvitetty työllistämis-
25898: (737 /87) mukaisesti työtilaisuuksien järjestämi-     tuen maksamiseen liittyviä ongelmia. Tuki
25899: seksi työttömille henkilöille. Koska työllistä-       määrättäneen vielä kuluvan vuoden aikana
25900: mistukea ei ole säädetty verovapaaksi, on se          ennakonpidätyksen alaiseksi tuloksi, jolloin
25901: tulo- ja varallisuusverolain 43 §:ssä ilmaistun       kannossa maksettavilta lisäveroilta voidaan
25902: laajan tulokäsitteen mukaan saajansa veron-           välttyä. Verohallitus on lisäksi kiinnittänyt
25903: alaista tuloa.                                        huomiota tarkkailuilmoitusten antokäytäntöön
25904:    Yksityishenkilön työllistettävän paikkaamis-       ja pyrkii ohjaamaan menettelyä niin, että työl-
25905: ta varten saamasta työllistämistuesta ei ole          listämistuen maksaja voisi selvittää suorituksen
25906: toimitettu ennakonpidätystä, koska tuki ei ole        saajalle tuen verokohtelun.
25907:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
25908: 
25909:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
25910:                                       1990 vp. -      KK n:o 154                                     3
25911: 
25912: 
25913: 
25914: 
25915:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25916: 
25917:     1 det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Herr        det sysselsättningsstöd som en privat person
25918: Talman, med Er skrivelse av den 20 mars 1990          fått för att anställa en arbetslös, eftersom
25919: tili vederbörande medlem av statsrådet över-          stödet inte är löneinkomst för mottagaren.
25920: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kau-         Sysselsättningsstödet är inte heller sådan annan
25921: ko Heikkinen m.fl. undertecknade spörsmål nr          förskottsinnehållning underkastad inkomst,
25922: 154:                                                  som avses i 5 § lagen om förskottsuppbörd
25923:                                                       (418/59) eller det beslut av skattestyrelsen
25924:           Är Regeringen medveten om beskatt-          (66/89) som utfärdats med stöd av lagen.
25925:        ningsförfarandet för enskilda medbor-             1 den slutliga beskattningen har sysselsätt-
25926:        gare som uppbär sysselsättningsstöd,           ningsstödet beskattats antingen i enlighet med
25927:        och om att detta beskattningsförfaran-         den skattedeklaration som inlämnats eller på
25928:        de försätter medborgarna i en olikvär-         basis av kontrollanmälan, som betalaren av
25929:        dig ställning sinsemellan och                  sysselsättningsstödet har sänt tili skattebyrån.
25930:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Om förskottsinnehållning inte har verkställts
25931:        att ändra skattelagstiftningen så, att det     för inkomsten är det möjligt att den enskilda
25932:        sysselsättningsstöd som privata perso-         person som mottagit stödet varit tvungen att
25933:        ner får skall anses vara skattefri in-         betala tilläggsskatt i samband med uppbörd.
25934:        komst eller så, att även enskilda med-            Då en fysisk person i sitt privata hushåll
25935:        borgare skall kunna dra av de löneut-          arrangerar arbetstillfällen för personer han
25936:        gifter för vilkas betalning sysselsättnings-   anställt, är det oftast fråga om löneutgifter som
25937:        stödet har beviljats?                          betalas av nettoinkomsterna. Sådana löneutgif-
25938:                                                       ter är exempelvis löner åt hembiträde, t.ex.
25939:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          personer som bygger en sommarstuga eller
25940: samt anföra följande:                                 reparerar bostaden. Dessa utgifter är levnads-
25941:                                                       kostnader som den skattskyldiga fysiska perso-
25942:    Den nya lag om skatt på inkomst och                nen inte får dra av i beskattningen.
25943: förmögenhet (1240/88) som trädde i kraft vid             Om det sysselsättningsstöd som en privat
25944: ingången av 1989 innehåller, tili skillnad från       person uppbär inte vore skattepliktig inkomst,
25945: den gamla lagen med samma namn, ingen                 såsom det föreslås i spörsmålet, innebär det att
25946: exempelförteckning över inkomster som skall           en person som anställer folk med hjälp av
25947: anses vara skattepliktiga inkomster. Skatteplik-      stödet är i en mycket bättre ställning ekono-
25948: tig inkomst är enligt 43 § i lagen alla den           miskt sett än skattskyldiga som betalar löner
25949: skattskyldigas inkomster i pengar eller pengars       av sina nettoinkomster. Den skattemässiga
25950: värde, om inte annat stadgas. Samma princip           behandlingen av de fysiska personerna skulle
25951: var uttryckt i 19 § i den lag om skatt på             då inte vara enhetlig eller rättvis i fråga om
25952: inkomst och förmögenhet (1043/74) som gällde          avdraget av levnadskostnaderna. lnom närings-
25953: tidigare.                                             verksamheten bokförs sysselsättningsstödet
25954:    Sysselsättningsstöd betalas i enlighet med         som inkomst och de lönekostnader som utbe-
25955: sysselsättningslagen (275/87) och sysselsättnings-    talats dras av som utgifter i anslutning tili
25956: förordningen (737 /87) av anslagen i statsbud-        inkoms~ens förvärvande. Behandlingen i skat-
25957: geten tili företag, samfund och enskilda med-         tehäns~ende är alltså med fog annorlunda. Då
25958: borgare i syfte att arrangera arbetstillfällen för    betalningen av sysselsättningsstödet inte heller
25959: arbetslösa. Då sysselsättningsstödet inte har         baserar: sig på ekonomisk behovsprövning eller
25960: stadgats vara skattefritt, är stödet enligt det       på sociala grunder, finns det inga skäl att
25961: vida inkomstbegreppet i 43 § lagen om skatt på        lämna ktödet obeskattat.
25962: inkomst och förmögenhet skattepliktig inkomst            Vid skattestyrelsen har problemen i anslut-
25963: för mottagaren.                                       ning tili betalningen av sysselsättningsstödet
25964:    Förskottsinnehållning har inte verkställts för     utretts. Stödet fastställs troligtvis ännu under
25965: 4                                   1990 vp. -   KK n:o 154
25966: 
25967: det innevarande året såsom förskottsinnehåll-    detta förfarande så att den som betalar syssel-
25968: ning underkastad inkomst, varvid tilläggsskatt   sättningsstödet kan utreda den skattemässiga
25969: som skall betalas vid uppbörd kan undvikas.      behandlingen av stödet för den som mottar
25970: Skattestyrelsen har dessutom beaktat kontrol-    betalningen.
25971: Janmälningsförfarandet och försöker utforma
25972: 
25973:     Helsingfors den 19 april 1990
25974: 
25975:                                                                       Minister Ulla Puolanne
25976:                                              1990 vp.
25977: 
25978: Kirjallinen kysymys n:o 155
25979: 
25980: 
25981: 
25982: 
25983:                                  Särkijärvi: Helsinki-Vantaan lentokentällä suoritettavista turva-
25984:                                      tarkastuksista
25985: 
25986: 
25987:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25988: 
25989:    Israelin lentoyhtiö El Al suorittaa Helsingin      riaan ja kameraansa. Vaikka tässä ilmeisesti
25990: lentoasemalla turvatarkastuksia käyttäen omaa         onkin tarkoituksena ollut vain vaikeuttaa toi-
25991: henkilökuntaansa. Näihin sisältyy mm. kuulus-         mittajan työtä, heikentää se tällä tavoin suori-
25992: teluja ja ruumiintarkastuksia jopa lentokonee-        tettuna kuitenkin myös matkustajan yksityisoi-
25993: seen vievässä käytäväputkessa. Kyse ei ole            keudellista oikeusturvaa.
25994: suomalaisten viranomaisten avustamisesta,                El Alin toiminta on liikenneministeriön ja
25995: koska näitä ei aina ole ollut paikalla.               lentokenttäviranomaisten tiedossa ja tapahtuu
25996:    Suomen lainsäädäntö ei tunne sellaista mah-        siten heidän sttostumuksellaan.
25997: dollisuutta, että ulkomaalaiselle voitaisiin an-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25998: taa sellaiset poliisivaltuudet, joita näissä ta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25999: pauksissa on käytetty. Pakkokeinolain mukaan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26000: edellytetään myös painavia perusteita henkilön-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26001: tarkastuksen suorittamiseen. Matkustajan oi-
26002: keusturva on puutteellinen, koska näennäisesti
26003: viranomaisvaltuuksin esiintyvän turvatarkasta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26004: jan toimista ei voi tehdä asianmukaista hallin-              siin, jotta Helsinki-Vantaan lentoase-
26005: tovalitusta.                                                 malla valvottaisiin ulkomaisten lentoyh-
26006:    El Alin turvatarkastaja on myös eräässä                   tiöiden turvatarkastajien toimintaa si-
26007: tapauksessa estänyt suomalaista toimittajaa ot-              ten, että se ei loukkaa Suomen lain
26008: tamasta mukaansa kirjoituskonettaan, nauhu-                  matkustajille takaamia oikeuksia?
26009:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
26010: 
26011:                                         Jouni J. Särkijärvi
26012: 
26013: 
26014: 
26015: 
26016: 200070S
26017: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 155
26018: 
26019: 
26020: 
26021: 
26022:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Matkustajiin kohdistuvina turvaamistoimen-
26024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        piteinä voidaan käyttää:
26025: olette 20 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             a) matkalipun tarkastusta passiin tai muu-
26026: kirjeenne n:o 544 ohella toimittanut valtioneu-      hun henkilöllisyyttä osoittavaan todistukseen
26027: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         verraten;
26028: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuu-           b) tarkastusta metallinilmaisin ta tai muuta
26029: luvasta kirjallisesta kysymyksestä no 155:           vastaavaa laitetta käyttäen;
26030:                                                         c) henkilöön käyvää tarkastusta ja katsastus-
26031:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ta; sekä
26032:         siin, jotta Helsinki-Vantaan lentoase-          d) henkilön pääsyn kieltämistä ilma-aluk-
26033:         malla valvottaisiin ulkomaisten lentoyh-     seen.
26034:         tiöiden turvatarkastajien toimintaa si-         Matkatavaraan kohdistuvana turvaamistoi-
26035:         ten, että se ei loukkaa Suomen lain          menpiteenä voidaan käyttää, paitsi käsimatka-
26036:         matkustajille takaamia oikeuksia?            tavaran ja muun matkatavaran tarkastusta,
26037:                                                      myös asianomaiseen ilma-alukseen tulevan
26038:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         matkatavaramäärän tarkistamista siten, ettei
26039: vasti seuraavaa:                                     ilma-alukseen lastata muita kuin matkustajien
26040:                                                      omikseen tunnistamat matkatavarat. Matkata-
26041:     Suomessa lentotoiminnan suojaamisen pe-          varan tarkastaminen on, mikäli se voi tarkoi-
26042:  riaatteet nojautuvat 10 päivänä joulukuuta          tuksenmukaisesti tapahtua, suoritettava asian-
26043:  1971 annettuun lakiin toimenpiteistä lentolii-      omaisen matkustajan saapuvilla ollessa.
26044: kenteen turvaamiseksi eräissä tapauksissa               Matkustajalla on aina oikeus kieltäytyä tur-
26045: (842/71) sekä eräisiin asetuksella Suomessa          vatarkastuksesta, mutta tällöin seurauksena on
26046: voimaansaatettuihin siviili-ilmailun turvalli-       pääsyn kieltäminen matkustajahalliin ja edel-
26047: suutta koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.        leen ilma-alukseen.
26048: Edellä mainitun lain mukaan henkilöntarkas-             Eräät kansalliset ilmailuviranomaiset ovat
26049: tuksia ja henkilönkatsastuksia suoritettaessa        antaneet lentoyhtiöille turvavelvoitteita, JOlta
26050: on soveltuvin osin noudatettava, mitä pakko-         yhtiöiden on noudatettava omassa lentotoimin-
26051: keinolaissa (450/87) on säädetty. Saman lain         nassaan. Kysymyksen perusteluissa mainitun
26052: nojalla ilmailuhallitus on 27 päivänä helmi-         yksittäistapauksen johdosta on todettava, että
26053: kuuta 1981 antanut turvaamistoimenpi teiden          israelilaisen lentoyhtiön El Alin samoin kuin
26054: käyttämistä lentoasemilla koskevan päätöksen         amerikkalaistenkin lentoyhtiöiden vaatimusta-
26055: (948/01/81), jonka voimassaolo tarkistetaan          so ylittää Helsinki-Vantaan lentoaseman ylei-
26056: puoli vuosittain.                                    sen turvastandardin. Lentoasema ja poliisi ovat
26057:     Turvaamistoimenpiteistä annetun lain (842/       sopineet näiden lentoyhtiöiden kanssa kussakin
26058: 71) mukaan toimenpiteet on suoritettava niin,        tapauksessa erikseen erityisturvatoimien toteut-
26059: ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa niille      tamisesta, mikä sitten tapahtuu poliisin johdos-
26060: henkilöille, joihin toimenpiteet kohdistetaan, ja    sa ja valvonnassa ja Suomen lainsäädännön
26061: ettei niillä tarpeettomasti vaikeuteta tai häiritä   antamissa puitteissa.
26062: lentoliikennettä ja lentoasemalla tapahtuvaa            Lentoyhtiö El Al on erityisen turvallisuus-
26063: muuta toimintaa.                                     uhan alainen ja siksi poliisin on kiinnitettävä
26064:    Turvatoimista yksittäistapauksissa päättää        yleisiin turvatoimiin sen kohdalla erityistä huo-
26065: lentoaseman päällikkö ja ne toteuttaa poliisi,       miota. Samoin poliisi kiinnittää erityistä huo-
26066: joka ilmailuhallituksen päätöksen mukaan voi         miota matkustajien turvatarkastuksiin, jotka
26067: käyttää apunaan muitakin tähän tehtävään             varsinaisesti tehdään lentoaseman normaalissa
26068: määrättyjä henkilöitä kuin poliisimiehiä. Täl-       turvatarkastuspisteessä vakinaisen turvatarkas-
26069: löin he toimivat poliisin johdon ja valvonnan        tushenkilöstön toimesta poliisin valvonnassa.
26070: alaisena.                                            Tämän lisäksi poliisi on asettanut partion
26071:                                       1990 vp. -      KK n:o 155                                      3
26072: 
26073: valvomaan matkustajien lähtöselvitykseen kuu-         keskustelun sekä myös tavaroiden päällipuoli-
26074: luvaa puhuttelua ja siihen mahdollisesti liitty-      sen tarkastelun ja matkustajan taskujen päälli-
26075: vää matkatavaroiden esittelyä, jonka perusteel-       puolisen etsimellä tapahtuvan tarkastuksen teh-
26076: la jotkut laukut tai esineet viedään varsinaiseen     tävään koulutettu lentoyhtiön henkilökunta.
26077: turvatarkastukseen muun muassa läpivalaisu-              Tämän viime vaiheessa tapahtuvan tarkas-
26078: laitteen tutkittavaksi tarkastusalueella.             tuksen osalta on todettava, että kansainvälisesti
26079:    Edelleen poliisin partio valvoo matkustajien       yleisesti noudatettujen kuljetusehtojen mukaan
26080: lähtöselvityksen lähtöhallissa niin kutsuttujen       lentoyhtiö voi kieltäytyä kuljettamasta matkus-
26081: matkustajasiltojen porteilla. Tällä alueella ei       tajaa tai tämän matkatavaroita turvallisuus-
26082: enää suoriteta varsinaista turvatarkastusta,          syistä tai jos lentoyhtiö kohtuusnäkökohdat
26083: vaan todetaan, mitä tavaroita matkustaja on           huomioon ottaen tulee siihen tulokseen, että
26084: mahdollisesti hankkinut lisää mukaansa tran-          kyseinen toimenpide on välttämätön, jotta voi-
26085: sithallissa sekä todetaan pintapuolisesti sähkö-      taisiin noudattaa lakeja, säännöksiä tai mää-
26086: magneettista käsietsintä käyttäen, onko mat-          räyksiä, jotka ovat voimassa maassa josta,
26087: kustajilla metalliesineitä taskuissaan. Jos tällöin   johon tai jonka yli lento kulkee. Samoin on
26088: todetaan, että perusteellinen etsintä on tarpeen,     asianlaita, jos matkustajan käytös, ikä tai
26089: tehdään se pakkokeinolain menettelytapoja             henkinen tai fyysinen tila on sellainen, että se
26090: noudattaen sitä varten varatussa huonetilassa         tuo muassaan jonkun epävarmuustekijän tai
26091: poliisin toimesta.                                    riskin hänelle itselleen tai muulle henkilölle tai
26092:    Koska poliisin henkilökunta keskittyy koko-        omaisuudelle. Yhtiö voi myös kieltäytyä kul-
26093: naistilanteen valvontaan ja on muun muassa            jettamasta matkustajaa, joka ei ole noudatta-
26094: varautunut yllättäviin hyökkäyksiin turvalli-         nut lentoyhtiön antamia ohjeita tai on kieltäy-
26095: suutta kohtaan, hoitaa yksittäisen matkustajan        tynyt alistumasta turvallisuustarkastukseen.
26096:  kanssa matkustajasillan portilla tapahtuvan
26097:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
26098: 
26099:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
26100: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 155
26101: 
26102: 
26103: 
26104: 
26105:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26106:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               b) kontroll med metalldetektor eller någon
26107: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           motsvarande anordning,
26108: nr 544 av den 20 mars 1990 tili vederbörande              c) kroppsvisitation och kroppbesiktning samt
26109: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 d) förbud mot tillträde tili luftfartyget.
26110: följande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi               Förutom kontroll av handbagage och annat
26111: undertecknade spörsmål nr 155:                        resgods kan som säkerhetsåtgärd som riktar sig
26112:                                                       mot resgods även användas kontroll av mäng-
26113:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         den resgods som skall lastas på luftfartyget så,
26114:        övervakande av de utländska flygbola-          att inget annat lastas än sådant resgods som
26115:        gens säkerhetsvakter på Helsingfors-           resenärerna känner igen som sitt eget bagage.
26116:        Vanda flygstation så att de inte kränker       Kontrollen av resgods skall, om det kan ske på
26117:        de rättigheter som Finlands lag garan-         ett ändamålsenligt sätt, genomföras i resenä-
26118:        terar resenärer?                               rens närvaro.
26119:                                                           Resenärer har alltid rätt att vägra underkas-
26120:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ta sig säkerhetskontroli, men i så fall blir
26121: samt anföra följande:                                 följden förbud mot tiliträde tili passagerarhal-
26122:                                                       len och vidare tili luftfartyget.
26123:    De finländska principerna för flygsäkerhet             Vissa nationella luftfartsmyndigheter har
26124: baserar sig på lagen den 10 december 1971 om          ålagt flygbolagen säkerhetsförpliktelser som
26125: åtgärder för tryggande av flygtrafiken i vissa        bolagen måste följa i sin egen flygtrafik. Med
26126: fali (842/71) samt vissa internationelia avtal gäl-   anledning av det enskilda fall som nämns i
26127: lande säkerheten inom civilflyget, vilka införts i    motiveringen tili spörsmålet bör det konstate-
26128: Finland genom förordning. Enligt den nämnda           ras att det israeliska flygbolaget El Als, liksom
26129: lagen skali tvångsmedelslagens (450/87) stad-         även amerikanska flygbolags, kravnivå översti-
26130: ganden i tiliämpliga delar iakttas i samband          ger Helsingfors-Vanda flygstations allmänna
26131: med kroppsvisitation och kroppsbesiktning.            säkerhetsstandard. Flygplatsen och polisen har
26132: Luftfartsstyrelsen har med stöd av samma lag          i varje enskilt fall särskilt kommit överens med
26133: den 27 februari 1981 utfärdat ett beslut som          dessa bolag om vidtagandet av speciella säker-
26134: gäller bruket av säkerhetsåtgärder på flygplat-       hetssåtgärder, och detta sker därefter under
26135: ser (948/0 1/81 ), vars giltighet ses över halvårs-   polisens ledning och tillsyn samt inom ramen
26136: vis.                                                  för finländsk lagstiftning.
26137:    Enligt lagen om åtgärder för tryggande av              Flygbolaget El Al befinner sig i ett särskilt
26138: flygtrafiken i vissa fall (842/71) skall åtgärder-    utsatt läge vad säkerheten beträffar och polisen
26139: na vidtas så att de inte vållar onödigt men för       måste därför också ägna särskild uppmärksam-
26140: dem mot vilka de riktar sig och så att man inte       het åt de allmänna säkerhetsåtgärderna beträf-
26141: genom åtgärderna i onödan försvårar eller stör        fande detta bolag. Polisen ägnar också särskild
26142: flygtrafiken eller annan verksamhet på flygsta-       uppmärksamhet åt den säkerhetskontroll av
26143: tionen.                                               passagerarna som genomförs under polisens
26144:    Beslut angående säkerhetsåtgärder i enskilda       tillsyn på flygplatsens normala plats för säker-
26145: fali fattas av flygstationschefen och verkställs      hetskontroll och av den ordinarie personalen
26146: av polisen, som enligt luftfartsstyrelsens beslut     för säkerhetskontroll. Polisen har dessutom
26147: förutom polismän även kan ta andra för                tillsatt en patrull med uppgift att följa samtai
26148: uppdraget utsedda personer tili hjälp. Dessa          som förs i samband med incheckningen och
26149: fungerar då under polisens ledning och tillsyn.       därvid eventuellt förekommande presentation
26150:    Som säkerhetsåtgärder vilka riktar sig mot         av resgodset, på basis av viiken vissa väskor
26151: resenärer kan användas:                               eller föremål förs till egentlig säkerhetskontroll
26152:    a) kontroll av flygbiljett genom att jämföra       bl.a. för att undersökas med genomlysningsap-
26153: denna med pass eller annat personbevis,               parat på kontrollområdet.
26154:                                     1990 vp. -     KK n:o 155                                      5
26155: 
26156:    Vidare övervakar en polispatrull incheck-       godset och utanpåkontrollen av passagerarnas
26157: ningen i avgångshallen vid portarna tili de s.k.   fickor med sökare av personai som flygbolaget
26158: passagerarbryggorna. Inom detta område ge-         skolat för uppgiften.
26159: nomförs inte längre några egentliga säkerhets-         Beträffande denna kontroll i sista skedet bör
26160: kontroller, utan det konstateras endast vilka      konstateras att flygbolaget, enligt de transport-
26161: varor passagerarna eventuellt ytterligare har      villkor som i allmänhet efterlevs internationellt,
26162: anskaffat i transithallen samt används en elek-    kan vägra transportera en passagerare eller
26163: tromagnetisk, manueli utanpåsökare för att         dennes resgods av säkerhetsskäl eller om flyg-
26164: kontrollera om passagerarna har metallföremål      bolaget med beaktande av skälighetssynpunk-
26165: i fickorna. Om man i detta sammanhang              ter kommer fram tili att åtgärden i fråga är
26166: märker att en grundlig genomsökning är nöd-        nödvändig för att de lagar, stadganden eller
26167: vändig, genomförs denna, med iakttagande av        bestämmelser som gäller i det land från, tili
26168: de tillvägagångssätt som nämns i tvångsmedels-     eller över vilket flygningen sker skall kunna
26169: lagen, av polisen i de rum som reserverats för     efterlevas. Detsamma gäller om passagerarens
26170: ändamålet.                                         uppträdande, ålder eller fysiska eller psykiska
26171:    Eftersom polisens personai koncentrerar sig     tillstånd medför en osäkerhetsfaktor eller risk
26172: på att övervaka helhetssituationen och bl.a. är    för passageraren själv, för någon annan eller
26173: beredd på överraskningsattacker mot säkerhe-       för egendom. Bolaget kan också vägra trans-
26174: ten, sköts den diskussion som förs med den         portera en passagerare som inte följt flygbola-
26175: enskilda passageraren vid porten tili passage-     gets instruktioner eller som har vägrat under-
26176: rarbryggan samt även utanpågranskningen av         kasta sig säkerhetskontroll.
26177:     Helsingfors den 18 april 1990
26178: 
26179:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
26180:                                              1990 vp.
26181: 
26182: Kirjallinen kysymys n:o 156
26183: 
26184: 
26185: 
26186: 
26187:                                  Urpilainen ym.: Oppisopimuskoulutukseen tarkoitettujen määrä-
26188:                                      rahojen lisäämisestä
26189: 
26190: 
26191:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26192: 
26193:    Oppisopimuskurssien järjestäjät ovat joutu-     sikeskuksella on vuosilta 1987-1989 yhteensä
26194: neet kestämättömään tilanteeseen oppisopi-         saamatta valtionosuutta noin 280 000 markkaa
26195: muskurssien rahoituksessa. Oppisopimusase-         ja tänä vuonna on arvioitu jäävän saamatta
26196: tuksen 17 §:n 1 momentin mukaan ammattikas-        valtionosuutta lisäksi 640 000 markkaa. Tämän
26197: vatushallitus suorittaa kurssin järjestäjälle      vuoden lopussa tämän kurssikeskuksen oppiso-
26198: kurssista aiheutuneet kustannukset kurssin         pimuskurssien valtionosuussaatavat olisivat siis
26199: päätyttyä. Saman pykälän 2 momentissa mai-         noin 920 000 markkaa. Kunnilla ei ole mah-
26200: nitaan, että tarvittaessa ammattikasvatushalli-    dollisuutta rahoittaa näin suurta rahoitusvajet-
26201: tus voi myöntää ennakkoa kurssin kustannuk-        ta, joka lain mukaan kuuluu valtion vastatta-
26202: siin. On selvää, että ennakoiden tarve syntyy      vaksi.
26203: välittömästi, kun kurssi käynnistetään.               Ongelma ei koske pelkästään Keski-Pohjan-
26204:    Käytännössä oppisopimuksen tietopuolisten       maata, vaan kaikkia koulutuksen järjestäjiä,
26205: kurssien järjestämisessä oppilaitos tai kurssi-    joiden oppisopimuskoulutuksen laajuus on vas-
26206: keskus saa ennakon kurssin kustannuksiin nel-      taavaa luokkaa. Ainoa keino tilanteesta selviä-
26207: jännesvuosittain jälkikäteen. Tällöin ammatti-     miseksi on kurssien määrän huomattava supis-
26208: kasvatushallitus maksaa pidettyjen kurssien        taminen. Tämä on huono ja ikävä vaihtoehto
26209: kustannuksista 50--80 prosenttia. Vuonna           tässä tilanteessa, jolloin koulutuksen kysyntä
26210:  1990 pidettävien kurssien osalta kurssien enna-   on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleenkin.
26211: kot esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ammatilli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26212: selle kurssikeskukselle ovat vieläkin pienem-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26213: mät, 36 prosenttia. Lopun valtionosuuden op-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26214: pisopimuskursseille kurssikeskus saa vasta 3-4     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26215: vuoden kuluttua kurssin päättymisestä. Näin
26216: kurssikeskus joutuu rahoittamaan jopa puolet                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26217: oppisopimuskurssien kustannuksista 3-4 vuo-                 ryhtyä turvatakseen riittävän oppisopi-
26218: den ajan. Tämä on jo vastoin lain tarkoitusta.              muskoulutuksen ja lisätäkseen sen tar-
26219:    Esim. Keski-Pohjanmaan ammatillisella kurs-              vitsemia määrärahoja?
26220: 
26221:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
26222: 
26223:           Kari Urpilainen            Timo Roos                      Jukka Gustafsson
26224:                      Marja-Liisa Tykkyläinen                 Markku Pohjola
26225: 
26226: 
26227: 
26228: 
26229: 200070S
26230: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 156
26231: 
26232: 
26233: 
26234: 
26235:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26236: 
26237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lutuksessa arvioidaan olevan noin 7 000 oppi-
26238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lasta.
26239: olette 20 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          Edellä tarkoitetun kurssitoimintamomentin
26240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      vuoden 1989 tilinpäätös oli 43 234 509 mark-
26241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kaa eli noin 5 200 000 markkaa suurempi kuin
26242: edustaja Kari Urpilaisen ym. näin kuuluvasta      kuluvan vuoden määräraha. Koska myös
26243: kirjallisesta kysymyksestä n:o 156:               vuonna 1989 tavoitteena oli antaa 7 000 oppi-
26244:                                                   laalle tietopuolinen koulutus, näyttäisi tässä
26245:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vaiheessa, kun ei tiedetä tarkasti, kuinka paljon
26246:        ryhtyä turvatakseen riittävän oppisopi-    määrärahasta tarvitaan edellisen vuoden lop-
26247:        muskoulutuksen ja lisätäkseen sen tar-     pusuorituksiin, siltä, että määrärahaa olisi tar-
26248:        vitsemia määrärahoja?                      peen jossain määrin lisätä.
26249:                                                      Oppisopimuskurssitoiminnan kustannusten
26250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        voimakas lisääntyminen viime vuosina on ai-
26251: taen seuraavaa:                                   heutunut pääasiassa kurssiopetuksen määrän
26252:                                                   kasvusta, mikä on seurausta oppisopimuskou-
26253:    Oppisopimuskoulutuksessa on viime vuosina      lutuksen oppiohjelmien uusimisesta ja niveltä-
26254: ollut keskimäärin 7 500-8 000 oppilasta. Val-     misestä uudistuneeseen ammatilliseen koulu-
26255: tion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mo-       tukseen.
26256: mentin 29.74.40 (Korvaus työnantajille) mää-         Opetusministeriön tavoitteena on, että halli-
26257: rärahan mitoitus on laadittu sen mukaan, että     tuksen tulo- ja menoarvioesityksen perusteluis-
26258: vuonna 1990 voimassa olisi 8 500 oppisopimus-     sa tietopuoliselle koulutukselle asetetut määräl-
26259: ta.                                               liset tavoitteet voidaan toteuttaa ja että oppi-
26260:    Oppisopimuslain (422/67) 25 §:n mukaisen       sopimuskurssitoiminnasta aiheutuviin kustan-
26261: tietopuolisen koulutuksen järjestäruismenoihin    nuksiin kurssien järjestäjille suoritettavat en-
26262: sekä koulutuksessa tarvittavien koneiden, lait-   nakkoerät mahdollisimman hyvin vastaisivat
26263: teiden ja opetusvälineiden hankintamenojen        todellisia menoja ja että loppusuoritukset voi-
26264: maksamiseen on kuluvan vuoden tulo- ja me-        taisiin suorittaa ajallaan.
26265: noarviossa momentilla 29.74.27 (Kurssitoimin-        Opetusministeriö tulee tarkasti seuraamaan
26266: ta) varattu 38 000 000 markkaa. Momentin,         yhteistoiminnassa ammattikasvatushallituksen
26267: joka on arviomääräraha, mitoituksessa on otet-    kanssa kurssitoimintamomentin määrärahati-
26268: tu huomioon oppisopimuskoulutuksen uusittu-       lannetta ja, mikäli tarvetta on, ryhtyy pikaisesti
26269: jen oppiohjelmien aiheuttama tietopuolisen        tarvittaviin toimenpiteisiin ko. momentin arvio-
26270: koulutuksen lisääntyminen. Momentin peruste-      määrärahan ylittämiseksi.
26271: lujen mukaan vuonna 1990 tietopuolisessa kou-
26272:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
26273: 
26274:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
26275:                                     1990 vp. -     KK n:o 156                                     3
26276: 
26277: 
26278: 
26279: 
26280:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26281: 
26282:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-        Bokslutet 1989 för momentet för kursverk-
26283: en anger har Ni, Herr Talman, med Er               samhet var 43 234 509 mark, dvs. ca 5 200 000
26284: skrivelse av den 20 mars 1990 tili vederbörande    mark större än anslaget i år. Eftersom målet
26285: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       under 1989 även var att ge 7 000 elever
26286: följande av riksdagsman Kari Urpilainen m.fl.      teoretisk utbildning ser det ut som om ett
26287: undertecknade spörsmål nr 156:                     behov föreligger att i någon mån öka ans1aget,
26288:                                                    då man i detta skede inte exakt vet hur mycket
26289:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          som behövs av anslaget för slutraterna från
26290:        vidta för att säkerställa en tillräcklig    föregående år.
26291:        läroavtalsutbildning och för att öka de
26292:        anslag som behöv för den?                      De kraftigt ökade kostnaderna för läroavta1s-
26293:                                                    kurser under de senaste åren beror huvudsak-
26294:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ligen på att volymen kursundervisning har
26295: följande:                                          ökat, vi1ket är en följd av att läroprogrammen
26296:    U nder de senaste åren har i medeltal 7 500--   i läroavtalsutbildningen har omarbetats och
26297: 8 000 personer fått läroavtalsutbildning. Ansla-   sammankopplats med den förnyade yrkesut-
26298: get under moment 29.74.40 i statsbudgeten för      bildningen.
26299: 1990 (Ersättning åt arbetsgivare) har dimensio-       Undervisningsministeriet har som mä! att de
26300: nerats så att 8 500 läroavtal skall kunna vara i   kvantitativa målen för den teoretiska utbild-
26301: kraft under 1990.                                  ningen enligt motiveringen i statsbudgeten skall
26302:    För utgifterna för att ordna en sådan teore-    kunna nås, och att förskottsraterna som beta-
26303: tisk utbildning som avses i 25 § läroavtalslagen   las åt kursarrangörerna för kostnaderna för
26304: (422/67) samt för att anskaffa maskiner, utrust-   läroavtalskurserna så bra som möjligt skall
26305: ning och läromedel som behövs i undervisning-      motsvara de verkliga utgifterna samt att slut-
26306: en har det reserverats 38 000 000 mark under       raterna skall kunna betalas i tid.
26307: moment 29.74.27 i statsbudgeten (Kursverk-            Undervisningsministeriet kommer i samarbe-
26308: samhet). I utformningen av momentet, som är        te med yrkesutbildningsstyrelsen att följa situa-
26309: ett förslagsanslag, har man beaktat den ökande     tionen noggrant i fråga om momentet för
26310: andel teoretisk utbildning som föranleds av de     kursverksamheten, och om det föreligger be-
26311: omarbetade läroprogrammen. Enligt motiver-         hov, att vidta brådskande åtgärder för att
26312: ingen tili anslaget beräknas ca 7 000 elever       ifrågavarande moment skall kunna överskridas.
26313: delta i den teoretiska utbildningen år 1990.
26314: 
26315:     Helsingfors den 19 april 1990
26316: 
26317:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
26318:                                                1990 vp.
26319: 
26320: Kirjallinen kysymys n:o 157
26321: 
26322: 
26323: 
26324: 
26325:                                   Kankaanniemi: Setelirahojen välisten erojen lisäämisestä tunnis-
26326:                                       tamisen helpottamiseksi
26327: 
26328: 
26329:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26330:    Suomen nykyiset setelirahat ovat kaikki mi-       vanhusten ja muiden erityisryhmien tarpeet
26331: toiltaan samankokoisia. Eri seteleissä ei ole        voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon
26332: myöskään selviä pinta- tai muita eroja. Mm.          seteleissä.
26333: kymmenen markan ja tuhannen markan setelit              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26334: ovat värisävyiltään lähes samanlaisia. Tämä          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
26335: aiheuttaa tunnistamisvaikeuksia erityisesti so-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26336: keille, näkövammaisille ja vanhuksille. Jopa         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26337: normaalin näkökyvyn omaaville saattaa tulla
26338: erehdyksiä hämärässä valaistuksessa.
26339:    Eriarvoisten setelien tulisi olla joltakin sel-             Aikooko Hallitus ryhtyä omalta osal-
26340: keältä osin erilaisia. Näin erityisesti näkövam-            taan toimenpiteisiin eriarvoisten seteli-
26341: maiset välttyisivät heihin kohdistuviita väärin-            rahojen välisten erojen lisäämiseksi si-
26342: käytöksiltä tai vahingoilta, jotka aiheuttavat              ten, että näkövammaisten, vanhusten ja
26343: taloudellisia menetyksiä. Ilmeisesti erilaiset se-          muidenkin setelien käyttäjien erehtymis-
26344: teliautomaatit voidaan muuttaa sellaisiksi, että            tai erehdyttämisvaara voidaan saada
26345: niiden toiminnan kannalta näkövammaisten,                   nykyistä vähäisemmäksi?
26346:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1990
26347: 
26348:                                         Toimi Kankaanniemi
26349: 
26350: 
26351: 
26352: 
26353: 2000708
26354: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 157
26355: 
26356: 
26357: 
26358: 
26359:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      raha-arvossa näkövammaisia varten tunnus-
26361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       merkit sekä keskellä seteliä suuri arvomerkintä.
26362: olette 22 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         Eriarvoisten seteleiden yhtenevä koko on etu,
26363: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        joka edesauttaa yhä kasvavaa setelien koneel-
26364: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lista käsittelyä sekä helpottaa niiden varastoin-
26365: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-         tia ja pakkaamista. Sama käytäntö on mm.
26366: jallisesta kysymyksestä n:o 157:                    Yhdysvaltain dollareissa.
26367:                                                        Joitakin, lähinnä uuden setelistön käyttöön-
26368:            Aikooko Hallitus ryhtyä omalta osal-     ottovaiheeseen liittyneitä seteleiden tunnistami-
26369:         taan toimenpiteisiin eriarvoisten seteli-   serehdystapauksia on viranomaisten tietoon
26370:         rahojen välisten erojen lisäämiseksi si-    tullut. Vanhojen seteleiden poistuttua käytöstä
26371:         ten, että näkövammaisten, vanhusten ja      on valituksia kuitenkin tullut erittäin vähän.
26372:         muidenkin setelien käyttäjien erehtymis-       Rahalain (276/62) 5 §:n mukaan seteliyksi-
26373:         tai erehdyttämisvaara voidaan saada         löistä, ulkomuodosta ja tekotavasta päättää
26374:         nykyistä vähäisemmäksi?                     Suomen Pankki. Suomen Pankki on ilmoitta-
26375:                                                     nut, että se seuraa jatkuvasti eri maiden sete-
26376:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        listön teknistä kehitystä.
26377: vasti seuraavaa:                                       Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
26378:                                                     asia ei tässä vaiheessa anna hallituksen osalta
26379:     Suomen nykyisissä seteleissä on kussakin        aihetta toimenpiteisiin.
26380:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
26381: 
26382:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
26383:                                     1990 vp. -     KK n:o 157                                    3
26384: 
26385: 
26386: 
26387: 
26388:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26389:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       valöranteckning. Det är en fördel att sed1ar av
26390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        olika yalörer har samma storlek, då det be-
26391: av den 22 mars 1990 tili vederbörande medlem       främjar den ökande maskinella behandlingen
26392: av statsrådet översänt avskrift av följande av     av sedlar och underlättar deras upplagring och
26393: riksdagsman Kankaanniemi undertecknade             förpackning. Samma praxis gäller bl.a. Förenta
26394: spörsmål nr 157:                                   Staternas dollar.
26395:                                                        Några fall av identifieringsmisstag gällande
26396:           A vser Regeringen å sin sida vidta       sedlar, som främst hänför sig tili den nya
26397:        åtgärder för att göra skillnaderna mel-     sedelstockens ibruktagningsskede, har kommit
26398:        lan sedelmynt av olika valörer tydligare    tili myndigheternas kännedom. Efter det att de
26399:        sålunda, att risken för att synskadade,     gamla sedlarna tagits ur bruk, har emellertid
26400:        åldringar och övriga som använder sed-      ytterst få klagomål inkommit.
26401:        lar skall missta sig eller bli vilseledda       Enligt 5 § myntlagen (276/62) besluter Fin-
26402:        kunde göras mindre än för närvarande?       lands Bank angående sedlarnas valörer, utseen-
26403:                                                    de och utförande. Finlands Bank har meddelat
26404:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att den kontinuerligt följer den tekniska ut-
26405: samt anföra följande:                              vecklingen i olika länders sedelstock.
26406:                                                        Med stöd av vad som ovan anförts, anser
26407:   På de nuvarande finska sedlarna finns i var      regeringen att ärendet inte i detta skede föran-
26408: och en sedelvalör för synskadade avsedda           leder åtgärder från regeringens sida.
26409: kännetecken samt mitt på sedeln en stor
26410:     Helsingfors den 19 april 1990
26411: 
26412:                                                                         Minister Ulla Puolanne
26413:                                 j
26414:                                 j
26415:                             j
26416:                             j
26417:                         j
26418:                         j
26419:                     j
26420:                     j
26421:                 j
26422:                 j
26423:             j
26424:             j
26425:         j
26426:         j
26427:     j
26428:     j
26429: j
26430: j
26431:                                              1990 vp.
26432: 
26433: Kirjallinen kysymys n:o 158
26434: 
26435: 
26436: 
26437: 
26438:                                  Kankaanniemi: Rakennuslupien myöntämisestä Hankasalmen ja
26439:                                      Uuraisten kirjastohankkeille
26440: 
26441: 
26442:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26443:    Hankasalmen ja Uuraisten kunnat eivät ole          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26444: saamassa rakennuslupaa uusien kirjastoraken-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26445: nusten rakentamista varten kuluvana vuonna.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26446: Nämä kunnat ovat pitkään odottaneet asian-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26447: mukaisten kirjastotilojen saamista. Uusien, ny-
26448: kyaikaisten tilojen tarve on molemmissa kun-                 Millä perusteella Hankasalmen kun-
26449: nissa äärimmäisen polttava. Hankasalmen han-              nan kirjastohankkeen rakennuslupa ja
26450: ke oli kiireellisyysjärjestyksessä sijalla, joka          haettu valtionosuus siirtyy ja Hankasal-
26451: antoi kunnalle perustellun aiheen odottaa val-            men hankkeen edelle pääsee kokonaan
26452: tion lupaa ja rahoituspäätöstä vuoden 1990                toisen läänin hanke,
26453: määrärahoista. Pettymys on äärimmäisen suu-                  miten on varmistettu se, että eri
26454: ri, kun vuosia odotettu hanke sysättiin sivuun            läänit saavat oikeudenmukaisen ja tasa-
26455: ja tähän tarvittavat varat mitä ilmeisimmin               puolisen kohtelun kirjastorakennuslupia
26456: ohjautuvat toisessa läänissä sijaitsevaan koh-            myönnettäessä, ja
26457: teeseen vastoin perusteltua tärkeysjärjestystä.              milloin Hankasalmen ja Uuraisten
26458: Koko Keski-Suomen lääni kärsii tällaisesta                kuntien kirjastohankkeille myönnetään
26459: menettelystä kohtuuttomasti.                              rakennuslupa?
26460:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1990
26461: 
26462:                                       Toimi Kankaanniemi
26463: 
26464: 
26465: 
26466: 
26467: 200070S
26468: 2                                  1990 vp. -    KK n:o 158
26469: 
26470: 
26471: 
26472: 
26473:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26474:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kaiseen laskennalliseen kokonaispinta-alaan
26475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    kussakin läänissä. Lisäksi on laskettu, kuinka
26476: olette 22 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn      myönnetyt rakentamisluvat ja työministeriön
26477: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     myöntämät rakennusavustukset ovat jakaantu-
26478: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    neet eri lääneihin viimeisten kymmenen vuoden
26479: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-      aikana.
26480: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 158:              Näillä perustein Hämeen, Oulun ja Kuopion
26481:                                                  läänit jäivät tällä kertaa kokonaan ilman lupia.
26482:            Millä perusteella Hankasalmen kun- Vaasan lääni on perustellusti asetettu Keski-
26483:         nan kirjastohankkeen rakennuslupa ja Suomen edelle. Läänien sisäisessä kiireellisyys-
26484:         haettu valtionosuus siirtyy ja Hankasal- järjestyksessä on yleensä noudatettu lääninhal-
26485:         men hankkeen edelle pääsee kokonaan lituksen esitystä. Siihen oli tässä tapauksessa
26486:         toisen läänin hanke,                     erityinen syy Vaasan läänissä, kun valtioneu-
26487:            miten on varmistettu se, että eri vosto oli juuri nimennyt ensi sijalle asetetun
26488:         läänit saavat oikeudenmukaisen ja tasa- kunnan erityisalueeksi. Hankasalmelle olisi voi-
26489:         puolisen kohtelun kirjastorakennuslupia tu myöntää lupa vain, jos se Vaasan läänissä
26490:         myönnettäessä, ja                        olisi myönnetty jollekin muulle kunnalle, jonka
26491:            milloin Hankasalmen ja Uuraisten      kirjastorakennus olisi ollut pienempi. Tämä ei
26492:         kuntien kirjastohankkeille myönnetään tuntunut perustellulta, ja kouluhallituksen eh-
26493:         rakennuslupa?                            dollepanosta poikettiin tällä kohtaa. Keski-
26494:                                                  Suomen läänissä valtion rahoituksen saa siten
26495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vain Luhangan hyvin pieni kirjastohanke.
26496: taen seuraavaa:                                     Keski-Suomen lääni on saanut kirjastojen
26497:                                                  rakentamislupia viime vuosina seuraavasti:
26498:    Nykyisellä määrärahatasolla - valtionosuus    1986 Toivakka, 1987 Kivijärvi, 1988 Kannon-
26499: kustannuksista enintään 30 milj. mk vuosittain koski, 1989 Sumiainen, 1990 Luhanka.
26500: - ei voida myöntää kirjaston rakentamislupaa        Ohjeeilisessa hankeluettelossa sekä Hanka-
26501: joka vuosi joka lääniin. Lupia myönnettäessä salmi että Uurainen on sijoitettu vuodelle 1991,
26502: on kiinnitetty erityistä huomiota juuri läänien mikäli kirjastorakentamisen nykyinen määrära-
26503: tasapuoliseen kohteluun.                         hataso säilyy. Voidaan siis pitää varsin toden-
26504:    Olemassa olevien kirjastohuoneistojen yhteis- näköisenä, että ainakin Hankasalmi voisi saada
26505: pinta-aloja verrataan valtionosuusnormin mu- rakentamisluvan ensi vuonna.
26506:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
26507: 
26508:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
26509:                                      1990 vp. -     KK n:o 158                                         3
26510: 
26511: 
26512: 
26513: 
26514:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26515:   r det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         da arealen enligt statsandelsnormerna i varje
26516: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Iän. Dessutom räknas det ut hur de beviljade
26517: av den 22 mars 1990 tili vederbörande medlem        byggnadstillstånden och arbetsministeriets
26518: av statsrådet översänt en avskrift av följande      byggnadsunderstöd fördelar sig på de olika
26519: av riksdagsman Toimi Kankaanniemi under-            länen under de tio senaste åren.
26520: tecknade spörsmål nr 158:                              Enligt dessa grunder blev Tavastehus, Uleå-
26521:                                                     borgs och Kuopio Iän denna gång helt utan
26522:           På vilka grunder senareläggs bygg-        tillstånd. Vasa Iän har av motiverade skäl fått
26523:        nadstillståndet och den ansökta statsan-     förtur framför Mellersta Finlands Iän. 1 1änens
26524:        delen för biblioteksprojektet i Hanka-       interna angelägenhetsordning har man vanligen
26525:        salmi kommun, och varför kommer ett          följt länsstyrelsernas framställning. För detta
26526:        helt annat läns projekt före projektet i     fanns det i detta fall ett speciellt skäl i Vasa Iän,
26527:        Hankasalmi,                                  när statsrådet nyligen hade utsett den kommun
26528:           på vilket sätt säkerställs att de olika   som hade företräde, tili specialområde. Hanka-
26529:        länen får en rättvis och jämlik behand-      salmi hade kunnat beviljas tillstånd endast i det
26530:        ling när tillstånd att bygga bibliotek       fall att det i Vasa Iän hade beviljats någon
26531:        skall beviljas, och                          annan kommun, vars biblioteksbyggnad var
26532:           när kommer byggnadstillstånd för          mindre. Detta ansågs inte vara motiverat, och
26533:        biblioteksprojekten i Hankasalmi och         på denna punkt avvek man från sko1styrelsens
26534:        Uurainen kommuner att beviljas?              förslag. 1 Mellersta Finlands Iän får sålunda
26535:                                                     endast det mycket obetydliga biblioteksprojek-
26536:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        tet i Luhanka statsunderstöd.
26537: följande:                                              Under de senaste åren har Mellersta Fin-
26538:                                                     lands Iän fått byggnadstillstånd för bibliotek
26539:   På nuvarande anslagsnivå - en statsandel          som följer: 1986 Toivakka, 1987 Kivijärvi, 1988
26540: på högst 30 miljoner mark per år av kostna-         Kannonkoski, 1989 Sumiainen, 1990 Luhanka.
26541: derna - kan det inte beviljas byggnadstillstånd        1 den normativa förteckningen över olika
26542: för bibliotek i varje Iän. När tillstånden skall    projekt har både Hankasalmi och Uurainen
26543: beviljas fäster man speciell uppmärksamhet just     antecknats för 1991, om den nuvarande nivån
26544: vid att länen behandlas jämlikt. De samman-         på anslagen blir oförändrad. Det kan således
26545: lagda arealerna existerande biblioteksutrym-        anses vara ganska sannolikt att åtminstone
26546: men jämförs med det kalkylerade sammanlag-          Hankasalmi kan få byggnadstillstånd nästa år.
26547:     Helsingfors den 26 april 1990
26548: 
26549:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
26550:                                               1990 vp.
26551: 
26552: Skriftligt spörsmål nr 159
26553: 
26554: 
26555: 
26556: 
26557:                                  Malm m.tl.: Om eliminering av oskäliga konkurspåföljder för
26558:                                     småföretagen
26559: 
26560: 
26561:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26562: 
26563:    Under 1980-talet har vi i vårt land många        efter en konkurs. Det borde lagstiftningsvägen
26564: personliga konkurser. Allt tyder på att samma       ges möjligheter tili någon form av ackord som
26565: utveckling kommer att finnas under 1990-talet.      ålägger en småföretagare att, inom ramarna för
26566: Det handlar främst om småföretagare i olika         befintliga möjligheter, betala bort en del av
26567: former. Verksamhet i olika form startas som         skulderna under en viss tid t.ex. 5 år. Efter
26568: familjeföretag med personliga tillgångar som        detta så skulle företagaren vara fri från sina
26569: säkerhet. Blir verksamheten olönsam med kon-        förbindelser. Det skulle ge möjlighet tili ett
26570: kurs som följd räcker ofta inte säkerheterna tili   "normalt" Iiv och en normal aktivitet. Det
26571: utan företagaren blir kvar med en personlig         skulle synbarligen ge många möjlighet att gå
26572: skuld som följer honom för lång tid framåt,         vidare utan samhällets stöd i olika form.
26573: ibland livet ut.                                       Detta system har, genom lagstiftning, ut-
26574:    Under senare tid har personliga konkurser        vecklats i bl.a. Danmark. Det skulle finnas skäl
26575: drabbat många pälsfarmare. Likaså har en del        för oss att närmare studera utvecklingen där
26576: småföretag problem med konkurs som följd. 1         och om möjligt skapa motsvarande i vårt land.
26577: dessa fall har företagaren ofta personliga för-     Det skulle uppenbart vara tili fördel för den
26578: bindelser som överstiger tillgångarna. Efter        enskilde och för samhället.
26579: konkursen står många med skulder som de                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26580: knappast någonsin kommer att komma lös              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
26581: ifrån. De ges inga möjligheter att framöver         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
26582: utnyttja sitt kunnande och intresse för företags-   ställa följande spörsmål:
26583: verksamhet. Ofta har de problem att klara den
26584: personliga ekonomin.
26585:    Det är oskäligt att enskilda personer som                 Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
26586: vågat satsa i företagsverksamhet, som gett                 taga för att företagare, vilka vid kon-
26587: arbete och utkomst åt sin familj och andra och             kurs blir kvar med en personlig skuld,
26588: som aktivt bidragit tili en positiv utveckling i           skall kunna komma lös från förbindel-
26589: samhället skall drabbas av en tung och omöjlig             serna inom en rimlig tid efter konkur-
26590: skuldbörda livet ut om verksamheten misslyck-              sen och
26591: as. 1 motsvarande situation i större företag kan             avser Regeringen föreslå en lag, likt
26592: enskilda gå miste om sina satsningar men är                den danska, som skulle göra detta
26593: fria från de skulder företaget ifråga står med             möjligt?
26594:      Helsingfors den 21 mars 1990
26595: 
26596:                      Håkan Malm                             Boris Renlund
26597:                      Håkan Nordman                          Gustav Björkstrand
26598: 
26599: 
26600: 
26601: 
26602: 200070S
26603: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 159
26604: 
26605: Kirjallinen kysymys n:o 159                                                                  Suomennos
26606: 
26607: 
26608: 
26609: 
26610:                                   Malm ym.: Pienyrittäjälle konkurssista aiheutuvien kohtuutto-
26611:                                      mien seuraamuksien poistamisesta
26612: 
26613: 
26614:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26615: 
26616:    Maassamme tehtiin monta henkilökohtaista          menettää oman panoksensa, mutta he ovat
26617: konkurssia 1980-luvulla. Kaikki merkit viittaa-      kyseisen yrityksen veloista konkurssin jälkeen
26618: vat siihen, että kehitys jatkuu samanlaisena         vapaita. Lainsäädäntöteitse tulisi antaa mah-
26619: 1990-luvulla. Kyse on ensisijaisesti eri pienyrit-   dollisuudet jonkinlaiseen akordiin, joka veivoit-
26620: täjistä. Erilaista toimintaa käynnistetään per-      taisi pienyrittäjän olemassa olevien mahdolli-
26621: heyrityksinä, joissa henkilökohtaiset varat ovat     suuksien puitteissa maksamaan osan velasta
26622: vakuutena. Jos toiminta muodostuu kannatta-          tietyn ajan, esim. viiden vuoden kuluessa.
26623: mattomaksi ja siitä seuraa konkurssi, vakuudet       Tämän jälkeen yrittäjä olisi vapaa sitoumuk-
26624: eivät useinkaan riitä, vaan yrittäjälle jää hen-     sistaan. Tämä antaisi mahdollisuuden "nor-
26625: kilökohtainen velka, joka seuraa häntä pitkälle      maaliin" elämään ja normaaliin toimintaan.
26626: tulevaisuuteen, joskus läpi elämän.                  Tämä tarjoaisi ilmeisesti monille tilaisuuden
26627:    Viime aikoina monet turkistarhaajat ovat          jatkaa ilman yhteiskunnan tukea sen eri muo-
26628: joutuneet henkilökohtaisiin konkursseihin. Sa-       doissaan.
26629: moin joillakin pienyrittäjillä on ongelmia, joi-        Tätä järjestelmää on lainsäädännöllä kehitet-
26630: den seurauksena syntyy henkilökohtainen kon-         ty mm. Tanskassa. Meidän olisi syytä tarkem-
26631: kurssi. Näissä tapauksissa yrittäjällä on usein      min tutkia kehitystä Tanskassa ja mahdollisesti
26632: varat ylittäviä henkilökohtaisia sitoumuksia.        luoda vastaava järjestelmä maahamme. Tämä
26633: Konkurssin jälkeen monilla on jäljellä velat,        olisi ilmeisesti eduksi yksittäisille henkilöille ja
26634: joista he tuskin koskaan pääsevät irti. Heille ei    yhteiskunnalle.
26635: anneta mitään mahdollisuuksia yritystoimin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26636: nan osaamisen ja siihen kohdistuvan mielen-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26637: kiinnon käyttämiseen tulevaisuudessa. Usein          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26638: heillä on ongelmia selvitä henkilökohtaisesta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26639: taloudesta.
26640:    On kohtuutonta, että yksittäiset henkilöt,
26641: jotka ovat uskaltaneet panostaa yritystoimin-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26642: taan, joka on antanut työtä ja toimeentulon                  ryhtyä, jotta yrittäjät, joille konkurssis-
26643: heidän perheilleen ja muille sekä aktiivisesti               sa jää henkilökohtainen velka, voisivat
26644: myötävaikuttanut yhteiskunnan myönteiseen                    vapautua sitoumuksista kohtuullisen
26645: kehitykseen, kärsisivät lopun elämänsä raskaas-              ajan kuluessa konkurssista, ja
26646: ta ja mahdottomasta velkataakasta toiminnan                     aikooko Hallitus esittää Tanskan lain
26647: epäonnistuessa. Vastaavassa tilanteessa suu-                 tapaista lakia, joka mahdollistaisi tä-
26648: remmissa yrityksissä yksityiset henkilöt voivat              män?
26649: 
26650:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1990
26651: 
26652:                       Håkan Malm                              Boris Renlund
26653:                       Håkan Nordman                           Gustav Björkstrand
26654:                                      1990 vp. -      KK n:o 159                                      3
26655: 
26656: 
26657: 
26658: 
26659:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26660: 
26661:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        takauksen yhtiölle myönnettyjen lainojen va-
26662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuudeksi.
26663: olette 21 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             Konkurssisäännössä omaksuttu periaate,
26664: kirjeenne n:o 564 ohella toimittanut valtioneu-      jonka mukaan velallinen vastaa velkojilleen
26665: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         siitä määrästä saamisia, joiden suoritukseksi
26666: kansanedustaja Håkan Malmin ym. näin kuu-            konkurssiin luovutettu omaisuus ei riitä, on
26667: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 159:          meillä ollut voimassa yli sadan vuoden ajan.
26668:                                                      Sillä voidaan arvioida olevan jossain määrin
26669:                                                      vaikutusta elinkeinonharjoittajien luotonsaanti-
26670:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mahdollisuuksiin yleensä. Toisaalta rajoittama-
26671:        ryhtyä, jotta yrittäjät, joille konkurssis-   ton henkilökohtainen vastuu veloista konkurs-
26672:        sa jää henkilökohtainen velka, voisivat       sin jälkeen voi viedä yrittäjältä työnteon ja
26673:        vapautua sitoumuksista kohtuullisen           yrittämisen motivaation. Se saattaa johtaa
26674:        ajan kuluessa konkurssista, ja                myös erilaisiin peiteltyihin järjestelyihin, jotka
26675:          aikooko Hallitus esittää Tanskan lain       yhteiskunnan kannalta eivät ole suotavia.
26676:        tapaista lakia, joka mahdollistaisi tä-          Akordimenettely, jossa velallinen yleensä saa
26677:        män?                                          anteeksi osan veloistaan, edellyttää toteutuak-
26678:                                                      seen useimpien velkojien yksimielisyyttä. Osak-
26679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si tämän vuoksi akordien määrä on jäänyt
26680: vasti seuraavaa:                                     varsin vähäiseksi.
26681:                                                         Hallituksen mielestä on tarvetta harkita ny-
26682:    Konkurssin vaikutukset velalliseen riippuvat      kyistä akordimenettelyä yksinkertaisemman
26683: jossain määrin siitä, onko velallinen luonnolli-     velkaselvittelymenettelyn luomista lähinnä sel-
26684: nen henkilö vai oikeushenkilö. Jälkimmäisille        laisia luonnollisia henkilöitä varten, jotka ha-
26685: konkurssi merkitsee yleensä toiminnan kerta-         luavat maksaa velkansa, mutta joilla ei ole
26686: kaikkista lopettamista. Konkurssin vaikutus          realistisia mahdollisuuksia suoriutua niistä kai-
26687: luonnolliseen henkilöön voi olla joskus koh-         kista. Menettelyn ulkopuolelle olisi tuskin ai-
26688: tuuttoman ankara, kuten kysymyksessäkin on           heellista rajata luonnollisia henkilöitä pelkäs-
26689: todettu. Vaikka velallinen saa konkurssin jäl-       tään esimerkiksi sen perusteella, että velat ovat
26690: keen saamiinsa varoihin vallintaoikeuden, vas-       elinkeinotoiminnasta aiheutuneita. Velkaselvit-
26691: tuu veloista tekee ansiotoiminnan ja omaisuu-        telymenettelyn tuloksena velallinen voisi va-
26692: den hankkimisen hankalaksi. Tilanne ei juuri-        pautua ainakin osasta velkojaan. Oikeusminis-
26693: kaan ole toinen, vaikka pienyrittäjä olisi har-      teriössä on parhaillaan vireillä laajahko insol-
26694: joittanut elinkeinotoimintaansa osakeyhtiön          venssioikeuden uudistushanke. Sen yhteydessä
26695: muodossa. Tämä johtuu siitä, että toiminnan          on syytä selvittää tarvetta luonnollisten henki-
26696:  rahoittaja usein vaatii yrittäjältä mahdollisen     löiden velkavastuun keventämiseen sekä tällai-
26697:  muun vakuuden lisäksi myös henkilökohtaisen         sen helpotuksen edellytykset ja sisältö.
26698: 
26699:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1990
26700: 
26701:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
26702: 4                                   1990 vp. -    KK n:o 159
26703: 
26704: 
26705: 
26706: 
26707:                             Tili Riksdagens Herr Talman
26708:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Den i konkursstadgan omfattade principen,
26709: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       enligt viiken gäldenären gentemot borgenärer-
26710: nr 564 av den 21 mars 1990 tili vederbörande      na svarar för den del av fordringarna, tili vars
26711: medlem av statsrådet översänt avskrift av         betalning den egendom som överlämnats tili
26712: följande av riksdagsman Håkan Malm m.fl.          konkurs inte räcker tili, har hos oss varit
26713: undertecknade spörsmål nr 159:                    gällande i över hundra år. Det kan uppskattas
26714:                                                   att den i viss mån inverkar på näringsidkarens
26715:          Vilka åtgärder avser Regeringen vid-     möjligheter att erhålla kredit. Å andra sidan
26716:        taga för att företagare, vilka vid kon-    kan ett obegränsat personligt ansvar för skul-
26717:        kurs blir kvar med en personlig skuld,     derna efter konkursen leda tili att företagaren
26718:        skall kunna komma lös från förbindel-      förlorar motivationen att arbeta och att bedri-
26719:        serna inom en rimlig tid efter konkur-     va företagsamhet. Det kan också leda tili olika
26720:        sen och                                    förtäckta arrangemang, som inte är önskvärda
26721:          avser Regeringen föreslå en lag, likt    ur samhällets synvinkel.
26722:        den danska, som skulle göra detta             Ackordförfarandet, i vilket man i allmänhet
26723:        möjligt?                                   efterskänker en del av gäldenärens skulder,
26724:                                                   förutsätter för att kunna användas att de flesta
26725:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av borgenärerna är eniga. Delvis på grund av
26726: samt anföra följande:                             denna orsak har antalet ackord förblivit rätt
26727:                                                   litet.
26728:    De följder som konkursen har för gäldenären       Enligt regeringens uppfattning är det nöd-
26729: beror i viss mån på om gäldenären är en fysisk    vändigt att skapa ett enklare förfarande för
26730: person eller en juridisk person. För den senare   utredning av skulder än det nuvarande ackord-
26731: innebär konkursen i allmänhet en gång för alla    förfarandet närmast för sådana fysiska perso-
26732: ett slut på verksamheten. Verkningarna av         ner, som önskar betala sin skuld, men som inte
26733: konkursen för en fysisk person kan ibland vara    har realistiska möjligheter att fullgöra dem alla.
26734: oskäligt tunga, såsom även konstaterats i         Det finns knappast skäl att lämna fysiska
26735: spörsmålet. Fastän gäldenären får rätt att råda   personer utanför förfarandet endast t.ex. på
26736: över de tillgångar som han får efter konkursen,   den grunden, att skulderna har uppkommit i
26737: leder ansvaret för skulderna tili att det blir    näringsverksamhet. Genom ett sådant förfaran-
26738: svårt att utöva förvärvsverksamhet och skaffa     de för utredning av skulder kunde gäldenären
26739: egendom. Situationen är just inte annorlunda,     befrias åtminstone från en del av sina skulder.
26740: även om småföretagaren hade utövat närings-       lnom justitieministeriet bereds för närvarande
26741: verksamhet i form av ett aktiebolag. Detta        en omfattande reform av insolvensrätten. 1
26742: beror på, att finansiären av verksamheten ofta    samband därmed är det skäl att utreda behovet
26743: kräver av företagaren förutom en eventuell        av att underlätta fysiska personers gäldansvar
26744: annan säkerhet även en personlig borgen som       samt förutsättningarna för en dylik eftergift
26745: säkerhet för de Iän bolaget beviljats.            och dess innehåll.
26746:     Helsingfors den 12 april 1990
26747: 
26748:                                                                  Justitieminister Tarja Halonen
26749:                                                  1990 vp.
26750: 
26751: Kirjallinen kysymys n:o 160
26752: 
26753: 
26754: 
26755: 
26756:                                    Mäkipää: Kotihoidon tukea koskevien säännösten soveltamisesta
26757: 
26758: 
26759:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26760: 
26761:     Laki kotihoidon tuesta tehtiin vuonna 1984         sina. Kyseisen selonteon laatijat eivät huoman-
26762: ja se on ollut voimassa vuodesta 1985 alkaen.          neet, että näin ei asianlaita kuitenkaan ollut,
26763: Lain tarkoituksena oli turvata kotona lasta            koska voimaantulosta oli tehty mahdollisim-
26764: hoitavalle äidille mahdollisuus saada tästä hoi-       man vaikeaselkoinen.
26765: totyöstä korvausta. Valitettavasti laki ei ole            Jälkeenpäin ovat sosiaali- ja terveysministe-
26766: kuitenkaan toteutunut aukottomasti, vaan on            riön virkamiehet myöntäneet, että virhe huo-
26767: runsaasti perheitä, jotka ovat jääneet tuen            mattiin ministeriössä jo vuosia sitten ja sitä on
26768: ulkopuolelle. Näitä tapauksia ei voida kuitata         yritetty korjata viimeksi syksyllä 1989. Valtio-
26769: toteamalla lain astuneen voimaan asteittain.           varainministeriöltä ei kuitenkaan STM:n tieto-
26770:     Laki toteaa, että kotihoidon tukea makse-          jen mukaan ole saatu määrärahoja epäkohtien
26771: taan kaikille alle 3-vuotiaiden lasten perheille       korjaamiseksi. Vuosina 1985-1989 lapsiper-
26772: viimeistään vuoteen 1990 mennessä. Yksityis-           heille kuuluneet maksamatta jääneet kotihoi-
26773: kohtainen, asteittainen vähimmäistoteutumisai-         don tuen varat ovat kuluneet muihin valtion
26774: kataulu on esitetty hallituksen esityksessä n:o        määräraha tarpeisiin.
26775: 202/1984 vp. Tämän mukaan kaikille alle 3-                Lapsiperheiden saamatta jääneitä varoja
26776: vuotiaiden lasten perheille olisi tullut maksaa        vuonna 1985-1989 on kaiken kaikkiaan 2,053
26777: valtakunnallista kotihoidon tukea viimeistään          miljardia markkaa. Tämä on suuri summa,
26778: vuoden 1989 alusta lähtien.                            vaikka perheitä, joita asia koskee, on myös
26779:     Laki kotihoidon tuesta ei toteutunut halli-        runsaasti. Asiantila voitaisiin korjata vielä jäl-
26780: tuksen esityksen mukaisesti. Esityksen vastai-         keenpäinkin laatimalla uusi taannehtiva laki,
26781: sesti oli v. 1989 vielä 112 650 sellaista perhettä,    jolla korvattaisiin takautuvasti vuodesta 1985
26782: joissa oli alle 3-vuotias lapsi, mutta perheet         alkaen alle 3-vuotiaiden lasten perheille saa-
26783: eivät olleet saaneet kotihoidon tukea lainkaan         matta jääneet kotihoidon tuet hallituksen esi-
26784: tai heidän kotihoidon tukensa loppui jopa              tyksen vähimmäisaikataulun mukaisesti.
26785: puolitoista vuotta ennen lapsen 3-vuotissynty-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26786: mäpäivää. Sosiaalihallituksen lakitekstin vas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26787: taisen lapsiperheille epäedullisen laintulkinnan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26788: johdosta on v. 1990 vielä n. 3 000 perhettä,           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26789: jotka eivät tule saamaan heille lain mukaan
26790:  kuuluvaa kotihoidon tukea.
26791:     Edellä mainittu epäkohta on seurausta siitä,                Tietääkö Hallitus, että lakia lasten
26792: että kotihoidon tuen voimaantulon toteutuk-                   kotihoidon tuesta (HE n:o 202/1984
26793:  sessa tehtiin erehdys ja lisäksi vielä lain seu-             vp.) on toteutettu virheellisesti niin, että
26794:  ranta epäonnistui. Hallitus antoi 5.1.1987 edus-             lapsiperheiltä on jäänyt vuosina 1985-
26795:  kunnalle selonteon hoitovapaalain ja kotihoi-                1989 saamatta yli 2 miljardia markkaa
26796: don tuen lain seurannasta. Selonteossa todet-                 heille kuuluvaa kotihoidon tukea, ja
26797:  tiin itsestään selvyytenä, että hallituksen esitys-            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26798:  tä n:o 202/1984 vp. noudatetaan ja että lait                 kyseisten menetysten korvaamiseksi tu-
26799:  ovat toteutumassa hallituksen esityksen mukai-               keen oikeutetuille lapsiperheille?
26800:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
26801: 
26802:                                               Lea Mäkipää
26803: 
26804: 200070S
26805: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 160
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 
26810:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26811:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nettotulo ei ylitä säädettyä enimmäismaaraa.
26812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Lain tarkoituksena on taata vanhemmille va-
26813: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           lintaoikeus kunnan järjestämän hoitopaikan ja
26814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lapsen muun hoidon järjestämisen valillä, mu-
26815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kaanluettuna myös lapsen hoitaminen hänen
26816: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-        omassa kodissaan.
26817: ta kysymyksestä n:o 160:                                 Laki lasten kotihoidon tuesta annetun lain
26818:                                                       voimaanpanosta (25/85) säätää, että tuen mak-
26819:          Tietääkö Hallitus, että lakia lasten         samista laajennetaan vuosina 1986--1989 so-
26820:        kotihoidon tuesta (HE n:o 202/1984             siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
26821:        vp.) on toteutettu virheellisesti niin, että   valtionosuudesta annetun lain (677 /82) 4 §:n
26822:        lapsiperheiltä on jäänyt vuosina 1985-         nojalla vuosittain hyväksyttävän valtakunnalli-
26823:        1989 saamatta yli 2 miljardia markkaa          sen sosiaalihuollon järjestämistä koskevan
26824:        heille kuuluvaa kotihoidon tukea, ja           suunnitelman mukaisesti siten, että tukea suo-
26825:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          ritetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain
26826:        kyseisten menetysten korvaamiseksi tu-         mukaisessa laajuudessaan viimeistään vuonna
26827:        keen oikeutetuille lapsiperheille?             1990. Lakiehdotusta muutettiin eduskuntakä-
26828:                                                       sittelyn aikana siten, että lain voimaantuloa
26829:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            aikaistettiin ajankohdasta 1.8.1991 ajankoh-
26830: taen seuraavaa:                                       taan 1.1.1990.
26831:                                                          Hallituksen esityksessä (HE n:o 202/1984
26832:    Tammikuun 11 päivänä 1985 annettiin pien-          vp.) on kuvattu lasten kotihoidon tuen laajen-
26833: ten alle kolmivuotiaiden lasten hoidon järjestä-      tamisen vähimmäisaikataulu. Aikataulun mu-
26834: mistä koskevat lait lasten päivähoidosta anne-        kaan vuonna 1985 kolmilapsiset perheet, joissa
26835: tun lain muuttamisesta (28/85) ja laki lasten         oli alle kolmivuotias lapsi ja kaksi muuta alle
26836: kotihoidon tuesta (24/85) sekä laki lasten ko-        kouluikäistä lasta, tulisivat heti lain soveltami-
26837: tihoidon tuesta annetun lain voimaanpanosta           sen piiriin. Kaksilapsisille perheille tukea mak-
26838: (25/85). Lasten päivähoidosta annettuun lakiin        settaisiin siihen saakka, kunnes tukeen oikeu-
26839: lisättiin uusi 11 a §,. jossa säädetään vanhem-       tettu lapsi täyttää yhden vuoden ja seitsemän
26840: pien oikeudesta saada valintansa mukaan van-          kuukautta, yksilapsisille perheille vanhempain-
26841: hempainpäivärahakauden jälkeen kunnan jär-            päivärahakauden jälkeen siihen saakka, kun
26842: jestämä päivähoitopaikka tai lasten kotihoidon        lapsi täyttää yhden vuoden. Vähimmäisaika-
26843: tuki. Lain voimaantulosäännöksen mukaan               taulun mukaan tukeen oikeutettujen piiriä laa-
26844: velvoite järjestää päivähoitopaikka tuli voi-         jennettiin vuonna 1986 siten, että kaksilapsisis-
26845: maan viimeistään tammikuun 1 päivänä 1990.            sa perheissä tukea maksettiin vanhempainpäi-
26846: Kuntien tuli vuosina 1985-1989 sosiaalihuol-          värahakauden jälkeen siihen saakka, kun lapsi
26847: lon toteuttamissuunnitelmiin ottaa huomioon           täyttää kaksi vuotta, yksilapsille perheille sii-
26848: lain edellyttämät toimenpiteet hoitopaikkojen         hen saakka, kun lapsi täyttää yhden vuoden
26849: järjestämiseksi.                                      ja kolme kuukautta. Vuonna 1987 tukea mak-
26850:    Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:ssä      settiin esityksen mukaan kaksilapsisille perheil-
26851: säädetään samansisältöisesti kuin lasten päivä-       le siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta
26852: hoidosta annetun lain 11 a §:ssä vanhempien           ja kuusi kuukautta ja yksilapsisille perheille
26853: oikeudesta saada valintansa mukaan joko kun-          siihen saakka, kun lapsi täyttää yhden vuoden
26854: nan järjestämä päivähoitopaikka tai lasten ko-        ja kuusi kuukautta. Vähimmäisaikataulun mu-
26855: tihoidon tuki. Lasten kotihoidon tukena mak-          kaan kaikki kaksilapsiset perheet, joissa oli alle
26856: setaan perusosaa, sisaruskorotusta ja lisäosaa.       kolmivuotias ja alle kouluikäinen lapsi, tulivat
26857: Lisäosaa maksetaan sellaiselle perheelle, joka        lain soveltamisen piiriin vuoden 1988 alussa.
26858: pääasiassa itse hoitaa lasta kotonaan ja jonka        Yksilapsisille perheille maksettiin tukea, kun-
26859:                                       1990 vp. -      KK n:o 160                                      3
26860: 
26861: nes lapsi täytti vuoden ja yhdeksän kuukautta.        don tukea. Lasten kotihoidon tuesta annetun
26862: Vuonna 1989 yksilapsisille perheille maksettiin       lain 9 §:n 2 momentin mukaan tukea ei myön-
26863: tukea siihen saakka. kunnes lapsi täytti kaksi        netä kuukautta lyhyemmältä ajalta. Kyseessä ei
26864: vuotta ja neljä kuukautta.                            täten ole lain väärä tulkinta, koska asiasta on
26865:    Lasten kotihoidon tuen perusasaa sai vuon-         selkeästi säädetty laissa. Tammikuussa 1990
26866: na 1985 15 789 perhettä. Vuonna 1989 perus-           sellaisia kolme vuotta täyttäneitä lapsia, jotka
26867: asaa sai 57 100 perhettä eli noin 40 prosenttia       eivät olleet kunnallisen päivähoidon piirissä, oli
26868: niistä perheistä, joissa oli yksi- tai kaksivuotias   arviolta 1 000.
26869: lapsi. Saajien määrän kehitys on vastannut               Lainsäädännön toteutumista on sen voi-
26870: melko tarkoin niitä arvioita, joita tehtiin lakia     maantulosta lähtien seurattu useiden selvitysten
26871: valmisteltaessa. Tammi-maaliskuussa 1990 las-         avulla. Näiden selvitysten pyytäminen kunnilta
26872: ten kotihoidon tukea sai keskimäärin 70 000           on saanut kunnat tarkastelemaan konkreetti-
26873: perhettä.                                             sesti, miten niiden suunnittelemat päivähoidon
26874:    Vuoden 1985 alusta lukien kunnallisia lasten       laajennukset toteuttavat alle kolmivuotiaiden
26875: päivähoitopaikkoja on perustettu noin 44 000          lasten perheiden valintaoikeuden.
26876: vuoden 1990 alkuun mennessä, eli yli 8 000               Päivähoitotilannetta ja kuntien arviota niistä
26877: paikkaa vuodessa. Kunnallisia alle kolmivuo-          perheistä, jotka valitsevat kotihoidon tuen, on
26878: tiaille tarkoitettuja päivähoitopaikkoja oli vuo-     selvitetty muun muassa kuntakyselyin joulu-
26879: den 1984 alussa yhteensä 38 000 ja vuoden             kuussa 1988, heinäkuussa 1989 ja lokakuussa
26880: 1989 lopussa arviolta 58 000.                         1989.
26881:    Kansanedustaja Mäkipään arvio ja laskelmat            Alkuvuoden 1989 selvitysten perusteella so-
26882: tuen ulkopuolelle jääneistä perheistä perustuvat      siaali- ja terveysministeriö esitti vuoden 1989
26883: ilmeisesti olettamaan, että kaikki ne perheet,        lisäbudjetin yhteydessä 477 päivähoidon viran
26884: joissa oli ennen vuotta 1990 alle kolmivuotias        aikaistamista vuodelta 1990 sekä päiväkoti-
26885: lapsi, olisivat vanhempainpäivärahakauden jäl-        hankkeiden aikaistamista vuodelta 1990 noin
26886: keen tulleet lasten kotihoidon tuen piiriin.          70 miljoonalla markalla. Toimenpiteellä oli
26887: Näitä lapsia on kunakin vuonna ollut keski-           myönteinen vaikutus kuntien päivähoitotilan-
26888: määrin 120 000. Mäkipään laskelma perustuu            teeseen. Vuoden 1989 lisäbudjetin valmistelun
26889: niiden perheiden lukumäärään, jotka ovat vuo-         yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö esitti
26890: desta 1985 lukien ja ennen vuoden 1990 alkua          myös, että myös yksilapsisille perheille makset-
26891: jääneet tuen ulkopuolelle.                            taisiin lasten kotihoidon tukea jo 1.7.1989
26892:    Kansanedustaja Mäkipää toteaa, että sosiaa-        alkaen. Tällaisia tuen ulkopuolella olevia per-
26893: lihallituksen lakitekstin vastaisen lapsiperheille    heitä oli arviolta 7 000. Tarkoituksena oli
26894: epäedullisen laintulkinnan johdosta on vuonna         helpottaa alle 3-vuotiaiden hoitojärjestelyjä aja-
26895:  1990 vielä noin 3 000 perhettä, jotka eivät tule     tellen erityisesti vuoden 1990 alun tilannetta.
26896: saamaan heille lain mukaan kuuluvaa kotihoi-
26897: 
26898:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
26899: 
26900:                                                                     Ministeri Tuulikki Hämäläinen
26901: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 160
26902: 
26903: 
26904: 
26905: 
26906:                                Ti11 Riksdagens Herr Ta1man
26907:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          barn i hemmet och vars nettoinkomster inte
26908: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se           överstiger ett stadgat maximibelopp. A vsikten
26909: av den 23 mars 1990 till vederbörande med1em          med 1agen är att säkerställa förä1drarna en
26910: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av        va1möj1ighet mellan en av kommunen anord-
26911: riksdags1edamot Mäkipää undertecknade spörs-          nad dagvårdsp1ats och anordnandet av annan
26912: må1 nr 160:                                           vård för barnet, ink1usive vård av barnet i dess
26913:                                                       eget hem.
26914:           Är Regeringen medveten om att 1a-               I 1agen on införande av 1agen om stöd för
26915:        gen om stöd för vård av barn i hemmet          vård av barn i hemmet (25/85) stadgas, att
26916:        (RP nr 202/84) har verkställts fe1aktigt       utbeta1ningen av stödet utvidgas årligen under
26917:        så att barnfami1jerna under åren 1985-         åren 1986-1989 i en1ighet med den riksomfat-
26918:        1989 har gått miste om drygt 2 mi1jar-         tande p1anen för anordnande av socia1vården
26919:        der mark i hemvårdsstöd som de är              och hä1sovården, vi1ken skall godkännas en1igt
26920:        berättigade till, och                          4 § 1agen om p1anering av och statsande1 för
26921:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        socia1- och hä1sovården (677/82), så att stöd i
26922:        ta för att nämnda förluster skall kunna        den omfattning som anges i 1agen om stöd för
26923:        ersättas till de stödberättigade barnfa-       vård av barn i hemmet beta1as senast år 1990.
26924:        mi1jerna?                                      Lagförs1agen ändrades under riksdagsbehand-
26925:                                                       lingen så att tidpunkten för 1agens ikraftträ-
26926:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          dande tidigare1ades från 1.8.1991 till 1.1.1990.
26927: samt anföra fö1jande:                                     I regeringens proposition (RP nr 202/84) har
26928:                                                       fram1agts en minimitidtabell för utvidgandet av
26929:    Den 11 januari 1985 gavs 1agen om ändring          stödet för vård av barn i hemmet. År 1985
26930: av 1agen om barndagvård (28/85) och 1agen om          skulle fami1jer med ett barn under tre år och
26931: stöd för vård av barn i hemmet (24/85) samt           två andra barn under sko1å1dern en1igt tidta-
26932: 1agen om införande av 1agen om stöd för vård          bellen genast omfattas av 1agens tillämpnings-
26933: av barn i hemmet (25/85) som gäller anordnan-         område. Till tvåbarnsfami1jer skulle stöd beta-
26934: det av vården av småbarn under tre år. Till           1as tills det till stödet berättigade barnet fyller
26935: 1agen om barndagvård fogades en ny 11 a § i           ett år och sju månader, till enbarnsfami1jer
26936: vi1ken stadgas om förä1drarnas rätt att efter         efter förä1drapenningsperioden tills barnet fy1-
26937: förä1drapenningsperioden efter eget va1 få en av      1er ett år. En1igt minimitidtabellen utvidgades
26938: kommunen anordnad dagvårdsp1ats eller stöd            de stödberättigades krets år 1986 så att stöd
26939: för vård av barn i hemmet. En1igt 1agens              beta1ades till tvåbarnsfami1jer efter förä1dra-
26940: ikraftträde1sestadgande skulle förp1iktelsen att      penningsperioden tills barnet fyllde två år, till
26941: anordna dagvårdsp1ats träda i kraft senast den        enbarnsfami1jer tills barnet fyllde ett år och tre
26942: 1 januari 1990. Kommunerna förp1iktades att           månader. En1igt propositionen beta1ades år
26943: under åren 1985-1990 i rea1iseringsp1anerna            1987 stöd till tvåbarnsfami1jer tills barnet fyllde
26944: för socia1vården beakta de av 1agen förutsatta        två år och sex månader och till enbarnsfami1jer
26945: åtgärderna för ordnandet av dagvårdsp1atser.          till barnet fyllde ett år och sex månader. En1igt
26946:    I 1 § 1agen om stöd för vård av barn i             minimitidtabellen kom samtliga tvåbarnsfami1-
26947: hemmet stadgas 1ika1ydande som i 11 a § 1agen         jer med ett barn under tre år och ett barn
26948: om barndagvård om förä1drarnas rätt att efter         under sko1å1dern att omfattas av 1agens till-
26949: eget va1 erhålla antingen en av kommunen              1ämpningsområde vid ingången av år 1988. Till
26950: anordnad dagvårdsp1ats eller stöd för vård av         enbarnsfami1jer beta1ades stöd tills barnet fyll-
26951: barn i hemmet. Som stöd för vård av barn i            de ett år och nio månader.
26952: hemmet beta1as en grundde1, en syskonförhöj-              År 1989 beta1ades stöd till enbarnsfami1jer
26953: ning och en tilläggsdel. Tilläggsde1en beta1as till   tills barnet fyllde två år och sex månader.
26954: en sådan fami1j som i huvudsak sjä1v vårdar ett       Enligt minimitidtabellen kom samtliga två-
26955:                                      1990 vp. -     KK n:o 160                                     5
26956: 
26957: barnsfamiljer med ett barn under tre år och ett     barnfamiljerna, ca 3 000 familjer år 1990 fort-
26958: barn under skolåldern att vid ingången av år        farande går miste om sitt lagenliga hemvårds-
26959: 1988 omfattas av 1agens tiliämpningsområde.         stöd. Enligt 9 § 2 mom. lagen om stöd för vård
26960: Tili enbarnsfamiljer betalades stöd tilis barnet    av barn i hemmet beviljas stöd inte för kortare
26961: fyllde ett år och nio månader. År 1989 betala-      tid än en månad. Det är alltså inte fråga om en
26962: des stöd tili enbarnsfami1jer tilis barnet fylide   felaktig tolkning av lagen då det i lagen klart
26963: två år och fyra månader.                            stadgas om saken. I januari 1990 var antalet
26964:     Grundde1en av stödet för vård av barn i         barn som fyllt tre år och som inte berördes av
26965: hemmet erhölis år 1985 av 15 789 familjer. År       den kommmunala dagvården uppskattningsvis
26966: 1989 erhölis grunddelen av 57 100 familjer eller    1 000.
26967: ca 40 procent av de familjer där det fanns ett         Sedan lagstiftningen trädde i kraft har man
26968: barn som fyllt ett resp. två år. Utvecklingen i     med hjälp av ett flertal utredningar följt med
26969: fråga om antalet mottagare har rätt bra mat-        hur lagstiftningen i fråga har verkställts. I och
26970: svarat de kalkyler som gjordes upp i lagbered-      med att sådana utredningar har begärts av
26971: ningsskedet. Under perioden januari-mars 1990       kommunerna har dessa blivit tvungna att kon-
26972: erhöli i genomsnitt 70 000 familjer stöd för        kret undersöka, hur deras planerade utvidgning
26973: vård av barn i hemmet.                              av dagvården förverkligar rätten att välja för
26974:     Från och med ingången av år 1985 och fram       sådana familjer som har barn under tre ar.
26975: tili ingången av år 1990 uppgick antalet inrät-        Dagvårdssituationen och kommunernas upp-
26976: tade kommmunala barndagvårdsplatser tili ca         skattning av antalet familjer som väljer hem-
26977: 44 000, dvs. drygt 8 000 per år. Vid ingången av    vårdsstödet har utretts bl.a. genom förfrågning-
26978: år 1984 var antalet kommunala dagvårdsplat-         ar som i december 1988, juli 1989 och oktober
26979: ser för barn under tre år sammanlagt 38 000         1989 riktades tili komm unerna.
26980: och vid utgången av år 1989 uppskattningsvis           På grundval av utredningarna vid ingången
26981: 58 000.                                             av år 1989 föreslog social- och hälsovårdsmi-
26982:     Riksdagsledamot Mäkipääs bedömning och          nisteriet i samband med tilläggsbudgeten för år
26983: kalkyler beträffande sådana familjer som fallit     1989 ett tidigareläggande av 477 dagvårds-
26984: utanför stödsystemet grundar sig förmodligen        tjänster från år 1990 samt ett tidigareläggande
26985: på ett antagande att samtliga familjer, där det     av dagvårdsprojekten från år 1990 med ca 70
26986: före år 1990 fanns ett treårigt barn, efter         milj. mark. Denna åtgärd hade en positiv effekt
26987: föräldrapenningsperioden har blivit berättigade     på kommunernas dagvårdssituation. I samband
26988: till stöd för vård av barn i hemmet. Av dessa       med beredningen av tilläggsbudgeten för år
26989: barn har det varje år funnits i genomsnitt          1989 föreslog socia1- och hälsovårdsministeriet
26990:  120 000. Mäkipääs kalkyl baserar sig på antalet    att stöd för vård av barn i hemmet skulle
26991: familjer som från och med år 1985 och före          betalas även tili enbarnsfamiljer redan från och
26992: ingången av år 1990 har fallit utanför stödsys-     med 1.7.1989. Det fanns uppskattningsvis 7 000
26993: temet.                                              sådana familjer som inte berördes av stödet.
26994:     Riksdagsledamot Mäkipää konstaterar att,        Avsikten var att under1ätta arrangerandet av
26995: beroende på socialstyrelsens tolkning som står      vård för barn under tre år, främst med beak-
26996:    strid med lagtexten och är ofördelaktig för      tande av läget vid ingången av år 1990.
26997:      Helsingfors den 25 april 1990
26998: 
26999:                                                                   Minister Tuulikki Hämäläinen
27000:                                               1990 vp.
27001: 
27002: Kirjallinen kysymys n:o 161
27003: 
27004: 
27005: 
27006: 
27007:                                  Tenhiälä: Taloushistorian professorin viran perustamisesta Hel-
27008:                                     singin yliopistoon
27009: 
27010: 
27011:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27012:    Sotavahinkoyhdistys lahjoitti 25.10.1988 va-        Voidaan perustellusti olla sitä mieltä, että
27013: rat taloushistorian professuuriin. Toistaiseksi     talouteen liittyvät kysymykset sekä nopean
27014: asian johdosta ei ole ryhdytty mihinkään toi-       rakennemuutoksen että Euroopan yhdentymi-
27015: mun.                                                sen ja koko Eurooppaa koskevan muutoksen
27016:    Taloushistoria tai talous- ja sosiaalihistoria   myötä nousevat yhä haasteellisemmiksi. Niitä
27017: on ollut oppiaineena Helsingin yliopiston val-      ei eikä varsinkaan niihin liittyviä mekanismeja
27018: tiotieteellisessä tiedekunnassa jo vuodesta 1950    voi ymmärtää ilman historian antamaa pers-
27019: alkaen, ja aineella on ollut oma laitoksensa        pektiiviä. Näin taloushistoriallisen tiedon tuot-
27020: vuodesta 1966. Mutta omaa vakinaista profes-        tamisen tarve kasvaa.
27021: suuriaan sillä ei ole ollut koskaan. Näin laitok-      Nyt vaadittaisiin nopeita päätöksiä tilanteen
27022: sen työskentelyä leimaa jatkuva epävarmuus.         parantamiseksi. Tämän vuoksi olisi tarpeen
27023:    Esimerkiksi Ruotsissa aina sodanjälkeisistä      perustaa taloushistorian professorin virka Hel-
27024: vuosista alkaen historian professuuri! ovat ja-     singin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekun-
27025: kautuneet päälinjaltaan historian ja taloushis-     taan mahdollisimman nopeasti.
27026: torian professuureihin. Viime vuosina Ruotsiin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27027: on vielä perustettu kolme uutta taloushistorian     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27028: professuuria ja Norjaan kaksi. Kaikkialla ke-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27029: hittyneissä maissa on taloushistorian oppituo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27030: leja joko yksin tai yhdistettynä sosiaalihisto-
27031: riaan.
27032:    Meillä Suomessa taloushistoriassa on vain                  Aikooko Hallitus ryhtyä nopelSlm
27033: Helsingin kauppakorkeakoulussa ylimääräinen                toimiin, joilla voidaan talous- ja sosiaa-
27034: henkilökohtainen professuuri, Jyväskylän yli-              lihistorian tutkimuksen voimavaroja li-
27035: opistossa apulaisprofessuuri ja Helsingin yli-             sätä, ja
27036: opistossa niin ikään apulaisprofessuuri. Näin                 milloin on tarkoitus perustaa talous-
27037: Suomessa taloushistoriaan ja sosiaalihistoriaan            historian professorin virka Helsingin
27038: erikoistuvan opetuksen voimavarat ovat varsin              yliopistoon?
27039: vähäiset.
27040:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
27041: 
27042:                                           Hannu Tenhiälä
27043: 
27044: 
27045: 
27046: 
27047: 200070S
27048: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 161
27049: 
27050: 
27051: 
27052: 
27053:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27054:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käytöstä. Samalla pyritään luopumaan virkojen
27055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja määrärahojen osoittamisesta yksityiskohtai-
27056: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         sesti tiettyihin toimintoihin. Näin ollen on
27057: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ensisijaisesti yliopiston päätösvallassa, missä
27058: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laajuudessa se tukee taloushistorian tutkimus-
27059: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta            ta.
27060: kirjallisesta kysymyksestä n:o 161:                     Korkeakouluihin perustettavat virat eivät
27061:                                                     sisälly valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin
27062:           Aikooko Hallitus ryhtyä nopetsnn          määrärahanlisäyksiin. Korkeakouluihin on
27063:        toimiin, joilla voidaan talous- ja sosiaa-   kuitenkin vuosien 1989 ja 1990 tulo- ja me-
27064:        lihistorian tutkimuksen voimavaroja li-      noarvioissa perustettu yhteensä 91 virkaa, jois-
27065:        sätä, ja                                     ta 8 Helsingin yliopistoon.
27066:           milloin on tarkoitus perustaa talous-        Esittäessään korkeakouluille virkoja valtion
27067:        historian professorin virka Helsingin        tulo- ja menoarviossa opetusministeriö pyrkii
27068:        yliopistoon?                                 noudattamaan korkeakoulujen toiminta- ja ta-
27069:                                                     loussuunnitelmissaan esittämää tärkeysjärjes-
27070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tystä. Opetusministeriö on vuodesta 1987 läh-
27071: taen seuraavaa:                                     tien pyytänyt korkeakouluja asettamaan myös
27072:                                                     lahjoitusvirat kiireellisyysjärjestykseen yhdessä
27073:    Korkeakoulujen kehittäminen perustuu kor-        muiden virkaehdotusten kanssa.
27074: keakoululaitoksen     kehittämisestä    vuosina        Helsingin yliopiston toiminta- ja taloussuun-
27075: 1988-96 annettuun lakiin (1052/86) ja valtio-       nitelmaan vuosiksi 1989-92 ei sisältynyt ehdo-
27076: neuvoston 25.9.1986 tekemään päätökseen kor-        tusta taloushistorian professorin viran perusta-
27077: keakoululaitoksen     kehittämisestä    vuosina     miseksi. Vuosien 1990--94 toiminta- ja talous-
27078: 1988-91 sekä valtioneuvoston vahvistamaan           suunnitelmassa taloushistorian professori on
27079: korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmaan        sijalla 15 ja vuosien 1991-94 suunnitelmassa
27080: vuosiksi 1987-92.                                   sijalla 14.
27081:    Valtioneuvoston päätöksen mukaan korkea-             Yliopisto ei ole painottanut kiireellisyysjär-
27082: koululaitoksen työsuhdemäärärahoja, muita           jestyksessään viran tärkeyttä, joten on epäto-
27083: kulutusmenoja, apurahoja ja tutkimusväline-         dennäköistä, että virka voitaisiin perustaa
27084: määrärahoja lisätään. Päätöksen mukaan kor-         vuonna 1991, koska lahjoitusviroissa noudate-
27085: keakoulujen uudet voimavarat osoitetaan             taan samoja periaatteita kuin muidenkin virko-
27086: pääosin tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen           jen kohdalla.
27087: edellytysten parantamiseen.                            Jos yliopisto ja lahjoittaja voivat lähteä siitä,
27088:    Hallitus on lisännyt ja sen tarkoituksena on     että virka perustetaan enintään lahjoitusta vas-
27089: edelleen lisätä korkeakoulujen mahdollisuuksia      taavaksi ajaksi, on viran sisällyttäminen tulo-
27090: itse päättää niille osoiteitujen määrärahojen       ja menoarvioon helpommin perusteltavissa.
27091:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
27092: 
27093:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
27094:                                      1990 vp. -     KK n:o 161                                     3
27095: 
27096: 
27097: 
27098: 
27099:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27100:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anslag för vissa ändamål. Det är sålunda
27101: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         universitetet i fråga som bestämmer i viiken
27102: av den 23 mars 1990 tili vederbörande medlem        omfattning det skali stöda forskningen i eko-
27103: av statsrådet översänt en avskrift av följande      nomisk historia.
27104: av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-             Tjänster som skall inrättas vid högskolorna
27105: de spörsmål nr 161:                                 ingår inte i de ökade anslagen enligt statsrådets
27106:                                                     beslut. Trots detta har det i statsbudgeterna
27107:           Ämnar Regeringen vidta brådskande         1989 och 1990 inrättats sammanlagt 91 nya
27108:        åtgärder som syftar tili att resurserna      tjänster vid högskolorna, av vilka 8 vid Hel-
27109:        för forskning i ekonomisk historia och       singfors universitet.
27110:        socialhistoria ökar, och                        Vid framstälian i statsbudgeten om olika
27111:           när har man för avsikt att inrätta en     tjänster vid högskolorna försöker undervisnings-
27112:        professur i ekonomisk historia vid Hel-      ministeriet iaktta den angelägenhetsordning
27113:        singfors universitet?                        som högskolorna presenterar i sina verksam-
27114:                                                     hets- och ekonomiplaner. Sedan 1987 har
27115:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        undervisningsministeriet bett högskolorna pla-
27116: följande:                                           cera även donationstjänsterna i angelägenhets-
27117:                                                     ordning i samband med förslagen tili de övriga
27118:    Utvecklingen av högskolorna grundar sig på       tjänsterna.
27119: lagen om utvecklande av högskoleväsendet               I Helsingfors universitets verksamhets- och
27120: under åren 1988-96 (1052/86) och på statsrå-        ekonomipian för åren 1989-92 ingick inte
27121: dets beslut 25.9.1986 om utvecklande av hög-        något förslag att inrätta en professur i ekono-
27122: skoleväsendet under åren 1988-91 samt den           misk historia. I verksamhets- och ekonomipla-
27123: av statsrådet faststälida utvecklingsplanen för     nen för åren 1990-94 är denna professur
27124: högskoleväsendet under åren 1987-92.                upptagen på 15. plats och i planen för åren
27125:    Enligt statsrådets beslut skali högskoleväsen-   1991-94 på 14. plats.
27126: dets anslag för arbetsavtalsförhålianden, övriga       I sin angelägenhetsordning har universitetet
27127: konsumtionsutgifter, stipendier och forsknings-     inte understrukit vikten av denna tjänst, varför
27128: materiel ökas. Vidare skali enligt beslutet de      det är osannolikt att tjänsten kan inrättas 1991,
27129: nya resurserna huvudsakligen inriktas på för-       eftersom man i fråga om donationstjänsterna
27130: bättrade betingelser för forskning och forskar-     iakttar samma principer som för de övriga
27131: utbildning.                                         tjänsterna.
27132:    Regeringen har utökat och hålier fortfarande        Om universitetet och donatorn kan utgå från
27133: på att utöka högskolornas möjligheter att           att tjänsten inrättas för en tid som högst
27134: själva besluta om användningen av de anslag         motsvarar donationens belopp, kan frågan om
27135: som anvisats dem. Samtidigt försöker man            att innefatta tjänsten i statsbudgeten bättre
27136: avstå från ati detaljerat anvisa tjänster och       motiveras.
27137:     Helsingfors den 26 april 1990
27138: 
27139:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
27140:                                             1990 vp.
27141: 
27142: Kirjallinen kysymys n:o 162
27143: 
27144: 
27145: 
27146: 
27147:                                 Vihriälä ym.: Metsänparannusvarojen riittävyydestä Etelä-Poh-
27148:                                    janmaan metsälautakunnan alueella
27149: 
27150: 
27151:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27152:    Metsä 2000 -ohjelman mukaisesti tulee puun         Etelä-Pohjanmaan metsälautakunnan alueel-
27153: käyttö ja kysyntä lähivuosina lisääntymään         la taimikonhoitoalaa joudutaan nyt tehtyjen
27154: Etelä-Pohjanmaalla. Kaskisiin rakennettava         päätösten mukaan supistamaan 550 hehtaaria.
27155: sellutehdas lisää puun käyttöä 2,1 miljoonalla     Lannoitusala supistuu 1 630 hehtaaria, metsän-
27156: kuutiometrillä vuodessa, mikä vastaa lähes         viljelyala 120 hehtaaria ja uudistusojitusala 140
27157: Etelä-Pohjanmaan nykyistä vuotuista hakkuu-        hehtaaria. Rankimman supistuksen kokee met-
27158: kertymää.                                          säautoteiden rakennusohjelma, jossa Etelä-
27159:    Hallitus on vahvistanut tämän vuoden met-       Pohjanmaalla ollaan vasta puolivälissä. Suun-
27160: sänparannustyöohjelman. Työohjelman vahvis-        nitelmat on tehty lähes 200 kilometristä, mutta
27161: taminen merkitsee suurta tinkimistä suunnitel-.    varoja saadaan vain 120 kilometriin. Ikävin
27162: mien mukaisista tavoitteista ja näin alkuperäi-    tilanne on niiden metsänomistajien kohdalla,
27163: sen työohjelman purkautumista. Puun riittä-        joissa isännät ovat jo suorittaneet linjojen
27164: vyyttä ei voida tulevaisuudessa taata, jos tar-    hakkuut ja nyt työt keskeytyvät varojen puut-
27165: peellisia metsänparannustöitä ei nyt ja lähivuo-   teen vuoksi.
27166: sina pystytä metsänparannustöihin osoitettujen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27167: avustusvarojen riittämättömyyden takia suorit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27168: tamaan. Leikkaukset kohdistuvat lannoituk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27169: seen, metsäteihin, taimikon hoitoon, metsänvil-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27170: jelyyn, pystykarsintaan jne. Perusteltua olisi
27171: myös olettaa, että metsänparannusvaroja tulisi
27172: painottaa avustuksiin, sillä suurin osa metsä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27173: Jäistä on pieniä Etelä-Pohjanmaalla, jolloin              ryhtyä, että suunniteltu metsänparannus-
27174: suureen osaan niistä ei ole tarkoituksenmukais-           ohjelma toteutuu Etelä-Pohjanmaalla ja
27175: ta soveltaa byrokratiaa ja kustannuksia lisää-            että jo aloitettujen metsäautoteiden lop-
27176: vää lainamuotoista rahoitusta. Lisäksi avustus-           puunrakentaminen turvataan tämän
27177: painotteisilla työmuodoilla on suuri työllistävä          vuoden aikana?
27178: vaikutus.
27179:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
27180: 
27181:                     Jukka Vihriälä                          Aapo Saari
27182:                     Anneli Jäätteenmäki                     Juho Sillanpää
27183: 
27184: 
27185: 
27186: 
27187: 200070S
27188: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 162
27189: 
27190: 
27191: 
27192: 
27193:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksessä on tuotu esiin metsänparan-
27195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nusvarojen riittämättömyys Etelä-Pohjanmaan
27196: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          metsälautakunnan alueella suunniteltuihin töi-
27197: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hin. Kysymyksen esittämisen jälkeen on tilanne
27198: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        muuttunut siten, että alustavassa työohjelmassa
27199: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-       toistaiseksi ohjelmoimaita jätetyt 36 milj.
27200: lisesta kysymyksestä n:o 162:                        markkaa on sittemmin lisätty työohjelmaan.
27201:                                                      Etelä-Pohjanmaan metsälautakunnan osalta on
27202:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuluvan vuoden työohjelma vuonna 1989 to-
27203:        ryhtyä, että suunniteltu metsänparannus-      teutuneeseen verrattuna seuraava:
27204:        ohjelma toteutuu Etelä-Pohjanmaalla ja                                    Työohjelma    Toteutus    Muutos
27205:        että jo aloitettujen metsäautoteiden lop-                                    1990         1989       90/89
27206:        puunrakentaminen turvataan tämän
27207:        vuoden aikana?                                 VARAT                                   1000 mk
27208: 
27209:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Avustusvarat ........       13 950       II 699       +2251
27210:                                                      Laina varat. .........      15 510       12 427       +3 083
27211: taen seuraavaa:                                                    yhteensä      29 460       24126        +5 334
27212: 
27213:    Hallituksen esityksen mukaisesti on kuluvan
27214: vuoden tulo- ja menoarviossa tehty metsänpa-         SUORITEMÄÄRÄT                          ha (tiet km)
27215: rannusvaroihin tuntuva tasokorotus. Varsinai-
27216: sia metsänparannusvaroja on käytettävissä 410        Metsänuudistamis- ja
27217:                                                        metsitystyöt ..........      1 600        1 262     +   338
27218: milj. markkaa ja sen lisäksi on viljeltyjen          Taimikonhoito ja pysty-
27219: peltojen metsitykseen osoitettu maataloustuo-          puiden karsinta .......      7 450        5677      + 1 773
27220: tannon tasapainottamisvaroista 40 milj. mark-        Metsänlannoitus ........       2 070        2 372     -   302
27221: kaa. Vuoden 1989 käyttöön verrattuna on              Metsäojitustyöt .........      7 700        6 175     + 1 526
27222:                                                      Metsäteiden teko .......         134          129     +     5
27223: varoja käytettävissä 95 milj. mk eli 26,8 pro-
27224: senttia enemmän.
27225:    Metsänparannusvarojen käyttöä ohjataan               Kuten edellä olevasta käy ilmi, Etelä-Poh-
27226: alueittain ja työlajeittain keskusmetsälautakun-     janmaan alueelle osoitetut varat ovat merkittä-
27227: tien esityksiin perustuvalla työohjelmalla. Ku-      västi edellisvuotta suuremmat ja riittävät täy-
27228: luvalle vuodelle vahvistetussa työohjelmassa on      sipainoiseen metsänparannustoimintaan.
27229: rahoitusta suunnattu tulo- ja menoarvion ky-            Ottaen huomioon, että metsälautakunnille
27230: seisen luvun (30.58) selvitysosassa esitetyn mu-     on työohjelmapäätöksessä jätetty määrättyä
27231: kaisesti metsien kehityksen kannalta keskeisiin      liikkumavaraa ja kun työohjelmaan voidaan
27232: työlajeihin, kuten metsänuudistamis- ja taimi-       muutoinkin tehdä metsälautakuntien esittämiä
27233: koTihoitotöihin ja metsäojitusten kunnostuk-         tarpeellisia tarkistuksia, ei asia anna tässä
27234: seen sekä Pohjois- ja Itä-Suomen vaikeimmille        vaiheessa hallituksen taholta aihetta toimenpi-
27235: työttömyysalueille.                                  teisiin.
27236: 
27237:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
27238: 
27239:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27240:                                      1990 vp. -      KK n:o 162                                                              3
27241: 
27242: 
27243: 
27244: 
27245:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27246:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I spörsmå1et anförs att skogsförbättrings-
27247: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          pengarna är otillräckliga för de arbeten som
27248: av den 23 mars 1990 tili vederbörande medlem         r.laneras på det område som sköts av Södra
27249: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Osterbottens skogsnämnd. Sedan spörsmålet
27250: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade             ställdes har situationen så tili vida förändrats
27251: spörsmål nr 162:                                     att de 36 milj. mk som i det preliminära
27252:                                                      arbetsprogrammet tillsvidare lämnades opro-
27253:                                                      grammerade sedermera har intagits i arbetspro-
27254:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            grammet. Nedan jämförs detta års arbetspro-
27255:        vidta för att det planerade skogsförbätt-     gram för Södra Österbottens skogsnämnd med
27256:        ringsprogrammet skall genomföras i            det som genomfördes år 1989:
27257:        Södra Österbotten och för att säkerställa
27258:        att de skogsbilvägar som redan påbör-                                           Arbets-
27259:        jats skall bli färdiga i år?                                                    program       Genomfört     Ändring
27260:                                                                                          1990          1989         90/89
27261: 
27262:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          MEDEL                                          1000 mk
27263: samt anföra följande:
27264:                                                       Understödsmedel . . . . . . . 13 950            11 699       +2 251
27265:    I enlighet med regeringens proposJtiOn har         Lånemedel . . . . . . . . . . . . . 15 510      12 427       +3 083
27266:                                                                     sammanlagt 29 460                 24126        +5 334
27267: en märkbar nivåhöjning av skogsförbättrings-
27268: pengarna företagits i detta års budget. De
27269: egentliga skogsförbättringspengarna uppgår tili      GENOMFÖRDA
27270: 410 milj. mk och därutöver har för beskogning        ARBETEN                                       ha (vägar km)
27271: av odlade åkrar anvisats 40 milj. mk ur medlen
27272: för balansering av lantbruksproduktionen. 1          Skogsförnyelse och be-
27273:                                                        skogningsarbeten .....            1600          1 262       + 338
27274: jämförelse med användningen år 1989 är 95            Plantbeståndsvård och
27275: milj. mk, dvs. 26,8 %, mer ruedel disponibla.          stamkvistning ....... .           7 450         5 677        + 1773
27276:    Användningen av skogsförbättringspengarna         Skogsgödsling ......... .           2 070         2 372       - 302
27277: styrs områdesvis och en1igt arbetsslag genom         skogsdikningsarbeten ... .          7 700         6 175        + 1526
27278:                                                      Byggande av skogsvägar                134           129       +     5
27279: ett arbetsprogram som bygger på centralskogs-
27280: nämndernas framställningar. 1 det arbetspro-
27281: gram som fastställts för innevarande år har             De ruedel som anvisats för södra Österbotten
27282: finansieringen, såsom anges i förklaringen i         är betyd1igt större än i fjo1 och möjliggör en
27283: ifrågavarande kapitel (30.58) i budgeten, inrik-     fullödig skogsförbättringsverksamhet.
27284: tats på sådana slag av arbeten som är centrala          Med beaktande av att arbetsprogrambeslutet
27285: för utvecklingen av skogarna, t.ex. skogsför-        lämnar ett visst spelrum åt skogsnämnderna
27286: nyelse och plantbeståndsvård och iståndsätt-         och då nödvändiga justeringar också annars
27287: ning av skogsdiken, samt tili de områden där         kan företas i arbetsprogrammet på framställ-
27288: arbetslösheten är svårast i norra och Östra          ning av skogsnämnderna, föranleder ärendet i
27289: Finland.                                             detta skede inga åtgärder från regeringens sida.
27290:      Helsingfors den 25 april 1990
27291: 
27292:  ,                                                 Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27293:                             j
27294:                         j
27295:                         j
27296:                     j
27297:                     j
27298:                 j
27299:                 j
27300:             j
27301:             j
27302:         j
27303: 
27304: '       j
27305:     j
27306:     j
27307:                                                1990 vp.
27308: 
27309: Kirjallinen kysymys n:o 163
27310: 
27311: 
27312: 
27313: 
27314:                                   Vihriälä ym.: Perunanviljelyn ja perunateollisuuden toimintaedel-
27315:                                       lytysten parantamisesta
27316: 
27317: 
27318:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27319: 
27320:    Peruna on erittäin merkittävä viljelykasvi        nanviljelyn loppumista noin 350 maatilalla,
27321: Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan läänissä. Kulu-         noin 1 500 perunahehtaarin vähennystä ja lähes
27322: neen talven aikana on perunanviljelijöille alka-     40 miljoonan markan vähennystä viljelijäyrit-
27323: nut paljastua merkittävällä tavalla se, että         täjän liikevaihtoon ja nettotulon menetystä
27324: vakiintuneita, pääasiassa sopimuspohjaisia pe-       noin 55 000 markkaa tilaa kohti.
27325: runantuotantomahdollisuuksia ollaan jyrkästi            Koska tärkkelys- ja ruokaperunateollisuutta
27326: leikkaamassa sekä Etelä-Pohjanmaalla että            tuetaan tuntuvasti valtion varoin, on sopima-
27327: koko maassa. Tärkkelyslain perusteella tuote-        tonta, että huomattava osa perinteisistä sopi-
27328: tun perunan sopimusaloja on jo päätetty alen-        musviljelijöistä pudotetaan pois perunantuo-
27329: taa noin 25 prosentilla ja ruokateollisuusperu-      tannosta. Perunanviljelijät odottavat nyt valtio-
27330: nan yli 40 prosentilla. Samanaikaisesti pohja-       vallalta nopeita toimenpiteitä ruokaperunan
27331: lukemiin pudonnut vapaan ruokaperunan hinta          vientimahdollisuuksien aikaansaamiseksi sekä
27332: jarruttaa ostajaliikkeiden ja laitosten halua        toisaalta ruokaperunoiden tärkkelysjauhatuk-
27333: tehdä kohtuuehtoisia ruokaperunasopimuksia           sen mahdollistamiseksi ennen viljelykauden al-
27334: ensi satokaudelle. Sopimusalojen leikkaukset         kua.
27335: suoritetaan siten, että satoja pieniä ja keskisuu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27336: ria viljelysopimuksia jätetään uusimatta, vaik-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27337: ka asianomaisella viljelijällä on ollut pitkäai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27338: kainen, vakiintunut sopimussuhde ostajayh-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27339: tiöön. Epäoikeudenmukaisen kohtelun uhriksi
27340: perunanviljelijät tuntevat joutuneensa myös
27341: siksi, että Oy Alko Ab:n ja Raisio Oy:n                        Mihin toimenplte!sun Hallitus aikoo
27342: ohratärkkelystehtaiden tuotanto on vallannut                ryhtyä perunanviljelyn ja perunateolli-
27343: perinteisiä perunatärkkelysmarkkinoita. Peru-               suuden toimintaedellytysten parantami-
27344: nanviljelijät ovat menettäneet noin 6-8 mil-                seksi ja yksittäisiä tuottajia epäoikeu-
27345: joonan kilon tärkkelysmarkkinat, mikä tietää                denmukaisesti kohtelevien tuotannon-
27346: Etelä-Pohjanmaalla sopimuspohjaisen peru-                   leikkausten ehkäisemiseksi?
27347:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
27348: 
27349:                       Jukka Vihriälä                          Aapo Saari
27350:                       Anneli Jäätteenmäki                     Juho Sillanpää
27351: 
27352: 
27353: 
27354: 
27355: 200070S
27356: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 163
27357: 
27358: 
27359: 
27360: 
27361:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27362:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        nan hintatason vakaannuttamiseen osoitetuilla
27363: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        varoilla poistettiin noin 20 miljoonaa kiloa
27364: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          ylimääräistä ruoka- ja ruokateollisuusperunaa
27365: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         markkinoilta valmistamaHa siitä maailman-
27366: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        markkinahintaista tärkkelystä. Tehtaiden jäte-
27367: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta         vesiluvat asettavat kuitenkin varsin tiukat rajat
27368: kirjallisesta kysymyksestä n:o 163:                  tärkkelyksen lisävalmistukselle.
27369:                                                         Huomattava osa ylimääräisestä perunasta,
27370:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       arviolta noin 70 miljoonaa kiloa, on käytetty
27371:        ryhtyä perunanviljelyn ja perunateolli-       tai tullaan käyttämään rehuksi. Hankkeita ruo-
27372:        suuden toimintaedellytysten parantami-        kaperunan viemiseksi maasta on myös ollut
27373:        seksi ja yksittäisiä tuottajia epäoikeu-      vireillä, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Kulu-
27374:        denmukaisesti kohtelevien tuotannon-          van kevään maataloustuloneuvotteluissa ei ko-
27375:        leikkausten ehkäisemiseksi?                   timaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain
27376:                                                      (1334/87) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pe-
27377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         runatärkkelysmäärän korottamisesta saavutet-
27378: vasti seuraavaa:                                     tu yksimielisyyttä. Maataloustulosopimukseen
27379:                                                      liittyvästi maa- ja metsätalousministeriö on
27380:    Vuoden 1989 perunan kokonaissato oli maa-         asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
27381: tilahallituksen satolaskelman mukaan noin 980        31.3.1991 mennessä selvittää erikoiskasvilain-
27382: miljoonaa kiloa. Sato oli vuosikymmenen suu-         säädännön jatkamiseen liittyvät kysymykset
27383: rin, ja se ylittää kotimaiset käyttömahdollisuu-     vuoden 1991 jälkeen sekä ruokaperunantuotan-
27384: det noin 180 miljoonalla kilolla. Valtion tulo-      non turvaaminen.
27385: ja menoarviossa ruoka- ja ruokateollisuusperu-
27386:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
27387: 
27388:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27389:                                    1990 vp. -      KK n:o 163                                     3
27390: 
27391: 
27392: 
27393: 
27394:                             Till Riksdagens Herr Talman
27395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       statsbudgeten anvisats för stabilisering av pris-
27396: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nivån för mat- och matindustripotatis undan-
27397: av den 23 mars 1990 till vederbörande medlem       drogs ca 20 milj. kg extra mat- och matindu-
27398: av statsrådet översänt avskrift av följande av     stripotatis från marknaden för tillverkning av
27399: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteckna-      stärkelse till världsmarknadspris. Fabrikernas
27400: de spörsmål nr 163:                                avloppsvattentillstånd sätter dock synnerligen
27401:                                                    snäva gränser för en ökad tillverkning av
27402:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           stärkelse.
27403:        vidta för att verksamhetsförutsättning-         En betydande del av den extra potatisen,
27404:        arna för potatisodlingen och potatisin-     uppskattningsvis ca 70 milj. kg, har använts
27405:        dustrin skall förbättras och för att        eller kommer att användas till foder. Export av
27406:        sådana produktionsnedskärningar som         matpotatis har också varit aktuell, men inga
27407:        orättvist drabbar enskilda producenter      affårer har gjorts. Vid vårens lantbruksin-
27408:        skall hindras?                              komstförhandlingar nåddes ingen enighet om
27409:                                                    en sådan höjning av potatisstärkelsemängden
27410:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som avses i 2 § 2 mom. lagen om stärkelse-
27411: samt anföra följande:                              produktionen i Finland (1334/87). 1 anslutning
27412:                                                    till lantbruksinkomstavtalet har jord- och
27413:    Den totala potatisskörden 1989 var enligt       skogsbruksministeriet tillsatt en arbetsgrupp
27414: jordbruksstyrelsens skördekalkyl ca 980 milj.      med uppgift att till den 31 mars 1991 utreda
27415: kg. Skörden var decenniets största och över-       frågan om en förlängning av giltighetstiden för
27416: stiger de inhemska användningsmöjligheterna        lagstiftningen om specialväxter efter 1991 samt
27417: med ca 180 milj. kg. Med de medel som i            tryggandet av matpotatisproduktionen.
27418:     Helsingfors den 2 maj 1990
27419: 
27420:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27421:                                                 1990 vp.
27422: 
27423: Kirjallinen kysymys n:o 164
27424: 
27425: 
27426: 
27427: 
27428:                                    Turunen ym.: Iltaopiskelijoiden matkakustannusten korvaami-
27429:                                        sesta
27430: 
27431: 
27432:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27433:    Koulutusmahdollisuuksien tuominen mah-             on hakemusten perusteella korvattu. Pienillä ja
27434: dollisimman tasapuolisesti kaikkien väestöryh-        vähävaraisilla kunnilla ei ole ollut taloudellisia
27435: mien ulottuville on välttämätöntä, jotta jatku-       resursseja myöntää määrärahoja tähän tarkoi-
27436: van koulutuksen periaate voi toteutua. Työelä-        tukseen. Tämä on asettanut eri kunnissa asuvat
27437: män kehitys edellyttää uudenlaisen koulutus-          iltaopiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan.
27438: ajattelun omaksumista, jolle on ominaista mah-           Hankkeet aikuisopintotuen laajentamisesta
27439: dollisuus jatkuvaan uusiutumiseen ja itsensä          ovat oikeansuuntaisia ja toimivat jatkuvan
27440: jatkokouluttamiseen. Toisaalta lisääntyvä työ-        koulutuksen periaatteen toteutumiseksi. Myös
27441: voiman kysyntä houkuttelee usein pysymiseen           työn ohella iltaisin opiskelevien aseman paran-
27442: työelämässä koulutuksen ohella. Tällöin aikuis-       tamiseksi tulee heille turvata maksuttomat kou-
27443: opiskelu työn ohella iltaisin on välttämätöntä        lumatkat Matkakustannusten korvaaminen on
27444: riittävän ammatillisen perustutkinnon suoritta-       välttämätöntä, jotta työn ohella opiskelusta
27445: miseksi ja valmiuksien kehittämiseksi muuttu-         tulisi varteen otettava ja houkutteleva aikuis-
27446: vissa työolosuhteissa.                                koulutuksen muoto.
27447:    Työn ohella tapahtuva iltaopiskelu vaatii             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27448: suuria ajallisia ja taloudellisia uhrauksia. Täl-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27449: laisia ponnisteluja tulisi kaikin tavoin pyrkiä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27450: rohkaisemaan ja iltaopiskelijat tulisi saattaa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27451: taloudellisesti samaan asemaan kuin päivisin
27452: opiskelevat. Varsinkin sellaisilla alueilla, joilla
27453: etäisyydet oppilaitoksiin ovat suuria, muodos-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27454: tuvat matkakustannukset varsin korkeiksi. Täl-               ryhtyä, jotta iltaopiskelijoiden matka-
27455: lä hetkellä nämä kustannukset jäävät iltaopis-               kustannukset tulevat korvattaviksi riip-
27456: kelijoiden itsensä kustannettaviksi. Joissain                pumatta siitä, missä kunnassa iltaopis-
27457: kunnissa iltaopiskelijoiden matkakustannuksia                kelijat asuvat?
27458:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
27459: 
27460:           Eeva Turunen                   Aino Pohjanoksa                Tuula Linnainmaa
27461:           Kaarina Dromberg               Liisa Hilpelä                  Riitta Uosukainen
27462: 
27463: 
27464: 
27465: 
27466: 200070S
27467: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 164
27468: 
27469: 
27470: 
27471: 
27472:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27473:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muassa sen vuoksi, että iltaopiskelijan matka
27474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oppilaitokseen ei aina ole erotettavissa asian-
27475: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           omaisen työmatkasta, jonka kustannuksia ei
27476: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ole tarkoituksenmukaista tätä kautta tukea.
27477: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Iltalukioihin ja iltaiinjoihin sovelletaan lu-
27478: edustaja Turusen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        kion oppilaiden opintososiaalisista eduista an-
27479: sesta kysymyksestä n:o 164:                           netun lain (499/83, muut. 90/88) 2 ja 3 §:n
27480:                                                       säännöksiä siten kuin asetuksella säädetään.
27481:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tästä seuraa, että iltalukion opetus on opiske-
27482:         ryhtyä, jotta iltaopiskelijoiden matka-       lijalle maksuton ja että opiskelijana on oikeus
27483:         kustannukset tulevat korvattaviksi riip-      jokaisena työpäivänä maksuttomaan kouluate-
27484:         pumatta siitä, missä kunnassa iltaopis-       riaan.
27485:         kelijat asuvat?                                  Vapaan sivistystyön alueella iltaopiskelijoita
27486:                                                       on lähinnä kansalais- ja työväenopistoissa.
27487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta
27488: taen seuraavaa:                                       annetun lain (521/62) nojalla opiston valtion-
27489:                                                       apuun oikeuttavia menoja ovat myös ne kus-
27490:    Aikuisikäisiä iltaopiskelijoita on eniten am-      tannukset, jotka aiheutuvat opiskelijoiden mat-
27491: matillisissa oppilaitoksissa, iltalukioissa, kansa-   koista opiston toiminta-alueella harvaan asu-
27492: lais- ja työväenopistoissa ja korkeakouluissa.        tussa kunnassa, eräissä saaristokunnissa tai
27493:    Aikuisopiskelijoiden opintososiaalisen tuen        kunnan saaristoalueella.
27494: voidaan katsoa muodostuvan oppilaitosmuoto-              Opintotukilain (28/72) nojalla annetun val-
27495: kohtaisesti     säädetyistä     opintososiaalisista   tioneuvoston päätöksen (391/89) mukaan il-
27496: eduista sekä opintotukilain (28/72) mukaisesta        taoppilaitoksissa, oppilaitosten iltalinjoilla tai
27497: opintotuesta ja aikuisopintorahasta.                  muussa ansiotyössä oleville järjestettävässä
27498:    Ammatillisten oppilaitosten osalta opintoso-       opintukilain piiriin kuuluvassa koulutuksessa
27499: siaalisista eduista on säädetty ammatillisten         olevat henkilöt voivat saada opintotukilain
27500: oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista          mukaisen lainan ja opintorahan perusosan sekä
27501: eduista annetussa laissa (498/83). Näitä etuja        lisäksi huoltajakorotuksen. Tuen suuruutta
27502: ovat maksuton opetus, maksuton kouluateria,           määrättäessa on otettu huomioon muun muas-
27503: maksuton koulukuljetus tai koulumatkasta ai-          sa iltaopiskelijan matkoista ja huoltovelvolli-
27504: heutuvien kustannusten suorittaminen tai mak-         suudesta aiheutuvat kustannukset.
27505: suton asuminen oppilasasuntolassa. Lain 2 §:n            Opintotukilakiin lisättiin vuonna 1987 sään-
27506: 3 momentin mukaan näistä eduista muita kuin           nös, jonka nojalla muun opintotuen lisänä
27507: maksutonta opetusta koskevia säännöksiä so-           voidaan myöntää valtioneuvoston vahvista-
27508: velletaan vain asetuksessa säädetyssä laajuudes-      mien perusteiden mukaisesti ansionmenetyskor-
27509: sa ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuk-        vauksena aikuisopintorahaa aikuisopiskelijaksi
27510: sena järjestämään ammatilliseen peruskoulu-           katsottavalle henkilölle. Aikuisopintoraha on
27511: tukseen.                                              tarkoitus vakinaistaa 1.1.1991 lukien. Tätä
27512:    Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-       koskeva hallituksen esitys on valmisteltu ope-
27513: tososiaalisista eduista annetun asetuksen (967/       tusministeriössä.
27514: 85, muut. 509/89) 1 §:n mukaan edellä luetel-            Aikuisopintotuen rahoitustyöryhmässä (Ko-
27515: tuja etuja koskevia säännöksiä ei sovelleta kuin      miteanmietintö 1990:10) tuli esille muun ohella
27516: aterian osalta aikuiskoulutuksena järjestettävän      myös monimuotokoulutuksen ja muun lyhyt-
27517: ammatillisen peruskoulutuksen iltaopiskelijoi-        kestoisen koulutuksen tukemiseen tarkoitettu
27518: hin. Tässä yhteydessä katsottiin, että iltaopis-      kulukorvausjärjestelmä. Rahoitustyöryhmä ei
27519: kelijoiden koulumatkan korvaaminen opinto-            käsitellyt laajemmin kulukorvausjärjestelmää
27520: sosiaalisena etuna ei ole mahdollista muun            vaan ehdotti monimuoto- ja jaksottaiskoulu-
27521:                                     1990 vp. -     KK n:o 164                                      3
27522: 
27523: tuksen tukemiseen liittyvien ongelmien jatko-      tulon on katsottava perustuvan työstä saatui-
27524: selvittelyä.                                       hin ansioihin. Verrattuna kokopäiväisesti ilman
27525:    Rahoitustyöryhmän muistioon sisältyi myös       ansiotuloa opiskelevien toimeentulon turvaan
27526: ehdotus aikuisopintorahan myöntämisestä            iltaopiskelijoiden toimeentulo on katsottava
27527: enintään kolmen kuukauden iltaopintoihin sil-      edellä esitetyn perusteella riittäväksi. Aikuisten
27528: loin, kun henkilö on palkattomalla opintova-       opintotukea edelleen kehitettäessä on kuitenkin
27529: paalla opintojensa vuoksi.                         tarkoitus selvittää myös työnsä ohessa opiske-
27530:    Työn ohella opiskelevan ensisijaisen toimeen-   levien opintotuen tarve.
27531: 
27532:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
27533: 
27534:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
27535: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 164
27536: 
27537: 
27538: 
27539: 
27540:                               Till Riksdagens Herr Talman
27541:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte alltid kan särskiljas från vederbörandes
27542: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          resa till arbetet. Det är inte ändamålsenligt att
27543: av den 23 mars 1990 till vederbörande medlem         sådana kostnader skall få understöd på detta
27544: av statsrådet översänt en avskrift av följande       sätt.
27545: av riksdagsman Turunen m.fl. undertecknade              I fråga om kvällsgymnasier och gymnasiers
27546: spörsmål nr 164:                                     kvällslinjer stadgar lagen om studiesociala för-
27547:                                                      måner för gymnasieelever (499/83, ändrad
27548:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             90/88) att 2 och 3 §§ skall tillämpas i enlighet
27549:        vidta för att de kvällsstuderandes rese-      med vad som stadgas genom förordning. Där-
27550:        kostnader ersätts oberoende av i viiken       av följer att undervisningen i kvällsgymnasier
27551:        kommun de bor?                                är avgiftsfri för de studerande och att de har
27552:                                                      rätt att under varje arbetsdag få en avgiftsfri
27553:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          måltid.
27554: följande:                                               Inom det fria bildningsarbetet finns det
27555:                                                      kvällsstuderande närmast vid medborgar- och
27556:    K vällsstuderande i vuxen ålder finns mest        arbetarinstituten. Med stöd av lagen om stats-
27557: vid yrkesläroanstalterna, kvällsgymnasierna,         understöd för medborgar- och arbetarinstitut
27558: medborgar- och arbetarinstituten och högsko-         (521/62) är även sådana utgifter berättigade till
27559: lorna.                                               statsundestöd som föranleds av de studerandes
27560:    Det studiesociala stödet för vuxenstuderande      resor på institutets verksamhetsområde i glest
27561: kan anses bestå av de studiesociala förmånerna       bebyggda kommuner, i vissa skärgårdskommu-
27562: som stadgas skilt för olika läroanstaltsformer,      ner och kommuners skärgårdsområden.
27563: studiestödet och vuxenstudiepenningen i enlig-          Enligt statsrådets beslut (391/89) som fattats
27564: het med lagen om studiestöd (28/72).                 med stöd av lagen om studiestöd (28/72) kan
27565:    I fråga om yrkesläroanstalterna stadgas om        sådana personer som inom ramen för studie-
27566: de studiesociala förmånerna i lagen om studie-       stödslagen befinner sig i utbildning som ordnas
27567: sociala förmåner för yrkesläroanstalternas ele-      vid kvällsgymnasier eller gymnasiers kvällslin-
27568: ver (498/83). Sådana förmåner är avgiftsfri          jer eller förvärvsarbetar få lån och studiepen-
27569: undervisning, avgiftsfri skolmåltid, avgiftsfri      ningens grunddel och dessutom försörjartillägg.
27570: skolskjuts eller ersättning av kostnaderna för       När storleken på stödet fastställs tas bl.a.
27571: skolresor eller avgiftsfri inkvartering i elevhem.   hänsyn till den kvällsstuderandes kostnader för
27572: Med undantag av vad som stadgas om avgifts-          resor och deras försörjningsplikt.
27573: fri undervisning tillämpas stadgandena enligt           Till studiestödslagen fogades 1987 ett stad-
27574: lagens 2 § 3 mom. endast i den omfattning som        gande enligt vilket en person som kan anses
27575: stadgas genom förordning på den grundläggan-         vara vuxenstuderande i tillägg till det övriga
27576: de yrkesutbildning som ordnas i form av              studiestödet kan beviljas vuxenstudiepenning
27577: vuxenutbildning vid yrkesläroanstalterna.            på grunder som har fastställts av statsrådet.
27578:    Enligt 1 § förordningen om studiesociala          A vsikten är att vuxenstudiepenningen skall
27579: förmåner (967/85, ändrad 509/89) tillämpas           göras permanent 1.1.1991. En regeringspropo-
27580: stadgandena om de tidigare uppräknade för-           sition om detta har beretts vid undervisnings-
27581: månerna inte på andra förmåner än de som             ministeriet.
27582: gäller måltid för de kvällsstuderande inom              I arbetsgruppen för finansiering av vuxenstu-
27583: sådan grundläggande yrkesutbildning som ord-         diestödet (Kommittebetänkande 1990:1 0) togs
27584: nas i form av vuxenutbildning. 1 detta sam-          även upp bl.a. frågan om ett system för
27585: manhang ansågs det att ersättning för kvälls-        kostnadsersättning som skall stöda flerformsut-
27586: studerandes skolresor i form av en studiesocial      bildning och annan kortvarig utbildning. Ar-
27587: förmån inte är möjlig bl.a. av den anledningen       betsgruppen behandlade inte kostnadsersätt-
27588: att en kvällsstuderandes resa till läroanstalten     ningen i någon större omfattning utan föreslog
27589:                                     1990 vp. -     KK n:o 164                                      5
27590: 
27591: vidare utredning av problemen med understö-        basera sig på dennes förvärvsinkomster. 1
27592: det för flerformsutbildning och annan periodi-     jämförelse med utkomstskyddet för sådana
27593: serad utbildning.                                  som på heltid studerar utan förvärvsinkomster
27594:   1 arbetsgruppens promemoria ingick även ett      bör utkomsten för kvällsstuderande med hän-
27595: förslag tili att vuxenstudiepenning beviljas för   syn tili vad som anförts anses vara tillräcklig. 1
27596: kvällsstudier under högst tre månader åt såda-     vidareutvecklingen av vuxenstudiestödet är av-
27597: na personer som har studieledighet utan lön.       sikten dock att även utreda behovet av studie-
27598:   Den primära utkomsten för en person som          stöd bland dem som studerar vid sidan av sitt
27599: studerar vid sidan av sitt arbete måste anses      arbete.
27600: 
27601:     Helsingfors den 26 april 1990
27602: 
27603:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
27604: 1
27605: 
27606: 
27607: 1
27608: 
27609: 
27610: 1
27611: 
27612: 
27613:     1
27614: 
27615: 
27616:     1
27617: 
27618: 
27619:     1
27620: 
27621: 
27622:         1
27623: 
27624: 
27625:         1
27626: 
27627: 
27628:         1
27629: 
27630: 
27631:             1
27632: 
27633: 
27634:             1
27635: 
27636: 
27637:             1
27638: 
27639: 
27640:                 1
27641:                                             1990 vp.
27642: 
27643: Kirjallinen kysymys n:o 165
27644: 
27645: 
27646: 
27647: 
27648:                                 Tykkyläinen ym.: Pienituloisten eläkeläisten aseman parantami-
27649:                                     sesta
27650: 
27651: 
27652:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27653: 
27654:    Pienten työeläkkeiden tai pelkän kansaneläk-   monet eläkeläiset pahoihin toimeentulo-ongel-
27655: keen varassa elävät eläkeläiset kokevat jää-      miin. Asumistuen ehdot ja enimmäismäärät
27656: neensä köyhyysloukkuun ja osattomaksi kan-        eivät ole lähimainkaan seuranneet todellista
27657: sakunnan vaurastumisen hedelmistä. Tämän          vuokrakehitystä erityisesti kaupunkiseuduilla.
27658: vuoden alussa noin puolet eläkeläisistä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27659: joutunut tulemaan toimeen alle 3 000 markan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27660: kuukausieläkkeellä. Keskimääräinenkin koko-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27661: naiseläke jää alle 3 600 markan, naisilla noin    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27662: 3 100 markkaan kuukaudessa.                       sen:
27663:    Vaikka pienten eläkkeiden verotusta on ke-
27664: vennetty, pidätetään esimerkiksi 3 500 markan               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
27665: eläkkeestä enoakanpidätystä jo 13,5 prosenttia           tus aikoo ryhtyä pienten työeläkkeiden
27666: eli noin 470 markkaa. Tällaisen keskimääräis-            tai pelkän kansaneläkkeen varassa elä-
27667: eläkeläisen on siis tultava toimeen noin 3 000           vien kokonaiseläketason korottamiseksi
27668: markan nettosummalla kuukaudessa.                        ja eläkkeensaajien asumistuen kohenta-
27669:    Asumiskustannusten raju nousu on saattanut            miseksi?
27670:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
27671: 
27672:                     Marja-Liisa Tykkyläinen               Lauha Männistö
27673: 
27674: 
27675: 
27676: 
27677: 200070S
27678: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 165
27679: 
27680: 
27681: 
27682: 
27683:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27684:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa. Lain voimaantulovaiheessa olisi säädettävä,
27685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ettei yksinäisen henkilön lisäosaa saavan puo-
27686: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         lison eläke alene.
27687: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmään ko-
27688: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mitea ehdotti tuntuvaa korottamista hyväksyt-
27689: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. nam            tävien asumiskustannusten enimmäismäärään,
27690: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 165:      niiden porrastamista yleisen asumistuen tapaan
27691:                                                     ja sekä asumistuen saantiin vaikuttavan tulosi-
27692:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    donnaisuuden lieventämistä, omakotitaloasuk-
27693:        tus aikoo ryhtyä pienten työeläkkeiden       kaiden kunnossapitonormin korottamista ja
27694:        tai pelkän kansaneläkkeen varassa elä-       velkojen koron määräytymissäännöksen muu-
27695:        vien kokonaiseläketason korottamiseksi       tosta.
27696:        ja eläkkeensaajien asumistuen kohenta-          Komitean toimeksiannossa tarkoitettujen
27697:        miseksi?                                     muiden eläketurvaan liittyvien asioiden jatko-
27698:                                                     valmistelua varten Eläkekomitea 1987 ehdotti
27699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laajapohjaisen selvityselimen asettamista.
27700: vasti seuraavaa:                                       Kansaneläkejärjestelmän uudistamistavoit-
27701:                                                     teista on hallitus valtion vuoden 1990 tulo- ja
27702:    Kysymys kansaneläketurvan kehittämisestä         menoarvioesityksessä todennut seuraavaa:
27703: on ollut tutkittavana Eläkekomitea 1987:ssä.        "Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-
27704: Komitean tehtävänä oli selvittaa pienten työ-       nalle esitys kansaneläkejärjestelmän kehittämi-
27705: eläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovitus-       seksi Eläkekomitea 1987:n mietinnön mukaisin
27706: säännösten toimivuutta ja oikeudenmukaisuut-        rajauksin siten, että eläkkeelle jäävän puolison
27707: ta kiinnittäen erityistä huomiota eläkkeelle        lisäosa on samansuuruinen kuin eläkkeensaaja-
27708: siirtyvien puolisoiden eläketurvan muutoksissa      puolisolle maksettava lisäosa. Samassa yhtey-
27709: todettuihin epäjohdonmukaisuuksiin, selvittää       dessä toteutetaan myös eläkkeensaajien asumis-
27710: eläkkeiden tarkistusmenettelyssä olevat epä-        tukijärjestelmän uudistus. Uudistukset on tar-
27711: kohdat ottaen huomioon eläkejärjestelmien eri-      koitus saattaa voimaan vuoden 1991 aikana."
27712: tyispiirteet ja tavoitteet ja selvittää eläkkeen-      Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
27713: saajien asumistukijärjestelmän kehittämistä si-     laankin parhaillaan tähän tulo- ja menoarvio-
27714: ten, että tuki nykyistä paremmin toimisi eläk-      esitykseen liittyvää hallituksen esitystä. Asia
27715: keensaajien asumismenojen tasaajana. Komi-          tulee esille valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
27716: tean tuli selvittää myös vaihtoehdot, jotka         noarvioesityksen yhteydessä.
27717: mahdollistavat nykymuotoisesta kalleusluoki-           Kansaneläkejärjestelmän laajempaa kehittä-
27718: tusjärjestelmästä luopumisen kansaneläkejärjes-     mistä varten valtioneuvosto on 21.12.1989 aset-
27719: telmässä.                                           tanut komitean, jonka tehtävänä on muun
27720:    Ehdotuksessaan (Komiteanmietintö 1989: 13)       muassa valmistella toimenpide-ehdotukset Elä-
27721: komitea katsoi, että puolisoiden eläketurvassa      kekomitea 1987:n tarkottamasta eläkepolitii-
27722:                                                                 1
27723: 
27724: 
27725: 
27726: 
27727: olevat vinoutumat on korjattava. Kansaneläk-        kan pitkän aikavälin kehittämislinjasta ja mah-
27728: keen määräytyminen on muutettava sellaiseksi,       dollisesti tarvittavista muista sosiaalipoliittisista
27729: ettei eläkkeensaajapuolison lisäosa alene sen       toimenpiteistä. Tässä tarkoituksessa komitean
27730: johdosta, että toinenkin puoliso jää eläkkeelle.    tulee erityisesti kiinnittää huomiota eläkkeiden
27731: Komitea ehdotti, että puolison lisäosaa koro-       tarkistusmenettelyyn sekä kokonaiseläkkeen
27732: tetaan 81 %:sta 85 %:iin. Uutta tasoa sovellet-     tarkoituksenmukaiseen muodostamiseen ottaen
27733: taisiin lainmuutoksen jälkeen alkavissa lisäosis-   huomioon kokonaiseläkkeelle ja sen eri osille
27734:                                                                 1
27735:                                    1990 vp. -     KK n:o 165                                      3
27736: 
27737: asetetut tavoitteet. Komitean tulee ajoittaa ja     Komitean työn on kansaneläkeuudistuksen
27738: mitoittaa ehdotuksensa eläkemenojen pitkän        osin oltava valmis 3l.l0.1991, jonka jälkeen
27739: aikavälin kehityksen ja kansantalouden tasa-      päätetään tarvittavista toimenpiteistä.
27740: painoisen kehityksen huomioon ottaviksi.
27741:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
27742: 
27743:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
27744: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 165
27745: 
27746: 
27747: 
27748: 
27749:                              Till Riksdagens Herr Talman
27750:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       fråga om tiliäggsdelar som utges efter det att
27751: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        lagen ändrats. 1 det skede då lagen träder i
27752: av den 23 mars 1990 tili vederbörande medlem       kraft borde det stadgas att pensionen inte
27753: av statsrådet översänt avskrift av följande av     sjunker för den make som erhålier tilläggsdelen
27754: riksdagsledamot Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl.      för en ensamstående person.
27755: undertecknade spörsmål nr 165:                         Beträffande pensionstagarnas bostadsbidrag
27756:                                                    föreslog kommitten en betydande höjning av
27757:           Vilka skyndsamma åtgärder ämnar          maximibeloppet för godtagbara boendekostna-
27758:        Regeringen vidta i syfte att höja den       der, att sagda kostnader skulie avtrappas på
27759:        totala pensionsnivån för dem som fi-        samma sätt som då det är fråga om alimänt
27760:        nansierar sitt uppehälie med små ar-        bostadsbidrag samt lindring av den bindning
27761:        betspensioner elier enbart med folkpen-     tili inkomsterna som inverkar på erhåliandet av
27762:        sionen och i syfte att höja pensionsta-     bostadsbidraget, höjning av underhållsnormen
27763:        garnas bostadsbidrag?                       i fråga om personer som bor i egnahemshus
27764:                                                    och ändring av stadgandet om beräkning av
27765:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skulderänta.
27766: samt anföra följande:                                  För fortsatt beredning av de i kommittens
27767:                                                    uppdrag avsedda övriga frågor som hänför sig
27768:     Frågan om utvecklandet av folkpensions-        tili pensionsskyddet föreslog Pensionskommit-
27769: skyddet har undersökts av Pensionsskydds-          ten 1987 att ett utredningsorgan på bred bas
27770: kommitten 1987. Kommitten hade i uppgift att       tillsätts.
27771: utreda det sätt på vilket samordningsstadgan-          Angående målen för en revidering av folk-
27772: dena angående små arbetspensioner och folk-        pensionssystemet har regeringen i budgetpro-
27773: pensionerna fungerar och om de är rättvisa,        positionen för 1990 konstaterat följande: "Re-
27774: varvid särskild uppmärksamhet skulie ägnas         geringen har för avsikt att avlåta en proposi-
27775: frågan om de inkonsekvenser som konstaterats       tion tili riksdagen med förslag tili utveckling av
27776: i fråga om de förändringar som sker i makars       folkpensionssystemet med beaktande av be-
27777: pensionsskydd då makarna pensioneras, att          gränsningarna i pensionskommittens betänkan-
27778: utreda de missförhålianden som förekommer i        de 1987. Enligt förslaget är tilläggsdelen för
27779: pensionsjusteringsförfarandet, med beaktande       makar som skall pensioneras lika stor som för
27780: av pensionssystemens särdrag och mål, samt att     den tiliäggsdel som betalas pensionstagande
27781: utreda utvecklandet av pensionstagarnas bo-        makar. Samtidigt genomförs också reformen av
27782: stadsbidragssystem så att stödet bättre än för     systemet med bostadsbidrag för pensionstaga-
27783: närvarande skulle ha en utjämnande inverkan        re. A vsikten är att reformen träder i kraft
27784: på pensionstagarnas boendeutgifter. Kommit-        under år 1991."
27785: ten skulie också utreda de alternativ som skulie       1 social- och hälsovårdsministeriet bereds
27786: göra det möjligt att frångå dyrortsklassifice-     också som bäst en proposition in anslutning tili
27787: ringssystemet i dess nuvarande form inom           den nämnda budgetpropositionen. Frågan tas
27788: folkpensionssystemet.                              upp i samband med budgetpropositionen för
27789:     1 sitt förslag (Kommittebetänkande 1989:13)    1991.
27790: ansåg kommitten att snedvridningarna i ma-             För en mera vittomfattande utveckling av
27791: karnas pensionsskydd måste korrigeras. Beräk-      folkpensionssystemet        tillsatte    statsrådet
27792: nandet av folkpensionen måste ändras så att        21.12.1989 en kommitte med uppgift bl.a. att
27793: tilläggsdelen för den make som är pensionsta-      bereda förslag tili åtgärder med anledning av
27794: gare inte minskar av den anledningen att också     den av Pensionsskyddskommitten 1987 avsedda
27795: den andra maken går i pension. Kommitten           utvecklingslinjen på lång sikt för pensionspoli-
27796: föreslog att makens tilläggsdel höjs från 81 %     tiken och eventuellt erforderliga andra social-
27797: tili 85 %. Den nya nivån skulie tiliämpas i        politiska åtgärder. 1 detta syfte skali kommitten
27798:                                     1990 vp. -     KK n:o 165                                     5
27799: 
27800: särskil t beakta pensionsjusteringsförfarandet      balanserad utveckling av samhällsekonomin
27801: samt vikten av en ändamålsenlig utformning av       beaktas.
27802: den totala pensionen, med beaktande av de mål         Kommittens arbete skall tili den del det
27803: som uppställts för den totala pensionen och för     gäller folkpensionsreformen vara färdigt
27804: dess olika delar. Kommitten skall tidsplanera       31.10.1991, varefter beslut om erforderliga åt-
27805: och dimensionera sina förslag så att pensions-      gärder fattas.
27806: utgifternas utveckling på lång sikt och en
27807: 
27808:     Helsingfors den 25 april 1990
27809: 
27810:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
27811:                                                1990 vp.
27812: 
27813: Kirjallinen kysymys n:o 166
27814: 
27815: 
27816: 
27817:                                   Ikonen ym.: Kansanopistojen valtionapujen maksatuksen viiväs-
27818:                                       tymisestä
27819: 
27820:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27821: 
27822:    Kansanopistojen taloudenhoitoa on jo useita       kauden 15. päivä. Monet kansanopistot joutui-
27823: vuosia vaikeuttanut valtionapujen maksatuksen        vat turvautumaan korkeakorkoiseen pankkilai-
27824: viivästyminen. Kouluhallitus on suorittanut lo-      naan selviytyäkseen velvoitteistaan ja samalla
27825: pulliset valtionavut vuodelta 1986 ja sitä edel-     heikentämään jo ennestään heikkoa talouttaan.
27826: täneiltä vuosilta. Vuosien 1987 ja 1988 valtion-     Vuoden 1990 valtionavun ennakon käsittelyssä
27827: avut ovat edelleen maksamatta.                       kouluhallitus joutui supistamaan jo karsimiaan
27828:    Kansanopistojen kokonaismenetykset ovat           valtionapuja lisää pari prosenttia, koska valtio-
27829: tuntuvia. Maksamattomat lopulliset valtion-          varainministeriö ei ollut antanut kouluhallituk-
27830: avut vuosilta 1987 ja 1988 tekevät mm. Kars-         selle riittävästi rahaa kansanopistojen jo hyväk-
27831: tulan evankelisen opiston osalta n. 300 000          syttyihin valtionapuihin. Näiden supistusten
27832: markkaa, Jyväskylän kristillisen kansanopiston       lisäksi jotkut kansanopistot saivat vielä ylimää-
27833: osalta n. 400 000 markkaa ja Keski-Suomen            räisiä supistuksia, jotka koskivat mm. kiinteis-
27834: opiston osalta n. 250 000 markkaa. Jaakkiman         töjen kunnossapitomenoja tai neuvotteluissa
27835: kristillisen opiston vuoden 1987 valtionavun         sovittuja palkankorotuksia.
27836: loppuerä, 297 287 markkaa, on saatu elokuussa           Viivästyneistä valtionavuista ei makseta kan-
27837: 1989. Vuoden 1988 valtionavun loppuerä,              sanopistoille korkoa. Nykyisen pankkikoron
27838: 386 143 markkaa, on edelleen saamatta.               aikana kansanopistot joutuvat kohtuuttoman
27839:    Erityisen tukala taloustilanne on kansanopis-     vaikeaan tilanteeseen, sillä niiden on hankitta-
27840: toilla rakennus-, peruskorjaus- ja saneerausvai-     va rahat menoihinsa pankeista ottamalla kor-
27841: heessa. Normaalin korkomenetyksen lisäksi            keakorkoista lainaa samalla, kun kansanopis-
27842: joudutaan kalustaminen hoitamaan kokonaan            toille jo hyväksytyt ja kuuluvat rahat ovat
27843: omarahoitteisesti. Kalustamiseen ei saada en-        valtion kassassa.
27844: nakkoja, vaan rahoitus tulee vasta lopputilityk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27845: sissä. Kalajoen kristillisellä kansanopistolla       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27846: vuodet 1987-90 ovat rakentamisvuosia, jolloin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27847: korkomenetys on laskettu olevan 200 000-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27848: 400 000 markkaa. Rakentamisvaiheen lopputi-
27849: litykset viipyvät luvattoman kauan, jolloin
27850: opistojen taloudellinen häviö on jopa kaksin-                  Mihin toimenpiteiSIIn Hallitus aikoo
27851: kertainen.                                                  ryhtyä kansanopistojen valtionapujen
27852:    Tässä muutamia esimerkkejä, mutta sama                   nopeuttamiseksi niin, että opistot saa-
27853: tilanne on kaikilla muillakin kansanopistoilla.             vat niille kuuluvat valtionavut mahdol-
27854:    Vuoden 1989 joulukuun ennakkomaksu vii-                  lisimman pian tilivuoden päätyttyä, ja
27855: västyi useilla päivillä. Valtiovarainministeriö ei             aikooko Hallitus korottaa valtion-
27856: ollut maksanut sopimuksista huolimatta kou-                 avustuksien ennakoita niin, etteivät
27857: luhallitukselle kansanopistojen valtionapuja.               opistot taloudellisesti häviä valtionavus-
27858:  Kansanopistojen palkanmaksupäivä on kuu-                   tuksien viivästymisen takia?
27859: 
27860:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
27861: 
27862:           Pirkko Ikonen                 Heikki Kokko                   1 ukka Vihriälä
27863:           Tellervo Renko                Aapo Saari                     Annikki Koistinen
27864:           Mauri Pekkarinen              Marjatta Väänänen              Matti Maijala
27865:           Toimi Kankaanniemi            Esko Almgren                   Pekka Leppänen
27866:                                         Hannu Tenhiälä
27867: 
27868: 200070S
27869: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 166
27870: 
27871: 
27872: 
27873: 
27874:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27875:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telyaikataulun ja loppuerien suuruuden perus-
27876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teella.
27877: olette 20 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn            Kouluhallitus on mitoittanut vuonna 1990
27878: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maksettavat ennakot tulo- ja menoarviossa
27879: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ennakoihin         käytettäväksi         arvioidun
27880: edustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-    223 430 000 markan mukaisesti, jolloin ennakot
27881: ta kysymyksestä n:o 166:                            ovat kouluhallituksen arvion mukaan 15 milj.
27882:                                                     markkaa liian alhaiset.
27883:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kansanopistojen valtionavusta annetussa
27884:        ryhtyä kansanopistojen valtionapujen         laissa ei ole säädetty, mihin mennessä valtion-
27885:        nopeuttamiseksi niin, että opistot saa-      avun loppuerät tulisi maksaa. Tavoitteena on
27886:        vat niille kuuluvat valtionavut mahdol-      pidetty tilannetta, että kunkin vuoden loppu-
27887:        lisimman pian tilivuoden päätyttyä, ja       erät maksettaisiin vuoden aikana valtionapuha-
27888:           aikooko Hallitus korottaa valtion-        kemuksen saapumisesta. Tähän tavoitteeseen ei
27889:        avustuksen ennakoita niin, etteivät          ole kuitenkaan vielä päästy.
27890:        opistot taloudellisesti häviä valtionavus-      Loppuerien maksatuksen viivästymiseen on
27891:        tuksien viivästymisen takia?                 yhtenä syynä valtionapuhakemusten tarkastuk-
27892:                                                     sen suuritöisyys. Tarkastusta hidastaa lisäksi
27893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          opistojen valtionapuhakemusten puutteellisuu-
27894: taen seuraavaa:                                     desta johtuva tarve lisäselvitysten pyytämiseen.
27895:                                                        Kansanopistojen valtionapumäärärahassa on
27896:    Kansanopistojen valtionapumäärärahat bud-        ennakkoarviot ylittäneen palkkaus- ja muiden
27897: jetoidaan yleisen kustannusten nousuarvon pe-       kustannusten nousun sekä loppuerien käsitte-
27898: rusteella. Lisäksi määrärahan mitoituksessa         lyn nopeutumisen johdosta vajausta. Opetusmi-
27899: otetaan huomioon toiminnassa tapahtuvien            nisteriö on neuvotellut asiasta kouluhallituksen
27900: muutosten kustannusvaikutukset, kuten muun          kanssa ja antanut ohjeet valtionapujen maksa-
27901: muassa uusien opistojen perustaminen, uusien        tuksesta siten, että lakisääteiset valtionapusuo-
27902: virkojen ja toimien hyväksyminen valtionavun        ritukset voidaan hoitaa. Syksyn lisäbudjetin
27903: piiriin tai henkilökunnan kokonaistyöaikaan         valmistelun yhteydessä selvitetään tarkemmin
27904: siirtyminen. Loppueriin tarvittavat määrärahat      lisämäärärahan tarve.
27905: budjetoidaan kouluhallituksen arvioiman käsit-
27906:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
27907: 
27908:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
27909:                                     1990 vp. -     KK n:o 166                                    3
27910: 
27911: 
27912: 
27913: 
27914:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27915:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-     att behandla ärendet och storlek:en på slutra-
27916: en anger har Ni, Herr Talman, med Er               terna.
27917: skrivelse av den 20 mars 1990 tili vederbörande       Skolstyrelsen har dimensionerat förskottsra-
27918: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       terna för 1990 tili 223 430 000 miljoner mark
27919: följande av riksdagsman Ikonen m.fl. under-        enligt de ans1ag för förskotten som uppskattats
27920: tecknade spörsmål nr 166:                          i statsbudgeten, varvid de enligt skolstyrelsens
27921:                                                    bedömning är 15 miljoner mark mindre än i
27922:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen         verkligheten.
27923:        vidta för att påskynda statsunderstödet        I lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor
27924:        tili folkhögskolorna så att de får dem så   stadgas inte inom viiken tid statsunderstödens
27925:        snart som möjligt efter avslutat räken-     slutrater skali betalas. Det riktiga har ansetts
27926:        skapsår, och                                vara en situation när slutraterna för varje år
27927:            ämnar Regeringen höja förskotten på     betalas inom ett år efter det ansökan om
27928:        statsunderstöden så att folkhögskolorna     statsunderstöd har inkommit. Detta mål har
27929:        inte gör ekonomiska förluster på grund      dock ännu inte nåtts.
27930:        av att statsunderstödet försenas?              En orsak tili att betalningen av slutraterna
27931:                                                    har försenats är att granskningen av ansök-
27932:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ningarna om statsunderstöd är så arbetsdryg.
27933: följande:                                          Granskningen försenas dessutom av behovet
27934:                                                    att be om tilläggsuppgifter på grund av att
27935:    Anslagen för folkhögskolornas statsunder-       folkhögskolornas ansökningar är bristfälliga.
27936: stöd budgeteras på basis av den allmänna              Anslaget för statsunderstöd åt folkhögskolor
27937: kostnadsstegringen. När anslaget dimensione-       är för litet på grund av ökade löne- och andra
27938: ras tar man dessutom hänsyn tili kostnadsverk-     kostnader och den snabbare behandlingen av
27939: ningarna av ändringar i verksamheten, som          slutraterna. Undervisningsministeriet har haft
27940: bl.a. när nya folkhögskolor skali inrättas, när    överläggningar med skolstyrelsen och har med-
27941: nya tjänster och befattningar skall godkännas      delat anvisningar angående betalningen av stats-
27942: som statsandelsberättigade eller när personalen    understödet så att de lagstadgade betalningar-
27943: skali övergå till heltidsarbete. De anslag som     na kan skötas. 1 samband med tiliäggsbudgeten
27944: behövs för slutraterna budgeteras på basis av      på hösten kommer man närmare att utreda
27945: den tidtabell som skolstyrelsen uppskattar för     behovet av tiliäggsanslag.
27946:     Helsingfors den 25 april 1990
27947: 
27948:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
27949:                                                 1990 vp.
27950: 
27951: Kirjallinen kysymys n:o 167
27952: 
27953: 
27954: 
27955: 
27956:                                    Elo ym.: Työvoimavaltaisten yritysten sosiaaliturvamaksujärjes-
27957:                                        telmän uudistamisesta
27958: 
27959: 
27960:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27961: 
27962:    Poliitikkojen ja poliittisten puolueiden kes-      Iiseen aktiviteettiin ja työllisyyteen. Myös toi-
27963: kuudessa on jo pitkään vallinnut yksimielisyys        mikunnan mietinnöstä annetuissa lausunnoissa
27964: siitä, että pienten ja keskisuurten yritysten         yhdyttiin suositukseen korvata työnantajan
27965: sosiaaliturvamaksuista johtuvaa rasitusta on          palkkaperusteisia sosiaaliturvamaksuja liike-
27966: siirrettävä entistä enemmän työvoimavaltaisilta       vaihtoveroon perustuvilla maksuilla. Myös so-
27967: aloilta, joita pienet ja keskisuuret yritykset        siaaliturvamaksutyöryhmä pohti samaa asiaa
27968: maassamme edustavat, pääomavaltaisen teolli-          vuonna 1987 ja tuli suunnilleen samoihin joh-
27969: suuden maksettaviksi. Asiasta vallitsevaa yksi-       topäätöksiin kuin vuoden 1982 sosiaaliturvatoi-
27970: mielisyyttä kuvaa myös se, että nykyisen halli-       mikunta.
27971: tuksen ohjelmaan on kirjattu kohta, jossa                Edellä kerrotun perusteella selvitykset näyt-
27972: todetaan mm. seuraavaa: "Hallitus parantaa            tävät viittaavan siihen, että työvoimavaltaisten
27973: työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudista-          pienten ja keskisuurten yritysten sosiaaliturva-
27974: malla nykyisin palkkaperusteisina kerättävien         maksuja pitäisi alentaa välittömästi ilman lisä-
27975: sosiaaliturvamaksujen       rahoitusjärjestelmää."    selvityksiä. Kuitenkin julkisuudessa olleiden
27976: Hallitusohjelmassa olevasta maininnasta huoli-        tietojen mukaan (mm. Uusi Suomi 21.2.1990)
27977: matta hallitus ei ole vielä ryhtynyt toimenpitei-     sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut jäl-
27978: siin ohjelmansa tämän kohdan toteuttamiseksi.         leen uuden työryhmän selvittämään työnanta-
27979:    Maassamme vallitseva tilanne erityisesti           jien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestelmän
27980: pienten ja keskisuurten työvoimavaltaisten alo-       uudistamista.
27981: jen, kuten tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27982: den osalta on kuitenkin käynyt kriittiseksi ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27983: näiden alojen mahdollisuudet työllistää suoma-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27984: laisia entisessä mittakaavassa vähenevät vuosi        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27985: vuodelta, jos ei ryhdytä toimenpiteisiin pienten
27986: ja keskisuurten yritysten sosiaaliturvamaksujen                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27987: alentamiseksi.                                               ryhtyä työvoimavaltaisten pienten ja
27988:    Asiaa on riittävästi selvitetty, sillä jo vuonna          keskisuurten yritysten sosiaaliturva-
27989:  1982 työnsä valmiiksi saanut sosiaaliturvamak-              maksujärjestelmän uudistamiseksi halli-
27990: sutoimikunta totesi, että liikevaihtoon perustu-             tusohjelmassa Iuvatulla tavalla?
27991: va maksu vaikuttaisi myönteisimmin taloudel-
27992: 
27993:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
27994: 
27995:           Mikko Elo                      Timo Roos                      Lea Mäkipää
27996:           Aino Pohjanoksa                Timo Laaksonen                 Raila Aho
27997:                                          Maunu Kohijoki
27998: 
27999: 
28000: 
28001: 
28002: 200070S
28003: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 167
28004: 
28005: 
28006: 
28007: 
28008:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28009:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     edellyttäen, että todetut talouspoliittiset ja ve-
28010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rojärjestelmän kehitykseen liittyvät näkökoh-
28011: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn       dat antavat siihen mahdollisuuden. Mainituista
28012: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      syistä työryhmä katsoi, että nyt ei ole tarkoi-
28013: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tuksenmukaista esittää täsmällistä, vuoden
28014: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta           1991 jälkeistä aikaa koskevaa ehdotusta.
28015: kirjallisesta kysymyksestä n:o 167:                  Ehdotuksenaan työryhmä esitti yksimielises-
28016:                                                   ti, että vuoden 1991 alusta alennetaan työnan-
28017:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tajan kansaneläkemaksua ns. henkilöyhtiöiden
28018:        ryhtyä työvoimavaltaisten pienten ja       osalta 1, 7 prosenttiyksikköä ja kansaneläke-
28019:        keskisuurten yritysten sosiaaliturva-      maksun I maksuluokkaan kuuluvien muiden
28020:        maksujärjestelmän uudistamiseksi halli-    yritysten osalta 0,4 prosenttiyksikköä sekä ko-
28021:        tusohjelmassa Iuvatulla tavalla?           rotetaan kansaneläkemaksun II ja III maksu-
28022:                                                   luokkien vähimmäispoistoraja 300 000 markas-
28023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ta 450 000 markkaan.
28024: vasti seuraavaa:                                      Ehdotetut työnantajan sosiaaliturvamaksut
28025:                                                   olisivat, kun otetaan huomioon myös työttö-
28026:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.2.1990    myysvakuutusmaksu, vuonna 1991 maksuluo-
28027: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli hal-     kasta riippuen 0,7-2,4 prosenttiyksikköä
28028: litusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmistaa   alemmat kuin vuonna 1987. Työryhmä katsoi
28029: ehdotus työvoimavaltaisten yritysten aseman       myös, että näitä pienempiä maksuja ei ole
28030: parantamiseksi uudistamalla nykyisin palkka-      peritty yli 20 vuoteen.
28031: perusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen        Työryhmän ehdotuksen johdosta yksityisen
28032: rahoitusjärjestelmää.                             sektorin Kansaneläkelaitokselle maksamien so-
28033:    Sosiaali- ja terveysministeriölle 26.3.1990    siaaliturvamaksujen tuotto vähenisi vuonna
28034: luovuttamassaan mietinnössä työryhmä katsoi,      1991 arviolta noin 650 milj. mk.
28035: että uudistuksen tavoitteeksi voidaan asettaa,       Työryhmän ehdotukset tulevat käsiteltäväksi
28036: että työnantajan palkkaperusteista kansanelä-     valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
28037: kemaksua pyritään asteittain alentamaan ja        sen yhteydessä.
28038: maksutuloa kattamaan muilla rahoitustavoilla,
28039:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
28040: 
28041:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
28042:                                     1990 vp. -     KK n:o 167                                      3
28043: 
28044: 
28045: 
28046: 
28047:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28048:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tiska synpunkterna och synpunkterna med ank-
28049: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nytning tili utvecklandet av skattesystemet det
28050: av den 23 mars 1990 tili vederbörande medlem        medger. Av nämnda skäl ansåg arbetsgruppen
28051: av statsrådet översänt avskrift av följande av      att det inte nu är ändamålsenligt att framlägga
28052: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade           ett exakt förslag som gäller tiden efter år 1991.
28053: spörsmål nr 167:                                       Arbetsgruppen presenterade enhälligt sitt
28054:                                                     förslag som går ut på en sänkning av arbets-
28055:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           givarens folkpensionsavgift från början av år
28056:        vidta för förnyande av socialskyddsav-       1991 för de s.k. arbetskraftsintensiva företagens
28057:        giftssystemet i arbetskraftsintensiva små    del med l, 7 procentenheter och för övriga
28058:        och medelstora företag på det sätt som       företag som hör tili avgiftsklass 1 i fråga om
28059:        utlovas i regeringsprogrammet?               folkpensionsavgift rrted 0,4 procentenheter. Vi-
28060:                                                     dare föreslog arbelgruppen en höjning av
28061:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gränsen för ruinimi vskrivningar gällande av-
28062: samt anföra följande:                               giftsklasserna 1 och II i fråga om folkpensions-
28063:                                                     avgiften från 300 0 . mk tili 450 000 mk.
28064:    Social-   och    hälsovårdsministeriet har          Då även arbetslöshetsförsäkringsavgiften
28065: 16.2.1990 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift       beaktas blir de socialskyddsavgifter som före-
28066: att i enlighet med de mål som uppställs i           slås för arbetsgivarna, beroende av avgiftsklass,
28067: regeringsprogrammet bereda ett förslag tili hur     0,7-2,4 procentenbeter lägre år 1991 än år
28068: arbetskraftsintensiva företags ställning kunde      1987. Arbetsgruppe~ ansåg också att det inte
28069: förbättras genom en revidering av finansierings-    har drivits in mindr~ avgifter än de aktuella på
28070: systemet för de socialskyddsavgifter som för        mer än 20 år.        1
28071: 
28072: närvarande indrivs såsom lönebaserade.                 Avkastningen av de socialskyddsavgifter som
28073:    1 det betänkande som arbetsgruppen över-         den privata sektorn betalar tili Folkpensionsan-
28074: lämnade tili social- och hälsovårdsministeriet      stalten skulie om arbetsgruppens förslag reali-
28075: 26.3.1990 ansåg den att en strävan tili att         seras minska med uppskattningsvis ca 650 milj.
28076: stegvis sänka arbetsgivarens lönebaserade folk-     mk under år 1991.
28077: pensionsavgift och att kompensera denna för-           Arbetsgruppens förslag kommer att behand-
28078: lorade avgiftsinkomst med andra finansierings-      las i samband med budgetpropositionen för år
28079: sätt kunde uppställas som mål för revideringen,     1991.
28080: förutsatt att de konstaterade ekonomiskpoli-
28081:     Helsingfors den 25 april 1990
28082: 
28083:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
28084:                                               1990 vp.
28085: 
28086: Kirjallinen kysymys n:o 168
28087: 
28088: 
28089: 
28090: 
28091:                                  Kohijoki ym.: Niinisalon-Jämijärven-Kilvakkalan maantien
28092:                                     korjaamisesta
28093: 
28094: 
28095:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28096: 
28097:    Pääteitä alemmanasteisiksi luokitellut hyvin     jouduttu tieviranomaisten toimesta asettamaan
28098: monet maantiet Pohjois-Satakunnassa ovat            pysyviksi tarkoitetut painorajoitukset. Ne vai-
28099: erittäin heikkokuntoisia. Niiden ajorataa ei        keuttavat nyt erittäin vakavalla tavalla teolli-
28100: koskaan ole kunnolla perustettu, minkä joh-         suuden ja yritystoiminnan kuljetuksia. Jotta
28101: dosta routivassa maastossa sijaitsevina näiden      raskaan liikenteen painorajoituksista tällä tie-
28102: maanteiden ajoradat ovat epätasaisia ja kuop-       osuudella päästäisiin, tulisi kysymyksessä ole-
28103: paisia. Omalta osaltaan näiden maanteiden           vat kaksi siltaa pikaisesti tarvittavilta osin
28104: rungon kantavuutta heikentää teiden kapeus.         uudesti rakentaa lailliset maksimikuormitukset
28105:    Eräs tällainen tie on Kankaanpään kaupun-        kestäviksi. Pahimpien painumien alueilta tulisi
28106: gin Niinisalosta Ikaalisten kaupungin Kilvak-       tämä maantie viipymättä myös peruskunnos-
28107: kalaan johtava maantie n:o 261. Se on valtatiet     taa. Suurista keskuksista etäällä sijaitsevalle
28108: n:ot 23 ja 3 yhdistävä maantie. Jämijärven          Jämijärven kunnalle, joka muutenkin on jäänyt
28109: kunnan keskustan kautta johtavana on tämä           melko osattomaksi valtion investoinneista,
28110: maantie sanotun kunnan tärkein tieyhteys naa-       maantien n:o 261 ja sillä olevien siltojen kun-
28111: purikuntiin. Koko Pohjois-Satakunnan yritys-        toon saattamisella on erittäin keskeinen merki-
28112: toiminnan ja elinkeinoelämän kannalta maan-         tys.
28113: tie n:o 261 on kaksi valtatietä ja kaksi kaupun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28114: kia yhdistävänä tieyhteytenä kuljetustaloudelli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28115: sesti erittäin merkityksellinen. Tämän maantien     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28116: vaikutusalueella sijaitsevat monet yritykset tar-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28117: vitsevat ja käyttävät tätä tieyhteyttä teollisuu-
28118: den ja muun yritystoiminnan raaka-aineiden                    Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
28119: sekä valmiiden tuotteiden kuljetuksissa lähi-              toimenpiteisiin      Niinisalon-Jämijär-
28120: kaupunkien lisäksi myös Tampereen ja Porin                 ven-Kilvakkalan maantien n:o 261 ja
28121: suuntaisessa liikenteessä.                                 sillä olevien siltojen korjaamiseksi niin,
28122:    Aivan lähiaikoina on tällä puheena olevalla             että myös raskaan liikenteen lain mu-
28123: maantieosuudella oleville ainakin kahdelle sil-            kaiset maksimikuormitukset koko tällä
28124: lalle, niiden heikkorakenteisuuden johdosta,               tieosuudella tulevat mahdollisiksi?
28125:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
28126: 
28127:           Maunu Kohijoki            Timo Laaksonen                  Raila Aho
28128:           Mikko Elo                 Raimo Vuoristo                  Kalevi Lamminen
28129:                     Aino Pohjanoksa                          Lea Mäkipää
28130: 
28131: 
28132: 
28133: 
28134: 200070S
28135: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 168
28136: 
28137: 
28138: 
28139: 
28140:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28141:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pääosin 6,5-7 m leveä seudullinen tie, jonka
28142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liikennemäärä on l OOQ-l 500 ajoneuvoajvrk.
28143: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn            Niinisalon ja Kilvakkalan välillä tien raken-
28144: kirjeenne n:o 573 ohella toimittanut valtioneu-     netta on parannettu viimeksi vuonna 1985,
28145: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        muilta osin tien kuntoa on pyritty ylläpitämään
28146: kansanedustaja Maunu Kohijoen ym. näin              lähinnä päällystettä uusimalla.
28147: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä no 168:          Tien kantavuus on tyydyttävä, joskin paikoi-
28148:                                                     tellen tiellä esiintyy painumia. Tiellä on kaksi
28149:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti       painorajoitettua siltaa, Jokivarren ylikulkusilta
28150:        toimenpiteisiin      Niinisalon-Jämijär-     ja Nauriin silta, joilla molemmilla on 16 tonnin
28151:        ven-Kilvakkalan maantien n:o 261 ja          telirajoitus.
28152:        sillä olevien siltojen korjaamiseksi niin,      Raskaalle liikenteelle siltojen painorajoituk-
28153:        että myös raskaan liikenteen lain mu-        sesta aiheutuva haitta poistuu vuonna 1993,
28154:        kaiset maksimikuormitukset koko tällä        jolloin molemmat painorajoitetut sillat on tar-
28155:        tieosuudella tulevat mahdollisiksi?          koitus uusia. Vuosina 1993-94 tielle rakenne-
28156:                                                     taan lisäksi kevyen liikenteen väylä Jämijärven
28157:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kohdalle. Muilta osin tien parantaminen ei
28158: vasti seuraavaa:                                    sisälly tielaitoksen viimeisimpään toimenpi-
28159:                                                     deohjelmaan, koska Turun tiepiirin alueella on
28160:    Kyseinen Niinisalon-Kilvakkalan-J ämi-           lukuisia muita huomattavasti kiireellisempiä
28161: järven maan tie n:o 261 on kevytpäällysteinen,      hankkeita.
28162:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
28163: 
28164:                                                               Liikenneministeri Raimo Vistbacka
28165:                                     1990 vp. -   KK n:o 168                                     3
28166: 
28167: 
28168: 
28169: 
28170:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28171:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      1 000----1 500 fordon per dygn.
28172: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Konstruktionen på vägen mellan Niinisalo
28173: nr 573 av den 23 mars 1990 tili vederbörande     och Kilvakkala har senast förbättrats 1985 och
28174: medlem av statsrådet översänt avskrift av        till övriga delar har man försökt upprätthålla
28175: följande av riksdagsman Maunu Kohijoki m.fl.     vägens skick främst genom att förnya belägg-
28176: undertecknade spörsmål nr 168:                   ningen.
28177:                                                      Vägens bärförmåga är tillfredsställande fast-
28178:           Ämnar Regeringen vidta brådskande      än det ställvis förekommer sättningar. Längs
28179:        åtgärder för att reparera landsväg nr     vägen finns två broar med viktbegränsning,
28180:        261 Niinisalo-Jämijärvi-Kilvakkala        överfarten vid Jokivarsi och bron vid Nauris,
28181:        samt broarna på den så, att även de       vilka båda har en boggibegränsning på 16 ton.
28182:        maximibelastningar som enligt lag är          Den olägenhet som broarnas viktbegräns-
28183:        tillåtna för den tunga trafiken blir      ning medför för den tunga trafiken kommer att
28184:        möjliga på hela vägsträckan?              avhjälpas år 1993 då det är meningen att
28185:                                                  förnya båda broarna. Under 1993-94 kommer
28186:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     vägen även att få en led för lätt trafik vid
28187: samt anföra följande:                            Jämijärvi. Vägverkets senaste åtgärdsprogram
28188:                                                  omfattar ingen förbättring_ av vägen till övriga
28189:   Landsvägen i fråga, nr 261 på sträckan         delar, eftersom det inom Aho vägdistrikt finns
28190: Niinisalo-Kilvakkala-Jämijärvi, är i huvud-      många andra projekt som är betydligt mer
28191: sak en 6,5-7 m bred regional väg som har lätt    brådskande.
28192: beläggning och vars trafikmängd uppgår till
28193:     Helsingfors den 20 april 1990
28194: 
28195:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
28196:                                               1990 vp.
28197: 
28198: Kirjallinen kysymys n:o 169
28199: 
28200: 
28201: 
28202: 
28203:                                  Mäkelä: Neuvolatoiminnan palvelujen turvaamisesta terveyden-
28204:                                    huoltojärjestelmää uudistettaessa
28205: 
28206: 
28207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28208: 
28209:    Maamme terveydenhuoltojärjestelmää ollaan           Mikäli nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää
28210: siirtämässä uudenlaiseen väestövastuuperiaat-       halutaan uudistaa väestövastuuperiaatteella
28211: teella toimivaan järjestelmään. Kyseisen muu-       toimivaksi, tulisi erikoisalat kuten neuvolatoi-
28212: toksen pelätään hävittävän nykyisen kaltaiset       minta hoitaa entiseen tapaan. Näin varmistet-
28213: äitiys- ja lastenneuvolat. Kyseisestä kehitykses-   taisiin nykyisen jopa maailmankuulun suoma-
28214: tä on ilmaissut huolensa mm. Mannerheimin           laisen neuvolatoiminnan säilyminen ja edelleen
28215: lastensuojeluliiton liittohallituksen puheenjoh-    kehittyminen.
28216: taja, lastentautiopin professori Kauko Kouva-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28217: lainen.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28218:    Väestövastuuperiaatteella tapahtuva tervey-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28219: denhuolto, missä yksi lääkäri ja yksi terveyden-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28220: hoitaja vastaavat tietyn maantieteellisesti raja-
28221: tun väestön terveyspalveluista, romuttaa äitiys-              Tietääkö Hallitus, että suunniteltu
28222: ja lastenneuvolatoiminnan ja voi tätä kautta               väestövastuuperiaatteella toimiva ter-
28223: johtaa jopa imeväiskuolleisuuden nousuun                   veydenhuoltojärjestelmä tulisi toteu-
28224: maassamme. Terveydenhoitaja ei kokemusten                  tuessaan heikentämään merkittävästi
28225: mukaan mm. kotisairaanhoidon ym. tehtävien                 nykyistä äitiys- ja lastenneuvolapalvelua
28226: vuoksi ole läheskään aina tavoitettavissa ja               ja jopa vaarantamaan imeväiskuollei-
28227: saatavissa neuvolapalvelujen piiriin kuuluvien             suuden pysymisen alhaisena maassam-
28228: tehtävien suorittamiseen. Nykyisessä järjestel-            me, ja
28229: mässä neuvolapalvelujen ollessa voimassa pää-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28230: sevät äiti ja lapsi usein lähes välittömästi               kyseisen kaltaisen kehityksen estämisek-
28231: tarvitessaan terveydenhoitajan ja lääkärin pu-             si?
28232: heille.
28233:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
28234: 
28235:                                            Tina Mäkelä
28236: 
28237: 
28238: 
28239: 
28240: 200070S
28241: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 169
28242: 
28243: 
28244: 
28245: 
28246:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28247: 
28248:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lastenneuvolatyöllä oma tärkeä osuutensa.
28249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Neuvolatyön sisällölliseen kehittämiseen on
28250: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          1980-luvulla kiinnitetty erityistä huomiota ja
28251: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tämä kehittämistyö jatkuu 1990-luvulla. Sikiön
28252: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sairauksien diagnosointi, vammaisuuden ehkäi-
28253: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       seminen ja lasten psykososiaalisen kasvuympä-
28254: kysymyksestä n:o 169:                                ristön parantaminen perheissä siten, että mie-
28255:                                                      lenterveyshäiriöitä voidaan ehkäistä, ovat neu-
28256:           Tietääkö Hallitus, että suunniteltu        volatyön tärkeimpiä haasteita.
28257:        väestövastuuperiaatteella toimiva ter-           On tärkeää, että neuvolatyön merkitykseen
28258:        veydenhuoltojärjestelmä tulisi toteu-         kiinnitetään huomiota ja että siitä keskustel-
28259:        tuessaan heikentämään merkittävästi           laan laajasti. Neuvolajärjestelmä on tulevaisuu-
28260:        nykyistä äitiys- ja lastenneuvolapalvelua     dessakin tärkeä osa terveyskeskusten terveyttä
28261:        ja jopa vaarantamaan imeväiskuollei-          edistävää ja sairauksia ehkäisevää työtä. Neu-
28262:        suuden pysymisen alhaisena maassam-           volassa työskentelevien ammattitaidon ylläpitä-
28263:        me, ja                                        minen ja kehittäminen erityisesti täydennys-
28264:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        koulutuksen avulla on tärkeä painopistealue.
28265:        kyseisen kaltaisen kehityksen estämisek-      Yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja sosiaali-
28266:        si?                                           huollon kanssa on myös tehostettava.
28267:                                                         Neuvolatoiminnan kehittämisessäkin toteu-
28268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuu kuntien itsemääräämisoikeus. Paikalliset
28269: vasti seuraavaa:                                     olosuhteet ja neuvolatoiminnan aikaisempi ke-
28270:                                                      hitys otetaan huomioon. Suurissa kaupungeissa
28271:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali-       tilanne on toisenlainen kuin pienillä maaseutu-
28272: ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina          paikkakunnilla. Väestövastuuperiaatteen to-
28273: 1990-1994 todetaan, että terveyskeskusten työ        teuttaminen ei edellytä yhden työskentelymallin
28274: järjestetään asteittain paikallisiin olosuhteisiin   toteuttamista koko maassa. Neuvolatyössä voi-
28275: soveltuvalla tavalla väestövastuuperiaatteella.      daan paikallisesti käyttää erilaisia työskentely-
28276: Osa terveyskeskuksista osallistuu sosiaali- ja       malleja ottaen huomioon erityisesti henkilö-
28277: terveysministeriön toimesta toteutettavaan           kunnan koulutuksen ja kokemuksen. Neuvola-
28278: väestövastuukokeiluun. Siinä arvioidaan lääkä-       työssä on aikaisempinakin vuosikymmeninä
28279: reiden ja terveydenhoitajien työn järjestämistä      toteutettu erilaisia paikallisia malleja.
28280: väestövastuisessa perusterveydenhuollossa sekä          Väestövastuisen perusterveydenhuollon ko-
28281: sosiaalihuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä     keilujen tarkoituksena on tuottaa tietoa eri
28282: perusterveydenhuollon kanssa.                        paikkakuntien palvelujen toimivuudesta ja aut-
28283:    Neuvolatyö on Suomessa saavuttanut va-            taa kehittämään menetelmiä, joiden avulla voi-
28284: kiintuneen aseman. Meillä on koko maan               daan arvioida toiminnan sisältöä ja tuloksia.
28285: kattava neuvolaverkosto, jota kaikki yhteis-         Erityistä huomiota tullaan seurannassa kiinnit-
28286: kuntaluokat      käyttävät.    Kansanterveyslaki     tämään neuvolatyön tuloksellisuuteen ja laa-
28287: muutti vuonna 1972 neuvolat osaksi terveys-          tuun erilaisissa toimintamalleissa.
28288: keskuksissa toteutettavaa kansanterveystyötä.           Väestövastuuperiaatteen avulla yritetään pa-
28289:    Neuvolatyö on tuottanut hyviä tuloksia.           rantaa perusterveydenhuollon toiminnan laa-
28290: Äitiyskuolleisuuden ja imeväiskuolleisuuden          tua. Tavoitteisiin kuuluu myös neuvolatyön
28291: erittäin alhaiseen tasoon Suomessa on äitiys- ja     laadun ja tuloksellisuuden parantaminen.
28292: 
28293:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
28294: 
28295:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
28296:                                     1990 vp. -     KK n:o 169                                      3
28297: 
28298: 
28299: 
28300: 
28301:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28302: 
28303:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mödra- och spädbarnsdödlighetens nivå är
28304: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        synnerligen låg i Finland.
28305: av den 23 mars 1990 tili vederbörande medlem          Särskild uppmärksamhet har på 1980-talet
28306: av statsrådet översänt avskrift av följande av     fästs vid utvecklandet av rådgivningsarbetet i
28307: riksdags1edamot Mäkelä undertecknade spörs-        innehållsmässigt avseende och detta arbete
28308: mål nr 169:                                        fortgår under 1990-talet. Diagnostisering av
28309:                                                    sjukdomar hos foster, förebyggande av handi-
28310:                                                    kapp och förbättrande av barnens psykosociala
28311:           Är Regeringen medveten om att det        uppväxtmiljö i familjerna så att störningar i
28312:        planerade hälsovårdssystemet, vilket        den mentala hälsan kan förhindras, hör tili
28313:        skulle fungera enligt befolkningsansvars-   rådgivningsarbetets viktigaste utmaningar.
28314:        principen, då det förverkligas kommer          Det är viktigt att uppmärksamhet fästs vid
28315:        att i betydande grad försämra den           rådgivningsarbetets betydelse och att en vitt-
28316:        nuvarande servicen vid rådgivningsby-       omfattande diskussion förs därom. Systemet
28317:        råerna för mödra- och barnavård och         med rådgivningsbyråer är också i framtiden en
28318:        t.o.m. medföra en risk för att späd-        viktig del av det arbete som utförs vid hälso-
28319:        barnsdödligheten i vårt land inte skall     vårdsbyråerna i syfte att främja hälsan och
28320:        kunna hållas på sin låga nivå, och          förebygga uppkomsten av sjukdomar. Upprätt-
28321:           vilka ågärder ämnar Regeringen vidta     hållandet och utvecklandet av yrkesskicklighe-
28322:        i syfte att förhindra en utveckling av      ten hos dem som arbetar vid rådgivningsby-
28323:        ifrågavarande slag?                         råerna, särskilt med hjälp av fortbildning, är ett
28324:                                                    viktigt tyngdpunktsområde. Samarbetet med
28325:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den specialiserade sjukvården och socialvården
28326: samt anföra följande:                              måste också effektiveras.
28327:                                                       Också när det gäller utvecklandet av rådgiv-
28328:    I den riksomfattande planen för anordnande      ningsbyråernas verksamhet förverkligas kom-
28329: av social- och hälsovården åren 1990-1994          munernas självbestämmanderätt. De lokala
28330: konstateras att arbetet vid hälsovårdscentraler-   förhållandena och rådgivningsverksamhetens
28331: na organiseras stegvis och med beaktande av        tidigare utveckling beaktas. Situationen i de
28332: lokala förhållanden i enlighet med befolknings-    stora städerna är en annan än på sniå orter på
28333: ansvarsprincipen. En del av hälsovårdscentra-      landsbygden. Förverkligandet av befolknings-
28334: lerna deltar i det experiment med befolknings-     ansvarsprincipen förutsätter inte att samma
28335: ansvar som genomförs på åtgärd av social- och      modell för arbetet tillämpas i hela landet. Inom
28336: hälsovårdsministeriet. Där bedöms organise-        rådgivningsarbetet kan lokalt användas olika
28337: ringen av läkarnas och hälsovårdarnas arbete       modeller för arbetet med beaktande särskilt av
28338: inom en på befolkningsansvar baserad primär-       personalens utbildning och erfarenhet. Inom
28339: vård samt socialvårdens och företagshälsovår-      rådgivningsarbetet har man också under tidi-
28340: dens samarbete med primärvården.                   gare årtionden förverkligat olika slag av lokala
28341:    Rådgivningsarbetet har uppnått en stabil        modeller.
28342: position i Finland. Hos oss finns ett riksom-         Avsikten med de experiment som gäller på
28343: fattande rådgivningsnät, som utnyttjas av alla     befolkningsansvar baserad primärvård är att
28344: samhällsklasser. På basen av folkhälsolagen        producera kunskap om det sätt på vilket
28345: blev rådgivningsbyråerna år 1972 en del av det     servicen på olika orter fungerar och bidra tili
28346: folkhälsoarbete som utförs vid hälsovårdscen-      utvecklandet av metoder med hjälp av vilka
28347: tralerna.                                          man kan bedöma verksamhetens innehåll och
28348:    Rådgivningsarbetet har gett goda resultat.      resultat. Särskild uppmärksamhet kommer i
28349: Arbetet vid rådgivningsbyråerna för mödra-         fortsättningen att fästas vid resultaten av arbe-
28350: och barnavård har sin egen viktiga andel i att     tet vid rådgivningsbyråerna och vid arbetets
28351: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 169
28352: 
28353: kvalitet inom ramen för olika verksamhetsmo-        verksamheten inom primärvården. Till målen
28354: deller.                                             hör också en förbättring av rådgivningsarbetets
28355:   Med hjälp av principen om befolkningsan-          kvalitet och resultat.
28356: svar försöker man förbättra kvaliteten hos
28357: 
28358:     Helsingfors den 24 april 1990
28359: 
28360:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
28361:                                                  1990 vp.
28362: 
28363: Kirjallinen kysymys n:o 170
28364: 
28365: 
28366: 
28367: 
28368:                                    Pulliainen: Myrkyllisten klooriyhdistepäästöjen kieltämisestä
28369: 
28370: 
28371:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28372: 
28373:    Viime aikoina on lukuisissa eri yhteyksissä         alueilla, missä selluteollisuus laskee jätevesiään
28374: kiinnitetty huomiota myrkyllisten pienimole-           vesistöihin, näyttää esiintyvän myös dioksiineja
28375: kyylisten klooriyhdisteiden esiintymiseen mm.          ja furaaneita eläinten kudoksissa. Kun mainit-
28376: ihmisen välittömässä elinympäristössä niin, että       tujen aineiden myrkylliset muodot aiheuttavat
28377: ne rikastuvat eliöiden kudoksiin. Yhtään sel-          mm. lisääntymishäiriöitä eläimissä, niin on
28378: laista uutista ei ole julkaistu, että olisi osoitet-   mitä korkein aika pitää huoli siitä, että tällais-
28379: tu, että näiden yhdisteiden aiheuttama ongel-          ten aineiden päästäminen vesistöihin ja muu-
28380: matiikka olisi vähentymässä. Toisaalta ei tie-         hun luontoon lopetetaan ensi tilassa.
28381: dettäne kaikkia niiden kielteisiä vaikutuksia-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28382: kaan. Apulaisprofessori Mirja Salkinoja-Salo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28383: sen äskettäin julkistamien tutkimustulosten            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28384: mukaan syöpää aiheuttavia klooriyhdisteitä             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28385: esiintyy mm. Etelä-Suomen kaupunkien vesi-
28386: johtovedessä. Kotka esiintyy tilastossa näyttä-
28387: vässä ja asukkaiden kannalta valitettavassa                       Aikooko Hallitus ryhtyä enty1snn
28388: kärjessä.                                                      toimiin myrkyllisten ja/tai karsinogee-
28389:    Sellun vaikaisuprosessissa tiedetään syntyvän               nisten pienimolekyylisten klooriyhdis-
28390: myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneita, mutta                   teiden päästöjen pikaiseksi lopettami-
28391: sitä, kuinka tämä tapahtuu, ei tiedettäne. Niillä              seksi luontoon?
28392: 
28393:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1990
28394: 
28395:                                             Erkki Pulliainen
28396: 
28397: 
28398: 
28399: 
28400: 200070S
28401: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 170
28402: 
28403: 
28404: 
28405: 
28406:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28407:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kintöhallitus tiedotti asiasta sekä keinoista or-
28408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       gaanisten klooriyhdisteiden muodostumisen vä-
28409: olette 25 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         hentämiseksi vesilaitoksille mutta tähdensi, et-
28410: kirjeenne n:o 609 ohella toimittanut valtioneu-     tei veden mikrobiologista turvallisuutta saa
28411: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vaarantaa. Lukuisissa vesilaitoksissa ryhdyttiin
28412: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       tehostamaan orgaanisen aineen poistoa ja vä-
28413: myksestä n:o 170, jossa tiedustellaan:              hentämään kloorin käyttöä. Vuosina 1981-
28414:                                                     1982 tehdyssä tutkimuksessa määritetyt triha-
28415:           Aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin        lometaanipitoisuudet olivatkin enää noin nel-
28416:        toimiin myrkyllisten jajtai karsinogee-      jäsosa aikaisemmista. Orgaanisen aineen pois-
28417:        nisten pienimolekyylisten klooriyhdis-       ton tehostamista edistivät myös lääkintöhalli-
28418:        teiden päästöjen pikaiseksi lopettami-       tuksen vuonna 1980 antamat talousveden
28419:        seksi luontoon?                              uudet laatuvaatimukset.
28420:                                                        Orgaanisia klooriyhdisteitä tutkittiin myös
28421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuosina 1985-1986 lääkintöhallituksen, Kan-
28422: vasti seuraavaa:                                    santerveyslaitoksen ja Kuopion yliopiston yh-
28423:                                                     teistyönä tekemässä juomaveden mutageeni-
28424:    Myrkyllisiä ja karsinogeenisia pienimolekyy-     suusselvityksessä. Myös näytteiden mutageeni-
28425: lisiä klooriyhdisteitä joutuu luontoon useista      suus osoittautui huomattavaksi, mikä myös oli
28426: eri lähteistä hyvin pieninä määrinä. Tunnettuja     odotettua, koska pääosa talousveden mutagee-
28427: päästölähteitä ovat mm. teollisuus, jätteenpolt-    nisista yhdisteistä syntyy humuksen reagoidessa
28428: to, liikenne sekä maa- ja metsätaloudessa käy-      kloorin kanssa. Eräillä paikkakunnilla veden
28429: tettävät torjunta-aineet. Jotkin tutkimustulok-     mutageenisuutta lisäsivät vielä raakavesilähtei-
28430: set osoittavat lisäksi, että luonnossa itsessään    siin johdetut klooriyhdisteitä sisältävät metsä-
28431: tietyissä oloissa sekä talousveden valmistukses-    teollisuuden jätevedet.
28432: sa syntyy tällaisia haitallisia yhdisteitä.            Vuonna 1987 lääkintöhallitus rahoitti tutki-
28433:    Kysyjä viittaa apulaisprofessori Mirja Saikin-   muksen orgaanisten klooriyhdisteiden koko-
28434: oja-Salosen tutkimustuloksiin, joiden mukaan        naismäärästä (TOX) talousvesissä. Tässä tutki-
28435: syöpää aiheuttavia klooriyhdisteitä on Etelä-       muksessa havaitut pitoisuudet olivat suunnil-
28436: Suomen kaupunkien vesijohtovedessä. Tutkijan        leen samoja kuin nyt Salkinoja-Salosen tutki-
28437: mukaan juomaveden orgaanisten klooriyhdis-          muksessa havaitut. Kansainvälisesti pitoisuudet
28438: teiden suuri pitoisuus voi johtua joko kloori-      ovat suuria. Niitä ei, kuten ei myöskään
28439: pitoisien kemikaalien aiheuttamasta raakave-        mutageenisuustutkimusten tuloksia, voi kuiten-
28440: den pilaantumisesta tai todennäköisemmin näi-       kaan ilman muuta rinnastaa muualla saatuihin,
28441: den yhdisteiden muodostumisesta, kun vesilai-       koska humuksen kloorautuessa muodostuvat
28442: toksessa desinfioidaan kloorilla tai kloramiinil-   yhdisteet käyttäytyvät biologisesti eri tavoin
28443: la humuspitoista tai muuten huonosti puhdis-        kuin muualla tutkitut teollisuusperäisten orgaa-
28444: tettua raakavettä.                                  nisten aineiden klooraustuotteet. Alan kansain-
28445:    Orgaanisten klooriyhdisteiden esiintymistä       välisissä julkaisuissa tähdennetään lisäksi jat-
28446: Suomen talousvesissä on tutkittu ensimmäisen        kuvasti, että mutageenisuustutkimusten tulok-
28447: kerran lääkintöhallituksen toimeksiannosta          sia ei tule käyttää syöpävaarallisuuden arvioin-
28448: vuonna 1980. Tuolloin tutkittiin haihtuvien         tiin, toisin sanoen että on tieteellisesti arvelut-
28449: orgaanisten klooriyhdisteiden, trihalometaa-        tavaa esittää väitteitä syöpävaarasta pelkän
28450: nien, esiintymistä pintavesilaitosten jakamassa     mutageenisuustutkimuksen perusteella. Myös-
28451: vedessä. Kuten raakavesiemme suuren humus-          kään syöpätilastot, jotka Suomessa ovat maail-
28452: pitoisuuden ja tuolloin vallinneen kloorauskäy-     man luotettavimpia, eivät ainakaan toistaiseksi
28453: tännön perusteella oli odotettavissa, olivat        osoita, että talousveden laatu olisi merkityksel-
28454: määritetyt pitoisuudet suhteellisen suuria. Lää-    linen syöpää aiheuttava seikka.
28455:                                      1990 vp. -     KK n:o 170                                     3
28456: 
28457:    Edellä kuvatut tutkimukset ovat omalta           ja n:o 459/1989 vp. Näihin kysymyksiin anne-
28458: osaltaan edistäneet juomaveden laadun paran-        tuissa vastauksissa on lähemmin selvitetty, mi-
28459: tamista maassamme. Orgaanisten klooriyhdis-         hin toimiin hallitus on ryhtynyt sellun valkai-
28460: teiden pitoisuuksia talousvedessä on yleensä        susta mahdollisesti tulevien dioksiinien ja fu-
28461: todettu paikkakunnilla, joilla on muitakin ve-      raanien päästöjen estämiseksi. Tavoitteena on,
28462: denlaatuongelmia. Vaihtoehtoisia parannuskei-       että sellun valkaisusta tuleva dioksiini- ja fu-
28463: noja ovat olleet parempaan raakavesilähteeseen      raanikuormitus voitaisiin käytännöllisesti kat-
28464: siirtyminen tai, milloin tämä ei ole mahdollista,   soen poistaa vuoteen 1995 mennessä.
28465: tehostettujen vedenkäsittelymenetelmien käyt-          Sellun vaikaisuun liittyvien ongelmien ratkai-
28466: töönotto.                                           su tuo vain osaratkaisun luontoon joutuvien
28467:    Kokonaisuudessaan on vesilaitosten veden-        haitallisten orgaanisten klooriyhdisteiden mah-
28468: laatu olennaisesti parantunut 1980-luvun aika-      dollisesti aiheuttamiin ongelmiin.
28469: na. Trihalometaanipitoisuus on tällä hetkellä          Yhdyskuntien raakaveden ottoa kehitetään
28470: keskimäärin noin 10 prosenttia vuosikymme-          siirtymällä kaikkialla, missä se on mahdollista,
28471: nen alussa havaitusta ja useissa suurimmissa        parempiin raakavesilähteisiin. Jos tämä ei ole
28472: laitoksissa tätäkin pienempi. Vireillä olevien      mahdollista, siirrytään puolestaan entistä te-
28473: suunnitelmien mukaan tämä kehitys jatkuu            hokkaampiin vedenkäsittelymenetelmiin. Ta-
28474:  1990-luvulla.                                      lousveden laatuvaatimuksia uudistetaan myös
28475:    Lääkintöhallitus uudistaa parhaillaan talous-    parhaillaan.
28476: veden laatuvaatimuksia. Tälläkin pyritään tur-         Hallitus on siis ryhtynyt erilaisiin toimiin
28477: vaamaan, että talousveden laadun suotuisa           myrkyllisten ja karsinogeenisten pienimolekyy-
28478: kehitys jatkuu.                                     listen klooriyhdisteiden luontoon päästämisen
28479:    Kysymyksessä viitataan erikseen eraaseen         lopettamiseksi. Koko ongelman tutkimuksia on
28480: orgaanisten klooriyhdisteiden päästölähteeseen,     kuitenkin vielä jatkettava. Muun muassa pääs-
28481: sellun valkaisuun. Tätä asiaa on käsitelty jo       tälähteet ja haitallisten orgaanisten klooriyh-
28482: aikaisemmin vastauksissa kansanedustaja Pul-        disteiden syntytapa on pyrittävä selvittämään
28483: liaisen kirjallisiin kysymyksiin n:o 400/1989 vp.   tähänastista tarkemmin.
28484:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1990
28485: 
28486:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28487: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 170
28488: 
28489: 
28490: 
28491: 
28492:                               Till Riksdagens Herr Talman
28493:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          derna för reducering av de organiska k1orföre-
28494: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ningarna men framhöll att vattnets mikrobio-
28495: nr 609 av den 25 mars 1990 till vederbörande         logiska säkerhet inte fick äventyras. I ta1rika
28496: med1em av statsrådet översänt avskrift av            vattenverk in1eddes en effektiverad e1iminering
28497: fö1jande av riksdagsman Pulliainen underteck-        av organiska ämnen och en reducering av
28498: nade spörsmål nr 170:                                kloranvändningen. Halterna av trihalometaner
28499:                                                      kunde i den under åren 1981-1982 gjorda
28500:          Vi1ka särski1da åtgärder ämnar Re-          undersökningen fastställas tili endast en fjärde-
28501:        geringen vidta för att uts1äpp i naturen      del av de tidigare ha1terna. Det allt effektivare
28502:        av giftiga ochfeller karcinogena mikro-       e1iminerandet av organiska ämnen främjades
28503:        molekylära k1orföreningar så fort som         även av de kva1itetskrav på hushållsvatten som
28504:        möjligt skall kunna stoppas?                  år 1980 utfärdades av medicinalstyrelsen.
28505:                                                         Organiska k1orföreningar undersöktes även
28506:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         under åren 1985-1986 av medicinalstyre1sen,
28507: samt anföra fö1jande:                                Fo1khä1soinstitutet och Kuopio universitet i en
28508:                                                      av dessa gjord gemensam mutagenutredning
28509:    Giftiga och karcinogena mikromo1eky1ära           beträffande dricksvatten. Ä ven mutagener hos
28510: klorföreningar hamnar i naturen från ett flertal     prov visade sig vara betydande, vilket kunde
28511: o1ika källor i mycket små halter. Välkända           förutses emedan den största halten av de
28512: uts1äppskällor är bl.a. industrin, avfallsförbrän-   mutagena föreningarna i hushållsvatten upp-
28513: ningen, trafiken samt de bekämpningsmedel            står då humus reagerar med klor. På vissa
28514: som används inom jord- och skogsbruket.              orter ökade vattnets mutagener ytterligare på
28515: Dessutom ger vissa forskningsresultat vid han-       grund av att skogsindustrins spillvatten som
28516: den att sådana skad1iga föreningar uppstår i         innehöll klorföreningar av1eddes tili råvatten-
28517: sjä1va naturen under särskilda förhållanden          källor.
28518: samt vid framställning av hushållsvatten.               År 1987 finansierade medicina1styre1sen un-
28519:    Frågeställaren hänvisar tili biträdande pro-      dersökningen om tota1a ha1ten av organiska
28520: fessor Mirja Salkinoja-Sa1onens forskningsre-        klorföreningar (TOX) i hushållsvatten. En1igt
28521: sultat, en1igt vi1ka karcinogena k1orföreningar      denna undersökning var halterna i stort sett de
28522: förekommer i vatten1edningsvattnet i södra           samma som i Salkinoja-Sa1onens aktuella un-
28523: Finlands städer. En1igt forskaren kan den höga       dersökning. Internationellt sett är halterna
28524: ha1ten organiska k1orföreningar i dricksvattnet      höga. Dessa 1iksom inte heller resu1taten av
28525: bero på att råvattnet förorenats tili fö1jd av       mutagenundersökningarna kan utan vidare
28526: k1orhaltiga kemikalier eller sannolikare därför      jämställas med de resultat som erhållits på
28527: att sådana föreningar uppstått då humushaltigt       annat håll, emedan de föreningar som uppstår
28528: eller annars då1igt renat vatten vid vattenverket    då humus k1oreras beter sig biologiskt på ett
28529: desinficeras med klor eller k1oramin.                annat sätt än de k1oreringsprodukter av orga-
28530:    Förekomsten av organiska k1orföreningar           niska ämnen som härstammar från industrin
28531: undersöktes i Fin1ands hushållsvatten för första     och som undersökts annorstädes. I internatio-
28532: gången år 1980 på uppdrag av medicina1styre1-        nella publikationer i branschen framhålls dess-
28533: sen. Då undersöktes förekomsten av flyktiga          utom ständigt att resu1taten av mutagenunder-
28534: organiska k1orföreningar, triha1ometaner, i vat-     sökningarna inte bör användas vid bedömning-
28535: ten som distribueras av vattenverken. Enligt         en av den cancerframkallande egenskapen, dvs.
28536: vad som kunde förutses med tanke på den              att det från vetenskap1ig synpunkt är tvivelak-
28537: höga humushalten i vårt råvatten och den             tigt att enbart på grund av mutagenundersök-
28538: kloreringspraxis som då tillämpades, var ha1-        ning framlägga argument beträffande cancerri-
28539: terna re1ativt höga. Medicinalstyre1sen under-       sken. Inte heller de statistiska uppgifterna om
28540: rättade vattenverken om saken samt om meto-          cancer, vi1ka i Finland är de tillförlitligaste i
28541:                                        1990 vp. -      KK n:o 170                                      5
28542: 
28543: världen, tyder tillsvidare på att kvaliteten på        459/1989 rd. I svaren på dessa spörsmål har
28544: hushållsvatten skulle vara en betydande orsak          närmare utretts vilka åtgärder regeringen har
28545: till cancer.                                           vidtagit i syfte att förebygga utsläpp av dioxin
28546:     De ovan nämnda undersökningarna har bi-            och furan som eventuellt härstammar från
28547: dragit tili att kvaliteten på dricksvatten har         blekningen av kemisk massa. Målsättningen är
28548: blivit bättre i vårt land. Halter av organiska         att dioxin- och furanbelastningen från blek-
28549: klorföreningar i hushållsvatten har i regel            ningen av kemisk massa praktiskt taget skall
28550: påträffats på orter där det även finns andra           kunna elimineras fram tili år 1995.
28551: problem beträffande vattenkvaliteten. Alterna-            Lösningen av problemen i anslutning tili
28552: tiva förbättringsmetoder har varit att övergå          blekningen av kemisk massa är endast en
28553: till en bättre råvattenkälla eller, om detta inte      dellösning av de problem som eventuellt föror-
28554: varit möjligt, att ta i bruk effektiverade vatten-     sakas av utläppet av skadliga organiska klor-
28555: beredningsmetoder.                                     föreningar i naturen.
28556:     I det stora hela har vattenverkens vatten-            Orternas råvattenförsörjning utvecklas ge-
28557: kvalitet väsentligt förbättrats under 1980-talet.      nom en övergång tili bättre råvattenkällor på
28558: Halten av trihalometaner är för närvarande i           samtliga orter där detta är möjligt. Visar det sig
28559: genomsnitt 10 procent jämfört med halten i             vara omöjligt skall i stället effektivare vatten-
28560: början av decenniet och i vissa vattenverk             beredningsåtgärder än de nuvarande tillgripas.
28561: rentav lägre. Enligt de aktuella planerna kom-         För närvarande revideras även kvalitetskraven
28562: mer denna utveckling att fortgå på 1990-talet.         på hushållsvatten.
28563:     Medicinalstyrelsen håller på att revidera kva-        Regeringen har alltså vidtagit olika åtgärder
28564: litetskraven på hushållsvatten. Även detta syf-        i syfte att förebygga utsläppen av giftiga och
28565: tar tili att trygga en gynnsam utveckling be-          carcinogena mikromo1ekulära klorföreningar i
28566: träffande kvaliteten på hushållsvatten.                naturen. Undersökningarna i anslutning tili
28567:     I spörsmålet hänvisas särskilt tili en utsläpps-   problemet i dess helhet skall dock fortsättas.
28568: källa för organiska klorföreningar, blekningen         Bland annat skall utsläppskällorna och det sätt
28569: av kemisk massa. Denna fråga har redan                 på vilket de skadliga organiska klorföreningar-
28570:  tidigare behandlats i svaren på riksdagsman           na uppstår försöka utredas noggrannare än
28571:  Pulliainens spörsmål nr 400/1989 rd. och              hittills.
28572: 
28573:      Helsingfors den 30 april 1990
28574: 
28575:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
28576:                                               1990 vp.
28577: 
28578: Kirjallinen kysymys n:o 171
28579: 
28580: 
28581: 
28582: 
28583:                                  Pulliainen: Nastarenkaiden käyttökauden pidentämisestä Oulun
28584:                                      ja Lapin lääneissä
28585: 
28586: 
28587:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28588: 
28589:     Autojen nastarenkaita koskevat säädökset           Säädöksiä onkin muutettava pikaisesti niin,
28590: ovat muuttumassa. Nastarenkaat on vaihdetta-        että Oulun ja Lapin lääneissä nastarenkaat on
28591: va kesärenkaisiin jo huhtikuun alusta ja syk-       vaihdettava kesärenkaisiin toukokuun 1 päiväs-
28592: syllä ne saa ottaa käyttöön vasta marraskuun        tä lukien ja päinvastaisesti lokakuun alusta
28593: alusta lukien. Säädösten mukaan autoilijalle        lukien. Taustaksi on hyvä muistaa, että esimer-
28594: jää mahdollisuus käyttää nastarenkaita huhti-       kiksi huhti-toukokuun vaihteessa 1969 satoi
28595: kuun loppuun saakka, jos "sää- ja keliolosuh-       siinä määrin paljon lunta Pohjois-Suomessa,
28596: teet sitä edellyttävät". Saman syyn vuoksi voi      että tarvittiin jopa katepillaria tietä aukaise-
28597: nastarenkaat ottaa käyttöön syksyllä jo loka-       maan. Tuon ajankohdan jälkeen on pohjoisim-
28598: kuun puolella.                                      paan Suomeen tullut talven yli viipyvä lumi
28599:     Uusilla määräyksillä haluttaneen säästää tei-   maahan aikaisimmillaan 23 päivänä syyskuuta.
28600: tä liikana pidettäväitä kulutukselta, mutta sa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28601: malla kun teiden pinnoitteita ehkä säästetään,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28602: vähennetään liikenneturvallisuutta maanteillä.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28603: Autoilijat vaihtanevat nimittäin huhtikuun          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28604: alussa talvirenkaat kesärenkaisiin. Kun he Poh-
28605: jois- (ja Itä-)Suomessa havaitsevat aamulla,
28606: että on satanut lunta tai räntää yön aikana                     Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
28607: maahan, eivät he ensin vaihda renkaita ja lähde              toimiin autojen nastarenkaiden käyttöä
28608: matkaan vasta niiden vaihdon jälkeen. Ajoon                  koskevien säädösten muuttamiseksi
28609:  lähtö kesärenkailla saattaa kuitenkin olla koh-             niin, että Oulun ja Lapin lääneissä
28610:  talokasta sekä ajajan itsensä että muiden tiellä            nastarenkaat on vaihdettava kesären-
28611:  liikkuvien kannalta; onnettomuusriski on kas-               kaisiin toukokuun 1 päivästä lukien ja
28612:  vanut.                                                      takaisin lokakuun alusta lukien?
28613: 
28614:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1990
28615: 
28616:                                           Erkki Pulliainen
28617: 
28618: 
28619: 
28620: 
28621: 200070S
28622: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 171
28623: 
28624: 
28625: 
28626: 
28627:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lyhentäminen. Erityisesti tieviranomaiset ovat
28629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       esittäneet, mm. eräiden Pohjois-Amerikan Yh-
28630: olette 26 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         dysvaltojen ja Kanadan osavaltioiden sekä
28631: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Saksan Iiittotasavallan myönteisiin kokemuk-
28632: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       siin vedoten, nastojen käytön kieltämistä ko-
28633: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      konaan ja niiden vaikutuksen korvaamista mm.
28634: jallisesta kysymyksestä n:o 171:                    oikea-aikaisella suolauksella, aurauksella ja
28635:                                                     tien puhdistuksella. Maan pohjoisissa osissa
28636:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä        osa pääteistä ja yleensä sivutiet kokonaan ovat
28637:        toimiin autojen nastarenkaiden käyttöä       lumi- tai jääpeitteisiä jopa seitsemän kuukautta
28638:        koskevien säädösten muuttamiseksi            vuodesta. Mm. tästä syystä ei nastarenkaista
28639:        niin, että Oulun ja Lapin lääneissä          luopumista pidetä Suomessa kuitenkaan mah-
28640:        nastarenkaat on vaihdettava kesären-         dollisena.
28641:        kaisiin toukokuun 1 päivästä lukien ja          Nastojen aiheuttaman tiekulutuksen vähen-
28642:        takaisin lokakuun alusta lukien?             tämiseksi on erityisen tarpeellista puuttua ke-
28643:                                                     vätkäytön lyhentämiseen, sillä säädetty käyt-
28644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        töaika usein ohjaa autoilijat vaihtamaan kesä-
28645: vasti seuraavaa:                                    renkaat vasta talvirengaskauden viimeisinä päi-
28646:                                                     vinä keliolosuhteista riippumatta. Erityisesti
28647:    Nastarenkaiden hyväksymisvaatimuksia ja          maan keski- ja eteläosissa se aika, jolloin
28648: nastarenkaiden käyttöajan määräyksiä on uu-         nastarenkaita vuodessa välttämättä tarvitaan,
28649: distettu 22 päivänä syyskuuta 1989 annetulla ja     on säiden lämmetessä ja talvikunnossapidon
28650:  1 päivänä huhtikuuta tänä vuonna voimaan           tehostuessa jatkuvasti lyhentynyt. Tarpeellisen
28651: tulleella ajoneuvoasetuksen muutoksella n:o         käyttöajan lyhenemisen johdosta mm. Pohjois-
28652: 848/89.                                             mainen Nastarengastyöryhmä päätyi jo vuonna
28653:    Uusissa säännöksissä nastarenkaiden käyt-        1988 esittämään nastarenkaiden käyttöajan
28654: töaikaa lyhennettiin kuukaudella aiemmin sal-       harmonisoimista Pohjoismaiden kesken siten,
28655: litun kauden sekä alku- että loppupäästä.           että kausi alkaisi 1.11. ja päättyisi keväällä
28656: Muutoksen jälkeen nastarenkaita saa käyttää         viimeistään viikko pääsiäisen jälkeen mahdol-
28657: marraskuun 1. ja maaliskuun 31. päivän väli-        listaen näin keväällä pääsiäispyhien matkat
28658: senä aikana. Nastarenkaita saa käyttää myös         vielä nastarenkain. Ruotsi ja Norja ovat lyhen-
28659: tämän kauden ulkopuolella, jos käytännön            täneet nastarenkaiden käyttöajan tämän mu-
28660: ajo-olosuhteet eli sää tai keli sitä edellyttää.    kaiseksi. Pääsiäisen sijoittumisesta riippuen
28661:    Muutetuilta määräyksillä on pyritty vähen-       nastarengaskauden loppumisajankohta keski-
28662: tämään nastarenkaiden käytöstä aiheutuvia           määrin vastaa Suomessa päätettyä loppumis-
28663: haittoja. Nastarenkaiden käyttö lisää teiden        ajankohtaa.
28664: kunnossapidon kustannuksia ja aiheuttamal-             Nastarenkaiden eripituinen käyttöaika Etelä-
28665: Iaan tiepintojen urautumisella heikentää kesä-      ja Pohjois-Suomea varten on meillä ollut käy-
28666: ajan liikenneturvallisuutta. Nastojen aiheutta-     tössä vuosina 1974-1982. Tuolloin aluejaon
28667: mista urista on haittaa auton hallittavuudelle ja   ongelmaksi osoittautui sama perusvaikeus kuin
28668: erityisesti sateisina aikoina vesiliirron vaara     sallitun käyttöajan määräämisessäkin eli tai-
28669: kasvaa. Nastat lisäävät tieliikenteen melua ja      vien pituudet vaihtelevat vuosittain paljon.
28670: irrottaessaan sulasta tai kuivasta paljaasta as-    Tarvittavan käyttöajan ennakoiminen tarkasti
28671: valttipinnasta ainesosasia lisäävät liikenteen      on mahdotonta ja vielä astetta vaikeampaa
28672: hiukkaspäästöjä ja likaantumista.                   pyrittäessä ennakoimaan maan etelä- ja pohjois-
28673:    Tehokkaimmat keinot nastarenkaiden hait-         osan kohdalta erikseen.
28674: tojen vähentämiseen ovat nastarenkaiden kulu-          Lisäongelman aluejakoon toi rajan vaikea
28675: tusominaisuuksien muuttaminen ja käyttöajan         asettaminen siten, että se olisi ollut mielekäs ja
28676:                                        1990 vp. -     KK n:o 171                                       3
28677: 
28678: käytännössä to1m1va. Maan etelä-pohjois-                 Kaiken kaikkiaan aluejaosta saatiin em. kah-
28679: suunnassa kahtia jakava rajalinja, jonka välittö-     deksan vuoden kokeilun aikana pääasiassa
28680: mästi toisella puolella nastarenkaiden käyttö         huonoja kokemuksia. Hallitus katsoo, että
28681: samoissa olosuhteissa oli pitempään sallittu          nastarenkaiden sallitun käyttöajan porrastami-
28682: kuin toisella puolella, koettiin lähellä rajaa asu-   nen erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomen osalta ei
28683: vien autoilijoiden keskuudessa turhauttavana.         ole tarkoituksenmukaista. Talviolosuhteiden
28684: Lisäksi kahtiajaon vaikutus oli kyseenalainen,        pituuden ennakoiminen erikseen maan etelä- ja
28685: koska nastarenkaita sai jo silloin käyttää myös       pohjoisosan tarkkuudella ei ole käyttöajan
28686: sallitun käyttöajan ulkopuolella olosuhteiden         suhteen ratkaisevaa, sillä nastarenkaita saa
28687: niin vaatiessa, jolloin rajasta riippumatta nasta-    alueen sijainnista riippumatta koko maassa
28688: renkaita sai käyttää tarvittaessa myös rajan ete-     käyttää erikseen sallitun käyttöajan ulkopuo-
28689: läpuolella ja etelästä pohjoiseen ja takaisin mat-    lella, mikäli sää- tai keliolosuhteet sitä edellyt-
28690: kattaessa nastarenkaiden käyttö oli sallittua.        tävät.
28691: 
28692:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
28693: 
28694:                                                                 Liikenneministeri Raimo Vistbacka
28695: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 171
28696: 
28697: 
28698: 
28699: 
28700:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28701:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       däckens slitageegenskaper och att förkorta
28702: anger har Ni Herr Talman med Er skrivelse av       användningstiden. 1 synnerhet vägmyndigheter-
28703: den 26 mars 1990 tili vederbörande medlem av       na har bl.a. genom att hänvisa till positiva
28704: statsrådet översänt avskrift av följande av        erfarenheter i vissa delstater i USA och Kana-
28705: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade         da i Nordamerika samt i Förbundsrepubliken
28706: spörsmål nr 171:                                   Tyskland föreslagit att användningen av dubb-
28707:                                                    däck skall förbjudas helt och ersättas med t.ex.
28708:          Ämnar Regeringen vidta brådskande         saltning i rätt tid, plogning och rengöring av
28709:        åtgärder för att ändra de författningar     vägarna. 1 de nordliga delarna av landet är en
28710:        som gäller användningen av dubbdäck         del av huvudvägarna och i allmänhet bivägarna
28711:        på bilar så, att man i Uleåborgs län och    helt snö- eller isbetäckta upp till sju månader
28712:        Lapplands Iän bör byta tili sommar-         om året. Bl.a. av denna orsak anser man det
28713:        däck den 1 maj och tilihaka tili dubb-      inte vara möjligt att i Finland avstå från
28714:        däck vid ingången av oktober?               dubbdäck.
28715:                                                       För att minska det vägslitage som är en följd
28716:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av användningen av dubbar är det speciellt
28717: samt anföra följande:                              viktigt att förkorta den tid på våren då dubbar
28718:                                                    får användas eftersom den fastställda tiden ofta
28719:    De föreskrifter som gälier kraven för god-      medför att bilisterna oberoende av väglaget
28720: kännande av dubbdäck och användningstiden          byter till sommardäck först under de sista
28721: för dem har förnyats genom den ändring av          dagarna av vinterdäcksperioden. 1 synnerhet i
28722: fordonsförordningen (nr 848/89) som utfärdats      landets mellersta och södra delar har den tid på
28723: den 22 september 1989 och som trätt i kraft        året då dubbdäck nödvändigt behövs blivit allt
28724: den 1 april i år.                                  kortare till följd av att vädret blivit varmare
28725:    Genom de nya stadgandena förkortades den        och vinterväghållningen effektiverats. Med an-
28726: period under viiken dubbdäck får användas          ledning av förkortningen av den nödvändiga
28727: med en månad både i början och i slutet av den     användningstiden beslöt en nordisk dubbdäcks-
28728: tidigare tillåtna perioden. Efter ändringen får    arbetsgrupp redan 1988 föreslå att den period
28729: dubbdäck användas mellan den 1 november            under viiken dubbdäck används skall samman-
28730: och den 31 mars. Dubbdäck får även användas        jämkas gemensamt för hela Norden så att
28731: utanför denna period om körförhållandena,          perioden börjar den 1 november och upphör på
28732: d.v.s vädret eller väglaget, så förutsätter.       våren senast en vecka efter påsken. På så vis
28733:    Genom ändringen av bestämmelserna har           skulie det vara tillåtet att använda dubbdäck
28734: man försökt minska de skadliga verkningar          ännu vid resor under påskhelgen. Sverige och
28735: som användningen av dubbdäck har. Genom            Norge har i enlighet härmed förkortat använd-
28736: att dubbdäck används ökar kostnaderna för          ningstiden för dubbdäck. Beroende på när
28737: underhåliet av vägarna och genom att spår          påsken infaller motsvarar sluttidpunkten vad
28738: uppstår på vägytorna minskar trafiksäkerheten      gäller användningstiden för dubbdäck i ge-
28739: sommartid. De spår som dubbdäcken förorsa-         nomsnitt den sluttidpunkt som fastslagits för
28740: kar inverkar menligt på kontrolien av bilen,       Finlands del.
28741: och speciellt då det regnar ökar faran för            Under åren 1974-1982 iakttogs olika långa
28742: vattenplaning. Dubbarna förvärrar bullret från     användningstider för dubbdäck i södra och i
28743: vägtrafiken samt ökar frigörelsen av partiklar i   norra finland. Problemet med denna områdes-
28744: trafiken och nedsmutsningen genom att ämnes-       indelning visade sig då vara samma grundläg-
28745: partiklar lossnar från den snöfria eller torra     gande svårighet som vid bestämmandet av
28746: och bara asfaltytan.                               användningstiden, nämligen att vintrarna varie-
28747:    De effektivaste sätten att minska de skadliga   rar mycket i längd. Det är omöjligt att exakt
28748: verkningarna av dubbdäck är att ändra dubb-        uppskatta hur länge dubbar behövs och ännu
28749:                                     1990 vp. -    KK n:o 171                                    5
28750: 
28751: svårare att försöka bedöma detsamma för           behov användas även på södra sidan av grän-
28752: landets södra och norra delar för sig.            sen och även vid resor från söder tili norr och
28753:    Ett ytterligare problem med områdesindel-      tillbaka.
28754: ningen var att dra gränsen på ett ändamålsen-        Totalt sett fick man imder de förut nämnda
28755: ligt och praktiskt fungerande sätt. De bilister   åtta åren i huvudsak dåliga erfarenheter av
28756: som bodde nära gränsen ansåg det meningslöst      områdesindelningen. Regeringen anser att det
28757: med en gränslinje som delade upp landet i en      inte är ändamålsenligt att skilja mellan södra
28758: sydlig och en nordlig del så, att användningen    och norra Finland, då det gäller användnings-
28759: av dubbdäck i den ena delen under samma           tiden för dubbdäck. Det är inte avgörande att
28760: förhållanden var tillåten under en längre tids-   skilt för sig för landets södra och norra del
28761: period än i den andra delen. Vidare kunde         exakt kunna förutspå hur länge vinterväglaget
28762: verkningarna av tudelningen ifrågasättas efter-   kommer att vara eftersom dubbdäck oberoende
28763: som dubbdäck redan då fick användas även på       av område får användas i hela landet även
28764: andra tider än under den tillåtna användnings-    utanför den tid som bestämts särskilt om
28765: tiden om förhållandena så krävde. Då fick         vädret eller väglaget så förutsätter.
28766: dubbdäck alltså oberoende av gränsen vid
28767:     Helsingfors den 24 april 1990
28768: 
28769:                                                                Trafikmi~iste{ Raimo Vistbacka
28770:                                             1990 vp.
28771: 
28772: Kirjallinen kysymys n:o 172
28773: 
28774: 
28775: 
28776: 
28777:                                 Renko ym.: Valtionosuuden myöntämisestä terveydenhoitoalan
28778:                                    ns. harkinnanvaraisiin palkankorotuksiin
28779: 
28780: 
28781:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28782:    Terveydenhoitoalan ammattiväestä on puute      palkkapolitiikka ei anna julkisen sektorin työn-
28783: koko maassa. Jotta julkinen sektori ei joutuisi   antajasta luotettavaa kuvaa.
28784: vielä nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen, an-      Päätös valtionosuuksista tulee tehdä viipy-
28785: nettiin kuntatyönantajalle mahdollisuus ns.       mättä, jotta korotukset voitaisiin maksaa vuo-
28786: harkinnanvaraisiin palkankorotuksiin. Tarkoi-     silomasijaisille kesäkuun alusta lukien. Mikäli
28787: tuksena oli vähentää yksityisen ja julkisen       päätös viipyy, siirtyvät opiskelijat ja osittain
28788: sektorin palkkaeroa ja estää koulutetun väen      muukin työvoima muualta maasta pääkaupun-
28789: siirtyminen muihin tehtäviin.                     kiseudulle. Tästä on merkkejä jo nähtävillä.
28790:    Harkinnanvaraiset palkankorotukset ovat        Esimerkiksi Oulun yliopistollisesta keskussai-
28791: toteutuneet vain pääkaupunkiseudulla. M uual-     raalasta on kyselty vuosilomasijaisuuksia aiem-
28792: la maassa kuntien ja kuntainliittojen mahdol-     pia vuosia vähemmän.
28793: lisuus maksaa korotuksia on riippuvainen val-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28794: tionosuudesta. Harkinnanvaraisista palkanko-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28795: rotuksista ei ole voitu sopia, koska näiden       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28796: korotusten valtionosuuksista ei ole tehty pää-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28797: töstä.
28798:    Päätös palkankorotuksista ei vaikuta ainoas-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28799: taan tämän hetken tilanteeseen. Hoitoalan tu-            ryhtyä, jotta kunnat ja kuntainliitot
28800: levaisuudennäkymät paranevat, jos opiskelu-              saisivat viivytyksettä päätöksen ns. har-
28801: alaa valitseva nuori uskoo oikeudenmukaiseen             kinnanvaraisten palkankorotusten val-
28802: palkkakehitykseen. Alueellisesti eriarvoinen             tionosuuksista?
28803:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
28804: 
28805:           Tellervo Renko              Esko Jokiniemi                Seppo Kääriäinen
28806:           Matti Väistö                Toimi Kankaanniemi            Esko Almgren
28807:           Erkki Pulliainen            Pauli Saapunki                Urpo Leppänen
28808:           Jorma Huuhtanen             Seppo Pelttari                Pirkko Ikonen
28809:           Timo Kietäväinen            Esko Aho                      Hannele Pokka
28810:           Kauko Juhantalo             Kalevi Mattila                Johannes Virolainen
28811:           Taisto Tähkämaa             Jorma Fred                    Heikki Kokko
28812:           Kimmo Sarapää               Kalle Röntynen                Juho Sillanpää
28813:           Mirja Ryynänen              Heli Astala                   Pekka Leppänen
28814:           Ensio Laine                 Raimo Vuoristo                Juhani Alaranta
28815:           Matti Maijala               Mauri Pekkarinen              Hannu Tenhiälä
28816:           Eino Siuruainen             Sirkka-Liisa Anttila          Tytti Isohookana-Asunmaa
28817:           Aapo Saari                  Kauko Heikkinen               Annikki Koistinen
28818:           Riitta Kauppinen            Jukka Vihriälä                Paavo Väyrynen
28819:           Marjatta Väänänen           Vappu Säilynoja               Arvo Kemppainen
28820:                                       Pekka Puska
28821: 
28822: 
28823: 
28824: 200070S
28825: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 172
28826: 
28827: 
28828: 
28829: 
28830:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28831:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuva perusteltu syy. Kysymys siitä, rotta on
28832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pidettävä perusteltuna syynä, on paikallisen
28833: olette 23 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         viranomaisen ratkaistavissa. Kunnallisten vir-
28834: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ka- ja työehtosopimusten soveltamista koske-
28835: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vissa yleisohjeissa todetaan erikseen, ettei ky-
28836: edustaja Rengon ym. näin kuuluvasta kirjalli-       symyksessä ole palkkaluokituksen "avaus",
28837: sesta kysymyksestä n:o 172:                         vaan täysin kunnan tai kuntainliiton harkin-
28838:                                                     nasta riippuva asia. Palkantarkistuksia ei edellä
28839:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      todettujen soveltamismääräysten mukaan ole
28840:        ryhtyä, jotta kunnat ja kuntainliitot        pakko tehdä. Tämän lisäksi palkantarkistusten
28841:        saisivat viivytyksettä päätöksen ns. har-    ajankohta voi olla mikä tahansa sopimuskau-
28842:        kinnanvaraisien palkankorotusten val-        den aikana.
28843:        tionosuuksista?                                 Avoimen palkkahinnoittelun käytössä on
28844:                                                     valtionosuuksien kannalta kysymys talous- ja
28845:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesta
28846: taen seuraavaa:                                     ansiokehitystakuusta, jonka suuruus ensimmäi-
28847:                                                     sen sopimusvuoden aikana on yhteensä kaksi
28848:    Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääso-       prosenttia. Tästä on ennakkona kuntasektorilla
28849: pijajärjestöjen kesken 28.12.1989 solmituissa       käytetty 1.10.1990 lukien yksi prosentti palk-
28850: virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu ns.        kaluokittelun ja palkkataulukon kehittämiseen.
28851: avoimen palkkahinnoittelun käytöstä, millä          Jälkimmäinen ansiokehitystakuun osa toteutuu
28852: tarkoitetaan kuntien ja kuntainliittojen päätök-    talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun mu-
28853: sillä tapahtuvaa palkkausluokkien sijoittelun       kaan 1.3.1991. Tämän mukaisesti myös harkin-
28854: jatkuvaa tarkistusmahdollisuutta 1.3.1990 lu-       nanvaraiset palkankorotukset voivat tältä osin
28855: kien. Mahdollisuus avoimen hinnoittelun käyt-       olla valtionosuuden piirissä sanotusta ajankoh-
28856: töön koskee kaikkia kunnan viranhaltijoita ja       dasta lukien. Päätöksen valtionosuuden perus-
28857: työntekijöitä opetusalaa ja tuntipaikkaisia         teesta ja menovaikutuksista tekee eduskunnan
28858: työntekijöitä lukuun ottamatta.                     palkkavaltuuskunta. Valtioneuvoston on tar-
28859:    Avoin palkkahinnoittelu on kuntien ja kun-       koitus saattaa asia palkkavaltuuskunnan käsi-
28860: tainliittojen käytettävissä, mikäli palkantarkis-   teltäväksi mahdollisimman pian.
28861: tuksiin on paikallisista erityisolosuhteista joh-
28862:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
28863: 
28864:                                                           Valtiovarainministeri Matti Louekoski
28865:                                       1990 vp. -     KK n:o 172                                     3
28866: 
28867: 
28868: 
28869: 
28870:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28871:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         är en fråga som avgörs av de lokala myndig-
28872: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se          heterna. 1 de allmänna direktiven gällande
28873: av den 23 mars 1990 tili vederbörande medlem         tillämpningen av de korumunala tjänstekollek-
28874: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av       tivavtalen och arbetskollektivavtalen framhålls
28875: riksdagsledamot Renko m.fl. undertecknade            särskilt att det inte är fråga om en "öppning"
28876: spörsmål nr 172:                                     av iöneklassificeringen, utan om en angelägen-
28877:                                                      het som helt och hållet är beroende av kom-
28878:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            munens eller kommunalförbundets övervägan-
28879:        vidta för att kommuner och kommunal-          de. Enligt de nämnda tillämpningsföreskrifter-
28880:        förbund utan dröjsmål skall delges be-        na föreligger det inget tvång att företa lönejus-
28881:        slut om statsandelar för s.k. löneförhöj-     teringar. Dessutom kan tidpunkten för lönejus-
28882:        ningar enligt prövning?                       teringarna infalla när som helst under avtals-
28883:                                                      perioden.
28884:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Då öppen lönesättning tillämpas är det
28885: samt anföra följande:                                beträffande statsandelarna fråga om en i den
28886:                                                      ekonomisk- och inkomstpolitiska helhetslös-
28887:    I de tjänstekollektivavtal och arbetskollektiv-   ningen avsedd förtjänstutvecklingsgaranti, vars
28888: avtal som slöts mellan Korumunala arbets-            storlek under det första avtalsåret är samman-
28889: marknadsverket och huvudavtalsorganisatio-           lagt 2 %. Inom den korumunala sektorn har
28890: nerna 28.12.1989 avtalades det om en s.k.            1 % härav använts i förskott sedan 1.10.1990
28891: öppen lönesättning, varmed avses en möjlighet        för utvecklande av löneklassificeringen och
28892: att fr.o.m. 1.3.1990 fortgående genom beslut av      lönetabellerna. Den senare delen av förtjänstut-
28893: kommunerna och kommunalförbunden justera             vecklingsgarantin förverkligas i enlighet med
28894: inplaceringen i löneklasser. Möjligheten att         den ekonomisk- och inkomstpolitiska helhets-
28895: använda en öppen lönesättning gäller alla            lösningen 1.3 .1991. 1 enlighet härmed kan ä ven
28896: korumunala tjänsteinnehavare och arbetstagare        löneförhöjningarna enligt prövning tili denna
28897: med undantag för undervisningssektorn och            del omfattas av statsandel räknat från nämnda
28898: arbetstagare med timlön.                             tidpunkt. Riksdagens lönedelegation fattar be-
28899:    Kommunerna och kommunalförbunden kan              slut om grunden för statsandelen och vilka
28900: använda sig av den öppna lönesättningen ifall        effekter statsandelen kommer att ha på utgif-
28901: det finns motiverad anledning tilllönejustering-     terna. Statsrådet har för avsikt att så snart som
28902: en på grund av lokala särförhållanden. Vad           möjligt föra ärendet tili lönedelegationen.
28903: som skall betraktas såsom motiverad anledning
28904:      Helsingfors den 26 april 1990
28905: 
28906:                                                                   Finansminister Matti Louekoski
28907:                                                1990 vp.
28908: 
28909: Kirjallinen kysymys n:o 173
28910: 
28911: 
28912: 
28913: 
28914:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Peruskoulun ala-asteen tuntikehysre-
28915:                                       sursseista
28916: 
28917: 
28918:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28919:    Vuonna 1985 voimaan tulleen uuden koulu-          sallittu minkäänlaista poikkeusta tai joustoa.
28920: lainsäädännön merkittävin päätösvallan siirto           Edellä mainituista syistä suurten ala-asteen
28921: liittyy tuntikehysjärjestelmään. Peruskoulun         koulujen opetustyön järjestely on vaikeutunut,
28922: ala-asteen tuntikehysresurssista jouduttiin kui-     eikä peruskouluasetuksen 45 §:n 1 momentissa
28923: tenkin tinkimään ennen lain voimaantuloa,            mainittu kunnan koululautakunnan päätettä-
28924: joten nykyinen tuntikehysresurssi ei ole riittävä    vissä oleva tuntimäärä, jonka koululautakunta
28925: varsinkaan kaupungeissa ja muissa taajaan            voi sijoittaa ala-asteen tai yläasteen kouluihin
28926: asutuissa paikoissa, joissa on suuria ala-asteen     taikka erityisopetukseen, riitä näiden epäkoh-
28927: kouluja. Järjestelmä ei takaa edes niitä välttä-     tien korjaamiseen ja opetustyön järjestelyjen
28928: mättömiä opetusryhmiin jakoja, jotka oli mah-        turvaamiseen. Tämä on aiheuttanut sen, että
28929: dollista toteuttaa edellisen lain voimassaoloai-     ala-asteiden opetusryhmät ovat eräiltä osin
28930: kana.                                                suurentuneet aikaisemmasta, mitä ei voi pitää
28931:     Suurten ala-asteiden koulujen tuntikehysre-      hyväksyttävänä eikä pedagogisesti tarkoituk-
28932: surssi ei ota laisinkaan huomioon näissä kou-        senmukaisena.
28933: luissa toimivia aineenopettajia, joita ovat mm.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28934: teknisen työn, tekstiilityön ja kielten opettajat,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28935: vaan tuntikehysresurssi määritellään ainoas-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28936: taan rehtorin ja luokanopettajan virkaa kohti.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28937:     Taajaan asutuilla paikkakunnilla suurissa
28938: ala-asteen kouluissa on usein myös laajempi
28939: kielenopetus, jota lisäresurssi ei korvaa, vaan                Miten Hallitus aikoo korjata suurten
28940: tuntimäärä joudutaan ottamaan koulun koko-                  ala-asteen koulujen vaikeutuneen tilan-
28941: naiskehyksestä. Samoin laajeneva elämänkatso-               teen tuntikehysjärjestelmässä, ja
28942: mustiedon ja yhtä useamman uskonnon opetus                     onko koululainsäädännön muutoksen
28943: vähentävät koulun tuntikehysresurssia.                      yhteydessä aiottu korottaa suurten ala-
28944:     Peruskouluasetuksen 45 §:n 1 momentissa on              asteiden kokonaisresurssia tai ottaa
28945: myös mainittu tukiopetukseen varattava aika,                huomioon koulun tuntikehysresurssia
28946: jonka tulee olla kaksi tuntia viikossa rehtorin             laskettaessa rehtorin ja luokanopettajan
28947: ja luokanopettajan virkaa kohti. Tähän ei ole               virkojen lisäksi koulun muut opettajat?
28948:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
28949: 
28950:           Tytti Isohookana-Asunmaa        Mirja Ryynänen                 Matti Maijala
28951:           Juhani Alaranta                 Timo Kietäväinen               Sirkka-Liisa Anttila
28952:           Marjatta Väänänen               Pentti Lahti-Nuuttila          Timo Roos
28953:           Antti Kalliomäki                Pekka Haavisto                 Ole Wasz-Höckert
28954:           Heikki Riihijärvi               Heli Astala                    Vappu Säilynoja
28955: 
28956: 
28957: 
28958: 
28959: 200070S
28960: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 173
28961: 
28962: 
28963: 
28964: 
28965:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuntikehyssäännöksessä on otettu huomioon
28967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     myös lukuvuoden 1980-81 alusta toteutettu
28968: olette 27 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn       voimavarojen lisäys vuosiluokilla 1-2 sekä
28969: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      lukuvuoden 1981-82 alusta toteutettu voima-
28970: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     varojen lisäys vuosiluokilla 5-6.
28971: edustaja Tytti Isobaokana-Asunmaan ym. näin          Tuntikehyksen käyttöä seuraavan tuntike-
28972: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 173:    hystyöryhmän laatimien selvitysten mukaan
28973:                                                   lukuvuonna 1987-88 oli perusopetusryhmän
28974:           Miten Hallitus aikoo korjata suurten    keskikokoperuskoulun ala-asteella 20,0 oppi-
28975:        ala-asteen koulujen vaikeutuneen tilan-    lasta. Lisäksi selvityksestä ilmenee, että koulu-
28976:        teen tuntikehysjärjestelmässä, ja          lautakunnalle säädettyä oikeutta siirtää tunti-
28977:           onko koululainsäädännön muutoksen       kehystä on käytetty sekä peruskoulun ala-
28978:        yhteydessä aiottu korottaa suurten ala-    asteiden että ala-asteiden ja yläasteiden välillä.
28979:        asteiden kokonaisresurssia tai ottaa       Tuntikehystyöryhmän selvitykset osoittavat
28980:        huomioon koulun tuntikehysresurssia        myös, että tukiopetukseen varatuista peruskou-
28981:        laskettaessa rehtorin ja luokanopettajan   lun ala-asteen tunneista on käytetty ainoastaan
28982:        virkojen lisäksi koulun muut opettajat?    noin 51%.
28983:                                                      Edellä todettujen selvitysten jälkeen tuntike-
28984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        hystyöryhmä laatii selvitystä kielenopetuksen
28985: taen seuraavaa:                                   sekä uskontojen ja elämänkatsomustiedon
28986:                                                   opettamiseen tarvittavista tuntikehysresursseis-
28987:    Peruskoululain 31 §:n mukaisesti peruskou-     ta. Siinä yhteydessä saadaan tietoa myös suur-
28988: lun ala-asteella saadaan käyttää opetussuunni-    ten ala-asteiden tuntikehyksen riittävyydestä
28989: telmassa vahvistettujen oppiaineiden opettami-    monipuolisen kieliohjelman toteuttamiseen ja
28990: seen kutakin peruskoulun piiriin sijoitettua      eri uskontojen opettamiseen.
28991: rehtorin ja luokanopettajan virkaa kohti 28,5        Mikäli edellä todetut selvitykset osoittavat
28992: tuntia viikossa. Milloin ala-asteella on vähin-   erityistä tarvetta peruskoulun ala-asteen tunti-
28993: tään seitsemän edellä tarkoitettua virkaa, saa-   kehysperusteiden tarkistamiseen, tuntikehys-
28994: daan kutakin virkaa kohti käytettävää tunti-      työryhmä laatii asiasta erillisselvityksen. Vasta
28995: määrää korottaa kahdella tunnilla viikossa.       sen jälkeen on arvioitavissa suurten ala-astei-
28996:    Peruskoulun tuntikehyssäännöstä mitoitet-      den tuntikehyksen määräytymisperusteiden tar-
28997: taessa on otettu huomioon peruskoulussa ai-       kistamistarve. Hallitus katsoo, että tuntikehys-
28998: kaisemmin voimassa olleiden ryhmäjakosään-        järjestelmää kehittämällä tulee kiinnittää huo-
28999: nösten perusteella muodostunut valtakunnalli-     miota koulutuspalveluiden tasavertaiseen ja-
29000: nen kokonaisopetustuntikertymä. Näin ollen        kautumiseen erisuuruisissa kouluyksiköissä.
29001: 
29002:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
29003: 
29004:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
29005:                                      1990 vp. -     KK n:o 173                                      3
29006: 
29007: 
29008: 
29009: 
29010:                               Tili Riksdagens Herr Talrnan
29011: 
29012:    1 det syfte 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen      sorn under läsåret 1980-81 genornfördes i
29013: anger har Ni, Herr Talrnan, rned Er skrivelse       årskurserna 1-2 och den sorn under läsåret
29014: av den 27 rnars 1990 till vederbörande rnedlern     1981-82 genornfördes i årskurserna 5-6.
29015: av statsrådet översänt en avskrift av följande         Enligt utredningar av en arbetsgrupp sorn
29016: av riksdagsrnan Tytti Isohookana-Asunrnaa           tillsatts för att följa användningen av tirnresur-
29017: rn.fl. undertecknade spörsrnål nr 173:              sen var den genornsnittliga storleken på en
29018:                                                     basundervisningsgrupp under läsåret 1987-88
29019:           På vilket sätt ärnnar Regeringen av-      20,0 elever på grundskolans lågstadiurn. Av
29020:        hjälpa den svåra situationen i fråga orn     utredningen frarngår dessutorn att den rätt sorn
29021:        tirnresursen i de större lågstadieskolor-    skolnärnnden enligt lagstiftningen har att över-
29022:        na, och                                      föra tirnresursen har utnyttjats både rnellan
29023:           har rnan för avsikt att höja den          grundskolans lågstadier och rnellan lågstadier-
29024:        sarnrnanlagda resursen vid de större         na och högstadierna. Arbetsgruppens utred-
29025:        lågstadieskolorna i sarnband rned än-        ningar visar även att av de tirnrnar på grund-
29026:        dringen av skollagstiftningen eller vid      skolans lågstadiurn sorn har reserverats för
29027:        uträkningen av tirnresursen för skolor-      stödundervisning har endast ca 51 % utnytt-
29028:        na ta hänsyn även till skolornas övriga      jats.
29029:        lärare, förutorn rektors- och klasslärar-       Efter dessa utredningar håller arbetsgruppen
29030:        tjänsterna?                                  för tirnresursen på rned en utredning orn den
29031:                                                     tirnresurs sorn behövs för språkundervisningen
29032:    Sorn svar på spörsrnålet anför jag vördsarnt     sarnt undervisningen i religion och livsåskåd-
29033: följande:                                           ningskunskap. 1 detta sarnrnanhang kornrner
29034:                                                     rnan även att få inforrnation orn hur tillräcklig
29035:    Enligt 31 § grundskolelagen får på grundsko-     tirnresursen i de större lågstadierna är för att
29036: lans lågstadiurn för undervisning i de i läro-      rnan skall kunna genornföra ett rnångsidigt
29037: planen fastställda läroärnnena användas 28,5        språkprograrn och undervisning i olika religio-
29038: tirnrnar i veckan för varje rektors- och klasslä-   ner.
29039: rartjänst inorn grundskoledistriktet. Finns på         Orn dessa utredningar visar på ett särskilt
29040: grundskolans lågstadiurn inorn distriktet rninst    behov att revidera grunderna för tirnresursen
29041: sju ovan närnnda tjänster, får tirnantalet för      på lågstadiet, kornrner arbetsgruppen att göra
29042: varje tjänst ökas rned två tirnrnar i veckan.       en separat utredning. Först efter detta kan en
29043:    Vid utforrnningen av stadgandet orn tirnre-      bedörnning göras angående behovet att revide-
29044: sursen i grundskolan har hänsyn tagits till det     ra grunderna för tirnresursen på lågstadiet.
29045: riksornfattande sarnrnanlagda antal undervis-       Regeringen anser att genorn att tirnresurssyste-
29046: ningstirnrnar sorn har bildats på basis av de       rnet utvecklas fäster rnan upprnärksarnhet vid
29047: tidigare gällande stadganden orn gruppindel-        en järnlik fördelning av utbildningsservicen i
29048: ning. 1 stadgandet orn tirnresursen har rnan        olika stora skolenheter.
29049: sålunda även beaktat den ökning av resurserna
29050: 
29051:     Helsingfors den 2 rnaj 1990
29052: 
29053:                                                         Undervisningsrninister Christoffer Taxell
29054:                                              1990 vp.
29055: 
29056: Kirjallinen kysymys n:o 174
29057: 
29058: 
29059: 
29060: 
29061:                                  Saari ym.: Ulkomaanliikenteen kuljetuskaluston kilpailukyvyn
29062:                                      turvaamisesta
29063: 
29064: 
29065:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29066: 
29067:    Eduskunta edellytti vuoden 1990 tulo- ja          me rajat ylittävässä liikenteessä. Viime vuonna
29068: menoarviossa, että hallitus pikaisesti selvittää     suomalaiset liikennöitsijät suorittivat 22 000
29069: mahdollisuuden maksaa vuoden 1990 alussa             kuljetusta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
29070: käyttöön otetulle, ulkomaanliikenteessä käytet-      Sen sijaan ruotsalaiset, tanskalaiset ja hollanti-
29071: tävälle kuljetuskalustolle liikevaihtoveron suu-     laiset lisäsivät kuljetuksiaan Suomeen tai täältä
29072: ruista tukea.                                        ulkomaille.
29073:    Tilapäinen tukijärjestelmä on välttämätön,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29074: jotta suomalainen ulkomaanliikenteen kalusto         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29075: saatettaisiin verotuksellisesti yhdenvertaiseen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29076: asemaan ulkomaisten kilpailijoiden kassa. Tu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29077: kijärjestelmästä voidaan luopua välittömästi
29078: kun liikennepalvelujen liikevaihtoverokohtelus-                Onko Hallitus tietoinen, että suoma-
29079: sa siirrytään järjestelmään, joka turvaa ulko-              laisten kuljetusyritysten kilpailukyky
29080: maanliikenteen kilpailukyvyn kaluston osalta.               on. lähinnä verotuksellisista syistä, ro-
29081: Tämä voi tapahtua esimerkiksi siirtymällä ar-               mahdusmaisesti heikentynyt, ja
29082: vonlisäjärjestelmään.                                          aikooko Hallitus kiireellisesti saattaa
29083:    Tuen maksaminen on aloitettava välittömäs-               Suomen ulkomaanliikenteen kaluston
29084: ti, sillä viime vuosina suomalainen kalusto on              verotuksellisesti kilpailijamaita vastaa-
29085: menettänyt selvästi markkinaosuuksia maam-                  vaan asemaan?
29086: 
29087:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
29088: 
29089:           Aapo Saari                   Seppo Pelttari                  Juho Sillanpää
29090:           Kauko Heikkinen              Urpo Leppänen                   Anssi Rauramo
29091:           Esko Aho                     Jorma Fred                      Pekka Puska
29092:           Tauno Valo                   Erkki Pulliainen                Antero Kekkonen
29093:           Pekka Leppänen               Gustav Björkstrand              Lea Mäkipää
29094: 
29095: 
29096: 
29097: 
29098: 2000708
29099: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 174
29100: 
29101: 
29102: 
29103: 
29104:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29105: 
29106:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yrityksen kustannustekijänä. Useissa kilpailija-
29107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maissa sitä vastoin kuljetuspalveluista on suo-
29108: olette 27 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         ritettava arvonlisäveroa ja kaluston hankinta-
29109: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        meno saadaan vähentää veroa laskettaessa.
29110: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Kun vienti kuitenkin molemmissa tapauksissa
29111: edustaja Saaren ym. näin kuuluvasta kirjalli-       on yleensä verotonta, kuljetusyrityksen kustan-
29112: sesta kysymyksestä n:o 174:                         nustekijöissä on meillä kilpailijamaan yrityk-
29113:                                                     seen verrattuna kuljetuskaluston liikevaihtove-
29114:           Onko Hallitus tietoinen, että suoma-      ron suuruinen lisätekijä.
29115:        laisten kuljetusyritysten kilpailukyky          Eräiden selvitysten mukaan tämän niin sa-
29116:        on, lähinnä verotuksellisista syistä, ro-    notun piilevän liikevaihtoveron osuus kuljetus-
29117:        mahdusmaisesti heikentynyt, ja               toiminnan liikevaihdosta on 5,5 prosenttia.
29118:           aikooko Hallitus kiireellisesti saattaa   Piilevää liikevaihtoveroa esiintyy monilla muil-
29119:        Suomen ulkomaanliikenteen kaluston           lakin aloilla kuin kuljetustoiminnassa. Vienti-
29120:        verotuksellisesti kilpailijamaita vastaa-    hinnoista sen määräksi on arvioitu keskimäärin
29121:        vaan asemaan?                                2,5 prosenttia.
29122:                                                        Kuljetusyritykset ovat kehittäneet erilaisia
29123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        järjestelyjä mainitun kilpailutilanteen tasaami-
29124: vasti seuraavaa:                                    seksi. Näistä yksi on, että kalustoa uusittaessa
29125:                                                     se hankitaan maasta vietäväksi ja merkitään
29126:    Vuonna 1988 Suomen ulkomaankaupan kul-           mahdollisesti Suomen vientirekisteriin. Ajoneu-
29127: jetusten määrästä 9 prosenttia ja arvosta 35        vot tulevat sitten ulkomaisen tytäryhtiön käyt-
29128: prosenttia kuljetettiin kuorma-autoilla ja irto-    töön. Näin liikevaihtovero on voitu välttää
29129: perävaunuilla. Kuorma-autoista oli Suomessa         kokonaan. Tällaisia järjestelyjä, joilla yritystoi-
29130: rekisteröityjä 54 prosenttia, eli lähes sama        minta siirtyy ulkomailta käsin harjoitettavaksi,
29131: osuus kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 1989          ei voida pitää täysin ongelmattomina.
29132: Suomessa       rekisteröityjen   kuorma-autojen        Eduskunta edellytti vuoden 1990 tulo- ja
29133: osuus oli 47 prosenttia. Vastaava luku oli          menoarviossa, että hallitus pikaisesti selvittää
29134: vuonna 1980 vielä 73 prosenttia. Tavaramää-         mahdollisuuden maksaa vuoden 1990 alusta
29135: rillä mitattuna oli suomalaisten kuorma-auto-       käyttöön otetulle, ulkomaanliikenteessä käytet-
29136: jen osuus vuonna 1988 kuusi prosenttia pie-         tävälle kuljetuskalustolle liikevaihtoveron suu-
29137: nempi kuin edellisenä vuonna. Osuus supistui        ruista tukea siihen saakka kunnes liikevaihto-
29138: edelleen vuonna 1989 viidellä prosenttiyksiköl-     verolainsäädännön uudistus on toteutunut.
29139: lä ja oli tuona vuonna 61 prosenttia. Suoma-           Liikenneministeriön asettama työryhmä on
29140: laiset kuorma-autot ovat siten menettäneet          19.1.1990 päivätyssä muistiossaan (Liikennemi-
29141: markkinaosuuttaan ulkomaanliikenteessä.             nisteriön julkaisuja 3/90) tehnyt ehdotuksen
29142:    Yhtenä tekijänä mainittuun epäsuotuisaan         siitä, miten edellä mainittua tukea voitaisiin
29143: kehitykseen on pidetty verotuksessa olevia ero-     suorittaa sekä laatinut ehdotuksen tuen myön-
29144: ja. Erityisesti on kiinnitetty huomiota Suomen      tämisperusteiksi säädösehdotuksineen. Tuen
29145: liikevaihtoverojärjestelmästä ja kilpailijamaiden   myöntämiseen tarvittavan määrärahan osoitta-
29146: arvonlisäverojärjestelmistä johtuvaan eroon         minen oli esillä hallituksessa vuoden 1990
29147: kansainvälisen liikenteen kilpailuedellytyksissä.   ensimmäisen lisämenoarvioesityksen käsittelyn
29148: Meillä kuljetuspalvelut eivät ole liikevaihtove-    yhteydessä. Tällöin valtioneuvostolla ei ollut
29149: rotuksen piirissä, eikä kuljetusyritys siten voi    käytössään riittäviä tietoja tuen liikennepoliit-
29150: tehdä myöskään ostovähennystä hankkimis-            tista arviointia varten ja toisaalta ei oltu
29151: taan tuotantovälineistä, kuten esimerkiksi ajo-     yksimielisiä ehdotetun tuen tarkoituksenmukai-
29152: kalustosta. Kuorma-autot ja perävaunut ovat         suudesta valtiontaloudelliset näkökohdat huo-
29153: siten liikevaihtoveroineen suomalaisen kuljetus-    mioon ottaen.
29154:                                       1990 vp. -     KK n:o 174                                      3
29155: 
29156:    Suomalaisen kuljetuskaluston kilpailukyvyn           Hallitus seuraa ulkomaanliikenteen kuljetus-
29157: menettämistä on perusteltu kilpailijamaita lä-       kaluston kilpailukykyä. Liikenneministeriö te-
29158: hes 30 prosenttia korkeammalla kustannusta-          kee parhaillaan tarvittavia lisäselvityksiä. Asian
29159: solla. Hallitukselle tehdyssä kyselyssä on esitet-   ratkaisemiseksi ovat tarpeen vastaavat selvityk-
29160: ty, että kilpailukyky on romahtanut lähinnä          set ja tiedot kuin käytettävissä ovat olleet
29161: verotuksellisista syistä. Kuorma-autoliiton tie-     esimerkiksi merenkulun edistämisen osalta teh-
29162: tojen mukaan kuorma-auton kustannuksista             tyjen päätösten yhteydessä. Kauppamerenku-
29163: verojen osuus on 20,3 prosenttia. Tästä polt-        lussa olevan laivaston osalta on kriisivalmiu-
29164: toaineverojen osuus on kuitenkin 10,3 prosent-       dellisten syiden takia haluttu säilyttää tietty
29165: tiyksikköä, jonka valtio maksaa takaisin.            omavaraisuusaste, koska Suomen tavaraliiken-
29166: Kuorma-auton kustannuksista kuljetuskalus-           ne tapahtuu pääasiassa meritse.
29167: ton hankintakustannusten osuus kokonaiskus-             Eri yhteyksissä on katsottu, ettei puheena
29168: tannuksista on 15 prosenttia, johon sisältyy         olevia liikevaihtoverokysymyksiä voida tyydyt-
29169: veroja 2,6 prosenttiyksikköä. Ottaen huomioon        tävästi ratkaista nykyisessä liikevaihtoverojär-
29170: myös hankintaan liittyvät lainojen korkokus-         jestelmässä. Verotusta ollaan kehittämässä si-
29171: tannuksetkin verojen osuus tältä osin on yh-         ten, että se myös kuljetustoiminnan osalta
29172: teensä 4 prosenttia vuotuisista kustannuksista.      vastaisi kilpailijamaissa käytössä olevia vero-
29173: Näin ollen ei voitane kokonaiskustannuksia           järjestelmiä. Tällöin kysymyksessä tarkoitetut
29174: tarkasteltaessa todeta, että ainakaan pelkäs-        epäkohdat, joita esiintyy monilla muillakin
29175: tään verotukselliset syyt aiheuttaisivat merkit-     toimia1oilla, poistuisivat. Ennen tätä tulisi yhtä
29176: tävää lisäkustannusta. Esimerkiksi palkkakus-        toimialaa koskeviin erityisjärjestelyihin suhtau-
29177: tannusten osuus on yli 30 prosenttia.                tua pidättyvästi. Ainakaan vielä ei ole voitu
29178:    On ilmeistä, että ulkomaanliikenteen kuor-        vakuuttautua tällaisten toimien tarpeellisuudes-
29179: ma-autojen ulosliputtamiseen on muitakin syitä       ta ulkomaan liikenteessä olevien kuorma-auto-
29180: kuin puheena olevasta verotuksellisesta erosta       jen ja perävaunujen kohdalla.
29181: johtuvat syyt. Ennen päätöksentekoa olisi tar-
29182: peen selvittää myös näiden osuutta käynnissä
29183: olevaan kehitykseen.
29184:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
29185: 
29186:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
29187: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 174
29188: 
29189: 
29190: 
29191: 
29192:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29193:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       företagen. I många konkurrerande Iänder där-
29194: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        emot skali mervärdeskatt betalas för transport-
29195: av den 27 mars 1990 tili vederbörande medlem       servicen och anskaffningsutgiften för fordonen
29196: av statsrådet översänt avskrift av följande av     kan dras av vid uträkningen av skatten. Då
29197: riksdagsman Saari m.fl. undertecknade spörs-       exporten likväl i båda falien i allmänhet är
29198: mål nr 174:                                        skattefri, ingår i våra transportföretags kost-
29199:                                                    nadsfaktorer, i jämförelse med situationen i
29200:           Är Regeringen medveten om att de         konkurrentländerna, en extra kostnadsfaktor
29201:        finska transportföretagens konkurren-       av samma storleksordning som omsättnings-
29202:        skraft, främst av skattemässiga skäl,       skatten för transportmaterielen.
29203:        försvagats katastrofalt och                     I enlighet med vissa utredningar är andelen
29204:           ämnar Regeringen vidta brådskande        av denna dolda omsättningsskatt 5,5 % av
29205:        åtgärder för att den materiel som an-       omsättningen för transportverksamheten. Dold
29206:        vänds i Finlands utrikestrafik skatte-      omsättningsskatt förekommer även på många
29207:        mässigt skali ha samma stälining som i      andra områden än inom transportverksamhe-
29208:        de konkurrerande länderna?                  ten. Den dolda omsättningsskattens andel av
29209:                                                    exportpriserna har uppskattats tili i genomsnitt
29210:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       2,5 %.
29211: samt anföra följande:                                  Transportföretagen har utvecklat olika ar-
29212:                                                    rangemang för att uppnå balans i den nämnda
29213:    År 1988 transporterades 9 % av mängden          konkurrenssituationen. Av dessa är ett förfa-
29214: och 35 % av värdet av Finlands transporter         ringssätt det att då materielen förnyas sker det
29215: inom utrikeshandeln med lastbilar och löstag-      i syfte att föra ut den ur landet, varvid
29216: bara släpvagnar. Av lastbilarna var 54% regi-      anteckning eventuelit görs i Finlands exportre-
29217: strerade i Finland, d.v.s en nästan lika stor      gister. Fordonen utnyttjas då av ett utländskt
29218: andel som ett år tidigare. År 1989 var mängden     dotterbolag. På detta sätt har det varit möjligt
29219: lastbilar registrerade i Finland 47 %. Ännu år     att helt kringgå omsättningsskatten. Sådana
29220: 1980 var motsvarande tai 73 %. I varumängd         arrangemang, genom vilka företagsverksamhe-
29221: beräknat var de finländska lastbilarnas andel      ten överförs tili att skötas från utlandet, kan
29222: år 1988 6 % mindre än föregående år. Andelen       inte anses vara helt problemfria.
29223: minskade år 1989 med ytterligare fem procent-          Riksdagen förutsatte i budgeten för 1990 att
29224: enheter och var det året 61 %. De finländska       regeringen skyndsamt skali utreda möjligheter-
29225: lastbilarna har alitså förlorat sin marknadsan-    na att utbetala ett stöd, som till storleken
29226: del i utrikestrafiken.                             motsvarar beloppet av omsättningsskatten, för
29227:    Skilinaderna i beskattningen har ansetts vara   den transportmateriel som har tagits i använd-
29228: en bidragande orsak tili den ogynnsamma            ning vid ingången av 1990 och som skall
29229: utvecklingen. Specieli uppmärksamhet har fästs     användas i trafik utomlands.
29230: vid den skillnad i konkurrensförutsättningar           En arbetsgrupp som trafikministeriet tilisatt
29231: inom den internationelia trafiken som beror på     har i sin promemoria av den 19 januari 1990
29232: omsättningsskattesystemet i Finland och de         (Trafikministeriets publikationer 3/90) lagt
29233: konkurrerande ländernas mervärdesskattesys-        fram förslag om hur det ovan nämnda stödet
29234: tem. Hos oss omfattas transportservicen inte av    skall kunna betalas samt utarbetat ett förslag
29235: omsättningsbeskattningen och ett transportfö-      till grunder för bevi1jandet av stöd jämte
29236: retag kan tili följd av detta heller inte göra     förslag tili författning. Frågan om anvisandet
29237: inköpsavdrag på produktionsmedel, t.ex. for-       av det anslag som behövs för beviljandet av
29238: don, som det skaffat. De omsättningsskattebe-      stöd var uppe för behandling i regeringen i
29239: lagda lastbilarna och släpvagnarna är således      samband med behandlingen av den första
29240: en kostnadsfaktor för de finländska transport-     tilläggsbudgetpropositionen för 1990. Vid den
29241:                                       1990 vp. -     KK n:o 174                                       5
29242: 
29243: tidpunkten hade statsrådet inte tillräckliga upp-    några beslut är det skäl att även klarlägga
29244: gifter för en trafikpolitisk bedömning av stödet     dessa andra orsakers andel i den aktuella
29245: och dessutom var man inte överens om ända-           utvecklingen.
29246: målsenligheten hos det föreslagna stödet, med           Regeringen följer situationen beträffande
29247: beaktande av statsekonomiska synpunkter.             konkurrenskraften vad gäller transportmaterie-
29248:     Att den finländska transportmaterielen för-      1en i utrikestrafiken. Vid trafikministeriet håller
29249: lorat sin konkurrenskraft har förklarats med         man som bäst på att ytterligare utreda ärendet.
29250: att kostnadsnivån i Finland är nästan 30 %           För att saken skall kunna utredas behövs
29251: högre än i konkurrentländerna. I spörsmålet          utredningar och uppgifter motsvarande dem
29252: tili regeringen har hävdats att konkurrenskraf-      som funnits att tillgå t.ex. i samband med de
29253: ten har rasat främst av skattemässiga skäl.          beslut som fattats för främjande av sjöfarten. I
29254: Enligt uppgifter från lastbilsförbundet är skat-     fråga om handelsflottan har man av krisbered-
29255: ternas andel av kostnaderna för en Jastbil           skapsskäl velat bibehålla en viss grad av
29256: 20,3 %. Av detta belopp är andelen bränsleac-        oberoende, eftersom Finlands godstrafik i hu-
29257: cis likväl 10,3 procentenheter, som staten åter-     vudsak sker sjöledes.
29258: betalar. Vad gäller kostnaderna för en lastbil är       I olika sammanhang har man ansett att de
29259: andelen anskaffningskostnader för transport-         aktuella omsättningsskattefrågorna inte kan
29260: materiel 15 % av tota1kostnaderna, och i siff-       lösas på ett tillfredsställande sätt så länge det
29261: ran ingår då skatter om 2,6 procentenheter. Då       nuvarande omsättningsskattesystemet gäller.
29262: dessutom räntekostnaderna för lån som tagits         Beskattningen håller som bäst på att ges en
29263: för anskaffningen beaktas uppgår skatternas          sådan inriktning att den även i fråga om
29264: andel tili dessa delar tili sammanlagt 4 % av de     transportverksamheten skall matsvara de skat-
29265: årliga kostnaderna. Tili följd av detta kan man      tesystem som är i bruk i konkurrentländerna,
29266: vid en granskning av totalkostnaderna inte           varvid de olägenheter som avses i spörsmålet
29267: påstå att betydande tilläggskostnader medförs        och som även förekommer inom många andra
29268: av enbart skattemässiga skäl. Lönekostnader-         branscher blir avhjälpta. Före det är det skäl
29269: nas andel t.ex. översteg 30 %.                       att förhålla sig återhållsamt i fråga om special-
29270:     Det är uppenbart att det även finns andra        arrangemang för en enda bransch. Man har
29271: orsaker tili utflaggningen av lastbilar i utrikes-   åtminstone inte ännu övertygats om nödvän-
29272: trafik än de som beror på den nämnda skill-          digheten av åtgärder av det aktuella slaget vad
29273: naden i skattehänseende. Innan det fattas            gäller Jastbilar och släpvagnar i utrikestrafik.
29274: 
29275:      Helsingfors den 26 april 1990
29276: 
29277:                                                                   Finansminister Matti Louekoski
29278:                                               1990 vp.
29279: 
29280: Kirjallinen kysymys n:o 175
29281: 
29282: 
29283: 
29284: 
29285:                                  Jokinen ym.: Mäntyankeroisen leviämisen estämisestä
29286: 
29287: 
29288:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29289: 
29290:    Kanadalaisen mäntyankeroisen saastuttamia        seisen sahatavaran nopeasta maasta poistami-
29291: puita on pidetty Turun satamassa viikosta           sesta on puhuttu, mutta mitään ei ole tapah-
29292: toiseen, vaikka tiedossa on ollut niiden leviä-     tunut. Entisestään suurempi on vaara nyt, kun
29293: misen mahdollisuus. Keväiset lämpimät säät          puut kuljetetaan maaseudulle ja niitä levitetään
29294: ovat mahdollistaneet niiden leviämisen lintujen     siellä.
29295: mukana Turun seudulle. Nyt on näitä puita              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29296: kuljetettu Auran sahalle, josta on uhkana           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
29297: näiden tuholaisten leviäminen entistä laajem-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29298: malle alueelle Varsinais-Suomeen.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29299:    Vaikka tilanteesta ja mäntyankeroisen vaa-
29300: rallisuudesta on puhuttu ja kirjoitettu jatkuvas-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29301: ti, ovat puut saaneet olla maassa edelleen.                ryhtyä sellaisten uhkatekijöiden poista-
29302: Suomen hallitus on vastuussa siitä, ettei se ole           miseksi, joita mäntyankeroisen leviämi-
29303: millään tavoin puuttunut koko maata ja sen                 sen todennäköisyys parhaillaan aiheut-
29304: metsiä uhkaavaan vaaraan. Miksi näin on                    taa Varsinais-Suomessa ja koko maas-
29305: tapahtunut, se on vihdoinkin selvitettävä. Ky-             sa?
29306:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
29307: 
29308:           Anna-Liisa Jokinen           Pekka Haavisto                Eero Paloheimo
29309:           Erkki Pulliainen             Risto Ahonen                  Pekka Leppänen
29310:           Heli Astala                  Heikki Rinne                  Ensio Laine
29311:                       Tapio Holvitie                         Esko-Juhani Tennilä
29312: 
29313: 
29314: 
29315: 
29316: 200070S
29317: 2                                  1990 vp. -      KK n:o 175
29318: 
29319: 
29320: 
29321: 
29322:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29323:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
29324: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
29325: olette 27 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn
29326: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Maatilahallitus on 16.1.1990 kasvinsuojelu-
29327: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lain ja kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen
29328: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-         estämisestä annetun asetuksen (173/81) nojalla
29329: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 175:           antamallaan päätöksellä määrännyt, että alueil-
29330:                                                     ta, missä mäntyankeroista esiintyy, saadaan
29331:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maahan tuoda havupuista valmistettua sahata-
29332:        ryhtyä sellaisten uhkatekijöiden poista-     varaa vain, jos se on kuivattu uunissa. Maini-
29333:        miseksi, joita mäntyankeroisen leviämi-      tun vaatimuksen lisäksi havupuuhakkeen ja
29334:        sen todennäköisyys parhaillaan aiheut-       pyöreän puutavaran tuontikielto varmistaa sen,
29335:        taa Varsinais-Suomessa ja koko maas-         että mäntyankeroisen saastuttamaa puutavaraa
29336:        sa?                                          ei tuoda maahan.
29337:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
29338: 
29339:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29340:                                    1990 vp. -      KK n:o 175                                     3
29341: 
29342: 
29343: 
29344: 
29345:                             Tili Riksdagens Herr Talman
29346: 
29347:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
29348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         samt anföra följande:
29349: av den 27 mars 1990 tili vederbörande medlem
29350: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Jordbruksstyrelsen har genom ett beslut, som
29351: riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m.fl. under-         den utfärdat 16.1.1990 med stöd av förordning-
29352: tecknade spörsmål nr 175:                           en om förebyggande av införsel tili Jandet av
29353:                                                     växtförstörare (173/81 ), bestämt att endast
29354:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ugnstorkad sågad vara av barrträd får införas
29355:        vidta för att avlägsna den potentiella       tili Jandet från områden där tallvednematoden
29356:        riskfaktor som en eventuell spridning av     förekommer. Utöver detta krav garanterar
29357:        tallvednematoden för närvarande inne-        förbudet mot import av barrträdsflis och
29358:        bär i Egentliga Finland och i hela           rundvirke att virke som infekterats av tallved-
29359:        landet?                                      nematoden inte importeras tili Finland.
29360: 
29361:     Helsingfors den 2 maj 1990
29362: 
29363:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29364:                                              1990 vp.
29365: 
29366: Kirjallinen kysymys n:o 176
29367: 
29368: 
29369: 
29370: 
29371:                                  Rinne: Euran Koskeljärven suojelun seurannan järjestämisestä
29372: 
29373: 
29374:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29375: 
29376:    Euran Koskeljärvi kuuluu suomalaisten lin-         Seuranta virkamiestyönä ei onnistu. Merkit-
29377: tuvesien valioihin. Sen arvo on viime vuosi-       tävää on, että valtioneuvosto on ottanut pe-
29378: kymmeninä vain kasvanut, sillä järven rannat       riaatteellisen kannan Koskeljärven suojelun
29379: ovat säilyneet suhteellisen mökittämättöminä ja    seurantaan. Kysymys on näin ollen sopimuksen
29380: erämaisina, vaikka järvi sijaitsee tiheästi asu-   pitämisestä. Valtiovarainministeriön ylin virka-
29381: tussa Etelä-Suomessa.                              miehistö ei voi omilla leikkaustoimillaan rikkoa
29382:    Valtiovalta on merkittävin toimenpitein läh-    sovittua.
29383: tenyt tukemaan järven suojelua. Toimikunnan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29384: asettamisesta on valtioneuvoston periaatepää-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
29385: tös maaliskuulta 1988. Lisäksi on luvattu, että    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29386: neuvottelukunta asetetaan.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29387:    Toimikunnan asettaminen on luvattu kuiva-
29388: tusyhtiön ja valtion kesken 24.4.1988 solmitus-
29389: sa kauppakirjassa. Sopimuksen tekoon oli sekä               Mihin välittömiin t01mnn Hallitus
29390: ympäristöministeri Bärlundin että kansliapääl-            ryhtyy määrärahan osoittamiseksi Kos-
29391: likkö Lauri Tarastin allekirjoittama lupa.                keljärven suojelun seurantaan?
29392: 
29393:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
29394: 
29395:                                           Heikki Rinne
29396: 
29397: 
29398: 
29399: 
29400: 200070S
29401: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 176
29402: 
29403: 
29404: 
29405: 
29406:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29407: 
29408:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Koskeljärven kuivatusyhtiöllä on ollut ve-
29409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sioikeuden lupa nostaa järven veden pintaa 60
29410: olette 20 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        cm. Neuvotteluissa ympäristöministeriön kans-
29411: kirjeenne n:o 615 ohella toimittanut valtioneu-    sa on kuitenkin sovittu, että pintaa nostetaan
29412: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vain 30 cm. Tästä on myös sovittu silloin, kun
29413: kansanedustaja Rinteen kirjallisesta kysymyk-      valtio osti yhtiöltä huomattavat ranta-alueet.
29414: sestä n:o 176, jossa tiedustellaan:                Tällöin sovittiin lisäksi, että asetetaan seuran-
29415:                                                    tatoimikunta selvittämään nyt jo tehdyn 30 cm
29416:          Mihin välittömiin toimiin Hallitus        pinnannoston vaikutuksia.
29417:        ryhtyy määrärahan osoittamiseksi Kos-          Ympäristöministeriön käsityksen mukaan
29418:        keljärven suojelun seurantaan?              järven kunnostuksen seuranta edellyttää, että
29419:                                                    siihen palkataan suunnitteluvoimia. Niitä ei ole
29420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nykynäkymin irrotettavissa ympäristöhallin-
29421: vasti seuraavaa:                                   nosta.
29422:                                                       Ympäristöministeriö pyrkii selvittämään, mi-
29423:    Euran Koskeljärvi on, kuten kysymyksessä-       ten voimavarat seurannan järjestämiseen ovat
29424: kin todetaan, ainutlaatuinen Lounais-Suomen        löydettävissä ja miten yhteistyö viranomaisten,
29425: suurehko järvi, jolla ei ole loma-asutusta juuri   kunnan ja paikallisen väestön kesken asian
29426: lainkaan ja jolla muun muassa siksi on huo-        hoitamiseksi voidaan järjestää.
29427: mattava luonnonsuojeluarvo.
29428:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1990
29429: 
29430:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
29431:                                      1990 vp. -     KK n:o 176                                      3
29432: 
29433: 
29434: 
29435: 
29436:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29437: 
29438:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Koskeljärvi-torrläggningsbolaget har haft
29439: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vattendomstolens tillstånd att höja vattennivån
29440: nr 615 av den 20 mars 1990 tili vederbörande        i sjön med 60 cm. Vid förhandlingar med
29441: medlem av statsrådet översänt avskrift av           miljöministeriet har det dock överenskommits
29442: följande av riksdagsman Rinne undertecknade         att ytan höjs endast med 30 cm. Om detta
29443: spörsmål nr 176:                                    avtalades redan då staten av bolaget köpte
29444:                                                     betydande strandområden. Samtidigt kom man
29445:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar           ytterligare överens om att det skall tillsättas en
29446:        Regeringen vidta för att anslag skall        uppföljningskommission för utredande av verk-
29447:        anvisas så att det är möjligt att kon-       ningarna av den redan genomförda höjningen
29448:        trollera hur skyddet av Koskeljärvi sjö      av vattennivån med 30 cm.
29449:        fungerar?                                       Enligt miljöministeriets uppfattning förutsät-
29450:                                                     ter kontrollen av iståndsättningen av sjön att
29451:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det anställs planeringsarbetskraft. Utsikterna
29452: samt anföra följande:                               för tillfållet är sådana att det inom miljöför-
29453:                                                     valtningen inte finns resurser för projektet.
29454:    Koskeljärvi i Eura är, enligt vad som kon-          Miljöministeriet försöker reda ut hur resurser
29455: staterats även i spörsmålet, en unik större sjö i   för anordnandet av kontrollen skall kunna fås
29456: Egentliga Finland. Vid sjön finns det knappast      fram och hur samarbetet myndigheter, kommu-
29457: någon fritidsbebyggelse alls och den har bl.a.      nen och den lokala befolkningen emellan skall
29458: därför ett betydande värde från naturskydds-        kunna ordnas så att saken blir skött.
29459: synpunkt.
29460: 
29461:     Helsingfors den 30 april 1990
29462: 
29463:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
29464:                                              1990 vp.
29465: 
29466: Kirjallinen kysymys n:o 177
29467: 
29468: 
29469: 
29470: 
29471:                                  Mäkipää: Turvetuotantoa harjoittavien yritysten toimintaedelly-
29472:                                     tysten turvaamisesta
29473: 
29474: 
29475:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29476: 
29477:    Tällä hetkellä valtionyhtiö Vapo käyttää        Tällä tavalla meneteltäessä turvetuotanto saa-
29478: vaikutusvaltaansa tehtäessä energiaturpeen toi-    taisiin maaseudun omaksi, joko maatalouden
29479: mitussopimuksia lämpölaitoksien kanssa. Tä-        lisäelinkeinoksi tai päätoimisen maaseutuyrittä-
29480: män vaikutusvallan takia usein yksityinen          jän pääelinkeinoksi, ja tällä tavoin hyödyttä-
29481: oman paikkakunnan turpeentuottaja jää sivuun       mään nykyistä enemmän maaseutupaikkakun-
29482: toimitussopimuksia tehtäessä. Eräs esimerkki       tien taloutta ja työllisyyttä. Vapon tehtäväksi
29483: tämänkaltaisesta toiminnasta on Parkanon           jäisi sen sijaan suurten turvevoimaloiden ener-
29484: Iämpölaitos, joka ei tällä hetkellä osta paikka-   giatarpeesta huolehtiminen sekä muu suurimit-
29485: kunnan yksityisiltä turpeentuottajilta lainkaan    taisempi turvetuotanto ja -välitys.
29486: polttoainettaan. Paikkakunnan yrittäjät joutu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29487: vat myymään turpeen muualle ja kuljettamaan        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
29488: sitä pitkiä matkoja ostajan löytyessä. Saman-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29489: kaltaisia esimerkkejä löytyy myös muualta          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29490: Suomesta.
29491:    Kyseinen käytäntö on varsin nurinkurista,
29492: sillä turpeen kuljetus on ensiksikin varsin kal-            Tietääkö Hallitus, että valtionyhtiö
29493: lista ja hankalaa ja kuluttaa turhaan energiaa.           Vapo on saamassa määräävän aseman
29494: Samalla kyseinen toiminta syö monesti pienten             Suomen turvetuotannossa ja -markki-
29495: paikkakuntien vähäisiä työpaikkoja ja siirtää             noinnissa ja tällä tavoin hävittämässä
29496: turvealalla mahdollisesti saatavat voitot val-            pienimuotoisen turvetuotantoyrittäjä-
29497: tioenemmistöisen Vapon hyväksi. Samankal-                 toiminnan maastamme sekä aiheutta-
29498: taista toimintaa Vapon toimesta harjoitetaan              massa näin pienille turvetta raaka-ai-
29499: myös kasvuturvetuotannossa, joka myös sovel-              neenaan käyttäville lämpölaitoksille
29500: tuisi erittäin hyvin pienten yritysten toimenku-          turhia lisäkustannuksia ja heikentämäs-
29501: vaan lähellä turvesoita olevilla paikkakunnilla.          sä maaseutupaikkakuntien työllisyyttä?
29502: 
29503:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
29504: 
29505:                                           Lea Mäkipää
29506: 
29507: 
29508: 
29509: 
29510: 200070S
29511: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 177
29512: 
29513: 
29514: 
29515: 
29516:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rakennustoimintaan, kuljetukseen sekä laittei-
29518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den ja tarvikkeiden hankintaan sitoutuu lisäksi
29519: olette 28 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        lähes 900 henkilöä. Kerrannaisvaikutuksesta
29520: kirjeenne n:o 616 ohella toimittanut valtioneu-    kertyy noin 1 050 henkilötyövuotta. Yhteensä
29521: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        10 milj. m 3 :n energiaturvetuotanto luo 2 700
29522: kansanedustaja Mäkipään näin kuuluvasta kir-       työpaikkaa. Välilliset työllisyysvaikutukset il-
29523: jallisesta kysymyksestä n:o 177:                   menevät kotitalouksien kulutuksen kasvuna,
29524:                                                    ravitsemus- ja majoitustoiminnassa, tukku- ja
29525:          Tietääkö Hallitus, että valtionyhtiö      vähittäiskaupassa sekä maataloudessa. Turve-
29526:        Vapo on saamassa määräävän aseman           tuotanto vilkastuttaa selvästi kuntien elinkei-
29527:        Suomen turvetuotannossa ja -markki-         noelämää.
29528:        noinnissa ja tällä tavoin hävittämässä          Energian     kokonaiskulutuksesta    turpeen
29529:        pienimuotoisen turvetuotantoyrittäjä-       osuus oli vuonna 1989 noin 3,3 %. Kaukoläm-
29530:        toiminnan maastamme sekä aiheutta-          möstä tuotettiin mainittuna vuonna turpeella
29531:        massa näin pienille turvetta raaka-ai-      noin 20 %. Tästä energiantuotannosta on Vapo
29532:        neenaan käyttäville lämpölaitoksille        vastannut yhdessä muiden turvetuottajien
29533:        turhia lisäkustannuksia ja heikentämäs-     kanssa.
29534:        sä maaseutupaikkakuntien työllisyyttä?          Lähes kaikki voima- ja lämpölaitokset pys-
29535:                                                    tyvät käyttämään myös muita polttoaineita,
29536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         minkä vuoksi energian hinta ja sen toiminta-
29537: taen seuraavaa:                                    varmuus ovat tärkeimmät tekijät polttolaitok-
29538:                                                    sen energian ja toimittajan valinnassa. Toimi-
29539:    Vapo Oy harjoittaa toimialansa mukaisesti       tussopimuksia valmisteltaessa poHtolaitokset
29540: muun muassa turvetuotantoa, polttoturpeen          yleensä pyytävät tarjoukset eri energiavaihtoeh-
29541: myyntiä sekä kasvuturvejalosteiden valmistusta     doista (öljy, kivihiili, maakaasu, sähkö, turve,
29542: ja myyntiä. Vapo Oy on harjoittanut turvetuo-      jne.) ja myös useilta saman energian toimitta-
29543: tantoa Suomessa noin 50 vuoden ajan, vuoden        jilta.
29544: 1984 alusta osakeyhtiönä. Yhtiö on vuoden              Kunnalliset lämpölaitokset ovat valvoessaan
29545: 1989 tuotantokautena tuottanut turvetta noin       kuntalaisten ja veronmaksajien etuja myös vel-
29546: 17 milj. m 3 , josta kasvuturpeen osuus on ollut   vollisia valitsemaan laitoksensa pohtoaineeksi
29547: noin 1 milj. m 3 .                                 kokonaistaloudellisesti edullisimman energia-
29548:    Vapo Oy:n osuus energiaturpeen tuottajana       vaihtoehdon. Niin pienet kuin suuretkin poH-
29549: on valtakunnallisesti merkittävä. Turpeen tuo-     tolaitokset tekevät siten energiaratkaisunsa va-
29550: tannossa yhtiö käyttää myös paikallisia ura-       paan markkinatalouden ja kilpailun periaattei-
29551: koitsijoita, maatalouden harjoittajia tai maa-     den mukaisesti.
29552: seutuyrittäjiä. Maassamme toimii muitakin              Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien tie-
29553: paikallisesti merkittäviä turpeen tuottajia.       tojen mukaan kysymyksessä esitetyssä esimerk-
29554: Energiaturvetuottajia, jotka tuottavat vuosit-     kitapauksessa (Parkanon Lämpö Oy) turpeen
29555: tain yli 20 GWh turvetta, on Turveteollisuus-      toimitussopimus on tehty kilpailutilanteessa
29556: liitto ry. rekisteröinyt 11 kpl. Tätä pienempiä    markkinatalouden pelisääntöjä noudattaen.
29557: paikallisia turvetuottajia on Suomessa ainakin     Vapo Oy toimittaa kuluvana toimituskautena
29558: 100--200.                                          lämpölaitokselle poHtoturvetta 16 GWh. Vapo
29559:    Vapo Oy:n turvetuotanto on pienissä kehi-       Oy pystyy toimittamaan kyseiselle polttolaitok-
29560: tysaluekunnissa usein merkittävin teollinen        selle turvetta kilpailukykyiseen hintaan, kun
29561: työllistäjä. Keski-Suomen taloudellisen tutki-     kaikki turve on tähän mennessä voitu toimittaa
29562: muslaitoksen esimerkkilaskelmien mukaan            asiakkaalle noin 15 km:n päässä sijaitsevalta
29563: noin 10 milj. m 3 :n turvetuotanto työllistää      suolta. Turvetuotannon ja turpeen kuljetuksen
29564: välittömästi noin 800 henkilöä. Maa- ja vesi-      lämpölaitokselle hoitavat paikalliset urakoitsi-
29565:                                    1990 vp. -      KK n:o 177                                      3
29566: 
29567: jat (2-4 henkilöä), jotka samalla tulevat työl-    paikallisilta soilta. Energiansaannin varmuus
29568: listetyiksi. Toimitussopimuksessa myös tode-       onkin lämpölaitokselle varsin merkittävä tekijä.
29569: taan, että turve toimitetaan pääasiassa Parka-        Vapo Oy:llä on jo vuodesta 1984 alkaen
29570: nossa sijaitseviita turvetyömailta.                todettu olevan määräävä asema turvetuotteiden
29571:    Parkanon Lämpö Oy:lle on ollut monestakin       tuotannossa ja markkinoinnissa. Yhtiön mää-
29572: syystä edullista tehdä turpeen toimitussopimus     räävä markkina-asema on merkitty kilpailuvi-
29573: juuri Vapo Oy:n kanssa. Vapo Oy isona tur-         raston tätä koskevaan rekisteriin, ja virasto
29574: vetuottajana pystyy takaamaan turvetoimituk-       siten valvoo yhtiön määräävän markkina-ase-
29575: set tehdyn toimitussopimuksen mukaisesti,          man käyttöä. Edellä sanotun perusteella halli-
29576: vaikka turvetta ei esimerkiksi sateisen kesän      tus ei katso aiheelliseksi ryhtyä erillistoimenpi-
29577: vuoksi voitaisi nostaa lainkaan tai riittävästi    teisiin Vapo Oy:n kohdalla.
29578: 
29579:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
29580: 
29581:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
29582: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 177
29583: 
29584: 
29585: 
29586: 
29587:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29588:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         personer. Jord- och vattenbyggnadsverksamhe-
29589: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ten, transporter samt anskaffning av apparatur
29590: nr 616 av den 28 mars 1990 till vederbörande        och förnödenheter binder dessutom nästan 900
29591: medlem av statsrådet översänt avskrift av           personer. Genom den mångfaldiga verkan upp-
29592: följande av riksdagsman Mäkipää underteck-          nås ca 1 050 manår. En energitorvproduktion
29593: nade spörsmål nr 177:                               på 10 milj. m 3 skapar totalt 2 700 arbetsplatser.
29594:                                                     Den indirekta sysselsättningsverkan kan ses i
29595:           Är Regeringen medveten om att             en ökning av hemhushållens konsumtion, i
29596:        statsbolaget Vapo Oy håller på att få        inkvarterings- och förplägnadsrörelsen, parti-
29597:        dominerande ställning inom produktio-        och minuthandeln samt i jordbruket. Torvpro-
29598:        nen och marknadsföringen av torv i           duktionen gör näringslivet i kommunerna klart
29599:        Finland och därmed kommer att omin-          livligare.
29600:        tetgöra möjligheterna till företagsverk-        Torvensandel av totalkonsumtionen av ener-
29601:        samhet i liten skala inom torvproduk-        gi uppgick år 1989 till ca 3,3 %. Av fjärrvär-
29602:        tionen i vårt land samt följaktligen         men producerades samma år ca 20 % med
29603:        förorsaka små värmeverk som använder         torv. Denna energiproduktion har Vapo Oy
29604:        torv som råämne onödiga extra kostna-        och de andra torvproducenterna tillsammans
29605:        der och försvaga sysselsättningen på         svarat för.
29606:        landsbygdsorter?                                Så gott som alla kraft- och värmeverk kan
29607:                                                     också använda andra bränsleformer, vilket gör
29608:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att priset på energi och dess driftssäkerhet är de
29609: samt anföra följande:                               viktigaste faktorerna då energiformen och le-
29610:                                                     verantörerna väljs för ett förbränningsverk. Då
29611:    Vapo Oy bedriver i enlighet med sin verk-        leveransavtalen bereds begär förbränningsver-
29612: samhetsbransch bl.a. torvproduktion, försälj-       ken i allmänhet offerter över olika energialter-
29613: ning av bränntorv samt tillverkning och för-        nativ (olja, stenkol, naturgas, el, torv o.s.v.)
29614: säljning av förädlade former av växttorv. Vapo      och även av flera leverantörer per energiform.
29615: Oy har bedrivit torvproduktion i Finland i ca          De korumunala värmeverken är, eftersom de
29616: 50 år, från början av år 1984 som aktiebolag.       bevakar kommunbornas och skattebetalarnas
29617: Under produktionsperioden år 1989 produce-          intressen, skyldiga att välja ett sådant energial-
29618: rade bolaget ca 17 milj. m 3 torv. Av denna         ternativ som är förmånligt också med tanke på
29619: mängd utgjorde växttorven ca l milj. m 3 .          ekonomin som helhet. Såväl de små som de
29620:    På riksnivå är Vapo Oy:s andel av energi-        stora förbränningsverken väljer följaktligen
29621: torven betydande. Vid produktionen av torv          energiformer i enlighet med de principer som
29622: använder bolaget också lokala entreprenörer,        gäller för den fria marknadsekonomin och
29623: jordbrukare eller företagare på landsbygden. 1      konkurrensen.
29624: vårt land finns också andra betydande torv-            Enligt de uppgifter handels- och industrimi-
29625: producenter. Sådana energitorvproducenter           nisteriet har fått har torvleveransavtalet i det
29626: som årligen producerar mer än 20 GWh torv           exempelfall som presenteras i spörsmålet (Par-
29627: finns det 11 st av enligt Turveteollisuusliittos    kanon Lämpö Oy) ingåtts i en situation där det
29628: registrering. Mindre torvproducenter än dessa       har rått konkurrens och där marknadsekono-
29629: finns det lokalt åtminstone l 00---200 i Finland.   mins spelregler har beaktats. Vapo Oy kommer
29630:    Vapo Oy:s torvproduktion är ofta den stör-       under pågående leveransperiod att leverera 16
29631: sta industriella sysselsättaren i små kommuner      GWh bränntorv till värmeverket. Vapo Oy
29632: på utvecklingsområdena. Enligt exempelberäk-        klarar av att leverera torven till ett konkurrens-
29633: ningar gjorda av mellersta Finlands ekonomis-       kraftigt pris åt förbränningsverket i fråga ef-
29634: ka forskningsanstalt sysselsä tter en torvpro-      tersom all torv hittills har kunnat levereras från
29635: duktion på ca 10 milj. m 3 direkt ca 800            en myr på 15 km:s avstånd från kunden.
29636:                                      1990 vp. -     KK n:o 177                                     5
29637: 
29638: Torvproduktionen och transporten av torv tili        na. Säkerheten i fråga om tillgången på energi
29639: värmeverket sköts av lokala entreprenörer (2-        är följaktligen en synnerligen betydande faktor
29640: 4 personer) som i och med detta sysselsätts. 1       för värmeverket.
29641: leveransavtalet konstateras också att torven            Det konstaterades redan år 1984 att Vapo
29642: huvudsakligen levereras från torvtäkter i Par-       Oy har en dominerande ställning vid produk-
29643: kano.                                                tionen och marknadsföringen av torvproduk-
29644:    För Parkanon Lämpö Oy har det av många            ter. Bolagets dominerande ställning på mark-
29645: orsaker varit fördelaktigt att ingå torvleverans-    naden har införts i konkurrensverkets register
29646: avtal med just Vapo Oy. 1 egenskap av en stor        över dylika och verket övervakar därmed hur
29647: torvproducent klarar Vapo Oy av att garantera        bolaget utnyttjar sin dominerande ställning. På
29648: torvleveranserna i enlighet med det ingångna         basis av ovanstående anser regeringen att det
29649: leveransavtalet fastän torv t.ex. under en regnig    inte finns orsak att vidta några särskilda
29650: sommar inte alls kan utvinnas eller åtminstone       åtgärder i fråga om Vapo Oy.
29651: inte i tillräckliga mängder på de lokala myrar-
29652:      Helsingfors den 27 april 1990
29653: 
29654:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
29655:                                               1990 vp.
29656: 
29657: Kirjallinen kysymys n:o 178
29658: 
29659: 
29660: 
29661: 
29662:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Yhteiskunnallisen opetuksen monipuolista-
29663:                                       misesta kouluissa
29664: 
29665: 
29666:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29667: 
29668:    Nuorten yhteiskunnallista osallistumista sel-    si tietoa poliittisista puolueista ja nuorisojärjes-
29669: vittävät tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että    töistä kouluissa. Vastaajista 60 prosenttia (vas-
29670: nuoret eivät enää aktiivisesti sitoudu edustuk-     taajia yhteensä 1 266) oli mielestään saanut
29671: selliseen demokratiaamme ja sen poliittisiin        riittämättömästi tietoa ja olisi halunnut saada
29672: rakenteisiin. Passiivisuus vaaleissa ei kerro ai-   sitä lisää ja vieläpä mieluummin poliittisten
29673: noastaan omien vaikutusmahdollisuuksien ole-        puolueiden ja nuorisojärjestöjen edustajilta it-
29674: mattomiksi tuntemisesta, vaan myös siitä, ettei     seltään. Tämä osoittaa, että nuoret haluavat
29675: yksinkertaisesti tunneta ja koeta läheisiksi pää-   lisää tietoa politiikasta, puolueista ja nuoriso-
29676: töksenteon osallistumisjärjestelmiä. Osasyynä       järjestöistä. Koulu tuntuu luonnollisimmalta
29677: tähän on varmasti yhteiskunnallisen opetuksen       paikalta antaa sitä. Tulisi harkita poliittisten
29678: vähäisyys suomalaisessa koululaitoksessa. Yh-       puolueiden ja järjestöjen edustajien osallistumi-
29679: teiskunnallisen perussivistyksen antaminen          sesta kouluopetukseen esim. järjestämällä yh-
29680: kouluissa on ilmiselvästi laiminlyöty, puhumat-     teisiä oppitunteja, joissa poliittisten ryhmien
29681: takaan pyrkimyksestä monipuolistaa sen ope-         edustajat kertovat työstään, tavoitteistaan ja
29682: tusta. Jos tilanteen annetaan jatkua näin eikä      arvoistaan.
29683: yhteiskunnallisen opetuksen kehittämistoimiin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29684: ryhdytä, niin demokratiamme kaventuu ja yh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29685: teiskunnallisiin luottamustehtäviin osallistujien   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29686: määrä vähenee.                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29687:    Esimerkiksi Sosialidemokraattisen Nuorison
29688: Keskusliitto SNK ry. on tehnyt kyselyn nuor-
29689: ten työpaikka- ja jatkokoulutusmessuilla tämän                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29690: vuoden tammikuussa, jossa tiedusteltiin mm.                 ryhtyä yhteiskunnallisen opetuksen mo-
29691: sitä, ovatko nuoret saaneet mielestään tarpeek-             nipuolistamiseksi kouluissa?
29692: 
29693:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
29694: 
29695:           Pentti Lahti-Nuuttila        Jouni Backman                Marja-Liisa Tykkyläinen
29696:                       Iiris Hacklin                          Jukka Gustafsson
29697: 
29698: 
29699: 
29700: 
29701: 200070S
29702: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 178
29703: 
29704: 
29705: 
29706: 
29707:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29708: 
29709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Koulujen yhteiskuntaan orientoiva opetus
29710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tapahtuu pääasiassa historian ja yhteiskunta-
29711: olette 27 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          opin yhteydessä. Yhteiskunnallisia ja poliittisia
29712: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kysymyksiä käsitellään myös muiden oppiainei-
29713: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        den, ennen kaikkea äidinkielen, biologian ja
29714: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu-        maantiedon, uskonnon, elämänkatsomustiedon
29715: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 178:          ja oppilaanohjauksen yhteydessä. Yhteiskun-
29716:                                                      nallisella kasvatuksella on myös runsaasti yh-
29717:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tymäkohtia koulun ympäristökasvatukseen ja
29718:         ryhtyä yhteiskunnallisen opetuksen mo-       viestintäkasvatukseen.
29719:         nipuolistamiseksi kouluissa?                    Historian ja yhteiskuntaopin eräänä keskei-
29720:                                                      senä tavoitteena on oppilaan perehdyttäminen
29721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nykyiseen yhteiskuntaan ja talouselämään, nii-
29722: taen seuraavaa:                                      den rakenteeseen, tärkeimpiin instituutioihin ja
29723:                                                      yhteiskunnallisiin ajattelutapoihin, erityisesti
29724:    Suomen hallitusmuoto turvaa kansalaisilleen       nuorison nyky-yhteiskunnassa tarvitsemaan tie-
29725: perusvapaudet ja oikeuden yhteiskunnalliseen         toainekseen sekä oppilaan ohjaaminen hallitse-
29726: vaikuttamiseen. Suomen kaltaisessa kansanval-        maan käytännön yhteiskunnallisessa toimin-
29727: taisessa yhteiskunnassa vaikuttamisoikeuksien        nassa tarvittavia toiminta- ja asioimistaitoja.
29728: voidaan katsoa merkitsevän jokaisen kansalai-        Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen yhtey-
29729: sen vastuuta yhteisistä asioista ja velvollisuutta   dessä voidaan järjestää, sen mukaan kuin
29730: myös niiden hoitamiseen. Koulun tehtävänä on         koulun vuotuisessa työsuunnitelmassa pääte-
29731: yhteiskunnallisen vastuun sisäistämisen opetta-      tään, myös tilaisuuksia, joissa poliittisten puo-
29732: minen ja yhteiskunnallisen vaikuttamishalun          lueiden ja järjestöjen edustajat esittelevät oppi-
29733: herättäminen.                                        laille toimintaansa.
29734:    Koulun yhteiskunnallinen kasvatus tapahtuu           Edelleen tavoitteena on oppilaan ohjaaminen
29735: toisaalta eri oppiaineiden ja toisaalta koulun       ymmärtämään yksilökohtaisien poliittisten ja
29736: erilaisten toimintojen yhteydessä.                   taloudellisten ratkaisujen sekä valtiollisten ja
29737:    Peruskoululain 16 §:n ja lukiolain 9 §:n mu-      kansantaloudellisten tapahtumien keskinäistä
29738: kaan yläasteen koulussa ja lukiossa on oppi-         vuorovaikutusta.
29739: laskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki op-            Kouluhallitus on lähettänyt peruskoulun
29740: pilaat. Oppilaskuntatoimintaan osallistuminen        yläasteille ja lukioille tiedotteen T 113/89 huh-
29741: antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden           tikuussa 1989, jossa se on kiinnittänyt erityistä
29742: osallistua koulun yhteisten asioiden hoitami-        huomiota koulun yhteiskunnalliseen kasvatuk-
29743: seen. Näin ollen se antaa mahdollisuuden             seen. Kouluhallitus on todennut muun muassa,
29744: harjoittaa sellaisia valmiuksia, joiden kehittä-     että se pitää suotavana, että huomiota kiinni-
29745: miseen varsinaisen opetuksen yhteydessä ei ole       tetään koulun yhteiskunnallisen kasvatuksen
29746: mahdollista kiinnittää riittävästi huomiota.         kehittämiseen niin, että oppilaat voivat itse
29747:    Peruskoululain 12 §:n ja lukiolain 5 §:n mu-      toimien tutustua yhteiskunnalliseen osallistumi-
29748: kaan sekä peruskoulun yläasteen että lukion          seen ja vaikuttamiseen.
29749: johtokuntaan kuuluu oppilaiden edustus.                 Peruskoulua ja lukiota koskevan lainsäädän-
29750: Yläasteen johtokunnan oppilasjäsenillä ei ole        töuudistuksen yhteydessä hallitus kiinnittää eri-
29751: äänivaltaa, puheoikeus kylläkin, lukiossa joh-       tyistä huomiota kansanvaltaisen kouluhallin-
29752: tokunnan oppilasjäsenet ovat täysivaltaisia jä-      non toteuttamiseen.
29753: seniä.
29754: 
29755:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
29756: 
29757:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
29758:                                      1990 vp. -     KK n:o 178                                     3
29759: 
29760: 
29761: 
29762: 
29763:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29764: 
29765:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Den samhällsorienterande undervisningen i
29766: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         skolorna sker huvudsakligen i samband med
29767: av den 27 mars 1990 tili vederbörande medlem        undervisningen i historia och samhällslära.
29768: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Samhällsfrågor och politiska frågor behandlas
29769: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. under-      även i samband med andra läroämnen, framför
29770: tecknade spörsmål nr 178:                           allt modersmål, biologi och geografi, religion,
29771:                                                     livsåskådningskunskap och elevhandledning.
29772:          Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen            Samhällsfostran har också många berörings-
29773:        vidta för att göra den samhälieliga          punkter med miljöfostran och kommunika-
29774:        undervisningen mångsidigare i skolor-        tionsfostran i skolan.
29775:        na?                                             Ett centralt mål i undervisningen i historia
29776:                                                     och samhällslära är att göra eleverna förtrogna
29777:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        med dagens samhälle och näringsliv, deras
29778: samt anföra följande:                               struktur, de viktigaste institutionerna och tän-
29779:                                                     kesätten i samhället, särskilt det kunskapsstoff
29780:    Regeringsformen för Finland garanterar sina      som ungdomen behöver i dagens samhälie,
29781: medborgare grundrättigheter och rätt tili sam-      samt handledning av eleverna så att de lär sig
29782: hälleligt inflytande. I ett demokratiskt samhälle   att sköta funktioner och ärenden i samhällelig
29783: som Finland kan rätten tili inflytande anses        verksamhet i praktiken. I samband med under-
29784: innebära att varje medborgare har ansvar för        visningen i historia och samhällslära kan, i
29785: gemensamma ärenden och skyldighet att även          enlighet med vad som besluts i skolans årliga
29786: sköta dem. Skolans uppgift är att ge undervis-      arbetsplan, anordnas tillfällen där företrädare
29787: ning som syftar till att lära eleverna bära         för politiska partier och organisationer presen-
29788: samhälleligt ansvar och att väcka lust hos          terar sin verksamhet för eleverna.
29789: eleverna att påverka samhället.                        Målet är dessutom att få eleverna att förstå
29790:    Samhällsfostran i skolan sker dels i samband     den inbördes växelverkan mellan individuella
29791: med olika läroämnen, dels i samband med             politiska och ekonomiska lösningar samt stat-
29792: olika funktioner i skolan.                          liga och samhällsekonomiska händelser.
29793:    Enligt 16 § grundskolelagen och 9 § gymna-          Skolstyrelsen sände i april 1989 grundskolans
29794: sielagen finns det en elevkår på grundskolans       högstadier och gymnasierna ett meddelande
29795: högstadium och i gymnasiet. Varje elev som          (ME 98/89), i vilket den fäste särskild upp-
29796: deltar i elevkårsverksamheten får möjlighet att     märksamhet vid samhällsfostran i skolan. Skol-
29797: delta i skötseln av sko1ans gemensamma ange-        styrelsen har bl.a. konstaterat att den anser det
29798: lägenheter. Härigenom får eleverna öva sådana       önskvärt att uppmärksamhet fästs vid utveck-
29799: färdigheter som inte kan utvecklas i tillräcklig    landet av samhällsfostran i skolan så att
29800: utsträckning i samband med den egentliga            eleverna själva kan lära sig hur man deltar i
29801: undervisningen.                                     samhällelig verksamhet och hur man kan på-
29802:    Enligt 12 § grundskolelagen och 5 § gymna-       verka samhället.
29803: sielagen är eleverna representerade i direktio-        I samband med den lagstiftningsreform som
29804: nen för grundskolans högstadium och i gym-          gäller grundskolan och gymnasiet fäster rege-
29805: nasiets direktion. Elevmedlemmarna i högsta-        ringen särskild uppmärksamhet vid förverkli-
29806: diets direktion har inte rösträtt, men dock         gandet av en demokratisk skolförvaltning.
29807: yttranderätt. I gymnasiets direktion är elev-
29808: medlemmarna fullvärdiga medlemmar.
29809: 
29810:      Helsingfors den 2 maj 1990
29811: 
29812:                                                          Undervisingsminister Christoffer Taxell
29813:                                                1990 vp.
29814: 
29815: Kirjallinen kysymys n:o 179
29816: 
29817: 
29818: 
29819: 
29820:                                   Aittoniemi: Saamelaiskäsitöiden saattamisesta liikevaihtoverova-
29821:                                       paiksi
29822: 
29823: 
29824:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29825:    Lapissa valmistetaan tällä hetkellä korkeata-     saamelaiskäsityöt silloin kun myyjänä on tuot-
29826: soisia ja taidokkaita hopea-, luu- ja pahkatöitä.    teen alkuperäinen luonnonmateriaaleista val-
29827: Kyseisillä töillä olisi jatkuvasti kasvava menek-    mistava käsityöntaitaja rinnastettaisiin kuvatai-
29828: ki, sillä turismi on lisääntymässä ja ennen          teen tuotteisiin, tauluihin ja veistoksiin ja ne
29829: kaikkea varakkaiden ulkomaalaisten osuus on          olisivat näin ollen liikevaihtoverosta vapaita.
29830: kasvamassa. Lisääntyessään Lapin saamelais-          Toinen vaihtoehto olisi se, että saamelaiskäsi-
29831: käsitöiden myyntitoiminta voisi olla merkittävä      työt lisättäisiin liikevaihtoverottomien alkutuo-
29832: työllistäjä alueella.                                tannon tuotteiden joukkoon, kuten esim. koti-
29833:    Tällä hetkellä kuitenkin saamelaiskäsitöiden      juusto tai kotivoi. Käytännössä tämän toimen-
29834: tuotanto on niin vähäistä, ettei se alkuunkaan       piteen vaikutukset valtiontalouteen olisivat vä-
29835: tyydytä kysyntää. Ne muutamat valmistajat,           häiset, mutta sillä saattaisi olla ennalta arvaa-
29836: jotka tekevät todella korkeatasoisia saamelais-      mattoman suuri vaikutus Lapin alueen käsityö-
29837: käsitöitä, ovat ylityöllistettyjä ja tilauskanta     perinteen kehittämiselle ja laajenemiselle ja tätä
29838: riittää pitkälti tuleville vuosille. Näin ollen      kautta turismin lisääntymiselle.
29839: suuri määrä potentiaalisia ostajia jää ilman            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29840: haluamaansa käsityötä ja joutuu tyytymään            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29841: monesti ulkomailta tuotettuun tusinarihka-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29842: maan.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29843:    Saamelaiskäsitöiden tekijöistä ja taitajista ei
29844: Lapissa kuitenkaan olisi puutetta, mikäli tuo-
29845: tantoa ja myyntiä rasittava liikevaihtovero                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29846: poistettaisiin. Kyseinen vero on suurin este                 aitojen saamelaiskäsitöiden saattami-
29847: alan kehittymiselle alueella ja tätä kautta Lapin            seksi liikevaihtoverovapaaksi joko tun-
29848: matkailun eteenpäinmenon jarruttaja. Eräänä                  nustamalla ne taideteoksiksi tai liittä-
29849: keinona tilanteen parantamiseksi olisi se, että              mällä ne alkutuotannon tuoteluettelon
29850: liikevaihtoverolakia täydennettäisiin siten, että            joukkoon?
29851:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
29852: 
29853:                                            Sulo Aittoniemi
29854: 
29855: 
29856: 
29857: 
29858: 200070S
29859: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 179
29860: 
29861: 
29862: 
29863: 
29864:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29865:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töesineiksi tarkoitetut taide-esineet ovat verol-
29866: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lisia.
29867: olette 28 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn              Maa- ja metsätaloutta ei pidetä liikevaihto-
29868: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          verolaissa tarkoitettuna liiketoimintana, minkä
29869: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vuoksi alkutuottajat eivät ole verovelvollisia.
29870: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-        Liikevaihtoverolain 4 §:n 4 momentin mukaan
29871: sesta kysymyksestä n:o 179:                           alkutuotantona pidetään maatalouden, puu-
29872:                                                       tarhatalouden, kalastuksen, kalanviljelyn ja
29873:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         -kasvatuksen, turkiseläinkasvatuksen ja poron-
29874:        aitojen saamelaiskäsitöiden saattami-          hoidon harjoittamista sekä sienien ja metsä-
29875:        seksi liikevaihtoverovapaaksi joko tun-        marjojen poimintaa samoin kuin niiden ja
29876:        nustamalla ne taideteoksiksi tai liittä-       omasta alkutuotannosta saatujen tuotteiden
29877:        mällä ne alkutuotannon tuoteluettelon          myyntiä, ei kuitenkaan silloin kun myynti
29878:        joukkoon?                                      tapahtuu liiketoimipaikasta, joka sijaitsee
29879:                                                       muualla kuin alkutuotantopaikalla tai muualla
29880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuin ulkona yleisellä myyntipaikalla.
29881: vasti seuraavaa:                                         Liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle on rajat-
29882:                                                       tu myös vähäinen liiketoiminta. Vähäinen lii-
29883:    Tavaran myynnistä on suoritettava liikevaih-       ketoiminta on liikevaihtoverolain 8 §:ssä mää-
29884: toveroa, jos toiminta tapahtuu liiketoiminnan         ritelty siten, että toiminta ei ole verollista, jos
29885: muodossa. Liiketoiminnan tarkoituksena on             elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoimipaikkaa
29886: yleensä voiton tavoittelu joko lyhyellä tai pit-      eikä muita apulaisia kuin puoliso tai 21 vuotta
29887: källä tähtäimellä. Liiketoiminnan katsotaan           nuorempia lapsiaan. Pienyrittäjien verotuksel-
29888: lisäksi edellyttävän itsenäistä, suunnitelmallista    lista asemaa on parannettu myös huojennuspa-
29889: ja edeltä käsin määrätyn ajan tai toistaiseksi        lautusjärjestelmän avulla. Liikevaihtoverolain
29890: jatkuvaa toimintaa, jossa asetetaan voiton saa-       55 b §:n mukaan ne pienyrittäjät, jotka ovat
29891: miseksi erilaisia etuja riskeille alttiiksi ja joka   liikevaihtoverovelvollisia, mutta joiden liike-
29892: suuntautuu näkyvällä tavalla rajoittamatto-           vaihtovero on vuodessa enintään 6 000 mark-
29893: maan tai ainakin laajahkoon rajoitettuun asia-        kaa, saavat huojennuspalautuksena takaisin
29894: kaskuntaan. Jos saamelaiskäsitöitä tehdään lii-       koko suorittamansa veron. Jos pienyrittäjän
29895: ketoiminnan muodossa, myynnistä on suoritet-          maksaman veron määrä on vuodessa yli 6 000
29896: tava liikevaihtoveroa, ellei toiminta ole liike-      markkaa, mutta enintään 9 490 markkaa, mak-
29897: vaihtoverolain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla vä-      setaan osa verosta takaisin.
29898: häistä.                                                  Käsityöläiset ovat yleensä aina liikevaihtove-
29899:    Liikevaihtoverosta on vapautettu tekijän           rovelvollisia, ellei toiminta jää liikevaihtovero-
29900: omistamat kuvataiteen tuotteet, koska taide-          lain 8 §:n nojalla liikevaihtoverotuksen ulko-
29901: teoksia ei katsota valmistettavan liiketoimin-        puolelle. Koska käsityöläiset valmistavat tuot-
29902: nan muodossa. Kuvataiteen tuotteiden verotto-         teitaan liiketoiminnan muodossa, käsityöläisten
29903: muudesta säädetään liikevaihtoverolain 3 §:ssä.       tai käsityötuotteiden vapauttaminen liikevaih-
29904: Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ve-         toverosta olisi tukitoimenpide, joka parantaisi
29905: rottomia kuvataiteen tuotteita olisivat esimer-       heidän valmistamiensa tuotteiden kilpailuase-
29906: kiksi maalaukset, piirustukset, graafiset teok-       maa. Liikevaihtoverotus ei sovellu tällaiseksi
29907: set, veistokset ja kuvakudonnaiset, eli ne taide-     tukijärjestelmäksi. Käsityöläisen tai käsityö-
29908: teokset, joita lähinnä myydään taidegallerioissa      tuotteen määritteleminen laissa olisi lisäksi
29909: ja näyttelyissä. Verottoman kuvataiteen tuot-         erittäin ongelmallista. Määrittelyvaikeudet joh-
29910: teen ja liikevaihtoverolaissa tarkoitetun tavaran     tuvat ensisijaisesti käsityötuotteiden moninai-
29911: raja voitaneen määritellä siten, että taideteok-      suudesta ja erilaisista tuotantoprosesseista.
29912: set ovat verottomia, mutta ensisijaisesti käyt-          Suomen liikevaihtoverojärjestelmä eroaa vä-
29913:                                       1990 vp. -     KK n:o 179                                       3
29914: 
29915: häisen liiketoiminnan määrittelyn osalta arvon-      nollisten henkilöiden muodostamia yhtymiä.
29916: lisäverojärjestelmää soveltavissa maissa yleisesti   Liikevaihtoverotoimikunnan ehdotuksen mu-
29917: käytössä olevasta liikevaihdon alarajaan perus-      kaan liikevaihtoverolaissa tarkoitetuksi liiketoi-
29918: tuvasta määrittelystä. Koska verovelvollisuu-        minnaksi ei katsottaisi toimintaa, jossa verolli-
29919: den alarajan markkamääräinen määrittely koh-         nen liikevaihto 12 kuukauden ajanjaksona jäisi
29920: distuu vähäisen liiketoiminnan harjoittajiin         alle 75 000 markan. Jos liikevaihto olisi alle
29921: sekä kohtelee tasapuolisemmin eri toimialoja ja      150 000 markkaa, veroa alennettaisiin portait-
29922: saman toimialan sisällä toimivia yrittäjiä liike-    tain.
29923: vaihtoverotoimikunta (Komiteanmietintö 1989:            Liikevaihtoverotoimikunnan ehdotukset ovat
29924: 22) ehdotti, että liiketoiminnan vähäisyys mää-      valmisteltavina valtiovarainministeriössä. Val-
29925: riteltäisiin Suomessakin tilikauden verollisen       tiovarainministeriössä ei ole valmisteilla ehdo-
29926: liikevaihdon perusteella. Markkamääräinen            tusta, jolla saamelaiskäsityöt saatettaisiin liike-
29927: alaraja koskisi luonnollisia henkilöitä ja Juon-     vaihtoverovapaiksi.
29928: 
29929:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
29930: 
29931:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
29932: 4                                      1990 vp. -      KK n:o 179
29933: 
29934: 
29935: 
29936: 
29937:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           remål som i första hand är avsedda som
29939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            bruksföremål är skattebelagda.
29940: av den 28 mars 1990 tili vederbörande medlem              Jord- och skogsbruk anses inte vara i lagen
29941: av statsrådet översänt avskrift av följande av         angående omsättningsskatt avsedd affärsrörel-
29942: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            se, varför primärproducenterna inte är skatt-
29943: mål nr 179:                                            skyldiga. Enligt 4 § 4 mom. lagen angående
29944:                                                        omsättningsskatt anses primärproduktion om-
29945:                                                        fatta idkande av lantbruk, trädgårdsodling,
29946:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen             fiske, fiskodling och -uppfödning, pälsdjurs-
29947:         vidta för att äkta sameslöjd skali kunna       uppfödning och renskötsel samt plockning av
29948:         befrias från omsättningsskatt genom att        svamp och skogsbär ävensom försäljning av
29949:         den antingen erkänns som konstalster           sådana och produkter från egen primärproduk-
29950:         eller fogas tili produktförteckningen          tion, dock inte då försäljning av dem sker på
29951:         över primärproduktion?                         driftställe som är beläget annorstädes än på
29952:                                                        primärproduktionsstället eller annorstädes än
29953:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           utomhus på allmän försäljningsplats.
29954: samt anföra följande:                                     Utanför omsättningsbeskattningens tillämp-
29955:                                                        ningsområde har lämnats även affårsverksam-
29956:    För försäljning av en vara skall omsättnings-       het i mindre skala. 1 8 § lagen angående
29957: skatt betalas om verksamheten sker i form av           omsättningsskatt definieras affärsverksamhet i
29958: affärsrörelse. A vsikten med en affärsrörelse är       mindre skala så att verksamheten är skattefri
29959: i regel att uppnå vinst antingen på kort eller på      om näringsidkaren har varken något driftställe
29960: lång sikt. Affärsrörelse anses dessutom förut-         eller andra biträden än maken eller barn under
29961: sätta självständig, metodisk verksamhet som            21 år. Småföretagarnas situation i skattehän-
29962: pågår under en på förhand fastställd tid elier         seende har förbättrats även genom skattelätt-
29963: tilisvidare och i viiken olika intressen utsätts       nadsåterbäringssystemet. Enligt 55 b § lagen
29964: för risker i syfte att uppnå vinst samt som på         angående omsättningsskatt får de småföretaga-
29965: ett synligt sätt riktar sig tili en obegränsad eller   re som är skyldiga att betala omsättningsskatt,
29966: åtminstone tämligen omfattande, begränsad              men vilkas omsättning är högst 6 000 mark om
29967: kundkrets. Utförs sameslöjd i form av affärs-          året, i form av skattelättnadsåterbäring tillbaka
29968: rörelse, skall för försäljningen betalas omsätt-       hela den skatt de betalat. Överskrider det av
29969: ningsskatt om verksamheten inte är ringa på            småföretagaren betalade skattebeloppet 6 000
29970: det sätt som avses i 8 § lagen angående om-            mark om året, men är det högst 9 490 mark,
29971: sättningsskatt.                                        återbärs en del av skatten.
29972:     Befriade från omsättningsskatt är alster av           Hantverkare är i regel alltid skyldiga att
29973: bildkonst som upphovsmannen äger, emedan               betala omsättningsskatt, om inte verksamheten
29974: det anses att konstalster inte framstälis i form       med stöd av 8 § lagen angående omsättnings-
29975: av affärsrörelse. Om skattefrihet för alster av        skatt faller utanför tillämpningsområdet för
29976: bildkonst stadgas i 3 § lagen angående omsätt-         omsättningsbeskattningen. Emedan hantverka-
29977: ningsskatt. Enligt motiveringen tili regerings-        re framställer sina produkter i form av affärs-
29978: propositionen är skattefria alster av bildkonst        rörelse, vore befriandet av dem och hantverks-
29979: exempelvis målningar, teckningar, grafiska             produkter från omsättningsskatt en stödåtgärd
29980: verk, skulpturer och bildvävnader, dvs. konst-         som skulle förbättra konkurrensläget för de
29981: verk som närmast säljs i konstgallerier och på         produkter de framställer. Omsättningsbeskatt-
29982: utställningar. Gränsen mellan ett skattefritt          ningen lämpar sig inte att användas som en
29983: alster av bildkonst och en i lagen angående            sådan stödform. Att i lagen definiera begreppet
29984: omsättningsskatt avsedd vara kunde definieras          hantverkare eller hantverksprodukt skulle dess-
29985: så att konstalster är skattefria medan konstfö-        utom vara synnerligen problematiskt. Defini-
29986:                                     1990 vp. -     KK n:o 179                                    5
29987: 
29988: tionssvårigheterna beror i första hand på att      definieras på grundvalen av den skattebelagda
29989: det förekommer en mångfald av hantverkspro-        omsättningen under räkenskapsperioden. Den
29990: dukter och olika produktionsprocesser.             undre gränsen i markbelopp skulle gälla fysiska
29991:    Omsättningsskattesystemet i Finland skiljer     personer och sammanslutningar som bildats av
29992: sig i fråga om definitionen på begreppet affärs-   fysiska personer. Enligt omsättningsskattekom-
29993: verksamhet i mindre skala från den definition      missionens förslag skulle såsom sådan affärs-
29994: som baserar sig på omsättningens undre gräns       verksamhet som avses i lagen angående om-
29995: och som är i allmänt bruk i Iänder där             sättningsskatt inte betraktas verksamhet, i vii-
29996: mervärdesskattesystemet tillämpas. Emedan          ken den skattebelagda omsättningen under en
29997: fastställandet av markbeloppet för den undre       period av 12 månader understiger 75 000 mark.
29998: gränsen för skattskyldigheten hänför sig tili      Skulle omsättningen understiga 150 000 mark,
29999: idkare av affärsverksamhet i mindre skala samt     skulle beskattningen sänkas stegvis.
30000: behandlar olika branscher och företagare inom        Omsättningsskattekommissionens förslag be-
30001: samma bransch objektivare, har omsättnings-        reds för närvarande i finansministeriet. 1 fi-
30002: skattekommissionen        (Kommittebetänkande      nansministeriet är dock inte något sådant
30003: 1989:22) föreslagit att begreppet affärsverksam-   förslag under beredning genom vilket sameslöj-
30004: het i mindre skala även i Finland skulle           den skulle befrias från omsättningsskatt.
30005:     Helsingfors den 24 april 1990
30006: 
30007:                                                                 Finansminister Matti Louekoski
30008: 1
30009: 
30010: 1
30011: 
30012: 
30013: 
30014: 
30015:     1
30016: 
30017:     1
30018: 
30019: 
30020: 
30021: 
30022:         1
30023: 
30024:         1
30025: 
30026: 
30027: 
30028: 
30029:             1
30030: 
30031:             1
30032:                                               1990 vp.
30033: 
30034: Kirjallinen kysymys n:o 180
30035: 
30036: 
30037: 
30038: 
30039:                                  Aittoniemi: Poliisin virkojen perustamisesta esitutkintatehtäviin
30040: 
30041: 
30042:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30043: 
30044:    Hyväksyessään esitutkintalait eduskunta          ta kysymyksiinsä siltä ministeriltä, jonka vas-
30045: edellytti, että vuoteen 1991 mennessä poliisior-    tuualueeseen asia perimmiltään kuuluu.
30046: ganisaatioon perustetaan 450 virkaa nimen-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30047: omaan esitutkintatehtäviin ja että muut resurs-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30048: sitarpeet toteutetaan erikseen. Tämän hetken        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30049: tilanne on se, että mainituista viroista on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30050: perustamatta runsaat 200 virkaa ja hallituksen
30051: taholta esitettyjen kannanottojen mukaan on
30052: todennäköistä, että eduskunnan tekemää pää-                    Aikooko valtiovarainministeriö omal-
30053: töstä ei tulla noudattamaan.                                ta osaltaan toimia niin, että eduskun-
30054:    Asian johdosta tehtyihin useihin kyselyihin              nan esitutkintalain täytäntöönpanoa
30055: on toistuvasti vastannut sisäasiainministeri,               koskevat uusien poliisin virkojen perus-
30056: vaikka vastuun eduskunnan tahdon vastusta-                  tamista koskevat päätökset toteutetaan
30057: misesta kantaa todellisuudessa valtiovarainmi-              viimeistään valtion vuoden 1991 tulo- ja
30058: nisteriö. Kansanedustajat eivät siis saa vastaus-           menoarviossa?
30059:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
30060: 
30061:                                           Sulo Aittaniemi
30062: 
30063: 
30064: 
30065: 
30066: 200070S
30067: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 180
30068: 
30069: 
30070: 
30071: 
30072:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30073:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        175 tointa kahtena voimaantulon jälkeisenä
30074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuotena.
30075: olette 28 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn             Vuosina 1986-1988 tulo- ja menoarvioissa
30076: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         perustettiin esitutkintavirkoja yhteensä 110
30077: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tointa. Esitutkintalaki tuli voimaan 1.1.1989.
30078: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-       Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa perustettiin
30079: sesta kysymyksestä n:o 180:                          poliisiin 100 uutta virkaa. Lisäksi vuoden 1988
30080:                                                      toisessa lisämenoarviossa perustettiin 63 virkaa
30081:           Aikooko valtiovarainministeriö omal-       paikallispoliisin vartiointi-, haastemies-ja ulos-
30082:        ta osaltaan toimia niin, että eduskun-        ottotehtäviä varten sekä 2 virkaa poliisikoulun
30083:        nan esitutkintalain täytäntöönpanoa           toimistotehtäviin. Lisämenoarviossa peruste-
30084:        koskevat uusien poliisin virkojen perus-      tuilla viroilla mahdollistettiin näissä tehtävissä
30085:        tamista koskevat päätökset toteutetaan        olleiden poliisimiesten siirtäminen varsinaisiin
30086:        viimeistään valtion vuoden 1991 tulo- ja      poliisitehtäviin. Yhteensä oli siten esitutkinta-
30087:        menoarviossa?                                 lain voimaantulovuoteen mennessä lisätty po-
30088:                                                      liisin henkilöstöä näihin tehtäviin 275 toimella.
30089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Jäljellä olevien 175 toimen osalta sisältyy
30090: taen seuraavaa:                                      vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen
30091:                                                      suunnitelma 100 henkilötyövuoden kohdenta-
30092:    Esitutkintalainsäädäntöä koskevan hallituk-       misesta esitutkintatehtäviin. Näihin tehtäviin
30093: sen esityksen (n:o 14/1985 vp.) perusteluissa        perustettiin 54 uutta virkaa ja uudelleenkoh-
30094: arvioitiin, että uudistuksen johdosta olisi polii-   dennettiin poliisin sisäisin henkilöstösiirroin 46
30095: sin henkilöstön määrää lisättävä 450 hengellä.       tointa. Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
30096: Perusteluissa esitettiin edelleen, että 100 uutta    sen valmistelun yhteydessä tullaan ratkaise-
30097: tointa olisi perustettava ennen lakien voimaan-      maan esitutkintatehtäviin mahdollisesti vielä
30098: tuloa, 175 tointa voimaantulovuotena ja loput        tarvittavien 75 viran perustaminen.
30099:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
30100: 
30101:                                                            Valtiovarainministeri Matti Louekoski
30102:                                     1990 vp. -    KK n:o 180                                     3
30103: 
30104: 
30105: 
30106: 
30107:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30108:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         I budgeterna för åren 1986-1988 inrättades
30109: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       för förundersökningstjänster sammanlagt 110
30110: av den 28 mars 1990 tili vederbörande medlem      befattningar. Förundersökningslagen trädde i
30111: av statsrådet översänt avskrift av följande av    kraft den 1 januari 1989. I budgeten för 1989
30112: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-       inrättades 100 nya tjänster vid polisen. Dess-
30113: mål nr 180:                                       utom inrättades 63 tjänster i den andra tilläggs-
30114:                                                   budgeten för 1988 för bevaknings-, stämnings-
30115:           Ämnar finansministeriet för sin del     och utsökningsuppgifter vid den lokala polisen
30116:        vidta åtgärder för att de beslut av        samt 2 tjänster för kontorsuppgifter vid polis-
30117:        riksdagen om inrättandet av nya tjäns-     skolan. Genom de tjänster som inrättades i
30118:        ter inom polisen i anslutning tili verk-   tilläggsbudgeten möjliggjordes en överföring av
30119:        ställandet av förundersökninglagen         de polismän som verkat i de ifrågavarande
30120:        skall genomföras senast i statsbudgeten    uppgifterna tili egentliga polisuppgifter. Före
30121:        för 1991?                                  det år förundersökningslagen trädde i kraft
30122:                                                   hade alltså de aktuella uppgifterna utökats med
30123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sammanlagt 275 befattningar.
30124: samt anföra följande:                                Vad gäller de återstående 175 befattningarna
30125:                                                   ingår det i budgetpropositionen för 1990 en
30126:    1 motiveringen tili regeringens proposition    pian på att inrikta 100 personarbetsår på
30127: med förslag tili förundersökningslagstiftning     förundersökningsuppgifter. För dessa uppgifter
30128: (nr 14/1985 rd.) uppskattades det att polisens    inrättades 54 nya tjänster och dessutom nyin-
30129: personai bör utsökas med 450 personer tili        riktades 46 befattningar genom interna perso-
30130: följd av reformen. 1 motiveringen föreslogs       na1överföringar inom polisen. I samband med
30131: dessutom att 100 nya befattningar inrättas före   beredningen a v budgetproposi tionen för 1991
30132: lagarnas ikraftträdande, 175 befattningar under   kommer man att avgöra frågan om inrättandet
30133: året för ikraftträdandet och de återstående 175   av de 75 tjänster som eventuellt ytterligare
30134: befattningarna under de två närmast efter         behövs för förundersökningsuppgifter.
30135: ikraftträdandet följande åren.
30136:     Helsingfors den 26 april 1990
30137: 
30138:                                                                Finansminister Matti Louekoski
30139:                                             1990 vp.
30140: 
30141: Kirjallinen kysymys n:o 181
30142: 
30143: 
30144: 
30145: 
30146:                                 Almgren: Suomen Pankin haarakanttareiden palvelujen turvaa-
30147:                                    misesta
30148: 
30149: 
30150:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30151: 
30152:   Suomen Pankin johtokunta on jo tehnyt           ja riittävän väljät niin vastaanoton, käsittelyn
30153: alustavia päätöksiä, jotka tähtäävät haarakont-   kuin lähetyksenkin osalta. Pankin käytössä
30154: toriverkoston supistamiseen. Vuosien kuluessa     olevat tilat ovat yhteensä 1 050 neliömetriä ja
30155: on tehty supistuspäätöksiä, jotka ovat vaikut-    yhteenlaskettujen holvitilojen suuruus on yli
30156: taneet konttoreiden toimintaan. On puututtu       200 kuutiometriä.
30157: obligaatioiden myyntiin, vientivekseleiden dis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30158: konttaukseen, investointitalletuksiin ja valuu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30159: tanvaihtoon. Pankkilakko osoitti, miten välttä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30160: mätön nykyinen haarakonttoriverkosto on.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30161:    Konttorit, joihin rahankäsittely keskittyy,
30162: ovat korjauksen tarpeessa. Esim. Kuopion                    Onko Suomen Pankin haarakantta-
30163: konttorista on tehtävä rakentamispäätös. Kot-            reiden supistamista snna muodossa
30164: kan konttorin osuus alueellisessa rahahuollossa          kuin on kaavailtu pidettävä oikeana ja
30165: on suurin. Kotkan konttorissa suoritettiin pe-           tarkoituksenmukaisena, kun ottaa huo-
30166: rusparannus ja laajennus vuonna 1980. Kont-              mioon Kotkan konttorin uudet ja hyvin
30167: tori sai riittävät ja ajanmukaiset toimitilat.           toimivat tilat ja sen, että juuri Kotkan
30168: Toimintoja voidaan edelleen laajentaa. Kont-             osuus alueellisessa rahahuollossa on
30169: torin rahankäsittelytilat ovat samassa tasossa           suurin?
30170: 
30171:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
30172: 
30173:                                          Esko Almgren
30174: 
30175: 
30176: 
30177: 
30178: 200070S
30179: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 181
30180: 
30181: 
30182: 
30183: 
30184:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30185: 
30186:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lakkauttamiseen, sillä Suomen Pankin ohje-
30187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     säännön mukaan pankkivaltuusmiesten tulee
30188: olette 28 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn       ennen lakkauttamista koskevaa päätöstään so-
30189: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      pia asiasta valtioneuvoston kanssa. Tällaista
30190: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ehdotusta ei tällä hetkellä ole olemassa.
30191: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-      Suomen Pankin hallinto ja hoito kuuluu
30192: ta kysymyksestä n:o 181:                          puolestaan Suomen Pankin ohjesäännön mu-
30193:                                                   kaan johtokunnalle ellei erityisiä tehtäviä ole
30194:           Onko Suomen Pankin haarakantta-         ohjesäännössä pidätetty pankkivaltuusmiehille.
30195:        reiden supistamista siinä muodossa         Pankin haarakauttoreiden toimintojen kehittä-
30196:        kuin on kaavailtu pidettävä oikeana ja     minen onkin johtokunnan vastuulla.
30197:        tarkoituksenmukaisena, kun ottaa huo-         Setelien käytön turvallisuuden parantamisek-
30198:        mioon Kotkan konttorin uudet ja hyvin      si ja haarakonttoritoimintojen järkeistämiseksi
30199:        toimivat tilat ja sen, että juuri Kotkan   Suomen Pankin johtokunta on päättänyt hank-
30200:        osuus alueellisessa rahahuollossa on       kia kaikkiaan kuusi lajittelukonetta; näistä
30201:        suurin?                                    sijoitetaan kaksi Vantaalle ja loput neljä Kuo-
30202:                                                   pion, Oulun, Tampereen ja Turun haarakont-
30203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      toreihin. Täysautomaattisia lajittelukoneita
30204: vasti seuraavaa:                                  käytetään kaikkien muiden paitsi kymmenen
30205:                                                   markan seteleiden lajitteluun.
30206:    Suomen Pankki on Hallitusmuodon mukaan            Tässä tilanteessa Suomen Pankin kaikkien
30207: selkeästi eduskunnan pankki ja sen valvonnas-     haarakonttorien tehtävät eivät enää voi olla
30208: sa. Suomen Pankin suorittamien toimien tar-       laadultaan ja laajuudeltaan keskenään saman-
30209: koituksenmukaisuuden valvonta ei ole valtio-      laiset. Suomen Pankilta saadun selvityksen
30210: neuvoston vaan pankkivaltuusmiesten tehtävä.      mukaan maan rahahuolto ei suoritettujen ra-
30211: Valtioneuvoston toimivalta pankin haarakont-      tionalisointitoimien johdosta ole kärsinyt.
30212: toreita koskevissa asioissa liittyy vain niiden
30213:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
30214: 
30215:                                                         Valtiovarainministeri Matti Louekoski
30216:                                     1990 vp. -     KK n:o 181                                    3
30217: 
30218: 
30219: 
30220: 
30221:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30222:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       eftersom bankfullmäktige enligt reglementet för
30223: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Finlands Bank före beslut gällande nedläggning
30224: av den 28 mars 1990 tili vederbörande medlem       skall komma överens om detta med statsrådet.
30225: av statsrådet översänt avskrift av följande av     Ett dylikt förslag finns för tillfället inte.
30226: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål            Förvaltningen och skötseln av Finlands
30227: nr 181:                                            Bank å sin sida ankommer enligt samma
30228:                                                    reglemente på direktionen, om reglementet inte
30229:           Kan gallringen av avde1ningskontor       förbehåller bankfullmäktige särskilda uppgif-
30230:        för Finlands Bank anses vara rätt och       ter. Det är direktionen som ansvarar för
30231:        ändamålsenlig i den form som denna          utvecklandet av filialkontorens verksamhet.
30232:        har planerats, då man beaktar de nya           Direktionen för Finlands Bank har, för att
30233:        och välfungerande lokalerna för konto-      förbättra säkerheten vid hanteringen av sedlar
30234:        ret i Kotka samt att just Kotkas andel      och för att rationalisera avdelningskontorens
30235:        av den regionala penningförsörjningen       verksamhet, beslutat anskaffa sex sorterings-
30236:        är störst?                                  maskiner. Av dessa skall två utplaceras i Vanda
30237:                                                    och de fyra övriga i avdelningskontoren för
30238:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Kuopio, Uleåborg, Tammerfors och Åbo. De
30239: samt anföra följande:                              helautomatiska sorteringsmaskinerna skall an-
30240:                                                    vändas för sortering av alla andra sedlar utom
30241:    Regeringsformen säger i klartext att Finlands   tiomarkssedlar.
30242: Bank är riksdagens bank och verkar under dess         1 detta läge kan uppgifterna för Fin1ands
30243: inseende. Övervakningen av huruvida de åtgär-      Banks samtliga avdelningskontor inte 1ängre
30244: der som Finlands Bank vidtar är ändamålsen-        vare sig i fråga om uppgifternas art eller
30245: liga ankommer inte på statsrådet utan på           kvantitet vara sinsemellan likadana. Enligt den
30246: bankfullmäktige. Statsrådets befogenheter i        redogörelse som Finlands Bank gett har landets
30247: ärenden gällande bankens avdelningskontor          penningförsörjning inte lidit på grund av de
30248: anknyter endast tili nedläggning av kontoren,      vid tagna ra ti onaliseringsåtgärderna.
30249: 
30250:     Helsingfors den 24 april 1990
30251: 
30252:                                                                 Finansminister Matti Louekoski
30253: •
30254:                                                1990 vp.
30255: 
30256: Kirjallinen kysymys n:o 182
30257: 
30258: 
30259: 
30260: 
30261:                                   Aittoniemi: Pesänhoitopalkkioiden kohtuullistamisesta konkurs-
30262:                                       sipesissä
30263: 
30264: 
30265:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30266: 
30267:    Yksityisten saamamiesten lisäksi valtiolla on     kustannuksineen kun on nykyisin niin sanottu
30268: yleensä konkurssipesästä merkittävät saatavat.       bisnes. Tätä bisnestä kaiken lisäksi hoitavat
30269: Konkurssipesän pesäluettelon mukaan on usein         useasti aina samat asianajajat
30270: perusteltua syytä olettaa, että valtion saatavista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30271: ainakin osa pystytään perimään, koska kon-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30272: kurssista huolimatta pesän varat ovat huomat-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30273: tavat ja valtion saamisilla tietty etuoikeusjär-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30274: jestys.
30275:    Sen jälkeen kun pesän selvitysmiehet ja
30276: pesänhoitajat perivät omat palkkionsa, käy                     Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
30277: useasti niin, että sekä valtio että yksityiset               nöllisiin toimenpiteisiin kohtuuttomien
30278: saamamiehet joutuvat nuolemaan näppejään                     pesånhoitopalkkioiden kohtuullistami-
30279: uskomattoman suurten asianajokulujen vuoksi.                 seksi, valtion ja yksityisten saamamies-
30280: Konkurssipesän hoitaminen kohtuuttomine                      ten edun nimissä?
30281: 
30282:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
30283: 
30284:                                            Sulo Aittaniemi
30285: 
30286: 
30287: 
30288: 
30289: 200070S
30290: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 182
30291: 
30292: 
30293: 
30294: 
30295:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30296:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       selvityksestä huolehditaan asianmukaisesti.
30297: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Velkojat ovat myös itse parhaiten selvillä pesän
30298: olette 28 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         asioista.
30299: kirjeenne n:o 633 ohella toimittanut valtioneu-        Velkojat päättävät myös konkurssipesän hoi-
30300: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tajille maksettavasta palkkiosta. Päätös palk-
30301: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-         kiosta tehdään velkojainkokouksessa, jossa vel-
30302: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 182:           kojien äänioikeus määräytyy heidän saamisen-
30303:                                                     sa suuruuden mukaan. Jos pesänhoitaja, kon-
30304:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       kurssivelallinen tai velkoja on tyytymätön vel-
30305:        nöllisiin toimenpiteisiin kohtuuttomien      kojainkokouksen palkkioasiassa antamaan
30306:        pesänhoitopalkkioiden kohtuullistami-        päätökseen, kukin heistä voi konkurssisäännön
30307:        seksi, valtion ja yksityisten saamamies-     nimenomaisen säännöksen mukaan saattaa
30308:        ten edun nimissä?                            asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
30309:                                                        Laissa ei ole mainittu niitä perusteita, joiden
30310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaan pesänhoitopalkkiot tulisi määrätä.
30311: taen seuraavaa:                                     Palkkioiden suuruuteen vaikuttavat työmäärän
30312:                                                     lisäksi muun muassa tehtävien kiireellisyys,
30313:    Konkurssisäännössämme on omaksuttu pe-           vaativuus ja niistä aiheutuva vastuu. Palkkiois-
30314: riaate, jonka mukaan konkurssivelkojille kuu-       ta päättäessään velkojat eivät ole mihinkään
30315: luu ylin päätäntävalta täytäntöönpanaan liitty-     taulukoihin sidottuja.
30316: vissä ja konkurssipesän hallintoa koskevissa           Konkurssilainsäädännön uudistustyössä on
30317: kysymyksissä. Velkojat vaikuttavat pesänhoita-      harkittavana, miten konkurssipesän hoito, hal-
30318: jien valintaan, antavat pesänhoilajille valtuudet   linto ja niiden valvonta olisi järjestettävä. Tässä
30319: pesän omaisuuden realisointiin ja muuhun pe-        yhteydessä on selvitettävä, onko tarvetta säätää
30320: sän omaisuuden hoitamiseen. Periaatetta on          laissa myös pesänhoitopalkkioiden määräyty-
30321: pidetty perusteltuna sen vuoksi, että juuri         misperusteista.
30322: konkurssivelkojien oma etu vaatii, että pesän-
30323:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
30324: 
30325:                                                                    Oikeusministeri Tarja Halonen
30326:                                      1990 vp. -     KK n:o 182                                     3
30327: 
30328: 
30329: 
30330: 
30331:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30332: 
30333:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Borgenärerna beslutar även om det arvode
30334: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         som skali betalas tili förvaltarna av konkurs-
30335: nr 633 av den 28 mars 1990 tili vederbörande        boet. Beslutet om arvodet fattas vid borgenärs-
30336: medlem av statsrådet översänt avskrift av           sammanträdet, där borgenärernas rösträtt be-
30337: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi un-         stäms i enlighet med storleken av deras ford-
30338: dertecknade spörsmål nr 182:                        ringar. Om inte boförvaltaren, konkursgälde-
30339:                                                     nären elier borgenären är nöjd med det beslut
30340:          Ämnar Regeringen vidta Iagstiftnings-      som fattats av borgenärssammanträdet rörande
30341:        åtgärder för att nedsätta de oskäliga        arvodet, kan var och en av dem få ärendet tili
30342:        arvodena för boförvaltare tili ett skäligt   föremål för prövning av domstol enligt ett
30343:        belopp, vilket Iigger i de statliga och      uttryckligt stadgande i konkursstadgan.
30344:        privata borgenärernas intresse?                 1 Iagen har inte nämnts de grunder enligt
30345:                                                     vilka arvodena för boförvaltare skali bestäm-
30346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
30347:                                                     mas. På storleken av arvodet inverkar förutom
30348: samt anföra följande:
30349:                                                     arbetsmängden även bl.a. skyndsamheten med
30350:     1 konkursstadgan har omfattats den princi-      uppgifterna, de krav uppgifterna stälier och det
30351: pen att den högsta beslutanderätten i frågor        ansvar som de för med sig. Då borgenärerna
30352: rörande verkstäliigheten och förvaltningen av       beslutar om arvodet är de inte bundna av
30353: konkursboet ankommer på konkursborgenä-             några som helst taxor.
30354: rerna. Borgenärerna påverkar valet av boför-           1 reformarbetet som gälier konkurslagstift-
30355: valtare, ger boförvaltarna befogenhet att reali-    ningen prövas hur konkursboets skötsel, för-
30356: sera egendomen i boet och i övrigt sköta            valtningen och övervakningen av dessa skali
30357: egendomen i boet. Principen har ansetts moti-       anordnas. I detta samband skali utredas om
30358: verad därför att det ligger i konkursborgenä-       det finns behov av att i lagen faststälia de
30359: rernas egna intresse att boutredningen sköts på     grunder enligt vilka arvodena för boförvaltare
30360: ett riktigt sätt. Borgenärerna känner också bäst    bestäms.
30361: tili boets angelägenheter.
30362:     Helsingfors den 26 april 1990
30363: 
30364:                                                                   Justitieminister Tarja Halonen
30365:                            j
30366:                           j
30367:                          j
30368:                         j
30369:                        j
30370:                       j
30371:                      j
30372:                     j
30373:                    j
30374:                   j
30375:                  j
30376:                 j
30377:                j
30378:               j
30379:              j
30380:             j
30381:            j
30382:           j
30383:          j
30384:         j
30385:        j
30386:       j
30387:      j
30388:     j
30389:    j
30390:   j
30391:  j
30392: j
30393:                                               1990 vp.
30394: 
30395: Kirjallinen kysymys n:o 183
30396: 
30397: 
30398: 
30399: 
30400:                                  Pulliainen: Eevalan ja luurikkalahden välisestä tiehankkeesta
30401:                                      Sotkamossa
30402: 
30403: 
30404:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30405:    Tielaitoksella on tapana valitella rahapulaa,    aiheuta ratkaisevaa huononnusta nykytilantee-
30406: mutta eräät sen viimeaikaiset tiehankkeet osoit-    seen."!!! Täytyy todella ihmetellä, että tällaisen
30407: tavat, että laitoksella on joko liikaa rahaa        lausunnon jälkeen tiehanketta yritetään viedä
30408: käytettävissään tai heikko harkintakyky. Tyy-       eteenpäin. Hankkeesta on välittömästi tarpeet-
30409: pillinen esimerkki hankkeesta, jollaiseen ei mis-   tomana ja haittaa aiheuttavana luovuttava, ja
30410: sään nimessä pidä yhteisiä varojamme käyttää,       varat käytettävä vaikkapa Kainuun olemassa
30411: löytyy Sotkamosta. Kysymyksessä on tiesuun-         olevien heikkokuntoisten mutta tarpeellisten
30412: nitelma Eevala-Juurikkalahti. Kolmensadan           teiden kunnostamiseen. Rahaa olisi tähän sil-
30413: kilometrin matka Kajaanista Joensuuhun lyhe-        loin käytettävissä lisää lähes 30 mmk.
30414: nisi 8,5 km:lla. Samalla aiheutettaisiin Vuoka-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30415: tin vaaramaiseman pilaamista ja kohtuutonta         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
30416: haittaa Vaarankylän asukkaille.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30417:    Kuvaavaa hankkeelle on tielaitoksen Kai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30418: nuun piirin selityskirje (2198/Ps-539/221/24/89),
30419: jonka se on lähettänyt hankkeen johdosta tie-
30420: ja vesirakennushallitukselle. Kirjeen laatijalla               Päättääkö Hallitus välittömästi luo-
30421: on ollut todella vaikeuksia puolustella hanket-              pua tarpeettomasta ja haitallisesta tie-
30422: ta. Tämä käy hyvin julki seuraavasta lainauk-                hankkeesta Eevala-Juurikkalahti Sot-
30423: sesta: "Lääninhallitus katsoo, että tiehanke ei              kamon kunnassa?
30424:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1990
30425: 
30426:                                           Erkki Pulliainen
30427: 
30428: 
30429: 
30430: 
30431: 200070S
30432: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 183
30433: 
30434: 
30435: 
30436: 
30437:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30438:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ko. hanke sisältyi syyskuussa 1990 alkavana.
30439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Perusteena hankkeen toteuttamiselle todetta-
30440: olette 28 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        koon, että Juurikkalahden-Eevalan tie tukee
30441: kirjeenne n:o 634 ohella toimittanut valtioneu-    Kainuun kehittymistä ja on liikennetaloudelli-
30442: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sesti kannattava seka liikenneturvallisuutta pa-
30443: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-     rantava ratkaisu, koska raskasta liikennettä
30444: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 183:             siirtyy pois voimakkaasti kehittyvän Vuokatin
30445:                                                    taajaman läpikulkutieltä.
30446:          Päättääkö Hallitus välittömästi luo-         Juurikkalahden-Eevalan tie on suunniteltu
30447:        pua tarpeettomasta ja haitallisesta tie-    siten, että se sopeutuu ympäröivään maastoon.
30448:        hankkeesta Eevala-Juurikkalahti Sot-        Tien linjaus on esitelty ympäristöministeriölle.
30449:        kamon kunnassa?                             Tielinja kulkee Vaarankylän itäpuolitse ja
30450:                                                    suunnitelmissa on otettu huomioon kylämaise-
30451:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ma ja maanomistajien toivomukset.
30452: vasti seuraavaa:                                      Sotkamon kunta ja Oulun lääninhallitus
30453:                                                    samoin kuin lääninneuvottelukunta puoltavat
30454:   Tie- ja vesirakennushallitus ehdotti valtatien   hankkeen toteuttamista ja se on seutukaavalii-
30455: n:o 18 rakentamista välille J uurikkalahti-        ton liittovaltuuston hyväksymän Kainuun 3.
30456: Eevala kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon,        seutukaavan mukainen. Hankkeen toteuttamis-
30457: josta se kuitenkin määrärahoja supistettaessa      ta tukevat myös Kainuun kansanedustajat
30458: karsittiin. Hankkeen aloituspäätös olisi ollut     Koistinen, Valli ja Kettunen pääjohtaja Loik-
30459: oikeampi tehdä tulo- ja menoarviokäsittelyssä.     kaselle 5.4.1990 jättämässään kirjeessä.
30460:   Kainuun työllisyysnäkökohdat huomioon               Edellä esitetyn perusteella tieviranomaiset
30461: ottaen tie- ja vesirakennushallitus esitti han-    katsovat, että Juurikkalahden-Eevalan tien
30462: ketta myös kuluvan vuoden työllisyystyöohjel-      rakentaminen on tarpeellinen ja että se tulisi
30463: maan, joka rahoitetaan momentin 34.50.77           säilyttää hallituksen vahvistamassa työllisyys-
30464: työllisyysvaroilla. Työministeriön esittelystä     työohjelmassa.
30465: hallitus hyväksyi työllisyystyöohjelman, johon
30466: 
30467:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
30468: 
30469:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
30470:                                      1990 vp. -     KK n:o 183                                     3
30471: 
30472: 
30473: 
30474: 
30475:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30476: 
30477:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Som motivering för verkställandet av projek-
30478: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tet kan det konstateras att vägen mellan luu-
30479: nr 634 av den 28 mars 1990 tili vederbörande        rikkalahti och Eevala stöder utvecklandet av
30480: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Kajanaland och är en från trafikekonomisk
30481: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-        synpunkt lönsam lösning som förbättrar trafik-
30482: dertecknade spörsmål nr 183:                        säkerheten, emedan en del av den tunga trafi-
30483:                                                     ken försvinner från den genomfartsväg som
30484:          Ämnar Regeringen besluta att ome-          löper genom tätorten Vuokatti, som befinner
30485:        delbart avstå från det onödiga och           sig i ett intensivt utvecklingsskede.
30486:        skadliga vägprojektet Eevala-luurik-            Vägen mellan luurikkalahti och Eevala har
30487:        kalahti i Sotkamo kommun?                    planerats så att den är anpassad tili den
30488:                                                     omgivande terrängen. Linjeföringen har före-
30489:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lagts miljöministeriet. Väglinjen löper öster om
30490: samt anföra följande:                               Vaarankylä och i planerna har beaktats by-
30491:                                                     landskapet och jordägarnas önskemål.
30492:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen föreslog           Sotkamo kommun, länsstyrelsen i Uleåborgs
30493: anläggandet av en riksväg nr 18 mellan luu-         Iän och länsdeleg~tionen har förordat genom-
30494: rikkalahti och Eevala i statsbudgeten för inne-     förandet av projektet, som motsvarar den
30495: varande år. Då anslagen reducerades gallrades       tredje regionplan för Kajanaland som godkänts
30496: dock projektet ut. Det hade varit riktigare att     av regionplansförbundets förbundsfullmäktige.
30497: fatta beslut om inledandet av projektet i           Genomförandet av projektet understöds även
30498: samband med behandlingen av statsbudgeten.          av riksdagsmännen Koistinen, Valli och Ket-
30499:    Med beaktande av sysselsättningsutsikterna i     tunen från Kajanaland i ett brev av 5.4.1990 tili
30500: Kajanaland föreslog väg- och vattenbyggnads-        generaldirektör Loikkanen.
30501: styrelsen projektet även i sysselsättningsarbets-      Med stöd av det ovan anförda anser väg-
30502: programmet för innevarande år. Programmet           myndigheterna att anläggandet av en väg mel-
30503: finansieras med sysselsättningsmedel under mo-      lan luurikkalahti och Eevala är nödvändigt
30504: ment 34.50. 77. På föredragning av arbetsmi-        och bör bibehållas i det av regeringen fastställ-
30505: nistern godkände regeringen sysselsättningsar-      da sysselsättningsarbetsprogrammet.
30506: betsprogrammet, i vilket projektet ingår, så att
30507: det skall påbörjas i september 1990.
30508: 
30509:     Helsingfors den 20 april 1990
30510: 
30511:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
30512:                                              1990 vp.
30513: 
30514: Kirjallinen kysymys n:o 184
30515: 
30516: 
30517: 
30518: 
30519:                                  Jääskeläinen: Vihannestuotannon tukemisesta Lapissa
30520: 
30521: 
30522:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30523: 
30524:    Lapissa tuotetut vihannekset ovat laadukkai-    täjät ovat tehneet uraauurtavaa työtä alan
30525: ta ja aromipitoisia. Korkealaatuisten tuotteiden   kehittämiseksi. Yritysten toiminnan jatkuvuu-
30526: menekki on varmempaa heikoissakin markki-          den varmistaminen edellyttää sitä, että niiden
30527: natilanteissa. Tulevaisuudessa hyvän laadun        taloudellisia mahdollisuuksia vahvistetaan, jot-
30528: merkitys entisestään kasvanee. Vihannesten         ta myös mahdollisimman monet nuoret uskal-
30529: asianmukaisella varastoinnilla turvataan kulut-    taisivat lähteä toimintaan mukaan.
30530: tajille raikkaiden tuotteiden saanti myös syk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30531: syllä ja talvella. Sadon varastointi tasaa työ-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30532: huippuja sekä pidentää tuotannon työllistävää      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30533: vaikutusta talvikauteen. Lapin tuotteiden          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30534: markkinointi perustuu paitsi laadukkaisiin
30535: tuotteisiin myös Lapin imagon hyödyntämi-                    Onko Hallituksella valmiutta lähteä
30536: seen, varmojen jakelukanavien hyväksikäyt-                taloudellisesti tukemaan lappilaisten vi-
30537: töön sekä varmoihin ja jatkuviin toimituksiin.            hannesten viljelijöiden varastointi- ja
30538:    Lapissa puutarhatuotantoa harjoittavat yrit-           markkinointitoimenpiteitä?
30539:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
30540: 
30541:                                         Keijo Jääskeläinen
30542: 
30543: 
30544: 
30545: 
30546: 200070S
30547: 2                                   1990 vp. -      KK n:o 184
30548: 
30549: 
30550: 
30551: 
30552:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sestä annetun lain nojalla ovat tänä vuonna
30554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hyvät, koska avustusten myöntövaltuus tullee
30555: olette 29 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          riittämään. Kyseistä rahoitustukea voidaan
30556: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kohdistaa yksityisten viljelijöiden viljely-, va-
30557: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        rastointi- ja jatkojalostushankkeisiin. Myös yk-
30558: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta          sityisten viljelijöiden markkinointi- ja tuoteke-
30559: kirjallisesta kysymyksestä n:o 184:                  hityshankkeisiin voidaan myöntää kehittämis-
30560:                                                      avustuksia. Tukemisen edellytyksenä luonnolli-
30561:           Onko Hallituksella valmiutta lähteä        sesti on, että hankkeet täyttävät muut kyseisen
30562:        taloudellisesti tukemaan lappilaisten vi-     lain asettamat yritystoiminnan edellytykset.
30563:        hannesten viljelijöiden varastointi- ja       Laajempiin maakunnallisiin markkinointipro-
30564:        markkinointitoimenpiteitä?                    jekteihin ei kyseisen lain mukaan voida rahoi-
30565:                                                      tusta myöntää.
30566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Erikoismaatalouden rahoitus tullee jatku-
30567: taen seuraavaa:                                      maan myös vuonna 1991 suunnilleen edellä
30568:                                                      esitettyjen ehtojen mukaisesti. Tältä osin vihan-
30569:    Vuonna 1987 tuli voimaan laki maaseudun           nesviljelyn rahoitusmahdollisuudet säilynevät
30570: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-          entisen kaltaisina.
30571: sestä (1031/86). Alun perin kolmivuotiseksi              Maaseudun pienimuotoisesta elinkeinotoi-
30572: säädettyä lakia jatkettiin (1 041 /89) koskemaan     minnasta annetun lain lisäksi valtiovalta on
30573: myös vuotta 1990. Kyseisen lain mukaan voi-          muilla budjettivaroilla tukenut jo viidentoista
30574: daan tukea taloudellisesti mm. puutarha- ja          vuoden ajan kotimaisten vihannesten markki-
30575: taimitarhaviljelyä sekä muuta erikoismaata-          nointia. Markkinoinninedistämiskampanjoiden
30576: loutta. Vihannesten viljelyssä voidaan rahoittaa     käytännön järjestelyistä ovat vastanneet alan
30577: investointiavustuksilla ja halpakorkoisilla lai-     järjestöt, joille valtion tuki on osoitettu. Viime
30578: noilla mm. viljelyssä tarvittavien erikoiskonei-     vuonna järjestöt tiivistivät yhteistoimintaa ja
30579: den hankintaa sekä varastointiin, pakkaukseen        perustivat yhteisen menekinedistäntätoimieli-
30580: ja jatkojalostukseen tarvittavia rakennuksia.        men, Kotimaiset Kasvikset ry:n, koordinoi-
30581: Työvoimakustannuksiin voidaan myöntää                maan menekinedistämistoimia. Itse yhdistys
30582: kä ynnistysa vustuksia.    Kehittämisavustuksia      keskittyy etupäässä puutarhatuotteiden ja ruo-
30583: myönnetään esimerkiksi markkinointiin tai            kaperunan laadun parantamiseen.
30584: tuotekehittelyyn suuntautuviin kehittämishank-          Viime vuonna myönnettiin vihannesten ja
30585: keisiin. Investointiavustusta voidaan kehitys-       ruokaperunan markkinoinninedistämiseen sekä
30586: alueiden I vyöhykkeellä myöntää enintään             laatutyöhön yhteensä yli 2,5 milj. markkaa.
30587: 50 % investointikustannuksista, käynnistys-          Lisäksi myönnettiin varoja muun puutarhata-
30588: avustusta enintään 70% palkkakustannuksista          louden menekinedistämiseen ja eräisiin siihen
30589: ja kehittämisavustusta enintään 75 % kehittä-        liittyviin tutkimuksiin. Vielä vuonna 1987 puu-
30590: mishankkeen hyväksytyistä kustannuksista.            tarhatuotteiden ja ruokaperunan menekinedis-
30591:    Vuosina 1987-88 Lappiin (Rovaniemen ja            täntään oli käytettävissä vähän yli 2 milj.
30592: Kemin maatalouspiirien alueelle) myönnettiin         markkaa. Tänä vuonna tarkoitukseen on käy-
30593: edellä mainitun lain nojalla puutarha-, taimi-       tettävissä 6 milj. markkaa, ja tämän kevään
30594: tarha- ja erikoisviljelyyn avustuksia noin 3,6       sopimuksessa maataloustuloratkaisuksi esite-
30595: mmk. Mahdollisuudet tukea vihannesten varas-         tään vuotta 1991 varten varattavaksi 12 milj.
30596: tointi- ja markkinointihankkeita maaseudun           markkaa.
30597: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-
30598:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
30599: 
30600:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
30601:                                       1990 vp. -      KK n:o 184                                      3
30602: 
30603: 
30604: 
30605: 
30606:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30607:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bidrag torde räcka. Detta finansieringsstöd kan
30608: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            inriktas på enskilda od1ares odlings-, 1agrings-
30609: av den 29 mars 1990 till vederbörande medlem           och vidareförädlingsprojekt. U tvecklingsbidrag
30610: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kan även beviljas för enskilda od1ares mark-
30611: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade           nadsförings- och produktutvecklingsprojekt.
30612: spörsmål nr 184:                                       En förutsättning för stöd är naturligtvis att
30613:                                                        projekten uppfyller de övriga villkoren för
30614:           Är Regeringen beredd att ekonomiskt          företagsverksamhet som lagen uppställer. En-
30615:        stöda lagrings- och marknadsföringsåt-          1igt samma lag är det inte möjligt att bevilja
30616:        gärder för de lappländska grönsaksod-           finansiering för mer omfattande marknadsfö-
30617:        larna?                                          ringsprojekt, som berör hela landskap.
30618:                                                            Finansieringen av specialjordbruk torde fort-
30619:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           sätta även under år 1991 ungefär i enlighet med
30620: samt anföra följande:                                  ovan anförda villkor. Beträffande detta torde
30621:                                                        finansieringsmöjligheterna för grönsaksod1ing
30622:     År 1987 trädde lagen om främjande av               förbli som förr.
30623: näringsverksamhet i liten skala på landsbygden             Förutom genom lagen om främjande av
30624: (1 031 /86) i kraft. Lagen, som ursprungligen var      näringsverksamhet i liten skala på landsbygden
30625: treårig, stadgades gälla ( 1041 /89) även år 1990.     har statsmakten redan under 15 år stött mark-
30626: Enligt lagen kan bl.a. trädgårds- och plantsko-        nadsföring av inhemska grönsaker med andra
30627: leodling samt annat specialjordbruk stödas             budgetmedel. De av branschens organisationer
30628: ekonomiskt. Odling av grönsaker kan finansie-          tili vilka det statliga stödet har riktats har
30629: ras med investeringsbidrag och lågräntelån             svarat för de praktiska arrangemangen beträf-
30630: bl.a. för anskaffning av specialmaskiner som           fande kampanjer som främjar marknadsföring-
30631: behövs i odlingen samt för byggnader för               en. 1 fjol intensifierade organisationerna samar-
30632: lagring, förpackning och vidareförädling, och          betet och grundade ett gemensamt säljfrämjan-
30633: för arbetskraftskostnader kan startbidrag bevil-       de organ, lnhemska Trädsgårdsprodukter rf,
30634: jas. Utvecklingsbidrag beviljas för bl.a. utveck-      för att koordinera de säljfrämjande åtgärderna.
30635: lingsprojekt med inriktning på marknadsföring          Själva föreningen koncentrerar sig främst på
30636: eller produktutveckling. lnvesteringsbidrag kan        att förbättra kvaliteten hos trädgårdsprodukter
30637: inom utvecklingsområdeszon 1 beviljas till ett         och matpotatis.
30638: belopp av högst 50% av investeringskostna-                 1 fjol beviljades samman1agt över 2,5 mi1j.
30639: derna, startbidrag till högst 70 % av lönekost-        mk för främjande av marknadsföring av grön-
30640: naderna och utvecklingsbidrag till högst 75 %          saker och matpotatis samt för arbetet på
30641: av de godkända kostnaderna för utvecklings-            kva1iteten. Dessutom beviljades medel för sälj-
30642: projekt.                                               främjande i fråga om annan trädgårdsskötse1
30643:     Aren 1987-88 beviljades Lappland (områ-            och för viss forskning i anknytning härtill.
30644: dena för Rovaniemi och Kemi 1antbruksdi-               Ännu år 1987 stod litet över 2 milj. mk tili buds
30645: strikt) med stöd av ovan nämnda 1ag ca 3,6             för säljfrämjande i fråga om trädgårdsproduk-
30646: mi1j. mk i bidrag för trädgårds-, plantskole-          ter och matpotatis. 1 år finns det 6 mi1j. mk
30647: och specialod1ing. Möjligheterna att stöda lag-        tillgängliga för detta ändamål och i vårens
30648:  rings- och marknadsföringsprojekt för grönsa-         avtal föreslås det att 12 milj. mk reserveras för
30649:  ker med stöd av lagen om främjande av                 lantbrukets inkomstpo1itiska uppgörelse för år
30650:  näringsverksamhet i liten skala på landsbygden        1991.
30651:  är i år goda, eftersom fullmakten att bevi1ja
30652:      Helsingfors den 2 maj 1990
30653: 
30654:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
30655:                                         j
30656:                                     j
30657:                                    j
30658:                                   j
30659:                                j
30660:                               j
30661:                            j
30662:                           j
30663:                        j
30664:                       j
30665:                    j
30666:                   j
30667:                   j
30668:               j
30669:               j
30670:           j
30671:           j
30672:       j
30673:       j
30674:      j
30675:     j
30676: j
30677: j
30678:                                              1990 vp.
30679: 
30680: Kirjallinen kysymys n:o 185
30681: 
30682: 
30683: 
30684: 
30685:                                  Koistinen ym.: Hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä koko
30686:                                      perheelle lapsen sairastaessa
30687: 
30688: 
30689:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30690: 
30691:    Kiistatta on Suomessa, niin kuin koko           asiaa korjaisi, jos sairausvakuutuslakia muutet-
30692: maailmassakin todettu, että lapsen ja nuoren       taisiin vielä siten, että se mahdollistaisi koko
30693: oirehtiessa ei ole kyse vain hänestä, vaan usein   perheen hoidon ja kuntoutuksen sekä takaisi
30694: koko perheen vaikeuksista - sairaudesta.           näissä tilanteissa kaikille sairausvakuutuslain
30695:    Tänä päivänä on jo lukuisia perheitä, jotka     mukaiset etuudet ja korvaukset.
30696: lapsensa tai nuorensa auttamiseksi hakeutuisi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30697: vat hoitoon. Taloudellisesti tilanne on kuiten-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30698: kin monelle perheelle mahdoton. Vanhempien         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30699: ollessa yhdessä lapsensa kanssa hoidossa, he       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30700: eivät voi olla työssä, mikä vaikeuttaa toimeen-
30701: tuloa ja hoitomaksujen suorittamista.                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
30702:    Voimassa olevaa sairausvakuutuslakia tulisi            teisiin    sairausvakuutuslainsäädännön
30703: muuttaa siten, että sosiaalista kuntoutusta,              muuttamiseksi siten, että mahdollistet-
30704: perhekuntoutusta ja muita sosiaalipalveluja               taisiin koko perheen osallistuminen hoi-
30705: tarvitsevat lapset, nuoret ja heidän perheensä            toon tai kuntoutukseen perheen lapsen
30706: voisivat sosiaalialan asiantuntijan lähetteellä           sitä tarvitessa, ja
30707: päästä hoitoon ja kuntoutukseen. Useimmiten                  onko Hallitus valmis samalla turvaa-
30708: näissä avuntarpeen tilanteissa ei ole kyse diag-          maan perheen toimeentulon hoidon tai
30709: nostisoitavissa olevista sairauksista. Edelleen           kuntoutuksen aikana?
30710:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
30711: 
30712:           Annikki Koistinen          Pirkko Ikonen                Pauli Saapunki
30713:           Kalle Röntynen             Sirkka-Liisa Anttila         Timo Kietäväinen
30714:           Hannele Pokka              Matti Väistö                 Marjatta Väänänen
30715:           Matti Maijala              Pekka Puska                  Kalevi Mattila
30716:           Tellervo Renko             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Jäätteenmäki
30717:                      Juhani Alaranta                      Riitta Kauppinen
30718: 
30719: 
30720: 
30721: 
30722: 200070S
30723: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 185
30724: 
30725: 
30726: 
30727: 
30728:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30729: 
30730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     avustus). Sairausvakuutuslain 23 d §:n 3 koh-
30731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dan mukaan erityishoitoraha suoritetaan van-
30732: olette 29 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        hemmille, jotka osallistuvat lapsensa sairauden
30733: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tai vamman perusteella järjestetylle sopeutu-
30734: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      misvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muu-
30735: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     hun niihin rinnastettavaan lakiin perustuvaan
30736: lisesta kysymyksestä n:o 185:                      kuntoutustoimintaan. Erityishoitoraha myön-
30737:                                                    netään alle 16-vuotiaan lapsen sairauden tai
30738:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-          vamman perusteella. Suoritettaessa etuutta mo-
30739:        piteisiin sairausvakuutuslainsäädännön      lemmille vanhemmille edellytetään, että lääkäri
30740:        muuttamiseksi siten, että mahdollistet-     on katsonut molempien vanhempien osallistu-
30741:        taisiin koko perheen osallistuminen hoi-    misen tarpeelliseksi.
30742:        toon tai kuntoutukseen perheen lapsen          Hallitus on osana vuosille 1990-1991 sol-
30743:        sitä tarvitessa, ja                         mittua talous- ja tulopoliittista kokonaisratkai-
30744:           onko Hallitus valmis samalla turvaa-     sua ilmoittanut pyrkivänsä toteuttamaan uudis-
30745:        maan perheen toimeentulon hoidon tai        tuksen, jonka mukaan kuntoutusrahaa suori-
30746:        kuntoutuksen aikana?                        tettaisiin kuntoutusajalta henkilöille, joiden toi-
30747:                                                    meentuloturva ei ole muulla tavoin järjestetty.
30748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       K untou tusaj an    toimeen t ulaturva toimikun ta
30749: vasti seuraavaa:                                   jätti 20.3.1990 ehdotuksensa kuntoutusraha-
30750:                                                    laiksi (Komiteanmietintö 1990:6). Toimikunta
30751:    Kysymyksessä esitetään perhekuntoutuksen-       ehdotti sairausvakuutuspäivärahan suuruista
30752: ja hoidon mahdollisuuksien parantamista lä-        kuntoutusrahaa maksettavaksi kuntoutujalle
30753: hinnä järjestämällä hoidon ja kuntoutuksen         kuntoutusajalta, jolta hän on estynyt tekemästä
30754: aikainen toimeentulo sairausvakuutuslainsää-       työtä. Toimikunnan ehdotuksessa on lueteltu
30755: dännöllä. Kysymyksessä tarkoitetaan yleensä        ne lait joiden perusteella annetun kuntoutuksen
30756: koko perheen sosiaalista kuntoutusta, jota an-     johdosta kuntoutusrahaa maksettaisiin. Kun-
30757: netaan lastensuojelulain nojalla joko kunnan       toutuksen tarkoituksena olisi ehdotuksen mu-
30758: toimesta tai ostopalveluna yksityisissä hoito-     kaan oltava työelämään tulo, siinä pysyminen
30759: paikoissa.                                         tai siihen paluu, joten puheena oleva sosiaali-
30760:    Hoidon ja kuntoutuksen kustannukset suo-        nen kuntoutus yleensä ei kuuluisi ehdotuksen
30761: ritetaan pääosin SVOL-lainsäädännön perus-         piiriin. Sen sijaan määräystä siitä, että kuntou-
30762: teella, samoin siitä asiakkailta perittävät mak-   tus olisi annettava sairauden tai vamman joh-
30763: sut, joten tältä osin ei perhekuntoutuksen         dosta ei ehdotus sisällä.
30764: asiakkaille aiheudu kustannuksia.                     Toimikunnan mietintö on parhaillaan laajal-
30765:    Sairausvakuutuksesta maksetaan sairauspäi-      la lausuntokierroksella. Perhekuntoutuksen ai-
30766: värahan suuruista erityishoitorahaa 1.10.1990      kainen toimeentuloturva voidaan ottaa esille
30767: alkaen (lainmuutos 22.12.1989/1255, jolla kor-     toimikunnan ehdotusten jatkovalmistelun yh-
30768: vataan nykyinen valtioneuvoston päätöksien         teydessä.
30769: mukainen sairaan lapsen hoito- ja kuntoutus-
30770:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1990
30771: 
30772:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
30773:                                       1990 vp. -     KK n:o 185                                        3
30774: 
30775: 
30776: 
30777: 
30778:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30779: 
30780:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          specialvårdspenning tili föräldrar som deltar i
30781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           en kurs i anpassningsträning elier rehabilitering
30782: av den 29 mars 1990 tili vederbörande med1em          som ordnats på grund av barns sjukdom elier
30783: av statsrådet översänt avskrift av följande av        handikapp elier någon annan jämförbar, på lag
30784: riksdagsledamot Koistinen m.fl. undertecknade         baserad rehabiliteringsverksamhet. Special-
30785: spörsmål nr 185:                                      vårdspenningen beviljas på grundvalen av ett
30786:                                                       under 16 år gammalt barns sjukdom elier
30787:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         handikapp. 1 de fali då förmånen erläggs tili
30788:        ändrande av sjukförsäkringslagstift-           båda föräldrarna förutsätts det att läkaren
30789:        ningen så att hela fami1jen har möjlig-        anser båda föräldrarnas deltagande vara nöd-
30790:        het att delta i vården och rehabi1ite-         vändigt.
30791:        ringen av barn som hör tili familjen om            Regeringen har som en del av den ekono-
30792:        barnet det behöver, och                        misk- och inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen
30793:           är Regeringen dessutom beredd att           för åren 1990-1991 meddelat att den strävar
30794:        trygga familjens utkomst under tiden           tili att genomföra en reform, enligt viiken
30795:        för vården elier rehabiliteringen?             rehabiliteringspenning skali betalas för rehabi-
30796:                                                       Iiteringsperioden tili personer vilkas utkomst-
30797:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          skydd inte är ordnat på annat sätt. Kommis-
30798: samt anföra följande:                                 sionen för utredning av frågan om utkomst-
30799:                                                       skyddet under rehabilitering överlämnade
30800:    1 spörsmålet föreslås att möjligheterna tili       20.3.1990 sitt förslag tili en lag om rehabilite-
30801: familjerehabilitering och -vård förbättras när-       ringspenning (Kommittebetänkande 1990:6).
30802: mast genom att utkomsten under tiden för vård         Kommissionen föreslog att en rehabiliterings-
30803: och rehabilitering ordnas genom sjukförsäk-           penning av samma storlek som dagpenningen
30804: ringslagstiftningen. 1 spörsmålet avses hela          enligt sjukförsäkringslagen skall betalas tilJ
30805: familjens sociala rehabilitering i alimänhet med      rehabilitander för den rehabiliteringstid under
30806: stöd av barnskyddslagen antingen på initiativ         viiken de är förhindrade att utföra arbete. 1
30807: av kommunen elier i form av köpta tjänster            kommissionens förlag har uppräknats de Jagar
30808: från privata vårdinrättningar.                        med stöd av vilka rehabiliteringspenning skulie
30809:    Kostnaderna för vård och rehalibitering er-        kunna betalas med anledning av erhållen reha-
30810: läggs i huvudsak med stöd av lagen om                 bilitering. Avsikten med rehabiliteringen skulle
30811: planering av och statsandel för social- och           enligt förslaget vara att ge möjlighet tili inträde
30812: hälsovården, den s.k. SVOL-lagstiftningen, li-        elier kvarstående i eller återkomst tili arbetsli-
30813: kaså de avgifter som debiteras kunderna för           vet, varför den berörda aiimänna sociala reha-
30814: vård och rehabilitering, varför kunderna inom         biliteringen inte omfattas av förslaget. Däremot
30815: ramen för familjerehabiliteringen inte åsamkas        innehåller förslaget inte någon bestämmelse om
30816: några kostnader tili denna del.                       att rehabilitering skaii ordnas tiii följd av
30817:    Fr.o.m. 1.10.1990 (lagändring 22.12.1989/          sjukdom eller handikapp.
30818: 1255, genom viiken det nuvarande vård- och                Kommissionens betänkande undergår för
30819: rehabiliteringsunderstöd för sjukt barn som           närvarande en omfattande remissbehandling.
30820: baserar sig på statsrådsbeslut ersätts) betalas ur    Frågan om utkomstskyddet under familjereha-
30821: sjukförsäkringen en specialvårdspenning av            biliteringstiden kan upptas tili behandling i
30822: samma storlek som sjukdagpenningen. Enligt            samband med den fortsatta beredningen av
30823: 23 d § 3 punkten sjukförsäkringslagen betalas         kommissionens förslag.
30824:      Helsingfors den 30 april 1990
30825: 
30826:                                                    Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
30827:                                               1990 vp.
30828: 
30829: Kirjallinen kysymys n:o 186
30830: 
30831: 
30832: 
30833: 
30834:                                  Moilanen ym.: Säteilymittauksen tehostamiseksi tarvittavista
30835:                                     toimenpiteistä
30836: 
30837: 
30838:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30839: 
30840:    Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Il-       Suurin ongelma radioaktiivisuusmittausten
30841: matieteen laitos valvoo ilman radioaktiivisuut-     asianmukaisessa järjestämisessä on tiettävästi
30842: ta tällä hetkellä yli-ikäisellä ja väliaikaiseen    pitkään jatkunut työvoimapula. Välitön tarve
30843: käyttöön tarkoitetulla kalustolla. Vuonna 1985      valvontaverkon ja laboratorion laitteiden uusi-
30844: puolet mittausasemista oli ala-arvoisessa kun-      misessa ja ylläpidossa on yhdeksän ammattitai-
30845: nossa ja Maarianhaminan mittausasema toi-           toista henkilöä, kun heitä nyt on tiettävästi
30846: mintakyvytön. Vuosille 1988-1990 myönne-            vain yksi tilapäisrahoituksen turvin palkattu
30847: tyistä budjettivaroista hankitut noin kahden        atk-suunnittelija, puolitoista tutkimusapulaista
30848: miljoonan markan arvoiset mittauslaitteet pö-       sekä yksi elektroniikkateknikko.
30849: lyttyvät varastossa henkilökuntapulan vuoksi.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30850: Henkilökuntapulan vuoksi myös mittaustulos-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30851: ten käsittely on osaksi jäänyt rästiin lähes        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30852: kymmenen vuoden ajalta.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30853:    Ilmatieteen laitoksen lisäksi ilmakehän ra-
30854: dioaktiivisuutta mitataan sisäasiainministeriön               Pitääkö paikkansa, että radioaktiivi-
30855: pelastusosastossa, Säteilyturvakeskuksessa ja              suuden mittaustulosten käsittely on jää-
30856: puolustusvoimissa. Ilmatieteen laitoksen ha-               nyt tekemättä lähes 10 vuoden ajalta ja
30857: vainnointiverkko on kuitenkin kaikkien herkin              että miljoonien arvoiset mittauslaitteet
30858: ja se on ainoa laitos, jolla on mahdollisuus               pölyttyvät käyttämättöminä henkilö-
30859: laatia laskeumaennusteita. Ennusteiden laadin-             kuntapulan vuoksi, sekä
30860: nassa se on tärkein viranomainen. Lisäksi se                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30861: paikkaa muiden viranomaisten jättämiä aukko-               ryhtyä asian selvittämiseksi ja tilanteen
30862: ja. Siksi sisäasiainministeriön pelastusosastossa          korjaamiseksi asianmukaiseen kuntoon
30863: julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan suh-             ja Tshernobylin onnettomuuden aikais-
30864: taudutaaukio lähinnä kauhulla siihen mahdol-               ten valvonnan viiveiden ehkäisemiseksi
30865: lisuuteen, että Ilmatieteen laitos ei vaivoisi             jatkossa myös mahdollisten lakkojen ja
30866: radioaktiivisuutta.                                        sairastumisten aikana?
30867: 
30868:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
30869: 
30870:           Eeva-Liisa Moilanen          Sulo Aittoniemi                Anneli Jäätteenmäki
30871:           Mirja Ryynänen               Tuula Linnainmaa               Kari Häkämies
30872:           Sauli Niinistö               Anneli Taina                   Päivi Varpasuo
30873:                                        Esko Almgren
30874: 
30875: 
30876: 
30877: 
30878: 200070S
30879: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 186
30880: 
30881: 
30882: 
30883: 
30884:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30885:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koko 1980-luvun ajan ja juuri sen ansiosta
30886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        meillä pystyttiin Tshernobyl-onnettomuuden
30887: olette 29 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          aikana laskemaan ja selvittämään alueelliset
30888: kirjeenne n:o 637 ohella toimittanut valtioneu-      laskeuma-arvot turvallisuustoimien oikeata mi-
30889: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         toitusta varten.
30890: kansanedustaja Eeva-Liisa Moilasen ym. näin             Tsherno by!-onnettomuuden        vaikutuksesta
30891: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 186:       on myös voimakkaasti kehitetty varoituspalve-
30892:                                                      lua sekä kansallisella että erityisesti kansainvä-
30893:           Pitääkö paikkansa, että radioaktiivi-      lisellä tasolla. Ilmatieteen laitoksella on tässä
30894:        suuden mittaustulosten käsittely on jää-      palvelussa keskeinen osuus. Varoituspalvelun
30895:        nyt tekemättä lähes 10 vuoden ajalta ja       toimivuus on todettu ja varmistettu.
30896:        että miljoonien arvoiset mittauslaitteet         Ilmatieteen laitoksessa on meneillään tausta-
30897:        pölyttyvät käyttämättöminä henkilö-           säteilyn havaintoverkon uusiminen. Tarkoituk-
30898:        kuntapulan vuoksi, sekä                       seen on vuosina 1988-1990 varattu 3,2 milj.
30899:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mk:n määräraha laitehankintoihin. Uusintaan
30900:        ryhtyä asian selvittämiseksi ja tilanteen     liittyvät laitetoimitukset ovat loppuvaiheessa ja
30901:        korjaamiseksi asianmukaiseen kuntoon          meneillään ovat laitteiden toimivuuden testauk-
30902:        ja Tshernobylin onnettomuuden aikais-         set ja laitekokonaisuuksien kokoaminen. On
30903:        ten valvonnan viiveiden ehkäisemiseksi        selvää, että tällainen uusintavaihe vaatii nor-
30904:        jatkossa myös mahdollisten lakkojen ja        maalitilannetta enemmän henkilöresursseja ja
30905:        sairastumisten aikana?                        huolestuttaa työstä ensisijaisesti vastuussa ole-
30906:                                                      via henkilöitä. Jotta asennustyöt voitaisiin suo-
30907:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rittaa noin vuoden aikana, tarvittaisiin lisäre-
30908: vasti seuraavaa:                                     sursseja arviolta kolminkertainen määrä nykyi-
30909:                                                      seen verrattuna. Lisäresurssien saanti ei kuiten-
30910:    Ilmatieteen laitoksen säteilyseurannan ja         kaan ole aivan yksinkertaista. Ammattitaitoista
30911: -tutkimuksen varsinainen tehtävä on luonnolli-       henkilökuntaakaan ei ole helposti saatavissa ja
30912: sen taustasäteilyn mittaus ja mittaustulosten        myös määrärahoilla on kilpailevia tarpeita,
30913: analysointi. Taustasäteilyn, joka periaatteessa      kuten voimakkaasti lisääntynyt tarve ilman
30914: on luonnollinen edellytys maapallon elintoi-         muiden epäpuhtauksien, rikin ja typen oksi-
30915: minnoille, laadun ja määrän johdosta Ilmatie-        dien, raskasmetallien, maapintaotsonin ja ns.
30916: teen laitoksen mittauslaitteet ovat erittäin herk-   kasvihuonekaasujen mittaamiseksi ja vaikutus-
30917: kiä ja havaitsevat vähäisetkin säteilymuutokset.     ten selvittämiseksi.
30918: Tämän vuoksi laitoksen havaintoasemaverkko              Parhaillaan Ilmatieteen laitoksessa selvite-
30919: toimii myös ihmisen aikaansaaman keinotekoi-         tään laitoksen teknisten toimintojen organi-
30920: sen säteilyn ensimmäisenä hälytysverkkona ja         sointia ja resurssitarpeita ja niiden käytön
30921: täydentää näin ollen, kuitenkin tärkeältä osin,      painopistealueita. Selvitysten tuloksena ja
30922: sisäasiainministeriön, puolustuslaitoksen ja Sä-     vuonna 1991 tulo- ja menoarvioon esitettävillä
30923: teilyturvakeskuksen havaintoverkkoja, jotka on       teknisen ja tutkimushenkilöstön lisäyksillä Il-
30924: perustettu nimenomaan ihmiselle vaarallisten         matieteen laitos voi käsityksensä mukaan koh-
30925: säteilymäärien havaitsemiseksi.                      tuullisessa ajassa suorittaa säteilymittausverk-
30926:    Toinen säteilyasioihin liittyvä toiminto Ilma-    konsa uusimisen.
30927: tieteen laitoksessa on laskeumaennusteiden laa-         Mitä sitten tulee säteilymittaustulosten käsit-
30928: timinen. Toiminto perustuu samoihin ilmake-          telyyn, niin tälläkin alueella samoin kuin muil-
30929: hämalleihin, joita käytetään ilman muidenkin         lakin Ilmatieteen laitoksen toimintasektoreilla
30930: epäpuhtauksien liikkumisen selvittämiseksi ja        on käsittelemätöntä aineistoa, jolla olisi tieteen
30931: myös sääennusteiden laatimisessa. Tätä tehtä-        kannalta merkitystä. Kansalaisten turvallisuu-
30932: väaluetta laitoksessa on voimakkaasti kehitetty      teen liittyvän varoituspalvelun ylläpitämiseksi
30933:                                       1990 vp. -     KK n:o 186                                     3
30934: 
30935: tarvittava aineisto on kuitenkin tutkittu ja         sekä työnantaja- että työntekijäosapuolille lak-
30936: käsitelty siinä laajuudessa, ettei yleinen turval-   korajojen oikean määrittelyn tärkeyden. Kan-
30937: lisuus ole vaarantunut. Laitoksen tutkimusre-        salaisten turvallisuus ei saa vaarantua työtais-
30938: surssit ovat rajalliset ja niitä on 1980-luvulla     telutilanteissakaan. Ilmatieteen laitos on omissa
30939: yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edistämiseksi        suunnitelmissaan ja ohjeissaan pyrkinyt var-
30940: voimakkaasti kohdennettu erityissääpalvelujen        mistamaan turvallisuuden kannalta keskeisten
30941: kehittämiseen ja ilman epäpuhtauksien tutki-         toimintojen jatkumisen niin työtaistelutilanteis-
30942: mukseen. Vaikkakin näiden osa-alueiden kehit-        sa kuin sairastumistapauksissakin sekä vuosi-
30943: tämistarpeet ovat jatkossakin merkittäviä, on        lomien aikana. Myös tietoyhteyksiä laitoksen
30944: laitoksen tavoitteena myös säteilytutkimuksen        ja asianomaisten ministeriöiden sekä muiden
30945: tehostaminen ja lisäresurssien saaminen po.          säteilyturvallisuudesta vastaavien viranomais-
30946: tutkimusalueelle.                                    ten välillä on tehostettu ja niiden toimivuutta
30947:    Tshernobyl-onnettomuus lienee opettanut           seurataan jatkuvasti.
30948: 
30949:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
30950: 
30951:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
30952: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 186
30953: 
30954: 
30955: 
30956: 
30957:                                Till Riksdagens Herr Talman
30958:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           serar sig på samma atmosfärsmodeller som
30959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           används för att utreda även andra förorening-
30960: nr 637 av den 29 mars 1990 till vederbörande          ars rörelser i luften och för att göra upp
30961: medlem av statsrådet översänt avskrift av             väderleksprognoser. Under hela 1980-talet har
30962: följande av riksdagsledamot Eeva-Liisa Moila-         detta uppgiftsområde för institutet utvecklats
30963: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 186:              kraftigt och just tack vare det kunde man i
30964:                                                       Finland då olyckan i Tjernobyl inträffade
30965:           Stämmer det att mätningsresultaten          beräkna och utreda de regionala värdena för
30966:        då det gäller radioaktivitet inte har          nedfallet så att tillräckliga säkerhetsåtgärder
30967:        behandlats under en period om närmare          kunde vidtas.
30968:        10 år och att mätningsanläggningar                På nationell och i synnerhet internationell
30969:        värda flera miljoner står oanvända och         nivå har man till följd av Tjernobyl-o1yckan
30970:        samlar damm till följd av brist på             kraftigt utvecklat varningsservicen. Meteorolo-
30971:        personal, samt                                 giska institutet intar en central ställning i denna
30972:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        service. Varningsservicens funktionsduglighet
30973:        ta för att saken skall utredas och             har konstaterats och säkrats.
30974:        situationen rättas till och för att sådana        Vid Meteorologiska institutet håller som
30975:        dröjsmål i fråga om övervakningen som          bäst medstationsnätet för bakgrundsstrålning
30976:        förekom vid olyckan i Tjernobyl skall          på att förnyas. För detta ändamål har under
30977:        kunna undvikas även vid eventuella             1988-1990 ett anslag om 3,2 milj. mk reser-
30978:        strejker och sjukdomsfall?                     verats för anskaffning av anläggningar. Leve-
30979:                                                       ranserna av anläggningarna i anslutning till
30980:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          förnyandet håller på att slutföras och för
30981: samt anföra följande:                                 närvarande testar man att anläggningarna fun-
30982:                                                       gerar samt monterar anläggningskomplexen.
30983:     Den egentliga avsikten med Meteorologiska         Det är klart att ett förnyelseskede av det
30984: institutets uppföljning och forskning vad be-         aktuella slaget kräver mer personalresurser än
30985: träffar strålningen är att mäta den naturliga         normalt och att det oroar de personer som i
30986: bakgrundsstrålningen och att analysera mät-           första hand har ansvaret för arbetet. För att
30987: ningsresultaten. Med anledning av kvaliteten          installeringsarbetena skall kunna utföras under
30988: och kvantiteten vad gäller bakgrundsstrålning-        en tid av ungefär ett år skulle det behövas
30989: en, som i princip är en naturlig förutsättning        uppskattningsvis en tredubbling av resurserna.
30990: för livsfunktionerna på jordklotet, är Meteoro-       Att få mera resurser är likväl inte så enkelt.
30991: logiska institutets mätningsanläggningar syn-         Det är heller inte så lätt att få tag i yrkeskun-
30992: nerligen känsliga och uppfattar även små för-         nig personai och även då det gäller anslagen
30993: ändringar i strålningen. Till följd av detta          finns det konkurrerande behov, såsom ett
30994: fungerar institutets medstationsnät som det           kraftigt växande behov av att mäta övriga
30995: varningsnät som först ger utslag även i fråga         föroreningar i luften, t.ex. svavel- och kväve-
30996: om sådan artificiell strålning som människorna        oxider, tungmetaller, ytluftsozoner och s.k.
30997: själva åstadkommit och kompletterar härmed            växthusgaser samt av att utreda verkningarna.
30998: till viktiga delar inrikesministeriets, försvarsmi-      Vid Meteorologiska institutet utreds som
30999: nisteriets och Strålsäkerhetscentralens medsta-       bäst organiseringen av institutets tekniska
31000: tionsnät, vilka har inrättats uttryckligen för att    funktioner samt behoven av resurser och inom
31001: observera sådana strålningsmängder som är             vilka områden dessa främst skall användas.
31002: farliga för människan.                                Som ett resultat av utredningarna och den
31003:     En annan av Meteorologiska institutets            ökning av den tekniska personalen och forsk-
31004: funktioner i anslutning till strålningen är upp-      ningspersonalen som föreslås till budgeten för
31005: görandet av nedfallsprognoser. Funktionen ba-         1991 kan Meteorologiska institutet enligt dess
31006:                                      1990 vp. -     KK n:o 186                                      5
31007: 
31008: uppfattning inom en relativt kort tid förnya sitt   mer att vara betydande har institutet dessutom
31009: strålningsmätningsnät.                              som målsättning att effektivera strålningsforsk-
31010:    Vad sedan gäller behandlingen av resultaten      ningen samt att få tilläggsresurser för forsk-
31011: från strålningsmätningarna finns det på det här     ningsområdet i fråga.
31012: området liksom på övriga av Meteorologiska              Olyckan i Tjernobyl har troligen lärt både
31013: institutets verksamhetssektorer obehandlat ma-      arbetsgivarsidan och arbetstagarsidan vikten av
31014: teria! som skulle vara av betydelse i vetenskap-    en riktig definition då det gäller strejkgränser-
31015: ligt hänseende. Det materia! som behövs för         na. Medborgarnas säkerhet får inte riskeras ens
31016: upprätthållande av varningsservicen i syfte att     tili följd av arbetsstrider. Meteorologiska insti-
31017: trygga medborgarnas säkerhet har likväl un-         tutet har i sina egna planer och direktiv försökt
31018: dersökts och behandlats i en sådan omfattning       säkerställa att de funktioner som är centrala
31019: att den allmänna säkerheten inte har äventy-        för säkerheten inte avbryts i händelse av
31020: rats. Institutets forskningsresurser är begränsa-   arbetsstrid, sjukdomsfall eller semestrar. Ä ven
31021: de och de har under 1980-talet, i syfte att         kommunikationsförbindelserna mellan institu-
31022: främja samhället och näringslivet, starkt in-       tet och vederbörande ministerier samt andra
31023: riktats på utvecklingen av speciell väderleksser-   myndigheter som ansvarar för strålningssäkcr-
31024: vice och på undersökningen av föroreningar i        heten har effektiverats och deras funktionsdug-
31025: luften. Trots att behoven av utveckling inom        lighet kontrolleras regelbundet.
31026: dessa delområden även i fortsättningen kom-
31027: 
31028:      Helsingfors den 2 maj 1990
31029: 
31030:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
31031:                                               1990 vp.
31032: 
31033: Kirjallinen kysymys n:o 187
31034: 
31035: 
31036: 
31037: 
31038:                                  Anttila ym.: Ulkomaille suuntautuvien virkamatkojen hoitami-
31039:                                      sesta keskitetysti
31040: 
31041: 
31042:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31043: 
31044:    Euroopan yhdentymisen valmisteluun liitty-       lento- ja hotellikuluissa olisi valtio voinut
31045: vät neuvottelut käydään Brysselissä. Sen lisäksi    säästää yhdistämällä matkustustarpeensa ja
31046: Suomella on erittäin paljon erilaista kansain-      tarjousteitse pyrkimällä tinkimään hinnoista.
31047: välistä yhteistyötä, joka edellyttää valtionhal-    Yhteisen taksin käytöllä säästimme ainakin
31048: linnon edustajien osallistumista Euroopan alu-      yhden taksimatkan kulut lentoasemalta Pariisin
31049: eella pidettäviin erilaisiin kokouksiin, neuvot-    keskustaan.
31050: teluihin, seminaareihin yms. Tämän lisäksi             Koska kansainväliset kokoukset, neuvottelut
31051: Suomen liittyminen Euroopan neuvostoon vie          ja seminaarit ovat useimmiten tiedossa jo kuu-
31052: edustajiamme jatkuvasti neuvoston komitea- ja       kausia, ainakin viikkoja etukäteen, olisi tar-
31053: muihin kokouksiin täysistuntojen lisäksi. Tällä     jouspyyntöihin perustuvien paljousalennusten
31054: haluamme sanoa, että valtionhallinnon ja edus-      käyttö hyvinkin mahdollista.
31055: kunnan edustajat tekevät vuosittain merkittä-          Valtionhallinnon ja eduskunnan matkustus-
31056: vän määrän matkoja Eurooppaan.                      tarpeiden hoitamisen keskittäminen esimerkiksi
31057:    Nykyisen käytännön mukaan jokainen viras-        valtiovarainministeriön järjestelyosaston alai-
31058: to tekee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti matka-   suuteen olisi taloudellisesti järkevää ja perus-
31059: ja hotellivarauksensa. Tämä käytäntö ja itse-       teltua ja tuottaisi säästöjä valtion taloudelle.
31060: näinen päätöksenteko estävät tehokkaasti hyö-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31061: dyntämästä paljous- ym. alennuksia, jotka olisi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31062: mahdollista saada, jos keskitetysti tarjouspyyn-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31063: nöillä varmistettaisiin valtiolle edullisimmat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31064: vaihtoehdot.
31065:    Olin mukana 19.3.1990 lennolla Helsingistä
31066: Pariisiin tarkoituksenani osallistua Euroopan                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31067: neuvoston maatalouskomitean kokoukseen.                    siin valtion eri hallinnonalojen ja edus-
31068: Samalla lennolla oli mukana myös kolme vir-                kunnan ulkomaille suuntautuvien virka-
31069: kamiestä kauppa- ja teollisuusministeriöstä                matkojen hoitamiseksi keskitetysti pyr-
31070: sekä kaksi virkamiestä ulkoasiainministeriöstä.            kien hyödyntämään mahdollisimman
31071: Matkalla syntyi keskustelu hotellien ym. hin-              tehokkaasti paljousalennukset, ja
31072: noista. Samalla heräsi omakohtaisesti ajatus ja               missä aikataulussa uudistus tullaan
31073: kysymys siitä, miten paljon kyseisen matkan                toteuttamaan?
31074:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
31075: 
31076:           Sirkka-Liisa Anttila         Matti Maijala                  Juhani Alaranta
31077:           Pirkko Ikonen                Seppo Pelttari                 Jukka Vihriälä
31078:           Riitta Kauppinen             Esko Jokiniemi                 Jorma Huuhtanen
31079:           Annikki Koistinen            Mirja Ryynänen                 Anneli Jäätteenmäki
31080:                                        Tellervo Renko
31081: 
31082: 
31083: 
31084: 
31085: 200070S
31086: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 187
31087: 
31088: 
31089: 
31090: 
31091:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31092:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kotimainen matkustaminen on runsasta, mat-
31093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      katoimisto on tuonut oman palvelupisteensä
31094: olette 29 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn        virastoon. Näissä tapauksissa matkatoimisto
31095: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       saattaa myöntää paljousalennuksia. Paljous-
31096: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      alennukset ovat varsin vaatimattomia. Ne kor-
31097: edustaja Anttilan ym. kirjallisesta kysymykses-    vannevat lähinnä virastoon tuodun palvelupis-
31098: tä n:o 187, joka kuuluu seuraavasti:               teen tilakustannukset Matkustuspalvelujen
31099:                                                    hinnoittelussa kuten yleensäkin palvelujen ja
31100:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tavaroiden hinnoittelussa ollaan luopumassa
31101:        siin valtion eri hallinnonalojen ja edus-   vuotuisista paljousalennuksista liiketaloudellis-
31102:        kunnan ulkomaille suuntautuvien virka-      ta tulosta vääristävinä.
31103:        matkojen hoitamiseksi keskitetysti pyr-        Valtaosa matkustuspäätöksistä tehdään noin
31104:        kien hyödyntämään mahdollisimman            viikkoa ennen matkan alkua. Matkalle osallis-
31105:        tehokkaasti paljousalennukset, ja           tujat saattavat vaihtua ja aikataulut muuttua.
31106:           missä aikataulussa uudistus tullaan      Muutokset edellyttävät nopeita ja joustavia
31107:        toteuttamaan?                               järjestelyjä. Kokouksiin, joihin osallistuminen
31108:                                                    tiedetään riittävän ajoissa, matkajärjestelyissä
31109:   Esitän vastauksena kunnioittavasti seuraa-       käytetään edullisia ryhmämatkoja ja edullisia
31110: vaa:                                               lippuja ja yleisesti hankitaan kilpailevia tar-
31111:                                                    jouksia. Virasto- ja laitoskohtaisesti hoidetut
31112:   Virkamatkat tulee suorittaa mahdollisimman       matkustuspalvelut mahdollistavat viraston kan-
31113: lyhyessä ajassa ja mahdollisimman vähin ko-        nalta joustavat ja sen toimintaa tukevat asian-
31114: konaiskustannuksin.       Kokonaiskustannuksia     tuntevat erityispalvelut.
31115: arvioitaessa tulee ottaa huomioon matkustami-         Yksityiskohtiin ulottuvasta keskitetyn resurs-
31116: sesta aiheutuneet kustannukset sekä matkusta-      sihallinnon hoidosta on hallinnossa kertynyt
31117: miseen käytetty aika. Matkustamiskustannus-        kokemusta. Sen perusteella ei näytä olevan
31118: ten korvaamisesta henkilöstölle on sovittu vir-    tarkoituksenmukaista keskittää valtionhallin-
31119: kaehtosopimuksin.                                  non matkustuspalveluja. Tulosohjaukseen siir-
31120:    Eräät valtion virastot ja laitokset tekevät     ryttäessä virastot tulevat entistä tarkemmin
31121: vuosittain matkatoimistojen kanssa kirjalliset     seuraamaan kustannuksiaan. Niillä on myös
31122: sopimukset ulkomaisten ja kotimaisten virka-       mahdollisuus joko yhdessä tai erikseen sopia
31123: matkojen hankinnasta ja järjestämisestä.           matkustuspalvelujensa hankkimisesta ja kehit-
31124: Useimmiten tehdään suullisia sopimuksia. So-       tämisestä matkatoimistojen kanssa. Hallitus
31125: pimuksissa yleensä määritellään ne liitännäis-     tulee seuraamaan tulosohjatun viraston ja lai-
31126: palvelut, joita matkatoimisto tarjoaa, kun han-    toksen palvelu- ja toimintatavoitteiden sekä
31127: kinnat keskitetään yhteen matkatoimistoon.         tuottavuustavoitteiden toteutumista. Hallitus
31128: Sopimukset eivät rajoita palveluvalikoimaa,        ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, mikäli
31129: vaan käytettävissä on eri matkanjärjestäjien       muun muassa valtionhallinnon virkamatkojen
31130: palvelut. Liitännäispalvelut koskevat lippujen     järjestämisessä ei noudateta järkevän ja tehok-
31131: toimittamista, laskutuslisien poisjäämistä ym.     kaan taloudenhoidon periaatteita.
31132: Muutamissa virastoissa, joissa ulkomainen ja
31133:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
31134: 
31135:                                                                         Ministeri Ilkka Kanerva
31136:                                     1990 vp. -      KK n:o 187                                         3
31137: 
31138: 
31139: 
31140: 
31141:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31142:                                                                        \
31143:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dessa fall är det möjligt att resebyrån beviljar
31144: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse           mängdrabatt. Mängdrabatterna är tämligen
31145: av den 29 mars 1990 tili vederbörande medlem          anspråkslösa. Troligen ersätter de främst kost-
31146: av statsrådet översänt avskrift av följande av        naderna för det utrymme som servicepunkten
31147: riksdagsledamot Anttila m.fl. undertecknade           upptar i ämbetsverket. Vid prissättningen av
31148: spörsmål nr 187:                                      reseservicen, liksom i allmänhet då det gäller
31149:                                                       prissättningen av tjänster och varor, håller man
31150:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         på att avstå från de årliga mängdrabatterna
31151:        att de tjänsteresor utomlands som före-        eftersom de ger en oriktig bild av det företags-
31152:        tas inom statens olika förvaltningsom-         ekonomiska resultatet.
31153:        råden och inom riksdagen skall arrange-            Majoriteten av de beslut som gäller resor
31154:        ras centraliserat så att man så effektivt      fattas ungefär en vecka innan resan inleds. Det
31155:        som möjligt utnyttjar mängdrabatter,           kan hända att resedeltagarna byts och att
31156:        och                                            tidtabellerna ändras. Ändringarna förutsätter
31157:           viiken tidtabell kommer Regeringen          att arrangemangen är snabba och flexibla. För
31158:        att iaktta vid genomförandet av refor-         möten, beträffande vilka gäller att man känner
31159:        men?                                           tili deltagandet i tillräckligt god tid på förhand,
31160:                                                       utnyttjas förmånliga gruppresor och biljetter,
31161:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          och i allmänhet inbegär man offerter från
31162: samt anföra följande:                                 konkurrerande byråer. Den reseservice som
31163:                                                     · sköts separat för olika ämbetsverk och inrätt-
31164:     Tjänsteresorna bör ta så 1ite tid och total-      ningar, medför för ämbetsverken specialservice
31165: kostnader som möjligt i anspråk. Vid uppskatt-        som är flexibel och sakkunnig och som stöder
31166: ningen av de totala kostnaderna bör de kost-          deras verksamhet.
31167: nader som en resa medfört och den tid som                 lnom förvaltningen har man erfarenhet av
31168: använts för resan tas i betraktande. Genom            detaljinriktad, centraliserad resursförvaltning.
31169: tjänstekollektivavtal har avtalats om ersättning      Dessa erfarenheter förefaller inte tala för en
31170: tili personalen för resekostnader.                    centralisering av statsförvaltningens reseservice.
31171:     Vissa av statens ämbetsverk och inrättningar      Vid övergången till resultatstyrning kommer
31172: ingår årligen med resebyråerna skriftliga avtal       ämbetsverken noggrannare än tidigare att ge
31173: om arrangerandet av tjänsteresor tili utlandet        akt på sina kostnader. Ämbetsverken kan
31174: och i hemlandet. Vanligtvis är avtalen dock           också tillsammans eller skilt för sig avtala med
31175: muntliga. 1 avtalen fastslås i allmänhet de extra     resebyråerna om den reseservice de behöver.
31176: förmåner som resebyrån erbjuder då man                Regeringen ämnar följa förverkligandet av de
31177: anlitar en och samma resebyrå. Avtalen be-            målsättningar i fråga om service och verksam-
31178: gränsar inte serviceutbudet, utan olika resear-       het samt produktivitet som ställts upp för de
31179: rangörers tjänster finns att tillgå. Tilläggsför-     resultatstyrda ämbetsverken och inrättningar-
31180: månerna gäller levererandet av biljetter, bort-       na. Om man t.ex. vid ordnandet av tjänsteresor
31181: fall av fakturreringsavgifter m.m. lnom vissa         inom statsförvaltningen inte iakttar de princi-
31182: ämbetsverk där resorna utomlands och i hem-           pen som gäller för en förnuftig och effektiv
31183: landet är många, har en resebyrå kunnat               ekonomi, kommer regeringen att vidta nödvän-
31184: inrätta sin egen servicepunkt i ämbetsverket. 1       diga åtgärder.
31185:     Helsingfors den 2 maj 1990
31186: 
31187:                                                                             Minister Ilkka Kanerva
31188:                                                  1990 vp.
31189: 
31190: Kirjallinen kysymys n:o 188
31191: 
31192: 
31193: 
31194: 
31195:                                     Vähänäkki: Autokatsastustoiminnan tehostamisesta
31196: 
31197: 
31198: 
31199:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31200: 
31201:    Voimaan tulleet uudet säännökset mm. kuor-           laisia todistuksia, kilpiä ym. Pienikin puutteel-
31202: ma-autojen uusista kokonaispainoista, jarru-            lisuus ko. asioissa aiheuttaa katsastuksen kes-
31203: laitteista ym., katsastustoimikunnan henkilö-           keytymisen ja uuden katsastusajan määräämi-
31204: kunnan määrällinen niukkuus, autokatsastus-             sen, joka saattaa olla vasta jopa kuukauden
31205: toiminnan tietokonelaitteiston puutteet ja kat-         kuluttua. Sinä aikana yhdistelmällä ei saa ajaa
31206: sastettavien ajoneuvojonojen kasvaminen ovat            ja kustannukset lisääntyvät entisestään. Kun
31207: aiheuttaneet erityisesti ammattiautoilijoille mm.       tiedetään, että esim. puutavarankuljetuksissa
31208: seuraavia harmeja, jotka katsastustoimintaa             käytettävän yhdistelmän uushankintahinta on
31209: tehostettaessa tulisi ottaa huomioon:                   lähes 1,5 miljoonaa markkaa ja lisäksi tulevat
31210:     - Erityisesti puutavarankuljetuksessa mu-           sen päälle korko- ja kuoletusmenot, vakuutus-
31211: kana olevat ammattiautoilijat haluaisivat hyö-          maksut, dieselvero, palkkakustannukset yms.,
31212: dyntää uusia, kokonaispainoista annettuja               tuntuu kohtuuttomalta, että pienenkin virheen
31213: määräyksiä. Se edellyttää kuitenkin yhden li-           takia koko kallis kalusto saattaa seistä viikko-
31214: säakselin asentamista entiseen ajoneuvoon, jon-         määriä toimettomana. Mainittakoon, että jos
31215: ka jälkeen ajoneuvossa on seitsemän akselia.            henkilöautokatsastus keskeytyy pienen vian
31216: Lisäakselin hinta on noin 60 000-80 000                 vuoksi, sillä voi silti ajaa kaksi kuukautta
31217: markkaa, ja ajoneuvo joutuu olemaan asen-               varsinaisen katsastuskuukauden jälkeenkin.
31218: nuksen vuoksi poissa liikenteestä noin viikon              Edellä esitettyjen puutteellisuuksien katso-
31219: verran. Odotusaikaa kasvattaa myös tieto, ettei         taan katsastustoiminnassa perustellusti aiheu-
31220: katsastusaikaa voi varata uudistettua ajoneu-           tuvan siitä, että uudistettavaa yhdistelmää kä-
31221: voa varten ennen kuin asennustyö on aloitettu.          sitellään uutena ajoneuvona kokonaisuudes-
31222:     - Uudet määräykset edellyttävät myös                saan, se ei ole mikään ajoneuvo ennen katsas-
31223:  huomattavia muutoksia ajoneuvon jarrulait-             tusta.
31224: teistossa, mm. kuormituksen mukaan säätyviä                Monilla katsastustoimipaikoilla ovat äsket-
31225: ns. ALB-laitteita, joiden käytöstä ei ylimalkaan        täin hankitut tietokonelaitteistot tuottaneet
31226:  ole Suomen keliolosuhteissa muita kuin huo-            asiakkaiden ja ehkä henkilöstönkin mielestä
31227:  nohkoja kokemuksia. On väitetty, etteivät ko.          pettymyksiä. Toivotun tehostumisen sijasta on
31228:  laitteet sovellu Suomeen ollenkaan ja että             väitetty syntyneen lisäruuhkia laitteiden toistu-
31229:  niihin liittyvissä viralliseksi katsottavissa perus-   vien lastentautien vuoksi. Paikallisia katsastus-
31230:  laskelmissa on perustavaa laatua olevia virhei-        miehiä ei voida pilkkuvirheisiin takertumisesta
31231:  tä, joita ei ole vielä ehditty tarkistaa ja riittä-    ja ruuhkista syyttää, hehän toteuttavat vain
31232:  västi kokeilla. Jarrulaitteisiin liittyvät asennus-    saamiaan määräyksiä. Yhtenä tehostamistoi-
31233:  vaatimukset ovat valtakunnassa eri katsastus-          mena on tuotu esiin henkilökunnan määrän
31234:  paikoissa jossakin määrin toisistaan poikkea-          lisäämistä ja kaikkinaisen byrokratian vähen-
31235:  vat, mikä on aiheuttanut oikeutettua närää             tämistä. Myös on vaadittu, että todellisten
31236:  ammattiautoilijoiden keskuudessa. Sitä paitsi          asiantuntijoiden eli liikenteenharjoittajien ja
31237:  monet kuljettajat pitävät uusia laitteita vaaral-      kuljettajien kokemusperäiset tiedot entistä
31238:  lisina, koska vain etupyörien jarrut lukkiintu-        enemmän hyödynnettäisiin katsastustoiminnan
31239:  vat.                                                   määräyksiä laadittaessa. Joka tapauksessa olisi
31240:      - Ajoneuvoyhdistelmien           katsastuksessa    tähdellistä, ettei yksityisten ammatinharjoitta-
31241:  vaaditaan toistakymmentä sivua laskelmia, eri-         jien ainoata elinkeinoa vaikeutettaisi kohtuut-
31242: 
31243: 200070S
31244: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 188
31245: 
31246: tomilla määräyksillä mm. ajoneuvoyhdistel-                    Mihin toimenpitelSlm Hallitus aikoo
31247: mien jarrulaitemääräyksissä. Riittäväksi tasok-             ryhtyä perustelussa selostettujen, kat-
31248: si lienee katsottava liikenneturvallisuuden vaa-            sastustoiminnassa esiintyvien puutteelli-
31249: timusten täyttyminen.                                       suuksien poistamiseksi, byrokratian vä-
31250:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          hentämiseksi, odotusaikojen lyhentämi-
31251: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  seksi sekä katsastustoiminnan kaikin-
31252: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                puoliseksi tehostamiseksi muutenkin?
31253: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31254:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
31255: 
31256:                                           Matti Vähänäkki
31257:                                       1990 vp. -     KK n:o 188                                       3
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 
31262:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31263: 
31264:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksille on varattu neljä ja puoli miestyötuntia.
31265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Tässä muutoskatsastuksessa käydään perusteel-
31266: olette 30 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          lisesti läpi auton ja perävaunun veto- ja oh-
31267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jauslaitteet, renkaat, jarrut, akselistot ja runko-
31268: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        rakenteet sekä täytetään niin sanottu jarrukort-
31269: edustaja Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallises-      ti. Yhdistelmän jarrujen sovitus tarkastetaan
31270: ta kysymyksestä n:o 188:                             sekä dynamometrikokeisiin että laskelmiin pe-
31271:                                                      rustuen. Useimmat näistä toimenpiteistä ovat
31272:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kertaluonteisia ja muodostavat perustan ajo-
31273:        ryhtyä perustelussa selostettujen, kat-       neuvon tuleville vuotuisille katsastuksille.
31274:        sastustoiminnassa esiintyvien puutteelli-        Ammattiautoilijoiden osalta edellä kuvattua
31275:        suuksien poistamiseksi, byrokratian vä-       perusteellista katsastusta on pyritty helpotta-
31276:        hentämiseksi, odotusaikojen lyhentämi-        maan sillä, että henkilöautojen vuosikatsastuk-
31277:        seksi sekä katsastustoiminnan kaikin-         sia on tehty ylitöinä ja jopa lauantaisin.
31278:        puoliseksi tehostamiseksi muutenkin?             Samoin osan katsastustyöstä on voitu katsoa
31279:                                                      korvautuvan valtuutetun jarrulaitteistojen kor-
31280:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jaamon tai ajoneuvovalmistajan asiantunte-
31281: vasti seuraavaa:                                     muksella suoritetulla vastaavalla tarkastuksel-
31282:                                                      la. Vaikka ammattiautoilijoille on pyritty anta-
31283:    Vuoden 1990 alussa tulivat voimaan koro-          maan etusija katsastusaikaa varattaessa, jooo-
31284: tettuja akseli-, teli- ja kokonaispainoja koske-     tusajat ovat olleet 4--5 viikkoa, koska kysei-
31285: vat määräykset, jotka ovat edellyttäneet mm.         seen katsastuksessa tapahtuvaan perustarkas-
31286: seitsemännen akselin asentamisen, vetolaittei-       tukseen ei ole ollut mahdollista saada
31287: den uusimisen ja jarrulaitteita koskevien uusien     asiantuntevaa ja ammattitaitoista lisätyövoi-
31288: turvallisuusvaatimusten täyttämisen. Samassa         maa. Myös katsastustoimen välineet ja toimi-
31289: yhteydessä poistui myös puutavaran sekä maa-         tilat on havaittu riittämättömiksi näin suuressa
31290: ja kiviainesten kuljetuksissa sovellettava tila-     muutosten kasaantumatilanteessa, mistä kai-
31291: vuuspainopäätös, mikä käytännössä oli johta-         kesta tullaan ottamaan oppia vastaisuudessa
31292: nut hallitsemattomiin ylikuormiin.                   mahdollisesti tehtävissä säännösten uudistamis-
31293:    Katsastustoimipaikkojen työn helpottami-          hankkeissa.
31294: seksi ja rationalisoimiseksi otettiin l.l 0.1989        Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo,
31295: käyttöön uusi tieliikenteen tietojärjestelmä, jon-   että uusi liikennetietojärjestelmä tulee jatkossa
31296: ka täysimittainen valtakunnallinen soveltami-        vähentämään katsastuksen byrokratiaa ja nyt
31297: nen ei sujunut aivan vaivattomasti. Tämä oli         suoritettu raskaan kaluston perusteellinen tar-
31298: osaltaan ruuhkauttamassa katsastuksia vuo-           kastus tulee helpottamaan ja luomaan perustaa
31299: denvaihteen tienoilla.                               tulevissa vuosikatsastuksissa tapahtuvalle ratio-
31300:    Ajoneuvoyhdistelmän painonkorotuskatsas-          naaliselle ja sujuvalle tarkastustoiminnalle.
31301:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
31302: 
31303:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
31304: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 188
31305: 
31306: 
31307: 
31308: 
31309:                               Till Riksdagens Herr Talman
31310: 
31311:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        och släpvagnens drag- och styranordningar,
31312: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         däck, bromsar, axlar och stomkonstruktion
31313: av den 30 mars 1990 till vederbörande med1em        grundligt igenom. Dessutom ifylls ett så kallat
31314: av statsrådet översänt avskrift av följande av      bromskort. A vpassningen av kombinationens
31315: riksdagsman Vähänäkki undertecknade spörs-          bromsar kontrolleras både med hjälp av test
31316: mål nr 188:                                         med dynamometer och genom beräkningar. De
31317:                                                     flesta av dessa åtgärder är av engångsnatur och
31318:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           bildar grunden för fordonets kommande årliga
31319:        vidta för avskaffande av de ovan i           besiktningar.
31320:        motiveringen nämnda bristerna i besikt-         För yrkesförarnas del har man försökt un-
31321:        ningsverksamheten för en minskning av        derlätta den grundliga besiktning som beskrivs
31322:        byråkratin och en förkortning av vän-        ovan genom att årsbesiktningar av personbilar
31323:        tetiderna samt för att även i övrigt på      har gjorts som övertidsarbete och t.o.m. på
31324:        allt sätt effektivera besiktningsverksam-    lördagar.
31325:        heten?                                          Dessutom har en del av besiktningsarbetet
31326:                                                     ansetts kunna ersättas av en motsvarande
31327:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        granskning som utförts med sakkännedom av
31328: samt anföra följande:                               en auktoriserad reparatör av bromsanordning-
31329:                                                     ar eller av fordonstillverkaren. Fastän yrkesfö-
31330:    I början av år 1990 trädde bestämmelserna        rarna såvitt möjligt getts förtur vid reservering
31331: om förhöjt axel- och boggitryck samt förhöjd        av besiktningstid har väntetiderna varit 4--5
31332: totalvikt i kraft. Dessa bestämmelser har förut-    veckor eftersom det inte varit möjligt att få
31333: satt bl.a. installering av en sjunde axel, förny-   sakkunnig och yrkesskicklig extra arbetskraft
31334: ande av draganordningarna och uppfyllande av        för den ifrågavarande .srundgranskningen som
31335: de nya säkerhetskraven angående bromsanord-         sker vid besiktningen. Aven besiktningsfunktio-
31336: ningarna. I samma sammanhang upphävdes              nens material och lokaliteter har befunnits vara
31337: även det volymviktsbeslut som tillämpas vid         otillräckliga då ändringar stockar sig i så här
31338: transport av jord- och stenmaterial samt trä-       hög grad. Av detta kommer man att ta lärdom
31339: virke och som i praktiken lett till okontroller-    för eventuella revisioner av bestämmelserna i
31340: bara övervikter.                                    framtiden.
31341:    För att underlätta och rationalisera arbetet        Med hänvisning till det ovan anförda anser
31342: vid besiktningsställena infördes ett nytt data-     regeringen att det nya datasystemet för vägtra-
31343: system för vägtrafiken den 1 oktober 1989.          fiken i fortsättningen kommer att minska by-
31344: Den nationella tillämpningen av detta system i      råkratin i samband med besiktningen och att
31345: full skala gick inte alldeles smärtfritt. Detta     den grundliga granskning av de tunga fordonen
31346: bidrog för sin del till stockningen av besikt-      som nu genomförts kommer att underlätta och
31347: ningarna runt årsskiftet.                           lägga grunden tili en rationell och flytande
31348:    Fyra och en halv mantimmar har reserverats       granskningsverksamhet vid kommande årsbe-
31349: för besiktning av en fordonskombinations vikt-      siktningar.
31350: höjning. I denna ändringsbesiktning gås bilens
31351:     Helsingfors den 2 maj 1990
31352: 
31353:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
31354:                                               1990 vp.
31355: 
31356: Skriftligt spörsmål nr 189
31357: 
31358: 
31359: 
31360: 
31361:                                  Renlund m.fl.: Om bindningen mellan fronttillägget och folkpen-
31362:                                     swnen
31363: 
31364: 
31365:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31366: 
31367:    Fronttillägget utbetalas också härefter tili i   sionsålder, finns det ingen orsak att binda
31368: utlandet bosatta krigsveteraner fastän de inte      fronttillägget tili folkpensionen. Därför måste
31369: lyfter folkpension i Finland. För övriga vete-      man förutsätta att åtgärder vidtas med det
31370: raners del är fronttillägget bundet tili folkpen-   snaraste, för att korrigera denna klara brist i
31371: sionen, vilket medfört en klar orättvisa för        vår lagstiftning.
31372: många veteraner, vilka av olika skäl inte lyfter       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
31373: folkpension.                                        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
31374:    På grund av vårt brokiga pensionssystem          skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
31375: och att det för många innebär ett inkomstbort-      ställa följande spörsmål:
31376: fall att lyfta folkpensionen, vilket i sig också
31377: måste anses som en klar brist i vårt pensions-
31378: system, har man avstått från att lyfta folkpen-               Vilka åtgärder tänker Regeringen
31379: sionen. Orättvisan drabbar i dessa fall vetera-            vidta så att rätten att lyfta fronttillägg
31380: nerna särskilt hårt, då de samtidigt går miste             inte är bunden tili folkpensionen och så
31381: om fronttillägget. I en situation, då nästan               att varje veteran kan erhålla fronttil-
31382: samtliga veteraner har uppnått lagstadgad pen-             lägg?
31383: 
31384:      Helsingfors den 30 mars 1990
31385: 
31386:           Boris Renlund              Elisabeth Rehn                Per-Henrik Nyman
31387:                      Henrik Westerlund                      Håkan Malm
31388: 
31389: 
31390: 
31391: 
31392: 200070S
31393: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 189
31394: 
31395: Kirjallinen kysymys n:o 189                                                              Suomennos
31396: 
31397: 
31398: 
31399: 
31400:                                  Renlund ym.: Rintamalisän ja kansaneläkkeen sidonnaisuudesta
31401: 
31402: 
31403:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31404: 
31405:    Rintamalisää maksetaan tästä lähtien myös       jossa lähes kaikki veteraanit ovat saavuttaneet
31406: ulkomailla asuville sotaveteraaneille, vaikka he   lakisääteisen eläkeiän, ei ole mitään syytä sitoa
31407: eivät saa kansaneläkettä Suomesta. Muiden          rintamalisää kansaneläkkeeseen. Siksi on edel-
31408: veteraanien rintamalisä on sidoksissa kansan-      lytettävä, että tämän lainsäädännössämme ole-
31409: eläkkeeseen, mistä aiheutuu selvää epäoikeu-       van selvän puutteen korjaamiseksi ryhdytään
31410: denmukaisuutta monille veteraaneille, jotka ei-    toimenpiteisiin pikaisesti.
31411: vät eri syistä nosta kansaneläkettä.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31412:    Kirjavan eläkejärjestelmämme johdosta ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31413: monille kansaneläkkeen nostamisesta aiheutu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31414: van tulonmenetyksen vuoksi, mitä sinänsä on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31415: myös pidettävä eläkejärjestelmässämme oleva-
31416: na puutteena, monet luopuvat kansaneläkkeen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31417: nostamisesta. Vääryydestä kärsivät näissä ta-             ryhtyä rintamalisän nostamisoikeuden
31418: pauksissa erityisen pahoin veteraanit, koska he           irrottamiseksi kansaneläkkeestä ja lisän
31419: samalla menettävät rintamalisän. Tilanteessa,             myöntämiseksi kaikille veteraaneille?
31420: 
31421:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
31422: 
31423:          Boris Renlund              Elisabeth Rehn                 Per-Henrik Nyman
31424:                     Henrik Westerlund                       Håkan Malm
31425:                                       1990 vp. -      KK n:o 189                                      3
31426: 
31427: 
31428: 
31429:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31430: 
31431:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eläketurvaa ennen kaikkea niille veteraaneille,
31432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jotka olivat rintamalla menettäneet työkykynsä
31433: olette 30 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           eivätkä pystyneet ansaitsemaan enää työeläke-
31434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          turvaa tai jotka ikänsä puolesta saivat vain
31435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pientä työeläkettä.
31436: edustaja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta             Koska rintamalisän luonne vähimmäisturvaa
31437: kirjallisesta kysymyksestä n:o 189:                   takaavana etuutena korostui vuoden 1977 lain-
31438:                                                       muutoksen yhteydessä, veteraanijärjestöt esitti-
31439:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vät vaatimuksen ylimääräisestä rintamalisästä,
31440:        ryhtyä rintamalisän nostaruisoikeuden          jolla nimenomaan hyvitettäisiin rintamapalve-
31441:        irrottamiseksi kansaneläkkeestä ja lisän       lusajasta johtuva menetys työeläketurvassa.
31442:        myöntämiseksi kaikille veteraaneille?             Teknisesti tässäkin parhaana uudistusmah-
31443:                                                       dollisuutena pidettiin ylimääräisen rintamalisän
31444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mitoittamista veteraanille maksettavan kansan-
31445: vasti seuraavaa:                                      eläkkeen lisäosan mukaan. Mitä pienempi on
31446:                                                       veteraanin kansaneläkkeen lisäosa, sitä suu-
31447:    Kansaneläkettä saavalla Suomen kansalaisel-        rempi on hänen työeläkkeensä. Täyttä lisäosaa
31448: la ja Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella        saavalla veteraanilla ei ole yleensä työeläketur-
31449: on oikeus saada rintamalisää, jos hänellä on          vaa lainkaan.
31450: rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintama-           Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneet ikä-
31451: tunnus taikka veteraanitunnus.                        luokat alkavat viimeistään vuonna 1994 kuulua
31452:    Rintamalisän tarkoituksena oli alun perin          kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläketurvan
31453: parantaa pienituloisten rintamasotilaiden elä-        piiriin. Työkyvyttömillä veteraaneilla on oikeus
31454: keturvaa. Sen vuoksi lisän maksaminen edel-           rintamalisään aina kansaneläkkeen pohjaosaa
31455: lytti, että veteraani sai kansaneläkkeen tuki-        saadessaan. Tarve tällä perusteella rintamalisän
31456: osaa.                                                 maksamiseksi erillään kansaneläkkeestä ei ole
31457:    Vuoden 1977 heinäkuun alusta rintamalisän          ilmeinen.
31458: saajien piiriä laajennettiin siten, että lisän saa-      Hallitus on tietoinen niistä ongelmista, jotka
31459: misen edellytyksenä ei enää pidetty tukiosan          eräillä puolisoilla ilmenevät kansaneläkkeen
31460: saamista. Vuoden 1977 lainmuutoksen valmis-           lisäosan alenemisena jälkimmäisen puolison
31461: telutöiden yhteydessä oli selvitetty mahdolli-        jäädessä eläkkeelle ja jotka siten tällä tavalla
31462: suuksia yksilöllisten rintamavuosien huomioon         ovat esteenä kansaneläkkeen hakemiselle van-
31463: ottamiseen työeläkkeissä. Teknisenä ratkaisuna        huuseläkeiässä.
31464: olisi ollut mahdollista korottaa työeläkettä             Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
31465: tietyllä rintamapalvelusajasta riippuvalla pro-       tyksen mukaan hallituksen tarkoituksena on
31466: senttimäärällä. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan        antaa eduskunnalle esitys kansaneläkejärjestel-
31467: pidetty tarkoituksenmukaisena, koska järjestel-       män kehittämiseksi vuoden 1991 aikana muun
31468: mä olisi antanut suurta työeläkettä saavalle          muassa siten, että eläkkeelle jäävän puolison
31469: muita suuremman korotuksen ja etuutta ilman           lisäosa on samansuuruinen kuin eläkkeensaaja-
31470: olisi jäänyt noin 100 000 työeläkejärjestelmän        puolisolle maksettava lisäosa. Lainmuutos
31471:  ulkopuolella    olevaa veteraania.        Sanotut    poistaa siten ne ongelmat, jotka liittyvät rinta-
31472:  JOO 000 veteraania saivat pääasiallisen toimeen-     malisän maksamiseen kansaneläkkeen yhtey-
31473: tulonsa kansaneläkkeestä.                             dessä. Lainmuutoksen ajankohta tulee ratkais-
31474:     Kytkemällä rintamalisän maksaminen kansan-        tavaksi valmisteltaessa vuoden 1991 tulo- ja
31475:  eläkkeen yhteydessä tapahtuvaksi voitiin antaa       menoarvioesitystä.
31476: 
31477:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
31478: 
31479:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
31480: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 189
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31486: 
31487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetsförmåga vid fronten och inte längre
31488: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kunde förtjäna arbetspensionsskydd eller som
31489: av den 30 mars 1990 tili vederbörande medlem         pä grund av sin ålder endast fick en liten
31490: av statsrådet översänt avskrift av följande av       arbetspension.
31491: riksdagsman Boris Renlund m.fl. underteckna-             Eftersom fronttilläggets karaktär av en för-
31492: de spörsmål nr 189:                                  mån som garanterar ett minimiskydd betona-
31493:                                                      des i samband med lagändringen 1977, anförde
31494:           Vilka åtgärder tänker Regeringen           veteranorganisationerna ett krav på ett extra
31495:        vidta så att rätten att lyfta fronttiliägg    fronttiliägg genom vilket särskilt den förlust
31496:        inte är bunden tili folkpensionen och så      som beror på fronttjänsttiden gottgörs i arbets-
31497:        att varje veteran kan erhålla fronttil-       pensionsskyddet.
31498:        lägg?                                            Som den tekniskt sett bästa revideringsmöj-
31499:                                                      ligheten ansågs också här dimensioneringen av
31500:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ett extra fronttillägg enligt den tilläggsdel tili
31501: samt anföra följande:                                folkpensionen som betalas till veteranerna. Ju
31502:                                                      mindre tilläggsdelen till veteranens folkpension
31503:    En finsk medborgare som får folkpension           är, desto större är hans arbetspension. En
31504: och en utländsk medborgare som bor i Finland         veteran som får full tilläggsdel har i allmänhet
31505: har rätt att få fronttiliägg om han har front-       inte alls något arbetspensionsskydd.
31506: manna-, fronttjänst-, front- eller veterantecken.        De årsklasser som deltog i krigen 1939-
31507:    Syftet med fronttillägget var ursprungligen       1945 börjar senast 1994 omfattas av ålderspen-
31508: att pensionsskyddet för frontsoldater med små        sionsskyddet inom folkpensionssystemet. Inva-
31509: inkomster skall förbättras. Därför förutsatte        lidiserade veteraner har alltid när de får folk-
31510: betalningen av tillägget att veteranen fick folk-    pensionens basdel rätt till fronttillägg. Behovet
31511: pensionens understödsdel.                            av att fronttillägget på denna grund skulie
31512:    Vid ingången av juli 1977 utvidgades kretsen      betalas separat från folkpensionen är inte
31513: av mottagare av fronttiliägg så att förutsätt-       uppenbart.
31514: ningen för erhållandet av tiliägget inte längre          Regeringen är medveten om de problem som
31515: ansågs vara erhållande av understödsdelen. I         vissa makar har i och med att folkpensionens
31516: samband med beredningsarbetena inför lagänd-         tiliäggsdel sjunker när den make som ännu inte
31517: ringen 1977 utreddes möjligheterna att beakta        får pension går i pension och som sålunda på
31518: de individuella frontåren i arbetspensionerna.       detta sätt utgör ett hinder för ansökande om
31519: Som en teknisk lösning skulle det ha varit           pension när åldern för ålderspension uppnås.
31520: möjligt att höja arbetspensionen med en viss             Enligt statens budgetproposition för 1990
31521: procent utgående från fronttjänsttiden. Detta        har regeringen för avsikt att avlåta en propo-
31522: alternativ ansågs dock inte ändamålsenligt,          sition tili riksdagen med förslag till utveckling
31523: eftersom systemet skulle ha inneburit en större      av folkpensionssystemet under 1991 bl.a. så att
31524: förhöjning för dem som får en stor arbetspen-        tilläggsdelen för den make som går i pension
31525: sion och ca 100 000 veteraner, som inte omfattas     skall vara lika stor som den tilläggsdel som
31526: av arbetspensionssystemet, skulle ha gått miste      betalas till den av makarna som får pension.
31527: om förmånen. Sagda 100 000 veteraner fick sin        Lagändringen avlägsnar således problemen
31528: huvudsakliga utkomst av folkpensionen.               som ansluter sig tili betalningen av fronttiliäg-
31529:    Genom att betalningen av fronttillägget an-       get i samband med folkpensionen. Beslut om
31530: knöts till folkpensionen kunde pensionsskydd         tidpunkten för lagändringen kommer att fattas
31531: ges framför allt de veteraner som hade mist sin      då budgetpropositionen för 1991 bereds.
31532: 
31533:     Helsingfors den 24 april 1990
31534: 
31535:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
31536:                                                   1990 vp.
31537: 
31538: Kirjallinen kysymys n:o 190
31539: 
31540: 
31541: 
31542: 
31543:                                     Elo ym.: Viittomakielen aseman tunnustamisesta lainsäädännössä
31544: 
31545: 
31546:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31547:    Suomessa on noin 300 000 kuulovammaista.                Viimeisten 20 vuoden aikana tilanne on
31548: Tästä ryhmästä on kuuroja noin 8 000. Heistä            parantunut jonkin verran etenkin Pohjoismais-
31549: 5 000 käyttää viittomakieltä ensikielenään.             sa. Edistyksellisin on ollut Ruotsi, jossa viitto-
31550: Viittomakielen heikon aseman vuoksi kuurojen            makieli on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana
31551: tasa-arvoisten elinolojen saavuttamiseen täh-           saanut virallisen kielen aseman kouluopetuk-
31552: täävä työ on osoittautunut erittäin vaikeaksi.          sessa. Suomen peruskoululaissa mainitaan, että
31553: Suomen ja muiden maiden kokemukset osoit-               viittomakieltä voidaan käyttää opetuksen apu-
31554: tavat, että kuurojen asema ja mahdollisuudet            na. Sillä ei siis ole oppilaan ensikielen asemaa.
31555: ovat riippuvaisia nimenomaan viittomakielen                Kuurojen opetuksen tulokset eivät nykyisel-
31556: asemasta.                                               lään ole läheskään tyydyttäviä. Tästä ovat
31557:    Viittomakielen käyttö on lisääntynyt kuuro-          osoituksena mm. vuosina 1973-83 tehdyt tut-
31558: jen opetuksessa ja yhteiskunnallisessa toimin-          kimukset kuurojen oppilaiden lukutaidosta.
31559: nassa 1970-luvulta alkaen. Silti viittomakielen         Niiden mukaan kuurojen suomen kielen hallin-
31560: määrittelemätön asema lainsäädännössä on                ta on 8-vuotiaan kuulevan tasolla. Tämä ei
31561: johtanut kirjavuuteen ja alueelliseen eriarvoi-         anna kuurolle riittävää pohjaa selviytyä itsenäi-
31562: suuteen käytännön elämässä. Viittomakielen              sesti suomalaisessa yhteiskunnassa.
31563: merkitystä väheksyvä suhtautuminen monilla                 Viittomakielen tulisi saada maamme opetuk-
31564: aloilla hankaloittaa niin lasten kuin aikuisten-        sessa ensikielen asema. Samalla tulisi selkiyttää
31565: kin kuurojen selviytymistä. Se on aiheuttanut           suomen/ruotsin kielen asema ensimmäisenä vie-
31566: koulutuksen epäonnistumista sekä laajaa luku-           raana kielenä.
31567: ja kirjoitustaidottomuutta, jonka vaikutukset              Viittomakielen aseman tunnustaminen lain-
31568: ulottuvat laajalle kuurojen jokapäiväiseen elä-         säädännössä on yksi askel eteenpäin tasa-arvon
31569: mään.                                                   saavuttamiseksi kuuroille koulutuksessa, työ-
31570:    Viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden             elämässä, sosiaalisissa ja kulttuurisissa toimin-
31571: aikana kielentutkijat eri puolilla maailmaa ovat        noissa, tiedon ja palvelujen saannissa sekä
31572: osoittaneet selkein kielitieteellisin perustein,        poliittisessa elämässä.
31573: että eri maiden viiUomakielet ovat täysin ke-              Viittomakielen aseman tunnustaminen lain-
31574: hittyneitä luonnollisia kieliä. Ne täyttävät kaik-      säädännössä merkitsee muutoksia mm. koulu-
31575: ki luonnolliselle kielelle asetetut kriteerit. Nii-     lainsäädäntöön siten, että kuurojen opetukses-
31576: den ilmaisuvoima on kattava ja mahdollistaa             sa selkeästi määriteltäisiin viittomakieli opetus-
31577:  älylliset prosessit, keskustelun, argumentoinnin       kieleksi ja oppiaineeksi. Edelleen kotimaisten
31578: sekä taiteellisen ilmaisun, luomisen ja esittämi-       kielten tutkimuskeskusta koskeva laki tulisi
31579:  sen. Samoihin tuloksiin on päädytty myös               muuttaa niin, että viittomakieli selkeästi mää-
31580:  Suomessa vuonna 1982 alkaneessa suomalaisen            riteltäisiin yhdeksi kotimaiseksi kieleksi suo-
31581:  viittomakielen tutkimuksessa.                          men, ruotsin ja saamen rinnalla. Myös muussa
31582:     Kuurojen ensimmäinen kieli on heidän kan-           lainsäädännössä, kuten valmisteilla olevassa
31583:  sallinen viiUomakielensä eikä heidän maansa            teatterilaissa sekä laissa yleisradiosta, tulisi
31584:  äidinkieli (valtakieli). Viittomakieli on ensisijai-   tunnustaa kuurojen ja viiUomakielisten palve-
31585:  nen tai ainoa toimiva kieli useimmille kuuroille.      lujen tarve.
31586:     Suomen perustuslaissa ja koululaissa sääde-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31587:  tään opetuskieleksi oppilaan äidinkieli. Kuuro-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31588: jen oppilaiden osalta säädökset eivät ole toteu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31589:  tuneet.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31590: 
31591: 200070S
31592: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 190
31593: 
31594:          Onko Hallitus tietoinen viittomakie-         hittämiselle, ja jos on,
31595:       len heikon lainsäädännöllisen aseman               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31596:       aiheuttamista vaikeuksista maamme               ryhtyä viittomakielen aseman tunnusta-
31597:       kuurojen tasa-arvoisten elinolojen ke-          miseksi lainsäädännössä?
31598:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
31599: 
31600:        Mikko Elo                 Timo Laaksonen              Lea Mäkipää
31601:        Jarmo Wahlström           Seppo Pelttari              Ensio Laine
31602:        Timo Roos                 Ilkka-Christian Björklund Maunu Kohijoki
31603:                  Markus Aaltonen                  Jukka Roos
31604:                                     1990 vp. -    KK n:o 190                                       3
31605: 
31606: 
31607: 
31608: 
31609:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31610:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     opetussuunnitelman         perusteet   (20.5.1987).
31611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Näissä perusteissa äidinkielen opetukselle (suo-
31612: olette 27 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn       men kieli tai ruotsin kieli) ja viittomakielen
31613: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      opetukselle on annettu yhteinen tuntimäärä,
31614: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mutta molemmille oppiaineille erilliset tavoit-
31615: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta           teet ja sisällöt. Oppilaan kuulovamman vaikeus-
31616: kirjallisesta kysymyksestä n:o 190:               aste ja yksilölliset edellytykset ratkaisevat,
31617:                                                   kumpaa kieltä opetuksessa ensisijaisesti paino-
31618:           Onko Hallitus tietoinen viittomakie-    tetaan.
31619:        len heikon lainsäädännöllisen aseman          Kuurojen opetuksen eräänä tavoitteena on
31620:        aiheuttamista vaikeuksista maamme          kaksikielisyys. Se merkitsee, että kuuro oppilas
31621:        kuurojen tasa-arvoisten elinolojen ke-     peruskouluosa päätyttyä hallitsee suomen kie-
31622:        hittämiselle, ja jos on,                   len (ruotsinkielisillä alueilla ruotsin kielen) ja
31623:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    viittomakielen mahdollisimman hyvin ja osaa
31624:        ryhtyä viittomakielen aseman tunnusta-     käyttää molempia kieliä tarkoituksenmukaisel-
31625:        miseksi lainsäädännössä?                   la tavalla.
31626:                                                      Kaksikielisyys on kahden eri kielen vaihtoeh-
31627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        toista käyttöä. Kuurojen kaksikielisyys on
31628: taen seuraavaa:                                   eräässä mielessä erilainen kuin kuulevien kaksi-
31629:                                                   kielisyys: toisaalta viittomakieli ja suomen kieli
31630:    Peruskoululaki toteaa, että kuulovammaisten    perustuvat eri aistialueisiin, mutta toisaalta
31631: opetuksessa voidaan opetuskielen tukena käyt-     niillä on suurelta osin yhteinen kulttuuripohja.
31632: tää viittomakieltä sen mukaan kuin asetuksella    Kuurojen kaksikielisyys perustuu siihen, että
31633: säädetään. Peruskouluasetuksen mukaan vai-        kuurot elävät kahden kieliyhteisön jäseninä.
31634: keasti kuulovammaisten opetusta on tarpeen        Heidän menestyksellinen toimintansa näissä yh-
31635: mukaan tuettava myös viittomakielellä. Perus-     teisöissä edellyttää molempien kielten hallintaa.
31636: koululain mukaan opetussuunnitelmaan voi             Kuulovammaisten kaksikielisyyttä koskeva
31637: kuulua asetuksella säädettäviä muitakin kuin      kehittämishanke sisältyy kouluhallituksen kes-
31638: peruskoululaissa mainittuja oppiaineita. Perus-   kipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitel-
31639: kouluasetuksessa säädetään, että erityisopetuk-   maan vuosille 1991-1994.
31640: sessa voidaan opettaa viittomakieltä vaikeasti       Vuonna 1985 kouluhallitus aloitti viittoma-
31641: kuulovammaisille ja muille sitä tarvitseville     kielen opetuskokeilun, joka päättyy kuluvan
31642: oppilaille. Tällöin voidaan yläasteella poiketa   vuoden toukokuussa. Kokeilun tarkoituksena
31643: viittomakielen opetukseen käytetyllä tuntimää-    on laatia viittomakielen opetussuunnitelman
31644: rällä, kuitenkin enintään yhdellä tunnilla vii-   perusteet kuulovammaisten opetussuunnitel-
31645: kossa, yhteisten aineiden opetukseen käytettä-    man perusteisiin liittyvästi. Työ valmistuu ke-
31646: västä tuntimäärästä.                              väällä 1991.
31647:    Valtioneuvosto on peruskoulun erityisope-         Kouluhallitus asetti tammikuussa 1988 työ-
31648: tuksen tuntijakoa koskevassa päätöksessään        ryhmän selvittämään viittomakielen käyttöä
31649: (4.12.1985) päättänyt peruskoulun ala-asteen      suomen kielen opetuksessa.
31650: viittomakielen opetuksesta. Tämä päätös edel-        Kuulovammaisten erityisopettajien perus-
31651: lyttää, että ala-asteen (1-6 lk) äidinkielen      koulutuksen yhteydessä saama viittomakielen
31652: enimmäisviikkotuntimäärä voidaan korottaa 38      opetus on ollut riittämätöntä. Tästä syystä
31653: viikkotunnista 42 viikkotuntiin, mikäli kuulo-    kouluhallitus on järjestänyt virassa oleville
31654: vammaisten opetuksessa käytetään viittoma-        opettajille viittomakielen kursseja vuodesta
31655: kieltä.                                           1983 lähtien (20 viiden päivän kurssia). Tällä ei
31656:    Kouluhallitus on antanut huonokuuloisten ja    kuitenkaan voida ratkaista peruskoulutuksen
31657: kuurojen opetusta varten kuulovammaisten          puutteita.
31658: 4                                  1990 vp. -     KK n:o 190
31659: 
31660:    Kuurolle viittomakieli on kieli, jonka hän     tuksen esityksessä eduskunnalle laeiksi perus-
31661: hallitsee parhaiten ja jota hän käyttää eniten.   koululain, lukiolain ja eräiden niihin liittyvien
31662: Sen avulla hän omaksuu yhteisön arvot ja          lakien muuttamisesta aiotaan selkeyttää viitto-
31663: normit. Viittomakieli on kuurolle äidinkieli ja   makielen asemaa peruskoulun opetuksessa si-
31664: ensikieli ja suomen kielen oppiminen on kuu-      ten, että sitä ilmenevien tarpeiden mukaan
31665: rolle vieraan kielen oppimista.                   voidaan käyttää joko opetuskielenä tai opetus-
31666:    Edellä esitettyyn viitaten opetusministeriö    kielen tukena. Muun lainsäädännön kuin kou-
31667: pitää tärkeänä, että viittomakielen asemaa vah-   lulainsäädännön osalta ei tässä vaiheessa suun-
31668: vistetaan sekä opetuskielenä että opetettavana    nitella viittomakielen aseman järjestämistä. Ko-
31669: kielenä koululaitoksessamme ja että vaikeasti     timaisten kielten tutkimuskeskuksesta annettua
31670: kuulovammaisten erityisopettajien vii Uomakie-    lakia muutettaessa tutkitaan myös viittomakie-
31671: len täydennyskoulutusta tehostetaan.              len asemaa mainitussa tutkimuskeskuksessa.
31672:    Parhaillaan valmisteltavana olevassa halli-
31673: 
31674:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
31675: 
31676:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
31677:                                      1990 vp. -     KK n:o 190                                     5
31678: 
31679: 
31680: 
31681: 
31682:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31683:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gemensamt antal timmar för undervisning i
31684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         modersmålet (finska eller svenska) samt under-
31685: av den 27 mars 1990 till vederbörande medlem        visning i teckenspråk, men fristående mål och
31686: av statsrådet översänt en avskrift av följande      innehåll för bägge läroämnen. Graden av hör-
31687: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. underteckna-         selskada och elevens individuella förutsättning-
31688: de spörsmål nr 190:                                 ar avgör om det är modersmålet eller tecken-
31689:                                                     språket som i första hand skall betonas.
31690:           Är Regeringen medveten om att den             Ett av målen i undervisningen av döva är
31691:        bristfälliga lagstiftningen i fråga om       tvåspråkighet. Det innebär att en döv elev efter
31692:        teckenspråket har gjort det svårt att        grundskolan behärskar finska (på svensksprå-
31693:        skapa jämställda livsvillkor för de döva     kiga områden svenska) och teckenspråk så väl
31694:        i vårt land, och om så är,                   som möjligt och kan använda bägge språken
31695:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      på ett ändasmålsenligt sätt.
31696:        ta för att erkänna teckenspråket i lag-          Tvåspråkighet innebär att man alternativt
31697:        stiftningen?                                 kan använda bägge språken. Tvåspråkigheten
31698:                                                     hos döva personer är på ett sätt olika än hos
31699:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt        personer med god hörsel: å ena sidan grundar
31700: följande:                                           sig teckenspråket och finska på olika sinnen,
31701:                                                     men å andra sidan har de till stor del ett
31702:    Grundskolelagen stadgar att teckenspråk          gemensamt kulturunderlag. Tvåspråkigheten
31703: kan användas för att stöda undervisningen av        hos döva personer grundar sig på att de är
31704: hörselskadade enligt vad som stadgas genom          medlemmar i två språkliga gemenskaper. För-
31705: förordning. Enligt grundskoleförordningen           utsättningen för att de framgångsrikt skall
31706: skall undervisningen av gravt hörselskadade         klara sig i dessa gemenskaper är att de behärs-
31707: stödas även på teckenspråk. Enligt grundsko-        kar bägge språken.
31708: lelagen kan i läroplanen ingå andra läroämnen           Ett utvecklingsprojekt som gäller tvåspråkig-
31709: än de som nämns i grundskolelagen, genom            het hos hörselskadade ingår i skolstyrelsens
31710: stadganden i förordningen. 1 grundskoleförord-      verksamhets- och ekonomipian för åren 1991-
31711: ningen stadgas att inom specialundervisningen       1994.
31712: kan gravt hörselskadade och andra behövande             År 1985 inledde skolstyrelsen ett undervis-
31713: elever undervisas i teckenspråk. Härvid får på      ningsförsök med teckenspråk. Det avslutas i
31714: högstadiet avvikelser göras från det timantal       maj detta år. Syftet med försöket är att
31715: som används för undervisning i gemensamma           utarbeta en läroplan för teckenspråk i anslut-
31716: ämnen, med det antal timmar som används för         ning till grunderna för läroplanen för hörsel-
31717: undervisning i teckenspråk, dock högst en           skadade. Arbetet kommer att färdigställas un-
31718: timme i veckan.                                     der våren 1991.
31719:    1 fråga om Limfördelningen av specialunder-          1 januari 1988 tillsatte skolstyrelsen en ar-
31720: visning i grundskolan har statsrådet 4.12.1985      betsgrupp med uppgift att utreda bruket av
31721: fattat beslut om undervisning i teckenspråk på      teckenspråk i undervisningen i finska.
31722: grundskolans lågstadium. Beslutet förutsätter           Undervisningen i teckenspråk i samband
31723: att det högsta timantalet per vecka i moders-       med grundutbildningen av speciallärare för
31724: målet (l-6 årskursen) kan ökas från 38 tili 42      hörselskadade har varit otillräcklig. Av denna
31725: veckotimmar, om teckenspråk används i under-        anledning har skolstyrelsen för tjänstgörande
31726: visning av hörselskadade.                           lärare ordnat kurser i teckenspråk sedan 1983
31727:    Skolstyrelsen har 20.5.1987 utfärdat grunder-    (20 kurser a fem dagar). De räcker dock inte
31728: na för hörselskadades läroplaner i fråga om         till för att lösa bristerna i grundutbildningen.
31729: undervisning av elever med svag hörsel och              För de döva är teckenspråket ett språk som
31730: döva elever. 1 dessa grunder har det anvisats ett   de bäst behärskar och använder mest. Med
31731: 6                                   1990 vp. -     KK n:o 190
31732: 
31733: hjälp av det får de insikter i samhällets värde-   ändring av grundskolelagen, gymnasielagen
31734: ringar och normer. Teckenspråket är moders-        och andra anknytande lagar är avsikten att
31735: målet och det första språket för de döva, och      precisera teckenspråkets ställning i grundsko-
31736: finska är att lära sig som ett främmande språk.    lans undervisning så att det vid behov kan
31737:    Med hänvisning tili vad som har anförts         användas antingen som undervisningsspråk el-
31738: anser undervisningsministeriet det vara viktigt    ler som stöd för undervisningsspråket i fråga. I
31739: att teckenspråkets status förstärks både som       fråga om övrig lagstiftning än skollagstiftning-
31740: undervisningsspråk och som ett språk som man       en planeras inte i detta skede några åtgärder
31741: lär sig inom vårt skolväsende. Vidare är det       angående teckenspråkets ställning. När lagen
31742: viktigt att vidareutbildningen i teckenspråk för   om forskningscentralen för de inhemska språ-
31743: speciallärarna för hörselskadade intensifieras.    ken skall revideras, kommer man även att
31744:    1 den regeringsproposition som för närvaran-    undersöka teckenspråkets ställning vid nämnda
31745: de är under beredning med förslag tili lagar om    forskningscen tral.
31746: 
31747:     Helsingfors den 2 maj 1990
31748: 
31749:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
31750:                                              1990 vp.
31751: 
31752: Kirjallinen kysymys n:o 191
31753: 
31754: 
31755: 
31756: 
31757:                                  T. Roos ym.: Päretöissä tarvittavan materiaalin saannin helpot-
31758:                                     tamisesta
31759: 
31760: 
31761:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31762: 
31763:    Pärekorien valmistus on osa vanhaa ja           vanhoista mäntypuista korintekijöitä menes-
31764: arvokasta käsityöperinnettä. Pohjois-Satakun-      tyksellisemmin.
31765: nan alueella sitä edelleen harrastetaan ammat-        Korintekijät ovat esittäneet useitakin ratkai-
31766: timaisestikin. Sen työllistämisvaikutuksen siel-   suja tilanteensa korjaamiseksi, mutta tähän asti
31767: lä on arvioitu kaikkineen koskevan noin 80         tuloksetta. Jos tilanteeseen ei nopeasti saada
31768: henkilöä. Korintekotaito on kulkenut suvuis-       korjausta, on jälleen yksi arvokas käsityöperin-
31769: sa perintönä, nyt on jo neljännenkin polven        ne meillä siirtynyt historian lehdille. Ennestään-
31770: korin tekijöitä.                                   kin vaikealle työttömyysalueelle on tullut lisää
31771:    Vuotuiseksi pärepuun tarpeeksi on laskettu      työttömiä.
31772: noin 700 kuutiometriä. Määrä ei ole suuri,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31773: mutta senkin hankkimisessa on nyt vaikeuksia.      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
31774: Suojelupäätökset koskevat yleensä juuri sellai-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31775: sia metsiä, joissa sopivia pärepuita vielä on.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31776: Puun hinta on lyhyessä ajassa noussut rajusti,
31777: eikä hinnannousua voi sellaisenaan välittömästi              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31778: siirtää valmiin tuotteen hintoihin. Metsiä saas-          ryhtyä päretöissä tarvittavan materiaa-
31779: tuttavat ilmansaasteet vaikeuttavat myös puun             lin saannin helpottamiseksi erityisesti
31780: saantia. Myös suurteollisuus kilpailee samoista           Pohjois-Satakunnassa?
31781: 
31782:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
31783: 
31784:           Timo Roos                    Mikko Elo                     Antti Kalliomäki
31785: 
31786: 
31787: 
31788: 
31789: 200070S
31790: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 191
31791: 
31792: 
31793: 
31794: 
31795:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jotta he ovat voineet etukäteen merkitä laatu-
31797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaatimukset täyttävät puut. Pärepuiden tarvit-
31798: olette 30 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn           sijoita on myös opastettu muihin metsähallin-
31799: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          non Etelä-Suomen hoitoalueisiin, ja he ovat
31800: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         saaneet raaka-ainetta mm. Pohjois-Karjalasta.
31801: edustaja T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjal-           Jatkossa pärepuun saanti tulee vaikeutu-
31802: lisesta kysymyksestä n:o 191:                         maan Pohjois-Satakunnassa. Tämä on seuraus-
31803:                                                       ta metsien yleisestä nuorentumisesta sekä val-
31804:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tion maille ja erityisesti vanhoihin metsiin
31805:        ryhtyä päretöissä tarvittavan materiaa-        painottuneista suojelutoimenpiteistä. Parkanon
31806:        lin saannin helpottamiseksi erityisesti        hoitoalue pyysi helmikuussa metsähallinnon
31807:        Pohjois-Satakunnassa?                          Etelä-Suomen piirikuntakonttoria selvittämään
31808:                                                       muiden hoitoalueiden mahdollisuuksia toimit-
31809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taa pärepuuta. Selvityksen tuloksena piirikun-
31810: taen seuraavaa:                                       takonttori ilmoitti päreiden tarvitsijoille, että
31811:                                                       raaka-ainetta on saatavissa jatkossakin valtion
31812:    Pohjois-Satakunnassa, lähinnä Kankaan-             mailta ja toimitti heille tiedot metsähallinnon
31813: pään alueella on pitkään harjoitettu pärekorien       Etelä-Suomen hoitoalueiden yhdyshenkilöistä.
31814: valmistusta. Metsähallinnon Parkanon hoito-           Pärepuun saanti on siis mahdollista tulevaisuu-
31815: alue on ollut 1980-luvulla raaka-aineen päätoi-       dessakin. Raaka-aine vain joudutaan kerää-
31816: mittajana, koska hoitoalueen maat sijaisevat          mään pienemmissä erissä ja suuremmalta
31817: Pohjois-Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä.             alueelta.
31818:    Pärepuuna käytettävän mäntytukin laatu-               Metsähallitus käyttää puutavaran hinnoitte-
31819: vaatimukset ovat hyvin tiukat. Sitä on saata-         lussa ns. käypää markkinahintaa, johon vaikut-
31820: villa ainoastaan satunnaisina runkoina van-           taa mm. raaka-aineesta käytävä kilpailu. Poh-
31821: hoista metsistä. Tästä syystä pärepuuta voi-          jois-Satakunnassa suurteollisuus ei tavoittele
31822: daan hankkia vain muun puunkorjuun yhtey-             samaa raaka-ainetta kuin pärekorien valmista-
31823: dessä yhtenä erikoispuutavaralajina. Jotta pä-        jat, mutta Keuruun Haapamäen paanutehdas
31824: repuuksi kelpaavat rungot saataisiin pärekäyt-        kilpailee samoista mäntyrungoista. Tämä on
31825: töön, Parkanon hoitoalue on pitkään toiminut          aiheuttanut hintatason nousua viimeisissä kau-
31826: yhteistyössä tämän raaka-aineen tarvitsijoiden        poissa.
31827: kanssa ja pääosin tyydyttänyt heidän raaka-              Koska metsähallitus on edellä mainitulla
31828: aineen tarpeensa. Eräissä tapauksissa, kun raa-       tavalla kiinnittänyt erityistä huomiota pärepui-
31829: ka-ainetta on tullut esiin yli senhetkisen tar-       den saatavuuteen ja pyrkinyt muutoinkin laa-
31830: peen, pärepuurungot on jätetty toistaiseksi           jentamaan erikoispuutavaralajien tarjontaa,
31831: pystyyn. Raaka-aineen tarvitsijoille on myös          hallitus ei näe tarvetta ryhtyä asiassa toimen-
31832: kerrottu, mille alueille toiminta on siirtymässä,     piteisiin.
31833: 
31834:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
31835: 
31836:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31837:                                       1990 vp. -       KK n:o 191                                     3
31838: 
31839: 
31840: 
31841: 
31842:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31843:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kunna märka sådana träd som uppfyller kva-
31844: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            litetskraven. De som behöver pärtvirke har
31845: av den 30 mars 1990 tili vederbörande medlem           också visats tili andra revir inom forstförvalt-
31846: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ningen i södra Finland och fått råmaterial bl.a.
31847: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade                från Norra Karelen.
31848: spörsmål nr 191:                                          I framtiden kommer tillgången på pärtvirke
31849:                                                        att försvåras i norra Satakunta. Detta är en
31850:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              följd av en alimän föryngring av skogarna samt
31851:        vidta för att tillgången på sådant mate-        av skyddsåtgärder som är inriktade på statens
31852:        ria! som behövs vid pärtarbeten skali           marker och i synnerhet på gamla skogar. I
31853:        underlättas specielit i norra Satakunta?        februari bad Parkano revir forstförvaltningens
31854:                                                        distriktskontor i södra Finland att utreda vilka
31855:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           möjligheter andra revir har att leverera pärt-
31856: samt anföra följande:                                  virke. Som ett resultat av utredningen medde-
31857:                                                        lade distriktskontoret dem som behöver pärtor
31858:    I norra Satakunta, främst i Kankaanpääom-           att råmaterialet även i fortsättningen kan fås
31859: rådet, har länge tiliverkats pärtkorgar. Forst-        från statens marker och försåg dem med
31860: förvaltningens revir i Parkano har på 1980-talet       uppgifter om kontaktpersoner inom reviren i
31861: varit huvudleverantör av råmaterialet, eftersom        södra Finland. Det är alitså även i framtiden
31862: revirets marker är belägna i norra Satakunta           möjligt att få tag på pärtvirke. Råmaterialet
31863: och norra Tavastland.                                  måste bara samlas i mindre partier och inom
31864:    Kvalitetskraven på sådant furutimmer som            ett större område.
31865: används som pärtvirke är mycket stränga.                  Forststyrelsen använder vid prissättningen av
31866: Timret finns tiligängligt endast i form av             trävirke ett s.k. gängse marknadspris, vilket
31867: enstaka stammar i gamla skogar. Av denna               bl.a. påverkas av konkurrensen om råmaterial.
31868: orsak kan pärtvirke skaffas som ett specialvir-        I norra Satakunta är storindustrin inte ute efter
31869: kesslag endast i samband med annan virkes-             samma råmaterial som tiliverkarna av pärtkor-
31870: drivning. För att stammar som duger tili               gar, men spånfabriken i Keuruu i Haapamäki
31871: pärtvirke skali kunna användas tili pärtor, har        konkurrerar om samma furustammar. På
31872: Parkano revir länge samarbetat med dem som             grund av detta har prisnivån ökat vid de
31873: behöver detta råmaterial och i huvudsak till-          senaste köpen.
31874: fredsstälit deras råmaterialbehov. I vissa fali då        Eftersom forststyrelsen på ovan nämnda sätt
31875: det funnits mer råmaterial än vad behovet just         har fäst särskild uppmärksamhet vid tiligången
31876: då förutsätter, har man låtit pärtvirkesträden         på pärtvirke och även annars haft för avsikt att
31877: stå kvar tillsvidare. De som behöver råmaterial        utvidga utbudet på specialvirkesslag, anser
31878: har också underrättats om till vilka områden           regeringen det inte vara nödvändigt att vidta
31879: verksamheten [Jyttar för att de på förhand skali       några åtgärder i ärendet.
31880:      Helsingfors den 4 maj 1990
31881: 
31882:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31883:                                                1990 vp.
31884: 
31885: Kirjallinen kysymys n:o 192
31886: 
31887: 
31888: 
31889: 
31890:                                   Jäätteenmäki: Aikuisopintotuen myöntämisperusteiden tarkista-
31891:                                       misesta
31892: 
31893: 
31894:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31895:    Aikuisopintotukea voidaan myöntää henki-          kelijoille opintojen aloitusajankohdasta riippu-
31896: lölle, joka on ennen nykyisten opintojen ensim-      matta. Uudistus on ripeästi toimien mahdollis-
31897: mäisen opintovuoden alkua tai jos opinnot            ta saada voimaan jo syyslukukauden 1990
31898: aloitetaan kevätlukukaudella, ennen asian-           alusta. Samalla voidaan varmistaa, etteivät
31899: omaisen kalenterivuoden alkua täyttänyt 30,          vuoden 1991 alussa voimaan tuleviksi suunni-
31900: muttei 55 vuotta ja on tukea saadessaan              tellut aikuisopintotuen uudet kriteerit synnytä
31901: enintään 55-vuotias. Edellytyksenä on myös,          uusia väliinputoajaryhmiä. Valtiontaloudelli-
31902: että aikuisopiskelija on ollut vähintään viiden      sesti asia on vähämerkityksinen.
31903: vuoden ajan välittömästi ennen nykyisten opin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31904: tojen alkua päätoimiseksi ja yhtäjaksoiseksi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31905: katsottavassa ansiotyössä tai saanut pääasialli-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31906: sen toimeentulon omasta yritys- tai ammatti-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31907: toiminnastaan.
31908:    Aikuisopintotuen ehdot sulkevat tuen ulko-
31909: puolelle opiskelijan, joka täyttää kaikki tuen                 Aikooko Hallitus muuttaa aikuis-
31910: myöntämisen kriteerit, mutta on aloittanut                  opintotuen myöntämiskriteerejä kulu-
31911: opintonsa ennen 30 ikävuoden täyttämistä.                   van vuoden syyslukukauden alusta niin,
31912: Tämä on selvä epäkohta ja aiheuttaa oikeutet-               että 30 vuotta täyttäneille ja muut
31913: tua katkeruutta opiskelijoiden keskuudessa.                 opintotuen myöntämisen ehdot täyttä-
31914:    Aikuisopintotuen ehtoja tulisi pikaisesti                ville   aikuisopiskelijoille maksetaan
31915: muuttaa niin, että tukea myönnettäisiin 30                  opintotukea opintojen aloitusajankoh-
31916: vuotta täyttäneille, ehdot täyttäville aikuisopis-          dasta riippumatta?
31917: 
31918:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
31919: 
31920:                                         Anneli Jäätteenmäki
31921: 
31922: 
31923: 
31924: 
31925: 200070S
31926: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 192
31927: 
31928: 
31929: 
31930: 
31931:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31932: 
31933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       vuotta. He ovat aloittaneet opiskelunsa nor-
31934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maalin opintotuen varassa tietäen, että aikuis-
31935: olette 30 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn          opintotuki koskee vain 30 vuotta täyttäneinä
31936: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         opintonsa aloittaneita. Tukijärjestelmän pe-
31937: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        riaatteellinen laajentaminen samoin kriteerein
31938: edustaja Jäätteenmäen näin kuuluvasta kirjal-        kuin aikuisopintotukikokeilun puitteissa myös
31939: lisesta kysymyksestä n:o 192:                        alle 30-vuotiaina opinnot aloittaneisiin merkit-
31940:                                                      sisi huomattavaa valtiontaloudellista rasitusta
31941:           Aikooko Hallitus muuttaa aikuis-           ja periaatteellista muutosta tukijärjestelmään.
31942:        opintotuen myöntämiskriteerejä kulu-             On myös otettava huomioon, että aikuis-
31943:        van vuoden syyslukukauden alusta niin,        opintotukikokeilun piiriin pääseminen edellyt-
31944:        että 30 vuotta täyttäneille ja muut           tää opintoja edellyttävää viiden vuoden yhtä-
31945:        opintotuen myöntämisen ehdot täyttä-          jaksoista työelämässä olemista. Kokeilun puit-
31946:        ville   aikuisopiskelijoille maksetaan        teissa saatujen tietojen valossa on todennäköis-
31947:        opintotukea opintojen aloitusajankoh-         tä, että varsin monessa tapauksessa vaatimus
31948:        dasta riippumatta?                            työelämässä olon yhtäjaksoisuudesta jäisi täyt-
31949:                                                      tymättä.
31950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Kuluvan vuoden tammikuussa solmitun tu-
31951: taen seuraavaa:                                      lopoliittisen kokonaisratkaisun osana aikuis-
31952:                                                      opintotuki on tarkoitus vakinaistaa ja sen
31953:    Aikuisopintotukikokeilun puitteissa tuetaan       saantiedellytyksenä olevia ikärajoja tarkistaa
31954: sellaisten opinnot aloittaessaan 30 vuotta täyt-     eräiltä osin ensi vuoden alusta lukien. Tällöin
31955: täneiden opiskelua, jotka ovat välittömästi          myös 25-29-vuotiaat tulisivat aikuisopinto-
31956: ennen opintojen alkua olleet yhtäjaksoisesti         tuen piiriin, mutta heiltä edellytettäisiin pitem-
31957: viisi vuotta työelämässä. Tarkoituksena on           pää yhtäjaksoista työssäoloa kuin 30 vuotta
31958: ollut antaa ensi sijassa mahdollisuus koulutuk-      täyttäneiltä. Heidän tulisikin aikuisopintotukea
31959: seen jo pitempään yhtäjaksoisesti työelämässä        saadakseen olla ollut vähintään kahdeksan
31960: olleille, joille opiskelun aloittaminen ei vakiin-   vuotta yhtäjaksoisesti välittömästi ennen opin-
31961: tuneiden olosuhteiden johdosta pelkän opinto-        tojen alkua työelämässä.
31962: tuen varassa olisi mahdollista. Tarkoituksena ei        Näin ollen hallitus katsoo, että aikuisopin-
31963: ole ollut yleisesti nostaa 30-vuotiaiden opiske-     totukikokeilun ulottaminen tulevan syysluku-
31964: lun tukea vaan kohderyhmä oli rajattu.               kauden alusta alle 30-vuotiaana opiskelunsa
31965:    Alle 30-vuotiaana opiskelunsa aloittaneista       aloittaneisiin ei ole tarkoituksenmukaista.
31966: täyttävät varsin monet opiskelun kestäessä 30
31967:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
31968: 
31969:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
31970:                                      1990 vp. -      KK n:o 192                                     3
31971: 
31972: 
31973: 
31974: 
31975:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31976: 
31977:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         pågår. De har inlett sina studier med hjälp av
31978: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          det normala studiestödet i vetskap om att
31979: av den 30 mars 1990 tili vederbörande medlem         vuxenstudiestödet gäller endast dem som har
31980: av statsrådet översänt avskrift av följande av       inlett sina studier efter att de fyllt 30 år. En
31981: riksdagsledamot Jäätteenmäki undertecknade           principiell utbyggnad av stödsystemet enligt
31982: spörsmål nr 192:                                     samma kriterier som inom ramen för experi-
31983:                                                      mentet med vuxenstudiestöd så att det skulle
31984:           Ämnar Regeringen ändra kriterierna         gälla även dem som inlett studierna före 30 års
31985:        för beviljande av vuxenstudiestöd från        ålder skulle innebära en betydande statsekono-
31986:        början av höstterminen innevarande år         misk belastning och en principiell ändring av
31987:        så att vuxenstuderande som uppfyller          stödsystemet.
31988:        villkoren för beviljande av studiestöd            Det bör även beaktas att den som omfattas
31989:        får studiestöd oberoende av när de har        av experimentet med vuxenstudiestöd bör ha
31990:        inlett studierna?                             deltagit i arbetslivet minst fem år i en följd.
31991:                                                      Erfarenheterna av experimentet visar att det är
31992:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sannolikt att kravet på oavbrutet deltagande i
31993: samt anföra följande:                                arbetslivet i många fall inte skulle uppfyllas.
31994:                                                          A vsikten är att vuxenstudiestödet, som en
31995:    lnom ramen för ett experiment med vuxen-          del av den inkomstpolitiska helhetslösningen i
31996: studiestöd får sådana personer som fyllt 30 år       januari detta år, skall ges etablerad status och
31997: när de inleder studierna och som omedelbart          att de åldersgränser som gäller skall revideras
31998: före studierna deltagit i arbetslivet fem år i en    tili vissa delar från och med ingången av nästa
31999: följd ett särskilt stöd. A vsikten har varit att i   år. Härvid kommer även 25-29-åringar att
32000: första hand ge personer som redan en längre          omfattas av vuxenstudiestödet, men i deras fall
32001: tid deltagit i arbetslivet oavbrutet och som på      krävs ett längre oavbrutet arbete än i fråga om
32002: grund av etablerade förhållanden inte har haft       dem som fyllt 30 år. För att få vuxenstudiestöd
32003: möjlighet att inleda studierna enbart med hjälp      bör de ha arbetat minst åtta år i en följd
32004: av studiestödet en chans tili utbildning. Avsik-     omedelbart före studierna.
32005: ten har inte varit att generellt höja stödet för         Regeringen anser härmed att det inte är
32006: studier som bedrivs av 30 år fyllda personer,        ändamålsenligt att från början av inkommande
32007: utan målgruppen var begränsad.                       hösttermin utsträcka experimentet med vuxen-
32008:    Av dem som har inlett studierna före 30 års       studiestöd tili dem som inlett sina studier före
32009: ålder fyller många 30 år medan studierna             30 års ålder.
32010: 
32011:      Helsingfors den 25 april 1990
32012: 
32013:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
32014:                                              1990 vp.
32015: 
32016: Kirjallinen kysymys n:o 193
32017: 
32018: 
32019: 
32020: 
32021:                                  Jäätteenmäki: Tuntikehysjärjestelmän käyttöön ottamisesta ter-
32022:                                      veydenhuoltoalan oppilaitoksissa
32023: 
32024: 
32025:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32026: 
32027:    Tuntikehysjärjestelmä on tarkoitus ottaa        tistä arviointia. Se edellyttää myös tuntikehyk-
32028: käyttöön terveydenhuolto-oppilaitoksissa syk-      seen liittyviltä päätöksiltä pedagogisia, didak-
32029: syllä 1990 eduskunnan hyväksyttyä asetuksen        tisia ja sisällöllisiä perusteita.
32030: ja lain. Tuntikehyksellä tarkoitetaan opetushal-      Katson, että edellä olevien hyvien tavoittei-
32031: linnossa erikseen säädetyin laskennallisin pe-     den saavuttaminen kiireellä ei ole mahdollista.
32032: rustein määräytyvää opetustuntien määrää,          Koska oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat
32033: jonka rajoissa oppilaitos itsenäisesti päättää     ovat keskeneräisiä, valtakunnalliset opistoas-
32034: opetusjärjestelyistään ja opetusryhmiensä muo-     teen opetussuunnitelmat valmistunevat vuoden
32035: dostumisesta.                                       1990 lopussa ammattikasvatushallituksessa ja
32036:    Tuntikehysjärjestelmän keskeisenä tavoittee-    tulevat käyttöön syksyllä 1991.
32037: na on pedagogisen toiminnan kehittäminen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32038: oppilaitoksessa, hallinnon kehittäminen, voi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32039: mavarojen käytön tehostaminen ja taloushal-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32040: linnon kehittäminen. Tuntikehysjärjestelmä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32041: mahdollistaa päätöksenteon opetusjärjestelyjen
32042: osalta aiempaa enemmän siellä, missä tapahtuu
32043: opetus ja kasvatus sekä oppiminen ja kasvu.                  Mihin toimenpiteisim Hallitus aikoo
32044: Kyse ei ole päätöksenteon muodollisuudesta -              ryhtyä, että terveydenhuolto-oppilaitok-
32045: laskentamallin kaavamaisesta käyttöönotosta,              sissa voitaisiin siirtyä tuntikehysjärjes-
32046: vaan se edellyttää toimintaperiaatteiden kriit-           telmään vasta syksyllä 1991?
32047: 
32048:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1990
32049: 
32050:                                        Anneli Jäätteenmäki
32051: 
32052: 
32053: 
32054: 
32055: 200070S*
32056: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 193
32057: 
32058: 
32059: 
32060: 
32061:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32062:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallituksen esitys on laadittu siten, että
32063: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhemies,       opetustuntien enimmäismäärästä eli tuntike-
32064: olette 30 päivänä maaliskuuta 1990 päivätyn         hyksestä säädettäisiin asetuksella. Tämä antaa
32065: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mahdollisuuden määritellä tuntikehys oppilai-
32066: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tosmuodoittain annetuissa asetuksissa sekä sa-
32067: edustaja Anneli Jäätteenmäen näin kuuluvasta        malla mahdollisuuden tarvittaessa joustavasti
32068: kirjallisesta kysymyksestä n:o 193:                 muuttaa tuntikehystä. Ammatillisten oppilai-
32069:                                                     tosten opetussuunnitelmien jatkuvan uudistu-
32070:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      misen vuoksi on erityisen perusteltua, että
32071:        ryhtyä, että terveydenhuolto-oppilaitok-     tuntikehystä voidaan tarvittaessa joustavasti
32072:        sissa voitaisiin siirtyä tuntikehysjärjes-   muuttaa, jos yhteiskunnan ja työelämän kehi-
32073:        telmään vasta syksyllä 1991?                 tys edellyttää opetussuunnitelmien muuttamis-
32074:                                                     ta.
32075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Esityksen valmistelussa on lähdetty siitä, että
32076: taen seuraavaa:                                     tuntikehysjärjestelmään siirtyminen toteutetaan
32077:                                                     oppilaitosmuodoittain nykyisten opetustuntien
32078:    Hallituksen esitys ammatillisten oppilaitosten   kokonaismäärän rajoissa. Tuntikehyksen las-
32079: tuntikehysjärjestelmän käyttöönoton mahdol-         kentakaavat on tarkoitus määritellä oppilaitos-
32080: listavasta lainmuutoksesta on parhaillaan edus-     muodoittain annetuissa asetuksissa siten, että
32081: kunnan käsiteltävänä. Esityksen mukaan lain-        yhteenlaskettu tuntimäärä on jokaisessa oppi-
32082: muutos ja sen myötä myös tuntikehysjärjestel-       laitosmuodossa likipitäen sama kuin nykyinen
32083: mä tulisi voimaan elokuun alusta 1990 lukien.       tuntimäärä ja että yksittäisten oppilaitosten
32084:    Ammatillisten oppilaitosten tuntikehysjärjes-    tuntimäärä muuttuu mahdollisimman vähän.
32085: telmää on valmisteltu pitkään ja monipuolisesti        Kaikilta osin tuntikehyksen laskennan lähtö-
32086: eri valmisteluelimissä. Asiaa valmistelleessa       kohdaksi ei kuitenkaan ole voitu ottaa opetus-
32087: opetusministeriön työryhmässä olivat edustet-       tuntien nykyistä määrää. Keskiasteen koulun-
32088: tuina opetusministeriön lisäksi valtiovarainmi-     uudistuksen mukainen linjarakenne ja uudet
32089: nisteriö, ammattikasvatushallitus, lääninhalli-     opetussuunnitelmat on sosiaalialan oppilaitok-
32090: tukset sekä kuntien keskusjärjestöt ja opettaja-    sissa, teknillisissä oppilaitoksissa ja terveyden-
32091: järjestöt. Työryhmän avuksi asetetut jaostot        huolto-oppilaitoksissa toistaiseksi otettu käyt-
32092: koostuivat eri koulutusalojen asiantuntijoista ja   töön vasta alimmilla vuosiluokilla. Uudistettu-
32093: selvittivät opetustuntien määrään vaikuttavia       jen opetussuunnitelmien asteittainen käyttöön-
32094: oppilaitosmuodoittain vaihtelevia tekijöitä. Jär-   otto kaikilla vuosiluokilla tulee lisäämään ope-
32095: jestelmää on kokeiltu useassa oppilaitoksessa ja    tustuntien kokonaismäärää lähivuosina koko-
32096: lisäksi yli sadassa oppilaitoksessa on kahden       naan riippumatta tuntikehysjärjestelmästä.
32097: viime vuoden aikana asetuksen nojalla sovel-        Tämän vuoksi edellä mainituissa oppilaitos-
32098: lettu tuntikehysjärjestelmää vastaavia järjeste-    muodoissa tuntikehyksen laskemisen lähtökoh-
32099: lyjä opetusryhmien muodostamisessa.                 daksi on otettu uudistettujen opetussuunnitel-
32100:    Hallituksen esitys perustuu ammatillisten op-    mien aiheuttama tuntitarve. Tämä merkitsee
32101: pilaitosten koulutustehtävien ja niiden alakoh-     käytännössä sitä, että esimerkiksi terveyden-
32102: taisten eroavuuksien huomioon ottamiseen.           huolto-oppilaitosten opetustuntien määrä kas-
32103: Ammatillisten oppilaitosten opetustuntien ny-       vaa tuntikehysjärjestelmään siirryttäessä nyky-
32104: kyinen määrä vaihtelee huomattavasti oppilai-       tilanteeseen verrattuna noin kymmenellä pro-
32105: tosmuodoittain. Erilaiset koulutustehtävät vaa-     sentilla.
32106: tivat toisistaan poikkeavia opetusjärjestelyjä,        Ammatillisten oppilaitosten tuntikehysjärjes-
32107: erilaisia opetusryhmiä ja myös erilaisen määrän     telmän käyttöönotolle on edellä esitetyn perus-
32108: opetustunteja. Tämän vuoksi tuntikehys tulee        teella, eräistä epävarmuustekijöistä huolimatta,
32109: määritellä oppilaitosmuodoittain.                   riittävät edellytykset kaikissa oppilaitosmuo-
32110:                                      1990 vp. -     KK n:o 193                                     3
32111: 
32112: doissa. Kun lisäksi tuntikehysjärjestelmään siir-   näe tarpeelliseksi eikä mahdolliseksi oppilaitos-
32113: tyminen on hallinnon järjestämisen kannalta         muodoittain eriytynyttä toimeenpanoa. Mikäli
32114: tarkoituksenmukaisinta ja mahdollisiin valtion-     järjestelmän toimeenpanossa ilmenee epäkohtia
32115: osuusuudistukseen liittyviin yhtymäkohtiin          terveydenhuolto- tai muissa oppilaitoksissa,
32116: nähden jopa välttämätöntä toteuttaa kaikissa        niiden korjaamiseen ryhdytään viipymättä.
32117: oppilaitosmuodoissa samanaikaisesti, ei hallitus
32118:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1990
32119: 
32120:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
32121: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 193
32122: 
32123: 
32124: 
32125: 
32126:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32127: 
32128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kräver undervisningsarrangemang som avviker
32129: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         från varandra, olika stora undervisningsgrup-
32130: av den 30 mars 1990 tili vederbörande medlem        per och även olika antal undervisningstimmar.
32131: av statsrådet översänt en avskrift av följande      Av denna anledning måste timresursen faststäl-
32132: av riksdagsman Anneli Jäätteenmäki under-           las skilt för olika läroanstaltsformer.
32133: tecknade spörsmål nr 193:                              Regeringens proposition har utarbetats så att
32134:                                                     om maximiantalet undervisningstimmar, dvs.
32135:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            timresursen skall stadgas genom förordning.
32136:        vidta för att man vid hälsovårdsläroan-      Detta medför möjlighet att fastställa timresur-
32137:        stalterna kan övergå tili timresurssyste-    sen i förordningarna om de enskilda läroan-
32138:        met först hösten 1991?                       staltsformerna och samtidigt möjlighet att vid
32139:                                                     behov ändra timresursen på ett smidigt sätt.
32140:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        Med anledning av att yrkesläroanstalternas
32141: följande:                                           läroplaner hela tiden revideras är det särskilt
32142:                                                     motiverat att timresursen vid behov kan ändras
32143:    Regeringens proposition med förslag tili en      på ett smidigt sätt om utvecklingen i samhället
32144: lagändring som gör det möjligt att ta i bruk        och arbetslivet förutsätter det.
32145: timresurssystemet vid yrkesläroanstalterna hål-        1 beredningen av propositionen har man
32146: ler som bäst på att behandlas i riksdagen.          utgått från att övergången tili timresurssyste-
32147: Enligt propositionen skall lagändringen och         met sker enligt läroanstaltsform inom ramen
32148: därigenom även timresurssystemet träda i kraft      för det sammanlagda antalet undervisningstim-
32149: i början av augusti 1990.                           mar. Avsikten är att man skall fastslå sättet att
32150:    Timresursen vid yrkesläroanstalterna har be-     räkna ut timresursen i förordningarna enligt
32151: retts länge och på olika sätt av många bered-       läroanstaltsform på så sätt att det sammanlag-
32152: ningsorgan. Den grupp som vid undervisnings-        da timantalet är nästan lika stort vid varje
32153: ministeriet beredde ärendet företräddes för-        läroanstaltsform som det nuvarande, och att
32154: utom av undervisningsministeriet även av fi-        timantalet vid de enskilda läroanstalterna för-
32155: nansministeriet, yrkesutbildningsstyrelsen, läns-   ändras i så liten omfattning som möjligt.
32156: styrelserna samt de kommunala centralorgani-           Dock har man inte tili alla delar kunnat ta
32157: sationerna och lärarorganisationerna. De            det nuvarande antalet undervisningstimmar
32158: sektioner som tillsattes att bistå arbetsgruppen    som utgångspunkt för uträkningen av timresur-
32159: bestod av sakkunniga från olika utbildnings-        sen. En linjeuppbyggnad enligt skolreformen
32160: områden. De utredde de varierande faktorer          på mellanstadiet och de nya läroplanerna har
32161: som vid enskilda läroanstaltsformer inverkar        kunnat tas i bruk först på de lägre årskurserna
32162: på antalet undervisningstimmar. Man har gjort       vid läroanstalterna för det sociala området, de
32163: försök med systemet vid flera läroanstalter, och    tekniska läroanstalterna och vid hälsovårdslä-
32164: dessutom har man under de senaste två åren          roanstalterna. 1 och med att de reviderade
32165: vid över hundra läroanstalter med stöd av           läroplanerna gradvis tas i bruk kommer antalet
32166: förordning tillämpat arrangemang som motsva-        undervisningstimmar att öka på alla årskurser
32167: rar timresursen i bildandet av undervisnings-       helt oberoende av timresursen. Av denna an-
32168: grupperna.                                          ledning har man som utgångspunkt för uträk-
32169:    Regeringens proposition grundar sig på att       ningen av timresursen vid de nämnda läroan-
32170: man tar hänsyn tili yrkesläroanstalternas ut-       staltsformerna tagit det behov av timmar som
32171: bildningsmässiga uppgifter och skillnaderna         de reviderade läroplanerna föranleder. I prak-
32172: mellan olika utbildningsområden. Det nuva-          tiken innebär detta att exempelvis antalet un-
32173: rande antalet undervisningstimmar vid yrkeslä-      dervisningstimmar vid hälsovårdsläroanstalter-
32174: roanstalterna varierar i hög grad vid enskilda      na kommer att öka med ca tio procent när man
32175: läroanstaltsformer. Olika utbildningsuppgifter      övergår tili timresursen.
32176:                                       1990 vp. -     KK n:o 193                                     5
32177: 
32178:    Med anledning av vad som har anförts och          genomföra samtidigt för alla läroanstaltsfor-
32179: trots vissa osäkra faktorer finns det tillräckliga   mer, anser regeringen att det inte är nödvändigt
32180: förutsättningar att ta i bruk timresursen vid        eller ens möjligt att verkställa övergången skilt
32181: alla former av yrkesläroanstalter. Då det med        för olika läroanstaltsformer. Om det vid över-
32182: tanke på förvaltningen är mest ändamålsenligt        gången tili timresursen framkommer missför-
32183: att övergå till timresursen, och detta med           hållanden vid hälsovårdsläroanstalterna eller
32184: hänsyn tili en eventuell sammankoppling tili         andra läroanstalter, kommer åtgärder att vidtas
32185: statsandelsreformen är t.o.m. oundvikligt att        för att avhjälpa dem utan dröjsmål.
32186:      Helsingfors den 5 maj 1990
32187: 
32188:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
32189:                                               1990 vp.
32190: 
32191: Kirjallinen kysymys n:o 194
32192: 
32193: 
32194: 
32195: 
32196:                                  Pulliainen: Freonien käytöstä luopumisen nopeuttamisesta
32197: 
32198: 
32199:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32200: 
32201:    Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään ot-      UBT, on tosin huomattavasti kalliimpaa kuin
32202: tanut kantaa siihen, millä aikataululla kaupal-     freoni, mutta eristeen eristyskykykin on parem-
32203: liselta nimeltään freonien käytöstä olisi pyrit-    pi.
32204: tävä maassa luopumaan niiden tunnettujen               Käytäntö on osoittanut, että kehitys -
32205: vahingollisten vaikutusten lopettamiseksi. Syy-     mennäkseen nopeasti eteenpäin -          tarvitsee
32206: nä siihen, ettei toiveaikataulu ole päätettyä       ulkopuolista velvoitetta tai muutoin hyvää mo-
32207: nopeampi, on ollut kai siinä, että erityisesti      tivointia. Freonien osalta on kysymys globaa-
32208: kylmälaitteita varten ei muka ole ollut korvaa-     lisesta pakosta. Muuttuneessa tilanteessa halli-
32209: via vaihtoehtoja.                                   tuksen on nopeutettava aikataulua, jolla freo-
32210:    Nyt kuitenkin tuotekehittely on edennyt niin     nien käytöstä on luovuttava. On toimittava
32211: pitkälle, että haitallisia freoneja korvaavan       niin, että vaihtoehtoiseen tekniikkaan siirry-
32212: aineen, tuotenimeltään HFC 134a ( = R 134a),        tään mahdollisimman pian.
32213: teollinen valmistaminen alkaa ensi vuonna.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32214: Ainetta valmistetaan jo nyt tuotekehittelyä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32215: varten ja sitä käytetään uusissa kylmälaitteissa.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32216: Aine on klooriton ja sen kasvihuoneilmiötä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32217: edistävä vaikutus vähäinen, mikäli sitä pääsisi
32218: ko. ilmakerrokseen saakka.                                      Aikooko Hallitus nopeuttaa sitä ai-
32219:    Nyt jo huoltotermostaatit on saatu freonit-               kataulua, jolla ns. freonien (CFC-ainei-
32220: tomiksi. Kylmälaitteiden eristeiden uretaani-                ta) käytöstä on luovuttava, ja muuttaa
32221: vaahdon vaahdottamisessa ei niin ikään tarvita               ao. päätöksensä velvoittavaan muo-
32222: enää välttämättä freoneja. Korvaava aine,                    toon?
32223: 
32224:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
32225: 
32226:                                           Erkki Pulliainen
32227: 
32228: 
32229: 
32230: 
32231: 200070S
32232: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 194
32233: 
32234: 
32235: 
32236: 
32237:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32238: 
32239:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuoden 1990 vähennystavoite saavutetaan edel-
32240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lä mainituin toimin.
32241: olette 3 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            CFC-yhdisteitä korvaava tekniikka ja tuote-
32242: kirjeenne n:o 667 ohella toimittanut valtioneu-   kehitys ovat viime aikoina edenneet monilla
32243: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      aloilla niin nopeasti, että CFC-yhdisteiden
32244: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-     käyttö on useiden tuotteiden valmistuksessa
32245: myksestä n:o 194, jossa tiedustellaan:            voitu korvata muilla aineilla tai valmistusme-
32246:                                                   netelmillä. Käyttöön on tulossa myös CFC-
32247:           Aikooko Hallitus nopeuttaa sitä ai-     yhdisteitä korvaavia aivan uusia kemikaaleja.
32248:        kataulua, jolla ns. freonien (CFC-ainei-   Kysymyksen perusteluosassa mainitun HFC-
32249:        ta) käytöstä on luovuttava, ja muuttaa     134a:n pitkäaikaiset myrkyllisyystestit valmis-
32250:        ao. päätöksensä velvoittavaan muo-         tuvat vuonna 1992 tai 1993. Lyhytaikaisissa
32251:        toon?                                      testeissä ainetta ei ole havaittu haitalliseksi, ja
32252:                                                   kemian teollisuus aloittaa HFC-134a:n teollisen
32253:                                                   valmistuksen. Kemian teollisuus on myös toi-
32254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mittanut teollisuuslaitosten käyttöön koe-eriä
32255: vasti seuraavaa:                                  korvaavista aineista, jotta uusien yhdisteiden
32256:                                                   käyttöönottoon liittyvää tuotekehitystä on voi-
32257:    Valtioneuvoston 30.3.1989 tekemän periaate-    tu tehdä. Näin ollen yrityksillä on hyvät
32258: päätöksen mukaan CFC-yhdisteiden käytöstä         mahdollisuudet alkaa käyttää uusia kemikaale-
32259: luovutaan porrastetusti toimiaJoittain vuoden     ja tuotannossaan heti, kun kemikaalit saadaan
32260: 1998 loppuun mennessä. Välitavoitteiksi on        markkinoille.
32261: asetettu CFC-yhdisteiden käytön vähentäminen         Viimeaikainen tekninen kehitys on osoitta-
32262: vähintään 25 prosenttia vuoden 1990 loppuun       nut, että CFC-yhdisteiden käyttöä voidaan
32263: mennessä ja vähintään 50 prosenttia vuoden        vähentää valtioneuvoston periaatepäätöksessä
32264: 1993 loppuun mennessä.                            asetettuja tavoitteita nopeammin. Kansainväli-
32265:    Jotta periaatepäätöksen tavoitteet saavutet-   sesti CFC-yhdisteiden rajoitukset on todettu
32266: taisiin, teollisuuden kanssa on tehty vapaaeh-    riittämättömiksi, ja Suomi on toiminut aktiivi-
32267: toisia sopimuksia CFC-yhdisteiden käytön vä-      sesti vähennysaikataulujen nopeuttamiseksi.
32268: hentämisestä, muutettu ilmansuojelulakia ja       Näistä syistä on tarkoitus tarkistaa CFC-
32269: annettu sen nojalla sitovia määräyksiä, kuten     yhdisteiden käytön vähentämistä koskevaa val-
32270: kielletty CFC-yhdisteiden käytön aloittaminen     tioneuvoston periaatepäätöstä siten, että CFC-
32271: uusissa laitoksissa, sekä selvitetty päästöjen    yhdisteiden käytön vähentämiselle ja käytöstä
32272: vähennysmahdollisuuksia jätehuollossa. Sitovia    kokonaan luopumiselle asetettuja pitemmän
32273: määräyksiä CFC-yhdisteiden käytön kieltämi-       aikavälin tavoitteita aikaistetaan. Tavoitteet
32274: sestä eri käyttöaloilla valmistellaan. CFC-yh-    tehdään jatkossa velvoittaviksi toimialaittaisin
32275: disteiden maahantuontitilastot osoittavat, että   valtioneuvoston päätöksin.
32276: 
32277:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
32278: 
32279:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32280:                                      1990 vp. -     KK n:o 194                                     3
32281: 
32282: 
32283: 
32284: 
32285:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32286: 
32287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Sådan teknik och produktutveckling som
32288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ersätter CFC-föreningar har under senare tid
32289: nr 667 av den 3 april 1990 tili vederbörande        avancerat så snabbt på många områden att
32290: medlem av statsrådet översänt avskrift av           användningen av CFC-föreningar vid tillverk-
32291: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-       ningen av flera produkter har kunnat ersättas
32292: nade spörsmål nr 194:                               med andra ämnen eller tillverkningsmetoder.
32293:                                                     Helt nya kemikalier som ersätter CFC-för-
32294:           Ämnar Regeringen påskynda den tid-        eningar kan även snart tas i bruk. De långva-
32295:        tabell enligt viiken användningen av s.k.    riga toxicitetstesterna med HFC-134a, som
32296:        freoner (CFC-ämnen) bör frångås och          nämns i motiveringen tili spörsmålet, blir fär-
32297:        ändra sitt beslut i frågan så att det får    diga 1992 eller 1993. Kortvariga tester visar att
32298:        en förpliktande form?                        ämnet inte är skadligt och den kemiska indu-
32299:                                                     strin börjar tillverka HFC-134a industriellt.
32300:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Den kemiska industrin har också ställt prov-
32301: samt anföra följande:                               partier av ersättande ämnen tili industriföreta-
32302:                                                     gens förfogande, så att en produktutveckling
32303:    Enligt statsrådets principbeslut av 30.3.1989    har kunnat ske i samband med att nya för-
32304: bör användningen av CFC-föreningar inom             eningar tas i bruk. Därmed har företagen goda
32305: olika branscher successivt frångås före utgång-     möjligheter att börja använda de nya kemika-
32306: en av 1998. Ett etappmål är att användningen        lierna i sin produktion genast när kemikalierna
32307: av CFC-föreningar skall minskas med minst           kommer ut på marknaden.
32308: 25% före utgången av år 1990 och med minst             Den senaste tekniska utvecklingen har visat
32309: 50% före utgången av år 1993.                       att användningen av CFC-föreningar kan
32310:    För att målen enligt principbeslutet skall nås   minskas i snabbare takt än vad som uppställts
32311: har frivilliga avtal ingåtts med industrin om       som mål i statsrådets principbeslut. De inter-
32312: minskad användning av CFC-föreningar. Dess-         nationella begränsningarna i fråga om CFC-
32313: utom har luftvårdslagen ändrats och bindande        föreningarna har konstaterats vara otillräckliga
32314: föreskrifter utfärdats med stöd av denna lag.       och Finland har verkat aktivt för att påskynda
32315: Därmed är det t.ex. förbjudet att börja använ-      tidtabellen för minskning av CFC-föreningar-
32316: da CFC-föreningar i nya anläggningar. Möjlig-       na. Avsikten är därför att revidera statsrådets
32317: heterna att minska utsläppen i avfallshantering-    principbeslut om minskning av användningen
32318: en har också utretts. Bindande föreskrifter om      av CFC-föreningar så att de mål som uppställts
32319: förbud mot användning av CFC-föreningar             på lång sikt då det gäller att minska använd-
32320: inom olika användningsområden är under be-          ningen av CFC-föreningar och att helt avstå
32321: redning. lmportstatistiken beträffande CFC-         från sådan användning tidigareläggs. Målsätt-
32322: föreningar visar att det mål som uppställts för     ningarna görs i fortsättningen förpliktande
32323: minskningen 1990 kommer att nås med ovan            genom statsrådsbeslut, som utfärdas bransch-
32324: nämnda åtgärder.                                    VIS.
32325: 
32326:      Helsingfors den 9 maj 1990
32327: 
32328:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
32329: 1
32330: 
32331: 
32332: 
32333: 1
32334:                                                1990 vp.
32335: 
32336: Kirjallinen kysymys n:o 195
32337: 
32338: 
32339: 
32340: 
32341:                                   Pulliainen: Metsätuhojen korvaamisesta metsänomistajille
32342: 
32343: 
32344:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32345: 
32346:    Kuolan niemimaan nikkelisulatoista saapu-         ja sienituhojen torjuntaa, on siihen kytkettävä
32347: vat saasteet aiheuttavat kiistattomasti Itä-La-      metsänomistajien oikeusturva saasteista ja
32348: pin maaperän happamoitumista ja alueen met-          muista syistä johtuvien metsäkuolemien varal-
32349: sien kunnon heikentymistä. Saasteet saapuvat         ta. Lain on otettava huomioon maan eri osien
32350: tuulien mukana ja aiheuttavat teräviä laskeu-        erityisalasuhteet myös tässä suhteessa. Jollei
32351: mahuippuja, jotka sellaisinaan aiheuttavat kas-      lainvalmisteluun ole jo ryhdytty, on siihen
32352: veille sieto-ongelmia.                               ryhdyttävä välittömästi.
32353:    Koillis-Suomessa on metsäammattimiesten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32354: taholta raportoitu n. 40 000 hehtaarin laajui-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
32355: sesta tuhoalueesta. Tuhoalueilla esiintyy havu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32356: puissa sienitauteja. Kunnoltaan heikentyneisiin      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32357: puihin iskeytyvät sellaisista sopivan lisääntymis-
32358: alustan löytävät tuhohyönteiset                                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
32359:    Metsätuhotilanne on maassamme olemuksel-                   toimiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
32360: taan nopeasti muuttumassa. Pohjois-Suomi on                   saamiseksi, joka turvaa metsänomista-
32361: Etelä-Suomesta poikkeavassa tilanteessa sekä                  jien oikeudet tilanteessa, jolloin ilman-
32362: alkuperäisen luontonsa että akuutin saasteti-                 saasteet ja/tai niihin verrattavat syyt
32363: lanteen vuoksi. Samalla kun Suomeen tarvitaan                 aiheuttavat metsien tuoton alentumisen
32364: pikaisesti lainsäädäntö, jolla ohjataan hyönteis-             tai niiden kuoleman?
32365: 
32366:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
32367: 
32368:                                            Erkki Pulliainen
32369: 
32370: 
32371: 
32372: 
32373: 200070S
32374: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 195
32375: 
32376: 
32377: 
32378: 
32379:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32380:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuosikymmeniä. Tilakohtaisesti voidaan luon-
32381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nontuhon tai siihen verrattavan metsätuhon
32382: olette 3 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             johdosta myöntää tuhoalueelle verovapaus,
32383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kun alueen puustosta on tuhoutunut vähintään
32384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         30 %. Verovapausaika vaihtelee 5:stä 25 vuo-
32385: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     teen.
32386: kysymyksestä n:o 195:                                    Metsänparannusvaroja voidaan käyttää met-
32387:                                                       sänuudistamiseen, milloin myrsky-, lumi- tai
32388:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti          muu luonnontuho edellyttää alueen metsittä-
32389:        toimiin sellaisen lainsäädännön aikaan-        mistä. Lisäksi voidaan metsänparannushank-
32390:        saamiseksi, joka turvaa metsänomista-          keen uusimisesta aiheutuneet kustannukset
32391:        jien oikeudet tilanteessa, jolloin ilman-      maksaa kokonaan avustuksena, jos metsänpa-
32392:        saasteet ja/tai niihin verrattavat syyt        rannushanke on menettänyt olennaisilta osin
32393:        aiheuttavat metsien tuoton alentumisen         merkityksensä luonnontuhon tai siihen rinnas-
32394:        tai niiden kuoleman?                           tettavan maanomistajasta riippumattoman
32395:                                                       muun syyn johdosta. Jos metsänparannushank-
32396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keen uusiminen ei ole tarkoituksenmukaista,
32397: vasti seuraavaa:                                      voidaan maanomistaja vapauttaa alueen hoito-
32398:                                                       ja kunnossapitovelvollisuudesta ja luopua met-
32399:   Nykyisten säädösten perusteella voidaan             sänparannuslainan perimisestä.
32400: metsätuhojen metsän tuottoa alentava vaikutus            Kevätistuntokauden aikana on tarkoitus an-
32401: ottaa huomioon metsäverotuksessa ja toisaalta         taa eduskunnalle esitys laiksi metsän hyönteis-
32402: käyttää valtion myöntämiä metsänparannusva-           ja sienituhojen torjunnasta. Tämän lain perus-
32403: roja tuhoalueen kunnostamiseen.                       teella velvoitettaisiin eräissä metsätaloudellisis-
32404:   Verotuslain mukaan tuottoperusteita tulisi          sa toimenpiteissä kuten kuorellisen havupuuta-
32405: muuttaa, kun niissä todetaan muutos, jonka            varan varastoinnissa ottamaan huomioon
32406: vaikutus metsän puhtaaseen tuottoon on vä-            hyönteis- ja sienituhojen vaara. Samalla säädet-
32407: hintään 5 %. Käytännössä metsäveroperustei-           täisiin näiden tuhojen syntymisen ja leviämisen
32408: den nopeaa tarkistamista vaikeuttaa se, että          estämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.
32409: valtakunnan metsien inventointi, jonka tietoi-           Metsänomistajien oikeusturvan parantami-
32410: hin tuottoperusteiden määrittely ja seuranta          nen metsätuhotilanteissa edellyttää sellaisten
32411: perustuu, kestää useita vuosia ennen kuin koko        arviointimenetelmien kehittämistä, joilla tuho-
32412: maa on inventoitu ja että tietoja ei saada            jen taloudelliset vaikutukset voidaan kyllin
32413: kunnittain riittävän tarkkoina. Inventointime-        luotettavasti selvittää myös hallinnollisten pää-
32414: netelmää ollaan kuitenkin uudistamassa.               tösten tekemistä varten. Arviointimenetelmien
32415:   Paikallisen, pysyvän metsätuhon selvästi to-        kehittämistä tullaan muun muassa metsäntut-
32416: dettava vaikutus voidaan ottaa huomioon               kimuslaitoksessa tehostamaan ja nopeutta-
32417: myös veroluokituksessa. Eräiden teollisuuslai-        maan. Kuluvan vuoden aikana käynnistetään
32418: tosten, sahojen ja turkistarhojen läheisyydessä       myös selvitystyö nykyisten säädösten tarkista-
32419: näin on joissakin tapauksissa voitu menetellä.        ruistarpeesta ja samalla selvitetään tarve ja
32420: Ongelmana on kuitenkin se, että kunnittain            edellytykset erillisen metsätuhojen korvaamista
32421: toteutettavan veroluokituksen kierto kestää           koskevan lainsäädännön aikaansaamiselle.
32422:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
32423: 
32424:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32425:                                      1990 vp. -       KK n:o 195                                      3
32426: 
32427: 
32428: 
32429: 
32430:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32431: 
32432:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          flera decennier. Lägenhetsvis kan med anled-
32433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           ning av förödelse i naturen eller därmed jäm-
32434: av den 3 april 1990 tili vederbörande medlem          förbar skogsskada skattefrihet beviljas för ett
32435: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skadeområde, då minst 30 % av områdets
32436: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-           trädbestånd har skadats. Tiden för skattefrihe-
32437: mål nr 195:                                           ten varierar mellan 5 och 25 år.
32438:                                                           Skogsförbättringspengar kan användas för
32439:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-           skogsförnyelse, då storm, snö eller någon an-
32440:        ning vidta åtgärder i syfte att åstad-         nan förödelse i naturen förutsätter beskogning
32441:        komma sådan lagstiftning som tryggar           av området. Dessutom kan kostnaderna för en
32442:        skogsägarnas rättigheter i en situation        förnyelse av ett skogsförbättringsprojekt beta-
32443:        då luftföroreningarna ochjeller med            las helt i form av understöd, om skogsförbätt-
32444:        dem jämförbara orsaker förorsakar              ringsprojektet tili väsentliga delar förlorat sin
32445:        minskad avkastning av skogarna eller           betydelse på grund av förödelse i naturen eller
32446:        leder till att skogen dör?                     av någon annan orsak, som inte beror på
32447:                                                       områdets ägare. Är det inte motiverat att
32448:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          förnya ett skogsförbättringsprojekt, kan jord-
32449: samt anföra följande:                                 ägaren befrias från skyldigheten att sköta och
32450:                                                       underhålla området och indrivningen av skogs-
32451:    Enligt gällande stadganden kan den minska-         förbättringslånet inställas.
32452: de avkastningen av skogarna tili följd av                 A vsikten är att under vårsessionen tili riks-
32453: skogsskador beaktas vid skogsbeskattningen            dagen skall avlåtas en proposition med förslag
32454: och av staten beviljade skogsförbättringspengar       till lag om bekämpning av insekt- och svamp-
32455: kan å andra sidan användas för iståndsättning         skador i skog. Med stöd av denna lag bör i
32456: av ett skadeområde.                                   samband med vissa i skogsbruket förekomman-
32457:    Enligt beskattningslagen bör intäktsgrunder-       de åtgärder, såsom vid lagring av obarkat
32458: na ändras, om i dem konstateras en förändring         barrträdsvirke, risken för insekt- och svamp-
32459: vars verkan på nettoavkastningen av skogen är         skador beaktas. Samtidigt skulle stadgas om
32460: minst 5 %. I praktiken försvåras en snabb             åtgärder för bekämpande av uppkomsten och
32461: justering av skogsbeskattningsgrunderna av att        spridningen av dessa skador.
32462: inventeringen av rikets skogar, som ger de                Förbättrandet av skogsägarnas rättsskydd i
32463: uppgifter på vilka definieringen och uppfölj-         situationer då skogsskador uppstått förutsätter
32464: ningen av intäktsgrunderna baserar sig, tar           ett utvecklande av sådana bedömningsmetoder
32465: flera år i anspråk innan hela landet inventerats,     med vilka de ekonomiska verkningarna av
32466: och på grund av att uppgifterna kommunvis             skadorna kan utredas så tillförlitligt som möj-
32467: inte är tillräckligt noggranna. Inventeringsme-       ligt även med tanke på administrativa beslut.
32468: toden håller dock på att förnyas.                     Utvecklandet av bedömningsmetoderna kom-
32469:    Påvisbara lokala skogsskadeverkningar av           mer att effektiveras och påskyndas bl.a. vid
32470: bestående art kan beaktas även i skatteklassi-        skogsforskningsinstitutet. Under innevarande
32471: ficeringen. I närheten av vissa industrianlägg-       år inleds även en utredning om behovet att
32472: ningar, sågverk och pälsdjursfarmer har detta         justera de gällande stadgandena och likaså en
32473: förfarande kunnat tillämpas i vissa fall. Pro-        utredning om behovet av och förutsättningarna
32474: blemet är dock att omloppstiden för genomfö-          för en separat lagstiftning om ersättandet av
32475: randet av skatteklassificeringen kommunvis är         skogsskador.
32476: 
32477:      Helsingfors den 4 maj 1990
32478: 
32479:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32480:                                               1990 vp.
32481: 
32482: Kirjallinen kysymys n:o 196
32483: 
32484: 
32485: 
32486: 
32487:                                  Kohijoki: Suomalaisten rauhanturvaajien ulkomailta ostamien
32488:                                      autojen verotuskohtelusta
32489: 
32490: 
32491: 
32492:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32493: 
32494:     Läntisessä "talous-Euroopassa" Suomi on            Kaikki Suomen YK-sotilaat ovat valittua
32495: asettunut omaan yksinäiseen sarjaansa Euroo-        valiojoukkoa, myös Namibiassa palvellut pa-
32496: pan ankarimmalla autoverollaan. Laajemmalti-        taljoona, joka myös toiminnastaan rauhantur-
32497: kin maailmalla on Suomi myös siitä ehtinyt jo       vaamistehtävissä on saanut osakseen kansain-
32498: tulla tunnetuksi. Se ei mitenkään voi olla          välistä myönteistä arvostusta. Vapaaehtoisuu-
32499: hyödyksi maallemme.                                 teen perustuvasta YK-palveluksestaan he an-
32500:     Autoihin kohdistuvan verotuksen ja verotus-     saitsevat arvostusta myös oman valtiovaltam-
32501: järjestelmiensä vuoksi Suomi on aivan äsket-        me taholta. Ei ole kunniaksi maamme maineel-
32502: täin saanut osakseen kansainvälistä huomiota,       le se, kun omassa maassamme nyt vallitsevan
32503: kun Namibiasta YK:n rauhanturvaamistehtä-           ankaran työvoimapulan aikana noin neljäsataa
32504: vistä kotimaahan palaavaan Suomen pataljoo-         korkeatasoista, eri aloille hyvän koulutuksen ja
32505: naan kuuluvien sotilaiden omistamia autoja          kokemuksen saanutta nuorta miestä on joutu-
32506: Suomen verotusmääräysten takia ei voidakaan         nut ja joutuu poistumaan maamme rajojen
32507: tuoda verovapaina Suomeen, vaikka niiden            ulkopuolelle jopa useiksi kuukausiksi odottele-
32508: autojen omistajien, suomalaisten YK -sotilai-       maan jotakin byrokraattisesti määräytyvää
32509: den, runsaan vuoden pituinen palvelusaika           määräpäivää, jolloin YK-palveluksen "palk-
32510: Namibiassa jo on päättynyt.                         kausetuihin" kuuluvaksi katsottu verottomuu-
32511:     Kaikkein hankalimmaksi tässä asiassa on         den tuottava auton ulkomailla olon aika täyt-
32512: muodostunut se, että Suomen tulli- ja verotus-      tyy.
32513: määräyksistä johtuva vaatimus autojen yhden            Kun Suomessa hallituksen tarmokkain vii-
32514: vuoden pituisesta käyttöajasta Suomen rajojen       meaikaisin toimenpitein on jo onnistuttu kat-
32515: ulkopuolella ei ole ehtinyt täyttyä ja sen takia    komaan monia luutuneita jäykän hallinnon
32516: näiden autojen omistajien eli YK-sotilaina Na-      kahleita, tulisi valtioneuvoston päätöksellä
32517: mibiassa toimineiden suomalaisten miesten on        tämä edellä lyhyesti selostettu asia ratkaista
32518:  pysyteltävä ulkomailla autojensa veroedun säi-     erilliskysymyksenä niin, että kysymyksessä ole-
32519:  lyttämiseksi.                                      vat noin neljäsataa suomalaista miestä voisivat
32520:     Kaikkiaan noin neljästäsadasta verottoman       viipymättä palata autoineen Suomeen "YK-
32521:  "YK-auton" hankkineista autonomistajista           autojensa" verottomuuden säilyttäneinä, vaik-
32522:  suurin osa joutuu nyt oleskelemaan ulkomailla      ka heidän autojensa käyttöaika ulkomailla ei
32523:  eripituisia aikoja, muutamasta viikosta kahteen    olekaan, heistä itsestään riippumattomista syis-
32524:  kuukauteen ja jopa yli puoleen vuoteen asti,       tä, kestänyt täyttä vuotta.
32525:  sillä autojen saaminen Namibiaan, YK-palve-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32526:  lusmaahan, toteutui sotilaista riippumattomista    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32527:  eri syistä erittäin paljon ennakoitua hitaammin.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32528:     Nämä noin neljäsataa suomalaista nuorta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32529:  miestä voivat nyt laillisesti käydä Suomessa
32530:  vain muodollisesti kotiutumassa YK-tehtävistä,               Aikooko Hallitus joutuisasti erillis-
32531:  mutta viimeistään seitsemän päivän kuluttua               päätöksellä tehdä myönteisen ratkaisun
32532:  heidän jokaisen on, autonsa veroedun säilyt-              niin, että tämän kysymyksen peruste-
32533:  tääkseen, poistuttava maasta jonnekin ulko-               luosassa mainitut noin 400 YK-joukois-
32534:  maille - kenen minnekin.                                  sa Namibiassa palvellutta suomalaista
32535: 200070S
32536: 2                                 1990 vp. -    KK n:o 196
32537: 
32538:       rauhanturvaajaa voisivat viipymättä pa-          heidän autojensa käyttöaika, heistä it-
32539:       lata autoineen Suomeen autojensa alku-           sestään riippumattomista syistä, ei ole
32540:       peräisen veroedun säilyttäneinä, vaikka          kestänyt täyttä vuotta?
32541:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
32542: 
32543:                                       Maunu Kohijoki
32544:                                    1990 vp. -     KK n:o 196                                    3
32545: 
32546: 
32547: 
32548: 
32549:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32550: 
32551:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
32553: olette 3 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn
32554: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Tasavallan presidentti on tänään 20.4.1990
32555: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     antanut asetuksen YK:n Namibian UNT AG-
32556: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta   joukoissa palvelleiden rauhanturvaajien ajo-
32557: kysymyksestä n:o 196:                             neuvojen verottomuudesta. Asetuksen mukaan
32558:                                                   Namibiassa palvelleiden rauhanturvaajien ta-
32559:           Aikooko Hallitus joutuisasti erillis-   pauksessa voidaan poiketa tulliveroasetuksessa
32560:        päätöksellä tehdä myönteisen ratkaisun     olevasta vaatimuksesta, jonka mukaan ajoneu-
32561:        niin, että tämän kysymyksen peruste-       von on oltava muuttajan omistuksessa sekä
32562:        luosassa mainitut noin 400 YK-joukois-     käytössä ulkomailla vähintään vuoden ennen
32563:        sa Namibiassa palvellutta suomalaista      muuttoa. Muilta osin ajoneuvon verottomuu-
32564:        rauhanturvaajaa voisivat viipymättä pa-    den edellytyksenä ovat yleiset ehdot eli vähin-
32565:        lata autoineen Suomeen autojensa alku-     tään vuoden olo ulkomailla ja ajoneuvon hank-
32566:        peräisen veroedun säilyttäneinä, vaikka    kiminen ulkomailla hankituilla varoilla.
32567:        heidän autojensa käyttöaika, heistä it-      Liitteenä kopio asetuksesta.
32568:        sestään riippumattomista syistä, ei ole
32569:        kestänyt täyttä vuotta?
32570:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
32571: 
32572:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
32573: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 196
32574: 
32575: 
32576: 
32577: 
32578:                                Till Riksdagens Herr Talman
32579:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32580: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           samt anföra följande:
32581: av den 3 april 1990 till vederbörande medlem
32582: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Republikens president har i dag 20.4.1990
32583: riksdagsman Kohijoki undertecknade skriftliga         givit en förordning om skattefrihet för fordon
32584: spörsmål nr 196:                                      som tillhör de fredsbevarare vilka har tjänst-
32585:                                                       gjort i FN:s UNT AG-trupper i Namibia. En-
32586:           Har Regeringen för avsikt att i bråds-      ligt förordningen är det möjligt att i fråga om
32587:        kande ordning genom ett separat beslut         de fredsbevarare som tjänstgjort i Namibia
32588:        göra det möjligt för de i spörsmålets          avvika från det krav som ingår i tullskatteför-
32589:        motivering nämnda 400 finska FN-               ordningen om att fordonet skall ha varit i den
32590:        fredsbevarare, vilka har tjänstgjort i         inflyttandes ägo och bruk i minst ett år innan
32591:        Namibia, att omede1bart återvända till         inflyttningen. 1 övrigt gäller de allmänna vill-
32592:        Finland med bevarande av rätt tili full        koren för skattefrihet för fordon dvs. vistelse
32593:        skattefrihet för sina bilar trots att bilar-   minst ett år i utlandet och införskaffande av
32594:        nas användningstid, på grund av orsa-          fordonet med mede1 som förtjänats utomlands.
32595:        ker fredsbevararna inte kunnat påverka,           Kopia av förordningen bifogas.
32596:        inte varat i ett år?
32597:     Helsingfors den 20 apri1 1990
32598: 
32599:                                                                            Minister Ulla Puolanne
32600:                                                                                              Liite
32601: 
32602: 
32603: 
32604: 
32605:                                            Asetus
32606:    Yhdistyneiden Kansakuntien Namibian UNTAG-joukoissa palvelleiden rauhanturvaajien
32607:                               ajoneuvojen tullittomuudesta
32608:                            Annettu Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
32609: 
32610: 
32611:    Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esitte-
32612: lystä säädetään 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun tulliverolain 29 §:n nojalla, sellaisena kuin
32613: se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (289/83):
32614: 
32615:                       1§
32616:   Yhdistyneiden      Kansakuntien     Namibian     kilön käytettäväksi ennen kuin henkilöauto tai
32617: UNTAG-joukoissa palvelleilla rauhanturvaajil-      moottoripyörä on ollut 1 §:ssä tarkoitetun rau-
32618: la on, sen estämättä mitä tulliveroasetuksen       hanturvaajan käytössä Namibiassa ja Suomes-
32619: 17 §:n 1 momentin 1 kohdassa on säädetty,          sa kolme vuotta laskettuna siitä, kun hän sai
32620: oikeus tulliverolain (575178) 14 §:n 3 kohdassa    Namibiassa henkilöauton tai moottoripyörän
32621: tarkoitettuina muuttotavaroina tullitta tuoda      käyttöönsä.
32622: maahan Namibiassa rauhanturvaamispalveluk-
32623: sen aikana käyttöön otettu auto tai moottori-                               3§
32624: pyörä.                                               Muutoin on noudatettava, mitä tulliverolais-
32625:                                                    sa ja tulliveroasetuksessa on säädetty maahan
32626:                       2§                           muuttavan henkilön yksityistalouteen kuuluvis-
32627:   Edellä 1 §:n nojalla tullitta maahan tuotua      ta tavaroista.
32628: henkilöautoa tai moottoripyörää ei saa myydä,
32629: vuokrata eikä muutoin luovuttaa toiselle eikä                               4 §
32630: antaa vastikkeettakaan 1 §:ssä tarkoitetun rau-       Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä huh-
32631: hanturvaajan perheeseen kuulumattoman hen-         tikuuta 1990.
32632: 
32633:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
32634: 
32635: 
32636:                                       Tasavallan Presidentti
32637: 
32638: 
32639: 
32640: 
32641:                                                        Ministeri
32642:                                                                                                Bilaga
32643: 
32644: 
32645: 
32646: 
32647:                                           Förordning
32648: om tullfrihet för fordon som tillhör de fredsbevarare vilka har tjänstgjort i Förenta Nationernas
32649:                                   UNTAG-trupper i Namibia
32650:                                   Given i Helsingfors den 20 april 1990
32651: 
32652: 
32653:   På föredragning av ministern för handläggning av ärenden som hör tili finansministeriets
32654: verksamhetsområde stadgas med stöd av 29 § tullskattelagen av den 14 juli 1978, sådant detta
32655: lagrum lyder i lag av den 18 mars 1983 (289/83), som följer:
32656: 
32657:                         1§                             vederlagsfritt överlämnas för begagnande tili
32658:    De fredsbevarare som tjänstgjort i Förenta          någon utanför en i 1 § avsedd fredsbevarares
32659: Nationernas UNTAG-trupper i Namibia har                familj förrän personbilen eller motorcykeln har
32660: utan hinder av vad som stadgas i 17 § 1 mom.           varit i fredsbevararens bruk i Namibia och
32661: 1 punkten tullskatteförordningen rätt att så-          Finland under tre år från det han i Namibia
32662: som i 14 § 3 punkten tullskattelagen (575/78)          fick personbilen eller motorcykeln i sitt bruk.
32663: avsett flyttgods tullfritt tili landet införa en bil
32664: eller motorcykel som har tagits i bruk i Nami-                               3§
32665: bia under den tid fredsbevarartjänstgöringen             1 övrigt tiliämpas vad som i tullskattelagen
32666: varat.                                                 och tullskatteförordningen stadgas om varor
32667:                                                        som ingår i en tili landet inflyttandes privata
32668:                         2§                             hushåll.
32669:    En personbil eller motorcykel som tullfritt
32670: har införts tili landet med stöd av 1 § får inte                            4 §
32671: säljas, hyras ut eller på annat sätt överlåtas           Denna förordning träder i kraft den 25 april
32672: eller upplåtas tili någon annan och ej ens             1990.
32673: 
32674:     Helsingfors den 20 april 1990
32675: 
32676: 
32677:                                         Republikens President
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682:                                                           Minister
32683:                                                 1990 vp.
32684: 
32685: Kirjallinen kysymys n:o 197
32686: 
32687: 
32688: 
32689: 
32690:                                   Mäkelä: Juomaveden ja elintarvikkeiden puhtauden turvaa-
32691:                                       misesta
32692: 
32693: 
32694:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32695: 
32696:    Maassamme on valmistunut hiljattain uusi             Kolmas tekijä on suomalaisten syömän
32697: tutkimus, jossa on selvitetty ihmisten virtsaan      ruoan heikko taso. Tutkimuksissa on osoittau-
32698: kertyneiden ympäristömyrkkyjen pitoisuutta.          tunut, että suomalaiset syövät erittäin pahasti
32699: Tutkimustulokset ovat varsin hälyttäviä, sillä       myrkytettyjä omenoita ja tomaatteja. Eräs elin-
32700: tutkituilla henkilöillä on löytynyt virtsasta vaa-   tarvikkeissa suuria määriä esiintynyt myrkky
32701: rallisia aineita, joita ihmisten elimistössä ei      on kadmium, joka mm. kohottaa verenpainetta
32702: tulisi olla. Suoritetuissa mittauksissa on näky-     sekä edistää sydän- ja verisuonitauteja. Mm.
32703: nyt 16 Maailman terveysjärjestön nimeämästä          tiheään asutussa ja saastuneessa Hollannissa
32704: 18:sta erityisen haitallisesta aineesta, jota ei     sian ja naudan munuaiset sisältävät vähemmän
32705: saisi olla juomavedessä.                             kadmiumia kuin Suomessa. Selityksenä ovat
32706:    Huonolaatuisessa vesijohtovedessä olevat          täällä esimerkiksi metsiin ja pelloille levitetyt
32707: haitalliset aineet kuormittavat elimistöämme.        kadmiumia sisältävät lannoitteet.
32708: Heikkolaatuinen vesi taas johtuu paljolti siitä,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32709: että juomavedeksi käytettävän veden raakavesi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32710: tulee järvivedestä, jonka puhdistamiseen käyte-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32711: tään suuria määriä klooria. Hälyttäväksi tilan-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32712: teen tekee vielä se, että muutamien pahiten
32713: saastuneiden Suomen kaupunkien veden laatu
32714: on heikompi kuin esimerkiksi Hollannin kau-                    Tietääkö Hallitus, että eräiden suo-
32715: pungeissa, joissa raakavesi otetaan erittäin pa-            malaisten kaupunkien juomavesi on
32716: hasti saastuneesta Reinistä. Selitys tälle löytyy           erittäin pahasti klooripitoista ja osa
32717: erilaisista puhdistusmenetelmistä.                          suomalaisista elintarvikkeista sisältää
32718:    Toinen suuri syyllinen suomalaisten juoma-               vaarallisen paljon kadmiumia, ja
32719: veden heikkoon tasoon on metsäteollisuus,                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32720: jonka prosessista kulkeutuu vesiin klooria eri-             näiden kansanterveyttä vaarantavien te-
32721: tyisesti sellun vaikaisun yhteydessä.                       kijöiden poistamiseksi pikaisesti?
32722:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
32723: 
32724:                                             Tina Mäkelä
32725: 
32726: 
32727: 
32728: 
32729: 200070S
32730: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 197
32731: 
32732: 
32733: 
32734: 
32735:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32736:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toisia vedenhankintamahdollisuuksia ei alueella
32737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ole. Suomessa veden laadun parantamistoimen-
32738: olette 4 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            piteissä on ensisijaisesti pyritty saamaan käyt-
32739: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         töön hyvää raakavettä (pohjavettä), jolle riittää
32740: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        yksinkertainen käsittely. Vasta jos tämä ei ole
32741: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       ollut mahdollista, on turvauduttu tai tullaan
32742: kysymyksestä n:o 197:                                turvautumaan monivaiheiseen vedenkäsitte-
32743:                                                      lyyn.
32744:           Tietääkö Hallitus, että eräiden suo-          Juomaveden kloarin sinänsä ei ole todettu
32745:        malaisten kaupunkien juomavesi on             olevan haitallista suurinakaan pitoisuuksina,
32746:        erittäin pahasti klooripitoista ja osa        vaan haitat liittyvät veden kloorauksessa syn-
32747:        suomalaisista elintarvikkeista sisältää       tyviin sivutuotteisiin, orgaanisiin klooriyhdis-
32748:        vaarallisen paljon kadmiumia, ja              teisiin, joita maassamme on tutkittu runsaasti
32749:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        1980-luvulla.
32750:        näiden kansanterveyttä vaarantavien te-          Tutkimukset ovat osaltaan myötävaikutta-
32751:        kijöiden poistamiseksi pikaisesti?            neet veden laadun parannustoimenpiteisiin
32752:                                                      maassamme, ja vesilaitosten veden laatu on
32753:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olennaisesti parantunut 1980-luvun aikana. Or-
32754: vasti seuraavaa:                                     gaanisten aineiden määrä on alentunut suurim-
32755:                                                      milla laitoksilla huomattavasti. Tärkeimpien
32756:    Suomalaisten pintavesien enty1spiirre on          orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuustaso on
32757: korkea humuspitoisuus. Vastaavantyyppisiä ve-        tällä hetkellä noin l 0 % vuosikymmenen alussa
32758: siä esiintyy ainoastaan Ruotsissa, Norjassa,         todetusta ja useilla suurimmilla laitoksilla tätä-
32759: osissa Pohjois-Amerikkaa ja Neuvostoliiton           kin alhaisempi. Desinfioinnissa käytetyt kloo-
32760: pohjoisosissa. Humus ja rehevöityminen ai-           rimäärät ovat nykyisin myös noin kymmenes-
32761: heuttavat pääongelmat pintaveden käsittelylle.       osa 1980-luvun alussa käytetyistä. Vireillä ole-
32762: Teollisuuden aiheuttamaa saastumista esiintyy        vien toimenpidesuunnitelmien valossa talousve-
32763: vain muutamien, lukumäärältään edelleen vä-          den laadun paraneminen jatkuu 1990-luvulla.
32764: henevien paikkakuntien raakavedessä.                    Elintarvikkeiden     raskasmetallipitoisuuksia
32765:    Pintaveden käsittely Suomessa koostuu ke-         on tutkittu maassamme seikkaperäisesti. Kad-
32766: miallisesta saostuksesta humuksen poistamisek-       miumin määrien valvonnasta ja sallituista pi-
32767: si, suodatuksesta ja desinfioinnista, johon niin     toisuuksista elintarvikkeissa on annettu mää-
32768: meillä kuin muuallakin käytetään yleisimmin          räyksiä vierasaineasetuksessa. Valvonnasta vas-
32769: klooria. Desinfiointi on välttämätön, jotta tau-     taavat elintarvikevalvontaviranomaiset Val-
32770: dinaiheuttajat, joita pintavedessä on, eivät le-     vonta on tasoltaan samanlaista kuin Keski-
32771: viäisi veden välityksellä.                           Euroopassa.
32772:    Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa             Suomalaisten arvioiden mukaan suomalais-
32773: käytetyt vedenkäsittelymenetelmät ovat saman-        ten elintarvikkeiden kadmiumpitoisuudet ovat
32774: laisia, mutta laitoksia, joissa on otettu käyt-      selvästi pienemmät kuin esim. Saksan Iiittota-
32775: töön tehostettuja vedenkäsittelymenetelmiä, on       savallassa todetut. Keskimääräinen altistumi-
32776: enemmän Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa,           nen kadmiumille on maassamme noin 10
32777: Saksan Iiittotasavallassa ja Ranskassa puhdis-       J.Lg/vrk. Uusissa tutkimuksissa on todettu, että
32778: tusprosessiin lisätyt muut käsittelyt, kuten ak-     saannin vaihtelua aiheuttavat tupakointi, joka
32779: tiivihiili- tai hidassuodatus, alku- tai väliotso-   helposti kaksin-kolminkertaistaa altistuksen
32780: nointi jne. ovat jokseenkin yleisiä. Tämä johtuu     sekä keskimääräisestä selvästi poikkeavat ruo-
32781: välttämättömyydestä käyttää juomavedeksi             kailutottumukset. Maailman terveysjärjestön
32782: teollisuuden voimakkaasti kuormittamaa raa-          raja (400 J.Lg/viikko) ylittynee vain poikkeusta-
32783: kavettä, koska, toisin kuin Suomessa, vaihtoeh-      pauksissa.
32784:                                    1990 vp. -     KK n:o 197                                      3
32785: 
32786:    Ympäristöministeriössä tehtyjen arvioiden      jatkuvasti olleet pääosin afrikkalaiset fosfaatit,
32787: mukaan Suomessa keskimääräisen altistuksen        joiden kadmiumpitoisuus Siilinjärven apatiittiin
32788: kohoaminen on ollut erittäin vähäistä viimeis-    verrattuna voi olla jopa satoja kertoja suurem-
32789: ten 20 vuoden aikana, jos sitä on tapahtunut      pi.
32790: lainkaan. Tutkimuksissa ei ole todettu rehukas-       Tutkimusten mukaan keskimääräinen altis-
32791: vien kadmiumpitoisuuksien kohoamista, vaik-       tus kadmiumille Suomessa on turvallisella ta-
32792: ka viljelymaan kadmiumin kohoaminen onkin         solla. Eräissä, poikkeuksellisissa ryhmissä kad-
32793: havaittu. Lisäksi monet paikalliset kadmium-      miumaltistus voi kuitenkin teoriassa Suomessa-
32794: saastutuksen lähteet ovat poistuneet. Kadmiu-     kin ylittää turvallisena pidetyn tason. Elintar-
32795: min käyttö maalien pigmenteissä on lopetettu.     vikkeiden kadmiumpitoisuuksia koskevat tutki-
32796: Muoveista ja astioista Iiukenevaa kadmiumia       mukset osoittavat, että elintarvikkeiden kad-
32797: valvotaan entistä tarkemmin. Elintarvikekäyt-     miumpitoisuudet        ovat     vähentyneet    ja
32798: töön valmistettavassa muovissa ei enää käytetä    kadmiumin kokonaisaltistus on ainakin osalla
32799: kadmiumpigmenttejä. Ympäristökuormitusta          väestöä selvästi pienentynyt edellä mainittujen
32800: on vähentänyt myös lietteen kadmiumpitoi-         toimenpiteiden ja rajoitusten ansiosta. Silti
32801: suuksien alentuminen.                             kadmiumpäästöjä ympäristöön ja niiden siirty-
32802:    Kun Siilinjärven apatiittiesiintymän hyödyn-   mistä elintarvikkeisiin tulee edelleen valvoa ja
32803: täminen alkoi 1980-luvun alussa, alenivat pel-    erityisesti riskiryhmien altistumisen pienentämi-
32804: toihin tulevat kadmiummäärät selvästi. Koti-      seksi jatkaa toimenpiteitä päästöjen vähentämi-
32805: maisten lannoitteiden kautta tuleva kadmium-      seksi. Tämän vuoksi kemikaalilailla tullaan
32806: määrä on niin pieni kuin mahdollista nykyisellä   rajoittamaan kadmiumin ja sitä sisältävien
32807: fosforin käyttötasolla. Keski-Euroopassa tilan-   tuotteiden maahantuontia ja valmistusta maas-
32808: ne ei ole ollut yhtä hyvä, koska käytössä ovat    samme.
32809:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
32810: 
32811:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
32812: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 197
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 
32817:                               Till Riksdagens Herr Talman
32818: 
32819:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fallet i Finland, inte finns några alternativa
32820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          vattenförsörjningsmöjligheter i området. 1 Fin-
32821: av den 4 april 1990 till vederbörande medlem         land har avsikten med åtgärderna för en
32822: av statsrådet översänt avskrift av följande av       förbättrad vattenkvalitet i första hand varit att
32823: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-          åstadkomma gott råvatten (grundvatten), för
32824: mål nr 197:                                          vilket det räcker med en enkel beredning. Bara
32825:                                                      om detta inte har varit möjligt har man anlitat
32826:           Vet Regeringen att dricksvattnet i         eller kommer att anlita en vattenberedning i
32827:        vissa städer i Finland har en mycket          flera skeden.
32828:        hög klorhalt och att en del av livsmed-           Det har inte konstaterats att kloret i dricks-
32829:        len i Finland innehåller en farlig mängd      vattnet i och för sig är skadligt ens i stora
32830:        kadmium och                                   halter utan skadorna ansluter sig tili biproduk-
32831:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       terna organiska klorföreningar, som uppstår
32832:        ta för att skyndsamt avlägsna dessa           vid kloreringen av vattnet. Dessa har under-
32833:        faktorer som äventyrar folkhälsan?            sökts mycket i Finland under 1980-talet.
32834:                                                          Undersökningarna har för sin del medverkat
32835:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         till att åtgärder för en förbättring av vatten-
32836: samt anföra följande:                                kvaliteten har vidtagits i Finland och tili att
32837:                                                      kvaliteten på vattnet vid vattenverken väsent-
32838:    Ett särdrag hos ytvattnen i Finland är deras      ligt har förbättrats under 1980-talet. Mängden
32839: höga humushalt. Vatten av motsvarande typ            organiska ämnen har sjunkit betydligt vid de
32840: finns endast i Sverige, Norge, delar av Nord-        största vattenverken. Halten i de viktigaste
32841: amerika och de norra delarna av Sovjetunio-          organiska klorföreningarna är för närvarande
32842: nen. Humus och eutrofiering åstadkommer de           ca 10 % av det som konstaterades i början av
32843: huvudsakliga problemen för beredningen av            decenniet och vid flera av de största vattenver-
32844: ytvattnet. Den nedsmutsning som industrin            ken även lägre än så. De klormängder som
32845: förorsakar förekommer bara i råvattnet på            används vid desinficeringen är numera också
32846: några få orter, som hela tiden blir allt färre.      cirka en tiondedel av dem som användes i
32847:    Beredningen av ytvattnet i Finland består av      början av 1980-talet. Mot bakgrunden av
32848: kemisk fällning för att avlägsna humus, av           anhängiga åtgärdsp1aner fortsätter förbättring-
32849: filtrering och desinficering. Vid desinficering      en av kvaliteten hos hushållsvattnet under
32850: används i allmänhet klor hos oss liksom på           1990-talet.
32851: andra håll. Desinficeringen är nödvändig för             Halterna av tungmetall i livsmedel har utför-
32852: att sjukdomsalstrare i ytvattnet inte skall spri-    ligt undersökts i Finland. Om övervakningen
32853: das med vattnet.                                     av mängderna kadmium och tillåtna halter i
32854:    De vattenberedningsmetoder som används i          livsmedel har utfärdas bestämmelser i en för-
32855: Finland är likadana som i de övriga nordiska         ordning om främmande ämnen. För övervak-
32856: länderna, men i Finland finns flera vattenverk       ningen svarar övervakningsmyndigheterna för
32857: där man infört effektiverade vattenberednings-       livsmedel. Övervakningen är på samma nivå
32858: metoder. T.ex. i Holland, Förbundsrepubliken         som i Mellaneuropa.
32859: Tyskland och Frankrike är de övriga bered-               Enligt finländska beräkningar är kadmium-
32860: ningsmetoder som införts i reningsprocessen,         halterna i livsmedel i Finland klart lägre än
32861: t.ex. filtrering med aktivt kol eller långsamfil-    t.ex. i Förbundsrepubliken Tyskland. Den ge-
32862: trering, preliminär eller intramediär ozonering      nomsnittliga mottagligheten för kadmium är ca
32863: osv. relativt allmänna. Detta beror på att det är    10 J.tg/dygn i Finland. 1 nya undersökningar
32864: ofrånkomligt att sådant råvatten som är kraf-        har konstaterats att den växlande mottaglighe-
32865: tigt belastat av industrin används till dricksvat-   ten beror på tobaksrökning, som lätt två- eller
32866: ten, eftersom det, till skillnad från vad som är     tredubblar mottagligheten samt på mat-
32867:                                      1990 vp. -     KK n:o 197                                     5
32868: 
32869: vanor, som klart avviker från det genomsnitt-        med den nuvarande omfattningen hos fosforan-
32870: liga. Världshälsoorganisationens gräns (400          vändningen. 1 Mellaneuropa har läget inte varit
32871: J..lg/vecka) torde överskridas endast i undan-       lika bra, eftersom i huvudsak afrikanska fos-
32872: tagsfall.                                            fater har använts fortgående och deras kad-
32873:     Enligt kalkyler som har gjorts vid miljömi-      miumhalt kan vara t.o.m. hundratals gånger
32874: nisteriet har höjningen av den genomsnittliga        större än i apatiten i Siilinjärvi.
32875: mottagligheten i Finland varit mycket obetyd-           Enligt undersökningar är den genomsnittliga
32876: lig under de senaste 20 åren, om den överhu-         exponeringen för kadmium i Finland på en
32877: vudtaget har höjts. Vid undersökningar har           trygg nivå. 1 vissa exceptionella grupper kan
32878: inte konstaterats någon höjning av kadmium-          kadmiummottagligheten i teorin dock även i
32879: halterna i foderväxter, även om en höjning av        Finland överstiga den nivå som anses vara
32880: kadmiumhalten har upptäckts i odlingsmarken.         säker. Undersökningarna om kadmiumhalter i
32881: Dessutom har många lokala källor tili kad-           livsmedel visar att de har minskat och att den
32882: miumförorening avlägsnats. Användningen av           totala exponeringen för kadmium åtminstone
32883: kadmium i målfärgspigment har upphört. Kad-          för en del av befolkningen klart har minskat
32884: mium som löses upp från plast och kärl               tack vare ovan nämnda åtgärder och begräns-
32885:  övervakas noggrannare än förut. 1 plast som         ningar. Kadmiumutsläppen i miljön och över-
32886:  tillverkas för livsmedelsbruk används inte läng-    föringen av kadmium till livsmedel bör dock
32887:  re kadmiumpigment. Miljöbelastningen har            fortfarande övervakas och åtgärderna för en
32888:  också blivit mindre då kadmiumhalterna i slagg      minskning av utsläppen fortsätta i synnerhet
32889:  har minskat.                                        för att mottagligheten hos riskgrupper skall
32890:      Då tillvaratagandet av apatitförekomsterna i    minska. Därför kommer kadmium och import
32891:  Siilinjärvi inleddes i början av 1980-talet min-    och tillverkning av produkter som innehåller
32892:  skade de kadmiummängder som nådde åkrarna           kadmium i Finland att begränsas genom en
32893:  klart. Den kadmiummängd som kommer via              kemikalielag.
32894:  inhemsk gödsel är så liten som det är möjligt
32895: 
32896:      Helsingfors den 3 maj 1990
32897: 
32898:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
32899:                                               1990 vp.
32900: 
32901: Kirjallinen kysymys n:o 198
32902: 
32903: 
32904: 
32905: 
32906:                                  Jokinen ym.: Tieliikennemääräyksiä koskevan tiedottamisen pa-
32907:                                      rantamisesta
32908: 
32909: 
32910:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32911: 
32912:    Liikennettä säätelevät lait ja asetukset ovat       Samalla tiedettiin pakkasten ja lumisateen
32913: merkillinen sekamelska. Vielä omituisempaa on       olevan tulossa Etelä-Suomeenkin, mistä myös
32914: se käytäntö, joka soveltaa ja valvoo liikennettä.   kerrottiin. Kiire renkaiden vaihtoon näkyi tä-
32915: Kaiken huippu on kuitenkin näistä asioista          män kiirehtimisen seurauksena kaikilla huol-
32916: tiedottaminen. Kuitenkin liikenne, kaikki kul-      toasemilla. Kun sitten lumi peitti Etelä-Suomen
32917: jetukset ja moottoriajoneuvojen käyttö kosket-      alueet, huomattiin em. tiedotusvälineissä, ettei
32918: tavat tavalla tai toisella jokaista kansalaista,    tuo lainkohta ollutkaan niin yksiselitteinen.
32919: joten näistä asioista saatavan tiedon tulee         Mutta renkaat oli jo vaihdettu ja liukastelu
32920: perustua lakeihin, asetuksiin ja ennen kaikkea      alkanut.
32921: oikeaan tietoon.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32922:    Valitettavasti näin ei ole käytännössä. Kon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32923: kreettinen ja valitettava esimerkki saatiin jäl-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32924: leen kerran maalis-huhtikuun vaihteessa käsi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32925: teltäessä radiossa ja TV:ssä kesärenkaiden
32926: vaihtamista henkilöautoihin eli nastarenkaiden
32927: poistamista.                                                  Mihin toimenpltersnn Hallitus aikoo
32928:    Lähes kaikissa tiedotusvälineissä toitotettiin          ryhtyä tiedotustoiminnan saattamiseksi
32929:  tunnista toiseen, että nyt on pantava kesären-            ajan tasalle sen esitellessä tieliikennelain
32930:  kaat paikoilleen autoihin. Niiden on oltava               määräyksiä ja asetuksia yleisön tietoon,
32931:  huhtikuun 1 päivästä alkaen käytössä. Poliisi             jotta ei jouduta virheellisen tiedon joh-
32932:  kyllä mainitsi eräässä ohjelmassa, ettei heillä           dosta tilanteeseen, joka aiheuttaa on-
32933: ole voimia valvoa kaikkia.                                 nettomuuksia ja vaaratilanteita?
32934: 
32935:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1990
32936: 
32937:           Anna-Liisa Jokinen            Jukka Roos                 Jarmo Wahlström
32938:           Ensio Laine                   Esko-Juhani Tennilä        Marja-Liisa Löyttyjärvi
32939:                      Asko Apukka                           Juhani Vähäkangas
32940: 
32941: 
32942: 
32943: 
32944: 2000708
32945: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 198
32946: 
32947: 
32948: 
32949: 
32950:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32951:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käteen eri eturyhmien tiedoksi. Myös suurelle
32952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yleisölle tiedotetaan suunnitelluista sääntömuu-
32953: olette 3 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             toksista jo valmisteluvaiheessa.
32954: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Kaikista sääntömuutoksista liikenneministe-
32955: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         riö tiedottaa julkisten tiedotusvälineiden kautta
32956: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-           välittömästi muutoksen hyväksymisen jälkeen.
32957: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 198:             Merkittävimmistä muutoksista tiedottamisessa
32958:                                                       tiedotuksen tehoa lisätään tiedottamalla yhdes-
32959:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sä mm. Liikenneturvan ja muiden viranomais-
32960:        ryhtyä tiedotustoiminnan saattamiseksi         ten kanssa. Suurimmista uudistuksista tiedotet-
32961:        ajan tasalle sen esitellessä tieliikennelain   taessa käytetään myös maksullisen tiedottami-
32962:        määräyksiä ja asetuksia yleisön tietoon,       sen keinoja, mm. lehti-ilmoituksia, tv-tietoisku-
32963:        jotta ei jouduta virheellisen tiedon joh-      ja ja esitejakeluita.
32964:        dosta tilanteeseen, joka aiheuttaa on-            Tapauksissa, joissa muutos on monitahoinen
32965:        nettomuuksia ja vaaratilanteita?               tai teknillinen tahi portaittain voimaan tuleva,
32966:                                                       saattaa asiasisältö muuttua sähköisissä viesti-
32967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          missä tai lehdistössä niin, että syntyy väärin-
32968: vasti seuraavaa:                                      käsityksen vaara. Tällöin viranomaistiedotus
32969:                                                       voi vaikuttaa asiaan esimerkiksi uuden lehdis-
32970:    Tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä tode-          tömateriaalin tai lehdistötilaisuuden avulla.
32971: taan, että liikenteestä annettujen sääntömuu-            Nastarenkaiden käyttöajan lyhentämisestä
32972: tosten tiedottaminen siten, että kansalaiset sai-     tiedottamista, jota kysymys lähinnä koski,
32973: sivat muutoksista oikean tiedon, ei nykyisin          hoidettiin mm. lehdistötiedotteella päätöksen
32974: toteudu. Esimerkkinä tällaisesta mainitaan tie-       antamisen yhteydessä viime syksynä. Keväällä
32975: dottaminen nastarenkaiden säädetyn käyttö-            päätöskohdan tullessa voimaan annettiin lisä-
32976: ajan muutoksesta.                                     tiedote. Näissä tiedotteissa pyrittiin selkeästi
32977:    Kuten kysymyksen alustuksessakin todetaan,         tuomaan esille myös se, että nastarenkaiden
32978: liikennettä ja erityisesti liikenteessä käyttäyty-    sallitun käyttöajan lyhenemisestä huolimatta
32979: mistä käsittelevät säännökset vaikuttavat lii-        niitä saa käyttää säädetyn käyttöajan ulko-
32980: kenneturvallisuuteen ja koskettavat lähes jo-         puolellakin silloin, kun sää tai keli sitä edellyt-
32981: kaista kansalaista heidän päivittäisessä toimin-      tää. Nastarenkaiden säädetyn käyttöajan ly-
32982: nassaan. Tästä syystä laaja, hyvissä ajoin ta-        hentäminen nähtiin tiedotusvälineissä kuiten-
32983: pahtuva ja oikeansisältöinen tiedottaminen on         kin uutisarvoltaan merkittävämmäksi ja te-
32984: erityisen tärkeää.                                    hokkaammin nastarengaskeskustelua herättä-
32985:    Liikennettä koskevista sääntömuutoksista lii-      väksi kuin voimaan jäänyt ja muutosta ratkai-
32986: kenneministeriö tiedottaa useita eri tiedotusta-      sevasti lieventävä varauma, jonka mukaan
32987: poja käyttäen, jotta tieto muutoksista tavoit-        nastarenkaita voi tarvittaessa käyttää liikenne-
32988: taisi mahdollisimman useat kansalaiset.               turvallisuussyistä myös lyhennetyn kauden ul-
32989:    Jo paljon ennen sääntömuutoksen esittele-          kopuolella.
32990: mistä eli sen valmisteluvaiheessa muutosluon-            Hallitus katsoo, että liikennettä käsittelevien
32991: noksesta yleensä pyydetään asiaan lähemmin            säännösmuutosten tiedottamista tulee kehittää
32992: kytkeytyviltä eturyhmiltä lausunnot. Lausunto-        tavoitteena saada tieto muutoksista kulkemaan
32993: pyynnöillä pyritään sekä ottamaan huomioon            kansalaisille kattavasti, mahdollisimman ajois-
32994: eri lausunnonantajaryhmien näkemykset muu-            sa ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Eri-
32995: toksen sisällön muodostamisessa että saatta-          tyistä huomiota ministeriön tiedottamisessa
32996: maan myös suunnitteilla oleva muutos jo etu-          kiinnitetään liikenneturvallisuuteen keskeisesti
32997:                                    1990 vp. -     KK n:o 198                                   3
32998: 
32999: vaikuttavien muutoskohtien painottamiseen ja      suustahojen kesken tehostetaan. Käytettävissä
33000: korostamiseen. Lisäksi tiedotusyhteistyötä val-   olevien määrärahojen puitteissa tiedotustapoja
33001: tion viranomaisten ja muiden liikenneturvalli-    monipuolistetaan.
33002:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
33003: 
33004:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33005: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 198
33006: 
33007: 
33008: 
33009: 
33010:                               Till Riksdagens Herr Talman
33011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        planerade ändringen. Ä ven den stora allmän-
33012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         heten informeras redan i beredningsskedet om
33013: av den 3 apri1 1990 till vederbörande medlem        de planerade stadgeändringarna.
33014: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av         Trafikministeriet informerar om alla änd-
33015: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. un-        ringar i reglerna genom offentliga massmedia
33016: dertecknade spörsmål nr 198:                        omedelbart efter det att varje ändring god-
33017:                                                     känts. Då det gälier mera betydande ändringar
33018:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ökas informeringens effekt genom att man
33019:        vidta för att uppdatera informerings-        informerar tillsammans med bl.a. Trafikskyd-
33020:        verksamheten då den presenterar be-          det och andra myndigheter. Vid informeringen
33021:        stämmelser och stadganden i vägtrafik-       om de största ändringarna används även av-
33022:        lagen alimänheten tili kännedom så att       giftsbelagda informeringsmetoder, som t.ex.
33023:        det på grund av felaktig kunskap inte        tidningsannonser, informationsinslag i TV och
33024:        uppstår situationer som förorsakar           utdelning av broschyrer.
33025:        olyckor och farolägen?                          1 de fall då ändringen är mångfacetterad eller
33026:                                                     teknisk eller träder i kraft stegvis kan sakinne-
33027:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hållet i etermedia elier pressen ändras så att
33028: samt anföra följande:                               risk för missuppfattningar uppstår. Härvid kan
33029:                                                     information från myndigheterna inverka på
33030:    1 spörsmålet konstateras att informeringen       saken t.ex. genom nytt pressmaterial elier en
33031: om ändringar i trafikbestämmelserna så att          presskonferens.
33032: medborgarna skulle få korrekt information om           lnformeringen om att användningstiden för
33033: dessa ändringar inte för närvarande förverkli-      dubbdäck förkortas, vilket var vad spörsmålet
33034: gas. Som exempel på detta nämns informering-        närmast gällde, sköttes bl.a. genom ett press-
33035: en om ändringen av den användningstid som           meddelande i samband med att beslutet fatta-
33036: stadgats för dubbdäck.                              des förra hösten. Då denna punkt i beslut
33037:    Såsom det även i spörsmålets inledning           trädde i kraft denna vår gavs ett tilläggsmed-
33038: påvisas inverkar stadgandena om trafiken och        delande. 1 dessa meddelanden var syftet att
33039: särskilt stadgandena om beteendet i trafiken på     poängtera även att dubbdäck också får använ-
33040: trafiksäkerheten och de berör nästan alla med-      das utanför den stadgade användningstiden då
33041: borgare i deras dagliga verksamhet. Av denna        vädret eller väglaget det förutsätter. lnforma-
33042: orsak är en omfattande informering som sker i       tionsmedlen ansåg dock att förkortandet av
33043: god tid och har korrekt innehåll särskilt viktig.   dubbdäckens användningstid hade högre ny-
33044:    Trafikministeriet informerar om ändringar i      hetsvärde och väckte mer debatt om dubbdäck
33045: trafikbestämmelserna på många olika sätt så         än det förbehåli som alltjämt var i kraft och
33046: att informationen om ändringarna skall nå så        som på ett avgörande sätt förmildrade ändring-
33047: många medborgare som möjligt.                       en, dvs. enligt vilket dubbdäck av trafiksäker-
33048:    Redan långt innan en ändring av en regel         hetsskäl även kan användas utanför den för-
33049: föredras, dvs. under beredningsskedet, inbegärs     kortade säsongen.
33050: i allmänhet utlåtanden om ändringsutkastet av          Regeringen anser att informeringen om så-
33051: sådana intressegrupper som har närmare an-          dana ändringar av bestämmelser som gäller
33052: knytning tili saken. Genom begäran om utlå-         trafik bör utvecklas så att informeringen om
33053: tanden strävar man både tili att beakta de olika    ändringar når så många medborgare som möj-
33054: intressegruppernas åsikter vid uppgörandet av       ligt och att detta sker i så god tid som möjligt
33055: ändringens innehåli och även till att redan på      och i en lättförståelig form. Vid ministeriets
33056: förhand de olika intressegrupperna om den           informering fästs speciell uppmärksamhet vid
33057:                                    1990 vp. -    KK n:o 198                                    5
33058: 
33059: betonande av ändringspunkter som centralt        myndigheter och andra trafiksäkerhetsinstan-
33060: inverkar på trafiksäkerheten. Dessutom effek-    ser. Inom ramen för de anslag som finns tili
33061: tiveras informationssamarbetet mellan statliga   hands görs informationssätten mångsidigare.
33062: 
33063:     Helsingfors den 4 maj 1990
33064: 
33065:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
33066:                                                   1990 vp.
33067: 
33068: Skriftligt spörsmål nr 199
33069: 
33070: 
33071: 
33072: 
33073:                                     Rehn m.fl.: Om tryggande av likvärdiga konkurrensförutsätt-
33074:                                        ningar för köpmän
33075: 
33076: 
33077:                                 Till Riksdagens Herr Talman
33078:     Prisnivån på produkter inom dagligvaruhan-              1) på verkar prisbildningen
33079: deln i vårt land har redan länge varit föremål              2) hämmar eller är ägnad att hämma effek-
33080: för debatt. Ett faktum är att Finland är ett dyrt       tiviteten inom näringslivet
33081: land, där prisnivån såväl absolut som i relation            3) hindrar eller försvårar annans närings-
33082: tili hushållens inkomstnivå klart överstiger ni-        utövning
33083: vån i Västeuropa. Delvis är detta förståeligt               4) leder tili missbruk av dominerande ställ-
33084: när man beaktar transportkostnader och på               ning på marknaden eller
33085: Iivsmedelssidan våra klimatologiska förhållan-              5) är oförenlig med en internationell överens-
33086: den.                                                    kommelse som förpliktar Finland.
33087:     Däremot finns det hos oss en rad prisförhö-             Genomfaktureringstvånget kan nog anses
33088: jande fenomen, som helt är beroende av fak-             strida mot de tre första punkterna i 7 §. En
33089: torer i hemlandet. Ett fenomen är avsaknaden            annan aspekt på genomfaktureringen är att
33090: av reell konkurrens inom dagligvaruhandeln.             centralaffärerna på detta sätt kan kontrollera
33091: Detta beror långt på den dominerande ställning          tili vilket pris leverantören har sålt varorna tili
33092: de centrala partiaffärerna har. Deras ställning         köpmannen och den vägen påverka prisbild-
33093: är så stark att de långt har avgörande infly-           ningen genom påtryckningar mot leverantören.
33094: tande på prisbildning, leveranser, etableringar,            Problemet med genomfaktureringen är inte
33095: mm.                                                     lätt att komma åt. Rent konkret åligger det
33096:     I Finland förnyades konkurrenslagstiftning-         konkurrensverket att bevaka och åtgärda skad-
33097: en år 1988. 1 sig uppfyller lagstiftningen som          liga konkurrensbegränsningar och att vid be-
33098: sådan rimliga krav. Däremot förefaller det som          hov föra sådana frågor tili konkurrensrådet.
33099: om det finns brister i att få 1agens anda och           Som ett exempel kan nämnas att det finns fria
33100: mening att omsättas i praktiken. 1 synnerhet är         köpmän som anmält om problemen med ge-
33101: det för obundna, fria köpmän svårt att fungera          nomfakturering tili konkurrensverket med be-
33102: inom dagligvaruhandeln. Det beror ofta på att           gäran om att dess lagenlighet eller lagstridighet
33103: varuproducenter och varuleverantörer vägrar             skulle prövas. Anmälan har gjorts sommaren
33104: att leverera varor, om de inte faktureras via en        1989, men tili dags dato har inte konkurrens-
33105: centra1affär. Detta sker trots att varorna leve-        verket tagit ställning tili genomfaktureringen
33106:  rerats direkt från leverantören tili köpmannen.        och har inte heller anhängiggjort frågan vid
33107: Denna s.k. genomfakturering är snarare regel            konkurrensrådet. Ytterligare kan nämnas att
33108: än undantag. I vissa sektorer kan genomfaktu-           Finlands Svenska Köpmannaförbund rf. tagit
33109:  reringens andel av det slutliga priset vara upp        ställning till centralaffärernas krav på genom-
33110:  till 20 %, men vanligen rör det sig om några           fakturering och anser att förfarandet strider
33111:  procent, kanske 3-7 %. Men när det rör sig             mot konkurrens begränsningslagen.
33112:  om enorma varuvolymer, betyder det att kon-                När tvivelsmål uppstått om de statliga myn-
33113:  sumenterna betalar sammantaget stora belopp            digheternas förmåga att ingripa och pröva
33114:  per år för i princip onödig genomfakturering.          huruvida brott begåtts mot konkurrensbegräns-
33115:      Det allvarligaste är i varje fall att man starkt   ningslagen, måste man fråga sig om, i detta fall
33116:  kan ifrågasätta om inte genomfaktureringen             konkurrensverket, försetts med tillräckliga in-
33117:  direkt strider mot 7 § i lagen om konkurrens-          strument för att se tili att Iagens anda och
33118:  begränsningar. Där stadgas om skadliga kon-            mening uppfylls.
33119:  kurrensbegränsningar i 5 punkter:                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
33120: 
33121: 200070S
33122: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 199
33123: 
33124: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-             vidta för att konkurrensbegränsningsla-
33125: skriver till vederbörande med1em av statsrådet          gens anda och mening skall uppfyllas
33126: ställa fö1jande spörsmål:                               och se till att alla köpmän skall garan-
33127:                                                         teras likvärdiga konkurrensförutsätt-
33128:          Vilka åtgärder ämnar        Regeringen         ningar?
33129:     Helsingfors den 4 april 1990
33130: 
33131:                     Elisabeth Rehn                       Boris Renlund
33132:                                      1990 vp. -     KK n:o 199                                      3
33133: 
33134: Kirjallinen kysymys n:o 199                                                               Suomennos
33135: 
33136: 
33137: 
33138: 
33139:                                  Rehn ym.: Kauppiaiden yhdenvertaisten kilpailuedellytysten tur-
33140:                                      vaamisesta
33141: 
33142: 
33143:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33144: 
33145:    Päivittäistavarakaupan tuotteiden hintataso      kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n kanssa.
33146: maassamme on jo pitkään ollut keskustelun           Pykälässä säädetään vahingollisista kilpailunra-
33147: kohteena. Tosiasia on, että Suomi on kallis         joituksista viidessä kohdassa. Kilpailunrajoi-
33148: maa, jonka hintataso sekä absoluuttisesti että      tuksella katsotaan olevan vahingollisia vaiku-
33149: suhteessa talouksien tulotasoon selvästi ylittää    tuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen
33150: Länsi-Euroopan tason. Osittain tämä on ym-          kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla
33151: märrettävää, kun otetaan huomioon kuljetus-             1) vaikuttaa hinnanmuodostukseen,
33152: kustannukset ja elintarvikepuolen osalta ilmas-        2) vähentää tai on omiaan vähentämään
33153: to-olomme.                                          tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä,
33154:    Sen sijaan meillä on joukko täysin kotimai-         3) estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon
33155: sista tekijöistä johtuvia hintoja korottavia il-    arjoittamista,
33156: miöitä. Yhtenä ilmiönä on todellisen kilpailun         4) johtaa määräävän markkina-aseman vää-
33157: puuttuminen päivittäistavarakaupasta. Tämä          rinkäyttöön tai
33158: johtuu pitkälti keskeisten tukkuliikkeiden hal-        5) on yhteensopimaton Suomea velvoittavan
33159: litsevasta asemasta. Näiden asema on niin           kansainvälisen sopimuksen kanssa.
33160: vahva, että niillä on pitkälti ratkaiseva vaiku-       Kauttalaskutuspakon voidaan katsoa olevan
33161: tus hinnanmuodostukseen, toimituksiin, liikkei-     ristiriidassa 7 §:n kolmen ensimmäisen kohdan
33162: den perustamiseen ja muihin seikkoihin.             kanssa. Toisena kauttalaskutusta koskevana
33163:    Suomen kilpailulainsäädäntö uudistettiin         näkökohtana on, että keskusliikkeet voivat
33164: vuonna 1988. Lainsäädäntö täyttää sinänsä           tällä tavoin valvoa, millä hinnalla toimittaja on
33165: kohtuulliset vaatimukset. Sen sijaan vaikuttaa      myynyt tavarat kauppiaalle, ja siten vaikuttaa
33166: siltä kuin puutteita olisi lain hengen ja tarkoi-   hinnanmuodostukseen painostamaHa toimitta-
33167: tuksen käytännön soveltamisessa. Erityisesti        jaa.
33168: sitoutumattomien, vapaiden kauppiaiden on              Kauttalaskutuksen ongelmaan ei ole helppo
33169: vaikea toimia päivittäistavarakaupan piirissä.      päästä käsiksi. Konkreettisesti kilpailuviraston
33170: Tämä johtuu usein siitä, että tavaroiden tuot-      velvollisuutena on valvoa ja puuttua vahingol-
33171: tajat ja toimittajat kieltäytyvät toimittamasta     lisiin kilpailunrajoituksiin ja tarvittaessa viedä
33172: tavaroita, jollei niitä laskuteta keskusliikkeen    tällaiset asiat kilpailuneuvostoon. Esimerkkinä
33173: kautta. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että        voidaan mainita, että vapaat kauppiaat ovat
33174: tavarat on toimitettu suoraan toimittajalta         ilmoittaneet kauttalaskutusta koskevista ongel-
33175: kauppiaalle. Tämä ns. kauttalaskutus on pi-         mista kilpailuvirastolle pyytäen lainmukaisuu-
33176: kemminkin sääntö kuin poikkeus. Eräillä sek-        den tai lainvastaisuuden tutkimista. Ilmoitus
33177: toreilla kauttalaskutuksen osuus lopullisesta       on tehty kesällä 1989, mutta tähän päivään
33178: hinnasta voi olla jopa 20 %, mutta tavallisesti     mennessä kilpailuvirasto ei ole ottanut kantaa
33179: kyse on joistakin prosenteista, ehkä 3-7 %.         kauttalaskutukseen eikä myöskään saattanut
33180: Suunnattomien tavaramäärien kyseessä ollessa        asiaa vireille kilpailuneuvostossa. Lisäksi voi-
33181: tämä merkitsee, että kuluttajat maksavat kai-       daan mainita, että Finlands Svenska Köpman-
33182: ken kaikkiaan suuria summia vuosittain pe-          naförbund rf. -niminen liitto on ottanut kantaa
33183: riaatteessa tarpeettomasta kauttalaskutuksesta.     keskusliikkeiden vaatimukseen kauttalaskutuk-
33184:    Vakavinta joka tapauksessa on, että voi-         sesta ja katsonut menettelyn olevan ristiriidassa
33185: daankin voimakkaasti kyseenalaistaa, etteikö        kilpailunrajoituslain kanssa.
33186: kauttalaskutus olisi suoranaisesti ristiriidassa       Kun on syntynyt epäilystä valtion viran-
33187: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 199
33188: 
33189: omaisten kyvystä puuttua asiaan ja tutkia,           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33190: onko kilpailunrajoituslakia rikottu, joutuu ky-
33191: symään, onko tässä tapauksessa kilpailuviras-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33192: tolle annettu riittävät välineet valvoa lain hen-           ryhtyä kilpailunrajoituslain hengen ja
33193: gen ja tarkoituksen noudattamista.                          tarkoituksen täyttämiseksi ja huoleh-
33194:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tiakseen siitä, että kaikille kauppiaille
33195: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                taataan yhdenvertaiset kilpailuedelly-
33196: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                tykset?
33197: 
33198:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
33199: 
33200:                       Elisabeth Rehn                         Boris Renlund
33201:                                       1990 vp. -     KK n:o 199                                      5
33202: 
33203: 
33204: 
33205:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33206: 
33207:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hintaa nostava, sillä useiden vähittäisliikkeiden
33208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laskutus tukkukaupan kautta keskittää lasku-
33209: olette 4 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            jen kirjoittamista ja vähentää teollisuudesta
33210: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lähtevien laskujen määrää. Vähittäiskauppa-
33211: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        markkinoilla       keskusliikekauttalaskutuksella
33212: edustaja Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        saattaa näin ollen olla kustannuksia vähentä-
33213: sesta kysymyksestä n:o 199:                          vää vaikutusta. Kauttalaskutusta onkin perus-
33214:                                                      teltua arvioida enemmän elinkeinonharjoitta-
33215:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       misen vapauden lähtökohdista kuin tehokkuus-
33216:        ryhtyä kilpailunrajoituslain hengen ja        syistä.
33217:        tarkoituksen täyttämiseksi ja huoleh-            Kilpailuvirasto ryhtyi kesällä 1989 toimenpi-
33218:        tiakseen siitä, että kaikille kauppiaille     teisiin tarpeettoman keskusliikekauttalaskutuk-
33219:        taataan yhdenvertaiset kilpailuedelly-        sen purkamiseksi. Virasto muun muassa teki
33220:        tykset?                                       aloitteen kauttalaskutusongelman selvittämi-
33221:                                                      seksi elintarvikepoliittisessa toimikunnassa.
33222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Toimikunta on saanut työnsä pääosin valmiik-
33223: vasti seuraavaa:                                     si. Toimikunnan käsityksen mukaan varsin-
33224:                                                      kaan teollisuusyritysten väliseen raaka-aine-
33225:     Elintarvikemarkkinat ovat Suomessa suurel-       kauppaan liittyvään keskusliikkeiden kauttalas-
33226: ta osalta varsin keskittyneet. Keskittyneillä        kutuskäytäntöön ei ole suoriteperusteisia syitä.
33227: markkinoilla säätely huonontaa keskinäisen              Myös hallituksen talouspoliittisen ministeri-
33228: hintakilpailun edellytyksiä.                         valiokunnan 24.11.1989 hyväksymässä kilpai-
33229:     Mainitun kaltaisissa olosuhteissa yritysten      lun tehostamista koskevassa toimenpide-ohjel-
33230: väliset kilpailulliset ongelmat liittyvät lähinnä    massa on tarpeettoman keskusliikkeiden kaut-
33231: määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön             talaskutuksen selvittämistä ja purkamista pi-
33232: ja pyrkimyksiin estää pienempien yritysten elin-     detty tärkeänä.
33233: keinonharjoittamista ja toimimista markkinoil-          Kysymyksessä mainitun yksittäistapauksen
33234: la.                                                  käsittelyä kilpailuvirastossa on hidastanut ja
33235:     Tämän johdosta kilpailupolitiikan painopis-      vaikeuttanut paitsi ongelman laajuus myös se,
33236: teiksi on valittu muun muassa julkisen säänte-       että kauttalaskutusmenettely ei täytä kaikilta
33237: lyn purkaminen ja pienempien yritysten toimin-       osin kilpailunrajoitusten tyypillisiä tunnus-
33238: nan turvaaminen.                                     merkkejä. Selvityspyynnön lähettäneelle yksit-
33239:     Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota sitou-      täiselle kauppiaalle kilpailuvirasto on ilmoitta-
33240: tumattomien, vapaiden kauppiaiden ongelmiin          nut, miten se aikoo selvittää kauttalaskutus-
33241: toimia vähittäistavarakaupan piirissä, erityises-    ongelmaa yleensä ja miten se aikoo selvittää
33242: ti tavaroiden laskutukseen keskusliikkeen kaut-      tämän yksittäisen kauppiaan asiaa.
33243: ta silloinkin, kun tavarat toimitetaan suoraan          Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo elin-
33244: toimittajalta kauppiaalle. Tähän niin sanottuun      tarvikepoliittista ohjelmaa valmistelevan toimi-
33245: keskusliikekauttalaskutukseen liittyy kilpailua      kunnan esitykseen ja kilpailuviraston näkemyk-
33246: estävää käyttäytymistä. Kauttalaskutus on            seen yhtyen, että kauppiailla tulee olla vapaus
33247: vuosia jatkunut kauppatapa, joka on viime            valita suoran laskutuksen ja muiden laskutus-
33248: aikoina kyseenalaistettu. Ongelma on yleinen ja      tapojen väliltä taloudellisesti edullisin vaihto-
33249: monia yrityksiä koskeva.                             ehto. Kilpailuvirastosta saatujen tietojen mu-
33250:     Koska Suomen elintarvikemarkkinoilla on          kaan ongelman selviäminen sekä yleisemmin
33251:  useita tuhansia vähittäiskauppoja, ei ole selvää,   että kysymyksessä mainitussa yksittäisessä ta-
33252:  että kauttalaskutus kaikilta osin olisi ruoan       pauksessa on näköpiirissä.
33253: 
33254:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
33255: 
33256:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
33257: 6                                    1990 vp. -     KK n:o 199
33258: 
33259: 
33260: 
33261: 
33262:                               Till Riksdagens Herr Talman
33263:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        naden finns flera tusentals minuthandelsaffärer
33264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         är det inte självklart att genomfaktureringen till
33265: av den 4 april 1990 tili vederbörande medlem        alla delar höjer priset på maten. Detta tili följd
33266: av statsrådet översänt avskrift av följande av      av att faktureringen av flera minutaffärer ge-
33267: riksdagsman Rehn m.fl. undertecknade spörs-         nom partihandeln koncentrerar fakturautskri-
33268: mål nr 199:                                         vandet och därmed minskar antalet fakturor
33269:                                                     som skickas ut från industrin. På minuthan-
33270:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           delsmarknaden kan faktureringen genom cen-
33271:        vidta för att konkurrensbegränsningsla-      tralaffären därmed ha en kostnadsinbesparande
33272:        gens anda och mening skall uppfyllas         verkan. Det är följaktligen motiverat att i
33273:        och se till att alla köpmän skall garan-     högre grad bedöma genomfaktureringen ut-
33274:        teras likvärdiga konkurrensförutsätt-        gående från friheten att idka näring än från
33275:        ningar?                                      effektivitetssynpunkt.
33276:                                                        Konkurrensverket vidtog sommaren 1989
33277:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        åtgärder för att slopa onödig genomfakture-
33278: samt anföra följande:                               ring. Verket tog bl.a. initiativ tili att utreda
33279:                                                     problemet med genomfakturering i kommissio-
33280:    Den finska livsmedelsmarknaden är till stor      nen för ett livsmedelspolitiskt program. Kom-
33281: del synnerligen koncentrerad. Regleringen av        missionen har i huvudsak fått sitt arbete klart.
33282: en koncentrerad marknad försämrar förutsätt-        Enligt kommissionens åsikt finns det åtminsto-
33283: ningarna för den inbördes priskonkurrensen.         ne för råvaruhandeln mellan industriföretagen
33284:    1 dylika förhållanden sammanhänger företa-       inga prestationsbetingade skäl till en fakture-
33285: gens problem vad gäller konkurrensen i främ-        ring genom centralaffårerna.
33286: sta hand med missbruket av en dominerande              Också i det åtgärdsprogram för en effektive-
33287: ställning på marknaden och med strävanden           ring av konkurrensen som regeringens ekono-
33288: att förhindra mindre företag att idka näring        misk-politiska       ministerutskott     godkände
33289: och vara verksamma på marknaden.                    24.11.1989 ansågs det att det är viktigt att
33290:    På grund av detta har man inom konkur-           utreda och slopa onödig fakturering genom
33291: renspolitiken valt att prioritera bl.a. möjlighe-   centralaffärerna.
33292: terna att häva den offentliga regleringen och          Konkurrensverkets behandling av det enskil-
33293: trygga verksamheten för mindre företag.             da fall som nämns i spörsmålet har fördröjts
33294:    I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid de      och försvårats förutom av problemets omfatt-
33295: obundna, fria köpmännens problem då det             ning också av att förfarandet med genomfak-
33296: gäller att verka inom minuthandeln - och i          turering inte till alla delar uppfyller de typiska
33297: synnerhet faktureringen av varorna genom            kännetecknen för konkurrensbegränsningar.
33298: centralaffären också i sådana fall då köpman-       Konkurrensverket har meddelat den enskilda
33299: nen får varorna direkt av leverantören. Tili        köpman som sände in begäran om utredning,
33300: denna s.k. genomfakturering ansluter sig ett        hur verket kommer att utreda problemet med
33301: handlingssätt som förhindrar konkurrens. Ge-        genomfakturering i allmänhet och denna en-
33302: nomfaktureringen är en handelssed som har           skilda köpmans sak i synnerhet.
33303: pågått i åratal och som på den sista tiden har         Handels- och industriministeriet anser att
33304: ifrågasatts. Problemet är allmänt och gäller        köpmännen skall ha frihet att välja det mest
33305: många företag.                                      ekonomiska alternativet av direkt fakturering
33306:    Eftersom det på den finska livsmedelsmark-       och andra faktureringssätt. Därmed instämmer
33307:                                   1990 vp. -    KK n:o 199                                    7
33308: 
33309: ministeriet i framställningen från kommissio-   man har fått från konkurrensverket är en
33310: nen för ett livsmedelspolitiskt program och i   lösning i sikte både allmänt taget och i det
33311: konkurrensverkets åsikt. Enligt de uppgifter    enskilda fall som nämns i spörsmålet.
33312: 
33313:     Helsingfors den 8 maj 1990
33314: 
33315:                                                                  Minister Pertti Salolainen
33316:                                                1990 vp.
33317: 
33318: Kirjallinen kysymys n:o 200
33319: 
33320: 
33321: 
33322: 
33323:                                   Gustafsson: Pankkien myöntämien asuntolainojen korkojen nos-
33324:                                      tamisesta
33325: 
33326: 
33327:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33328:    Hallitus on tulopoliittisen kokonaisratkaisun     punkien superkortteleissa ollaan nyt panemassa
33329: yhteydessä sitoutunut kansalaisten ostovoiman        asuntovelallisten maksettavaksi. Kohtuutto-
33330: lisäämiseen. Sen vuoksi hallitus ei voi vain         muutta asiassa on lisäämässä vielä se, että
33331: katseella seurata pankkien suunnitelmia nostaa       monilla vanhoilla lainanottajilla on ollut vuo-
33332: ns. vanhojen lainojen korkoprosenttia. Pank-         sien säästöt aikanaan pankeissa pohjana lai-
33333: kien toimien hiljainen hyväksyminen johtaisi         noillensa ja näin pankkien kannattavuutta li-
33334: myös koko peruskoron aseman ja merkityksen           säämässä.
33335: romuttumiseen ja "viidakon lakien" hyväksy-             Pankkien suunnitelmat ovat torjuttavissa
33336: miseen pankkien ja asiakkaiden välisiin suhtei-      myös esitettyjen perustelujen osalta sillä, että
33337: siin, siksi asiaan puuttumisella on laajempaakin     hallitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti uu-
33338: periaatteellista merkitystä.                         sien asuntolainojen irrottamisen markkinako-
33339:    Tampereella T AP:n jo toteuttaman ja mui-         roista. Asumisen hinta on jo nyt riittävän
33340: den pankkien kaavailemien 1-1,5 prosentin            korkea vanhoillakin asuntolainoilla ja vielä
33341: vanhojen asuntolainojen korkojen nosto ei ole        kohtuuttomampi markkinakorkoon sidotuilla
33342: maan hallituksen vika. Mutta eduskunnan ja           lainoilla. Hallituksen tulee myös kiireellisesti
33343: maan hallituksen tehtävä on toimia sen puo-          selvittää tarvittavat lainsäädännölliset toimet,
33344: lesta, että kansalaisten oikeustajua syvästi         joilla estetään hyvin kyseenalaiset keinot mak-
33345: loukkaava koron nosto tulee voida tavalla tai        sattaa asiakkailla pankkien taloudellinen kehi-
33346: toisella torjua.                                     tys.
33347:    Järjestelmä, jossa pankit voivat yksipuolisesti      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33348: muuttaa lainaehtoja, on huono ja moraalisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33349: kelvoton. Asiaa ei muuta se, että vanhoista          kunnioittavasti val!ioneuvoston asianomaisen
33350: sopimuspapereista voi löytyä juridinen peruste       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33351: - tosin sekin kiistanalainen - koron nosto-
33352: toimiin. Siviili- ja kauppaoikeuden professori                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33353: Thomas Wilhelmsson on mm. todennut, että                     estääkseen pankkien yksipuoliset, koh-
33354: "tämän tyyppinen yksipuolinen päätösvalta on                 tuuttomat koron nostotoimet ja vähen-
33355: usein mainittu esimerkkinä kohtuuttomuudes-                  tääkseen asumisen kalleutta irrottamal-
33356: ta".                                                         la ns. uudet asuntolainat markkinakor-
33357:    Pankkien viime vuosien leveätä elämää kau-                kojärjestelmästä?
33358:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
33359: 
33360:                                           Jukka Gustafsson
33361: 
33362: 
33363: 
33364: 
33365: 200070S
33366: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 200
33367: 
33368: 
33369: 
33370: 
33371:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     korostaa. Niiden tulisi pidättäytyä vanhojen
33373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      asuntoluottojen korkojen nostamisesta, jottei
33374: olette 4 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          lisättäisi asunto-ongelmaisien määrää.
33375: kirjeenne ohella toimittanut· valtioneuvoston         Tulevaisuutta ajatellen on asuntopolitiikan
33376: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      keskeisimpiä tehtäviä turvata riittävän suurui-
33377: edustaja Gustafssonin näin kuuluvasta kirjalli-    nen kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä ta-
33378: sesta kysymyksestä n:o 200:                        saisesti toimiva asuntorahoitus. Vain näin voi-
33379:                                                    daan ratkaisevasti vähentää markkinavoimien
33380:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      kielteisiä vaikutuksia asuntomarkkinoihin.
33381:        estääkseen pankkien yksipuoliset, koh-         Ympäristöministeriön tavoitteena on, että
33382:        tuuttomat koron nostotoimet ja vähen-       laatu- ja hintavalvottujen arava-, asumisoikeus-
33383:        tääkseen asumisen kalleutta irrottamal-     ja hitas-tyyppisten asuntojen määrää ja osuut-
33384:        la ns. uudet asuntolainat markkinakor-      ta lisätään tuntuvasti jo lähivuosina. Näitä
33385:        kojärjestelmästä?                           asuntoja tulisi vuosittaisesta uustuotannosta
33386:                                                    olla kaksi kolmasosaa.
33387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut
33388: vasti seuraavaa:                                   asunto-olojen kehittämisrahasto antaa aivan
33389:                                                    uuden perustan myös asuntorahoituksen irrot-
33390:    Pääosin rahamarkkinoiden vapautumisen           tamiselle markkinarahoituksesta. Hallitus an-
33391: seurauksena asuntoluottojen maara kasvoi           taa lähiaikoina eduskunnalle esityksen asunto-
33392: vuonna 1986 nostetuista 24 miljardista markas-     rahastolain muutoksesta, jolla laajennetaan
33393: ta 48,6 miljardiin markkaan vuonna 1988.           asuntorahaston rahoituspohjaa myös pitkäai-
33394: Voimakas luotonannon kasvu näkyi ensiksi           kaiseen lainanottoon.
33395: vapaarahoitteisten vanhojen asuntojen ja myö-         Hallitus on myös päättänyt siirtyä jo ensi
33396: hemmin myös uusien asuntojen hintojen voi-         vuonna aravaomistusasunnoissa valtion lai-
33397: makkaana nousuna. Tämä nousukierre katkesi         naan, joka olisi noin 80 prosenttia asunnon
33398: viime syksynä asuntojen hintojen kääntyessä        hankintahinnasta. Näin aravaomistusasuntojen
33399: laskuun korkotason noustua jyrkästi.               rahoituksesta huomattavasti nykyistä pienempi
33400:    Asunto- ja rahamarkkinoilla tapahtunut ke-      osa olisi pankkirahoitusta.
33401: hitys on saattanut erityisesti uudet asunnontar-      Näillä toimenpiteillä valtio voi nopeimmin ja
33402: vitsijat usein suuriin vaikeuksiin. Tänä vuonna    välittömimmin vähentää rahamarkkinoilla ta-
33403: käyttöön otettu asuntovähennys on kuitenkin        pahtuneen kehityksen kielteisiä vaikutuksia
33404: tukenut ensiasunnonhankkijoita tässä vaikeas-      asunnontarvitsijain asemaan.
33405: sa tilanteessa. Myös pankkien vastuuta tulee
33406: 
33407:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1990
33408: 
33409:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33410:                                      1990 vp. -     KK n:o 200                                      3
33411: 
33412: 
33413: 
33414: 
33415:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33416:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bostadslån för att antalet personer med bostads-
33417: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         problem inte skall öka.
33418: av den 4 april 1990 tili vederbörande medlem           Med tanke på framtiden är en av de mest
33419: av statsrådet översänt avskrift av följande av      centrala uppgifterna inom bostadspolitiken att
33420: riksdagsman Gustafsson undertecknade spörs-         säkra att produktionen av bostäder tili skäligt
33421: mål nr 200:                                         pris är tillräckligt stor och att bostadsfinansie-
33422:                                                     ringen fungerar stabilt. Bara på detta sätt är
33423:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            det möjligt att i avgörande utsträckning minska
33424:        vidta för att förhindra att bankerna         de negativa verkningar som marknadskrafterna
33425:        ensidigt företar oskäliga räntehöjningar     har på bostadsmarknaden.
33426:        och för att minska de höga kostnaderna          Miljöministeriet går in för att redan under de
33427:        för boendet genom att frigöra de så          närmaste åren få tili stånd en kännbar ökning
33428:        kallade nya bostadslånen från systemet       av antalet och andelen kvalitets- och prisöver-
33429:        med marknadsräntor?                          vakade aravabostäder, bostadsrättsbostäder
33430:                                                     och bostäder av hitas-typ. Av den årliga
33431:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         nyproduktionen borde två tredjedelar vara
33432: anföra följande:                                    sådana bostäder.
33433:                                                        Fonden för utvecklande av bostadsförhållan-
33434:    Tili följd av att penningmarknaden blev fri      dena, som inledde sin verksamhet i början av
33435: ökade beloppet av de bostadslån som beviljats       året, ger en helt ny grund för att frigöra
33436: från 24 miljarder mark år 1986 tili 48,6            bostadsfinansieringen från marknadsfinansie-
33437: miljarder mark år 1988. Den markanta ökning-        ringen. Regeringen kommer att inom den när-
33438: en i kreditgivningen kom först tili synes i en      maste framtiden förelägga riksdagen en propo-
33439: kraftig ökning av priserna på fritt finansierade    sition om en ändring i bostadsfondslagen som
33440: gamla bostäder, sedermera också på nya bo-          gör det möjligt att utvidga finansieringen av
33441: städer. Den ökade spiralen bröts i höstas, då       fonden även tili långvarig låntagning.
33442: bostadspriserna började sjunka tili följd av en        Regeringen har också beslutat att det redan
33443: brant stegring i räntenivån.                        nästa år för aravaägarbostäder skall finnas
33444:    Utvecklingen på bostads- och penningmark-        statslån som täcker ca 80 procent av bostadens
33445: naderna har lett tili att särskilt nya bostadsbe-   anskaffningspris. På detta sätt skulle en betyd-
33446: hövande ofta stöter på stora svårigheter. Det       ligt mindre del av finansieringen av aravaägar-
33447: bostadsavdrag som i år har tagits i bruk har        bostäder gå genom bankerna.
33448: dock i denna svåra situation utgjort ett stöd för      Genom dessa åtgärder kan staten snabbast
33449: dem som skaffar sin första bostad. Ä ven            och mest direkt mildra de negativa verkningar
33450: bankernas ansvar bör framhållas. De borde           som utvecklingen på penningmarknaden har
33451: avhålla sig från att höja räntorna på gamla         haft på de bostadsbehövandes situation.
33452:     Helsingfors den 11 maj 1990
33453: 
33454:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
33455: /
33456:                                                1990 vp.
33457: 
33458: Kirjallinen kysymys n:o 201
33459: 
33460: 
33461: 
33462: 
33463:                                   Kettunen: Postipalveluiden turvaamisesta haja-asutusalueilla
33464: 
33465: 
33466:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33467: 
33468:   Postipankki on ilmoittanut julkisuuteen ve-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33469: tävänsä pois konttorinsa ja toimintansa yli          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33470: tuhannesta, lähinnä haja-asutusalueen kylästä.
33471: Tämä supistamispäätös tulee vaikeuttamaan                       Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
33472: myös Posti-Telen palvelujen säilyttämistä. Näil-             maaseudun kaikkein syrjäisimpienkin
33473: lä toimin ja normaaliksi rahalaitokseksi myös                alueiden postipalvelut säilyvät, ja
33474: lakisääteisesti muuttunut Postipankki on käy-                   aiotaanko pitää huolta siitä, että Pos-
33475: tännössä katkaissut siteensä Posti-Teleen.                   tipankin nimi muutetaan sellaiseksi,
33476:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           että se ei harhaanjohtavasti osoita kyt-
33477: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                   kentää Posti-Teleen?
33478:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
33479: 
33480:                                            Pentti Kettunen
33481: 
33482: 
33483: 
33484: 
33485: 200070S
33486: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 201
33487: 
33488: 
33489:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33490: 
33491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaavien kontioreiden postipalvelut säilytetään
33492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myös haja-asutusalueilla.
33493: olette huhtikuun 4 päivänä 1990 päivätyn                Postilie jäisi 2 000 toimipaikkaa, joista 1 000
33494: kirjeenne n:o 678 ohella toimittanut valtioneu-      toimipaikkaa saa postipalvelujen lisäksi myös
33495: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         pankkipalvelut. Toiset 1 000 sijoitettaneen
33496: kansanedustaja Kettusen näin kuuluvasta kir-         kauppojen ja matkailu·· tai muiden yritysten
33497: jallisesta kysymyksestä n:o 201:                     yhteyteen, jolloin samalla tuetaan maaseudun
33498:                                                      yritystoimintaa ja muiden palvelujen säilymistä.
33499:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        Tehtävien muutosten seurauksena Postin
33500:        maaseudun kaikkein syrjäisimpienkin           kustannukset keventyvät tuntuvasti ilman, että
33501:        alueiden postipalvelut säilyvät, ja           palvelutaso      haja-asutusalueella heikkenee.
33502:           aiotaanko pitää huolta siitä, että Pos-    Konttoriverkon supistuksesta aiheutuva säästö
33503:        tipankin nimi muutetaan sellaiseksi,          mahdollistaa jakelupalvelujen parantamisen.
33504:        että se ei harhaanjohtavasti osoita kyt-      Nyt erityisesti esillä olevia pankkipalveluja
33505:        kentää Posti-Teleen?                          voidaan hoitaa haja-asutusalueilla postinjake-
33506:                                                      lun yhteydessä tarjottavin lisäpalveluin.
33507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Muutokset eivät aiheuta irtisanomisia, vaan
33508: vasti seuraavaa:                                     konttoreista vapautuva henkilökunta sijoite-
33509:                                                      taan joko toisiin toimipaikkoihin tai uusiin
33510:    Postin toimipaikkaverkon kustannukset ovat        tehtäviin.
33511: noin 1 miljardi markkaa vuodessa ja ne ovat             Mitään huomattavia muutoksia Postin toi-
33512: noin 400 miljoonaa markkaa alijäämäiset. Pos-        mipaikkaverkossa ei tapahdu kuluvan vuoden
33513: titoimipaikkaverkko käsittää noin 2 900 posti-       aikana, vaan toiminta jatkuu eduskunnan bud-
33514: konttoria ja 350 postipalvelupistettä.               jetissa hyväksymien palvelu- ja muiden toimin-
33515:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion Posti-         tatavoitteiden mukaisesti.
33516: ja telelaitosta koskevissa palvelutavoitteissa to-      Posti ja Postipankki ovat toimineet pitkään,
33517: detaan, että postitoimen toimipaikkaverkko           useita vuosikymmeniä yhteistyössä. Kansalai-
33518: pidetään sellaisena, että se täyttää kohtuulliset    set eli Postin ja Postipankin asiakkaat ovat
33519: tasapuolisuus- ja palvelutasovaatimukset sekä        tottuneet siihen, että postikonttoreista saa
33520: palvelujen kysyntätarpeet. Liikenneministeriön       myös Postipankin palveluja. Näin tulee ole-
33521: 11.1.1989 antamissa maaseutu- ja haja-asutus-        maan jatkossakin. Tämänhetkisten suunnitel-
33522: alueiden toimipaikkaverkon kehittämistä kos-         mien mukaan jatkossa tarjotaan noin 1 000
33523: kevissa ohjeissa korostetaan Postin yhteiskun-       postikonttorissa lähes täydellinen yksityissek-
33524: nallisen tehtävän tärkeyttä haja-asutusalueilla.     torin pankkipalvelujen valikoima. Lisäksi
33525:    Liikenneministeriön ohjeiden mukaan posti-        maaseutu- ja haja-asutusalueiden asiakkaille
33526: toimipaikkojen lukumäärä ei nykyisestä oleel-        turvataan Postipankin palvelujen saanti eri
33527: lisesti vähenisi. Kehitys olisikin jatkunut tä-      keinoin, esim. jakelupalvelujen avulla. Tältä
33528: mänsuuntaisena, ellei Postipankki Oy olisi           kannalta katsottuna Postipankin palvelujen
33529: päättänyt supistaa pankkipalvelujensa tarjon-        pääjakelutie tulee jatkossakin olemaan Posti
33530: taa noin 1 900 postikonttorissa.                     -    sen toimipaikat ja jakeluverkko. Myös
33531:    Postipankin päätös muuttaa postikontiorei-        telepalvelut kehittyvät siihen suuntaan, että
33532: den toimintaa ja vähentää merkittävästi niiden       pankkiasioita on mahdollista hoitaa puheli-
33533: työtä. Maaseutu- ja haja-asutusalueilla sijaitse-    men avulla. Edellä esitetyn perusteella ei ole
33534: vien toimipaikkojen suoritteista on suurin osa       mitään erityistä syytä muuttaa Postipankin
33535: (70--85 °;-;,) Postipankki Oy:n postipankkisuo-      nimeä, elleivät Posti ja Postipankki halua
33536: ritteita. Vaikka tästä syystä 1 000 postikontto-     muuttaa pankin nimeä korostaakseen omien
33537: ria on lopetusuhan alaisena lähivuosina, lak-        palvelujensa profiilia.
33538: 
33539:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
33540: 
33541:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33542:                                       1990 vp. -      KK n:o 201                                    3
33543: 
33544: 
33545: 
33546: 
33547:                                Tili Riksdagens Herr Talman
33548: 
33549:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           under de närmaste åren, kommer postservicen
33550: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           vid dessa kontor att bibehållas även i glesbyg-
33551: nr 678 av den 4 april 1990 tili vederbörande          derna.
33552: medlem av statsrådet översänt avskrift av                Posten behåller 2 000 postanstalter, av vilka
33553: följande av riksdagsman Kettunen underteck-           I 000 förutom postservice även erbjuder bank-
33554: nade spörsmål nr 20 l:                                service. De återstående l 000 placeras i sam-
33555:                                                       band med affärer, turistföretag eller andra
33556:            Ämnar Regeringen se tili att postser-      företag, varvid man samtidigt stöder företags-
33557:        vicen bevaras även inom de mest av-            verksamhet på landsbygden och bibehållandet
33558:        lägsna områdena på landsbygden och             av andra tjänster.
33559:            är avsikten att sköta om att Postban-         Som en följd av de ändrade uppgifterna
33560:        kens namn ändras så att den inte på ett        kommer Postens kostnader att sjunka märk-
33561:        vilseledande sätt visar på en koppling         bart utan att servicenivån i glesbygden försäm-
33562:        till Post- och televerket?                     ras. Den inbesparing som inskränkningen av
33563:                                                       kontorsnätet för med sig gör det möjligt att
33564:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          förbättra utdelningsservicen. Den för närvaran-
33565: samt anföra följande:                                 de särskilt aktuella bankservicen kan i glesbyg-
33566:                                                       derna skötas som tilläggsservice i samband med
33567:    Kostnaderna för postanstaltsnätet är ca I          postutdelningen.
33568: mrd. mk om året och av dessa är ca 400 milj.             Ändringarna föranleder inte uppsägningar,
33569: mk underskott. Nätet omfattar ca 2 900 post-          utan den personai som frigörs från kontoren
33570: kontor och 350 postbetjäningsställen.                 skall placeras antingen vid andra postanstalter
33571:    I servicemålen för Post- och televerket i          eller tilldelas nya uppgifter.
33572: innevarande års budget konstateras att post-             Under innevarande år kommer inga anmärk-
33573: funktionens anstaltsnät hålls sådant att det          ningsvärda ändringar i postanstaltsnätet att
33574: uppfyller skäliga krav på opartiskhet och ser-        äga rum, utan verksamheten fortsätter i enlig-
33575: vicenivå samt motsvarar efterfrågebehovet på          het med de servicemål och andra verksamhets-
33576: tjänster. I trafikministeriets direktiv den II        mål som riksdagen godkände i budgeten.
33577: januari 1989 om utveckiandet av postanstalts-            Posten och Postbanken har samarbetat
33578: nätet på lands- och glesbygden betonas vikten         länge, flera årtionden. Medborgarna, dvs. Pos-
33579: av Postens samhälleliga uppgift i glesbygderna.       tens och Postbankens kunder, har vant sig vid
33580:    Enligt trafikministeriets direktiv skall antalet   att postkontoren även erbjuder Postbankens
33581: postanstalter inte minska nämnvärt från det           tjänster. Så kommer det att vara även i
33582: nuvarande. Utvecklingen skulle ha fortsatt i          fortsättningen. Enligt de aktuella planerna
33583: denna riktning, om inte Postbanken Ab hade            kommer ca 1 000 postkontor att erbjuda ett
33584: beslutat inskränka utbudet på bankservice vid         nästan fullständigt utbud av den privata sek-
33585: ca l 900 postkontor.                                  torns banktjänster. Dessutom tillförsäkras kun-
33586:    Postbankens beslut ändrar postkontorens            derna på landsbygden och i glesbygderna Post-
33587: verksamhet samt minskar arbetsmängden vä-             bankens tjänster med olika medel, t.ex. med
33588: sentligt. Av de prestationer som utförs vid           hjälp av utdelningsservicen. Sett ur denna
33589: postanstalter på landsbygden och i glesbygder-        synvinkel kommer den huvudsakliga kanalen
33590: na är största del en (70--85 %) bankprestatio-        för distribution av Postbankens tjänster även i
33591:  ner för Postbanken Ab. Ä ven om detta innebär        fortsättningen att vara Posten, dvs. postanstal-
33592: att 1 000 postkontor är nedläggningshotade            terna och utdelningsnätet. Ä ven teleservicen
33593: 4                                  1990 vp. -    KK n:o 201
33594: 
33595: utvecklas i den riktningen att bankärenden kan   ändra Postbankens namn, om inte Posten och
33596: skötas per telefon. Med anledning av det ovan    Postbanken vill ändra bankens namn för att
33597: anförda finns det ingen särskild anledning att   betona de egna tjänsternas profil.
33598: 
33599:     Helsingfors den 9 maj 1990
33600: 
33601:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
33602:                                               1990 vp.
33603: 
33604: Kirjallinen kysymys n:o 202
33605: 
33606: 
33607: 
33608: 
33609:                                  Pulliainen: Moottorikeikkojen rekisteröinnistä ja rekisterinume-
33610:                                      ron merkitsemisestä
33611: 
33612: 
33613:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33614:    Moottorikeikkoja käytetään yhä enenevässä           Ei voida pitää hyväksyttävänä, että edellä
33615: määrin rikolliseen toimintaan erityisesti Lapin     kuvattu saa jatkua ilman että ryhdytään min-
33616: erämaissa. Moottorikeikkoja käytetään mm.           käänlaisiin toimenpiteisiin. On vaikea kuvitella
33617: suurpetojen ja muun riistan metsästykseen.          syitä, joiden perusteella moottorikelkat todella
33618: Laittomaan pyyntiin ryhtyneillä on nopeat           nopeina moottoriajoneuvoilla jäisivät rekiste-
33619: kelkat käytössään ja keikoilla ajavat osaavat       röinnin ulkopuolelle.
33620: todella ajaa. Pyynti on myös tuloksellista, so.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33621: rikosten määrä on näin suuri.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33622:    Viranomaiset ovat lähes voimattomia edellä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33623: kuvatun rikollisuuden kanssa tekemisiin jou-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33624: tuessaan, kun moottorikelkat eivät ole rekiste-
33625: röityjä ja siten tunnistettavissa yksilöllisesti.               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
33626: Kelkoissa pitäisi olla kaukaa tunnistettavissa               moottorikeikkojen pakolliseksi rekiste-
33627: oleva rekisterinumero ja sama numero myös                    röimiseksi ja rekisterinumeron näky-
33628: telamatoissa, jolloin myös lumijäljistä kelkan               väksi ilmoittamiseksi korin pinnalla ja
33629: voisi yksilöllisesti tunnistaa.                              telamatossa?
33630:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
33631: 
33632:                                           Erkki Pulliainen
33633: 
33634: 
33635: 
33636: 
33637: 200070S
33638: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 202
33639: 
33640: 
33641: 
33642: 
33643:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Koska aiemmin samasta asiakokonaisuudes-
33645: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta esitettyyn kirjalliseen kysymykseen n:o 481
33646: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            annetussa vastauksessa on otettu kantaa sekä
33647: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         moottorikeikkojen telamattojen rekisteröintiky-
33648: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        symykseen että kysymykseen moottorikeikko-
33649: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       jen normaalista rekisteröinnistä, viitataan vas-
33650: jallisesta kysymyksestä n:o 202:                     tauksen perustelujen osalta kirjalliseen kysy-
33651:                                                      mykseen n:o 481 annettuun vastaukseen.
33652:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin               Hallitus katsoo, ettei pelkästään metsästyk-
33653:        moottorikeikkojen pakolliseksi rekiste-       seen liittyvien eräiden väärinkäytösten ehkäise-
33654:        röimiseksi ja rekisterinumeron näky-          miseksi moottorikeikkojen telamattojen varus-
33655:        väksi ilmoittamiseksi korin pinnalla ja       tamista tunnusmerkein voida pitää valvonta-
33656:        telamatossa?                                  menetelmän soveltamisessa käytäntöön todet-
33657:                                                      tujen teknillisten vaikeuksien ja valvontamene-
33658:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         telmän heikon tehokkuuden takia tarkoituk-
33659: vasti seuraavaa:                                     senmukaisena. Myöskään moottorikeikkojen
33660:                                                      normaaliin rekisteröintiin ryhtymistä pelkäs-
33661:    Kysymyksen kohteena olevasta asiasta on           tään metsästykseen liittyvien eräiden väärin-
33662: kansanedustaja Erkki Pulliainen esittänyt 29         käytösten estämisen vuoksi ei pidetä tarkoituk-
33663: päivänä syyskuuta 1989 asiasisällöltään ja pe-       senmukaisena. Moottorikeikkojen valvonta-
33664: rusteiltaan nyt esitettyä kysymystä olennaisilta     edellytysten parantamisessa tulisi alkuvaiheessa
33665: osiltaan vastaavan kirjallisen kysymyksen n:o        keskittyä ensisijaisesti sellaisiin valvontamene-
33666: 481. Tuolloin kysyttiin, aikooko hallitus ryhtyä     telmiin ja toimenpiteisiin, joilla voitaisiin vä-
33667: kehittämään säännöksiä niin, että moottori-          hentää moottorikelkan käytössä ilmeneviä hen-
33668: keikkojen telamatot on varustettava rekisteri-       kilövahinkoja. Mikäli jatkossa ilmenee erityisiä
33669: kilvillä, jotka jättävät lumialustaan tunnistetta-   liikenneturvallisuusongelmia tilapäisesti tielii-
33670: vissa olevan rekisterinumeron. Aiemmin esitet-       kenteessä käytettävien moottorikeikkojen yksi-
33671: tyyn kirjalliseen kysymykseen n:o 481 nähden         löimisessä, hallitus harkitsee tarvetta moottori-
33672: nyt esitetyssä kysymyksessä tiedustellaan tela-      keikkojen vakuutuskilpien koon suurentami-
33673: maton rekisteröinnin mahdollisen aloittamisen        seen tunnistettavuuden parantamiseksi ja tar-
33674: lisäksi yleisemmin moottorikeikkojen mahdol-         vittaessa jopa moottorikeikkojen rekisteröinti-
33675: lisen normaalin rekisteröinnin aloittamista.         velvollisuutta.
33676:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
33677: 
33678:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33679:                                    1990 vp. -     KK n:o 202                                    3
33680: 
33681: 
33682: 
33683: 
33684:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33685: 
33686:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Eftersom i svaret på det tidigare skriftliga
33687: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       spörsmålet nr 481 gällande samma sak togs
33688: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem      ställning både tili frågan om registrering av
33689: av statsrådet översänt avskrift av följande av    snöskotrarnas larvmattor och tili frågan om en
33690: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade        normal registrering av snöskotrar hänvisas för
33691: spörsmål nr 202:                                  motiveringens del tili svaret på det skriftliga
33692:                                                   spörsmålet nr 481.
33693:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Regeringen anser att det på grund av de
33694:        en obligatorisk registrering av snöskot-   tekniska svårigheter som konstaterats i tillämp-
33695:        rar samt för angivande av register-        ningen av övervakningsmetoden och svagheter-
33696:        numret på synligt sätt på ytan av          na i övervakningsförfarandet inte kan anses
33697:        karosseriet och på larvmattan?             vara ändamålsenligt att larvmattorna på snö-
33698:                                                   skotrar utrustas med beteckningar bara för att
33699:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vissa missbruk i samband med jakt skall kunna
33700: samt anföra följande:                             förhindras. Inte heller anses det vara ändamåls-
33701:                                                   enligt att börja med normal registrering av
33702:    I samma fråga som avses i detta spörsmål       snöskotrar bara för att vissa slag av missbruk
33703: ställde riksdagsman Erkki Pulliainen den 29       i samband med jakt skall kunna förhindras.
33704: september 1989 ett skriftligt spörsmål nr 481     Vid förbättrandet av förutsättningarna för
33705: som tili sitt sakinnehåll och sin motivering i    övervakningen av snöskotrar borde man till en
33706: väsentliga delar stämmer överens med det nu       början främst koncentrera sig på sådana över-
33707: ställda spörsmålet. Då frågades om regeringen     vakningsmetoder och åtgärder genom vilka de
33708: ämnade börja utveckla stadgandena så att          personskador som förekommer vid använd-
33709: larvmattorna på snöskotrar skulle förses med      ningen av snöskotrar kan minskas. Om det i
33710: registerskyltar som lämnar ett identifierbart     fortsättningen förekommer särskilda trafiksä-
33711: registernummer i snöunderlaget. r jämförelse      kerhetsproblem vid individualiseringen av snö-
33712: med det tidigare spörsmålet nr 481 frågas nu      skotrar som tillfälligt används i vägtrafik,
33713: förutom om en eventuell registrering av larv-     överväger regeringen behovet att förstora för-
33714: mattan, i detta spörsmål mera allmänt om          säkringsskyltarna på snöskotrar så att de bättre
33715: inledandet av en normal registrering av snö-      kan identifieras, samt vid behov t.o.m. en
33716: skotrar.                                          registreringsskyldighet rörande snöskotrar.
33717: 
33718:     Helsingfors den 9 maj 1990
33719: 
33720:                                                                Trafikminister Raimo Vistbacka
33721:                                                1990 vp.
33722: 
33723: Kirjallinen kysymys n:o 203
33724: 
33725: 
33726: 
33727: 
33728:                                   Pulliainen: Poromiehen oikeudesta kuljettaa asetta moottorikel-
33729:                                       kassa
33730: 
33731: 
33732:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33733:    Nykykäytännön mukaan poromiehet voivat            tapauksiin, jolloin asetta tarvitaan poron am-
33734: saada luvan aseen kuljettamiseen moottorikel-        pumiseen. Tämähän on tiedossa jo maastoon
33735: kassa, kun he ovat ns. poronhoitotöissä. Asetta      lähdettäessä, joten siinäkään suhteessa ei epä-
33736: pidetään moottorikeikalla ajettaessa tavallisesti    selvyyttä voi syntyä. Tällöin on paikallaan, että
33737: selässä, mistä se on helposti saatavissa ampu-       poromies on velvollinen ilmoittamaan tällaises-
33738: ma valmiuteen.                                       ta maastomatkasta päivystävälle poliisiviran-
33739:    Käsite "poronhoitotyö" on osoittautunut           omaiselle.
33740: siinä määrin väljäksi ilmaisuksi, että sitä näyt-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33741: tää olevan poromiehen kaikkinainen liikkumi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33742: nen maastossa, olipa alueella poroja tai ei.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33743:    Aseen kuljettaminen moottorikelkassa tuo          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33744: mukanaan houkutuksen käyttää sitä mm. suur-
33745: petojen pyyntiin, vaikkei erikoislupaa mootto-
33746: rikelkan käyttämiseen petojahdissa olisikaan.                    Aikooko Hallitus to1m1a niin, että
33747:    Tilanne on muodostunut siinä määrin vaka-                  pQromiehen oikeutta kuljettaa asetta
33748: vaksi erityisesti erämaa-alueilla, että on suoras-            moottorikelkassa rajoitetaan tapauk-
33749: taan poromiesten edun mukaista rajoittaa                      siin, jolloin on tarkoitus ampua maas-
33750: aseen kuljettaminen moottorikelkassa niihin                   tossa poro?
33751: 
33752:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
33753: 
33754:                                            Erkki Pulliainen
33755: 
33756: 
33757: 
33758: 
33759: 200070S
33760: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 203
33761: 
33762: 
33763: 
33764: 
33765:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33766:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       antama todistus tällaisen tehtävän suorittami-
33767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesta."
33768: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn              Em. säädöksiä laadittaessa tarkoituksena on
33769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ollut kieltää metsästyksessä liian tehokkaaksi
33770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osoittautuneen moottorikelkan käyttäminen
33771: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   paitsi varsinaisessa metsästyksessä myös eräissä
33772: kysymyksestä n:o 203:                               sitä valmistelevissa toimenpiteissä. Toisaalta
33773:                                                     poronhoitoa toimittavan poromiehen kohdalla
33774:           Aikooko Hallitus tmmta niin, että         on ollut perusteltua poiketa aseen kuljettamista
33775:        poromiehen oikeutta kuljettaa asetta         koskevasta kiellosta poronhoitotöissä tarpeelli-
33776:        moottorikelkassa rajoitetaan tapauk-         sen aseenkäytön johdosta. Säädöksiä on useissa
33777:        siin, jolloin on tarkoitus ampua maas-       yhteyksissä monin eri perustein ehdotettu sekä
33778:        tossa poro?                                  väljennettäväksi että tiukennettavaksi.
33779:                                                        Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
33780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          teilla metsästyslainsäädännön kokonaisuudis-
33781: taen seuraavaa:                                     tus. Uudistusta valmisteleva työryhmä on 24
33782:                                                     päivänä helmikuuta 1989 jättämässään muis-
33783:    Metsästyslain (290/62) 44 §:n mukaan ajet-       tiossa ehdottanut menettelyä, jonka mukaan
33784: taessa moottorikeikalla tai siihen verrattavalla    aseen kuljettaminen moottorikelkassa kuten
33785: "kulkuneuvolla yleisen tien ulkopuolella ei         muissakaan moottorikäyttöisissä kulkuneuvois-
33786: metsästysase saa olla mukana, paitsi virantoi-      sa ei sinänsä olisi kiellettyä. Sen sijaan olisi
33787: mituksessa liikkuvalla henkilöllä, jolle aseen      kiellettyä moottorikäyttöisen kulkuneuvon
33788: mukanaolo virantoimituksen laadusta johtuen         käyttäminen riistaeläimen hätyyttämisessä, aja-
33789: on tarpeellinen, tai poronhoitoa toimittavana       misessa, jäljittämisessä tai seuraamisessa sa-
33790: poromiehellä." Metsästysasetuksen (406/62,          moin kuin olisi kiellettyä riistaeläimen ampu-
33791: muut. 659/83) 15 b §:n mukaan "Metsästyslain        minen kulkuneuvosta tai sitä 100 metriä lähem-
33792: 44 §:n 1 momentissa tarkoitetulla poromiehellä      pänä välittömästi sen pysäyttämisen jälkeen.
33793: on oikeus pitää metsästysasetta mukanaan            Moottorikäyttöisellä kulkuneuvolla liikuttaessa
33794: moottorikelkassa suorittaessaan sellaista po-       aseen tulisi olla suojuksessa lataamattomana.
33795: ronhoitoon kuuluvaa tehtävää, jossa metsästys-         Hallitus tulee ottamaan kantaa asiaan lähiai-
33796: asetta voi tarvita. Aseella varustetun poromie-     koina käsitellessään esitystä eduskunnalle met-
33797: hen on vaadittaessa esitettävä .... paliskunnan     sästyslain muuttamiseksi.
33798:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
33799: 
33800:                                                                          Ministeri Ole Norrback
33801:                                    1990 vp. -     KK n:o 203                                         3
33802: 
33803: 
33804: 
33805: 
33806:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33807:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      rar inte bara vid egentlig jakt utan också i
33808: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samband med vissa förberedande åtgärder in-
33809: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem      för jakt, eftersom skotrarna visat sig vara
33810: av statsrådet översänt avskrift av följande av    alltför effektiva vid jakt. A andra sidan har det
33811: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-       varit motiverat att för renkarlarnas vidkom-
33812: mål nr 203:                                       mande i samband med renskötsel avvika från
33813:                                                   vapenförbudet på grund av att vapen behövs i
33814:           Ämnar Regeringen verka för att ren-     renskötselarbetet. 1 flera olika sammanhang
33815:        karlarnas rätt att ha med sig vapen när    har det på många olika grunder föreslagits att
33816:        de färdas med snöskoter begränsas tili     stadgandena antingen skall lindras eller skär-
33817:        fall då de ämnar skjuta ren i terrängen?   pas.
33818:                                                      Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds
33819:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      som bäst en totalreform av jaktlagstiftningen.
33820: samt anföra följande:                             Den arbetsgrupp som bereder reformen har i
33821:                                                   sin promemoria av den 24 februari 1989 före-
33822:    Enligt 44 § jaktlagen (290/62) får jaktvapen   slagit ett förfarande, enligt vilket det inte i och
33823: inte medtas vid färd med snöskoter eller          för sig är förbjudet att medföra vapen i
33824: därmed jämförbart fortskaffningsmedel utanför     snöskotrar eller i andra motordrivna fortskaff-
33825: allmän väg, förutom av personer i tjänsteför-     ningsmedel. Däremot skulle det vara förbjudet
33826: rättning, som på grund av tjänsteförrättningens   att använda ett motordrivet fortskaffningsme-
33827: art behöver ha vapen med sig, eller av renkar-    del tili att ofreda, driva, spåra eller förfölja vilt
33828: lar, som sysslar med renskötsel. Enligt 15 b §    och att skjuta vilt från ett fortskaffningsmedel
33829: jaktförordningen (406/62, ändr. 659/83) har en    eller närmare än 100 meter från ett fortskaff-
33830: renkarl som avses i 44 § l mom. jaktlagen rätt    ningsmedel omedelbart efter det att det stan-
33831: att i snöskoter medföra jaktvapen då han utför    nat. När ett jaktvapen transporteras i ett
33832: sådant tili renskötsel hänförligt uppdrag vid     motordrivet fortskaffningsmedel skall det vara
33833: vilket jaktvapen kan behövas. En med vapen        oladdat och förvaras i sitt fodral.
33834: försedd renkarl skall på anfordran förete av         Regeringen kommer inom en snar framtid
33835: renbeteslaget utfärdat intyg över att han utför   att ta ställning tili saken i samband med
33836: sådant uppdrag.                                   beredningen av en proposition tili riksdagen
33837:    När ovan nämnda stadganden bereddes var        med förslag tili ändring av jaktlagen.
33838: avsikten att förbjuda användningen av snöskot-
33839:     Helsingfors den 8 maj 1990
33840: 
33841:                                                                           Minister Ole Norrback
33842:                                                1990 vp.
33843: 
33844: Kirjallinen kysymys n:o 204
33845: 
33846: 
33847: 
33848: 
33849:                                   Männistö: Maanteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta Itä-
33850:                                      Suomen alueella
33851: 
33852: 
33853:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33854:    Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin lää-        teri vastatessaan eduskuntakyselyihin. Halli-
33855: nin alueilla yleisten teiden rakentaminen ja         tuksella on kuitenkin vastuu myös Itä-Suomen
33856: kunnossapito eivät vastaa niitä vaatimuksia,         alueen asukkaiden liikennetarpeen tyydyttämi-
33857: jotka on asetettava teollisuuden, elinkeinoelä-      sestä samoin kuin teollisuuden, matkailun ja
33858: män ja asutuksen asiallisiin tarpeisiin. Itä-        muun elinkeinoelämän kehittämisestä. Tätä
33859: Suomen alueella erityisesti ns. alemmanasteiset      vastuuta hallitus ei voi väistää syyttämällä
33860: tiet ovat jääneet riittämättömien määrärahojen       eduskuntaa liian pienistä määrärahoista aina-
33861: vuoksi täysin heitteille. Niin Pohjois-Karjalassa    kaan niin kauan kuin eduskunta ei ole pienen-
33862: kuin Kuopion läänissäkin päätiet ja moottori-        tänyt hallituksen esittämiä määrärahoja.
33863: teiden rakentaminen vievät pääosan tiemäärä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33864: rahoista ja myös Varkauden talousalueen Mik-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33865: kelin läänin puoleiset kunnat valittavat tiestön     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33866: huonoa kuntoa.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33867:    Eduskunnassa on tehty monia kysymyksiä
33868: hallitukselle tiemäärärahoista ja ehdotuksia nii-             Aikooko Hallitus esittää tulevissa li-
33869: den lisäämisestä. Yksittäisiin tiedusteluihin tie-          sätalousarvioissa ja ensi vuoden tulo- ja
33870: piirit vastaavat, että määrärahojen niukkuus on             menoarviossa riittävät korotukset alem-
33871: esteenä alemmanasteisten teiden rakentamiselle              manasteisien teiden rakentamiseen ja
33872: ja kunnostamiselle. Samaa sanoo liikenneminis-              kunnossapitoon Itä-Suomen alueella?
33873:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
33874: 
33875:                                           Lauha Männistö
33876: 
33877: 
33878: 
33879: 
33880: 200070S
33881: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 204
33882: 
33883: 
33884: 
33885: 
33886:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33887:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Ja vuodelle 1990 0,05 Mmk teiden tekemi-
33888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen.
33889: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             Liian pienet määrärahat pyritään kohdista-
33890: kirjeenne n:o 681 ohella toimittanut valtioneu-    maan kiireellisimpiin ja eniten kokonaisuutta
33891: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       hyödyntäviin toimenpiteisiin. Yleisten teiden
33892: kansanedustaja Lauha Männistön näin kuulu-         liikenteestä ajetaan pääteillä jo lähes 60 %.
33893: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 204:          Lisäksi liikenne kasvaa pääteillä noin kaksi
33894:                                                    kertaa enemmän kuin muilla teillä.
33895:          Aikooko Hallitus esittää tulevissa li-       Alempaa tieverkkoa ei ole laiminlyöty, vaan
33896:        sätalousarvioissa ja ensi vuoden tulo- ja   se pyritään pitämään yleisistä teistä annetun
33897:        menoarviossa riittävät korotukset alem-     lain II §:n mukaisesti yleistä liikennettä tyydyt-
33898:        manasteisten teiden rakentamiseen ja        tävässä kunnossa. Kansan odotukset ovat kui-
33899:        kunnossapitoon Itä-Suomen alueella?         tenkin selvästi mahdollisuuksia suuremmat.
33900:                                                    Osittain kansan käsitys on syntynyt myös siitä,
33901:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       että kun rahoitus ei ole odotusten mukaisesti
33902: vasti seuraavaa:                                   lisääntynyt, on parantamishankkeita jouduttu
33903:                                                    siirtämään ja ne ovat pääasiassa olleet vähem-
33904:    Kysymyksessä esitetyt perusteet Itä-Suomen      män liikennöidyn alemman tieverkon hankkei-
33905: tiemäärärahojen lisäämiseksi sopivat myös          ta.
33906: maan muihin osiin, eli ongelma on koko maan            Liikenneministeriö on vaikean kunnossapito-
33907: kattava.                                           tilanteen vuoksi antanut tielaitokselle määräyk-
33908:    Liikenne yleisillä teillä on lisääntynyt vuo-   sen laajentaa kuluvan vuoden päällysteiden
33909: desta 1986 noin 26 %. Samana aikana on             kunnostusohjelmaa 500 kilometriä. Tämä lisäys
33910: tienpidon rahoitus lisääntynyt reaalisesti vain    kohdistetaan pääosaltaan alempaan tieverk-
33911: noin 6 %. Lisäksi samana aikana on tienpitoon      koon. Lisäyksen rahoitus on vielä päättämättä.
33912: käytettyjen työllisyysmäärärahojen reaaliarvo      Mikäli syksyllä osoittautuu, että teiden hoito-
33913: supistunut huomattavasti työllisyystilanteen       ja ylläpitorahat loppuvat kesken, tulee liiken-
33914: parantuessa.                                       neministeriö esittämään lisäykset syksyn lisä-
33915:    Liikenneministeriö on jo useamman vuoden        menoarvioon.
33916: ajan vaatinut tienpidon rahoitusta lisättäväksi       Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitystä laa-
33917: vuosittain noin 300 Mmk:lla. Kun hallituksen       dittaessa liikenneministeriö johdonmukaisesti
33918: tavoitteena on ollut valtion menojen kasvun        esittää hallinnonalan suunnitelmassa perustel-
33919: tiukka rajoittaminen, ei liikenneministeriön       tuja lisäyksiä. Liikenteen kasvavat verotuotot
33920: esittämiä rahoja ole saatu hallituksen menoar-     antaisivat lisäyksiin mahdollisuudet. Lopullisen
33921: vioesityksiin.                                     esityksen laatii kuitenkin koko hallitus valtio-
33922:    Vastauksissaan kirjallisiin kysymyksiin lii-    varainministeriön esittelystä vasta elokuun lo-
33923: kenneministeriö. on todennut rahan puutteen ja     pulla.
33924: lausunut, että viime kädessä rahoituksesta            Mikäli liikenneministeriön esitykset hyväksy-
33925: päättää eduskunta. Missään vaiheessa ei ole        tään, saa Itä-Suomikin lisäyksistä osansa. Tien-
33926: todettu eduskunnan karsineen määrärahoja.          pidon rahoituksen lisäystarpeet ovat kuitenkin
33927: Valitettavasti vain eduskunnastakaan ei löydy      niin suuret, ettei kysymyksessä esitettyjä riittä-
33928: riittävää yksimielisyyttä tarpeen mukaisiin ra-    viä korotuksia yhdessä vuodessa saada, vaan
33929: hoituslisäyksiin. Tulo- ja menoarvion käsitte-     lisäyksiä on jatkettava useamman vuoden ajan
33930: lyssä eduskunta lisäsi vuodelle 1989 10 Mmk        peräkkäin.
33931: 
33932:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
33933: 
33934:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
33935:                                       1990 vp. -     KK n:o 204                                        3
33936: 
33937: 
33938: 
33939:                                Tili Riksdagens Herr Talman
33940: 
33941:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Syftet är att försöka styra de alltför små
33942: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          anslagen tili de åtgärder som är mest bråd-
33943: nr 681 av den 5 april 1990 tili vederbörande         skande och som bäst främjar helheten. Av
33944: medlem av statsrådet översänt avskrift av            trafiken på de allmänna vägarna körs redan
33945: följande av riksdagsledamot Lauha Männistö           närmare 60 % på huvudvägarna. Därjämte
33946: undertecknade spörsmål nr 204:                       ökar trafiken på huvudvägarna ca två gånger
33947:                                                      mer än på övriga vägar.
33948:          Ämnar Regeringen i kommande till-              Vägnätet på lägre nivå har inte försummats,
33949:        läggsbudgeter och i nästa års budget          utan man försöker i enlighet med vad som
33950:        föreslå tillräckliga anslagshöjningar för     anges i 11 § lagen om allmänna vägar hålla det
33951:        byggande och underhåll av vägar på            i ett för samfärdseln tillfredsställande skick.
33952:        lägre nivå i Östra Finland?                   Medborgarnas förväntningar är likväl uppen-
33953:                                                      bart större än möjligheterna. Delvis har med-
33954:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         borgarnas uppfattning uppstått också på grund
33955: samt anföra följande:                                av den omständigheten att då finansieringen
33956:                                                      inte har ökat i takt med förväntningarna har
33957:    De i spörsmålet anförda grunderna för en          man varit tvungen att förskjuta tidtabellen för
33958: ökning av väganslagen för Östra Finland är           vissa förbättringsprojekt och det har då i
33959: tillämpliga också på andra delar av landet, dvs.     huvudsak gällt projekt inom det mindre trafi-
33960: problemet är riksomfattande.                         kerade vägnätet på lägre nivå.
33961:    Trafiken på de allmänna vägarna har ökat             Trafikministeriet har på grund av den svåra
33962: med ca 26 % sedan år 1986. Samtidigt har den         situationen vad vägunderhållet beträffar be-
33963: reella ökningen av finansieringen av väghåll-        stämt att vägväsendet skall utvidga innevaran-
33964: ningen uppgått tili endast ca 6 %. Därjämte har      de års program för underhåll av vägbeläggning
33965: realvärdet av sysselsättningsanslagen för väg-       med 500 km. Denna ökning inriktas i huvudsak
33966: hållningen under samma tid minskat betydligt         på vägnätet på lägre nivå. Beslut har ännu inte
33967: på grund av det förbättrade sysselsättningsläget.    fattats om finansieringen av denna ökning. Om
33968:    Trafikministeriet har redan under flera års       det på hösten visar sig att anslagen för under-
33969: tid yrkat på att finansieringen av väghållningen     håll och upprätthållande av vägar tar slut i
33970: årligen skall ökas med ca 300 milj. mk. Då           förtid kommer trafikministeriet att föreslå till-
33971: regeringens mål har varit en stram begränsning       läggsanslag i höstens tilläggsbudget.
33972: av tillväxten hos statens utgifter har de av            Då budgeten för år 1991 görs upp kommer
33973: trafikministeriet föreslagna pengarna inte tagits    trafikministeriet följdriktigt att i planen för sitt
33974: upp i regeringens budgetpropositioner.               förvaltningsområde föreslå motiverade tillägg.
33975:    I sina svar på de spörsmål som ställts har        De ökade skatteintäkterna från trafiken skulle
33976: trafikministeriet konstaterat bristen på pengar      erbjuda möjligheter för tillägg. Det slutliga
33977: och anfört att det i sista hand är riksdagen som     förslaget uppgörs likväl av hela regeringen vid
33978: beslutar om finansieringen. Man har inte i           föredragning från finansministeriet först i slutet
33979: något som helst skede konstaterat att riksdagen      av augusti.
33980: gallrat ut anslag. Tyvärr förhåller det sig så att      Om trafikministeriets förslag godkänns, får
33981: det inte heller inom riksdagen förekommer            också Östra Finland sin del av tilläggen. Beho-
33982: tillräcklig enighet om de av behovet påkallade       ven av ökad finansiering inom väghållningen är
33983: finansieringsökningarna. Vid behandlingen av         likväl så stora att de i spörsmålet anförda
33984: budgeten ökade riksdagen anslagen för byg-           tillräckliga höjningarna inte kan erhållas inom
33985: gande av vägar med JO Mmk för år 1989 och            ett år, utan tilläggen måste göras fortgående
33986: med 0,05 Mmk för år 1990.                            under flera års tid.
33987:     Helsingfors den 9 maj 1990
33988: 
33989:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
33990:                                                1990 vp.
33991: 
33992: Kirjallinen kysymys n:o 205
33993: 
33994: 
33995: 
33996: 
33997:                                   Männistö: Eläkeläispuolisoiden taloudellisten etuuksien saamises-
33998:                                      ta toisen tuloista riippumattomaksi
33999: 
34000: 
34001:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34002: 
34003:    Puolison ja avopuolison eläketulot vähentä-          Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen
34004: vät toisen puolison kansaneläkkeen lisä-             toteuttaminen alkuperäisten suunnitelmien mu-
34005: osaa monin katkeruutta aiheuttavin ja toimeen-       kaisesti helpottaisi eläkeläispuolisoiden asemaa.
34006: tuloa heikentävin seurauksin, asumistuki alenee      Viimeisimmät suunnitelmat kansaneläkeuudis-
34007: tai menetetään eikä toimeentulotukea myönne-         tuksen sisällöstä eivät kuitenkaan turvaa alku-
34008: tä.                                                  peräistä tavoitetta. Uudistuksen sisällön epä-
34009:    Menettely katkeroittaa erityisesti nuorempia      varmuus ja kyseenalaisuus vaativat etsimään
34010: työkyvyttömyys- tai varhennetulla eläkkeellä         muita mahdollisuuksia edellä esitettyyn ongel-
34011: olevia, jotka haluavat elää parisuhteessa. Sen       maan. Olisi pikaisesti irrotettava ainakin osa
34012: onnistumisen esteenä on kuitenkin yhteisasumi-       sosiaaliturvasta puolison ja avopuolison tulojen
34013: sen seurauksena puolisolle tai avopuolisolle         - myös eläketulojen - sidonnaisuudesta ja
34014: siirtyvä elatusvelvollisuus. Yhteisasumiseen siir-   vahvistettava kunkin yksilön omaa sosiaalitur-
34015: tymisen taloudellisia menetyksiä ei voi korvata      vaa.
34016: edes ansiotyöhön osallistumalla, sillä sen lisäk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34017: si, että työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34018: voi pahentua, eläke otetaan pois jo varsin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34019: vähäistenkin ansioiden vuoksi. Lisäksi pienten       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34020: lisätulojen verotuskohtelu estää halun hankkia
34021: ansiotuloja. Järjestelmä aiheuttaa siis epäonnen              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
34022: ja väliinputoamisen kehän: ei työtä, ei toimeen-            menpiteisiin, jotta eläkeläispuolisoiden
34023: tulotukea, ei riittävää eläkettä eikä asumistu-             etuudet olisivat henkilökohtaisia ja toi-
34024: kea.                                                        sen tuloista riippumattomia?
34025: 
34026:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
34027: 
34028:                                           Lauha Männistö
34029: 
34030: 
34031: 
34032: 
34033: 200070S
34034: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 205
34035: 
34036: 
34037: 
34038: 
34039:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tutkimusten ja kulutusyksikkövertailujen pe-
34041: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rusteella yksinäisen ja kahden samassa talou-
34042: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           dessa asuvan henkeä kohden lasketussa kulu-
34043: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tustarpeessa oleva ero on suurempi kuin vas-
34044: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taava ero eläkkeissä.
34045: edustaja Lauha Männistön näin kuuluvasta               Vertailtaessa eläkeläispuolisoiden eläkkeen
34046: kirjallisesta kysymyksestä n:o 205:                 suhdetta yksinäisen eläkkeeseen niissä maissa,
34047:                                                     joissa on yleinen kaikkia kansalaisia koskeva
34048:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     kansaneläkejärjestelmä, Suomessa puolisoiden
34049:        menpiteisiin, jotta eläkeläispuolisoiden     ja yksinäisen henkilön lisäosan suhteen perus-
34050:        etuudet olisivat henkilökohtaisia ja toi-    teella määräytyvä täysi vähimmäiseläke asettuu
34051:        sen tuloista riippumattomia?                 keskivaiheille. Missään näistä maista aviopuo-
34052:                                                     lisoiden ja yksinäisen täysi vähimmäiseläke
34053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eivät ole keskenään yhtä suuret.
34054: vasti seuraavaa:                                       Edellä mainittujen syiden johdosta eläkeläis-
34055:                                                     puolisoiden lisäosan tason yhtenäistäminen yk-
34056:    Kysymys kansaneläketurvan kehittämisestä         sinäisten lisäosan tasolle ei olisi oikeudenmu-
34057: on ollut tutkittavana Eläkekomitea 1987:ssä.        kainen yksinäisille eläkkeensaajille. Kansanelä-
34058: Komitean tehtävänä oli selvittää pienten työ-       kejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä ole-
34059: eläkkeiden ja kansaneläkkeiden yhteensovitus-       vat voimavarat tuleekin suunnata tasapuoli-
34060: säännösten toimivuutta ja oikeudenmukaisuut-        semmin ja erityisesti pienituloisten eläkkeensaa-
34061: ta kiinnittäen erityistä huomiota eläkkeelle        jien toimeentuloa kohentavalla tavalla. Myös
34062: siirtyvien puolisoiden eläketurvan muutoksissa      puolisoiden eläketurvan määräytymisessä ole-
34063: todettuihin epäjohdonmukaisuuksiin, selvittää       vat epäjohdonmukaisuudet tulisi poistaa. Elä-
34064: eläkkeiden tarkistusmenettelyssä olevat epä-        kekomitea 1987 ehdotti, että tämä tehtäisiin
34065: kohdat ottaen huomioon eläkejärjestelmien eri-      kytkemällä kansaneläkkeen lisäosan täysi mää-
34066: tyispiirteet ja tavoitteet ja selvittää eläkkeen-   rä todellisiin perhesuhteisiin eikä puolison kan-
34067: saajien asumistukijärjestelmän kehittämistä si-     saneläkkeen saamiseen. Ehdotuksen seuraukse-
34068: ten, että tuki nykyistä paremmin toimisi eläk-      na lisäosa ei enää alenisi sen johdosta, että
34069: keensaajien asumismenojen tasaajana.                toinenkin puolisoista jää eläkkeelle. Lisäksi
34070:    Kansaneläkeuudistuksen ns. neljänteen vai-       puolisoiden lisäosaa ehdotettiin korotettavaksi
34071: heeseen liittyvää vaatimusta eläkeläispuolisoi-     81 %:sta 85 %:iin yksinäiselle maksettavasta
34072: den lisäosan yhtenäistämisestä yksinäisen lisä-     lisäosasta.
34073: osan tasolle on perusteltu sillä näkemyksellä,         Kansaneläkejärjestelmän uudistamistavoit-
34074: että kansaneläkkeen tulisi olla tarveharkinnasta    teista on hallitus valtion vuoden 1990 tulo- ja
34075: riippumaton henkilökohtainen eläke, joka tulisi     menoarvioesityksessä todennut seuraavaa:
34076: maksaa samantasaisena perhesuhteista riippu-        "Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-
34077: matta. Täysimääräisiä kansaneläkettä voidaan        nalle esitys kansaneläkejärjestelmän kehittämi-
34078: kuitenkin pitää sellaisena eläketurvan vähim-       seksi Eläkekomitea 1987:n mietinnön mukaisin
34079: mäistasona, jossa tulisi ottaa huomioon vähim-      rajauksin siten, että eläkkeelle jäävän puolison
34080: mäistoimeentuloon vaikuttavat tekijät, ennen        lisäosa on samansuuruinen kuin eläkkeensaaja-
34081: kaikkea kulutustarve. Yhden ja kahden henki-        puolisolle maksettava lisäosa. Samassa yhtey-
34082: lön kotitalouksien kulutuksessa olevien erojen      dessä toteutetaan myös eläkkeensaajien asumis-
34083: tulisi siten heijastua kansaneläkkeen tasossa.      tukijärjestelmän uudistus. Uudistukset on tar-
34084: Näin vähimmäisturvan taso voitaisiin saada          koitus saattaa voimaan vuoden 1991 aikana."
34085: kaikilla mahdollisimman korkeaksi kulutustar-          Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
34086: peeseen nähden. Käytettävissä olevien kulutus-      laankin parhaillaan tähän tulo- ja menoarvio-
34087:                                         1990 vp. -      KK 'n:o 205                                     3
34088: 
34089: esitykseen liittyvää hallituksen esitystä. Asia         tulee erityisesti kiinnittää huomiota eläkkeiden
34090: tulee esille valtion vuoden 1991 tulo- ja me-           tarkistusmenettelyyn sekä kokonaiseläkkeen
34091: noarvioesityksen yhteydessä.                            tarkoituksenmukaiseen muodostamiseen ottaen
34092:    Kansaneläkejärjestelmän laajempaa kehittä-           huomioon kokonaiseläkkeelle ja sen eri osille
34093: mistä varten valtioneuvosto on 21.12.1989 aset-         asetetut tavoitteet. Komitean tulee ajoittaa ja
34094: tanut komitean, jonka tehtävänä on muun                 mitoittaa ehdotuksensa eläkemenojen pitkän
34095: muassa valmistella toimenpide-ehdotukset Elä-           aikavälin kehitys ja kansantalouden tasapainoi-
34096: kekomitea 1987:n tarkoittamasta eläkepolitii-           nen kehitys huomioon ottaviksi.
34097: kan pitkän aikavälin kehittämislinjasta ja mah-            Komitean työn on kansaneläkeuudistuksen
34098: dollisesti tarvittavista muista sosiaalipoliittisista   osalta oltava valmis 31.10.1991, minkä jälkeen
34099: toimenpiteistä. Tässä tarkoituksessa komitean           päätetään tarvittavista muista toimenpiteistä.
34100:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
34101: 
34102:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
34103: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 205
34104: 
34105: 
34106: 
34107: 
34108:                              Till Riksdagens Herr Talman
34109: 
34110:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sionsnivån. På detta sätt kan nivån för mini-
34111: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mipensionsskyddet, med beaktande av kon-
34112: av den 5 april 1990 till vederbörande medlem       sumtionsbehovet, fås så hög som möjligt för
34113: av statsrådet översänt avskrift av följande av     alla. På basis av de konsumtionsundersökning-
34114: riksdagsledamot Lauha Männistö underteckna-        ar och konsumtionsenhetsjämförelser som finns
34115: de spörsmål nr 205:                                att tillgå är skillnaden i konsumtionsbehovet,
34116:                                                    räknat för en ensamstående person och två
34117:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-       personer som bor i samma hushåll, större än
34118:        ning vidta åtgärder för att pensionerade    motsvarande skillnad i pensionerna.
34119:        makars förmåner skall vara personliga           Vid en jämförelse av relationen mellan pen-
34120:        och oberoende av den andras inkom-          sionerade makars pensioner och pensionen för
34121:        ster?                                       en ensamstående person i de Iänder där man
34122:                                                    har ett allmänt folkpensionssystem som gäller
34123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       alla medborgare, konstateras att minimipensio-
34124: samt anföra följande:                              nen tili fullt belopp, viiken bestäms på basis av
34125:                                                    relationen för tilläggsdelen då det gäller makar
34126:     Frågan om en utveckling av folkpensions-       och ensamstående personer i Finland, befinner
34127: skyddet har undersökts av pensionskommitten        sig på en mellannivå. Inte i något av dessa
34128:  1987. Kommittens uppgift var att utreda hur       Iänder är minimipensionen till fullt belopp för
34129: väl fungerande och rättvisa samordningsstad-       makar och ensamstående personer sinsemellan
34130: gandena vad gäller små arbetspensioner och         lika stora.
34131: folkpensioner är, och att därvid särskilt beakta       Av tidigare nämnda skäl vore det med tanke
34132: de inkonsekvenser som konstaterats i fråga om      på ensamstående pensionstagare inte rättvist
34133: de förändringar som sker i makars pensions-        att samordna nivån på tilläggsdelen för pensio-
34134: skydd då makarna pensioneras, att utreda de        nerade makar till samma nivå som tilläggsdelen
34135: missförhållanden som förekommer i pensions-        för ensamstående. De resurser som finns att
34136: justeringsförfarandet, med beaktande av pen-       tillgå för utvecklandet av folkpensionssystemet
34137: sionssystemens särdrag och mål, samt att klar-     bör också fördelas rättvisare och på så sätt att
34138: lägga utvecklandet av pensionstagarnas bo-         särskilt utkomsten för pensionstagare med små
34139: stadsbidragssystem så att stödet bättre än för     inkomster höjs. Även de inkonsekvenser som
34140: närvarande skall ha en utjämnande inverkan         förekommer vid fastställandet av pensionsskyd-
34141: på pensionstagarnas boendekostnader.               det för makar bör avhjälpas. Pensionskommit-
34142:     Det krav i anslutning till det s.k. fjärde     ten 1987 föreslog att detta skall göras genom
34143: skedet av folkpensionsreformen som gäller sam-     att sammankoppla det fulla beloppet för folk-
34144: ordnande av tilläggsdelen för pensionerade         pensionens tilläggsde1 till de verkliga familje-
34145: makar så att den är på samma nivå som              förhållandena och inte till huruvida maken
34146: tilläggsdelen för en ensamstående person har       erhåller folkpension. Resultatet av förslaget
34147: motiverats med den aspekten att folkpensionen      skulle vara att tilläggsde1en inte längre minskar
34148: bör vara en personlig pension som är oberoen-      till följd av att även den andra maken går i
34149: de av prövning och vars nivå inte varierar         pension. Dessutom framlades ett förslag om att
34150: beroende på familjeförhållandena. Folkpension      tillläggsdelen för makar skall höjas från 81 %
34151: till fullt belopp kan likväl anses utgöra pen-     till 85 % av den tilläggsdel som skall betalas tili
34152: sionsskyddets miniminivå där de faktorer som       en ensamstående.
34153: inverkar på minimiförtjänsten, framför allt            Vad gäller målen för en revidering av folk-
34154: konsumtionsbehovet, bör tas i betraktande. De      pensionssystemet har regeringen i statens bud-
34155: skillnader som förekommer i konsumtionen           getproposition för 1990 konstaterat följande:
34156: inom en persons hushåll och inom två perso-        "Regeringen har för avsikt att avlåta en pro-
34157: ners hushåll bör således återspeglas i folkpen-    position till riksdagen med förslag tili utveck-
34158:                                      1990 vp. -     KK n:o 205                                      5
34159: 
34160: ling av folkpensionssystemet med beaktande av        den av pensionskommitten 1987 avsedda ut-
34161: begränsningarna i pensionskommittens betän-          vecklingslinje på lång sikt för pensionspolitiken
34162: kande 1987. Enligt förslaget är tilläggsdelen för    och eventuellt andra socialpolitiska åtgärder
34163: makar som skall pensioneras lika stor som för        som behövs. l detta syfte skall kommitten
34164: den tilläggsdel som betalas pensionstagande          särskilt beakta pensionsjusteringsförfarandet
34165: makar. Samtidigt genomförs också reformen av         samt vikten av en ändamålsenlig utformning av
34166: systemet med bostadsbidrag för pensionstaga-         den totala pensionen, med beaktande av de mål
34167: re. A vsikten är att reformen träder i kraft         som uppställts för den totala pensionen och
34168: under år 1991."                                      dess olika delar. Kommitten skall tidsplanera
34169:    Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds      och dimensionera sina förslag så att pensions-
34170: även som bäst en proposition i anslutning tili       utgifternas utveckling på lång sikt och en
34171: den nämnda budgetpropositionen. Frågan tas           balanserad utveckling av samhällsekonomin
34172: upp i samband med statens budgetproposition          beaktas.
34173: för 1991.                                              Kommittens arbete skall tili den del det
34174:    För en mera vittomfattande utveckling av          gäller    folkpensionsreformen      vara    klart
34175: folkpensionssystemet har statsrådet 21.12.1989       31.10.1991, varefter beslut om vidare, nödvän-
34176: tillsatt en kommitte vars uppgift bl.a. är att       diga åtgärder fattas.
34177: bereda förslag tili åtgärder med anledning av
34178:      Helsingfors den 4 maj 1990
34179: 
34180:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
34181:                                               1990 vp.
34182: 
34183: Kirjallinen kysymys n:o 206
34184: 
34185: 
34186: 
34187: 
34188:                                  Vihriälä ym.: Rautatieliikennepalvelujen turvaamisesta
34189: 
34190: 
34191:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34192: 
34193:    Valtionrautateiden raju saneeraus alkoi vuo-        Valtionrautateiden palveluja tulisi Pohjan-
34194: den 1988 alussa. Tuolloin lakkautettiin Seinä-      maalla kehittää nykyisestä palvelutasosta läh-
34195: joen rautatiepiiri ja Pohjanmaan alue alistettiin   tien. Päätöksenteon vieminen etäämmälle ei ole
34196: Tampereen alaisuuteen. Seinäjoella viiden rau-      oikea ja joustava tapa palvelujen kehittämises-
34197: tatien risteyksessä nämä saneeraustoimet on         sä.
34198: koettu palvelujen kehittämisen kannalta vir-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34199: heellisinä ratkaisuina.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34200:    Valtionrautateiden saneeraustoimet ovat vä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34201: hentäneet Pohjanmaan rautatiealueella työ-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34202: paikkoja 300:lla ja sama suuntaus näyttää vain
34203: jatkuvan. Parhaillaan valmistellaan vetureiden
34204: huolto- ja korjaustoiminnan siirtämistä Tam-                  Onko Hallitus tietoinen rautatielii-
34205: pereelle. Valmistelujen alaisena ovat myös kau-            kenteen palvelujen kehittymisestä, ja
34206: ko-ohjaustoimintojen ja ratapihatyöskentelyn                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34207: siirtäminen Tampereelle. Tähän saakka nämä                 ryhtyä päätösvallan säilyttämiseksi tuo-
34208: toimet on voitu hoitaa Seinäjoelta käsin varsin            tantoasemilla, joilla palvelujen käyttä-
34209: hyvin ja edullisemmin kustannuksin kuin Tam-               jien tarpeet ovat parhaiten tiedossa?
34210: pereelta.
34211:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
34212: 
34213:           Jukka Vihriälä                Juho Sillanpää                Aapo Saari
34214: 
34215: 
34216: 
34217: 
34218: 200070S
34219: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 206
34220: 
34221: 
34222: 
34223: 
34224:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34225:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muassa vastaa pääosin toimintansa rahoituk-
34226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesta omalla tulorahoituksellaan.
34227: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn               Valtionrautateille asetettujen tavoitteiden
34228: kirjeenne n:o 708 ohella toimittanut valtioneu-      täyttämiseksi aloitettiin jo vuonna 1988 voima-
34229: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kas tervehdyttäminen, joka koskee kaikkia
34230: kansanedustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuu-         organisaatiotasoja, kaikkia alueita ja asemia.
34231: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:          Tervehdyttämisen tavoitteena on Valtionrauta-
34232:                                                      teiden taloudellisen tilan parantaminen, mikä
34233:           Onko Hallitus tietoinen rautatielii-       merkitsee 5 000 henkilön vähennystä rauta-
34234:        kenteen palvelujen kehittymisestä, ja         tieorganisaatiossa. Vähentyminen tapahtuu
34235:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       luonnollisen poistuman kautta ketään irtisano-
34236:        ryhtyä päätösvallan säilyttämiseksi tuo-      matta.
34237:        tantoasemilla, joilla palvelujen käyttä-         Seinäjoen tuotantoasema ei ole tervehdyttä-
34238:        jien tarpeet ovat parhaiten tiedossa?         misen suhteen mikään poikkeus. Länsi-Suomen
34239:                                                      tuotantoalueelia on esim. vuodelle 1990 suun-
34240:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         niteltu toimenpiteitä, jotka toteutuessaan vä-
34241: vasti seuraavaa:                                     hentävät työpaikkoja eri tuotantoasemilla kes-
34242:                                                      kimäärin seuraavasti:
34243:    Valtionrautateistä muodostettiin valtion lii-
34244: kelaitoksista annetun yleislain (627 /87) mukai-     Tampereen tuotantoasema      8,1%
34245: nen liikelaitos vuoden 1990 alusta lukien. Val-      Seinäjoen                    6,0%
34246: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on            Porin                        7,0%
34247: Valtionrautateiden palvelu- ja toimintatavoit-       Jyväskylän                   8,3%
34248: teiksi asetettu se, että Valtionrautateiden tulee
34249: huolehtia kuljetuspalvelujen tarkoituksenmu-            Vetokaluston kunnossapidon kehittäminen
34250: kaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä kannat-       1990-luvulla tapahtuu asiaa selvittäneiden työ-
34251: tavan liiketoiminnan vaatimusten mukaisesti          ryhmien raporttien pohjalta. Näissä esitetyt
34252: ottaen samalla huomioon asiakkaiden ja koko          kehittämistoimenpiteet vähentävät työtä koko
34253: yhteiskunnan tarpeet sekä yleiset liikennepoliit-    varikkoverkolla. Tampereen keskusvarikon ja
34254: tiset tavoitteet.                                    Seinäjoen varikon henkilöstötarpeen arvioi-
34255:    Tavoitteena tavaraliikenteessä on tuottaa ja      daan vähenevän huomattavasti, Tampereen va-
34256: kehittää liiketaloudellisesti kannattavia kilpai-    rikon osalta tämä tapahtuu voimakkaammin
34257: lukykyisiä ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia         sähköistyksen laajenemisen myötä vuoden 1995
34258: palveluja.                                           jälkeen. Kunnossapitotyötä ei olla siirtämässä
34259:    Rautateiden henkilöliikennettä on kehitettä-      Seinäjoelta Tampereelle, vaan mm. isojen rata-
34260: vä tarkoituksenmukaisena osana koko maan             työkoneiden kunnossapito siirtyy Tampereelta
34261: tarpeita palvelevasta pitkämatkaisesta joukko-       Seinäjoelle vuoteen 1992 mennessä.
34262: liikennejärjestelmästä sekä osana pääkaupunki-          Kauko-ohjaustoimintojen siirtäminen Seinä-
34263: seudun lähiliikennettä. Lähivuosien tavoitteena      joelta Tampereelle on esitetty eräänä vaihtoeh-
34264: on rautatieliikenteen markkinaosuuden nosta-         tona Tampereen kauko-ohjauskeskuksen uusi-
34265: minen joukkoliikenteessä sekä liikenteen kan-        misen yhteydessä. On laskettu, että kun myös
34266: nattavuuden parantaminen.                            Oulun kauko-ohjauskeskus 2010-luvun alku-
34267:    Näiden eduskunnan asettamien tavoitteiden         puolella saneerataan, voitaisiin väli Tampere-
34268: puitteissa Valtionrautateiden tulee itsenäisesti     Seinäjoki kauko-ohjata Tampereelta ja väli
34269: kehittää toimintaansa. Kuljetus- ja palvelutoi-      Oulu-Seinäjoki Oulusta, jolloin Seinäjoen
34270: minnan tulee liikelaitoslainsäädännön mukai-         kauko-ohjauskeskusta ei enää tarvittaisi. Asias-
34271: sesti perustua liiketaloudellisiin periaatteisiin,   ta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, vaan
34272: mikä merkitsee sitä, että Valtionrautatiet muun      kauko-ohjauskeskusten lukumäärä ja ohjaus-
34273:                                       1990 vp. -      KK n:o 206                                   3
34274: 
34275: alueet tullaan selvittämään työryhmässä, jossa        palvelujen käyttäjien tarpeet voidaan mahdol-
34276: ovat mukana ammattijärjestöjen edustajat.             lisimman hyvin ottaa huomioon.
34277:    Ratapihatyöskentelyn siirtämisestä Seinäjoel-         Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
34278: ta Tampereelle ei ole mitään suunnitelmia.            tionrautateiden kehittämissuunnitelmat ovat
34279:    Organisaatiouudistuksen yhteydessä vähen-          sopusoinnussa Valtionrautateille asetettujen
34280: nettiin organisaatiotasoja. Päätösvaltaa ja tu-       palvelu- ja toimintatavoitteiden kanssa.
34281: losvastuuta siirrettiin alemmille tasoille, jolloin
34282:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
34283: 
34284:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
34285: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 206
34286: 
34287: 
34288: 
34289: 
34290:                               Till Riksdagens Herr Talman
34291:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         na bl.a. i huvudsak själv ansvarar för finansie-
34292: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ringen av sin verksamhet genom sin egen
34293: nr 708 av den 5 april 1990 till vederbörande        inkomstfinansiering.
34294: medlem av statsrådet översänt avskrift av              För att de mål som uppställts för Statsjärn-
34295: följande av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl.        vägarna skall kunna nås inleddes redan år 1988
34296: undertecknade spörsmål nr 206:                      en kraftig sanering, som berör alla organisa-
34297:                                                     tionsnivåer, alla områden och stationer. Målet
34298:           Är Regeringen medveten om hur             med saneringen är att förbättra Statsjärnvägar-
34299:        järnvägstrafikens tjänster utvecklas och     nas ekonomiska situation, vilket innebär en
34300:           vilka åtgärder tänker Regeringen vid-     minskning med 5 000 personer i järnvägsorga-
34301:        ta för att bibehålla beslutanderätten vid    nisationen. Minskningen genomförs genom na-
34302:        produktionsstationerna, som bäst kän-        turlig avgång utan uppsägningar.
34303:        ner till behoven hos dem som utnyttjar          Produktionsstationen i Seinäjoki är med
34304:        tjänsterna?                                  avseende på saneringen inget undantag. Inom
34305:                                                     västra Finlands produktionsområde har det
34306:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        t.ex. för år 1990 planerats åtgärder som, då de
34307: samt anföra följande:                               genomförs, minskar antalet arbetsp1atser på de
34308:                                                     olika produktionsstationerna i medeltal som
34309:    Statsjärnvägarna ombildades i enlighet med       följer:
34310: lagen om statens affärsverk (627/87) till affärs-
34311: verk räknat från ingången av år 1990. 1             Produktionsstationen i Tammerfors 8, 1 %
34312: statsbudgeten för 1990 har som service- och                              i Seinäjoki  6,0 %
34313: verksamhetsmål för Statsjärnvägarna angetts                              i Börneborg 7,0%
34314: att Statsjärvägarna bör se till att det finns ett                        i Jyväskylä  8,3 %
34315: ändamålsenligt utbud på transporttjänster och
34316: att tjänsterna utvecklas i enlighet med de krav        Utvecklandet av dragmaterielets underhåll
34317: som en lönsam affärsverksamhet ställer samt         på 1990-talet sker på basis av rapporter från de
34318: med beaktande av kundernas och hela samhäl-         arbetsgrupper som utrett ärendet. De utveck-
34319: lets behov samt de allmänna trafikpolitiska         lingsåtgärder som framlagts i dessa minskar
34320: målen.                                              arbetet inom hela depånätet. Behovet av per-
34321:    Målet inom godstrafiken är att producera         sonai vid centraldepån i Tammerfors och de-
34322: och utveckla företagsekonomiskt lönsamma            pån i Seinäjoki uppskattas minska betydligt. 1
34323: och konkurrenskraftiga tjänster, som överens-       fråga om depån i Tammerfors sker detta
34324: stämmer med kundernas behov.                        snabbare i och med att elektrifieringen utvidgas
34325:    Järnvägarnas persontrafik skall utvecklas        efter år 1995. Man har inte för avsikt att flytta
34326: som en ändamålsenlig del av det kollektivtra-       underhållsarbetet från Seinäjoki till Tammer-
34327: fiksystem för långväga resor som betjänar hela      fors, utan underhållet av bl.a. stora banarbets-
34328: landets behov samt som en del av huvudstads-        maskiner flyttas från Tammerfors till Seinäjoki
34329: regionens närtrafik. Målet under de närmaste        före år 1992.
34330: åren är att höja järnvägstrafikens marknadsan-         En flyttning av fjärrstyrningsfunktionerna
34331: del av kollektivtrafiken samt att förbättra         från Seinäjoki till Tammerfors har föreslagits
34332: trafikens lönsamhet.                                som ett alternativ i samband med förnyandet
34333:    lnom ramen för dessa mål, som riksdagen          av fjärrstyrningscentralen i Tammerfors. Det
34334: uppställt, bör Statsjärnvägarna självständigt       har beräknats att då även fjärrstyrningscentra-
34335: utveckla sin verksamhet. Transport- och servi-      len i Uleåborg saneras i början av 2010-talet,
34336: ceverksamheten bör i enlighet med affärsverks-      kunde sträckan Tammerfors-Seinäjoki fjärr-
34337: Iagstiftningen grunda sig på företagsekonomis-      styras från Tammerfors och sträckan Uleå-
34338: ka principer, vilket innebär att Statsjärnvägar-    borg-Seinäjoki från Uleåborg. Då behövs inte
34339:                                      1990 vp. -     KK n:o 206                                     5
34340: 
34341: fjärrstyrningscentralen i Seinäjoki längre. Nå-     skades antalet organisationsnivåer. Beslutande-
34342: got slutgiltigt beslut i frågan har ännu inte       rätten och resultatansvaret flyttades ner tili
34343: fattats, utan antalet fjärrstyrningscentraler och   lägre nivåer, varvid man så bra som möjligt
34344: styrningsområden kommer att utredas av en           kan beakta behoven hos dem som utnyttjar
34345: arbetsgrupp, där fackorganisationerna har sina      tjänsterna.
34346: representanter med.                                    Enligt trafikministcriets uppfattning överens-
34347:    Det finns inga planer på att flytta bangårds-    stämmer utvecklingsplanerna för Statsjärnvä-
34348: arbetet från Seinäjoki tili Tammerfors.             garna med de service- och verksamhetsmål som
34349:    I samband med organisationsreformen min-         uppställts för Statsjärnvägarna.
34350: 
34351:     Helsingfors den 27 april 1990
34352: 
34353:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
34354:                     j
34355:                     j
34356:                 j
34357:                 j
34358:             j
34359:             j
34360:         j
34361:         j
34362:     j
34363:     j
34364: j
34365: j
34366:                                               1990 vp.
34367: 
34368: Skriftligt spörsmål nr 207
34369: 
34370: 
34371: 
34372: 
34373:                                  Renlund m.fl.: Om tryggande av konkurrenskraften för inhemska
34374:                                     lastbilstransporter
34375: 
34376: 
34377:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34378:     Maximala totalvikten för lastbilar höjdes den   företagen har ett betydligt lägre anskaffnings-
34379: 1.1.1990 från 48 tili 56 ton. Förutsättningen för   pris på grund av annorlunga skattepolitik
34380: att kunna höja fordonets totalvikt är att den       förstår de flesta att våra transportföretag hålier
34381: ombesiktigas. Väntetiderna för en besiktning är     på att hamna i en ohålibar situation. Redan nu
34382: idag från l-2 månader, vilket enligt besikt-        kan man se klara teeken tili samma åtgärder,
34383: ningsmyndigheterna beror på för liten perso-        som förekommit inom rederibranschen. Man
34384: nai. Detta stälier företagarna i en svår situa-     flaggar ut. Ett sådant förfarande kan knappast
34385: tion, då de inte inom rimliga tider får sina        vara förenligt med landets intressen.
34386: fordon besiktigade. Man kan ju inte helier låta        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
34387: fordonen bli stående. De ekonomiska förluster-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
34388: na blir då ansenliga.                               skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
34389:     Däremot synes det som om besiktningsmän-        stälia följande spörsmål:
34390: nen skulie ha resurser för att kontroliera
34391: fordonen ute på landsvägarna. Enligt mångas
34392: åsikt borde besiktningsmännens tid användas                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
34393: tili att besiktiga fordonen och i stäliet låta             ta för att korta av väntetiderna tili våra
34394: polisen sköta kontrolien av fordonen på våra               besiktningskontor så att våra transport-
34395: landsvägar, för att korta av köerna tili våra              företag inte drabbas av ekonomiska
34396: besiktningsstationer.                                      förluster,
34397:     Vår konkurrensförmåga försämras också av                  för att bestämmelserna om· fordons-
34398: att de utländska fordonen har tiliträde med                kombinationerna skali bli jämförbara
34399: maximal vikt, ifali de har en tillräcklig mängd            med bestämmelserna för t.ex. svenska
34400: axlar. De olika bestämmelserna på svängradien              fordon, så att man på ett likvärdigt sätt
34401: för fordonskombinationer t.ex. melian Sverige              kan utnyttja viktbestämmelserna samt
34402: och Finland gör det också svårare att konkur-                 för att skattemässigt stälia våra trans-
34403: rera, då svenskarna därmed kan utnyttja vikt-              portföretag i samma 1äge som de ut-
34404: bestämmelserna mera effektivt än finländarna.              ländska företagen så att de kan kon-
34405:     Lägger man tili detta att de utländska                 kurrera på samma villkor?
34406:     Helsingfors den 5 april 1990
34407: 
34408:           Boris Renlund                Elisabeth Rehn                Henrik Westerlund
34409:           Håkan Nordman                Gustav Björkstrand            Per-Henrik Nyman
34410:                      Håkan Malm                             Ingvar S. Melin
34411: 
34412: 
34413: 
34414: 
34415: 200070S
34416: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 207
34417: 
34418: Kirjallinen kysymys n:o 207                                                                Suomennos
34419: 
34420: 
34421: 
34422: 
34423:                                  Renlund ym.: Kotimaisten kuorma-autokuljetusten kilpailukyvyn
34424:                                      turvaamisesta
34425: 
34426: 
34427:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34428:    Kuorma-autojen suurinta sallittua kokonais-          Jos tähän lisää sen, että ulkomaisilla yrityk-
34429: painoa korotettiin 1.1.1990 48 tonnista 56           sillä on huomattavasti alhaisemmat hankinta-
34430: tonniin. Ajoneuvon kokonaispainon korotta-           kustannukset erilaisen verotuspolitiikan johdos-
34431: misen edellytyksenä on uusintakatsastus. Kat-        ta, useimmat ymmärtävät, että kuljetusliik-
34432: sastuksen janotusajat ovat tällä hetkellä 1-2        keemme ovat joutumassa kestämättömään ti-
34433: kuukautta, mikä katsastusviranomaisten mu-           laan. Jo nyt on nähtävissä selviä merkkejä
34434: kaan johtuu liian pienestä henkilökunnasta.          samoista toimenpiteistä, joita on esiintynyt
34435: Tästä aiheutuu yrittäjille vaikeuksia, koska         varustamoalalla: siirtyminen vieraan maan li-
34436: ajoneuvoja ei saada kohtuullisessa ajassa kat-       pun alle. Sellainen menettely voi tuskin olla
34437: sastetuksi. Ajoneuvojahan ei voi jättää seiso-       maamme etujen mukainen.
34438: maan. Taloudelliset menetykset muodostuvat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34439: silloin huomattaviksi.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34440:    Katsastusmiehillä tuntuu kuitenkin olevan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34441: voimavaroja ajoneuvojen tarkastamiseen maan-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34442: teillä. Monen mielestä katsastusmiesten tulisi
34443: käyttää aikansa ajoneuvojen katsastamiseen ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34444: poliisin tulisi hoitaa maanteillä tapahtuva ajo-            ryhtyä lyhentääkseen katsastuskontio-
34445: neuvojen tarkastustoiminta, niin että katsastus-            reiden jonotusaikoja, jotta kuljetusliik-
34446: toimistojen jonoja voitaisiin lyhentää.                     keemme välttyisivät tappioilta,
34447:    Kilpailukykymme heikkenee myös sen joh-                    saattaakseen ajoneuvoyhdistelmistä
34448: dosta, että ulkomaalaiset ajoneuvot voivat saa-             annetut määräykset vertailukelpoisiksi
34449: pua maahamme suurimmalla kokonaispainolla,                  esimerkiksi ruotsalaisiin ajoneuvoihin
34450: mikäli ajoneuvoissa on tarpeeksi akseleita. Ajo-            sovellettaviin säännöksiin nähden, jotta
34451: neuvoyhdistelmien kääntösäteitä koskevien                   painomääräyksiä voitaisiin käyttää hy-
34452: määräysten erilaisuus esimerkiksi Suomessa ja               väksi tasa-arvoisesti, sekä
34453: Ruotsissa aiheuttaa myös kilpailuvaikeuksia,                   saattaakseen kuljetusliikkeemme ve-
34454: koska ruotsalaiset voivat siten käyttää paino-              rotuksellisesti samaan asemaan kuin ul-
34455: määräyksiä tehokkaammin hyväkseen kuin                      komaiset yrittäjät, jotta yrityksemme
34456: suomalaiset.                                                voisivat kilpailla samoin edellytyksin?
34457:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
34458: 
34459:          Boris Renlund                 Elisabeth Rehn                  Henrik Westerlund
34460:          Håkan Nordman                 Gustav Björkstrand              Per-Henrik Nyman
34461:                     Håkan Malm                                Ingvar S. Melin
34462:                                       1990 vp. -     KK n:o 207                                    3
34463: 
34464: 
34465: 
34466: 
34467:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siin ei ole ollut mahdollista saada asiantunte-
34469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaa ja ammattitaitoista lisätyövoimaa. Tämä
34470: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            ja edellä kerrotut yhtäaikaiset, vaikutukseltaan
34471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kertaluonteiset muutokset olivat ruuhkautta-
34472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        massa katsastuksia vuodenvaihteen ja kevään
34473: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-       aikana. Hallitus haluaa kuitenkin korostaa,
34474: lisesta kysymyksestä n:o 207:                        että kyseessä on ollut kertaluonteinen ilmiö
34475:                                                      eikä vuosittain jatkuvana toistuva uusi käy-
34476:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       täntö.
34477:        ryhtyä lyhentääkseen katsastuskantta-             Katsastusmiesten osallistuminen poliisin
34478:        reiden jonotusaikoja, jotta kuljetusliik-     apuna liikenteenvalvontaan ei ole myöskään
34479:        keemme välttyisivät tappioilta,               lisännyt katsastuksen ruuhkautumista, koska
34480:           saattaakseen ajoneuvoyhdistelmistä         tällainen valvontayhteistyö on pyritty ajoitta-
34481:        annetut määräykset vertailukelpoisiksi        maan katsastustoimen kannalta hiljaisimmille
34482:        esimerkiksi ruotsalaisiin ajoneuvoihin        kausille työvoiman käyttöä tasaamaan. Liiken-
34483:        sovellettaviin säännöksiin nähden, jotta      teen teknillinen valvonta on kuitenkin hallituk-
34484:        painomääräyksiä voitaisiin käyttää hy-        sen käsityksen mukaan liikenneturvallisuuden
34485:        väksi tasa-arvoisesti, sekä                   kannalta tärkeää. Siinä on poliisin taholta
34486:           saattaakseen kuljetusliikkeemme ve-        koettu hyödyllisenä katsastustoimen mukana-
34487:        rotuksellisesti samaan asemaan kuin ul-       olo, koska kokeneellakaan poliisilla ei voi
34488:        komaiset yrittäjät, jotta yrityksemme         koskaan olla niin syvää erikoisosaamista kuin
34489:        voisivat kilpailla samoin edellytyksin?       tehokkaassa teknillisessä raskaan kaluston val-
34490:                                                      vonnassa on osoittautunut olevan tarpeellista.
34491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Liikenteen yhteisvalvonnan kehittämistä ei kui-
34492: vasti seuraavaa:                                     tenkaan tulla tekemään katsastustoimen hoita-
34493:                                                      misen kustannuksella.
34494:    Vuoden 1990 alussa tulivat voimaan koro-              Ulkomaiset ajoneuvot, ruotsalaiset mukaan
34495: tettuja akseli-, teli- ja kokonaispainoja koske-     lukien, eivät saa Suomessa käyttää suurempia
34496: vat määräykset, jotka ovat edellyttäneet mm.         painoja kuin mitä sallitaan suomalaisille vas-
34497: seitsemännen akselin asentamisen, vetolaittei-       taaville ajoneuvoille. Kyse on viime kädessä
34498: den uusimisen ja jarrulaitteita koskevien uusien     liikenteenvalvonnan tehokkuudesta. Ruotsa-
34499: turvallisuusvaatimusten täyttämisen. Kyseiset        laisten raskaan kaluston määräykset poikkea-
34500: muutoskatsastukset ovat olleet normaalin vuo-        vat monilta osin eurooppalaisesta käytännöstä,
34501: tuisen katsastusrutiinin lisäksi tulleita toimen-    eivätkä ne siten hallituksen käsityksen mukaan
34502: piteitä. Yksi tällainen raskaan kaluston muu-        kelpaa esimerkiksi. Nekin ovat tiettävästi kan-
34503: toskatsastus vastaa työmäärältään noin 20 nor-       sainvälisen säännösten harmonisoinnin edellyt-
34504: maalia henkilöauton vuosikatsastusta.                tämän muutospaineen alaisina.
34505:    Katsastustoimipaikkojen työn helpottami-              Mitä tulee kotimaisten maantie- ja rautatie-
34506: seksi ja rationalisoimiseksi otettiin 1.10.1989      kuljetusten kilpailukyvyn turvaamiseen, on lii-
34507: käyttöön uusi tieliikenteen tietojärjestelmä, jon-   kenneministeriö ehdottanut hallituksessa tietty-
34508: ka täysimittainen valtakunnallinen soveltami-        jä kaluston hankintaan liittyviä liikevaihtove-
34509: nen ei sujunut aivan kitkattomasti.                  ron palautustoimia samoin kuin polttoaineve-
34510:    Ammattiautoilijoille on pyritty antamaan          rolainsäädännön muutoksia. Nämä esitykset
34511: etusija katsastusaikaa varattaessa ja henki-         eivät ole kuitenkaan vielä edenneet riittävän
34512: löautoja on katsastettu ylitöinä jopa lauantai-      yksimielisyyden puutteen johdosta. Kuitenkin
34513: sin. Janotusajat ovat olleet kuitenkin pahim-        hallitus näkee, että vireillä olevat verotukseen
34514: millaan yli kuukauden mittaisia, koska kysei-        liittyvät tukitoimet eivät toteutuessaankaan
34515: siin katsastuksessa tapahtuviin perustarkastuk-      täysin poista Suomen markkinoilla muutoinkin
34516: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 207
34517: 
34518: vallitsevaa kuljetuskaluston yleiseurooppalaista   kuljetusalamme sopeutumista kansainväliseen
34519: tasoa korkeampaa hinnoittelua, vaan sen tulee      kuljetusmarkkinoiden avautumiseen ja tulee
34520: toivottavasti tekemään vapaaseen kilpailuun        tekemään kilpailukykymme säilyttämiseksi tar-
34521: liittyvä markkinoiden avautuminen.                 vittavia veropoliittisia ja lainsäädännöllisiä toi-
34522:     Lopuksi todettakoon, että hallitus seuraa      menpiteitä.
34523: 
34524:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
34525: 
34526:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
34527:                                      1990 vp. -      KK n:o 207                                      5
34528: 
34529: 
34530: 
34531: 
34532:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34533: 
34534:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ifrågavarande grundkontrollerna i anslutning
34535: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tili besiktningen. På grund härav och tili följd
34536: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem         av de ovan anförda samtidiga ändringarna,
34537: av statsrådet översänt avskrift av följande av       vilkas verkningar var av engångskaraktär,
34538: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade              uppstod det besiktningsrusning vid årsskiftet
34539: spörsmål nr 207:                                     och under våren. Regeringen önskar likväl
34540:                                                      betona att det var fråga om en engångsföre-
34541:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
34542:                                                      teelse och inte någon ny praxis som återkom-
34543:        vidta för att korta av väntetiderna tili      mer varje år.
34544:        våra besiktningskontor så att våra
34545:                                                          Att besiktningsmännen har deltagit i trafik-
34546:        transportföretag inte drabbas av ekono-
34547:                                                      övervakningen som hjälp för polisen har inte
34548:        miska förluster,
34549:                                                      heller ökat besiktningsrusningen, eftersom man
34550:           för att bestämmelserna om fordons-
34551:                                                      har försökt bedriva detta övervakningssamar-
34552:        kombinationerna skali bli jämförbara
34553:                                                      bete under de perioder som är lugnast inom
34554:        med bestämmelserna för t.ex. svenska
34555:                                                      besiktningsväsendet i syfte att utjämna använd-
34556:        fordon, så att man på ett likvärdigt sätt
34557:                                                      ningen av arbetskraften. Dentekniska övervak-
34558:        kan utnyttja viktbestämmelserna samt
34559:                                                      ningen av trafiken är dock enligt regeringens
34560:           för att skattemässigt stälia våra trans-
34561:                                                      uppfattning viktig ur trafiksäkerhetssynpunkt.
34562:        portföretag i samma läge som de ut-
34563:                                                      Från polisens sida har det uppfattats som
34564:        ländska företagen så att de kan kon-
34565:                                                      nyttigt att besiktningsväsendet deltar, eftersom
34566:        kurrera på samma villkor?
34567:                                                      inte ens en erfaren polis någonsin kan ha så
34568:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         djupa specialinsikter som har visat sig vara
34569: samt anföra följande:                                nödvändiga vid en effektiv teknisk övervakning
34570:                                                      av tung materiel. Den gemensamma övervak-
34571:    I början av år 1990 trädde bestämmelser om        ningen av trafiken kommer dock inte att
34572: höjda axel- och boggitryck samt totalvikter i        byggas ut på bekostnad av besiktningsverksam-
34573: kraft. Bestämmelserna har förutsatt bl.a. mon-       heten.
34574: tering av en sjunde axel, förnyande av drag-             Utländska fordon, inklusive svenska, får inte
34575: anordningarna och uppfyllande av nya säker-          i Finland använda större vikter än vad som
34576: hetskrav beträffande bromsanordningar. Ifrå-         tillåts för motsvarande finska fordon. J sista
34577: gavarande ombesiktningar har varit åtgärder          hand är det fråga om hur effektiv trafiköver-
34578: som kommit tili utöver den normala årliga            vakningen är. De svenska bestämmelserna för
34579: besiktningsrutinen. En dylik ombesiktning av         tung materiel skiljer sig i många avseenden från
34580: tung materiel motsvarar tili arbetsmängden           europeisk praxis, och därför duger de enligt
34581: årsbesiktningen av ungefär 20 vanliga person-        regeringens uppfattning inte som exempel.
34582: bilar.                                               Också de är veterligen utsatta för ett föränd-
34583:    För att underlätta och rationalisera arbetet      ringstryck i avslutning tili den internationella
34584: vid besiktningsställena tog man l.l 0.1989 i         regelharmoniseringen.
34585: bruk ett nytt datasystem för vägtrafiken. Till-          Vad beträffar tryggandet av konkurrenskraf-
34586: lämpandet av detta system tili fullo i hela          ten för inhemska landsvägs- och järnvägstrans-
34587: Jandet förlöpte inte helt friktionsfritt.            porter har trafikministeriet i regeringen föresla-
34588:    Strävan har varit att ge yrkesbilister förtur     git vissa åtgärder för återbäring av omsättnings-
34589: när besiktningstider reserveras, och personbi-       skatt vid anskaffning av materiel samt ändring-
34590: lar har besiktigats som övertidsarbete t.o.m.        ar i lagstiftningen om bränsleaccis. Förslagen
34591: på lördagar. Väntetiderna har dock då situa-         har likväl ännu inte avancerat på grund av att
34592: tionen varit som värst överskridit en månad,         tillräcklig enhällighet inte kunnat uppnås. Re-
34593: eftersom det inte varit möjligt att få sakkun-       geringen anser emellertid att de aktuella stöd-
34594: nig och yrkesskicklig extra arbetskraft för de       åtgärderna i anslutning tili beskattningen
34595: 6                                  1990 vp. -    KK n:o 207
34596: 
34597: inte ens då de blir genomförda helt kommer att      Slutligen kan det konstateras att regeringen
34598: eliminera den omständigheten att transportma-    följer med hur vår transportbransch anpassar
34599: terielprissättningen på den finska marknaden     sig när transportmarknaderna öppnas interna-
34600: även övrigt ligger över den allmäneuropeiska     tionellt, och att regeringen i syfte att bevara vår
34601: nivån, utan detta kommer förhoppningsvis att     konkurrenskraft kommer att vidta de åtgärder
34602: ske då marknaden öppnar sig i anslutning till    som behövs i fråga om skattepolitik och
34603: den fria konkurrensen.                           lagstiftning.
34604:     Helsingfors den 8 maj 1990
34605: 
34606:                                                               Trafikminister Raimo Vistbacka
34607:                                                 1990 vp.
34608: 
34609: Kirjallinen kysymys n:o 208
34610: 
34611: 
34612: 
34613: 
34614:                                   Kietäväinen ym.: Neuvolatoimintojen palveluiden tason turvaa-
34615:                                       misesta
34616: 
34617: 
34618:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34619: 
34620:    Maassamme ollaan kokeilemassa alueellista            Ministeri Miettinen vastasi 15.2.1990 suulli-
34621: omavastuuta terveyskeskuksissa niin lääkärei-        sella kyselytunnilla asiaa koskevaan kysymyk-
34622: den kuin hoitoalan henkilökunnankin osalta.          seen perustellen siirtymistä väestövastuupe-
34623: Myös neuvolatoiminta on sisällytetty tähän           riaatteen toteuttamiseen myös nykyisen neuvo-
34624: kokeiluun mukaan. Julkisuudessa ovat useat           latoiminnan osalta mm. terveydenhoitoalan
34625: alan arvostetut asiantuntijat esittäneet perustel-   henkilöstöpulalla. Perustelu herättää vääjää-
34626: lun huolestumisensa siitä, että kokeilun myötä       mättä kysymyksen: kuvitellaanko alan henki-
34627: sen tuloksista riippumatta neuvolatoiminta ol-       löstöpula kyettävän edes olennaiselta osin rat-
34628: laan lakkauttamassa ja sen henkilökunta siir-        kaisemaan heikentämällä pienten lasten ja äi-
34629: tämässä väestövastuulla toimivaksi. Myös lap-        tien terveyspalveluja? Vaikka muussa tervey-
34630: siperheet ovat laajasti ilmaisseet huolensa asian    denhoidossa onkin mitä ilmeisimmin syytä siir-
34631: johdosta.                                            tyä väestövastuuperiaatteen käyttämiseen, tulisi
34632:    Mikäli neuvolatoiminta lakkaa, heikkenee          neuvolatoiminta jättää sen ulkopuolelle. Näin
34633: tilanne lasten ja lapsiperheiden kannalta mer-       turvattaisiin kansainvälisestikin korkealle ar-
34634: kittävästi. Neuvolasta on totuttu saamaan no-        vostetun ja hyvin toimivan neuvolatoimintam-
34635: peasti tarvittaessa asiantuntevaa apua lasten        me tulevaisuus ja varmistettaisiin parhaiten,
34636: terveydenhoitoon ja kasvatukseen liittyvissä         että neuvolatoiminnan saavutukset, mm. maail-
34637: ongelmissa. Nyt näissä asioissa jouduttaisiin        man pienin imeväiskuolleisuus, eivät jatkossa-
34638: hakemaan apua tunnetusti pitkien terveyskes-         kaan heikkenisi.
34639: kusjonojen kautta. Terveydenhoitaja ei olisi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34640: myöskään enää samalla tavalla tavattavissa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34641: esim. puhelimitse mm. lisääntyvien kotikäyn-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34642: tien tms. takia. On myös pelättävissä, että          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34643: neuvolatoiminnan kautta kehittynyt korkea
34644: alan asiantuntemus vähenisi ajan myötä, koska                 Onko Hallitus lakkauttamassa maam-
34645: ala ei olisi enää samalla tavalla eriytynyt kuin            me korkeatasoista neuvolatoimintaa, ja
34646: nykyisin. Lapsien, äitien ja lapsiperheiden eri-              millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia
34647: tyisongelmat hautautuisivat helposti väestövas-             neuvolatoimintamme tason säilyttämi-
34648:  tuun puitteissa muiden ongelma-alueiden alle.              sestä korkeana tulevaisuudessakin?
34649: 
34650:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
34651: 
34652:           Timo Kietäväinen              Jorma Huuhtanen                Esko Almgren
34653:           Juho Sillanpää                Heikki Kokko                   Esko Jokiniemi
34654:           Jukka Vihriälä                Matti Väistö                   Tytti Isohookana-Asunmaa
34655:           Seppo Pelttari                Pauli Saapunki                 Matti Maijala
34656:           Juhani Alaranta               Esko Aho                       Sirkka-Liisa Anttila
34657:           Seppo Kääriäinen              Kimmo Sarapää                  Kalevi Mattila
34658:           Eino Siuruainen               Tellervo Renko                 Riitta Kauppinen
34659:           Pirkko Ikonen                 Kalle Röntynen                 Mirja Ryynänen
34660:           Aapo Saari                    Hannu Tenhiälä                 Pekka Haavisto
34661:           Raila Aho                     Asko Apukka                    Marja-Liisa Löyttyjärvi
34662: 
34663: 
34664: 200070S
34665: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 208
34666: 
34667: 
34668: 
34669: 
34670:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tämä kehittämistyö jatkuu 1990-luvulla. Sikiön
34672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sairauksien diagnostisointi, vammaisuuden eh-
34673: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             käiseminen ja lasten psykososiaalisen kasvuym-
34674: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          päristön parantaminen perheissä siten, että
34675: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mielenterveyshäiriöitä voidaan ehkäistä, ovat
34676: edustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kir-         neuvolatyön tärkeimpiä haasteita.
34677: jallisesta kysymyksestä n:o 208:                         On tärkeää, että neuvolatyön merkitykseen
34678:                                                       kiinnitetään huomiota ja että siitä keskustel-
34679:                                                       laan laajasti. Neuvolajärjestelmä on tulevaisuu-
34680:          Onko Hallitus lakkauttamassa maam-           dessakin tärkeä osa terveyskeskusten terveyttä
34681:        me korkeatasoista neuvolatoimintaa, ja         edistävää ja sairauksia ehkäisevää työiä. Neu-
34682:          millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia        volassa työskentelevien ammattitaidon ylläpitä-
34683:        neuvolatoimintamme tason säilyttämi-           minen ja kehittäminen erityisesti täydennys-
34684:        sestä korkeana tulevaisuudessakin?             koulutuksen avulla on tärkeä painopistealue.
34685:                                                       Yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja sosiaali-
34686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          huollon kanssa on myös tehostettava.
34687: vasti seuraavaa:                                         Neuvolatoiminnan kehittämisessäkin toteu-
34688:                                                       tuu kuntien itsemääräämisoikeus. Paikalliset
34689:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali-        olosuhteet ja neuvolatoiminnan aikaisempi ke-
34690: ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina           hitys otetaan huomioon. Suurissa kaupungeissa
34691: 1990-1994 todetaan, että terveyskeskusten työ         tilanne on toisenlainen kuin pienillä maaseutu-
34692: järjestetään asteittain paikallisiin olosuhteisiin    paikkakunnilla. Väestövastuuperiaatteen to-
34693: soveltuvalla tavalla väestövastuuperiaatteella.       teuttaminen ei edellytä yhden työskentelymallin
34694: Osa terveyskeskuksista osallistuu sosiaali- ja        toteuttamista koko maassa. Neuvolatyössä voi-
34695: terveysministeriön toimesta toteutettavaan            daan paikallisesti käyttää erilaisia työskentely-
34696: väestövastuukokeiluun. Siinä arvioidaan lääkä-        malleja ottaen huomioon erityisesti henkilö-
34697: reiden ja terveydenhoitajien työn järjestämistä       kunnan koulutus ja kokemus. Neuvolatyössä
34698: väestövastuisessa perusterveydenhuollossa sekä        on aikaisempinakin vuosikymmeninä toteutettu
34699: sosiaalihuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä      erilaisia paikallisia malleja.
34700: perusterveydenhuollon kanssa.                            Väestövastuisen perusterveydenhuollon ko-
34701:    Neuvolatyö on Suomessa saavuttanut va-             keilujen tarkoituksena on tuottaa tietoa eri
34702: kiintuneen aseman. Meillä on koko maan                paikkakuntien palvelujen toimivuudesta ja aut-
34703: kattava neuvolaverkosto, jota kaikki yhteis-          taa kehittämään menetelmiä, joiden avulla voi-
34704: kuntaluokat käyttävät.         Kansanterveyslaki     .daan arvioida toiminnan sisältöä ja tuloksia.
34705: muutti vuonna 1972 neuvolat osaksi terveys-           Erityistä huomiota tullaan seurannassa kiinnit-
34706: keskuksissa toteutettavaa kansanterveystyötä.         tämään neuvolatyön tuloksellisuuteen ja laa-
34707:    Neuvolatyö on tuottanut hyviä tuloksia.            tuun erilaisissa toimintamalleissa.
34708: Äitiyskuolleisuuden ja imeväiskuolleisuuden              Väestövastuuperiaatteen avulla yritetään pa-
34709: erittäin alhaiseen tasoon Suomessa on äitiys- ja      rantaa perusterveydenhuollon toiminnan laa-
34710: lastenneuvolatyöllä oma tärkeä osuutensa.             tua. Tavoitteisiin kuuluu myös neuvolatyön
34711:    Neuvolatyön sisällölliseen kehittämiseen on        laadun ja tuloksellisuuden parantaminen.
34712: 1980-luvulla kiinnitetty erityistä huomiota, ja
34713:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
34714: 
34715:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
34716:                                      1990 vp. -     KK n:o 208                                      3
34717: 
34718: 
34719: 
34720: 
34721:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34722:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fortgår under 1990-talet. Diagnostisering av
34723: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sjukdomar hos foster, förebyggande av handi-
34724: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem        kapp och förbättrande av barnens psykosociala
34725: av statsrådet översänt avskrift av följande av      uppväxtmiljö i familjerna så att störningar i
34726: riksdagsledamot Kietäväinen m.fl. underteck-        den mentala hälsan kan förhindras hör tili
34727: nade spörsmål nr 208:                               rådgivningsarbetets viktigaste utmaningar.
34728:                                                        Det är viktigt att uppmärksamhet fåsts vid
34729:           Håller Regeringen på att avskaffa         rådgivningsarbetets betydelse och att en vitt-
34730:        den högklassiga rådgivningsverksamhe-        omfattande diskussion förs därom. Systemet
34731:        ten i vårt land och                          med rådgivningsbyråer är också i framtiden en
34732:           på vilket sätt ämnar Regeringen se tili   viktig del av det arbete som utförs vid hälso-
34733:        att rådgivningsverksamhetens nivå bibe-      vårdsbyråerna i syfte att främja hälsan och
34734:        hålls hög även i framtiden?                  förebygga uppkomsten av sjukdomar. Upprätt-
34735:                                                     hållandet och utvecklandet av yrkesskicklighe-
34736:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ten hos dem som arbetar vid rådgivningsby-
34737: samt anföra följande:                               råerna, särskilt med hjälp av fortbildning, är ett
34738:                                                     viktigt tyngdpunktsområde. Samarbetet med
34739:    1 den riksomfattande p1anen för anordnande       specialsjukvården och socialvården måste ock-
34740: av social- och hälsovården åren 1990-1994           så effektiveras.
34741: konstateras att arbetet vid hälsovårdscentraler-       Också när det gäller utvecklandet av rådgiv-
34742: na organiseras stegvis och med beaktande av         ningsbyråernas verksamhet förverkligas kom-
34743: lokala förhållanden i enlighet med befolknings-     munernas självbestämmanderätt. De lokala
34744: ansvarsprincipen. En del av hälsovårdscentra-       förhållandena och rådgivningsverksamhetens
34745: lerna deltar i det experiment med befolknings-      tidigare utveckling beaktas. Situationen i de
34746: ansvar som genomförs på åtgärd av social- och       stora städerna är en annan än på små orter på
34747: hälsovårdsministeriet. Där bedöms organise-         landsbygden. Förverkligandet av befolknings-
34748: ringen av läkarnas och hälsovårdarnas arbete        ansvarsprincipen förutsätter inte att samma
34749: inom en på befolkningsansvar baserad bashäl-        modell för arbetet tillämpas i hela landet. lnom
34750: sovård samt socialvårdens och företagshälso-        rådgivningsarbetet kan lokalt användas olika
34751: vårdens samarbete med bashälsovården.               modeller för arbetet med beaktande särskilt av
34752:    Rådgivningsarbetet har uppnått en stabil         personalens utbildning och erfarenhet. Inom
34753: position i Finland. Hos oss finns ett riksom-       rådgivningsarbetet har man också under tidi-
34754: fattande rådgivningsnät, som utnyttjas av alla      gare årtionden förverkligat olika slag av lokala
34755: samhällsklasser. På basis av folkhälsolagen         modeller.
34756: blev rådgivningsbyråerna år 1972 en del av det         Avsikten med de experiment som gäller på
34757: folkhälsoarbete som utförs vid hälsovårdscen-       befolkningsansvar baserad bashälsovård är att
34758: tralerna.                                           producera kunskap om det sätt på vilket
34759:    Rådgivningsarbetet har gett goda resultat.       servicen på olika orter fungerar och bidra tili
34760: Arbetet vid rådgivningsbyråerna för mödra-          utvecklandet av metoder med hjälp av vilka
34761: och barnavård har sin egen viktiga andel i att      man kan bedöma verksamhetens innehåll och
34762: mödra- och spädbarnsdödlighetens nivå är            resultat. Särskild uppmärksamhet kommer i
34763: synnerligen låg i Finland.                          fortsättningen att fästas vid resultaten av arbe-
34764:    Särskild uppmärksamhet har på 1980-talet         tet vid rådgivningsbyråerna och vid arbetets
34765: fästs vid utvecklandet av rådgivningsarbetet i      kvalitet inom ramen för olika verksamhetsmo-
34766: innehållsmässigt avseende och detta arbete          deller.
34767: 4                                1990 vp. -     KK n:o 208
34768: 
34769:   Med hjälp av principen om befolkningsan-       hör också en förbättring av rådgivningsarbetets
34770: svar försöker man förbättra kvaliteten hos       kvalitet och resultat.
34771: verksamheten inom bashälsovården. Tili målen
34772:     Helsingfors den 3 maj 1990
34773: 
34774:                                               Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
34775:                                             1990 vp.
34776: 
34777: Kirjallinen kysymys n:o 209
34778: 
34779: 
34780: 
34781: 
34782:                                 P. Leppänen: Tiemäärärahojen riittävyyden turvaamisesta Keski-
34783:                                     Suomessa
34784: 
34785: 
34786:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34787: 
34788:    Keski-Suomen teiden rakentamiseen on tie-      jainnin johdosta täällä on tavallista runsaam-
34789: laitoksen tuoreimmissa suunnitelmissa esitetty    min valtakunnallisia pääteitä ja että Keski-
34790: vuodelle 1990 151 milj. mk, vuodelle 1991 148     Suomen alemmanasteinen tiestö on valtakun-
34791: milj. mk ja vuodelle 1992 120 milj. mk. Liiken-   nan huonoimmassa kunnossa.
34792: nesuoritteen ja tiestön kunnon huomioon ot-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34793: taen määrärahojen pudottamiselle ei ole perus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34794: teita.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34795:    Tie 2000 -ohjelmassa Keski-Suomen teiden       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34796: rakentamiseen oli 1990-luvun alkuvuosina va-
34797: rattu noin 250 milj. mk vuodessa. Keski-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34798: Suomen tienrakennusmäärärahojen nostoesitys              ryhtyä, ettei Keski-Suomen tiemäärära-
34799: perustui siihen, että maakunnan keskeisen si-            hoja alennettaisi tulevina vuosina?
34800: 
34801:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
34802: 
34803:                                         Pekka Leppänen
34804: 
34805: 
34806: 
34807: 
34808: 200070S
34809: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 209
34810: 
34811: 
34812: 
34813: 
34814:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34815: 
34816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrä kulkee yleisillä teillä jo nyt 10 vuotta
34817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ennustettua aikaisemmin.
34818: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn                Liikenteen kasvu jatkuu lähivuosina voimak-
34819: kirjeenne n:o 710 ohella toimittanut valtioneu-       kaana. 1990-luvun alun kasvuksi on ennustettu
34820: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          noin 4 % vuodessa. Vuoden 2000 yleisten
34821: kansanedustaja Pekka Leppäsen näin kuulu-             teiden suoritteeksi ennustetaan nyt noin 35 500
34822: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 209:             miljoonaa autokilometriä eli 26 % enemmän
34823:                                                       kuin suunnitelmassa Tie 2000, johon eduskun-
34824:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34825:                                                       nalle annettu liikennepoliittinen selonteko tie-
34826:         ryhtyä, ettei Keski-Suomen tiemäärära-
34827:                                                       liikenteen osalta pohjautui.
34828:         hoja aleunettaisi tulevina vuosina?
34829:                                                          Liikenteen ennakoitua suuremman kasvun
34830:                                                       vuoksi on toimenpiteitä kohdistettu Tie 2000
34831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34832:                                                       -suunnitelman kiireellisimpiin tavoitteisiin.
34833: vasti seuraavaa:
34834:                                                       Tienpidon painopiste on siirretty päätieverk-
34835:    Liikenneministeriö on yhdessä tielaitoksen         koon. Alemman tieverkon hankkeita on siirret-
34836: kanssa toistuvasti esittänyt tienpidon rahoituk-      ty myöhemmäksi. Liikenteen kasvusta huoli-
34837: sen lisäämistä ja esittänyt sille selvät perusteet.   matta ei Tie 2000:n rahoitus toteudu, ei Keski-
34838: Valtiontaloudellisista syistä tähän ei ole kuiten-    Suomessa eikä muuallakaan.
34839: kaan ollut riittäviä mahdollisuuksia.                    Kysymyksen perusteluissa on todettu Keski-
34840:    Tielaitos laati Tie 2000 -suunnitelman 1980-       Suomen tienrakennusmäärärahojen vähenevän
34841: luvun puolivälissä. Siinä arvioitiin yleisten tei-    lähivuosina. Tämä aiheutuu siitä, että päätie-
34842: den tienpitoon tarvittavan reaalisesti noin 1 000     kohteet on ajoitettu kiireellisyyden mukaan.
34843: Mmk:n tasokorotus silloisessa kustannustasos-         Keski-Suomen kiireellisimmistä hankkeista ei-
34844: sa. Rahoitus esitettiin katettavaksi liikenteen       vät suunnitelmat ole vielä valmiina, joten ne
34845: kasvusta aiheutuvista tieliikenteen erityisvero-      ajoittuvat muutaman vuoden päähän.
34846: jen lisääntymisestä noin 5 vuoden aikana (200            Keski-Suomen tiepiirin päätieohjelmaan
34847: Mmk/vuosi). Nyt viisi vuotta myöhemmin on             kuulumattomien hankkeiden määrärahat on
34848: yleisten teiden rahoitusta lisätty reaalisesti vain   suunniteltu kasvaviksi. Samoin tiepiirin rahoi-
34849: noin 300 Mmk. Samana aikana on polttoaine-            tus kokonaisuutena tullee säilymään ja lähivuo-
34850: veron, auto- ja moottoripyöräveron ja mootto-         sina kasvamaan, mikäli tienpidon kokonaisra-
34851: riajoneuvoveron sekä niistä perittävän liike-         hoitus lisääntyy liikenneministeriön suunnitel-
34852: vaihtoveron tuotto lisääntynyt noin 4 000             man mukaisesti.
34853: Mmk.                                                     Liikenneministeriö tulee esittämään tienpi-
34854:    Tie 2000 -suunnitelmassa ennustettiin yleis-       toon tuntuvaa rahoituslisäystä myös vuodelle
34855: ten teiden liikennesuoritteen kasvuksi vuosina        1991, kuten eduskunta on jo useamman kerran
34856: 1985-2000 yhteensä 30 %. Vuoteen 1990 men-            edellyttänyt. Asian lopulliset päätökset tehdään
34857: nessä kasvu on ollut jo 32 %. Yleisten teiden         kuitenkin vasta vuoden 1991 tulo- ja menoar-
34858: suoritteeksi vuonna 2000 ennustettiin noin            viota käsiteltäessä ja siten viime kädessä edus-
34859: 28 000 miljoonaa autokilometriä. Tuo liikenne-        kunnassa.
34860: 
34861:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
34862: 
34863:                                                                Liikenneministeri Raimo Vistbacka
34864:                                     1990 vp. -     KK n:o 209                                     3
34865: 
34866: 
34867: 
34868: 
34869:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34870:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen        ca 28 000 milj. bilkilometer. Denna trafikvolym
34871: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förekommer på de alimänna vägarna redan nu,
34872: nr 710 av den 5 april 1990 tili vederbörande       lO år tidigare än man förutspådde.
34873: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Trafiken kommer att fortsätta att öka starkt
34874: fö1jande av riksdagsman Pekka Leppänen un-         under de närmaste åren. 1 början av 1990-talet
34875: dertecknade spörsmål nr 209:                       har tillväxten förutspåtts vara ca 4% om året.
34876:                                                    Prestationen för alimänna vägar år 2000 förut-
34877:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          spås nu vara ca 35 500 milj. bilkilometer, dvs.
34878:        vidta för att meliersta Finlands vägan-     26 % mer än i planen Väg 2000, på viiken den
34879:        slag inte skali sänkas under kommande       tili riksdagen avgivna trafikpolitiska redogörel-
34880:        år?                                         sen för vägtrafikens del baserade sig.
34881:                                                        På grund av att trafiken växte mer än vad
34882:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som hade förutspåtts har åtgärderna inriktats
34883: samt anföra följande:                              på de mest brådskande målen i planen
34884:                                                    Väg 2000. Tyngdpunkten inom väghåliningen
34885:    Trafikministeriet har tilisammans med väg-      har flyttats tili huvudvägarna. Projekt inom det
34886: verket upprepade gånger föreslagit att finansie-   lägre vägnätet har senarelagts. Trots trafiktili-
34887: ringen av väghållningen ökas och har framfört      växten kommer finansieringen i Väg 2000 inte
34888: tydliga motiveringar härför. Av orsaker som        att realiseras, varken i mellersta Finland eller
34889: sammanhänger med statshushåliningen har det        annanstans.
34890: emellertid inte funnits tiliräckliga möjligheter       1 motiveringen tili spörsmålet har pävisats
34891: för detta.                                         att vägbyggnadsanslagen för meliersta Finland
34892:    Vägverket uppgjorde planen Väg 2000 i           kommer att minska under de närmaste åren.
34893: mitten av 1980-talet. 1 den uppskattades att det   Detta beror på att huvudvägsobjekten har
34894: för väghåliningen av allmänna vägar reelit         tidsfåsts enligt hur brådskande de är. Planerna
34895: behövdes en nivåhöjning om ca l 000 milj. mk       för de mest brådskande projekten i meliersta
34896: enligt dåvarande kostnadsnivå. Det föreslogs       Finland är ännu inte färdiga, och kommer
34897: att finansieringen skulie täckas med de ökande     sålunda att uppskjutas med några år.
34898: specialskatterna från vägtrafiken, som inflyter        Anslagen för de projekt som inte hör tili
34899: p.g.a. den växande trafiken, under ca 5 år (200    meliersta Finlands vägdistrikts huvudvägspro-
34900: milj. mkjår). Nu fem år senare har finansie-       gram skali enligt planerna öka. Likaså torde
34901: ringen av alimänna vägar ökats reelit med          vägdistriktets finansiering som helhet betraktad
34902: endast ca 300 milj. mk. Under samma tid har        bibehålias som sådan och under de närmaste
34903: intäkterna från bränsleaccisen, bil- och motor-    åren öka, ifali totalfinansieringen för väghåli-
34904: cykelskatten och motorfordonsskatten samt          ning ökar i enlighet med trafikministeriets pian.
34905: omsättningsskatten, som uppbärs för dessa,             Trafikministeriet kommer att föreslå en
34906: ökat med ca 4 000 milj. mk.                        kännbar ökning i finansieringen för väghåli-
34907:    1 planen Väg 2000 förutspåddes tillväxten för   ning även för år 1991, såsom riksdagen redan
34908: trafikarbete på alimänna vägar åren 1985-          flera gånger har förutsatt. De slutgiltiga beslu-
34909: 2000 vara sammanlagt 30 %. Fram tili år 1990       ten i ärendet fattas emeliertid först vid behand-
34910: har tillväxten redan varit 32 %. Prestationen      lingen av budgetförslaget för år 1991 och
34911: för alimänna vägar år 2000 förutspåddes vara       sålunda i sista hand i riksdagen.
34912:     Helsingfors den 25 april 1990
34913: 
34914:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
34915:                                               1990 vp.
34916: 
34917: Kirjallinen kysymys n:o 210
34918: 
34919: 
34920: 
34921: 
34922:                                  P. Leppänen: Kuorma-autojen jarrujärjestelmien turvallisuudesta
34923: 
34924: 
34925:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34926: 
34927:    Viime aikoina on ryhdytty keskustelemaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34928: liikenneturvallisuudesta, mikä on hyvä asia.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34929:    Keskusteluissa on noussut esiin myös kuor-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34930: ma-autojen jarrujärjestelmät. Väitetään, että       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34931: uudet kuorma-autojen jarrujärjestelmät ovat
34932: tyhjällä kuorma-autolla vaaralliset, ja väitetään             Aikooko Hallitus selvittää, onko
34933: myös sellaista, että autoilijat joutuvat itse              mahdollisesti tehty virheitä, kun jarru-
34934: säätämään jarruja, jotta voisivat tehdä työtään            järjestelmiä on uusittu kuorma-autois-
34935: turvallisesti.                                             sa?
34936:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
34937: 
34938:                                           Pekka Leppänen
34939: 
34940: 
34941: 
34942: 
34943: 200070S
34944: 2                                  1990 vp. -    KK n:o 210
34945: 
34946: 
34947: 
34948: 
34949:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    jousitus- ja akselistorakenteisiin. Esimerkiksi
34951: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     neliakselisten perävaunujen jousitus ja akselis-
34952: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         torakenteet ovat saattaneet olla mitoitettuja ·
34953: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      jopa 48 tonnin kokonaispainolle, kun nyt
34954: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sallittu paino on 30-35 tonnia riippuen siitä,
34955: edustaja P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-    sallitaanko maan jäätyneenä ollessa korkeampi
34956: sesta kysymyksestä n:o 210:                       yhdistelmäpaino. ALE-venttiilit vaativat toimi-
34957:                                                   van jousituksen luotettavasti toimiakseen. Pelk-
34958:            Aikooko Hallitus selvittää, onko kä ALB-venttiilin asennus ei ole aina osoittau-
34959:         mahdollisesti tehty virheitä, kun jarru- tunut riittäväksi toimenpiteeksi, vaan myös
34960:         järjestelmiä on uusittu kuorma-autois- jousitusta olisi tullut muuttaa nykyisiä paino-
34961:         sa?                                       määräyksiä vastaavaksi.
34962:                                                      Autojen osalta on ollut vastaavankaltaisia
34963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ongelmia ja myös se, ettei ole tehty riittäviä
34964: vasti seuraavaa:                                  jarrujärjestelmän muutoksia etuakselin liialli-
34965:                                                   sen lukkiintumistaipumuksen vähentämiseksi.
34966:    Uudet raskaan kaluston jarrumääräykset an- Myös ajoneuvojen valmistajilla ja laitteistojen
34967: nettiin vuonna 1988 ja ne ovat tulleet voimaan toimittajilla on ollut puutteellisia ohjeita käy-
34968: asteittain vuoden 1989 alusta alkaen. Näiden tetyn kaluston jarrumuutoksiin, koska ei ole
34969: jarrumääräysten täyttäminen on ollut yhtenä varauduttu tarpeeksi laajoihin muutoksiin uu-
34970: vaatimuksena 1.1.1990 voimaan tulleiden uu- dessa tilanteessa. Viimeiseen asti uskottiin
34971: sien painojen saamiseksi myös vanhalle ajoneu- vuonna 1987 annetun mitta- ja painoratkaisun
34972: vokalustolle.                                     voimaantulon lykkäytymiseen.
34973:    Hallitus on vastannut 14 päivänä maaliskuu-       Se, että jarrujen säätöihin on mahdollisesti
34974: ta 1990 lähes samansisältöiseen kansanedustaja tietyissä tapauksissa kuljettajien taholta puu-
34975: Jääskeläisen 14 päivänä helmikuuta 1990 päi- tuttu ilman, että asiaa on tuotu katsastusorga-
34976: vätyllä kirjeellä toimitettuun kirjalliseen kysy- nisaation ja kyseisten auton valmistajien tie-
34977: mykseen n:o 26, joka kuului seuraavasti: "Mi- toon, on valitettavaa mutta mahdollista. Tämä
34978: hin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy liikennetur- johtuu siitä, että uudet määräykset antavat
34979: vallisuuden parantamiseksi raskaiden kuorma- jarrujen suunnittelulle ja säädölle melko väljät
34980: autojen jarrumääräysten osalta?"                  toleranssit, joita eri valmistajat ovat sovelta-
34981:    Sen lisäksi, mitä mainitusta vastauksesta neet toisiinsa nähden poikkeavasti. Uusien
34982: ilmenee, hallitus esittää kunnioittavasti edusta- jarrumääräysten edellyttämien muutosten yh-
34983: ja P. Leppäsen kysymykseen, että vuoden teydessä mahdollisesti tapahtuneiden virheiden
34984: vaihteessa kumotun tilavuuspainopäätöksen toteaminen on katsastustoimen tehtävä, ja
34985: mukaisissa maa- ja kiviaineen sekä puutavaran- siitä saataneen lisätietoa kyseisten autojen ja
34986: kuljetuksissa olleissa ajoneuvoissa on ilmennyt . niiden perävaunujen tulevissa vuosikatsastuk-
34987: tiettyjä ongelmia muutettujen jarrujen osalta.    sissa.
34988: Eräänä syynä näihin, lähinnä kuormitusten            Hallitus on seurannut ja tulee edelleen tut-
34989: mukaan toimivien venttiilien eli ALB-venttii- kimaan uusien jarrumääräysten soveltamisessa
34990: lien toiminnassa ilmenneisiin vaikeuksiin on ilmenneitä seikkoja ja on tarvittaessa valmis
34991: ollut kyseisillä kuljetusaloilla vallinnut "yli- täydentämään jo voimassa olevaa jarrusään-
34992: kuormakulttuuri", joka on johtanut ylijäreisiin nöstöä.
34993: 
34994:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1990
34995: 
34996:                                                            Liikenneministeri Raimo Vistbacka
34997:                                       1990 vp. -     KK n:o 210                                      3
34998: 
34999: 
35000: 
35001: 
35002:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          axelsläpvagnarnas fjädring och axelkonstruk-
35004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tioner har t.ex. kunnat vara dimensionerade för
35005: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem         en totalvikt på 48 ton, när den nu tillåtna
35006: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       vikten är 3(}-35 ton, beroende på om en större
35007: P. Leppänen undertecknade spörsmål nr 210:           kombinationsvikt tillåts när marken är frusen.
35008:                                                      ALB-ventilerna behöver en fungerande fjädring
35009:          Kommer Regeringen att reda ut, om           för att de skall fungera tillförlitligt. Det har i
35010:        eventuella fel begåtts vid installerandet     vissa fall visat sig, att det inte räcker tili med
35011:        av nya bromssystem i lastbilar?               att enbart installera ALB-ventiler, också fjäd-
35012:                                                      ringen borde ha bytts ut för att motsvara de
35013:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nuvarande viktbestämmelserna.
35014: samt anföra följande:                                   Motsvarande problem har uppkommit med
35015:                                                      bilar men tillräckliga ändringar i bromssyste-
35016:    Nya bromsbestämmelser för tungt materiel          met har inte gjorts för att minska framaxelns
35017: gavs 1988 och de har fr.o.m. 1989 stegvis trätt      tendens att låsa sig. Fordonstillverkarna och
35018: i kraft. En av förutsättningarna för att uppfylla    utrustningsleverantörerna har också haft brist-
35019: de krav dessa bromsbestämmelser ställer, har         fälliga instruktioner om förändringarna i
35020: varit att även gamma! fordonsmateriel skall          bromssystemet för materiel i användning, efter-
35021: beröras av bestämmelserna om de nya vikterna         som tillräcklig beredskap för stora förändring-
35022: som trädde i kraft den 1 januari 1990.               ar i den nya situationen inte har funnits. Ända
35023:     Regeringen har den 14 mars givit sitt svar       in i det sista trodde man på att mått- och
35024: angående riksdagsman Jääskeläinens spörsmål          viktlösningen från 1987 skulle uppskjutas.
35025: nr 26, daterat den 14 februari 1990, som tili sitt       Det att chaufförerna i vissa fall eventuellt
35026: innehåll i huvudsak motsvarar det nu aktuella        ingripit i bromsregleringen, utan att informera
35027: spörsmålet och som formulerades på följande          om saken tili besiktningsorganisationen eller tili
35028: sätt: "Vilka åtgärder avser Regeringen vidta för     ifrågavarande bilfabrikanter är beklagligt men
35029: att öka trafiksäkerheten med avseende på             möjligt. Detta beror på att de nya bestämmel-
35030: tunga lastbilars bromsbestämmelser?"                 serna gör det möjligt att planera och reglera
35031:     Utöver det som framkommit i svaret på            bromsarna inom rätt så stora toleransgränser,
35032: nämnda spörsmål, ber Regeringen att som svar         vilket tillverkarna har tillämpat på olika sätt i
35033: på riksdagsman P.Leppänens spörsmål högakt-          förhållande tili varandra. 1 samband med för-
35034: ningsfullt framlägga att vissa problem som           ändringarna betingade av de nya bromsbestäm-
35035: berör nyinstallerade bromsar har uppkommit i         melserna skall besiktningsmyndigheterna fast-
35036: fordon för jord-, sten- och trätransporter som       ställa eventuella felaktigheter, varom ytterligare
35037: följt bestämmelserna för det vid årsskiftet          information torde ges i samband med kom-
35038: upphävda volymviktsbeslutet. En av orsakerna         mande årsbesiktningar för ifrågavarande bilar
35039: tili detta problem, som närmast har att göra         och deras släpvagnar.
35040: med funktionella störningar i ventiler som               Regeringen har följt med och kommer i
35041:  fungerar efter belastningen, dvs. ALB-ventiler,     fortsättningen att följa med frågor som berör
35042: är att det råder "överbelastningskultur" inom        tillämpningen av de nya bromsbestämmelserna
35043:  dessa transportgrenar, vilket har lett tili över-   och kompletterar vid behov de gällande broms-
35044:  grova fjädrings- och axelkonstruktioner. Fyr-       bestämmelserna.
35045: 
35046:      Helsingfors den 2 maj 1990
35047: 
35048:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
35049:                                               1990 vp.
35050: 
35051: Kirjallinen kysymys n:o 211
35052: 
35053: 
35054: 
35055: 
35056:                                  Mäkelä: Yksityisten kansalaisten ja suuryritysten välisten oikeu-
35057:                                    denkäyntien kulujen korvaamisesta
35058: 
35059: 
35060:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35061: 
35062:    Luhangan pinta-alasta on lähes kolmannes         jutun, he joutuvat korvaamaan suuret oikeu-
35063: vesiä ja vesistöistä suurin osa on Päijännettä.     denkäyntikulut. Näin ollen on myös pelättävis-
35064: Ennen alueelle tulleiden tehtaiden saastevaiku-     sä se, etteivät alueen kalastajat uskalla ryhtyä
35065: tusta kalastus oli merkittävä elinkeino kunnas-     valituksiin. Tämän takia tulisi tällaisissa ta-
35066: sa. Tilanne on muuttunut rajusti alueen teol-       pauksissa, joissa elinkeinonharjoittajat perää-
35067: listumisen myötä.                                   vät saastuttamisen takia menetettyjä oikeuk-
35068:    Luhangan alueen vesistöjen pahin saastuttaja     siaan yrityksiltä, valtiovallan maksaa oikeuden-
35069: on ollut Yhtyneiden Paperitehtaiden KaipoJan        käyntikulut, mikäli he kärsisivät tappion oikeu-
35070: tehdas. Kyseisen tehtaan päästöjen vaikutuk-        dessa. Tämä mahdollistaisi kansalaisten käy-
35071: sesta runsas muikkukanta on vähentynyt 1960-        tännön oikeuden puolustaa asioitaan ja oikeuk-
35072: luvulla loppuen lähes täysin 1970-luvun kulues-     siaan suuria ja varakkaita teollisuuslaitoksia
35073: sa. Tuolloin runsas määrä kalastajia menetti        vastaan.
35074: joko pää- tai sivuansionsa kalastuksesta.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35075:    Korvausasiat ovat olleet vesioikeuksien kä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35076: sittelyssä jo yli 10 vuotta. Tähän mennessä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35077: Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit ovat jou-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35078: tuneet maksamaan korvauksia saastuttamisis7
35079: taan, mutta ylivoimaisesti pahin likaaja Yhty-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35080: neet Paperitehtaat on toistaiseksi välttänyt vas-          esimerkiksi Luhangan alueen kalasta-
35081: tuun täysin. Asia on menossa uudelleen vesioi-             jien tyyppisten ammatinharjoittamisen
35082: keuden käsittelyyn riita-asiana, sillä alkuperäi-          menetyksen takia suuria yrityksiä vas-
35083: nen korvausvaatimus saatiin varsin eris-                   taan oikeutta käyvien henkilöiden oi-
35084: kummallisella oikeuskäsittelyllä mitätöidyksi.             keudenkäyntikulujen       korvaamiseksi
35085: Valitettavinta tässä asiassa on kuitenkin pää-             valtion varoista siinä tapauksessa, että
35086: töksen viipymisen lisäksi se, että mikäli valit-           valittajat häviävät nostamansa kanteen
35087: tajat eli kalastajat häviävät nyt nostetun uuden           oikeudessa?
35088:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
35089: 
35090:                                            Tina Mäkelä
35091: 
35092: 
35093: 
35094: 
35095: 200070S
35096: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 211
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 
35101:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35102:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Sellainen pe-
35103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ruste olisi esimerkiksi silloin, kun asianosaiset
35104: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         vuoroin voittavat asiassa; kun voittanut asian-
35105: kirjeenne n:o 712 ohella toimittanut valtioneu-   osainen on aloittanut oikeudenkäynnin ilman,
35106: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      että vastapuoli on antanut siihen aihetta; taik-
35107: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta       ka kun hävinnyt osapuoli ei ole ennen oikeu-
35108: kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:               denkäyntiä tiennyt eikä hänen ole pitänytkään
35109:                                                   tietää sellaista tosiseikkaa, josta asian lopputu-
35110:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     los on aiheutunut.
35111:        esimerkiksi Luhangan alueen kalasta-          Asianosaisen mahdollisuus vapautua omien
35112:        jien tyyppisten ammatinharjoittamisen      oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta perus-
35113:        menetyksen takia suuria yrityksiä vas-     tuu maksutlomasta oikeudenkäynnistä annet-
35114:        taan oikeutta käyvien henkilöiden oi-      tuun lakiin (87 /73). Lain mukaan maksuton
35115:        keudenkäyntikulujen korvaamiseksi val-     oikeudenkäynti voidaan myöntää asianosaisel-
35116:        tion varoista siinä tapauksessa, että      le, joka huomioon ottaen hänen tulonsa ja
35117:        valittajat häviävät nostamansa kanteen     varansa sekä elatusvelvollisuutensa ja muut
35118:        oikeudessa?                                taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat ei
35119:                                                   asiaan osallisena vaikeuksitta kykene kokonai-
35120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        suudessaan suorittamaan asian käsittelyn vaa-
35121: taen seuraavaa:                                   timia menoja. Lisäksi asianosaisella on yleisestä
35122:                                                   oikeusaputoiminnasta annetun lain (88/73) no-
35123:    Oikeudenkäymiskaaren mukainen pääsääntö        jalla mahdollisuus saada korvauksetta tai osit-
35124: on, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvol-     taista korvausta vastaan yleistä oikeusapua.
35125: lisuus määräytyy pääasian lopputuloksen mu-       Edellä mainittujen järjestelyjen lisäksi asian-
35126: kaan. Esimerkiksi riita-asian hävinnyt asian-     osainen voi vapautua oikeudenkäyntikulujensa
35127: osainen joutuu korvaamaan voittaneen vasta-       korvaamisesta esimerkiksi ottamansa oikeus-
35128: puolen kulut ja pitämään omat kulunsa vahin-      turvavakuutuksen perusteella.
35129: konaan. Oikeudenkäymiskaaren oikeuden-               Edellä mainittujen järjestelyjen on katsottu
35130: käyntikulujen korvaamista koskevia 21 luvun       turvaavan yksittäisen asianosaisen mahdolli-
35131: säännöksiä ollaan parhaillaan uudistamassa 2      suuden turvautua oikeudenkäyntiin oikeuksiin-
35132: päivänä toukokuuta 1989 valmistuneen työryh-      sa pääsemiseksi. Kansalaisten yhdenvertaisuu-
35133: män mietinnön ja siitä annettujen lausuntojen     desta lain edessä johtuu, että erityisaseman
35134: perusteella. Edellä mainitusta pääsäännöstä ei    turvaaminen yksittäiselle asianosaiselle tai asian-
35135: säännöksiä muutettaessa ole tarkoitus poiketa.    osaisryhmälle esimerkiksi lakia muuttamalla
35136: Sen sijaan 21 lukuun on tarkoitus ottaa ny-       edellyttää, että siihen on olemassa muihin
35137: kyistä yksityiskohtaisemmat säännökset siitä,     asianosaisiin tai asianosaisryhmiin verrattuna
35138: milloin asian hävinnyt asianosainen kokonaan      erityisen painavia syitä.
35139: tai osittain vapautuu korvaamasta voittaneen
35140:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1990
35141: 
35142:                                                                  Oikeusministeri Tarja Halonen
35143:                                       1990 vp. -      KK n:o 211                                      3
35144: 
35145: 
35146: 
35147: 
35148:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35149: 
35150:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att ersätta motpartens rättegångskostnader tas
35151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           in i 21 kap. En sådan grund finns t.ex. då
35152: nr 712 av den 5 april 1990 tili vederbörande          vardera parten vinner en del av yrkandena i
35153: medlem av statsrådet översänt avskrift av             målet, då den vinnande parten har inlett
35154: riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade                 rättegången utan att motparten har gett anled-
35155: spörsmål nr 211:                                      ning tili det eller då den förlorande parten inte
35156:                                                       före rättegången kände tili och inte heller borde
35157:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ha känt tili det faktum som har gett upphov tili
35158:        vidta för att personer som processar           domslutet.
35159:        mot stora företag på grund av förluster           En parts möjlighet att befrias från att ersätta
35160:        i yrkesutövningen, i stil med dem som          sina egna rättegångskostnader grundar sig på
35161:        fiskarna i Luhango lidit, skall få sina        lagen om fri rättegång (87/73). Fri rättegång
35162:        rättegångskostnader ersatta av staten          beviljas enligt denna lag en part, "som med
35163:        för den händelse att de som har anfört         hänsyn tili sina inkomster och tillgångar samt
35164:        besvär förlorar käromålet vid dom-             sin underhållsskyldighet och övriga omständig-
35165:        stolen?                                        heter som inverkar på hans ekonomiska ställ-
35166:                                                       ning, inte såsom delaktig i saken utan svårighet
35167:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          förmår betala samtliga kostnader för ärendets
35168: samt anföra följande:                                 behandling". Dessutom har en part med stöd
35169:                                                       av lagen om allmän rättshjälpsverksamhet
35170:    Huvudregeln enligt rättegångsbalken är att         (88/73) möjlighet att få allmän rättshjälp an-
35171: ersättningsskyldigheten för rättegångskostna-         tingen gratis eller mot partiell ersättning. Ut-
35172: der bestäms enligt domslutet i huvudsaken. En         över dessa arrangemang kan en part befrias
35173: part som t.ex. har förlorat ett tvistemål skall       från att ersätta sina rättegångskostnader t.ex.
35174: ersätta motpartens kostnader och själv stå för        genom att teckna en rättsskyddsförsäkring.
35175: sina egna kostnader. Stadgandena om ersätt-              Dessa arrangemang garanterar den enskilde
35176: ning av rättegångskostnader i 21 kap. rätte-          partens möjligheter att tillgripa rättegång för
35177: gångsbalken revideras som bäst utgående från          att få sin rätt tillgodosedd. På grund av
35178: det arbetsgruppsbetänkande som blev klart den         medborgarnas likställdhet inför lagen kan man
35179: 2 maj 1989 och utlåtandena över det. A vsikten        garantera en särställning åt en enskild part eller
35180: är att inte avvika från den gällande huvudre-         en grupp av parter t.ex. genom att ändra lagen
35181: geln när stadgandena ändras. Däremot skall            endast under den förutsättningen att det före-
35182: mera detaljerade stadganden om när den för-           1igger särskilt vägande skäl för detta i jämfö-
35183: lorande parten helt eller delvis skall befrias från   relse med andra parter eller grupper av parter.
35184: 
35185:      Helsingfors den 10 maj 1990
35186: 
35187:                                                                      Justitieminister Tarja Halonen
35188:                                              1990 vp.
35189: 
35190: Kirjallinen kysymys n:o 212
35191: 
35192: 
35193: 
35194: 
35195:                                  Mäkelä: Potilaskodissa yöpyvien henkilöiden yöpymiskustannus-
35196:                                      ten korvaamisesta
35197: 
35198: 
35199:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35200:    Useat henkilöt, jotka joutuvat vaikean vai-     sillä he voivat yöpyä kotonaan. Tämän takia
35201: vansa takia matkustamaan pääkaupunkiseu-           kyseinen Kansaneläkelaitoksen korvausperuste
35202: dulle lähinnä Helsingin yliopistolliseen keskus-   on vääryys kauempana Helsingistä asuvia kan-
35203: sairaalaan tai muihin erikoishoitolaitoksiin,      salaisia kohtaan.
35204: joutuvat hoidon kestäessä yöpymään itse, tai          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35205: jos kyseessä on lapsi, hänen vanhempansa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35206: joutuvat yöpymään potilaskodissa. Potilasko-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35207: tien tämänhetkinen vuorokausimaksu Helsin-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35208: gissä on 120 markkaa/henkilö. Tästä summasta
35209: Kansaneläkelaitos korvaa kuitenkin vain 80                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
35210: markkaa/henkilö.                                          että Kansaneläkelaitoksen korvauspe-
35211:    Kyseinen korvausperuste on epäkohta, kos-              rusteita potilaskodissa yöpyvien henki-
35212: ka sillä rangaistaan Helsingin ulkopuolella asu-          löiden yöpymiskorvauksen suhteen
35213: via henkilöitä, jotka joutuvat joko itse hoidet-          muutettaisiin siten, että korvausperuste
35214: tavana ollessaan tai saattaessaan hoidettavana            olisi lähempänä todellisia kustannuksia,
35215: olevaa potilasta yöpymään potilaskodissa. Pää-            ja tällä tavoin tehtäisiin kauempaa Suo-
35216: kaupunkiseudulla tai lähellä pääkaupunkia                 mesta tulevat potilaat samanarvoisiksi
35217: asuvilla henkilöillä ei kyseistä ongelmaa ole,            pääkaupunkiseudulta olevien kanssa?
35218:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
35219: 
35220:                                            Tina Mäkelä
35221: 
35222: 
35223: 
35224: 
35225: 200070S
35226: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 212
35227: 
35228: 
35229: 
35230: 
35231:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35232:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rioon tai röntgenlaitokseen. Jos henkilö joutuu
35233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden
35234: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          vuoksi yöpymään matkalla hotellissa, matkus-
35235: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tajakodissa tai ns. potilashotellissa, hänelle
35236: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      maksetaan yöpymisrahaa majoituskustannus-
35237: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     ten määrä, enintään kuitenkin sairausvakuutus-
35238: kysymyksestä n:o 212:                              asetuksen 7 a §:n mukaan 80 mk vuorokaudes-
35239:                                                    sa. Yöpymisrahaa maksetaan myös saattajalle,
35240:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     jos potilas on tarvinnut saattajaa.
35241:        että Kansaneläkelaitoksen korvauspe-           Vertailukohtana yöpymisrahan määrälle voi-
35242:        rusteita potilaskodissa yöpyvien henki-     daan pitää sairaaloiden ns. potilashotellin pe-
35243:        löiden yöpymiskorvauksen suhteen            rimää majoituskorvausta, joka on tällä hetkellä
35244:        muutettaisiin siten, että korvausperuste    yleensä 120 markkaa henkilöltä.
35245:        olisi lähempänä todellisia kustannuksia,       Kansaneläkelaitos on 11 päivänä huhtikuuta
35246:        ja tällä tavoin tehtäisiin kauempaa Suo-    1990 tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle
35247:        mesta tulevat potilaat samanarvoisiksi      esityksen yöpymisrahan korottamisesta 120
35248:        pääkaupunkiseudulta olevien kanssa?         markkaan vuorokaudelta. Yöpymisiä on kor-
35249:                                                    vattu vuonna 1989 1 725 000 markkaa, yövyt-
35250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tyjä öitä oli 27 600. Muutoksesta arvioidaan
35251: vasti seuraavaa:                                   aiheutuvan miljoonan markan lisäkustannukset
35252:                                                    vuodessa, joten asia otetaan esille valtion vuo-
35253:   Sairausvakuutuslain perusteella korvataan        den 1991 tulo- ja menoarviota valmisteltaessa.
35254: omavastuun ylittävältä osalta vakuutetun mat-      Sairausvakuutuksen palautustaksojen tarkistus
35255: kat tutkimukseen tai hoitoon esimerkiksi lää-      käsitellään koko laajuudessaan myös samassa
35256: käriin, terveyskeskukseen, sairaalaan, laborato-   yhteydessä.
35257:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
35258: 
35259:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
35260:                                     1990 vp. -     KK n:o 212                                      3
35261: 
35262: 
35263: 
35264: 
35265:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35266:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        person på grund av undersökning eller vård
35267: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         elier på grund av trafikförhåliandena är tvung-
35268: av den 5 april 1990 till vederbörande medlem        en att övernatta under resan på hoteli eller
35269: av statsrådet översänt avskrift av följande av      resandehem elier på s.k. patienthotell, betalas
35270: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-         tili honom en övernattningspenning, som mot-
35271: mål nr 212:                                         svarar inkvarteringskostnaderna, dock en1igt
35272:                                                     7 a § sjukförsäkringsförordningen högst 80 mk
35273:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            per dygn. Om patienten behöver en följeslaga-
35274:        vidta för att folkpensionsanstaltens er-     re, betalas övernattningspenning även tili följe-
35275:        sättningsgrunder i fråga om övernatt-        s1agaren.
35276:        ningsersättningen tili personer som              Storleken av övernattningspenningen kan
35277:        övernattar i patienthem skali ändras så      jämföras med inkvarteringsersättningen vid
35278:        att ersättningsgrunden ligger närmare        sjukhusens s.k. patienthoteli, viiken för närva-
35279:        de faktiska kostnaderna och därigenom        rande i allmänhet är 120 mk per person.
35280:        patienter från orter 1ängre borta i Fin-         Folkpensionsanstalten gjorde den 11 april
35281:        land blir likställda med dem från hu-         1990 en framställning hos social- och hälso-
35282:        vudstadsregionen?                            vårdsministeriet om höjning av övernattnings-
35283:                                                     penningen tili 120 mk per dygn. Ar 1989
35284:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        betalades i övernattningsersättningar samman-
35285: samt anföra följande:                               lagt 1 725 000 mk för 27 600 nätter. Det beräk-
35286:                                                     nas att ändringen kommer att föranleda en
35287:    Med stöd av sjukförsäkringslagen ersätts den     miljon mark i merkostnader per år, varför
35288: försäkrades resor tili undersökning eller vård,     ärendet tas upp vid beredningen av statsbud-
35289: t.ex. hos läkare, hälsovårdscentral, sjukhus,       geten för år 1991. I samband därmed behand-
35290: 1aboratorium elier röntgeninstitut, tili den del    las också frågan om en justering av taxorna för
35291: kostnaderna överstiger en självrisk. Om en          sjukförsäkringsåterbäringar i hela dess vidd.
35292:     Helsingfors den 4 maj 1990
35293: 
35294:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
35295:                                                 1990 vp.
35296: 
35297: Kirjallinen kysymys n:o 213
35298: 
35299: 
35300: 
35301: 
35302:                                    Laaksonen ym.: Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien säännös-
35303:                                       ten soveltamisesta
35304: 
35305: 
35306:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35307: 
35308:     Vuoden 1986 alusta toteutettiin yksityisen         sistä ja psyykkisistä tekijöistä. Lähtökohtana
35309: sektorin        työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä      on siis korostetusti yksilön tilanteen arviointi ja
35310: uudistus, jolla kiinteään eläkeikään perustuvaa        hänen kykynsä selviytyä omassa työssään.
35311: järjestelmää täydennettiin säännöksillä yksilöl-          Yksilöllisen varhaiseläkkeen perusteet laissa
35312: lisestä varhaiseläkkeestä, varhennetusta van-          ovat tarkoituksellisesti lievemmät kuin varsi-
35313: huuseläkkeestä ja osa-aikaeläkkeestä.                  naisen työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla. Käy-
35314:     Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen yksilölli-        tännön tulkinta on kuitenkin kiristämässä var-
35315: senä varhaiseläkkeenä muodostaa poikkeuksen            haiseläkkeelle pääsyä yhä lähemmäksi tilannet-
35316: työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperustei-              ta, joka vallitsee työkyvyttömyyseläkkeen
35317: siin. Täyden työeläkkeen saaminen työkyvyttö-          myöntämisperusteissa.
35318: myyden perusteella edellyttää muun muassa,                Yksilöllistä varhaiseläkettä hakeneista 30 %
35319: että työntekijän työkyvyn on arvioitu olevan           saa hylkäävän päätöksen. Yleinen arvio on se,
35320: ainakin vuoden ajan alentunut vähintään kol-           että yksilöllisen varhaiseläkkeen saama enna-
35321: mella viidenneksellä. Tämän vaatimuksen estä-          koitua suurempi suosio on ollut omiaan kiris-
35322: mättä 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä on          tämään eläkkeen myöntämisperusteiden tulkin-
35323:  oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä yksilölli-        taa. Monissa tapauksissa lääkärin lausunto
35324:  senä varhaiseläkkeenä. Myöntämisedellytyksis-         puoltaa eläkkeelle siirtymistä, kun taas työn-
35325: sä otetaan huomioon useita tekijöitä. Tällaisia        antajan lausunto kertoo hakijan selviytyvän
35326:  ovat työntekijän sairaus, vika tai vamma,             hyvin työstään. SAK:n piirissä on seurattu jo
35327:  ikääntymiseen liittyvät tekijät, ammatissaolon        jonkin aikaa varhaiseläkkeiden hylkytapauksia
35328:  pitkäaikaisuus, hänelle työstä aiheutunut rasit-      ja todettu, että mitä suuremmasta työnantajas-
35329:  tuneisuus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet.          ta on kysymys, sitä todennäköisempää on, että
35330:  Lisäksi edellytetään, että työkyky on näistä          työnantaja lausunnossaan katsoo hakijan voi-
35331:  syistä alentunut pysyvästi siinä määrin, ettei        van suoriutua työstään, joten eläkkeensaamis-
35332:  yksilöllistä varhaiseläkettä hakevan kohtuudel-       edellytykset puuttuvat. Asiaan vaikuttanee se
35333:  la voida enää edellyttää jatkavan ansiotyötään.       tosiasia, että yksityisellä sektorilla suuret työn-
35334:     Hallituksen esitystä joustavasta eläkejärjes-      antajat joutuvat kertakaikkisena suorituksena
35335:  telmästä käsiteltäessä eduskunnassa sosiaaliva-       kustantamaan huomattavan osan yksilölliselle
35336:  liokunta kirjasi mietintöönsä yksilöllisen var-       varhaiseläkkeelle siirtyvän eläkekatteesta. Ylei-
35337:  haiseläkkeen myöntämisperusteista tulkintaoh-         sesti työntekijäpuolella tilannetta on tulkittu
35338:  jeen. Valiokunta totesi, että arvioitaessa eläk-      siten, että työnantajien kustannustietoisuus vai-
35339:  keenhakijan elämäntilanteen vaikutusta hänen          kuttaa hylkääviin eläkepäätöksiin. Myös Kun-
35340:  työkykyynsä tulee laissa mainittuja tekijöitä         nallisessa eläkelaitoksessa on kiinnitetty kunta-
35341:  käsitellä yhtä painavina siten, ettei kuitenkaan      työnantajien huomioita asiaan. Laitos esittää
35342:  edellytetä kaikkien tekijöiden samanaikaista          kuntatyönantajille "sakkomaksua", eli työnan-
35343:  ilmenemistä ja että työolosuhteiden selvittämi-       tajien kustannustietoisuuden lisäämiseksi on
35344:  sessä on käytettävä työpaikkakohtaista asian-         perusteltua ottaa käyttöön yksilöllisen varhais-
35345:  tuntemusta. Valiokunnan käsityksen mukaan             eläkkeen maksuosuus. Maksu tullaan perimään
35346:  ikääntymiseen liittyvien tekijöiden arvioinnissa      työnantajalta yksilölliselle varhaiseläkkeelle
35347:   tulee kiinnittää huomiota niihin tekijöihin, jois-   siirtymisen yhteydessä. Joustavaan eläkejärjes-
35348:  sa ei ole kysymys sairaudesta, viasta tai vam-        telmään vaikuttamiseksi annetaan kuntatyön-
35349:   masta, vaan vanhenemisen aiheuttamista fyysi-        antajille toimintaohje: "Eiäkepoliittisesti ja
35350: 
35351: 200070S
35352: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 213
35353: 
35354: inhimillisesti katsoen olisi järkevää pyrkiä        luottamushenkilöt. Sen vuoksi eläkelaitokset
35355: suuntaamaan työnantajien käyttäytymistä niin,       tulisi velvoittaa hankkimaan varhaiseläkettä
35356: että työntekijöiden työkyky ja -motivaatio säi-     hakevan työntekijän selviytymismahdollisuuk-
35357: lyisivät ja "ennenaikaisia" eläkkeelle jäämisiä     sista omassa työssään ja työolosuhteista myös
35358: vältettäisiin."                                     lausunnon asianomaisen työpaikan työsuojelu-
35359:    Yksilölliselle varhaiseläkkeelle päästään -      valtuutetulta.
35360: vastoin sosiaalivaliokunnan antamaa tulkin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35361: taohjetta - entistä useammin työnantajaisän-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35362: nän armosta.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35363:    Työpaikkakohtaisella       asiantuntemuksella    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35364: lain valmisteluaineistossa ei varmasti tarkoitet-
35365: tu työnantajan kustannustietoisuuden sävyttä-
35366: miä lausuntoja. Tällä hetkellä yhä useammassa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35367: tapauksessa työnantajan kielteinen kanta mah-              ryhtyä yksilöllisen      varhaiseläkkeen
35368: dollisesti pitkäänkin ammatissa toimineen                  myöntämisperusteiden tai lain sovelta-
35369: työntekijänsä varhaiseläkkeelle siirtymiseen               misohjeiden laatimiseksi sellaisiksi, että
35370: johtaa eläkelaitoksen hylkäävään päätökseen,               eduskunnan sosiaalivaliokunnan asiassa
35371: vaikka eläkelaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen              omaksuma kanta lain tulkinnasta toteu-
35372: lääkärinlausunnot puoltaisivat myönteistä eläke-           tuisi ja että eläkelaitokset velvoitettai-
35373: päätöstä. Varhaiseläkehakemus hylätään, mil-               siin hankkimaan myös työntekijöiden
35374: loin se vähänkin on mahdollista.                           edustajan lausunto yksilöllistä varhais-
35375:    Työpaikkakohtaista asiantuntemusta työpai-              eläkettä hakevan työolosuhteista ja sel-
35376: kalla edustavat ennen muuta työntekijöiden                 viytymismahdollisuuksista työssä?
35377: 
35378:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
35379: 
35380:          Timo Laaksonen                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Haavisto
35381:          Jukka Gustafsson               Marita Jurva              Kalevi Lamminen
35382:          Eeva-Liisa Moilanen            Marjatta Stenius-Kaukonen Håkan Nordman
35383:          Pekka Leppänen                 Juhani Vähäkangas         Esko Seppänen
35384:          Pauli Uitto                    Asko Apukka               Claes Andersson
35385:          Jarmo Wahlström                Vappu Säilynoja           Lauha Männistö
35386:                                         Raila Aho
35387:                                        1990 vp. -     KK n:o 213                                      3
35388: 
35389: 
35390: 
35391: 
35392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35393: 
35394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuli tehdä selvitys joustavan eläkeikäjärjestelyn,
35395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erityisesti yksilöllisen varhaiseläkkeen, toimeen-
35396: olette 6 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             panosta ja ratkaisukäytännöstä. Työryhmän
35397: ki1jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tuli selvityksessään kiinnittää huomiota eläke-
35398: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ikäjärjestelyn toimeenpanoa varten annettuihin
35399: edustaja Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta           ohjeisiin, eläkelaitokselle toimitettaviin eläke-
35400: kirjallisesta kysymyksestä n:o 213:                   hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittaviin selvi-
35401:                                                       tyksiin ja uusia eläkemuotoja koskevaan tiedo-
35402:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tukseen.
35403:         ryhtyä    yksilöllisen   varhaiseläkkeen         Työryhmän mielestä eläkehakemuslomakkei-
35404:         myöntämisperusteiden tai lain sovelta-        ta tulisi kehittää siten, että hakijan oma näke-
35405:         misohjeiden laatimiseksi sellaisiksi, että    mys hänen työstään ja siitä selviytymisestä
35406:         eduskunnan sosiaalivaliokunnan asiassa        tulisi paremmin esille. Työryhmän mielestä
35407:         omaksuma kanta lain tulkinnasta toteu-        myös työnantajan lausuntolomaketta tulisi ke-
35408:         tuisi ja että eläkelaitokset velvoitettai-    hittää. Eläkelaitosten olisi ohjeistuksessaan
35409:         siin hankkimaan myös työntekijöiden           kiinnitettävä työnantajien huomiota siihen, että
35410:         edustajan lausunto yksilöllistä varhais-      lomaketta täytettäessä olisi mukana mahdolli-
35411:         eläkettä hakevan työolosuhteista ja sel-      simman lähellä työntekijää oleva esimies. Työ-
35412:         viytymismahdollisuuksista työssä?             ryhmä katsoi, että työterveyshuollolla olevat
35413:                                                       tiedot hakijan työstä ja työssä selviytymisestä
35414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulisi liittää mahdollisuuksien mukaan työnan-
35415: vasti seuraavaa:                                      tajan lausuntoon. Ohjeissa olisi selvästi tuotava
35416:                                                       esille, että työnantajan tehtävänä on antaa
35417:    Joustava eläkeikäjärjestely on ollut voimassa      kuvaus hakijan työstä ja hänen selviytymises-
35418: yksityisen työeläkejärjestelmän ja kansaneläke-       tään siinä sekä tähän liittyen nykyistä parem-
35419: järjestelmän piirissä vuodesta 1986 lukien. Jul-      min ilmoittaa tiedot esimerkiksi hakijan sai-
35420: kisen puolen ansioeläkejärjestelmään uudistus         rauspoissaoloista.
35421: ulotettiin vuoden 1989 heinäkuun alusta.                 Eläketurvakeskuksen yleiskirjeessä A 5/90
35422:    Kuten kysymyksessä on tuotu esiin, yksilöl-        (1 5.2.1990) on annettu yksilöllistä varhaiselä-
35423: linen varhaiseläke on uudistuksessa ennakoitua        kettä koskevat uudet soveltamisohjeet eläkelai-
35424: enemmän saanut suosiota eläkkeenhakijoiden            toksille. Yleiskirjettä uudistettaessa on kiinni-
35425: keskuudessa. Vuosina 1986-1989 yksilöllistä           tetty huomiota edellä mainitun sosiaali- ja
35426: varhaiseläkettä oli yksityisen työeläkejärjestel-     terveysministeriön asettaman työryhmän selvi-
35427: män piirissä hakenut kaikkiaan runsaat 49 000         tyksessä esiin tulleisiin seikkoihin. Yksilöllisen
35428: henkilöä. Samana aikana yksilölliselle varhais-       varhaiseläkkeen saamisedellytyksiä koskevia
35429: eläkkeelle on päässyt noin 30 000 työntekijää.        ohjeita on täsmennetty. Hakemuksen käsitte-
35430: Keskimääräinen hylkäysprosentti on nama               lyä, ratkaisemista ja päätöksen antamista kos-
35431: vuosina liikkunut 30 %:n paikkeilla. Julkisen         kevia ohjeita on tarkennettu. Uutta ovat ohjeet
35432: ansioeläkejärjestelmän tiedot eläkkeellejäämis-       yksilöllisen varhaiseläkkeen hakijan ja saajan
35433: halukkuudesta ja hylkäysprosentin suuruudesta         tulona huomioon otettavista ansioista sekä
35434: ovat samansuuntaiset kuin yksityisessä työelä-        ohjeet muun eläkkeen muuttamisesta yksilölli-
35435: kejärjestelmässä.                                     seksi varhaiseläkkeeksi.
35436:    Tiedot yksilöllisen varhaiseläkkeen toisaalta         Eläketurvakeskus on myös uusinut lomak-
35437: ennakoitua suuremmasta suosiosta ja toisaalta         keen, jolla työnantaja antaa kuvauksen eläk-
35438:  korkeasta hylkäämisprosentista johtivat jo           keenhakijan työstä, työolosuhteista ja selviyty-
35439: vuonna 1987 siihen, että sosiaali- ja terveysmi-      misestä työssä. Lomaketta uudistettaessa on
35440:  nisteriö asetti työntekijäjärjestöjen ja työnanta-   edellä mainitut seikat otettu huomioon.
35441: jan tahojen vaatimuksesta työryhmän, jonka               Uudessa yleiskirjeessä on maininta työter-
35442: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 213
35443: 
35444: veyshuollosta ja työsuojeluorganisaatioita saa-       näkemyksille, jotka vaativat ammatillisen var-
35445: tavista lisäselvityksistä. Siinä on mainittu          haiseläkkeen kehittämistä. Koska uudet sovel-
35446: myös, että hakija voi oman kuvauksensa täy-           tamisohjeet ovat vasta vähän aikaa olleet elä-
35447: dennykseksi liittää mukaan esimerkiksi työsuo-        kejärjestelmien sovellettavina, niiden vaikutuk-
35448: jeluhenkilön tai luottamusmiehen lausunnon.           sesta päätöksentekoon ei vielä olla tarkemmin
35449: Tästä on maininta myös eläkehakemuksen                selvillä.
35450: täyttämistä koskevissa ohjeissa sekä palvelupis-         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kuiten-
35451: teohjeissa.                                           kin yksilöllisen varhaiseläkejärjestelyn toteutu-
35452:    Yksilöllisen varhaiseläkejärjestelmän käytös-      mista. Asia tulee muun muassa esille valtioneu-
35453: tä saadut tiedot viittaavat siihen, että järjestel-   voston 29.12.1990 asettaman eläkeikäkomitea
35454: mä on tarjonnut myönteisen vaihtoehdon niille         1990:n työn yhteydessä.
35455: 
35456:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1990
35457: 
35458:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
35459:                                     1990 vp. -     KK n:o 213                                     5
35460: 
35461: 
35462: 
35463: 
35464:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35465: 
35466:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ena sidan och en hög avslagsprocent å andra
35467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sidan ledde redan år 1987 tili att social- och
35468: av den 6 april 1990 tili vederbörande medlem       hälsovårdsministeriet, på uppmaning av arbets-
35469: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tagarorganisationer och arbetsgivare, tillsatte
35470: riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteck-        en arbetsgrupp. Denna hade tili uppgift att
35471: nade spörsmål nr 213:                              utreda hur det flexibla pensionsålderssystemet,
35472:                                                    särskilt individuell förtidspension, skall för-
35473:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          verkligas och hurudan praxis som skall tilläm-
35474:        vidta för att göra upp grunderna för        pas i fråga om avgörandena. Arbetsgruppen
35475:        beviljande av individuell förtidspension    skulle vid sitt utredningsarbete fästa uppmärk-
35476:        eller anvisningar för tillämpning av        samhet vid de anvisningar som getts för verk-
35477:        lagen på sådant sätt att den ståndpunkt     ställandet av pensionsåldersarrangemanget, de
35478:        som riksdagens socialutskott har anta-      utredningar som skall inlämnas tili pensionsan-
35479:        git i fråga om tolkningen av lagen skall    stalten och som behövs för avgörande av
35480:        förverkligas och att pensionsanstalterna    pensionsansökningar samt vid information om
35481:        skall förpliktas att inhämta utlåtande      nya pensionsformer.
35482:        även av arbetstagarnas representant om         Enligt arbetsgruppens uppfattning bör pen-
35483:        de arbetsförhållanden och den förmåga       sionsansökningsblanketterna utvecklas så att
35484:        att reda sig i arbetet som den person       sökandens egen uppfattning om hans arbete
35485:        som ansöker om individuell förtidspen-      och förmåga att reda sig i arbetet skulle
35486:        sion har?                                   framträda bättre. Arbetsgruppen anser att ock-
35487:                                                    så blanketten för arbetsgivarens utlåtande bör
35488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utvecklas. Pensionsanstalterna skall vid utfär-
35489: samt anföra följande:                              dandet av anvisningar fästa arbetsgivarnas
35490:                                                    uppmärksamhet vid att en förman som står så
35491:   Det flexibla pensionsåldersarrangemanget         nära arbetstagaren som möjligt skall vara med
35492: har varit i kraft inom den privata sektorns        då blanketten ifylls. Arbetsgruppen ansåg att
35493: arbetspensionssystem och inom folkpensionssys-     de uppgifter om sökandens arbete och om hans
35494: temet sedan år 1986. Vid ingången av juli 1989     förmåga att reda sig i arbetet som finns hos
35495: utvidgades reformen tili att omfatta förvärvs-     företagshälsovården i mån av möjlighet skall
35496: pensionssystemet inom den offentliga sektorn.      fogas tili arbetsgivarens utlåtande. Det skall
35497:   Såsom det framförs i spörsmålet har den          klart framgå av anvisningarna att arbetsgiva-
35498: individuella förtidspensionen i reformen blivit    rens uppgift är att beskriva sökandens arbete
35499: populärare bland pensionssökandena än man          och hans förmåga att reda sig i arbetet samt i
35500: hade väntat. Under åren 1986--1989 ansökte         anknytning härtill att bättre än tidigare med-
35501: totalt drygt 49 000 personer om individuell        dela uppgifter om exempelvis sökandens sjuk-
35502: förtidspension inom systemet för arbetspension     frånvaro.
35503: inom den privata sektorn. Under samma tid             I pensionsskyddscentralens cirkulär A 5/90
35504: beviljades ca 30 000 arbetstagare individuell      ( 15.2.1990) ges pensionsanstalterna nya anvis-
35505: förtidspension. Under dessa år har i genomsnitt    ningar i fråga om individuell förtidspension.
35506: ca 30 % av sökandena fått avslag. Uppgifterna      Då cirkuläret reviderades fäste man uppmärk-
35507: om viljan att gå i pension och om avslagspro-      samhet vid de frågor som aktualiserades i den
35508: centens storlek beträffande förvärvspensionssys-   ovan nämnda, av social- och hälsovårdsminis-
35509: temet inom den offentliga sektorn pekar i          teriet tillsatta arbetsgruppens utredning. Anvis-
35510: samma riktning som beträffande arbetspen-          ningarna beträffande förutsättningarna för er-
35511: sionssystemet inom den privata sektorn.            hållande av individuell förtidspension har pre-
35512:    Uppgifterna om en större popularitet än         ciserats. Anvisningarna för behandling och
35513: väntat beträffande individuell förtidspension å    avgörande av ansökningar samt för avgivande
35514: 6                                  1990 vp. -     KK n:o 213
35515: 
35516: av beslut har preciserats. De anvisningar som      nämnande även i anvisningarna för ifyllandet
35517: gäller den förtjänst som skall betraktas som       av pensionsansökningarna samt i anvisningar-
35518: inkomst för sökanden som erhåller individuell      na på de olika betjäningsställena.
35519: förtidspension samt de anvisningar som gäller         De uppgifter som erhållits angående tillämp-
35520: ändring av annan pension till individuell för-     ningen av systemet med individuell förtidspen-
35521: tidspension är nya.                                sion tyder på att systemet har utgjort ett
35522:    Pensionsskyddscentralen har även förnyat        positivt alternativ för dem som kräver att den
35523: blanketten där arbetsgivaren beskriver pen-        yrkesbetingade förtidspensionen skall utveck-
35524: sionssökandens arbete, arbetsförhållanden och      las. Eftersom de nya anvisningarna endast
35525: förmåga att reda sig i arbetet. Vid förnyandet     under en kort tid har tillämpats inom de olika
35526: av blanketten har ovan nämnda omständighe-         pensionssystemen, känner man inte exakt till
35527: ter beaktats.                                      vilken effekt de har på beslutsfattandet.
35528:    l det nya cirkuläret ingår ett omnämnande          Social- och hälsovårdsministeriet följer emel-
35529: om den tilläggsutredning som erhålls från          lertid med hur arrangemanget med individuell
35530: företagshälsovården och arbetarskyddsorgani-       förtidspension förverkligas. Ärendet aktualise-
35531: sationerna. Där nämns också att sökanden för       ras bl.a. i samband med det arbete som den av
35532: att komplettera sin egen beskrivning kan bifoga    statsrådet 29.12.1990 tillsatta pensionsålders-
35533: ett utlåtande av exempelvis skyddsombudet          kommitten 1990 utför.
35534: eller förtroendemannen. Härom ingår ett om-
35535: 
35536:     Helsingfors den 4 maj 1990
35537: 
35538:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
35539:                                                1990 vp.
35540: 
35541: Kirjallinen kysymys n:o 214
35542: 
35543: 
35544: 
35545: 
35546:                                   Laitinen: Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiä koskevasta
35547:                                       puolustusvoimien pääesikunnan päällikön lausunnosta
35548: 
35549: 
35550:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35551: 
35552:    Suomen puolueettomuuspolitiikkaan on pe-          ovat pyhät. Neuvostoliiton kanssa soimittava
35553: rinteisesti kuulunut pidättäytyminen suurvalta-      ystävyys-, yhteistyö- ja avunautosopimus saat-
35554: ristiriitojen ulkopuolelle. Samalla olemme si-       taisi olla mallina Baltian maille."
35555: toutuneet ETYKin periaatteisiin kansojen itse-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35556: määräämisoikeudesta. Käytäntö on myös ollut,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35557: että lausuntoja arkaluontoisista ulkopoliittisis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35558: ta asioista antavat korkeimmat alastaan vas-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35559: taavat virkamiehet ja poliittinen johto.
35560:    Lausunnossaan 4.4.1990 Suomessa vierailulla
35561: olleille ruotsalaisille lehtimiehille on Suomen                  Mihin toimenpltels!m Hallitus aikoo
35562: puolustusvoimien pääesikunnan päällikkö Gus-                 ryhtyä puolustusvoimien pääesikunnan
35563: tav Hägglund esittänyt muun muassa seuraa-                   päällikkö Gustav Hägglundin lausun-
35564: vaa: "Baltian maiden itsenäistyminen edellyt-                non johdosta, ja onko puolustusminis-
35565: tää, että Neuvostoliitto saa pitää alueella olevat           teriö lausunnon kannalla ja tarkistanut
35566: sotilastukikohdat. Neuvostoliitto haluaa var-                Suomen ulkopolitiikasta vastaavan po-
35567: mistaa turvallisuuspoliittiset etunsa. Sen rajat             liittisen johdon kannan lausuntoon?
35568: 
35569:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
35570: 
35571:                                            Juhani Laitinen
35572: 
35573: 
35574: 
35575: 
35576: 200070S
35577: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 214
35578: 
35579: 
35580: 
35581: 
35582:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että kansalaisten perusoikeuksien rajoituksia
35584: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisättäisiin esimerkiksi siten, että virkamiesten
35585: olette 6 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn            mielipiteet alistettaisiin ennakkosensuurin tar-
35586: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston           kastettavaksi.
35587: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Keskustelut Suomessa vierailevien lehtimies-
35588: edustaja Juhani Laitisen näin kuuluvasta kir-        ryhmien kanssa kuuluvat eri alojen johtavien
35589: jallisesta kysymyksestä n:o 214:                     virkamiesten virkatehtäviin, turvallisuuspolitii-
35590:                                                      kan osalta lähinnä ulkoasiain- ja puolustusmi-
35591:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nisteriön hallinnonaloille. Menettely, jossa
35592:        ryhtyä puolustusvoimien pääesikunnan          journalistien toivomuksia tietolähteistään pyri-
35593:        päällikkö Gustav Hägglundin lausun-           tään noudattamaan, on myös ETYKin päätös-
35594:        non johdosta, ja onko puolustusminis-         asiakirjan mukainen.
35595:        teriö lausunnon kannalla ja tarkistanut          Ruotsalainen lehtimiesryhmä oli esittänyt
35596:        Suomen ulkopolitiikasta vastaavan po-         toivomuksen tavata nimenomaan pääesikun-
35597:        liittisen johdon kannan lausuntoon?           nan päällikön, kenraaliluutnantti Gustav
35598:                                                      Hägglundin, koska hän on turvallisuuspolitii-
35599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kan asiantuntija. Kenraaliluutnantti Hägglund
35600: taen seuraavaa:                                      keskusteli 26.3.1990 Suomessa vierailulla ole-
35601:                                                      van lehtimiesryhmän kanssa ulkoministeriön
35602:    Suomen kansalaiset eivät saa julkisesti il-       pyynnöstä ja ulkoministeriön edustajan läs-
35603: maista salassa pidettävää tietoa. Sotilaita kos-     näollessa. Kyseessä oli normaalien virkatehtä-
35604: kee lisäksi, että he eivät saa lausua mielipiteitä   vien hoito.
35605: puoluepoliittisista asioista. Muutoin ei Suomen         Ruotsalainen uutistOimisto TT julkaisi
35606: laissa ole rajoitettu sotilaiden sananvapautta.      4.4.1990 referaatin keskusteluista kenraaliluut-
35607: Sananvapaus on kansalaistemme perusoikeuk-           nantti Hägglundin ja muiden suomalaisten
35608: sia. Sananvapaus edellyttää luonnollisesti ar-       asiantuntijoiden kanssa. Referaatti on tarkista-
35609: vostelukykyä, harkintaa ja vastuuta niin soti-       maton lyhennelmä keskusteluista. Se on epä-
35610: lailta kuin muilta virkamiehiltä. Hallitus ei pidä   tarkka ja antaa mahdollisuuden tulkintoihin.
35611: tarkoituksenmukaisena eikä edes mahdollisena,        Sitä ei voi pitää lausuntona.
35612: 
35613:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
35614: 
35615:                                                                   Puolustusministeri Ole Norrback
35616:                                       1990 vp. -     KK n:o 214                                     3
35617: 
35618: 
35619: 
35620: 
35621:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35622: 
35623:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det inte ändamålsenligt eller ens möjligt att
35624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          vidare begränsa medborgarnas grundrättigheter
35625: av den 6 april 1990 tili vederbörande medlem         till exempel så att tjänstemännens åsikter skulle
35626: av statsrådet översänt avskrift av följande av       underkastas förhandscensur.
35627: riksdagsman Juhani Laitinen undertecknade                Diskussioner med journalistgrupper på be-
35628: spörsmål nr 214:                                     sök i Finland hör tili tjänsteuppgifterna för
35629:                                                      ledande tjänstemän inom olika sektorer. Be-
35630:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             träffande säkerhetspolitiken hör dessa uppgif-
35631:        vidta med anledning av chefen för             ter närmast till tjänstemän inom utrikes- och
35632:        försvarsmaktens huvudstab Gustav              försvarsministeriets administration. Förfarings-
35633:        Hägglunds utlåtande och har försvars-         sättet att man eftersträvar att uppfylla journa-
35634:        ministeriet samma ståndpunkt tili utlå-       listernas önskemål beträffande kunskapskällor,
35635:        tandet samt har ministeriet granskat          är även i enlighet med KSSE-resolutionen.
35636:        den för Finlands utrikespolitik ansvari-          Den svenska journalistgruppen hade fram-
35637:        ga politiska ledningens ståndpunkt tili       fört sitt önskemål om att träffa uttryckligen
35638:        utlåtandet?                                   huvudstabens chef, generallöjtnant Gustav
35639:                                                      Hägglund, eftersom han är sakkunnig inom
35640:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         säkerhetspolitiken. Generaliöjtnant Hägglund
35641: samt anföra följande:                                diskuterade den 26.3.1990 med journalistgrup-
35642:                                                      pen på besök i Finland på utrikesministeriets
35643:    Finländska medborgare har ej rätt att offent-     begäran och i närvaro av utrikesministeriets
35644: ligt tillkännage sekretessbelagda uppgifter. Be-     representant. Det var fråga om handhavande
35645: träffande militärpersoner gäller dessutom att de     av normala tjänsteuppgifter.
35646: inte får uttrycka sig i partipolitiska frågor. För       Den svenska nyhetsbyrån TT publicerade
35647: övrigt gäller inga restriktioner i Finlands lag      den 4.4.1990 ett referat angående diskussioner-
35648: militärpersoners yttrandefrihet. Yttrandefrihe-      na med generallöjtnant Hägglund och andra
35649: ten är en medborgerlig grundrättighet. Ytt-          finländska sakkunniga. Referatet är en ogran-
35650: randefriheten förutsätter naturligtvis omdöme,       skad förkortning av diskussionerna. Den är
35651: övervägande och ansvar av både militärperso-         inexakt och ger möjlighet tili tolkningar. Den
35652: ner och övriga tjänstemän. Regeringen anser          kan inte anses vara ett utlåtande.
35653: 
35654:      Helsingfors den 9 maj 1990
35655: 
35656:                                                                    Försvarsminister Ole Norrback
35657:                                                1990 vp.
35658: 
35659: Kirjallinen kysymys n:o 215
35660: 
35661: 
35662: 
35663: 
35664:                                   T. Roos ym.: Puolisoiden eläketulovähennyksen korottamisesta
35665: 
35666: 
35667:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35668: 
35669:     Tuloverotuksen eläketulovähennyksillä on         yli 2 300 markkaa enemmän veroa kuin yksi-
35670: haluttu saattaa eläketulot verottomiksi täyden       näinen eläkkeensaaja. Ongelma koskee juuri
35671: kansaneläkkeen määrään saakka. Valtionvero-          pienten työeläkkeiden saajia, sillä pelkät kan-
35672: tuksen eläketulovähennys on samansuuruinen           saneläkkeet ovat kokonaan verottomia, ja kun
35673: yksinäisille henkilöille ja puolisoeläkkeen saa-     kokonaiseläke nousee lähes 6 000 markkaan
35674: jille, mutta kunnallisverotuksen eläketulovä-        kuukaudessa, kunnaiiisverotuksen eläketulovä-
35675: hennys on puolisoiiia pienempi kuin yksinäisel-      hennys ei vaikuta enää lainkaan.
35676: lä eläkkeensaajalla. Tulo- ja varaiiisuusverolain       Tämä ero puolisoiden ja yksinäisten eläk-
35677: 108 §:n 2 momentin mukaan kunnaiiisverotuk-          keensaajien verotuksessa olisi poistettavissa yk-
35678: sen täyden eläketulovähennyksen määrä laske-         sinkertaisesti muuttamalla mainittua tulo- ja
35679: taan täyden kansaneläkkeen eli pohjaosan ja          varallisuusverolain 108 §:n 2 momenttia siten,
35680: täysimääräisen lisäosan yhteismäärän perus-          että momentin viimeinen virke puolisoiden
35681: teeiia, mikä taas puolisoeläkkeensaajilla on         verotuksen poikkeussäännöksestä poistetaan.
35682: pienempi kuin yksinäisiiiä.                          Muutos keventäisi lähes 200 000 eläkeläisen
35683:     Erillisverotuksen periaatteiden mukaisesti tu-   verotusta keskimäärin noin 125 markalla kuu-
35684: lisi samansuuruisesta eläketulosta maksaa sa-        kaudessa.
35685: man verran veroa riippumatta siitä, onko                Edellä olevan perusteeiia ja valtiopäiväjärjes-
35686: eläkkeensaaja naimisissa vai ei. Nyt kunnaiiis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35687: verotuksen eläketulovähennyksen määrittelystä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35688: kuitenkin johtuu, että puolisoeläkkeensaaja          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35689: joutuu maksamaan kunnaiiisveroa ja sen liitän-
35690: näisiä yksinäiseen eläkkeensaajaan verrattuna
35691: samansuuruisesta eläkkeestä tuntuvasti enem-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35692: män. Ero on suurimmillaan pientä työeläkettä                eläkeläispuolisoiden eläketulovähennyk-
35693: saavien kohdaiia, joiden kokonaiseläke on                   sen saattamiseksi samaiie tasolle yksi-
35694: 3 000-4 000 markan tienoilla. Tällainen puo-                näisen eläkkeensaajan eläketulovähen-
35695: lisoeläkkeensaaja joutuu maksamaan vuodessa                 nyksen kanssa?
35696:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
35697: 
35698:           Timo Roos                     Mikko Elo                      Raimo Vuoristo
35699:           Arto Lapiolahti               Matti Luttinen                 Kerttu Törnqvist
35700:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Jussi Ranta                    Kari Rajamäki
35701:           Jouni Backman                 Jukka Gustafsson               Pentti Lahti-Nuuttila
35702:           Antti Kalliomäki              Lea Savolainen                 Saara-Maria Paakkinen
35703: 
35704: 
35705: 
35706: 
35707: 200070S
35708: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 215
35709: 
35710: 
35711: 
35712: 
35713:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35714: 
35715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa    lä, mitoittuu sen perusteella määräytyvä kun-
35716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nallisverotuksen e!äketulovähennyskin vastaa-
35717: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         vasti pienemmäksi. Valtionverotuksen eläketu-
35718: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      lovähennyksen merkitys on oleellisesti vähäi-
35719: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sempi, joten siinä on verotuksen yksinkertais-
35720: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta          tamistavoitteen mukaisesti voitu mennä yhteen
35721: kirjallisesta kysymyksestä n:o 215:               vähennykseen. Vastaava ratkaisu kunnallisve-
35722:                                                   rotuksen puolella merkitsisi kunnallistaloudelle
35723:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     noin 300 miljoonan markan lisärasitusta.
35724:        ryhtyä eläkeläispuolisoiden eläketulovä-      Eläkeläispuolisoiden yksinäisistä poikkeava
35725:        hennyksen saattamiseksi samalle tasolle    verotuskohtelu on seurausta kansaneläkelain-
35726:        yksinäisen eläkkeensaajan eläketulovä-     säädännössä omaksutusta periaatteesta maksaa
35727:        hennyksen kanssa?                          puolisoille yksinäistä pienempää eläkettä. Ve-
35728:                                                   rotus ei muuta eläkkeiden tasossa olevaa eroa
35729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      eläkeläispuolisoille epäedulliseen suuntaan. Ve-
35730: vasti seuraavaa:                                  rotuksella ei myöskään ole syytä pyrkiä elimi-
35731:                                                   noimaan sitä eläkkeiden tasoeroa, joka eläke-
35732:   Tuloverotuksen eläketulovähennysten tehtä-      lainsäädännössä on katsottu tarkoituksenmu-
35733: vänä on taata täyden kansaneläkkeen suurui-       kaiseksi. Mikäli muutokset tässä suhteessa näh-
35734: sen eläketulon verottomuus. Kun puolisoilla       dään tarpeellisiksi, ne on perusteltua toteuttaa
35735: täysi kansaneläke on pienempi kuin yksinäisil-    eläke- eikä verolainsäädäntöä muuttamalla.
35736: 
35737:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
35738: 
35739:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
35740:                                     1990 vp. -     KK n:o 215                                    3
35741: 
35742: 
35743: 
35744: 
35745:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35746: 
35747:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       belopp. Betydelsen av pensionsinkomstavdra-
35748: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        get vid statsbeskattningen är väsentligt mindre,
35749: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem       och det har därför varit möjligt att enligt
35750: av statsrådet översänt avskrift av följande av     principen för förenklandet av beskattningen
35751: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade          införa ett enda avdrag. En motsvarande lös-
35752: spörsmål nr 215:                                   ning vid kommunalbeskattningen skulle för
35753:                                                    kommunalhushållningen innebära en ytterliga-
35754:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           re belastning om ca 300 milj. mark.
35755:        vidta för att pensionsinkomstavdraget          Att behandlingen i skattehänseende av pen-
35756:        för pensionerade makar skall kunna          sionerade makar avviker från behandlingen i
35757:        jämställas med pensionsinkomstavdra-        skattehänseende av ensamstående personer är
35758:        get för ensamstående pensionstagare?        en följd av den princip inom folkpensionslag-
35759:                                                    stiftningen enligt viiken tili makar betalas en
35760:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mindre pension än tili ensamstående personer.
35761: samt anföra följande:                              Beskattningen medför inte någon försämring
35762:                                                    för pensionerade makar i fråga om skillnaden i
35763:    A vsikten med pensionsinkomstavdraget vid       pensionsnivån. Det är inte heller skäl att
35764: inkomstbeskattningen är att trygga skattefrihe-    genom beskattningen försöka eliminera den
35765: ten i fråga om en pensionsinkomst som mot-         skillnad i pensionsnivån som i pensionslagstift-
35766: svarar folkpensionens fulla belopp. Då det fulla   ningen har ansetts vara ändamålsenlig. Om det
35767: folkpensionsbeloppet för makar är mindre än        anses att det behövs ändringar i detta avseende,
35768: för ensamstående personer, dimensioneras även      är det motiverat att genomföra dem genom en
35769: det pensionsinkomstavdrag som vid kommu-           ändring av pensionslagstiftningen, inte genom
35770: nalbeskattningen fastställs på basis av folkpen-   att skattelagstiftningen ändras.
35771: sionen på motsvarande sätt tili ett mindre
35772: 
35773:     Helsingfors den 8 maj 1990
35774: 
35775:                                                                         Minister Ulla Puolanne
35776:                                               1990 vp.
35777: 
35778: Kirjallinen kysymys n:o 216
35779: 
35780: 
35781: 
35782: 
35783:                                  Valli ym.: Liikenteen talvinopeusrajoitusten määräämisestä
35784: 
35785: 
35786:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35787: 
35788:    Liikenneministeriö alensi liikenneturvallisuu-      Tiepiireissä on paikallistuntemuksen pohjalta
35789: den parantamiseksi ajonopeuksia talvikauden         ministeriötä ja keskusvirastoa parempi asian-
35790: 1989/90 ajaksi. Toimenpide oli kaavamainen          tuntemus näissä kysymyksissä. Ne pystyvät
35791: (4 000 km), eikä siinä otettu huomioon paikal-      yhteistyössä poliisin kanssa harkitsemaan, mil-
35792: listen tiepiirien mielipiteitä. Rajoitettavaksi     lä tieosuuksilla ja minkä verran pitäisi talvisin
35793: määrätyt kilometrit ovatkin erityisesti Oulun       ajonopeuksia alentaa, että liikenneturvallisuus
35794: (300 km), Lapin (400 km) ja Kainuun (300 km)        paranisi.
35795: tiepiireissä johtaneet lopputulokseen, jolla ei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35796: ole mitään tekemistä liikenneturvallisuuden pa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35797: rantamisen kanssa. Piirit ovat pakosta joutu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35798: neet määräämään rajoituksen alaisiksi tie-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35799: osuuksia, joiden tekninen kunto on erittäin
35800: hyvä ja kolarialttius jo liikennetiheyden kan-
35801: nalta matala. Autoilijat ovat kokeneet nämä                   Aikooko Hallitus muuttaa liikenteen
35802: määräykset täysin tilanteeseen sopimattomiksi              talvinopeusrajoitusten määräämiskäy-
35803: ja ylittäneet niitä jatkuvasti. Siten yleinen              täntöä niin, että ne tehdään tiepiirien
35804: piittaamattomuus on lisääntynyt.                           esityksestä ja niiden mukaan?
35805: 
35806:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
35807: 
35808:                      Sakari Valli                            Keijo Jääskeläinen
35809:                      Oiva Savela                             Matti Lahtinen
35810:                                           Anssi Rauramo
35811: 
35812: 
35813: 
35814: 
35815: 200070S
35816: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 216
35817: 
35818: 
35819: 
35820: 
35821:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35822: 
35823:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Talvirajoitusten kokonaismäärä 4 000 km
35824: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jakautui tiepiirien kesken siten, että kunkin
35825: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn              piirin osuus oli Pohjois-Suomessa 20-25 %
35826: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           pysyvien 100 km/h -rajoitusten määrästä piirin
35827: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          alueella ja muualla maassa n. 40 %. Suhteessa
35828: edustaja Vallin ym. näin kuuluvasta kirjallises-       pienempi osuus pohjoisessa perustui lähinnä
35829: ta kysymyksestä n:o 216:                               pohjoisten teiden pienempiin liikennemääriin.
35830:                                                        Kun toisaalta otetaan huomioon, että ko.
35831:            Aikooko Hallitus muuttaa liikenteen         alueella 100 km/h -rajoitus sallitaan tekniseltä
35832:         talvinopeusrajoitusten määrääruiskäy-          standardiltaan melko vaatimattomillakin teillä,
35833:         täntöä niin, että ne tehdään tiepiirien        80 km/h -talvirajoituksen piiriin sopivia vähä-
35834:         esityksestä ja niiden mukaan?                  liikenteisiä teitä on alueella melko runsaasti.
35835:                                                        Pohjois-Suomen jääminen kokeilun ulkopuolel-
35836:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           le aikaisempina vuosina herätti jossain määrin
35837: vasti seuraavaa:                                       arvostelua pohjoisissa lääneissä, joten tässäkin
35838:                                                        mielessä talvirajoitusten ulottamista koko maa-
35839:    Talviajan 1989-90 nopeusrajoitusten alusta-         han voidaan pitää perusteltuna.
35840: va suunnittelu aloitettiin liikenneministeriön            Suhtautuminen rajoitusten määrään vaihteli
35841: kehoituksesta tielaitoksessa kesällä 1989. Sen ja      tiepiireittäin. Eräät piirit mm. esittivät enem-
35842: liikenneministeriön välisissä neuvotteluissa oli       män rajoituksia kuin pyydettiin. Lapin piiri
35843: esillä erilaisia vaihtoehtoja, mm. nopeuden            totesi noin puolelle pyydetyistä kilometreistä
35844: alentaminen 2 000 km:n tai 4 000 km:n matkal-          löytyvän piiriä tyydyttävät perusteet. Koska
35845: la taikka yleinen 80 km/h -rajoitus. Kokemuk-          suunnitelman toinen puoli koostui lähinnä La-
35846: sia talviajan nopeusrajoituksen käytöstä oli           pin kapeimmista 100 km/h -teistä, ei tiehalli-
35847: käytettävissä jo kahden talven ajalta, jolloin         tuksen mielestä näidenkään teiden pois jättä-
35848: rajoituksia oli 2 000 km:n matkalla.                   miseen ollut aihetta. Oulun ja Kainuun tiepiirit
35849:    Tiehallitus antoi piireille rajoitusten suunnit-    eivät ottaneet tässä vaiheessa kantaa talvirajoi-
35850: telua varten ohjeet, joissa kiinnitetään huomio-       tuksen laajuuteen. Piirien kannanotot käsitel-
35851: ta ensisijaisesti teiden yleiseen onnettomuuske-       tiin ennen päätöksen tekemistä ja talviajan
35852: hitykseen ja talviajan onnettomuuksien mää-            nopeusrajoitus toteutettiin Pohjois-Suomessa
35853: rään sekä lisäksi nopeusrajoitusten yleisiin           pääosin piirien suunnitelmien mukaisesti.
35854: määrittämisperusteisiin, tien kuntoon ja no-              Nopeusrajoitusten voidaan sanoa paranta-
35855: peusrajoituksen sujuvaan vaihteluun. Piireille         van liikenneturvallisuutta aina, kun niillä saa-
35856: toimitettiin samalla runsaasti teiden valintaan        vutetaan nopeuksien alenemista ja nopeuksien
35857: tarvittavaa tiekohtaista aineistoa viime vuosien       hajonnan pienenemistä. Kysymyksen esittäjien
35858: onnettomuuskehityksestä ja teiden ominaisuuk-          käsitys, jonka mukaan nopeusrajoitusten vai-
35859: sista piirin alueelta. Teiden valinta jäi muilta       kutus ei olisi tehokas hyvällä tiellä, ei vastaa
35860: osilta piirien paikallistuntemuksen varaan.            aikaisemmin saatuja tutkimustuloksia. Talven
35861:    Toteutetun 4 000 km:n vaihtoehdon liikenne-         1987-88 rajoituksen onnettomuuksia vähentä-
35862: ministeriö valitsi syyskuussa aikaisempien tal-        vä vaikutus oli suurimmillaan nimenomaan
35863: virajoitusten vaikutustutkimusten ja tiepiirien        korkealuokkaisilla teillä, joilla nopeuksien kor-
35864: alustavien suunnitelmien perusteella. Nopeuk-          kean lähtötason johdosta saavutetaan yleensä
35865: sia alennettiin n. 1/3:11a kaikista 100 kmjh           myös suurin nopeuksien aleneminen. Saman-
35866: -rajoituksen alaisista teistä. Tarkoitus oli siirtää   kaltaisia tuloksia on saatu myös Ruotsissa
35867: edellä mainituilla perusteilla valittu osa tieverk-    nopeusrajoituksia muutettaessa.
35868: koa talven ajaksi alemman nopeusrajoituksen               Ajonopeudet talviajan 80 km/h -teillä ovat
35869: piiriin, ei alentamaan nopeuksia vain onnetto-         olleet yleensä samaa tasoa kuin parhaimmilla
35870: muusalttiilla tienkohdilla. Mukaan tuli tällöin        80 km/h -rajoituksen piirissä pysyvästi olevilla
35871: tekniseltä standardiltaan eritasoisia teitä.           teillä. Nopeudet alenivat kokeilun ensimmäise-
35872:                                     1990 vp. -     KK n:o 216                                     3
35873: 
35874: nä talvena nopeusrajoitusmuutoksen vaikutuk-       tiehallituksen tutkimus- ja tilastoasiantunte-
35875: sesta keskimäärin 3--4 km/h (henkilöautoilla       muksesta ja piirien paikallisten olosuhteiden
35876: 4---5 km/h). Viime talvena Oulun piirin valta-     tuntemuksesta.
35877: teillä n:ot 20 ja 22 tekemät mittaukset antavat       Nopeusrajoitusten suunnitteluun tarvittava
35878: aiheen olettaa, että nopeusrajoituksen vaikutus    tieto keskittyy paljolti tiehallituksen tutkimus-
35879: olisi Pohjois-Suomessa tehokkaampi kuin ai-        keskukseen. Tie- ja onnettomuusrekistereihin
35880: kaisempina talvina muualla maassa.                 kootut tiedot koko tieverkon teknisistä ominai-
35881:    Tienkäyttäjien mielipidettä talviajan nopeus-   suuksista, liikenteestä ja onnettomuuskehityk-
35882: rajoituksista on kysytty useaan otteeseen ko-      sestä sekä koko maan kattava nopeusseuranta
35883: keilun aikana. Huolimatta haastatteluaikojen       mahdollistavat nopeusrajoitusten vaikutusten
35884: melko keväisistäkin olosuhteista on nopeusra-      tehokkaan seurannan ja muutosten suunnitte-
35885: joitusjärjestelyä kannattanut n. 3/4 tienkäyttä-   lun. Myös kansainväliset tutkimukset nopeus-
35886: jistä.                                             rajoituksista saadaan nopeasti käyttöön. Tie-
35887:    Tienkäyttäjien turvallisuuden kannalta on       hallituksen tutkimuskeskus toimittaa tätä tie-
35888: tärkeää, että nopeusrajoitukset määrätään          toa myös tiepiireille mm. vuosiraporttien muo-
35889: koko maassa yhdenmukaisilla perusteilla. Suh-      dossa ja tarvittaessa myös piirien omia selvi-
35890: tautuminen nopeusrajoituksiin on eri tiepiireis-   tyksiä varten.
35891: sä siinä määrin vaihtelevaa, että talviajan no-       Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
35892: peusrajoitusten määrääminen yksinomaan pii-        että talvinopeusrajoitusten määräämiskäytäntö
35893: rien mielipiteen mukaan ei ole liikenneministe-    on tarkoituksenmukainen, eikä aio muuttaa
35894: riön mielestä mahdollista.                         sitä niin, että nopeudet määrättäisiin yksin-
35895:    Nopeusrajoitusten suunnittelu rakentuu käy-     omaan tiepiirien esityksestä ja niiden mukaan.
35896:  tännössä liikenneministeriön yleisohja uksesta,
35897: 
35898:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
35899: 
35900:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
35901: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 216
35902: 
35903: 
35904: 
35905: 
35906:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35907: 
35908:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ungefär en tredjedel av alla de vägar som hade
35909: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        begränsningen 100 km/h. Avsikten var att en
35910: av den 5 april 1990 till vederbörande medlem       lägre hastighetsbegränsning under vintern skul-
35911: av statsrådet översänt avskrift av följande av     le införas för den del av vägnätet som valts på
35912: riksdagsman Valli m.fl. undertecknade spörs-       de ovan nämnda grunderna och inte att has-
35913: mål nr 216:                                        tigheterna skulle sänkas bara på olycksdrabba-
35914:                                                    de vägavsnitt. Sålunda kom begränsningen att
35915:           Ämnar Regeringen ändra praxis vid        gälia vägar av olika nivå i fråga om den
35916:        införandet av hastighetsbegränsningar       tekniska standarden.
35917:        för vintern så att begränsningarna be-          De vägar om sammanlagt 4 000 km för vilka
35918:        stäms på framställning av vägdistrikten     vinterbegränsning bestämdes var fördelade på
35919:        och så som distrikten föreslår?             de olika vägdistrikten så att varje distrikts
35920:                                                    andel i norra Finland utgjorde 20-25 % av de
35921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vägar inom distriktet som hade 100 km/h som
35922: samt anföra följande:                              varaktig begränsning och i övriga delar av
35923:                                                    landet ca 40 %. Den proportionelit mindre
35924:    Den preliminära planeringen av hastighets-      andelen i norr baserade sig närmast på de
35925: begränsningarna för vintern 1989-90 inleddes       mindre trafikmängderna på vägarna i norr.
35926: vid vägverket sommaren 1989 på uppmaning           När man emeliertid beaktar att begränsningen
35927: av trafikministeriet. Vid de förhandlingar som     100 km/h i norr tillåts även för vägar som är
35928: fördes mellan vägverket och trafikministeriet      rätt anspråkslösa i fråga om den tekniska
35929: förekom flera alternativ, bl.a. sänkning av        standarden, finns där rätt mycket svagt trafi-
35930: hastigheten för vägar om sammanlagt 2 000          kerade vägar för vilka vinterbegränsningen 80
35931: elier 4 000 km eller införande av 80 km/h som      km/h är lämplig. Det väckte i någon mån kritik
35932: allmän begränsning. Erfarenheter av hastig-        i de norra länen att norra Finland under
35933: hetsbegränsningar under vintern fanns redan        tidigare år lämnades utanför försöket, och
35934: från två vintrar, då begränsningarna hade gällt    därför kan det även i detta avseende anses vara
35935: vägar om sammanlagt 2 000 km.                      motiverat att vinterbegränsningarna utsträckts
35936:    Vägstyrelsen meddelade distrikten anvisning-    tili att omfatta hela landet.
35937: ar för planeringen av begränsningarna. l anvis-        Hur man förhöll sig tili begränsningarnas
35938: ningarna fästes uppmärksamhet främst vid den       omfattning varierade i de olika vägdistrikten.
35939: allmänna utvecklingen i fråga om vägolyckor        Vissa distrikt föreslog bl.a. mer begränsningar
35940: och vid antalet olyckor på vintern samt dess-      än vad som begärdes. Lapplands distrikt kon-
35941: utom vid de allmänna grunderna för bestäm-         staterade att det för ungefär hälften av de
35942: mande av hastighetsbegränsningar, vid vägens       begärda kilometrarna förelåg grunder som var
35943: skick och vid en smidig växling mellan olika       tilifredsställande för distriktet. Eftersom en del
35944: begränsningar. Med tanke på valet av vägar         av planen närmast bestod av de smalaste
35945: sändes sam tidigt tili distrik ten rikligt med     vägarna med begränsningen 100 km/h i Lapp-
35946: materia! om olycksutvecklingen på de olika         land, ansåg vägstyrelsen det inte vara motiverat
35947: vägarna under de senaste åren och om vägar-        att utelämna ens dessa vägar. Uleåborgs och
35948: nas egenskaper inom distriktet. Valet av vägar     Kainuu vägdistrikt tog inte i detta skede
35949: blev tili övriga delar beroende av distriktens     ställning tili vinterbegränsningens omfattning.
35950: lokalkännedom.                                     Distriktens ståndpunkter behandlades innan
35951:    Det förverkligade alternativet 4 000 km valde   beslutet fattades och hastighetsbesgränsningen
35952: trafikministeriet i september på basis av under-   för vintern genomfördes i norra Finland hu-
35953: sökningar av effekterna av tidigare vinterbe-      vudsakligen i enlighet med distriktens planer.
35954: gränsningar och utgående från vägdistriktens          Det kan sägas att hastighetsbegränsningar
35955: preliminära planer. Hastigheterna sänktes på       förbättrar trafiksäkerheten alitid när de leder
35956:                                      1990 vp. -     KK n:o 216                                    5
35957: 
35958: tili en sänkning av hastigheterna och tili en       på enhetliga grunder i hela landet. Inom olika
35959: minskning av spridningen av hastigheter.            vägdistrikt förhålier man sig i den grad varie-
35960: Spörsmålsställarnas uppfattning att hastighets-     rande tili hastighetsbegränsningarna att det
35961: begränsningarna inte skulle vara effektiva på       enligt trafikministeriets uppfattning inte är
35962: goda vägar stämmer inte överens med tidigare        möjligt att bestämma hastighetsbegränsningar
35963: forskningsresultat. Den olycksreducerande ef-       för vintern enbart på basis av vad distriktet i
35964: fekten av begränsningen vintern 1987-88 var         fråga anser.
35965: störst uttryckligen på högklassiga vägar, där på       Planeringen av hastighetsbegränsningarna
35966: grund av den höga utgångsnivån för hastighe-        bygger i praktiken på trafikministeriets allmän-
35967: terna i allmänhet också den största sänkningen      na anvisningar, vägstyrelsens sakkunskap i
35968: av hastigheterna uppnås. Liknande resultat har      fråga om forskning och statistik samt distrik-
35969: erhållits också i Sverige när hastighetsbegräns-    tens kännedom om de lokala förhållandena.
35970: ningar har ändrats.                                    Den kunskap som behövs vid planeringen av
35971:     Körhastigheterna på de vägar som under          hastighetsbegränsningarna är tili stor del kon-
35972: vintern haft begränsningen 80 km/h har i            centrerad tili vägstyrelsens forskningscentral.
35973: allmänhet varit på samma nivå som på de             De uppgifter om hela vägnätets tekniska egen-
35974: bästa vägar för vilka begränsningen 80 km/h         skaper, om trafiken och om utvecklingen i
35975: gäller varaktigt. Under den första vintern av       fråga om vägolyckor, vilka samlats i väg- och
35976: försöket minskade hastigheterna tili följd av       olycksregistren, samt den hastighetsbevakning
35977: den ändrade hastighetsbegränsningen med i           som täcker hela Jandet gör det möjligt att
35978: genomsnitt 3-4 km/h (för personbilar 4-5            effektivt följa verkningarna av hastighetsbe-
35979: km/h). Mätningar som i vintras företogs inom        gränsningarna och att planera ändringar. Dess-
35980: Uleåborgs distrikt på huvudvägarna nr 20 och        utom finns internationelia undersökningar om
35981: 22 ger skäl att anta att hastighetsbegränsning-     hastighetsbegränsningar snabbt tiligängliga.
35982: en i norra Finland har större effekt än             Vägstyrelsens forskningscentral översänder så-
35983: begränsningen under tidigare vintrar annorstä-      dana uppgifter också tili vägdistrikten, bl.a. i
35984: des i landet.                                       form av årsrapporter och vid behov även för
35985:     Flera gånger under försöket har trafikanter-    distriktens egna utredningar.
35986:  na blivit tillfrågade om vad de anser om              Med stöd av vad som ovan anförts anser
35987:  hastighetsbegränsningar vintertid. Trots att in-   regeringen att praxis vid införandet av hastig-
35988:  tervjuerna utfördes under rätt vårlika förhål-     hetsbegränsningar för vintern är ändamålsen-
35989:  landen understödde ungefär tre fjärdedelar av      lig, och regeringen ämnar inte ändra praxis så
35990:  trafikanterna hastighetsbegränsningarna.           att hastigheterna skulie bestämmas enbart på
35991:     Med tanke på trafikanternas säkerhet är det     framställning av vägdistrikten och så som
35992:  viktigt att hastighetsbegränsningarna bestäms      distrikten föreslår.
35993: 
35994:      Helsingfors den 9 maj 1990
35995: 
35996:                                                                  Trafikminister Raimo Vistbacka
35997:                                               1990 vp.
35998: 
35999: Kirjallinen kysymys n:o 217
36000: 
36001: 
36002: 
36003: 
36004:                                  Pystynen ym.: Kuvaamataidonopettajien poikkeuskoulutuksen
36005:                                     jatkamisesta Oulussa
36006: 
36007: 
36008:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36009:     Kouluhallituksen laatimasta tilastosta luku-    opettajien pula lähivuosina pahenee, ellei poik-
36010: vuodelta 1988-1989 ilmenee, että peruskoulun        keuskoulutuksella tilannetta helpoteta.
36011: ja lukion sekä iltalukion kuvaamataidonopet-           Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:o
36012: tajia oli yhteensä 470 ja heistä oli epäpäteviä     165/1989 vp. laiksi Lapin korkeakoulusta an-
36013: yhteensä 62 eli noin 13 prosenttia. Kaikista        netun lain l §:n muuttamisesta eduskunta edel-
36014: peruskoulunopettajan virkojen hoitajista on         lytti hallituksen huolehtivan siitä, että Oulussa
36015: muodollisesti kelpoisuutta vaille ollut noin 5,5    annettua kuvaamataidonopettajien poikkeus-
36016: prosenttia. Lisäksi epäpätevien kuvaamataidon-      koulutusta jatketaan vielä 1990-luvun alkupuo-
36017: opettajien alueellinen jakauma on hyvin epäta-      lella. Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar-
36018: sainen. Määrällisesti epäpäteviä on eniten Ou-      vioon ei sisälly määrärahoja kuvaamataidon-
36019: lun läänissä. Taideteollinen korkeakoulu on         opettajien uusien poikkeuskoulutuskurssien
36020: nostanut uusien opiskelijoiden sisäänottomää-       aloittamiseen vuonna 1990. Myöskään hallituk-
36021: rän 45:een. Lapin korkeakoulussa alkaa kuvaa-       sen esitykseen vuoden 1990 ensimmäiseksi lisä-
36022: mataidonopettajien koulutus vuonna 1990 ja          menoarvioksi ei sisälly määrärahaehdotusta
36023: tarkoituksena on ottaa koulutukseen 20, jolloin     poikkeuskoul utukseen.
36024: koko normaalikoulutukseen otettavien määrä             Kuvaamataidonopettajien poikkeuskoulutus-
36025: olisi 65. Lapin korkeakoulun kuvaamataidon          ta on Oulussa järjestetty vuodesta 1986 lähtien.
36026: opetuksen aloittaminen vähentää opettajapulaa       Tätä poikkeuskoulutusta tulee keskeytyksettä
36027: vasta noin 5-6 vuoden kuluttua koulutuksen          jatkaa niin kauan kuin Lapin korkeakoulusta
36028: aloittamisesta.                                     valmistuu kuvaamataidonopettajia.
36029:     Opetusministeriön asettama taiteen perus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36030: opetustyöryhmä on mietinnössään (1989:41)           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36031: tarkastellut taideopettajakoulutusta myös ku-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36032: vaamataidonopettajien osalta. Työryhmä on           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36033: todennut, että taidekasvatuksen pahimpia es-
36034: teitä on opettajapula järjestelmän kaikissa osis-
36035:  sa, siis myös kuvaamataiteissa. Viime vuosien               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
36036:  aikana taidekasvatuspalveluiden kysyntä on                kuvaamataidonopettajien poikkeuskou-
36037:  myös lisääntynyt, mutta tarjonta ei ole määräl-           lutusta Oulussa jatketaan mahdollista-
36038: lisesti eikä laadullisesti pystynyt vastaamaan             maila uusien opiskelijoiden ottaminen
36039:  siihen. Tilastojen ja työryhmän kannanottojen             poikkeuskoulutukseen myös vuonna
36040:  pohjalta on oletettavaa, että kuvaamataidon               1990?
36041:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
36042: 
36043:           Erkki Pystynen               Marja-Liisa Tykkyläinen        Iiris Hacklin
36044:           Jukka Gustafsson             Jouni Backman                  Keijo Jääskeläinen
36045:           Aino Pohjanoksa              Riitta Uosukainen              Mirja Ryynänen
36046:           Heli Astala                  Pentti Lahti-Nuuttila          Ritva Vastamäki
36047:           Tellervo Renko               Juho Sillanpää                 Pekka Haavisto
36048:                                        Mats Nyby
36049: 
36050: 
36051: 200070S
36052: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 217
36053: 
36054: 
36055: 
36056: 
36057:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36058: 
36059:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      neet kuvaamataidon- ja musiikinopettajien
36060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      poikkeuskoulutuksessa muuhun kuin alkanei-
36061: olette 6 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          den kurssien lopettamiseen. Poikkeuskoulutuk-
36062: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sen pääpaino on luokanopettajissa. Vajaus on
36063: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tässä ryhmässä määrällisesti vaikein. Mikäli
36064: edustaja Erkki Pystysen ym. näin kuuluvasta        olisi entisessä laajuudessaan järjestetty taideai-
36065: kirjallisesta kysymyksestä n:o 217:                neiden opettajien poikkeuskoulutus ta, olisi jou-
36066:                                                    duttu tuntuvasti supistamaan luokanopettajien
36067:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   vastaavaa koulutusta. Varsinkin musiikinopet-
36068:        kuvaamataidonopettajien poikkeuskou-        tajien koulutus on kallista. Toisaalta luokan-
36069:        lutusta Oulussa jatketaan mahdollista-      opettajien poikkeuskoulutuksen keskeistä mer-
36070:        maHa uusien opiskelijoiden ottaminen        kitystä ei kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi.
36071:        poikkeuskoulutukseen myös vuonna               Korkeakouluille on annettu tiedot tilanteesta
36072:        1990?                                       ja suunnitelmista hyvissä ajoin. Virallisestikin
36073:                                                    asia oli korkeakoulujen tiedossa jaettaessa ku-
36074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       luvan vuoden määrärahoja. Myös eduskunta
36075: vasti seuraavaa:                                   on aikaisemminkin saanut tiedon asiasta. Vii-
36076:                                                    meksi opetusministeri vastasi helmikuussa kan-
36077:    Kuvaamataidonopettajien poikkeuskoulutus-       sanedustaja Tellervo Rengon kysymykseen ku-
36078: ta on Oulussa järjestänyt Taideteollinen kor-      vaamataidonopettajien poikkeuskoulutuksesta
36079: keakoulu yhdessä Oulun yliopiston kanssa.          Oulussa.
36080: Jälkimmäisen vastuulla on ollut kurssiin sisäl-       Poikkeuskoulutuksen kannalta seuraava lisä-
36081: tyvä pedagoginen koulutus, johon kuuluu myös       menoarvio tulee liian myöhään, koska mm.
36082: opetusharjoittelu. Määräraha on myönnetty          tiedottaminen ja opiskelijavalinnat vievät ai-
36083: päävastuun kantaneelle Taideteolliselle korkea-    kaa. Kyseessä ei myöskään ole lisämenoarvio-
36084: koululle.                                          asia.
36085:    Kursseja on järjestetty kaksi perättäin vuo-       Eduskunta edellytti kuvaamataidonopetta-
36086: desta 1986 alkaen. Näin on menetelty yleensä       jien poikkeuskoulutuksen jatkamista 1990-lu-
36087: myös musiikinopettajien poikkeuskoulutusjär-       vun alkupuolella. Tämä edellytys täyttyy, kun
36088: jestelyissä eri paikkakunnilla.                    koulutusta jatketaan vuonna 1991. Koulutusta
36089:    Kuvaama taidonopettajien poikkeuskoulutus-      pyritään jatkamaan, kunnes vajaus poistuu tai
36090: ta on tarkoitus jatkaa Oulussa uudelleen vuon-     löytyy riittävä rekrytointipohja.
36091: na 1991. Vuoden 1990 määrärahat eivät riittä-
36092: 
36093:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1990
36094: 
36095:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
36096:                                     1990 vp. -     KK n:o 217                                     3
36097: 
36098: 
36099: 
36100: 
36101:                              Till Riksdagens Herr Talman
36102:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       inom undantagsutbildningen för tecknings- och
36103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        musiklärarna. Inom undantagsutbildningen har
36104: av den 6 april 1990 tili vederbörande medlem       tyngdpunkten förlagts till utbildningen av klass-
36105: av statsrådet översänt avskrift av följande av     lärare. Sristen är i denna grupp numerärt sett
36106: riksdagsman Erkki Pystynen m.fl. underteck-        störst. Om undantagsutbildning för lärare i
36107: nade spörsm ål nr 217:                             konstämnen skulle ha anordnats i samma
36108:                                                    omfång som tidigare hade det blivit nödvändigt
36109:          Ämnar Regeringen tillse att undan-        att kännbart inskränka motsvarande utbildning
36110:        tagsutbildningen för teckningslärare i      för klasslärarna. Särskilt utbildningen för mu-
36111:        Uleåborg fortsätts genom att göra det       siklärare är dyr. Å andra sidan har ingen
36112:        möjligt att anta nya elever tili undan-     ifrågasatt den centrala betydelsen hos undan-
36113:        tagsutbildning också år 1990?               tagsutbildningen för klasslärare.
36114:                                                        Högskolorna har i god tid informerats om
36115:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       situationen och planerna. Ä ven officiellt hade
36116: samt anföra följande:                              högskolorna kännedom om situationen då an-
36117:                                                    slagen för innevarande år fördelades. Också
36118:    Undantagsutbildningen för teckningslärare       riksdagen har även tidigare fått information
36119: har i Uleåborg anordnats av Konstindustriella      om saken. Undervisningsministeriet besvarade
36120: högskolan i samarbete med Uleåborgs univer-        senast i februari Tellervo Renkos spörsmål om
36121: sitet. Den sistnämnda inrättningen har ansvarat    undatagsutbildningen för teckningslärare i
36122: för den i kursen ingående pedagogiska utbild-      Uleåborg.
36123: ningen, i viiken även ingår övningsundervis-           Med tanke på undantagsutbildningen kom-
36124: ning. Anslag för ändamålet har beviljats           mer nästa tilläggsbudget för sent, eftersom bl.a.
36125: Konstindustriella högskolan, som burit huvud-      information och elevurval kräver sin tid. Det är
36126: ansvaret.                                          inte heller fråga om ett ärende som ansluter sig
36127:    Sedan år 1986 har två på varandra följande      tili tilläggsbudgeten.
36128: kurser anordnats. Förfarandet har i allmänhet          Riksdagen förutsatte att undantagsutbild-
36129: varit detsamma också i fråga om anordnandet        ningen för teckningslärare fortsätts i början av
36130: av undantagsutbildning för musiklärare på          1990-talet. Detta kan gå i uppfyllelse då utbild-
36131: olika orter.                                       ningen fortsätts år 1991. Man försöker fortsät-
36132:    A vsikten är att på nytt fortsätta med undan-   ta med att anordna utbildning tills bristen är
36133: tagsutbildning för teckningslärare i Uleåborg      avlägsnad eller en tillräcklig rekryteringsbas
36134: år 1991. Anslagen för år 1990 kunde endast         finns att tillgå.
36135: täcka slutförandet av de påbörjade kurserna
36136:     Helsingfors den 14 maj 1990
36137: 
36138:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
36139:                                               1990 vp.
36140: 
36141: Kirjallinen kysymys n:o 218
36142: 
36143: 
36144: 
36145: 
36146:                                  Kietäväinen: Palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten valtion-
36147:                                      osuuksien maksatuksen viivästymisestä
36148: 
36149: 
36150:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36151: 
36152:    Palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suori-     vat saatavat valtiolta ylittävät 1 000 000 mark-
36153: tettavista valtionosuuksista ja -avustuksista an-   kaa.
36154: netun lain (560/75) mukaan kunnille on mak-            Vuoden 1989 alusta tuli voimaan laki 1275/
36155: settu valtionosuutta aluehälytyskeskusten sekä      89, jonka perusteella valtionosuusruuhkaa pu-
36156: kunnan muun palo- ja pelastustoimen käyttö-         rettaisiin poikkeusmenettelyllä siten, että selvi-
36157: kustannuksiin vuoteen 1988 saakka. Kunnat           tyksiä ei tarkastettaisi, vaan valtionosuus suo-
36158: tulivat valtionosuuden piiriin vaiheittain siten,   ritettaisiin valtionosuusselvityksen mukaan vä-
36159: että viimeisenä valtionosuuteen oikeutetuiksi       hentäen selvityksen osoittamasta valtionosuu-
36160: tulivat kantokykyluokkien 8-10 kunnat vuo-          desta ensin viisi prosenttia ja sen jälkeen jo
36161: delta 1988. Kantokykyluokkiin 1-3 kuuluvat          maksetut ennakot ja muut osasuoritukset. Lain
36162: kunnat tulivat valtionosuuden piiriin edellä        mukaan kunnalla on mahdollisuus valita nor-
36163: mainitun lain voimaantullessa vuoden 1976           maali tarkastusmenettely ilmoittamalla kirjalli-
36164: alussa. Kantokykyluokkiin 4--10 kuuluvien           sesti 31.3.1990 mennessä vastustavansa poik-
36165: kuntien valtionosuuden piiriin tuloa lykättiin      keusmenettelyä. Tätä oikeutta määräaikaan
36166: useita kertoja alkuperäisen lain mukaisesta         mennessä on käyttänyt noin 160 kuntaa.
36167: aikataulusta.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36168:    Valtionosuuden suorittamiseen on pitänyt         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36169: soveltaa kuntien ja kuntainliittojen valtion-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36170: osuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36171: 73; KVOL) mukaisia maksatuksen menettely-
36172: tapoja. Käytännössä näin ei ole kuitenkaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36173: tapahtunut. Valtionosuuksien ennakoitten ja                ryhtyä kunnille aiheutettujen vahinko-
36174: loppuerien suorittamisessa on ollut viivästymiä            jen ja menetysten korvaamiseksi, ja
36175: aina vuodesta 1983 alkaen. Myös valtion-                      millä toimenpiteillä ja millä aikatau-
36176: osuusselvitysten tarkastaminen on ruuhkaan-                lulla kuntien saamatta olevat valtion-
36177: tunut niin, että valtionosuuspäätöksiä on teke-            osuudet suoritetaan poikkeusmenette-
36178: mättä jopa vuodelta 1983. Kunnilta saatujen                lyyn suostuneille kunnille ja poikkeus-
36179: tietojen perusteella kunnan keskimääräinen                 menettelyä vastustaneille kunnille, jotka
36180: valtionosuussaatava on yli 350 000 markkaa.                siis edellyttävät valtionosuuden suorit-
36181: Usealla kunnalla vuosiin 1983-88 kohdistu-                 tamista alkuperäisen lain mukaan?
36182: 
36183:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
36184: 
36185:                                          Timo Kietäväinen
36186: 
36187: 
36188: 
36189: 
36190: 200070S
36191: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 218
36192: 
36193: 
36194: 
36195: 
36196:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36197:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vastustanut 156 kuntaa. Näistä kantokyky-
36198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      luokkaan 1-5 kuuluvien kuntien hakemukset
36199: olette 6 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          on tutkittava viideltä vuodelta, kantokykyluok-
36200: kirjeenne n:o 719 ohella lähettänyt valtioneu-     kaan 6 kuuluvien kolmelta vuodelta, kantoky-
36201: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kyluokkaan 7 kuuluvien kahdelta vuodelta ja
36202: kansanedustaja Timo Kietäväisen näin kuulu-        kantokykyluokkaan 8-10 kuuluvien yhdeltä
36203: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 218:          vuodelta. Yksityiskohtaisesti tutkittavien hake-
36204:                                                    musten määrä on siten moninkertainen kuntien
36205:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lukumäärään verrattuna. Poikkeusmenettelyssä
36206:        ryhtyä kunnille aiheutettujen vahinko-      käsitehäviä päätöksiä ei ole voitu antaa ennen
36207:        jen ja menetysten korvaamiseksi, ja         kuin menettelyn vastustamiseen annettu mää-
36208:           millä toimenpiteillä ja millä aikatau-   räaika on kulunut loppuun.
36209:        lulla kuntien saamatta olevat valtion-         Vuoden 1990 aikana maksetaan vielä val-
36210:        osuudet suoritetaan poikkeusmenette-        tionosuuksien osasuorituksia vuodelta 1988,
36211:        lyyn suostuneille kunnille ja poikkeus-     mitkä on suoritettava viivytyksettä loppuun.
36212:        menettelyä vastustaneille kunnille, jotka   Osasuoritukset ovat määrältään huomattavasti
36213:        siis edellyttävät valtionosuuden suorit-    suurempia kuin loppuerät, joten valtionosuus-
36214:        tamista alkuperäisen lain mukaan?           rästit vähenevät huomattavasti osasuoritusten
36215:                                                    maksamisen jälkeen.
36216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hallitus katsoo, ettei kunnille ole syntynyt
36217: vasti seuraavaa:                                   sellaista vahinkoa tai sellaisia menetyksiä, jotka
36218:                                                    olisi valtionosuuslainsäädännön mukaan erik-
36219:    Palo- ja pelastustoimen valtionosuuksien        seen korvattava. Valtionosuusrästit pyritään
36220: maksatus on ruuhkautunut sitä mukaa kuin           suorittamaan kunnille mahdollisuuksien mu-
36221: uusia kuntia on tullut palo- ja pelastustoimen     kaan vuoden 1991 loppuun mennessä, kuten
36222: valtionosuuden piiriin. Hallituksen esityksessä    valtionosuusuudistusta koskeva lainsäädäntö
36223: laiksi poikkeusmenettelystä palo- ja pelastus-     edellytti. Poikkeusmenettelyssä käsitehäviä
36224: toimen käyttökustannusten valtionosuuksia          päätöksiä pystytään tekemään nopeammin
36225: myönnettäessä on todettu, että palo- ja pelas-     kuin yksityiskohtaisesti tutkittaessa. Käsittelys-
36226: tustoimen valtionosuusjärjestelmän laajentues-     sä voidaan käyttää hyväksi automaattista tie-
36227: sa ja suunnitellun uudistuksen viivästyessä        tojenkäsittelyä ja valmistelusta voivat huolehtia
36228: myös valtionosuushakemusten ratkaiseminen          toimistosihteerit ja osastosihteerit. Hakemusten
36229: viivästyi 1980-luvun alusta lähtien.               yksityiskohtaiseen tutkimiseen tarvitaan sen
36230:    Aluehälytyskeskusten valtionosuuspäätöksiä      sijaan esittelijätasoista henkilökuntaa. Tämä
36231: on tekemättä vuosilta 1986--1988 yhteensä 175      vaikuttaa luonnollisesti käsittelyaikoihin. Ta-
36232: kappaletta. Poikkeusmenettelyä on vastustanut      voitteena on pysyä edellä mainitussa määrä-
36233: 29 aluehälytyskeskusta. Hakemuksista on siten      ajassa ja saada kaikki hakemukset käsitellyksi
36234: tutkittava 87 kappaletta. Muun palo- ja pelas-     vuoden 1991 loppuun mennessä, tarvittaessa
36235: tustoimen valtionosuuspäätöksiä on tekemättä       lisähenkilöstöä palkkaamalla tai ylityönä.
36236: n. 2 000 kappaletta. Poikkeusmenettelyä on
36237:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
36238: 
36239:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
36240:                                     1990 vp. -    KK n:o 218                                      3
36241: 
36242: 
36243: 
36244: 
36245:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36246:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det övriga brand- och räddningsväsendet har
36247: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ännu inte fattats. Mot undantagsförfarandet
36248: nr 719 av den 6 april 1990 till vederbörande      har 156 kommuner opponerat sig. Av dessa
36249: med1em av statsrådet översänt avskrift av         kommuners ansökningar skall ansökningar i
36250: följande av riksdagsman Timo Kietäväinen          fråga om kommuner i bärkraftsklasserna 1-5
36251: undertecknade spörsmå1 nr 218:                    behandlas för fem år, i bärkraftsklass 6 för tre
36252:                                                   år, i bärkraftsklass 7 för två år och i bär-
36253:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         kraftsklasserna 8-10 för ett år. Antalet ansök-
36254:        vidta för att ersätta de skador och        ningar som skall undersökas i detalj är alltså
36255:        förluster som åsamkats kommunerna          mångdubbelt jämfört med kommunernas antal.
36256:        och                                        Beslut som skall behandlas enligt undantags-
36257:           genom vilka åtgärder och inom vii-      förfarandet har inte kunnat fattas innan den
36258:        ken tidtabell kommer kommunernas           tidsfrist som getts kommunerna att motsätta
36259:        uteblivna statsandelar att betalas tili    sig förfarandet har löpt ut.
36260:        kommuner som godtagit undantagsför-           Under 1990 betalas ännu delprestationer av
36261:        farandet och kommuner som motsatt          statsandelar för 1988. Dessa betalningar skall
36262:        sig undantagsförfarandet, och som så-      utan dröjsmål slutföras. Delprestationerna är
36263:        ledes förutsätter att statsandelen skall   avsevärt större än slutraterna, vilket gör att
36264:        betalas enligt den ursprungliga lagen?     statsandelsresterna märkbart minskar efter att
36265:                                                   del-prestationerna betalts.
36266:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         Regeringen anser att kommunerna inte har
36267: samt anföra följande:                             åsamkats sådan skada eller sådana förluster
36268:                                                   som enligt statsandelslagstiftningen skall ersät-
36269:    Utbetalningen av statsandelar för brand- och   tas särskilt. A vsikten är att statsandelsresterna
36270: räddningsväsendet har anhopat sig allteftersom    skall betalas tili kommunerna i mån av möjlig-
36271: nya kommuner kommit i åtnjutande av stats-        het före slutet av 1991, såsom förutsattes i
36272: andel för brand- och räddningsväsendet. I         lagstiftningen om statsandelsreformen. Beslut
36273: regeringens proposition med förslag tili lag om   som skall behandlas enligt undantagsförfaran-
36274: undantagsförfarande vid beviljandet av statsan-   det kan fattas snabbare än beslut som skall
36275: delar för brand- och räddningsväsendets drifts-   undersökas i detalj. Vid behandlingen kan
36276: kostnader konstateras att då statsandelssyste-    automatisk databehandling utnyttjas och be-
36277: met för brand- och räddningsväsendet utvidga-     redningen kan skötas av byråsekreterare och
36278: des och den planerade reformen fördröjdes,        avdelningssekreterare. För detaljerad under-
36279: fördröjdes också avgörandet av ansökningar        sökning av ansökningar behövs däremot per-
36280: om statsandel från början av 1980-talet.          sonai på föredragarnivå. Detta inverkar natur-
36281:    För kretsalarmeringscentralernas del har to-   ligtvis på behandlingstiderna. Målet är att den
36282: talt 175 bes1ut om statsandel för åren 1986--     nämnda tidsfristen skall hållas och alla ansök-
36283: 1988 ännu inte fattats. Av kretsa1armeringscen-   ningar behandlas före slutet av 1991, vid behov
36284: tralerna har 29 motsatt sig undantagsförfaran-    genom att mer personai avlönas eller genom
36285: det. Av ansökningarna skall alltså 87 stycken     övertidsarbete.
36286: behandlas. Ca 2 000 beslut om statsandel för
36287:     Helsingfors den 25 april 1990
36288: 
36289:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
36290:                                               1990 vp.
36291: 
36292: Kirjallinen kysymys n:o 219
36293: 
36294: 
36295: 
36296: 
36297:                                  Mäkipää: Ammattijärjestöjen järjestämän työnvälitystoiminnan
36298:                                    jatkamisesta
36299: 
36300: 
36301:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36302: 
36303:    Tällä hetkellä on työnvälitys sallittu työmi-    työnvälityksen hankaloitumista ja hidastumista
36304: nisteriön harjoittaman virallisen työnvälityksen    sekä sitä, että tähän tarkoitukseen joudutaan
36305: lisäksi myös esimerkiksi ammattiliittojen toi-      käyttämään yleisiä verovaroja. Tällä hetkellä
36306: mesta. Kyseiset ammattijärjestöjen työnvälitys-     ammattijärjestöjen hoitama työnvälitystoiminta
36307: organisaatiot ovat tähän saakka täydentäneet        ei aiheuta valtiolle kuluja ja täydentää merkit-
36308: varsinkin koulutettujen työntekijöiden työnvä-      tävästi yleistä työnvälitystoimintaa.
36309: lityspalveluja merkittävästi ja nopeuttaneet           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36310: työnvälitystä. Kokemukset kyseisestä toimin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36311: nasta ovat olleet myönteisiä niin työnantaja-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36312: kuin työntekijäpuolellakin.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36313:    Työministeriö on kuitenkin katsonut, että
36314: liittojen järjestämät työnvälityspalvelut pirsto-             Tietääkö Hallitus, että työministeriö
36315: vat työnvälitystä ja tuovat siihen turhaa etu- ja          on !opettamassa ammattijärjestöjen
36316: järjestöpolitiikkaa. Tämän takia ammattiliitto-            harjoittamaa työnvälitystoimintaa, ja
36317: jen omat työnvälityspalvelut aiotaan lopettaa                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36318: asteittain vuoden 1991 alusta alkaen. Kyseistä             ettei koulutettujen henkilöiden työnvä-
36319: päätöstä on laajasti ihmetelty niin ammattijär-            litystoiminta tästä kärsi ja etteivät val-
36320: jestöjen kuin työnantajien ja työntekijöidenkin            tion kulut työnvälityksestä kohoaisi am-
36321: toimesta. Kyseisten työnvälityspalvelujen lopet-           mattijärjestöjen työnvälityksen kieltä-
36322: taminen merkitsisi koulutettujen työntekijöiden            misen takia?
36323:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
36324: 
36325:                                            Lea Mäkipää
36326: 
36327: 
36328: 
36329: 
36330: 200070S
36331: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 219
36332: 
36333: 
36334: 
36335: 
36336:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alojen tilapäistyönvälityksiä (opasvälitykset) ja
36338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opiskelijajärjestöjä.
36339: olette 6 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn               Harkitessaan, onko yhdistyksellä lain edel-
36340: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lyttämät erityiset työhönsijoitusmahdollisuudet
36341: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        määrätyllä alalla, työministeriö on kiinnittänyt
36342: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjal-        huomiota mm. yhdistyksen harjoittaman työn-
36343: lisesta kysymyksestä n:o 219:                        välityksen työvoimapoliittiseen merkitykseen,
36344:                                                      työhallinnon mahdollisuuksiin ja edellytyksiin
36345:                                                      hoitaa alan työnvälitystä sekä yhdistyksen
36346:           Tietääkö Hallitus, että työministeriö      edustaman alan erityispiirteisiin.
36347:        on !opettamassa ammattijärjestöjen               Valtaosa ammattiliittojen työnvälityksistä on
36348:        harjoittamaa työnvälitystoimintaa, ja         aloittanut toimintansa vasta vuoden 1986 jäl-
36349:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       keen. Ainoastaan kolmella ammattiliitolla/am-
36350:        ettei koulutettujen henkilöiden työnvä-       matillisella edunvalvontajärjestöllä oli työnvä-
36351:        litystoiminta tästä kärsisi ja etteivät       lityslupa tätä ennen. Työnvälitystoiminta on
36352:        valtion kulut työnvälityksestä kohoaisi       ollut pääosin pienimuotoista, mutta työnväli-
36353:        ammattijärjestöjen työnvälityksen kiel-       tyksen harjoittamisella lienee kiistatta merkitys-
36354:        tämisen takia?                                tä järjestöille jäsenpalveluna.
36355:                                                         Ammattiliittojen työnvälitykset ovat toimin-
36356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ta-alueeltaan kapea-alaisia ja määrättyyn tut-
36357: taen seuraavaa:                                      kintoon sidottuja. Niiden toiminta ei korvaa
36358:                                                      julkisen työnvälityksen alueellisesti ja ammatil-
36359:    Työnvälityslain (246/59) mukaan työnväli-         lisesti kattavaa palvelua. Niiden avulla ei näin
36360: tystä saavat harjoittaa valtio, yhteistoiminnassa    ollen voida vähentää julkisen työnvälityksen
36361: työnvälitysviranomaisten kanssa valtion omat         kustannuksia. Yhdistysten työnvälitys ei ole
36362: ja valtion valvonnan alaiset laitokset laitoksista   julkista työnvälitystä korvaavaa, vaan se on
36363: pääseville henkilöille sekä puolustusvoimat ase-     ollut julkista työnvälitystä täydentävää sellai-
36364: palveluksesta vapautuville ja toimiluvan saa-        silla aloilla, joilla julkisen työnvälityksen toi-
36365: neet yhdistykset. Lain 2 §:n 1 momentissa            mintamahdollisuudet eivät ole olleet riittävät.
36366: todetaan, että yhdistykselle voidaan myöntää            Viime vuosina julkisen työnvälityksen palve-
36367: toimilupa välittää työtä tai työpaikkoja, mil-       lumahdollisuudet ovat parantuneet merkittä-
36368: loin yhdistyksellä katsotaan olevan erityiset        västi mm. seuraavien toimenpiteiden ansiosta:
36369: työhönsijoitusmahdollisuudet määrätyllä alalla.         - Työnvälityksen valtakunnallinen atk-jär-
36370: Säännökset perustuvat ILO:n työnvälitystoi-          jestelmä tarjoaa työnvälitykselle aikaisempaa
36371: mistoja koskevaan sopimukseen n:o 96 vuodel-         tuntuvasti tehokkaammat palvelumahdollisuu-
36372: ta 1949.                                             det. Reaaliaikaiset koko maan kattavat tiedot
36373:    Työministeriössä ei ole vireillä kyseisen sää-    avoimista työpaikoista ja työnhakijoista lisää-
36374: döksen muutosta, joten jatkossakin tehdessään        vät työnvälityksen toimintakykyä ja tulokselli-
36375: yhdistysten työnvälitystoimintaa koskevia pää-       suutta.
36376: töksiä työministeriö harkitsee kussakin yksit-          - Vuoden 1987 alusta voimaan tullut
36377: täistapauksessa voimassa olevien säädösten           avointen työpaikkojen ilmoittamismenettely on
36378: pohjalta toimiluvan myöntämisedellytykset.           lisännyt     työvoimatoimistoon ilmoitettujen
36379:    Työnvälityslain mukainen toimilupa on tällä       avointen työpaikkojen määrää ja monipuolis-
36380: hetkellä 33 yhdistyksellä. Näistä 17 on ammat-       tanut työpaikkavalikoimaa. Vuonna 1989 työ-
36381: tiliittoja tai vastaavia ammatillisia edunvalvon-    voimatoimistoihin ilmoitettiin joka kuukausi
36382: tajärjestöjä. Muut työnvälitystoimintaa harjoit-     lähes 30 000 uutta avointa työpaikkaa. Työvoi-
36383: tavat yhdistykset ovat sosiaalisen palvelun jär-     matoimistoihin kuukausittain ilmoitetut uudet
36384: jestöjä (esim. lähimmäisapuyhdistykset), erityis-    avoimet työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta
36385:                                       1990 vp. -     KK n:o 219                                     3
36386: 
36387: 1987 keskimäärin 70 % koko maassa. Työpai-              - Myös työvoimatoimistojen henkilöstön
36388: kat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten tekni-   asiakaspalveluvalmiuksien kehittämiseen ja
36389: sen, hallinnollisen, yhteiskunnallisen työn, so-     työelämään ja ammattien tuntemuksen paran-
36390: siaali- ja terveydenhuollon ja toimistotyön am-      tamiseen on panostettu voimakkaasti työhallin-
36391: mattiryhmissä. Vastaavasti työvoimatoimisto-         nossa.
36392: jen palvelumahdollisuuksien parantuessa ovat            Julkisen työnvälityksen palvelumahdolli-
36393: palvelut tavoittaneet uusia asiakasryhmiä, mm.       suuksien kehittyminen vaikuttaa siten jatkossa
36394: työssä olevia työpaikan vaihtajia.                   yhä voimakkaammin työministeriön päätök-
36395:    - Työnvälitystä kehitetään erityisesti lisää-     seen, kun työministeriö harkitsee työnvälitys-
36396: mällä ja monipuolistamaila ns. tiedottavia pal-      lain perusteella tapauskohtaisesti, onko yhdis-
36397: veluja. Näin työnhakijat voivat saada tietoja        tyksillä lain tarkoittamat erityiset työhönsijoi-
36398: avoimista työpaikoista kirjoittautumatta työ-        tusmahdollisuudet määrätyllä alalla.
36399: voimatoimiston asiakkaaksi, ja siten työnanta-
36400: jien rekrytointimahdollisuudet laajenevat.
36401:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1990
36402: 
36403:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
36404: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 219
36405: 
36406: 
36407: 
36408: 
36409:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36410:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        eningarna som bedriver arbetsförmedlingsverk-
36411: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         samhet är organisationer för social service
36412: av den 6 april 1990 till vederbörande medlem        (t.ex. föreningar för medmänniskoservice),
36413: av statsrådet översänt avskrift av följande av      korttidsförmedlingar för specialområden (gui-
36414: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade           deförmed1ingar) och studentorganisationer.
36415: spörsmål nr 219:                                       Då arbetsministeriet överväger om en för-
36416:                                                     ening har de i lagen förutsatta särskilda möj-
36417:           Är Regeringen medveten om att ar-         ligheterna att placera arbetskraft på ett visst
36418:        betsministeriet ämnar upphöra med den        område, fäster det uppmärksamhet vid den
36419:        arbetsförmedlingsverksamhet som be-          arbetskraftspolitiska betyde1se som den av för-
36420:        drivs av fackföreningar, och                 eningen bedrivna arbetsförmedlingen har, ar-
36421:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      betsförvaltningens möjligheter och förutsätt-
36422:        ta för att arbetsförmedling åt utbildade     ningar att sköta branschens arbetsförmedling
36423:        personer inte skall bli lidande av detta     samt de särdrag som utmärker det område som
36424:        och för att statens utgifter för arbets-     föreningen företräder.
36425:        förmedling inte skall öka på grund av           Merparten av fackförbundens arbetsförmed-
36426:        att fackföreningarnas arbetsförmedling       lingar har inlett sin verksamhet först efter år
36427:        förbjuds?                                    1986. Före det hade endast tre fackförbund
36428:                                                     /fackliga intresseorganisationer fått arbetsför-
36429:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        medlingstillstånd. Huvudsakligen har det varit
36430: samt anföra följande:                               fråga om en småskalig förmedlingsverksamhet,
36431:                                                     men denna verksamhet torde otvivelaktigt ha
36432:    Enligt lagen om arbetsförmedling (246/59)        betydelse som medlemsservice inom organisa-
36433: får arbetsförmedling bedrivas av staten, i sam-     tionen.
36434: råd med arbetsförmedlingsmyndigheterna av              Fackförbundens arbetsförmedlingar verkar
36435: statens egna och dess tillsyn underkastade          inom ett snävt, vid en viss examen bundet
36436: inrättningar åt personer som lämnar nämnda          område. Deras verksamhet ersätter inte den
36437: inrättningar samt av försvarsmakten åt värn-        offentliga arbetsförmedlingens regionalt och
36438: pliktiga vid tjänstgöringstidens slut och vidare    yrkesmässigt mer täckande service. Med hjälp
36439: av föreningar som erhållit tillstånd därtill. I     av dem kan man således inte minska den
36440: lagens 2 § l mom. konstateras att förening kan      offentliga arbetsförmedlingens kostnader. För-
36441: beviljas tillstånd att förmedla arbete eller ar-    eningarnas arbetsförmedling ersätter inte den
36442: betstagare, om den anses ha särskilda möjlig-       offentliga arbetsförmedlingen, utan har kom-
36443: heter att på ett visst område placera arbets-       pletterat den på sådana områden där den
36444: kraft. Stadgandena baserar sig på ILO:s kon-        offentliga arbetsförmedlingens funktionsmöjlig-
36445: vention nr 96 angående avgiftskrävande arbets-      heter inte har varit tillräckliga.
36446: förmedlingsbyråer från år 1949.                        Under de senaste åren har den offent1iga
36447:    Vid arbetsministeriet finns inte någon änd-      arbetsförmedlingens servicemöj1igheter avsevärt
36448: ring av ifrågavarande stadgande anhängig,           förbättrats bl.a. genom följande åtgärder:
36449: varför arbetsministeriet, då det fattar beslut om      - Arbetsförmedlingens           riksomfattande
36450: föreningars arbetsförmedling, även i fortsätt-      ADB-system erbjuder arbetsförmedlingen be-
36451: ningen i varje enskilt fall med stöd av gällande    tydligt effektivare servicemöjligheter än förut.
36452: stadganden överväger förutsättningarna för be-      Hela landet täckande uppgifter på realtid om
36453: viljande av tillstånd.                              lediga arbetsplatser och arbetssökande förbätt-
36454:    Sådant tillstånd som avses i lagen om arbets-    rar arbetsförmedlingens funktionsförmåga och
36455: förmedling har för närvarande 33 föreningar.        ger bättre resultat.
36456: Av dessa är 17 fackförbund eller motsvarande           - Förfarandet vid anmälning av lediga ar-
36457: fackliga intresseorganisationer. De övriga för-     betsplatser, som trädde i kraft i början av år
36458:                                      1990 vp. -     KK n:o 219                                     5
36459: 
36460: 1987, har ökat antalet lediga arbetsplatser i       kan arbetssökande få uppgifter om lediga
36461: arbetsförmedlingen och gjort platsurvalet           platser utan att behöva skriva in sig som
36462: mångsidigare. Ar 1989 anmäldes varje månad          kunder vid arbetskraftsbyrån. Samtidigt för-
36463: nästan 30 000 nya lediga arbetsplatser tili ar-     bättras arbetsgivarnas rekryteringsmöjligheter.
36464: betsförmedlingen. Sedan år 1987 har antalet tili       - Inom arbetsförvaltningen har man också
36465: arbetsförmedlingen varje månad anmälda nya          gjort kraftiga satsningar för att utveckla kund-
36466: lediga platser ökat med i genomsnitt 70 % i         serviceberedskapen och förbättra kännedomen
36467: hela landet. Relativt sett störst har ökningen av   om arbetslivet och yrken hos arbetskraftsby-
36468: de lediga platserna varit i yrkesgrupperna          råernas personal.
36469: tekniskt, administrativt och samhälleligt arbete,      Hur den offentliga arbetsförmedlingens ser-
36470: socialt arbete och hälsovård samt kontorsarbe-      vicemöjligheter utvecklas påverkar alltså i fort-
36471: te. Och samtidigt som arbetskraftsbyråernas         sättningen allt starkare arbetsministeriets be-
36472: servicemöjligheter har förbättrats, har servicen    slut, då ministeriet med stöd av lagen om
36473: nått nya kundgrupper, bl.a. platsbytare som         arbetsförmedling fall för fall överväger om en
36474: har arbete.                                         förening har de i lagen avsedda särskilda
36475:    - Arbetsförmedlingen utvecklas särskilt ge-      möjligheterna att placera arbetskraft på ett
36476: nom att öka den s.k. informerande servicen och      visst område.
36477: genom att göra den mångsidigare. På detta sätt
36478: 
36479:     Helsingfors den 9 maj 1990
36480: 
36481:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
36482:                                              1990 vp.
36483: 
36484: Kirjallinen kysymys n:o 220
36485: 
36486: 
36487: 
36488: 
36489:                                  Tennilä: Tervolan maatalousoppilaitoksen kehittämisestä opisto-
36490:                                      tasoiseksi
36491: 
36492: 
36493:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36494: 
36495:    Ammattikasvatushallituksen työryhmä on          maatalousoppilaitoksella on myös nykyaikaiset
36496: esittänyt maatilatalouden opistotasoisen koulu-    ja toiminnalliset tilat, hyvä konekanta ja kou-
36497: tuksen käynnistämistä Rovaniemen maatalous-        lutilaa varten riittävästi peltopinta-alaa.
36498: ja puutarhaoppilaitoksessa yhteistoiminnassa          Tervolan ryhtyessä kouluttamaan agrologeja
36499: Kittilän maatalousoppilaitoksen kanssa. Tervo-     maatilatalouden tarpeisiin opistotasoista kou-
36500: lan maatalousoppilaitos on ehdotuksessa sivuu-     lutusta tulee antaa myös Kittilässä porotalou-
36501: tettu.                                             den sekä Rovaniemellä puutarha-alan osalta.
36502:    Ehdotus ei ole Lapin sisäisen alueellisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36503: kehittämisen kannalta oikea, koska Lapissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36504: myös kaikki valtion pääteltävissä olevat toi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36505: minnot muutoinkin ovat pahasti keskittyneet ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36506: keskittyvät Rovaniemen seudulle muun maa-
36507: kunnan kustannuksella. Kuitenkin myös tässä
36508: tapauksessa Tervolan maatalousoppilaitos on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36509: täysin mahdollinen valinta agrologikoulutuk-              ryhtyä Tervolan maatalousoppilaitok-
36510: seen, koska Tervolan sijainti on keskeinen                sen kehittämiseksi opistotasoiseksi La-
36511: liikenteellisesti ja Lapin asutusta ja maatalou-          pin sisäisen alueellisen tasapainoisem-
36512: den harjoittamisedellytyksiä ajatellen. Tervolan          man kehittämisen edistämiseksi?
36513: 
36514:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
36515: 
36516:                                        Esko-Juhani Tennilä
36517: 
36518: 
36519: 
36520: 
36521: 200070S
36522: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 220
36523: 
36524: 
36525: 
36526: 
36527:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36528:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         si aloittaa tämän alan opistoasteen koulutus.
36529: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Puutarha-alan koulutuksen tason kohottami-
36530: olette 5 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             seksi Lapin läänissä monipuolistetaan alan
36531: kirjeenne ohella toimittanut vi:tltioneuvoston        kurssitoimintaa sekä selvitetään tarvittavien
36532: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         jatkolinjojen perustamistarve. Tällöin voidaan
36533: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta         ottaa Lapin läänin erityisolosuhteet mahdolli-
36534: kirjallisesta kysymyksestä n:o 220:                   simman hyvin huomioon.
36535:                                                          Maassamme on tällä hetkellä vain kaksi
36536:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puutarha-alan opistoasteen koulutusta antavaa
36537:         ryhtyä Tervolan      maatalousoppilai-        oppilaitosta - Lepaan puutarhaoppilaitos ja
36538:         toksen kehittämiseksi opistotasoiseksi        Kempeleen puutarhaoppilaitos. Näiden työn-
36539:         Lapin sisäisen alueellisen tasapainoi-        jaon mukaisesti Oulun läänissä sijaitseva Kem-
36540:         seruman kehittämisen edistämiseksi?           peleen puutarhaoppilaitos tyydyttää koko Poh-
36541:                                                       jois-Suomen puutarha-alan koulutustarpeen.
36542:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Tervolan maatalousoppilaitoksen muuttami-
36543: taen seuraavaa:                                       nen opistoasteen koulutusta antavaksi oppilai-
36544:                                                       tokseksi ei ole opetusministeriön suunnitelmis-
36545:    Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen          sa. Tervolan maatalousoppilaitos on kooltaan
36546: alan ja asteen määrää suunniteltaessa pidetään        liian pieni ja sijainniltaan sellainen, että se ei
36547: lähtökohtana työvoiman tarvetta. Tämän mu-            tarjoa riittäviä toimintaedellytyksiä kehittyvälle
36548: kaisesti on suunniteltu toteutettavaksi myös          opistoasteen oppilaitokselle. Pyrkiessään edis-
36549: alkutuotannon koulutus Lapin läänissä.                tämään Lapin läänin elinkeinotoimintaa ope-
36550:    Ammattikasvatushallitus on selvittänyt maa-        tusministeriö tulee selvittämään mahdollisuudet
36551: tilatalouden ja puutarhatalouden opistoasteen         Rovaniemen maatalous- ja puutarhaoppilaitok-
36552: koulutuksen suorittaneiden tarvetta Lapin lää-        sen muuttamisesta opistoasteiseksi oppilaitok-
36553: nissä. Selvityksen mukaisesti maatilatalouden         seksi. Näin syntyisi riittävän suuri yksikkö,
36554: opistoasteen koulutuksen suorittaneita arvioi-        johon voidaan palkata tarpeeksi eri alojen
36555: daan tarvittavan vuosittain 18. Tähän lukuun          opettajia. Yhteistyössä Lapin läänin muiden
36556: sisältyy porotalouteen erikoistuvien agrologien       maatalousalan oppilaitosten kanssa voidaan
36557: määrä. Puutarhatalouden opistoasteen koulu-           tällöin kehittää koulutustarjontaa nimenomaan
36558: tuksen suorittaneilla ei ole Lapin läänin alueel-     läänin sisäisen alueellisen tasapainoisen kehit-
36559: la niin paljon koulutustarvetta, että siellä pitäi-   tämisen edellyttämällä tavalla.
36560:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
36561: 
36562:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
36563:                                       1990 vp. -     KK n:o 220                                       3
36564: 
36565: 
36566: 
36567: 
36568:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36569:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på utbildningen inom trädgårdsskötsel i Lapp-
36570: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          lands Iän kommer man att göra kursverksam-
36571: av den 5 april 1990 tili vederbörande medlem         heten inom detta område mångsidigare. Vidare
36572: av statsrådet översänt en avskrift av följande       kommer behovet att inrätta påbyggnadslinjer
36573: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-            att utredas. På detta sätt kan man så väl som
36574: tecknade spörsmål nr 220:                            möjligt ta hänsyn tili särförhållandena i Lapp-
36575:                                                      lands Iän.
36576:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                1 vårt land finns det för närvarande endast
36577:        vidta för att lantbruksläroanstalten i        två läroanstalter som ger utbildning på insti-
36578:        Tervola skall kunna utvecklas så att          tutnivå inom trädgårdsskötsel - läroanstalter-
36579:        den når institutnivå i syfte att främja en    na för trädgårdsskötsel i Lepaa och Kempele. 1
36580:        jämnare regional intern utveckling i          enlighet med arbetsfördelningen dem emellan
36581:        Lappland?                                     tillgodoser läroanstalten för trädgårdsskötsel i
36582:                                                      Kempele i Uleåborgs Iän utbildningsbehovet
36583:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         inom trädgårdsskötsel i hela norra Finland.
36584: följande:                                               Att ombilda lantbruksläroanstalten i Tervo-
36585:                                                      la tili en läroanstalt som ger institututbildning
36586:    När antalet nybörjarplatser inom yrkesut-         ingår inte i undervisningsministeriets planer.
36587: bildning för olika områden och nivåer planeras       Tili sin storlek är läroanstalten i Tervola alltför
36588: anses utgångspunkten vara behovet av arbets-         liten och har ett sådant läge att den inte
36589: kraft. I enlighet med detta har även utbildning-     erbjuder tillräckliga verksamhetsbetingelser för
36590: en inom primärproduktion planerats i Lapp-           en sådan läroanstalt på institutnivå som är
36591: land.                                                utvecklingsbar. I sina strävanden att främja
36592:    Y rkesutbildningsstyrelsen har utrett behovet     näringsverksamheten i Lapplands Iän kommer
36593: i Lapplands Iän av personer med utbildning på        undervisningsministeriet att utreda möjligheter-
36594: institutnivå inom lantbruk och trädgårdssköt-        na att ombilda läroanstalten för lantbruk och
36595: sel. Enligt utredningen beräknas behovet av          trädgårdsskötsel i Rovaniemi tili en anstalt på
36596: personer med institututbildning inom lantbruk        institutnivå. Därigenom kunde det uppstå en
36597: vara 18. I detta ta! ingår antalet agrologer som     tillräckligt stor enhet vid viiken man kan
36598: specialiserar sig på renskötsel. lnom Lapplands      anställa lärare på olika områden. 1 samarbete
36599: Iän finns det inte ett så stort behov av             med andra läroanstalter i lantbruksbranschen i
36600: utbildning för personer med institututbildning       Lapplands Iän kan man på detta sätt utveckla
36601: inom trädgårdsskötsel att man bör inleda             utbudet av utbildning så som en jämn regional
36602: utbildning på institutnivå. I syfte att höja nivån   utveckling inom länet förutsätter.
36603:      Helsingfors den 18 maj 1990
36604: 
36605:                                                                    Minister Anna-Liisa Kasurinen
36606:                                               1990 vp.
36607: 
36608: Kirjallinen kysymys n:o 221
36609: 
36610: 
36611: 
36612: 
36613:                                  Paakkinen ym.: Pohjoismaisen Arabikulttuuri-instituutin perus-
36614:                                     tamisesta Suomeen
36615: 
36616: 
36617:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36618: 
36619:    Ruotsissa on tmmmut Upsalassa jo vuosi-          lehtiotsikot vääristävät entisestään kuvaa ara-
36620: kymmeniä Pohjoismainen Afrikka-instituutti.         bimaiden läheisestä yhteydestä Eurooppaan ja
36621: Vastaavasti Tanskassa, Kööpenhaminassa on           koko ihmiskuntaan.
36622: Pohjoismainen Aasia-instituutti. Pohjoismaista         Suomen tulisi toimia aktiivisesti Euroopan ja
36623: Arabikulttuuri-instituuttia kaavailtiin epäviral-   Arabimaiden laaja-alaisen yhteistyön lisäämi-
36624: lisesti perustettavaksi samoihin aikoihin, mutta    seksi ja kulttuurin ymmärtämisen syventämi-
36625: ilman tuloksia. Alan pohjoismainen tutkijoiden      seksi. Pohjoismaisessa yhteydessä tällaisella
36626: seura on vastikään syntynyt ja puheenjohtajana      suomalaisella aioitteellisuudella on tietysti suu-
36627: toimii suomalainen henkilö.                         rempi merkitys. Se on aiemmin nähty mm.
36628:    Suomessa on erittäin pitkäaikainen ja kor-       pohjoismaiden yhteistyössä SADCC-maiden
36629: keatasoinen arabialaisen kulttuurin tutkimus-       kanssa eteläisessä Afrikassa.
36630: perinne maailmankuulusta Y. A. Wallinista              Edellä mainittujen näkökohtien perusteella
36631: lähtien. Eri kulttuurinalojen asiantuntijoita on    tulisi Suomeen mitä pikimmin perustaa Poh-
36632: nykyisinkin lukuisia.                               joismainen Arabikulttuuri-instituutti.
36633:    Euroopan yhdentyessä vaaraksi saattaa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36634: muodostua uudenlaisten viholliskuvien synty.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36635: Euroopan ja sen lähialueiden väliset fyysiset ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36636: henkiset rajat saattavat jyrkentyä. Suhtautumi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36637: nen arabialaiseen kulttuuriin, joka on hedel-
36638: möittänyt eurooppalaistakin kulttuuria vuosi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
36639: satojen ja vuosituhansien ajan, saattaa värittyä           konut ryhtyä Pohjoismaisen Arabikult-
36640: hiekan, öljyn, väkivaltaisuuden ja intrigien vää-          tuuri-instituutin perustamiseksi Suo-
36641: ristämän lasin läpi. Päivänkohtaiset sanoma-               meen?
36642:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1990
36643: 
36644:           Saara-Maria Paakkinen        Marjatta Stenius-Kaukonen      Timo Roos
36645:           Claes Andersson              Timo Kietäväinen               Sirpa Pietikäinen
36646:           Matti Vähänäkki              Arja Alho                      Ilkka-Christian Björklund
36647:           Pentti Lahti-Nuuttila        Lauri Metsämäki                Kai Kalima
36648:                       Marja-Liisa Löyttyjärvi             Pertti Lahtinen
36649: 
36650: 
36651: 
36652: 
36653: 200070S
36654: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 221
36655: 
36656: 
36657: 
36658: 
36659:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36660: 
36661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vittavien määrärahojen osoittamista ministeri-
36662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neuvoston budjetissa.
36663: olette 4 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn                Ministerineuvoston budjettitilanne valmistel-
36664: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tavana olevan vuoden 1991 budjetin osalta on
36665: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         erittäin kireä. Tämä tilanne jatkunee myös
36666: edustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-        tulevina vuosina. Ottaen huomioon pyrkimyk-
36667: lisesta kysymyksestä n:o 221:                         set järjestää pohjoismaisten laitosten rahoitus
36668:                                                       uudelleen on uusien pysyvien laitosten perusta-
36669:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-        minen entiseen tapaan lähivuosina hyvin vai-
36670:        konut ryhtyä Pohjoismaisen Arabikult-          keata.
36671:        tuuri-instituutin perustamiseksi Suo-             Hallitus katsoo, että aloitteessa tarkoitettui-
36672:        meen?                                          hin päämääriin voitaisiin päästä paremmin
36673:                                                       kehittämällä yliopistojen piirissä pohjoismaista
36674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            yhteistyötä arabian kielen opetuksessa ja tutki-
36675: taen seuraavaa:                                       muksessa sekä kehittämällä yhteistyöhankkeita
36676:                                                       Arabimaiden kulttuurin tuntemuksen lisäämi-
36677:    Pohjoismaisen Arabikulttuuri-instituutin pe-       seksi. Tältä pohjalta voisi toiminnan vakiinnut-
36678: rustaminen siten, että kaikki Pohjoismaat osal-       taminen ministerineuvoston budjetin puitteissa
36679: listuisivat sen rahoitukseen, edellyttäisi Pohjois-   tulla myöhemmin kysymykseen.
36680: maiden ministerineuvoston päätöstä sekä tar-
36681: 
36682:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
36683: 
36684:                                                                     Ministeri Anna- Liisa Kasurinen
36685:                                    1990 vp. -     KK n:o 221                                    3
36686: 
36687: 
36688: 
36689: 
36690:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36691: 
36692:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hövliga anslag anvisas i ministerrådets budget.
36693: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Budgetsituationen vid ministerrådet i fråga
36694: av den 4 april 1990 tili vederbörande medlem      om 1991 är ytterst ansträngd. Denna situation
36695: av statsrådet översänt en avskrift av följande    torde fortgå även under de kommande åren.
36696: av riksdagsman Paakkinen m.fl. undertecknade      När man tar hänsyn tili försöken att nyordna
36697: spörsmål nr 221:                                  finansieringen av olika nordiska organisatio-
36698:                                                   ner, kommer det att vara ytterst svårt att under
36699:          Vilka åtgärder har Regeringen ämnat      de närmaste åren grunda nya permanenta
36700:        vidta för att det skall grundas ett        organisationer på samma sätt som tidigare.
36701:        institut för arabisk kultur i Finland?        Regeringen anser att de i spörsmålet avsedda
36702:                                                   målen bättre kunde nås genom att man vid
36703:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      universiteten utvecklar det nordiska samarbetet
36704: följande:                                         i fråga om undervisningen och forskningen i
36705:                                                   arabiska samt skapar samarbetsprojekt i syfte
36706:    Att grunda ett nordiskt institut för arabisk   att öka kännedomen om kulturen i de arabiska
36707: kultur så att alla nordiska Iänder deltar i       länderna. Med detta som utgångspunkt kunde
36708: finansieringen förutsätter att Nordiska minis-    en bestående verksamhet senare komma i fråga
36709: terrådet fattar beslut om frågan, och att be-     inom ramen för ministerrådets budget.
36710: 
36711:     Helsingfors den 18 maj 1990
36712: 
36713:                                                                 Minister Anna-Liisa Kasurinen
36714:                                                1990 vp.
36715: 
36716: Kirjallinen kysymys n:o 222
36717: 
36718: 
36719: 
36720: 
36721:                                   Rajamäki: Toimeentulon turvaamisesta sairausvakuutuksen Ja
36722:                                      työttömyysturvan etujen yhteensovittamisella
36723: 
36724: 
36725:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36726:    Sosiaalisen turvan osalta ei maastamme ole        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
36727: vieläkään kyetty poistamaan väliinputoamisia.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36728: Edelleen ilmenee mm. tapauksia, joissa henkilö       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36729: ei voi esittää työtodistusta päättyneestä työstä
36730: ja tällöin hänelle ei voida antaa työttömyystur-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36731: vaa. Jos henkilö lisäksi on saanut jo kaiken               ryhtyä, jotta sairas ihminen saisi toi-
36732: sairausvakuutuksen päivärahan, jää hän vaille              meentulonsa sairausvakuutuksen tai
36733: mitään tuloja. Sairausloma esimerkiksi jatkuu              eläkkeiden kautta ja jotta poistettaisiin
36734: ja eläkevalitus on vireillä. Miksi sairausvakuu-           vihdoin perusteluissa kuvatut väliinpu-
36735: tuksessa sovelletaan 300 päivän kattoa, kun                toamistapaukset ja pompottelut sosiaa-
36736: työttömyysturvaa voi saada määrättömästi.                  litoimiston ja työvoimatoimiston välil-
36737:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          .. ?
36738:                                                            1a.
36739: 
36740:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1990
36741: 
36742:                                            Kari Rajamäki
36743: 
36744: 
36745: 
36746: 
36747: 200070S
36748: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 222
36749: 
36750: 
36751: 
36752: 
36753:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välittömästi virheellisen päätöksen ja eläkkeen-
36755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hakemismenettelyä yksinkertaistetaan muun
36756: olette 10 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           muassa yhtenäistämällä työkyvyttömyyseläk-
36757: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         keiden hakemismenettelyä.
36758: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Edellä mainitut mietinnöt, joista eläketurvan
36759: edustaja Kari Rajamäen näin kuuluvasta kir-          muutoksenhakukomitean mietintö ei ollut yk-
36760: jallisesta kysymyksestä n:o 222:                     simielinen, ovat olleet laajalla lausuntokierrok-
36761:                                                      sella. Parhaillaan viimeistellään lausuntoyh-
36762:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     teenvetoa, jonka valmistuttua voidaan päättää
36763:        ryhtyä, jotta sairas ihminen saisi toi-       jatkotoimenpiteistä. Näihin vaikuttaa keskei-
36764:        meentulonsa sairausvakuutuksen tai            sesti myös kuntoutuksen ajoitus.
36765:        eläkkeiden kautta ja jotta poistettaisiin        Päivärahakauden pidentämisestä, joka on
36766:        vihdoin perusteluissa kuvatut väliinpu-       nähty erääksi ratkaisuvaihtoehdoksi kysymyk-
36767:        toamistapaukset ja pompottelut sosiaa-        sessä olevaan ongelmaan, ennakkoilmoitus- ja
36768:        litoimiston ja työvoimatoimiston välil-       neuvottelumenettelyä selvittänyt työryhmä on
36769:         .. ?
36770:        1a.                                           todennut seuraavaa:
36771:                                                         "Eläkkeeseen oikeuttava työkyvyttömyys
36772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voidaan kuitenkin valtaosassa tapauksista to-
36773: vasti seuraavaa:                                     deta ennen 300 päivärahapäivän päättymistä.
36774:                                                      Myös kuntoutustilanne on selvitettävä hyvissä
36775:     Kysymyksessä esiin tuotu hankala ongelma         ajoin ennen päivärahakauden päättymistä, sillä
36776: liittyy osaksi eläkkeiden oikeussuojajärjestel-      kuntoutuksen onnistumiselle on ensiarvoisen
36777: män tehostamiseen ja kuntoutuksen kokonais-          tärkeää, että siihen ryhdytään heti sairauden
36778: uudistukseen.                                        alettua haitata työntekoa. Jos vakuutettu on
36779:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut vi-   ollut sairaana jo lähes 300 päivärahapäivän
36780: reillä laaja eläkeasioita koskeva oikeusturvasel-    ajan, ovat kuntoutusmahdollisuudet olennai-
36781: vitys. Eläketurvan muutoksenhakukomitea              sesti heikentyneet verrattuna varhaisessa vai-
36782: (Komiteanmietintö 1989: 14), ansioeläkejärjes-       heessa aloitettuun kuntoutukseen."
36783: telmän viimeisen laitoksen periaatetta tutkinut         Kuntoutusjärjestelmien tehostamiseksi so-
36784: toimikunta (Komiteanmietintö 1988:45) sekä           siaali- ja terveysministeriössä on valmistunut
36785: ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä ke-         tammikuussa 1990 kolme ehdotusta kuntoutus-
36786: hittävä työryhmä (STM 1989:5) ovat selvittä-         ta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Ta-
36787: neet eläkkeiden muutoksenhakua ja eläkkeiden         voitteena on, että kuntoutusvelvoite sisällytet-
36788: hakemus- ja myöntökäytäntöä. Tarkoituksena           täisiin kaikkiin kuntoutusta sääteleviin keskei-
36789: on ollut nopeuttaa eläkeasioiden käsittelyä ja       siin lakeihin ja kuntoutuksen aikainen toimeen-
36790: selkeyttää eläkejärjestelmien välistä tehtävänja-    tulo järjestettäisiin nykyistä tehokkaammin.
36791: koa.                                                 Ehdotuksessa lähdetään siitä, että kuntoutuk-
36792:     Keskeisimmät mietinnöissä eläkeasioiden kä-      sen ajaksi olisi kuntoutujalle järjestettävä toi-
36793: sittelyn nopeuttamiseen tähtäävät uudistuseh-        meentulo kuntoutusrahan avulla. Sitä makset-
36794: dotukset ovat olleet:                                taisiin työikäisille eli 16-64-vuotiaille, jos kun-
36795:     Vakuutusoikeudesta muodostetaan kaikkien         toutuksen tavoitteena on työelämässä pysymi-
36796: eläkeasioiden yhteinen ylin muutoksenhakuas-         nen tai työelämään tulo ja työssäkäynti ei ole
36797: te. Ansioeläkejärjestelmässä siirrytään ns. vii-     kuntoutusaikana mahdollista. Kuntoutusraha
36798: meisen laitoksen periaatteeseen, eli sen eläke-      olisi yleensä samansuuruinen kuin kuntoutujan
36799: järjestelmän eläkelaitos, jonka piirissä vakuu-      sairausvakuutuksen päiväraha. Yli kuukauden
36800: tettu viimeksi työskenteli, ratkaisee koko työ-      kestävässä kuntoutuksessa kuntoutusrahan vä-
36801: eläkehakemuksen. Itseoikaisujärjestelmää kehi-       himmäismäärä olisi työttömyysturvan perus-
36802: tetään siten, että eläkelaitos oikaisee itse         päiväraha korotettuna 10 prosentilla. Työttö-
36803:                                     1990 vp. -     KK n:o 222                                      3
36804: 
36805: myyspäivärahaa saaneen kuntoutujan kuntou-         tos. Kuntoutusrahan saanti edellyttäisi, että
36806: tusraha vastaisi 10 prosentilla korotettua työt-   päätöksen kuntoutuksesta on tehnyt terveyden-
36807: tömyyspäivärahaa. Työkyvyttömyyden takia           huolto, Kansaneläkelaitos tai työterveyshuolto.
36808: eläkkeellä olevalle kuntoutujalle maksettaisiin       Kuntoutusta koskevat muutosehdotukset on
36809: eläkkeen lisäksi kuntoutusrahaa, jonka suuruus     tarkoitus 15.5.1990 päättyvän lausuntokierrok-
36810: olisi 10 prosenttia eläkkeestä.                    sen jälkeen saattaa eduskunnan käsiteltäviksi
36811:    Kuntoutusrahan maksaisi Kansaneläkelai-         syksyn 1990 aikana.
36812:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
36813: 
36814:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
36815: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 222
36816: 
36817: 
36818: 
36819: 
36820:                              Till Riksdagens Herr Talman
36821:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       arbetade avgör hela arbetspensionsansökan.
36822: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Ett självrättelsesystem utvecklas så att pensions-
36823: av den 10 april 1990 tili vederbörande medlem      anstalten själv omedelbart rättar ett felaktigt
36824: av statsrådet översänt avskrift av följande av     beslut och förfarandet vid ansökan om pension
36825: riksdagsman Kari Rajamäki undertecknade            förenklas bl.a. genom att ansökningsförfaran-
36826: spörsmål nr 222:                                   det för invaliditetspensioner förenhetligas.
36827:                                                        Ovan nämnda betänkanden, i fråga om vilka
36828:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          betänkandet av kommitten för ändringssökan-
36829:        vidta för att en sjuk människa skall få     de i pensionsskyddsärenden inte var enhälligt,
36830:        sin utkomst via sjukförsäkringen eller      har varit på en omfattande remiss. Som bäst
36831:        pensionerna och för att sådana fall där     bereds ett sammandrag av utlåtandena och när
36832:        någon får sitta emellan på det sätt som     det har blivit klart kan beslut om fortsatta
36833:        beskrivs i motiveringen och bollandet       åtgärder fattas. Frågan om när rehabiliteringen
36834:        mellan socialbyrån och arbetskraftsby-      infaller har även en avgörande inverkan på
36835:        rån äntligen skall upphöra?                 dessa.
36836:                                                        Beträffande en förlängning av dagpennings-
36837:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       perioden, vilket har ansetts vara ett alternativ
36838: samt anföra följande:                              tili lösning av problemet i spörsmålet, har
36839:                                                    arbetsgruppen som utrett förhandsbeskeds och
36840:    Det besvärliga problem som förs fram i          förhandlingsförfarandet konstaterat följande:
36841: spörsmålet har delvis samband med en effekti-          "lnvaliditet som berättigar till pension kan
36842: vering av rättsskyddssystemet för pensionerna      dock i en övervägande del av fallen konstateras
36843: och en totalreform av rehabiliteringen.            innan 300 dagpenningsdagar har gått. Ä ven
36844:    Vid social- och hälsovårdsministeriet har en    rehabiliteringssituationen skall utredas i god tid
36845: omfattande utredning av rättsskyddet i pen-        före utgången av dagpenningsperioden, för det
36846: sionsfrågor varit aktuell. Kommitten för änd-      är av största vikt för en lyckad rehabilitering
36847: ringssökande i pensionsskyddsärenden (Kom-         att den vidtas genast när sjukdomen har börjat
36848: mittebetänkande 1989: 14), kommissionen för        inkräkta på arbetet. Om den försäkrade har
36849: undersökning av förvärvspensionssystemets ut-      varit sjuk redan nästan 300 dagpenningsdagar,
36850: veckling (Kommittebetänkande 1988:45) samt         har rehabiliteringsmöjligheterna väsentligt för-
36851: en arbetsgrupp som utvecklar förhandsbeskeds-      svagats jämfört med en rehabilitering som
36852: och förhandlingsförfarandet (STM 1989:5) har       påbörjas i ett tidigt skede."
36853: utrett frågan om ändringssökande i pensions-           För att rehabiliteringssystemen skall effekti-
36854: ärenden och praxis för ansökning och beviljan-     veras har tre förslag till en revidering av
36855: de av pensioner. Avsikten har varit att påskyn-    lagstiftningen om rehabilitering färdigställts vid
36856: da behandlingen av pensionsärenden och göra        social- och hälsovårdsministeriet i januari 1990.
36857: uppgiftsfördelningen mellan pensionssystemen       Målet är att rehabiliteringsskyldigheten skall
36858: klarare.                                           ingå i alla centrala lagar som reglerar rehabi-
36859:    De viktigaste revideringsförslag som ingått i   litering och att utkomsten under rehabilitering-
36860: betänkandena och som avser att påskynda            en ordnas effektivare än vad nu är fallet. 1
36861: behandlingen av pensionsärenden har varit          förslaget utgår man ifrån att utkomsten för den
36862: följande:                                          som rehabiliteras skall ordnas med hjälp av ett
36863:    Försäkringsdomstolen görs till en högsta        rehabiliteringsbidrag under rehabiliteringen.
36864: besvärsinstans som är gemensam för alla pen-       Det betalas till 16-64-åringar i arbetsför ålder
36865: sionsärenden. lnom förvärvspensionssystemet        om målet för rehabiliteringen är att de skall
36866: övergår man tili principen med den sista           vara kvar i arbetslivet eller komma ut i
36867: anstalten, dvs. pensionsanstalten inom det pen-    arbetslivet och det inte är möjligt att arbeta
36868: sionssystem inom vilket den försäkrade senast      under rehabiliteringen. Rehabiliteringsbidraget
36869:                                    1990 vp. -     KK n:o 222                                     5
36870: 
36871: skall i alimänhet vara lika stort som den          som utgör 10 procent av pensionen tili en
36872: dagpenning som rehabiliteringspatienten får        pensionerad rehabiliteringspatient.
36873: från sjukförsäkringen. Vid rehabilitering som         Rehabiliteringsbidraget betalas av folkpen-
36874: räcker över en månad är rehabiliteringsbidra-      sionsanstalten. Erhåliande av rehabiliterings-
36875: gets minimibelopp lika stort som grunddagpen-      bidrag förutsätter att ett beslut om rehabilite-
36876: ningen inom arbetslöshetsskyddet höjd med 10       ring har fattats inom hälsovården, folkpensions-
36877: procent. Rehabiliteringsbidraget för en rehabi-    anstalten elier arbetshalsovården.
36878: literingspatient som fått arbetslöshetsdagpen-        A vsikten är att förslagen tili en ändring av
36879: ning motsvarar arbetslöshetsdagpenningen           rehabiliteringen skall föras tili riksdagen för
36880: höjd med 10 procent. På grund av arbetslöshet      behandling under hösten 1990 sedan remissbe-
36881: betalas utom pension ett rehabiliteringsbidrag     handlingen har avslutats 15.5.1990.
36882: 
36883:     Helsingfors den 17 maj 1990
36884: 
36885:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
36886:                          j
36887:                         j
36888:                        j
36889:                     j
36890:                    j
36891:                    j
36892:                   j
36893:               j
36894:               j
36895:              j
36896:           j
36897:          j
36898:         j
36899:       j
36900:      j
36901:     j
36902:  j
36903: j
36904: j
36905:                                               1990 vp.
36906: 
36907: Kirjallinen kysymys n:o 223
36908: 
36909: 
36910: 
36911: 
36912:                                  Särkijärvi: Suomen maahanmuuttoedellytysten tarkistamisesta
36913: 
36914: 
36915:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36916: 
36917:    Neuvostoliiton       maastamuuttomääräykset      det omaisuutensa realisointiin heikkenevät täl-
36918: ovat muuttumassa. Tämän seurauksena on yhä          löin.
36919: useampia kansallisuudeltaan suomalaisia ja             Siirtolaisten saapumiseen köyhemmistä olois-
36920: karjalaisia neuvostokansalaisia, jotka mielel-      ta liittyy usein tarve yhteiskunnan antamaan
36921: lään muuttaisivat Suomeen. Heitä asuu erityi-       erityistukeen. Sellaista varten ei Suomessa ole
36922: sesti Inkerissä ja Karjalan sosialistisessa neu-    mitään järjestelmää. Tuki saattaisi yllä maini-
36923: vostotasa vallassa.                                 tussa tapauksessa kohdistua myös jo muuttoa
36924:    Toistaiseksi maahanmuuttajia on ollut vä-        edeltävään tilanteeseen kotiseudulla.
36925: hän, ja heiltä on edellytetty työpaikkaa Suo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36926: messa. Pitemmän päälle tällainen politiikka         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36927: aiheuttaa ongelmia, koska se rajaa muuttoon         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36928: oikeutetuiksi vain työelämässä toimivat kansa-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36929: laiset. Etenkin vanhukset joudutaan sivuutta-
36930: maan. Jos samasta yhdyskunnasta lähtee suu-                    Mikä on Hallituksen siirtolaisuuspo-
36931: rempi joukko muuttajia, heikentää se paikal-               litiikka niiden henkilöiden kohdalla,
36932: lista taloutta ja jäljelle jäävien elämisen tasoa          jotka ovat halukkaita muuttamaan py-
36933: monin tavoin. Myös muuttajan mahdollisuu-                  syvästi Suomeen Neuvostoliitosta?
36934:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990
36935: 
36936:                                          Jouni J. Särkijärvi
36937: 
36938: 
36939: 
36940: 
36941: 200070S
36942: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 223
36943: 
36944: 
36945: 
36946: 
36947:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36948:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suurempi. Pääosa muuttohalukkaista henkilöis-
36949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tä on työiässä olevia, esimerkiksi eläkeläisillä ei
36950: olette 11 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          inkerinsuomalaisten liittojen mukaan ole ha-
36951: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lukkuutta vaihtaa asuinpaikkaansa.
36952: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-             Kielitaito näyttää olevan iän ohella keskei-
36953: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta       nen Neuvostoliiton suomalaisten muuttohaluk-
36954: kirjallisesta kysymyksestä n:o 223:                 kuutta rajoittava tekijä. On arvioitu, että esim.
36955:                                                     Leningradin alueella asuvista inkerinsuomalai-
36956:           Mikä on Hallituksen siirtolaisuuspo-      sista 60 % ei osaa lainkaan suomen kieltä ja
36957:        litiikka niiden henkilöiden kohdalla,        vain 20 % osaa sitä hyvin. Hakemuksensa
36958:        jotka ovat halukkaita muuttamaan py-         jättäneet ja muuttohalukkaat osaavat pääsään-
36959:        syvästi Suomeen Neuvostoliitosta?            töisesti ainakin jonkin verran suomen kieltä.
36960:                                                     Suurin kiinnostus muuttoon on tähän mennes-
36961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sä ollut Virossa asuvilla inkeriläisillä. Tämä
36962: vasti seuraavaa:                                    selittynee siellä asuvien muita paremmalla suo-
36963:                                                     men kielen taidolla ja tiiviimmällä vuorovaiku-
36964:    Neuvostoliiton virallisen vuotta 1989 koske-     tussuhteella Suomen kanssa.
36965: van väestölaskennan perusteella maassa asuu            Työministeriön yhteydessä toimiva siirtolai-
36966: noin 60 000 suomalaista, joista valtaosa on         suusasiain neuvottelukunta on selvittämässä
36967: inkeriläisiä. Karjalan autonomisessa neuvosto-      tarkemmin Neuvostoliitossa asuvien suomalais-
36968: tasavallassa asui 18 420 suomalaista, joista 40     ten määrää, rakennetta ja muuttohalukkuutta.
36969: prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen         Selvitys valmistuu tämän vuoden kesäkuun
36970: kielen. Viron alueella asui 16 500 suomalaista      loppuun mennessä.
36971: ja Leningradin alueella arviolta 19 000. Muual-        Tavoitteena on, että Neuvostoliiton suoma-
36972: la Neuvostoliitossa asuu lisäksi muutamia tu-       laisten Suomeen muuttoon liittyvät asiat järjes-
36973: hansia suomalaisia.                                 tetään normaalina virkatehtävänä. Työministe-
36974:    Virallisten lukujen ulkopuolelle jää kuitenkin   riö siirtolaisuusasioista vastaavana ministeriö-
36975: huomattava määrä kielellisesti ja kulttuurisesti    nä yhteensovittaa eri viranomaisten toimia.
36976: venäläistyneitä suomalaisia. Lisäksi useat suo-        Viisumin, oleskelu- ja työluvan saamisen
36977: malaiset ovat avioituneet venäläisten kanssa.       eräänä kriteerinä on, että Neuvostoliiton sisäi-
36978: Edellä todetun perusteella Neuvostoliitossa         sessä passissa on suomalaisuusmerkintä. Muut-
36979: asuvan suomalaisväestön ja Suomeen siteitä          tajalle myönnetään oleskelu- ja työlupa aluksi
36980: omaavien kokonaismäärä kasvaa huomattavas-          vuodeksi. Pysyvän oleskeluluvan voi saada
36981: ti virallisista luvuista. Suomesta muutti vuosina   kahden vuoden Suomessa oleskelun jälkeen.
36982: 1918-39 Neuvostoliittoon 150 000 suomalais-         Viisumeihin, oleskelu- ja työlupiin merkitään
36983: ta. Lisäksi USA:sta ja Kanadasta muutti Neu-        statukseksi sama luokitus kuin sellaisilla hen-
36984: vostoliittoon 1920-30-luvulla yli 20 000 Poh-       kilöillä, joilla on jokin side Suomeen. Ulko- ja
36985: jois-Amerikan suomalaista.                          sisäasiainministeriö ovat parhaillaan valmiste-
36986:    Niin Suomen viranomaisten kuin inkerinsuo-       lemassa viisuminmyöntämisohjeita Neuvostolii-
36987: malaisten liittojen arvioiden mukaan Neuvos-        ton suomalaisten osalta.
36988: toliiton suomalaisten muutto Suomeen jää vä-           Muuttajia informoidaan Suomen oloista,
36989: häiseksi. Neuvostoliiton suomalaisten työ- ja       työmarkkinoista ja muuttoasioiden järjestämi-
36990: oleskelulupahakemuksia on tänä vuonna käsi-         sestä etukäteen, jotta vältyttäisiin suunnittele-
36991: telty joitakin satoja Suomen Leningradin ja         mattomalta muutolta. Parhaillaan laaditaan
36992: Tallinnan edustustoissa. Pysyvästi Suomeen on       erityisesti Neuvostoliiton suomalaisille tarkoi-
36993: lähivuosina muuttamassa arviolta 1 000-2 000        tettua tiedotusaineistoa.
36994: henkilöä. Tilapäisesti Suomeen työskentele-            Työvoimatoimistot huolehtivat Neuvostolii-
36995: mään tulevien halukkaiden määrä on tätä             ton suomalaisten työnvälityksestä normaaliin
36996:                                       1990 vp. -     KK n:o 223                                    3
36997: 
36998: tapaan soveltaen kokemuksiaan muuttajien                Muuttaja pääsisi pääsääntöisesti tänne sijoi-
36999: palveluista. Tarpeen mukaan muuttajia osoite-        tuttuaan Suomen sosiaaliturvan ja terveyden-
37000: taan työllisyyskoulutukseen, joko normaaliin         huoltojärjestelmän piiriin. Poikkeuksen muo-
37001: tai heitä varten erityisesti järjestettävään.        dostavat eläkeläismuuttajat, jotka voivat pääs-
37002:     Lapset sijoittuisivat normaalisti suomalaisiin   tä Suomen kansaneläkejärjestelmän piiriin vas-
37003: kouluihin. Erityistarpeet kuten tukiopetuksen        ta oleskeltuaan maassa viisi vuotta.
37004: järjestäminen riippuvat lähinnä heidän suomen           Suomen työmarkkinoille muualta tulevien
37005: kielen taidostaan.                                   työ- ja palkkaehtojen on oltava Suomen lain-
37006:     Parhaillaan selvitetään, mitä erityistoimenpi-   säädännön ja työehtosopimusten mukaiset.
37007: teitä asuntojen järjestäminen edellyttää valtio-     Suomen työelämässä ei ole tilaa työvoimakei-
37008: vallalta ja kunnilta. Osa asuntotarpeesta voita-     nottelulle ja laittomille työmarkkinoille. Työ-
37009: neen tyydyttää normaaleilta avoimilta asunto-        suhteiden valvontaa tehostetaan väärinkäytös-
37010: markkinoilta ja työnantajien työsuhdeasunnoil-       ten estämiseksi, ja tähän toimintaan kohdenne-
37011: la.                                                  taan tarvittavat voimavarat.
37012: 
37013:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
37014: 
37015:                                                                      Työministeri Matti Puhakka
37016: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 223
37017: 
37018: 
37019: 
37020: 
37021:                               Till Riksdagens Herr Talman
37022:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nerna är i arbetsför ålder, t.ex. pensionärer är
37023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inte enligt ingermanlänningarnas förbund villi-
37024: av den 11 april 1990 till vederbörande medlem       ga att byta boningsort.
37025: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Förutom språkkunskaperna tycks åldern va-
37026: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade       ra en viktig faktor som begränsar flyttningsbe-
37027: spörsmål nr 223:                                    nägenheten bland finnarna i Sovjetunionen.
37028:                                                     Man har beräknat att 60% av de ingerman-
37029:            Viiken är Regeringens migrationspo-      länningar som bor i Leningradtrakten inte kan
37030:        litik i fråga om personer som är villiga     någon finska alls och endast 20 % behärskar
37031:        att varaktigt flytta från Sovjetunionen      den väl. 1 regel kan de som lämnat in en
37032:        till Finland?                                ansökan elier som är villiga att flytta finska
37033:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        åtminstone i någon mån. Hittills har intresset
37034: samt anföra följande:                               varit störst bland de ingermanlänningar som är
37035:                                                     bosatta i Estland. Detta torde kunna förklaras
37036:    Enligt den officiella folkräkningen i Sovjet-    genom deras bättre kunskaper i finska än
37037: unionen år 1989 bor i landet cirka 60 000           andra grupper och genom en starkare växel-
37038: finnar, av vilka största delen är ingermanlän-      verkan melian dem och Finland.
37039: ningar. 1 Karelska autonoma sovjetrepubliken           Delegationen för migrationsärenden, som
37040: (ASSR) bodde 18 420 finnar, av vilka 40             verkar i anslutning till arbetsministeriet, håller
37041: procent anger finska som sitt modersmål. lnom       på att närmare utreda de i Sovjetunionen
37042: Estlands territorium bodde 16 500 finnar och i      bosatta finnarnas antal, struktur och flyttnings-
37043: Leningradtrakten uppskattningsvis 19 000. 1         benägenhet. Utredningen slutförs före slutet av
37044: det övriga Sovjetunionen bor ytterligare några      juni i år.
37045: tusen finnar.                                          Syftet är att ärenden i anslutning till de i
37046:     Utanför de officiella siffrorna blir dock ett   Sovjetunionen bosatta finnarnas flyttning till
37047: stort antal språkligt och kulturellt förryskade     Finland skall skötas som normala tjänsteupp-
37048: finnar. Dessutom har många finnar gift sig med      drag. Arbetsministeriet koordinerar, i egenskap
37049: sovjetryssar. På basis av det ovan anförda blir     av det ministerium som ansvarar för migrations-
37050: det totala antalet finsk befolkning bosatt i        ärenden, de olika myndigheternas åtgärder.
37051: Sovjetunionen och personer som har anknyt-             Ett kriterium för erhållande av visum, ar-
37052: ning till Finland betydligt större än enligt de     bets- och uppehållstilistånd är att det i det
37053: officiella siffrorna. Från Finland flyttade         sovjetiska inrikespasset finns en anteckning om
37054: 150 000 finnar till Sovjetunionen under åren        finsk nationalitet. Den som flyttar beviljas tili
37055: 1918-39. Dessutom flyttade till Sovjetunionen       en början uppehålis- och arbetstillstånd på ett
37056: på 1920-30 -talen över 20 000 finländare från       år. Permanent uppehålistillstånd kan erhållas
37057: Nordamerika.                                        efter två års vistelse i Finland. Vid antecknande
37058:    Enligt både de finländska myndigheternas         av status i visum, uppehålls- och arbetstillstånd
37059: och ingermanlänningarnas förbunds uppskatt-         används samma klassificering som för de per-
37060: ningar kommer sovjetfinnarnas flyttning till        soner som har någon anknytning tili Finland.
37061: Finland att vara liten. Av sovjetfinnarnas          Utrikes- och inrikesministerierna håller som
37062: ansökningar om arbets- och uppehållstillstånd       bäst på att bereda anvisningar för beviljande av
37063: har i år behandlats några hundra i den finska       visum för finnar bosatta i Sovjetunionen.
37064: beskickningen i Leningrad och Tallin. lnom de          För att kunna förebygga oplanerad flyttning
37065: närmaste åren kommer uppskattningsvis               informeras flyttarna på förhand om förhålian-
37066: 1 000-2 000 personer att flytta permanent till      dena och arbetsmarknaden i Finland och om
37067: Finland. Antalet personer som är villiga att        arrangemangen i samband med flyttningen.
37068: tilifäliigt arbeta i Finland är större än så.       Som bäst utarbetas informationsmaterial sär-
37069:     Största delen av de flyttningsbenägna perso-    skilt för sovjetfinnar.
37070:                                      1990 vp. -     KK n:o 223                                     5
37071: 
37072:    Arbetskraftsbyråerna sörjer för sovjetfinnar-       Som regel skulle flyttarna sedan de bosatt sig
37073: nas arbetsförmedling på normalt sätt genom att      i Finland beröras av det finländska social-
37074: tillämpa de erfarenheter man fått av servicen       skydds- och hälsovårdssystemet. Undantag ut-
37075: för flyttarna. Vid behov anvisas flyttare syssel-   görs av pensionärer som kan komma i åtnju-
37076: sättningsutbildning, antingen en vanlig eller en    tande av det finländska folkpensionssystemet
37077: enkom för dem ordnad yrkeskurs.                     först sedan de vistats i landet i fem år.
37078:    Barnen skulle på normalt sätt placeras i            Anställnings- och lönevillkoren för dem som
37079: finska skolor. De speciella behoven, t.ex. om       från andra Iänder kommer in på den finländska
37080: eventuell stödundervisning skall ordnas, beror      arbetsmarknaden skall överensstämma med
37081: främst på deras kunskaper i finska.                 den finländska lagstiftningen och kollektivav-
37082:    Som bäst utreds vilka specialåtgärder som        talen. Arbetslivet i Finland ger rum varken för
37083: krävs av statsmakten och kommunerna för             spekulation med arbetskraft eller olaglig ar-
37084: ordnande av bostäder. En del av bostadsbeho-        betsmarknad. För förebyggande av missbruk
37085: vet torde kunna uppfyllas på den normala            effektiveras övervakningen av anställningsför-
37086: öppna bostadsmarknaden och med hjälp av             hållandena, och behövliga resurser riktas in på
37087: arbetsgivarnas tjänstebostäder.                     denna verksamhet.
37088:     Helsingfors den 18 maj 1990
37089: 
37090:                                                                   Arbetsminister Matti Puhakka
37091:                                               1990 vp.
37092: 
37093: Kirjallinen kysymys n:o 224
37094: 
37095: 
37096: 
37097: 
37098:                                  Särkijärvi: Asunto-osakeyhtiöiden verotusmenettelyn yksinker-
37099:                                      taistamisesta
37100: 
37101: 
37102:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37103:    Ministeri Ulla Puolanne on 21.3.1990 vastan-         Vaikka ilmoitusvelvollisuus halutaan säilyt-
37104: nut kansanedustaja Esko Almgrenin kirjalli-          tää väärinkäytösten kontrolloimiseksi ja osak-
37105: seen kysymykseen, joka koski asunto-osakeyh-         keiden verotusarvojen laskemiseksi, olisi sitä
37106: tiöiden verotuksen yksinkertaistamista. Vas-         silti mahdollista yksinkertaistaa niiden yhtiöi-
37107: tauksessa todetaan, ettei ilmoitusvelvollisuuden     den osalta, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Il-
37108: olennaiseen yksinkertaistamiseen voida ryhtyä.       moitukseksi riittäisi tällöin valokopio kirjanpi-
37109:    On ilmeistä, että valtaosa maamme asunto-         dosta - ilman pöytäkirjanotetta tai tilintarkas-
37110: osakeyhtiöistä tekee veroilmoituksen turhaan.        tajienkin lausuntoa, koska niitä ei pienimmissä
37111: Suurin osa ministeri Puolanteen antamassa            yhtiöissä käytännössä muuhun tarvita. Tämä ei
37112: vastauksessa mainituista verotuloista perustuu       poistaisi verottajan mahdollisuutta saada tar-
37113: kunnalliseen harkintaverotukseen, jonka pois-        peellisia lisätietoja.
37114: tuessa veroa maksaviksi jää vain pieni joukko           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37115: asunto-osakeyhtiöistä.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37116:    Tavallisen paritaloyhtiön vuotuinen kirjanpi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37117: to käsittää parikymmentä tositetta (säännölliset     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37118: vesi- ja jätevesi-, jätehuolto- ja energialaskut
37119: sekä lainojen hoidon). Jo vaatimus tämän
37120: pitämisestä kaksinkertaisella kirjanpitona on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37121: liioittelua. Sen taulukointi uudelleen veroilmoi-           ryhtyä, jotta asunto-osakeyhtiöiden ve-
37122: tuslomakkeelle aiheuttaa myös turhaa työtä.                 rotuskäytäntöä      yksinkertaistettaisiin
37123: Jos tulos järjestellään lähelle nollaa, ei verot-           niiden yhtiöiden osalta, joissa verotuk-
37124: tajallakaan pitäisi olla mitään hyötyä yksityis-            sellinen intressi on pienempi kuin siitä
37125: kohtaisesta veroilmoituksesta.                              aiheutuva turha työ?
37126:      Helsingissä II päivänä huhtikuuta 1990
37127: 
37128:                                         Jouni J. Särkijärvi
37129: 
37130: 
37131: 
37132: 
37133: 200070S
37134: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 224
37135: 
37136: 
37137: 
37138: 
37139:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teisöjen ilmoittamisvelvollisuudesta vapautta-
37141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minen. Ilmoitusvelvollisuuden rajoittaminen
37142: olette 11 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          vähimpään välttämättömään on myös hallin-
37143: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        non kannalta tarpeen. Kun osakeyhtiömuotois-
37144: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ta yhteisöä ei kuitenkaan voida verolain sään-
37145: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta       nöksin vapauttaa osakeyhtiölain asettamista
37146: kirjallisesta kysymyksestä n:o 224:                 velvoitteista tai kirjanpitovelvollisuudesta, ei
37147:                                                     verotuksen ilmoitusvelvollisuuden rajoittami-
37148:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nen toisi kovin olennaista työn tai rahan
37149:        ryhtyä, jotta asunto-osakeyhtiöiden ve-      säästöä verovelvolliselle. Veroilmoituksen laati-
37150:        rotuskäytäntöä      yksinkertaistettaisiin   mista suurempi työ lieneekin kaksinkertaisen
37151:        niiden yhtiöiden osalta, joissa verotuk-     kirjanpidon vaatimus, erityisesti, jos tarvittavaa
37152:        sellinen intressi on pienempi kuin siitä     asiantuntemusta ei yhtiössä ole.
37153:        aiheutuva turha työ?                            Osakkeiden verotusarvot perustuvat yhtiöi-
37154:                                                     den antamiin veroilmoituksiin. Ilmoitusvelvol-
37155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisuuden olennaiseen yksinkertaistamiseen ei
37156: vasti seuraavaa:                                    sen vuoksi voida toistaiseksi ryhtyä, koska
37157:                                                     verohallinnon tietokannat ovat riittämättömät.
37158:    Asuntoyhteisöjen tulo- ja varallisuusverova-     Tavoitteena kuitenkin on, että tulevaisuudessa
37159: pautta sekä ilmoittamisvelvollisuuden rajoitta-     ilmoitusvelvollisuutta voitaisiin supistaa vero-
37160: mista on tarkasteltu useassa eri yhteydessä         tusmenettelyjen ja verohallinnon erilaisten tie-
37161: päättyneellä 1980-luvulla. Pienissä omistajiensa    tokantojen sekä tiedonsiirto ja kontrollimah-
37162: hallitsemissa asuntoyhteisöissä sekä ilmoitus-      dollisuuksien kehityttyä. Kehityksen nopeutta-
37163: että kirjanpitovelvollisuus saattaa tuntua tur-     minen olisi myös hallituksen käsityksen mu-
37164: halta ja monimutkaiseltakin, jos voittoa ei         kaan suotavaa, mutta vaatisi tässä vaiheessa
37165: kerry.                                              sellaista taloudellista panostusta, jota saata-
37166:    Kuten kysyjä ehdottaa, yksinkertainen rat-       vaan työn säästöön verrattuna ei voida pitää
37167: kaisu olisi voittoa tuottamattomien asuntoyh-       tarkoituksenmukaisena.
37168: 
37169:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
37170: 
37171:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
37172:                                      1990 vp. -      KK n:o 224                                     3
37173: 
37174: 
37175: 
37176: 
37177:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37178: 
37179:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         rationsplikt. Att begränsa plikten tili det mins-
37180: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ta nödvändiga är behövligt även beträffande
37181: av den II april 1990 tili vederbörande medlem        förvaltningen. Eftersom en sammanslutning i
37182: av statsrådet översänt avskrift av följande av       aktiebolagsform ändä inte genom beskattnings-
37183: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade        lagens stadganden kan befrias frän de skyldig-
37184: spörsmål nr 224:                                     heter som lagen om aktiebolag anger elier från
37185:                                                      bokföringsskyldighet, skulie en begränsning av
37186:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen           deklarationsplikten vid beskattningen inte med-
37187:        vidta för att beskattningspraxis för bo-      föra någon särskilt väsentlig inbesparing av
37188:        stadsaktiebolag skali förenklas beträf-       arbete elier pengar för den skattskyldige. Ett
37189:        fande de bolag beträffande vilka det          mer omfattande arbete än deklarationen torde
37190:        skattemässiga intresset är mindre än det      vara kravet pä dubbel bokföring, särskilt om
37191:        onödiga arbete som detta ger upphov           bolaget inte besitter den sakkunskap som be-
37192:        tili?                                         hövs.
37193:                                                         Aktiernas taxeringsvärden grundar sig på
37194:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         bolagens skattedeklarationer. Det är tilis vidare
37195: samt anföra följande:                                inte möjligt att påbörja en väsentlig förenkling
37196:                                                      av deklarationsplikten eftersom skatteförvalt-
37197:    Inkomst- och förmögenhetsskattefriheten för       ningens databaser är otiliräckliga. Målet är
37198: bostadssamfåliigheter samt begränsningen av          ändå att deklarationsplikten i framtiden skali
37199: deklarationsplikten har setts över vid ett flertal   kunna inskränkas efter att skattepraxis och
37200: tilifälien under 1980- talet. 1 små samfäliigheter   skatteförvaltningens olika databaser samt da-
37201: som ägarna själva besitter kan det tyckas            taöverförings- och kontrolimöjligheterna ut-
37202: onödigt och även invecklat med deklarations-         vecklats. Att påskynda utvecklingen är att
37203: och bokföringsplikt om det inte samlas någon         rekommendera även enligt regeringens uppfatt-
37204: vinst.                                               ning, men det skulie i detta skede kräva en
37205:     Såsom spörsmålsstäliaren själv föreslår vore     sådan ekonomisk satsning som i jämförelse
37206: det en enkel lösning att befria bostadssamfäl-       med den inbesparing av arbete som skulie
37207: ligheter som inte producerar vinst från dekla-       uppnås inte kan anses ändamålsenlig.
37208: 
37209:      Helsingfors den 8 maj 1990
37210: 
37211:                                                                            Minister Ulla Puolanne
37212:                                              1990 vp.
37213: 
37214: Kirjallinen kysymys n:o 225
37215: 
37216: 
37217: 
37218: 
37219:                                  Laine: Pienyritysten työnantajamaksujen alentamisesta
37220: 
37221: 
37222:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37223: 
37224:    Eduskunta on useassa eri yhteydessä kiireh-        Sosiaaliturvan rahoituksessa syntyvää auk-
37225: tinyt hallitusta toimenpiteisiin pienten työvoi-   koa ei saa paikata liikevaihtoverotusta kiristä-
37226: mavaltaisten yritysten sosiaaliturvamaksun         mällä. Päinvastoin tulisi pienimmät 1-5 hen-
37227: alentamiseksi. Nyttemmin on valmistunut jäl-       gen yritykset vapauttaa liikevaihtoverosta.
37228: leen kerran myös hallituksen asettaman työryh-     Suurten pääomavaltaisten yritysten osuutta so-
37229: män mietintö, jossa ehdotettiin pienten yritys-    siaaliturvan rahoituksessa voitaisiin lisätä esim.
37230: ten sosiaaliturvamaksujen alentamista yhteensä     kantamalla niiltä lapsilisämaksu.
37231: n. 650 000 000 markalla. Hallituksen tulisi nyt       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37232: kiireesti saattaa ehdotus eduskunnan käsitte-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37233: lyyn.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37234:    Hallitus ei ole vieläkään lunastanut lupaus-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37235: taan kuntien ja muun julkisen hallinnon sosiaa-
37236: liturvamaksun alentamisesta yksityisten yritys-              Aikooko Hallitus esittää eduskunnal-
37237: ten tasolle. Myös tätä koskeva esitys tulisi              le pienten työvoimavaltaisten yritysten
37238: nopeasti saattaa eduskunnan käsittelyyn. On               sosiaaliturvamaksun alentamista vielä
37239: kohtuutonta periä esim. kunnilta korkeampaa               kuluvan vuoden aikana?
37240: sosiaaliturvamaksua kuin yksityisiltä suuryri-
37241: tyksiltä, hyvin menestyneiltä liikepankeilta ja
37242: vakavaraisilta vakuutuslaitoksilta.
37243: 
37244:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1990
37245: 
37246:                                            Ensio Laine
37247: 
37248: 
37249: 
37250: 
37251: 2000705
37252: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 225
37253: 
37254: 
37255: 
37256: 
37257:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37258: 
37259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ehdotetut työnantajan sosiaaliturvamaksut
37260: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        olisivat, kun otetaan huomioon myös työttö-
37261: olette 11 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           myysvakuutusmaksu vuonna 1991, maksuluo-
37262: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kasta riippuen 0, 7-2,4 prosenttiyksikköä
37263: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        alemmat kuin vuonna 1987. Työryhmä katsoi
37264: edustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjal-       myös, että näitä pienempiä maksuja ei ole
37265: lisesta kysymyksestä n:o 225:                        peritty yli 20 vuoteen.
37266:                                                         Työryhmän ehdotuksen johdosta yksityisen
37267:           Aikooko Hallitus esittää eduskunnal-       sektorin Kansaneläkelaitokselle maksamien so-
37268:        le pienten työvoimavaltaisten yritysten       siaaliturvamaksujen tuotto vähenisi vuonna
37269:        sosiaaliturvamaksun alentamista vielä         1991 arviolta noin 650 miljoonaa markkaa.
37270:        kuluvan vuoden aikana?                           Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä ko-
37271:                                                      rotettiin kunnilta perittävää sosiaaliturvamak-
37272:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sua 3,05 prosenttiyksiköllä uudistuksesta saa-
37273: vasti seuraavaa:                                     tavien ylimääräisten verotulojen palauttami-
37274:                                                      seksi sosiaaliturvan rahoitukseen. Tämän jäl-
37275:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 16.2.1990       keen kunnilta ja myös yksityiseltä yritystoi-
37276: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli hal-        minnalta perittävissä maksumäärissä on ta-
37277: litusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmistaa      pahtunut lähinnä suhdannepoliittisista syistä
37278: ehdotus työvoimavaltaisten yritysten aseman          erilaisia vaihteluja. Kunnan maksutasossa
37279: parantamiseksi uudistamalla nykyisin palkka-         tämä on kuitenkin merkinnyt kaiken aikaa
37280: perusteisina kerättävien sosiaaliturvamaksujen       sosiaaliturvamaksua alentavia toimenpiteitä.
37281: rahoitusjärjestelmää.                                Vuodelta 1990 kunnalta peritään kansaneläke-
37282:     Sosiaali- ja terveysministeriölle 26.3.1990      maksua 3,95 % ja yksityiseltä sektorilta 3,40-
37283: luovuttamassaan mietinnössä työryhmä katsoi,         4,45 tai 5,05 % yrityksen työvoimavaltaisuu-
37284: että uudistuksen tavoitteeksi voidaan asettaa,       desta riippuen. Kunnan sairausvakuutusmak-
37285: että työnantajan palkkaperusteista kansanelä-        sun suuruudeksi on vahvistettu 3,95 %, kun
37286: kemaksua pyritään asteittain alentamaan ja           taas yksityiseltä yritykseltä sairausvakuutus-
37287: maksutuloa kattamaan muilla rahoitustavoilla,        maksua peritään 1,45 %. Toisaalta kun kun-
37288: edellyttäen, että todetut talouspoliittiset ja ve-   tien eläkevakuutuksen osalta vuoden 1988
37289: rojärjestelmän kehitykseen liittyvät näkökoh-        alusta siirryttiin rahastoivaan järjestelmään,
37290: dat antavat siihen mahdollisuuden. Mainituista       kunnat ovat joutuneet maksamaan myös elä-
37291: syistä työryhmä katsoi, että nyt ei ole tarkoi-      kemaksua. Kunnan eläkemaksun taso vuonna
37292: tuksenmukaista esittää täsmällistä, vuoden           1990 on yksityisen työeläkejärjestelmään ver-
37293: 1991 jälkeistä aikaa koskevaa ehdotusta.             rattuna huomattavasti alempi, joten kokonais-
37294:     Ehdotuksenaan työryhmä esitti yksimielises-      rasituksen kannalta kunnat eivät tällä hetkellä
37295: ti, että vuoden 1991 alusta alennetaan työnan-       ole olennaisesti heikommassa asemassa kuin
37296: tajan kansaneläkemaksua ns. henkilöyhtiöiden         yksityinen yritysmaailma.
37297: osalta 1, 7 prosenttiyksikköä ja kansaneläke-           Työryhmän ehdotukset tulevat käsiteltäväk-
37298: maksun I maksuluokkaan kuuluvien muiden              si valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
37299: yritysten osalta 0,4 prosenttiyksikköä sekä ko-      tyksen yhteydessä, jossa yhteydessä on harkit-
37300: rotetaan kansaneläkemaksun II ja III maksu-          tava myös muut muutostarpeet sosiaaliturva-
37301: luokkien vähimmäispoistoraja 300 000 markas-         maksun suuruudessa.
37302: ta 450 000 markkaan.
37303: 
37304:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
37305: 
37306:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
37307:                                       1990 vp. -     KK n:o 225                                     3
37308: 
37309: 
37310: 
37311: 
37312:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37313: 
37314:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sionsavgift med 0,4 procentenheter. Vidare
37315: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          föreslog arbetsgruppen en höjning av gränsen
37316: av den 11 april 1990 tili vederbörande med1em        för minimiavskrivningar gällande avgiftsklas-
37317: av statsrådet översänt avskrift av följande av       serna II och III i fråga om folkpensionsavgiften
37318: riksdagsman Ensio Laine undertecknade spörs-         från 300 000 mk tili 450 000 mk.
37319: mål nr 225:                                             Då även arbetslöshetsförsäkringsavgiften
37320:                                                      beaktas blir de socialskyddsavgifter som före-
37321:                                                      slås för arbetsgivarna, beroende av avgiftsklass,
37322:           Ämnar Regeringen ännu detta år             0,7-2,4 procentenheter lägre 1991 än 1987.
37323:        framlägga ett förslag för riksdagen om        Arbetsgruppen ansåg också att det inte har
37324:        att socialskyddsavgiften för arbetskrafts-    drivits in mindre avgifter än de aktuella på mer
37325:        intensiva företag skall sänkas?               än 20 år.
37326:                                                         Avkastningen av de socialskyddsavgifter som
37327:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         den privata sektorn betalar tili folkpensionsan-
37328: samt anföra följande:                                stalten skulle, om arbetsgruppens förslag reali-
37329:                                                      seras, minska med uppskattningsvis ca 650
37330:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte       milj. mk under 1991.
37331: 16.2.1990 en arbetsgrupp som hade tili uppgift          I samband med revideringen av arbetslös-
37332: att i enlighet med målen i regeringsprogrammet       hetsskyddet höjdes den socialskyddsavgift som
37333: bereda ett förslag tili förbättring av ställningen   uppbärs hos kommunerna med 3,05 procenten-
37334: för arbetskraftsintensiva företag genom en re-       heter för att de extra skatteinkomsterna av
37335: videring av finansieringssystemet för de social-     revideringen skall kunna återföras tili finansie-
37336: skyddsavgifter som för närvarande indrivs så-        ringen av socialskyddet. Därefter har det
37337: som lönebaserade.                                    främst av konjunkturpolitiska skäl skett olika
37338:    I det betänkande som arbetsgruppen                fluktuationer i de markbelopp som uppbärs
37339: 26.3.1990 överlämnade tili social- och hälso-        hos kommunerna och även inom den privata
37340: vårdsministeriet ansåg den att en strävan efter      företagsverksamheten. I fråga om kommunens
37341: att stegvis sänka arbetsgivarens lönebaserade        avgiftsnivå har detta likväl hela tiden inneburit
37342: folkpensionsavgift och att kompensera denna          åtgärder som sänker socialskyddsavgiften. För
37343: förlorade avgiftsinkomst med andra finansie-         1990 uppbärs 3,95 % som folkpensionsavgift
37344: ringssätt kunde uppställas som mål för revide-       hos kommunen och 3,40-4,45 eller 5,05 % hos
37345: ringen, förutsatt att de konstaterade ekono-         den privata sektorn, beroende på hur arbets-
37346: miskpolitiska synpunkterna och synpunkterna          kraftsintensivt företaget är. Kommunens sjuk-
37347: med anknytning tili utvecklandet av skattesys-       försäkringsavgift har fastställts tili 3,95 % me-
37348: temet det medger. Av nämnda skäl ansåg               dan 1,45% uppbärs som sjukförsäkringsavgift
37349: arbetsgruppen att det inte nu är ändamålsenligt      hos ett privat företag. Eftersom man i fråga om
37350: att framlägga ett exakt förslag som gäller tiden     kommunernas pensionsförsäkring övergick tili
37351: efter 1991.                                          ett fonderingssystem från början av 1988, har
37352:    Arbetsgruppen presenterade enhälligt sitt         kommunerna å andra sidan även blivit tvungna
37353: förslag som går ut på en säkning av arbetsgi-        att betala en pensionsavgift. Storleken på kom-
37354: varens folkpensionsavgift från början av 1991        munens pensionsavgift är 1990 märkbart lägre
37355: för de s.k. arbetskraftsintensiva företagens del     än inom det privata arbetspensionssystemet
37356: med 1,7 procentenheter och för övriga företag        och därför är kommunerna när det gäller
37357: som hör tili avgiftsklass I i fråga om folkpen-      totalbelastning inte för närvarande i en väsent-
37358: 4                                  1990 vp. -       KK n:o 225
37359: 
37360: ligt svagare ställning än den privata företags-      samband med budgetpropositionen för 1991,
37361: världen.                                             då även behoven av andra ändringar av social-
37362:    Arbetsgruppens förslag blir behandlade            skyddsavgiftens storlek måste övervägas.
37363: 
37364:     Helsingfors den 17 maj 1990
37365: 
37366:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
37367:                                              1990 vp.
37368: 
37369: Kirjallinen kysymys n:o 226
37370: 
37371: 
37372: 
37373: 
37374:                                  Seppänen: Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän tulonjakovaikutuksista
37375: 
37376: 
37377:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37378:    Hallituksen esityksestä Suomessa on otettu         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37379: käyttöön yhtiöveron hyvitysjärjestelmä (avoir      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37380: fiscal).                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37381:    Sen idea on, että yhtiön tuloksestaan mak-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37382: samat verot hyvitetään osingon saajan verotuk-
37383: sessa.
37384:    Kun järjestelmä otettiin käyttöön, eduskun-               Katsooko Hallitus, että piti käydä
37385: takeskustelussa tehtiin hallitukselle selväksi,           juuri niin, että yritykset maksavat avoir
37386: että avoir fiscalin tulonjakovaikutukset ovat             fiscal -järjestelmän voimaantulon jäl-
37387: erityisen epäoikeudenmukaiset siinä tapaukses-            keenkin entisen suuruiset osingot, jotka
37388: sa, että yhtiöt maksavat entisen suuruisia osin-          omistajat saavat lukea hyvitykseksi
37389: koja huolimatta uusista verotusjärjestelyistä.            omassa verotuksessaan, mutta
37390:    Nyt on käynyt juuri näin. Keskuskauppaka-                 jos tarkoituksena oli, että osingot
37391: marin selvityksen (10.4.1990) mukaan yhtiöt               alenisivat epätoivottujen tulonjakovai-
37392: aikovat lähivuosina maksaa suurin piirtein                kutusten torjumiseksi, mihin toimenpi-
37393: entisen suuruisia osinkoja, ja niiden lisäksi             teisiin Hallitus aikoo ryhtyä tilanteen
37394: omistajat saavat verotuksessaan veroedun: yh-             korjaamiseksi?
37395: tiön maksaman veron hyvityksen.
37396:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1990
37397: 
37398:                                          Esko Seppänen
37399: 
37400: 
37401: 
37402: 
37403: W0070S
37404: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 226
37405: 
37406: 
37407: 
37408: 
37409:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37410: 
37411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisen
37412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tavoitteena on osinkana jaetun voiton aiempaa
37413: olette 17 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         neutraalimpi ja johdonmukaisempi verokohte-
37414: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       lu. Kahdenkertaisen verotuksen poistuminen
37415: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lisää eri rahoitusmuotojen verokohtelun neut-
37416: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjal-     raalisuutta ja sitä kautta edistää pääomamark-
37417: lisesta kysymyksestä n:o 226:                      kinoiden tasapainoista kehitystä.
37418:                                                       Tulonjaon oikeudenmukaisuuden näkökul-
37419:           Katsooko Hallitus, että piti käydä       masta keskeistä veronhyvitysjärjestelmässä on
37420:        juuri niin, että yritykset maksavat avoir   se, että se takaa yhdenkertaisen verotuksen
37421:        fiscal -järjestelmän voimaantulon jäl-      toteutumisen. Henkilöverotuksen puitteissa ve-
37422:        keenkin entisen suuruiset osingot, jotka    ronhyvitysjärjestelmän      tulonjakovaikutukset
37423:        omistajat saavat lukea hyvitykseksi         otetaan huomioon hallitusohjelman mukaisella
37424:        omassa verotuksessaan, mutta                tavalla. Tämä merkitsee sitä, että veronhyvi-
37425:           jos tarkoituksena oli, että osingot      tysjärjestelmän verovaikutukset ovat koevero-
37426:        alenisivat epätoivottujen tulonjakovai-     tuslaskennassa mm. asteikkoa mitoitettaessa
37427:        kutusten torjumiseksi, mihin toimenpi-      osana niitä kokonaisvaikutuksia, joilta halli-
37428:        teisiin Hallitus aikoo ryhtyä tilanteen     tusohjelman mukaisesti edellytetään, että ne
37429:        korjaamiseksi?                              eivät muuta eri tuloluokkien välistä tulonja-
37430:                                                    koa.
37431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
37432: vasti seuraavaa:
37433:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1990
37434: 
37435:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
37436:                                    1990 vp. -     KK n:o 226                                    3
37437: 
37438: 
37439: 
37440: 
37441:                             Tili Riksdagens Herr Talman
37442:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Målet för övergången tili ett system med
37443: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse       gottgörelse för bolagsskatt är en neutralare och
37444: av den 17 april 1990 tili vederbörande medlem     mera konsekvent behandling i skattehänseende
37445: av statsrådet översänt avskrift av följande av    av den vinst som delas ut i form av dividender.
37446: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade           Genom att man frångår den dubbla beskatt-
37447: spörsmål nr 226:                                  ningen kommer olika finansieringsformer att
37448:                                                   behandlas mer neutralt i skattehänseende och
37449:                                                   därigenom främjas en balanserad utveckling av
37450:           Anser Regeringen att meningen var
37451:                                                   kapitalmarknaden.
37452:        att det skulle gå just så att företagen
37453:                                                     Med tanke på en rättvis inkomstfördelning
37454:        efter ikraftträdandet av avoir fiscal-
37455:                                                   är det centrala i systemet med gottgörelse för
37456:        systemet betalar lika stora dividender
37457:                                                   bolagsskatt att det garanterar genomförandet
37458:        som förut, vilka ägarna får gottgörelse
37459:                                                   av en enkel beskattning. Inom ramen för
37460:        för i sin egen beskattning, men
37461:                                                   personbeskattningen beaktas de verkningar
37462:           om avsikten var att dividenderna
37463:                                                   som systemet med skattegottgörelse har på
37464:        skulle sjunka i syfte att avvärja icke-
37465:                                                   inkomstfördelningen, på det sätt som anges i
37466:        önskvärda verkningar på inkomstför-        regeringsprogrammet. Detta betyder att syste-
37467:        delningen, vilka åtgärder ämnar Rege-
37468:                                                   mets skatteverkningar vid en provbeskattnings-
37469:        ringen vidta för att upphjälpa situatio-
37470:                                                   kalkyl, bl.a. när skalan dimensioneras, utgör en
37471:        nen?                                       del av de totaleffekter av vilka det i enlighet
37472:                                                   med regeringsprogrammet förutsätts att de inte
37473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ändrar inkomstfördelningen mellan olika in-
37474: samt anföra följande:                             komstklasser.
37475: 
37476:     Helsingfors den 16 maj 1990
37477: 
37478:                                                                        Minister Ulla Puolanne
37479:                                               1990 vp.
37480: 
37481: Kirjallinen kysymys n:o 227
37482: 
37483: 
37484: 
37485: 
37486:                                  Laitinen: Aikuisopiskelijoiden verotuksen lieventämisestä
37487: 
37488: 
37489:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37490: 
37491:    Aikuisopintotuki on hyvä ja tarpeellinen            Useat aikuisopiskelijat ovat haluttua, am-
37492: järjestelmä. Se mahdollistaa työelämässä ole-       mattitaitoista työvoimaa. Nykyisen työvoima-
37493: vaile erikoistumisen ja jopa uuden ammatin          pulan aikana tulisi tämäkin seikka ottaa huo-
37494: hankkimisen. On kuitenkin selvää, ettei opin-       mioon.
37495: totuella voi kattaa sitä menetystä, mitä poissa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37496: olo varsinaisesta ammatista aiheuttaa. Ongel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37497: mat kohtaavat varsinkin perheellisiä.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37498:    Olisi perusteltua, että aikuisopiskelija voisi   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37499: ansaita opintotuen lisäksi lisäansioita jokapäi-
37500: väiseen elämäänsä. Vähäisten lisäansioiden
37501: kieltäminen tuntuu kohtuuttomalta. Lisäksi                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37502: kokemus kertoo, että toisten kohdaila ansait-               siin aikuisopiskelijoiden kohtuuilisten
37503: semiskielto toimii, toisten ei. Suhtautumisessa             lisäansioiden saliimiseksi ja aikuisopin-
37504: lisäansioihin on oiiut sattumanvaraisuutta, eikä            totuen tiedotuksen parantamiseksi?
37505: edellytyksistä ole selkeästi tiedotettu mahdolli-
37506: sille hakijoille.
37507:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
37508: 
37509:                                           Juhani Laitinen
37510: 
37511: 
37512: 
37513: 
37514: 200070S
37515: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 227
37516: 
37517: 
37518: 
37519: 
37520:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37521: 
37522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     laisenaan riitti noin puolelle opintojen rahoit-
37523: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tamiseen. Muilla lisärahoituksen tarve oli noin
37524: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         500 markkaa kuukaudessa.
37525: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Vakinaistamisen yhteydessä aikuisopintotuen
37526: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ansiosidonnaisen osuuden vähimmäismäärä
37527: edustaja Laitisen näin kuuluvasta kirjallisesta    nousee 500 markalla eli 1 200 markaksi kuu-
37528: kysymyksestä n:o 227:                              kaudessa ja lisäksi korvaustaso nousee 20
37529:                                                    prosentista 25 prosenttiin. Aikuisopintorahan
37530:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     enimmäismääräksi tulee 2 800 markkaa kuu-
37531:        siin aikuisopiskelijoiden kohtuullisten     kaudessa nykyisen 2 000 markan asemesta.
37532:        lisäansioiden saliimiseksi ja aikuisopin-   Opiskelija saa edelleen myös normaalin opin-
37533:        totuen tiedotuksen parantamiseksi?          torahan asumislisineen ja myös opintolainan.
37534:                                                    Tämän lisäksi opiskelija voi saada ammatti-
37535:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      koulutusrahaa iästä riippuen 1 300-1 700
37536: vasti seuraavaa:                                   markkaa kuukaudessa verottomana etuutena.
37537:    Aikuisopintotuen tarkoituksena on mahdol-       Näin ollen tuen kokonaismäärän nousu on sitä
37538: listaa työelämässä pidempään olleille kokopäi-     luokkaa, että sen voidaan kokeiluvaiheessa
37539: väinen keskittyminen opiskeluun. Tätä vastaa-      saatujen seurantatietojen valossa perustellusti
37540: vasti opiskelijain edellytetään olevan palkatto-   katsoa kattavan opiskeluaikaiset kustannukset
37541: malla opinto- tai virkavapaalla työstään. Ai-      ilman, että oikeutta lisäansioihin nykyisestä
37542: kuisopintotuen taso on mitoitettu niin, että se    laajennettaisiin.
37543: osittain korvaa pois jääviä ansiotuloja.              Aikuisopintotuesta tiedottaminen on ollut
37544:    Aikuisopintotuki on edelleen kokeiluvaihees-    varsin kattavaa. Tiedotusvälineet ovat laajalti
37545: sa. Kokeiluaikana on käytännössä sallittu si-      julkistaneet aikuisopintotuen kehittämiseen liit-
37546: vuansioita noin 2 000 markkaan asti kuukau-        tyvästi asian valmisteluvaiheita. Opetusministe-
37547: dessa. Tämä tulomäärä on vahvistettu aikuis-       riö järjesti tiedotustilaisuuden yhdessä sosiaali-
37548: opintorahaa koskevassa valtioneuvoston pää-        ja terveysministeriön kanssa huhtikuun lopulla,
37549: töksessä, joka on annettu 26.4.1990 (406/90).      kun aikuisopintotuen vakinaistamiseen ja am-
37550:    Jos tätä laajempi tulojen hankinta aikuis-      mattikoulutusrahakokeilun aloittamiseen täh-
37551: opintotuen saantiaikana hyväksyttäisiin, vaa-      täävät lainmuutokset annettiin eduskunnalle.
37552: rantuisi aikuisopintotuen tarkoitusperä. Silloin   Lehdistössä ja televisiossa asia on saanut melko
37553: aikuisopintotuenkin varassa opiskelu muuttuisi     laajaa julkisuutta. Näissä yhteyksissä on selos-
37554: luonteeltaan tosiasiassa sivutoimiseksi.           tettu, minkälaiset edellytykset tuen saamiselle
37555:    Aikuisopintotuen vakinaistamiseen tähtäävä      yleisesti ottaen ovat.
37556: opintotukilain muutos on eduskunnan käsitel-          On kuitenkin otettava huomioon, että ennen
37557: tävänä. Tarkoituksena on vakinaistaa tuki ensi     kuin eduskunta on hyväksynyt edellä tarkoite-
37558: vuoden alusta alkaen ja samalla nostaa tuen        tut lainmuutokset ja näiden lainmuutosten no-
37559: tasoa olennaisesti.                                jalla annettavat valtioneuvoston päätökset on
37560:    Samanaikaisesti aloitetaan työsuhteessa ole-    annettu, ei lopullisia yksityiskohtia ensi vuoden
37561: via    koskeva     ammattikoulutusrahakokeilu.     alusta voimaan tulevasta aikuisten opiskelun
37562: Työelämässä pidempään olleilla useimmissa ta-      tuesta voida antaa. Tietoa uudistuksista on
37563: pauksissa on oikeus samanaikaisesti aikuis-        jaettu niin paljon kuin tässä vaiheessa on
37564: opintotukeen ja ammattikoulutusrahaan. Täl-        mahdollista. Nykyisestä aikuisopintotuesta on
37565: löin opiskelijan saama suora rahamuotoinen         saatavissa tietoa monista lähteistä. Tietoa voi
37566: tuki keskituloluokissa nousee noin 60-90 pro-      saada opintotuki- ja opetusviranomaisilta, op-
37567: senttiin opiskelua edeltävästä tulotasosta.        pilaitoksista, sosiaalitoimistoista ja työvoima-
37568:    Aikuisopintotuen seurantatyöryhmän teke-        toimistoista. Lehdistössä on asia myös saanut
37569: män tutkimuksen mukaan aikuisopintotuki se!-       julkisuutta, ja tiedustelujen määrästä päätellen
37570:                                    1990 vp. -     KK n:o 227                                    3
37571: 
37572: se tunnetaan hyvin. Ensi vuoden alussa voi-       taa laajemmin ensi syksynä sen jälke~n, kun
37573: maan tulevista uusista aikuisopintojen tukemis-   lainmuutokset ja niiden nojalla tehtävät pää-
37574: ta koskevista säännöksistä on tarkoitus tiedot-   tökset on lopullisesti hyväksytty.
37575: 
37576:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
37577: 
37578:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
37579: 4                                     1990 vp. -     KK n:o 227
37580: 
37581: 
37582: 
37583: 
37584:                               Till Riksdagens Herr Talman
37585:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komstklassen får till ca 60-90 procent av
37586: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          inkomstnivån innan studierna inleddes.
37587: av den 18 april 1990 till vederbörande medlem            Enligt en undersökning som arbetsgruppen
37588: av statsrådet översänt en avskrift av följande       för uppföljning av vuxenstudiestödet har gjort
37589: av riksdagsman Laitinen undertecknade spörs-         räckte studiestödet som sådant till att finansie-
37590: mål nr 227:                                          ra studierna för ca hälften av de studerande.
37591:                                                      F ör resten var behovet av tilläggsfinansiering
37592:                                                      ca 500 mark i månaden.
37593:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            I samband med att vuxenstudiestödet görs
37594:        att tillåta skäliga extra inkomster för       permanent stiger den minimiandel av vuxenstu-
37595:        vuxenstuderande och för att förbättra         diestödet som är bunden till förvärvsinkomsten
37596:        informationen om vuxenstudiestödet?           med 500 mark, dvs. till 1 200 mark i månaden,
37597:                                                      och dessutom stiger ersättningsnivån från 20
37598:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         till 25 procent. Vuxenstudiestödets maximibe-
37599: följande:                                            lopp blir 2 800 mark i månaden i stället för
37600:                                                      nuvarande 2 000 mark. Den studerande får
37601:     Vuxenstudiestödet syftar till att göra det       fortfarande norma1 studiepenning jämte bo-
37602: möjligt för sådana som en längre tid har varit       stadstillägg samt studielån. Vidare kan den
37603: i arbetslivet att koncentrera sig på heltidsstu-     studerande få en yrkesutbildningspenning på
37604: dier. I motsvarande grad förutsätts det att de       1 300-1 700 mark i månaden som skattefri
37605: studerande har oavlönad studie- eller tjänstle-      förmån. Beloppet är bundet till den studeran-
37606: dighet. Nivån på vuxenstudiestödet har dimen-        des ålder. Ökningen av det sammanlagda be-
37607: sionerats så att det delvis ersätter bortfallande    loppet är sålunda av den storleksordningen att
37608: förvärvsinkomster.                                   den på basis av erfarenheterna i försöksskedet
37609:     Vuxenstudiestödet befinner sig fortfarande i     motiverat kan sägas täcka kostnaderna under
37610: ett försöksskede. Under tiden för försöket har       studietiden utan att rätten till extra inkomster
37611: det i praktiken tillåtits biinkomster på upp till    behöver utvidgas.
37612: ca 2 000 mark per månad. Denna inkomst har               Informationen om vuxenstudiestödet har
37613: fastställts i statsrådets beslut om vuxenstudie-     varit rätt omfattande. Massmedierna har i stor
37614: penning 26.4.1990 (406/90).                          utsträckning gett offentlighet åt de förberedan-
37615:     Om man godkänner större inkomster under          de åtgärderna i fråga om utvecklingen av
37616: den tid de studerande lyfter vuxenstudiestöd,        vuxenstudiestödet. Tillsammans med social-
37617: äventyras ändamålet med det. I så fall skulle        och hälsovårdsministeriet arrangerade under-
37618: studier med hjälp av studiestöd i verkligheten       visningsministeriet en information i slutet av
37619: få karaktären av bisyssla.                           april, när lagändringarna i syfte att göra
37620:     En ändring av studiestödslagen som syftar        vuxenstudietstödet permanent och att inleda
37621: till att göra vuxenstudiestödet permanent håller     försöken med yrkesutbildningspenning avläts
37622: på att behandlas i riksdagen. Avsikten är att        till riksdagen. I pressen och televisioneo har
37623: göra stödet permanent från och med början av         frågan fått stor offentlighet. I detta samman-
37624: nästa år och samtidigt väsentligt höja nivån på      hang har man klarlagt de allmänna förutsätt-
37625: stödet.                                              ningarna för att få stödet.
37626:     Samtidigt skall ett försök med yrkesutbild-          Det bör dock observeras att förrän riksdagen
37627: ningspenning inledas för personer i arbetsav-        har godkänt de ifrågavarande lagändringarna
37628: talsförhållande. Sådana som länge har varit i        och statsrådsbesluten har utfärdats med stöd
37629: arbetslivet har i de flesta fallen rätt att samti-   av dessa lagändringar, kan några slutgiltiga
37630: digt lyfta vuxenstudiestöd och yrkesutbildnings-     detaljerade upplysningar inte ges om det vux-
37631: penning. På detta sätt stiger det direkta pen-       enstudiestöd som skall träda i kraft i början av
37632: ningstödet som de studerande i medelin-              nästa år. Det har getts information om
37633:                                     1990 vp. -     KK n:o 227                                     5
37634: 
37635: reformerna i så stor utsträckning som det har      förfrågningar är man vä1 medveten om den.
37636: varit möj1igt. Man kan få information om det       A vsikten är att efter det att 1agändringarna och
37637: nuvarande vuxenstudiestödet via många olika        bes1uten med stöd av dem s1utgiltigt har god-
37638: källor, bl.a. av studiestöds- och undervisnings-   känts nästa höst mera omfattande informera
37639: myndigheterna, 1äroanstalterna, socia1byråerna     om de nya stadganden som från och med nästa
37640: och arbetskraftsbyråerna. I pressen har frågan     år gäller stödet för vuxenstudier.
37641: även fått offentlighet och utgående från anta1et
37642: 
37643:     Helsingfors den 18 maj 1990
37644: 
37645:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
37646: 1
37647: 1
37648:  1
37649:   1
37650:   1
37651:    1
37652:    1
37653:     1
37654:      1
37655:      1
37656:       1
37657:        1
37658:        1
37659:         1
37660:         1
37661:          1
37662:           1
37663:           1
37664:            1
37665:             1
37666:             1
37667:              1
37668:              1
37669:               1
37670:                1
37671:                1
37672:                 1
37673:                 1
37674:                                                 1990 vp.
37675: 
37676: Kirjallinen kysymys n:o 228
37677: 
37678: 
37679: 
37680: 
37681:                                    Pulliainen: Ympäristötuomioistuimen perustamisesta Euroopan
37682:                                        neuvoston yhteyteen
37683: 
37684: 
37685:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37686: 
37687:    Euroopan neuvoston pääsihteerin Catherine          mintaan jäsenvaltiot olisivat sitoutuneita, voisi
37688: Lalumieren Suomen vierailun yhteydessä alle-          olla todella merkittävä asenteita ympäristöys-
37689: kirjoittaneella oli tilaisuus kertoa pääsihteerille   tävälliseksi muokkaava ja myös käytännön
37690: aloitteestaan perustaa Euroopan neuvostoon            ympäristönsuojelullinen merkitys. Ainakaan
37691: ihmisoikeustuomioistuimen rinnalle ympäris-           mitään vahinkoa tuosta tuomioistuimesta ei voi
37692: töoikeustuomioistuin.       Pääsihteeri   innostui    ajatella olevan.
37693: aloitteesta siinä määrin, että otti sen vielä            Hankkeelle ympäristöoikeustuomioistuimen
37694: uudestaan esille kahdenkeskisessä keskustelussa       perustamiseksi Euroopan neuvoston yhteyteen
37695: ja mainitsi tämän aloitteen lehdistötilaisuudes-      olisi eduksi, jos Suomen hallitus ottaisi hank-
37696: saan erityisenä antina Suomen vierailusta.            keen osaltaan ajaakseen. Silloinkin, kun hanke
37697:    Euroopan luonnon ja ihmisen välittömän             tulee muuta kautta esille, joutuu Suomen hal-
37698: elinympäristön tila on monissa maanosan osis-         litus joka tapauksessa ottamaan siihen kantaa.
37699: sa siinä määrin huolestuttava, että tarvitaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37700: myös ylikansallista puuttumista siihen, kuinka        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37701: luontoa kohdellaan. Monet saastepäästöt il-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37702: maan ja veteen ajautuvat myös toisten valtioi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37703: den alueille. Ilmavirtojen ja merivirtojen mu-
37704: kana kulkeutuvat saasteet ja ympäristömyrkyt
37705: ovat tunnettuja kautta koko teollistuneen                        Aikooko Hallitus omalta osaltaan
37706: maailman.                                                      tukea hanketta ympäristöoikeustuo-
37707:    Euroopan neuvoston yhteydessä toimivalla                    mioistuimen perustamiseksi Euroopan
37708: ympäristöoikeustuomioistuimella, jonka toi-                    neuvoston yhteyteen?
37709: 
37710:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
37711: 
37712:                                             Erkki Pulliainen
37713: 
37714: 
37715: 
37716: 
37717: 200070S
37718: 2                                       1990 vp. -      KK n:o 228
37719: 
37720: 
37721: 
37722: 
37723:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37724:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Erillisen ympäristöoikeustuomioistuimen pe-
37725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rustaminen edellyttäisi kattavaa oikeudellista
37726: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn              normistoa. Kansainvälinen ympäristöoikeus,
37727: kirjeenne n:o 736 ohella toimittanut valtioneu-         tapaoikeus mukaan lukien, on kuitenkin varsin
37728: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            kehittymätöntä. Lisäksi kansainvälisessä ympä-
37729: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvas-          ristöyhteistyössä on keskitytty lähinnä sellaisen
37730: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 228:                  normiston kehittämiseen, jota soveltamalla ym-
37731:                                                         päristövahingot voitaisiin jo ennakolta estää tai
37732:                                                         niitä ainakin huomattavasti vähentää. Myös-
37733:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan
37734:                                                         kään yhtenäistä tai ainakaan ympäristöoikeus-
37735:         tukea hanketta ympäristöoikeustuo-
37736:                                                         tuomioistuimen perustamisen kannalta vähim-
37737:         mioistuimen perustamiseksi Euroopan
37738:                                                         mäisvaatimukset täyttävää valtion sisäistä ym-
37739:         neuvoston yhteyteen?
37740:                                                         päristölainsäädäntöä ei ole olemassa.
37741:                                                            Euroopan neuvostossa on laadittu useita
37742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              luonnonsuojelusopimuksia. Parhaillaan järjes-
37743: taen seuraavaa:                                         tössä valmistellaan yleissopimusta ympäristö-
37744:                                                         vahinkojen korvaamisesta ja pohditaan ympä-
37745:    Valtioiden välisiä riitoja ratkaisevan uuden         ristörikosoikeuden uudistamista. Nämä kansal-
37746: kansainvälisen tuomioistuimen perustaminen ei           lisen oikeuden kehittämistä tarkoittavat toi-
37747: ole ongelmatonta.                                       menpiteet eivät luo pohjaa ympäristöoikeus-
37748:    Poliittiset vaikeudet, jotka liittyvät erityisesti   tuomioistuimen perustamiselle.
37749: ympäristöriitoja käsittelevän tuomioistuimen               Euroopan yhteisön alueelle vaikutuksensa
37750: perustamiseen, tulivat välillisesti esille valmis-      ulottavat ympäristönsuojeluriidat tullaan vas-
37751: teltaessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö-          taisuudessakin ratkaisemaan yhteisön omassa
37752: konferenssiin kuuluvaa Wienin seurantako-               tuomioistuimessa. Mikäli Euroopan talousalue
37753: kouksen loppuasiakirjaa (1989). Ehdotus siitä,          perustetaan, on mahdollista, että ympäristön-
37754: että valtioiden välisten ympäristöriitojen rat-         suojelua koskevaa eurooppalaista normistoa
37755: kaisemisessa käytettäisiin ns. osallistumisme-          tultaisiin pääsääntöisesti kehittämään tämän
37756: nettelyä, jossa jokin kolmas ETYK-valtio olisi          järjestön toimesta. Samassa yhteydessä myös
37757: läsnä riidan osapuolten neuvotellessa asiasta           ympäristöriitoja koskevien ratkaisumenetel-
37758: keskenään, ei saanut riittävää kannatusta. Sa-          mien kehittäminen saattaa tulla ajankohtaisek-
37759: moin Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvä-              SI.
37760: lisen oikeuden vuosikymmenen valmistelun yh-               Hallitus pyrkii omalta osaltaan siihen, että
37761: teydessä tutkitaan vain, voitaisiinko erityistä         tulevaisuudessa ympäristöä voitaisiin suojella
37762: huomiota kiinnittää ympäristöriitojen ratkaisu-         myös oikeudellista ratkaisuvaltaa käyttävien
37763: menettelyn kehittämiseen.                               kansainvälisten elinten toimesta.
37764:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
37765: 
37766:                                                                       Oikeusministeri Tarja Halonen
37767:                                     1990 vp. -     KK n:o 228                                     3
37768: 
37769: 
37770: 
37771: 
37772:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37773:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Grundandet av en särskild miljörättsdomstol
37774: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förutsätter ett omfattande juridiskt normsys-
37775: nr 736 av den 18 april 1990 tili vederbörande      tem. Den internationella miljörätten, sedvane-
37776: medlem av statsrådet översänt avskrift av          rätten medräknad, är dock rätt outvecklad.
37777: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-       Inom det internationella miljösamarbetet har
37778: dertecknade spörsmål nr 228:                       man närmast koncentrerat sig på att utveckla
37779:                                                    ett normsystem, genom vilket miljöskador kun-
37780:          Ämnar Regeringen för sin del stöda        de förebyggas eller åtminstone märkbart min-
37781:        projektet om att grunda en miljörätts-      skas. Det finns inte heller någon nationell
37782:        domstol i samband med Europarådet?          miljölagstiftning som skulle vara enhetlig eller
37783:                                                    åtminstone uppfylla minimikraven med tanke
37784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      på grundandet av en miljörättsdomstol.
37785: anföra följande:                                      Inom Europarådet har flera naturskyddsav-
37786:                                                    tal utarbetats. Inom organisationen förbereds
37787:    Det är inte problemfritt att grunda en ny       som bäst en konvention som gäller ersättning
37788: internationell domstol för att Iösa tvister mel-   av miljöskador och dryftas en reform av
37789: Ian stater.                                        miljöstraffrätten. Dessa åtgärder för att utveck-
37790:    De politiska svårigheter som hänför sig tili    Ia den nationella rätten skapar inte någon
37791: grundandet av en domstol som speciellt hand-       grund för att inrätta en miljörättsdomstol.
37792: lägger miljötvister kom indirekt fram vid be-         Miljöskyddstvister som utsträcker sin verkan
37793: redningen av det avslutande dokumentet från        på Europeiska gemenskapens område kommer
37794: uppföljningsmötet i Wien (1989) som hör tili       även i framtiden att Iösas inom EGs egen
37795: Konferensen för säkerhet och samarbete i           domstol. Om en Europeisk ekonomisk sfär
37796: Europa. Förslaget om att man för att Iösa          skapas, är det möjligt att det europeiska
37797: miljötvister mellan staterna skulle använda sig    normsystem som gäller miljöskyddet i huvud-
37798: av ett förfarande där någon tredje KSSE-stat       sak kommer att utvecklas av denna organisa-
37799: skulle vara närvarande då parterna i tvisten       tion. I samband med detta kan också en
37800: förhandlar om saken sinsemellan, fick inte         utveckling av metoderna för att avgöra miljö-
37801: tillräckligt understöd. På samma sätt undersö-     tvister bli aktuell.
37802: ker man i samband med förberedelserna för             Regeringen strävar å sin sida efter att miljön
37803: Förenta Nationernas folkrättsliga årtionde en-     i framtiden skall kunna skyddas också genom
37804: dast om man kunde fästa speciell uppmärksam-       internationella organ som brukar rättslig avgö-
37805: het vid att utveckla ett förfarande för lösande    randerätt.
37806: av miljötvister.
37807:     Helsingfors den 22 maj 1990
37808: 
37809:                                                                  Justitieminister Tarja Halonen
37810:                                                 1990 vp.
37811: 
37812: Kirjallinen kysymys n:o 229
37813: 
37814: 
37815: 
37816: 
37817:                                    Pulliainen: Geeniteknologiaa koskevan lainsäädännön säätämi-
37818:                                        sestä
37819: 
37820: 
37821:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37822:    Kautta teollistuneen ja korkean teknologian        tasavallan äskettäin hyväksytyssä lainsäädän-
37823: hyväksikäyttöön pystyvän maailman valtiot             nössä on näissä suhteissa paljon parantamisen
37824: kiirehtivät geeniteknologian käyttöä säätelevän       varaa.
37825: lainsäädännön aikaansaamista. Geeniteknolo-              Suomessa ei ole edes sellaista lainsäädäntöä,
37826: gian käytön edistäminen on paljolti suurten           joka monissa muissa Länsi-Euroopan maissa jo
37827: ylikansallisten yritysten (esim. Bayer, Hoechst       on. Meillä on sen sijaan alan taitotietoa, joka
37828: ja Basf) hallinnassa, jotka uhkaavat milloin          yhdistettynä ulkomailta tulevaan hyväksikäyt-
37829: mitäkin valtiota sillä, että ne siirtävät tutkimus-   töpaineeseen voi johtaa kehitykseen, jota ei
37830: ja kehitystyönsä sekä tuotannon siihen val-           voida pitää hyväksyttävänä. Eduskunnan on
37831: tioon, jonka ao. lainsäädäntö antaa suurimmat         saatava pikaisesti käsiteltäväkseen hallituksen
37832: toimintavapaudet. Näiden ylikansallisten yh-          esitys geenitekniikan käyttöä sääteleväksi lain-
37833: tiöiden etiikassa ja moraalissa on näissä asiois-     säädännöksi.
37834: sa tunnetusti kehittämistarvetta.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37835:    Tällä hetkellä tarvitaan kaikissa edellä tar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37836: koitetuissa valtioissa geeniteknologiaa säätele-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37837: vä lainsäädäntö ja samanaikaisesti pikaista           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37838: kansainvälistä neuvottelutoimintaa sellaisten
37839: kansainvälisten normien ja sopimusten aikaan-                     Aikooko Hallitus, ja jos aikoo, niin
37840: saamiseksi, jotka kieltävät sellaisen geenitekno-              koska, antaa eduskunnalle esityksen
37841: logian käytön, joka aiheuttaa riskejä ihmiselle                geenitekniikan käyttöä sääteleväksi
37842: ja/tai elolliselle luonnolle. Esim. Saksan Iiitto-             laiksi?
37843:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
37844: 
37845:                                             Erkki Pulliainen
37846: 
37847: 
37848: 
37849: 
37850: 200070S
37851: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 229
37852: 
37853: 
37854: 
37855: 
37856:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37857:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valmistettuja tuotteita, jotka eivät sisällä eläviä
37858: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eliöitä. Sen sijaan eläviä geneettisesti muunnet-
37859: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          tuja eliöitä sisältäviä tuotteita sekä muunnetuil-
37860: kirjeenne n:o 737 ohella toimittanut valtioneu-     la eliöillä tehtäviä ympäristösovelluksia koske-
37861: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        va lainsäädäntö on puutteellinen.
37862: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-          Työryhmän käsityksen mukaan olisi tarpeel-
37863: myksestä n:o 229, jossa tiedustellaan:              lista kehittää Suomen lainsäädäntöä siten, että
37864:                                                     säännöksiä geneettisesti muunnetuista eliöistä
37865:           Aikooko Hallitus, ja jos aikoo, niin      ja niitä sisältävistä tuotteista sisällytettäisiin
37866:        koska, antaa eduskunnalle esityksen          ympäristönsuojelua, yleistä terveydenhoitoa,
37867:        geenitekniikan käyttöä sääteleväksi          maa- ja metsätaloutta, elintarvikevalvontaa,
37868:        laiksi?                                      eläinlääkintähuoltoa, teollisuustuotantoa, kul-
37869:                                                     jetusta ja kauppaa koskevaan lainsäädäntöön.
37870:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Lakien valvonta ja muut hallintotehtävät kuu-
37871: vasti seuraavaa:                                    luisivat samalle viranomaiselle, jolle asianomai-
37872:                                                     sen säännöstön valvonta ja siihen liittyvien mui-
37873:    Geenitekniikan tutkimus- ja kehitystoiminta      den tehtävien hoitaminen muutenkin kuuluu.
37874: on ollut Suomessa toistaiseksi melko vähäistä,         Ympäristöministeriö pyytää työryhmän mie-
37875: eikä se ole aiheuttanut haittaa tai vaaraa          tinnöstä ja selvityksestä lausuntoja. Ministe-
37876: ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Hallitus     riössä laaditaan lausunnoista tiivistelmä syksyn
37877: on kuitenkin tietoinen siitä, että ongelmia         1990 kuluessa. Tämän jälkeen hallitus ottaa
37878: saattaa syntyä, kun tutkimus- ja kehitystoimin-     kannan asiaan. Hallituksen mielestä geenitek-
37879: ta muuttuu teolliseksi tuotannoksi ja kun gee-      niikkaa koskevan yleislain säätämistä on har-
37880: nitekniikan avulla valmistettuja tuotteita tai      kittava, jos tarve säännellä ja valvoa tekniikan
37881: eliöitä ryhdytään levittämään ympäristöön.          käyttöä kasvaa huomattavasti nykyisestä.
37882:    Ympäristöministeriö asetti 12.4.1989 työryh-        Geenitekniikan tutkimus-, kehitys- ja tuotan-
37883: män, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys eri         totoiminnan valvontaa ja toimintaa koskevan
37884: maiden ja kansainvälisten järjestöjen biotek-       tiedon saantia on hallituksen mielestä tarpeel-
37885: niikkaa koskevista säännöksistä, suosituksista      lista lisätä jo ennen kuin lainsäädännön muu-
37886: ja ohjeista sekä biotekniikkaa koskevasta lain-     tokset pannaan toimeen. Tämän vuoksi hallitus
37887: säädännöstä Suomessa sekä selvityksen perus-        aikoo asettaa geenitekniikan asiantuntijalauta-
37888: teella arvio Suomen lainsäädännön kehittämis-       kunnan, jonka tehtävänä olisi muun muassa
37889: tarpeesta. Työryhmän selvitys ja mietintö val-      seurata alan kehitystä Suomessa, antaa lausun-
37890: mistuivat 31.1.1990.                                toja vireillä olevista tutkimus-, kehitys- ja tuo-
37891:    Työryhmän käsityksen mukaan Suomen               tantohankkeista sekä tiedottaa hallitukselle, vi-
37892: lainsäädäntö sääntelee riittävästi sellaista bio-   ranomaisille ja kansalaisille geenitekniikan
37893: tekniikkaa, jossa ei käytetä geenitekniikan me-     kehityksestä sekä geenitekniikan ja sen sovellus-
37894: netelmiä, sekä geneettisesti muunnetuin eliöin      ten mahdollisesti aiheuttamista haitoista.
37895:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
37896: 
37897:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
37898:                                       1990 vp. -      KK n:o 229                                      3
37899: 
37900: 
37901: 
37902: 
37903:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37904: 
37905:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           organismer. Däremot är lagstiftningen bristfäl-
37906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           lig angående produkter som innehåller levande,
37907: nr 737 av den 18 april 1990 tili vederbörande         genetiskt transformerade organismer samt an-
37908: medlem av statsrådet översänt avskrift av             gående tillämpningar som görs i miljön med
37909: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-         transformerade organismer.
37910: nade spörsmål nr 229:                                    Enligt arbetsgruppens åsikt är det nödvän-
37911:                                                       digt att utveckla lagstiftningen i Finland så, att
37912:           Har Regeringen för avsikt att tili          stadganden om genetiskt transformerade orga-
37913:        riksdagen avlåta en proposition med            nismer och produkter som innehåller sådana
37914:        förslag tili lag om reglering av använd-       skall inlemmas i den lagstiftning som berör
37915:        ningen av genteknik, och om så är, när         miljövård, allmän hälsovård, jord- och skogs-
37916:        sker detta?                                    bruk, livsmedelskontroll, veterinärvård, indu-
37917:                                                       striell produktion, transport och handel. Till-
37918:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          synen över att lagarna följs och övriga admi-
37919: samt anföra följande:                                 nistrativa uppgifter skall höra tili samma myn-
37920:                                                       dighet som även annars handhar tillsynen över
37921:    Forsknings- och utvecklingsverksamheten in-        att stadgandena inom respektive sektor efter-
37922: om gentekniken har i Finland tillsvidare varit        levs och sköter därtill hörande andra uppgifter.
37923: rätt obetydlig och den har inte medfört nack-            Miljöministeriet begär utlåtanden om arbets-
37924: delar eller fara för människors hälsa eller för       gruppens betänkande och utredning. Vid minis-
37925: miljön. Regeringen är emellertid medveten om          teriet skall under hösten 1990 uppgöras ett
37926: att problem kan uppstå då forsknings- och             sammandrag av utlåtandena. Efter detta skall
37927: utvecklingsverksamheten blir industriell pro-         regeringen ta ställning tili frågan. Regeringen
37928: duktion och då man börjar sprida ut i miljön          anser att man bör överväga att stifta en allmän
37929: produkter eller organismer som tillverkats med        lag om genteknik, om behovet att reglera och
37930: genteknikens hjälp.                                   övervaka användningen av tekniken märkbart
37931:    Miljöministeriet tillsatte 12.4. 1989 en arbets-   växer från det nuvarande.
37932: grupp vars uppgift var att göra en utredning             Regeringen anser att det är nödvändigt att få
37933: om olika länders och internationella organisa-        mera information om övervakningen av forsk-
37934: tioners stadganden, rekommendationer och di-          nings-, utvecklings- och produktionsverksam-
37935: rektiv om bioteknik samt om biotekniklagstift-        heten inom genteknik redan före ändringarna i
37936: ningen i Finland samt att på basis av utred-          lagstiftningen verkställs. Därför har regeringen
37937: ningen göra en bedömning av behovet att               för avsikt att tillsätta en expertnämnd för
37938: utveckla lagstiftningen i Finland. Arbetsgrup-        genteknik, vars uppgift bl.a. vore att följa
37939: pens utredning och betänkande blev färdiga            utvecklingen i Finland inom detta område, ge
37940: 31.1.1990.                                            utlåtanden om anhängiga forsknings-, utveck-
37941:    Arbetsgruppen var av den åsikten att lag-          lings- och produktionsprojekt samt att infor-
37942: stiftningen i Finland i tillräckligt hög grad         mera regeringen, myndigheterna och medbor-
37943: reglerar sådan bioteknik som inte utnyttjar           garna om utvecklingen inom gentekniken samt
37944: genteknikens metoder samt produkter som               om de nackdelar som gentekniken och tillämp-
37945: framställts med sådana genetiskt transformera-        ningar av den eventuellt medför.
37946: de organismer som inte innehåller levande
37947: 
37948:      Helsingfors den 4 juni 1990
37949: 
37950:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
37951:                                             1990 vp.
37952: 
37953: Kirjallinen kysymys n:o 230
37954: 
37955: 
37956: 
37957: 
37958:                                 Tykkyläinen: Tanssinopetuksen jatkumisen turvaamisesta Kuo-
37959:                                    piossa
37960: 
37961: 
37962:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37963: 
37964:    Kuopion Tanssistudio Oy on perustettu          pohjaisesti opiskelevia, mutta he saavat sovel-
37965: vuonna 1987 ja se on aloittanut tanssikoulu-      taen samanlaista opetusta kuin tavoitteellises-
37966: toiminnan elokuussa 1988. Perustamisen lähtö-     tikin opiskelevat.
37967: kohtana on ollut asianmukaisten tanssinopetus-       Kuopion Tanssistudio on taloudellisissa vai-
37968: tilojen luominen oman toiminnan ja Kuopion        keuksissa ensimmäisen ja toisen tilikauden tap-
37969: konservatorion saaman ammatillisen tanssin-       piollisuuden vuoksi. Uhkaamassa on tanssi-
37970: opettajakoulutuskokeilun yhteisiin tarpeisiin.    koulutoiminnan päättyminen, mikä merkitsisi
37971: Yhteistyö Kuopion Tanssistudion ja Kuopion        yli 500 tanssioppilaan jäämistä vaille säännöl-
37972: konservatorion ammatillisen tanssinopettaja-      listä tanssinopetusta. Kuopion Tanssistudio on
37973: koulutuskokeilun välillä on Kuopion Tanssi-       hakenut opetusministeriöltä valtionavustusta ja
37974: studion puolelta toteutunut opettajien, opetus-   avustusta Kuopion kaupungilta.
37975: suunnitelman ja harjoitusoppilaiden yhteiskäy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37976: tön osalta, mutta ilman konservatorion osalli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37977: suutta toimintojen yhteissuunnitteluun tai kus-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37978: tannusten jakoon.                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37979:    Kuopion Tanssistudion tanssikoulussa oli
37980: lukuvuotena 1988-89 keskimäärin 550 oppi-                   Mihin välittömiin toimenpiteisnn
37981: lasta/lukukausi. Oppilaista 79 % oli 3-15-               Hallitus aikoo ryhtyä tanssinopetuksen
37982: vuotiaita. Suurin osa oppilaista on harrastus-           turvaamiseksi Kuopiossa?
37983: 
37984:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
37985: 
37986:                                     Marja-Liisa Tykkyläinen
37987: 
37988: 
37989: 
37990: 
37991: 2000705
37992: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 230
37993: 
37994: 
37995: 
37996: 
37997:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37998:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     dotuksen tanssinopettajan ja tanssijan opetus-
37999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suunnitelmaksi. Opetusministeriö vahvistaa
38000: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn        opetussuunnitelman tanssin ammatillisen kou-
38001: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      lutuksen vakinaistamisen yhteydessä ottaen
38002: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     huomioon työryhmän opetussuunnitelmaehdo-
38003: edustaja Tykkyläisen näin kuuluvasta kirjalli-    tukset sekä kokeilussa saadut kokemukset.
38004: sesta kysymyksestä n:o 230:                           Musiikkioppilaitoksissa annettava tanssin
38005:                                                   perusopetus ja tanssin ammatillinen koulutus
38006:           Mihin välittömiin toimenpiteisun        käynnistyvät valtionosuuteen kuuluvina, sen
38007:        Hallitus aikoo ryhtyä tanssinopetuksen     mukaan kuin valtion tulo- ja menoarvioon
38008:        turvaamiseksi Kuopiossa?                   varataan tarvittavat määrärahat.
38009:                                                       Lasten ja nuorten tanssinopetus on maas-
38010:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        samme varsin laajaa. Tanssin ammatillista kou-
38011: taen seuraavaa:                                   lutusta annetaan myös Suomen Kansallisoop-
38012:                                                   peran Balettikoulussa ja vähäisessä määrin
38013:    Valtionosuutta saavista musiikkioppilaitok-    korkea-asteella teatterikorkeakoulussa. Amma-
38014: sista annetun lain (402/87) 2 §:n mukaan mu-      tillisia valmiuksia antavat myös useat tanssi- ja
38015: siikkioppilaitoksessa voidaan antaa tanssin pe-   balettikoulut ja -ryhmät. Tanssin perusopetusta
38016: rusopetusta ja konservatorioasteella tanssin      ovat antaneet myös yksityiset koulut, kuten
38017: ammatillista koulutusta. Valtionosuutta saavis-   Kuopion Tanssistudion tanssikoulu. Koulut
38018: ta musiikkioppilaitoksista annetun asetuksen      eivät ole saaneet lakisääteistä eivätkä myös-
38019: (692/87) 2 §:n mukaan musiikkioppilaitoksissa     kään harkinnanvaraista valtionavustusta.
38020: annettavan tanssin perusopetuksen järjestämi-         Edellä olevan perusteella voi todeta, että
38021: sestä päättää opetusministeriö. Tanssin amma-     opetusministeriö on musiikkioppilaitoksista an-
38022: tillisessa koulutuksessa noudatetaan opetusmi-    nettuun lainsäädäntöön perustuen aloittanut
38023: nisteriön vahvistamia opetussuunnitelmia.         tanssinopetuksen kehittämisen. Tavoitteena on
38024:    Valtioneuvoston vahvistaman kouluhallituk-     vakinaistaa Kuopiossa annettava tanssin am-
38025: sen alaisen ammatillisen koulutuksen kehittä-     matillinen koulutus vuonna 1991. Tanssin- ja
38026: misohjelman mukaan musiikkioppilaitoksissa        musiikinopetus ovat toisiaan varsin lähellä
38027: aloitetaan tanssinopettajakoulutus toteutetun     olevia taidemuotoja ja se, että sama oppilaitos
38028: kokeilun perusteella. Opetusministeriö on hy-     antaa sekä musiikin- että tanssinopetusta, on
38029: väksynyt tanssin ammatillisen koulutuksen ko-     kansainvälisen käytännön mukaista. Opetusmi-
38030: keilun Kuopion konservatorioon.                   nisteriö pyrkii kehittämään tanssinopetusta jär-
38031:    Tanssin perusopetuksen opetussuunnitelma-      jestelmälliseksi, tavoitteelliseksi ja monipuoli-
38032: työryhmä on laatinut ehdotuksen tanssin pe-       seksi koulutukseksi ottaen huomioon myös
38033: rusopetuksen opetussuunnitelmaksi. Tanssin        riittävät alueelliset tarpeet.
38034: ammattikoulutuksen työryhmä on laatinut eh-
38035:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
38036: 
38037:                                                                Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
38038:                                      1990 vp. -     KK n:o 230                                   3
38039: 
38040: 
38041: 
38042: 
38043:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38044: 
38045:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dansörer. Undervisningsministeriet skall fast-
38046: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se         ställa lärop1anen i samband med att yrkesut-
38047: av den 18 apri1 1990 tili vederbörande med1em       bi1dningen i dans görs permanent och kommer
38048: av statsrådet översänt en avskrift av följande      då att beakta arbetsgruppens förslag tili 1äro-
38049: av riksdagsman Tykky1äinen undertecknade            plan och erfarenheterna av försöket.
38050: spörsmål nr 230:                                       Den grundundervisning i dans som ges vid
38051:                                                     musikläroanstalterna och yrkesutbi1dningen i
38052:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            dans kommer att igångsättas som statsande1s-
38053:        vidta för att trygga dansundervisningen      berättigade i den mån det reserveras behövliga
38054:        i Kuopio?                                    ans1ag i statsbudgeten.
38055:                                                        Dansundervisningen av barn och ungdom är
38056:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         rätt omfattande i vårt land. Yrkesutbi1dning i
38057: följande:                                           dans ges även i Balettskolan vid Finlands
38058:                                                     Nationa1opera och i mindre omfattning vid
38059:    Enligt 2 § 1agen om musikläroanstalter med       Teaterhögskolan på högre nivå. Ä ven många
38060: statsunderstöd (402/87) kan det vid en musik-       dans- och balettskolor och olika grupper ger
38061: läroanstalt ges grundundervisning i dans och i      yrkesfärdigheter i dans. Grundundervisning i
38062: konservatoriestadiet yrkesutbildning i dans.        dans har även getts av privata skolor, såsom
38063: Enligt 2 § förordningen om musikläroanstalter       danskolan vid Kuopion Tanssistudio. Sko1orna
38064: med statsunderstöd (692/87) beslutar undervis-      har varken fått lagstadgat eller prövning un-
38065: ningsministeriet om ordnande av grundunder-         derkastat statsunderstöd.
38066: visning i dans vid musik1äroanstalterna. Inom          Med hänsyn tili vad som anförts kan det
38067: yrkesutbildningen i dans skall av undervisnings-    konstateras att undervisningsministeriet med
38068: ministeriet fastställda läroplaner iakttas.         stöd av 1agstiftningen om musikläroanstalter
38069:    Enligt det av statsrådet fastställda utveck-     har in1ett utvecklingen av dansundervisning.
38070: lingsprogrammet för den yrkesutbildning som         Målet är att göra yrkesutbildningen i dans i
38071: är underställd skolstyrelsen skall danslärarut-     Kuopio permanent 1991. Dans- och musikun-
38072: bildning inledas på basis av gjorda försök.         dervisning är varandra rätt närstående konstar-
38073: Undervisningsministeriet har godkänt försök i       ter och den omständigheten att samma 1äroan-
38074: fråga om yrkesutbildning i dans vid konserva-       stalt ger såväl musik- som dansundervisning
38075: toriet i Kuopio.                                    överensstämmer med internationell praxis. Un-
38076:    Arbetsgruppen för läroplaner inom grundun-       dervisningsministeriet har som strävan att ut-
38077: dervisningen i dans har framlagt ett förslag tili   veckla dansundervisningen tili en systematisk,
38078: läroplan för grundundervisning i dans. Arbets-      målinriktad och mångsidig utbildning och be-
38079: gruppen för yrkesutbi1dning i dans har fram-        aktar härvid även tillräck1iga regiona1a behov.
38080: lagt ett förslag tili läroplan för danslärare och
38081: 
38082:     Helsingfors den 8 juni 1990
38083: 
38084:                                                                  Minister Anna-Liisa Kasurinen
38085: 1
38086: 
38087: 1
38088: 
38089: 1
38090: 
38091: 1
38092: 
38093:     1
38094: 
38095:     1
38096: 
38097:     1
38098: 
38099:     1
38100: 
38101:         1
38102: 
38103:         1
38104: 
38105:         1
38106: 
38107:         1
38108: 
38109:             1
38110:                                               1990 vp.
38111: 
38112: Kirjallinen kysymys n:o 231
38113: 
38114: 
38115: 
38116: 
38117:                                  Rauramo: Dosenttiopetuksen turvaamisesta Helsingin yliopis-
38118:                                      tossa
38119: 
38120: 
38121:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38122: 
38123:    Helsingin yliopistossa hyvin toiminut dosent-    päteväksi. Dosentit useimmiten edustavat hy-
38124: tijärjestelmä on vaarassa. Helsingin yliopiston     vin aktiivisessa vaiheessa elävää tutkijakuntaa,
38125: hallintoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettaes-      ja heillä on usein erityisen paljon annettavaa
38126: sa on esitetty dosentin toimen, oppiaineen ja       opiskelijoille. Myös uuden oppiaineen vakiin-
38127: oikeuksien poistamista. Myöskään virkamies-         tumiselle järjestelmä tarjoaa joustavan meka-
38128: lainsäädännön uudistamisessa ei ole otettu          nismin.
38129: huomioon avoimen dosenttijärjestelmän luon-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38130: netta. Dosenttijärjestelmä on koettu erittäin       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
38131: tarpeelliseksi, koska sen perustamiseen ei ole      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38132: tarvittu lupaa virkamiehiltä ja poliitikoilta,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38133: vaan yliopisto on ollut autonominen uusia
38134: oppiaineita omaksuessaan ja kiinnittäessään.                 Aikooko Hallitus turvata avoimen
38135:    Opiskelijoiden kannalta dosenttiopetus on               dosenttijärjestelmän lainsäädännöllisen
38136: ollut erittäin oivallinen. Dosenttijärjestelmä on          perustan uudistaessaan Helsingin yli-
38137: sillä tavoin avoin, että se laajenee jokaisen              opiston hallintoa koskevaa lainsäädän-
38138: tiedemiehen suuntaan, joka todetaan riittävän              töä?
38139:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
38140: 
38141:                                           Anssi Rauramo
38142: 
38143: 
38144: 
38145: 
38146: 200070S
38147: 2                                 1990 vp. -     KK n:o 231
38148: 
38149: 
38150: 
38151: 
38152:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38153:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    dosenttien nimittämisestä. Asetuksessa on tar-
38154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    kemmin säädetty dosenttien nimittämisestä ja
38155: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn       dosenttien tehtävistä.
38156: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Dosenttien lukumäärää ja alaa ei ole etukä-
38157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    teen määrätty. Jokainen hakija, jolla on vaa-
38158: edustaja Rauramon näin kuuluvasta kirjallises-   dittava pätevyys, nimitetään näin ollen alansa
38159: ta kysymyksestä n:o 231:                         dosentiksi.
38160:                                                     Dosentin antaman opetuksen määrää ei ole
38161:             Aikooko Hallitus turvata avoimen     myöskään rajattu. Helsingin yliopiston säännöt
38162:        dosenttijärjestelmän lainsäädännöllisen   sisältävän asetuksen mukaan dosentilla on oi-
38163:        perustan uudistaessaan Helsingin yli-     keus, tiedekunnalle ilmoituksen tehtyään, pitää
38164:        opiston hallintoa koskevaa lainsäädän-    julkisia ja yksityisiä luentoja ja antaa muuta
38165:          .. ""?
38166:        t oa.                                     opetusta. Dosentti voidaan lisäksi velvoittaa eri
38167:                                                  palkkiosta antamaan opetusta aineessaan. Do-
38168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     sentti on lisäksi myös velvollinen eri palkkiosta
38169: vasti seuraavaa:                                 suorittamaan muita yliopistollisia tehtäviä, joi-
38170:                                                  den suorittamiseen hänet voidaan katsoa päte-
38171:    Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus-   väksi.
38172: teista annetun lain (191/23) sekä Helsingin         Valmisteilla olevan, Helsingin yliopistoa kos-
38173: yliopiston säännöt sisältävän asetuksen (228/    kevan lainsäädännön uudistamisessa on tarkoi-
38174: 24) mukaan yliopistossa on dosentin toimia.      tus edelleen turvata avoimen dosenttijärjestel-
38175: Lain mukaan tiedekunnat tekevät esitykset        män perusta.
38176:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
38177: 
38178:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
38179:                                     1990 vp. -     KK n:o 231                                     3
38180: 
38181: 
38182: 
38183: 
38184:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38185: 
38186:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av docenterna och docenternas arbetsuppgifter.
38187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Antalet docenter och de områden de är
38188: av den 18 april 1990 tili vederbörande medlem      verksamma på har inte fastslagits på förhand.
38189: av statsrådet översänt en avskrift av följande     Varje sökande som har den erfordrade behö-
38190: av riksdagsman Rauramo undertecknade               righeten utnämns således tili docent på sitt
38191: spörsmål nr 231:                                   område.
38192:                                                       lnte heller är den mängd undervisning be-
38193:          Ämnar Regeringen trygga de lagstift-      gränsad som docenten meddelar. Enligt förord-
38194:        ningsmässiga grunderna i fråga om det       ningen angående Helsingfors universitets statu-
38195:        öppna systemet för docenter när den         ter har docenterna rätt, efter anmälan tili
38196:        skall revidera lagstiftningen om förvalt-   fakulteten, att hålla offentliga och privata
38197:        ningen vid Helsingfors universitet?         föreläsningar och meddela annan undervisning.
38198:                                                    Docenterna kan dessutom förpliktas att mot
38199:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       särskilt arvode meddela undervisning i sitt
38200: följande:                                          ämne. Vidare är docenterna förpliktade att mot
38201:                                                    särskilt arvode utföra sådana andra uppgifter
38202:    Enligt lagen angående grunderna för Hel-        vid universitetet som de kan anses vara kom-
38203: singfors universitets organisation (191/23) och    petenta för.
38204: förordningen angående Helsingfors universitets        A vsikten är att fortfarande trygga grunderna
38205: statuter (228/24) finns det docentbefattningar     i fråga om det öppna systemet för docenter i
38206: vid universitetet. Enligt lagen gör fakulteterna   beredningen av reformen angående lagstiftning-
38207: framställningar om utnämning av docenterna. 1      en om Helsingfors universitet.
38208: förordningen stadgas närmare om utnämning
38209:     Helsingfors den 17 maj 1990
38210: 
38211:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
38212:                                               1990 vp.
38213: 
38214: Kirjallinen kysymys n:o 232
38215: 
38216: 
38217: 
38218: 
38219:                                  Laine )'m.: Pienyritysten toimintaedellytysten turvaamisesta
38220: 
38221: 
38222:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38223: 
38224:    Useimpien pienyrittäjien toimintavaikeudet       ei useinkaan määrää kilpailu tai kohtuus vaan
38225: liittyvät verotukseen ja rahoitusongelmiin.         vahvemman sanelu. Oikeusturvakeinot eivät
38226: Korkorasitus painaa pienyrittäjää kuten asun-       ole pienen yrittäjän käytettävissä. Sama on
38227: tovelkaisia. Vaikeudet kasaantuvat, jos pien-       teollisuusvakoilutapauksissa, jotka nekin ovat
38228: yrittäjällä on raskas velkataakka sekä yritystoi-   tunnettuja myös pienyritystoiminnassa ja sen
38229: minnan että asunnonhankinnan seurauksena.           aikaansaannoksia hyödyntämässä.
38230: Erityisen raskaana pienyrittäjät kokevat sosiaa-       Usein pienyrittäjät kokevat kuristavana sen
38231: liturvamaksun ja liikevaihtoveron. Pienet per-      painostuksen ja sorron, jonka kotimaiset suur-
38232: heyritykset ja 1-3 työntekijää käsittävät pien-     yritykset kohdistavai pieniin yrityksiin, jotka
38233: yritykset tulisi vapauttaa liikevaihtoveron kan-    jäävät niin paljousalennusten saannissa kuin
38234: tamisesta. Samoin pienet korjaukset ja korjaus-     monissa muissakin suhteissa suurten jalkoihin.
38235: työt tulisi vapauttaa liikevaihtoverosta.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38236:     Mikäli pienyrittäjä on kokeilujensa ja taito-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38237: jensa tuloksena valmistanut tuotteen prototyy-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38238: pin ja aikoo sen jälkeen hankkia rahoitusta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38239: tuotteen valmistusta ja markkinointia varten,
38240: rahoittajaa ei löydy. Kauppa- ja teollisuusmi-
38241: nisteriön alaisuudessa ja ohjauksessa toimivat                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38242: pienteollisuuden tukimuodot eivät yllä kerro-              siin pienyrittäjien aseman parantami-
38243: tunkaltaisiin tapauksiin. Mikäli suunnitelmat              seksi esim. vapauttamalla pienet per-
38244: olisi esitelty ja hyväksytty ennen prototyypin             heyritykset liikevaihtoverosta, helpotta-
38245: valmistusta, suhtautuminen olisi saattanut olla            maHa pienten yritysten mahdollisuuksia
38246: myönteisempi.                                              saada valtiolta rahoitustukea kohtuulli-
38247:     Pienyrittäjät joutuvat alihankintatöitä saa-           silla ehdoilla ja kehittämällä oikeustur-
38248: dessaan ja tehdessään usein vahvemman osa-                 vasäännöksiä, jotka suojaavat pienyri-
38249: puolen eli työn tilaajan armoille. Työn hintaa             tyksiä tukkuliikkeiden mielivallalta?
38250: 
38251:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
38252: 
38253:                      Ensio Laine                             Marja-Liisa Löyttyjärvi
38254:                      Marjatta Stenius-Kaukonen               Esko-Juhani Tennilä
38255: 
38256: 
38257: 
38258: 
38259: 200070S
38260: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 232
38261: 
38262: 
38263: 
38264: 
38265:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38266: 
38267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yleisenä edellytyksenä edellä tarkoitettujen
38268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        avustusten myöntämisessä on, että niitä on
38269: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           haettava ennen hankkeeseen ryhtymistä. Kehit-
38270: kirjeenne n:o 740 ohella toimittanut valtioneu-      tämisavustusta voi saada sekä uuden tuotteen
38271: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         prototyypin valmistamisen edellyttämiin kus-
38272: kansanedustaja Laineen ym. näin kuuluvasta           tannuksiin että uuden tuotteen markkinointiin.
38273: kirjallisesta kysymyksestä n:o 232:                  Kehittämisavustuksella rahoitetaan myös yri-
38274:                                                      tysten markkinointihankkeita, jotka liittyvät
38275:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      uuden tuotteen markkinoinnin käynnistämi-
38276:         siin pienyrittäjien aseman parantami-        seen tai markkina-alueen laajentamiseen taikka
38277:         seksi esim. vapauttamaHa pienet per-         markkinoinnin tehostamiseen. Tavallisimpia
38278:         heyritykset liikevaihtoverosta, helpotta-    markkinoinnin kehittämistoimenpiteitä, jotka
38279:         maHa pienten yritysten mahdollisuuksia       voivat tulla kehittämisavustuksen piiriin, ovat
38280:         saada valtiolta rahoitustukea kohtuulli-     markkinatutkimuksen teettäminen sekä mark-
38281:         silla ehdoilla ja kehittämällä oikeustur-    kinointisuunnitelman ja markkinoinnin edistä-
38282:         vasäännöksiä, jotka suojaavat pienyri-       miseen liittyvän materiaalin laatiminen. Tällöin
38283:         tyksiä tukkuliikkeiden mielivallalta?        edellytetään, että tuella ei aiheuteta merkittä-
38284:                                                      vää haittaa muille kotimaisille valmisteille. Se
38285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           seikka, milloin suunnitelmat on esitetty kaup-
38286: taen seuraavaa:                                      pa- ja teollisuusministeriölle tai sen alaisen
38287:                                                      yrityspalvelun piiritoimistolle, vaikuttaa edellä
38288: Pienyritysten rahoitusmuodot                         mainitun periaatteen johdosta siten, että ai-
38289:                                                      noastaan hakemuksen tekemisen jälkeiset kus-
38290:     Pienyrittäjiä tuetaan kauppa- ja teollisuusmi-   tannukset voidaan hyväksyä avustuksen piiriin.
38291: nisteriön ja sen alaisten yrityspalvelun piiritoi-
38292: mistojen toimesta usealla eri tukimuodolla.
38293: Yrittäjät voivat muun muassa saada yritystoi-        Pienten yritysten liikevaihtoverokohtelu
38294: minnan aluetuesta annetun lain (1297/88) mu-
38295: kaisia investointi-, käynnistys- ja kehittämis-         Liikevaihtoveroa on suoritettava, jos toimin-
38296: avustuksia. Aivan pienten yritysten tukemiseen       taa harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Vä-
38297: ovat käytettävissä pienyritystoiminnan tukemi-       häinen liiketoiminta on kuitenkin jätetty liike-
38298: sesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä          vaihtoverotuksen ulkopuolelle, koska sitä ei
38299: (177 /88) tarkoitetut investointi- ja käynnistys-    pidetä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna liike-
38300: avustukset, joita voidaan myöntää hankkee-           toimintana. Liikevaihtoverolain 8 §:n mukaan
38301: seen, joka työllistää erityis- ja maaseutualueilla   toiminta on vähäistä, jos elinkeinonharjoitta-
38302: yrittäjän lisäksi muita henkilöitä enintään kah-     jalla ei ole liiketoimipaikkaa eikä muita apu-
38303: ta henkilötyövuotta vastaavasti. Samoin pien-        laisia kuin puoliso ja lapset. Liikevaihtovero-
38304: yritysten perustamisen edellyttämiin kustan-         lain vähäisen liiketoiminnan määrittelystä on
38305: nuksiin voidaan myöntää avustuksia silloin,          käytännössä aiheutunut tulkintaongelmia.
38306: kun yritys on sijoittunut aloittaville pienyrityk-      Jos toiminta on liikevaihtoverollista, mutta
38307: sille tarkoitettuihin ns. yrityshautomotiloihin,     kuitenkin melko vähäistä, elinkeinonharjoittaja
38308: joita ylläpitää julkis- tai yksityisoikeudellinen    voi saada huojennuspalautuksena maksamansa
38309: yhteisö (ammattioppilaitos, kuntaenemmistöi-         verot takaisin. Jos vuoden aikana maksettu
38310: nen osakeyhtiö yms.). Myös Kehitysaluerahas-         vero on enintään 6 000 markkaa, maksettu
38311: to Oy myöntää pienyrityksille lainoja ja ta-         vero palautetaan kokonaisuudessaan verovel-
38312: kauksia tarvittaessa ilman turvaavaa vakuutta        volliselle. Jos veron määrä on yli 6 000 mark-
38313: sekä yritysten kehittämiseen tarkoitettuja kehit-    kaa, mutta enintään 9 940 markkaa, palautus
38314: tämisavustuksia ja -lainoja.                         on osittainen.
38315:                                      1990 vp. -      KK n:o 232                                     3
38316: 
38317:    Pienyrittäjien asemaa ei ole muutoin kuin         yrittäjien vapauttaminen liikevaihtoverosta kir-
38318: edellä mainituilla tavoilla otettu huomioon          jallisessa kysymyksessä esitetyssä laajuudessa
38319: liikevaihtoverotuksessa.    Muissa    Euroopan       aiheuttaisi rajanveto-ongelmia ja kilpailuetua.
38320: maissa on yleensä käytössä verovelvollisuuden
38321: määräävä alaraja. Jos liikevaihto jää vuodessa
38322: määrätyn alarajan alle, toiminta ei ole liike-        Pienyritysten oikeusturvakysymykset
38323: vaihtoverollista. Tällaisen järjestelmän käyt-
38324: töönottoa on esittänyt myös liikevaihtoverotoi-          Pienyrittäjän oikeussuojaan suhteessa suu-
38325: mikunta (Komiteanmietintö 1989:22), joka jätti        rempiin yrityksiin vaikuttavat osaltaan varalli-
38326: mietintönsä vuosi sitten. Toimikunta ehdotti,         suusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain
38327: että toiminta ei olisi liikevaihtoverollista, jos     eli oikeustoimilain säännökset. Tämän jo 60
38328: liikevaihto on vuodessa alle 75 000 markkaa.          vuotta vanhan lain uudistamistarvetta selvittää
38329: Jos liikevaihto olisi alle 150 000 markkaa,           parhaillaan oikeusministeriön asettama oikeus-
38330: veroa alennettaisiin portaittain.                     toimilakitoimikunta. Toimikunta, jonka mie-
38331:    Valtiovarainministeriössä valmistellaan liike-     tintö valmistunee aivan lähiaikoina, on työs-
38332: vaihtoverolain teknistä kokonaisuudistusta, jo-       sään käsitellyt muun ohella juuri pienten ja
38333: hon sisältyy myös liikevaihtoverotoimikunnan          suurten yritysten välisiin suhteisiin liittyviä
38334: ehdottama vähäisen liiketoiminnan rajaus. Lii-        ongelmatilanteita, mukaan lukien tukkuliikkei-
38335: kevaihtoverolakiin ei suunnitella muita pien-         den ja niiden sopimuskumppaneina olevien
38336: yrittäjien asemaa helpottavia säännöksiä. Pien-       pienyritysten väliset sopimussuhteet.
38337: 
38338:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
38339: 
38340:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
38341: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 232
38342: 
38343: 
38344: 
38345: 
38346:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38347: 
38348:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordning-        gande säkerhet, samt utvecklingsbidrag och
38349: en anger har Ni, Herr Talman, med Er                  -lån som är avsedda för utveckling av företag.
38350: skrivelse nr 740 av den 18 april 1990 tili                En allmän förutsättning för att de ovan
38351: vederbörande medlem av statsrådet översänt            refererade bidragen skall beviljas är att om dem
38352: avskrift av följande av riksdagsman Laine m.fl.       ansöks innan projektet påbörjas. Utvecklings-
38353: undertecknade spörsmål nr 232:                        bidrag kan erhållas både för de kostnader som
38354:                                                       förutsätts för att en prototyp för en ny produkt
38355:                                                       skall kunna tillverkas och för marknadsföring-
38356:            Har Regeringen för avsikt att vidta        en av den nya produkten. Med utvecklingsbi-
38357:         åtgärder för att förbättra småföretagar-      draget finansieras också företagens marknads-
38358:         nas ställning t.ex. genom att befria små      föringsprojekt som ansluter sig tili inledandet
38359:         familjeföretag från omsättningsskatt,         av marknadsföringen av den nya produkten,
38360:         underlätta små företags möjligheter att       tili breddandet av marknadsområdet eller tili
38361:         få finansieringsstöd av staten på rimliga     effektiveringen av marknadsföringen. De van-
38362:         villkor och genom att utveckla de rätts-      ligaste åtgärderna, som kan omfattas av ut-
38363:         skyddsstadganden som skyddar småfö-           vecklingsbidraget, då det gäller utvecklingen av
38364:         retagen mot godtycklighet från paniaf-        marknadsföringen är att man låter utföra en
38365:         färernas sida?                                marknadsundersökning eller utarbetar materia!
38366:                                                       i anslutning tili främjandet av en marknadsfö-
38367:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ringsplan och marknadsföringen. Härvid förut-
38368: samt anföra följande:                                 sätts det att stödet inte medför avsevärda
38369:                                                       nackdelar för de andra inhemska produkterna.
38370: Finansieringsformerna för småföretagen                Det faktum när planerna har presenterats för
38371:                                                       handels- och industriministeriet eller för en
38372:    Småföretagare stöds på försorg av handels-         distriktsbyrå vid den ministeriet underlydande
38373: och industriministeriet och distriktsbyråerna         företagstjänsten inverkar, p.g.a. ovan nämnda
38374: vid den ministeriet underlydande företagstjän-        princip, på så sätt att endast de kostnader som
38375: sten genom flera olika stödformer. Företagarna        uppkommit efter det att ansökan gjorts kan
38376: kan bl.a. få investerings-, start- och utvecklings-   godkännas som berättigande tili bidrag.
38377: bidrag i enlighet med lagen om regionalt
38378: stödjande av företagsverksamheten (1297/88).
38379: För stödjande av riktigt små företag finns det        Behandlingen av småföretag vad gäller
38380: investerings- och startbidrag som avses i stats-      omsättningsskatten
38381: rådets beslut om stödjande av småföretagar-
38382: verksamheten (1 77 /88). Dessa bidrag kan be-            Omsättningsskatt skall erläggas om verksam-
38383: viljas för ett projekt som utöver företagaren         heten bedrivs i form av en rörelse. En rörelse
38384: sysselsätter andra personer motsvarande högst         som är ringa har dock lämnats utanför omsätt-
38385: två manår på special- och landsbygdsområden.          ningsbeskattningen, eftersom den inte anses
38386: För de kostnader som förutsätts för grundande         som sådan rörelse som avses i lagen angående
38387: av småföretag kan bidrag på samma sätt                omsättningsskatt. Enligt 8 § lagen angående
38388: beviljas då ett företag har förlagts till s.k.        omsättningsskatt är rörelsen ringa om närings-
38389: företagsetableringslokaliteter, som är avsedda        idkaren inte har ett driftställe och inga andra
38390: för småföretag som inleder sin verksamhet och         biträden än sin make och sina barn. 1 praktiken
38391: som upprätthålls av en offentlig- cller privat-       har definitionen i lagen angående omsättnings-
38392: rättslig sammanslutning (yrkesläroanstalt, ak-        skatt av vad som skall anses vara en ringa rö-
38393: tiebolag med kommunal majoritet m.m.). Ock-           relse medfört problem då det gäller tolkningen.
38394: så Utvecklingsområdesfonden Ab beviljar små-             Om rörelsen är omsättningsskattepliktig men
38395: företag lån och borgen, vid behov utan tryg-          trots det ganska ringa kan näringsidkaren få
38396:                                      1990 vp. -     KK n:o 232                                      5
38397: 
38398: den skatt han har erlagt tilihaka i form av          ningsskattekommissionen föreslagna avgräns-
38399: lättnadsåterbäring. Om den skatt som betalts         ningen av en ringa rörelse. I lagen angående
38400: under året är högst 6 000 mark, återbärs den         omsättningsskatt planeras inga andra stadgan-
38401: erlagda skatten i sin helhet tili den skatteplik-    den som skulle underlätta småföretagarnas
38402: tige. Om skattebeloppet överstiger 6 000 mark,       ställning. Om småföretagarna befriades från
38403: men är högst 9 940 mark, är återbäringen             omsättningsskatten i den omfattning som före-
38404: partiell.                                            slås i spörsmålet skulle det medföra gränsdrag-
38405:    Småföretagarens ställning har inte beaktats       ningsproblem och konkurrensfördelar.
38406: på andra sätt i omsättningsbeskattningen än de
38407: som nämns ovan. I andra Iänder i Europa
38408: används allmänt en nedre gräns som bestäm-           Småföretagens rättsskyddsfrågor
38409: mer skattepliktigheten. Om omsättningen un-
38410: der ett år underskrider en bestämd nedre gräns,          På småföretagarens rättsskydd i förhållande
38411: är verksamheten inte omsättningsskattepliktig.       tili större företag inverkar för sin del stadgan-
38412: Ibruktagandet av ett dylikt system har också         dena i lagen om rättshandlingar på förmögen-
38413: omsättningsskattekommissionen (Kommittebe-           hetsrättens område, dvs. rättshandlingslagen.
38414: tänkande 1989:22) föreslagit i sitt betänkande       Behovet att revidera denna redan 60 år gamla
38415: som avgavs för ett år sedan. Kommissionen            lag utreds som bäst av en av justitieministeriet
38416: föreslog att verksamheten inte skall räknas som      tillsatt kommission för rättshandlingslagen.
38417: omsättningsskattepliktig om omsättningen per         Kommissionen, vars betänkande torde bli klart
38418: år är mindre än 75 000 mark. Om omsättning-          inom den närmaste tiden, har i sitt arbete
38419: en är under 150 000 mark skall skatten sänkas        utöver annat behandlat just problemsituationer
38420: stegvis.                                             i anslutning tili förhållandena mellan små och
38421:    På finansministeriet bereds en teknisk revi-      stora företag, inklusive avtalsförhållandena
38422: dering av lagen angående omsättningsskatt som        mellan partiaffärerna och de småföretag som är
38423: helhet, i vilken skall ingå också den av omsätt-     deras avtalskompanjoner.
38424: 
38425:      Helsingfors den 22 maj 1990
38426: 
38427:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
38428:                                              1990 vp.
38429: 
38430: Kirjallinen kysymys n:o 233
38431: 
38432: 
38433: 
38434: 
38435:                                  Laine ym.: ETYK-sihteeristön perustamisesta Helsinkiin
38436: 
38437: 
38438:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38439: 
38440:    Viime aikoina tapahtunut myönteinen kehi-       man ja ETYKin merkityksen hyödyntäminen
38441: tys kansainvälisen jännityksen lientymisessä,      osaltaan tukee ehdotuksia erityisen pysyvän
38442: suurvaltojen suhteiden kehittymisessä, eräiden     sihteeristön muodostamisesta ETY-prosessin
38443: alueellisten selkkausten ratkaisemisessa ja kan-   vauhdittamista valmistelemaan. Suurvallat
38444: sainvälisen yhteistyön lisääntymisessä on ko-      näyttävät olevan asiasta samaa mieltä ja ehdo-
38445: rostanut ETYKin merkitystä. ETYKin Tuk-            tuksella on laajaa kannatusta Euroopan mais-
38446: holman ja Wienin seurantakokousten onnistu-        sa.
38447: minen on vaikuttanut samaan suuntaan.                 ETY-prosessin käynnistäjänä ja ns. Helsin-
38448:    ETYKin eri alojen asiantuntijatapaamiset        gin hengen luojana Suomella tulisi olla erityi-
38449: ovat lisääntyneet ja ne ovat vaatineet paljon      nen kiinnostus paitsi suunnitellun sihteeristön
38450: valmistelua. ETYKin uudet ulottuvuudet, ku-        perustamiseen yleensä myös sen sijaintipaik-
38451: ten viime syksyn ympäristökokous, vastikään        kaan, jollaiseksi Helsinki olisi mitä sopivin.
38452: Bonnissa pidetty talouskokous ja ensi syksynä      Suomen tulisikin selvittää pysyvän sihteeristön
38453: edessä olevat kokoukset kuvastavat ETY -pro-       perustaruismahdollisuus ja ilmaista valmius sen
38454: sessin kasvavaa merkitystä. Siihen viittaavat      sijoittamiseen Helsinkiin.
38455: myös ehdotukset uusien instituutioiden perus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38456: tamisesta ETYKin yhteyteen. Sellaisina on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38457: mainittu mm. ministerikomitea ja parlamentti.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38458:    Ottaen huomioon, että ETYK on YK:n              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38459: elimien ja mm. YK:n alaisen Euroopan talous-
38460: komission (ECE) ohella ainut yhteisö, jossa                  Aikooko Suomen Hallitus ilmaista
38461: kaikki Euroopan valtiot ovat edustettuina,                myönteisen kantansa pysyvän ETYK-
38462: juuri ETYKille sopii eräänlainen Euroopan                 sihteeristön perustamiseen ja ehdottaa
38463: koordinaattorin asema. Tämän keskeisen ase-               sen sijoittamista Helsinkiin?
38464: 
38465:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
38466: 
38467:           Ensio Laine                  Marja-Liisa Löyttyjärvi       Marjatta Stenius-Kaukonen
38468:                                        Esko-Juhani Tennilä
38469: 
38470: 
38471: 
38472: 
38473: 200070S
38474: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 233
38475: 
38476: 
38477: 
38478: 
38479:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen mielestä tulisi mahdollisimman pian
38481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       p~ästä   yhteisymmärrykseen järjestyneiden yh-
38482: o~e!te 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          teisten valmistelujen aloittamisesta huippuko-
38483: kirJeenne n:o 741 ohella toimittanut valtioneu-     kousta varten sekä sopia varsinaisen kokouk-
38484: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sen paikasta ja ajankohdasta.
38485: kansanedustaja Laineen ym. näin kuuluvasta             Pidämme tervetulleena Euroopan yhteisön
38486: kirjallisesta kysymyksestä n:o 233:                 Dublinissa 28.4. tekemää esitystä huippuko-
38487:                                                     kouksen      valmistelukomitean    kutsumisesta
38488:           Aikooko Suomen Hallitus ilmaista          koolle ensi heinäkuuksi.
38489:        myönteisen kantansa pysyvän ETYK-               Erityisvastuu huippukokouksen poliittisen
38490:        sihteeristön perustamiseen ja ehdottaa       valmistelutyön edistämisessä lankeaa käsityk-
38491:        sen sijoittamista Helsinkiin?                semme mukaan paitsi valmistelukomitean isän-
38492:                                                     tämaaksi ehdotetulle Itävallalle myös huippu-
38493:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kokouksen isäntämaalle, joksi EY on esittänyt
38494: vasti seuraavaa:                                    Ranskaa.
38495: 
38496:    Niin. kuin kysymyksessä todetaan, Euroopan
38497: turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin merkitys        Kuten Tasavallan Presidentti on todennut
38498: on korostunut Euroopan muutoksessa. Osanot-         Euroopan neuvostossa Strasbourgissa 9.5. pi-
38499: t~jamaiden keskuudessa nähdään varsin laajas-
38500:                                                     tämässään puheessa, Suomi aikoo osallistua
38501: ti tarve antaa ETYKille tulevaisuudessa yhä
38502:                                                     aktiivisesti ETYKin rakenteiden vahvistamista
38503: laajakantoisempia ja vaativampia tehtäviä Eu-       koskevaan työhön.
38504: roopan yhteisen turvallisuusjärjestelmän kehit-        Suomi on alusta lähtien kiinnittänyt huomio-
38505: tämisessä ja keskinäisen yhteistyön syventämi-      ta ETYK-prosessin jatkuvuuden varmistami-
38506: sessä.                                              seen ja seurannan järjestämiseen.
38507:    Uusien haasteiden edessä tulee ETYKin toi-          Suomi ehdotti Madridin seurantakokoukses-
38508: mintakykyä vahvistaa. Osanottajamaat ovatkin        sa 1980 pysyvää ETYK-komiteaa poliittisten
38509: esittäneet runsaasti ajatuksia ja ehdotuksia        konsultaatioiden pitämistä varten. Tuolloin
38510: ETYKin työskentelytapojen kehittämiseksi ja         ajatuksesta ei syntynyt osanottajamaiden yksi-
38511: pysyvien elimien tai erityisjärjestöjen perusta-    mielisyyttä.
38512: miseksi.                                               Helsingin kymmenvuotiskokouksen alla 1985
38513:    Tällaisia ehdotuksia on tullut viime kuukau-     ilmoitimme perustavamme ETYK-asiakirjapal-
38514: sien aikana mm. Saksan Iiittotasavallasta, Neu-     velun kaikkien osanottajamaiden käyttöön.
38515: vostoliitosta, Yhdysvalloista, Puolasta, TSek-      Sitä voi pitää ETYK-dokumentaatiokeskuksen
38516: koslovakiasta ja Euroopan yhteisön piiristä.        alkiona.
38517:    Annamme suuren arvon näille ehdotuksille            Harkittaessa pysyvien tai pysyväisluonteisten
38518: ja tutkimme niitä huolellisesti. Ne luovat mie-     ~!YK-elinten .tai ETYK-maiden erityisjärjes-
38519: lestämme hyvän perustan jatkokeskustelulle ja       toJen perustamista on Suomen mielestä lähdet-
38520: yhteisille pohdinnoille ETYKin osanottajamai-       t~vä t~iminnallisis~a tarpeista. ETYKille tyypil-
38521: den kesken.                                         lmen Joustavuus Ja muuntautumiskyky tulee
38522:    Valmistauduttaessa tämän vuoden lopulla          säilyttää ja välttää tarpeetonta byrokratisoitu-
38523: kokoontuvaksi kaavailtuun ETYK-maiden               mista. Olemassa olevia kansainvälisiä järjestö-
38524: huippukokoukseen, jonka käsittelyyn on tulos-       jä, kuten Euroopan talouskomissiota ja Euroo-
38525: sa lu~uisia merkittäviä poliittisia kysymyksiä,     pan neuvostoa, tulee käyttää mahdollisuuksien
38526: on voitu todeta perusteellisen yhteisen poliitti-   mukaan hyväksi ja siten, että kaikki ETYK-
38527: sen valmistelun tarve. Valmista koneistoa tätä      maat voivat osallistua toimintaan.
38528: varten ei ole olemassa, vaan se on luotava             ETYKin rakenteiden vahvistamista tulisi
38529: erikseen.                                           mielestämme käsitellä vuoden 1990 huippuko-
38530:                                      1990 vp. -     KK n:o 233                                     3
38531: 
38532: kouksessa. Se voisi päättää ensimmäisistä as-       ETYKin kasvava rooli ja tälle vuodelle kaa-
38533: kelista ja antaa suuntalinjoja asian jatkokäsit-    vaillun ETYK-maiden huippukokouksen val-
38534: telylle Helsingin seurantakokouksessa 1992.         misteluissa esiin nousseet tarpeet osoittavat,
38535:    Suomen mielestä ensimmäisenä askeleena           että Helsingin seurantakokouksen valmisteluille
38536: voisi olla periaatepäätös siitä, että ETYK-         on luotava aikaisempaa käytäntöä vahvempi
38537: maiden ulkoministerit kokoontuvat vastaisuu-        rakenteellinen perusta. Vuoden 1992 kokouk-
38538: dessa säännönmukaisesti. Ulkoministerien ko-        seen ulottuva aika voi samalla toimia ETYKin
38539: kouksia valmistelisivat heidän nimittämiensä        toimintatapojen kehittämisen sisäänajovaihee-
38540: edustajien tapaamiset. Tällaisella ajatuksella on   na.
38541: takanaan laaja tuki osanottajamaiden joukos-           Suomen mielestä tulevan huippukokouksen
38542: sa.                                                 tulisi sopia monenkeskisten poliittisten valmis-
38543:    Tässä yhteydessä tulee myös harkittavaksi        telujen käynnistämisestä Helsingin seurantako-
38544: pysyvän tai pysyväisluonteisen sihteeristön pe-     kousta varten. Mikäli näin päätetään, Helsin-
38545: rustaminen ETYKiä varten ja sille annettavien       gin seurantakokouksen valmistelut alkavat
38546: tehtävien määrittäminen. Tähänastisen käytän-       huomattavasti aikaisemmin kuin Wienin seu-
38547: nön mukaan jokaista seurantakokousta varten         rantakokouksen loppuasiakirjaa hyväksyttäes-
38548: on perustettu isäntämaan johdolla hallinnolli-      sä arvioitiin.
38549: nen sihteeristö, joka on aloittanut työnsä ko-         Mahdollisesti perustettavan valmistelukomi-
38550: kouksen alla. Myös ETYKin sihteeristökysy-          tean istunnot ja muut valmisteluihin liittyvät
38551: myksestä on viime aikoina esitetty runsaasti        hallitusten edustajien samoin kuin ETYK-ulko-
38552: ajatuksia.                                          ministerien kokoukset voidaan pitää Helsingis-
38553:                                                     sä. Suomi on valmis hoitamaan niiden järjes-
38554:   Wienin loppuasiakirjassa sovittuna isäntä-        telyt ja asettamaan sitä varten sihteeristön.
38555: maana Suomen tehtävänä on seuraavan, vuo-              Ulkoasiainministeriö pyrkii samalla kehittä-
38556: den 1992 seurantakokouksen - ja sen yhtey-          mään ja laajentamaan ETYK-dokumentaatio-
38557: dessä mahdollisesti pidettävän huippukokouk-        palvelua. Uskomme, että se tukee kaikkia
38558: sen - mahdollisimman hyvä valmistelu ja             osanottajamaita ja sihteeristöä niiden valmis-
38559: läpivieminen.                                       tautuessa seurantakokoukseen ja muihin edessä
38560:    Mielestämme Euroopan nopea muutos,               oleviin ETYK-tapahtumiin.
38561: 
38562:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
38563: 
38564:                                                                Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
38565: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 233
38566: 
38567: 
38568: 
38569: 
38570:                               Till Riksdagens Herr Talman
38571:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         borde uppnå samförstånd om att inleda orga-
38572: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         niserade gemensamma förberedelser inför topp-
38573: nr 741 av den 18 april 1990 till vederbörande       mötet samt komma överens om tid och plats
38574: medlem av statsrådet översänt avskrift av           för det egentliga mötet.
38575: följande av riksdagsman Laine m.fl. underteck-         Vi välkomnar EG:s förslag i Dublin 28.4 om
38576: nade spörsmål nr 233:                               sammankallande av toppmötets förberedande
38577:                                                     kommitte i juli.
38578:           Ämnar Finlands Regering uttrycka             Enligt vår mening ligger ansvaret för främ-
38579:        sin positiva inställning till upprättandet   jandet av det politiska beredningsarbetet inför
38580:        av ett permanent KSSE-sekretariat och        toppmötet inte bara på Österrike, som föresla-
38581:        föreslå att sekretariatet placeras i Hel-    gits som värdland för den förberedande kom-
38582:        singfors?                                    mitten, utan också på värdlandet för toppmö-
38583:                                                     tet, som av EG föreslagits bli Frankrike.
38584:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38585: samt anföra följande:
38586:                                                        Såsom Republikens President konstaterade i
38587:    Betydelsen av Konferensen om säkerhet och        sitt tal i Europarådet i Strasbourg 9.5, ämnar
38588: samarbete i Europa har accentuerats i Europa        Finland aktivt delta i arbetet som avser stär-
38589: i omvandling, vilket också konstateras i spörs-     kande av KSSE-processen.
38590: målet. I de deltagande ländernas krets ser man         Ända från början har Finland fäst uppmärk-
38591: i stor utsträckning ett behov av att i framtiden    samhet vid tryggandet av KSSE-processens
38592: ge KSSE allt mer övergripande och mer krä-          kontinuitet och på anordnandet av uppföljning.
38593: vande uppgifter i arbetet som syftar till ett          Vid uppföljningsmötet i Madrid 1980 före-
38594: bättre gemensamt europeiskt säkerhetssystem         slog Finland att en permanent KSSE-kommitte
38595: och till en fördjupning av samarbetet mellan        för politiska konsultationer skulle upprättas.
38596: länderna.                                           Vid detta möte kunde emellertid de deltagande
38597:    Inför de nya utmaningarna bör KSSE:s             länderna inte uppnå enhällighet i frågan.
38598: handlingsförmåga stärkas. Sålunda har de del-          Inför tioårsjubileet av Helsingforskonferen-
38599: tagande länderna fört fram en mängd ideer och       sen 1985 meddelade vi att vi upprättar en
38600: förslag för utvecklandet av KSSE:s arbetsme-        KSSE-dokumenttjänst som kan användas av
38601: toder och om upprättande av permanenta              alla deltagande länder. Denna dokumenttjänst
38602: organ eller fackorgan.                              kan anses utgöra en början till ett KSSE-
38603:    Under de senaste månaderna har dylika            dokumentationscenter.
38604: framställningar gjorts av bl.a. Förbundsrepub-         1 fråga om upprättandet av permanenta eller
38605: liken Tyskland, Sovjetunionen, USA, Polen,          liknande KSSE-organ, eller fackorgan för
38606: Tjeckoslovakien och EG.                             KSSE-länderna anser Finland att man bör utgå
38607:    Vi värdesätter dessa framställningar högt och    från funktionella behov. Smidigheten och an-
38608: studerar dem ingående. Vi anser att de skapar       passningsförmågan som är typiska för KSSE
38609: en god grund för fortsatta samtal och gemen-        bör bibehållas och onödig byråkrati bör und-
38610: samma överläggningar mellan KSSE-länderna.          vikas. Existerande internationella organisatio-
38611:    Under förberedelserna för nästa KSSE-topp-       ner, t.ex. ECE och Europarådet, bör användas
38612: möte, som planerats till slutet av detta år och     i mån av möjlighet och på ett sådant sätt att
38613: som kommer att ta upp många betydande               samtliga KSSE-länder kan delta i verksamhe-
38614: politiska frågor, har man kunnat konstatera         ten.
38615: behovet av grundlig gemensam politisk bered-           Vi anser att frågan om stärkande av KSSE-
38616: ning. Det finns inget färdigt maskineri för detta   processen bör behandlas vid toppmötet 1990.
38617: arbete, utan det måste skapas särskilt.             Mötet kunde fatta beslut om de första stegen
38618:    Finland anser att man så snart som möjligt       och dra upp riktlinjer för den fortsatta behand-
38619:                                     1990 vp. -     KK n:o 233                                     5
38620: 
38621: lingen vid uppföljningsmötet i Helsingfors         delserna för toppmötet mellan KSSE-länderna,
38622: 1992.                                              som planerats för i år, visar att en ännu
38623:    Finland anser att det första steget kunde       starkare organisatorisk bas bör skapas för
38624: vara ett principbeslut om att KSSE-ländernas       beredningen av uppföljningsmötet i Helsing-
38625: utrikesministrar skall sammanträda regelbun-       fors. Tiden fram tili mötet 1992 kan samtidigt
38626: det i framtiden. Dessa möten kunde beredas         fungera som ett inkörningsskede för utveckling
38627: vid sammankomster med representanter som           av KSSE:s arbetsmetoder.
38628: utsetts av utrikesministrarna. Denna tanke har        Finland anser att det kommande toppmötet
38629: ett brett stöd bland de deltagande 1änderna.       bör besluta om att inleda multilaterala politi-
38630:    I detta sammanhang blir det också aktuellt      ska förberedelser för uppföljningsmötet i Hel-
38631: att ta ställning tili upprättandet av ett perma-   singfors. Om ett dylikt beslut fattas, inleds
38632: nent eller likande sekretariat för KSSE och att    förberedelserna för Helsingforsmötet betydligt
38633: fastställa sekretariatets uppgifter. Praxis har    tidigare än vad man bedömde då det avslutan-
38634: varit att man för varje uppföljningsmöte har       de dokumentet från uppföljningsmötet i Wien
38635: upprättat ett administrativt sekretariat under     antogs.
38636: ledning av värdlandet och att arbetet i sekre-        Den förberedande kommitten som eventuellt
38637: tariatet har inletts inför mötet. Under senaste    upprättas kan avhålla sina sessioner i Helsing-
38638: tid har många framställningar gjorts också i       fors och möten med andra regeringsrepresen-
38639: sekretariatfrågan.                                 tanter i samband med förberedelserna samt
38640:                                                    med KSSE-utrikesministrarna kan likaså hållas
38641:   Enligt det avslutande dokumentet från upp-       här. Finland är redo att sköta arrangemangen
38642: följningsmötet i Wien är Finland värdland för      inför dessa möten och upprätta ett sekretariat
38643: nästa uppföljningsmöte, dvs. 1992, och det         härför.
38644: ankommer alltså på Finland att bereda och             Dessutom försöker utrikesministeriet utveck-
38645: genomföra såväl detta möte som ett eventuellt      la och utbygga KSSE-dokumentationstjänsten.
38646: toppmöte så bra som möjligt.                       Vi tror att denna serviceform är ett stöd för
38647:   Vi menar att de snabba förändringarna i          alla deltagande Iänder och för sekretariatet vid
38648: Europa, KSSE:s allt större roll och de behov       förberedelserna inför uppföljningsmötet och
38649: som kommit i dagen i samband med förbere-          andra kommande KSSE-arrangemang.
38650: 
38651:      Helsingfors den 18 maj 1990
38652: 
38653:                                                                   Utrikesminister Pertti Paasio
38654:                                              1990 vp.
38655: 
38656: Kirjallinen kysymys n:o 234
38657: 
38658: 
38659: 
38660: 
38661:                                  Elo ym.: Urheilulukiokokeilun laajentamisesta Poriin
38662: 
38663: 
38664:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38665: 
38666:     Maassamme t01mn tällä hetkellä kuusi ns.       maakunnallisella tasolla ovat tukeneet Porin
38667: urheilulukiota. Kokemukset urheilulukioiden        liikuntalukiohanketta voimakkaasti ja kokevat
38668: toiminnasta ovat pääosin myönteisiä. Sekä          sen toteuttamisen myös valtakunnallisesti mer-
38669: opiskelu- että urheilutulokset ovat vastanneet     kittäväksi.
38670: odotuksia, ja nuorilla on suuri mielenkiinto          Kuninkaanhaan urheilulukion osalta on
38671: urheilulukioihin. Niinpä maahamme on suun-         kaikki toiminnalle keskeiset kysymykset jo rat-
38672: niteltu perustettavaksi lisää urheilulukioita.     kaistu. Siten koko opettajakunta on yksimieli-
38673:    Tässä yhteydessä voidaan mainita, että ur-      sesti sitoutunut hankkeeseen, valtakunnallisesti
38674: heilulukiojärjestelmä on huomattavasti pidem-      merkittävä valmentajavoima on jo antanut
38675: mälle kehittynyt läntisessä naapurimaassamme       sitoumuksensa ja toiminnalle välttämättömät
38676: Ruotsissa. Lehtitietojen mukaan Ruotsissa toi-     urheilupaikat ovat joko välittömästi koulun
38677: mii tällä hetkellä jo 70 urheilulukiota, joista    yhteydessä tai keskitetysti urheilukeskuksen yh-
38678: monet ovat keskittyneet pelkästään tiettyyn        teydessä.
38679: urheilulajiin. Tennis, hiihto ja suunnistus ovat      Porin kaupunki on pitkäjänteisesti valmis-
38680: olleet suosituimpia linjoja Ruotsissa. Urheilu-    tautunut urheilulukiokokeiluun ja Porin val-
38681: lukiot ovat tuottaneet hyviä tuloksia myös         mius on keskeisten tekijöiden suhteen todella
38682: läntisessä naapurimaassamme. Niinpä monet          hyvä.
38683: nykyisistä Ruotsin huippu-urheilijoista ovat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38684: urheilulukioiden kasvatteja.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38685:     Porin kaupunki on halunnut yhden uusista       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38686: urheilulukioista perustettavaksi Poriin. Niinpä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38687: Porin kaupungin Kuninkaanhaan lukio on
38688: hakenut opetusministeriöltä lupaa ensi luku-                Aikooko Hallitus nopeasti lisätä ur-
38689: vuodesta alkaen urheilulukiokokeiluksi, johon             heilulukiokokeiluun osallistuvien paik-
38690: liittyisi myös luokattoman lukion kokeilu koko            kakuntien määrää, ja jos aikoo,
38691: lukion osalta.                                              mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
38692:     Urheilulukiokokeilun käynnistäminen on Po-            Porin kaupungin Kuninkaanhaan lu-
38693: rissa ja koko Satakunnassa koettu erittäin                kion nimeämiseksi yhdeksi urheilulu-
38694: tärkeäksi. Eri urheilujärjestöt paikallisella ja          kioksi?
38695: 
38696:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
38697: 
38698:           Mikko Elo                    Timo Roos                     Timo Laaksonen
38699:           Kalevi Lamminen              Antti Kalliomäki              Matti Ahde
38700: 
38701: 
38702: 
38703: 
38704: 200070S
38705: 2                                  1990 vp. -    KK n:o 234
38706: 
38707: 
38708: 
38709: 
38710:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38711: 
38712:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Porin kaupungin Kuninkaanhaan lu-
38713: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kion nimeämiseksi yhdeksi urheilulu-
38714: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn              kioksi?
38715: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
38716: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
38717: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta          taen seuraavaa:
38718: kirjallisesta kysymyksestä n:o 234:
38719:                                                     Opetusministeriö on päättänyt 17.5.1990 laa-
38720:                                                  jentaa urheilulukiokokeilua lukuvuoden 1990--
38721:          Aikooko Hallitus nopeasti lisätä ur-    91 alusta lukien kuudella paikkakunnalla.
38722:        heilulukiokokeiluun osallistuvien paik-   Lupa urheilulukiokokeilun käynnistämiseen
38723:        kakuntien määrää, ja jos aikoo,           Kuninkaanhaan lukiossa on annettu myös Po-
38724:          mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy   rin kaupungille.
38725: 
38726:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1990
38727: 
38728:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
38729:                                    1990 vp. -    KK n:o 234                                     3
38730: 
38731: 
38732: 
38733: 
38734:                             Tili Riksdagens Herr Talman
38735:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             ta i syfte att utse Kuninkaanhaan lukio
38736: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             i Björneborg tili ett av idrottsgymna-
38737: av den 18 apri1 1990 tili vederbörande med1em           sierna?
38738: av statsrådet översänt en avskrift av följande
38739: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. underteckna-        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38740: de spörsmål nr 234:                              samt anföra följande:
38741: 
38742:                                                    Undervisningsministeriet beslöt 17.5.1990 att
38743:           Ämnar Regeringen skyndsamt utöka       experimentet med idrottsgymnasier skall utvid-
38744:        antalet orter som deltar i experimentet   gas räknat från ingången av läsåret 1990--91
38745:        med idrottsgymnasier, och om så är        på sex orter. TilJståndet att inleda experimentet
38746:        fallet,                                   med idrottsgymnasium i Kuninkaanhaan lukio
38747:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   har meddelats även Björneborgs stad.
38748:     Helsingfors den 28 maj 1990
38749: 
38750:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
38751:                                               1990 vp.
38752: 
38753: Kirjallinen kysymys n:o 235
38754: 
38755: 
38756: 
38757: 
38758:                                   Mönkäre ym.: Tupakoinnin vastaisen terveyskasvatuksen tehos-
38759:                                     tamisesta
38760: 
38761: 
38762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38763: 
38764:     Tupakkalakia valmisteltaessa pidettiin tär-      vähentävään toimintaan. Lääkintöhallitus on
38765: keänä, että tupakoinnin vähentämiseen ja eri-        varannut kasvavan osan määrärahasta omiin
38766: tyisesti tupakoinnin haitoista tiedottavaan ter-     hankkeisiinsa.
38767: veyskasvatukseen on riittävät voimavarat. Tä-           Tupakkalain mukaisella määrärahalla oli
38768: män takia eduskunta lisäsi lakiin säädöksen,         alun perin tarkoituksena erityisesti tukea kun-
38769: jonka mukaan 0,5 prosenttia tupakkaveron             nissa toteutuvaa tupakoinnin vastustamistyötä
38770: tuotosta tulee käyttää tupakointia vähentävään       ja kansanterveysjärjestöjen tupakkaterveyskas-
38771: toimintaan.                                          vatusta. Uusimman suunnitelman mukaan vain
38772:     Valitettavasti tavoitteisiin ei ole koskaan      murto-osa määrärahasta suuntautuu kuntiin ja
38773: päästy. Vuoteen 1988 saakka vuosittainen mää-        kansanterveysjärjestötkin ovat jäämässä syr-
38774: räraha jäi sitä pienemmäksi. Vuonna 1988             jään tämän määrärahan käytöstä.
38775: eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen tu-            Esimerkkeinä varsin etäälle tupakkalain tar-
38776: pakkalain 27 §:n muuttamiseksi siten, että mää-      koituksesta edenneestä hankkeesta, joita lää-
38777: rärahaa käytetään myös yleiseen terveyskasva-        kintöhallitus on esittänyt tuettavaksi, mainitta-
38778: tukseen.                                             koon "Pakkohoito suomalaisessa lainsäädän-
38779:     Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin,   nössä", "Leikki-ikäisten uni ja sen häiriöt",
38780: että "käytännössä on kuitenkin todettu tehok-        "Tupakka ja metsä tuhot", "Estelle-laivan ra-
38781: kaimmaksi liittää tupakoinnin vastustamistyö         kentaminen" ja "Talokerhoissa tapahtuu".
38782: muuhun terveyskasvatukseen ja terveellisten          Huomattava osa määrärahasta käytetään tele-
38783: elämäntapojen edistämistyöhön". Tämä väite           vision ohjelmien tuottamiseen, vaikka tervey-
38784: toistettiin myös sosiaali- ja terveysministerin      den tulisi kuulua television tiedotustehtävään
38785: vastauksessa kansanedustaja Puskan ynnä mui-         ilman lääkintöhallituksen sponsorirahaakin.
38786: den kirjalliseen kysymykseen n:o 366/1989 vp.        Määrärahan käyttösuunnitelman valmistelu on
38787:     1970-luvulla tupakointi väheni, kun joukko-      viivästynyt, mikä edelleen heikentää suunnitel-
38788: tiedotuksessa ja terveyskasvatuksessa tuotiin        mallista tupakkaterveyskasvatusta.
38789: selvästi esiin tupakoinnin vahingollisuus. Tie-         Samanaikaisesti kun tupakointia vähentävä
38790: dottamisen ja terveyskasvatuksen valtakunnal-        terveyskasvatus ja tupakoinnin haitoista tiedot-
38791:  linen ote muuttui 1980-luvulla hallituksen esi-     taminen ovat vähentyneet, tupakkateollisuus
38792: tyksen perusteluissa mainittuun suuntaan. Sa-        on yhä voimakkaammin asettanut kyseenalai-
38793: manaikaisesti tupakoinnin väheneminen koko           seksi lääketieteellisen tutkimuksen luotettavuu-
38794:  väestön keskuudessa on pysähtynyt ja lasten         den. Esimerkkinä mainittakoon marraskuussa
38795:  tupakointi kääntynyt selvään nousuun.                1989 julkisuuteen tullut Tupakkatehtaiden Yh-
38796:     Kun lasten ja nuorten lisääntyvä tupakointi      distys ry:n esite.
38797:  tiedostettiin, olisi olettanut, että tupakointia       Helsingin raastuvanoikeudessa esitetty ai-
38798:  vähentävää terveyskasvatusta olisi tehostettu.      neisto osoittaa, että tupakoitsijoiden tiedot
38799: Vuoden 1988 jälkeen tämän terveyskasvatuksen         tupakoinnin vaarallisuudesta ovat oletettua
38800:  osuus tupakkalain mukaisessa määrärahassa           huonommat (ks. tupakkamies vastaan Rettig ja
38801:  on kuitenkin edelleen vähentynyt.                   Suomen Tupakka, 7. Lääkärin sosiaalinen vas-
38802:     Lääkintöhallituksen esityksessä vuoden 1990      tuu ry. 1990). Lehtien toimituksellisissa kanna-
38803:  terveyskasvatusohjelmaksi enää vajaa viidennes      notoissa on esitetty vähätieleviä väitteitä lää-
38804:  määrärahasta käytetään selvästi tupakointia         ketieteellisestä    tupakkatutkimuksesta.    Äs-
38805: 
38806: 200070S
38807: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 235
38808: 
38809: kettäin laajalevikkinen helsinkiläislehti väitti       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38810: pääkirjoitussivullaan, että tupakoinnin vahin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38811: gollisuutta ei ole vielä sitovasti osoitettu.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38812:    Käytännön tulokset antavat aiheen epäillä,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38813: että tupakointia koskevan terveyskasvatuksen
38814: uutta linjausta on 1980-luvulla viety liian pit-
38815: källe eikä toiminta enää täytä tupakkalakia                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38816: säädettäessä sille asetettuja tavoitteita. Määrä-          väestön tiedot tupakoinnin vahingolli-
38817: rahan painopistettä tulisi uudelleen siirtää kun-          suudesta ovat yllättävän huonot, ja
38818: tien ja järjestöjen toiminnan tukemiseen ja                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38819: lääkintöhallitusta kuormittavan toiminnan                  ryhtyä tupakoinnin haittoja koskevan
38820: osuutta vähentää. Kuten lakia säädettäessä                 terveyskasvatuksen ja tiedottamisen te-
38821: tarkoitettiin, määrärahalla olisi huolehdittava            hostamiseksi tupakkalain hengen mu-
38822: siitä, että väestö yleensä ja etenkin jokainen             kaisesti?
38823: uusi nuorisosukupolvi todella tietää ja ymmär-
38824: tää tupakoinnin vahingollisuuden.
38825:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
38826: 
38827:          Sinikka Mönkäre               Pekka Puska                    Markku Pohjola
38828:          Virpa Puisto                  Jorma Rantanen                 Tarja Kautto
38829:          Vappu Säilynoja               Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen
38830:          Marja-Liisa Löyttyjärvi       Esko-Juhani Tennilä            Lea Savolainen
38831:          Kerttu Törnqvist              Marja-Liisa Tykkyläinen        Jouni Backman
38832:          Päivi Varpasuo                Riitta Saastamoinen            Kai Kalima
38833:          Ilkka Joenpalo                Antero Kekkonen                Timo Roos
38834:          Reijo Lindroos                Pertti Lahtinen                Pekka Leppänen
38835:                                        Jussi Ranta
38836:                                      1990 vp. -     KK n:o 235                                      3
38837: 
38838: 
38839: 
38840:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38841: 
38842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taen puolet määrärahasta varattu hankkeisiin,
38843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jotka liittyvät sekä tupakoinnin vähentämiseen
38844: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          että muuhun terveyskasvatukseen. Neljäsosa
38845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määrärahasta liittyy pelkästään tupakoinnin
38846: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vähentämiseen tähtääviin hankkeisiin ja toinen
38847: edustaja Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kir-         neljäsosa hankkeisiin, joihin ei selvästi liity
38848: jallisesta kysymyksestä n:o 235:                    tupakoinnin vähentämiseen tähtääviä asioita.
38849:                                                     Voidaan siis sanoa, että noin 3/4 määrärahasta
38850:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       sisältää tupakoinnin vähentämiseen liittyviä
38851:        väestön tiedot tupakoinnin vahingolli-       hankkeita.
38852:        suudesta ovat yllättävän huonot, ja             Järjestöjen ja kuntien hankkeisiin osoitetaan
38853:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuoden 1990 määrärahasta 3,5 milj. mk. Edel-
38854:        ryhtyä tupakoinnin haittoja koskevan         listen lisäksi osoitetaan välillisesti rahaa kun-
38855:        terveyskasvatuksen ja tiedottamisen te-      nille ja järjestöille määrärahaan sisältyvien
38856:        hostamiseksi tupakkalain hengen mu-          kuntien ja järjestöjen henkilökunnille tarkoitet-
38857:        kaisesti?                                    tujen koulutustilaisuuksien tukena. Mitä tulee
38858:                                                     kyselyssä yksilöityihin hankkeisiin ja niiden
38859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        väitettyyn etääntyneisyyteen tupakkalain tar-
38860: vasti seuraavaa:                                    koituksesta voidaan todeta, että kysymyksessä
38861:                                                     mainitut hankkeet "Tupakka ja metsätuhot" ja
38862:    Talousvaliokunnan mietinnössä n:o 10/1984        "Estelle-laivan rakentaminen" liittyvät viime
38863: vp. todettiin, että tupakoinnin vähentämiseen       aikoina paljon esillä olleeseen ja erityisesti
38864: tähtäävien hankkeiden ohella muutoin tervey-        nuorisossa kiinnostusta herättäneeseen aihee-
38865: dentilaan vaikuttaviin hankkeisiin ei ole katsot-   seen kehitysmaiden joutumisesta vaikeuksiin
38866: tu voitavan määrärahaa käyttää. Valiokunta          tupakan viljelyn ja monikansallisten tupak-
38867: katsoi määrärahan käyttämisen tällaisiin hank-      kayhtiöiden kehitysmaihin kohdistamien laajo-
38868: keisiin olevan tarkoituksenmukaista ja suosit-      jen markkinointipyrkimysten ansiosta. Tupa-
38869: teli toimenpiteitä lainsäädännön muuttamisek-       kan kehitysmaille aiheuttamat menetykset ilme-
38870: si. Valiokunta esitti myös tutkittavaksi tupakan    nevät tupakan tunnettujen haittavaikutusten
38871: vastustamistyön rahoituksen varmistamista           lisäksi sademetsien tuhoutumisena. Jopa nel-
38872: muilla keinoilla kuin sitomalla sen tupakkave-      jännes metsätuhoista luetaan tupakan kuivaa-
38873: ron tuottoon. Lisäksi valiokunta korosti hinta-     misen tiliin. "Talokerhoissa tapahtuu" -hank-
38874: politiikan käyttämistä tupakoinnin vastusta-        keessa pyritään asukasyhdistysten toiminnan
38875: mistyössä. Vuoden 1988 alusta määrärahan            avulla edistämään savuttomien tilojen lisäämis-
38876: käyttötarkoitusta laajennettiin koskemaan           tä pienyhteisöissä. Kaikki em. hankkeet tähtää-
38877: myös terveyskasvatusta ja sitä tukevaa tutki-       vät pyrkimykseen antaa vakiintuneiden järjes-
38878: mus-, seuranta- ja valistustoimintaa. Määrära-      töjen lisäksi tukea myös vapaaseen kansalais-
38879: ha pidettiin prosentuaalisesti kuitenkin ennal-     toimintaan.
38880: laan eli 0,45 %:ssa.                                   Tupakan valmistajien ja maahantuojien pyr-
38881:     Liittyen määrärahan käyttötarkoituksen laa-     kimykset tupakan haittojen vähättelyyn ovat
38882: jentumiseen vuodesta 1988 on käyttösuunnitel-       mahdollisesti viime aikoina korostuneet. Tä-
38883: massa pyritty osoittamaan rahaa hankkeisiin,        män takia on vuoden 1991 määrärahan käy-
38884: jotka toimivat samanaikaisesti sekä tupakoin-       tössä tarkoituksena lisätä hankkeita, jotka pa-
38885: nin ehkäisytyössä että liittyvät muuhun terveys-    rantavat yleisön tietoisuutta tupakan terveys-
38886: kasvatukseen. Vuonna 1990 on karkeasti ot-          haitoista.
38887:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
38888: 
38889:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
38890: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 235
38891: 
38892: 
38893: 
38894: 
38895:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38896:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av tobak och samtidigt verkar i samband med
38897: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          den övriga hälsofostran. Av anslagen för 1990
38898: av den 18 april 1990 till vederbörande medlem        har grovt taget hälften reserverats för projekt
38899: av statsrådet översänt avskrift av följande av       både i anslutning till inskränkandet av rökning
38900: riksdagsledamot Mönkäre m.fl. undertecknade          och till övrig hälsofostran. Av anslagen är
38901: spörsmål nr 235:                                     endast en fjärdedel avsedda för projekt som har
38902:                                                      som målsättning att inskränka rökningen och
38903:          Är Regeringen medveten om att all-          en andra fjärdedel för projekt som inte klart
38904:        mänheten har förvånansvärt bristfälliga       innehåller sådant som syftar tili en minskning
38905:        kunskaper om hur skadligt tobak är            av rökningen. Till följd av detta kan man alltså
38906:        och                                           konstatera att ca tre fjärdedelar av anslaget
38907:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        omfattar projekt i anslutning till inskränkandet
38908:        ta för att i enlighet med andemeningen        av rökningen.
38909:        i tobakslagen effektivera både hälso-             Av anslaget för 1990 anvisas 3,5 milj. mk för
38910:        fostran och informationen i fråga om de       organisationernas och kommunernas projekt.
38911:        skadliga verkningarna av rökning?             Ytterligare kommer pengar indirekt att anvisas
38912:                                                      till kommunerna och organisationerna i form
38913:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av det bidrag för utbidning av kommunernas
38914: samt anföra följande:                                och organisationernas personai som ingår i
38915:                                                      anslaget. Då det gäller de projekt som nämnts
38916:    I ekonomiutskottets betänkande nr 10/1984         i spörsmålet och påståendet att de fjärmats
38917: rd. konstaterades att det inte har ansetts vara      från målsättningen i tobakslagen kan man
38918: möjligt att använda anslag till andra projekt        konstatera att de projekt som nämnts i spörs-
38919: som inverkar på hälsotillståndet än till sådana      målet, "Tupakka ja metsätuhot" och "Estelle-
38920: som syftar till att minska tobaksrökning. Ut-        laivan rakentaminen", ansluter sig en fråga
38921: skottet ansåg det vara ändamålsenligt att an-        som på senaste tid varit mycket aktuell och
38922: vända anslagen till projekt av denna typ och         som väckt intresse i synnerhet bland unga
38923: förordade åtgärder för en ändring av lagstift-       personer, nämligen att utvecklingsländerna för-
38924: ningen. Dessutom föreslog utskottet att man          sätts i svårigheter på grund av tobaksodling
38925: bör undersöka andra sätt att säkerställa finan-      och av multinationella tobaksbolags omfattan-
38926: sieringen av arbetet med bekämpandet av              de marknadsföringssträvanden i utvecklings-
38927: tobak än att binda finansieringen till inkoms-       länderna. De förluster som tobaken medför för
38928: terna från tobaksaccisen. Utskottet betonade         utvecklingsländerna är förutom de kända skad-
38929: vidare vikten av att utnyttja prispolitiken i        liga verkningar som tobak har dessutom öde-
38930: arbetet med bekämpningen av tobak. Vid               läggelsen av regnskogarna. Upp tili en fjärdedel
38931: ingången av 1988 utvidgades användningssyftet        av skogsskadorna anses bero på torkningen av
38932: i fråga om anslaget tili att även gälla hälso-       tobak. Genom projektet "Talokerhoissa tapah-
38933: fostran och undersökningar, uppföljningar och        tuu" strävar man efter att genom invånarföre-
38934: information som stöder hälsofostran. Anslaget        ningarnas verksamhet främja en ökning av
38935: förblev procentuellt sett likväl vid det tidigare,   rökfria utrymmen i små samfund. Genom alla
38936: dvs. vid 0,45 %.                                     de tidigare nämnda projekten eftersträvar man
38937:    I samband med att anslagets ändamål utvid-        att understöda såväl etablerade organisationer
38938: gades har man i dispositionsplanen från och          som fri medborgarverksamhet.
38939: med 1988 strävat efter att anvisa pengar till            På den senaste tiden har tobaksproducenter-
38940: sådana projekt som verkar för en bekämpning          nas och importörernas strävanden att bagatel-
38941:                                     1990 vp. -     KK n:o 235                                     5
38942: 
38943: lisera tobakens skadliga verkningar möjligen        projekt som förbättrar allmänhetens medveten-
38944: förstärkts. Avsikten är därför att medel av         het om tobakens skadliga inverkan på hälsan.
38945: anslagen för 1991 skall användas tili att öka de
38946: 
38947:     Helsingfors den 22 maj 1990
38948: 
38949:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
38950:                                              1990 vp.
38951: 
38952: Kirjallinen kysymys n:o 236
38953: 
38954: 
38955: 
38956: 
38957:                                  Riihijärvi: Vaikeimmassa asemassa olevien asuntovelallisten ase-
38958:                                      man parantamisesta
38959: 
38960: 
38961:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38962: 
38963:    Maatalousyrittäjille on myönnetty eräiden       edelleenkin jopa vanhojen asuntolainojen kor-
38964: maatilalainojen luottojen vakauttamisesta v.       kojen korottamista on vaarana tämän kierteen
38965: 1985 annetun lain perusteella lainoja velkara-     lisääntyminen ja yleistyminen.
38966: situksen helpottamiseksi. Varoja kyseiseen tar-       Asunto on kaikille ihmisille maassamme vält-
38967: koitukseen on lain voimassa ollessa osoitettu      tämättömyys ja perusoikeus. Tämän takia val-
38968: useissa valtion tulo- ja menoarvioissa. Vakaut-    tiovallan tulisi ojentaa auttava kätensä niille
38969: taruislainaa kyseisen lain perusteella voidaan     henkilöille ja perheille, jotka ovat joutuneet
38970: myöntää luotonsaantikelpoiselle henkilölle sel-    ylivoimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin asunnon
38971: laisten luottojen maksamiseen, jotka hän on        hankintaan tarkoitettujen lainojen kanssa kor-
38972: ottanut maatilalain 50 §:ssä tarkoitetusta luot-   kotason rajun nousun takia. Parhaiten tämä
38973: tolaitoksesta tavanmukaisin ehdoin tietyn ajan-    tapahtuisi maatilatalouden luottojen vakautta-
38974: jakson aikana. Lainan käyttötarkoituksena          misesta annetun lain tyyppisellä asuntolainojen
38975: ovat voineet olla mm. maatilan, lisäalueen tai     vakauttamiseen tarkoitetun lain säätämisellä.
38976: tilan määräosan tahi muun elottoman maata-         Kyseisen uuden lain avulla voitaisiin valtion
38977: lousirtaimiston kuin traktorin ja leikkuupuimu-    budjetissa osoittaa vuosittain määrärahat kaik-
38978: rin hankkimista tai maatilan rakentamista var-     kein vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa
38979: ten. Lisäksi maatilalain mukaan luotonsaanti-      olevien asuntovelallisten tilanteen helpottami-
38980: kelpoiselle henkilölle, jonka velkarasitus on      seksi.
38981: tavanomaista huomattavasti suurempi, voidaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38982: myöntää vakauttaruislainaa maatilataloutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38983: varten muuhunkin kuin edellä mainittuun tar-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38984: koitukseen otetun luoton maksamiseen.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38985:    Tällä hetkellä maassamme on runsas määrä
38986: henkilöitä ja perheitä, jotka painivat tuntuvan                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38987: asuntovelan kourissa. On syntynyt jopa ryhmä                 helpottaakseen niitä asuntovelallisia,
38988: ihmisiä, jotka ovat joutuneet nk. kahden asun-               jotka ovat joutuneet ylivoimaisiin talou-
38989: non loukkuun, jolloin valtaosa heidän tulois-                dellisiin ongelmiin korkotason rajun
38990: taan menee asuntolainojen maksamiseen. Osa                   nousun takia, ja
38991: näistä lainoista on normaaleja asuntolainoja ja                 aikooko Hallitus säätää maatilatalou-
38992: osa asunnon vaihtoon tai olosuhteiden pakosta                den luottojen vakauttamisesta annetun
38993: hankitun toisen asunnon hankintaan tarkoitet-                lain mukaisen uuden lain koskemaan
38994:  tua korkeakorkoista lainaa. Tämä tilanne on                 myös asuntolainojen vakauttamista vai-
38995: aiheuttanut jo runsaan määrän asuntojen pak-                 keimmassa taloudellisessa asemassa ole-
38996:  kohuutokauppoja, ja pankkien suunnitellessa                 ville asuntovelallisille?
38997: 
38998:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
38999: 
39000:                                          Heikki Riihijärvi
39001: 
39002: 
39003: 
39004: 
39005: 200070S
39006: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 236
39007: 
39008: 
39009: 
39010:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39011: 
39012:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Pankit ovatkin ilmaisseet valmiutensa selvit-
39013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tää tilanne asiakaskohtaisin ratkaisuin. Keinoja
39014: olette 18 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          ovat laina-aikojen pidentäminen sekä korkojen
39015: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        pääomittaminenja alentaminen. Lisäksi pankki
39016: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       voi myötävaikuttaa joko kiinteistönvälitysorga-
39017: edustaja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallises-   nisaation kautta tai muutoin entisen asunnon
39018: ta kysymyksestä n:o 236:                            myyntiin.
39019:                                                        Yhteiskunnalla jo tällä hetkellä käytettävissä
39020:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       olevia keinoja ovat toimeentulotuki- ja asumis-
39021:        helpottaakseen nnta asuntovelallisia,        tukijärjestelmät. Lisäksi verolaissa on mahdol-
39022:        jotka ovat joutuneet ylivoimaisiin talou-    lisuus joko verovähennykseen tai verosta va-
39023:        dellisiin ongelmiin korkotason rajun         pautumiseen, jos veronmaksukyky on erityisis-
39024:        nousun takia, ja                             tä syistä olennaisesti alentunut. Verohallitus on
39025:           aikooko Hallitus säätää maatilatalou-     9.5.1990 lähettänyt lääninverovirastoille ja ve-
39026:        den luottojen vakauttamisesta annetun        rotoimistoille ohjeen, jonka mukaan veronmak-
39027:        lain mukaisen uuden lain koskemaan           sukykyä alentavana erityisenä syynä voidaan
39028:        myös asuntolainojen vakauttamista vai-       pitää ylivelkaantumista, joka johtuu siitä, että
39029:        keimmassa taloudellisessa asemassa ole-      verovelvollinen on ostanut uuden asunnon en-
39030:        ville asun tovelallisille?                   nen vanhan asunnon myyntiä, eikä ole saanut
39031:                                                     yrityksistä huolimatta myydyksi vanhaa asun-
39032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toaan kohtuullisessa ajassa. Verohallitus voi
39033: vasti seuraavaa:                                    hakemuksesta myöntää verosta vapauttamisen
39034:                                                     aina 100 000 markkaan asti ja valtiovarainmi-
39035:    Vapaarahoitteisten asuntojen kaupan vilkas-      nisteriö tämän ylittävältä osalta. Molempien
39036: tuminen ja hintojen voimakas nousu sekä             verohelpotusten osalta on huomioitava, että
39037: kaupan äkillinen hiljentyminen ja hintojen          niiden myöntäminen on tarveharkintaista, jossa
39038: kääntyminen laskuun ovat olleet seurausta           otetaan huomioon verovelvollisen tulot ja va-
39039: lähinnä rahamarkkinoiden muutoksista. Raha-         rallisuus.
39040: markkinoiden äkillisen vapauttamisen myötä             Tapahtunut kehitys on kuitenkin osoittanut,
39041: asuntojen kysyntä ja myös hintataso kääntyivät      että yhteiskunnan asemaa asuntomarkkinoil-
39042: nousuun. Korkotason noustessa viime syksynä         lamme tulee vahvistaa. Toimeentulo- ja asumis-
39043: asuntojen hinnat alkoivat laskea.                   tuki paikkaavat niitä ongelmia, joita markki-
39044:    Vapaarahoitteisten asuntomarkkinoiden hei-       navoimat aiheuttavat. Näitä tukimuotoja ja
39045: lahtelut ovat huomattavasti vaikeuttaneet           niiden voimakasta kehittämistä tarvitaan.
39046: asunnontarvitsijoiden asemaa. Pahin tilanne on      Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan on pureudutta-
39047: talouksilla, jotka ovat ostaneet uuden asunnon,     va asunto-ongelmiemme perimmäisiin syihin.
39048: mutta eivät ole saaneet vanhaa asuntoaan            Tällöin on keskeistä turvata määrältään riittä-
39049: myydyksi. On kuitenkin todettava, että asun-        vä kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä tasai-
39050: tokauppa on jälleen vilkastunut, joka jo sinäl-     sesti toimiva asuntoluototus.
39051: lään on helpottanut heidän asemaansa.                  Ympäristöministeriön tavoitteena onkin lisä-
39052:    Päävastuu vapaarahoitteisten asuntojen kau-      tä jo lähivuosina voimakkaasti arava-, asumis-
39053: passa syntyneistä ongelmista on pankeilla. Pan-     oikeus- ja hitas-tyyppistä asuntotuotantoa.
39054: kit ovat tarjonneet avokätisesti luottoa ja hyö-    Asuntorahoituksessa tulee voimistaa ja laajen-
39055: tyneet samalla ennätysmäisestä asuntojen hin-       taa toimintansa aloittaneen asunto-olojen ke-
39056: tojen ja asuntoluottojen kasvusta. Sen vuoksi       hittämisrahaston toimintaa. Tähän antaa mah-
39057: pankkien on myös kannettava vastuunsa asiak-        dollisuuksia asuntorahaston rahoituspohjan
39058: kaistaan.                                           laajentaminen pitkäaikaiseen lainanottoon.
39059: 
39060:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1990
39061: 
39062:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
39063:                                       1990 vp. -     KK n:o 236                                        3
39064: 
39065: 
39066:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39067: 
39068:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         derna omfattar förlängning av lånetiderna samt
39069: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kapitalisering och sänkning av räntorna. Ban-
39070: a v den 18 april 1990 tili vederbörande medlem       ken kan vidare antingen genom en fastighets-
39071: av statsrådet översänt avskrift av följande av       förmedlingsorganisation elier på annat sätt
39072: riksdagsman Riihijärvi undertecknade spörsmål        medverka tili att den tidigare bostaden blir
39073: nr 236:                                              såld.
39074:                                                         De metoder som samhället redan nu förfogar
39075:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            över inkluderar system för utkomststöd och
39076:        vidta för att underlätta situationen för      bostadsbidrag. Dessutom innehålier skattelagen
39077:        sådana personer som har bostadsskul-          en möjlighet antingen tili sänkning av skatten
39078:        der och på grund av den branta steg-          elier tili befrielse från den, om den skattskyldiges
39079:        ringen i räntenivån har oöverstigliga         skattebetalningsförmåga av speciella orsaker
39080:        ekonomiska problem, och                       har minskat väsentligt. Skattestyrelsen har
39081:           ämnar Regeringen stifta en ny lag i        9.5.1990 sänt anvisningar tili länsskatteverken
39082:        linje med lagen om stabilisering av           och skattebyråerna om att man som en speciell
39083:        lånen tili lantbrukslägenheter så att den     orsak som minskar de skattskyldigas skattebe-
39084:        stabiliserar bostadslånen för de perso-       talningsförmåga kan anse en överhängande
39085:        ner med bostadsskulder som ekono-             skuldbörda som beror på att den skattskyldige
39086:        miskt har det svårast?                        har köpt en ny bostad före försäljningen av den
39087:                                                      tidigare och trots upprepade försök inte har
39088:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39089:                                                      lyckats sälja sin tidigare bostad inom skälig tid.
39090: samt anföra följande:
39091:                                                      Skattestyrelsen kan på ansökan bevilja befrielse
39092:    Att handeln med fritt finansierade bostäder       från skatt ända tili 100 000 mark, och finans-
39093: har blivit så livlig och att priserna först steg     ministeriet tili den överskjutande delen. I fråga
39094: brant och marknaden sedan plötsligt stagnera-        om vardera skattelättnaden är det skäl att
39095: de och priserna började sjunka är en följd av        beakta att beviljandet sker på basis av prövning
39096: fluktuationerna främst på penningmarknaden.          under viiken den skattskyldiges inkomster och
39097: I och med att marknaden plötsligt blev fri           förmögenhet beaktas.
39098: ökade efterfrågan på bostäder och därmed                Utvecklingen har dock visat att samhället
39099: prisnivån. Då räntenivån steg i höstas började       måste gripa djupare in i bostadsmarknaden.
39100: bostadspriserna gå ned.                              Utkomstbidraget och bostadsbidraget repare-
39101:    Fluktuationerna på marknaden för fritt fi-        rar problem som åstadkommits av marknads-
39102: nansierade bostäder har gjort att de bostads-        krafterna. Dessa stödformer är nödvändiga,
39103: behövandes situation har försvårats avsevärt.        och ytterligare behövs en kraftig utveckling av
39104: Situationen är värst i hushåli där man skaffat       dem. Men detta är inte tiliräckligt, utan vi
39105: en ny bostad utan att kunna sälja den gamla.         måste gå in på de grundläggande orsakerna till
39106: Det bör dock konstateras att handeln med             våra bostadsproblem. Det viktiga är då att vi
39107: bostäder åter har blivit livligare, vilket redan i   säkerställer en tillräcklig produktion av bostä-
39108: och för sig har underlättat situationen.             der tili skäligt pris och en bostadslångivning
39109:    Huvudansvaret för de problem som uppstått         som fungerar stabilt.
39110: i handeln med fritt finansierade bostäder vilar         Miljöministeriet avser att under de närmaste
39111: på bankerna. Bankerna har frikostigt erbjudit        åren kraftigt öka produktionen av aravabostä-
39112: krediter och samtidigt dragit nytta av att           der, bostadsrättsbostäder och bostäder av
39113: bostadspriserna och bostadslånen har ökat            HITAS-typ. Inom bostadsfinansieringen bör
39114: rekordartat. Därför måste bankerna ta sitt           verksamheten inom fonden för utvecklande av
39115: ansvar för klienterna.                               bostadsförhåliandena stärkas och utvidgas. En
39116:    De har meddelat att de är redo att diskutera      möjlighet till detta ligger i att finansieringsgrun-
39117: individuelia lösningar med sina kunder. Meto-        den utsträcks tili upptagning av långsiktiga lån.
39118: 
39119:      Helsingfors den 21 maj 1990
39120: 
39121:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
39122:                                                 1990 vp.
39123: 
39124: Kirjallinen kysymys n:o 237
39125: 
39126: 
39127: 
39128: 
39129:                                   Saapunki: Matkatyöntekijöiden kilometrikorvauksen korottami-
39130:                                       sesta
39131: 
39132: 
39133:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39134:    Suomessa on tuhansien työntekijöiden am-           Palkkatasot ja perheellisellä kahdessa paikassa
39135: mattikunta, joiden tärkein työkalu on auto.           asuminen ovat tekijöitä, jotka myös puoltavat
39136: Ajokustannusten kilometrikorvauksista huo-            täysimääräisen kilometrikorvauksen maksamis-
39137: lehtii työnantaja verohallituksen antamien oh-        ta.
39138: jeiden mukaisesti.                                       Mikäli asiaan ei saada pikaista korjausta, on
39139:    Tällä hetkellä verottajan hyväksymä kilomet-       koko tämän tärkeän ammattikunnan tulevai-
39140: rikorvaus on 130 penniä/kilometri. Autoliiton         suus uhattuna.
39141: perusteitujen laskelmien mukaan 80 000 mark-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39142: kaa maksavalla ja 20 000 ajokilometriä vuodes-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39143: sa ajettavalla autolla todelliset kilometrikustan-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39144: nukset ovat 162 penniä/kilometri. Ero verotta-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39145: jan hyväksymien ja todellisten kustannusten
39146: välillä on 32 penniä/kilometri. Kyseisen eron                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39147: joutuu matkatyöläinen maksamaan omasta                         ryhtyä matkatyöntekijöiden kilometri-
39148: kukkarostaan, jota muutoinkin rasitetaan kor-                  korvauksen saattamiseksi kustannuksia
39149: keilla majoitus- ym. kuluilla kohtuuttomasti.                  vastaavalle tasolle?
39150: 
39151:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
39152: 
39153:                                               Pauli Saapunki
39154: 
39155: 
39156: 
39157: 
39158: 200070S
39159: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 237
39160: 
39161: 
39162: 
39163: 
39164:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39165: 
39166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ton laskemista kilometrikustannuksista yli kol-
39167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mannes koostuu sellaisista korko-, vakuutus- ja
39168: olette 20 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         säilytyskustannuksista, jotka auton omistajalle
39169: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aiheutuvat työajosta riippumatta. Laskelmaan
39170: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sisältyvistä pääomakustannuksista on mm
39171: edustaja Pauli Saapungin näin kuuluvasta kir-      ikään vain osa sellaisia, joita voidaan pitää
39172: jallisesta kysymyksestä n:o 237:                   työajon aiheuttamina lisäkustannuksina.
39173:                                                       Tulo- ja varallisuusverolain 162 §:ssä kulu-
39174:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      van vuoden maaliskuun alusta verovapaaksi
39175:        ryhtyä matkatyöntekijöiden kilometri-       säädetty (195/90) 130 pennin suuruinen kilo-
39176:        korvauksen saattamiseksi kustannuksia       metrikorvaus sisältää myös verotuksessa auton
39177:        vastaavalle tasolle?                        omistajan omina elantokustannuksilla pidettä-
39178:                                                    viä kiinteitä kuluja korvaavaa osuutta. Mitä
39179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       enemmän työajoa ajetaan, sitä enemmän auton
39180: vasti seuraavaa:                                   omistajan omina elantokustannuksilla pidettä-
39181:                                                    viä kiinteitä kustannuksia tulee katetuksi vero-
39182:   Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 50 §:n    vapaalla kilometrikorvauksella. Kun kilometri-
39183: mukaan veronalaista tuloa ei ole työnantajalta     korvausta ei oteta huomioon myöskään auton
39184: työmatkasta saatu matkustamiskustannusten          luovutuksen yhteydessä saadun voiton määrää
39185: korvaus, päiväraha ja majoittumiskorvaus,          laskettaessa, ei perusteltua syytä kilometrikor-
39186: joka vastaa työmatkoista keskimäärin aiheutu-      vauksen nostamiseen nykyisen kustannustason
39187: vaa kohtuullista matkustamiskustannusten ja        vallitessa ole.
39188: elantokustannusten lisääntymistä. Verovapaal-         Maaliskuun alussa voimaan tulleessa tulo- ja
39189: la kilometrikorvauksella ei siten ole tarkoitus    varallisuusverolain muutoksessa alussa mainit-
39190: korvata verovelvolliselle kaikkia autosta aiheu-   tua 50 §:ää täydennettiin siten, että verohallitus
39191: tuvia kustannuksia, vaan ainoastaan työajosta      kuulee ennen kustannuspäätöksen antamista
39192: johtuvat lisääntyneet kustannukset. Sellaisia      kulukorvausasiain neuvottelukuntaa, jossa ovat
39193: ovat työajoista johtuvat polttoaine-, rengas-,     edustettuina tärkeimmät työmarkkinaosapuo-
39194: huolto- ja korjauskustannukset, samoin kuin        let. Neuvottelukunnan on siten mahdollista
39195: pääomakuluista osuus, jolla työajon voidaan        tuoda esille kustannuskorvausten perusteisiin
39196: arvioida lyhentävän auton käyttöikää tai alen-     mahdollisesti vaikuttavia seikkoja ennen vero-
39197: tavan sen arvoa.                                   vapaiden määrien vahvistamista.
39198:    Kysymyksen perusteluissa esitetyistä Autolii-
39199: 
39200:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
39201: 
39202:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
39203:                                      1990 vp. -     KK n:o 237                                    3
39204: 
39205: 
39206: 
39207: 
39208:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39209:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        räknat ut består över en tredjedel av sådana
39210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ränte-, försäkrings- och förvaringskostnader
39211: av den 20 april 1990 tili vederbörande medlem       som förorsakas bilägaren oberoende av arbets-
39212: av statsrådet översänt avskrift av följande av      körslorna. Av de kapitalkostnader som ingår 1
39213: riksdagsman Pauli Saapunki undertecknade            kalkylerna är likaledes endast en del sådana
39214: spörsmål nr 237:                                    som kan betraktas som merkostnader på grund
39215:                                                     av arbetskörslor.
39216:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Den kilometerersättning om 130 penni som
39217:        vidta för att kilometerersättningen tili     enligt 162 § lagen om skatt på inkomst och
39218:        researbetstagare skall höjas tili en nivå    förmögenhet (195/90) från och med ingången
39219:        som motsvarar kostnaderna?                   av mars är skattefri utgör även ersättning för
39220:                                                     de fasta utgifter som vid beskattningen anses
39221:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vara bilägarens egna levnadskostnader. Ett
39222: samt anföra följande:                               ökat antal arbetskörslor medför att de fasta
39223:                                                     kostnader som betraktas som bilägarens egna
39224:    Enligt 50 § lagen om skatt på inkomst och        levnadskostnader i allt större utsträckning
39225: förmögenhet (1240/88) är färdkostnadsersätt-        täcks av den skattefria kilometerersättningen.
39226: ningar, dagtraktamenten och logiersättningar        Då kilometerersättningen inte heller beaktas
39227: som arbetsgivaren har betalt för arbetsresor        vid beräknandet av vinst i samband med
39228: och som motsvarar den genomsnittliga skäliga        överlåtelse av bilen, finns det ingen motiverad
39229: ökning av färdkostnaderna och levnadskostna-        orsak att höja kilometerersättningen så länge
39230: derna som arbetsresorna medför, inte skatte-        kostnadsnivån är den som den är i dag.
39231: pliktig inkomst. A vsikten är alltså inte att med      Den ovan nämnda 50 § i den lag om ändring
39232: skattefri kilometerersättning ersätta den skatt-    av lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
39233: skyldige för samtliga av bilen förorsakade          som trädde i kraft vid ingången av mars
39234: kostnader, utan endast för de ökade kostna-         kompletterades så att skattestyrelsen före ut-
39235: derna av arbetskörslorna. Sådana är av arbets-      färdandet av kostnadsbeslut skall höra kost-
39236: körslor förorsakade bränsle-, däck-, service-       nadsersättningsdelegationen, i viiken de vikti-
39237: och reparationskostnader liksom även den del        gaste arbetsmarknadsparterna är representera-
39238: av kapitalkostnaderna med viiken en arbets-         de. Delegationen kan alltså före fastställandet
39239: körsla kan beräknas förkorta bilens livslängd       av de skattefria beloppen ta upp frågor som
39240: eller sänka dess värde.                             kan tänkas inverka på grunderna för kostnads-
39241:    Av de i motiveringen tili spörsmålet nämnda      ersättningarna.
39242: kilometerersättningar som Automobilförbundet
39243:     Helsingfors den 24 maj 1990
39244: 
39245:                                                                          Minister Ulla Puolanne
39246: 1
39247: 1
39248:  1
39249:   1
39250:   1
39251:    1
39252:     1
39253:     1
39254:      1
39255:       1
39256:       1
39257:        1
39258:         1
39259:         1
39260:          1
39261:           1
39262:           1
39263:            1
39264:             1
39265:             1
39266:              1
39267:               1
39268:               1
39269:                1
39270:                 1
39271:                 1
39272:                                                1990 vp.
39273: 
39274: Kirjallinen kysymys n:o 238
39275: 
39276: 
39277: 
39278: 
39279:                                   Puska ym.: Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnöistä
39280: 
39281: 
39282:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39283: 
39284:    Pakkausmerkinnät ovat tehokas tapa kertoa            Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle
39285: kuluttajalle tuotteen tuoreudesta, sisällöstä ja     Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yh-
39286: alkuperästä. Nämä kaikki ominaisuudet ovat           dentymiskehitykseen todetaan, että kulutusta-
39287: tärkeitä valintaperusteita. Kotimaiset elintar-      varoiden pakollisia alkuperämerkintöjä pide-
39288: vikkeet ovat yleensä luotettavia ja hyvälaatui-      tään kiellettyinä. Selonteon mukaan Suomen
39289: sia. Viljelyolosuhteet sekä vieras- ja lisäaine-     tulisi tältä osin tarkistaa ja muuttaa kansallista
39290: määrien valvonnan tehokkuus vaihtelevat mait-        lainsäädäntöä, mikäli EY:ssä omaksutut pe-
39291: tain, joten kuluttajan kannalta ei alkuperämaa       riaatteet tulisivat osaksi EES-järjestelyä. Ta-
39292: ole samantekevä, vaikka normit yhdenmukais-          lousvaliokunnassa kuultavana olleet asiantun-
39293: tettaisiin.                                          tijat ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, ettei
39294:    Elintarvikeasetuksen mukaan alkuperämaa-          selonteon tämä kohta koske elintarvikkeita,
39295: na pidetään valmistusmaata. Valmistuksen ko-         vaikka samassa selonteon 4.2. kohdassa käsi-
39296: konaisuudessa saattaa pakkaamisen osuus olla         tellään elintarvikkeita. Kauppa- ja teollisuus-
39297: merkittävä, vaikka kuluttaja ostaisi tuotteen        ministeriössä onkin valmisteltu ehdotus pak-
39298: yksinomaan pakkauksen sisällön vuoksi. Elin-         kausmerkintäasetukseksi, jonka mukaan pakat-
39299: tarvikkeissa kuluttaja mieltää elintarvikkeiden      tujen elintarvikkeiden päällykseen tulee aina
39300: alkuperän sen valmistusaineiden alkuperäksi.         merkitä alkuperämaa.
39301: Esimerkiksi vihannes- tai marjaseoksia, hilloja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39302: ja mehuja ostaessaan suuri osa kuluttajista ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39303: suurtalouksista uskoo tuotteen raaka-aineen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39304: olevan lähtöisin valmistajan kotimaasta.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39305:    Alkuperämerkintöjä ei tule poistaa, koska ne
39306: sisältävät kuluttajan kannalta tärkeää tietoa,
39307: monesti valintaan ratkaisevammin vaikuttavaa                   Aikooko Hallitus muuttaa pakkaus-
39308: kuin esimerkiksi yrityksen nimi tai elintarvik-             merkintöjä koskevia säädöksiä siten,
39309: keen kauppanimi. Sen sijaan harhaanjohtaviin                että kuluttaja saa riittävät ja luotettavat
39310:  alkuperämerkintöihin tulee puuttua muutta-                 tiedot elintarvikkeiden alkuperämaasta,
39311:  malla asetusta siten, että tärkeimpien valmistus-          vai siten että alkuperämerkinnöistä luo-
39312:  aineiden nimen jälkeen tulee merkitä niiden                vutaan?
39313:  alkuperämaa.
39314:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
39315: 
39316:          Pekka Puska                    Riitta Kauppinen             Kalle Röntynen
39317:          Matti Väistö                   Eino Siuruainen              Jukka Vihriälä
39318:                     Pirkko Ikonen                             Jorma Huuhtanen
39319: 
39320: 
39321: 
39322: 
39323: W0070S
39324: 2                                    1990 vp. -      KK n:o 238
39325: 
39326: 
39327: 
39328: 
39329:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39330:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
39331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
39332: olette 20 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn
39333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Suomessa samoin kuin EY:ssä on omaksuttu
39334: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        erilaiset säännöt alkuperämaan ilmoittamisesta
39335: edustaja Puskan ym. kirjallisesta kysymyksestä       toisaalta elintarvikkeiden ja toisaalta muiden
39336: n:o 238:                                             kulutustavaroiden osalta. Kauppa- ja teolli-
39337:                                                      suusministeriössä ei ole harkittu alkuperämer-
39338:           Aikooko Hallitus muuttaa pakkaus-          kinnöistä luopumista uudistettavassa elintar-
39339:        merkintöjä koskevia säädöksiä siten,          vikkeiden pakkausmerkintöjä koskevassa ase-
39340:        että kuluttaja saa riittävät ja luotettavat   tuksessa.
39341:        tiedot elintarvikkeiden alkuperämaasta,
39342:        vai siten että alkuperämerkinnöistä luo-
39343:        vutaan?
39344:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
39345: 
39346:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
39347:                                       1990 vp. -      KK n:o 238                                     3
39348: 
39349: 
39350: 
39351: 
39352:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39353:    I det syrte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39354: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           samt anföra följande:
39355: av den 20 april 1990 tili vederbörande medlem
39356: av statsrådet översänt avskrift av följande av          1 Finland, såsom även är fallet inom EG, har
39357: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-          man antagit olika stadganden om meddelande
39358: mål nr 238:                                           av ursprungsland för å ena sidan livsmedel och
39359:                                                       å andra sidan övriga konsumtionsvaror. Han-
39360:           Har Regeringen för avsikt att ändra         dels- och industriministeriet har inte övervägt
39361:        de stadganden som gäller förpacknings-         att slopa ursprungsanteckningarna i den för-
39362:        anteckningar på så sätt att konsumen-          ordning om anteckningar på livsmedels för-
39363:        ten får tillräckliga och tillförlitliga upp-   packningar som skall revideras.
39364:        gifter om livsmedlens ursprungsland el-
39365:        ler på så sätt att ursprungsanteckning-
39366:        arna slopas?
39367:     Helsingfors den 17 maj 1990
39368: 
39369:                                                                         Minister Pertti Salolainen
39370:                                             1990 vp.
39371: 
39372: Kirjallinen kysymys n:o 239
39373: 
39374: 
39375: 
39376: 
39377:                                 T. Roos ym.: Uuden poliisiviran perustamisesta Harjavallan
39378:                                     kaupunkiin
39379: 
39380: 
39381:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39382: 
39383:   Turun ja Porin läänissä poliisitoimen menot        Poliisiviran saaminen Harjavaltaan olisikin
39384: ainoana lääninä Suomessa ovat alle 200 000        aivan välttämätön asia.
39385: markkaa vuodessa yhtä poliisimiestä kohti.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39386: Läänissä on keskimäärin 700 asukasta yhtä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39387: poliisimiestä kohti.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39388:   Erityisen selvästi epäsuhta näkyy ja korostuu   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39389: Harjavallan-Kokemäen alueella. Siellä asuk-
39390: kaita yhtä poliisimiestä kohti on noin 1 150.
39391:   Pahin tilanne on nimenomaan Harjavallassa.               Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo
39392: Se on alueen kaupallinen ja teollinen keskus ja          ryhtyä poliisiviran saamiseksi Koke-
39393: poikkeaa näin ollen tässä suhteessa monista              mäen nimismiespiiriin toimialueena
39394: vastaavankokoisista muista kaupungeista.                 Harjavallan kaupunki?
39395:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1990
39396: 
39397:           Timo Roos                   Raimo Vuoristo                Mikko Elo
39398: 
39399: 
39400: 
39401: 
39402: 200070S
39403: 2                                     1990 vp. -      KK n:o 239
39404: 
39405: 
39406: 
39407: 
39408:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39409:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         miespiiri kuuluu Porin yhteistoiminta-aluee-
39410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen.
39411: olette 19 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn               Kokemäen nimismiespiiri on järjestänyt alue-
39412: kirjeenne n:o 759 ohella lähettänyt valtioneu-        poliisitoiminnan piirinsä alueella. Tätä aluepo-
39413: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          liisitoimintaa varten on Harjavallan sivutoimi-
39414: kansanedustaja Timo Roosin ym. kirjallisesta          pisteeseen sijoitettu yksi poliisimies. Kokemäen
39415: kysymyksestä n:o 239, jossa tiedustellaan:            nimismiespiirissä on 1,03 poliisivirkaa 1 000
39416:                                                       asukasta kohden. Turun ja Porin läänin nimis-
39417:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39418:                                                       miespiireissä on keskimäärin 1,01 poliisivirkaa
39419:        ryhtyä poliisiviran saamiseksi Koke-
39420:                                                       1 000 asukasta kohden. Kokemäen nimismies-
39421:        mäen nimismiespiiriin toimialueena
39422:                                                       piirin poliisivirkojen määrä ei siis ole alhaisem-
39423:        Harjavallan kaupunki?
39424:                                                       pi kuin läänin muissa nimismiespiireissä keski-
39425:                                                       määrin. Osin tämän johdosta Turun ja Porin
39426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
39427:                                                       lääninhallituskaan ei ole asettanut Kokemäen
39428: vasti seuraavaa:
39429:                                                       nimismiespiiriä etusijalle esittäessään uusien
39430:    Poliisivirkojen määrää Etelä-Suomen kasvu-         poliisivirkojen perustamista.
39431: keskuksissa ei ole voitu lisätä väestömäärän             Poliisipiirit pyrkivät järjestämään poliisitoi-
39432: kasvua vastaavasti. Viime vuosina uusia polii-        minnan piirissään tarkoituksenmukaisella ta-
39433: sivirkoja ei ole ollut mahdollista saada, ns.         valla ottaen huomioon piirin eri alueiden tar-
39434: esitutkintavirkoja lukuun ottamatta. Esitutkin-       peet. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
39435: tavirkojen sijoittelussa ovat etusijalla yhteistoi-   nen Harjavallassa on järjestetty kohtuulliset
39436: minta-alueiden keskuspiirit. Kokemäen nimis-          vaatimukset täyttäväliä tavalla.
39437:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1990
39438: 
39439:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
39440:                                      1990 vp. -     KK n:o 239                                     3
39441: 
39442: 
39443: 
39444: 
39445:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39446:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         strikt hör tili Björneborgs samarbetsområde.
39447: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            Kumo länsmansdistrikt har organiserat re-
39448: nr 759 av den 19 april 1990 tili vederbörande       gionpolisverksamheten inom sitt distrikt. För
39449: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        denna regionpolisverksamhet har vid Harjaval-
39450: följande av riksdagsman Timo Roos m.fl.             ta filialstation placerats en polisman. Det finns
39451: undertecknade spörsmål nr 239:                      1,03 polistjänster per 1 000 invånare i Kumo
39452:                                                     länsmansdistrikt. I länsmansdistrikten i Åbo
39453:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
39454:                                                     och Björneborgs Iän finns i genomsnitt 1,01
39455:        vidta för inrättande av en polistjänst i
39456:                                                     polistjänster per 1 000 invånare. Antalet polis-
39457:        Kumo länsmansdistrikt med Harjavalta
39458:                                                     tjänster i Kumo länsmansdistrikt är såledcs inte
39459:        stad som verksamhetsområde?
39460:                                                     mindre än i länets övriga länsmansdistrikt i
39461:                                                     genomsnitt. Delvis tili följd av detta har inte
39462:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39463:                                                     heller länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän
39464: samt anföra följande:                               ställt Kumo länsmansdistrikt i främsta rummet
39465:    Polistjänsternas antal i södra Finlands till-    när det gäller inrättande av nya polistjänster.
39466: växtcentra har inte kunnat ökas i samma mån            Polisdistrikten strävar ntt organisera polis-
39467: som befolkningsmängden ökat. Med undantag           verksamheten i sitt distrikt på ett ändamålsen-
39468: av s.k. förundersökningstjänster har det inte       ligt sätt genom att beakta behoven inom
39469: varit möjligt att inrätta nya polistjänster under   distriktets olika områden. Upprätthållandet av
39470: senare år. Vid placeringen av förundersöknings-     ordningen och säkerheten har i Harjavalta
39471: tjänster ställs samarbetsområdenas centraldi-       ordnats på ett sätt som uppfyller rimliga
39472: strikt i främsta rummet. Kumo länsmansdi-           anspråk.
39473: 
39474:     Helsingfors den 7 maj 1990
39475: 
39476:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
39477:                                               1990 vp.
39478: 
39479: Kirjallinen kysymys n:o 240
39480: 
39481: 
39482: 
39483:                                  Turunen:   Syöpäyhdistysten mammografiaseulontatutkimusten
39484:                                      jatkuvuuden turvaamisesta
39485: 
39486: 
39487:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39488: 
39489:    Kunnat velvoitettiin kolme vuotta sitten         korkealaatuisena toimintana, jolloin osuvuus
39490: saattamaan kaikki 50-59-vuotiaat naiset rin-        on myös hyvä. Missään seulonnan portaassa ei
39491: tasyövän seulonnan piiriin viimeistään vuoden       saa tulla erehdyksiä. Tämä puolestaan edellyt-
39492: 1991 loppuun mennessä. Alueelliset syöpäyh-         tää edelleen kahden lukijan käyttöä, jatkuvaa
39493: distykset ovat suorittaneet n. 70 prosenttia        henkilökunnan koulutusta ja kuvaprojektioi-
39494: näistä seulontatutkimuksista. Näin rintasyövän      den määrän tarkkaa harkintaa. Keskitetty sys-
39495: mammografiaseulontaprojekti on ollut hyvin          teemi takaa sitä paitsi myös tulosten asianmu-
39496: organisoitu ja hyvin keskitetty, jolloin on ollut   kaisen evaluoinnin.
39497: mahdollisuus käyttää juuri rintasyöpään eri-           Syöpäyhdistysten mielestä seulontaryhmien
39498: koistuneita lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä.         laajentaminen ja ulottaminen myös 40-50-
39499:    Naiset ovat oivaltaneet asian tärkeyden ja       vuotiaisiin on perusteltua. Turussa asia on
39500: osallistumisprosentti on koko maassa ollut          oivallettu, ja siellä tehdäänkin vuosittain omin
39501: hyvä, lähes 90 prosenttia.                          kustannuksin seulontatutkimukset 40-74-vuo-
39502:    Syöpäyhdistysten kolmannen seulontavuo-          tiaille naisille. Kaikilla kunnilla vastaavanlai-
39503: den tulokset vahvistavat jo aiemmin tehtyjä         seen omatoimisuuteen ei ole mahdollisuuksia.
39504: havaintoja:                                         Jos jatkossa kunnat itse joutuisivat tekemään
39505:    - rintasyövän ilmaantuvuudessa ei enää           päätökset ja joutuisivat myös päätöksensä kus-
39506: näytä olevan kovin suuria eroja valtakunnan         tantamaan, saattaisi käydä niin, että rikkaat
39507: eri osien välillä                                   kunnat huolehtivat seulontatutkimuksista ja
39508:    - korkeatasoinen, keskitetty seulonta on         köyhät eivät.                                   ·
39509: johtanut yhteen asetetuista tavoitteista: paikal-      Nykyinen, pääasiassa alueellisten syöpäyh-
39510: listen ja alle 2 cm:n läpimittaisten syöpien        distysten tekemä, seulontatutkimusjärjestelmä
39511: havaitseminen on lisääntynyt, näiden syöpien        ja -verkosto on osoittautunut toimivaksi ja
39512: osuus seulonta-aineistossa on yli 70 %, joilla-     luotettavaksi, minkä vuoksi syöpäyhdistysten
39513: kin paikoin jopa yli 80 %                           tukemista tulisi tehostaa suuntaamaila yhteis-
39514:    - näin on luotu edellytykset hoidon kehit-       kunnan tukea suoraan alueellisille syöpäyhdis-
39515: tämiselle yhä säästävämpään suuntaan, kun           tyksille.
39516: asiaa tarkastellaan kansantalouden kannalta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39517:    - toinen tavoite - eli kuolleisuuden alene-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39518: minen selvästi - on myös mahdollista saavut-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39519: taa, koska paikallisten, ei-levinneiden syöpien     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39520: osuus on näin suuri ja koska syöpiä löytyy
39521: seulonnoissa 2,3--4,5-kertainen määrä odotet-                Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-
39522: tuun nähden. Tosin kuolleisuuden aleneminen                hen, että mammografiaseulontatutki-
39523: saadaan tilastoissa näkyviin vasta 7-10 vuo-               mukseen kutsuttavien joukkoa laajen-
39524: den kuluttua projektin alkamisesta.                        netaan 40-50-vuotiaisiin naisiin ja että
39525:    Syöpäyhdistykset ovat huolissaan seulonnan              syöpäyhdistysten laadullisesti korkeata-
39526: jatkuvuudesta ja toivovat, että myös vuoden                soista ja samalla keskitettyä mammo-
39527:  1991 jälkeen huolehditaan siitä, että seulonta            grafiaseulontatutkimusta voidaan jat-
39528: jatkuu hyvin keskitettynä, hyvin valvottuna                kaa myös vuoden 1991 jälkeen?
39529: 
39530:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
39531: 
39532:                                             Eeva Turunen
39533: 
39534: 200070S
39535: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 240
39536: 
39537: 
39538: 
39539: 
39540:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rintasyöpäseulontoja. Seulonta on jatkuva ta-
39542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pahtuma ja siksi vuoteen 1991 mennessä jär-
39543: olette 20 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         jestetty seulonta jatkuu joka tapauksessa aina-
39544: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kin nykyisellään, ellei arviointitutkimusten pe-
39545: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rusteella ole syytä laajentaa seulontaa.
39546: edustaja Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta        Seulonta käynnistettiin ikäluokissa 50-59-
39547: kysymyksestä n:o 240:                              vuotiaat, sillä kansainvälisten selvitysten mu-
39548:                                                    kaan niissä ikäluokissa seulonnan vaikuttavuus
39549:          Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-      on suurin. Toisaalta koulutetun joukkotarkas-
39550:        hen, että mammografiaseulontatutki-         tushenkilökunnan puutteen takia seulonta
39551:        mukseen kutsuttavien joukkoa laajen-        käynnistettiin asteittain viiden vuoden aikana.
39552:        netaan 40--50-vuotiaisiin naisiin ja että   Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa
39553:        syöpäyhdistysten laadullisesti korkeata-    aloitettiin valtakunnanlaajuiset rintasyövän
39554:        soista ja samalla keskitettyä mammo-        sculonnat ja siksi on tärkeää arvioida seulon-
39555:        grafiaseulontatutkimusta voidaan jat-       nan vaikutukset tarkoin.
39556:        kaa myös vuoden 1991 jälkeen?                  Kunnat ovat toteuttaneet seulonnat pää-
39557:                                                    asiassa yhteistyössä Suomen Syöpäyhdistyksen
39558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja Yleisröntgen Oy:n kanssa. Lisäksi eräät
39559: vasti seuraavaa:                                   kunnat ovat käyttäneet yksittäisiä palvelujen
39560:                                                    tuottajia seulonnassa. Suomen Syöpäyhdistys
39561:   Terveydenhuollon järjestämisestä annetut         on suorittanut seulonnoista noin 70 %.
39562: valtakunnalliset suunnitelmat ovat veivoitta-         Seulontoihin on osallistunut noin 90 % kut-
39563: neet kunnat järjestämään vuoden 1991 loppuun       sutuista, mikä on hyvä osallistumisprosentti.
39564: mennessä mammografiaan perustuvan rinta-           Saatujen tulosten perusteella on pidettävä il-
39565: syöpäseulonnan      50-59-vuotiaille   naisille.   man muuta perusteltuna jatkaa seulontoja ny-
39566: Uusintaseulontoja voidaan JarJestaa myös           kyisellä tavalla myös vuoden 1991 jälkeen.
39567: 59:ää vuotta vanhemmille naisille.                 Seulonnan laajentamisesta muihin ikäluokkiin
39568:   Valtakunnalliset seulonnat käynnistyivät         kysyjän esittämällä tavalla otetaan lopullinen
39569: kunnissa vuonna 1987. Eräät kunnat olivat jo       kanta sitten, kun arviointitutkimukset antavat
39570: ennen sitä järjestäneet alueellaan itsenäisesti    asiasta tarpeellista lisätietoa.
39571:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1990
39572: 
39573:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
39574:                                     1990 vp. -     KK n:o 240                                       3
39575: 
39576: 
39577: 
39578: 
39579:                              Tili Riksdagens Herr Talman
39580: 
39581:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utgången av 1991 i vilket fall som helst
39582: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         åtminstone i nuvarande omfattning, om utvär-
39583: av den 20 april 1990 tili vederbörande medlem       deringen av verksamheten ger anledning att
39584: av statsrådet översänt avskrift av följande av      utvidgas till screeningen.
39585: riksdagsledamot Turunen undertecknade spörs-           Kontrollen inleddes i de årsklasser som
39586: mål nr 240:                                         består av 50-59-åringar, eftersom internatio-
39587:                                                     nella utredningar har visat att den gör mest
39588:           Ämnar Regeringen medverka tili att        verkan i dessa årsklasser. Tili följd av bristen
39589:        den grupp personer som kallas till           på skolad personai för massundersökningar
39590:        mammografigallringsundersökning skall        påbörjades screeningen likväl stegvis under en
39591:        utvidgas till att omfatta kvinnor i 40-      fem års period. Finland var det första Jandet i
39592:        50 års åldern och att cancerföreningar-      världen som inledde riksomfattande bröstcan-
39593:        nas kvalitativt högklassiga och samti-       cerkontroller och därför är det viktigt att
39594:        digt koncentrerade mammografigall-           noggrant bedöma verkningarna av dessa.
39595:        ringsundersökningar kan fortsätta även          Kommunerna har i huvudsak genomfört
39596:        efter 1991?                                  screening i samarbcte med Suomen Syöpäyhdis-
39597:                                                     tys -- Cancerföreningen i Finland och Yleis-
39598:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        röntgen Oy Ab. Dessutom har en del kommu-
39599: samt anföra följande:                               ner använt sig av enskilda serviceproducenter
39600:                                                     vid kontrollerna. Cancerföreningen i Finland
39601:    De riksomfattande planer som gjorts upp om       har utfört ca 70 'Yo av kontrolierna.
39602: ordnandet av hälsovården har förpliktat kom-           Av dem som kallats tili kontroli har ca 90 %
39603: munerna att före utgången av 1991 för kvinnor       hörsammat uppmaningen, vilket är en god
39604: i 50-59 års åldern arrangera bröstcancerscree-      deltagarprocent. På basis av de resultat som
39605: ning som baserar sig på mammografi. Uppre-          fåtts bör man anse det utan vidare vara
39606: pad screening kan även ordnas för kvinnor           motiverat att fortsätta kontrolien på nuvarande
39607: som är äldre än 59 år.                              sätt även efter 1991. Till frågan om att utvidga
39608:    Kommunerna inledde riksomfattande bröst-         screeningen på det sätt som det föreslås i
39609: cancerkontroll 1987. Vissa av kommunerna            spörsmålet så att kontrollen skulle gälla även
39610: hade redan tidigare på eget initiativ arrangerat    andra årsklasser tar man slutgiltigt ställning vid
39611: bröstcancerscreening inom sitt område. Scree-       ett senare tillfälle när utvärderingen av verk-
39612: ningen är en kontinuerlig verksamhet och            samheten ger nödvändig tiliäggsinformation i
39613: därför fortsätter de kontroller som ordnats före    ärendet.
39614: 
39615:     Helsingfors den 22 maj 1990
39616: 
39617:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
39618:                                                  1990 vp.
39619: 
39620: Kirjallinen kysymys n:o 241
39621: 
39622: 
39623: 
39624: 
39625:                                   Urpilainen ym.: Kuntoutuspalvelujen turvaamisesta vaikeavam-
39626:                                       maisille
39627: 
39628: 
39629:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39630: 
39631:    Vuoden 1984 alusta lääkinnällinen kuntoutus        keavammaisten, monivammaisten ja pieniin
39632: siirtyi invalidihuollosta terveydenhuollon tehtä-     vammaisryhmiin kuuluvien palvelutarve.
39633: väksi ja sitä koskevia normeja alettiin sisällyt-        Sosiaali- ja terveysministeriön Suomen pit-
39634: tää sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-      kän aikavälin tavoiteohjelma 'Terveyttä kaikil-
39635: siin suunnitelmiin, jotka vuoden 1988 alusta          le vuoteen 2000" valmistui vuonna 1986. Oh-
39636: yhdistettiin yhdeksi suunnitelmaksi. Invalidi-        jelma painottaa terveyspalvelujen epäkohtien ja
39637: huoltolain aikana lääkinnälliseen kuntoutuk-          jälkeenjääneiden lohkojen korjaamista. Eräs
39638: seen olivat oikeutettuja vain henkilöt, joilla oli    näistä lohkaista on ohjelman mukaan kuntou-
39639: lain mukainen diagnoosi. Vuoden 1984 uudis-           tus. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että toimen-
39640: tus laajensi lääkinnällisen kuntoutuksen osaksi       piteet kohdeunetaan niihin, joiden riskit ja
39641: potilaan kokonaishoitoa. Jotta aikaisemmin            ongelmat ovat suurimmat. "Terveyttä kaikille
39642: lääkinnälliseen kuntoutukseen oikeutettujen           vuoteen 2000" perustuu hallituksen terveyspo-
39643: asema turvattatsun, sisällytettiin vuosien            liittiseen selontekoon (Hallituksen terveyspoliit-
39644: 1984-88 valtakunnallisten suunnitelmien kan-          tisen selonteon eduskuntakäsittely, STM, Hel-
39645: santerveystyön osaan lausuma, jonka mukaan            sinki, 1985). Kuntoutus tulee ohjelman mukaan
39646: "aikaisemmin invalidihuoltolain perusteella an-       pitää painopistealueena terveydenhuollon val-
39647: nettu, terveydenhuollon tehtäväksi siirtyvä lää-      takunnallisissa suunnitelmissa aina vuosituhan-
39648: kinnällinen kuntoutus järjestetään yhteistoi-         nen loppuun asti. Siinä luvataan myös valta-
39649: minnassa sairaanhoitolaitosten kanssa vähin-          kunnalliset suositukset vuonna 1987 terveyden-
39650: täin entisessä laajuudessaan". Todettiin myös,        huollon eri porrastustasojen ja toimintayksiköi-
39651: että yksilön kuntoutuksen jatkuvuutta ja eri          den tehtävistä ja yhteistyöstä ja työnjaosta
39652: kuntoutustoimenpiteiden        yhteensovittamista     muiden palveluorganisaatioiden ja sosiaaliva-
39653: parannetaan tehostamalla yhteistoimintaa pal-         kuutuksen kanssa. Tällaisia suosituksia ei kui-
39654: veluja järjestävien muiden viranomaisten ja           tenkaan ole annettu.
39655: laitosten kanssa. Koko terveydenhuollon vel-              "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelman
39656: voitteeksi annettiin erityisesti huolehtia siitä,     28. toimintalinja koskee kuntoutusta ja sisältää
39657: että vuoden 1984 alussa voimaan tulleet lain-         muun muassa uusien voimavarojen ohjaamisen
39658: muutokset eivät aiheuta vammaisten lääkinnäl-         kuntoutukseen. Lopuksi siinä todetaan: "Eri-
39659: lisen kuntoutuksen vähenemistä.                       tyisesti huolehditaan vaikeavammaisten kun-
39660:     Näitä lausumia täydennettiin seuraavissa          toutuksesta."
39661: vuosien 1985-89 valtakunnallisissa suunnitel-             Laadittaessa vuosien 1988-92 sosiaali- ja
39662: missa kiinnittämällä toisaalta huomiota vaikea-       terveydenhuollonvaltakunnallista suunnitelmaa
39663: vammaisten asemaan ja toisaalta erityispalve-         on "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelma
39664: luja tuottaviin valtakunnallisiin palvelujen          ollut perustana kansanterveystyön ja sairaan-
39665:  tuottajiin. Sekä kansanterveystyötä että sai-        hoitolaitosten kohdalla, joita tulee kehittää ko.
39666:  raanhoitolaitoksia koskien todettiin erityisesti     ohjelman asettamien tavoitteiden mukaisesti.
39667:  huolehdittavan siitä, että vaikeavammaiset hen-      Edelleen kuntien tehtävissä korostetaan vaikea-
39668:  kilöt saavat tarvitsemansa kuntoutuspalvelut.         vammaisten, monivammaisten ja pieniin vam-
39669:     Asiaa on edelleen korostettu vuosien 1986--       maisryhmiin kuuluvien palvelujen painottamis-
39670: 90 ja 1987-91 valtakunnallisissa suunnitelmis-         ta lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja järjes-
39671:  sa, joissa kuntien edellytetään tyydyttävän vai-      tettäessä.
39672: 
39673: 200070S
39674: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 241
39675: 
39676:   Viimeisessä vuosien 1990--94 valtakunnalli-         Käpylän kuntoutuskeskuksen toimintaedel-
39677: sessa suunnitelmassa valtioneuvosto on päättä-     lytysten huononeminen on VALTAV A-järjes-
39678: nyt myös lisävoimavarojen ohjaamisesta kun-        telmän myöhäisvaikutus. joka näyttää jatkuvan
39679: toutuksen ostopalveluihin.                         ja vaikeutuvan. Laitoksen talous perustuu kun-
39680:    Huolimatta näistä kaikista vuoden 1984 jäl-     tien maksusitoumuksiin, jotka niukkojen osto-
39681: keisistä valtioneuvoston päätöksistä, jotka kos-   palvelumäärärahojen johdosta vuoden loppu-
39682: kevat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakun-      puolella ehtyvät. Kuntoutuksen tarpeessa ole-
39683: nallisia suunnitelmia, erityisesti vaikeavam-      vat vaikeavammaiset eivät saa maksusitoumuk-
39684: maisten henkilöiden lääkinnällisen kuntoutuk-      sia, myönnetyt maksusitoumukset ovat liian
39685: sen tilanne on huonontunut. Esimerkiksi voi-       lyhytaikaisia kuntoutustavoitteiden toteuttami-
39686: daan ottaa maamme ainoa selkäydinvammais-          seksi ja jo myönnettyjä maksusitoumuksia ly-
39687: ten kuntoutukseen erikoistunut Käpylän             hennetään joskus jälkikäteen tehdyillä päätök-
39688: kuntoutuskeskus. Se on yleistä terveydenhuol-      sillä.
39689: tojärjestelmää täydentävä selkäydin- ja muiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39690: vaikeavammaisten kuntoutukseen erikoistunut        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39691: valtakunnallinen laitos, jonka kaikki potilaat     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39692: ovat 1.1.1988 voimaan tulleen vammaispalve-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39693: lulain mukaisia vaikeavammaisia. Vaikeavam-
39694: maisuutta aiheuttavat tapaturmat tai sairaudet
39695: eivät ole vähentyneet. Vuoden 1989 liikenneta-
39696: paturmatilastot osoittavat liikenteessä kuollei-              Onko Hallitus tietoinen, ettei valta-
39697: den ja vammautuneiden määrän lisääntyneen                  kunnallisissa suunnitelmissa päätettyjä
39698: edellisvuosiin verrattuna. Mitään sellaista tie-           tavoitteita vaikeavammaisten kuntou-
39699: toa ei ole käytettävissä, joka viittaisi vaikea-           tuksesta ole pystytty toteuttamaan, ja
39700: vammaisten kuntoutuksen tosiasiallisten tarpei-               mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vai-
39701: den vähentymiseen. Kuitenkin Käpylän kun-                  keavammaisten kuntoutus saataisiin
39702: toutuskeskuksen toimintaa kuvaavat luvut                   niin "Terveyttä kaikille vuoteen 2000"
39703: osoittavat, että laitoksen palveluiden kysyntä             -tavoiteohjelman kuin valtakunnallisten
39704: on laskenut.                                               suunnitelmienkin edellyttämälle tasolle?
39705: 
39706:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
39707: 
39708:          Kari Urpilainen               Markku Pohjola                Ma1ja-Liisa Tykkyläinen
39709:          Timo Roos                     Reijo Lindroos                Jukka Roos
39710:                                       1990 vp. -     KK n:o 241                                      3
39711: 
39712: 
39713: 
39714: 
39715:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39716: 
39717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       va taho maksoi hoidosta vahvistetut hoitomak-
39718: mainitus!ia tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       su!. Käpylän kuntoutuslaitokseen oli tuolloin
39719: olette 20 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           pitkä kuntoutusta odottavien vaikeavammais-
39720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ten jono. Välittömän kuntoutuksen tarpeessa
39721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        oleva selkäydinvammainen saattoi joutua odot-
39722: edustaja Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-      tamaan useita kuukausia hoitoonpääsyä.
39723: lisesta kysymyksestä n:o 241:                           Kun lääkinnällinen kuntoutus vuoden 1984
39724:                                                      alusta siirtyi kunnallisen terveydenhuollon jär-
39725:           Onko Hallitus tietoinen, ettei valta-      jestettäväksi ja kustannettavaksi, lakkasi kun-
39726:        kunnallisissa suunnitelmissa päätettyjä       toutuskeskukselle maksettava suora valtionapu
39727:        tavoitteita vaikeavammaisten kuntou-          ja sen ylläpito perustui kokonaan hoidosta
39728:        tuksesta ole pystytty toteuttamaan, ja        maksettaviin tuloihin. Vaativasta ja pitkäaikai-
39729:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vai-      sesta kuntoutuksesta aiheutuneet todelliset kus-
39730:        keavammaisten kuntoutus saataisiin            tannukset olivat suuri menoerä yksittäisille
39731:        11iin "Terveyttä kaikille vuoteen 2000"       terveyskeskuksille ja sairaaloille. Seurantatiedot
39732:        -tavoiteohjelman kuin valtakunnallisten       osoittavat kuitenkin, että ensimmäisten niuk-
39733:        suunnitelmienkin edellyttämälle tasolle?      kojen vuosien jälkeen ovat terveyskeskukset ja
39734:                                                      sairaalat moninkertaistuneet kuntoutuslaitos-
39735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hoitoihin käyttämiään määrärahoja.
39736: vasti seuraavaa:                                        1980-luvun kuluessa ovat keskussairaala- ja
39737:                                                      sairaanhoitopiirit myös lisänneet omaa kuntou-
39738:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota kun-         tustoimintaansa. Muusta hoidosta vapautuvia
39739: toutuspalvelujen turvaamiseen vaikeavammai-          sairaansijoja on muutettu kuntoutukseen tar-
39740: sille. Kysymyksen esittäjät katsovat, että erityi-   koitetuiksi sairaansijoiksi. Tätä kuntoutuska-
39741: sesti vaikea vammaisten henkilöiden lääkinnäl-       pasiteettia ei ole niinkään käytetty selkäydin-
39742: lisen kuntoutuksen tilanne on huonontunut            vammaisten kuntoutukseen, vaan pikemminkin
39743: huolimatta siitä, että valtakunnallinen suunni-      aivohalvauspotilaiden jälkihoitoon, mikä ilmei-
39744: telma on vehoittanut terveyskeskuksia ja sai-        sesti on vähentänyt Käpylän kuntoutuskeskuk-
39745: raanhoitolaitoksia huolehtimaan vaikeavam-           seen lähetettävien aivohalvauspotilaiden mää-
39746: maisten henkilöiden kuntoutuspalvelujen riittä-      rää.
39747: vyydestä. Osoituksena tästä kansanedustajat             Ongelmana on kuitenkin, saavatko kaikki
39748: mainitsevat, että maamme ainoan selkäydin-           selkäydinvammaiset tarvitsemansa kuntoutuk-
39749: vammaisten kuntoutukseen erikoistuneen lai-          sen ja tapahtuuko tämä oikea-aikaisesti. Koska
39750: toksen, Käpylän kuntoutuskeskuksen, palvelu-         tästä on olemassa ristiriitaisiakin tietoja, on
39751: jen kysyntä on laskenut siinä määrin, että           sosiaali- ja terveysministeriö 4.5.1990 asettanut
39752: laitoksen toimintaedellytykset ovat merkittä-        työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten
39753: västi vaikeutuneet.                                  selkäydinvammaisten hoito on maassamme jär-
39754:     Käpylän kuntoutuskeskus toimi ennen vuon-        jestetty ja tehdä ehdotukset näiden vammaisten
39755: na 1984 toimeenpantua SVOL-uudistusta val-           hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja sii-
39756: tion maksamin invalidihuoltovaroin. Potilas          hen mahdollisesti tarvittaviksi uusiksi lainsää-
39757: itse tai hänen kuntoutuksestaan vastuussa ole-       dännöllisiksi ja rahoituksellisiksi toimiksi.
39758:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
39759: 
39760:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
39761: 4                                    1990 vp. -      KK n:o 241
39762: 
39763: 
39764: 
39765: 
39766:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39767: 
39768:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lade en fastställd vårdavgift. På den tiden var
39769: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          väntelistan tili rehabiliteringscentralen lång och
39770: av den 20 april 1990 tili vederbörande medlem        upptog ett stort antal gravt handikappade som
39771: av statsrådet översänt avskrift av följande av       väntade på rehabilitering. En person med
39772: riksdagsman Urpilainen m.fl. undertecknade           ryggmärgsskada som var i akut behov av
39773: spörsmål nr 241:                                     rehabilitering kunde hamna att vänta flera
39774:                                                      månader på att få vård.
39775:          Är Regeringen medveten om att de               Då uppgiften att sköta och bekosta den
39776:        mål som fastslagits i de riksomfattande       medicinska rehabiliteringen överfördes på den
39777:        planerna angående rehabilitering av           kommunala hälsovården från ingången av
39778:        gravt handikappade inte har kunnat            1984, upphörde det direkta statsstödet tili
39779:        uppnås och                                    rehabiliteringscentralen och underhållet av cen-
39780:          vad ämnar Regeringen göra för att           tralen grundade sig därefter helt på inkomster-
39781:        rehabiliteringen av de gravt handikap-        na av vården. De faktiska kostnaderna för
39782:        pade skall uppnå både den nivå som            krävande och långvarig rehabilitering utgjorde
39783:        såväl målsättningsprogrammet "Hälsa           en stor utgiftspost för enskilda hälsovårdscen-
39784:        för alla år 2000" och de riksomfattande       traler och sjukhus. Uppföljningsinformationen
39785:        planerna förutsätter?                         visar ändå att hälsovårdscentralerna och sjuk-
39786:                                                      husen efter de första knappa åren har mång-
39787:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         faldigat de anslag som används för vård på
39788: samt anföra följande:                                rehabili teringsanstal ter.
39789:                                                         Också centralsjukhusdistrikten och sjuk-
39790:    I spörsmålet har man fåst uppmärksamhet           vårdsdistrikten har under 1980-talet ökat sin
39791: vid frågan om tryggandet av rehabiliteringsser-      rehabiliteringsverksamhet. Bäddplatser som
39792: vice för gravt handikappade. Spörsmålsställar-       frigjorts från annan vård har blivit bäddplatser
39793: na anser att särskilt de gravt handikappades         för rehabilitering. Denna rehabiliteringskapaci-
39794: ställning beträtTande medicinsk rehabilitering       tet har inte i högre grad använts för rehabili-
39795: har försämrats oberoende av att den riksom-          tering av handikappade med ryggmärgsskada,
39796: fattande planen har ålagt hälsovårdscentraler        utan snarare för eftervård av patienter med
39797: och sjukvårdsanstalter att se tili att det finns     hjärnförlamning, vilket tydligen har minskat
39798: tillräckligt med rehabiliteringsservice för gravt    antalet dylika patienter på Kottby rehabilite-
39799: handikappade. Som belägg för detta nämner            ringscen tral.
39800: riksdagsledamöterna att efterfrågan på service          Problemet är dock huruvida handikappade
39801: vid den enda anstalten i vårt land som specia-       med ryggmärgsskada får den rehabilitering de
39802: liserat sig på rehabilitering av ryggP1ärgshan-      behöver och huruvida den sker i rätt tid.
39803: dikappade, dvs. rehabiliteringscentralen i Kott-     Eftersom uppgifterna om detta delvis står i
39804: by, har sjunkit tili den grad att anstaltens         konflikt med varandra, tllsatte social- och
39805: verksamhetsförutsättningar märkbart försvå-          hälsövårdsministeriet den 4 maj 1990 en arbets-
39806: rats.                                                grupp med uppgift att utreda hur vården av
39807:    Före revisionen av lagen om planering av          handikappade med ryggmärgsskada har ord-
39808: och siatsandel för social- ja hälsovården år         nats i vårt land samt att komma med förslag
39809: 1984 fungerade rehabiliteringscentralen i Kott-      för utvecklande av vården och rehabiliteringen
39810: by med hjälp av medel för invalidvård som            av denna grupp av handikappade samt tili de
39811: staten betalade. Patienten själv eller den instans   nya lagsstiftningsåtgärder och finansiella åtgär-
39812: som var ansvarig för hans rehabilitering beta-       der som eventuellt behövs.
39813:     Helsingfors den 24 maj 1990
39814: 
39815:                                                   Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
39816:                                                1990 vp.
39817: 
39818: Kirjallinen kysymys n:o 242
39819: 
39820: 
39821: 
39822: 
39823:                                   P. Leppänen ym.: Lapsiperheiden kotihoidon tuen lisäämisestä
39824: 
39825: 
39826:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39827: 
39828:    Laki kotihoidon tuesta laadittiin vuonna          Hallitus antoi 15.1.1987 selonteon eduskunnal-
39829: 1984 ja on ollut voimassa vuodesta 1985              le hoitovapaalain ja kotihoidon tuen lain seu-
39830: lähtien. Silti lähes kaikki lapsiperheet tietävät    rannasta. Selonteossa todetaan itsestäänselvyy-
39831: tuttavapiirissään aivan pienten lasten perheitä,     tenä, että hallituksen esitystä n:o 202/84 nou-
39832: jotka ovat jääneet tuen ulkopuolelle. Julkisuu-      datetaan ja että lait ovat toteutumassa halli-
39833: dessa ja päättäjien taholta asia on kuitattu         tuksen esityksen mukaisina. Selonteon laatijat
39834: toteamalla lain tulevan voimaan asteittain!          eivät huomanneet, että näin ei asianlaita ollut,
39835:    Itse laki kotihoidon tuesta sanoo, että koti-     koska voimaantulosta oli tehty mahdottoman
39836: hoidon tukea maksetaan kaikille alle 3-vuotiai-      vaikeaselkoinen.
39837: den lasten perheille viimeistään vuoteen 1990
39838: mennessä. Lain perustelutekstit löytyvät halli-      Väliinpudotetut perheet    Saatavat      Käyttö %
39839: tuksen esityksestä n:o 202/84, joka sisältää mm.     1985     36 700 kpl    146 699 430 mk 100
39840: yksityiskohtaisen, asteittaisen vähimmäisaika-       1986     46 200 kpl    154 159 040 mk     97
39841: taulun. Kaikille alle 3-vuotiaiden lasten perheil-   1987     60 300 kpl    280 270 100 mk     93
39842: le olisi pitänyt maksaa valtakunnallista kotihoi-    1988     64 650 kpl    406 296 560 mk     80
39843: don tukea viimeistään vuoden 1989 alusta             1989    112 650 kpl 1 065 754 100 mk      84
39844: lähtien.                                             Yhteensä 2 053 179 230 mk eli n. 2 miljardia
39845:    Laki kotihoidon tuesta ei ole toteutunut          markkaa.
39846: hallituksen esityksen mukaisesti. Esityksen vas-
39847: taisesti oli vuonna 1989 vielä 112 650 sellaista        Tämä epäkohta on vuosien varrella vaikut-
39848: perhettä, joissa oli alle 3-vuotias lapsi, mutta     tanut satojentuhansien lapsiperheiden elämään.
39849: perheet eivät saaneet kotihoidon tukea lain-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39850: kaan tai heidän kotihoidon tukensa loppui jopa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39851: puolitoista vuotta ennen lapsen kolmivuotis-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39852: syntymäpäivää. Ja sosiaalihallituksen lain teks-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39853: tin vastaisesta lapsiperheille epäedullisesta lain
39854: tulkinnasta johtuu, että vuonna 1990 on vielä
39855: kolmisen tuhatta perhettä ympäri Suomea,                        Aikooko Hallitus tuoda eduskuntaan
39856: jotka eivät tule saamaan heille lain mukaan                  lakiesityksen, jolla voitaisiin taannehti-
39857: kuuluvaa kotihoidon tukea.                                   vasti korvata lapsiperheille ne menetyk-
39858:    Tämä on seurausta siitä, että kotihoidon                  set, jotka ovat syntyneet kotihoidon
39859: tuen voimaantulon toteutuksessa tehtiin ereh-                tukea koskevan lain voimassaoloaika-
39860: dys ja lisäksi vielä lain seuranta epäonnistui.              na?
39861: 
39862:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
39863: 
39864: 
39865:                       Pekka Leppänen                          Raila Aho
39866: 
39867: 
39868: 
39869: 
39870: 200070S
39871: 2                                     1990 vp. -     KK n:o 242
39872: 
39873: 
39874: 
39875: 
39876:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       don tukea koskevan järjestelmän asteittaisesta
39878: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voimaantulosta. Tämän lain perusteella tuen
39879: olette 20 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           maksamista laajennettiin vuosina 1986--1989
39880: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
39881: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        valtionosuudesta annetun lain (677/82) 4 §:n
39882: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta             nojalla vuosittain hyväksyttyjen valtakunnalli-
39883: kirjallisesta kysymyksestä n:o 242:                  sen sosiaalihuollon järjestämistä koskevan
39884:                                                      suunnitelman mukaisesti siten, että tukea suo-
39885:            Aikooko Hallitus tuoda eduskuntaan        ritetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain
39886:         lakiesityksen, jolla voitaisiin taannehti-   mukaisessa laajuudessaan viimeistään vuonna
39887:         vasti korvata lapsiperheille ne menetyk-     1990. Lakiehdotusta muutettiin eduskuntakä-
39888:         set, jotka ovat syntyneet kotihoidon         sittelyn aikana siten, että lain voimaantuloa
39889:         tukea koskevan lain voimassaoloaika-         aikaistettiin ajankohdasta 1.8.1991 ajankoh-
39890:         na?                                          taan 1.1.1990.
39891:                                                         Hallituksen esityksessä (HE n:o 202/84) on
39892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kuvattu lasten kotihoidon tuen laajentamisen
39893: taen seuraavaa:                                      vähimmäisaikataulu, jonka mukaisesti valta-
39894:                                                      kunnallisissa suunnitelmissa tuen piiriin oikeu-
39895:    Tammikuun 11 päivänä 1985 annettiin alle          tettujen perheiden määrää laajennettiin.
39896: kolmivuotiaiden lasten hoidon järjestämiseen            Lasten kotihoidon tuen perusosaa sai vuon-
39897: liittyvät lait, laki lasten päivähoidosta annetun    na 1985 15 789 perhettä. Vuonna 1989 perus-
39898: lain muuttamisesta (28/85) ja laki lasten koti-      osaa sai 57 100 perhettä eli noin 40 prosenttia
39899: hoidon tuesta (24/85) sekä myös laki lasten          niistä perheistä, joissa oli yksi- tai kaksivuotias
39900: kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanos-         lapsi. Saajien määrän kehitys on vastannut
39901: ta (25/85). Lasten päivähoidosta annettuun           melko tarkoin niitä arvioita, joita tehtiin lakia
39902: lakiin lisättiin uusi 11 a §, jossa säädetään        valmisteltaessa. Tammi-maaliskuussa 1990 las-
39903: vanhempien oikeudesta saada valintansa mu-           ten kotihoidon tukea sai keskimäärin 71 000
39904: kaan vanhempainpäivärahakauden jälkeen               perhettä.
39905: kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai lasten           Kansanedustajien Leppänen ja Aho kirjalli-
39906: kotihoidon tuki. Lain voimaantulosäännöksen          sessa kysymyksessä esittämä laskelma ei perus-
39907: mukaan velvoite järjestää päivähoitopaikka tuli      tu voimassa olevaan lakiin.
39908: voimaan viimeistään tammikuun 1 päivänä                 Kysymyksessä todetaan, että sosiaalihallituk-
39909: 1990.                                                sen lain tekstin vastaisesta tulkinnasta johtuu,
39910:    Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:ssä     että vuonna 1990 on vielä noin 3 000 perhettä,
39911: säädetään samansisältöisesti kuin lasten päivä-      jotka eivät tule saamaan heille lain mukaan
39912: hoidosta annetun lain 11 a §:ssä vanhempien          kuuluvaa kotihoidon tukea. Lasten kotihoidon
39913: oikeudesta saada valintansa mukaan joko kun-         tuesta annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan
39914: nan järjestämä päivähoitopaikka tai lasten ko-       tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä
39915: tihoidon tuki. Lain tarkoituksena on taata           ajalta. Tammikuussa 1990 sellaisia kolme vuot-
39916: vanhemmille valintaoikeus kunnan järjestämän         ta täyttäneitä lapsia, jotka eivät olleet kunnal-
39917: hoitopaikan ja lapsen muun hoidon järjestämi-        lisen päivähoidon piirissä ja joille ei edellä
39918: sen välillä, mukaanluettuna myös lapsen hoita-       mainitun säännöksen perusteella voitu maksaa
39919: minen hänen omassa kodissaan.                        tukea, oli arviolta 1 000.
39920:    Huomioon ottaen valtion ja kuntien talou-            Lainsäädännön toteutumista on sen voi-
39921: delliset edellytykset toteuttaa edellä mainittujen   maantulosta lähtien seurattu useiden selvitysten
39922: lakien velvoitteet annettiin samanaikaisesti laki    avulla.
39923: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan-          Päivähoitotilannetta ja kuntien arviota niistä
39924: panosta (25/85), jossa säädetään lasten kotihoi-     perheistä, jotka valitsevat kotihoidon tuen, on
39925:                                      1990 vp. -     KK n:o 242                                      3
39926: 
39927: selvitetty muun muassa kuntakyselyin joulu-         tin valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveys-
39928: kuussa 1988, heinäkuussa 1989 ja lokakuussa         ministeriö esitti myös, että myös yksilapsisille
39929: 1989.                                               perheille maksettaisiin lasten kotihoidon tukea
39930:    Päivähoitotilannetta koskevien selvitysten       jo 1.7.1989 alkaen. Tällaisia tuen ulkopuolella
39931: perusteella sosiaali- ja terveysministeriö esitti   olevia perheitä oli arviolta 7 000. Tarkoitukse-
39932: vuoden 1989 lisäbudjetin yhteydessä 477 päi-        na oli helpottaa alle 3-vuotiaiden hoitojärjeste-
39933: vähoidon viran aikaistamista vuodelta 1990          lyjä ajatellen erityisesti vuoden 1990 alun tilan-
39934: sekä päiväkotihankkeiden aikaistamista vuo-         netta.
39935: delta 1990 noin 70 miljoonalla markalla. Toi-          Eduskunta aikanaan hyväksyi lasten kotihoi-
39936: menpiteellä oli myönteinen vaikutus kuntien         don tuen voimaanpanoa koskevan lain ja jär-
39937: päivähoitotilanteeseen. Vuoden 1989 lisäbudje-      jestelmää on laajennettu noudattaen sitä.
39938: 
39939:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
39940: 
39941:                                                                   Ministeri Tuulikki Hämäläinen
39942: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 242
39943: 
39944: 
39945: 
39946: 
39947:                              Tili Riksdagens Herr Talman
39948: 
39949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       basis av denna lag utvidgades utbetalningen av
39950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        stödet under åren 1986-1989 i enlighet med
39951: av den 20 april 1990 tili vederbörande medlem      den riksomfattande planen för anordnande av
39952: av statsrådet översänt avskrift av följande av     socialvården och hälsovården, viiken plan årli-
39953: riksdagsman P. Leppänen m. fl. undertecknade       gen godkänts med stöd av 4 § lagen om
39954: spörsmål nr 242:                                   planering av och statsandel för social- och
39955:                                                    hälsovården (677/82) så att stöd i den omfatt-
39956:           Ämnar Regeringen avlåta en propo-        ning som anges i lagen om stöd för vård av
39957:        sition till riksdagen genom viiken barn-    barn i hemmet betalas senast år 1990. Lagför-
39958:        familjer retroaktivt kan ersättas för de    slaget ändrades under riksdagsbehandlingen så
39959:        förluster som uppstått under den tid        att tidpunkten för lagens ikraftträdande tidiga-
39960:        lagen om stöd för vård i hemmet har         relades från den 1 augusti 1991 till den 1
39961:        varit i kraft?                              januari 1990.
39962:                                                        1 regeringens proposition (RP nr 202/84) har
39963:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       framlagts en minimitidtabell för utvidgandet av
39964: samt anföra följande:                              stödet för vård av barn i hemmet. 1 enlighet
39965:                                                    med tidtabellen utvidgades i de riksomfattande
39966:    Den 11 januari 1985 gavs lagar om ordnan-       planerna den andel familjer som är berättigade
39967: det av vården av barn under tre år, en lag om      till stöd.
39968: ändring av lagen om barndagvård (28/85) och            Grunddelen av stödet för vård av barn i
39969: en lag om stöd för vård av barn i hemmet           hemmet mottogs år 1985 av 15 789 familjer. År
39970: (24/85) samt en lag om införande av lagen om       1989 mottogs grunddelen av 57 100 familjer
39971: stöd för vård av barn i hemmet (25/85). Till       eller ca 40 % av de familjer där det fanns ett
39972: lagen om barndagvård fogades en ny 11 a §, i       barn som fyllt ett eller två år. Utvecklingen i
39973: viiken stadgas om förä1drarnas rätt att eft:er     fråga om antalet mottagare har rätt bra mat-
39974: förä1drapenningsperioden efter eget vai få en      svarat de kalkyler som gjordes upp i lagbered-
39975: dagvårdsplats som kommunen ordnat eller stöd       ningsskedet. Under perioden januari--mars
39976: för vård av barn i hemmet. Enligt lagens           1990 mottog i genomsnitt 71 000 familjer stöd
39977: ikraftträdelsestadgande skulle förpliktelsen att   för vård av barn i hemmet.
39978: ordna dagvårdsplats träda i kraft senast den 1         Uträkningen i det spörsmål som ställts av
39979: januari 1990.                                      riksdagsmännen Leppänen och Aho baserar sig
39980:    1 1 § lagen om stöd för värd av barn i          inte på gällande lag.
39981: hemmet stadgas på samma sätt som i 11 a §             1 spörsmålet konstateras att, beroende på
39982: lagen om barndagvård om föräldrarnas rätt att      socialstyrelsens lagstridiga tolkning, ca 3 000
39983: efter eget vai få antingen en dagvårdsplats som    familjer ännu år 1990 går miste om sitt
39984: kommunen ordnat eller stöd för vård av barn        lagenliga hemvårdsstöd. Enligt 9 § 2 mom.
39985: i hemmet. Avsikten med lagen är att garantera      lagen om stöd för vård av barn i hemmet
39986: föräldrarna en valmöjlighet mellan en dag-         beviljas stöd inte för kortare tid än en månad.
39987: vårdsplats som kommunen ordnat och ordnan-         I januari 1990 var antalet barn som fyllt tre år
39988: det av annan vård för barnet, inklusive vård av    och som inte berördes av den korumunala
39989: barnet i dess eget hem.                            dagvården och tili vilka stöd enligt det ovan
39990:    Med beaktande av statens och kommunernas        nämnda stadgandet inte kunde betalas upp-
39991: ekonomiska förutsättningar att uppfylla skyl-      skattningsvis 1 000.
39992: digheterna i ovan nämnda lagar gavs samtidigt          Efter det att lagstiftningen trädde i kraft har
39993: en lag om införande av lagen om stöd för vård      man med hjälp av ett flertal utredningar följt
39994: av barn i hemmet (25/85) i viiken stadgas om       med hur lagstiftningen i fråga har genomförts.
39995: det gradvisa ikraftträdandet av det system som        Dagvårdssituationen och kommunemas upp-
39996: gäller stödet för vård av barn i hemmet. På        skattning av antalet familjer som väljer hem-
39997:                                     1990 vp. -- KK n:o 242                                      5
39998: 
39999: vårdsstödet har utretts bl.a. genom förfrågning-   vidare att stöd för vård av barn i hemmet
40000: ar till kommunerna i december 1988, juli 1989      skulle betalas även till ettbarnsfamiljer redan
40001: och oktober 1989.                                  från och med den 1 iuli 1989. Det fanns
40002:    På grundval av utredningarna om dagvårds-       uppskattningsvis 7 000 · sådana familjer som
40003: situationen föreslog social- och hälsovårdsmi-     inte berördes av stödet. Avsikten var att
40004: nisteriet i samband med tilläggsbudgeten för       underlätta arrangerandet av vård för barn
40005: 1989 ett tidigareläggande av 477 dagvårdstjän-     under tre är, främst med beaktande av läget i
40006: ster från år 1990 samt ett tidigareläggande av     början av år 1990.
40007: daghemsprojekt från år 1990 för ca 70 milj.           Riksdagen har godkänt en lag om införande
40008: mk. Denna åtgärd hade en positiv effekt på         av lagen om stöd för vård av barn i hemmet
40009: kommunernas dagvårdssituation. I samband           och systemet har utvidgats genom iakttagande
40010: med beredningen av tilläggsbudgeten för år         av denna lag.
40011: 1989 föreslog social- och hälsovårdsministeriet
40012: 
40013:     Helsingfors den 24 maj 1990
40014: 
40015:                                                                  Ministcr Tuulikki Hämäläinen
40016:                                               1990 vp.
40017: 
40018: Kirjallinen kysymys n:o 243
40019: 
40020: 
40021: 
40022: 
40023:                                  Jouppila ym.: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteiden
40024:                                     muuttamisesta
40025: 
40026: 
40027:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40028:    Nykyisin rintamasotilastunnus myönnetään         kiistatta tähän joukkoon. He olivat viimeinen
40029: henkilölle, joka on Suomen kansalaisena osal-       ikäluokka, joka otettiin palvelukseen sodan
40030: listunut tai joka nyt on Suomen kansalainen ja      aikana, jolloin he olivat vasta 17-vuotiaita. He
40031: on osallistunut vuosien 1939-1945 sotien ai-        ehtivät olla mukana runsaat puoli vuotta.
40032: kana puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin        Myöhemmin he joutuivat vielä normaaliin so-
40033: sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehenä, va-       tapalvelukseen. Tämän lisäksi on runsaasti
40034: paaehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa ole-    muita suoraan sotatoimia tukeneita henkilöitä,
40035: vana. Varsinaisiin sotatoimiin osallistuneeksi      joille olisi tunnus myönnettävä. Sotatoimi-
40036: katsotaan henkilö, joka on todistettavasti osal-    alueen ulkopuolisissa sairaaloissa hoito-, huol-
40037: listunut taisteluihin rintamavastuussa olleen so-   to- ja hallintotehtävissä palvelleet antoivat suo-
40038: tatoimiyksikön joukoissa tai sen alueella taikka    ran tukensa rintamapalvelukseen.
40039: ilmatorjunta- tai/ja rannikkojoukoissa, meri-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40040: voimien alusyksiköissä tai ilmavoimien len-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40041: toyksiköissä.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40042:    Määritelmää voidaan perustellusti pitää liian    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40043: ahtaana, koska ilmavalvonnassa, muonitukses-
40044: sa sekä evakuoinneissa mukana olleita on
40045: saanut rintamatunnuksen. Näiden lisäksi on                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin rin-
40046: muita rintamapalveluksen ulkopuolella olleita,             tamasotilastunnuksen myöntämisperus-
40047: jotka olisivat ansainneet tunnuksen antamas-               teiden muuttamiseksi siten, että muut-
40048: taan panoksesta yhteiskunnan puolesta.                     kin kuin rintamasotilaat voivat sen saa-
40049:    Vuonna 1926 syntyneet veteraanit kuuluvat               da?
40050: 
40051:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
40052: 
40053:           Riitta Jouppila              Riitta Saastamoinen           Heikki Kokko
40054:           Päivi Varpasuo               Juhani Laitinen               Sakari Valli
40055:                      Anneli Taina                            Tuula Linnainmaa
40056: 
40057: 
40058: 
40059: 
40060: 200070S
40061: 2                                        1990 vp. -      KK n:o 243
40062: 
40063: 
40064: 
40065: 
40066:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40067:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            rintamasotilastunnus. Vuoden 1988 lopussa
40068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            noin 5 000 vuonna 1926 syntynyttä miestä on
40069: olette 20 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn               saanut rintamasotilastunnuksen, mikä on lähes
40070: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             22 % koko ikäluokan miehistä.
40071: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-               Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-
40072: edustaja Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta            sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen
40073: kirjallisesta kysymyksestä n:o 243:                      käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle
40074:                                                          laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
40075:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin rin-          (HE n:o 100/1987 vp.). Vastauksessaan edellä
40076:         tamasotilastunnuksen myöntämisperus-             mainittuun hallituksen esitykseen eduskunta
40077:         teiden muuttamiseksi siten, että muut-           edellytti hallituksen selvittävän mahdollisuudet
40078:         kin kuin rintamasotilaat voivat sen saa-         rintamasotilaseläkelain soveltamisalan laajenta-
40079:         da?                                              miseen koskemaan kaikkia sellaisia henkilöitä,
40080:                                                          jotka palvelus- tai työtehtäviensä johdosta ovat
40081:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             joutuneet olemaan rintamaolosuhteita vastaa-
40082: vasti seuraavaa:                                         vissa olosuhteissa, kuten rautateiden henki-
40083:                                                          löstö, viestintätehtävissä olleet ja kauppalaivas-
40084:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan                  tossa palvelleet. Samoin on selvitettävä
40085: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan            mahdollisuudet lain soveltamisalan laajentami-
40086: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jot-   seen koskemaan miinanraivaukseen osallistu-
40087: ka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai              neita, sairaanhoitohenkilöstöä, Itä-Karjalan so-
40088: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-          tilashallinnon alaisuudessa palvelleita ja
40089: maan sotatoimiin.                                        sotatarviketeollisuudessa työskennelleitä. Kor-
40090:    Miehille myönnetään tunnuksena sotaan                 vausten maksamista myös sotatoimien johdosta
40091: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rinta-            toisen valtion vangiksi joutuneille siviileille on
40092: masotilastunnusta koskevan asetuksen (772/69)            selvitettävä. Aikaisemmassa ponnessaan edus-
40093: mukaan rintamasotilaalla tarkoitetaan henki-             kunta on edellyttänyt selvitettäväksi mielipiteit-
40094: löä, joka on vuosien 1939-1945 sotien aikana             tensä vuoksi vangittujen asemaa.
40095: osallistunut puolustusvoimien joukoissa varsi-              Kuten edellä eduskunnan vastauksiin sisälly-
40096: naisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehe-          tetyistä ponsistakin ilmenee, kysymys erityisen
40097: nä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-            sosiaaliturvan antamisesta muille kuin varsinai-
40098: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis-         siin sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa
40099: tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta-          osallistuneille on erittäin vaikeasti ratkaistavis-
40100: vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa         sa. Rintamatunnusten jatkuvat laajentamisvaa-
40101: olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen               timukset ovat herättäneet arvostelua sotavete-
40102: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-           raanien keskuudessa. Asiaan on kiinnittänyt
40103: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-            huomiota rintamaveteraaniasiain neuvottelu-
40104: voimien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä so-           kunta sosiaali- ja terveysministeriölle antamas-
40105: tatoimiyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole           saan lausunnossa. Neuvottelukunta vaatii laa-
40106: pidetty sellaisina henkilöinä, jotka olisivattun-        jentamisesitysten pysäyttämistä ja puoltaa puo-
40107: nukseen oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoi-         lustusministeriön sosiaali- ja terveysministeriöl-
40108: miyhtymien joukko-osastoissa palvelleiden ta-            le tekemää ehdotusta tunnuksen myöntämis-
40109: paan. Sillä seikalla, minä vuonna henkilö on             käytännön lopettamiseksi. Rintamaveteraani-
40110: syntynyt, ei ole rintamasotilastunnuksen saami-          asiain neuvottelukunnan lausunnossa viitataan
40111: sen kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain             muun muassa siihen, että tunnuksen saamisen
40112: se, onko henkilöllä asetuksessa tarkoitettua             piirin jatkuva laajentaminen hämärtää tunnuk-
40113: palvelusta vai ei. Hyvin suurella osalla vuonna          siin oikeutettujen etuuksien alkuperäisen mer-
40114: 1926 syntyneistä miehistä on oikeus saada                kityksen. Enteenä tästä on rintamasotilaiden
40115:                                       1990 vp. -      KK n:o 243                                      3
40116: 
40117: piiristä noussut vaatimus erityisen taistelijalisän   Iee kiinnittää erityistä huomiota rintamavete-
40118: maksamisesta eläkkeen yhteydessä.                     raaniasiain neuvottelukunnan lausunnossa esi-
40119:    Eduskunnan ponsien johdosta sosiaali- ja           tettyihin näkökohtiin ja niihin vaikutuksiin,
40120: terveysministeriö on 8.11.1989 asettanut työ-         joita veteraanietuuksien saajien piirin laajenta-
40121: ryhmän selvittämään, onko mahdollista saattaa         minen saattaa aiheuttaa. Työryhmän tulee saa-
40122: niissä tarkoitetut henkilöryhmät rintamasotilas-      da työnsä valmiiksi 15.10.1990 mennessä.
40123: eläkelain ja muiden veteraanietuuksien piiriin.          Koska kysymyksessä tarkoitetut rintamaso-
40124: Työryhmän on myös selvitettävä, miten puo-            tilastunnuksen myöntämisperusteiden laajenta-
40125: lustusministeriön tekemä esitys aikataulun aset-      mismahdollisuudet selvitetään edellä mainitus-
40126: tamisesta rintamasotilas-, rintamapalvelus- ja        sa työryhmässä, tarvittavista toimenpiteistä
40127: rintamatunnusten myöntämiselle voitaisiin to-         päätetään työryhmän saatua työnsä valmiiksi.
40128: teuttaa. Ehdotuksia tehdessään työryhmän tu-
40129:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
40130: 
40131:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
40132: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 243
40133: 
40134: 
40135: 
40136: 
40137:                               Tili Riksdagens Herr Talman
40138:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        år 1926 mottagit frontmannatecken, vilket gör
40139: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nästan 22 % av männen i hela denna ålders-
40140: av den 20 april 1990 tili vederbörande medlem       klass.
40141: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av          Frågan om en revidering av lagen om front-
40142: riksdagsledamot Riitta Jouppila m.fl. under-        mannapension var hösten 1987 uppe för be-
40143: tecknade spörsmål nr 243:                           handling i riksdagen då den behandlade rege-
40144:                                                     ringens proposition tili riksdagen med förslag
40145:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       tili lag om ändring av lagen om frontmanna-
40146:        att ändra grunderna för beviljande av        pension (RP nr 100/1987 rd.). I sitt svar på
40147:        frontmannatecken så att även andra än        ovan nämnda proposition förutsatte riksdagen
40148:        frontmän kan erhålla det?                    att regeringen reder ut möjligheterna att utvid-
40149:                                                     ga tillämpningsområdet för lagen om front-
40150:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mannapension tili att beröra alla de personer
40151: samt anföra följande:                               som tili följd av sina tjänste- eller arbetsupp-
40152:                                                     gifter varit tvungna att verka i förhållanden
40153:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av     jämförbara med förhållandena vid fronten,
40154: krigen 19 39-1945 speciellt socialskydd tili        t.ex. personalen vid järnvägarna, personer i
40155: sådana personer som var tvungna att delta i         kommunikationsuppgifter och personer som
40156: krigshandlingar inom försvarsväsendets trup-        tjänstgjort inom handelsflottan. Samtidigt bör
40157: per eller under därmed jämförbara förhållan-        utredas vilka möjligheterna är att utvidga
40158: den.                                                lagens tillämpningsområde tili att omfatta de
40159:    Män beviljas frontmannatecken som intyg          personer som deltagit i minröjning, sjukvårds-
40160: över deltagande i krig. Enligt förordningen om      personalen, dem som tjänstgjort såsom under-
40161: frontmannatecken (772/69) avses med front-          ställda östkarelens militärförvaltning och dem
40162: man en person som under krigen 1939-1945            som varit anställda inom krigsindustrin. Frå-
40163: deltagit i de egentliga krigshandlingarna inom      gan om utgivandet av ersättning också tili
40164: försvarsväsendets trupper såsom reservist, lant-    civila personer som på grund av krigshandling-
40165: värnsman, frivillig eller i aktiv tjänst. 1 de      ar blivit tillfångatagna av en annan stat bör
40166: egentliga krigshandlingarna anses den ha del-       även klarläggas. 1 en tidigare kläm har riksda-
40167: tagit som bevisligen tagit del i strider inom       gen förutsatt att situationen för dem som
40168: trupper som hört tili en operativ enhet med         fängslats på grund av sina åsikter utreds.
40169: frontansvar eller inom dess område eller i              Såsom också framgår av klämmarna i riks-
40170: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-   dagens svar är frågan huruvida man skall ge
40171: ternas fartygsenheter eller inom luftstridskraf-    andra personer än sådana som deltagit i de
40172: ternas flyg•enheter. De som verkat i andra          egentliga krigshandlingarna inom försvarsvä-
40173: uppgifter utanför en operativ enhet har inte        sendets trupper speciellt socialskydd mycket
40174: ansetts vara sådana personer som är berättiga-      svår att lösa. De fortsatta kraven på att utvidga
40175: de tili frontmannatecken på samma sätt som de       den kategori av personer som är berättigad tili
40176: ovan nämnda personer som tjänstgjort inom           fronttecken har väckt kritik bland krigsvetera-
40177: truppavdelningar som hört tili operativa enhe-      nerna. Delegationen för frontveteranfrågor har
40178: ter. Den omständigheten vilket år en person är      fäst uppmärksamhet vid denna fråga i ett
40179: född spelar ingen roll när det gäller rätten tili   utlåtande tili social- och hälsovårdsministeriet.
40180: frontmannatecken. Det som är avgörande är           Delegationen kräver att förslagen om utvidg-
40181: endast om personen i fråga har tjänstgjort på       ning stoppas och förordar försvarsministeriets
40182: det sätt som avses i förordningen eller inte. En    förslag tili social- och hälsovårdsministeriet,
40183: mycket stor del av de män som är födda år           enligt vilket teeken inte längre skall beviljas.
40184: 1926 har rätt tili frontmannatecken. Fram tili      Delegationen för frontveteranfrågor hänvisar i
40185: slutet av år 1988 hade ungefär 5 000 män födda      sitt utlåtande bl.a. tili att en fortsatt utvidgning
40186:                                     1990 vp. -     KK n:o 243                                      5
40187: 
40188: av den grupp av personer som erhåller tecknet       för beviljande av frontmanna-, fronttjänst- eller
40189: fördunklar den ursprungliga betydelsen av för-      fronttecken skall kunna genomföras. Arbets-
40190: månerna för dem som är berättigade tili tecken.     gruppen skall i sina förslag särskilt beakta
40191: Ett teeken härpå är det krav på utbetalning av      synpunkterna i delegationens för frontveteran-
40192: ett särskilt s.k. kamptillägg i samband med         frågor utlåtande och de verkningar som en
40193: pensionen som uppstått bland frontveteraner-        utvidgning av den grupp som är berättigad tili
40194: na.                                                 veteranförmåner kan få. Avsikten är att arbets-
40195:    Med anledning av riksdagens klämmar har          gruppen skall slutföra sitt arbete före den 15
40196: social- och hälsovårdsministeriet den 8 novem-      oktober 1990.
40197: ber 1989 tillsatt en arbetsgrupp för utredande         Emedan de i spörsmålet avsedda möjlighe-
40198: av möjligheterna att bringa de persongrupper        terna att utvidga grunderna för beviljande av
40199: som avses i klämmarna inom tillämpningsom-          frontmannatecken klarläggs av den ovan
40200: rådet för lagen om frontmannapension och            nämnda arbetsgruppen, kommer beslut om
40201: andra veteranförmåner. Arbetsgruppen skall          nödvändiga åtgärder att fattas när arbetsgrup-
40202: dessutom klarlägga på vilket sätt försvarsminis-    pen slutfört sitt arbete.
40203: teriets förslag om fastställande av en tidtabell
40204:     Helsingfors den 24 maj 1990
40205: 
40206:                                                  Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
40207:                                               1990 vp.
40208: 
40209: Kirjallinen kysymys n:o 244
40210: 
40211: 
40212: 
40213: 
40214:                                  Vuoristo ym.: Rauman radan peruskorjauksen toteuttamisesta
40215: 
40216: 
40217:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40218:    Kymmenessä vuodessa Rauman kemikaali-            ovat huikeasti nousseet. Kokonaisliikennettä
40219: satamasta on muodostunut länsirannikon mer-         ajatellen rataosuutta aivan ilmeisesti aliarvioi-
40220: kittävin kauttakulkusatama. Päivittäin Koke-        daan ja ehkä sen vaarallisuutta liikenteeseen
40221: mäeltä Raumalle kulkee jopa kymmeniä säiliö-        nähden ei olla täysin tiedostettu, sanottiin
40222: vaunullisia ensimmäisen luokan myrkkyihin           asiantuntijoiden taholta katastrofiharjoitusten
40223: luettavia aineita. Noin 3 000 vaunua tekee          yhteydessä Köyliön Voitoisten ylikäytävällä
40224: yhteensä 170 000 tonnia vaarallisia aineita vuo-    19.4.1990.
40225: dessa.                                                 Perusparannustöihin olisi tietysti hyvä ryh-
40226:    Vajaan 50 kilometrin rataosuudella on 71         tyä, ennen kuin jokin todellinen onnettomuus
40227: tasoristeystä, useita kyliä ja asutuskeskuksia      taikka katastrofi siihen pakottaa.
40228: sekä radan varrella mm. Kokemäen pohjave-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40229: sialueet, Köyliönjoki, Eurajoki, Koponoja ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40230: Lapinjoki. Siis noin kymmenen kilometrin vä-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40231: lein on kysymys vesistöjen ja myös juomavesien      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40232: pilaantumisriskistä.
40233:    VR tekee parasta aikaa vaatimattomia kun-
40234: nostustöitä Rauman ja Kokemäen välisellä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40235: rataosuudella. Varsinaiseen perusparannukseen              ryhtyä Rauman radan peruskunnostus-
40236: ei ole ryhdytty, vaikka kuljetusmäärät ja -riskit          ohjelman kiirehtimiseksi?
40237:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
40238: 
40239:                      Raimo Vuoristo                          Aino Pohjanoksa
40240: 
40241: 
40242: 
40243: 
40244: 200070S
40245: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 244
40246: 
40247: 
40248: 
40249: 
40250:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40251:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tävyystason turvaaminen. Kyseisen radan kis-
40252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      koilla on käyttöikää jäljellä nykyisen kuormi-
40253: olette 24 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         tuksen mukaan laskettuna 10-15 vuotta, joten
40254: kirjeenne n:o 778 ohella toimittanut valtioneu-    päällysrakenteen vaihtaminen on suunnitelmis-
40255: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sa sijoitettu vuosituhannen vaihteeseen.
40256: kansanedustaja Raimo Vuoriston ym. näin              Tarkasteltaessa rataverkon muitten vastaa-
40257: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 244:     vien ratojen kiskojen kuntoa on todettava, että
40258:                                                    keskimääräisesti huonompikuntoisia kiskoja on
40259:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mm. rataosilta Laurila-Rovaniemi, Hyvin-
40260:        ryhtyä Rauman radan peruskunnostus-         kää-Karjaa ja Pieksämäki-Varkaus. Näitten
40261:        ohjelman kiirehtimiseksi?                   ratojen kiskonvaihto ja perusparannus on teh-
40262:                                                    tävä lähivuosina ja viimeistään 1990-luvun ai-
40263:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kana. Rauman radan parantaminen sijoittuu
40264: vasti seuraavaa:                                   prioriteettijärjestyksessä kiskojen kunnon pe-
40265:                                                    rusteella näitten ratojen jälkeen.
40266:    Kokemäen-Rauman radan pituus on n. 47              Edellä olevan perusteella Porin ratojen pe-
40267: km ja se on K43-kiskoilla varustettua ns.          rusparannus lopetetaan tässä vaiheessa Koke-
40268: Bl-rataa, jonka tukikerros on soraa. Liikenteen    mäelle. Kokemäen-Rauman radalla jatketaan
40269: määrä on viime vuosina ollut n. 3,0 milj.          radan vahvistamista ja tason kohottamista ny-
40270: bruttotonnia ja radalla sallitaan normaali 20 ja   kyisen liikennetason turvaamiseksi tehostetun
40271: 22,5 tonnin akselipainoinen liikenne. Rata on      kunnossapidon luonteisilla töillä. Perusparan-
40272: tyydyttävässä kunnossa ja täyttää asetetun         nus- ja kiskonvaihtotyöt jatkuvat siinä vaihees-
40273: kunnon palvelutasovaatimuksen 90 %:sti.            sa, kun kiskojen kunto edellyttää vaihtotöitä.
40274:    Kokemäen-Rauman radalla on viime vuo-           Mikäli liikenteelliset olosuhteet muuttuvat huo-
40275: sina tehty päällysrakenteen vahvistamistoimen-     mattavasti, on Valtionrautateillä mahdollisuus
40276: piteitä. Näiden jo tehtyjen ja lähivuosina teh-    muuttaa myös kiskonvaihdon aikataulua vas-
40277: tävien töiden tavoitteena on nykyisen liikennöi-   taamaan liikenteen vaatimuksia.
40278:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
40279: 
40280:                                                             Liikenneministeri Raimo Vistbacka
40281:                                       1990 vp. -     KK n:o 244                                     3
40282: 
40283: 
40284: 
40285: 
40286:                               Till Riksdagens Herr Talman
40287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nuvarande trafikeringsnivån. Beräknat enligt
40288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          nuvarande belastning har rälen på den aktuella
40289: nr 778 av den 24 april 1990 till vederbörande        banan 10-15 års livslängd kvar. Följaktligen
40290: medlem av statsrådet översänt avskrift av            skall överbyggnaden enligt planerna bytas ut
40291: följande av riksdagsman Raimo Vuoristo m.fl.         vid övergången till nästa årtusende.
40292: undertecknade spörsmål nr 244:                          En granskning av rälens skick på bannätets
40293:                                                      andra motsvarande banor ger vid handen att
40294:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             det finns räl som i genomsnitt är i sämre skick
40295:        vidta för att påskynda genomförandet          bl.a. på banavsnitten Laurila-Rovaniemi, Hy-
40296:        av det grundläggande underhållspro-           vinge-Karis och Pieksämäki-Varkaus. Räl-
40297:        grammet för Raumo-banan?                      byte och grundförbättring på dessa banor
40298:                                                      måste utföras under de närmaste åren och
40299:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         senast under 1990-talet. En förbättring av
40300: samt anföra följande:                                Raumo-banan kommer på basis av rä1ens skick
40301:                                                      i prioritetsordning efter dessa banor.
40302:    Kumo--Raumo-banan är ca 47 km lång och               Med stöd av det ovan nämnda kommer
40303: den är en s.k. B1-bana med K43-räl och ballast       grundförbättringen av Björneborgsbanorna i
40304: av makadam. Trafiken har under de senaste            detta skede att avslutas vid Kumo. På Kumo-
40305: åren uppgått tili ca 3,0 milj. bruttoton och på      Raumo-banan fortsätter, i form av effektiverat
40306: banan tillåts normal trafik med en axelvikt av       underhåll, förstärkandet av hanan och höjan-
40307: 20 och 22,5 ton. Banan befinner sig i tillfreds-     det av nivån i syfte att trygga den nuvarande
40308: ställande skick och fyller i det hänseendet det      trafiknivån. Grundförbättringsarbetena och
40309: uppställda servicenivåkravet tili 90 %.              rälbytet fortsätter då rälens skick det förutsät-
40310:    På Kumo-Raumo-banan har under de se-              ter. Om de trafikmässiga förhållandena föränd-
40311: naste åren vidtagits åtgärder i syfte att förstär-   ras märkbart kan Statsjärnvägarna ändra även
40312: ka överbyggnaden. A vsikten med de arbeten           på tidtabellen för rälbyte så att den motsvarar
40313: som redan utförts och de som skall utföras           trafikens krav.
40314: under de närmaste åren är att trygga den
40315:      Helsingfors den 8 maj 1990
40316: 
40317:                                                                   Trafikminister Raimo Vistbacka
40318: 1
40319: 
40320: 1
40321: 
40322: 1
40323: 
40324:     1
40325: 
40326:     1
40327: 
40328:     1
40329: 
40330:         1
40331: 
40332:         1
40333: 
40334:         1
40335: 
40336:             1
40337: 
40338:             1
40339: 
40340:             1
40341: 
40342:                 1
40343:                                             1990 vp.
40344: 
40345: Kirjallinen kysymys n:o 245
40346: 
40347: 
40348: 
40349: 
40350:                                 Nyby ym.: Tapaturmaeläkkeen ja työttömyyspäivärahan yhteen-
40351:                                    sovittamisesta
40352: 
40353: 
40354:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40355:    Työttömyysturvalain 27 §:n mukaan tapatur-        Työttömyyden kohdatessa tapaturmaeläk-
40356: mavakuutuslain mukainen haittaraha tai eri-       keen täysimääräinen vähentäminen työttö-
40357: tyisten kustannusten korvaukset eivät vähennä     myyspäivärahasta johtaa siihen, että vammau-
40358: työttömyysajalta maksettavaa päivärahaa.          tuneen työntekijän toimeentuloturva työttö-
40359:    Sen sijaan osittain työkyvyttömälle makset-    myysajalta jää suhteellisesti huomattavasti hei-
40360: tava tapaturmaeläke vähennetään kokonaisuu-       kommaksi kuin vastaavan terveen työntekijän.
40361: dessaan työttömän peruspäivärahasta tai an-       Tätä ei voida pitää sosiaalisesti hyväksyttävä-
40362: sioon suhteutetusta päivärahasta. Käytännössä     nä. Työttömyysturvajärjestelmän tulisikin ak-
40363: esimerkiksi 3 500 markan tapaturmaeläkettä        tiivisesti tukea vammautuneen hakeutumista
40364: saava henkilö, joka on hakeutunut töihin ja       työelämään, minkä vuoksi työttömyyspäivära-
40365: ansaitsee alle 5 500 markkaa kuukaudessa, jää     han ja osittaisen työkyvyttömyyden ajalta mak-
40366: lomautetuksi tai irtisanotuksi tultuaan koko-     settavien etuuksien yhteensovittamista tulisi pi-
40367: naan ilman työttömyysturvaa. Työttömyyskas-       kaisesti tarkistaa.
40368: san jäsenenäkin osittaista tapaturmaeläkettä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40369: saava henkilö saa aina pienempää työttömyys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40370: päivärahaa kuin samapaikkaisesta työstä työt-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40371: tömäksi jäänyt terve henkilö.                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40372:    Osittaisesta työkyvyttömyydestä maksettava
40373: tapaturmaeläke korvaa sekä vamman tai sai-
40374: rauden johdosta alentunutta työkykyä että siitä             Mihin tmmnn Hallitus aikoo ryhtyä
40375: seuranuutta työansion alentumaa. Tarkoitukse-            työttömyysturvalain uudistamiseksi si-
40376: na on, että työntekijä hakeutuu sellaiseen               ten, ettei tapaturmaeläkettä ja vastaavia
40377: työhön, jonka suorittamista voidaan häneltä              etuuksia osittaisen työkyvyttömyyden
40378: kohtuudella edellyttää, minkä jälkeen hänen              ajalta täysimääräisesti vähennettäisi
40379: toimeentulonsa on sekä tapaturmaeläkkeen                 työttömyyspäivärahasta?
40380: että työansion varassa.
40381:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
40382: 
40383:           Mats Nyby                   Matti Vähänäkki               Pentti Lahti-Nuuttila
40384: 
40385: 
40386: 
40387: 
40388: 200070S
40389: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 245
40390: 
40391: 
40392: 
40393: 
40394:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taso kohtuullisessa suhteessa hänen vakiintu-
40396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      neeseen ansiotasoonsa. Päällekkäisten sosiaali-
40397: olette 24 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         etuuksien maksamisen estämiseksi on Suomen
40398: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sosiaalivakuutusjärjestelmässä yleisenä periaat-
40399: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      teena, että samanaikaisesti maksettavat sosiaa-
40400: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta            lietuudet yhteensovitetaan, ellei laissa ole sää-
40401: kirjallisesta kysymyksestä n:o 245:                detty poikkeusta jonkin etuuden kohdalla.
40402:                                                    Tämän periaatteen mukaisesti työttömyystur-
40403:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      valain 27 §:n mukaan osittain työkyvyttömälle
40404:        työttömyysturvalain uudistamiseksi si-      maksettava tapaturmaeläke, lukuun ottamatta
40405:        ten, ettei tapaturmaeläkettä ja vastaavia   tapaturmavakuutuslain mukaista haittarahaa
40406:        etuuksia osittaisen työkyvyttömyyden        ja erityisten kustannusten korvauksia, vähen-
40407:        ajalta täysimääräisesti vähennettäisi       netään työttömyyspäivärahasta.
40408:        työttömyyspäivärahasta?                        Tapaturmaeläkkeen kohdalla on ongelmana
40409:                                                    se, että henkilö saa työssä ollessaan palkan
40410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lisäksi eläkkeen. Henkilön joutuessa työttö-
40411: vasti seuraavaa:                                   mäksi palkan sijaan tulleesta työttömyyspäivä-
40412:                                                    rahasta vähennetään tapaturmaeläke kokonai-
40413:    Työttömyysturvan perusturvan tavoitteena        suudessaan. Koska tapaturmaeläkkeen vähen-
40414: on taata turvan piiriin kuuluvalle sekä hänen      täminen täysimääräisenä työttömyyspäivära-
40415: huollettavinaan oleville riittävä vähimmäistoi-    hasta saattaa olla perusteetonta, asia otetaan
40416: meentulo. Vakuutusmuotoisen ansioon suhteu-        käsiteltäväksi kysymyksessä esiin tuotujen seik-
40417: tetun työttömyysturvan tarkoituksena on säi-       kojen perusteella työttömyysturva-asiain neu-
40418: lyttää työttömyyden sattuessa vakuutetun tulo-     vottelukunnassa.
40419: 
40420:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1990
40421: 
40422:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Mauri Miettinen
40423:                                    1990 vp. -     KK n:o 245                                       3
40424: 
40425: 
40426: 
40427: 
40428:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40429:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       proportion tili hans vanliga förtjänstnivå. För
40430: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        att en överlappning i utbetalningen av sociala
40431: av den 24 april 1990 tili vederbörande medlem      förmåner skall kunna förhindras har Finlands
40432: av statsrådet översänt avskrift av följande av     socialförsäkringssystem som allmän princip att
40433: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade          de sociala förmåner som utbetalas samtidigt i
40434: spörsmå1 nr 245:                                   regel sammanjämkas ifall det i lagen inte
40435:                                                    stadgas om undantag för någon förmån. 1
40436:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           enlighet med denna princip avdras enligt 27 §
40437:        vidta för att revidera lagen om ut-         lagen om utkomstskydd för arbetslösa den
40438:        komstskydd för arbetslösa så att inte       olycksfallspension som utbetalas tili en partiellt
40439:        olycksfallspensionen och motsvarande        arbetsoförmögen, med undantag av i lagen om
40440:        förmåner avdras till fullt belopp från      olycksfallsförsäkring avsedd menersättning och
40441:        arbetslöshetsdagpenningen för den tid       ersättning för speciella kostnader, från arbets-
40442:        då man är partiellt arbetsoförmögen?        löshetsdagpenningen.
40443:                                                        1 fråga om olycksfallspensionen är problemet
40444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      det att personen förutom lön lyfter pension när
40445: anföra följande:                                   han arbetar. När han blir arbetslös avdras
40446:                                                    olycksfallsersättningen i sin helhet från den
40447:   Syftet med grundskyddet i arbetslöshetsskyd-     arbetslöshetsdagpenning som betalas i stället
40448: det är att garantera den som berörs av skyddet     för lönen. Ett avdrag av olycksfallspensionen
40449: och dem som han har att försörja en tillräcklig    tili fullt belopp från arbetslöshetsdagpenningen
40450: minimiutkomst. Syftet med det försäkringsba-       kan emellertid i vissa fall vara omotiverat. Med
40451: serade, enligt förtjänst avvägda utkomstskyd-      anledning härav tas frågan upp till behandling
40452: det är att vid arbetslöshet för den försäkrade     i utkomstskyddsdelegationen på grundval av de
40453: bibehålla en inkomstnivå som står i rimlig         omständigheter som har anförts i spörsmålet.
40454:     Helsingfors den 24 maj 1990
40455: 
40456:                                                 Social- och hälsovårdsminister Mauri Miettinen
40457:                                                 1990 vp.
40458: 
40459: Kirjallinen kysymys n:o 246
40460: 
40461: 
40462: 
40463: 
40464:                                    Tiuri: Kasettimaksujen alentamisesta
40465: 
40466: 
40467:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40468: 
40469:     Suomessa on vuodesta 1984 alkaen peritty          messa kuitenkin paljon korkeammat kuin
40470: tallentamattomista ääni- ja kuvakaseteista teki-      muissa Euroopan maissa. Monissa maissa,
40471: jänoikeudellisia maksuja. Maksua on perusteltu        mm. Englannissa, Espanjassa ja Tanskassa,
40472: sillä, että sen avulla korvataan suojattujen          kasettimaksua ei ole lainkaan. Suomessa nor-
40473: teosten tekijöille niiden yksityinen käyttö.          maalista kolmen tunnin videokasetista maksu
40474: Maksu tulee lain mukaan vahvistaa suuruudel-          on nykyisin kymmenen markkaa. Se on 2-4-
40475: tansa sellaiseksi, että sitä voidaan pitää koh-       kertainen muiden maiden maksuihin verrattuna
40476: tuullisena korvauksena teosten kappaleiden            lukuun ottamatta Norjaa, jossa maksu on lähes
40477: valmistamisesta yksityiseen käyttöön.                 yhtä suuri kuin Suomessa.
40478:     Lain säätämisen jälkeen on kasettien käyttö          Kohtuuttoman korkeat maksut Suomessa
40479: Suomessa valtavasti lisääntynyt. Pääosa eli yli       ovat johtaneet väärinkäytöksiin. Suomeen tuo-
40480:  60 prosenttia videokasettien käytöstä on nykyi-      daan kasetteja, joista ei makseta kasettimaksua
40481: sin ajan siirtoa. Uutisia, urheilulähetyksiä ja       lainkaan. Se saattaa normaalit maahantuojat
40482: ajankohtaisia ohjelmia talletetaan ajallisesti        huonompaan kilpailutilanteeseen.
40483: myöhemmin katseltaviksi. Niitä ei siten tallete-         Suomen korkea kasettimaksu on välttämä-
40484:  ta pysyvästi. Tällaisesta katselusta ei ole perus-   töntä alentaa eurooppalaiselle tasolle. Sitä edel-
40485:  teltua periä tekijänoikeudellisia maksuja, koska     lyttää lain perusteella se, että kasetteja ei
40486:  ne on ohjelman lähettäjä jo maksanut. Osa            käytetä lainkaan niin laajassa mitassa tekijän-
40487:  nauhoituksista koskee elokuvia ja vastaavia,         oikeusmaksuja edellyttäviin tallenteihin kuin
40488: joita voidaan säilyttää pitempiä aikoja ja joista     lakia säädettäessä ja maksun tasoa alun perin
40489:  lisämaksu voi olla perusteltu.                       määrättäessä on oletettu. Ottaen huomioon
40490:     Toinen huomattava videokasettien käytön           lisääntyvän videokamerakäytön ja erityisesti
40491:  lisäys johtuu videokameroiden yleistymisestä.        opetuskäytön on tarkoituksenmukaista, että
40492:  Videokameroiden määrä kasvaa nopeasti ja             kasettimaksut vähitellen poistuvat. Jos Suo-
40493:  lähestyy jo sataatuhatta. Ei ole oikein, että        messa halutaan tukea video-ohjelmien tuotan-
40494:  videokamerakasetista peritään tekijänoikeudel-       toa, se voidaan oikeudenmukaisimmin tehdä
40495:  linen maksu. Mahdollinen tekijänoikeusmaksu          tarkoitukseen varatulla määrärahalla, kuten
40496:  kuuluisi kameran käyttäjälle.                        viestintäkulttuuritoimikunta onkin esittänyt.
40497:     Tärkeä nopeasti lisääntyvä videokasettien            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40498:  käyttö on opiskelu. Aikuisopiskelun yleistyessä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
40499:  käytetään videokasetteja yhä enemmän video-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40500:  opiskeluun. Siinäkin käytössä on tekijänoikeus-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40501:  maksuista jo sovittu opetusohjelman lähettämi-
40502:  sen yhteydessä. On kohtuutonta aiheuttaa opis-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40503:  kelijoille ylimääräisiä kustannuksia kasettimak-            siin liian korkeiden kasettimaksujen
40504:  sujen muodossa.                                             alentamiseksi kansainväliselle tasolle ot-
40505:     Edellä esitetyt seikat edellyttävät, että lain           taen huomioon, että yhä suurempi osa
40506:  mukaisen tekijänoikeudellisen maksun tulee                  kasettien käytöstä on muuta kuin teki-
40507:  olla suhteellisen pieni. Kasettimaksut ovat Suo-            jänoikeuksien alaista tallentamista?
40508: 
40509:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
40510: 
40511:                                               Martti Tiuri
40512: 
40513: 200070S
40514: 2                                    1990 vp. -     KK n:o 246
40515: 
40516: 
40517: 
40518: 
40519:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyiseen nauhoitustoimintaan. Jos nauhat käy-
40521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tetään ammattimaiseen kuvan tallentamiseen,
40522: olette 25 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn          näkö- tai kuulovammaisille tarkoitettujen tal-
40523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lenteiden valmistamiseen tai opetusministeriö
40524: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       muuten on vapauttanut ne maksusta, voidaan
40525: edustaja Martti Tiurin näin kuuluvasta kirjal-      maksu saada takaisin. Näissä tilanteissa tuonti-
40526: lisesta kysymyksestä n:o 246:                       tai valmistuserä voidaan myös kokonaan va-
40527:                                                     pauttaa maksusta. Ammattimaisena tallentami-
40528:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sena pidetään erityisesti oppilaitosten ja kor-
40529:        siin liian korkeiden kasettimaksujen         keakoulujen tallennustoimintaa opetusta ja tie-
40530:        alentamiseksi kansainväliselle tasolle ot-   teellistä tutkimusta varten.
40531:        taen huomioon, että yhä suurempi osa            Valtaosa ääninauhoista käytetään äänittei-
40532:        kasettien käytöstä on muuta kuin teki-       den kopiointiin verrattain pysyvää käyttöä
40533:        jänoikeuksien alaista tallentamista?         varten. Tutkimusten mukaan musiikin osuus
40534:                                                     on yli 90 prosenttia.
40535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kasettimaksua koskevan hallituksen esityk-
40536: taen seuraavaa:                                     sen mukaan maksulla on kaksi pääperustetta:
40537:                                                     yksityisestä nauhoitustoiminnasta aiheutuvien
40538:    Tekijänoikeuslakiin lisätyt kasettimaksua        haittojen lieventäminen ja yksityisen käytön
40539: koskevat säännökset tulivat voimaan kesäkuus-       korvaaminen. Silloin kun televisio-ohjelma
40540: sa 1984. Kyseessä on erityisluonteinen maksu,       nauhoitetaan ajansiirtoa varten, ei perusteena
40541: joka käytetään korvauksina tekijöille ja tuot-      ole aiheutettu haittaa vaan se, että myös
40542: tajille heidän aikaansaamansa suojatun aineis-      ajansiirto on merkityksellistä suojatun aineis-
40543: ton käytöstä yksityiseen nauhoitustoimintaan.       ton käyttöä. Nauhoitus tarjoaa aikaisempaa
40544: Vastaavat kasettimaksujärjestelmät ovat kan-        laajemmat mahdollisuudet aineiston käyttöön.
40545: sainvälisesti yleistymässä.                         Tästä lisäkäytöstä ei huolehdi televisioyhtiö
40546:    Opetusministeriön videotoimikunnan viimei-       vaan vastaanottaja itse. Ajansiirron mahdolli-
40547: simmän videon käyttötapoja ja vaikutuksia           suus on uusi kulttuuripalvelu, jolla on myös
40548: selvittävän tutkimuksen mukaan vuoden 1989          selvä taloudellinen arvo.
40549: keväällä lähes puolet suomalaisista asui talou-        Tutkimusten mukaan kotitalouksien ääni- ja
40550: dessa, jossa oli videonauhuri. Videon käyttä-       kuvakasetit käytetään valtaosin tekijänoikeu-
40551: minen televisio-ohjelmien nauhoittamiseen oli       dellisesti suojatun aineiston tallentamiseen. Yk-
40552: selvästi videon tärkein käyttötapa. Suosituim-      sityisessä nauhoitustoiminnassa ei lain säätämi-
40553: pia nauhoitettavia ohjelmatyyppejä olivat pit-      sen jälkeen ole tapahtunut sellaisia muutoksia,
40554: kät elokuvat ensimmäisenä, sarjafilmit toisena      jotka edellyttäisivät kasettimaksujärjestelmän
40555: ja viihdeohjelmat kolmantena. Suurin osa tele-      uudelleen arviointia tai jotka vaikuttaisivat sen
40556: visio-ohjelmien nauhoittamisesta tapahtui myö-      oikeuspoliittisiin perusteisiin.
40557: hempää katselua varten. Vastaajista 28 pro-            Opetusministeriö vahvistaa vuosittain mak-
40558: senttia säilytti vähintään puolet nauhoituksis-     sun suuruuden neuvoteltuaan maahantuojia ja
40559: taan kolme kuukautta tai enemmän. Nauhalta          tekijöitä edustavien järjestöjen kanssa. Lain
40560: nauhalle kopioinnin on sanottu olevan lisään-       mukaan maksu tulee vahvistaa suuruudeltaan
40561: tymässä      samanaikaisesti    video-ohjelmien     sellaiseksi, että sitä voidaan pitää kohtuullisena
40562: myynnin kanssa. Videokuvaus on videon eri           korvauksena teosten kopioinnista yksityiseen
40563: käyttömuodoista selvimmin se, joka ei ole           käyttöön.
40564: 1980-luvulla kehittynyt odotetulla tavalla.            Järjestelmän alkuvaiheessa kesäkuussa 1984
40565: Vuonna 1989 oli videokameran omistajia 3            kasettimaksun suuruudeksi vahvistettiin ääni-
40566: prosenttia väestöstä.                               nauhailta 2,5 penniä ja kuvanauhoilta 5 penniä
40567:    Videoita käytetään myös muuhun kuin yksi-        minuutilta. Maahantuojien ja tekijöiden järjes-
40568:                                       1990 vp. -      KK n:o 246                                     3
40569: 
40570: töjen tekemästä yhteisestä esityksestä opetus-        savallassa nauhamaksu on vielä alempi, mutta
40571: ministeriö vahvisti maksujen suuruudeksi vuo-         maksua täydentää vastaaviin tarkoituksiin käy-
40572: siksi 1987 ja 1988 3 ja 6 penniä minuutilta.          tettävä videolaitemaksu.
40573: Ministeriö ei saanut järjestöiltä yhteistä esitystä      Maksun suuruutta ei voi suoraan verrata eri
40574: vuosille 1989 ja 1990. Maksujen suuruus pidet-        maiden välillä. Huomiota on kiinnitettävä
40575: tiin vuonna 1989 ennallaan. Vuodelle 1990             myös tekijöiden ansiotasoon, kustannustasoon
40576: kuvanauhojen maksu alennettiin 5,5 penniin            ja kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Myös
40577: minuutilta. Tämä merkitsee sitä, että taloudel-       markkinoiden volyymi ja maksun merkitys
40578: lisesti merkittävämmän videomaksun reaaliar-          pienellä kielialueella vaikuttavat kokonaisar-
40579: vo on laskenut vuodesta 1984 esimerkiksi              viointiin. - Lain mukaan maksun tulee olla
40580: yleiseen ansiotasoon verrattuna kolmanneksen.         suuruudeltaan kohtuullinen korvaus teosten
40581:    Kuvanauhojen maksut vastaavat tällä het-           käytöstä. Maksu vahvistetaan kansallisista läh-
40582: kellä Norjan ja Ruotsin tasoa. Kuitenkin näis-        tökohdista.
40583: sä maissa myös nauhoitinlaitteisiin kohdistuvat          Kasettimaksun suuruus vuodelle 1991 vah-
40584: verrattain korkeat maksut. Nauhoihin ja nau-          vistetaan tulevana syksynä. Opetusministeriö
40585: hoitinlaitteisiin kohdistuvien maksujen koko-         vahvistaa maksun suuruuden neuvoteltuaan
40586: naisvaikutus kotitalouksiin on Norjassa ja            maksusäännösten mukaan maahantuojia ja te-
40587: Ruotsissa selvästi suurempi kuin Suomessa.            kijöitä edustavien järjestöjen kanssa. Toivotta-
40588: Myös opetusministeriössä on selvitetty laite-         vaa olisi, että osapuolet pyrkisivät tekemään
40589: maksujen käyttöönottoa. Toistaiseksi niitä ei         opetusministeriölle yhteisen esityksen maksun
40590: kuitenkaan ole katsottu tarpeellisiksi.- Keski-       suuruudesta. Ellei yhteistä esitystä ole, minis-
40591: Euroopan maista Ranskassa maksu on noin               teriö vahvistaa maksun suuruuden ottaen huo-
40592: puolet suomalaisesta maksusta. Saksan liittota-       mioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.
40593: 
40594:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
40595: 
40596:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
40597: 4                                     1990 vp. -      KK n:o 246
40598: 
40599: 
40600: 
40601: 
40602:                                Tili Riksdagens Herr Talman
40603:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bandinspelningsverksamhet. Om banden nytt-
40604: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           jas för yrkesmässig upptagning av bild, för
40605: av den 25 april 1990 tili vederbörande medlem         framstälining av upptagningar som är avsedda
40606: av statsrådet översänt avskrift av följande av        för syn- elier hörselskadade elier om undervis-
40607: riksdagsman Martti Tiuri undertecknade spörs-         ningsministeriet av andra skäl befriat dem från
40608: mål nr 246:                                           avgiften kan avgiften återbäras. I dessa fall kan
40609:                                                       det importerade eller tiliverkade partiet även
40610:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        helt befrias från avgiften. Som yrkesmässig
40611:         att sänka de alitför höga kassettavgif-       upptagning anses främst läroverks och högsko-
40612:         terna tili internationeli nivå med beak-      lors upptagning för undervisning och veten-
40613:         tande av att en allt större del av            skaplig forskning.
40614:         användningen av kassetter utgörs av              Största delen av ljudbanden används för
40615:         annat än sådan upptagning som omfat-          kopiering av inspelningar för ett relativt bestå-
40616:         tas av upphovsrätt?                           ende bruk. Enligt undersökningar var musikens
40617:                                                       andel över 90 %.
40618:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Enligt regeringens proposition angående kas-
40619: samt anföra följande:                                 settavgiften har avgiften två huvudsakliga syf-
40620:                                                       ten: att minska de olägenheter som den enskil-
40621:    De tili upphovsrättslagen fogade stadgande-        da bandinspelningsverksamheten medför och
40622: na om kassettavgift trädde i kraft i juni 1984.       att möjliggöra vederlag för det enskilda bruket.
40623: Det är fråga om en avgift av specialkaraktär          När ett televisionsprogram inspelas för att ses
40624: som används som ersättning tili upphovsmän            senare, består grunden för avgiften inte i
40625: och producenter för att skyddat materia! som          förvåliad olägenhet utan i att även förflyttning
40626: de åstadkommit används för privat bandinspel-         i tiden är väsentlig användning av skyddat
40627: ningsverksamhet. Motsvarande system med               materia!. Inspelningen erbjuder större möjlig-
40628: kassettavgifter blir internationelit sett alit ali-   heter för användning av materia! än tidigare.
40629: männare.                                              Denna utökade användning sköts inte av tele-
40630:    Enligt undervisningsministeriets videokom-         visionsbolaget utan av mottagaren själv. Möj-
40631: missions senaste undersökning som utreder             ligheten tili förflyttning i tid är en ny kultur-
40632: videons användningssätt och dess verkningar           serviceform, som även har ett klart ekonomiskt
40633: bodde nästan hälften av finländarna våren             värde.
40634: 1989 i hushåli som hade videobandspelare.                Enligt undersökningar används hushållens
40635: Användningen av video för inspelning av tele-         ljud- och bildkassetter tili största delen för
40636: visionsprogram var videons klart viktigaste           upptagning av upphovsrättsligt skyddat mate-
40637: användningssätt. De populäraste programty-            ria!. Inom den privata bandinspelningsverk-
40638: perna som inspelades var först och främst             samheten har det efter lagens stiftande inte
40639: långfilmer, sedan seriefilmer och på tredje plats     skett förändringar som förutsätter en omvär-
40640: underhållningsprogram. Televisionsprogram in-         dering av systemet med kassettavgifter eller
40641: spelades tili största delen för att ses senare. Av    som inverkar på dess rättspolitiska grunder.
40642: svararna sparade 28 % minst hälften av sina              Undervisningsministeriet fastställer årligen
40643: bandinspelningar tre månader elier längre. Det        avgiftens belopp efter att ha underhandlat med
40644: har sagts att kopiering från band tili band ökar      organisationer som företräder importörerna
40645: samtidigt med försäljningen av videoprogram.          och upphovsmännen. Enligt lagen skall avgif-
40646: Videofilmning är den av videons olika använd-         ten fastställas till ett sådant belopp att den kan
40647: ningsformer som under 1980-talet mest tydligt         anses utgöra en skälig ersättning för kopiering
40648: inte utvecklats på väntat sätt. År 1989 ägde 3        av verk för enskilt bruk.
40649: procent av befolkningen en videokamera.                  Vid systemets inledningsskede i juni 1984
40650:    Videon används även för annan än privat            fastställdes kassettavgiftens belopp tili 2,5 pen-
40651:                                       1990 vp. -     KK n:o 246                                      5
40652: 
40653: ni per minut för ljudband och 5 penni per            Tyskland är bandavgiften ännu lägre, men
40654: minut för bildband. På gemensam framställ-           avgiften kompletteras av en avgift för videoap-
40655: ning av importörernas och upphovsmännens             parater, som används för motsvarande ända-
40656: organisationer fastställde undervisningsministe-     mål.
40657: riet avgifternas belopp för åren 1987 och 1988          Någon direkt jämförelse mellan avgifternas
40658: till 3 och 6 penni per minut. För åren 1989 och      belopp i olika Iänder är inte möjlig. Även
40659: 1990 erhöll ministeriet ingen gemensam fram-         upphovsmännens inkomstnivå, kostnadsnivån
40660: ställning av organisationerna. År 1989 bibe-         och den totalekonomiska situationen måste
40661: hölls avgifternas belopp oförändrade. För år         beaktas. Även marknadens volym och avgiftens
40662: 1990 sänktes avgiften för bildband till 5,5 penni    betydelse inom ett litet språkområde inverkar
40663: per minut. Detta betyder att den ekonomiskt          på helhetsbedömningen. - Enligt lagen skall
40664: mera betydande videoavgiftens realvärde jäm-         avgiftens belopp utgöra en skälig ersättning för
40665: fört t.ex. med den allmänna inkomstnivån,            användningen av verken. A vgiften fastställs
40666: sjunkit med en tredjedel från år 1984.               utgående från nationella utgångspunkter.
40667:     A vgifterna för bildband mots':~rar i dagens        Kassettavgiftens belopp för år 1991 fastställs
40668: läge nivån i Norge och Sverige. Andå uppbärs         inkommande höst. Undervisningsministeriet
40669: i dessa Iänder rätt höga avgifter även för           fastställer avgiftens belopp efter att i enlighet
40670: inspelningsapparater. De för band och inspel-        med stadgandena om avgiften ha underhandlat
40671: ningsapparatur uppburna avgifternas helhetsin-       med organisationer som företräder importörer-
40672: verkan på hushållen är i Norge och Sverige           na och upphovsmännen. Det vore önskvärt att
40673: betydligt större än i Finland. Ä ven inom            parterna försöker uppgöra en gemensam fram-
40674: undervisningsministeriet har ibruktagande av         ställning tili undervisningsministeriet om avgif-
40675: avgifter för apparatur utretts. För tillfället har   tens belopp. Om en gemensam framställning
40676: dessa dock inte ansetts vara nödvändiga.- Av         inte föreligger, fastställer undervisningsministe-
40677: de centraleuropeiska länderna har Frankrike en       riet avgiftens belopp med beaktande av alla på
40678: avgift som uppgår till ca hälften av den avgift      saken inverkande faktorer.
40679: som uppbärs i Finland. 1 Förbundsrepubliken
40680:      Helsingfors den 25 maj 1990
40681: 
40682:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
40683:                                               1990 vp.
40684: 
40685: Kirjallinen kysymys n:o 247
40686: 
40687: 
40688: 
40689: 
40690:                                  P. Leppänen ym.: Lyijyttömän bensiinin sisältämistä lisäaineista
40691: 
40692: 
40693:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40694:    Lyijyttömän bensiinin käyttö on lisääntynyt         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40695: huomattavasti, mikä on hyvä asia. Sen seu-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
40696: rauksena on syntynyt keskustelua siitä, mitä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40697: lyijytön bensiini sisältää ja miten sen käyttäjä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40698: joutuu altistetuksi lisäaineille mm. tankkausvai-
40699: heessa. Mitä lyijyttömän bensiinin lisäaineet                 Aikooko Hallitus selvittää, mitä
40700: aiheuttavat joutuessaan luontoon ja ehkä jois-             mahdollisia haittatekijöitä sisältävät lyi-
40701: sain tapauksissa pohjavesiin?                              jyttömän bensiinin lisäaineet?
40702:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
40703: 
40704:                      Pekka Leppänen                          Anna-Liisa Jokinen
40705: 
40706: 
40707: 
40708: 
40709: 200070S
40710: 2                                      1990 vp. -      KK n:o 247
40711: 
40712: 
40713: 
40714: 
40715:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40716: 
40717:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muutoksia eikä kasvaimia, kuten syöpää. Yh-
40718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dysvaltain ympäristönsuojeluvirasto on kuiten-
40719: olette 25 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn             kin sopinut sikäläisten MTBE:n valmistajien
40720: kirjeenne n:o 781 ohella lähettänyt valtioneu-         kanssa koesarjasta, jossa edelleen selvitetään
40721: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           yhdisteen terveysvaikutuksia.
40722: kansanedustaja P. Leppäsen ym. kirjallisesta              Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, esimer-
40723: kysymyksestä n:o 247, jossa tiedustellaan:             kiksi bensiinin, käytöstä aiheutuvien päästöjen
40724:                                                        vähentämiseen on ryhdytty, koska nämä yhdes-
40725:            Aikooko Hallitus selvittää, mitä            sä typen oksidien kanssa lisäävät alailmakehän
40726:         mahdollisia haittatekijöitä sisältävät lyi-    otsonipitoisuuksia. Hiilivetyjen ja muiden or-
40727:         jyttömän bensiinin lisäaineet?                 gaanisten aineiden päästöjen pienentämisen ta-
40728:                                                        voitteena on myös vähentää niistä aiheutuvia
40729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           terveyshaittoja.
40730: vasti seuraavaa:                                          Bensiinin orgaanisia aineita joutuu ilmaan ja
40731:                                                        sitä kautta muuhun ympäristöön autojen pa-
40732:    Moottoribensiinit koostuvat yli kymmenestä          kokaasuissa sekä bensiinin varastoinnista, kul-
40733: ryhmästä yhdisteitä, pääasiassa erilaisista hiili-     jetuksesta ja tankkauksesta. Autojen pakokaa-
40734: vedyistä. Aromaattisia hiilivetyjä moottoriben-        supäästöjä on jo päätetty vähentää tehokkaasti
40735: siinissä on enimmillään yli puolet. Tästä mää-         kolmitoimikatalysaattoreilla. Bensiinin jakelun
40736: rästä on bentseeniä keskimäärin 2-3 prosent-           päästöjä on ryhdytty ensiksi vähentämään öl-
40737: tia. Metyylitertiääributyylieetteriä (MTBE) on         jynjalostamoissa ja bensiinin kuljetuksessa.
40738: noin 3-5 prosenttia. Lisäksi bensiineissä on           Myöhemmin on myös tankkauksen päästöihin
40739: mm. nestekaasuja ja muita kuin aromaattisia            mahdollista puuttua autoihin asennettavin tai
40740: hiilivetyjä. Suomessa myytävä lyijyinen 99-            huoltoasemille rakennettavin laittein. Näiden
40741: oktaaninen bensiini on koostumukseltaan alun           toimien hyötyä ja· kustannuksia selvitetään
40742: perin lyijytöntä 95-oktaanista bensiiniä, johon        useissa Euroopan maissa.
40743: on oktaaniluvun nostamiseksi lisätty lyijyä               Tankattaessa syrjäytyy bensiinihöyryjä auton
40744: orgaanisina yhdisteinä 0,15 grammaa litraan.           polttoainesäiliöstä ja niitä voi joutua tankkaa-
40745:    Bensiinin terveys- ja ympäristöhaitat johtu-        jan hengitysilmaan. Höyrystyneeseen bensiiniin
40746: vat suurimmaksi osaksi bensiinin varsinaisista         rikastuvat bensiinin kevyimmät osat. Höyryssä
40747: aineksista eli hiilivedyistä. Haitallisimpiin niistä   on nestekaasuja noin puolet höyrytilavuudesta,
40748: kuuluvat aromaattiset hiilivedyt, etenkin bent-        muita kuin aromaattisia hiilivetyjä alle puolet
40749: seeni, joka on syöpävaaralliseksi luokiteltu           ja aromaattisia hiilivetyjä alle 2 prosenttia.
40750: yhdiste. Haitallisia ovat myös lyijy-yhdisteet,        Tankkaus itsepalveluasemalla kestää keskimää-
40751: joita lisättiin aiemmin jopa 0,7 grammaa lit-          rin 2 minuuttia. Sen aikana tankkaaja voi
40752: raan bensiiniä.                                        altistua hiilivetyjen kokonaispitoisuudelle, joka
40753:    Lehdistössä on epäilty haitalliseksi myös           on noin 100 ppm (miljoonasosaa) hengitysil-
40754: metyylitertiääributyylieetteriä (MTBE), jota           man tilavuudesta. Bentseenialtistus puolestaan
40755: esimerkiksi Suomessa on käytetty noin kymme-           on korkeintaan 0,5 ppm. Näille yhdisteille
40756: nen vuoden ajan korkeaoktaanisten bensiinien           jatkuvasti aliistuvien työhygieeniset raja-arvot
40757: lisäaineena. Bensiinin aineksista MTBE:tä pi-          ovat 500-1 000 ppm hiilivedyille ja 5,0 ppm
40758: detään kuitenkin vaarattomimpana. Ympäris-             bentseenille koko työpäivän aikana. On kuiten-
40759: töön päätyvästä MTBE:stä valtaosa haihtuu.             kin otettava huomioon, että teollisuustyössä
40760: Hajoaminen ilmakehässä on kohtalaisen no-              bentseeni altistaa enää verraten harvoja ihmi-
40761: peaa. Kertymistaipumusta vesien pohjaliettei-          siä, kun taas jopa kaksi miljoonaa ihmistä
40762: siin, maahan tai eliöihin ei todennäköisesti ole.      saattaa joutua tekemisiin auton tankkauksen
40763: MTBE:tä ei ole luokitettu terveydelle vaaralli-        kanssa. Tässä suhteessa turvallisuuskerroin ei
40764: seksi. Sen ei ole todettu aiheuttavan perimän          ole kovin suuri.
40765:                                     1990 vp. -     KK n:o 247                                    3
40766: 
40767:    Moottoribensiinin terveys- ja ympäristöhait-    maahantuoja ovat velvollisia olemaan selvillä
40768: tojen arviointiperusteet ovat vielä monelta osin   asianomaisen kemikaalin ominaisuuksista. Hei-
40769: riittämättömästi selvitettyjä. Tietojen hankinta   dän on hankittava kemikaalin terveys- ja ym-
40770: riskin arviointia varten on tärkeää. Tämä on       päristövaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuu-
40771: ennen kaikkea valmistajan tai maahantuojan         della saatavissa ja jotka riittävät kemikaalien
40772: asia. Syksyllä 1990 voimaan tulevan uuden          käsittelyyn liittyvien terveys- ja ympäristövaa-
40773: kemikaalilain mukaan kemikaalin valmistaja ja      rojen arvioimiseen.
40774: 
40775:     Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1990
40776: 
40777:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
40778: 4                                    1990 vp. -     KK n:o 247
40779: 
40780: 
40781: 
40782: 
40783:                               Till Riksdagens Herr Talman
40784:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommit överens med de inhemska tillverkarna
40785: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av MTBE om en provserie där föreningens
40786: nr 781 av den 25 april 1990 tili vederbörande       verkningar på hälsan vidareutreds.
40787: med1em av statsrådet översänt avskrift av              Man har börjat minska de utsläpp som
40788: följande av riksdagsman P. Leppänen m.fl.           förorsakas av användningen av avdunstande
40789: undertecknade spörsmå1 nr 247:                      organiska föreningar, t.ex. bensin, eftersom
40790:                                                     dessa tilisammans med kväveoxid ökar ozon-
40791:          Ämnar Regeringen utreda vilka even-        halterna i den nedre atmosfären. Målet för
40792:        tuelia negativa verkningar tilisatsämne-     minskningen av uts1äppen av kolväten och
40793:        na i b1yfri bensin har?                      andra organiska ämnen är också att minska de
40794:                                                     hälsorisker som de förorsakar.
40795:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Bensinens organiska ämnen kommer ut i
40796: samt anföra fö1jande:                               luften och därigenom den övriga miljön via
40797:                                                     bi1arnas avgaser samt via upplagringen, trans-
40798:    Motorbensiner består av över tio grupper av      porten och tankningen av bensin. Det har
40799: föreningar, i huvudsak av olika ko1väten. Som       redan beslutats att bilarnas avgasutsläpp skali
40800: mest består motorbensin tili över hälften av        minskas effektivt med trestegskata1ysatorer.
40801: aromatiska kolväten. Av denna mängd är i            Vad beträffar utsläppen vid distribution av
40802: genomsnitt 2-3% benzen. Omkring 3-5%                bensin har man börjat med att minska dem vid
40803: är mety1tertiärbuty1eter (MTBE). Dessutom in-       oljeraffinaderier och vid transport av bensin.
40804: nehålier bensin bl.a. flytgaser och andra än        Senare är det även möjligt att ingripa i de
40805: aromatiska kolväten. Den 99-oktaniga b1yha1-        utsläpp som uppkommer vid tankningen med
40806: tiga bensin som säljs i Finland är sammansatt       hjä1p av anordningar som instalieras i bilarna
40807: av blyfri 95-oktanig bensin som, för höjande av     eller vid servicestationer. Nyttan av och kost-
40808: oktantalet tillförts 0,15 gram bly per liter i      naderna för dessa åtgärder utreds i flera euro-
40809: form av organiska föreningar.                       peiska länder.
40810:    Bensinens hä1so- och miljövådlighet beror till      Vid tankning strömmar bensinångor ur bil-
40811: största delen på de egentliga ämnena i bensi-       ens bränsletank och kan komma ut i andnings-
40812: nen, dvs. kolvätena. Tili de skadligaste hör de     luften för den som tankar. 1 avdunstad bensin
40813: aromatiska kolvätena, främst benzen, som har        anrikas dess lättaste delar. 1 ångan utgör
40814: klassificerats som en cancerframkaliande för-       flytgaserna cirka hälften av ångvolymen, andra
40815: ening. Skadliga är även blyföreningarna, som        än aromatiska kolväten under hälften och
40816: tidigare tillsattes i mängder upp till 0, 7 gram    aromatiska kolväten under 2 %. Tankningen
40817: per liter bensin.                                   vid en bensinstation med självbetjäning tar i
40818:    1 pressen har även metyltertiärbutyleter         genomsnitt två minuter. Under den tiden kan
40819: (MTBE) misstänkts vara skadlig. T.ex i Fin-         den som tankar utsättas för den sammanlagda
40820: land har den i omkring tio års tid använts som      halten av kolväten, som är ca 100 ppm (mil-
40821: tilisatsämne i högoktanig bensin. Bland ämne-       jondedelar) av andningsluftens volym. Motsva-
40822: na i bensin anses dock MTBE vara ofarligast.        rande benzenhalt är högst 0,5 ppm. De arbets-
40823: En övervägande del av den MTBE som kom-             hygieniska gränsvärdena för personer som hela
40824: mer ut i mi1jön avdunstar och upplöses rätt         tiden utsätts för dessa föreningar är 500-1 000
40825: snabbt i atmosfären. Någon benägenhet att           ppm för kolvätens del och 5,0 ppm för benzens
40826: samlas i vattnets bottenslam, marken eller          del under en hel arbetsdag. Det måste dock
40827: organismer har MTBE sannolikt inte. MTBE            beaktas att i industriellt arbete numera jämfö-
40828: har inte klassificerats som hälsofarlig. Det har    relsevis få människor utsätts för benzen medan
40829: inte konstaterats att MTBE åstadkommer för-         upp tili två miljoner människor kan komma i
40830: ändringar i anlagstypen eller tumörer, såsom        kontakt med biltankning. 1 detta avseende är
40831: cancer. Miljöskyddsverket i USA har dock            säkerhetskoefficienten inte så stor.
40832:                                     1990 vp. -     KK n:o 247                                   5
40833: 
40834:    Grunderna för en bedömning av de hälso-         rar en kemikalie vara på det klara med de
40835: och miljösrisker som motorbensinen medför är       kemiska egenskaperna hos kemikalien. De skall
40836: ännu tili stor del otillräckligt utredda. Infor-   skaffa sig den information om kemikaliens
40837: mation för bedömning av risken är viktig. Det      verkningar på hälsan och i miljön som skäligen
40838: åligger framför allt tillverkare och importörer    kan fås och som räcker för bedömning av de
40839: att skaffa denna information. Enligt den nya       hälso- och miljörisker som är förknippade med
40840: kemikalielag som träder i kraft hösten 1990        hanterningen av kemikalier.
40841: skall den som tillverkar och den som importe-
40842: 
40843:     Helsingfors den 4 juni 1990
40844: 
40845:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
40846:                                                 1990 vp.
40847: 
40848: Kirjallinen kysymys n:o 248
40849: 
40850: 
40851: 
40852: 
40853:                                    P. Leppänen ym.: Autojen katalysaattoreiden testaamisen järjes-
40854:                                        tämisestä
40855: 
40856: 
40857:                              Eduskunnan Herra Puhcmieheile
40858: 
40859:    Autojen katalysaattoreiden käyttö on lisään-          Voitaisiinko ajatella, että laitteen testaa sen
40860: tynyt k-iitettävästi. Niihin liittyvästi on herän-    autoon asentanut yritys, joka antaa laitteelle
40861: nyt kysymys, miten katalysaattoreiden kunto           takuun ja sinetöi sen?
40862: testataan.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40863:    Katalysaattorin asentava yritys on tietenkin       tykset, 37 §:n i momenttiin viitaten esitämme
40864: vastuussa siitä, että ko. laite toimii ja on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40865: säädetty oikein. Mutta miten autoa ja sen             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40866: mukana laitteen toimivuutta voidaan kontrol-
40867: loida myöhemmin?
40868:    Jos katsastusasemat lähtevät testaamaan ko.                  Aikooko Hallitus tehdä tarvittavat
40869: laitteita, niin testilaitteita on hankittava useam-          esitykset katalysaattoreiden testauksen
40870: paan kohteeseen. Onko tämä kustannussyistä                   järjestämisestä tehokkaasti ja ilman
40871: järkevää?                                                    aukkoja?
40872: 
40873:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
40874: 
40875:                       Pekka Leppänen                           Anna-Liisa Jokinen
40876: 
40877: 
40878: 
40879: 
40880: 200070S
40881: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 248
40882: 
40883: 
40884: 
40885: 
40886:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     1970-luvulta lähtien mm. Amerikassa ja myö-
40888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hemmin eräissä Euroopan maissa, ei kansain-
40889: olette 25 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         välistä, yleismaailmallisesti hyväksyttävää tar-
40890: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kastusmenetelmää katalysaattoriautojen käy-
40891: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tönaikaisen kunnon valvontaan ole vielä onnis-
40892: edustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta        tuttu kehittämään. Suurin ongelma tarkastus-
40893: kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:                menetelmän kehittämisessä on, että pakokaa-
40894:                                                    supäästövaatimuksien raja-arvot on määritetty
40895:           Aikooko Hallitus tehdä tarvittavat
40896:                                                    moottorille laboratorio-olosuhteissa suoritetta-
40897:        esitykset katalysaattoreiden testauksen
40898:                                                    vassa kuormitustestissä, eikä tällaista testiä ole
40899:        jätjestämisestä tehokkaasti ja ilman        mahdollista soveltaa käytössä olevien kataly-
40900:        aukkoja?                                    saattoriautojen valvontaan. Sitä varten tulee
40901:                                                    kehittää jokin huomattavasti yksinkertaistettu,
40902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mutta kuitenkin riittävän tarkka pakokaasu-
40903: vasti seuraavaa:                                   päästöjen mittausmenetelmä.
40904:    Henkilöautojen pakokaasupäästöjen haitto-          Käytössä olevien autojen pakokaasupäästö-
40905: jen vähentämiseksi henkilöautoille on säädetty     jen valvonnan toteuttamista suunnittelemaan
40906: vaiheittain vuoden 1992 alkuun mennessä voi-       Suomessa on liikenneministeriön toimesta
40907: maan tulevaksi US-83-päästönormin mukainen         28.10.1988 asetettu auto- ja korjaamoalan sekä
40908: vaatimus. Tällä hetkellä tiedossa olevien tek-     katsastusviranomaisten ja tutkimuslaitoksen
40909: nisten ratkaisujen mukaan kyseinen vaatimus-       edustajista muodostettu työryhmä. Sen tulee
40910: taso on mahdollista saavuttaa ainoastaan käyt-     saada työnsä valmiiksi 31.10.1990 mennessä.
40911: tämällä autossa ns. säädettyä kolmitoimikata-      Työryhmä on jo luovuttanut toimeksiautonsa
40912: lysaattoria. Vaatimustason täyttämiseen ei riitä   edellyttämän välimietinnön. Välimietintö sisäl-
40913: pelkkä katalysaattoripönttö, vaan se edellyttää    tää alustavan ehdotuksen käytössä olevien au-
40914: myös moottorin palaruistapahtuman tarkkaa          tojen pakokaasupäästöjen valvonnan toteutta-
40915: hallintaa. Tähän tarvitaan tavanomaisesta kaa-     misesta. Välimietinnön jälkeen ei ole tähän
40916: suttimesta poikkeava tarkempi moottorin polt-      mennessä ilmennyt sellaisia uusia seikkoja,
40917: toaineseoksen säätölaitteisto, joka moottorin      jotka antaisivat aihetta muuttaa välimietinnön
40918: kuormitustilanteen mukaisesti vaihtelevan pa-      alustavia ehdotuksia.
40919: kokaasujen koostumuksen mukaan säätää                 Ehdotetussa vuositarkastusmenetelmässä ka-
40920: moottoriin menevän polttoaineseoksen kataly-       talysaattoriauton pakokaasupäästöihin vaikut-
40921: saattorin toimintakyvylle sopivaksi.               tavien komponenttien, kuten katalysaattorin ja
40922:    Kysymyksessä tiedusteliaan vain katalysaat-     polttoaineseoksen säätälaitteiston olemassaolo,
40923: toreiden testauksen järjestämisestä tehokkaasti,   todetaan silmämääräisellä tarkastuksella. Li-
40924: mutta käytannössä säädetyllä kolmitoimikata-       säksi tarkastetaan niiden toimivuus mittaamal-
40925: lysaattorilla varustetun auton pakokaasupääs-      la pakokaasun saastepitoisuudet kuormittamat-
40926: töjen puhdistuskyvyn säilymiseen vaikuttaa         tomana tyhjäkäynnillä ja korotetuna moottorin
40927: yhtä paljon katalysaattoriauton polttoaineseok-    käyntinopeudella. Valvonta on suunniteltu suo-
40928: sen säätäjärjestelmän pysyminen kunnossa.          ritettavaksi pääsääntöisesti viranomaistyönä
40929: Jotta säädetyllä kolmitoimikatalysaattorilla va-   vuosikatsastuksen yhteydessä katsastustoimi-
40930: rustetut autot toimisivat myös käytössä vaati-     paikoilla. Kuitenkin uudehkojen, enintään viisi
40931: mukset täyttävinä, tulee niiden pakokaasupääs-     vuotta käytössä olleiden autojen tarkastukset
40932: töihin vaikuttavien kaikkien komponenttien         olisi mahdollista auton omistajan valinnan
40933: kunnon valvonta järjestää riittävän luotettaval-   mukaan suorittaa joko katsastustoimipaikalla
40934: la tavalla.                                        tai Autorekisterikeskuksen valtuuttamilla ja
40935:    Vaikka vaatimukset, jotka edellyttävät kata-    valvomilla kaupallisilla huoltamailla tai korjaa-
40936: lysaattoritekniikkaa, ovat olleet käytössä jo      mailla.
40937:                                      1990 vp. -     KK n:o 248                                    3
40938: 
40939:    Uudelle henkilöautolle suoritetaan katsastus-       Viiden vuoden iän määrääminen rajaksi au-
40940: säännösten mukaan ensimmäinen vuosikatsas-          toille, joille Autorekisterikeskuksen valtuutta-
40941: tus vasta sen neljäntenä käyttövuonna ja            mat ja valvomat huoltamot ja korjaamot sai-
40942: useimmissa tapauksissa autoja käytetään maa-        sivat tehdä pakokaasupäästöjen vuositarkas-
40943: hantuojan edustajalla huolloissa näinä auton        tuksia, nähdään tarpeelliseksi myös siksi, että
40944: ensimmäisinä käyttövuosina. Täten enintään          näin vähennetään tarkastuksissa väärinkäytös-
40945: viisi vuotta vanhan auton käydessä vuosittain       ten riskiä. Auton iän karttuessa päästöihin
40946: huollossa korjaamassa, jossa auton pakokaa-         vaikuttavien osien viat yleensä lisääntyvät, ja
40947: supäästöihin vaikuttavat komponentit huollon        useat niistä saattavat vaatia normaalitoiminta-
40948: yhteydessä tarkastetaan Autorekisterikeskuk-        kuntoon saattamiseksi kalliita korjauksia tai
40949: sen valtuuttamalla ja valvomalla tavalla, ei        kalliiden osien uusimista, jolloin houkutus vää-
40950: autolta ole tarvetta vaatia enää päällekkäistä      rinkäytöksiin tarkastuksen yhteydessä lisään-
40951: tarkastusta katsastustoimipaikassa. Toisaalta       tyy.
40952: niitä enintään viisi vuotta vanhoja autoja, jotka      Hallitus seuraa pakokaasupäästöjen valvon-
40953: eivät jostain syystä käy huollossa valtuutetuilla   tatyöryhmän työn etenemistä ja työryhmän
40954: korjaamoilla, ei pakotettaisi kaupallisten kor-     lopullisen esityksen valmistuttua harkitsee tar-
40955: jaamaiden asiakkaiksi, vaan niillä olisi vaih-      vittavia jatkotoimenpiteitä katalysaattoriauto-
40956: toehtona mahdollisuus käydä viranomaistar-          jen tehokkaan pakokaasupäästövalvonnan ai-
40957: kastuksessa katsastustoimipaikassa.                 kaansaamiseksi.
40958: 
40959:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
40960: 
40961:                                                              Liikenneministeri Raimo Vistbacka
40962: 4                                   1990 vp. -     KK n:o 248
40963: 
40964: 
40965: 
40966: 
40967:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40968:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tionell, i hela världen godtagbar kontrollmetod
40969: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        för övervakning av skicket hos kata1ysatorbi1ar
40970: av den 25 april 1990 tili vederbörande medlem      under den tid dessa är i bruk. Det största
40971: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av     problemet vid utvecklandet av en kontrollme-
40972: riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. underteck-        tod är att gränsvärdena för avgasutsläppen har
40973: nade spörsmål nr 248:                              fastställts genom belastningstest i laboratorie-
40974:                                                    förhållanden och att ett sådant test inte kan
40975:           Ämnar Regeringen avlåta nödvändi-        tillämpas på övervakningen av katalysatorbilar
40976:        ga propositioner om anordnandet av          i bruk. För detta ändamål bör utvecklas en
40977:        testning av katalysatorer effektivt och     långt mera förenklad men dock tillräckligt
40978:        utan 1uckor?                                noggrann metod för mätning av avgasutsläp-
40979:                                                    pen.
40980:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          För att planera hur avgasutsläppen från hilar
40981: samt anföra följande:                              i bruk skall kunna övervakas i Finland tillsattes
40982:                                                    på initiativ av trafikministeriet 28.10.1988 en
40983:    För att avgasutsläppen från personbilar skall   arbetsgrupp med representanter för hil- och
40984: kunna reduceras har det för pcrsonbilar enligt     verkstadsbranschen samt för besiktningsmyn-
40985: utsläppsnormen US-83 införts krav som stegvis      dighetema och forskningsinstitutet. Dess arbete
40986: träder i kraft fram tili ingången av år 1992.      förutsätts vara färdigt före 31.10.1990. Arbets-
40987: Enligt hittills kända tekniska lösningar kan       gruppen har i enlighet med sitt uppdrag redan
40988: ifrågavarande krav uppfyllas endast om ett         överlämnat ett delbetänkande. Det innehåller
40989: fordon förses med s.k. reglerad trevägskataly-     ett preliminärt förslag till en genomförd över-
40990: sator. Enbart en katalysator är inte nog för       vakning av avgasutsläppen från bilar i bruk.
40991: uppfyllandet av kravnivån; det förutsätts även     Sedan delbetänkandet avgavs har det hittills
40992: att förbränningsförloppet i motorn noggrant        inte kommit fram sådana nya omständigheter
40993: kontrolleras. För detta behövs en noggrannare      som skulle ge anledning tili att ändra dc
40994: utrustning för regleringen av motorns bränsle-     preliminära förslagen i delbetänkandet.
40995: blandning är den normala förgasaren, som              Enligt den föreslagna årliga kontrollmetoden
40996: utgående från motorbelastningen enligt varia-      konstateras genom visuell besiktning att en
40997: tionerna hos avgasblandningen reglerar den         katalysatorbil är försedd med sådana kompo-
40998: bränsleblandning sorn insprutas i motorn så att    nenter som inverkar på avgasutsläppen, dvs.
40999: den lämpar sig för kataiysatorfunktionen.          katalysator och regleringsutrustning för bräns-
41000:    Spörsmålet gäller endast ordnandet av effek-    leblandningen. Dessutom kontrolleras utrust-
41001: tiva katalysatortester, men i praktiken är möj-    ningens funktion genom mätning av förore-
41002: ligheten att upprätthålla avgasreningsfunktio-     ningshalten hos avgaserna med obelastad mo-
41003: nen hos ett fordon som försetts med reglerad       tor vid tomgångskörning och höghastighetskör-
41004: trevägskatalysator lika mycket beroende av hur     ning. Enligt planerna skall övervakningen hu-
41005: regleringssystemet för bränsleblandningen i en     vudsakligen ske som myndighcternas tjänste-
41006: katalysatorbil kan hållas i skick. För att de      uppdrag på besiktningsställena i samband med
41007: fordon som försetts med reglerad trevägskata-      årsbcsiktningen. Besiktningen av tämligen nya
41008: lysator även i praktiken skall kunna fungera sä    fordon, som varit i bruk högst fem år, kan efter
41009: att kraven uppfylls, bör övervakningen av          bilägarens vai ske antingen på ett besiktnings-
41010: skicket hos samtliga komponenter som inver-        ställe eller vid kommersiella, av Bilregistercen-
41011: kar på avgasutsläppen ordnas på ett betryg-        tralen auktoriserade och övervakade servicesta-
41012: gande sätt.                                        tioner eller reparationsverkstäder.
41013:    Trots att de krav som förutsätter katalysa-        En första besiktning av en ny personbil
41014: torteknik tillämpats sedan 1970-talet bl.a. i      förrättas enligt besiktningsstadgandena först
41015: Amerika och senare i vissa europeiska länder,      under det fjärde året som bilen är i bruk och i
41016: har man ännu inte lyckats utveckla en interna-     de flesta fall förs bilen tili service tili importö-
41017:                                     1990 vp. -     KK n:o 248                                     5
41018: 
41019: rens representant under dessa första använd-       övervakade servicestationer och reparations-
41020: ningsår. Eftersom en högst fem år gamma! bil       verkstäder får utföra årskontroll, anses vara
41021: årligen undergår service i en reparationsverk-     viktigt även för att risken för missbruk därige-
41022: stad, där de komponenter som inverkar på           nom kan förebyggas. I och med att bilen blir
41023: bilens avgasutsläpp i samband med servicen         äldre ökar vanligen defekterna i de komponen-
41024: kontrolleras på ett av Bilregistercentralen auk-   ter som inverkar på utsläppen och i många fall
41025: toriserat och övcrvakat sätt, är det inte Iängre   krävs dyra reparationer eller förnyande av dyra
41026: nödvändigt att förutsätta någon överlappande       kvmponenter för att bilen skall kunna försättas
41027: kontroll av bilen på ett besiktningsställe. Å      i normalt funktionsskick, varvid frestelsen tili
41028: andra sidan skulle de högst fem år gamla           missbruk vid kontrollen ökar.
41029: bilarna som av någon anledning inte undergår          Regeringen följer med hur arbetet i arbets-
41030: service vid auktoriserade reparationsverkstäder    gruppen för övervakning av avgasutsläpp fram-
41031: inte tvingas bli kunder hos kommersiella repa-     skrider och överväger, sedan arbetsgruppens
41032: rationsverkstäder, utan skulle ha en alternativ    slutliga förslag blivit färdiga, behovet av fort-
41033: möjlighet att undergå myndighetskontroll på        satta åtgärder för åstadkommande av en effek-
41034: ett besiktningsställe.                             tiv övervakning av avgasutsläppen från kataly-
41035:    Att fastställa en femårsgräns för bilar, på     satorbilar.
41036: vilka av Bilregistercentralen auktoriserade och
41037: 
41038:     Helsingfors den 25 maj 1990
41039: 
41040:                                                                 Trafikminister Raimo Vistbacka
41041:                                               1990 vp.
41042: 
41043: Kirjallinen kysymys n:o 249
41044: 
41045: 
41046: 
41047: 
41048:                                  P. Leppänen ym.: Pienyrittäjien velkaantumisesta aiheutuvien
41049:                                     ongelmien lieventämisestä
41050: 
41051: 
41052:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41053:   Maassamme tehtiin monta henkilökohtaista,         kunnan toimesta on päästetty mm. rahan hinta
41054: perhekohtaista sekä yrityskohtaista konkurssia      liian korkeaksi ja näin osaltaan autettu ongel-
41055: kolmen viimeisen vuoden aikana. Näistä joh-         mien syntymistä.
41056: tuvat ongelmat ovat vasta tulossa vastaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41057: monien ihmisten osalta.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41058:    Kyse on yleensä perheyrityksistä sekä henki-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41059: lökohtaisista investoinneista, jotka osin tehtiin   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41060: löysän ja halvan rahan vuoksi. Usein näihin
41061: tapauksiin liittyy henkilökohtaiset tai tuttavien             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41062: vakuudet. Jos ajateltu yritys epäonnistuu, niin            ryhtyä, jotta ne yrittäjät tai yksityiset
41063: seurauksena on vain jäljellä suuret velat, jotka           henkilöt, joille on syntynyt henkilökoh-
41064: seuraavat koko loppuiän. Tämä tuo ihmiselle                tainen velka perusteluissa mainituista
41065: sellaiset paineet elämään, ettei voi ajatellakaan          syistä, voisivat vapautua vastuusta koh-
41066: normaalia ihmisarvoista elämää.                            tuullisen ajan kuluessa, ja
41067:    Maassamme on useissa eri yhteyksissä pu-                   aikooko Hallitus antaa tätä koskevan
41068: huttu perheyrityksen puolesta, mutta yhteis-               lakiesityksen?
41069:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1990
41070: 
41071:           Pekka Leppänen               Asko Apukka                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
41072:           Juhani Vähäkangas            Claes Andersson               Marjatta Stenius-Kaukonen
41073:                     Ensio Laine                              Anna-Liisa Jokinen
41074: 
41075: 
41076: 
41077: 
41078: 200070S
41079: 2                                   1990 vp. -     KK n:o 249
41080: 
41081: 
41082: 
41083: 
41084:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41085: 
41086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Pienyrittäjien ja muiden yksityisten henkilöi-
41087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den velkaantumista ja maksukyvyttömyystilan-
41088: olette 25 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn         teiden ratkaisuvaihtoehtoja on kosketeltu kir-
41089: kirjeenne n:o 783 ohella toimittanut valtioneu-    jallisissa kysymyksissä n:o 2442/1989 vp. ja n:o
41090: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       465/1990 vp. Niihin annetuissa vastauksissa on
41091: kansanedustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuu-        todettu, että oikeusministeriössä vireillä olevan
41092: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 249:        maksukyvyttömyysoikeuden uudistustyön yh-
41093:                                                    teydessä selvitetään tarvetta luoda nykyistä
41094:                                                    akordimenettelyä yksinkertaisempi velkaselvit-
41095:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     telymenettely niitä luonnollisia henkilöitä var-
41096:        ryhtyä, jotta ne yrittäjät tai yksityiset   ten, jotka haluavat maksaa velkansa, mutta
41097:        henkilöt, joille on syntynyt henkilökoh-    joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia selviytyä
41098:        tainen velka perusteluissa mainituista      niistä kaikista. Tällaisen järjestelyn tuloksena
41099:        syistä, voisivat vapautua vastuusta koh-    velallinen voisi vapautua ainakin osasta velko-
41100:        tuullisen ajan kuluessa, ja                 jaan. Velkaselvittelymenettely olisi ilmeisestikin
41101:           aikooko Hallitus antaa tätä koskevan     tarkoitettu käytettäväksi lähinnä ylivelkaantu-
41102:        lakiesityksen?                              neen kuluttajan maksukyvyttömyystilanteen
41103:                                                    ratkaisemiseksi, mutta menettelyn piiriin voi-
41104:                                                    taisiin ainakin poikkeuksellisesti ajatella sisäl-
41105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tyvän myös yritystoiminnasta aiheutuneita vel-
41106: vasti seuraavaa:                                   voitteita.
41107:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1990
41108: 
41109:                                                                   Oikeusministeri Tarja Halonen
41110:                                     1990 vp. -     KK n:o 249                                     3
41111: 
41112: 
41113: 
41114: 
41115:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41116:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som finns att lösa situationer av betalnings-
41117: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        oförmåga har berörts i de skriftliga spörsmålen
41118: nr 783 av den 25 april 1990 tili vederbörande      nr 2442/1989 rd. och nr 465/1990 rd. 1 de svar
41119: medlem av statsrådet översänt avskrift av          som givits på dessa spörsmål har det konsta-
41120: följande av riksdagsman Pekka Leppänen m.fl.       terats att man i samband med den reform av
41121: undertecknade spörsmål nr 249:                     insolvensrätten som för närvarande bereds in-
41122:                                                    om justitieministeriet utreder behovet av att
41123:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
41124:        vidta för att de företagare och enskilda    skapa ett enklare förfarande för utredning av
41125:        personer, vilka har fått en personlig       skulder än det nuvarande ackordförfarandet
41126:                                                    för sådana fysiska personer som önskar betala
41127:        skuld av skäl som nämns i motivering-
41128:                                                    sin skuld, men som inte har realistiska möjlig-
41129:        en, skall kunna bli fria från ansvar
41130:                                                    heter att fullgöra dem alla. Genom ett sådant
41131:        inom en rimlig tid, och
41132:                                                    förfarande kunde gäldenären befrias åtminsto-
41133:          ämnar Regeringen avge ett lagförslag
41134:                                                    ne från en del av sina skulder. Detta förfarande
41135:        om detta?
41136:                                                    för utredning av skulder är uppenbart avsett
41137:                                                    att användas närmast för att lösa situationer av
41138:   Som svar på detta spörsmål får jag vörd-
41139:                                                    betalningsoförmåga för svårt skuldsatta konsu-
41140: nadsfullt anföra följande:
41141:                                                    menter, men förfarandet kunde åtminstone
41142:   Småföretagares och övriga enskilda perso-        undantagsvis tänkas täcka även förpliktelser
41143: ners skuldsättning och de olika alternativa sätt   som uppstått i företagsverksamhet.
41144:     Helsingfors den 11 maj 1990
41145: 
41146:                                                                  Justitieminister Tarja Halonen
41147:                                                1990 vp.
41148: 
41149: Kirjallinen kysymys n:o 250
41150: 
41151: 
41152: 
41153: 
41154:                                   Kohijoki: Sotavangeiksi joutuneiden suomalaisten kohtalon sel-
41155:                                      vittämisestä
41156: 
41157: 
41158:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41159: 
41160:     Talvi- ja jatkosodan taistelutoimintojen yh-        Varmuutta lähentelevällä todennäköisyydellä
41161: teydessä katosi taistelurintamilla yhteensä noin     suomalaisia sotavankeja vielä on elossa Neu-
41162: 25 600 suomalaista. Suuri osa heistä joutui          vostoliitossa. Kaikkiin tarvittaviin toimenpitei-
41163: Neuvostoliiton haltuun sotavankeina. Sotien          siin heidän palauttamisekseen Suomeen tulisi
41164: jälkeen Neuvostoliitto kuitenkin palautti vain       viipymättä ryhtyä. Osalle heistä mahdollisesti
41165: 2 600 sotavankia. Noin 23 OOO:n kadonneen            sodanaikaisissa olosuhteissa Neuvostoliitossa
41166: kohtalo on epäselvä. Se on ollut ja on edelleen      määrätyt pitkäaikaisetkaan vapausrangaistuk-
41167: sanoin kuvaamattoman raskas taakka kadon-            set eivät enää voi olla heidän vapauttamisensa
41168: neiden omaisille.                                    ja palauttamisensa esteenä.
41169:     Nyt kun Neuvostoliiton viralliset arkistot          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41170: vihdoin näyttävät aukeavan, tulisi voida selvit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41171: tää Neuvostoliiton haltuun joutuneiden suoma-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41172: laisten sotavankien lukumäärä kokonaisuudes-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41173: saan sekä heidän kohtalonsa. Eri teitä Suo-
41174: meen kulkeutuneiden tietojen mukaan on aina-
41175: kin vielä 1960-luvulla suomalaisia sotavankeja                 Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
41176: havaittu olevan joillakin leireillä ja kaivoksissa          kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin
41177: Neuvostoliitossa.                                           Neuvostoliiton haltuun joutuneiden
41178:     Nyt tulisi erikseen voida selvittää jokaisen            suomalaisten sotavankien kohtalon sel-
41179: vangiksi joutuneen kuolinsyy Neuvostoliitossa               vittämiseksi sekä vielä elossa olevien
41180: sekä tiedot heidän hautapaikoistaan. Kadon-                 sotavankien palauttamiseksi?
41181:  neiden ja vangeiksi jääneiden omaisten tulee ne
41182:  tiedot saada.
41183: 
41184:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1990
41185: 
41186:                                           Maunu Kohijoki
41187: 
41188: 
41189: 
41190: 
41191: 200070S
41192: 2                                  1990 vp. -     KK n:o 250
41193: 
41194: 
41195: 
41196: 
41197:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    teistyömahdollisuuksia on tältä osin kartoitettu
41199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     mm. maittemme veteraanijärjestöjen välillä.
41200: olette 26 päivänä huhtikuuta 1990 päivätyn           Kadonneita henkilöitä koskevia tiedusteluja
41201: kirjeenne n:o 785 ohella toimittanut valtioneu-   on jo aiemmin sodanjälkeisten vuosien aikana
41202: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      useampaan otteeseen jätetty Neuvostoliiton vi-
41203: kansanedustaja Kohijoen näin kuuluvasta kir-      ranomaisille. Neuvostoliiton puolella näiden
41204: jallisesta kysymyksestä n:o 250:                  asioiden selvittäminen on lähinnä uskottu Neu-
41205:                                                   vostoliiton Punaisen Ristin ja Punaisen Puoli-
41206:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä     kuun liiton etsintäpalvelulle. Suomalaisiin so-
41207:        kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin      tavankeihin liittyviä kysymyksiä käsitellään
41208:        Neuvostoliiton haltuun joutuneiden         näin ollen nykyään myös suoraan Suomen
41209:        suomalaisten sotavankien kohtalon sel-     Punaisen Ristin ja Neuvostoliiton Punaisen
41210:        vittämiseksi sekä vielä elossa olevien     Ristin välisen yhteistyön puitteissa.
41211:        sotavankien palauttamiseksi?                  Neuvostoliiton Punainen Risti on ilmoitta-
41212:                                                   nut aikovansa lähiaikoina luovuttaa SPR:lle
41213:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      luettelon sotavankeudessa Neuvostoliitossa,
41214: vasti seuraavaa:                                  erityisesti Tsherepovetsin ja Karagandan alueil-
41215:                                                   la kuolleista suomalaisista. Luettelo tullee kä-
41216:    Sekä Suomessa että Neuvostoliitossa on vii-    sittämään tiedot noin 300 henkilöstä ja 11
41217: me aikoina virinnyt uutta mielenkiintoa kadon-    hautauspaikasta.
41218: neiden rintamamiesten kohtalon selvittämisek-        Ulkoasiainministeriö on valmis ryhtymään
41219: si. Tämä uusi mielenkiinto on ilmennyt mm.        toimenpiteisiin sotavankien kohtalon ym. tä-
41220: kadonneita koskevien tiedustelujen lisääntymi-    hän asiaan liittyvien kysymysten selvittämiseksi
41221: sen muodossa. Uuden aktiviteetin kohteena on      edelleen, mm. yllä mainittujen tietojen pohjalta,
41222: myös kaatuneiden hautapaikkojen etsintä. Yh-      mikäli tähän ilmenee tarvetta.
41223:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
41224: 
41225:                                                              Ulkoasiainministeri Pertti Paasio
41226:                                       1990 vp. -      KK n:o 250                                     3
41227: 
41228: 
41229: 
41230: 
41231:                                Tili Riksdagens Herr Talman
41232: 
41233:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mellan våra länders veteranorganisationer.
41234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              Förfrågningar angående försvunna personer
41235: nr 785 av den 26 april 1990 tili vederbörande         har redan tidigare flera gånger under efterkrigs-
41236: medlem av statsrådet översänt avskrift av             åren inlämnats till Sovjetunionens myndigheter.
41237: följande av riksdagsman Kohijoki underteck-           I Sovjetunionen har utredandet av dessa ären-
41238: nade spörsmål nr 250:                                 den närmast anförtrotts det sovjetiska Röda
41239:                                                       Korsets och Röda Halvmånens förbunds ef-
41240:           Ämnar Regeringen med det snaraste
41241:                                                       terspaningstjänst. Frågor gällande finländska
41242:        vidta åtgärder för utredande av de
41243:                                                       krigsfångar behandlas således numera även
41244:        finländska krigsfångars öden, vilka rå-
41245:                                                       direkt inom ramen för samarbetet mellan Fin-
41246:        kat i Sovjetunionens händer, samt för
41247:                                                       lands Röda Kors och Sovjetunionens Röda
41248:        att få ännu levande krigsfångar retur-
41249:                                                       Kors.
41250:        nerade?
41251:                                                          Sovjetunionens Röda Kors har meddelat att
41252:                                                       man inom kort tili FRK ämnar överlämna en
41253:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
41254:                                                       lista över finländare som dött i krigsfångenskap
41255: samt anföra följande:                                 i Sovjetunionen, särskilt i områdena Tjerepo-
41256:   Både i Finland och i Sovjetunionen har på           vets och Karaganda. Listan kommer troligen
41257: senaste tid uppstått ett nytt intresse för att        att innehålla uppgifter om ca 300 personer och
41258: utreda de försvunna frontmännens öden. Detta          II begravningsplatser.
41259: nya intresse har tagit sig uttryck bl.a. i ett ökat      Utrikesministeriet är redo att vid behov vidta
41260: antal förfrågningar angående försvunna. Sö-           åtgärder angående det fortsatta utredandet av
41261: kandet efter de stupades gravplatser är också         krigsfångarnas öden o.a. tili detta ärende an-
41262: föremål för den nya aktiviteten. Tili dessa delar     knutna frågor, utgående bl.a. från de ovan
41263: har möjligheterna tili samarbete kartlagts bl.a.      nämnda uppgifterna.
41264: 
41265:      Helsingfors den 18 maj 1990
41266: 
41267:                                                                      Utrikesminister Pertti Paasio
41268: